Kirkko ja kaupunki 2024 12 Helsinki

Myyttinen meri ja yli kaksisataa vuotta

rantaelämää s. 14

Elokuu on erokuu  – lukijat kertovat, miten pääsivät parisuhteen päättymisen jälkeen pahimman yli s. 20

Lohtua kovissa paikoissa

Antti Lindtman huomasi päälle kolmikymppisenä, että kirkon sanoma puhuttelee sittenkin s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Rippileiriltä vaaditaan paljon

RIPPIKOULU JA ERITYISESTI rippileiri on kirkon lippulaiva, joka herättää kiinnostusta maailmalla. Se myös kerää pääosin kiitosta ja positiivista palautetta nuorilta itseltään. Tämä selviää palautteesta, jota kirkko kerää tänäkin vuonna noin 25 000 nuorelta.

Itsestään selvää rippikoulun menestys ei ole ollut, vaan sen eteen on tehty lujasti töitä. Rippikoulun sisältöjä on koko ajan kehitetty, ja ainakin isojen kaupunkiseurakuntien nuorilla on rippikoulun käymisestä aivan toisenlainen kokemus kuin heidän vanhemmillaan, saati isovanhemmillaan.

Rippileiri on monille niin kiva ja samalla syvä kokemus, että isoseksi lähteminen kiinnostaa. Moni nuori haluaa antaa saman kokemuksen seuraaville rippikoululaisille. Konfirmaatiotilaisuuksissa nuorilla on yleensä merkittävä rooli.

Viime vuonna 1 151 nuorta otti kasteen rippikoulun yhteydessä. Määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Eräs Helsingin Sanomien haastattelema nuori kuvasi kastepäätöstään kauniisti näin: ”Kun uskon ja olen osa kirkkoa, olen periaatteessa osa Jumalaa ja hänen lähellään.”

SEURAKUNNISSA ON TEHTY paljon töitä myös rippileirien turvallisuuden eteen. Jokaiselle leirille tehdään turvallisuussuunnitelma, eikä esimerkiksi uimaan mennä ilman valvojia. Oleellisia ovat myös psyykkinen turvallisuus ja siihen liittyvät turvallisen tilan periaatteet. Siinä tärkeitä asioita ovat suvaitsevaisuus ja toisten huomioiminen, joissa nuoret itse ovat tarkkoja.

Seurakunnat pyrkivät ottamaan huomioon myös sen, että monilla nuorilla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Rippileiri, jossa ollaan viikko yhdessä muiden kanssa, saattaa olla nuorelle aivan uudenlainen kokemus. Leireillä pyritäänkin seuraamaan, ettei kukaan jää kaveripiirin ulkopuolelle, ja sieltä tuliaisina saattaa olla uusia kavereita.

MEDIASSA ON tänä kesänä uutisoitu tapauksista, joissa joku rippileirillä vastuuasemassa ollut ei ole toiminut oikein. Esimerkiksi Merikarvialla rippileiri jouduttiin keskeyttämään kirkkoherran epäillyn alkoholinkäytön ja epäasiallisen käytöksen vuoksi. Haminassa isoseksi tekeytynyttä aikuista miestä epäillään seksuaalisesta kajoamisesta lapseen.

Tällaisia tapauksia oli poikkeuksellisen monta, ja niistä jokainen on liikaa. Rippikoulun ohjeistukset ja käytännöt on käytävä tarkkaan läpi. On aivan oikein, että siltä, jolle on paljon annettu, myös vaaditaan paljon. Jokainen nuori on niin suuri aarre, että hänestä on pidettävä hyvää huolta.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”JOKAINEN NUORI ON NIIN SUURI AARRE, ETTÄ HÄNESTÄ ON PIDETTÄVÄ HYVÄÄ HUOLTA.

Ehdotan, että menet ulos kirkkaana talvi-iltana ja kohotat katseesi Linnunrataan. Sitten uppoutuessasi noiden 100 miljardin auringon joukkoon, sano tai yritä sanoa ”ei Luojaa ole” – tuntematta itseäsi houkaksi.

KIRJAILIJA JA METSÄNHOITAJA ROLF ARNKIL (1923–1964)

Hyvä Jumala, kaiken elämän antaja, kiitän sinua kesän lämmöstä, auringon valosta ja virkistävästä sateesta, kukkaniityistä ja taivaan linnuista, kaikista kesän iloista. Auta meitä varjelemaan sitä, minkä olet luonut.

On luonnollista, että on olemassa jotakin tuntematonta ja meitä suurempaa. Kaikkea ei voi selittää.

KIRJAILIJA RAIJA ORANEN ANNA-LEHDESSÄ 31/2024

Havaitsin, ettei ihminen voi käsittää Jumalan tekoja, sitä mitä auringon alla tapahtuu; vaikka ihminen kuinka ponnistelee yrittäessään ymmärtää, ei hän käsitä. Ja vaikka viisas väittäisikin ymmärtävänsä, ei hän kuitenkaan ymmärrä.

VANHAN TESTAMENTIN

SAARNAAJAN KIRJA 8:17

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 29.8.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Valtaosalla

aikuislukioon

tulevista on lukio jäänyt jostain syystä kesken”

Aikuislukiossa voi suorittaa lukio-opinnot ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Vantaan aikuislukioon on jatkuva haku.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

1Tikkurilan lukion ja Vantaan aikuislukion rehtori Marianna Sydänmaanlakka, mikä tuo ihmiset lukioon aikuisiällä?

– Vanhempien aikuislukio-opiskelijoiden motiivina saattaa olla ikuinen haave valkolakista, joka jäi saamatta. Vähän vanhempana voi olla paremmin aikaa opiskella, kun lapset ovat lähteneet pois kotoa tai muutenkin. Mutta ei kukaan pakota lukioopintoihin, sillä Suomessa on moninaiset väylät jatkaa opintoja.

– Joillakin on oppimisen halu. Meillä on pitkään hoettu elinikäisen oppimisen mantraa, ja se on iskostunut mieliin. Nykypäivän lukiokirjoissa on hirveän paljon mielenkiintoisia sisältöjä. Tekisi varmaan meille kenelle tahansa hyvää kerrata lukio-opintoihin kuuluvia perusasioita.

– Lukio-opinnoista saa myös taitoja, jotka eivät liity suoraan oppisisältöihin, mutta joita tarvitaan työelämässä, kuten jäsentelemisen, isojen ajattelukokonaisuuksien hallinnan ja kriittisen ajattelun taitoja.

2Kenelle aikuislukio sopii?

– Vantaan aikuislukiossa opiskelevien keski-ikä on 23 vuotta. Valtaosalla aikuislukioon tulevista on lukio jäänyt jostain syystä kesken, on menty töihin, eikä ole ehditty, jaksettu tai pystytty tekemään opintoja loppuun. Muutaman vuoden päästä tuleekin sitten into hoitaa homma loppuun asti.

– Aikuislukiossa voi jatkaa kesken jääneitä opintoja tai tulla ammatillisen tutkinnon jälkeen tekemään lukio-opinnot ja kirjoittamaan ylioppilaaksi. Aikuislukio-opiskelu on ilmaista. Opiskelija maksaa oppimateriaalit.

– Alaikäraja aikuislukioon on 18 vuotta, ja peruskoulun pitää olla suoritettu. Yläikärajaa aikuislukioon ei ole. Kun aikoinaan toimin opintoohjaajana, vanhin ylioppilaaksi kirjoittanut opiskelijani oli yli 60-vuotias. Vantaalla aikuislukioita ovat Vantaan aikuislukio Tikkurilassa ja Martinlaaksossa sekä virtuaalinen Sotungin etälukio. Helsingissä ovat Eiran, Töölön yhteiskoulun ja Konepajan aikuislukiot. Espoon aikuislukio sijaitsee Tapiolassa.

Millä tavalla aikuislukio eroaa päivälukiosta?

– Opintopistemäärä on aikuislukiossa pienempi kuin päivälukiossa, mutta ylioppilastutkinnon vaatimukset ovat kaikille opiskelijoille samat. Oletetaan, että aikuiset ovat oppineet asioita myös muulla tavoin kuin suorituksina tietystä lukiosta.

– Aikuislukion oppimäärän voi suorittaa monella tavalla. Vantaan aikuislukiossa oppitunneille voi tulla iltaisin. Meillä on myös niin sanottuja hybridikursseja, joilla on vähemmän läsnäolooppitunteja. Opintoihin kuuluu myös itsenäistä opiskelua ja virtuaalitapaamisia opettajan ja ryhmän kanssa. Jos on vaikkapa sellaisessa työssä, ettei pääse koululle iltaisin, opiskeluun voi valita muitakin tapoja. Opinnot ovat hyvin monimuotoisia ja opiskelutahdin voi määrätä itse. Opintojen maksimisuoritusaika on neljä vuotta.

4

Miten Vantaan aikuislukiossa voi aloittaa opinnot?

– Vantaan aikuislukioon on jatkuva haku. Perussääntö on, että ilmoittaudutaan opiskelijaksi ja varataan aika opinto-ohjaajalle eli opolle. Ilmoittautumisen jälkeen opinnot voi aloittaa uuden periodin alusta. Ensimmäisessä opinto-ohjaajan tapaamisessa tulee olla mukana lukion erotodistus tai peruskoulun päättötodistus. Opo auttaa päättämään, mistä kannattaa aloittaa.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Minulle on pyhää jokaisen ihmisen kunnioitus. Oli ikä, etninen tausta, kieli tai muu lähtökohta mikä tahansa, jokainen ihminen on arvokas sinällään ja ansaitsee kunnioituksen ja kohtaamisen. ■

Vantaan aikuislukiossa opinnot alkavat 26.8. alkuinfolla ja kesälomaltapaluukahveilla.

Merihädästä selvinneen kiitos

Kirkkoherra pelkäsi, pumppasi ja rukoili purjeveneessä myrskyävällä merellä. Kiitoksesi selviytymisestään hän hankki pienoismallilaivan Puotilan kappeliin. Myös muutamasta muusta pääkaupunkiseudun kirkosta löytyy pienoismallilaiva.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA ESKO JÄMSÄ

Elokuisena yönä vuonna 2007 Mikaelin seurakunnan nykyinen kirkkoherra Jukka Pakarinen pelkäsi henkensä edestä. Hän oli veljensä kanssa 44-jalkaisessa purjeveneessä myrskyävällä Suomenlahdella.

– Osallistuimme Helsinki Tallinna Race -purjehduskilpailuun. Tuuli oli kova jo lähtiessämme Kaivopuiston rannasta iltakymmenen jälkeen. Meitä vastaan tuli yksi keskeyttänyt vene, jonka masto oli katkennut, ja meri-VHFradiopuhelimella kuulimme, että muitakin keskeyttäneitä oli, Pakarinen kertoo.

– Matka taittui aluksi hyvin. Mutta yhtäkkiä huomasimme, että aallot olivat vieneet veneemme valot eivätkä rahtilaivat nähneet meitä ollenkaan. Jäljellä oli vain mastovalo. Silloin alkoi jo hieman pelottaa. Tuuli yltyi ja aallot kasvoivat.

Pahinta oli kuitenkin se, että vene alkoi vuotaa. Aallot eivät lyöneet sisälle veneeseen, vaan vuoto tuli läpiviennistä. Pian vettä oli jo melkein polviin asti. Pakarinen alkoi pumpata vettä pois pilssipumpulla. Mutta vettä tuli aina vain lisää.

Silloin iski pelko. Siinä pumpatessa ja rukoillessa Pakarinen teki päätöksen: jos tästä selviän, lahjoitan johonkin kirkkoon purjealuksen pienoismallin kiitoksen merkiksi.

Tallinnaa lähestyttäessä aallot alkoivat pienentyä. Seuraavana päivänä tuuli oli jo leppoisaa. Pakarinen purjehti takaisin Helsinkiin ja on osallistunut samaan kisaan monesti myöhemminkin samalla veneellä.

NYKYAIKAISTA PURJEVENETTÄ muistuttava pienoismalli löytyi kaupasta vuosia myöhemmin. Kesällä 2023 se saatiin vihdoin ripustettua tukevasti Puotilan kappelin kattoon.

Nyt se keinahtelee kirkkosalissa ja kertoo kiitollisuudesta ja luottamuksesta Jumalan apuun pelonkin keskellä.

Tällaisia kirkoissa olevia pienoismalleja kutsutaan kirkkolaivoiksi tai votiivilaivoiksi. Niitä on lahjoitettu merihädässä Jumalalle annettujen lupausten mukaisesti. Latinan sana votum tarkoittaa lupausta, rukousta, toivomusta ja (uhri)lahjaa.

Laivoja on lahjoitettu kirkkoihin myös juhlapäivien kunniaksi tai niillä on muistettu merellä hukkuneita. Joskus kirkkolaivoja on hankittu vain koristamaan kirkkoja, sillä laiva symboloi kristillistä seurakuntaa.

Kirkkolaivaperinne on tunnettu Keski- ja Etelä-Euroopassa ainakin keskiajalta saakka. Suomen rannikkokirkoissa on esillä noin kaksisataa vanhaa votiivilaivaa. Helsingin ja Espoon kirkoista löytyy joitakin kirkkolaivoja.

LAUTTASAAREN KIRKKOON hankittiin votiivilaiva sen perusteellisen remontin jälkeen vuonna 2022. St. Johannes -laivan pienoismalli liittyy kiinteästi Lauttasaaren historiaan.

Helsingin rikkaimman kauppiaan ja laivanvarustajan Johan Sederholmin laiva lähti Viaporista eli Suomenlinnasta kohti Saksaa toukokuussa 1759 lastinaan kenkiä ja jauhoja Ruotsin armeijalle. Yön yli purjehdittuaan laiva joutui kuitenkin kääntymään takaisin Viron Naissaaren lähistöltä kovassa vastatuulessa ja ajoi lopulta karille Lauttasaaren edustan matalikolla.

”

Yhtäkkiä huomasimme, että aallot olivat vieneet veneemme valot.

Pahinta oli kuitenkin se, että vene alkoi vuotaa.

KIRKKO HERRA JUKKA PAKARINEN

Miehistö pelastui, ja myös lasti saatiin talteen. Laiva hakkautui hajalle kovassa merenkäynnissä.

Kun kirkon remonttihankkeen aikana etsittiin esikuvaa tulevalle kirkkolaivalle, historiallinen vinkki saatiin Lauttasaaressa asuvalta merihistorian dosentilta Mikko Huhtamieheltä. Laivan rakentajaksi löytyi venepuuseppä ja pienoismallirakentaja Marko Torvinen.

MIKAEL AGRICOLAN KIRKON katosta riippuu pienoismalli 1800-luvulla purjehtineesta Fortuna-laivasta, joka oli aikanaan Suomen kauppalaivaston suurin alus.

Myöhään syksyllä kolmimastoinen fregatti lähti Espanjan Cadizista suolalastissa kohti Suomea. Se pääsi melkein kotisatamaansa Loviisaan asti, kunnes se Svartholman merilinnoituksen lähellä eksyi sumussa laivaväylältä, ajoi karille ja upposi 3. marrskuuta 1822.

Ihmeellistä oli, että yksikään miehistön jäsen ei hukkunut ja iso osa arvotavarasta saatiin pelastettua.

Fortuna-laivan pienoismallin on rakentanut Heikki Lamminen. Seurakuntalainen Kaija Louhivuori, jonka puoliso oli merimiespappi, lahjoitti kirkkolaivan silloiselle Agricolan seurakunnalle sen täyttäessä 30 vuotta vuonna 1997.

ESPOONLAHDEN KIRKON kattoon nostettiin laivan pienoismalli vuonna 1990 kirkon 10-vuotisjuhlien kunniaksi. Aloite kirkkolaivan saamiseksi tuli purjehdusta harrastaneelta seurakuntalaiselta. Kun laivaa ryhdyttiin tosissaan hankkimaan, mielipidettä kysyttiin myös kirkon suunnitelleilta arkkitehtiveljeksiltä, Timo ja Tuomo Suomalaiselta. Kunhan se ei ole sotalaiva vaan talonpoikaisalus, niin kaikki on ok, tuumasivat arkkitehdit.

Malliksi löytyi 1880-luvulla rakennettu 16-metrinen Alma-laiva. Alunperin Porvoon seudulle tilattu yksimastoinen alus kuljetti muun muassa hiekkaa ja toimi kauppa- ja rahtilaivana aina 1950-luvulle asti. Myöhemmin se palveli Lolan-nimisenä huviveneenä.

Alman pienoismallin rakensi Kalevi Saari.

VIIME KESÄNÄ myös Östersundomin kirkkoon ripustettiin kirkkolaiva. Kirkossa on ennenkin ollut laivan pienoismalli. Vuonna 1780 tehdyssä irtaimistoluettelossa siitä on maininta ”pieni laiva, joka riippuu kirkossa”. Jossakin vaiheessa se on kuitenkin kadonnut.

Östersundom-seuran lahjoittama uusi pienoismalli on yksimastoisen saaristolaisvene, jonka on valmistanut Tomi Isopahkala. Laiva sopii hyvin kirkkoon, jonka alttaritaulussa Jeesus tyynnyttää myrskyn. ■

Katso kuvat jutussa mainituista pienoismallilaivoista: kirkkojakaupunki.fi.

Aapo-koira vuohena

Seitsemän koiraveljestä -näytelmä hurmaa eläimellisellä otteellaan.

Tikkurilan teatterissa koira näyttelee vuohta ja ihmiset esittävät eläimiä.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ANTTI RINTALA

Vinkulelut vinkuvat teatterin lavasteissa, kun kuusivuotias labradorinnoutaja Aapo kirmaa näyttämön halki. Yleisöä hymyilyttää, sillä Aapo on Herra Hakkaraisen, Mauri Kunnaksen kirjoista tutun vuohihahmon, asussa.

Esityksen aikana Aapo ilmestyy lavalle kolme kertaa, ja yhdessä kohtauksessa Aapo esimerkik-

Päätoimittaja

Pauli Juusela

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

si tanssii. Koiraa ohjataan näytöksessä niin leluilla kuin herkuillakin.

Aapo on Tikkurilan teatterin näyttelijän Markus Ukkolan koira. Yleisö on huomioinut Aapoa kuin suurta tähteä, muttei suinkaan ruusukimpuin.

– Jotkut ovat esityksen jälkeen tuoneet Aapolle esimerkiksi luita ja koirien herkkunappuloita, Ukkola kertoo.

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

”

Jotkut ovat esityksen jälkeen tuoneet Aapolle esimerkiksi luita ja koirien herkkunappuloita.

AAPO-KOIRAN OMISTAJA MARKUS UKKOLA

SEITSEMÄN KOIRAVELJESTÄ -näytelmä on Mauri Kunnaksen samannimisen kirjan pohjalta tehty koiramainen tulkinta Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Koko perheen teatteriesitys on kiinnostanut poikkeuksellisen paljon myös varttuneempaa väkeä.

– Meidät on yllättänyt se, että lapsiperheiden lisäksi katsojissa on ollut myös paljon aikuisia ilman lapsia, sanoo Tikkurilan teatterin johtajarehtori, ohjaaja Carita Välitalo

Liekö syynä Kiven klassikkoromaani vai Aapokoira?

Teatterielämästä Aapo on saanut kokemusta jo ennen vuohiroolia. Aapo on ollut vuosien varrella useastikin isäntänsä Marko Ukkolan mukana harjoituksissa, ja siksi sitä on Tikkurilan teatterilla alettu kutsua teatterikoiraksi.

Siitä Carita Välitalo saikin idean ottaa Aapokoiran Herra Hakkaraisen rooliin. Roolihahmon suunnittelussa noudatettiin Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljeksen käsikirjoitusta. Teatterin puvustaja Anu Kamppila otti Aaposta mitat ja teki sille Herra Hakkaraisen asun ja päähineen.

ELÄIMIÄ ON NÄHTY Tikkurilan teatterin lavalla vuosien saatossa muutaman kerran ennenkin. Esimerkiksi noin kymmenen vuotta sitten Peppi Pitkätossun apinan, Herra Tossavaisen, roolia näytteli myös koira.

Koiran kanssa live-esityksessä voi sattua ja tapahtua. Suurilta yllätyksiltä on Carita Välitalon mukaan tänä kesänä kuitenkin vältytty.

Ensimmäisissä näytöksissä Aapo saattoi juosta läpi estradin lainkaan pysähtymättä. Koira on kuitenkin kiltti ja tottelevainen, ja se on helpottanut ohjaamista. Aapon raideriin eli ”vaatimuksiin” esiintymispaikan järjestäjille kuuluvat vesi ja makkara, jotka odottavat sitä näytöksen jälkeen takahuoneessa. ■

Seitsemän koiraveljestä to 15.8. klo 18, su 18.8. klo 15, ti 20.8. klo 18 ja ke 21.8. klo 18 Kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä Vantaalla. Lisätietoja: tikkurilanteatteri.fi.

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Aapolla on edessään vielä muutama esitys Herra Hakkaraisena.

Rapatessa roiskuu

Helsingin tuomiokirkkoa remontoidaan parhaillaan – ja on remontoitu ennenkin. Aikoinaan eräs remonttiporukka piilotti kirkon räystään alle vodkapullon.

TEKSTI SOILI POHJALAINEN KUVA ESKO JÄMSÄ

Senaatintorin laidalla seisovan yli 170-vuotiaan Helsingin tuomiokirkon julkisivuja korjataan parhaillaan. Nyt meneillään oleva remontti on rakennuksen historian kuudestoista laajempi julkisivukorjaus.

Vaan on Tuomiokirkkoa korjattu aiemminkin. Muutama tarina Tuo -

miokirkon työmaasta on tallentunut Tuomas Marjamäen teokseen Julkisivun takaa (Docendo 2024), johon on koottu kertomuksia erityisesti rakennusten julkisivutyömaiden tyypeistä ja tapauksista menneiltä vuosikymmeniltä.

Entisaikojen työmailla viina virtasi, työturvallisuudesta ei niin piitattu ja palkat maksettiin käteisel-

Raksamiesten tarinoista kirjan koonnut Tuomas Marjamäki kävi katsastamassa Helsingin tuomiokirkon parhaillaan tehtävää remonttia.

lä. Hurjastakin menosta huolimatta ammattitaitoa arvostettiin.

– Silloin ei ollut tärkeää saada nopeasti valmista, vaan työn jäljen piti olla hyvää, Marjamäki sanoo.

TUOMAS MARJAMÄEN ISÄ työskenteli aikoinaan rakennusalalla. Isä kulki pölyisissä ja maalitahraisissa vaatteissa, mutta Tuomas ei tiennyt, mitä isä oikeastaan työkseen teki.

Lapsena Tuomas itse teki omaa lehteä ja haaveili kirjailijan urasta. Uuteen kirjaansa hän haastatteli muiden muassa isäänsä.

– Nyt tiedän isän ammatista, Marjamäki toteaa.

Hän ajatteli etukäteen, että kirjaan haastatellut miehet olisivat kertoneet mielellään vanhoista työmenetelmistä, mutta toisin kävi. Puheeksi nousivat usein mokat, laiminlyönnit ja rötöksetkin.

– Moni kirjaan haastateltu osoittautui hyväksi kertojaksi, Marjamäki sanoo.

