Kirkko ja kaupunki 2024 12 Espoo

15.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Myyttinen meri ja yli kaksisataa vuotta

rantaelämää s. 14

Elokuu on erokuu  – lukijat kertovat, miten pääsivät parisuhteen päättymisen jälkeen pahimman yli s. 20

Lohtua kovissa paikoissa

Antti Lindtman huomasi päälle kolmikymppisenä, että kirkon sanoma puhuttelee sittenkin s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Rippileiriltä vaaditaan paljon

RIPPIKOULU JA ERITYISESTI rippileiri on kirkon lippulaiva, joka herättää kiinnostusta maailmalla. Se myös kerää pääosin kiitosta ja positiivista palautetta nuorilta itseltään. Tämä selviää palautteesta, jota kirkko kerää tänäkin vuonna noin 25 000 nuorelta.

Itsestään selvää rippikoulun menestys ei ole ollut, vaan sen eteen on tehty lujasti töitä. Rippikoulun sisältöjä on koko ajan kehitetty, ja ainakin isojen kaupunkiseurakuntien nuorilla on rippikoulun käymisestä aivan toisenlainen kokemus kuin heidän vanhemmillaan, saati isovanhemmillaan.

Rippileiri on monille niin kiva ja samalla syvä kokemus, että isoseksi lähteminen kiinnostaa. Moni nuori haluaa antaa saman kokemuksen seuraaville rippikoululaisille. Konfirmaatiotilaisuuksissa nuorilla on yleensä merkittävä rooli.

Viime vuonna 1 151 nuorta otti kasteen rippikoulun yhteydessä. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Eräs Helsingin Sanomien haastattelema nuori kuvasi kastepäätöstään kauniisti näin: ”Kun uskon ja olen osa kirkkoa, olen periaatteessa osa Jumalaa ja hänen lähellään.”

SEURAKUNNISSA ON TEHTY paljon töitä myös rippileirien turvallisuuden eteen. Jokaiselle leirille tehdään turvallisuussuunnitelma, eikä esimerkiksi uimaan mennä ilman valvojia. Oleellisia ovat myös psyykkinen turvallisuus ja siihen liittyvät turvallisen tilan periaatteet. Siinä tärkeitä asioita ovat suvaitsevaisuus ja toisten huomioiminen, joissa nuoret itse ovat tarkkoja.

Seurakunnat pyrkivät ottamaan huomioon myös sen, että monilla nuorilla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Rippileiri, jossa ollaan viikko yhdessä muiden kanssa, saattaa olla nuorelle aivan uudenlainen kokemus. Leireillä pyritäänkin seuraamaan, ettei kukaan jää kaveripiirin ulkopuolelle, ja sieltä tuliaisina saattaa olla uusia kavereita.

MEDIASSA ON tänä kesänä uutisoitu tapauksista, joissa joku rippileirillä vastuuasemassa ollut ei ole toiminut oikein. Esimerkiksi Merikarvialla rippileiri jouduttiin keskeyttämään kirkkoherran epäillyn alkoholinkäytön ja epäasiallisen käytöksen vuoksi. Haminassa isoseksi tekeytynyttä aikuista miestä epäillään seksuaalisesta kajoamisesta lapseen.

Tällaisia tapauksia oli poikkeuksellisen monta, ja niistä jokainen on liikaa. Rippikoulun ohjeistukset ja käytännöt on käytävä tarkkaan läpi. On aivan oikein, että siltä, jolle on paljon annettu, myös vaaditaan paljon. Jokainen nuori on niin suuri aarre, että hänestä on pidettävä hyvää huolta.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”JOKAINEN NUORI ON NIIN SUURI AARRE, ETTÄ HÄNESTÄ ON PIDETTÄVÄ HYVÄÄ HUOLTA.

Ehdotan, että menet ulos kirkkaana talvi-iltana ja kohotat katseesi Linnunrataan. Sitten uppoutuessasi noiden 100 miljardin auringon joukkoon, sano tai yritä sanoa ”ei Luojaa ole” – tuntematta itseäsi houkaksi.

KIRJAILIJA JA METSÄNHOITAJA ROLF ARNKIL (1923–1964)

Hyvä Jumala, kaiken elämän antaja, kiitän sinua kesän lämmöstä, auringon valosta ja virkistävästä sateesta, kukkaniityistä ja taivaan linnuista, kaikista kesän iloista. Auta meitä varjelemaan sitä, minkä olet luonut.

On luonnollista, että on olemassa jotakin tuntematonta ja meitä suurempaa. Kaikkea ei voi selittää.

KIRJAILIJA RAIJA ORANEN ANNA-LEHDESSÄ 31/2024

Havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä.

VANHAN TESTAMENTIN

SAARNAAJAN KIRJA 8:17

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 29.8.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Valtaosalla

aikuislukioon

tulevista on lukio jäänyt jostain syystä kesken”

Aikuislukiossa voi suorittaa lukio-opinnot ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Vantaan aikuislukioon on jatkuva haku.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1Tikkurilan lukion ja Vantaan aikuislukion rehtori Marianna Sydänmaanlakka, mikä tuo ihmiset lukioon aikuisiällä?

– Vanhempien aikuislukio-opiskelijoiden motiivina saattaa olla ikuinen haave valkolakista, joka jäi saamatta. Vähän vanhempana voi olla paremmin aikaa opiskella, kun lapset ovat lähteneet pois kotoa tai muutenkin. Mutta ei kukaan pakota lukioopintoihin, sillä Suomessa on moninaiset väylät jatkaa opintoja.

– Joillakin on oppimisen halu. Meillä on pitkään hoettu elinikäisen oppimisen mantraa, ja se on iskostunut mieliin. Nykypäivän lukiokirjoissa on hirveän paljon mielenkiintoisia sisältöjä. Tekisi varmaan meille kenelle tahansa hyvää kerrata lukio-opintoihin kuuluvia perusasioita.

– Lukio-opinnoista saa myös taitoja, jotka eivät liity suoraan oppisisältöihin, mutta joita tarvitaan työelämässä, kuten jäsentelemisen, isojen ajattelukokonaisuuksien hallinnan ja kriittisen ajattelun taitoja.

2Kenelle aikuislukio sopii?

– Vantaan aikuislukiossa opiskelevien keski-ikä on 23 vuotta. Valtaosalla aikuislukioon tulevista on lukio jäänyt jostain syystä kesken, on menty töihin, eikä ole ehditty, jaksettu tai pystytty tekemään opintoja loppuun. Muutaman vuoden päästä tuleekin sitten into hoitaa homma loppuun asti.

– Aikuislukiossa voi jatkaa kesken jääneitä opintoja tai tulla ammatillisen tutkinnon jälkeen tekemään lukio-opinnot ja kirjoittamaan ylioppilaaksi. Aikuislukio-opiskelu on ilmaista. Opiskelija maksaa oppimateriaalit.

– Alaikäraja aikuislukioon on 18 vuotta, ja peruskoulun pitää olla suoritettu. Yläikärajaa aikuislukioon ei ole. Kun aikoinaan toimin opintoohjaajana, vanhin ylioppilaaksi kirjoittanut opiskelijani oli yli 60-vuotias. Vantaalla aikuislukioita ovat Vantaan aikuislukio Tikkurilassa ja Martinlaaksossa sekä virtuaalinen Sotungin etälukio. Helsingissä ovat Eiran, Töölön yhteiskoulun ja Konepajan aikuislukiot. Espoon aikuislukio sijaitsee Tapiolassa.

Millä tavalla aikuislukio eroaa päivälukiosta?

– Opintopistemäärä on aikuislukiossa pienempi kuin päivälukiossa, mutta ylioppilastutkinnon vaatimukset ovat kaikille opiskelijoille samat. Oletetaan, että aikuiset ovat oppineet asioita myös muulla tavoin kuin suorituksina tietystä lukiosta.

– Aikuislukion oppimäärän voi suorittaa monella tavalla. Vantaan aikuislukiossa oppitunneille voi tulla iltaisin. Meillä on myös niin sanottuja hybridikursseja, joilla on vähemmän läsnäolooppitunteja. Opintoihin kuuluu myös itsenäistä opiskelua ja virtuaalitapaamisia opettajan ja ryhmän kanssa. Jos on vaikkapa sellaisessa työssä, ettei pääse koululle iltaisin, opiskeluun voi valita muitakin tapoja. Opinnot ovat hyvin monimuotoisia ja opiskelutahdin voi määrätä itse. Opintojen maksimisuoritusaika on neljä vuotta.

4

Miten Vantaan aikuislukiossa voi aloittaa opinnot?

– Vantaan aikuislukioon on jatkuva haku. Perussääntö on, että ilmoittaudutaan opiskelijaksi ja varataan aika opinto-ohjaajalle eli opolle. Ilmoittautumisen jälkeen opinnot voi aloittaa uuden periodin alusta. Ensimmäisessä opinto-ohjaajan tapaamisessa tulee olla mukana lukion erotodistus tai peruskoulun päättötodistus. Opo auttaa päättämään, mistä kannattaa aloittaa.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle on pyhää jokaisen ihmisen kunnioitus. Oli ikä, etninen tausta, kieli tai muu lähtökohta mikä tahansa, jokainen ihminen on arvokas sinällään ja ansaitsee kunnioituksen ja kohtaamisen. ■

Vantaan aikuislukiossa opinnot alkavat 26.8. alkuinfolla ja kesälomaltapaluukahveilla.

Merihädästä selvinneen kiitos

Kirkkoherra pelkäsi, pumppasi ja rukoili purjeveneessä myrskyävällä merellä. Kiitoksesi selviytymisestään hän hankki pienoismallilaivan Puotilan kappeliin. Myös muutamasta muusta pääkaupunkiseudun kirkosta löytyy pienoismallilaiva.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Elokuisena yönä vuonna 2007 Mikaelin seurakunnan nykyinen kirkkoherra Jukka Pakarinen pelkäsi henkensä edestä. Hän oli veljensä kanssa 44-jalkaisessa purjeveneessä myrskyävällä Suomenlahdella.

– Osallistuimme Helsinki Tallinna Race -purjehduskilpailuun. Tuuli oli kova jo lähtiessämme Kaivopuiston rannasta iltakymmenen jälkeen. Meitä vastaan tuli yksi keskeyttänyt vene, jonka masto oli katkennut, ja meri-VHFradiopuhelimella kuulimme, että muitakin keskeyttäneitä oli, Pakarinen kertoo.

– Matka taittui aluksi hyvin. Mutta yhtäkkiä huomasimme, että aallot olivat vieneet veneemme valot eivätkä rahtilaivat nähneet meitä ollenkaan. Jäljellä oli vain mastovalo. Silloin alkoi jo hieman pelottaa. Tuuli yltyi ja aallot kasvoivat.

Pahinta oli kuitenkin se, että vene alkoi vuotaa. Aallot eivät lyöneet sisälle veneeseen, vaan vuoto tuli läpiviennistä. Pian vettä oli jo melkein polviin asti. Pakarinen alkoi pumpata vettä pois pilssipumpulla. Mutta vettä tuli aina vain lisää.

Silloin iski pelko. Siinä pumpatessa ja rukoillessa Pakarinen teki päätöksen: jos tästä selviän, lahjoitan johonkin kirkkoon purjealuksen pienoismallin kiitoksen merkiksi.

Tallinnaa lähestyttäessä aallot alkoivat pienentyä. Seuraavana päivänä tuuli oli jo leppoisaa. Pakarinen purjehti takaisin Helsinkiin ja on osallistunut samaan kisaan monesti myöhemminkin samalla veneellä.

NYKYAIKAISTA PURJEVENETTÄ muistuttava pienoismalli löytyi kaupasta vuosia myöhemmin. Kesällä 2023 se saatiin vihdoin ripustettua tukevasti Puotilan kappelin kattoon.

Nyt se keinahtelee kirkkosalissa ja kertoo kiitollisuudesta ja luottamuksesta Jumalan apuun pelonkin keskellä.

Tällaisia kirkoissa olevia pienoismalleja kutsutaan kirkkolaivoiksi tai votiivilaivoiksi. Niitä on lahjoitettu merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti. Latinan sana votum tarkoittaa lupausta, rukousta, toivomusta ja (uhri)lahjaa.

Laivoja on lahjoitettu kirkkoihin myös juhlapäivien kunniaksi tai niillä on muistettu merellä hukkuneita. Joskus kirkkolaivoja on hankittu vain koristamaan kirkkoja, sillä laiva symboloi kristillistä seurakuntaa.

Kirkkolaivaperinne on tunnettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta saakka. Suomen rannikkokirkoissa on esillä noin kaksisataa vanhaa votiivilaivaa. Helsingin ja Espoon kirkoista löytyy joitakin kirkkolaivoja.

LAUTTASAAREN KIRKKOON hankittiin votiivilaiva sen perusteellisen remontin jälkeen vuonna 2022. St. Johannes -laivan pienoismalli liittyy kiinteästi Lauttasaaren historiaan.

Helsingin rikkaimman kauppiaan ja laivanvarustajan Johan Sederholmin laiva lähti Viaporista eli Suomenlinnasta kohti Saksaa toukokuussa 1759 lastinaan kenkiä ja jauhoja Ruotsin armeijalle. Yön yli purjehdittuaan laiva joutui kuitenkin kääntymään takaisin Viron Naissaaren lähistöltä kovassa vastatuulessa ja ajoi lopulta karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

”

Yhtäkkiä huomasimme, että aallot olivat vieneet veneemme valot.

Pahinta oli kuitenkin se, että vene alkoi vuotaa.

KIRKKO HERRA JUKKA PAKARINEN

Miehistö pelastui, ja myös lasti saatiin talteen. Laiva hakkautui hajalle kovassa merenkäynnissä.

Kun kirkon remonttihankkeen aikana etsittiin esikuvaa tulevalle kirkkolaivalle, historiallinen vinkki saatiin Lauttasaaressa asuvalta merihistorian dosentilta Mikko Huhtamieheltä. Laivan rakentajaksi löytyi venepuuseppä ja pienoismallirakentaja Marko Torvinen.

MIKAEL AGRICOLAN KIRKON katosta riippuu pienoismalli 1800-luvulla purjehtineesta Fortuna-laivasta, joka oli aikanaan Suomen kauppalaivaston suurin alus.

Myöhään syksyllä kolmimastoinen fregatti lähti Espanjan Cadizista suolalastissa kohti Suomea. Se pääsi melkein kotisatamaansa Loviisaan asti, kunnes se Svartholman merilinnoituksen lähellä eksyi sumussa laivaväylältä, ajoi karille ja upposi 3. marrskuuta 1822.

Ihmeellistä oli, että yksikään miehistön jäsen ei hukkunut ja iso osa arvotavarasta saatiin pelastettua.

Fortuna-laivan pienoismallin on rakentanut Heikki Lamminen. Seurakuntalainen Kaija Louhivuori, jonka puoliso oli merimiespappi, lahjoitti kirkkolaivan silloiselle Agricolan seurakunnalle sen täyttäessä 30 vuotta vuonna 1997.

ESPOONLAHDEN KIRKON kattoon nostettiin laivan pienoismalli vuonna 1990 kirkon 10-vuotisjuhlien kunniaksi. Aloite kirkkolaivan saamiseksi tuli purjehdusta harrastaneelta seurakuntalaiselta. Kun laivaa ryhdyttiin tosissaan hankkimaan, mielipidettä kysyttiin myös kirkon suunnitelleilta arkkitehtiveljeksiltä, Timo ja Tuomo Suomalaiselta. Kunhan se ei ole sotalaiva vaan talonpoikaisalus, niin kaikki on ok, tuumasivat arkkitehdit.

Malliksi löytyi 1880-luvulla rakennettu 16-metrinen Alma-laiva. Alunperin Porvoon seudulle tilattu yksimastoinen alus kuljetti muun muassa hiekkaa ja toimi kauppa- ja rahtilaivana aina 1950-luvulle asti. Myöhemmin se palveli Lolan-nimisenä huviveneenä.

Alman pienoismallin rakensi Kalevi Saari.

VIIME KESÄNÄ myös Östersundomin kirkkoon ripustettiin kirkkolaiva. Kirkossa on ennenkin ollut laivan pienoismalli. Vuonna 1780 tehdyssä irtaimistoluettelossa siitä on maininta ”pieni laiva, joka riippuu kirkossa”. Jossakin vaiheessa se on kuitenkin kadonnut.

Östersundom-seuran lahjoittama uusi pienoismalli on yksimastoisen saaristolaisvene, jonka on valmistanut Tomi Isopahkala. Laiva sopii hyvin kirkkoon, jonka alttaritaulussa Jeesus tyynnyttää myrskyn. ■

Katso kuvat jutussa mainituista pienoismallilaivoista: kirkkojakaupunki.fi.

Aapo-koira vuohena

Seitsemän koiraveljestä -näytelmä hurmaa eläimellisellä otteellaan.

Tikkurilan teatterissa koira näyttelee vuohta ja ihmiset esittävät eläimiä.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ANTTI RINTALA

Vinkulelut vinkuvat teatterin lavasteissa, kun kuusivuotias labradorinnoutaja Aapo kirmaa näyttämön halki. Yleisöä hymyilyttää, sillä Aapo on Herra Hakkaraisen, Mauri Kunnaksen kirjoista tutun vuohihahmon, asussa.

Esityksen aikana Aapo ilmestyy lavalle kolme kertaa, ja yhdessä kohtauksessa Aapo esimerkik-

Päätoimittaja

Pauli Juusela

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

si tanssii. Koiraa ohjataan näytöksessä niin leluilla kuin herkuillakin.

Aapo on Tikkurilan teatterin näyttelijän Markus Ukkolan koira. Yleisö on huomioinut Aapoa kuin suurta tähteä, muttei suinkaan ruusukimpuin.

– Jotkut ovat esityksen jälkeen tuoneet Aapolle esimerkiksi luita ja koirien herkkunappuloita, Ukkola kertoo.

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

”

Jotkut ovat esityksen jälkeen tuoneet Aapolle esimerkiksi luita ja koirien herkkunappuloita.

AAPO-KOIRAN OMISTAJA MARKUS UKKOLA

SEITSEMÄN KOIRAVELJESTÄ -näytelmä on Mauri Kunnaksen samannimisen kirjan pohjalta tehty koiramainen tulkinta Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Koko perheen teatteriesitys on kiinnostanut poikkeuksellisen paljon myös varttuneempaa väkeä.

– Meidät on yllättänyt se, että lapsiperheiden lisäksi katsojissa on ollut myös paljon aikuisia ilman lapsia, sanoo Tikkurilan teatterin johtajarehtori, ohjaaja Carita Välitalo

Liekö syynä Kiven klassikkoromaani vai Aapokoira?

Teatterielämästä Aapo on saanut kokemusta jo ennen vuohiroolia. Aapo on ollut vuosien varrella useastikin isäntänsä Marko Ukkolan mukana harjoituksissa, ja siksi sitä on Tikkurilan teatterilla alettu kutsua teatterikoiraksi.

Siitä Carita Välitalo saikin idean ottaa Aapokoiran Herra Hakkaraisen rooliin. Roolihahmon suunnittelussa noudatettiin Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljeksen käsikirjoitusta. Teatterin puvustaja Anu Kamppila otti Aaposta mitat ja teki sille Herra Hakkaraisen asun ja päähineen.

ELÄIMIÄ ON NÄHTY Tikkurilan teatterin lavalla vuosien saatossa muutaman kerran ennenkin. Esimerkiksi noin kymmenen vuotta sitten Peppi Pitkätossun apinan, Herra Tossavaisen, roolia näytteli myös koira.

Koiran kanssa live-esityksessä voi sattua ja tapahtua. Suurilta yllätyksiltä on Carita Välitalon mukaan tänä kesänä kuitenkin vältytty.

Ensimmäisissä näytöksissä Aapo saattoi juosta läpi estradin lainkaan pysähtymättä. Koira on kuitenkin kiltti ja tottelevainen, ja se on helpottanut ohjaamista. Aapon raideriin eli ”vaatimuksiin” esiintymispaikan järjestäjille kuuluvat vesi ja makkara, jotka odottavat sitä näytöksen jälkeen takahuoneessa. ■

Seitsemän koiraveljestä to 15.8. klo 18, su 18.8. klo 15, ti 20.8. klo 18 ja ke 21.8. klo 18 Kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä Vantaalla. Lisätietoja: tikkurilanteatteri.fi.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Aapolla on edessään vielä muutama esitys Herra Hakkaraisena.

Rapatessa roiskuu

Helsingin tuomiokirkkoa remontoidaan parhaillaan – ja on remontoitu ennenkin. Aikoinaan eräs remonttiporukka piilotti kirkon räystään alle vodkapullon.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Senaatintorin laidalla seisovan yli 170-vuotiaan Helsingin tuomiokirkon julkisivuja korjataan parhaillaan. Nyt meneillään oleva remontti on rakennuksen historian kuudestoista laajempi julkisivukorjaus.

Vaan on Tuomiokirkkoa korjattu aiemminkin. Muutama tarina Tuo -

miokirkon työmaasta on tallentunut Tuomas Marjamäen teokseen Julkisivun takaa (Docendo 2024), johon on koottu kertomuksia erityisesti rakennusten julkisivutyömaiden tyypeistä ja tapauksista menneiltä vuosikymmeniltä.

Entisaikojen työmailla viina virtasi, työturvallisuudesta ei niin piitattu ja palkat maksettiin käteisel-

Raksamiesten tarinoista kirjan koonnut Tuomas Marjamäki kävi katsastamassa Helsingin tuomiokirkon parhaillaan tehtävää remonttia.

lä. Hurjastakin menosta huolimatta ammattitaitoa arvostettiin.

– Silloin ei ollut tärkeää saada nopeasti valmista, vaan työn jäljen piti olla hyvää, Marjamäki sanoo.

TUOMAS MARJAMÄEN ISÄ työskenteli aikoinaan rakennusalalla. Isä kulki pölyisissä ja maalitahraisissa vaatteissa, mutta Tuomas ei tiennyt, mitä isä oikeastaan työkseen teki.

Lapsena Tuomas itse teki omaa lehteä ja haaveili kirjailijan urasta. Uuteen kirjaansa hän haastatteli muiden muassa isäänsä.

– Nyt tiedän isän ammatista, Marjamäki toteaa.

Hän ajatteli etukäteen, että kirjaan haastatellut miehet olisivat kertoneet mielellään vanhoista työmenetelmistä, mutta toisin kävi. Puheeksi nousivat usein mokat, laiminlyönnit ja rötöksetkin.

– Moni kirjaan haastateltu osoittautui hyväksi kertojaksi, Marjamäki sanoo.

– Työmailla on viihdytetty jutuilla. On tietysti mahdollista, että juttuihin on tarttunut vähän värikynää, kun niitä on kerrottu vuosikymmeniä.

TUOMIOKIRKON REMONTTITÖISSÄ on taivuttu moneen. Tiettävästi ainakin yksi nuori on löytänyt ammatillisen kutsumuksensa tuomiokirkon työmaalta. Oli kesä 1976 ja kesätyöntekijäksi pestattu Jukka pyöritti

myllyä rappareiden tilatessa radiopuhelimilla laastia ylös telineille.

Jos laastin koostumus ei miellyttänyt rappareita, palaute annettiin suoraan kaatamalla laasti seinää pitkin alas. Tästä huolimatta rapparit olivat mukavia, vaativan työn huippuammattilaisia. Jukka huomasi haluavansa rappariksi itsekin.