– Työmailla on viihdytetty jutuilla. On tietysti mahdollista, että juttuihin on tarttunut vähän värikynää, kun niitä on kerrottu vuosikymmeniä.

TUOMIOKIRKON REMONTTITÖISSÄ on taivuttu moneen. Tiettävästi ainakin yksi nuori on löytänyt ammatillisen kutsumuksensa tuomiokirkon työmaalta. Oli kesä 1976 ja kesätyöntekijäksi pestattu Jukka pyöritti

myllyä rappareiden tilatessa radiopuhelimilla laastia ylös telineille.

Jos laastin koostumus ei miellyttänyt rappareita, palaute annettiin suoraan kaatamalla laasti seinää pitkin alas. Tästä huolimatta rapparit olivat mukavia, vaativan työn huippuammattilaisia. Jukka huomasi haluavansa rappariksi itsekin.

Hieman tuoreempi tarina tuomiokirkosta löytyy noin viidentoista vuoden takaa. Päätornin ympärille oli rakennettu telineet kunnostustöitä varten, kun myrsky nousi. Työnjohtaja ilmoitti, että telineitä piti jäädä vahtimaan yöksi. – Kaksi äijää yöpyi kengät jalassa telineillä, Marjamäki kertoo.

Tarina ei kerro, tuliko uni silmään, mutta aamuyöllä myrsky riehui jo niin, että telineillä oleminen ei ollut enää kivaa: rimat alkoivat irtoilla ja miehet kiipeillä korjaushommissa.

YKSI KIRKKOA ENTISÖINYT porukka on jättänyt työmaalle jälkensä piilottamalla sinne omanlaisensa aikakapselin.

Kirkon ulkopuolella räystäiden alla näkyy lukuisia rakennuksen seinästä ulkonevia, koristeellisia kipsikonsoleita. Omin luvin tehty aikakapseli on Tuomas Marjamäen mukaan piilotettu johonkin niistä. Konsoliin kaiverrettiin kirkkoa kunnostaneiden tekijöiden nimet ja sen taakse piilotettiin päivän Uusi Suomi -lehti sekä vodkapullo.

Yksi mies muistaa piilon sijainnin edelleen. Hän on myöhemmin käynyt tarkistamassa jemman, ja ainakin silloin pullo oli yhä paikallaan.

TÄMÄN JA ENSI VUODEN aikana merituulen, sateiden ja ilmansaasteiden pieksemä Helsingin tuomiokirkon julkisivu palautetaan jälleen entiseen loistoonsa. Aika näyttää, minkälaisia tarinoita tämänkertaisesta remontista jää jälkipolville. ■

Nuorten perustama yhdistys kuljettaa sotapakolaisia ja rescue-eläimiä

24-vuotias Emmi Söderholm on ajanut yhteensä 18 avustuskuormaa Puolaan ja Ukrainaan sekä tuonut sieltä ihmisiä ja kodittomia kissoja ja koiria turvaan Suomeen.

Sota on absurdia. Aivokapasiteettini ei riitä kohtaamaan sitä kauheutta.” Pitkän aikaa Emmi Söderholm ajatteli näin. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

– Sota tuli ajomatkan päähän. Oli pakko päästä tekemään jotain konkreettista.

Söderholmin kalenteri oli kyllä jo valmiiksi täynnä. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa varhaiskasvatusta ja teki korkeakouluharjoittelua. Mutta kun sota alkoi ja Eurooppa meni sekaisin, Söderholm ei pystynyt enää ajattelemaan muuta kuin sitä, että hänenkin on tehtävä jotakin auttaakseen sodan uhreja.

– Näin somesta, että Ukrainalaisten yhdistys Suomessa perusti Helsinkiin Kattilahallille lahjoitustavaran keräyspisteen. Menin mukaan lajittelemaan lahjoituksia, ja näin, miten tavara lähti eteenpäin. Sodan alettua vakiintuneet avustusjärjestöt tarttuivat heti toimeen. Samalla yksittäiset ihmiset – sekä ukrainalaiset että suomalaiset – auttoivat minkä voivat. Moni lähti viemään avustuksia Ukrainaan omalla kustannuksellaan.

Myös Söderholmin kontaktit syntyivät epävirallista tietä – somessa, lajittelupöydän ääressä ja tutuilta kyselemällä. Joku tunsi jonkun, joka organisoi hätämajoitusta Kiovassa tai keräsi lahjoitustavaraa, ja asiat etenivät.

KOLME VIIKKOA sodan alkamisen jälkeen Emmi Söderholm teki ystäviensä kanssa kaksi keikkaa Puolaan. Avustustavarat jätettiin yhteyshenkilön varastoon Puolan ja Ukrainan rajan läheisyyteen, ja sieltä vapaaehtoiset kuljettivat ne Uk-

rainaan. Paluumatkalle suomalaiset nuoret ottivat kyytiin kahdeksan pakolaista, joista neljä oli lapsia. Heillä oli sukulaisia Suomessa.

Ihmisten ja tavaran kuljetus ei ole ilmaista. Yhden auton matka Puolan rajalle ja takaisin maksaa noin tuhat euroa, ja matka Ukrainaan on vielä kalliimpi. Kahden reissun jälkeen Söderholm ystävineen perusti Pakolaiset turvaan ry:n ja hankki yhdistykselle rahankeräysluvan.

– Sen jälkeen Ukrainalaisten yhdistys Suomessa pyysi meitä tekemään matkan Ukrainan puolelle. Sinne mennään aina saattueena, ja matkaan on varattava varapäivineen mieluiten kaksi viikkoa. Tavaran ohella saattue on vienyt Ukrainaan lahjoitettuja autoja.

– Takaisin tullaan minibussilla pakolaisten ja rescue-eläinten kanssa. Meillä on minibussissa aina kaksi kuljettajaa, joten kyytiin mahtuu seitsemän pakolaista, Söderholm kertoo.

Pakolaisten mukana on tullut Suomeen sekä heidän lemmikkieläimiään että parikymmentä rescueeläintä. Moni näistä kodittomista koirista ja kissoista on menettänyt omistajansa sodan vuoksi.

– Meilläkin asuu Donna-koira Donbassista ja kolme kissaa, kertoo kimppakämpässä asuva Söderholm.

NUORTEN AUTTAJIEN tärkein yhteistyökumppani on Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, joka perustettiin jo 1990-luvulla. Valtaosa lahjoitetusta tavarasta tulee sen kautta.

Ensimmäinen ja toinenkin Ukrainan-matka menivät hyvin. Lahjoitustavara pakattiin autoihin ja vastaanottajien kanssa sovittiin, mitä viedään minnekin ja milloin tavarat luovutetaan. Paluumatkaa var-

ten oli tiedossa, ketkä pakolaiset tulevat kyytiin ja mistä. Vapaaehtoiset alkoivat jo tottua ilmahälytyksiinkin.

Kolmas matka viime lokakuussa alkoi myös hyvin. Iltalaivalla mentiin Tallinnaan yöksi, ja seuraavana päivänä viiden auton saattue ajoi aamusta iltaan Puolaan, jossa vietettiin toinen yö. Sitten ylitettiin raja, jolla tutkitaan ihmisten, autojen ja lastin paperit. Kolmas yö meni Kiovassa, josta oli tarkoitus jatkaa Harkovaan. Tässä vaiheessa toinen minibusseista oli alkanut reistailla.

– Sitten kuulimme, että Venäjä on iskenyt ohjuksella kauppakeskukseen Kupjanskin Hrozan kylässä. Lähes joka talosta oli kuollut joku. Paikka oli vain 90 kilometrin päässä Harkovasta, Emmi Söderholm kertoo.

SOTA TULI päin kasvoja. 24-vuotias tiiminvetäjä joutui vaikeaan paikkaan. Emmi Söderholm kysyi tiimiltään, kuka haluaa jatkaa Harkovaan, jossa ihmiset ja rescue-eläimet odottavat kyytiä turvaan. Yön yli nukuttuaan kaikki halusivat jatkaa, tietoisina riskeistä. Mutta tunnin ajomat-

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA SIRPA PÄIVINEN

kan jälkeen tuli tieto, että ohjuksia on osunut myös Harkovaan.

– Jouduin painimaan oman moraalini ja eettisten kysymysten kanssa. Oli vaikeaa tietää, kuinka pitkälle voin venyttää oman ja tiimini turvallisuuden rajoja. Samalla tilanne tuntui niin epäreilulta. Minulle Ukrainassa oleminen oli oma valinta, mutta ukrainalaiset eivät ole valinneet sitä, että heidän kotimaahansa hyökätään.

Päätettiin, että osa porukasta kääntyi reistailevalla minibussilla takaisin Kiovaan.

– Me muut kävimme hakemassa ihmiset ja eläimet Harkovasta ja ajoimme 480 kilometriä takaisin Kiovaan.

Mutta koettelemukset eivät loppuneet siihen. Suomen puolella tiimi löysi auton kyydistä vieraan laukun, josta paljastui äänitykseen kykeneviä ja armeijakäyttöön soveltuvia laitteita. Kukaan ei tiennyt, mistä laukku oli tullut, äänittivätkö laitteet ja voisivatko ne kenties räjähtää. Vaikka tilanne selvisi myöhemmin, se, että omat turvatoimet olivat pettäneet, jätti haljun tunteen.

ta ukrainalaisista vapaaehtoisista ja Suomeen paenneista on tullut hänen ystäviään. Ukrainalaisia kummityttöjä hänellä on kaksi – pienempi on syntynyt Suomessa.

Avustusmatkoilla ollaan hyvin kiinteästi yhdessä. Pakolaiset ja kuljettajat viettävät samassa autossa 2–4 päivää ja yöpyvät hostelleissa. Siinä ehtii tutustua, jos yhteinen kieli löytyy. Emmi onkin alkanut opiskella sekä ukrainaa että venäjää, jotta juttelu ihmisten kanssa sujuisi ilman nettisanakirjaa.

” Jouduin painimaan eettisten kysymysten kanssa.

Oli vaikeaa tietää, kuinka pitkälle voin venyttää oman ja tiimini turvallisuuden rajoja.

– Arkiautoni on samalla pakolaisbussini, sanoo Pakolaiset turvaan -yhdistyksen perustaja Emmi Söderholm. Tällä pakettiautolla Söderholm ja hänen tiiminsä ovat ajaneet 50 000 kilometriä Baltian maissa, Puolassa ja Ukrainassa.

– Toisaalta me olemme vain ihmisiä, jotka tätä hommaa tekevät. Rankan matkan jälkeen Emmi väsyi ja joutui pitkälle sairauslomalle. Unettomina öinä hän pohti, toimiko väärin, kun ei heti perunut Harkovaan menoa. Myös pelko tuli viiveellä: saattue kulki lähellä iskuja, ja tällä kertaa olisi voinut osua.

KAIKESTA HUOLIMATTA vapaaehtoistyö on Emmi Söderholmin mielestä palkitsevaa, ja se auttoi häntä toipumisessakin. Se on myös enemmän kuin avustustyötä, sillä monis­

Nyt yhdistyksen porukka kerää rahaa uutta avustusmatkaa varten. Ukrainaan ollaan lähdössä vielä elokuussa, ja valmistelut ovat vauhdissa.

Tähän mennessä Pakolaiset turvaan ­yhdistys on kuljettanut Ukrainasta Suomeen 132 pakolaista. Suomessa pakolaiset viedään yleensä ensimmäiseksi johonkin pääkaupunkiseudun vastaanottokeskukseen, jossa rekisteröintiprosessi alkaa.

– Monesti olemme käyneet yhdessä poliisiasemalla. Olemme auttaneet pakolaisia alkuun ja antaneet henkistä tukea, mutta virallista roolia meillä ei ole, Söderholm sanoo.

– Minulle tämän työn suola on se, että saan nähdä läheltä, miten me voimme konkreettisesti vaikuttaa ihmisten elämään. Voimme antaa heille kokemuksia, jotka synnyttävät heissä uskoa ihmisiin ja uskoa parempaan. ■

United for Ukraine -tilaisuus Helsingin Senaatintorilla Ukrainan itsenäisyyspäivänä la 24.8. klo 13. Lisätietoja: menohaku.kirkkojakaupunki.fi.

Papit ja seksi

Kirkon historiassa seksuaalisuus on ollut hankala, kiistelty ja piiloteltu asia. Kolme pappia kertoo nyt, miten he ovat löytäneet tasapainon oman sukupuolisuutensa ja seksuaalisuuteensa kanssa.

TEKSTI LAURA

VÄHÄSARJA KUVAT ANTTI RINTALA JA SUVI ELO

Puhkea kukkaan -verkoston pappi Elina Koivisto:

”Äidin syli loi turvallisen pohjan seksuaalisuudelle”

Olin ensimmäisellä luokalla, kun lainasin ensimmäisen rakkauskirjan. Sen jälkeen ahmin ala-asteella kaikki romanttiset viihdekirjat, mitä Pellon kirjastosta löytyi”, kertoo Paavalin seurakunnan pappi Elina Koivisto nauraen.

Lapissa lapsuutensa viettäneelle kirkkoherran tyttärelle kirjastosta tuli aarreaitta. Sen romanttinen kirjallisuus ruokki seksuaalista mielikuvitusta siinä missä kodin Raamattukin.

– Vanhan testamentin Laulujen laulussa ja viihdekirjoissa oli jotain samaa. Romantiikkaa, vahvaa huumaantumista ja kuvausta siitä, miten seksuaalisuus kasvaa ja saa täyttymyksen. Se sopi nuoren tytön maailmaani.

LÄHES NELJÄKYMMENTÄ VUOTTA myöhemmin Elina Koivisto luotsaa Vallilassa sijaitsevalta Paavalinkirkolta käsin kristittyjen naisten Puhkea kukkaan -verkostoa. Koiviston vuonna 2016 käynnistämä verkosto pyrkii tukemaan naisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Seuraava Puhkea kukkaan -tapahtuma on Paavalinkirkolla marraskuussa, ja silloin käsitellään muun muassa naisten suvun perintönä kantamaa häpeää.

Omaan naiseksi kasvuunsa Koivisto kokee saaneensa hyvät eväät lapsuudenkodista ja kristillisestä perinnöstä.

– Sanotaan, että seksuaalisuus lähtee äidin sylistä. Itse saatoin vielä teinityttönäkin istua konkreettisesti äidin sylissä. Äidin lämpö antoi turvallisen pohjan kasvaa naiseksi.

– Pystyin juttelemaan äidin kanssa kaikesta, myös seksuaalisuudesta, mikä ei ollut siihen aikaan kovin tavallista.

Samanlaista turvallisuutta Koivisto on ammentanut naiseuteen ja seksuaalisuuteen myös vakaumuksestaan. Häntä puhuttelee kristillisessä perinteessä parisuhteeseen sitoutumisen korostaminen.

– Sitoutuminen on antanut omalle seksuaalisuudelleni turvalliset raamit. Niiden raamien sisällä olen voinut olla tosi vapaa ja rohkea.

– Koen, että kristillisyys on vahvistanut itsetuntoani naisena.

OMAKOHTAISTA Facebook-sivustoa

Wife and wifestyle pitkään päivittänyt neljän lapsen äiti elää nyt uudenlaista arkea. Elina Koivisto erosi pari vuotta sitten nuoruuden liitostaan ja asuu joka toisen viikon itsekseen ja joka toisen viikon 14-vuotiaan kuopuksensa kanssa.

– Tässä on tietynlainen välivaihe menossa. Yhteinen talo on vielä myymättä, ja orientoidun uuteen elämään.

Seksuaalisuuden suhteen sinkkuelämä ei ole tuonut suuria mullistuksia.

– Minulla ei ole ollut tarvetta mihinkään uuteen suuntautumiseen, sillä koin, että elin täyttä aikuisen naisen elämää jo avioliitossani. Seksuaalisuus oli pitkään liima, joka piti meitä yhdessä.

Koivisto pitää tärkeänä, että jokainen nainen saa olla nainen juuri sillä tavalla kuin itse haluaa.

– Kannustan naisia löytämään sisimmästään omat unelmansa, toiveensa, tarpeensa ja lahjansa. En itsekään ole mikään muotin mukainen perusnainen.

– Seksuaalisuus oli pitkään liima, joka piti meitä yhdessä, kertoo pari vuotta sitten nuoruuden avioliitostaan eronnut Elina Koivisto.

– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä. Silloin pyysin, että Jumala johdattaisi minua, Mio Kivelä kertoo.

Transvaikuttaja Mio Kivelä:

”Jotain Jumalasta jää huomaamatta, jos emme näe hänen koko luomistyönsä rikkautta”

Kuusitoista vuotta sitten eräänä perjantai-iltana nuori Mio Kivelä lyyhistyi seurakuntatalon lattialle ja itki. Hän oli juuri poistunut huoneesta, jossa muut nuoret keskustelivat homofobiseen sävyyn. Kerta ei ollut ensimmäinen. Kivelä tiesi, että hänen lisäkseen nuortenillassa oli paikalla useita sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia nuoria. Tilanne suututti ja itketti.

TUON ILLAN JÄLKEEN Mio Kivelä on kulkenut pitkän tien kirkon transvaikuttajaksi.

Kivelä opiskeli ensin erityisnuorisotyönohjaajaksi ja sitten papiksi. Nuorityönohjaajanuran alussa hän

kävi läpi myös sukupuolenkorjausprosessin.

– Ennen kuin lähdin sukupuolenkorjausprosessiin, minulla oli epätoivon hetkiä, jolloin pohdin, mitä jos muut ovatkin oikeassa ja tämä onkin väärin. Silloin pyysin, että Jumala olisi läsnä ja johdattaisi sinne, minne haluaa.

Tällä hetkellä Kivelä työskentelee pappina ja kouluttaa kirkossa sukupuolisensitiivisyydestä STEP-koulutuksen kautta.

Lisäksi Kivelä on vetänyt sekä kirkossa että Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa vertaisryhmiä ja yksilötapaamisia omaa sukupuoltaan ja seksuaalisuuttaan pohtiville ja heidän läheisilleen. Hän on myös laatinut henkisyyteen, hengellisyyteen ja

uskonnollisuuteen liittyvän omahoitomateriaalin.

Kivelän mukaan on surullista ja vahingollista, jos ajatellaan automaattisesti, että vähemmistöjen seksuaalisuus on ristiriidassa heidän hengellisyytensä kanssa.

– Moni saa vakaumuksestaan myös voimaa, hän sanoo.

– Näin oli myös omalla kohdallani. Käydessäni läpi sukupuolenkorjausprosessia sisäinen ristiriita syntyi siitä, mitä muut ihmiset ajattelivat sukupuolisuudestani ja vakaumuksestani. Mutta olin levollinen aina, kun olin rauhassa siten, että läsnä olimme vain minä ja Jumala.

PRIDE-KULKUEESSA Mio Kivelä iloitsee nykyään aina, kun joku väkijoukosta liittyy mukaan kirkon osastolle, ja kun sateenkaari-ihminen saa olla turvallisesti oma itsensä kirkon nuorten toiminnassa tai messussa.

Myös tuttujen Raamatun kertomusten lukeminen uudesta näkökulmasta yhdessä muiden sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kanssa voimaannuttaa.

– Minua koskettaa se, miten luomiskertomuksessa kuvataan yön ja päivän ja maan ja meren luominen ja samalla tunnistetaan, että on myös illan hämärää ja aamun kajoa ja jokaisella aallon lyömällä ja vuorove-

den vaihtelulla vaihtuvat myös maan ja meren rajat. Asiat eivät ole vain joko tai.

– Miksi me unohtaisimme luomistyön moninaisuuden siinä kohtaa, kun kuvataan, miten Jumala luo ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja tuijottaisimme vain binäärisyyttä?

Kivelän mukaan jotain olennaista Jumalasta jää huomaamatta, jos ei suostuta näkemään hänen koko luomistyönsä rikkautta.

– Samalla lailla kuin Jumala ei mahdu lokeroihin vaan kuvaa itseään lauseella ”Minä olen se joka olen”, emme me ihmisetkään Jumalan kuvina mahdu valmiisiin lokeroihin, Kivelä sanoo.

LUTERILAISESSA seksuaalietiikassa Mio Kivelää kantavat ajatus seksuaalisuudesta Jumalan lahjana ja kultainen sääntö, jossa kehotetaan: tee toiselle niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

– Aina, kun aletaan luoda tiukkoja sääntöjä ja normeja, on suuri vaara, että Jumalan luomistyön moninaisuus ei niihin mahdu.

– Samalla yhteisö siirtää kehittämiensä normien taakan yksilön kannettavaksi, ja se voi ajaa hänet vaikeisiin, jopa mahdottomiin tilanteisiin ja estää häntä kasvamasta siksi, joksi Jumala hänet loi.

Jussi Koivisto on kurinalaista arkea elävä sinkku.

Fitnesspappi Jussi Koivisto: ”Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella”

Helsinkiläinen fitnessvalmentaja ja pappi Jussi Koivisto on miettinyt viime aikoina Teräsmiestä.

– Tykkään katsoa supersankarielokuvia. Mielestäni Teräsmies on optimaalisen miehen malli. Teräsmiehellä on mieletön suorituskyky mutta samalla kyky muuttua tavalliseksi työtekeväksi mieheksi lehden toimitukseen.

Jotain samantyylistä Koivisto tavoittelee omassa mieheydessään: kovuuden ja herkkyyden vuoropuhelua.

Sinkkuna viihtyvä aikuisten tyttärien isä elää kurinalaista arkea, jota rytmittävät Tapiolan seurakunnan kappalaisen ja fitnessvalmentajan työ sekä kehonrakentaminen. Hän on juuri valmistunut seksuaalineuvojaksi.

– Uskon, että seksuaalineuvojan tutkinnosta on hyötyä kumpaankin ammattiini ja myös omaan elämääni. Itsensä tuntemisesta on aina apua.

– Jos mietin itseäni vaikka kaksikymmentä vuotta sitten, niin olin silloin aika kokematon ja helposti vaikutteiden vietävissä.

ELÄMÄNKOKEMUS JA TIETO tuovat levollisuutta. Ne antavat valmiuksia analysoida itseä, omia valintoja ja sitä, mistä tykkää ja mitä haluaa.

Seksuaalisuuden Jussi Koivisto näkee olevan yhtä keskeinen ja luonnollinen osa elämää kuin syöminen, juominen ja nukkuminen.

– Seksuaalisuuteen kytkeytyy kuitenkin myös monimutkaisempia ulottuvuuksia, kuten suhde toiseen ihmiseen ja se, miten toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan rakentavasti.

Kristillisyydessä, urheilussa ja seksuaalisuudessa Koivisto näkee paljon samaa.

– Kaikki kolme nostavat parhaimmillaan arjen yläpuolelle, tuovat iloa ja voimaa.

FITNESS-LAVOILTA Jussi Koivisto haluaa tuoda kirkkoon mieheyden ja kehollisuuden ilosanomaa.

– Haluan leikitellä äärimaskuliinisuudella. Jaan sosiaalisessa mediassa testosteronin täyteisiä pullistelukuvia. Miehelle testosteroni, jota urheilusta saa, on elämän eliksiiriä. Se vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin, seksuaaliseen halukkuuteen, yleiseen toimintakykyyn ja koko oman olemukseen.

On maskuliinisella miehellä herkkäkin puolensa. Koivisto ajattelee, että optimaaliseen mieheyteen kuuluu kyky varjella hyvää ja tavoitella kristillisiä ihanteita.

– Fitness on saanut minut arvostamaan kehollisuutta ja esteettisyyttä. Kristillisyys taas vahvistaa henkistä ja hengellistä puolta.

– Minusta on myös tärkeää, että kirkko pitää yllä avioliiton ja elämänmittaisen rakkauden ihanteita, vaikka en itse olekaan eronneena niitä pystynyt toteuttamaan. ■

”Olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena” – Mediassa korostuu sellainen puhe, etteivät seksuaalisuus, sukupuolisuus ja kristillisyys voisi olla harmoniassa ihmisen elämässä. Lisäksi julkisuudessa painottuvat kirkon seksuaalietiikkaan liittyvät kiistat. Siksi halusin selvittää, voisiko kristinusko tehdä myös hyvää ihmisen seksuaalisuudelle ja sukupuolisuudelle, sanoo Ella Kallio, joka tutki vuonna 2021 ilmestyneessä teologian maisterin lopputyössään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyviä voimaantumiskokemuksia.

Hänen tutkimusaineistonaan oli 36 kristityksi tunnustautuvan ihmisen omakohtaiset tarinat. Vastaajista 75 prosenttia oli naisia, ja iältään he olivat keskimäärin 46 vuotta.

– Ihmisten kertomuksissa tuli hienosti esille se, että kristillisyyden ja seksuaalisuuden suhde toisiinsa on paljon moniulotteisimpi, mitä yleinen keskustelu antaa olettaa, Kallio sanoo.

Tutkimuksen mukaan kaikkia seksuaalista tai sukupuolista voimaantumista kokeneita yhdisti kokonaisvaltaisen ja myönteisen jumalakuvan löytäminen: usko siihen, että Jumalan rakkaus on hyväksyvää ja kohdistuu juuri minuun.

– Kävi ilmi, että olennaista on kokemus siitä, että Jumalan eteen saa tulla kokonaisena, eikä hänelle mikään seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvä ole vierasta, Kallio kertoo.

Voimaantumiskokemuksia yhdisti tunne nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisesta.

– Jos esimerkiksi oma sisäinen seksuaalisuuteen tai sukupuoleen liittyvä puhe oli vahingoittavaa ja soimaavaa, niin kokemus siitä, että toinen ihminen näki minut ihan eri tavalla, vahvisti kokemusta siitä, että myös Jumala näkee minut eri tavoin kuin olen itse nähnyt itseni.

– Tällöin seksuaalisuuden voi alkaa nähdä Jumalan luomana lahjana, joka on annettu luomaan yhteyttä ja iloa ihmisten välille, Kallio sanoo.

Hyvää tekevä MERI

Meri on ihmisen ja elämän alkukoti, sanoo Sanna Nyqvist, joka on tehnyt kirjan merimaiseman vaikutuksista tunnettuihin kirjailijoihin.

Esimerkiksi Tove Janssonille mökki keskellä merta tarjosi pakopaikan ja antoi uutta energiaa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVAT SIRPA PÄIVINEN , ESKO JÄMSÄ JA ISTOCK

Sanna Nyqvist on jo pitkään kirjoittanut merellisistä teemoista. Meri on kiinnostanut häntä aina, sillä hän on viettänyt lapsesta lähtien kesiään meren äärellä.

Nyqvist on tietokirjailija ja yleisen kirjallisuustieteen dosentti. Keväällä ilmestyneessä Rannalla-kirjassaan (Tammi) hän perehtyy viiden kirjailijan, Jane Austenin, Marcel Proustin, Virginia Woolfin, August Strindbergin ja Tove Janssonin, kautta siihen, miten rantakulttuuri on kehittynyt vuosisatojen kuluessa. He kaikki lomailivat ja työskentelivät meren rannoilla ja sijoittivat kirjojensa tapahtumia niille.

Englantilainen Jane Austen oli innokas rantaturisti. 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa elänyt Austen oli myös ensimmäisiä romaanikirjailijoita, jotka kirjoittivat rantaelämästä vakavasti ja siitä vaikuttuneena.

– Moni Austenin ajan englantilaiskirjailija taas pikemminkin pilkkasi rantakulttuuria, Nyqvist kertoo.

Hän arvelee meren kiehtoneen kirjailijoita erityisesti siksi, että siinä on sellaista runollista syvyyttä, jota ei löydy muista vesistöistä.

– Meri on sama kaikkialla, ja se on ihmisen ja elämän alkukoti, johon liittyy myyttisiä ominaisuuksia. Meressä on läsnä yhteys toisiin maailmoihin – elämän ja kuoleman välisiin rajatiloihin. Ihminen on siinä alttiina isoille voimille.

– Kuvaavaa on, että en osaa nimetä maailmankirjallisuudessa yhtäkään suurta järviromaania.

RANTAKULTTUURI ALKOI kehittyä Euroopassa 1770-luvun loppupuolella. Siihen vaikutti ajan ter-

veysajattelu: merivettä pidettiin terveyttä edistävänä sekä ulkoisesti että sisäisesti nautittuna.

Lääkäri saattoi määrätä merikylpyjä, joita otettiin niitä varten rakennetussa kylpyvaunussa. Hoitoa tarvitseva vietiin veteen sen sisällä. Kylpyvaunua käytettiin, koska hoidettava oli usein uimataidoton.

– Ajateltiin, että paras terveysvaikutus on 10–14-asteisella vedellä, minkä vuoksi merikylpyhoitoja annettiin pääasiassa syksyllä. Hoidettava henkilö joutui olemaan viileässä vedessä riuskaotteisen kylvettäjän armoilla. Kylvetyksen jälkeen saatettiin nauttia esimerkiksi merivesicocktaileja, joiden uskottiin auttavan eri vaivoihin, Sanna Nyqvist kuvailee.

Myöhemmin myös auringonvalolla ja raikkaalla merituulella koettiin olevan tervehdyttäviä vaikutuksia. Meren rannalla ajateltiin kohenevan niin ruumiillisen kuin henkisenkin voinnin.

– Rannalla oleminen oli eräänlainen poikkeustila, joka erosi arkisesta olemisesta ja asumisesta. Kauniissa ympäristössä pääsi paremmin irti arjen murheista.

Ajan viettäminen ja terveyden hoitaminen rannalla oli aluksi kuninkaallisten ja muiden yläluokkaisten ihmisten harrastus, mutta 1800-luvun mittaan siitä tuli myös muiden yhteiskuntaluokkien huvia.

RANNALLA-TEOKSESSA esiintyvät kirjailijat asuivat rantapaikoissa yleensä hotelleissa tai vuokratuissa asunnoissa. Pohjoismaiset kirjailijat asustivat hieman erilaisissa oloissa kuin esimerkiksi brittiläiset tai ranskalaiset kollegansa. Ruotsalainen August Strindberg vietti uransa alussa kesän-

sä vuokraamissaan vaatimattomissa kalastajamökeissä.

– Tukholman saaristossa ei vielä 1870-luvulla ollut tarjolla luksusasuntoja. Tosin Strindberg tilasi saareen mantereelta samppanjaa ja kaviaaria ja herätti paikallisissa monenlaista paheksuntaa, Sanna Nyqvist kertoo.

Tove Jansson taas vietti pitkään kesiä taiteilijavanhempiensa vuokramökillä Pellingin saaristossa Porvoon edustalla. Aikuistuttuaan hän hankki mökkipalstan veljensä Larsin kanssa ulkosaariston Bredskäristä. Jansson halusi kuitenkin oman kesäpaikan, kun hän alkoi elää yhdessä taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa.

– Janssonin unelmana oli kaukana merellä sijaitseva majakkasaari, mutta sellaista ei löytynyt. Sen sijaan löytyi pieni Klovharun luoto meren äärimmäisten voimien äärellä. Jo luodolle matkustaminen avoveneellä vaati ponnistelua.

Nyqvistin mukaan mökki merkitsi Janssonille pakoa sosiaalisista ympyröistä. Hän oli jo tuolloin 1960-luvun alussa muumihahmojensa vuoksi tunnettu eri puolilla maailmaa ja kaipasi totaalista työrauhaa.

– Jansson ja Pietilä rakensivat puuttomalle luodolle arkkitehdin suunnitteleman mökin, joka muistuttaa perinteistä saaristolaismökkiä. He myös muokkasivat saarta räjäyttämällä kiviä pois rakentamisen tieltä.

– Pariskunta kalasti ja eli muutenkin aika paljon luonnon armoilla. Pääasiassa he kuitenkin elivät purkkiruoalla. Elämä ei ollut kovin ekologista, sillä ajan tapaan roskat heitettiin mereen. Luodolla ei myöskään ollut vessaa.

”

Meressä on läsnä yhteys toisiin maailmoihin –elämän ja kuoleman välisiin rajatiloihin. Ihminen on siinä alttiina isoille voimille.

LUONNON VOIMAT vaihtelevat, samoin kuin ihmisten kokemukset niistä. Se on Sanna Nyqvistin mielestä kiehtovaa.

– Meren ranta merkitsee yleensä turvaa, yhteenkuuluvaisuutta, huoletonta olemista ja elämyksiä. Korkeat vaahtopäät herättävät kuitenkin pelkoa ja levottomuutta, ja nehän voivat johtaa jopa kuolemaan. Rantaan liittyvissä romaaneissa vieraileekin aika usein kuolema. Rantaa pidettiin vaarallisena paikkana erityisesti naisille.

Tove Janssonille meri merkitsi uutta energiaa. Hän koki erityisesti myrskyt vapauttavina ja riemastuttavina. Hän oli haltioissaan, kun itseä paljon suurempi voima riehui ympärillä.

– Jansson peri tuon innostuksen Viktor-isältään, joka tunnettiin myrsky- ja onnettomuusbongarina. Tämä näkyy myös Janssonin muumikirjoissa, mutta suuren tuhotulvan ja muiden onnettomuuksien jälkeen kaikki silti lopulta päättyy hyvin, Nyqvist sanoo.

Englantilainen kirjailija Virginia Woolf puolestaan nautti meren äänistä, aaltojen rytmistä, jonka hän koki rauhoittavana.

– Woolf kuvasi aaltoja elämän rytmiksi. Rauhan ohella aallot saattoivat merkitä uhkaavaa vaaraa. Meri oli suuri luovuuden lähde naiselle, joka kärsi ajoittain mielenterveysongelmista ja ajautui lopulta itsemurhaan.

Vuonna 1941 kuolleen Woolfin tuhkat siroteltiin hänelle rakkaaseen puutarhaan. Sinne sijoitettuun muistolaattaan on kaiverrettu hänen Aallot-teoksensa päätössanat: ”Kuolema on vihollinen. Sinua vastaan syöksyn, voimattomana ja taipumattomana, oi kuolema! Aallot murtuivat rantaan.”

RANTOJEN RAKENTAMINEN ja saastuminen eivät vielä kyseisten kirjailijoiden aikaan herättäneet juurikaan huolta. Tosin August Strindberg pohti jo 1800-luvun lopulla, miten turismi ja teollisuus tulisivat muuttamaan Tukholman saaristoa, jossa hän kesiään vietti.

– Rantojen rakentaminen muuttaa ekosysteemiä ja tuhoaa alkuperäistä luontoa. Harvempi silti haluaa, että uimarannalla on kaislikkoa tai kivikkoa. Tähän liittyy myös tasa-arvokysymys, kun rikkaat aitaavat rantojaan vain omaan käyttöönsä, Sanna Nyqvist pohtii.

– Saaristossa luonto on säilynyt paremmin. Tästä esimerkkinä meillä ovat armeijan saaret. Toisaalta, kun kävin Strindbergin kesänviettopaikoissa, huomasin ilokseni, ettei niitä saaria ollut ylirakennettu. Syynä oli varmaan se, että niille ei ole niin helppo päästä.

Nyqvist kirjoitti Rannalla-kirjaansa koronaerityksen aikana, ja hän mietti sen vuoksi, onko hänen tarpeen käydä teoksensa kirjailijoiden kuvaamilla rannoilla. Lopulta hän kuitenkin päätti lähteä matkaan.

– Se kannatti, koska kirjailijoiden tekstit avautuivat minulle paikan päällä paremmin. Maisemallisesti vaikuttavimpana pidin Skotlannin Hebrideillä sijaitsevaa Skyen saarta, jonne Virginia Woolfin Majakka-romaani sijoittuu.

– Oli myös hienoa tajuta, miten kirjailijat ovat kantaneet maisemaa sisällään. Esimerkiksi Strindberg kuvaa Hemsöläiset-teoksessaan fotorealistisen tarkasti Kymmendön saarta ja asukkaita, vaikka hän asui sitä kirjoittaessaan Saksassa.

OMIA KESIÄÄN Suomenlahden saaristossa Sanna Nyqvist muistelee lämpimästi. Niiden lahdet, luodot ja saaret ovat jättäneet häneen jälkensä. Lapsuudesta hän muistaa erityisesti Kirkkonummen seurakunnan kesäretket Räfsön saarelle. Siellä järjestettiin purjehdusleiri, ja lasten vanhemmat olivat mukana touhuamassa.

– Kesälomia perheeni vietti isän työpaikan mökillä Inkoon saaristossa. Siellä hahmotin ensimmäisen kerran, että meri tarkoittaa myös rajaa, kun Viron puolelta ajautui rantaan piimäpurkkeja.

Aikuisena Nyqvist on viettänyt lomia puolisonsa perheen mökillä Sipoossa. Siellä käydään myös talvella. Jäiden kantaessa Nyqvist on kulkenut jäätä pitkin ja nauttinut siitä, miten aavaa maisemaa on silmänkantamattomiin. ■

Sanna Nyqvist muistelee lämpimästi lapsuutensa kesiä Suomenlahden saaristossa. Erityisesti mieleen ovat jääneet seurakunnan kesäretket Räfsön saarelle.

Irti arjesta saariretriitissä

Stina Huima ohjaa saariretriittiä, jossa meri ja luonto kutsuvat hiljaisuuteen.

Kun veneen kokka suuntaa syyskuussa Porkkalan saaristossa sijaitsevaan Räfsön saareen, alkaa Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnan paripäiväinen retriitti, totaalinen irtiotto arjesta.

Retriitin toisena ohjaajana toimii Herttoniemen seurakunnan pappi Stina Huima. Räfsö on hänelle uusi, kiinnostava tuttavuus.

– Retriiteissä osallistujille on varattu aina aikaa ja tilaa myös omaan oleiluun, ja meren läheisyys sopii siihen hyvin. Jumalahan puhuttelee meitä myös luonnon kautta.

– Saariympäristö tarjoaa aivan erityisen irtioton vastuista ja velvollisuuksista, kun se on muusta maailmasta eristetty paikka ja sinne mennään veneellä.

Kellon ja kalenterin voi retriitissä unohtaa tyystin, koska päivissä on selkeä ohjelma aamusta iltaan.

Päivä käynnistyy aamurukouksella ja aamupalalla. Sen jälkeen yhteiset ruokailut, rukoushetket ja ohjaajien virikepuheet rytmittävät päivää.

– Näin pyritään ohjaamaan retriitin osallistuja lempeästi syvään läsnäoloon ja hiljaisuuteen, Stina Huima kuvailee.

– Ohjaajien tehtävänä on johdattaa retriitissä mukana olevaa, koska hiljaisuus ei välttämättä ole kaikille tuttu tila. Hänet saatetaan pikkuhiljaa syvempiin kerroksiin itsessään. Ajatuksena on, että Kristus on sinussa ja hän on minussa, sillä jokaisen syvin identiteetti on Kristuksessa.

Räfsön retriitin rukoushetkiin kuuluu muun muassa sydänrukousta. Se on hiljaista sisäistä rukousta.

– Siinä ollaan mahdollisimman avoinna Jumalan läsnäolon kokemiselle. Ja aina, kun rukoilija huomaa lähteneensä ajautumaan omien ajatustensa vietäväksi, hän lausuu hiljaa mielessään jonkin valitsemansa pyhän sanan, joka palauttaa hänet rukoukseen, Stina Huima kertoo.

Retriittiin sisältyy myös kehollisia harjoituksia. Menetelmänä käytetään kehotyöskentelymetodia, jossa rauhallisten venyttelyjen avulla pyritään hellittämään kehollisesti ja antautumaan Jumalan kannattelemaksi.

Huima suosittelee retriittiä ihmisille, jotka kaipaavat irrottautumista ja hengähdystä arjen keskellä sekä merkityksellisyyden ja elämän syvien virtojen etsimistä. Avoimuus kehollisuudelle on myös eduksi.

– Retriitti sopii myös ihmiselle, joka ei ole seurakunta-aktiivi mutta kaipaa mahdollisuutta päästä syvän hengellisyyden äärelle. Sen sijaan ihmiselle, joka on

akuutissa kriisissä, ei retriittiä voi suositella.

Saariretriitin yhteydessä on luonteva pohtia meren symboliikkaa, jota tulee vastaan kristinuskossa eri muodoissa. Se on näkyvissä esimerkiksi virressä 482, Elämä on meri.

– Meri on yksi Jumalan äärettömän rakkauden vertauskuvista. Hänen rakkautensa kannattelee meitä, ja saamme luottaa hänen huolenpitoonsa, Stina Huima sanoo.

– Vesisymboliikassa ylipäätään kelluminen on hyvä vertauskuva irti päästämiselle. Vesi kannattelee, kun olemme rentoina emmekä omien jännitysten ja suoritusten vankina.

Huima mainitsee myös kristillisen kasteen, jossa vesi liittyy puhdistumiseen.

– Kristilliset mystikot puhuivat purgatiosta eli puhdistumisesta, joka viittaa myös parantumiseen. Puhdistuminen ja parantuminen tapahtuvat vähitellen, kun hakeudumme Kristuksen luokse. Hänen läsnäolonsa ja läheisyytensä huuhtoo meistä pois kaikkea turhaa ja parantaa myös syvimpiä haavojamme.

Omaa henkilökohtaista retriittiään Stina Huima viettää useampia kertoja vuodessa erämökissä järven rannalla Pohjois-Karjalassa.

– Mökki on alkeellinen. Sinne ei tule sähköä eikä vettä. Talvella sinne pitää kuljettaa tavarat ahkiolla.

– Olen mökillä viikon verran ilman mitään yhteyksiä ulkomaailmaan. Ne ovat minulle tärkeitä rauhoittumisen ja vetäytymisen aikoja.

Huimalla oli joitakin vuosia myös vene, ja veneillessään hän nautti erityisesti aavasta merestä ja rantojen silokallioista.

– Ihminen hakeutuu jotenkin luonnostaan veden äärelle, jossa näkee kauas. Aava näkymä puhuttelee ja tyynnyttää mieltä.

– On hienoa, että Helsingissä ja muuallakin pääkaupunkiseudulla pääsee kuka

tahansa helposti eri saariin. Mustasaari ja Vartiosaari ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Retriittiin rannalle – Hiljaisuuden retriitti 27.–29.9. Räfsön leirikeskuksessa Porkkalan saaristossa. Etusijalla Herttoniemen ja Roihuvuoren seurakunnan jäsenet. Ohjaajina Stina Huima ja Emriikka Salonen. Hinta 130 e. Tiedustelut Roihuvuoren seurakunnan toimisto p. 09 2340 5700. – Hiljaisuuden retriitti 27.–29.9. Poitsilan kartanossa Haminassa. Järjestäjä Vantaan seurakunnat. Ohjaajina Tarja Korpela ja Mari Sydänvuori. Tarjolla myös hiljaisuuden joogaa. Hinta 180 e. Tiedustelut Tarja Korpela p. 050 388 8501 tai tarja.korpela@evl.fi. – Hiljaisuuden retriitti 7.–9.10. Lohirannan leirikeskuksessa Lohjalla. Järjestäjä Haagan seurakunta. Ohjaajina Miira Muroma-Nikunen ja Mari Silin. Hinta 125 e. Tiedustelut Miira Muroma-Nikunen p. 050 380 3235 tai miira.muroma-nikunen@evl.fi. – Hiljaisuuden retriitti 22.–24.10. Velskolan leirikeskuksessa Espoossa. Järjestäjä Espoon tuomiokirkkoseurakunta. Ohjaajina Marja Malvaranta ja Antti Kujanpää. Hinta 90 e espoolaiset, 140 e muut, 45 e opiskelijat. Tiedustelut Marja Malvaranta p. 040 5311 040 tai marja.malvaranta@evl.fi. Lisää syksyn retriittejä: menohaku. kirkkojakaupunki.fi

Stina Huima on huomannut hakeutuvansa luonnostaan veden äärelle. Aava näkymä puhuttelee ja tyynnyttää mieltä.

Omaa polkua kirkkoon

Uteliaisuus ja raskaat menetykset saivat Antti Lindtmanin miettimään, olisiko kirkkoon liittyminen hänen juttunsa.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ESKO JÄMSÄ

Koskaan ei voi tietää, mikä antaa sysäyksen tulevalle uralle. Antti Lindtmanin tapauksessa ne olivat luokkaretkieväät, tai oikeastaan niiden puuttuminen. Koulu ei ollut sellaisia tarjoamassa, joten kahdeksasluokkalainen Lindtman lähetettiin puhumaan asiasta rehtorille.

– Olin luokan pisin poika ja sosiaalinen tyyppi, joten sain sitten tällaisen tehtävän. Asia järjestyi. Se oli ensimmäinen poliittinen saavutukseni, vaikka en sitä silloin vielä tajunnut.

Poliittisten saavutusten sijaan nuori Antti Lindtman haaveili ihan muusta. Hän halusi tulla raskaan ajoneuvon kuljettajaksi ja työskentelikin lukion jälkeen hetken betoniauton ratissa. Siitä tie vei Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön ensin projektisihteeriksi ja sitten nuorisosihteeriksi.

Opiskelemaan valtiotieteelliseen tiedekuntaan Lindtman ehti vasta päälle kolmikymppisenä, kun hän oli jo kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja.

Hyvänä poliittisen vaikuttamisen kouluna toimi Vantaan nuorisovaltuusto. Kuntavaaliehdokkaaksi Lindtman lähti heti 18 vuotta täytettyään, vuonna 2000, ja tuli ensi kerran valituksi vuonna 2005. Eduskuntaan hän nousi vuonna 2011.

Politiikkaan Lindtmania vetivät erityisesti nuorten asiat. 2000-luvun alussa puhuttiin syrjäytymisestä, asuntopolitiikasta ja nuorten harrastusmahdollisuuksista. Toisaalta hän huomasi, että politiikassa toimiminen tuntui mukavalta ja sopi hänen luonteelleen.

– Totesin, että tykkään olla ihmisten kanssa, kertoa, mitä mieltä olen, ja saada ihmisiä mukaan.

VANHEMMAT EROSIVAT, kun Antti Lindtman oli viisivuotias. Hän jäi asumaan Jouko-isän kanssa Havukoskelle, kun äiti ja sisarpuoli muuttivat Hakunilaan. Ratkaisu ei ollut varsinkaan tuohon aikaan ihan tavanomainen.

Isä piti huolen siitä, että poika sai harrastaa, mitä halusi: koripalloa, sählyä, jalkapalloa ja jääkiekkoa.