Hieman tuoreempi tarina tuomiokirkosta löytyy noin viidentoista vuoden takaa. Päätornin ympärille oli rakennettu telineet kunnostustöitä varten, kun myrsky nousi. Työnjohtaja ilmoitti, että telineitä piti jäädä vahtimaan yöksi. – Kaksi äijää yöpyi kengät jalassa telineillä, Marjamäki kertoo.

Tarina ei kerro, tuliko uni silmään, mutta aamuyöllä myrsky riehui jo niin, että telineillä oleminen ei ollut enää kivaa: rimat alkoivat irtoilla ja miehet kiipeillä korjaushommissa.

YKSI KIRKKOA ENTISÖINYT porukka on jättänyt työmaalle jälkensä piilottamalla sinne omanlaisensa aikakapselin.

Kirkon ulkopuolella räystäiden alla näkyy lukuisia rakennuksen seinästä ulkonevia, koristeellisia kipsikonsoleita. Omin luvin tehty aikakapseli on Tuomas Marjamäen mukaan piilotettu johonkin niistä. Konsoliin kaiverrettiin kirkkoa kunnostaneiden tekijöiden nimet ja sen taakse piilotettiin päivän Uusi Suomi -lehti sekä vodkapullo.

Yksi mies muistaa piilon sijainnin edelleen. Hän on myöhemmin käynyt tarkistamassa jemman, ja ainakin silloin pullo oli yhä paikallaan.

TÄMÄN JA ENSI VUODEN aikana merituulen, sateiden ja ilmansaasteiden pieksemä Helsingin tuomiokirkon julkisivu palautetaan jälleen entiseen loistoonsa. Aika näyttää, minkälaisia tarinoita tämänkertaisesta remontista jää jälkipolville. ■

Nuorten perustama yhdistys kuljettaa sotapakolaisia ja rescue-eläimiä

24-vuotias Emmi Söderholm on ajanut yhteensä 18 avustuskuormaa Puolaan ja Ukrainaan sekä tuonut sieltä ihmisiä ja kodittomia kissoja ja koiria turvaan Suomeen.

Sota on absurdia. Aivokapasiteettini ei riitä kohtaamaan sitä kauheutta.” Pitkän aikaa Emmi Söderholm ajatteli näin. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

– Sota tuli ajomatkan päähän. Oli pakko päästä tekemään jotain konkreettista.

Söderholmin kalenteri oli kyllä jo valmiiksi täynnä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa varhaiskasvatusta ja teki korkeakouluharjoittelua. Mutta kun sota alkoi ja Eurooppa meni sekaisin, Söderholm ei pystynyt enää ajattelemaan muuta kuin sitä, että hänenkin on tehtävä jotakin auttaakseen sodan uhreja.

– Näin somesta, että Ukrainalaisten yhdistys Suomessa perusti Helsinkiin Kattilahallille lahjoitustavaran keräyspisteen. Menin mukaan lajittelemaan lahjoituksia, ja näin, miten tavara lähti eteenpäin. Sodan alettua vakiintuneet avustusjärjestöt tarttuivat heti toimeen. Samalla yksittäiset ihmiset – sekä ukrainalaiset että suomalaiset – auttoivat minkä voivat. Moni lähti viemään avustuksia Ukrainaan omalla kustannuksellaan.

Myös Söderholmin kontaktit syntyivät epävirallista tietä – somessa, lajittelupöydän ääressä ja tutuilta kyselemällä. Joku tunsi jonkun, joka organisoi hätämajoitusta Kiovassa tai keräsi lahjoitustavaraa, ja asiat etenivät.

KOLME VIIKKOA sodan alkamisen jälkeen Emmi Söderholm teki ystäviensä kanssa kaksi keikkaa Puolaan. Avustustavarat jätettiin yhteyshenkilön varastoon Puolan ja Ukrainan rajan läheisyyteen, ja sieltä vapaaehtoiset kuljettivat ne Uk-

rainaan. Paluumatkalle suomalaiset nuoret ottivat kyytiin kahdeksan pakolaista, joista neljä oli lapsia. Heillä oli sukulaisia Suomessa.

Ihmisten ja tavaran kuljetus ei ole ilmaista. Yhden auton matka Puolan rajalle ja takaisin maksaa noin tuhat euroa, ja matka Ukrainaan on vielä kalliimpi. Kahden reissun jälkeen Söderholm ystävineen perusti Pakolaiset turvaan ry:n ja hankki yhdistykselle rahankeräysluvan.

– Sen jälkeen Ukrainalaisten yhdistys Suomessa pyysi meitä tekemään matkan Ukrainan puolelle. Sinne mennään aina saattueena, ja matkaan on varattava varapäivineen mieluiten kaksi viikkoa. Tavaran ohella saattue on vienyt Ukrainaan lahjoitettuja autoja.

– Takaisin tullaan minibussilla pakolaisten ja rescue-eläinten kanssa. Meillä on minibussissa aina kaksi kuljettajaa, joten kyytiin mahtuu seitsemän pakolaista, Söderholm kertoo.

Pakolaisten mukana on tullut Suomeen sekä heidän lemmikkieläimiään että parikymmentä rescueeläintä. Moni näistä kodittomista koirista ja kissoista on menettänyt omistajansa sodan vuoksi.

– Meilläkin asuu Donna-koira Donbassista ja kolme kissaa, kertoo kimppakämpässä asuva Söderholm.

NUORTEN AUTTAJIEN tärkein yhteistyökumppani on Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, joka perustettiin jo 1990-luvulla. Valtaosa lahjoitetusta tavarasta tulee sen kautta.

Ensimmäinen ja toinenkin Ukrainan-matka menivät hyvin. Lahjoitustavara pakattiin autoihin ja vastaanottajien kanssa sovittiin, mitä viedään minnekin ja milloin tavarat luovutetaan. Paluumatkaa var-

ten oli tiedossa, ketkä pakolaiset tulevat kyytiin ja mistä. Vapaaehtoiset alkoivat jo tottua ilmahälytyksiinkin.

Kolmas matka viime lokakuussa alkoi myös hyvin. Iltalaivalla mentiin Tallinnaan yöksi, ja seuraavana päivänä viiden auton saattue ajoi aamusta iltaan Puolaan, jossa vietettiin toinen yö. Sitten ylitettiin raja, jolla tutkitaan ihmisten, autojen ja lastin paperit. Kolmas yö meni Kiovassa, josta oli tarkoitus jatkaa Harkovaan. Tässä vaiheessa toinen minibusseista oli alkanut reistailla.

– Sitten kuulimme, että Venäjä on iskenyt ohjuksella kauppakeskukseen Kupjanskin Hrozan kylässä. Lähes joka talosta oli kuollut joku. Paikka oli vain 90 kilometrin päässä Harkovasta, Emmi Söderholm kertoo.

SOTA TULI päin kasvoja. 24-vuotias tiiminvetäjä joutui vaikeaan paikkaan. Emmi Söderholm kysyi tiimiltään, kuka haluaa jatkaa Harkovaan, jossa ihmiset ja rescue-eläimet odottavat kyytiä turvaan. Yön yli nukuttuaan kaikki halusivat jatkaa, tietoisina riskeistä. Mutta tunnin ajomat-

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

kan jälkeen tuli tieto, että ohjuksia on osunut myös Harkovaan.

– Jouduin painimaan oman moraalini ja eettisten kysymysten kanssa. Oli vaikeaa tietää, kuinka pitkälle voin venyttää oman ja tiimini turvallisuuden rajoja. Samalla tilanne tuntui niin epäreilulta. Minulle Ukrainassa oleminen oli oma valinta, mutta ukrainalaiset eivät ole valinneet sitä, että heidän kotimaahansa hyökätään.

Päätettiin, että osa porukasta kääntyi reistailevalla minibussilla takaisin Kiovaan.

– Me muut kävimme hakemassa ihmiset ja eläimet Harkovasta ja ajoimme 480 kilometriä takaisin Kiovaan.

Mutta koettelemukset eivät loppuneet siihen. Suomen puolella tiimi löysi auton kyydistä vieraan laukun, josta paljastui äänitykseen kykeneviä ja armeijakäyttöön soveltuvia laitteita. Kukaan ei tiennyt, mistä laukku oli tullut, äänittivätkö laitteet ja voisivatko ne kenties räjähtää. Vaikka tilanne selvisi myöhemmin, se, että omat turvatoimet olivat pettäneet, jätti haljun tunteen.

ta ukrainalaisista vapaaehtoisista ja Suomeen paenneista on tullut hänen ystäviään. Ukrainalaisia kummityttöjä hänellä on kaksi – pienempi on syntynyt Suomessa.

Avustusmatkoilla ollaan hyvin kiinteästi yhdessä. Pakolaiset ja kuljettajat viettävät samassa autossa 2–4 päivää ja yöpyvät hostelleissa. Siinä ehtii tutustua, jos yhteinen kieli löytyy. Emmi onkin alkanut opiskella sekä ukrainaa että venäjää, jotta juttelu ihmisten kanssa sujuisi ilman nettisanakirjaa.

” Jouduin painimaan eettisten kysymysten kanssa.

Oli vaikeaa tietää, kuinka pitkälle voin venyttää oman ja tiimini turvallisuuden rajoja.

– Arkiautoni on samalla pakolaisbussini, sanoo Pakolaiset turvaan -yhdistyksen perustaja Emmi Söderholm. Tällä pakettiautolla Söderholm ja hänen tiiminsä ovat ajaneet 50 000 kilometriä Baltian maissa, Puolassa ja Ukrainassa.

– Toisaalta me olemme vain ihmisiä, jotka tätä hommaa tekevät. Rankan matkan jälkeen Emmi väsyi ja joutui pitkälle sairauslomalle. Unettomina öinä hän pohti, toimiko väärin, kun ei heti perunut Harkovaan menoa. Myös pelko tuli viiveellä: saattue kulki lähellä iskuja, ja tällä kertaa olisi voinut osua.

KAIKESTA HUOLIMATTA vapaaehtoistyö on Emmi Söderholmin mielestä palkitsevaa, ja se auttoi häntä toipumisessakin. Se on myös enemmän kuin avustustyötä, sillä monis­

Nyt yhdistyksen porukka kerää rahaa uutta avustusmatkaa varten. Ukrainaan ollaan lähdössä vielä elokuussa, ja valmistelut ovat vauhdissa.

Tähän mennessä Pakolaiset turvaan ­yhdistys on kuljettanut Ukrainasta Suomeen 132 pakolaista. Suomessa pakolaiset viedään yleensä ensimmäiseksi johonkin pääkaupunkiseudun vastaanottokeskukseen, jossa rekisteröintiprosessi alkaa.

– Monesti olemme käyneet yhdessä poliisiasemalla. Olemme auttaneet pakolaisia alkuun ja antaneet henkistä tukea, mutta virallista roolia meillä ei ole, Söderholm sanoo.

– Minulle tämän työn suola on se, että saan nähdä läheltä, miten me voimme konkreettisesti vaikuttaa ihmisten elämään. Voimme antaa heille kokemuksia, jotka synnyttävät heissä uskoa ihmisiin ja uskoa parempaan. ■

United for Ukraine -tilaisuus Helsingin Senaatintorilla Ukrainan itsenäisyyspäivänä la 24.8. klo 13. Lisätietoja: menohaku.kirkkojakaupunki.fi.

Papit ja seksi

Kirkon historiassa seksuaalisuus on ollut hankala, kiistelty ja piiloteltu asia. Kolme pappia kertoo nyt, miten he ovat löytäneet tasapainon oman sukupuolisuutensa ja seksuaalisuuteensa kanssa.

TEKSTI LAURA

VÄHÄSARJA KUVAT ANTTI RINTALA JA SUVI ELO

Puhkea kukkaan -verkoston pappi Elina Koivisto:

”Äidin syli loi turvallisen pohjan seksuaalisuudelle”

Olin ensimmäisellä luokalla, kun lainasin ensimmäisen rakkauskirjan. Sen jälkeen ahmin ala-asteella kaikki romanttiset viihdekirjat, mitä Pellon kirjastosta löytyi”, kertoo Paavalin seurakunnan pappi Elina Koivisto nauraen.

Lapissa lapsuutensa viettäneelle kirkkoherran tyttärelle kirjastosta tuli aarreaitta. Sen romanttinen kirjallisuus ruokki seksuaalista mielikuvitusta siinä missä kodin Raamattukin.

– Vanhan testamentin Laulujen laulussa ja viihdekirjoissa oli jotain samaa. Romantiikkaa, vahvaa huumaantumista ja kuvausta siitä, miten seksuaalisuus kasvaa ja saa täyttymyksen. Se sopi nuoren tytön maailmaani.

LÄHES NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA myöhemmin Elina Koivisto luotsaa Vallilassa sijaitsevalta Paavalinkirkolta käsin kristittyjen naisten Puhkea kukkaan -verkostoa. Koiviston vuonna 2016 käynnistämä verkosto pyrkii tukemaan naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seuraava Puhkea kukkaan -tapahtuma on Paavalinkirkolla marraskuussa, ja silloin käsitellään muun muassa naisten suvun perintönä kantamaa häpeää.

Omaan naiseksi kasvuunsa Koivisto kokee saaneensa hyvät eväät lapsuudenkodista ja kristillisestä perinnöstä.

– Sanotaan, että seksuaalisuus lähtee äidin sylistä. Itse saatoin vielä teinityttönäkin istua konkreettisesti äidin sylissä. Äidin lämpö antoi turvallisen pohjan kasvaa naiseksi.

– Pystyin juttelemaan äidin kanssa kaikesta, myös seksuaalisuudesta, mikä ei ollut siihen aikaan kovin tavallista.

Samanlaista turvallisuutta Koivisto on ammentanut naiseuteen ja seksuaalisuuteen myös vakaumuksestaan. Häntä puhuttelee kristillisessä perinteessä parisuhteeseen sitoutumisen korostaminen.

– Sitoutuminen on antanut omalle seksuaalisuudelleni turvalliset raamit. Niiden raamien sisällä olen voinut olla tosi vapaa ja rohkea.

– Koen, että kristillisyys on vahvistanut itsetuntoani naisena.

OMAKOHTAISTA Facebook-sivustoa

Wife and wifestyle pitkään päivittänyt neljän lapsen äiti elää nyt uudenlaista arkea. Elina Koivisto erosi pari vuotta sitten nuoruuden liitostaan ja asuu joka toisen viikon itsekseen ja joka toisen viikon 14-vuotiaan kuopuksensa kanssa.

– Tässä on tietynlainen välivaihe menossa. Yhteinen talo on vielä myymättä, ja orientoidun uuteen elämään.

Seksuaalisuuden suhteen sinkkuelämä ei ole tuonut suuria mullistuksia.

– Minulla ei ole ollut tarvetta mihinkään uuteen suuntautumiseen, sillä koin, että elin täyttä aikuisen naisen elämää jo avioliitossani. Seksuaalisuus oli pitkään liima, joka piti meitä yhdessä.

Koivisto pitää tärkeänä, että jokainen nainen saa olla nainen juuri sillä tavalla kuin itse haluaa.

– Kannustan naisia löytämään sisimmästään omat unelmansa, toiveensa, tarpeensa ja lahjansa. En itsekään ole mikään muotin mukainen perusnainen.

– Seksuaalisuus oli pitkään liima, joka piti meitä yhdessä, kertoo pari vuotta sitten nuoruuden avioliitostaan eronnut Elina Koivisto.

– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä. Silloin pyysin, että Jumala johdattaisi minua, Mio Kivelä kertoo.

Transvaikuttaja Mio Kivelä:

”Jotain Jumalasta jää huomaamatta, jos emme näe hänen koko luomistyönsä rikkautta”

Kuusitoista vuotta sitten eräänä perjantai-iltana nuori Mio Kivelä lyyhistyi seurakuntatalon lattialle ja itki. Hän oli juuri poistunut huoneesta, jossa muut nuoret keskustelivat homofobiseen sävyyn. Kerta ei ollut ensimmäinen. Kivelä tiesi, että hänen lisäkseen nuortenillassa oli paikalla useita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia nuoria. Tilanne suututti ja itketti.

TUON ILLAN JÄLKEEN Mio Kivelä on kulkenut pitkän tien kirkon transvaikuttajaksi.

Kivelä opiskeli ensin erityisnuorisotyönohjaajaksi ja sitten papiksi. Nuorityönohjaajanuran alussa hän

kävi läpi myös sukupuolenkorjausprosessin.

– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä, jolloin pohdin, mitä jos muut ovatkin oikeassa ja tämä onkin väärin. Silloin pyysin, että Jumala olisi läsnä ja johdattaisi sinne, minne haluaa.

Tällä hetkellä Kivelä työskentelee pappina ja kouluttaa kirkossa sukupuolisensitiivisyydestä STEP-koulutuksen kautta.

Lisäksi Kivelä on vetänyt sekä kirkossa että Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa vertaisryhmiä ja yksilötapaamisia omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville ja heidän läheisilleen. Hän on myös laatinut henkisyyteen, hengellisyyteen ja

uskonnollisuuteen liittyvän omahoitomateriaalin.

Kivelän mukaan on surullista ja vahingollista, jos ajatellaan automaattisesti, että vähemmistöjen seksuaalisuus on ristiriidassa heidän hengellisyytensä kanssa.

– Moni saa vakaumuksestaan myös voimaa, hän sanoo.

– Näin oli myös omalla kohdallani. Käydessäni läpi sukupuolenkorjausprosessia sisäinen ristiriita syntyi siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat sukupuolisuudestani ja vakaumuksestani. Mutta olin levollinen aina, kun olin rauhassa siten, että läsnä olimme vain minä ja Jumala.

PRIDE-KULKUEESSA Mio Kivelä iloitsee nykyään aina, kun joku väkijoukosta liittyy mukaan kirkon osastolle, ja kun sateenkaari-ihminen saa olla turvallisesti oma itsensä kirkon nuorten toiminnassa tai messussa.

Myös tuttujen Raamatun kertomusten lukeminen uudesta näkökulmasta yhdessä muiden sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa voimaannuttaa.

– Minua koskettaa se, miten luomiskertomuksessa kuvataan yön ja päivän ja maan ja meren luominen ja samalla tunnistetaan, että on myös illan hämärää ja aamun kajoa ja jokaisella aallon lyömällä ja vuorove-

den vaihtelulla vaihtuvat myös maan ja meren rajat. Asiat eivät ole vain joko tai.

– Miksi me unohtaisimme luomistyön moninaisuuden siinä kohtaa, kun kuvataan, miten Jumala luo ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja tuijottaisimme vain binäärisyyttä?

Kivelän mukaan jotain olennaista Jumalasta jää huomaamatta, jos ei suostuta näkemään hänen koko luomistyönsä rikkautta.

– Samalla lailla kuin Jumala ei mahdu lokeroihin vaan kuvaa itseään lauseella ”Minä olen se joka olen”, emme me ihmisetkään Jumalan kuvina mahdu valmiisiin lokeroihin, Kivelä sanoo.

LUTERILAISESSA seksuaalietiikassa Mio Kivelää kantavat ajatus seksuaalisuudesta Jumalan lahjana ja kultainen sääntö, jossa kehotetaan: tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

– Aina, kun aletaan luoda tiukkoja sääntöjä ja normeja, on suuri vaara, että Jumalan luomistyön moninaisuus ei niihin mahdu.

– Samalla yhteisö siirtää kehittämiensä normien taakan yksilön kannettavaksi, ja se voi ajaa hänet vaikeisiin, jopa mahdottomiin tilanteisiin ja estää häntä kasvamasta siksi, joksi Jumala hänet loi.

Jussi Koivisto on kurinalaista arkea elävä sinkku.

Fitnesspappi Jussi Koivisto: ”Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella”

Helsinkiläinen fitnessvalmentaja ja pappi Jussi Koivisto on miettinyt viime aikoina Teräsmiestä.

– Tykkään katsoa supersankarielokuvia. Mielestäni Teräsmies on optimaalisen miehen malli. Teräsmiehellä on mieletön suorituskyky mutta samalla kyky muuttua tavalliseksi työtekeväksi mieheksi lehden toimitukseen.

Jotain samantyylistä Koivisto tavoittelee omassa mieheydessään: kovuuden ja herkkyyden vuoropuhelua.

Sinkkuna viihtyvä aikuisten tyttärien isä elää kurinalaista arkea, jota rytmittävät Tapiolan seurakunnan kappalaisen ja fitnessvalmentajan työ sekä kehonrakentaminen. Hän on juuri valmistunut seksuaalineuvojaksi.

– Uskon, että seksuaalineuvojan tutkinnosta on hyötyä kumpaankin ammattiini ja myös omaan elämääni. Itsensä tuntemisesta on aina apua.

– Jos mietin itseäni vaikka kaksikymmentä vuotta sitten, niin olin silloin aika kokematon ja helposti vaikutteiden vietävissä.

ELÄMÄNKOKEMUS JA TIETO tuovat levollisuutta. Ne antavat valmiuksia analysoida itseä, omia valintoja ja sitä, mistä tykkää ja mitä haluaa.

Seksuaalisuuden Jussi Koivisto näkee olevan yhtä keskeinen ja luonnollinen osa elämää kuin syöminen, juominen ja nukkuminen.

– Seksuaalisuuteen kytkeytyy kuitenkin myös monimutkaisempia ulottuvuuksia, kuten suhde toiseen ihmiseen ja se, miten toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan rakentavasti.

Kristillisyydessä, urheilussa ja seksuaalisuudessa Koivisto näkee paljon samaa.

– Kaikki kolme nostavat parhaimmillaan arjen yläpuolelle, tuovat iloa ja voimaa.

FITNESS-LAVOILTA Jussi Koivisto haluaa tuoda kirkkoon mieheyden ja kehollisuuden ilosanomaa.

– Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella. Jaan sosiaalisessa mediassa testosteronin täyteisiä pullistelukuvia. Miehelle testosteroni, jota urheilusta saa, on elämän eliksiiriä. Se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, seksuaaliseen halukkuuteen, yleiseen toimintakykyyn ja koko oman olemukseen.

On maskuliinisella miehellä herkkäkin puolensa. Koivisto ajattelee, että optimaaliseen mieheyteen kuuluu kyky varjella hyvää ja tavoitella kristillisiä ihanteita.

– Fitness on saanut minut arvostamaan kehollisuutta ja esteettisyyttä. Kristillisyys taas vahvistaa henkistä ja hengellistä puolta.

– Minusta on myös tärkeää, että kirkko pitää yllä avioliiton ja elämänmittaisen rakkauden ihanteita, vaikka en itse olekaan eronneena niitä pystynyt toteuttamaan. ■

”Olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena” – Mediassa korostuu sellainen puhe, etteivät seksuaalisuus, sukupuolisuus ja kristillisyys voisi olla harmoniassa ihmisen elämässä. Lisäksi julkisuudessa painottuvat kirkon seksuaalietiikkaan liittyvät kiistat. Siksi halusin selvittää, voisiko kristinusko tehdä myös hyvää ihmisen seksuaalisuudelle ja sukupuolisuudelle, sanoo Ella Kallio, joka tutki vuonna 2021 ilmestyneessä teologian maisterin lopputyössään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyviä voimaantumiskokemuksia.