– Jos olisin syntynyt johonkin muuhun maahan ja elänyt yksinhuoltajaisän kanssa, en olisi varmaan saanut samanlaisia mahdollisuuksia, Lindtman sanoo.

”

Asiat pitää pystyä perustelemaan itselleen ja tarvittaessa muille.

– Isän filosofia oli, että antaa pojan harrastaa niin paljon kuin jaksaa – pysyypähän poissa pahanteosta. Silloin ehkä otin sen itsestäänselvyytenä, mutta kun jälkikäteen mietin, niin tajuan, ettei se ollut sitä.

Lindtman uskoo, että erityisesti jalkapalloharrastus on vaikuttanut siihen, mitä hän tekee nyt. – Harrastukset opettivat sosiaalisuutta ja kasvattivat itsetuntoa. Samalla oppi käsittelemään onnistumisia ja pettymyksiä.

Ainoastaan kerran isän piti hieman jarrutella poikansa tekemisiä. Tämä tapahtui silloin, kun Lindtman ilmoitti haluavansa lähteä mukaan demarinuorten toimintaan.

– Kaikkeen muuhun isä oli sanonut, että anna mennä ja tee niin kuin parhaaksi näet, mutta silloin hän kysyi, että oletko ihan varma, kun olivat kuitenkin jo koulu ja muut harrastukset. Ihmettelin sitä, mutta pidin pääni.

VUONNA 2016, 34-vuotiaana Antti Lindtman päätti liittyä SDP:täkin vanhempaan instituutioon, evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Hänet oli kyllä kastettu vauvana, mutta kun vanhemmat myöhemmin erosivat kirkosta, erosi poikakin.

Kirkkoon liittymiseen johtivat monenlaiset seikat. Oli omia pohdintoja ja uteliaisuutta kristinuskoa kohtaan sekä muutoksia kirkossa ja yhteiskunnassa – ja muutama raskas menetys. Ensimmäinen niistä oli läheiseksi tulleen appiukon, Pentin, aivan yllättäen tullut kuolema.

– Ei sellaisessa tilanteessa voi olla miettimättä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Nuoren Antti Lindtmanin silmissä kirkko oli vaikuttanut konservatiiviselta ja autoritaariselta, mutta erityisesti arkkipiispa Kari Mäkinen ja Helsingin piispa Irja Askola loivat toisenlaista kuvaa kirkosta ja uskosta.

– Olin toiminut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ja huomasin, että hitto soikoon, hehän puhuvat juuri sellaisista asioista, joita kohti Suomessa pitäisi mennä.

Kirkkoon liittyminen oli käynyt mielessä jo vuonna 2011, kun Lindtman oli mennyt naimisiin Kaija-puolisonsa kanssa, mutta avioituminen ei tuntunut siihen riittävältä syyltä.

– Ei se olisi tuntunut oikealta. Asiat pitää pystyä perustelemaan itselleen ja tarvittaessa muille.

Kirkon jäsenyys nousi uudelleen esiin vuonna 2016, kun pari kohtasi suuren menetyksen. Kauan odotettu raskaus päättyi keskenmenoon ja siihen, että Kaija joutui synnyttämään kuolleen lapsen.

– Sairaalassa kysyttiin, haluaisimmeko, että sairaalapappi järjestää siunaustilaisuuden. Ilman muuta halusimme. Tuollaisessa tilanteessa ajatus siitä, että voisimme vielä joskus nähdä lapsen, antoi lohtua.

– Kirkkoon liittyminen oli monen tekijä summa, ja tuo oli piste i:n päälle. Ehkä olisin liittynyt kirkkoon joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, mutta tuo sysäsi prosessin liikkeelle, Lindtman sanoo.

Lindtman soitti heidän avioliittonsa siunanneelle papille ja kysyi, miten kirkkoon liitytään. Hän ilmoittautui myös aikuisrippikouluun.

– Kaikki sujui hienosti. Kävin kerran tai kaksi tapaamassa pappiakin, mutta enimmäkseen kaikki onnistui netissä.

ERITYISESTI JEESUKSEN vuorisaarna ja kultainen säätö puhuttelevat Antti Lindtmania. Hänen mielestään SDP:n arvoissa ja kristinuskossa on paljon samaa.

– Ymmärrän, kun sanotaan, että uskontoa ja politiikkaa ei pitäisi sekoittaa, mutta kyllähän arvot ovat lopulta koko ajan läsnä niin politiikassa kuin elämässä ylipäätään. Johonkin arvoperustaan oma elämä pitää rakentaa.

Lapsuudenkodissaan Lindtman kertoo oppineensa sellaisia arvoja kuin solidaarisuus, toisen huomioon ottaminen ja nöyryys, joka ei kuitenkaan saa tarkoittaa nöyristelyä.

Kuka?

Antti Lindtman, 42, on kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja.

Mitä?

Asuu Vantaalla Kaija-vaimon ja Sofie-tyttärensä kanssa. Harrastaa juoksua ja jalkapalloa.

Motto

Jokaiselle pitää tarjota hyvät eväät elämään, mausteet voi valita itse.

Onko politiikassa sitten helppo olla uskollinen omille arvoilleen?

– No, tavallaan se on helppoa, sillä eivät arvot mihinkään muutu ja ne ovat siellä pohjalla koko ajan. Enemmänkin kysymys kuuluu, teetkö riittävästi omien arvojeni eteen, Lindtman sanoo.

– Välillä asiat menevät eteenpäin, välillä taaksepäin. Politiikassa pitää pystyä tekemään

kompromisseja. Pitkään politiikassa mukana olleet tietävät, ettei aina pysty antamaan sataa prosenttia. Maailma ei tule kerralla valmiiksi. Kulunut vuosi on ollut oppositiossa olevalle SDP:n puheenjohtajalle kiireinen. On ollut kahdet vaalit, paljon tilaisuuksia, paneelikeskusteluita, seisomista toreilla, kilometrejä tien päällä ja kipakkaakin yhteiskunnallista keskustelua. Lindt-

man kuitenkin vakuuttaa, että työ on tuntunut yhä mukavalta.

– Enemmän kuin työ, politiikka on minulle elämäntapa. Olen ajatellut, että teen tätä niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, mutta sanotaan näin, etten ainakaan tekisi työtä, jolla ei olisi merkitystä ja joka olisi ristiriidassa omien arvojeni kanssa. ■

Eron jälkeen

Lukijat kertovat, kuinka pääsivät erosta yli.

”Tunteita ei kannata pakoilla, mutta ei niihin auta jäädä vellomaankaan.”

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ISTOCK

Ero sattuu syvällä. Erokriisissä on ihan tavallista tuntea ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipujakin. Joskus eroaminen horjuttaa perusturvallisuutta niin, että tuntuu kuin ote katoaisi koko elämästä.

Kirkko ja kaupunki kysyi lukijoilta, mitkä asiat ovat helpottaneet eron keskellä. Moni on saanut parhaan tuen ystäviltä ja lapsuudenperheeltä.

”Soittelin päivittäin parhaan ystäväni kanssa, ja kävimme kaikki asiat läpi”, 37­vuotias nainen kertoo. 59­vuotias nainen kuvaa: ”Hyvä ystävä oli kultaakin kalliimpi. Saatoin aina soittaa hänelle, kun oli paha olla, ja hän saapui viivana paikalle. En olisi selvinnyt ilman häntä.”

Ymmärtämättömien läheisten neuvot ja sääli saattavat myös pahentaa oloa. Eronneet kokivat

samassa elämäntilanteessa olevat tai olleet ihmiset erityisen arvokkaina.

”Yksi tärkeimmistä avuista oli eroryhmä. Ryhmäterapiassa, jossa oli muitakin eronneita, näki erilaisia taustoja ja eroja. Siitä on nyt kymmenen vuotta, mutta olemme yhä ystäviä kahden ryhmässä olleen naisen kanssa”, 48­vuotias nainen kuvaa.

Ero voi lähentää vanhoihin ystäviin. ”Kumppanilla oli alkoholiongelma. Vuosia peittelin ystäviltä ja perheeltä, minkälaista meillä oli kotona oikeasti. Eron keskellä helpotti, kun enää ei tarvinnut salailla läheisiltä asioita”, 30­vuotias nainen kertoo.

ERONNEET VANHEMMAT kertoivat vastauksissaan yhä uudestaan, että vastuu lapsista ja heidän seuransa auttavat selviämään erosta. Lastenhoitoon liittyy myös arkea ylläpitäviä rutiineja.

Kymmenen merkkiä siitä, että pahin on erossa takana

1. Kyyneleet ehtyvät

”Ei enää itkettänyt joka päivä. Ystäväni sanoikin, että kun itku loppuu, niin rakkaus on kuollut.” Nainen, 53

2. Ahdistus hellittää

”Tuntui viimein siltä, että pystyn hengittämään. Rintaa ei enää puristanut.” Nainen, 30

3. Uni paranee

”Tiesin päässeeni yli pahimmasta, kun illalla yksin vuoteessa unta kehrätessä en enää kaivannut kipeästi eksääni viereen nukkumaan ja silitettäväksi.” Nainen, 50

4. Tunteet entistä kumppania kohtaan muuttuvat ”Kun tajusin surun ja vihan läpi, että säälin eksääni.” Nainen, 52 ”Ei ollut enää kaunaa ketään kohtaan.” Mies, 80

5. Exä ei ole jatkuvasti mielessä

”Menee päiviä, etten enää edes ajattele exääni.” Nainen, 47

6. Elämänilo palaa ”Aloin nauttia asioista, kuten shoppailusta ja ystävien tapaamisesta ilman, että tunsin surua.” Nainen, 42

7. Levollisuus lisääntyy ”Huomasin olevani rauhallisempi ja levollisempi. En enää

murehtinut menneitä.” Nainen, 28

”Alkujärkytyksen jälkeen tunnen helpotusta siitä, että suhde loppui.” Nainen, 56

8. Elämänmuutoksen

pystyy hyväksymään

”Tuntuu vain siltä, että se oli siinä.” Mies, 59

”En ole haikaillut niiden tuttavien perään, joita entinen puolisoni aikanaan toi kuvioihini.” Nainen, 69

9. Muut alkavat kiinnostaa

”Tuli uusi ihastus!” Nainen, 25

10. Uusi suunta erottuu

”Pystyin näkemään elämässäni uusia mahdollisuuksia ja suunnittelemaan tulevaisuutta.” Nainen, 36

”Niinä viikkoina, kun lapset olivat isällään, olin aika paljon menossa, jotta ei tarvitsisi olla yksin kotona. Kun lapset olivat minulla, elämällä oli merkitys. Minulla oli merkitys”, 48­vuotias nainen sanoo.

Moni on saanut erotuskaan lohtua myös muunlajisilta läheisiltä. ”Eron keskellä oloa ovat helpottaneet kissani ja ystäväni”, 19­vuotias nainen sanoo. 56­vuotiasta naista auttoivat ”lemmikit, ulkoilu sekä se, että saan taas olla oma itseni kenenkään vähättelemättä.”

Eläimeltä voi saada ystävyyttä, läheisyyttä sekä patistelua ylös ja ulos. Läheisen eläimen ilo ja into nostavat omaakin mielialaa.

KUN YKSITYISELÄMÄSSÄ on vaikeita päiviä, monesti työ kannattelee. 52­vuotias nainen kertoo saaneensa apua työnteosta, ”ettei jää aikaa murehtia” sekä vapaaehtoistyöstä ”josta tulee tunne, että minulla on merkitystä”. 65­vuotias nainen kertoo eroprosessistaan: ”Innostavat työtehtävät, kivat työkaverit sekä esimiehet ja ­naiset tukivat itseluottamukseni vahvistumista myönteisellä suhtautumisellaan.”

Työ tarjoaa muutakin kuin toimeentuloa ja sosiaalisia suhteita. Moni kertoo käyneensä työterveyspsykologilla. 51­vuotias nainen sai työterveydestä keskusteluapua sekä masennus­, ahdis­

Elokuu on eroamisen sesonkiaikaa

Elokuu oli toiseksi tavallisin erokuukausi vuonna 2023 ja kaikkein yleisin vuonna 2022. Elokuun kärkipaikka erokuukautena vaihteli maaliskuun kanssa.

Viime vuonna tuhannesta avioparista noin 12 päätyi eroon. Avioerojen yleisyys pysyi lähes ennallaan.

Naiset erosivat ensimmäisestä avioliitostaan keskimäärin 42-vuotiaina ja miehet keskimäärin 45-vuotiaina.

Lähde: Tilastokeskus

tus- ja unilääkkeitä. Lisäksi työtoverien tuki auttoi häntäkin.

PARISUHTEEN PÄÄTTYMINEN tuo elämään usein rutkasti aikaa. Jos jaksaa suuntautua ulospäin, on hyvä tilaisuus kokeilla uusia asioita. Ehkä jokin tekeminen on kiinnostanut jo pidempään, mutta jäänyt toteuttamatta, koska entinen kumppani ei innostunut siitä?

”Muutin kauemmas, aloin tutustua uusiin ihmisiin ja varasin itselleni lippuja tapahtumiin. Tein ja teen asioita häpeilemättä itsekseni. En enää ajattele, että olisipa se ja se mukana”, 45-vuotias nainen kertoo. ”Tuli aloitettua uusi harrastus, ja sitä myöten löytyi uusia tosi hyviä kavereita”, 50-vuotias nainen sanoo.

Eronneet lukijat kirjoittavat vapaudestaan, itsenäisyydestään, omannäköisestä elämästään ja siitä, että ovat alkaneet huolehtia itsestään uudella tavalla.

”Oma aika ja ajatuksien läpi käyminen” auttoivat 41-vuotiasta miestä erossa. ”Usko ja rukous toivat lohtua. Musiikin kuuntelu, käsityöt ja hömppäsarjat tv:stä olivat henkireikä”, 48-vuotias nainen kertoo.

Ero tuntuu hyvin erilaiselta päivien, kuukauden, vuoden tai vuosikymmenien päästä. 58-vuotias mies kertoo: ”Erosin kauan sitten poikani äidistä, koska hän petti minua useasti. Ero tuntui alussa raskaalta, mutta myöhemmin helpotukselta. Lopulta tunteeni häntä kohtaan hävisivät kokonaan.” Kun aikaa on kulunut riittävästi, saattaa havaita kuten 33-vuotias nainen: ”Olen paljon onnellisempi yksin kuin huonossa parisuhteessa.” ■ Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Leppävaaran seurakunta pitävät 5.9. alkaen Suomalaisen eroseminaarin, joka maksaa 70 euroa. Siitä on mahdollista anoa maksuvapautusta. Eroseminaareja järjestää myös Väestöliitto. Sen tarjoama Suomalainen eroseminaari maksaa kahdessa osassa 600 euroa. Suomalaisen eroseminaarin tarkoitus on saada osallistujat ymmärtämään eroonsa johtaneet syyt, purkamaan tunteitaan turvallisesti ja rakentamaan hyvää loppuelämää. Eroseminaari kestää 11 viikkoa. Lisää eroryhmiä löytyy osoitteesta suomalaineneroseminaari.fi/eroryhmat.

Eutanasialla pyritään hyvään kuolemaan

EUTANASIA ON saanut mielipidetiedusteluissa kansan enemmistön hyväksymisen, mutta lääkärit vastustavat sitä vedoten Hippokrateen valaan, jossa he ovat sitoutuneet elämän ylläpitämiseen. ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen.”

Hyvä kuolema on se, kun lääkäri vapauttaa kärsimyksistä silloin, kun elämän pitkittämisessä ei ole järkeä. Lääkärihän joka tapauksessa tekee päätöksen hoidon lopettamisesta. Palliatiivinen sedaatio eli kuolevan potilaan rauhoittaminen lääkkein on vain ratkaisun pitkittämistä.

Jostain syystä lääkärit eivät ole lukeneet Hippokrateen valaa pitemmälle. Sehän jatkuu muodossa ”Enkä tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita”. Suomessa tehdään vuosittain lähes 8 000 aborttia, ja siihen riittää äidin tahto. Miksi epätoivoisen vanhuksen tahto oman elämän lopettamisesta ei toteudu?

Suhtautuminen eutanasiaan kirkastuu, kun joutuu seuraamaan läheisen kuolinkamppailua, kuten itse jouduin. Lääkäri kertoi, ettei mitään ole enää tehtävissä. Läheiseni aktiivinen hoito lopetettiin – myös riittävä kivunhoito. Vaikka kivut olivat sietämättömiä, ensimmäinen morfiinipiikki annettiin kymmenen minuuttia ennen potilaan kuolemaa. Ei syntynyt riippuvuutta eikä lääkärin vastuu ollut uhattuna.

Reijo Vainio Vantaa

Yhteiskunta kehittyy ja kirkko sen mukana

Mistä johtuu pahuus muita ihmisiä kohtaan?

MAAILMASSA KÄYDÄÄN MONIA sotia, ja Suomen kouluissa esiintyy vaikeaa koulukiusaamista. Joidenkin nuorten arvostus nousee jengissä, kun käyttää väkivaltaa toisia kohtaan.

Monille on tärkeää vain oman edun tavoittelu, ja silloin toisilla ei ole mitään väliä – kunhan juuri minä pärjään ja selviän hyvin. Kaikenlainen pahuus muita kohtaan näyttää lisääntyvän nykypäivänä, vai onko niin?

TAPANI LEPPÄNEN esitti, että kirkko yrittää nykyään miellyttää kaikkia ja menettää siksi loputkin identiteetistään (K&k 13.6.). Olen eri mieltä. Filosofi G. H. von Wright puhui aikanaan arvotyhjiöstä. Liberalismi ei kuitenkaan ole arvotyhjiö. Liberalismissa on vain osittain erilaiset arvot kuin konservatismissa. Eikös Jeesus ole vapahtaja? Jeesus toi vapauden meille. Vapauden synnistä, vapauden rakastaa, vapauden ajatella, vapauden elää itsensä näköistä elämää. Yleensä juuri liberaalit peräänkuuluttavat moraalia ja sääntöjä, oli kyse sitten luonnonsuojelusta, ihmisten ja eläinten oikeuksista tai pakolaisten ja sairaiden auttamisesta.

Rakkaus toisia ihmisiä kohtaan ja toisista ihmisistä välittäminen ovat keskeisiä asioita kristinuskossa. Ovatko nämä asiat häviämässä nykypäivänä? Vai kulkeeko yhteiskunta juuri nyt siihen

Päinvastoin: nuorehkona aikuisena minusta kirkko on nykyään

suuntaan, että kaikkien pitää koko ajan pitää vain omia puoliaan, jotta selviää arjestaan. Onko aikaa edes ajatella lähimmäistään ja muita ihmisiä?

Yhteiskunta ei nähtävästi enää voi taata kaikkia palveluksia kaikille, ja silloin hyvät ystävät ja tutut auttavat tosiaan. Suomessa monet elävät yksin, ja toivottavasti jokaisella on joku ystävä tai tuttu, jonka puoleen voi aina kääntyä ja saada apuja tarpeen mukaan.

Hyvästä työstä toiselle ihmiselle jää kyllä aina hyvä mieli.

syvällisempi, kotoisampi, kutsuvampi ja tekee entistä enemmän hyvää eri ihmisryhmien parissa, vangeista vanhuksiin ja lapsista ja nuorista vammaisiin. Kirkko ei ole menettänyt oppiaan vaan toteut-

taa paremmin Kristuksen käskyä rakastaa.

Yhteiskunta kehittyy ja kirkko sen mukana säilyttäen ydinoppinsa ja teesinsä. Esimerkiksi on tärkeää hyväksyä tiede ja humaani arvo -

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Mika Lille Helsinki

maailma. Ne ovat todistetusti totta eikä niitä vastaan pidä sotia, kuten historiassa on tehty.

Daniel Elkama ympäristötieteilijä

Vantaa

Huoli-ilmoitus alentaa ihmisarvoa

TEIN ERÄÄSTÄ ihmisestä huoliilmoituksen. En voinut tai osannut tehdä hänen hyväkseen mitään muuta. Yritin etsiä diakoniatyöntekijää, mutta en saanut ketään kiinni siinä tilanteessa.

Huoli-ilmoituksen pääsin tekemään netin uumenissa helposti, yhdellä klikkauksella. Mutta se olikin tälle huoli-ilmoituksen saaneelle ihmiselle todella häpeällinen kokemus. Ymmärrän sen täysin. Tämä ihminen koki itsensä niin aliarvostetuksi ja häpäistyksi. Kun vielä rehellisyyden nimissä kerroin nimeni, menetin täysin kasvoni ja luottamukseni hänen silmissään. Kukaan ei tietenkään halua tulla nolatuksi sosiaalitoimen edessä. Ihminen on saattanut joutua tilanteeseen, jossa omat voimavarat eivät riitä pitämään yllä toivoa siitä, että elämään tulisi joskus valoa.

Mieleeni tulikin, että tämä on väärä tapa auttaa ihmistä, kun asiat ovat menneet pahasti solmuun. On keksittävä muita tapoja auttaa. Ihmisellä itsellään on tarpeeksi huolia – pitääkö hänelle niistä vielä erikseen kertoa oikein huoli-ilmoituksella!

Huolestunut lähimmäinen Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Lukijat kommentoivat kirjoitusta Kirkko ja kaupungin Facebooksivuilla muun muassa näin:

Anu R.: Huoli-ilmoitus on erittäin tärkeä toimenpide kun sen todella tekee syystä ja valtaosa näin toimiikin. On paljon ihmisiä jotka ei (pyynnöistään huolimatta) saa riittävää apua ja tuolloin huoliilmoitus lähes poikkeuksetta käynnistää kartoituksen: onko ihminen riittävän avun piirissä.

Eila H.: Ei pitäisi toimia kuulopuheiden perusteella, pitäisi olla faktatietoa. Monesti naapurit esim. kerrostaloissa ”kyttäävät” ja puhuvat selän takana asioista.

Jukka V.: Aina riippuu siitä, millainen sosiaalityöntekijä on vastassa. Samoin henkilöstä itsestään riippuu paljon.

Ne alkavat taas – kuorot, kerhot ja kurssit

menohaku.kirkkojakaupunki.fi

Sacrum on muuttanut Kalevankadulle!

Selkoa kristinuskosta

Kirja kertoo selkokielellä kristinuskon sanomasta ja kristillisestä kirkosta erityisesti Suomessa. Kirjasta voit lukea kristillisistä juhlista ja kirkollisista toimituksista, kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Soveltuu kaikille selkokielen käyttäjäryhmille.

29,90 (31,90)

Laulujen laulu

Älyllinen trilleri ja rakkausromaani, joka kytkee toisiinsa aatehistorian sekä nykypäivän tietoverkot ja salaliittoteoriat, mutta jossa kaipuu kantaa eri maiden ja aikakausien välillä – kuolemankin taakse.

30,60 (34,00)

Ihmeet

– Alustava tutkielma

Kirja tarjoaa välineitä kristinuskoon liittyvien ihmeiden arviointiin. Rakastettu kirjailija C.S. Lewis puolustaa ajatusta, että ihmeitä tapahtuu; ne ovat tilanteita, joissa yliluonnollinen puuttuu luonnon toimintaan.

27,00 (29,00)

Jaana Pöllänen Vapaa elämään – Lasse Heikkilän hengellisiä tangosävelmiä 14 uutta hengellistä tangolaulua eri sanoittajilta.

cd 20,00 nuottikirja altolle 20,00 nuottikirja mezzosopraanolle 20,00

Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki (UUSI OSOITE) Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 040 735 2096

Risto Saarinen

C.S.Lewis

Pertti Rajala

Palveluja tarjotaan

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti www.jyrkisaarimaa.fi

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Yksilölliset hammasproteesit

suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Mediamyynti

Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

Tilaa lauluesitys / Hautajaiset, häät, ristiäiset. Koulutetut laulajat (MuM) yksin tai yhdessä. Ohjelma toiveiden mukaan! Senja Syrjälä 0503377169 / www.senjasyrjala.fi

Jere Hölttä 0404144325 / www.jereholtta.com

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

HYVÄÄ

MULTAA!

Leikkihiekat, sepelit. Toimitettuna pienellä autolla. P. 0500 450 420. www.jvlammi.fi

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Hautauspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Tmi Siivous ja Kotiapu Jari Heikkilä. 20e/h (sis. alv). Kotital.väh.jälk. 8e/h. Ei muita lisiä. Siivoukset, ikkunanpesut, poraukset ja muu apu kodin askareisiin huolellisella ja ystävällisellä ammattitaidolla. Tyytyväisyystakuu. P. 045 1635903.

Hyvinvointia Arjesta

○ Kauppa- ja saattoapua ○ Omaishoidon vapaat ○ Kotiapua

○ Seuraksi ulkoilemaan Ilahduta lahjakortilla! www.hyvinvointiaarjesta.fi

Paula Sallinen 040 142 6574

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

p. 050 577 3395

KotonaAsuen.fi

Luotettavaa apua kotiin

jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä

P. 040 50 50 188

Kaire Laanemäe

Ihmisläheistä tietokoneiden, Internetin ja digilaitteiden asennus- ja ongelmanratkaisupalveluja ja koulutusta paikan päällä. Ota yhteyttä! P. 040 322 6682

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Arvoisat omaiset

Helsingin hautainhoito tarjoaa yksityisenä palveluntarjoajana hautainhoitosopimuksia ja -palveluita pääkaupunkiseudun hautausmailla.

Haudanhoitosopimukset

Haudan kunnostus

Hautakiven hoito

Muistopalvelu

Haudan talvihoito

info@hautainhoito.fi

lääkäri

Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia

Hammaskoru

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

HAMMASTEKNIKKO 24

010 582 2610

h

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa

○ Ilmainen proteesien tarkistus

www.hautainhoito.fi

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

050 308 4935

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt

Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Siivouspalveluja

Ostamme autoja Myös sähkö- ja hybridiautot. Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät.

Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan

kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön.

MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Lakipalveluja

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja a Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Seuraava

Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 29.8.

(varaus 16.8. mennessä)

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS ke 21.8. klo 18 Hiidenkiviseurat Klaukkalassa, Ylitilant.6; esitelmä O.Lehtipuu, laulu N.Rantala; tarjoilu ja seurat. klo 18 kesäseurat Östersundomissa, Kappelint.65; Hgin Mikaelin, Sipoon suom. ja H-Y:n yhteiset seurat. ke 28.8. klo 18 Hvittorpissa 7 srk körtti-ilta, Hvittorpint.245; seurat iltakahvien ja seurustelun jälk n klo 19.

Helsingin

Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 30.8. klo 19 alueseurat: Mikaelin kirkko

ti 10.9. klo 19 alueseurat: Huopalahden kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Pyörätuolirampit, rollaattoriluiskat, kodin apuvälineet. Tilaa ilmainen kartoitus.  Soita 041 319 8346 Jarkko Leppäharju, Onlino Oy. www.onlino.fi

Tuore aviopari etsii ensiasuntoa Hki kantakaup. ja lähiymp.Tarjoa kaikenkuntoisia. 0443820188

Kiinteistönvälitystä

Myytävänä Pakilassa siirtolapuutarhamökki hyvin hoidettuine puutarhoineen. Mökissä kaikki asianmukaiset mukavuudet. Puh. 0449731089

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Vuokrataan kaksio Pihlajamäestä, 56 m2, 730 €/kk. Rauhallinen talo, hissi, tyydyttäväkuntoinen. Myös lyhytaikaisesti  (useampia kuukausia, kalustettuna). Txt/soita p. 0400 739887

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

PAISE MEPPI KATAINEN SILLÄ TAVALLA

RAUKEITA

KEVYTRAKENTEINEN

MÄTTÖMIÄ

PAIKKANSAPITÄMÄTÖN

HYVIEN TAPOJ EN VASTAINEN

HUOVINEN

LYÖDÄ LYTTYYN NAISÄÄNI

ITSE AIHEUTETTU IKÄVÄ TILA ALUE KAUKANA MONI LASTENOHJELMA -HANHI

HUIPUTTAA -1.

OMISTETT U JÄRVI

RAUTELIN EKBLAD

MÄÄRÄTEHTÄVÄSSÄ

NEUVOVA LEMMEKÄS

RANNIKOLLA DESCARTES

ESPOON TAIDEMUSEO

TAIKUUS MAKSETTAVIA

VESIHÖYRYÄ

VÄLIMEREEN

TIETOISUUDET NIINISTÖ

PINKOMISTA JUHLIIN

ETEISTILOJA MAI KAT

TUORE MERKILLINEN -NALLE PINTAVIKOJA VARAPUHEMIEHEN PERHETTÄ

PIHALLE KUORTA

TEKSTISSÄ STILISOITU

ASIAPAPEREISTA

YHTEISELON MUOTOJA LOTTA

RISKIALTTIIT

LÄÄKKEIDEN TUKKUMYYJÄ

NINA

VUORISALMI LOISIA

TUOHIEN OTTOON

ENNÄTTÄÄ NORSUILLA HAMPAAN PINNALLA

EDELTÄVÄ

NAAPURIN POPPOPPOO VARTALOA

OSANA INDONESIAA

PETOJA

VAJOTA

PERSOJA

SÄVELTÄNYT BERGMAN

RAHALLE USEIN

SITÄ SUN TÄTÄ

ETÄISYYS

ENNUSTETTUJA

25.8.

Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 12:41–44) Jeesus nostaa köyhän lesken esikuvaksi lähimmäisenrakkaudesta.

Maallisesti kanssaihminen

MIKAEL AGRICOLAN 1500-luvulla suomentama lähimmäinen-sana on tuttu kymmenestä käskystä. Kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes käsky kehottavat huomioimaan toisen ihmisen: ei saa lausua lähimmäisestä väärää todistusta eikä tavoitella lähimmäisen omaisuutta, puolisoa tai mitään, mikä hänelle kuuluu. Sana lähimmäinen kuuluu erityisesti hengellisen kielen sanastoon. Suomen kielen sanakirjassa lähimmäinen määritellään kanssaeläjäksi tai kanssaihmiseksi.

NINA RIUTTA

Näytä meille lähimmäinen

Jeesus oli oppilaineen käymässä Jerusalemissa. Hän opetti temppelissä ja väitteli vastustajiensa kanssa. Sen jälkeen hän katseli, kuinka ihmiset panivat rahaa kolehtiarkkuun temppelin esipihalla. Monet rikkaat lahjoittivat paljon. Jeesus kiinnitti katseensa kuitenkin köyhään leskeen, joka laittoi arkkuun pari kolikkoa.

Jeesus kutsui oppilaat luokseen ja tahtoi heidän havahtuvan tilanteeseen: Leskirouva lahjoitti yhteiseen hyvään enemmän kuin kukaan. Kun toiset antoivat liiastaan, hän pani likoon kaiken, mitä hänellä oli.

Oppineet, joiden kanssa Jeesus oli temppelissä aiemmin keskustellut, muistivat, miten kirjoitusten mukaan Jumalaa tuli rakastaa koko sydämestään ja mielestään ja koko elämällään ja voimallaan.

Köyhä nainen teki juuri niin. Tietämättään hän osoitti, mitä todellinen lähimmäisenrakkaus on.

Jo aiemmin Jeesus oli keskustellut oppilaittensa kanssa siitä, mitä hänen seuraamisensa ja oppilaanaan oleminen merkitsi. Nainen antoi siitä heille nyt käytännön esimerkin.

Miten voi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään koko sydämestään ja sielustaan? Se ei tapahdu hetkessä, vaan vaatii aikaa ja oivallusta. Jotakin tapahtuu meille – jokin koskettaa meitä sielumme sisimpää myöten. Siten meissä käynnistyy sisäinen muutos, joka alkaa murtaa hiljaa vastarintamme. Emme kykene itse puhdistamaan sieluamme pihiydestä, välinpitämättömyydestä ja kovuudesta. Sen tekee Jumala, joka koskettaa sisäistä elämäämme, syvintä meissä, ja näyttää meille lähimmäisen.

LAURI MAARALA

Jumalan rakkauden mietiskely

Istu hetki hiljaa ja hengittele rauhassa.

Mieti, miten Jumala rakastaa sinua ilman rajoituksia kaiken hyvyytensä voimalla.

Hän näkee sinussa myös sen, mitä et haluaisi itsessäsi nähdä etkä kenenkään muunkaan näkevän.

Hän rakastaa sinua sellaisena kuin olet. Samoin hän rakastaa läheisiäsi ja niitä, joita sinun on vaikea rakastaa.

”

Sota tuli ajomatkan päähän.

Oli pakko päästä tekemään jotain konkreettista.

EMMI SÖDERHOLM, PAKOLAISET TURVAAN RY:N PERUSTAJA

Rinnekotien ikääntyneille tarkoitettujen palvelujen tavoitteena on tarjota asiakkaalle turvallinen koti ja vieraanvarainen yhteisö, jossa osallisuus ja toimijuus ovat osa arkea.

Tuomme jokaiseen päivään ilon hetkiä.

Tarjoamme pääkaupunkiseudun hoivakodeissamme ympärivuorokautista palveluasumista, hoitoa ja huolenpitoa ikääntyneille asukkaillemme. Meille voit tulla asumaan hyvinvointialueen kautta, palvelusetelillä tai itse maksaen.

Rinnekodit, palveluneuvonta 09 7750 5980, arkisin kello 9–15.

15.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Tsemppi-valmennus auttaa tunnistamaan omaa osaamista s. 2

HELSINKI

Taizé-laulut luovat tilaa hiljaisuudelle Munkkivuoren kirkossa s. 6

Kesäduunissa

Anton Sirkin maalaa

Tuomiokirkon kipsikoristeet neljään kertaan s. 4

Valmennus luo voimavaroja työelämän ulkopuolelle jääneelle

Kahdeksan kerran maksuton Tsemppi-valmennus auttaa tunnistamaan taitoja ja omaa osaamista.

TEKSTI EDITH KAURA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Osallistujat istuvat silmät kiinni Helsingin Matteuksenkirkon Snellu-salissa. Ensin tuodaan yksi käsi eteen nyrkissä, sitten toinen. Hartioiden pyöräytys ja rauhallinen, pitkä hengitys. Kyseessä on jokaisen valmennuskerran päättävä rentoutus.

– Tämä on meidän ryhmämme loppurauhoittuminen. Teemme tä-

män jokaisella kerralla ennen kuin osallistujat lähtevät jatkamaan päiväänsä, Tsemppi-valmennuksen ohjaaja ja Virtaa Varustamoista -hankkeen projektikoordinaattori Heini Sajalin kertoo.

Diakin projektikoordinaattori, valmennuksen toinen ohjaaja Anne Korhonen kertoo, että ryhmässä pyritään tunnistamaan ja sanoittamaan osallistujien taitoja ja osaamisia.

– Jokaisella on yksilöllinen syy

taustalla sille, miksi on joutunut työelämän ulkopuolelle. Halusimme tähän valmennukseen tulevaisuuteen katsovan ja ratkaisukeskeisen otteen, Korhonen sanoo.

ERÄS VIIME KEVÄÄN ryhmään osallistuneista on helsinkiläinen Leena (nimi muutettu). Hän oli huomannut kirkon ilmoitustaululla ilmoituksen Tsemppi-valmennuksesta. Leena oli ollut terveyssyistä työeläkkeellä, mutta koki kuitenkin halua palata töihin osa-aikaisesti ja tehdä jotain yhteiskunnallisesti merkityksellistä.

Leena haki valmennukseen ja häntä pyydettiin alkuhaastatteluun,

jossa kartoitettiin nykytilannetta, tarpeita ja elämän eri osa-alueita. Samalla keskusteltiin teemoista ja rakenteesta, joista valmennus tulisi koostumaan.

KUN VALMENNUS KÄYNNISTYI, jokaisella kahdeksalla tapaamiskerralla käsiteltiin eri teemaa. Teemoja olivat muun muassa arjen roolit, tunteet, valmiudet ja taidot kohti työelämää. Kaikki nämä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat työnhakuun ja työllistymiseen.

Heini Sajalinin ja Anne Korhosen mielestä on tärkeää, että ryhmässä on turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, sillä tämä mahdollistaa

Anne Korhonen kertoo, että kun yhdellä elämän osa-alueella jokin liikahtaa parempaan suuntaan, myös yksilön elämän muutkin osa-alueet paranevat.

Tsemppivalmennukseen on matala kynnys

Tsemppi-valmennus sisältää kaksi yksilötapaamista ja kahdeksan ryhmätapaamista. Se on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville 25–55-vuotiaille helsinkiläisille.

Seuraava Tsemppi-valmennus alkaa keskiviikkona 2.10. Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Infotilaisuus pidetään samassa paikassa 10.9. kello 12. Lisätietoa ja ilmoittautuminen valmennukseen: Heini Sajalin, heini.sajalin@evl.fi tai p. 050 305 0568.

Hanketta toteuttavat Helsingin seurakuntayhtymä ja Diakoniaammattikorkeakoulu. Rahoittava viranomainen on Hämeen ELY-keskus.

asioiden jakamisen muiden kanssa ja sitä kautta myös niiden käsittelemisen.

Osallistujia pyydettiin ensimmäisellä tapaamiskerralla huhtikuussa ja viimeisellä kokoontumisella kesäkuussa täyttämään elämän arviointimoniste ja pohtimaan elämää eri näkökulmista.

– Tänään käytiin läpi tätä kaaviota ja kävi ilmi, että kun yksi osa-alue

elämässä vähän paranee, niin äkkiä lähtevät muutkin alueet paranemaan. Minulla muutosta tapahtui kaikessa parempaan suuntaan, Leena kuvailee.

” Tämä valmennus oli kuin tehty minulle. LEENA

LEENA KOKEE HYÖTYNEENSÄ valmennuksesta paljon. Ennen valmennuksen alkamista hän oli hakenut kiinnostavaa työpaikkaa, josta ei ollut lopulta saanut vastausta. Kokemus kolautti hänen itsetuntoaan ja rohkeuttaan työnhaussa.

– Ajattelin, että eihän ne minua halua sinne, ne ottaa jonkun nuoremman. Heti tämän valmennuksen alkukeskustelun jälkeen sain kuitenkin sellaisen tsempin päälle, että istuin autossa ja käytin monta tuntia siihen, että sain ne ihmiset kiinni ja sieltä jonkun vastauksen hakemukseeni, hän muistelee.

Lopulta Leena sai juuri sen työpaikan, jonka hän halusikin.

Kun valmennuksen viimeisellä tapaamiskerralla pohdittiin muutosta ja kehitystä, jota valmennuksen aikana osallistujilla oli tapahtunut,

Tapaamisten loppurentoutuksessa keho ja mieli

hetkellisen rauhoituksen ennen kotiinlähtöä.

moni koki muutosta parempaan yhdellä tai useammalla elämän osaalueella.

– Yleinen viesti osallistujilta oli, että jos alussa tulevaisuuteen katsominen tuntui vaikealta, eikä elämää suunnitellut pitkälle, niin tämän valmennuksen aikana rohkeus ja luottamus katsoa pidemmälle olivat kasvaneet, Heini Sajalin kuvailee.

Eräs valmennukseen osallistunut puolestaan kertoi, että hän näki itsensä tulevaisuudessa työntekijänä ja ammattilaisena.

– Monella voi olla monenlaisia kiviä painamassa repussaan, mutta täällä sillä ei ole merkitystä, sillä me emme jää puimaan sitä, vaan mietitään, mitkä voisivat olla askeleet eteenpäin, Anne Korhonen sanoo.

TAPAAMISKERROILLA SAATETTIIN käyttää apuna voimavarakarttoja, joihin listattiin osallistujien yksilöllisiä toiveita ja tavoitteita. Tapaamisissa kävi myös vierailijoita kuten diakoni, Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden työkykykoordinaattori ja kaksi työelämään palannutta kokemusasiantuntijaa.

Leena kertoo, että ensimmäisillä tapaamiskerroilla ryhmässä oli aistittavissa pientä arkuutta muille avautumisessa. Omista kokemuksista jakaminen oli vapaaehtoista, mutta Leena halusi heti kertoa.

– Minusta tuntui, että se on se homman nimi, että tänne tullaan jakamaan ja selkeyttämään ääneen ajatuksia. Ihmiset olivat ekoilla kerroilla ehkä vähän varovaisia, mutta lopulta jokainen osallistuja kertoi

kokemuksistaan.

Valmennuksessa jaettiin vaikeita, toisinaan tunteitakin herättäviä asioita. Jokainen toi ryhmään oman osansa ja vaikutti dynamiikkaan. Osallistujat saivat toinen toisiltaan myös vertaistukea ja vinkkejä.

– Tämä valmennus oli kuin tehty minulle, sillä kaikki täsmäsi elämäntilanteeseeni. Minulla oli sellainen lentävä lausahdus näillä tapaamisilla, että olin tänäänkin vähän väsynyt, mutta taas kannatti tulla.

VALMENNUS SELVENSI Leenalle, millaista työtä hän todella haluaa tehdä. Ohjaajat kannustivat pohtimaan omia voimavaroja ja tulevaisuuden haaveita. Leena oivalsi muun muassa, että inhimillisyys on merkityksellinen arvo, jota hän haluaa vaalia jatkossa työssään.

Suomalainen työkulttuuri on hänen kokemuksensa mukaan hyvin mustavalkoista, jolloin ihmiset ovat joko työelämässä tai vaihtoehtoisesti eläkkeellä tai sairastamassa. Hän toivoisi, että osatyökykyisyys huomioitaisiin paremmin Suomessa, ja että töitä olisi täyden eläköitymisen sijaan mahdollista tehdä vaikka edes vähän.

Leena suosittelee valmennusta myös muille, sillä Tsemppi-valmennuksessa käsiteltiin laaja-alaisesti ja positiivisella otteella elämänhallintaa sekä elämäntilanteita.

– Fokus oli koko ajan tulevaisuudessa, tavoitteissa ja toivossa.

Leenan nimi on muutettu hänen yksityisyytensä suojelemiseksi.

saavat

Halukkaat saavat sytyttää tapaamisilla myös tuohuksen ja hiljentyä miettimään itselle tärkeitä teemoja.

Heini Sajalin käy valmennuksessa läpi eri teemoja, jotka vaikuttavat elämän hallittavuuteen sekä voimavaroihin.

Helsingin helmi kirkastuu

Tuomiokirkon pohjois- ja länsipuolen

julkisivut sekä keskustorni kunnostetaan marraskuun alkuun mennessä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Tuomiokirkko on osittain rakennustelineiden peitossa, ja keskustorni on kokonaan huputettu. Pääsisäänkäynti on kadonnut työmaa-aidan taakse. Helmikuun lopussa aloitettu julkisivuremontti on täydessä vauhdissa samaan aikaan kun toiminta jatkuu kirkon sisällä. Kirkossa käy keskikesällä 1000–1500 ihmistä päivässä.

Vuosien 2024–25 aikana valtakunnan pääkirkon julkisivu remontoidaan kokonaan, tukipylväiden juurista keskustornin huipulla sijaitse-

Pylvään yläpäätä koristavat akanthuslehdet vaativat korjausta. Noin kolmannes lehdistä uusitaan.

– Perinteiset kalkkimaalit eivät ole ikuisia, mutta ne ovat helposti huollettavia ja melko edullisia, sanoo arkkitehti Vilhelm Helander.

van ristin sakaroihin asti. – Edellinen suuri julkisivuremontti tehtiin 1990-luvun lopulla. Sen jälkeen pohjoispuolella ei ole tehty mitään, mutta Senaatintorin puolta ja molempia sivurakennuksia on korjattu eri kohdista kuuteen otteeseen, kertoo hankepäällikkö Kai Heinävaara Helsingin seurakuntayhtymästä.

Tämän jatkuvan korjauksen menetelmän huono puoli on se, että jokin kirkon kulma on usein työmaana, ja se haittaa seurakunnan perustoimintaa.

KORJAUSSUUNNITELMAN arkkitehdit ovat Vilhelm Helander, joka suunnitteli julkisivuremontin myös 1990-luvulla, sekä Jaakko Penttilä.

– Tuomiokirkon kaltainen rapattu ja maalattu tiilirakennus vaatii jatkuvaa hoitoa, etenkin ankarassa meri-ilmastossa, Helander sanoo.

– Pintarappaus ja maalaus muodostavat niin sanotun uhripinnan, jota korjaamalla suojataan alla olevia rakenteita. Maalauksessa käytetään perinteisiä kalkkimaaleja.

Vaikka kirkko näyttää upean valkoiselta, ammattilaiset tietävät, että seinät on maalattu kolmella eri vaaleanharmaan sävyllä. Tumminta niistä käytetään lähimpänä maata ja vaaleinta lähimpänä taivasta. Maalien sekoittaminen aitoja maaväripigmenttejä käyttäen on oma taitolajinsa. Kalkkimaaleja kun ei voi tilata tehtaasta värikoodin avulla. Sävyerot ovat hyvin pieniä, mutta sitten kun niitä katsoo kaukaa isossa pinnassa, pienetkin sävyerot näkyvät Helanderin mukaan voimakkaasti.

– Maalit on sävytetty täällä työmaalla annettujen mallien mukaan. Ne on tehty ammattimaalarien sanoin ”ranteella”, sanoo maalari-

mestari Raimo Laeslehto. Hän on suunnitellut ja valvonut rappaus-, maalaus- ja kultaustöitä lukuisissa Helsingin kirkoissa, myös ortodoksikirkoissa.

URAKKAAN KUULUU keskitornin ristin kultaus, joka on tehty edellisen kerran vuonna 2009. Pohjatöiden tekeminen on aloitettu. Työntekijöitä suojaa katos, sillä paikalla ei saa tuulla eikä vetää yhtään. Ennen lehtikultakerrosta risti maalataan kullanvärisellä pohjamaalilla.

– Jos jostain tietystä kohdasta lähtee rappaus tai maali ei kestä, pitää myös selvittää, miksi niin käy, Laeslehto sanoo.

Nyt tutkitaan myös kantavien pylväiden kunto. Kirkon 24 pylvästä ovat jatkuvasti alttiina sateelle. Pakkanen ja sula vuorottelevat, ja kosteus valuu juureen. Riskinä on pakkasrapautuminen, jolloin pylvään runkomateriaalit tiili ja laasti pyrkivät rapautumaan pikkuhiljaa hiekaksi.