Hänen tutkimusaineistonaan oli 36 kristityksi tunnustautuvan ihmisen omakohtaiset tarinat. Vastaajista 75 prosenttia oli naisia, ja iältään he olivat keskimäärin 46 vuotta.

– Ihmisten kertomuksissa tuli hienosti esille se, että kristillisyyden ja seksuaalisuuden suhde toisiinsa on paljon moniulotteisimpi, mitä yleinen keskustelu antaa olettaa, Kallio sanoo.

Tutkimuksen mukaan kaikkia seksuaalista tai sukupuolista voimaantumista kokeneita yhdisti kokonaisvaltaisen ja myönteisen jumalakuvan löytäminen: usko siihen, että Jumalan rakkaus on hyväksyvää ja kohdistuu juuri minuun.

– Kävi ilmi, että olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena, eikä hänelle mikään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvä ole vierasta, Kallio kertoo.

Voimaantumiskokemuksia yhdisti tunne nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisesta.

– Jos esimerkiksi oma sisäinen seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvä puhe oli vahingoittavaa ja soimaavaa, niin kokemus siitä, että toinen ihminen näki minut ihan eri tavalla, vahvisti kokemusta siitä, että myös Jumala näkee minut eri tavoin kuin olen itse nähnyt itseni.

– Tällöin seksuaalisuuden voi alkaa nähdä Jumalan luomana lahjana, joka on annettu luomaan yhteyttä ja iloa ihmisten välille, Kallio sanoo.

Hyvää tekevä MERI

Meri on ihmisen ja elämän alkukoti, sanoo Sanna Nyqvist, joka on tehnyt kirjan merimaiseman vaikutuksista tunnettuihin kirjailijoihin.

Esimerkiksi Tove Janssonille mökki keskellä merta tarjosi pakopaikan ja antoi uutta energiaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN , ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

Sanna Nyqvist on jo pitkään kirjoittanut merellisistä teemoista. Meri on kiinnostanut häntä aina, sillä hän on viettänyt lapsesta lähtien kesiään meren äärellä.

Nyqvist on tietokirjailija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti. Keväällä ilmestyneessä Rannalla-kirjassaan (Tammi) hän perehtyy viiden kirjailijan, Jane Austenin, Marcel Proustin, Virginia Woolfin, August Strindbergin ja Tove Janssonin, kautta siihen, miten rantakulttuuri on kehittynyt vuosisatojen kuluessa. He kaikki lomailivat ja työskentelivät meren rannoilla ja sijoittivat kirjojensa tapahtumia niille.

Englantilainen Jane Austen oli innokas rantaturisti. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa elänyt Austen oli myös ensimmäisiä romaanikirjailijoita, jotka kirjoittivat rantaelämästä vakavasti ja siitä vaikuttuneena.

– Moni Austenin ajan englantilaiskirjailija taas pikemminkin pilkkasi rantakulttuuria, Nyqvist kertoo.

Hän arvelee meren kiehtoneen kirjailijoita erityisesti siksi, että siinä on sellaista runollista syvyyttä, jota ei löydy muista vesistöistä.

– Meri on sama kaikkialla, ja se on ihmisen ja elämän alkukoti, johon liittyy myyttisiä ominaisuuksia. Meressä on läsnä yhteys toisiin maailmoihin – elämän ja kuoleman välisiin rajatiloihin. Ihminen on siinä alttiina isoille voimille.

– Kuvaavaa on, että en osaa nimetä maailmankirjallisuudessa yhtäkään suurta järviromaania.

RANTAKULTTUURI ALKOI kehittyä Euroopassa 1770-luvun loppupuolella. Siihen vaikutti ajan ter-

veysajattelu: merivettä pidettiin terveyttä edistävänä sekä ulkoisesti että sisäisesti nautittuna.

Lääkäri saattoi määrätä merikylpyjä, joita otettiin niitä varten rakennetussa kylpyvaunussa. Hoitoa tarvitseva vietiin veteen sen sisällä. Kylpyvaunua käytettiin, koska hoidettava oli usein uimataidoton.

– Ajateltiin, että paras terveysvaikutus on 10–14-asteisella vedellä, minkä vuoksi merikylpyhoitoja annettiin pääasiassa syksyllä. Hoidettava henkilö joutui olemaan viileässä vedessä riuskaotteisen kylvettäjän armoilla. Kylvetyksen jälkeen saatettiin nauttia esimerkiksi merivesicocktaileja, joiden uskottiin auttavan eri vaivoihin, Sanna Nyqvist kuvailee.

Myöhemmin myös auringonvalolla ja raikkaalla merituulella koettiin olevan tervehdyttäviä vaikutuksia. Meren rannalla ajateltiin kohenevan niin ruumiillisen kuin henkisenkin voinnin.

– Rannalla oleminen oli eräänlainen poikkeustila, joka erosi arkisesta olemisesta ja asumisesta. Kauniissa ympäristössä pääsi paremmin irti arjen murheista.

Ajan viettäminen ja terveyden hoitaminen rannalla oli aluksi kuninkaallisten ja muiden yläluokkaisten ihmisten harrastus, mutta 1800-luvun mittaan siitä tuli myös muiden yhteiskuntaluokkien huvia.

RANNALLA-TEOKSESSA esiintyvät kirjailijat asuivat rantapaikoissa yleensä hotelleissa tai vuokratuissa asunnoissa. Pohjoismaiset kirjailijat asustivat hieman erilaisissa oloissa kuin esimerkiksi brittiläiset tai ranskalaiset kollegansa. Ruotsalainen August Strindberg vietti uransa alussa kesän-

sä vuokraamissaan vaatimattomissa kalastajamökeissä.

– Tukholman saaristossa ei vielä 1870-luvulla ollut tarjolla luksusasuntoja. Tosin Strindberg tilasi saareen mantereelta samppanjaa ja kaviaaria ja herätti paikallisissa monenlaista paheksuntaa, Sanna Nyqvist kertoo.

Tove Jansson taas vietti pitkään kesiä taiteilijavanhempiensa vuokramökillä Pellingin saaristossa Porvoon edustalla. Aikuistuttuaan hän hankki mökkipalstan veljensä Larsin kanssa ulkosaariston Bredskäristä. Jansson halusi kuitenkin oman kesäpaikan, kun hän alkoi elää yhdessä taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa.

– Janssonin unelmana oli kaukana merellä sijaitseva majakkasaari, mutta sellaista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi pieni Klovharun luoto meren äärimmäisten voimien äärellä. Jo luodolle matkustaminen avoveneellä vaati ponnistelua.

Nyqvistin mukaan mökki merkitsi Janssonille pakoa sosiaalisista ympyröistä. Hän oli jo tuolloin 1960-luvun alussa muumihahmojensa vuoksi tunnettu eri puolilla maailmaa ja kaipasi totaalista työrauhaa.

– Jansson ja Pietilä rakensivat puuttomalle luodolle arkkitehdin suunnitteleman mökin, joka muistuttaa perinteistä saaristolaismökkiä. He myös muokkasivat saarta räjäyttämällä kiviä pois rakentamisen tieltä.

– Pariskunta kalasti ja eli muutenkin aika paljon luonnon armoilla. Pääasiassa he kuitenkin elivät purkkiruoalla. Elämä ei ollut kovin ekologista, sillä ajan tapaan roskat heitettiin mereen. Luodolla ei myöskään ollut vessaa.

”

Meressä on läsnä yhteys toisiin maailmoihin –elämän ja kuoleman välisiin rajatiloihin. Ihminen on siinä alttiina isoille voimille.

LUONNON VOIMAT vaihtelevat, samoin kuin ihmisten kokemukset niistä. Se on Sanna Nyqvistin mielestä kiehtovaa.

– Meren ranta merkitsee yleensä turvaa, yhteenkuuluvaisuutta, huoletonta olemista ja elämyksiä. Korkeat vaahtopäät herättävät kuitenkin pelkoa ja levottomuutta, ja nehän voivat johtaa jopa kuolemaan. Rantaan liittyvissä romaaneissa vieraileekin aika usein kuolema. Rantaa pidettiin vaarallisena paikkana erityisesti naisille.

Tove Janssonille meri merkitsi uutta energiaa. Hän koki erityisesti myrskyt vapauttavina ja riemastuttavina. Hän oli haltioissaan, kun itseä paljon suurempi voima riehui ympärillä.

– Jansson peri tuon innostuksen Viktor-isältään, joka tunnettiin myrsky- ja onnettomuusbongarina. Tämä näkyy myös Janssonin muumikirjoissa, mutta suuren tuhotulvan ja muiden onnettomuuksien jälkeen kaikki silti lopulta päättyy hyvin, Nyqvist sanoo.

Englantilainen kirjailija Virginia Woolf puolestaan nautti meren äänistä, aaltojen rytmistä, jonka hän koki rauhoittavana.

– Woolf kuvasi aaltoja elämän rytmiksi. Rauhan ohella aallot saattoivat merkitä uhkaavaa vaaraa. Meri oli suuri luovuuden lähde naiselle, joka kärsi ajoittain mielenterveysongelmista ja ajautui lopulta itsemurhaan.

Vuonna 1941 kuolleen Woolfin tuhkat siroteltiin hänelle rakkaaseen puutarhaan. Sinne sijoitettuun muistolaattaan on kaiverrettu hänen Aallot-teoksensa päätössanat: ”Kuolema on vihollinen. Sinua vastaan syöksyn, voimattomana ja taipumattomana, oi kuolema! Aallot murtuivat rantaan.”

RANTOJEN RAKENTAMINEN ja saastuminen eivät vielä kyseisten kirjailijoiden aikaan herättäneet juurikaan huolta. Tosin August Strindberg pohti jo 1800-luvun lopulla, miten turismi ja teollisuus tulisivat muuttamaan Tukholman saaristoa, jossa hän kesiään vietti.

– Rantojen rakentaminen muuttaa ekosysteemiä ja tuhoaa alkuperäistä luontoa. Harvempi silti haluaa, että uimarannalla on kaislikkoa tai kivikkoa. Tähän liittyy myös tasa-arvokysymys, kun rikkaat aitaavat rantojaan vain omaan käyttöönsä, Sanna Nyqvist pohtii.

– Saaristossa luonto on säilynyt paremmin. Tästä esimerkkinä meillä ovat armeijan saaret. Toisaalta, kun kävin Strindbergin kesänviettopaikoissa, huomasin ilokseni, ettei niitä saaria ollut ylirakennettu. Syynä oli varmaan se, että niille ei ole niin helppo päästä.

Nyqvist kirjoitti Rannalla-kirjaansa koronaerityksen aikana, ja hän mietti sen vuoksi, onko hänen tarpeen käydä teoksensa kirjailijoiden kuvaamilla rannoilla. Lopulta hän kuitenkin päätti lähteä matkaan.

– Se kannatti, koska kirjailijoiden tekstit avautuivat minulle paikan päällä paremmin. Maisemallisesti vaikuttavimpana pidin Skotlannin Hebrideillä sijaitsevaa Skyen saarta, jonne Virginia Woolfin Majakka-romaani sijoittuu.

– Oli myös hienoa tajuta, miten kirjailijat ovat kantaneet maisemaa sisällään. Esimerkiksi Strindberg kuvaa Hemsöläiset-teoksessaan fotorealistisen tarkasti Kymmendön saarta ja asukkaita, vaikka hän asui sitä kirjoittaessaan Saksassa.

OMIA KESIÄÄN Suomenlahden saaristossa Sanna Nyqvist muistelee lämpimästi. Niiden lahdet, luodot ja saaret ovat jättäneet häneen jälkensä. Lapsuudesta hän muistaa erityisesti Kirkkonummen seurakunnan kesäretket Räfsön saarelle. Siellä järjestettiin purjehdusleiri, ja lasten vanhemmat olivat mukana touhuamassa.

– Kesälomia perheeni vietti isän työpaikan mökillä Inkoon saaristossa. Siellä hahmotin ensimmäisen kerran, että meri tarkoittaa myös rajaa, kun Viron puolelta ajautui rantaan piimäpurkkeja.

Aikuisena Nyqvist on viettänyt lomia puolisonsa perheen mökillä Sipoossa. Siellä käydään myös talvella. Jäiden kantaessa Nyqvist on kulkenut jäätä pitkin ja nauttinut siitä, miten aavaa maisemaa on silmänkantamattomiin. ■

Sanna Nyqvist muistelee lämpimästi lapsuutensa kesiä Suomenlahden saaristossa. Erityisesti mieleen ovat jääneet seurakunnan kesäretket Räfsön saarelle.

Irti arjesta saariretriitissä

Stina Huima ohjaa saariretriittiä, jossa meri ja luonto kutsuvat hiljaisuuteen.

Kun veneen kokka suuntaa syyskuussa Porkkalan saaristossa sijaitsevaan Räfsön saareen, alkaa Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnan paripäiväinen retriitti, totaalinen irtiotto arjesta.

Retriitin toisena ohjaajana toimii Herttoniemen seurakunnan pappi Stina Huima. Räfsö on hänelle uusi, kiinnostava tuttavuus.

– Retriiteissä osallistujille on varattu aina aikaa ja tilaa myös omaan oleiluun, ja meren läheisyys sopii siihen hyvin. Jumalahan puhuttelee meitä myös luonnon kautta.

– Saariympäristö tarjoaa aivan erityisen irtioton vastuista ja velvollisuuksista, kun se on muusta maailmasta eristetty paikka ja sinne mennään veneellä.

Kellon ja kalenterin voi retriitissä unohtaa tyystin, koska päivissä on selkeä ohjelma aamusta iltaan.

Päivä käynnistyy aamurukouksella ja aamupalalla. Sen jälkeen yhteiset ruokailut, rukoushetket ja ohjaajien virikepuheet rytmittävät päivää.

– Näin pyritään ohjaamaan retriitin osallistuja lempeästi syvään läsnäoloon ja hiljaisuuteen, Stina Huima kuvailee.

– Ohjaajien tehtävänä on johdattaa retriitissä mukana olevaa, koska hiljaisuus ei välttämättä ole kaikille tuttu tila. Hänet saatetaan pikkuhiljaa syvempiin kerroksiin itsessään. Ajatuksena on, että Kristus on sinussa ja hän on minussa, sillä jokaisen syvin identiteetti on Kristuksessa.

Räfsön retriitin rukoushetkiin kuuluu muun muassa sydänrukousta. Se on hiljaista sisäistä rukousta.

– Siinä ollaan mahdollisimman avoinna Jumalan läsnäolon kokemiselle. Ja aina, kun rukoilija huomaa lähteneensä ajautumaan omien ajatustensa vietäväksi, hän lausuu hiljaa mielessään jonkin valitsemansa pyhän sanan, joka palauttaa hänet rukoukseen, Stina Huima kertoo.

Retriittiin sisältyy myös kehollisia harjoituksia. Menetelmänä käytetään kehotyöskentelymetodia, jossa rauhallisten venyttelyjen avulla pyritään hellittämään kehollisesti ja antautumaan Jumalan kannattelemaksi.

Huima suosittelee retriittiä ihmisille, jotka kaipaavat irrottautumista ja hengähdystä arjen keskellä sekä merkityksellisyyden ja elämän syvien virtojen etsimistä. Avoimuus kehollisuudelle on myös eduksi.

– Retriitti sopii myös ihmiselle, joka ei ole seurakunta-aktiivi mutta kaipaa mahdollisuutta päästä syvän hengellisyyden äärelle. Sen sijaan ihmiselle, joka on

akuutissa kriisissä, ei retriittiä voi suositella.

Saariretriitin yhteydessä on luonteva pohtia meren symboliikkaa, jota tulee vastaan kristinuskossa eri muodoissa. Se on näkyvissä esimerkiksi virressä 482, Elämä on meri.

– Meri on yksi Jumalan äärettömän rakkauden vertauskuvista. Hänen rakkautensa kannattelee meitä, ja saamme luottaa hänen huolenpitoonsa, Stina Huima sanoo.

– Vesisymboliikassa ylipäätään kelluminen on hyvä vertauskuva irti päästämiselle. Vesi kannattelee, kun olemme rentoina emmekä omien jännitysten ja suoritusten vankina.

Huima mainitsee myös kristillisen kasteen, jossa vesi liittyy puhdistumiseen.

– Kristilliset mystikot puhuivat purgatiosta eli puhdistumisesta, joka viittaa myös parantumiseen. Puhdistuminen ja parantuminen tapahtuvat vähitellen, kun hakeudumme Kristuksen luokse. Hänen läsnäolonsa ja läheisyytensä huuhtoo meistä pois kaikkea turhaa ja parantaa myös syvimpiä haavojamme.

Omaa henkilökohtaista retriittiään Stina Huima viettää useampia kertoja vuodessa erämökissä järven rannalla Pohjois-Karjalassa.

– Mökki on alkeellinen. Sinne ei tule sähköä eikä vettä. Talvella sinne pitää kuljettaa tavarat ahkiolla.

– Olen mökillä viikon verran ilman mitään yhteyksiä ulkomaailmaan. Ne ovat minulle tärkeitä rauhoittumisen ja vetäytymisen aikoja.

Huimalla oli joitakin vuosia myös vene, ja veneillessään hän nautti erityisesti aavasta merestä ja rantojen silokallioista.

– Ihminen hakeutuu jotenkin luonnostaan veden äärelle, jossa näkee kauas. Aava näkymä puhuttelee ja tyynnyttää mieltä.

– On hienoa, että Helsingissä ja muuallakin pääkaupunkiseudulla pääsee kuka

tahansa helposti eri saariin. Mustasaari ja Vartiosaari ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Retriittiin rannalle – Hiljaisuuden retriitti 27.–29.9. Räfsön leirikeskuksessa Porkkalan saaristossa. Etusijalla Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnan jäsenet. Ohjaajina Stina Huima ja Emriikka Salonen. Hinta 130 e. Tiedustelut Roihuvuoren seurakunnan toimisto p. 09 2340 5700. – Hiljaisuuden retriitti 27.–29.9. Poitsilan kartanossa Haminassa. Järjestäjä Vantaan seurakunnat. Ohjaajina Tarja Korpela ja Mari Sydänvuori. Tarjolla myös hiljaisuuden joogaa. Hinta 180 e. Tiedustelut Tarja Korpela p. 050 388 8501 tai tarja.korpela@evl.fi. – Hiljaisuuden retriitti 7.–9.10. Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla. Järjestäjä Haagan seurakunta. Ohjaajina Miira Muroma-Nikunen ja Mari Silin. Hinta 125 e. Tiedustelut Miira Muroma-Nikunen p. 050 380 3235 tai miira.muroma-nikunen@evl.fi. – Hiljaisuuden retriitti 22.–24.10. Velskolan leirikeskuksessa Espoossa. Järjestäjä Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Ohjaajina Marja Malvaranta ja Antti Kujanpää. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut, 45 e opiskelijat. Tiedustelut Marja Malvaranta p. 040 5311 040 tai marja.malvaranta@evl.fi. Lisää syksyn retriittejä: menohaku. kirkkojakaupunki.fi

Stina Huima on huomannut hakeutuvansa luonnostaan veden äärelle. Aava näkymä puhuttelee ja tyynnyttää mieltä.

Omaa polkua kirkkoon

Uteliaisuus ja raskaat menetykset saivat Antti Lindtmanin miettimään, olisiko kirkkoon liittyminen hänen juttunsa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Koskaan ei voi tietää, mikä antaa sysäyksen tulevalle uralle. Antti Lindtmanin tapauksessa ne olivat luokkaretkieväät, tai oikeastaan niiden puuttuminen. Koulu ei ollut sellaisia tarjoamassa, joten kahdeksasluokkalainen Lindtman lähetettiin puhumaan asiasta rehtorille.

– Olin luokan pisin poika ja sosiaalinen tyyppi, joten sain sitten tällaisen tehtävän. Asia järjestyi. Se oli ensimmäinen poliittinen saavutukseni, vaikka en sitä silloin vielä tajunnut.

Poliittisten saavutusten sijaan nuori Antti Lindtman haaveili ihan muusta. Hän halusi tulla raskaan ajoneuvon kuljettajaksi ja työskentelikin lukion jälkeen hetken betoniauton ratissa. Siitä tie vei Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön ensin projektisihteeriksi ja sitten nuorisosihteeriksi.

Opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan Lindtman ehti vasta päälle kolmikymppisenä, kun hän oli jo kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja.

Hyvänä poliittisen vaikuttamisen kouluna toimi Vantaan nuorisovaltuusto. Kuntavaaliehdokkaaksi Lindtman lähti heti 18 vuotta täytettyään, vuonna 2000, ja tuli ensi kerran valituksi vuonna 2005. Eduskuntaan hän nousi vuonna 2011.

Politiikkaan Lindtmania vetivät erityisesti nuorten asiat. 2000-luvun alussa puhuttiin syrjäytymisestä, asuntopolitiikasta ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. Toisaalta hän huomasi, että politiikassa toimiminen tuntui mukavalta ja sopi hänen luonteelleen.

– Totesin, että tykkään olla ihmisten kanssa, kertoa, mitä mieltä olen, ja saada ihmisiä mukaan.

VANHEMMAT EROSIVAT, kun Antti Lindtman oli viisivuotias. Hän jäi asumaan Jouko-isän kanssa Havukoskelle, kun äiti ja sisarpuoli muuttivat Hakunilaan. Ratkaisu ei ollut varsinkaan tuohon aikaan ihan tavanomainen.

Isä piti huolen siitä, että poika sai harrastaa, mitä halusi: koripalloa, sählyä, jalkapalloa ja jääkiekkoa.

– Jos olisin syntynyt johonkin muuhun maahan ja elänyt yksinhuoltajaisän kanssa, en olisi varmaan saanut samanlaisia mahdollisuuksia, Lindtman sanoo.

”

Asiat pitää pystyä perustelemaan itselleen ja tarvittaessa muille.

– Isän filosofia oli, että antaa pojan harrastaa niin paljon kuin jaksaa – pysyypähän poissa pahanteosta. Silloin ehkä otin sen itsestäänselvyytenä, mutta kun jälkikäteen mietin, niin tajuan, ettei se ollut sitä.

Lindtman uskoo, että erityisesti jalkapalloharrastus on vaikuttanut siihen, mitä hän tekee nyt. – Harrastukset opettivat sosiaalisuutta ja kasvattivat itsetuntoa. Samalla oppi käsittelemään onnistumisia ja pettymyksiä.

Ainoastaan kerran isän piti hieman jarrutella poikansa tekemisiä. Tämä tapahtui silloin, kun Lindtman ilmoitti haluavansa lähteä mukaan demarinuorten toimintaan.

– Kaikkeen muuhun isä oli sanonut, että anna mennä ja tee niin kuin parhaaksi näet, mutta silloin hän kysyi, että oletko ihan varma, kun olivat kuitenkin jo koulu ja muut harrastukset. Ihmettelin sitä, mutta pidin pääni.

VUONNA 2016, 34-vuotiaana Antti Lindtman päätti liittyä SDP:täkin vanhempaan instituutioon, evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hänet oli kyllä kastettu vauvana, mutta kun vanhemmat myöhemmin erosivat kirkosta, erosi poikakin.

Kirkkoon liittymiseen johtivat monenlaiset seikat. Oli omia pohdintoja ja uteliaisuutta kristinuskoa kohtaan sekä muutoksia kirkossa ja yhteiskunnassa – ja muutama raskas menetys. Ensimmäinen niistä oli läheiseksi tulleen appiukon, Pentin, aivan yllättäen tullut kuolema.