– Ensimmäisen tutkitun pylvään alaosa näytti odotettua paremmalta. Märkää oli, mutta ei hiekkaa. Vielä tutkitaan pylväitä rasitetummalta puolelta, Senaatintorin puolelta. Tiilirakenteiden sisälle on onnek-

si jo 1800-luvulla tehty takorautarakenteita. Muutenhan nämä palkit olisivat varmaan tuhannen päreinä, Kai Heinävaara sanoo.

”TUOMIOKIRKON

KALTAINEN RAPATTU

JA MAALATTU

TIILIRAKENNUS VAATII

JATKUVAA HOITOA,

ETENKIN ANKARASSA

MERI-ILMASTOSSA.

ARKKITEHTI

VILHELM HELANDER

Seinässä kiinni olevien koristepilasterien alapäissä tiili on jo rapautunut valurautakuorien sisällä. Korjattavaksi tulee ainakin kymmenkunta pilasteria. Niiden määrä vaikuttaa lopulliseen budjettiin.

MITEN SITTEN rakennustyömaa, seurakunnan viikkotoiminta ja kesän vilkas turistikausi mahtuvat toi-

mimaan samaan taloon?

– Seurakunnalta tulee joka maanantai kahden viikon lista kirkon tilaisuuksista. Siitä selviää, milloin pitää olla hiljaa. Koko työmaan pitää tietää, että hissillä ei ajeta kesken hautajaisia tai vihkimistä, sillä meteli kuuluu sisälle, Heinävaara sanoo. Julkisivuremontin pääurakoitsija on Etelä-Suomen Julkisivupalvelu Oy. Työnjohtaja Aivar Verkin alaisuudessa toimii 14 työntekijää, ja mukana on useampia kansallisuuksia. Alihankkijoita on useita, esimerkiksi kipsikoristeita uusii Entisöinti Athene Oy ja kultaustyöt tekee kultaajamestari Harri Virtanen työryhmineen. Sähköurakoitsija on AnsWatti Oy.

Remontissa korjataan kaikki julkisivut, ikkunat ja vaurioituneet koristeet. Vesikatteesta korjataan huonot kohdat, muuten käyttöikää on vielä jäljellä. Keskustornin risti ja kellon viisarit kullataan, ja julkisivuvalaistus oikaistaan ja puhdistetaan. Koko remontin budjetti tulee olemaan noin 4–5 miljoonaa euroa. Remontti valmistunee loka-marraskuun vaihteessa 2025. Tulevana talvena töissä pidetään muutaman kuukauden tauko sääolojen vuoksi.

Auringonkukkakulkue saapui myös viime vuonna Senaatintorille Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24.8.

Juhla ja tukitapahtuma Senaatintorilla Ukrainan itsenäisyyspäivänä 24.8.

Lauantaina 24.8. kello 13 Senaatintorilla järjestetään United for Ukraine -tilaisuus. Ohjelmassa on valtiojohdon tervehdys sekä musiikkiesityksiä ja yhteislaulua. Tilaisuuden juontaa toimittaja Justas Stasevskij Auringonkukka on Ukrainan kansalliskukka. Järjestäjät toivovat, että mahdollisimman moni tilaisuuteen osallistuva kan-

taisi mukanaan auringonkukkaa. Kukkia jaetaan myös järjestäjien toimesta Senaatintorilla.

United for Ukraine -tilaisuuden järjestävät Kirkko Helsingissä, Ukrainalaisten yhdistys Suomessa ry ja Mothersforpeace ry yhteistyössä Helsingin kaupungin, Helsingin yliopiston ja Ukrainan suurlähetystön kanssa.

– Edellinen suuri julkisivuremontti tehtiin 1990-luvun lopulla. Nyt tehtävällä laajalla peruskorjauksella selvitään toivottavasti seuraavat 25 vuotta, sanoo hankepäällikkö Kai Heinävaara.

Vainajatilojen rakentaminen alkoi Malmin hautausmaalla

Helsingin kaupunki alkoi rakentaa 5.8. vainajien säilytys- ja hyvästelytilaa noin 300 vainajalle Malmin hautausmaan yhteyteen. Rakennustyöt kestävät noin kaksi vuotta.

Aluksi tehdään liikennejärjestelyjä, sitten rakennusalue raivataan ja maanrakennustyöt alkavat. Näkyvä osa vainajatiloista alkaa nousta Malmin kalmistotien itäpuolelle loka–marraskuussa.

Rakennustyöt vaikuttavat etenkin pyöräilyn ja jalankulun reitteihin hautausmaan Kehä

I:n päässä. Lähimpänä hautausmaan muuria eli Kehä I:n eteläpuolella kulkeva pyöräilyn ja jalankulun reitti varataan työmaaliikenteelle. Pyöräilijät ja kävelijät ohjataan kiertoreitille Kehä I:n pohjoispuolelle.

Bussilla idästä päin tulijoiden kannattaa jäädä pois Kehä I:n Tattariharjuntien pysäkillä (H3179) yleensä käytetyn Pihlajamäentien pysäkin (H3475) sijaan. Junaportti suljetaan rakennustöiden ajaksi eli alueelle kuljetaan Malmin kalmistotien Pohjoisesta portista.

Jouluradio ja Sanoma Media sopivat kumppanuudesta kahdeksi vuodeksi

Jouluradio ja Sanoma Media Finland Oy ovat tehneet kaksivuotisen kumppanuussopimuksen. Kumppanuudella vahvistetaan Jouluradion teknistä ja taloudellista pohjaa sekä lisätään kanavan näkyvyyttä. Sanoma hoitaa jatkossa Jouluradion kumppanuusmyynnin.

Tulevalla kaudella Sanoma myy Jouluradion pääkanavalle rajatun määrän sponsorimainok

sia, jotka sopivat kanavan tunnelmaan ja istuvat Jouluradion arvoihin.

Jouluradio jatkaa edelleen itsenäisenä brändinä ja kanavana, joka on voittoa tavoittelematon ja pelkästään joulumusiikkiin keskittyvä. Jouluradio on osa pääkaupunkiseudun seurakuntien Kirkko ja kaupunki -mediaa ja pääosin luterilaisten seurakuntien rahoittama radio.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12. Avoinna to klo 10–13 sekä puhelimitse ma–ti klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ti klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 10–16

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook ja Youtube (kesätauolla) www.helsinginseurakunnat.fi/haaga #kesäkirkonpihalla

JUMALANPALVELUKSET

Kirkon julkisivuremontti jatkuu elokuussa. Messut vietetään kirkonmäellä ulkoilmamessuina. Messu su klo 10. 18.8. Helo, KreiviPalosaari, Marte. 25.8. Mattsson, Helo, Marte.

Iltamessu ke klo 18. 21.8. MuromaNikunen, Marte. 28.8. Kreivi-Palosaari, Marte. Päivärukous klo 12.

TAPAHTUMIA

Kuuletko vielä kesän -konsertti su 25.8. klo 18. Hanne Lappalainen, huilu, Noora Meriläinen, piano. Kunnon kaveri -liikuntahetki 65+ ke 28.8. klo 10 Haaga-salissa. Kesätorstait kirkolla klo 10–13. Grilli kuumana ja makkaranpaistoa klo 11–13. Kahvia, keksiä, mehua, vettä tarjolla klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu.

Aikuisten syysleiri ma–to 23.–26.9. Siikaniemen leirikeskuksessa. Pohditaan voimavaroja jokaiseen päivään muistelun avulla. Täysihoito 2hh, hinta 140 e. Haagasta mukana Sanna Laiho. Tied. ja ilm. 6.9. menn. diakoni Maija Åker, p. 09 2340 6370. Järj. yhdessä Töölön seurakunnan kanssa. Hiljaisuuden retriitti ma–ke 7.–9.10. Lohirannan leirikeskuksessa. Rukoushetket ja Raamattumeditaatiot rytmittävät päiväämme. Mahdollisuus saunoa ja ulkoilla. Lähtö kirkolta 7.10. klo 10.30, paluu 9.10. klo 15.45. Ohjaajat Miira Muroma-Nikunen ja Mari Silin. Hinta 125 e, sis. majoituksen 1hh, vuodevaatteet, ruokailut ja kuljetukset. Mukaan mahtuu 10. Ilm. elokuun aikana Miira MuromaNikunen p. 050 380 3235. Ääniä ja hiljaisuuksia -luennot kirkolla, ke klo 19. 30.10. Äänitaiteilija, kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti, FT Taina Saarikivi: Hauraiden ja säröisten hiljaisuuksien kuuntelusta. 6.11. Tutkija ja tietokirjailija Kati Mustola: Sateenkaari-Suomen historiaa. 13.11.

Kirjoittaja ja keskustelija Auli

Viitala: Saako luokasta puhua? 27.11. Uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti, TT Jyri Komulainen: Intian vaietut äänet. Luennon jälkeen tilaa kysymyksille ja keskustelulle. Mukana pappi Mari Silin. Iltatee klo 18.30.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki 21.8. alkaen keskiviikkoisin klo 18. Konfirmaatiomessut: Päiväripari la 24.8. klo 10, Porkkala la 24.8. klo 13, Wanha Karhunmäki su 25.8. klo 10, Valkeala su 25.8. klo 13, Lohiranta la 31.8. klo 11.

TAPAHTUMIA

Palstakahvit nautitaan seurakunnan palstalla torstaina 22.8. klo 13–15. Os. Kartanohaan palstaalueen palsta nro 49.

Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot. Harjoitukset 21.8. alkaen keskiviikkoisin Malminkartanon kappelilla lapset (6–12-v.) klo 17–18, nuoret (13–22-v.) klo 18.15–19.30. Uudet laulajat tervetuloa. Ilmoittautuminen ja lisätietoja Sirkku Rintamäeltä, sirkku.rintamaki@evl.fi.

Kastepäivä su 15.9. klo 10–18 Malminkartanon kappelilla. Mukava, mutkaton ja maksuton kastetilaisuus vauvoille, taaperoille, teineille, aikuisille – kaikenikäi-

Menokasvo

Viiden viikon kuoro laulaa Taizé-lauluja

Munkkiniemen kirkossa vietetään 14.9. Levollisuuden messua, jonka Yle nauhoittaa ja radioi myöhemmin syksyllä. Sitä varten vs. kanttori Nea Meriranta pistää pystyyn viiden viikon kuoron.

– Taizé-laulut ovat lyhyitä, kauniita, melodisia lauluja, joita toistetaan monta kertaa. Ne ovat helposti omaksuttavissa toiston takia. Yksinkertaisuus mahdollistaa rauhoittumisen ja meditatiivisuuden laulamisessa, Meriranta kertoo.

Taizé-yhteisö on ekumeeninen luostariyhteisö, jonka kotipaikka on Ranskassa Taizén kylässä. Siellä käy tuhansia nuoria vuosittain, myös Suomesta. Kansainvälisessä yhteisössä lauletaan monilla kielillä; Munkkiniemen ”projektikuorossakin” lauletaan suomeksi, englanniksi ja latinaksi.

Nea Meriranta tuuraa seurakunnan vakituista kanttoria Senni Valtosta, joka on virkavapaalla muiden musiikkiprojektien vuoksi. Kun hän palaa, Me-

sille! Seurakunta tarjoaa kakkukahvit, kauniit puitteet, musiikkia ja lainaa tarvittaessa kastemekon. Kastepäivä on avoin myös muille kuin Kannelmäen seurakunnan alueella asuville. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset. Kasteaikoja on varattavissa tunnin välein klo 10 alkaen. Ilmoittautuminen ma 9.9. mennessä virastoon, p. 09 2340 3800. Lue lisää nettisivuiltamme.

Voimavararyhmä viisi kertaa torstaisin ajalla 19.9.–17.10. klo 18–19.30 Klanulla. Jokaisesta ihmisestä löytyy voimavaroja ja myönteisiä asioita. Tule mukaan löytämään yhdessä voimavaroja syksyn alkaessa. Mukaan ryhmään mahtuu 10 henkilöä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 13.9. mennessä vetäjille: diakoni Heini Sinkko, heini.sinkko@evl.fi, p. 09 2340 3841, ja pappi Nina Rajamäki, nina. rajamaki@evl.fi, p. 050 380 1260. Apua ja tukea. Diakoni tavattavissa ilman ajanvarausta Paikassa, Kauppakeskus Kaaren -1. krs, tiistaisin klo 12–15.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti klo 9–13, ke klo 13–16, to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko: Messut su klo 11. 18.8. Vähäkangas, Meriranta. 25.8. Hartikainen, Meriranta.

Munkkiniemen kirkko: Messu su 25.8. klo 13. Hartikainen, Meriranta.

TAPAHTUMIA

Kesäkahvila joka keskiviikko klo 12–13.30 Munkkivuoren kirkossa. Kunnon kaveri -pihajumppa to klo 10.30–11 alkaen 15.8. Munkkivuoren kirkon pihalla. Ohjaaja Anne Luhtala.

Tästä Munkkiniemen kirkosta nauhoitetaan Levollisuuden messu, joka kuullaan syksyllä radiosta. Kanttori Nea Meriranta johtaa Taizé-laulukuoroa.

riranta keskittyy taas lääkäriopintoihinsa. Järjestely toimii hienosti kaikkien osapuolten kannalta.

– Olen opiskellut lääketiedettä kaksi vuotta ja tavannut siellä muitakin muusikoita, Meriranta kertoo.

Levollisuuden messua Taizén tyyliin on vietetty Munkkiniemen seurakunnassa jo kymmenisen vuotta pappi Tarja Frilanderin aloitteesta. Silloin kirkkotila koristellaan ikonein, kynttilöin ja erivärisin kankain. Osallistujille tärkeää on yhteinen hiljaisuus saarnan tilalla – hetki aikaa rauhoittua ja harrastaa sisäistä mietiskelyä. Radiototeutusta mietitään vielä.

EIRA SERKKOLA Kuoroharjoitukset Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3, viitenä torstaina klo 18 alkaen 15.8. Ei tarvitse ilmoittautua eikä osata laulaa stemmoissa. Levollisuuden messu la 14.9. klo 18.

Hiljaisuuden lauluja -kuoro alkaa to 15.8. klo 18–19.30 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Harjoitukset to 15.8., 22.8., 29.8., 5.9. ja 12.9. Esiinnymme Munkkiniemen kirkossa radioitavassa Levollisuuden messussa la 14.9. klo 18. Laulamme meditatiivisia lauluja Taizen luostariyhteisöstä. Lisätietoja kanttori Nea Merirannalta, p. 050 411 9161. Luontoperhekerhon retki Lehtisaaren luontoon to 15.8. klo 17.30–19. Tapaaminen klo 17.30 Lehtisaaren Alepan edessä. Ota mukaan omat eväät. Lisätiedot ja ilmoittautuminen rauna.mannermaa@evl.fi. Avoin perhekerho ma 19.8. klo 9.30–11.30 ja ke 21.8. klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Lisätietoja Leena Eronen. Vauvakerho ma 19.8. klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa. Pop up -infoa Digistä ti 20.8. klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla. Pitsaa ja lautapelejä ti 20.8. klo 17.30–20 Munkkivuoren seurakuntatalolla. Tule valmistamaan oma pitsasi ja pelaamaan lautapelejä yksin, kaverisi kanssa tai perheporukalla.

Ilta tulilla to 29.8. klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Tuo mukaan omat paistettavat. Lähetyksen pihajuhla pe 30.8. klo 15 Munkkiniemen kirkon pihalla. Seurakuntaviraston aukioloajat ovat muuttuneet. Katso uudet ajat tekstin alusta.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna kesä–elokuussa ke klo 13–16, pe klo 12–15, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet:

Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 18.8. klo 10. Luoma, Vuori, Ahola. Messun aluksi lasten esikouluun, päiväkotiin ja kerhoon siunaaminen, jonka jälkeen musiikkipyhäkoulu.

Messu su 25.8. klo 10. Vuori, Luoma, Ahola. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Kunnon kaveri -jumppa yli 65-vuotiaille maanantaisin klo 13.30 kirkolla. Rukouspiiri keskiviikkoisin klo 13 kirkolla. Rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta.

Aamukellari to 22.8. ja 29.8. klo 9–11 kirkolla. Maksutonta aamupuuroa ja rentoa yhdessäoloa. Pop up -perhekerho pe 23.8. klo 10–11.30 Konalan Aittapuistossa,

Sotilaspellontie 7. Laululeikkihetki ja pientä välipalaa. Lapsiperheiden avoin aamu maanantaisin 26.8. alkaen klo 10–11.30 kirkolla perhekellarin tiloissa. Leikkiä ja yhdessäoloa. Mitä vielä -valmennusryhmä hiljattain eläköityneille kahdeksan kertaa torstaisin 3.10. alkaen klo 13–15.30 kirkolla. Haku ryhmään on elokuun lopussa ja siitä ilmoitetaan erikseen. Työ ja siihen liittyvät ihmissuhteet jäävät taakse – mitä tulee niiden tilalle? Miten ihminen asemoi itsensä uudestaan, kun työ ei enää määrittele omaa identiteettiä? Mitä uutta voin vielä oppia, mitä saada aikaiseksi? Näitä ja muita asioista pohdimme yhdessä. Ohj. lääketieteen tohtori Sakari Karjalainen ja pastori Haka Kekäläinen. Tied. erkkisakarikarjalainen@ gmail.com.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B. Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12 (puhelinpalvelua ei perjantaisin 30.8. asti) p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–to klo 9–17, pe klo 9–14 pääsymaksu/kirkkopassi, arkisin klo 18–21 ja su klo 12–18 vapaa pääsy

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna

C43, ma–to klo 10–16, pe klo 10–14 pääsymaksu/kirkkopassi

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), 18.8. messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu ja pyhäkoulu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Kastepäivänä mutkattomasti kasteelle

Kastepäivää vietetään Malminkartanon kappelilla lauantaina 15.9. klo 10–18. Kasteelle ovat tervetulleita kaikenikäiset: vauvojen lisäksi taaperot ja isommat lapset samoin kuin aikuisetkin. Myös muualta kuin Kannelmäen seurakunnan alueelta voi tulla kastettavaksi.

Seurakunta tarjoaa kakkukahvit, musiikkia ja kauniit puitteet sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset.

Ilmoittaudu virastoon p. 09 2340 3800 ma 9.9. mennessä. Kasteaikoja on varattavissa tunnin välein. Kappelin osoite on Vellikellonpolku 8.

Perinteisen kaavan messu su 25.8. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke 28.8. klo 18 Agricolan kirkossa. 170-vuotisjuhlamessu su 1.9. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Kirkonkellokonsertti pihalla klo 13.30. Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkon kryptassa. Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa, 24.8. Rauhanmessu

TAPAHTUMIA

Annankulmassa: Diakoniavastaanotot keskittyvät Annankatu 14 D:hen 30.8. asti. Ke klo 12–12.30 voi soittaa tai käydä varaamassa ajan diakoniatyöntekijälle Annankatu 14 D tai arkisin puhelimitse, sähköpostitse tai yhteydenottolomakkeella netistä. Töissä olevan diakoniatyöntekijän yhteystietoja oman alueen työntekijän ollessa lomalla voi tiedustella virastosta, p. 09 2340 6200.

Annankulman olohuone to klo 11 ja pe klo 9.

Hyvän toivon kappelilla: Hiljaisuuden jooga pe 16.8. klo 17. Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Yhteisöruokailu ma klo 17. Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30. Koululaisten Olkkari to klo 14.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Kesän taidenäyttelyt kryptassa. Ma–la klo 10–17, su klo 11–17. Vapaa pääsy. Katso lisää helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta. Cafe Hiekka kryptassa ma–la klo 10–17, su klo 11–17. Lankapiiri ti 27.8. klo 18 kappelissa.

Vanhalla kirkolla: Rukouksen syli -illat to 15.8. ja 22.8. klo 18. Jukka Leppilampi artistiystävineen.

Helsingin Urkukesän päiväkonsertit ti klo 12. Vapaa pääsy. Kuorokerho Vanhan kirkon Varpuset ke klo 15. Mestari Eckhart. Eckhart Tolle – Arjen hengellisyyttä etsimässä to 29.8. klo 17. Kirjamyyntiä, keskustelua, urkumusiikkia ja Mestari Eckhartin saarnojen kuuntelua. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102, klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkon kryptassa. Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Musaryhmä to klo 18. Vapaaehtoisten ilta ti 27.8. klo 17.30.

Katajanokan seurakuntakodilla: Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa: Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 15.

Mikael Agricolan kirkolla: Uskoa ja oikeudenmukaisuutta -elokuvailta to 15.8. klo 18. Perhekerho pe klo 9.30. Tribe-tiistai ti klo 16.30. After school ke klo 15.

Suomenlinnan kirkolla: Gospel & Prayer su 18.8. klo 14.

Helsingin Urkukesän päiväkonsertit ma klo 12. Sisältyvät kirkon 5 euron pääsymaksuun.

Koululaisten Olkkari klo 14 kryptassa.

Helsingin Urkukesän iltakonsertit ke klo 19. Liput 10/5 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Tuomiokirkolla:

Taiteiden yön kuorokavalkadi to 15.8. klo 18–21.30. Vapaa pääsy.

Helsingin Urkukesän iltakonsertit su klo 19. Liput 10/5 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Päivärukous ma klo 12, ke klo 13 ja pe klo 13 kryptassa.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12 kryptassa.

Helsingin Urkukesän päiväkonsertit ke ja pe klo 12. Sisältyvät kirkon 8 euron pääsymaksuun.

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: kallionseurakunta.fi

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Iltamessu klo 18 tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Messu su 18.8. klo 10. Lindfors, Ruuttunen, Oksanen, Niskala. Luomakunnan sunnuntain radioitava kumppanuusmessu su 25.8. klo 10. Ruuttunen, Roininen, Pyylampi, Niskala. Teemana ilmastonmuutos ja luontokato. Puhujana Ville Wahlberg, toimitusjohtaja, Baltic Sea Action Group. Alppilan kirkossa: Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 18.8. Lindfors, Oksanen, 25.8. Ruuttunen, Niskala.

TAPAHTUMIA

Taiteiden yön urkumaraton to 15.8. klo 19–23 Kallion kirkossa. Upeaa urkumusiikkia Kallion kirkon kaksilla uruilla. Urut ja soittajat vaihtuvat puolen tunnin välein. Voit tulla vain hetkeksi tai kuunnella vaikka koko maratonin. Vohveli- ja makkarabuffet kirkon pihalla. Vapaa pääsy. Kallion kirkon torni on avoinna Taiteiden yönä to 15.8. klo 18–23. Tornikierroksille mennään jonottamalla. Edellytyksenä täysi-ikäisyys

sekä sitoutuminen turvaohjeisiin. Torni on avoinna myös lauantaisin klo 11–17 elokuun loppuun asti.

Urkukesän päiväkonsertti to klo 12–12.30 Kallion kirkossa. 15.8. Anna Maria Böckerman, 22.8. Tommi Niskala, 29.8. Dag-Ulrik Almqvist. Vapaa pääsy.

Urkukesän konsertti ma klo 19–20 Kallion kirkossa. 19.8. Johann Vexo, urut, 26.8. Pieter van Dijk, urut. Liput 10/5 e.

Sydänrukous tiistaisin klo 8.30–9 Kallion kirkossa. Hiljainen rukoushetki kirkkosalissa. Tavoitteena on löytää rakastavan Jumalan läsnäolo omassa itsessä ja elämässä. Unkarinkielinen musikaali Perisynti ja luomiskertomus ti 20.8. klo 18 Alppilan kirkossa. Unkarilainen Gabriel-yhtye esittää rockmusikaali Perisynnin. Esitys tekstitetään suomeksi. Vapaa pääsy. Kohdataan kirkolla keskiviikkoisin klo 13. Kallion kirkkosalissa yllätysohjelmaa, jonka jälkeen kahvit.

Lasten perjantai joka viikko klo 9–11 Alppilan kirkossa. Perheiden oma olohuone, jossa on juttuseuraa ja puuhaa lapsille ja aikuisille. Kirkkohetki klo 10. Kahvia, mehua ja pientä purtavaa. Lisätietoja Tuulikilta p. 050 462 0989. Monikulttuurinen lauantai-ilta la 17.8. klo 17 Alppilan kirkossa. Rentoa yhdessäoloa – Relaxed Multicultural Evening. Welcome. Kallion kirkon kahvila avoinna keskiviikosta lauantaihin klo 11–16. Viikon keitto tai pannari 5 euroa. Myynnissä myös kahvilan herkut ja kirkon uudet turistituotteet. Kappelisalissa Kati Helinin taidenäyttely. Selma Chen, Taiwanin evankelisluterilaisen kirkon johtaja, vierailee Alppilan kirkossa pe 30.8. Kaikille avoin yhteinen tapaaminen ja keskustelutilaisuus klo 19–20.30. Chen on innostunut erityisesti nuorista, tasa-arvotyöstä ja naisjohtajuudesta sekä kirkon roolista näiden vahvistajana.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Seurat 4.9. klo 19. Kahvit klo 18.30.

TAPAHTUMIA

Tuula Alhon taidetta 1.8.–31.8.

Sururyhmiä menetyksestä toipuville

Sururyhmässä saa jakaa ajatuksia ja tunteita läheisen kuolemaan ja suruun liittyen sekä keskustella luottamuksellisesti ja kysyä vaikeitakin kysymyksiä. Samassa elämäntilanteessa olevien kanssa on mahdollisuus jakaa kokemuksia siitä, mikä tuntuu raskaalta ja miten jaksaa uudessa tilanteessa eteenpäin omia voimavaroja vahvistaen. Suosittelemme, että menetyksestä on ryhmän alkaessa kulunut ainakin muutama kuukausi. Syksyn mittaan sururyhmiä järjestetään eri puolilla Helsinkiä. Syyskuussa alkavat ryhmät Malmin (lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 050 570 4648/Malmi, p. 050 344 3558/Tapuli), Mikaelin (p. 050 479 9448), Oulunkylän (p. 050 380 3483) ja Paavalin (p. 09 2340 5400) seurakunnissa. Katso myös: helsinginseurakunnat.fi/apuajatukea Ryhmät ovat maksuttomia ja kaikille avoimia asuinpaikasta ja seurakuntaan kuulumisesta riippumatta.

PopPaavali 24.8.

Tervetuloa nauttimaan piknik-henkisestä minifestivaalista lauantaina 24.8. kello 16–22 Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5.

PopPaavalissa esiintyvät Ville Leinonen, Ystävät, Modem, Salaliitto, Shadowplay ja yllätysartisti. Bändien vaihtojen aikana levyjä soittavat Dj Bunuel, Pastori Kanalan pyhäkoulu ja Dj Nancy Imatra. Vapaa pääsy.

kirkkosalin ja B-rapun aulassa. La Mer La Mer – Taiteiden yön konsertti to 15.8. klo 19. Sopraano Niina Tamminiemi, säveltäjä Johannes Wist, pianisti Kumi Komori sekä bandoneontaituri, urkuri, pianisti Mikko Helenius ja runoilija Miira Sippola. Maksuton. Avoin perhekerho ma, ti ja pe klo 9–11 D-rapun kerhotiloissa. Rukouspiiri tiistaisin klo 18 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs. Varhaisnuorten Krypta tiistaisin klo 16–18 Kryptassa. Alakouluikäisille.

Nuortenillat ke ja pe klo 18–21 Kryptassa. Yläkouluikäisistä nuoriin aikuisiin.

Lentopalloa aikuisille keskiviikkoisin klo 19–21 liikuntasalissa, C-rap-

Alpha-kurssi 5.9.–12.12. tiistaisin klo 18–20 Kirkkokahvilassa. Keskustelua kristinuskosta ja ruokailu. Kurssi käy aikuisrippikoulusta. Tied. markus.ek@evl.fi. Selviytymisen aika ja Lauttasaari -luento ja valokuvanäyttely jatkosodan päättymisen muistoksi to 19.9. klo 18–20 kirkkosalissa. Kirkkokahvilan lounas arkisin klo 11–14. Aikuiset 11 e. Yhteisölounas torstaisin klo 11–14. Aikuiset 5 e.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 18.8. klo 10. Saarimaa ja Koivisto. Puolen tunnin messu 21.8. klo 18. Koivisto. Messu 25.8. klo 11 Vallilan siirtolapuutarhan kerhomajalla, Elisabeth Kochintie 1. Koivisto ja Kanala. Paavalinkirkossa ei ole messua. Puolen tunnin messu 28.8. klo 18. Flinck.

TAPAHTUMAT

Taiteiden yö 15.8. klo 16.30–21. Lapsille ja aikuiselle ohjelmaa. Hyvän mielen lauantai -retki Helsingin Taidehallille 24.8. Lähtö kirkon sisäpihalta klo 13. Ilm. 23.8. asti sade.kultanen@evl.fi tai p. 050 464 7168. Retki on maksuton, maksimissaan 20 hlöä. Liikumme julkisilla kulkuvälineillä. PopPaavali 24.8. klo 16–22. Vapaa pääsy. Ilmaiskonsertissa esiintyvät muun muassa Shadowplay, Salaliitto, Ville Leinonen, Ystävät, Modem ja DJ Bunuel sekä DJ Pastori Kanalan pyhäkoulu. Lempeää ulkojumppaa tiistaisin klo 13.15–14. Sateen sattuessa sisällä. Maksuton.

alkaen 19.9. Terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä aikuisille. Ilmoittautumiset 16.9. mennessä sähköpostitse osoitteeseen virkkunenjulia@ gmail.com.

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Muskarit 0–3-vuotiaille 26.8. alkaen. Ilm. avoinna 1.8. alk. Sylivauvat-ryhmä ti alkaen 10.9. klo 9.30–11. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille ja heidän vauvoilleen. Maksuton. Ilm. tuija.heinonen@evl.fi.

Perhekahvila to alkaen 29.8. klo 9–11. Yhdessäoloa, leikkiä lapsille, pientä syötävää. Avoin kaikille.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15, puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15 p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu sunnuntaisin klo 10. Töölön kirkko: Messutoiminta kesätauolla 31.8. asti.

Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

Meilahden kirkko:

Messu sunnuntaisin klo 12. Fokus:

Arki-illan ehtoollinen torstaisin klo 18.

TAPAHTUMIA

pu. Hyvällä säällä peli klo 18–20 Poliisien majalle vievän tien varrella. Tied. Risto, p. 0400 204 844. Grilli- ja saunailta la 17.8. ja 31.8. klo 16–20 C-rapussa, 2. krs. Miesten saunavuoro klo 16–18, naisten klo 18–20. Sauna 5 e. Takapihan grilli kuumana klo 16–20. Omat grillattavat mukaan.

Seniorijumppa keskiviikkoisin 21.8. alkaen klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, C-rappu. Maksuton. Tied. Katarina, p. 050 557 6274. Raamattupiiri to 22.8. klo 18 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs. Kuluttajaliiton luento ma 26.8. klo 13 kirkkosalissa. Miten onnistuu arki ilman internetiä?

Hiljaisuuden joogaa su 1.9. klo 14–15.30 liikuntasalissa.

Gospel-dance joka toisena parittoman viikon torstaina 12.9.–7.11. klo 18–19. Maksuton. Pihakahvila tiistaisin klo 14–15. Sukkatunti keskiviikkoisin klo 12–14 nuorisotilassa. Alkaa 28.8. ja päättyy 27.11. Syksyn villiyrtit ja -marjat 29.8. klo 12–13.30. Tule tutustumaan yleisimpiin villiyrtteihin ja -marjoihin. Kurssilla opitaan yrttien ja marjojen hyvinvointivaikutuksia ja käyttämään niitä muun muassa pirtelöissä. Ilm. 23.8 mennessä birgitta.huhtaluhta@evl.fi tai p. 050 380 4198. Kehonhuolto 4.9. alk. keskiviikkoisin klo 15.15–16. Oma alusta mukaan. Ilmoittautuminen 26.8. mennessä birgitta.huhtaluhta@evl. fi tai p. 050 380 4198. Maksuton. Syyspäiväkirja torstaisin klo 17–19

Kaikki tapahtumat ja alkavat ryhmät seurakuntatoolo.fi.

Diakonia arkisin p. 09 2340 6318. Temppeliaukion kirkko avoinna päivittäin. Tarjoamme opastuksia ja musiikkielämyksiä. Lisätiedot temppeliaukionkirkko.fi. Citypyhiinvaellus la 24.8. klo 10–16. Lähtö Temppeliaukiolta. Reitin pituus n. 10 km. Elämänmakuisia keskusteluja ja pohdintatehtäviä. Kierrämme Töölön kirkot ja toimipisteet. Omat eväät, seurakunta tarjoaa kahvit. Vaellus on maksuton. Ilm. niina.marjanen@ evl.fi, p. 050 345 0524. Alfa-kurssi to 5.9. alkaen klo 18–20 Temppeliaukion kirkon seurakuntasalissa ja 31.10. Töölön kirkolla. Tutkimme elämän tarkoitusta kristinuskon näkökulmasta, syömme yhdessä iltapalaa, katsomme alustuksen ja vaihdamme ajatuk-

sia. Lisätiedot ja ilm. birgitta. hamalainen@evl.fi.

Aikuisten syysleiri Jokainen on oman elämänsä sankari 23.–26.9. Siikaniemessä. Pohditaan omaa elämää ja etsitään merkityksiä sekä voimavaroja muistelun avulla. Täysihoito 2 hh hinta 140 e sis. ruokailut, petivaatteet, ohjelman ja kuljetukset. Ohjaajina diakonit Maija Åker Töölöstä ja Sanna Laiho Haagasta. Ilm. 6.9. mennessä Maija Åker p. 09 2340 6370.

Syysretki kaunista kanavareittiä risteillen ti 3.9. Hinta 30 e sis. lounaan ja risteilyn. HSL-liput omakustanteisesti. Lounas klo 12. Retki päättyy Kauppatorille n. klo 15. Etusijalla Töölön seurakunnan alueella asuvat. Lisätiedot ja ilm. 23.8. mennessä arkisin p. 09 2340 6318.

Syksyn avoimet perhekerhot 19.8.–13.12.2024 (ei vko 42). Lisätiedot seurakuntatoolo.fi/lapset/ vauva-ja-perhekerhot.

Temppeliaukion kirkko:

Taiteiden yön arkkitehtuurivisa ja urkukonsertti to 15.8. klo 17.30–18.15 sekä arkkitehtuuriteemaopastus ja urkukonsertti klo 19–19.50. Mukaan enintään 30 hlöä/tilaisuus. Ei ennakkoilmoittautumista, paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Opastusrannekkeen nouto kirkon pääovelta 30 min ennen tilaisuuden alkua. Huom. tilaisuudet ovat suomenkielisiä.

Sururyhmä to 3.10.–31.10 klo 13–15. Suljettu vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Lisätiedot ja ilm. Heidi Syngelmä p. 09 2340 4741. Meilahden kirkko: Esikoisvauvakerho to 22.8.–28.11. klo 14–15.30. Vertaistukea, kahvia, loruja ja lauluja. Maksuton. Ilm. seurakuntatoolo.fi/lapset.

Nuorten aikuisten yhteisöllisen toiminnan suunnittelu starttaa ma 26.8. klo 18. Sinä 20–40-vuotias, tule mukaan kuulemaan yhteisön rakentamisesta ja syksylle suunnitellusta toiminnasta. Tutustutaan toisiimme ja ideoidaan lisää yhdessä. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Lisätiedot birgitta. hamalainen@evl.fi, p. 050 351 7569.

Ruskeasuon Rasti: Runon ja hartauden hetki kera kahvin ti 27.8. klo 13–14.30. Mukana rovasti Erkki Kuusanmäki, diakonissa Sirkku Kuusanmäki ja vapaaehtoisia runonlausujia. Äiti Teresa -piiri ma 26.8. klo 13. Tehdään Äiti Teresa -peittoja ja muita käsitöitä.

Fokus:

Luku- ja kirjoituspiiri pe 6.9. alkaen. Lisätiedot ja ilm. 2.9. mennessä Mari Munne-Kärkelä p. 09 2340 6374.

Mitä vielä? -vertaistukiryhmä eläköityneille ke 2.10.–13.11. klo 10–12.30. Ryhmä sinulle, joka olet eläköitynyt ja tunnet tarvetta tarkastella, miltä eläköityminen on

tuntunut ja mitä se on sinulle tarkoittanut. Ilm. ja lisätiedot 1.–30.8. sirkka1.kovanen@gmail. com tai marjamutanen.mm@ gmail.com.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Viikko-ohjelma 13.9. asti: Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti ja to klo 9.15. Cafe Hermanni ma, ti ja to klo 9.30–13, sekä ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13. 2 e/annos. Apua ja tukea ma, ti ja to klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30. Raamattupiiri ke klo 15–16.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10

Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Kirkkokahvit. Metsämessu Mustikkamaan kesäteatterilla su 18.8. klo 12.

TAPAHTUMIA

Seurakunnan toiminnan kehittämispaja Hertsikan ala-aste, Hillerikuja 4, ma 9.9. klo 17–19.30. Uusinta kevään kehittämispajasta: miten seurakunta voi toimia alueella missä ei ole omia tiloja? Seuraavat kehittämispajat: Kulosaari Il Canto -sali to 19.9. ja ma 4.11. Herttoniemenranta asukastalo Ankkuri ke 2.10. ja 20.11. Myllypuro Metropolian kampus ma 14.10. ja to 28.11. Hertsikan ala-aste to 24.10. Kaikki tilaisuudet klo 17–19.30. Pientä tarjoilua.

Vauva tulossa -ryhmä Myllypuron kirkossa to klo 17–18.30, 19.9., 26.9., 3.10., 10.10., 24.10., 31.10. Ilmoittaudu nettisivuillamme 8.9. mennessä. Metrolla musiikkiin päätöskon-

sertti ti 20.8. klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Spira Ensembe, johtaa Esko Kallio. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu.

Soudelmia – Wene-Wiolin konsertti Myllypuron kirkossa la 24.8. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelmamaksu. Hiljaisuuden retriitti Rafsön saarella Kirkkonummella 27.–29.9. Hinta 130 e sisältää kuljetuksen, majoituksen ja ruokailut. Ilmoittaudu nettisivuillamme 4.9. saakka. Ostaisitko Lintsin rannekkeen vähävaraisille? Sovi toimitus anna. viikari@evl.fi tai p. 050 347 8582. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamylly, Jauhokuja 3. Lisätiedot Sinikka Backman p. 050 596 8946.

Viikkotoimintaa pikkulapsiperheille:

Pienten muskari tiistaisin klo 15–16 Laivalahdenkaari 12 kerhohuone alkaen 20.8.

Perhemuskari tiistaisin klo 17.30–19 Laivalahdenkaari 12 kerhohuone alkaen 20.8.

Perheiden urkumuskari keskiviikkoisin klo 16–17 Myllypuron kirkossa alkaen 21.8.

Perhekerho Kulosaaren seurakuntasalissa torstaisin klo 9.30–11.30 alkaen 22.8.

Perhekerho Myllypuron kirkossa torstaisin klo 9.30–11.30 alkaen 5.9.

Perhekerho Hertsikan Pumpulla Hiihtomäentie 39 klo 9.30–11.30 alkaen 9.9.

Lapsikuoro Nuottiavaimet keskiviikkoisin klo 15–16 Myllypuron kirkossa alkaen 14.8.

Vauvakerho Myllypuron kirkossa tiistaisin klo 9.30–11.30 alkaen 3.9. Muskarit, kuorot ja kerhot ovat maksuttomia. Perhekerhoissa pieni välipalamaksu.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 25.8. Kerhonohjaajat siunataan tehtäväänsä. Östersundomin kirkon kesäillat keskiviikkoisin klo 18. 21.8. Herännäisseurat yhdessä sipoolaisten kanssa, Leena Väyrynen-Si, Pakari-

Eckhart Tolle –Arjen hengellisyyttä etsimässä

Pysähdy hengellisyyden mestareiden, meditatiivisen urkumusiikin ja sielun syvyyksiin johdattavien mestari Eckhartin saarnojen pariin torstaina 29.8. klo 17 alkaen Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Keskustelua, kirjamyyntiä. Tarjolla myös teetä ja pientä suolaista.

Tuula Alhon taidenäyttely Lauttasaaren kirkolla 31.8. asti

”Kukat inspiroivat aina, samoin kaunis maisema. Värit puhuttelevat ja innostavat. Kauneus vetää huomioni puoleensa. Haluan ilmaista tuota kauneutta teoksissani mahdollisimman hyvin ja värikkäästi”, kuvailee Tuula Alho teosmaailmaansa Suomen Taiteilijat ry:n sivuilla. Näyttely avoinna Lauttasaaren kirkon kirkkosalin ja Kirkkokahvilan aulassa, Myllykallionrinne 1.

nen, Iiskola, Aaltonen. 28.8. Kesämessu.

Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

Aikuisille suunnattu viikkotoiminta käynnistyy pääsääntöisesti 1.9. alkaen.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30.

Perheolkkari torstaisin klo 9.30–11. Kesäkahvila Mikaelinkirkon takapihalla torstaisin 29.8. asti klo 13–14.30. Tule viettämään kesäpäivää ja juttelemaan päivän kuulumisia ja nauttimaan kesäkahvilatunnelmasta. Tarjolla kahvia, teetä, leivonnaisia, yhdessäoloa ja iloista seuraa. Kahvilan yhteydessä on myös ilmaiskirpputori. Maksuton. Sateen sattuessa sisätiloissa.

Vartiokylän kirkolla:

Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18, hinta 1 e. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30.

Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30–11.30.

Puotilan kappelilla:

Palstakahvit Puotilan palstalla perjantaisin 30.8. asti klo 12.30–14. Palsta nro 2803. Tule tutustumaan paikkaan ja nauttimaan luonnosta. Aamurukouspiiri maanantaisin klo 9.

Pyhiinvaellus la 17.8. klo 10– n. 17 Östersundomin kirkolta Sipoon vanhalle kirkolle. Reitti kulkee Sipoonkorvessa ja vaatii hyvää peruskuntoa. Matkaa kertyy n. 21 km, osittain poluttomassa maastossa. Lähtö Östersundomin kirkolta ja paluu Sipoosta julkisilla kulkuneuvoilla. Yhteistyössä Sipoon suom. seurakunnan kanssa. Vetäjä Panu Pihkala.

Hiljaisuuden joogaa Vartiokylän kirkolla 5 kertaa sunnuntaisin 8.9.–6.10. klo 17.30–19. Hinta 25 e, ilm. verkkosivujemme kautta. Sururyhmä (vertaistukiryhmä) läheisen elämäntoverinsa hiljattain menettäneille Mikaelinkirkolla kokoontuen viitenä torstaina, alkaen 17.9. klo 15.30. Menetyksestä on hyvä olla kulunut vähintään joitakin kuukausia. Ryhmässä on mahdollista jakaa suruun, kuolemaan ja menetykseen liittyviä tunteita kohtalotovereiden kanssa. Ilm. ja lisätied. milla.makitalo@evl. fi tai p. 050 479 9448. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

PIXABAY

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13, ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa:

Konfirmaatiomessu su 18.8. klo 10. Nurminen, Lyytinen, Malve ja bändi. Mukana Margit ja Marika Pulkkinen.

Verkostomessu su 18.8. klo 16. Puhe Remo Ronkainen, juonto ja liturgia Tinja Halunen, musiikki Verkosto Kollektiivi. Lapsille pyhäkoulu.

Messu su 25.8. klo 10. Ronkainen, Kaskinen, Jussi-Pekka Heikkilä. Verkostomessu su 25.8. klo 16. Puhe Tinja Halunen, juonto ja liturgia Riikka Hartikainen, musiikki Verkosto Kollektiivi. Lapsille pyhäkoulu.

Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalossa:

Messu su 18.8. klo 12. Vaulas, Salonen, Niva-Vilkko.

Messu su 25.8. klo 12. Ronkainen, Kaskinen, Jussi-Pekka Heikkilä. Diakoniamessu su 1.9. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Mukana diakoniatyöntekijät Menezes, Moilanen ja Saarela Messu Vartiosaaren Metsäkirkossa su 18.8. klo 14. Kaskinen. Karjalaisen kansan messu su 1.9. klo 11 Karjalaisten kesäkodilla, Meri Perttilän polku 8. Salonen, Tiainen.

TAPAHTUMIA

Kahvilat kirkoilla: Aulakahvio Laajasalon kirkolla ma–to klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla tiistaisin klo 11–14. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: Satamasaarentie 7, 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa keski-

viikkoisin klo 11. Messu kirkossa su 18.8. klo 11. Ahonen, Vanhanen, Virtanen. Konfirmaatio kirkossa la 24.8. klo

11. Paananen. LiiTo sporttiripari. Konfirmaatio kirkossa la 24.8. klo 14. Vanhanen. Lohiranta. Messu kirkossa su 25.8. klo 11. Sihvola, Ahonen, diakoni Keinänen. Lähimmäisen sunnuntai, seurakuntalaisten siunaaminen arjen tehtäviin.

TAPAHTUMIA

Vuosaaren vapaaehtoismessut Mosaiikkitorilla to 15.8. kello 16–18. Haemme vapaaehtoisia Vuosaaressa toimivin järjestöihin, seurakuntaan ja kaupungin toimipisteisiin. Tule paikan päälle kuulemaan lisää ja tutustumaan eri vapaaehtoistoimijoihin!

ma kuukausi. Ilm. 19.9. mennessä p. 09 2340 6542, pia.nordlund@evl. fi tai p. 09 2340 6522, johanna. joronen@evl.fi. Sururyhmä kirkolla Marielundissa klo 17.30–19 ke 25.9., 9.10., 23.10., 6.11., 20.11. ja 4.12. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to klo 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@ evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti klo 12–13.

Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to klo 10–12, ke klo 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaaehtoisvoimin tiistaisin klo 12–16 ja keskiviikkoisin klo 12–14. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Rukouksen syli -illat 15. ja 22.8.