– Ei sellaisessa tilanteessa voi olla miettimättä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Nuoren Antti Lindtmanin silmissä kirkko oli vaikuttanut konservatiiviselta ja autoritaariselta, mutta erityisesti arkkipiispa Kari Mäkinen ja Helsingin piispa Irja Askola loivat toisenlaista kuvaa kirkosta ja uskosta.

– Olin toiminut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ja huomasin, että hitto soikoon, hehän puhuvat juuri sellaisista asioista, joita kohti Suomessa pitäisi mennä.

Kirkkoon liittyminen oli käynyt mielessä jo vuonna 2011, kun Lindtman oli mennyt naimisiin Kaija-puolisonsa kanssa, mutta avioituminen ei tuntunut siihen riittävältä syyltä.

– Ei se olisi tuntunut oikealta. Asiat pitää pystyä perustelemaan itselleen ja tarvittaessa muille.

Kirkon jäsenyys nousi uudelleen esiin vuonna 2016, kun pari kohtasi suuren menetyksen. Kauan odotettu raskaus päättyi keskenmenoon ja siihen, että Kaija joutui synnyttämään kuolleen lapsen.

– Sairaalassa kysyttiin, haluaisimmeko, että sairaalapappi järjestää siunaustilaisuuden. Ilman muuta halusimme. Tuollaisessa tilanteessa ajatus siitä, että voisimme vielä joskus nähdä lapsen, antoi lohtua.

– Kirkkoon liittyminen oli monen tekijä summa, ja tuo oli piste i:n päälle. Ehkä olisin liittynyt kirkkoon joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, mutta tuo sysäsi prosessin liikkeelle, Lindtman sanoo.

Lindtman soitti heidän avioliittonsa siunanneelle papille ja kysyi, miten kirkkoon liitytään. Hän ilmoittautui myös aikuisrippikouluun.

– Kaikki sujui hienosti. Kävin kerran tai kaksi tapaamassa pappiakin, mutta enimmäkseen kaikki onnistui netissä.

ERITYISESTI JEESUKSEN vuorisaarna ja kultainen säätö puhuttelevat Antti Lindtmania. Hänen mielestään SDP:n arvoissa ja kristinuskossa on paljon samaa.

– Ymmärrän, kun sanotaan, että uskontoa ja politiikkaa ei pitäisi sekoittaa, mutta kyllähän arvot ovat lopulta koko ajan läsnä niin politiikassa kuin elämässä ylipäätään. Johonkin arvoperustaan oma elämä pitää rakentaa.

Lapsuudenkodissaan Lindtman kertoo oppineensa sellaisia arvoja kuin solidaarisuus, toisen huomioon ottaminen ja nöyryys, joka ei kuitenkaan saa tarkoittaa nöyristelyä.

Kuka?

Antti Lindtman, 42, on kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja.

Mitä?

Asuu Vantaalla Kaija-vaimon ja Sofie-tyttärensä kanssa. Harrastaa juoksua ja jalkapalloa.

Motto

Jokaiselle pitää tarjota hyvät eväät elämään, mausteet voi valita itse.

Onko politiikassa sitten helppo olla uskollinen omille arvoilleen?

– No, tavallaan se on helppoa, sillä eivät arvot mihinkään muutu ja ne ovat siellä pohjalla koko ajan. Enemmänkin kysymys kuuluu, teetkö riittävästi omien arvojeni eteen, Lindtman sanoo.

– Välillä asiat menevät eteenpäin, välillä taaksepäin. Politiikassa pitää pystyä tekemään

kompromisseja. Pitkään politiikassa mukana olleet tietävät, ettei aina pysty antamaan sataa prosenttia. Maailma ei tule kerralla valmiiksi. Kulunut vuosi on ollut oppositiossa olevalle SDP:n puheenjohtajalle kiireinen. On ollut kahdet vaalit, paljon tilaisuuksia, paneelikeskusteluita, seisomista toreilla, kilometrejä tien päällä ja kipakkaakin yhteiskunnallista keskustelua. Lindt-

man kuitenkin vakuuttaa, että työ on tuntunut yhä mukavalta.

– Enemmän kuin työ, politiikka on minulle elämäntapa. Olen ajatellut, että teen tätä niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, mutta sanotaan näin, etten ainakaan tekisi työtä, jolla ei olisi merkitystä ja joka olisi ristiriidassa omien arvojeni kanssa. ■

Eron jälkeen

Lukijat kertovat, kuinka pääsivät erosta yli.

”Tunteita ei kannata pakoilla, mutta ei niihin auta jäädä vellomaankaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ISTOCK

Ero sattuu syvällä. Erokriisissä on ihan tavallista tuntea ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipujakin. Joskus eroaminen horjuttaa perusturvallisuutta niin, että tuntuu kuin ote katoaisi koko elämästä.

Kirkko ja kaupunki kysyi lukijoilta, mitkä asiat ovat helpottaneet eron keskellä. Moni on saanut parhaan tuen ystäviltä ja lapsuudenperheeltä.

”Soittelin päivittäin parhaan ystäväni kanssa, ja kävimme kaikki asiat läpi”, 37­vuotias nainen kertoo. 59­vuotias nainen kuvaa: ”Hyvä ystävä oli kultaakin kalliimpi. Saatoin aina soittaa hänelle, kun oli paha olla, ja hän saapui viivana paikalle. En olisi selvinnyt ilman häntä.”

Ymmärtämättömien läheisten neuvot ja sääli saattavat myös pahentaa oloa. Eronneet kokivat

samassa elämäntilanteessa olevat tai olleet ihmiset erityisen arvokkaina.

”Yksi tärkeimmistä avuista oli eroryhmä. Ryhmäterapiassa, jossa oli muitakin eronneita, näki erilaisia taustoja ja eroja. Siitä on nyt kymmenen vuotta, mutta olemme yhä ystäviä kahden ryhmässä olleen naisen kanssa”, 48­vuotias nainen kuvaa.

Ero voi lähentää vanhoihin ystäviin. ”Kumppanilla oli alkoholiongelma. Vuosia peittelin ystäviltä ja perheeltä, minkälaista meillä oli kotona oikeasti. Eron keskellä helpotti, kun enää ei tarvinnut salailla läheisiltä asioita”, 30­vuotias nainen kertoo.

ERONNEET VANHEMMAT kertoivat vastauksissaan yhä uudestaan, että vastuu lapsista ja heidän seuransa auttavat selviämään erosta. Lastenhoitoon liittyy myös arkea ylläpitäviä rutiineja.

Kymmenen merkkiä siitä, että pahin on erossa takana

1. Kyyneleet ehtyvät

”Ei enää itkettänyt joka päivä. Ystäväni sanoikin, että kun itku loppuu, niin rakkaus on kuollut.” Nainen, 53

2. Ahdistus hellittää

”Tuntui viimein siltä, että pystyn hengittämään. Rintaa ei enää puristanut.” Nainen, 30

3. Uni paranee

”Tiesin päässeeni yli pahimmasta, kun illalla yksin vuoteessa unta kehrätessä en enää kaivannut kipeästi eksääni viereen nukkumaan ja silitettäväksi.” Nainen, 50

4. Tunteet entistä kumppania kohtaan muuttuvat ”Kun tajusin surun ja vihan läpi, että säälin eksääni.” Nainen, 52 ”Ei ollut enää kaunaa ketään kohtaan.” Mies, 80

5. Exä ei ole jatkuvasti mielessä

”Menee päiviä, etten enää edes ajattele exääni.” Nainen, 47

6. Elämänilo palaa ”Aloin nauttia asioista, kuten shoppailusta ja ystävien tapaamisesta ilman, että tunsin surua.” Nainen, 42

7. Levollisuus lisääntyy ”Huomasin olevani rauhallisempi ja levollisempi. En enää

murehtinut menneitä.” Nainen, 28

”Alkujärkytyksen jälkeen tunnen helpotusta siitä, että suhde loppui.” Nainen, 56

8. Elämänmuutoksen

pystyy hyväksymään

”Tuntuu vain siltä, että se oli siinä.” Mies, 59

”En ole haikaillut niiden tuttavien perään, joita entinen puolisoni aikanaan toi kuvioihini.” Nainen, 69

9. Muut alkavat kiinnostaa

”Tuli uusi ihastus!” Nainen, 25

10. Uusi suunta erottuu

”Pystyin näkemään elämässäni uusia mahdollisuuksia ja suunnittelemaan tulevaisuutta.” Nainen, 36

”Niinä viikkoina, kun lapset olivat isällään, olin aika paljon menossa, jotta ei tarvitsisi olla yksin kotona. Kun lapset olivat minulla, elämällä oli merkitys. Minulla oli merkitys”, 48­vuotias nainen sanoo.

Moni on saanut erotuskaan lohtua myös muunlajisilta läheisiltä. ”Eron keskellä oloa ovat helpottaneet kissani ja ystäväni”, 19­vuotias nainen sanoo. 56­vuotiasta naista auttoivat ”lemmikit, ulkoilu sekä se, että saan taas olla oma itseni kenenkään vähättelemättä.”

Eläimeltä voi saada ystävyyttä, läheisyyttä sekä patistelua ylös ja ulos. Läheisen eläimen ilo ja into nostavat omaakin mielialaa.

KUN YKSITYISELÄMÄSSÄ on vaikeita päiviä, monesti työ kannattelee. 52­vuotias nainen kertoo saaneensa apua työnteosta, ”ettei jää aikaa murehtia” sekä vapaaehtoistyöstä ”josta tulee tunne, että minulla on merkitystä”. 65­vuotias nainen kertoo eroprosessistaan: ”Innostavat työtehtävät, kivat työkaverit sekä esimiehet ja ­naiset tukivat itseluottamukseni vahvistumista myönteisellä suhtautumisellaan.”

Työ tarjoaa muutakin kuin toimeentuloa ja sosiaalisia suhteita. Moni kertoo käyneensä työterveyspsykologilla. 51­vuotias nainen sai työterveydestä keskusteluapua sekä masennus­, ahdis­

Elokuu on eroamisen sesonkiaikaa

Elokuu oli toiseksi tavallisin erokuukausi vuonna 2023 ja kaikkein yleisin vuonna 2022. Elokuun kärkipaikka erokuukautena vaihteli maaliskuun kanssa.

Viime vuonna tuhannesta avioparista noin 12 päätyi eroon. Avioerojen yleisyys pysyi lähes ennallaan.

Naiset erosivat ensimmäisestä avioliitostaan keskimäärin 42-vuotiaina ja miehet keskimäärin 45-vuotiaina.

Lähde: Tilastokeskus

tus- ja unilääkkeitä. Lisäksi työtoverien tuki auttoi häntäkin.

PARISUHTEEN PÄÄTTYMINEN tuo elämään usein rutkasti aikaa. Jos jaksaa suuntautua ulospäin, on hyvä tilaisuus kokeilla uusia asioita. Ehkä jokin tekeminen on kiinnostanut jo pidempään, mutta jäänyt toteuttamatta, koska entinen kumppani ei innostunut siitä?

”Muutin kauemmas, aloin tutustua uusiin ihmisiin ja varasin itselleni lippuja tapahtumiin. Tein ja teen asioita häpeilemättä itsekseni. En enää ajattele, että olisipa se ja se mukana”, 45-vuotias nainen kertoo. ”Tuli aloitettua uusi harrastus, ja sitä myöten löytyi uusia tosi hyviä kavereita”, 50-vuotias nainen sanoo.

Eronneet lukijat kirjoittavat vapaudestaan, itsenäisyydestään, omannäköisestä elämästään ja siitä, että ovat alkaneet huolehtia itsestään uudella tavalla.

”Oma aika ja ajatuksien läpi käyminen” auttoivat 41-vuotiasta miestä erossa. ”Usko ja rukous toivat lohtua. Musiikin kuuntelu, käsityöt ja hömppäsarjat tv:stä olivat henkireikä”, 48-vuotias nainen kertoo.

Ero tuntuu hyvin erilaiselta päivien, kuukauden, vuoden tai vuosikymmenien päästä. 58-vuotias mies kertoo: ”Erosin kauan sitten poikani äidistä, koska hän petti minua useasti. Ero tuntui alussa raskaalta, mutta myöhemmin helpotukselta. Lopulta tunteeni häntä kohtaan hävisivät kokonaan.” Kun aikaa on kulunut riittävästi, saattaa havaita kuten 33-vuotias nainen: ”Olen paljon onnellisempi yksin kuin huonossa parisuhteessa.” ■ Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Leppävaaran seurakunta pitävät 5.9. alkaen Suomalaisen eroseminaarin, joka maksaa 70 euroa. Siitä on mahdollista anoa maksuvapautusta. Eroseminaareja järjestää myös Väestöliitto. Sen tarjoama Suomalainen eroseminaari maksaa kahdessa osassa 600 euroa. Suomalaisen eroseminaarin tarkoitus on saada osallistujat ymmärtämään eroonsa johtaneet syyt, purkamaan tunteitaan turvallisesti ja rakentamaan hyvää loppuelämää. Eroseminaari kestää 11 viikkoa. Lisää eroryhmiä löytyy osoitteesta suomalaineneroseminaari.fi/eroryhmat.

Eutanasialla pyritään hyvään kuolemaan

EUTANASIA ON saanut mielipidetiedusteluissa kansan enemmistön hyväksymisen, mutta lääkärit vastustavat sitä vedoten Hippokrateen valaan, jossa he ovat sitoutuneet elämän ylläpitämiseen. ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen.”

Hyvä kuolema on se, kun lääkäri vapauttaa kärsimyksistä silloin, kun elämän pitkittämisessä ei ole järkeä. Lääkärihän joka tapauksessa tekee päätöksen hoidon lopettamisesta. Palliatiivinen sedaatio eli kuolevan potilaan rauhoittaminen lääkkein on vain ratkaisun pitkittämistä.

Jostain syystä lääkärit eivät ole lukeneet Hippokrateen valaa pitemmälle. Sehän jatkuu muodossa ”Enkä tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita”. Suomessa tehdään vuosittain lähes 8 000 aborttia, ja siihen riittää äidin tahto. Miksi epätoivoisen vanhuksen tahto oman elämän lopettamisesta ei toteudu?

Suhtautuminen eutanasiaan kirkastuu, kun joutuu seuraamaan läheisen kuolinkamppailua, kuten itse jouduin. Lääkäri kertoi, ettei mitään ole enää tehtävissä. Läheiseni aktiivinen hoito lopetettiin – myös riittävä kivunhoito. Vaikka kivut olivat sietämättömiä, ensimmäinen morfiinipiikki annettiin kymmenen minuuttia ennen potilaan kuolemaa. Ei syntynyt riippuvuutta eikä lääkärin vastuu ollut uhattuna.

Reijo Vainio Vantaa

Yhteiskunta kehittyy ja kirkko sen mukana

Mistä johtuu pahuus muita ihmisiä kohtaan?

MAAILMASSA KÄYDÄÄN MONIA sotia, ja Suomen kouluissa esiintyy vaikeaa koulukiusaamista. Joidenkin nuorten arvostus nousee jengissä, kun käyttää väkivaltaa toisia kohtaan.

Monille on tärkeää vain oman edun tavoittelu, ja silloin toisilla ei ole mitään väliä – kunhan juuri minä pärjään ja selviän hyvin. Kaikenlainen pahuus muita kohtaan näyttää lisääntyvän nykypäivänä, vai onko niin?

TAPANI LEPPÄNEN esitti, että kirkko yrittää nykyään miellyttää kaikkia ja menettää siksi loputkin identiteetistään (K&k 13.6.). Olen eri mieltä. Filosofi G. H. von Wright puhui aikanaan arvotyhjiöstä. Liberalismi ei kuitenkaan ole arvotyhjiö. Liberalismissa on vain osittain erilaiset arvot kuin konservatismissa. Eikös Jeesus ole vapahtaja? Jeesus toi vapauden meille. Vapauden synnistä, vapauden rakastaa, vapauden ajatella, vapauden elää itsensä näköistä elämää. Yleensä juuri liberaalit peräänkuuluttavat moraalia ja sääntöjä, oli kyse sitten luonnonsuojelusta, ihmisten ja eläinten oikeuksista tai pakolaisten ja sairaiden auttamisesta.

Rakkaus toisia ihmisiä kohtaan ja toisista ihmisistä välittäminen ovat keskeisiä asioita kristinuskossa. Ovatko nämä asiat häviämässä nykypäivänä? Vai kulkeeko yhteiskunta juuri nyt siihen

Päinvastoin: nuorehkona aikuisena minusta kirkko on nykyään

suuntaan, että kaikkien pitää koko ajan pitää vain omia puoliaan, jotta selviää arjestaan. Onko aikaa edes ajatella lähimmäistään ja muita ihmisiä?

Yhteiskunta ei nähtävästi enää voi taata kaikkia palveluksia kaikille, ja silloin hyvät ystävät ja tutut auttavat tosiaan. Suomessa monet elävät yksin, ja toivottavasti jokaisella on joku ystävä tai tuttu, jonka puoleen voi aina kääntyä ja saada apuja tarpeen mukaan.

Hyvästä työstä toiselle ihmiselle jää kyllä aina hyvä mieli.

syvällisempi, kotoisampi, kutsuvampi ja tekee entistä enemmän hyvää eri ihmisryhmien parissa, vangeista vanhuksiin ja lapsista ja nuorista vammaisiin. Kirkko ei ole menettänyt oppiaan vaan toteut-

taa paremmin Kristuksen käskyä rakastaa.

Yhteiskunta kehittyy ja kirkko sen mukana säilyttäen ydinoppinsa ja teesinsä. Esimerkiksi on tärkeää hyväksyä tiede ja humaani arvo -

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Mika Lille Helsinki

maailma. Ne ovat todistetusti totta eikä niitä vastaan pidä sotia, kuten historiassa on tehty.

Daniel Elkama ympäristötieteilijä

Vantaa

Huoli-ilmoitus alentaa ihmisarvoa

TEIN ERÄÄSTÄ ihmisestä huoliilmoituksen. En voinut tai osannut tehdä hänen hyväkseen mitään muuta. Yritin etsiä diakoniatyöntekijää, mutta en saanut ketään kiinni siinä tilanteessa.

Huoli-ilmoituksen pääsin tekemään netin uumenissa helposti, yhdellä klikkauksella. Mutta se olikin tälle huoli-ilmoituksen saaneelle ihmiselle todella häpeällinen kokemus. Ymmärrän sen täysin. Tämä ihminen koki itsensä niin aliarvostetuksi ja häpäistyksi. Kun vielä rehellisyyden nimissä kerroin nimeni, menetin täysin kasvoni ja luottamukseni hänen silmissään. Kukaan ei tietenkään halua tulla nolatuksi sosiaalitoimen edessä. Ihminen on saattanut joutua tilanteeseen, jossa omat voimavarat eivät riitä pitämään yllä toivoa siitä, että elämään tulisi joskus valoa.

Mieleeni tulikin, että tämä on väärä tapa auttaa ihmistä, kun asiat ovat menneet pahasti solmuun. On keksittävä muita tapoja auttaa. Ihmisellä itsellään on tarpeeksi huolia – pitääkö hänelle niistä vielä erikseen kertoa oikein huoli-ilmoituksella!

Huolestunut lähimmäinen Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijat kommentoivat kirjoitusta Kirkko ja kaupungin Facebooksivuilla muun muassa näin:

Anu R.: Huoli-ilmoitus on erittäin tärkeä toimenpide kun sen todella tekee syystä ja valtaosa näin toimiikin. On paljon ihmisiä jotka ei (pyynnöistään huolimatta) saa riittävää apua ja tuolloin huoliilmoitus lähes poikkeuksetta käynnistää kartoituksen: onko ihminen riittävän avun piirissä.

Eila H.: Ei pitäisi toimia kuulopuheiden perusteella, pitäisi olla faktatietoa. Monesti naapurit esim. kerrostaloissa ”kyttäävät” ja puhuvat selän takana asioista.

Jukka V.: Aina riippuu siitä, millainen sosiaalityöntekijä on vastassa. Samoin henkilöstä itsestään riippuu paljon.

Ne alkavat taas – kuorot, kerhot ja kurssit

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Sacrum on muuttanut Kalevankadulle!

Selkoa kristinuskosta

Kirja kertoo selkokielellä kristinuskon sanomasta ja kristillisestä kirkosta erityisesti Suomessa. Kirjasta voit lukea kristillisistä juhlista ja kirkollisista toimituksista, kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Soveltuu kaikille selkokielen käyttäjäryhmille.

29,90 (31,90)

Laulujen laulu

Älyllinen trilleri ja rakkausromaani, joka kytkee toisiinsa aatehistorian sekä nykypäivän tietoverkot ja salaliittoteoriat, mutta jossa kaipuu kantaa eri maiden ja aikakausien välillä – kuolemankin taakse.

30,60 (34,00)

Ihmeet

– Alustava tutkielma

Kirja tarjoaa välineitä kristinuskoon liittyvien ihmeiden arviointiin. Rakastettu kirjailija C.S. Lewis puolustaa ajatusta, että ihmeitä tapahtuu; ne ovat tilanteita, joissa yliluonnollinen puuttuu luonnon toimintaan.

27,00 (29,00)

Jaana Pöllänen Vapaa elämään – Lasse Heikkilän hengellisiä tangosävelmiä 14 uutta hengellistä tangolaulua eri sanoittajilta.

cd 20,00 nuottikirja altolle 20,00 nuottikirja mezzosopraanolle 20,00

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096

Risto Saarinen

C.S.Lewis

Pertti Rajala

Palveluja tarjotaan

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Yksilölliset hammasproteesit

suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Tilaa lauluesitys / Hautajaiset, häät, ristiäiset. Koulutetut laulajat (MuM) yksin tai yhdessä. Ohjelma toiveiden mukaan! Senja Syrjälä 0503377169 / www.senjasyrjala.fi

Jere Hölttä 0404144325 / www.jereholtta.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

HYVÄÄ

MULTAA!

Leikkihiekat, sepelit. Toimitettuna pienellä autolla. P. 0500 450 420. www.jvlammi.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Tmi Siivous ja Kotiapu Jari Heikkilä. 20e/h (sis. alv). Kotital.väh.jälk. 8e/h. Ei muita lisiä. Siivoukset, ikkunanpesut, poraukset ja muu apu kodin askareisiin huolellisella ja ystävällisellä ammattitaidolla. Tyytyväisyystakuu. P. 045 1635903.

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

p. 050 577 3395

KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin

jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

Ihmisläheistä tietokoneiden, Internetin ja digilaitteiden asennus- ja ongelmanratkaisupalveluja ja koulutusta paikan päällä. Ota yhteyttä! P. 040 322 6682

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Arvoisat omaiset

Helsingin hautainhoito tarjoaa yksityisenä palveluntarjoajana hautainhoitosopimuksia ja -palveluita pääkaupunkiseudun hautausmailla.

Haudanhoitosopimukset

Haudan kunnostus

Hautakiven hoito

Muistopalvelu

Haudan talvihoito

info@hautainhoito.fi

lääkäri

Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia

Hammaskoru

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO 24

010 582 2610

h

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

○ Ilmainen proteesien tarkistus

www.hautainhoito.fi

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

050 308 4935

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt

Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Siivouspalveluja

Ostamme autoja Myös sähkö- ja hybridiautot. Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät.

Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan

kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lakipalveluja

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Seuraava

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 29.8.

(varaus 16.8. mennessä)

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 21.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalassa, Ylitilant.6; esitelmä O.Lehtipuu, laulu N.Rantala; tarjoilu ja seurat. klo 18 kesäseurat Östersundomissa, Kappelint.65; Hgin Mikaelin, Sipoon suom. ja H-Y:n yhteiset seurat. ke 28.8. klo 18 Hvittorpissa 7 srk körtti-ilta, Hvittorpint.245; seurat iltakahvien ja seurustelun jälk n klo 19.

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 30.8. klo 19 alueseurat: Mikaelin kirkko

ti 10.9. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Pyörätuolirampit, rollaattoriluiskat, kodin apuvälineet. Tilaa ilmainen kartoitus.  Soita 041 319 8346 Jarkko Leppäharju, Onlino Oy. www.onlino.fi

Tuore aviopari etsii ensiasuntoa Hki kantakaup. ja lähiymp.Tarjoa kaikenkuntoisia. 0443820188

Kiinteistönvälitystä

Myytävänä Pakilassa siirtolapuutarhamökki hyvin hoidettuine puutarhoineen. Mökissä kaikki asianmukaiset mukavuudet. Puh. 0449731089

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokrataan kaksio Pihlajamäestä, 56 m2, 730 €/kk. Rauhallinen talo, hissi, tyydyttäväkuntoinen. Myös lyhytaikaisesti  (useampia kuukausia, kalustettuna). Txt/soita p. 0400 739887

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

PAISE MEPPI KATAINEN SILLÄ TAVALLA

RAUKEITA

KEVYTRAKENTEINEN

MÄTTÖMIÄ

PAIKKANSAPITÄMÄTÖN

HYVIEN TAPOJ EN VASTAINEN

HUOVINEN

LYÖDÄ LYTTYYN NAISÄÄNI

ITSE AIHEUTETTU IKÄVÄ TILA ALUE KAUKANA MONI LASTENOHJELMA -HANHI

HUIPUTTAA -1.

OMISTETT U JÄRVI

RAUTELIN EKBLAD

MÄÄRÄTEHTÄVÄSSÄ

NEUVOVA LEMMEKÄS

RANNIKOLLA DESCARTES

ESPOON TAIDEMUSEO

TAIKUUS MAKSETTAVIA

VESIHÖYRYÄ

VÄLIMEREEN

TIETOISUUDET NIINISTÖ

PINKOMISTA JUHLIIN

ETEISTILOJA MAI KAT

TUORE MERKILLINEN -NALLE PINTAVIKOJA VARAPUHEMIEHEN PERHETTÄ

PIHALLE KUORTA

TEKSTISSÄ STILISOITU

ASIAPAPEREISTA

YHTEISELON MUOTOJA LOTTA

RISKIALTTIIT

LÄÄKKEIDEN TUKKUMYYJÄ

NINA

VUORISALMI LOISIA

TUOHIEN OTTOON

ENNÄTTÄÄ NORSUILLA HAMPAAN PINNALLA

EDELTÄVÄ

NAAPURIN POPPOPPOO VARTALOA

OSANA INDONESIAA

PETOJA

VAJOTA

PERSOJA

SÄVELTÄNYT BERGMAN

RAHALLE USEIN

SITÄ SUN TÄTÄ

ETÄISYYS

ENNUSTETTUJA

25.8.

Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 12:41–44) Jeesus nostaa köyhän lesken esikuvaksi lähimmäisenrakkaudesta.

Maallisesti kanssaihminen

MIKAEL AGRICOLAN 1500-luvulla suomentama lähimmäinen-sana on tuttu kymmenestä käskystä. Kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes käsky kehottavat huomioimaan toisen ihmisen: ei saa lausua lähimmäisestä väärää todistusta eikä tavoitella lähimmäisen omaisuutta, puolisoa tai mitään, mikä hänelle kuuluu. Sana lähimmäinen kuuluu erityisesti hengellisen kielen sanastoon. Suomen kielen sanakirjassa lähimmäinen määritellään kanssaeläjäksi tai kanssaihmiseksi.

NINA RIUTTA

Näytä meille lähimmäinen

Jeesus oli oppilaineen käymässä Jerusalemissa. Hän opetti temppelissä ja väitteli vastustajiensa kanssa. Sen jälkeen hän katseli, kuinka ihmiset panivat rahaa kolehtiarkkuun temppelin esipihalla. Monet rikkaat lahjoittivat paljon. Jeesus kiinnitti katseensa kuitenkin köyhään leskeen, joka laittoi arkkuun pari kolikkoa.

Jeesus kutsui oppilaat luokseen ja tahtoi heidän havahtuvan tilanteeseen: Leskirouva lahjoitti yhteiseen hyvään enemmän kuin kukaan. Kun toiset antoivat liiastaan, hän pani likoon kaiken, mitä hänellä oli.

Oppineet, joiden kanssa Jeesus oli temppelissä aiemmin keskustellut, muistivat, miten kirjoitusten mukaan Jumalaa tuli rakastaa koko sydämestään ja mielestään ja koko elämällään ja voimallaan.

Köyhä nainen teki juuri niin. Tietämättään hän osoitti, mitä todellinen lähimmäisenrakkaus on.

Jo aiemmin Jeesus oli keskustellut oppilaittensa kanssa siitä, mitä hänen seuraamisensa ja oppilaanaan oleminen merkitsi. Nainen antoi siitä heille nyt käytännön esimerkin.

Miten voi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään koko sydämestään ja sielustaan? Se ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa ja oivallusta. Jotakin tapahtuu meille – jokin koskettaa meitä sielumme sisimpää myöten. Siten meissä käynnistyy sisäinen muutos, joka alkaa murtaa hiljaa vastarintamme. Emme kykene itse puhdistamaan sieluamme pihiydestä, välinpitämättömyydestä ja kovuudesta. Sen tekee Jumala, joka koskettaa sisäistä elämäämme, syvintä meissä, ja näyttää meille lähimmäisen.

LAURI MAARALA

Jumalan rakkauden mietiskely

Istu hetki hiljaa ja hengittele rauhassa.

Mieti, miten Jumala rakastaa sinua ilman rajoituksia kaiken hyvyytensä voimalla.

Hän näkee sinussa myös sen, mitä et haluaisi itsessäsi nähdä etkä kenenkään muunkaan näkevän.

Hän rakastaa sinua sellaisena kuin olet. Samoin hän rakastaa läheisiäsi ja niitä, joita sinun on vaikea rakastaa.

”

Sota tuli ajomatkan päähän.

Oli pakko päästä tekemään jotain konkreettista.

EMMI SÖDERHOLM, PAKOLAISET TURVAAN RY:N PERUSTAJA

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea.

Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

15.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Laulu soikoon

Stefan Blomqvist ja Kaarlo Huomo liittyivät kuoroon, jossa ei pidetä pääsykokeita s. 2

Alicia McCarthy saapui isoseksi Irlannista s. 4

Espoo-päivä tarjoaa monia elämyksiä s. 8

Kuorolaulua ilon kautta

Tapiolassa ei kysytä, osaatko laulaa, vaan haluatko laulaa. Kuoro kaikille on avoin kaikille ilman ennakkotestiä.

TEKSTI ERJA SAARINEN

KUVA JANI LAUKKANEN

Energiapiikki, kuvaa kuorotoimintaa Kaarlo Huomo. Ilon kautta oppimista, painottaa Stefan Blomqvist Moni on jäänyt tähän koukkuun, tietää kymmenen vuotta Tapiolan Kuoro kaikille -kuoroa johtanut kanttori Elina Jokivuori.

Kynnys lähteä laulamaan kuorossa ei voisi enää olla matalampi. Ei ole koelaulua eikä sitoutumispakkoa harjoituksiin tai esityksiin. Mukaan voi hypätä kesken kauden. Kirkkoonkaan ei tarvitse kuulua. Musiikillista taustaa ei kysellä, mutta toki siitä saa kertoa.

– Jotkut ovat saaneet viivan koulun laulukokeesta. Vaikka oma identiteetti laulajana olisi tosi matalalla, voi silti olla halu laulaa. Meille jokainen on tervetullut mukaan. Ja täältä voi saada hyviä kokemuksia, Jokivuori painottaa. Osallistumista rajoittaa lähinnä vain aika. Tapiolassa viikoittaiset tunnin harjoitukset pidetään iltapäivällä. Varmaan siksi suurin osa on ikäihmisiä, vanhimmat 90-vuotiaita, jotkut alkuperäisjäseniä 15 vuoden takaa. Mutta aika voi sopia myös opiskelijalle tai yrittäjälle, työttömälle tai vuorotyöläiselle. Kuorossa ei edellytetä laulajien säännöllistä osallistumista harjoituksiin.

KUORON HARJOITUKSISSA käy noin 40 laulajaa, kaikkiaan toiminnassa mukanaolijoita on reilut 50.

Päätavoite on nauttia yhdessä laulamisesta. Toki pyritään myös hilaamaan yksittäistä laulutasoa mahdollisimman hyvään kuosiin jokaisen oman motivaation mukaan. Harjoitukset alkavat aina äänenavauksella ja ääniharjoituksilla.

Ohjelmisto on pääasiassa hengellistä, mutta mukana on myös maakuntalauluja ja musikaalisävelmiä sekä sesongin mukaan vaikkapa ystävänpäivään ja itsenäisyyspäivään liittyviä kappaleita.

Eniten lauletaan yksiäänisiä lauluja yhteislaulutyylillä, mutta myös kaanoneita ja helpohkoja kaksiäänisiä kuorolauluja.

Isompiakaan haasteita ei karteta: lauletaan latinaksi tai tartutaan klassiseen kirkkomusiikkiin, kuten Beethoveniin, Mozartiin.

Kuoron toimintaa kehitetään osallistujia kuunnellen. Mieluusti saa esittää vaikkapa laulutoiveita, kertoo Tapiolan Kuoro kaikille -kuoroa johtava kanttori Elina Jokivuori. – Kuusikymppisenä olen ihan juniori, nauraa Stefan Blomqvist. Varsinainen juniori on kuitenkin Kaarlo Huomo, 26.

KUORON JUNIORI Kaarlo Huomo hyppäsi mukaan tämän vuoden alussa.

– Valmistuin silloin diplomi-insinööriksi. Ei ollut työtä, mutta oli aikaa. Laulamista olin harrastanut vain itsekseni ja jo pitkään miettinyt johonkin kuoroon menemistä. Opiskeluaikana hain kuoroon, johon en päässyt, ja toiseen kuoroon ajoitus oli väärä.

Tapiolassa ovet avautuivat heti.

Rippikoulun käyneenä, mutta ei seurakuntaaktiivina, kuoron seurakunnallisuus ei ollut Huomolle syy eikä este.

– En kaihda uskonnollisia käytäntöjä. Messuesiintymisetkin ovat olleet mukavia. Olen myös aina pitänyt kirkollisia lauluja helposti lähestyttävinä. Muutama tuttu laulu on tullut vastaan rippikouluajalta.

Insinööriä kiehtovat kuorolaulun haastavat tekniset elementit: äänen kehittyminen ja nuotinlukutaito.

– Ääni on instrumentti, jolla voi luoda asioita. Siitä on tärkeä pitää huolta. Kuorossa sitä oppii. Ja mitä enemmän oppii, sitä enemmän kaikesta saa irti myös itsekseen laulamisessa.

– Jotkut käyvät joogassa, mutta minulle laulaminen, äänenavaukset ja hengitysharjoitukset antavat rentoutuneen olon. Saa energiaa päivään – jopa viikkoon, hän täydentää.

STEFAN BLOMQVISTILLE kuorolaulusta on tullut suorastaan intohimo. Mies osallistuu kolmen kuoron harjoituksiin: viikoittain Tapiolassa ja Kråksångenissa ja joka toinen viikko Tuomiokirkolla.

Kuorokipinä iski vajaat kymmenen vuotta sitten Kauneimmissa joululauluissa, jossa markkinoitiin seurakuntien kuoroja.

– Olin haeskellut omaa äänialaani joulupukin tarjoamilla laulutunneilla. Niiden varaamiseen olin kylläkin kerännyt rohkeutta puoli vuotta, hän paljastaa.

Laulutunnit verottavat kukkaroa, kuorolaulu ei. Kauklahden kappelin koelaulusta hän päätyi Tuomiokirkkoseurakunnan Kuoro kaikille -kuoroon. Siellä työstettiin parinsadan laulajan yhteisesitystä Mozartin Requiemista. Johtajamuutoksen myötä teos jäi pois ohjelmistosta, mutta jatko löytyi Tapiolan ja Kråksångenin kuoroista. Kråksången on Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kaikille avoin kuoro.

– Sille tielle jäin.

”

Laulamisesta on tullut minulle tasapainottava, jopa terapeuttinen harrastus

STEFAN BLOMQVIST

– Kaikki pysyvät kyllä mukana. Joukossa on entisiä kuorolaisia, jotka oppivat nopeasti ja tsemppaavat aloittelijoita. Porukan imussa asiat sujuvat, Elina Jokivuori vakuuttaa.

Säännöllisiä esiintymisiä on kaksi: kaiken kansan adventtikirkko ja kaiken kansan kevätkirkko. Niiden lisäksi muita esiintymisiä on satunnaisesti.

OPPIA LAULAMAAN suoraan nuoteista ja hallita stemmoja. Tämä on Stefan Blomqvistin kunnianhimoinen tavoite.

– Valitettavasti kuoroissa on vain muutamia miesääniä, ja laulamme usein alton stemmoja. Toivon kehittyväni niin, että pääsen laulamaan jossakin miesäänien stemmoja. Tosin jos uusi ovi aukeaisi, sitoutumistaso nousisi. Joutuisin miettimään, olisiko se yrittäjän elämässä mahdollista.

– Tässä kuorossa oppii uutta ilon kautta ilman ylimääräisiä paineita. Mutta laulamisen ottaminen tosissaan ja kuoronjohtajan merkkien tulkinta palkitsee ja motivoi. Ennen kaikkea tämä on kuitenkin irtiottoa kaikesta muusta.

– Laulamisesta on tullut minulle tasapainotva, jopa terapeuttinen harrastus. Nykyään pyrin avaamaan ääntäni päivittäin.

Luonto-ohjelmapalvelu-yrittäjää on joskus pyydetty viemään musisointi myös työkeikoille.

Matalan kynnyksen kuoroja Espoossa

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Laulumieli-kuoro harjoittelee torstaisin 29.8. alkaen klo 18.15–19.45 Soukan kappelissa ja esiintyy säännöllisesti seurakunnan tilaisuuksissa. Johtajana kanttori Helena Yli-Jaskari, helena.yli-jaskari@evl.fi, p. 040 572 3676. ESPOON RUOTSINKIELINEN SEURAKUNTA

Kråksången-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin 4.9. alkaen klo 17.30–19.45 (välissä noin 20 minuutin mittainen kahvitauko) Espoon tuomiokirkon seurakuntatalolla noin 10 kertaa lukukaudessa. Kuoron toimii ruotsiksi, mutta mukaan voi tulla myös muunkielinen ”kielilaulukylpyyn”. Kuoroa johtaa Eeva-Liisa, Elsa, Malmgren, eeva-liisa.malmgren@evl.fi, p. 040 5311 049 LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kuoro kaikille -kuoron harjoitukset 11.9. alkaen Leppävaaran kirkolla joka toinen keskiviikko klo 18–19.15. Äänenkäyttöä ja laulamista monipuolisella lauluvalikoimalla. Johtajana kanttori Outi Noponen, outi.noponen@evl.fi, p. 040 513 0869.

OLARIN SEURAKUNTA

Aikuisten lauluryhmä tiistaisin 3.9. alkaen klo 18–19 Olarin kirkon kerhosiivessä. Vetäjänä Minna Halmetoja. Voimaantumista yhdessä laulamisesta toiveitten mukaan kerhosiivessä. Lisätiedot: Minna Halmetoja, minna.halmetoja@kolumbus.fi, p. 044 741 5187.

TAPIOLAN SEURAKUNTA

Kuoro kaikille -kuoron harjoitukset 3.9. alkaen klo 13.30–14.30 Tapiolan kirkon seurakuntasalissa. Johtajana kanttori Elina Jokivuori, elina.jokivuori@evl.fi, p. 040 813 0845.

TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA

Kuoro kaikille -kuoron harjoitukset 5.9. alkaen Espoon tuomiokirkossa parittomina viikkoina torstaisin klo 18–19.15. Mukaan leppoisa mieli ja vesipullo. Johtajana kanttori Sheldon Ylioja, sheldon.ylioja@evl.fi, p. 040 590 0730.

Toiminta on ilmaista eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.

– Nyt tämä on jotain vain itselleni. Jos vien sen myös duuniin, luonne voi muuttua, hän pohtii.

KAARLO HUOMO muistuttaa kuoron yhteisöllisestä merkityksestä.

– Laulaminen tekee hyvää fyysisesti ja henkisesti. Liian vähän nostetaan esiin sitä, miten kuorotoiminta voi ehkäistä vaikkapa syrjäytymistä, Stefan Blomqvist sanoo.

Usein myös unohtuu kuorolaisten merkitys seurakuntaelämän avustajina.

– Osallistumisella esityksiin tai tukilauluun penkistä käsin voi osoittaa myös kuoronjohtajalle kiitollisuutta saadusta opista. Elina pitää meistä hyvää huolta. Hän ohjaa silkkihanskoin isoa porukkaa ja ottaa huomioon kaikki omituisetkin toiveet, Blomqvist naurahtaa.

Tapiolan Kuoro kaikille aloittaa syyskauden harjoitukset tiistaina 3.9. klo 13.30. Lisätietoja elina.jokivuori@evl.fi.

Englanninkielinen rippileiri tuo yhteen nuoria ympäri maailmaa

Kirkkonummella järjestettiin heinä-elokuun vaihteessa viidettä kertaa englanninkielinen rippileiri, jossa oli läsnä monikulttuurisuus ja yhteisöllisyys.

TEKSTI EDITH KAURA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Minua jännitti aluksi kovasti, etten saisi ystäviä, mutta jo ensimmäisenä päivänä löysin ihania ihmisiä. Se tuntui todella hyvältä, Joanna Beck, 14, sanoo.

Beck on tullut Suomeen Saksasta, Frankfurtista. Beckin äiti on suomalainen ja isä saksalainen. Beckin

äiti ehdotti tyttärelleen, että tämä menisi englanninkieliselle rippileirille Kirkkonummelle Hvittorpiin. Beck innostui ajatuksesta.

Leirillä on yhteensä 26 rippikoululaista, ja tänä kesänä edustettuna on 11 kansallisuutta: Rippikoululeirillä on nuoria ja isosia muun muassa Espanjasta, Saksasta, Britanniasta, Luxemburgista, Qatarista, Irlannista, Kamerunista, Virosta ja Itä-

vallasta. Osa rippikoululaisista on ulkosuomalaisia, osalla on useita kansallisuuksia, osa on asunut pitkään ulkomailla. Englanninkielisellä rippileirillä kaikki opetus, ohjelma, laulut ja Raamatun tekstit ovat englanniksi.

Beck odotti, että rippileirin oppitunnit olisivat tylsiä, mutta hän yllättyi siitä, että tunneilla olikin mukavaa. Oppitunneilla esimerkiksi keskustellaan eri aiheista ja piirretään. Leirillä myös lauletaan paljon, ja leiriläisten suosikkilaulu on Shine Jesus Shine.

Päivän paras hetki on hänen mielestään löhöilytunti, jossa hiljennytään ja rentoudutaan. Löhöilytunnilla kuunnellaan myös musiikkia ja

tehdään mielikuvaharjoitteita. Beck kertoo, että yhdellä tunnilla kuviteltiin paikka, joka olisi leiriläiselle oma turvasatama.

– Mietin huonetta, joka olisi täynnä tyynyjä. Siellä oli sänky, paljon tyynyjä ja televisio, hän kertoo.

EETU SAARIO, 15, asui aiemmin perheensä kanssa Yhdysvalloissa Massachusettsissa. Hänen vanhempansa halusivat laittaa poikansa kansainväliselle rippileirille, jotta tämä voisi kehittää kieltään ja olla monikulttuurisessa ympäristössä. Ennen leiriä Saario odotti, että rippileirillä istuttaisiin päivät pitkät kirkossa ja laulettaisiin, sillä ennakkotapaamisissa ennen leiriä käytiin messuissa.

Joanna Beck, Alicia McCarthy ja Eetu Saario nauttivat rippileirin löhöilytunnista, jonka aikana he rentoutuvat säkkituoleilla musiikkia kuunnellen tai meditoiden.

– Tämä ei ollutkaan yhtään sellaista, mitä odotin. Tämä on paljon parempaa kuin osasin odottaa. Tänne on tullut ihmisiä ympäri maailmaa ja olen saanut tavata uusia ihmisiä, luoda ystävyyssuhteita ja sosiaalistua, kertoo nykyisin Espoossa asuva Saario.

”TÄMÄ ON PALJON PAREMPAA

KUIN OSASIN ODOTTAA.

EETU SAARIO

Hän uskoo, että nuoret pitävät yhteyttä sosiaalisessa mediassa, kun leiri loppuu ja he palaavat takaisin eri puolille maailmaa.

Alicia McCarthylle, 15, rippileiri oli niin ikimuistoinen, että hän halusi palata Suomeen kokeakseen sen uudelleen, tänä kesänä isosen roolissa. McCarthy on puoliksi suomalainen ja puoliksi irlantilainen. Hän asuu Irlannissa Wicklow’ssa. Irlannissa ei järjestetä rippileirejä, joten mahdollisuus suorittaa oma rippikoulu leirimuotoisesti ja vielä englannin kielellä Suomessa tuntui McCarthystä kutkuttavalta.

– Omalla leirilläni ohjaajat ja isoset tekivät kokemuksesta niin unohtumattoman, että halusin antaa saman kokemuksen näille nuorille, ja tämä oli ihan paras päätös.

McCarthy kertoo, että leirillä on paljon eri kieliä. Nuori voi opetella kymmenen käskyä, Isä meidän ja uskontunnustuksen englannin lisäksi leirillä myös espanjaksi ja saksaksi.

– Olen niin iloinen ja kiitollinen,

että saan olla mukana täällä ja kokea tämän kaiken uudelleen, hän sanoo.

ANNA POUTIAINEN ON Kirkkonummen Hvittorpissa järjestettävän rippikoulun pastori. Englanninkielinen rippikoulu järjestetään tänä vuonna viidettä kertaa. Moni nuori on kertonut viikon päätteeksi olevansa äärimmäisen kiitollinen, että hänet lähetettiin tällaiselle leirille. Poutiainen näkee, että nykynuoret ovat jo valmiiksi globaaleja ja avoimesti ajatteleva.

– Rippileiri on vahva ja integroiva kokemus, ja täällä on paljon eritaustaisia nuoria, hän lisää.

Suomen kaltaiset rippileirit eivät ole kaikkialla maailmassa läpihuutojuttu. Poutiainen on huomannut, että suomalainen rippileirikulttuuri onkin jo huomattu joissakin maahanmuuttajataustaisissa perheissä. Kristillinen maahanmuuttajataustainen väestö on kuitenkin ryhmä, joka tulisi ottaa entistä enemmän huomioon tulevaisuudessa kirkon rippileireistä viestiessä.