Vanhassakirkossa ja kirkon puistossa kokoonnutaan suosittuihin Rukouksen syli -iltoihin torstaina 15.8. ja 22.8 kello 18 alkaen. Konsertinomaisessa poikkitaiteellisessa ohjelmassa on musiikin lomassa ajankohtainen puheenvuoro sekä psalmi-improvisaatiota, joka johdattaa yhteisölliseen rukoukseen. Illan kruunaa ehtoollinen. Mukana ovat Jukka Leppilampi, Tove Wingren-Leppilampi, Jukka Tolonen, Junnu Aaltonen, Hillel Tokazier, Kaarle Mannila, Mikko Härkin, Sari Perttu, Eija-Riitta Korhola, seurakunnan vapaaehtoisia ja pastori Juhana Kuusniemi. Kahvikärry palvelee kirkon puistossa ennen tilaisuutta. Vapaa pääsy. Kirkon osoite on Lönnrotinkatu 6.

Wanhan Vuosaaren elojuhlat

Liinamaan puistossa la 17.8. klo 13–16. Tule ravintola- ja siivouspäivän hengessä myymään tuotteitasi tai nauttimaan muiden paikalle tuomista antimista!

Satamapäivä Vuosaaren Satamassa la 31.8. klo 11–15. Kasvomaalausta, pomppulinnaa ja diakonien pöytä.

Virtaa ja voimia arkeen -hyvinvointiryhmä. Pohditko omaa hyvinvointiasi ja arkisia voimavaroja, kaipaatko virtaa ja iloa? Hyvinvointiryhmästä vinkkejä, vertaistukea ja välineitä hyvinvointiin, merkitykselliseen elämään ja itsestä huolehtimiseen. Teemojen valinnassa otetaan huomioon ryhmäläisten toiveita. Ryhmää ohjaa terveydenhoitaja, THM Marja Lindholm. Ilm. 6.9. mennessä eija. keinanen@evl.fi, 09 2340 6541. Kirkolla klo 17.30 ke 18.9., 2.10.,16.10., 30.10. ja 13.11. Sururyhmä on sinulle, joka olet toipumassa läheisen kuolemasta. Yhdessä keskustellen vahvistetaan voimavaroja jaksaa uudessa tilanteessa. Ryhmässä jaksamisen kannalta olisi hyvä, että menetyksestä on kulunut vähintään muuta-

Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1

Puistolan kirkko, Tenavatie 4

Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4

Varustamo, Pekanraitti 16

Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi

FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai

Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu.

Puistolan kirkossa klo 12. Tapanilan kirkon messu kesätauolla.

Luontokirkko Pukinmäessä su 18.8. klo 16. Kokoontuminen klo 16 Säterinportti 1:n edessä, rukousvaellus Weisteenmäelle, jossa kirkkohetki klo 16.30. Kuljettava matka n. 1 km, matkan varrella lyhyitä rukouspysäkkejä. Vaellus ei sovi liikuntaesteisille. Weisteenmäelle voi tulla myös suoraan Närekujan päästä lähtevää metsäpolkua pitkin.

TAPAHTUMIA

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi Waste&Feast Snellu avautuu 19.8., lounas ma–to klo 11–13, lounas 6 e / 3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Syyskuussa lounas myös perjantaisin. Hiljaisuuden Joogan harjoitus keskiviikkoisin klo 9.45–11, joustavat vaatteet ja vesipullo mukaan. Kielikahvila kolmansien maiden kotiäideille perjantaisin klo 10–13.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100. Viulumusiikin helmiä Taiteiden yössä to 15.8. klo 18 Puistolan kirkolla. Sovituksia viululle ja uruille tunnetuista kappaleista. Katariina Jämsä, viulu, Kaisu Rauhamaa, urut. Veisuillat to 22.8. ja 29.8. klo 18.30–20 Tapanilan kirkolla. Tule laulamaan ja soittamaan iki-ihania nuoren seurakunnan veisuja vuosien varrelta kanttori Marin kanssa. Lauluja pääsee laulamaan myös Veisumessussa su 1.9. klo 17 Tapanilan kirkolla. Viikki Four Seasons -kuoro harjoittelee 4.9. alk. ke klo 19–20.40 Viikin kirkolla. Ohjelmisto koostuu pääosin kevyemmästä hengellisestä musiikista, spirituaaleista ja messulauluista. We also sing in English! Tervetuloa vuoden vanhaan ryhmäämme, kaikki laulutaitoiset ja laulamisesta innostuneet! Kuoro esiintyy messuissa, palvelutaloissa ja tapahtumissa. Tied. mari.torri-tuominen@evl.fi, p. 050 438 2505.

Seurakunnan kärrysauna to 15.8. klo 16–20 Malmin uimarannalla Vantaanjoella Uimarannantien päässä. Tule rannalle uimaan ja makoisiin löylyihin puulämmitteiseen saunaan.

Tutustuminen Tapulikaupungin kotikaupunkipolkuun to 15.8. klo 18–20. Lähtö Tapulikaupungin srk-kodilta, Maatullinkuja 4. Jos tulet autolla, laita navigaattorisi osoitteeksi Palokoukunkuja 1 ja hae retken vetäjältä parkkilippu. Tied.

markku.arola@evl.fi, p. 0500 777 554. Järj. Malmin srk ja Tunturikerho Kavtsi ry.

Iltaretki Helsingin Tuomiokirkkoon to 29.8. klo 18. Oletko koskaan käynyt sisällä ”isossa valkoisessa kirkossa” keskustassa? Tule tutustumaan. Kutsumme erityisesti Suomeen muuttaneita. Tapaamme Helsingin rautatieasemalla pääovella klo 18. Ilm. 26.8. mennessä: minna-sisko.makinen@evl.fi.

An evening outing to Helsingin Tuomiokirkko on Thursday 29 August at 6 p.m. Have you ever visited ”the large white church” in the center? Join us for an excursion. We especially invite those who have moved to Finland. We will meet at the main entrance of the Helsinki Railway Station at 6 p.m. and continue on foot. Please register by 26 August: minna-sisko. makinen@evl.fi.

Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Opiskelijoiden raamattupiiri ma klo 18–20 Viikin kirkolla 26.8. alkaen. Ryhmä on yhteiskristillinen ja avoin erilaisille Raamatun tulkinnoille. Luemme Jumalan Sanaa ja keskustelemme sen merkityksestä itsellemme. Voit osallistua kerran, satunnaisesti tai säännöllisemmin – niin kuin sinulle sopii. Mukaan ovat tervetulleita kaikki nuoret aikuiset elämäntilanteesta ja kristillisestä viitekehyksestä riippumatta. Sisäänkäynti Agronominkadun puoleisesta sivuovesta. Tied. Markus Keitaanniemi p. 044 538 0403.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa 26.8. alkaen. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Hengellinen keskusteluryhmä työikäisille joka toinen tiistai 20.8. alk. klo 18–20 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla. Avoin kaikille työikäisille, jotka haluavat keskustella hengellisistä kysymyksistä avarassa hengessä. Tied. sari. hakuri@evl.fi, p. 050 544 0554. Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naistenryhmä to klo 11–13 Pukinmäen perhetalo Unikossa, Unikkotie 8. Avoin ryhmä, jossa tutustumme toisiimme ja vaihdamme kuulumisia. Opimme samalla puhumaan paremmin suomea. Pienet lapset voivat olla mukana. Lisätietoa: Raili Lehtinen p. 050 384 4372 tai amanda.hiekkataipale@ evl.fi p. 050 347 5434. Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. niina.mikkola@evl.fi. Sururyhmä läheisensä menettäneille to 5.9.–10.10. klo 13–14.30

Malmin Varustamolla. Ryhmän ohjaajana seurakuntapastori Laura-Elina Strömberg. Ilm. lauraelina.stromberg@evl.fi tai p. 050 570 4648. Ryhmään otetaan seitsemän osallistujaa. Ensisijalla ovat Malmin seurakunnan alueella asuvat.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Tapulin seurakuntakodilla ti 10.9., 24.9., 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11. klo 18–19.30. Vertaistuellista keskustelua toisten läheisensä menettäneiden kanssa. Ryhmää ohjaa diakoniatyöntekijä Anna Korhonen. Ilm. anna.korhonen@ evl.fi, p. 050 344 3558. Ryhmään otetaan seitsemän osallistujaa. Viinipuun lukupiiri ma 2.9. klo 18–19.30 Viikin kirkolla. Syksyn ensimmäisenä kirjana Valérie Perrinin Vettä kukille. Seuraava lukupiiri 7.10. Ilm. petri.jukanen@ evl.fi, p. 050 562 1276. Liikuttava lepopäivä la 5.10. klo 10–14 Malmin Varustamolla. Tule huoltamaan kehoa ja mieltä lempeällä liikunnalla. Klo 10 pilatestunti, klo 11.45 barre-pilates, klo 12.45 rentouttava yin-jooga. Voit valita itsellesi sopivan harjoituksen tai osallistua koko päivään. Omat eväät mukaan. Tarjolla hedelmiä, teetä ja kahvia. Päivä on maksuton. Ilm. ja tied. 1.9. alkaen: aino.poutanen@evl.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tapulin kesäkahvila ma klo 11–12 Tapulin seurakuntakodin pihalla, Maatullinkuja 4.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu. Hävikkileivän jako klo 9, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Malmin Varustamolla.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä:

Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18. Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12, alkaen 5.9. Konfirmaatiomessu su 18.8. klo 11 Käpylän kirkossa, City-rippikoulu. Diakonian kirkkopyhä su 1.9.

Oulunkylän messussa klo 10 ja Käpylän messussa klo 18 saarnaa diakoniatyöntekijä Tiina Harju. Kirkkokahveilla kohtaamista ja keskustelua diakoniasta.

TAPAHTUMIA

Petri Laaksonen – Taiteiden yö Pohjantähden alla to 15.8. klo 20 Oulunkylän kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy, käsiohjelma 10 e. Tuotto lasten ja nuorten tukemiseen Mieli ry:n kautta.

Vapaaehtoistoiminnan startti-ilta to 27.8. klo 17–19 Maunulan kirkolla nykyisille vapaaehtoisille ja uusille, vapaaehtoisuudesta kiinnostuneille. Tarjolla on pientä purtavaa, teetä ja kahvia. Ei ennakkoilmoittautumista.

Hiljaisuuden jooga torstaisin klo 18.30–20 Käpylän kirkolla 12.9.–21.11. Hinta 50 e (10 kertaa). Harjoituksissa yhdistyvät lempeät, kehoa venyttävät joogaliikkeet, kehollinen rukous ja hiljentyminen raamatuntekstin äärellä. Ilmoittautuminen 30.8. mennessä seurakunnan nettisivuilla.

Nuortenleiri pe–su 13.–15.9. Porkkalan leirikeskuksessa. Leirin hinta on 50 e. Ilmoittautuminen nettisivuilla 25.8. mennessä. Perheleiri pe–su 20.–22.9. Lohirannan leirikeskuksessa kouluikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Mukaan mahtuu 6–8 perhettä. Hinta 30 e/aikuinen, 15 e/lapsi, alle 2-v. ilmainen. Ilmoittautuminen nettisivuilla 25.8. mennessä.

Sururyhmä ti 17.9., 24.9., 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11. klo 17.30–19 Oulunkylän kirkolla. Ryhmä on tarkoitettu läheisensä menettäneille ja on avoin kaikille helsinkiläisille. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä: tiina.harju@evl.fi, p. 050 380 3483.

Yhteisöruokailut ovat kohtaamispaikkoja kaiken ikäisille. Vapaaehtoinen maksu: Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–11.30 Oulunkylän kirkolla, 2.9. alkaen.

Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla 4.9. alkaen.

Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla 5.9. alkaen.

Diakonian ajanvaraus- ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11.

Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla. Syksyn tapahtumat ja syysesite löytyvät seurakunnan nettisivuilta. Syysesitettä on jaossa myös aina-

Pyhiinvaellukselle korpeen tai kaupunkiin

Pitkä pyhiinvaellus Östersundomin kirkolta Sipoon vanhalle kirkolle lauantaina 17.8. Reitti kulkee Sipoonkorvessa ja vaatii hyvää peruskuntoa. Vaellettavaa matkaa on noin 21 km, osittain poluttomassa maastossa. Vetäjä teologian tohtori Panu Pihkala. Lähtö Östersundomin kirkolta klo 10 ja paluu Sipoosta julkisilla kulkuneuvoilla noin klo 17. Yhteistyössä Sipoon suomalaisen seurakunnan kanssa. Citypyhiinvaellus Töölön tienoilla lauantaina 24.8. klo 10–16. Lähtö vaellukselle Temppeliaukion kirkon seurakuntasalista, Lutherinkatu 3. Reitin pituus on noin 10 km. Pisteillä elämänmakuista ohjelmaa ja inspiroivia pohdintatehtäviä. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: niina.marjanen@evl.fi, p. 050 3450 524 tai virva.krans@evl.fi, p. 050 3877 145.

kin näissä paikoissa: Oulunkylän seurakunnan kirkot, K-Supermarket Mustapekka ja K-market Pikkupekka, Käpylän kirjasto, Oulunkylän kirjasto. Nappaa talteen syksyn tapahtumat!

Pakilan seurakunta

Seurakuntatoimisto: Palosuontie 1 Puhelinpäivystys ma–ti, to–pe 9–13, ke 13–16 p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet:

Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Tuusjärven riparin konfirmaatiomessu la 17.8. klo 11. Jonna Tolonen, Emma Mönkkönen, Ida Ahtikivi. Nuorten bändi sekä Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen.

Korpirauha 1 riparin konfirmaatiomessu la 17.8. klo 14. Marita Toivonen, Moona Seppä, Emmistiina Koistinen, Venla Lahtinen. Nuorten bändi sekä Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen. Korpirauha 3 riparin konfirmaatiomessu su 18.8. klo 11. Jonna

saapua perjantaina kello 17 lähtien. Ilmoittautumiset seurakunnan verkkosivuilta 16.8. asti. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste&Feast -hävikkiruokaravintola avoinna maanantaista 19.8. alkaen ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 3/6 e. Ystävähinnalla 10 e tarjoat lounaan tarvitsevalle. Hiljaisuuden jooga ti 20.8. klo 10–11.

Lapsiperhetoiminta on alkanut. Katso tapahtumakalenterista, mitä on tarjolla. Mitä meillä tapahtuu? www. helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Kt. lehdestä: Malmin seurakunta.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Tolonen, Hanna-Tuulia Haavisto, Emmistiina Koistinen. Nuorten bändi sekä Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen.

Korpirauha 2 riparin konfirmaatiomessu su 18.8. klo 14. Marita Toivonen, Ida Lemmetyinen, Hanna-Tuulia Haavisto, Venla Lahtinen. Nuorten bändi sekä Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen. Wanha Karhunmäki -riparin konfirmaatiomessu la 24.8. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Ida Ahtikivi. Nuorten bändi sekä Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen.

Rantakatti-riparin konfirmaatiomessu su 25.8. klo 11. Emma Mönkkönen, Marita Toivonen, Emmistiina Koistinen. Nuorten bändi sekä Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen. Korpirauha 4 riparin konfirmaatiomessu su 25.8. klo 14. Jouni Pirttijärvi, Ida Ahtikivi. Nuorten bändi sekä Jussi Hirvonen ja Ari Häyrinen.

TAPAHTUMIA

Nuortenilta tiistaisin klo 18. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13.

Perheleiri Korpirauhassa pe–su 6.–8.9. Maksu 60 e sisältää täysihoidon ja vakuutuksen. Alle 5-vuotiaat 20 e ja alle 1-vuotiaat maksutta. Leiri täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä ja ilmoittautuminen on sitova. Kuljetukset leirille ovat omin kyydein. Leirikeskukseen voi

Kehitysvammaisten kirkkopyhä la–su 7.–8.9. Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalvelus ja juhla. Lisätietoja: helsinginseurakunnat. fi/apuajatukea

NÄKÖVAMMAISILLE

Hyvinvointiryhmä. Onko näkösi heikentynyt ja kaipaat tukea terveellisiin elämäntapoihin, kuten ravintoon, liikuntaan ja uneen? Hyvinvointiryhmä viitenä torstaina syys–marraskuussa Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16, alkaen 5.9. klo 10. Hinta 20 e. Ilm. to 22.8. asti p. 0400 339 021, toimisto@fanry.fi.

VIITTOMAKIELELLÄ

Retki Lohjalle ma 2.9. yhdessä HKY:n seniorikerhon kanssa. Kysy Helene Rissaselta paikkatilannetta, p. 050 304 7377. Perhekerho pe 30.8. klo 9.30–n.12 Malmin Varustamossa, Pekanraitti 16. Viittomakielinen messu su 1.9. klo 13 Olarin ruotsinkielisen kirkon puolella, Rälssitilankuja 1, Espoo.

Musiikkia Helsingissä

PERJANTAINA 16.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Valtteri Saarikko, urut. Vierailumaksu 8 e.

SUNNUNTAINA 18.8.

Gospel & Prayer klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Rukousta ja gospelia, Jukka ja Tove Leppilampi. Vapaa pääsy. Klassista laulumusiikkia klo 15 Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Oopperalaulaja Irja Aurooran mestarikurssin konsertti. Tiia-Maria Saari, Anna Valjakka, Satu-Kristiina Vesa ja Yusniel Estrada, laulu, Juho Alakärppä, piano. Muun muassa Straussin lauluja, suomalaista laululyriikkaa sekä Bellinin, Händelin, Mascagnin ja Puccinin oopperaaarioita. Vapaa pääsy.

Lauluja elämän ihmeistä klo 18 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Saara Rauvala ja Jussi Vänttinen, laulu, Tatu Eskelinen, piano. Muun muassa Sibelius, Pylkkänen, Merikanto, Haydn. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anu Pulkkinen, urut. Sibelius, Riše, Takle, Guilmant. Liput 10/5 e.

MAANANTAINA 19.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Trio Barone. Vierailumaksu 5 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Johann Vexo, Ranska, urut. Bach, Vierne. Liput 10/5 e.

TIISTAINA 20.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Santeri Siimes, urut. Vapaa pääsy.

Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Sixten Enlund, urut. Vapaa pääsy.

Metrolla musiikkiin: Kuin sateenkaari klo 19 Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3. Spira Ensemble. Whittall, Lidholm, Kõrvits. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

KESKIVIIKKONA 21.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Santeri Siimes, urut. Vierailumaksu 8 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Suo-

Suomen Kansallisoopperaan kiinnitetty kuubalainen tenori Yusniel Estrada esiintyy yhtenä solistina sunnuntaina 18.8. kello 15 Tuomaankirkossa, Pihlajatie 16. Ohjelmassa kuullaan muun muassa Straussin lauluja, suomalaista laululyriikkaa ja ooppera-aarioita.

menlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Noora Karhuluoma, sopraano, Esa Ylönen, piano ja urut.

Sibelius, Klami, Merikanto, Melartin, Grieg, Tegnér, Waldenby, Palmgren, Piazzolla. Liput 10/5 e.

TORSTAINA 22.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12

Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Tommi Niskala, urut. Vapaa pääsy.

Rukouksen syli klo 18 Vanhassakirkossa ja kirkon puistossa, Lönnrotinkatu 6. Poikkitaiteellinen ohjelma. Musiikkia, puheenvuoro, psalmi-improvisaatiota ja ehtoollinen. Jukka Leppilampi, Tove Wingren-Leppilampi, Jukka Tolonen, Junnu Aaltonen, Hillel Tokazier, Kaarle Mannila, Mikko Härkin, Sari Perttu, Eija-Riitta Korhola, seurakunnan vapaaehtoisia ja Juhana Kuusniemi. Kahvikärry puistossa ennen tilaisuutta. Vapaa pääsy. Veisuilta klo 18.30 Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6. Tule laulamaan ja soittamaan nuoren seurakunnan veisuja vuosien varrelta kanttori Mari Torri-Tuomisen kanssa. Vapaa pääsy. Vastaava ilta myös to 29.8.

PERJANTAINA 23.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12

Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Vierailumaksu 8 e. Birgittalaisluostarin tunnelmissa klo 19 Käpylän kirkossa, Metsolantie 14. Esiintyjinä Sofia Lindroos ja Valter Maasalo. Lauluja Pyhän Birgitan ja Petrus Skänningeläisen hetkipalveluksesta Cantus sororum sekä suomalaista gregorianiikkaa. Lauluja latinaksi, ruotsiksi ja suomeksi. Muutama yhteislaulu. Vapaa pääsy.

LAUANTAINA 24.8.

PopPaavali klo 16–22 Paavalinkirkon sisäpihalla, Sammatintie 5. Piknik-henkinen minifestivaali. Esiintymässä Ville Leinonen, Ystävät, Modem, Salaliitto, Shadowplay ja yllätysartisti. Bändien vaihtojen aikana levyjä soittavat Dj Bunuel, Pastori Kanalan pyhäkoulu ja Dj Nancy Imatra. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 25.8.

Merikannon musiikkia noin klo 13.30 Mikael Agricolan kirkossa, Tehtaankatu 23, kirkkokahvien jälkeen. Annukka Nissilä ja Kullervo Latvanen, laulu, Anssi Pyykkönen, urut. 100 vuotta Oskar Merikannon kuolemasta. Vapaa pääsy. Urkukesän konsertti klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29.

Urkukesän konsertti klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Pieter van Dijk, Alankomaat, urut. Bach, Raas, Matter, van der Horst, Alain. Liput 10/5 e.

TIISTAINA 27.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Kristian Saarinen, urut. Vapaa pääsy.

Five O’Clock Organ klo 17 Johanneksenkirkossa, Korkeavuorenkatu 12. Anna Maria Böckerman ja Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 28.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Anna Pulli-Huomo, urut. Vierailumaksu 8 e.

Urkukesän konsertti klo 19 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Anna-Kaisa Pippuri, oboe, Katri Vanhamäki, urut. Anna Amalia, Telemann, J.S. Bach, Kirnberger, C.P.E. Bach. Liput 10/5 e.

TORSTAINA 29.8.

Kamarikuoro Viva Vox, Sofia Majanen ja Veikko Vallinoja, laulu, Hanna Järvinen, sello, Kadri Toomoja, urut. Muun muassa Duruflé: Requiem. Liput 10/5 e.

MAANANTAINA 26.8. Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Munx Gregoriana. Vierailumaksu 5 e.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Dag-Ulrik Almqvist, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 30.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Loviisa Tuomisto, urut. Vierailumaksu 8 e.

Radalla-festivaali soi Espoossa

Nuorten muusikoiden perustama kamarimusiikkifestivaali Radalla tarjoaa konsertteja 23.‒25.8. Ks. radallafestivaali.fi Heijastuksia pe 23.8. klo 19 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Revittelyä, pysähtyneitä hetkiä ja tutkielma klarinetin soinnillisista mahdollisuuksista. Tami Pohjola, viulu, Rebecca Roozeman, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Hanna Hujanen, klarinetti, Iivari Aalto, piano. Liput 10‒25 e. Ranskalaisia näkyjä la 24.8. klo 19 Espoossa Kauklahden kappelissa, Kauppamäki 1. Kuiskauksia, outoa kauneutta ja käsinkosketeltavia tunnelmia. Rebecca Roozeman, viulu, Tami Pohjola, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Hanna Hujanen, klarinetti, Iivari Aalto, piano. Liput 10‒25 e.

Haaveita su 25.8. klo 16 Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5. Mustasukkaisuutta, herätyksiä ja lämmin syleily. Rebecca Roozeman, viulu, Tami Pohjola, viulu, Annariina Jokela, alttoviulu, Artturi Aalto, sello, Leni Välimäki, laulu, Jonna Järnefelt, lausuja, Iivari Aalto, piano. Liput 10‒25 e.