Espoon ja Helsingin seurakuntien järjestämä leiri pidettiin Hvittorpin leirikeskuksessa heinä-elokuun vaihteessa. Leirin aikana järjestettiin myös kastejuhla, jossa kastettiin kaksi leiriläistä. Viimeisinä päivinä leirillä muun muassa nautittiin nuotiolla grillaamisesta, uimisesta sekä saunomisesta. Olarin kirkossa järjestettiin lauantaina 10.8. englanninkielinen konfirmaatiojuhla, joka striimattiin, jotta rippileiriläisten sukulaiset saivat seurata tilaisuutta ympäri maailman.

– Onhan tämä monelle upea kokemus, viettää viikko Suomen kesässä saunoen, uiden ja yhdessä ajasta nauttien, Poutiainen sanoo.

Englanninkielinen rippikoulu ei ole Hvittorpissa ainoa erikoisripari, sillä samaan aikaan kurssikeskuksessa on käynnissä myös Suomen viittomakielinen rippileiri.

Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus muutti elokuun alussa Tapiolan Spektri Business Parkista KilonRistiin.

Perheneuvonnalla kaksi toimipistettä

Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus on avannut vastaanottotilat KilonRistiin, osoitteeseen Vanha raide 1. Toimitila sijaitsee Kilon junaaseman lähellä hyvien julkisten yhteyksien ulottuvissa.

Keväällä 2024 uudistetut KilonRistin tilat ovat jatkossa sekä Leppävaaran seurakunnan että perheneuvonnan yhteiskäytössä. Perheneuvonnalle on remontoitu toimipisteeseen omat äänieristetyt vastaanottotilat.

Perheasiain neuvottelukeskuksella on myös toinen toimipiste Niittykummun perhekeskuksen yhteydessä osoitteessa

Niittyportti 4. Niittyporttiin kirkon perheneuvonta muutti syksyllä 2023.

Kaikkiaan Espoon seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee kolmetoista perheneuvojaa sekä vastaanottosihteeri. Perheneuvojat ottavat asiakkaita vastaan kahden toimipisteen lisäksi etävastaanotoilla Teams-videoyhteyksin.

Asiakkaaksi hakeudutaan puhelimitse, p. 09 8050 2420, ma, ti, to ja pe klo 9–11. Puhelun yhteydessä tehdään alkuhaastattelu, jossa kartoitetaan asiakkaan tilanne ja se, millaista apua ollaan hakemassa.

Jouluradio ja Sanoma Media yhteistyöhön

Jouluradio ja Sanoma Media Finland Oy ovat tehneet kaksivuotisen kumppanuussopimuksen. Kumppanuudella vahvistetaan Jouluradion teknistä ja taloudellista pohjaa sekä lisätään kanavan näkyvyyttä. Sanoma hoitaa jatkossa Jouluradion kumppanuusmyynnin.

Tulevalla kaudella Sanoma myy Jouluradion pääkanavalle rajatun määrän sponsorimainok-

sia, jotka sopivat kanavan tunnelmaan ja istuvat Jouluradion arvoihin.

Jouluradio jatkaa edelleen itsenäisenä brändinä ja kanavana, joka on voittoa tavoittelematon ja pelkästään joulumusiikkiin keskittyvä. Jouluradio on osa pääkaupunkiseudun seurakuntien Kirkko ja kaupunki -mediaa ja pääosin luterilaisten seurakuntien rahoittama radio.

Lapsiperheille uusi kohtaamispaikka

Pikkulapsiperheille on remontoitu uusi kohtaamispaikka MiniSiipi Alberganesplanadille Nuortentila Siiven kylkeen. Kerrostalon koko ensimmäinen kerros tulee Leppävaaran seurakunnan käyttöön.

MiniSiivessä, Alberganesplanadi 1, vietetään avajaisia keskiviikkona 28.8. klo 11–18. Ohjelmassa on muun muassa musiikkileikkikouluhetkiä ja tarinatuokioita pikkulapsiperheille. Seurakunnan työntekijät esittelevät uutta tilaa ja kertovat lapsiperheiden toiminnasta. Tarjolla on pientä purtavaa. Nuorten syksy käynnistyy viereisessä Nuorten Siivessä samana iltana klo 18–21 nuortenillalla.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1 Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16 Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu ”Puu tunnetaan hedelmästä” su 18.8. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Mäenpää, avustaa Laura Hatakka, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori William Häggblom.

Messu ”Jumala on lähimmäisessä” su 25.8. klo 10. Liturgia ja saarna Sami Marte, avustaa Kirsi Muurimäki, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Elisa Murtoperä.

ESPOON TUOMIOKIRKKO

Tuomiokirkko on auki elokuussa joka päivä klo 10–18 hetkittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.

AURORAN KAPPELI

Raamattu-rukouspiiri ti klo 18.30. Teologinen opintopiiri Galatalaiskirjeestä to 15.8. klo 19. Pappi Ari Kunnamo: ”Usko Jumalan Poikaan”. Kahvit klo 18.30 alkaen. Rukouspiiri ke 28.8. klo 18. Perhekerhot ma ja pe klo 10. Café Auroran kesäkahvila ti ja ke klo 12–14.

KALAJÄRVEN KAPPELI

Eläkeläiskerho to 22.8. klo 13. Perhekerho to klo 14, 22.8. alkaen. Perhekahvila ja -jumppa pe klo 10–12 (jumppa klo 10.30–11) 23.8. alkaen.

Tanssi vauvan kanssa -ryhmä ma klo 14–15.30, 2.9. alkaen. Vauvan 2–12 kk ja vanhemman yhteinen liikuntahetki. Kahvi- ja mehutarjoilu 2 e / perhe. ILM. ja tied. mia. blomstedt@evl.fi, 050 4327 501.

KAUKLAHDEN KAPPELI

Länkkäri nuorten illat (15–19 -v.) to 15.8. ja 29.8. klo 18.30. Tutustumista, riparibiisejä, pohdiskelua Raamatun äärellä sekä iltapala. Järj. Tuomiokirkkoseurakunta ja Kansanlähetys.

”Maisema” -taidenäyttelyn

Menokasvo

Koodauskerhossa opetellaan rakentamaan oma peli

Lukiolainen Ville Kujala on vetänyt jo kolmen vuoden ajan Leppävaaran seurakunnan koodauskerhoa, joka kokoontuu nykyisin nuorisotila Siivessä. Se on ollut hänelle luontevaa, sillä hän on opetellut aiemmin vuosia ohjelmointia kyseisessä kerhossa ja lisäksi omin päin kotioloissa.

– Isäni tekee työkseen koodaamista. Osittain varmaan senkin vuoksi olen ollut siitä kiinnostunut ja kehitellyt pienestä pitäen kaikenlaisia koodausprojekteja.

Koodauskerho on suunnattu ala-asteen 3–6-luokkalaisille. Ikärajat eivät ole kuitenkaan olleet tarkkoja, ja mukana on voinut ollut myös nuorempia tai vanhempia lapsia ja nuoria.

Kujalan mielestä kerhon vetäminen on ollut innostavaa, sillä hän on voinut hyödyntää omaa osaamistaan esimerkiksi pelien kehittelyssä.

– Koodaaminen tarkoittaa sitä, että

avajaiset la 24.8. klo 17. Taiteilija

Timo Hanhinen, kertoo taiteestaan sekä musisoi yhdessä Artturi Aallon kanssa. Näyttely avoinna 9.9. asti kappelin aukioloaikoina.

RADALLA-festivaalin konsertti la 24.8. klo 19. Ks. Kirkoissa soi-palsta ja www.radallafestivaali.fi. ”Meriharakan kevätmuutto” -satukonsertit la 31.8. klo 13 ja 15. Ks. Kirkoissa soi -palsta. Vauvaperhekerho ke klo 10. Vauvakahvila to klo 11–13 ja Taaperokahvila pe klo 10–12.30.

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Ekaluokkalaisten koulutielle siunaaminen ti 20.8. klo 18. Ekaluokkalaiselle lahjaksi Lasten Raamattu. Kirkkokahvit ja -mehut. Perhekerho ti klo 10.

SUVELAN KAPPELI

Naisten raamattupiiri su 18.8. klo 15. Suvelan kesäilta ke 21.8. klo 18. Musiikkia, sanaa ja yhdessäoloa, ateria 4 e. Mukana nimikkolähetti Heidi Tohmola. Pientä puuhaa lapsille.

Ville Kujalaa innostaa

koetetaan saada tietokone tekemään, mitä halutaan. Se on tavallaan ongelmanratkaisua, mikä on kiinnostavaa. Kerholaiset ovat voineet oppia paljon uutta, jos on ollut tarpeeksi intoa ja motivaatiota, Kujala selvittää.

Kerhossa on rakennettu paljon erilaisia pelejä, kuten tasohyppely- tai labyrinttipelejä.

– Kerholaisesta on tuntunut yleensä tosi siistiltä, kun hän on saanut teh-

Vauvaperhekerho to klo 13.30, 22.8. alkaen. Perhekerho Pörriäinen pe klo 10, 23.8. alkaen.

Nuoret: After school ke 28.8. klo 15–17. Voit mm. tehdä läksyjä, syödä eväitä, nähdä kavereita ja pelata biljardia. Työntekijä tavattavissa. Nuortenillta ke 28.8. klo 17–19. Kausittain vaihtuvat teemat, laulua, leikkiä, uusia kavereita!

Eläkeläiskerho to 29.8. klo 13. Tule pyhäkoulun ohjaajaksi!

Palkkio maksetaan! Tied. marja. malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

VIHERLAAKSON KAPPELI

Tule laulamaan! to 22.8. klo 14. Yhteislaulua. Kahvit klo 13.30. Lähetyspiiri ma 26.8. klo 14. Vauvaperhekerho ke klo 10.

KIRJAILIJAILLAT

KALAJÄRVELLÄ

Keskiviikkoisin klo 18 Kalajärven kappelissa. Haastattelijana Kirsi Muurimäki. 4.9. Minna Lindgren, 9.10. Virpi Hämeen-Anttila ja 27.11. Joel Haahtela.

LEPÄÄ JUMALAN

LÄSNÄOLOSSA

dä oman pelin.

Pelien kehittämisen lisäksi kerhossa on kokeiltu monia muunlaisia projekteja. Esimerkiksi nuorten käyttämälle keskustelualusta Discordille on kehitetty ohjelma, jolta voi seurata päivän kouluruokalistaa.

MARJO KYTÖHARJU Varhaisnuorten kerhot alkavat seurakunnissa syksyllä. Lisätietoja saa seurakuntien nettisivuilta.

Godfulness®-lepohetki Espoon tuomiokirkossa to 15.8. klo 11.30, kesto n. puoli tuntia. Ohj. Marja Malvaranta. www.godfulness.fi.

RENTOA

AKVARELLIMAALAUSTA

Uusi aikuisten maalausryhmä ti klo 13–14.30 Suvelan kappelissa. Ohj. kuvataiteilija Saara Koskinen. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita, maksuton. ILM. marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

RYHMÄ MAAHANMUUTTAJA NAISILLE

ME täällä – naistenryhmän infotilaisuus to 22.8. klo 15–16 Suvelan kappelissa. Uusi ryhmä maahanmuuttajanaisille, jotka haluavat edistää työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksiaan. Ohjaajina ammattikorkeakoulu Laurean sosionomiopiskelijat, ILM. 045 2019 103.

PIENI

LUONTOPYHIINVAELLUS

”Sadonkorjuun aika” to 22.8. klo 18 Villa Elfvikissä. Säänmukainen vaatetus, mukaan vesipullo ja pienet eväät. ILM. ja tied. marja. malvaranta@evl.fi, 040 5311 040.

KÖRTTI ­ ILTA

Siioninvirsiseurat ke 28.8. klo 19 Hvittorpin kappelissa. Tarjoilua klo 18 alkaen. Puhujina Kalle Hiltunen, Päivi Linnoinen ja Kaisa Yletyinen.

ESPOO ­ PÄIVÄ

TUOMIOKIRKONMÄELLÄ

Espoon tuomiokirkon esittely la 31.8. klo 12. Maija-Liisa Kaistilan opastuksella tutustutaan Espoon vanhimman rakennuksen mielenkiintoiseen historiaan sekä lumoaviin kalkkikivipiirroksiin.

Espoon tuomiokirkon hautausmaan esittely la 31.8. klo 13. Mitä hautakivet kertovat? Tuomiokirkkoa ympäröivä vanha Kirkon hautausmaa on täynnä paikallista ja valtakunnan historiaa. Lähtö tuomiokirkon pääoven edestä.

se, kun hän voi hyödyntää omaa osaamistaan koodauskerhon vetäjänä.

NUKU YÖ ULKONA

Suomen luonnon päivänä la 31.8. klo 17 alkaen Velskolan leirikeskuksen alueella. Majoitus teltoissa ja riippumatoissa, illalla sauna. ILM. 18.8. mennessä: www.espoonseurakunnat.fi.

EKUMEENINEN RISTISAATTO

Espoo-päivänä la 31.8. klo 10–19 Lähtö klo 10 Kauniaisten metodistikirkolta (os. Yhtiöntie 33) – Auroran kappeli klo 11.30 (keittolounas 5 e, käteismaksu) – Träskändan kartano–Ingaksen pappila – Oittaan uimaranta klo 15 (ortodoksinen vedenpyhitys) – Myllyjärven ekumeeninen keskus klo 17 (katolinen messu, grillailua). Kulkemisen lomassa pysähdytään matkan varrella lyhyisiin hartaushetkiin. Pituus n. 14 km, voit osallistua myös osan matkaa. Säänmukainen varustus, vesipullo. Järj. Espoon ja Kauniaisten ekumeeninen toimikunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, Kauniaisten metodistiseurakunta, Studium Catholicum sekä Espoon ja Kauniaisten luterilaiset seurakunnat.

RADALLA-FESTIVAALI

Festivaaliviikonloppu 23.–25.8. Mm. Kaksi ilmaista lasten satukonserttia la 31.8. klo 13 ja 15 Kauklahden kappelissa. Katso ohjelma Kirkoissa soi -palsta tai www. radallafestivaali.fi.

HEI ELÄKELÄINEN!

Mitä vielä? – vertaisryhmä äskettäin eläkkeelle jääneille alkaa ma 23.9. klo 13–15 (18.11. asti) Suvelan kappelissa. Tule pohtimaan uuteen elämänvaiheeseen liittyviä toiveita ja mahdollisuuksia. TIED. pauliina. alanko@evl.fi.

KUOROT ALKAVAT!

Aloita antoisa harrastus! Vanhat ja uudet laulajat, Ks. harjoitteluajat: www.espoonseurakunnat.fi/ tuomiokirkkoseurakunta/musiikki/ kuorot.

OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI?

Sururyhmä aloitus to 29.8. klo 18–20 Suvelan kappeli. Ryhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi toisten samaa kokeneiden kanssa. ILM. 19.8. mennessä: pappi Marja Malvaranta, 040 5311 040 tai diakoni Kirsi Salonen, 040 547 1861.

LAPSET JA

VARHAISNUORET

Vauvamuskariryhmissä vielä vapaita paikkoja! ILM. www. espoonseurakunnat.fi/muskarit. 2–5-vuotiaiden vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella suoraan kappeleilta.

Keitaan perhekahvila ti klo 13–15 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6.

Syksyn varhaisnuorten kerhot ja leirit, Ks. Lujakallio.fi.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA

Ensimmäistä lastaan odottaville to 22.8. klo 17–19 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Avoimia kaikille katsomuksista riippumatta, osa neuvolan perhevalmennusta.

TARINATEATTERIRYHMÄ

UUSI! Aloitus ti 17.9. klo 18 Suvelan kappelissa. Ryhmä kokoontuu joka toinen ti klo 18–20.30 ja la 16.11. klo 10–15. Ohj. Raili Ruotsalainen. ILM. 3.9. mennessä: marja. malvaranta@evl.fi.

LIIKUNNALLINEN PERHELEIRI

Pe–su 27.–29.9. Solvalla Center, os. Nuuksiontie 82. Liikuntaa, yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista, omaa ohjelmaa aikuisille ja lapsille. Hinta aik. 50 e, lapsi 25 e. Mahdollisuus maksuvapautukseen tuloperustein. Omat kyydit. HAKU sähköisesti 10.9. asti. www.espoonseurakunnat.fi/tapahtumat. TIED janina.oikarinen@evl.fi, 050 432 9315.

SYYSMATIN MARKKINAT

La–su 21.–22.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Koko perheen tapahtuma: käsitöitä, ruokaa ja satokauden tuotteita. Lapsille kotieläimiä, keppihevosaskartelu ja keppisrata, Espoon VPK autoineen sekä MAF:in lentosimulaattori.

Pieniä pyhiinvaelluksia, kirkkoon tutustumista ja paljon muuta! Ks. www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602. Yhteys päivystävään diakoniatyöntekijään arkisin klo 10–14, p. 040 502 4838 tai verkossa: www.espoonseurakunnat.fi/apuaja-tukea/diakonia/yhteydenotto.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä.

Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi

Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat 18.8. saakka: Espoonlahden kirkko: ma-pe klo 8.30–15 ja toiminnan mukaan, la toiminnan mukaan, su ja muut pyhäpäivät klo 10–15, Soukan kappeli: toiminnan mukaan.

19.8. alkaen: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Velskola Väentupa 2 -rippikoulun konfirmaatio la 17.8. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kiipula 4 sporttirippikoulun konfirmaatio la 17.8. klo 14 Espoonlahden kirkko. Messu ”Jeesus, parantajamme” su 18.8. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kohijoki, Rautio. Keittolounas ja kirkkokahvit.

Verkostomessu su 18.8. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 18.8. klo 17 Soukan kappeli. Kallioranta, Puukko. Messu ”Lähimmäinen” su 25.8. klo 11 Espoonlahden kirkko. Haarlaa, Ojala.

Verkostomessu su 25.8. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 25.8. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Rautio.

Seitsemän seurakunnan körttiilta ke 28.8. klo 18 Hvittorpin kappeli.

Klassinen messu su 1.9. klo 11 Espoonlahden kirkko. ”Kiitollisuus”. Espoon hiippakunnan 20 v -juhlamessu.

Verkostomessu su 1.9. klo 16 Espoonlahden kirkko. Etkot klo 15.30. Pyhäkoulu. Keittoruokailu. Iltamessu su 1.9. klo 17 Soukan kappeli.

LEIRIT AIKUISILLE

Arjen irtiotto -retriitti 30.9.–4.10. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43 e/ vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) ILMOITTAUTUMINEN verkossa 19.8.–16.9.

KURSSIT JA RYHMÄT

Alfa-kurssi kristinuskon perusasioista ma 9.9.–25.11. klo 18–20 Espoonlahden kirkko. Opetusta, keskustelua ja yhdessäoloa, kevyt ruokailu. ILM. inkeri.oinonen@evl. fi, 050 583 6883 tai sähköisesti alk. 15.8.

Kriton aloitusryhmä: Kohti oman kokoista elämää ti 17.9.–10.12. klo 18.30–20.15 Espoonlahden kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti 19.8.–9.9.

Kriton jatkoryhmä: Lupa olla minä suhteissa ma 23.9.–9.12. klo 18.30–20.15 Espoonlahden kirkko. ILM Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti 26.8.–16.9.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–19 ja la klo 11–15 Soukankaari 8 B, Espoo.

”Lupa olla minä - kohti oman kokoista ja näköistä elämää” -teemailta ke 11.9. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Ulla Saunaluoma. Tietoa alkavista Krito-ryhmistä. Infotilaisuus kirppistoiminnasta kiinnostuneille ti 27.8. klo 13 Soukan kappeli. Millaista on vapaaehtoistoiminta kirpputoritoiminnassa? Mitä siellä tehdään? Miten siihen pääsee mukaan? Kahvitarjoilu.

RAAMATTU JA RUKOUS

Avoin rukouspiiri su klo 11 messun ja kirkkokahvin jälkeen klo 12.30–13 Espoonlahden kirkko.

Espoo juhlii elokuun viimeisenä viikonloppuna

Espoo-päivänä voi kokea tunnelmallisen vihkiyön, nukkua Nuuksion metsähotellissa tai pyhiinvaeltaa kaupungissa.

Espoo-päivänä tapahtuu

Kirjoita itsesi kirkkotilaan ke 21.8. klo 19–21 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1, ja to 22.8. klo 19–21 Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Rohkaistu sanojen etsintään ja vaikutu uudesta kirjoittamisympäristöstä. Millainen keskustelu syntyy kirkonpenkin tai alttarikaiteen kanssa? Ohj. Tuula Vinko, sanataide- ja retriitinohjaaja, ja Ilkka Tahvanainen, runoilija ja lausuja.

Hääyö – vihille vaivatta pe 30.8. klo 20–23 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Nyt on helppoa mennä naimisiin! Kirkko ja pappi ovat jo valmiina, eikä kakkukahveistakaan tarvitse huolehtia. Hääyössä parit vihitään puolen tunnin välein. Ilmoittautuminen: Espoon seurakuntien palvelukeskus p. 09 8050 2601. Huom. avioliiton esteiden tutkintaa tulee pyytää viimeistään viikkoa ennen vihkipäivää. Meriharakan kevätmuutto -satukonsertti la 31.8. klo 13 ja 15 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Tarina ihmeellisestä luonnosta, erilaisuuden huomioimisesta ja ystävyydestä. Ikäsuositus 3–10 v, kesto 30 min. Esitys sisältää musiikkia, kerrontaa, runoutta ja nukketeatteria. Koko perheen konsertissa esiintyy Tapiola Sinfoniettan muusikkopariskunta Kauklahdesta ystävineen. Teatteri Hevosenkengän näyttelijä Antero Nieminen taituroi kaksoisroolissa sekä lausuu Jukka Itkosen lastenrunoja.

Vohvelikahvit

la 31.8. klo 11 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Seurakunta tarjoaa vohvelikahvit Espoo-päivän kunniaksi kahvila Valossa. Mahdollisuus tutustua riksapyörän kyydillä lähialueisiin. Pyörä kulkee Heikki Von Herzenin aukion ja kirkon välillä klo 11–15.

Espoon tuomiokirkon esittely

la 31.8. klo 12. Tutustu Espoon vanhimpaan rakennukseen, Espoon tuomiokirkkoon, Kirkkopuisto 5. Kirkkokierroksella kuulet tuomiokirkon historiasta sen lumoavien ja monisatavuotisten holvien alla opas Maija-Liisa Kaistilan johdolla. KIrkon hautausmaan esittely

la 31.8. klo 13 Espoon tuomiokirkon hautausmaa, Kirkkopuisto 5. Mitä hautakivet kertovat meille? Tuomiokirkkoa ympäröivä vanha Kirkon hautausmaa on täynnä paikallista ja valtakunnan historiaa. Kierros opas Maija-Liisa Kaistilan saa mielikuvituksen liikkeelle. Ekumeeninen ristisaatto la 31.8. 10–19 Kauniaisten metodistikirkolta Auroran kappelin ja Oittaan uimarannan kautta Myllyjärven ekumeeniseen keskukseen. Vaelluksen pituus yhteensä noin 14 km. Ristisaattoon voi osallistua myös osan matkaa. Otathan mukaan säänmukaisen varustuksen, vesipullon, sopivat jalkineet ja käteistä lounaan maksuun. Kaupunkipyhiinvaellus Tapiolassa la 31.8. klo 15–18. Pyhiinvaellus alkaa klo 15 Tapiolan kirkon uurnalehdosta, Kirkkopolku 6, ja päättyy Tapiolan kirkossa klo 18 alkavaan messuun. Kuljemme reilut 6 kilometriä Tapiolan lähimaisemissa. Pysähdymme pieniin rukoushetkiin ja kurkistamme alueen historiaan. Nuku yö ulkona

Vain taivas kattona! Nyt on mahdollisuus viettää yö ulkona la 31.8. klo 19 – su 1.9. klo 12 Velskolan leirikeskuksen alueella, Vääräjärventie 2. Nuku riippumatossa, teltassa tai käpy selän alla. Suomen luonnon päivän kunniaksi Kirkko Espoossa järjestää Velskolaan metsähotellin ja telttailualueen. Ilmoittaudu viim. 18.8. espoonseurakunnat.fi Espoon seurakuntien yhteistyökumppanien kanssa järjestämä ohjelma on kaikille avointa ja maksutonta.

Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18–19.30 Kaskikappeli. Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30.

UUSI Raamattupiiri ke 4.9. alkaen klo 13–14 Espoonlahden kirkko.

NUORET

Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

KUOROT ETSIVÄT UUSIA

LAULAJIA

Kamarikuoro Navichorus ti 20.8. klo 18.15 kirkko. Tiedustelut: Elja, 0400 505 562. Gospelryhmä Nardus ke 4.9. klo 18 kirkko. Heli, 050 438 0174. Nuorten aikuisten kuoro Okra ke 4.9. klo 18.30 Soukan kappeli. Helena, 040 572 3676. Lapsikuoro, eskari – 3. luokkalaisille to 15.8. klo 16–16.50 Soukan kappeli. Rosa, 050 414 2610. Laulumieli, kuoro kaikille to 29.8. klo 18.15 Soukan kappeli. Helena, 040 572 3676. Kirkkokuoro to 19.9. klo 18 kirkko. Heli, 050 438 0174.

MUSIIKKI

Konsertit Kirkossa soi -palstalla.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9 Espoonlahden kirkko. Ruokakorien jako noin klo 9.10.

Vertaistukiryhmä raittiuteen (ent. päihdejatkoryhmä) keskiviikkoisin klo 18.30–20 Soukan kappeli.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15-vuotiaat 3e, 7–14-vuotiaat 1e, alle 7-vuotiaat maksutta. Kortti- tai käteismaksu tasarahalla.

Iltasafka to 15.8. klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Hinta yli 15 v 3 e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Kortti tai tasaraha käteisellä.

YHTEISVASTUU OPEN

2024

pe 23.8. klo 8 Gumböle Golf. Hyväntekeväisyystapahtuma, jossa voit tukea nuoria pelaamalla golfia.

ILMOITTAUDU viimeistään 19.8.: Golf GameBookin kautta tai caddiemasterille gg(at)espoogolf.fi/p. 060 041 8841.TIEDUSTELUT Hannu Niemelä 0500 414 602 ja Ari Lassila 040 512 1661. Lue lisää: espoonseurakunnat.fi/yhteisvastuu.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook.

Kesäillan ehtoollinen to 15.8. klo 17.30 Karakappeli. Noin puolen tunnin viikkomessu.

Messu ”Jeesus, suuri Lääkäri” su 18.8. klo 11 Leppävaaran kirkko. Rissanen, Timo Salo, Hyry. Kirkkokahvit.

Igbon- ja englanninkielinen messu su 18.8. ja 25.8. klo 16.30 KilonRisti. Worship and eucharist in Igbo and English. Lapsilla ohjattua ohjelmaa messun aikana. Anglikaanipastori Isaac Ohaju. KilonRistissä joka kuukauden 1.–3. su. Messu ”Rajaton rakkaus” su 25.8. klo 11 Leppävaaran kirkko Raunu, Alanne, Hyry. Kirkkokahvit. Musiikillinen kesäillan ehtoollinen to 29.8. klo 17.30–18.15 Karakappeli. Mukana Alanne ja Latvanen sekä kamarikuorolaisia. Venäjänkielinen jumalanpalvelus joka tiistai klo 19.30 Uutun kappelissa.

UUDEN MINISIIVEN

AVAJAISET

Uusi pikkulapsiperheiden kohtaamispaikka MiniSiipi aukeaa nuortentila Siiven kylkeen os. Alberganesplanadi 1. Koko ensimmäinen kerros tulee Leppävaaran seurakunnan käyttöön. MiniSiiven avajaiset ke 28.8. klo 11–18. Mm. muskarihetkiä ja tarinatuokioita pikkulapsiperheille. Työntekijät esittelevät tilaa ja lapsiperheiden toimintaa. Pientä purtavaa. Nuorten syksy käynnistyy viereisessä Nuorten Siivessä samana iltana klo 18–21 nuortenillalla.

KARAKAPPELIN

KESÄKAHVILA

Avoin kesäkahvila Karakappelissa to 15.8. ja 29.8. Tule juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kahvilaa pitävät Karakappelin vapaaehtoiset.

Espoon seurakunnat pystyttää Nuuksioon metsähotellin Espoo-päivän ja Suomen luonnon päivän kunniaksi 31.8

ESPOO-PÄIVÄN

ENNAKKOTAPAHTUMA

Kirjoita itsesi kirkkotilaan to 22.8. klo 19–21 Leppävaaran kirkko. Tule löytämään sanoja arjen ja pyhän sillaksi. Ota mukaan mieluisa kynä ja muistivihko. Kirjoittamista ohjaavat Tuula Vinko ja Ilkka Tahvanainen. Tilaisuus toteutetaan hiljaisesti. Ks. s. 8.

MUSIIKKI

Harmonikkakonsertti ”Sinfoni” ke 21.8. 17.30 Karakappeli. Musiikkiopisto Juvenalian harmonikkaluokka, harmonikansoiton opettaja Kalle Välimaa sekä harmonikkataiteilija Jukka-Pekka Kuusela Kuhmosta. Vapaa pääsy. Soitetaan ukulelea ti 27.8. klo 16–17 Karakappeli. Avoin ukuleleryhmä, jossa opetellaan rennolla otteella ukulelen soittamista kanttori Outin opastuksella 27.8., 3.9., 24.9., 1.10. ja 8.10. Seurakunnalta löytyy muutama soitin lainaan kerhokerran ajaksi. Ei ennakkoilmoittautumista.

Kesäiltapäivän laulajaiset to 29.8. 17–17.30 Karakappeli. Laulattamassa kanttori Kullervo Latvanen ja kamarikuorolaisia. Lopuksi kesäillan ehtoollinen myös musiikin merkeissä.

LAPSET JA PERHEET

Vauvakerhot ma klo 13–15 Uuttu, ti klo 13–15 Nuortentila Siipi, to klo 13–15 Karakappeli. Vertaisryhmässä vanhemmuus vahvistuu keskustellen, kysellen ja ihmetellen.

Lorutellaan, lauletaan, liikutaan ja hiljennytään. Myös isät ovat lämpimästi tervetulleita.

Perhekerhot ti klo 9–11.30 Uuttu, ke klo 9–11.30 Karakappeli, pe klo 9 Nuortentila Siipi. Lapset ja vanhemmat ovat yhdessä. Askartelua, leikkiä, yhdessäoloa. Puuhapaja ja kurkkaa kappeliin Lintuvaara-päivänä la 24.8. klo 13–16.30 Uuttu.

YÖ KIRKOSSA

6.–8.-LUOKKALAISILLE

Vietä yö Leppävaaran kirkossa la–su 26.–27.10. Tapahtuma alkaa la klo 18. Monenlaista tekemistä, herkuttelua, kirkossa seikkailua… Lopuksi pujahdamme makuupusseihin nukkumaan. Maksuton. LISÄTIEDOT: Maria Tapionlinna, maria.tapionlinna@evl.fi, 050 432 7504 tai Daniela Saba-Myers, daniela.saba-myers@evl.fi, 040 532 6770. ILMOITTAUTUMINEN 14.8.–8.10. osoitteessa nuortensiipi.fi.

NUORET

Nuorten aikuisten K-18 ilta la klo 18 Nuortentila Siipi, Alberganesplanadi 1. LISÄTIETOA: diakoni Noora Lanalta: noora.lana@evl.fi, 050 568 5340.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Kesäkahvila to 15.8. ja 28.8. 15–17

Karakappeli. Äiti Teresa -piiri to 29.8. klo 11 Karakappeli. Teemme sukkia, töppösiä, ”polvipeittoja” ym. Klo 12 rukoushetki, vaihdetaan kuulumisia ja kahvitellaan. Otetaan vastaan lankalahjoituksia.

SEITSEMÄN SEURAKUNNAN KÖRTTI-ILTA

Ke 28.8. Hvittorpin kappeli. Tarjoilu klo 18, Siioninvirsiseurat klo 19. Kahvikolehti Herättäjä-yhdistykselle. Puhujina Kalle Hiltunen, Päivi Linnoinen ja Kaisa Yletyinen.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muuna aikana varaa aika suoraan diakoniatyöntekijöiltä sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@evl.fi.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15) olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Lapuan musarippikoulun konfirmaatiomessu la 17.8. klo 10 Olarin kirkko. Jussila, Karinen, Virta. Valkealan rippikoulun konfirmaatiomessu la 17.8. klo 14 Olarin kirkko. Kruus, Sarasmaa, Karinen, Virta, Ojala.

Vaara Sport -rippikoulun konfirmaatiomessu su 18.8. klo 11 Olarin kirkko. Virta, Sarasmaa, Ansamaa, Vikman, Hakomäki. Messu su 25.8. klo 11 Olarin kirkko. Suontakanen, Hartikainen, Niinikoski.

EVENSONG-HARTAUS

Anglikaanisen perinteen mukainen Evensong-hartaus la 24.8. klo 17 Olarin kirkko. Martti Nissinen, liturgi, Evensong-kurssin kuoro Ben Englandin johdolla. Virret suomeksi ja englanniksi. Yhteistyössä Tapiolan kamarikuoron ja Choir of the Earthin sekä anglikaanisen Pyhän Nikolauksen seurakunnan kanssa.

ESPOO-PÄIVÄN

ENNAKKOTAPAHTUMA

Kirjoita itsesi kirkkotilaan ke 21.8. 19–21 Olarin kirkko. Tule löytämään sanoja arjen ja pyhän sillaksi. Ota

mukaan mieluisa kynä ja muistivihko. Kirjoittamista ohjaavat Tuula Vinko ja Ilkka Tahvanainen. Tilaisuus toteutetaan musiikin kanssa. Ks. s. 8.

MATINKAPPELIN KESÄMESSUT

Kesämessu tai -hartaus ja kesäkahvila ti 20.8. ja ti 27.8. klo 12 Matinkappeli.

1.–6.-LUOKKALAISTEN LEIRI

Kouluikäisten syysleiri Velskolassa 13.–15.9. Hauskaa tekemistä yhdessä, mm. suuri iltaseikkailu. Hinta 50 e, ilmoittautuminen nettisivuillamme nuori.chapple.fi. LISÄTIETOA Timo Kekkonen 050 364 8983, timo.kekkonen@evl.fi

ALAKOULUIKÄISTEN KERHOT

Maksuttomia kerhoja 1.–6.-luokkalaisille Olarin alueella. Kerhot alkavat syyskuun puolella. Käy katsomassa ja ILMOITTAUDU mukaan nettisivuillamme nuori. chapple.fi.

LAPSET JA PERHEET

Perhekahvila ma–pe klo 9.30 Chapple Iso Omena. Alle kouluikäiset lapset yhdessä läheisen aikuisen kanssa. Lapset leikkivät ja vanhemmat voivat jakaa ajatuksia toisten kanssa.

Perheiden kirkonmäkikahvila ma klo 9.30 Olarin kirkko. Kahvittelua ja vapaamuotoista yhdessäoloa kaikenikäisille. Leikkihuone klo 9.30–12. Lastenlauluja, -loruja ja kynttilähetki kerhotilassa n. klo 10.45. Kahvia, teetä ja lahjoitusleipää klo 11–14. Mahdollisuus lämmittää omia eväitä. Seurakunnan vapaaehtoisia ja perhetyöntekijä sekä DigiYstävä, joka auttaa ja neuvoo sinua esimerkiksi älypuhelimen käytön opetteluun.

Esikko-vauvaryhmä vanhemmille ja heidän alle vuoden ikäisille lapsilleen ma klo 13–14.30 Chapple Iso Omena. Laulu-/hartaushetki, nimikierros ja jutustelua päivän teemasta, vapaata keskustelua ja leikkiä sekä yhteinen loppulauluhetki.

Koko perheen iltamusat ke klo 17.30 Olarin kappeli. Yhteinen musiikkihetki, jonka jälkeen lapset saavat tulla lastenohjaajan kanssa leikkihuoneeseen. Aikuisten kuoro n. klo 18, tähän voit tulla mukaan myös ilman lapsia. Tarjolla pientä iltapalaa.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Porinaporukka ti klo 10–11.30 ValoEmyn tiloissa Kuitinmäessä, Maapallonkatu 8 E–F. Matalan kynnyksen ryhmätoimintaa. LISÄTIEDOT diakoniatyöntekijä Meri Kalanti, 050 330 7129. Yhteistyössä Emy ry:n ja Olari-seuran kanssa. Chapple hangout ma–pe klo 13–16

erityisesti aikuisille. Tule pelaamaan (biljardia, lautapelejä, korttipelejä) ja juttelemaan ystävien kanssa. Kahvia ja teetä. Hiljaisen rukouksen ryhmä Matinkappelilla ke klo 11–13. alk. 28.8., 18.12. saakka. Virve Soini, 050 549 8695. Saareen saunomaan ke 21.8. ja 28.8. Stora Blindsundin saareen haku soutuveneellä Nuottaniemen venesataman itäreunan laiturista kello 17 ja 18. Miehet saunovat klo 17–18:30 ja naiset klo 18.30–20. Saarimaksu 4 e. Omat eväät, grillausmahdollisuus. Ei lemmikkieläimiä. Säävaraus. Retki ei sovi liikuntarajoitteiselle. Järj. Sekavan tuki

ry, TIED. p. 044 068 8068. Naisten saunaillat Hvittorpissa ma 2.9., ke 30.10., to 14.11. ja ti 3.12. Iltapala 3,50 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. TIED. JA ILM. Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

SENIORIFOORUM

10.9. alkaen Olarin kirkossa aina kk toinen ti klo 12, poikkeuksena joulu- ja kesäkuukaudet. Klo 12 kahvi / tee (2 e, pulla 2 e, sämpylä 3 e ja koko setti 6 e). Klo 13 hartaus, jonka jälkeen luento vaihtuvasta aiheesta.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse tiistaisin klo 10–12, p. 050 432 9368 tai sähköpostitse osoitteeseen olarin.diakonia@evl.fi. Diakonialounaat alkavat syyskuun alusta Matinkappelilla ti klo 12 ja Olarin kirkolla to klo 12. SEITSEMÄN SEURA­

KUNNAN KÖRTTI ­ ILTA Ke 28.8. 18 Hvittorpin kappeli. Tarjoilu klo 18. Seurat klo 19. Kahvikolehti Herättäjä-yhdistykselle. Puhujina Kalle Hiltunen, Päivi Linnoinen ja Kaisa Yletyinen.

MUSIIKKI

Liedkonsertti ”Kukkien kieltä” su 1.9. klo 18 Olarin kirkko. Tuuli Lindeberg, sopraano Minttu Siitonen, piano. Liput 10/15 e. Konsertti aloittaa kymmenen hyväntekeväisyyskonsertin sarjan. Tuotto ukrainalaislapsien tulevaisuuden hyväksi Kirkon Ulkomaanavun kautta. Striimataan.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET TAPIOLAN KIRKOSSA

Vaarasport 2 -rippikoulun konfirmaatiomessu la 17.8. klo 11. Linnoinen, Merilahti, Savukoski ja Jokivuori.

Törmälä 1 -rippikoulun konfirmaatiomessu la 17.8. klo 14. Hytti, Jurmu, Videll ja Savukoski. Kiipula 3 -rippikoulun konfirmaatiomessu su 18.8. klo 10. Airaksinen, Savukoski ja Jokivuori. Solvallan rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 24.8. klo 11. Tiihonen, Savukoski ja Jokivuori. Törmälä 2 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu la 24.8. 14. Koivisto, Savukoski ja Jurmu. Kiipula 4 -rippikouluryhmän konfirmaatiomessu su 25.8. klo 10. Messua ovat toteuttamassa rippikoululaiset, isoset sekä rippikoulun työntekijät. Paananen. Musiikki: Tapiolan seurakunnan nuorisotyön Paheksuva Kirahvi House Band sekä kanttori Liisa Malkamäki.

Viikkomessu joka ke klo 8. Arkiaamun pysähtyminen yhteisen rukouksen ja ehtoollispöydän äärellä.

Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta.

KESKUSTELUA PARISUHTEESTA

Parisuhdeilta vanhemmille ke 18.9. klo 16.30 Tapiolan kirkko. Ruokailu Kahvila Valossa klo 16.30, jonka jälkeen vanhemmille tilaisuus seurakuntasalissa. Perheneuvoja Eila-Kaarina Immonen puhuu vuorovaikutustaidoista parisuhteessa. Keskustelua. Lastenhoito vanhempien tilaisuuden ajan, max 20 lasta. ILMOITTAUTUMINEN netissä tapahtuman sivulla: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2024-09-18/parisuhdeilta-vanhemmille.

LAPSILLE JA

LAPSIPERHEILLE

Laajalahden perhekerho pe klo 9.30 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C Vapaata leikkiä, jutustelua, hartaus- ja lauluhetki klo 10, pientä aamupalaa.

Perhekerho Tapiolan kirkko ma klo 9.30–11.30 Yhdessäoloa, leikkija juttuseuraa lapsille ja aikuisille. Aloitetaan yhteisellä hetkellä, jossa lauletaan, soitetaan, leikitään ja hiljennytään kerhorukoukseen. Kahvit, mehut ja puuro Kahvila Valossa. Mukana Eevi ja Miia.

AIKUISILLE

Aamupäivä Tapionpuistossa pe 23.8. klo 10, Tapionaukio. Leppoisa aamupäivän kahvihetki Tapiolan keskustan urbaanissa puistossa. Ulkopelejä, keskustellaan ja tutustutaan toisiimme. Voit myös kokeilla riksapyörän kyytiä. Pullakahvit.

Maksuton. Jos sataa, kokoonnumme Tapiolan kirkon Kahvila Valoon. Käsityöpiiri ke 21.8. ja 28.8. klo 10–12 Tapiolan kirkko Rauha-tilassa.

Keskiviikkokerho alk. ke 4.9. klo 13–14 Tapiolan kirkolla. Hartaus klo 12 ja kahvit klo 12.30 kirkon kahvila Valossa.

Raamattuluentosarja Johanneksen 1. kirjeestä. Luennoijat ovat Suomen Raamattuopiston opettajia. Tapiolan kirkon seurakuntasali ti klo 18: 10.9., 8.10., 5.11. ja 10.12.

KAHVILA VALO

Kirkon keittolounaat jatkuvat to 5.9.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 numerosta p. 09 8050 4400. Voit myös varata ajan diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19 p. 09 8050 2602.

SURURYHMÄ

Ryhmä läheisensä menettäneille 2.9.–7.10. sekä 18.11. Tapiolan kirkko. Ohjaajina diakoni Katja Karvinen, puh. 040 593 7386 ja pastori Anu Ristimäki, puh. 050 322 3520. ILMOITTAUTUMINEN 28.8. mennessä: katja.karvinen@evl.fi tai 040 593 7386.

SEITSEMÄN SEURA­

KUNNAN KÖRTTI ­ ILTA

Ke 28.8. klo 18 Hvittorpin kappeli. Tarjoilu klo 18. Siioninvirsiseurat klo 19. Kahvikolehti Herättäjäyhdistykselle. Puhujina Kalle Hiltunen, Päivi Linnoinen ja Kaisa Yletyinen.

Kauniaisten   suomalainen   seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3,   p. 050 500 9000  kauniaisten.suom.srk@evl.fi  Palveluajat arkisin klo 10–14. Perjantaisin etänä.

Osoitteet:  Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3  Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA

JA KIRKKOKAHVIT

Su 18.8. Liturgi Kesti-Helia, saarna Mäkinen, kanttori Palolahti. Su 25.8. kaksikielinen messu, Granlund, Kesti-Halia, kanttori Palolahti. Musiikkiryhmä Hele, joht. Raisa Rangell. Granin lähiapu, Luoma, Wikström.

KONFIRMAATIOT LA 31.8. JA KIRKKOKAHVIT

Kirkossa klo 10 Piispala 1, klo 13 Piispala 2. Saarna & liturgi Kuula, kanttori Palolahti. Avustus Rohkimainen & Holkerinoja.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Kohtaamispaikka lapsiperheille keskiviikkoisin klo 15–18 Sebastoksen toimitilassa, os. Kauniaistentie 11. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15 välipala alakoululaisille, kahvi/tee/mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30. Alkaa ke 28.8.

MARTAT JA MARIAT

To 29.8. klo 12 lähetyksen & kansainvälisen vastuun ryhmä kirkon yläsalissa.

RUKOUSTA JA RAAMATUN

LUKUA

Ma 2.9. klo 18.15 Sebastoksessa toimitilassa. Ohj. Ritva Kallio & Kari Mattila.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 3.9. klo 13 seurakunnan mielenterveysryhmä kirkolla.

HYVÄN TUULEN

YSTÄVÄKERHO

Ti 3.9. klo 13–14.30. Hyvän tuulen ystäväkerhossa voi tavata tuttuja, tutustua uusiin ihmisiin ja virkistyä. Vaihtuva teema, hartaus, keskustelua, virsi. Kirkon yläsalissa joka toinen viikko, avoin kaikille eläkeläisille.

YÖ KIRKOLLA

Pe 13.9. klo 19. Tervetuloa mukaan Kauniaisten hurjimpaan yökyläilyyn. Tarkoitettu 15–18-vuotiaille nuorille. Hyvää ruokaa, loistavaa seuraa, kilpailuja, saunomista ja huonot yöunet.

KUOROT

Singing Suns-lapsikuoro harjoittelee tiistaisin klo 15.15–16 kirkon alasalissa, alk. ti 20.8. AccaBella-kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18–20 Sebastoksessa, alk. ke 28.8. Lastenhoito järjestetään tarpeen mukaan. Messukuoro harjoittelee tiistaisin klo 17–19 kirkon yläsalissa, alk. ti 3.9. Iltapalatarjoilu. Kuoroihin otetaan uusia laulajia mukaan! TIED. Teija.palolahti@evl.fi

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Alberga kyrka lö 17.8 kl. 10. Högmässa med konfirmation av Solvalla 1-gruppen. Erkko, Kronlund, Brunell, Mira Engström. Esbo domkyrka sö 18.8 kl. 12.15. Sironen, Kronlund, Malmgren, Brunell.

Esbo domkyrka lö 24.8 kl. 10. Högmässa med konfirmation av Vällskog-gruppen. Camilla Norkko, Camilla Dannholm, Kronlund, Malmgren. Esbo domkyrka sö 25.8 kl. 12.15. Lohi, Kronlund, Malmgren, Brunell.

BARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti–fr kl. 9.30 Musiklek för 0–6-åringar ti, on, to. – mer info om all verksamhet: esboforsamlingar.fi

VUXENVERKSAMHET

Symamsellerna handarbetar ti 20.8 kl. 16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagsträffen to. 22.8 kl. 13-14.30, Södrik kapell. Tema: Sommarminnen & Afternoon Tea. Kvinnogruppen Solrosorna ti 27.8 kl. 13-15, Esbo domkyrkas församlingsgård. Vandring & kaffe.

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Diakoni-insamling: inför de bostadslösas natt tar vi emot yllesockor, vantar, handskar, mössor, strumpor och hygienartiklar (duschtvål, deodorant, tandkrämoch borstar). Kontakta diakon Nina för mer info. Vaktmästeriet, Kyrkogatan 10 tar emot din donation kl. 9-15.

Diakoner: Taina Sandberg 040 547 1856, Ani Iivanainen 050 597 3313, Nina Wallenius 050 432 4323. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30, tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 18.8 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet. SÖ 25.8 Tvåspråkig högmässa kl. 10. Sånggruppen Hele, dir. Raisa Rangell. Grani Närhjälp medverkar. Kaffe i övre salen.

GRANKULLA KYRKA

LÖRDAG 17.8

Konfirmation Enä-Seppä 1 kl. 11. Jona Granlund, Daniel Nyberg, Heli Peitsalo.

Konfirmation Enä-Seppä 2 kl. 15. Daniel Nyberg, Jona Granlund, Heli Peitsalo.

FAMILJELYKTAN

TI 20.8 och 27.8 i Sebastos kl. 9.30.

International

Venäjänkielinen jumalanpalvelus su 18.8., 25.8. ja 1.9. klo 15 Soukan kappeli. Богослужение

Venäjänkielinen iltakirkko ti 20.8. ja 28.8. 19.30, Uuttu.

Yhteiset

Ekumeeninen ristisaatto Espoopäivänä la 31.8. klo 10–19. Lähtö klo 10 Kauniaisten metodistikirkolta (os. Yhtiöntie 33) – Auroran kappeli klo 11.30 (keittolounas 5 e, käteismaksu) – Träskändan kartano –Ingaksen pappila – Oittaan uimaranta klo 15 (ortodoksinen vedenpyhitys) – Myllyjärven ekumeeninen keskus klo 17 (katolinen messu, grillailua). Pysähdytään lyhyisiin hartaushetkiin. Pituus n. 14 km, voit osallistua myös osan matkaa.

Säänmukainen varustus, vesipullo. Nuku yö ulkona la 31.8. klo 17–Velskolan kurssikeskus, Vääräjärventie 2. Yövy joko omassa teltassa tai lainaa meitä teltta. Mahdollisuus saunoa ja uida sekä käytössä sisävessat ja suihkut. Omat yöpymistarvikkeet ja eväät. ILMOIT­

TAUDU viim. 18.8.: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat/2024-08-31/ nuku-yo-ulkona-velskolassa. ArkiYstäväksi! Tule tutustumaan ArkiYstävä-toimintaan la 7.9. 11–15 Karakappeli, Karakalliontie 12. Ystävänä voit olla, vaikka ulkoilukaverina yksinäiselle, kauppa-apuna

vanhukselle, näkövammaisen oppaana jne. Lisätietoa: diakoni Riitta Türkmen 040 546 5198, tai diakonissa Tiina Hietaniemi 040 763 6599. ILMOITTAUTUMISET 23.8. mennessä: riitta.turkmen@ evl.fi tai tiina.hietaniemi@evl.fi. Aikuisripari pe–su 11.–13.10. Hvit-

torpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Masala, Kirkkonummi. Jäikö ripari aikoinaan käymättä? Nyt siihen on mahdollisuus. Ohjaajina pastorit Erika Kallio, Tapiolan seurakunta, ja Tapio Suontakanen, Olarin seurakunta. Hinta 40 e sisältää ohjelman, ruokailut sekä

majoituksen. ILMOITTAUDU verkossa viimeistään 29.9. TIED erika.kallio@evl.fi, 040 547 1864, tai tapio.suontakanen@evl.fi, 050 409 4047.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIO KIRKKO­

SEURA KUNTA

Kastettu

Björklund Lilia Olivia, Choi Olavi Elias, Erkkilä Ines Anneli, Freund Emil Matti, Frilander Enni Marja

Alina, Hietala Helmi Adeliina, Hildén Linda Tuulia, Hirvilammi

Armi Johanna, Huang Xintong, Hyttinen Milma Eva Annikki, Jokiranta Antonio Alexander, Kettunen Jare Mikael Olof, Koivisto Sofia Elsa Emilia, Koskinen

Luka Kristian, Kovesjärvi Josua Elliot, Lamberg Alexander Mikko Eelis, Lappalainen Elsa Ester, Malk Benjamin Mikael, Markkanen Lili

Maria, Moonen Leonel Theo Emiel, Mykkänen Samuel Onni

Aapeli, Nuutinen Evalt Felip Vilhelm, Pallaskorpi Lukas Mikael, Pirttilä Vilho Armas Eliel, Puikkonen Matilda Elisabet Mirjam, Pöntinen Linda Maria, Ström Vilma Elsi Aurora, Syvänen Saaga Kaarina, Sälli Topias Eino Herman, Toivonen Emil Tapani, Tuovola Linnea Matilda, Valkosalo

Eben Lenni Oscar, Ülle Lenni Sulo. Avioliittoon aikovat

Vuorijärvi Kirsi Johanna ja Vänttinen Jani Ilmari.

Hautaan siunattu

Stark Sirkka Helena 96 v, Jyrkiäinen Reijo Einari 90 v, HartikainenLinkala Aili Maria 89 v, Santonen

Matti Erkki Olavi 82 v, Kostia Ritva Tuula Irmeli 80 v, Piispanen Liisa

Anneli 79 v, Lasanen Aarne KariPekka 78 v, Selin Matti Eino Juhani 78 v, Soukkala Tuula Hellevi 78 v, Solaranta Salme Sinikka 77 v, Oksala Risto Anssi 70 v, Räsänen

Juha Henrik 69 v, Salmivuori Kai Juhani 64 v, Säkkinen Hannu

Juhani 56 v, Tuomensalo Susanna Hannele 50 v, Trogen Jarmo-Ilari 45 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA

Kastettu

Fajardo Tyni Lilia Madelaine, Frias

Bea Melodie, Hakanen Patricia

Inka Serafiina, Hallasaari Eino

Vincent, Humla Aksel Benjamin, Humla Emil Aleksander, Kauranen

Emma Aliisa Isabella, Korhonen

Noel Eelis Benjamin, Kulju Aada Olivia, Kuusa Evelyn Saima Helena, Kuusela Amanda Ellen, König Louis Albert Olavi, Lagus Arthur Emil Nikolai, Lampe Elias Dimitrios Mikael, Mainieri Lumi Bianca Eleni, Oikarinen Oliver Väinö, Puoliväli Aurora Liila Adelina, Salminen Juuni Aada Ellen, Salminen Minea Ellen Elina, Sarhimaa Ensio Eino Alvar, Saukkonen Ellen Linnéa, Seppänen Viivi Kaarina, Suominen Maia Lydia, Suomu

Minessa Maria Josefina, Tuononen

Kristofer Henri Einari, Törmänen

Sakari Petri, Uotinen Reino Eemeli, Ääpälä Nea Eeva Matilda.

Avioliittoon aikovat

Latvakoski Nina Pauliina ja Pietiläinen Joonas Tapani, Puoliväli

Tuomas Antti Benjamin ja Stepanova Alina.

Hautaan siunattu

Porkka Erkki 96 v, Turtiainen Eeva

Kaarina 93 v, Vilkki Pirkko Kyllikki 92 v, Hopponen Anja Iiris 91 v, Keskinen Leena Sylvia 90 v, Koponen Kirsti Annikki 90 v, Rinkinen

Seija Sinikka 90 v, Koskelainen

Teuvo Henrikki 89 v, Auas Asta

Rauha Rakel 86 v, Nurmi Helka

Irene 86 v, Satuli Liisa Sisko 85 v, Helenius Maija Liisa 84 v, Nimander Raimo Antero 84 v, Reinivuo

Raimo Lassi Tapio 82 v, Jansson

Rabbe Arthur 80 v, Hattula Matti

Tapani 78 v, Helminen Raija Tuulikki 78 v, Hurme Markku Henrik 78 v, Sarriola Maija Irmeli 75 v, Uurtio Jyrki Väinö Tapio 62 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA

Kastettu

Anio Leonel Jarmo Benjam, Knihtilä Otso Mikael Araguás, Lievonen Matheo Louis, Murto Felix Justus, Murto Linnea Viola, Nurminen Henrik Jayson Samuel.

Hautaan siunattu

Salonoja Juhani Sakari 89 v, Ruuskanen Liisa Marjatta 88 v,

Miettinen Esko Tapio 85 v, Salmenkivi Juha Tapani 83 v, Jääskeläinen Matti Tapani 82 v, Vuorenmaa Ritva-Liisa Marjatta 78 v, Marjaniemi Teresa Allie 74 v, Hirva Janne Ilmari 48 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA

Kastettu

Akpaso Líon Gabriel, Borén Iivo Martin, Brusiin Jooa Otto Aatos, Bueno-Lindeman Thomas Laurence, Fjäder Ada Olivia, Haavisto Topias Leevi Henrik, Heinonen

Henni Mikaela, Hämäläinen

Selma Inari, Jääskeläinen Emil Väinö Joakim, Kananen Iikka Olavi, Karjalainen Rasmus Onni Johannes, Kontkanen Mio Moritz, Korkealaakso Vieno Katariina, Manninen Artturi Esa Tapani, Nömmela Nooa Matthias, Oksanen Iida Orvokki, Orpana Touko

Mattis, Sydänmaa Aapo Edvin, Tenkanen Otto Tapio, Teräväinen

Eila Aurelia, Tuovinen Neela

Esther Unelma, Välkki Jale Johannes Julius.

Avioliittoon aikovat

Lilleberg Rolf Matias ja Ronkainen

Emmi Emilia, Siirtola Jaakko

Johannes ja Voutilainen Emilia Annastiina.

Hautaan siunattu

Hietala Katri Eliina 100 v, Sundholm Isa Stina Vilhelmina 99 v, Liukkonen Veera Sanelma 98 v, Haukkamaa Tapio Ilkka 90 v, Kinnari Impi Annikki 87 v, Naukkarinen Kauko Ensio 87 v, Rusanen

Marja Leena 84 v, Pollari Helena

Orvokki 83 v, Lieko Jouko Eero

Juhani 82 v, Rantanen Kaija

Kerttu 82 v, Ponkkala Pirkko

Hellevi 80 v, Jansson Kerttu

Annikki 78 v, Tuomikoski Tuomo

Kalevi 77 v, Pyysiäinen Markku

Aaro Juhani 74 v, Kaija Alice

Cristine 73 v, Vikström Mauri

Juhani 68 v, Kottonen Susanna

Marjatta 54 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aho Olavi Melker, Anthony Jason

Omoruyi, Häikiö Vilja Vanamo, Ikonen Noel Elian Akseli, Jalanko Lotta Wilhelmina Kimmontytär, Karuluoto Elliot Alvar, Kotiranta

Harris Emily Leona, Kotiranta

Harris Leo Kai, Laato Melissa

Maria Aurora, Mandelin Lina

Matilda Helena, Oksanen Iida

Emilia, Paavilainen Olavi Aaron

Sakari, Pehkonen Matthew Elias, Saarinen Kerttu Sisko Olivia,

Sallinen Estel Margareta, Shinde

Veikko Malhar, Valtakari Vilho Lauri Juhani.

Avioliittoon aikovat

Kautiainen Tuija Helena ja Roivanen Mika Johannes, Lehto Kari

Kalervo ja Moilanen Teija Marjo

Helena, Jalasvirta Jalmari Joonas ja Puska Hanna-Kaisa.

Hautaan siunattu

Määttänen Eila Kyllikki 98 v, Avikainen Elvi Annikki 97 v, Castrén Olli Mikko 94 v, Lindholm

Sirkka Anna-Liisa 91 v, Kinnari

Matti Eljas 90 v, Sirola Airi Hilja 88 v, Andersson Margareta 87 v, Borgman Leena Katri 86 v, Falck

Seppo Alfons 83 v, Lassila Eila

Marjatta 82 v, Narvanto Kaija

Tellervo 82 v, Valtanen Martti

Juhani 82 v, Sarparanta Eila

Anneli 80 v, Rinne Eero Tapio 79 v, Lahdenkari Aimo Ensio 78 v, Björkman Maritta Kaarina 67 v, Heiskanen Juha Erkki 62 v, Ilonen

Helena Marianne 61 v, Bergman

Roger Mikael 58 v.

TAPIOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Danska Aamu Olivia Elise Wilhelmiina, Fagerström Viola Eeva

Linnea, Heimonen Pihla Alli Olivia, Hänninen Dora Sirkka Amanda, Järvelä Eemil Kaspian, Karppinen Aaron Oskari, Koivunen Kiira Ellen, Laine Ensio Matiaksenpoika, Lehti Aava Elsi Maria, Nurminen Usko Kaarlo Tapani, Nuñez Ulkuniemi Alva Irja

Manuela, Ranki Eliel Akseli, Rautio Elena Aune Kaarina, Ropo Emma

Isabella Emilia, Salminen Joona Sudesh, Tukiainen Olga Mimosa, Vuorela Ella Emilia Aurora.

Avioliittoon aikovat

Keinänen Julia Kristiina ja Kuosmanen Markus Jaakko Olavi.

Hautaan siunattu

Rouste Eine Emilia 98 v, Virolainen Pekka Olavi 96 v, Pesola Karin Ursula 95 v, Karila Eine Aino Maria 94 v, Antola Reijo Kauno 93 v, Myllymäki Eva Johanna 93 v, Holm Torsti Antti Mikael 90 v, Rautiainen Sinikka Raija Hillevi 90 v, Lehtovirta Seppo Juhani 87 v, Rope Toivo Aulis Antero 87 v, Tuomainen Ilppo Sakari 86 v, Ojanen Simo Samuli 85 v, Korpia Reetta Tuulikki 83 v, Järvinen Seppo Tapio 82 v, Sierilä AnnaMaija 81 v, Korhonen Eero Timo Sakari 79 v, Lehtonen Pekka Juhani 74 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Boström Telma Lydia, Bäckström Sofia Viktoria, Ekman Lilinoor Stefanie Alexandra, Gylling Vivian Edea Adelina, Karppinen Lund Alexandra Emma, Lindell Charlotte Alma Wilhelmina, Oikkonen Cecilia Viola.

Kungörelse om äktenskap/ Avioliittoon kuulutettu

Sederholm Helena Linnea ja Westerback Liva Katarina. Avliden/Hautaan siunattu Bäck Gunborg Snöfrid Decideria 102 år, Strandberg Berta Kyllikki 101 år, Wärn Märit 97 år, Biström Gunvor Viktoria 96 år, Lindén Hulda Margareta 92 år, Åkerlund Benita Fredrique 91 år, Aschan Maj-Britt 90 år, Andréasen Kaj

Aage Ole 86 år, Sundell Birgit Linnea 85 år, Bergström Börje Waldemar 84 år, Krokfors Arne Karl Johan 83 år, Ekfors Gunvor Marja Liisa 80 år, Kullberg Kristina Elisabet 75 år, Qvickman Ulla Brita Kristina 75 år, Myllynen Pertti Ensio 74 år, Vatanen Kim Sulevi 51 år.

Musiikkia Espoossa ja Kauniaisissa

TORSTAI 15.8.

Urkuyö & Aaria: Urkujen valloittaja – Pétur Sakari to 15.8. klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Pétur Sakari, urut. Urkutaiteilija Pétur Sakarin improvisaatioon perustuva urkuresitaali. Liput 15–35 e lippu.fi ja urkuyofestival.fi

KESKIVIIKKO 21.8.

Harmonikkakonsertti ”Sinfoni” 17.30 Karakappeli. Musiikkiopisto Juvenalian harmonikkaluokka, harmonikansoiton opettaja Kalle Välimaa sekä harmonikkataiteilija Jukka-Pekka Kuusela Kuhmosta. Vapaa pääsy.

TORSTAI 22.8.

Laulu & laulun tarina – Musiikista keskustelevan konserttisarjan aloitus. klo 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Mihail Ioni ja Petri Rajala: ”Vysotski – vapauden ääni”. Kahvit klo 18 alkaen. Vapaa pääsy. Facebook.com/lauluntarina.

Urkuyö & Aaria: Poème – English Chamber Orchestra Ensemble klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Ofer Falk, viulu , Tomer Lev, piano, John Mills, viulu, Lucy Jeal viulu, Roger Chase viola, Tim Lowe, sello. Mozart, Chausson. Liput 15–45 e, lippu.fi.

PERJANTAI 23.8.

Polyteknikkojen orkesterin pienryhmät konsertoivat klo 18, Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Kotimaista ja ulkomaista kamarimusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma ilmainen.

RADALLA-festivaali: Heijastuksia klo 19 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Revittelyä, pysähtyneitä hetkiä ja tutkielma klarinetin soinnillisista mahdollisuuksista. Tami Pohjola, viulu, Rebecca Roozeman, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Hanna Hujanen, klarinetti, Iivari Aalto, piano. Kuusisto, Khachaturian, Penderecki, Shostakovich. Liput 25 e / 20 e / 10 e. radallafestivaali.fi.

LAUANTAI 24.8.

RADALLA-festivaali: Ranskalaisia näkyjä klo 19 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Kuiskauksia, outoa kauneutta ja käsinkosketeltavia tunnelmia. Rebecca Roozeman, viulu, Tami Pohjola, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu, Artturi Aalto,

Radalla-festivaali tarjoaa kamarimusiikkia ja kaksi lastenkonserttia Espoossa. Festivaalin ovat perustaneet nuoret muusikot Emilia Granroth, Artturi Aalto ja Iivari Aalto.

sello, Hanna Hujanen, klarinetti, Iivari Aalto, piano. Lindberg, SaintSaëns, Saariaho, Poulenc, Boulanger. Liput 25 e / 20 e / 10 e. radallafestivaali.fi.

SUNNUNTAI 25.8.

RADALLA-festivaali: Haaveita klo

16 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Mustasukkaisuutta, herä-

tyksiä ja lämmin syleily. Rebecca Roozeman, viulu, Tami Pohjola, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Leni Välimäki, laulu, Jonna Järnefelt, lausuja, Iivari Aalto, piano. Sibelius, Beach, Borodin. Liput 25 e / 20 e / 10 e. Osa lipputuloista Pidä Saaristo siistinä ry:lle. Mahdollista ostaa myös 30 e kannatuslippu, josta lahjoitetaan 5

e Pidä Saaristo siistinä ry:lle. radallafestivaali.fi. Meditatiivisia jazzvirsiä konsertti klo 20 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Laulaja-lauluntekijä Eva Vikman, pianisti Lassi Kouvo, kontrabasisti Joonas Tuuri sekä perkussionisti Eki Vikman kokoavat yhteen lapsuudesta tutut rakkaat virret herkäksi, raikkaaksi ja lämpi-

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Sunnuntaina 18.8.

Klassista laulumusiikkia klo

15 Helsingissä Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Oopperalaulaja Irja Aurooran mestarikurssin konsertti. Mm. Straussin lauluja, suomalaista laululyriikkaa sekä ooppera-aarioita. Vapaa pääsy.

Torstaina 22.8.

Veisuilta klo 18.30 Helsingissä Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6. Tule laulamaan ja soittamaan nuoren seurakunnan veisuja vuosien varrelta kanttori Mari Torri-Tuomisen kanssa. Vapaa pääsy.

Perjantaina 23.8.

Johanna Förstin konsertti Kunpa sinut tuntisin paremmin pe 23.8. klo 18.30 Vantaalla Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 a. Försti kvintetteineen saattaa pop- ja iskelmämusiikista tutut suomalaiset sävelet ja sanat jazz-kansan lähestyttäväksi. Försti on sovittanut Baddingia, J. Karjalaista ja Juice Leskistä. Liput 17 e ennakkoon biletti.fi tai kirkon ovelta ennen konserttia. Vivace-kamarikuoron konsertti klo 19 Vantaalla Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Vapaa pääsy, maksullinen käsiohjelma. Väliajalla buffetti.

mäksi konserttikokonaisuudeksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykselle.

TORSTAI 29.8.

Urkuyö & Aaria: The King Is Dead! – Kuningas on kuollut! klo 21 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Dramatisointi Aleksi Barrière ja taiteilijakollektiivi. Holger Falk, baritoni, Jukka Untamala, viulu ja liidaus, Olli Leppäniemi, klarinetti, Markus Hohti, sello, Kirill Kozlovski, piano, Jenny Villanen, huilu, Xavi Castelló, lyömäsoittimet. Liput 15–45 e, lippu.fi

LAUANTAI 31.8.

Meriharakan kevätmuutto -satukonsertit klo 13 ja 15 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1. Tarina ihmeellisestä luonnosta, erilaisuuden huomioimisesta ja ystävyydestä. Ikäsuositus 3–10 v. Kesto: 30 min. Musiikkia, kerrontaa, runoutta ja nukketeatteria. Teatteri Hevosenkengän näyttelijä Antero Nieminen taituroi kaksoisroolissa sekä lausuu Jukka Itkosen hienoja lastenrunoja. Satu-kvartetti: MiiaKaroliina Vettenranta, viulu, Susanne Helasvuo, viulu, Kaisa Pulkamo, alttoviulu, Janne Aalto, sello ja kertoja, Antero Nieminen, näyttelijä. Käsikirjoitus: Susanne Helasvuo. Runot: Jukka Itkonen. Lastenlaulujen sovitus ja uuden musiikin sävellys: Henna Helasvuo. Puvustus: Linda Sairanen. Ota pehmolelukaverisi mukaan! Vapaa pääsy. radallafestivaali.fi.

SUNNUNTAI 1.9.

Lauantaina 24.8.

PopPaavali klo 16–22 Helsingissä Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Piknik-henkinen minifestivaali. Esiintymässä Ville Leinonen, Ystävät, Modem, Salaliitto, Shadowplay ja yllätysartisti. Bändien vaihtojen aikana levyjä soittavat Dj Bunuel, Pastori Kanalan pyhäkoulu ja Dj Nancy Imatra. Vapaa pääsy.

Sunnuntaina 25.8.

Merikannon musiikkia noin klo 13.30 Helsingissä Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, kirkkokahvien jälkeen. 100 vuotta Oskar Merikannon kuolemasta. Vapaa pääsy.

Liedkonsertti ”Kukkien kieltä” klo 18 Olarin kirkko, Rälssitilankuja 1. Tuuli Lindeberg, sopraano, ja Minttu Siitonen, piano. Ihmisen sieluntuntoja luontokuvien ja kukkien symboliikan kautta. Laulujen runot koskettavat kuulijaa eri kielin ja erilaisten kertojahahmojen välityksellä. Säveltäjistä juhlavuottaan viettää Ture Rangström, jonka syntymästä on tänä vuonna 140 vuotta. Liput 10/15 e Ukrainan koulujen tukemiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Striimataan.

SUNNUNTAI 8.9.

Kirkkokonsertti: Club For Five klo 17 Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3. Suurta menestystä niittänyt a cappella-lauluyhtye. Liput Ticketmasterista ja ovelta 30 e.