Kirkko ja kaupunki 2024 13 Helsinki

29.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit? s. 4

Kävelemällä voit löytää itsesi s. 14

PIINA JÄTTI JÄLJET

Antti Rönkä on käsitellyt kiusaamisen aiheuttamaa ahdistusta kirjoittamalla s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Hallituksen esitys rikkoo perustuslakia

VALTIOVARAINMINISTERIÖN talousarvioehdotukseen sisältyy esitys, joka toteutuessaan merkitsisi sitä, että hallitus maksattaisi kirkon jäsenillä lisää myös kirkkoon kuulumattomien hautauksesta aiheutuvia kuluja. Toinen vaihtoehto olisi, että hautausmaksuja nostettaisiin keskimäärin 400 eurolla.

Esityksen taustalla ovat hallituksen kevään kehysriihessä tekemät päätökset talouden sopeuttamistoimista. Ansiotulovähennyksen poistaminen verotuksessa ja työttömyysvakuutusmaksun alentaminen johtavat siihen, että kirkollisverotulon tuotto kasvaa laskennallisesti noin 47 miljoonalla. Todellista summaa ei vielä tiedetä.

Tällä perusteella valtiovarainministeriö kuitenkin katsoo, että luterilaiselta ja ortodoksiselta kirkolta voitaisiin leikata yhteensä 20 miljoonan edestä valtion rahoitusta. Leikkaus tehtäisiin muuttamalla lakia, jonka perusteella annetaan rahoitusta kirkkojen yhteiskunnallisiin tehtäviin eli hautaustoimeen, väestökirjanpitoon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon.

ONGELMANA TÄSSÄ ON se, että kirkollisvero ja valtion rahoitus ovat kaksi aivan eri asiaa. Kirkollisveroa kerätään kirkon jäseniltä. Se on jäsenmaksu, joka on tarkoitettu seurakuntien toimintaan, ja luterilainen ja ortodoksinen kirkko korvaavat sen keräämisestä aiheutuvat kulut verohallinnolle.

Valtion rahoitus puolestaan korvaa näille kirkoille vain kuluja, jotka syntyvät tehtävistä, jot-

ka valtiovalta on sopinut kirkkojen hoitavan sen puolesta. Luterilainen ja ortodoksinen kirkko esimerkiksi vastaavat kaikkien vainajien – eivät vain omien jäsentensä – hautaamisesta ja pitävät yllä niin yleisiä kuin tunnustuksettomia hautausmaita. Myös suurin osa muihin uskontokuntiin kuuluvista haudataan luterilaisen kirkon ylläpitämille hautausmaille.

TILANNE ON JO nyt se, että luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle korvataan vain osa niiden hoitamista yhteiskunnallisista tehtävistä. Valtion rahoitus kattaa nämä kulut nyt vain 75-prosenttisesti. Mikäli hallituksen esitys menisi läpi, jopa puolet näistä kaikkia kansalaisia koskevista kuluista maksaisi sen jälkeen kirkko eli kirkon jäsenet kirkollisveroistaan.

Luterilaisen kirkon Kirkkohallitus katsoo lausunnossaan aivan oikein, että esitys asettaa kirkon jäsenet eriarvoiseen asemaan suhteessa kirkkoon kuulumattomiin ja rikkoo siten perustuslakia.

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

”ESITYS ASETTAA

TOTEUTUESSAAN KIRKON JÄSENET ERIARVOISEEN ASEMAAN SUHTEESSA KIRKKOON KUULUMATTOMIIN.

Jos tulva nousee pään yli, onko sillä väliä, peittääkö se sinut vaaksan vai kyynärän verran?

INTIALAINEN SANANLASKU

Poikkesin aamulla reitiltä, ja vastaani käveli kettu. Se ei pelännyt, vaan ohitti luottavaisesti läheltä jatkaen rauhassa kulkuaan. Jumala, anna minulle samaa luottamusta, kun ikävät uutiset ahdistavat ja murheet painavat mieltä.

Kirkon on oltava kaikkien ihmisten puolelle. Emme näe toisten ihmisten kurjuutta ulospäin, emmekä tiedä, mitä taakkoja kukin kantaa.

PIISPA TEEMU LAAJASALO SANA-LEHDESSÄ 15.8.

Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. KIRJE GALATALAISILLE 6:2

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

Seuraava lehti ilmestyy 12.9.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Synnytys

oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni”

Karoliina Gröndahl teki dokumenttielokuvan synnytyksestä, koska oma synnytyskokemus ei jättänyt rauhaan.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVA ESKO JÄMSÄ

1Ohjaaja Karoliina Gröndahl, miksi teit dokumenttielokuvan Kivun ja ilon työ?

– Dokumentti lähti tarpeestani käsitellä omaa synnytyskokemustani. Synnytys jätti minut täyteen kysymysmerkkejä, vaikka valmistauduin siihen huolella: hankin paljon tietoa ja doulan, liityin synnytystä käsitteleviin Facebook-ryhmiin ja kävin raskausjoogassa.

– Yllätyin täysin siitä, miten synnyttäessä jokin suurempi voima otti kehostani vallan, ja minun oli vain mentävä mukana. Kukaan ei ollut kertonut, miten paljon synnyttäessä pitää heittäytyä ja antautua.

– Sekin tuli yllätyksenä, että sairaalassa kyseenalaistettiin toiveitani kesken synnytyksen ja minua kohdeltiin kovakouraisesti.

2Millaiset asiat voivat jäädä vaivaamaan synnyttäjää?

– On eri asia tutkia pimppiä kuin polvea. Kyse on herkästä, seksuaalisuuteen liittyvästä kehonosasta, johon synnyttäjällä voi liittyä jokin trauma. Pimppiä pitää lähestyä sensitiivisesti ja kysyä aina ensin, saako koskea, ellei sitten tilanteessa ole kyse hengestä. Mitään gynekologisia toimenpiteitä ei tule tehdä ilman lupaa tai synnyttäjän tietämättä.

– Nyt alkaa itkettää. Uskon, että jopa hätätilanteessa on mahdollista kertoa synnyttäjälle lyhyesti ja informatiivisesti, mitä hänelle tapahtuu.

– Julkisen terveydenhuollon pitäisi tarjota syvempi ja kattavampi synnytysvalmennus kaikille. Synnytys on yhtä iso fyysinen ja psyykkinen koettelemus kuin huippuurheilu, ja yhteiskunnan pitäisi panostaa synnytykseen yhtä paljon. Kukaan urheili-

ja ei lähtisi koitokseen ilman valmentautumista, eikä synnyttäjänkään kannattaisi.

Mistä synnytykseen liittyvistä asioista ei juuri puhuta?

– Pitäisi puhua enemmän siitä, mitä ihmisen kehossa tapahtuu synnyttäessä, ja miten synnytystä voi edistää. Tulisi kertoa, että jos ihminen kokee olevansa nähty, kuultu ja turvassa, se on fyysisestikin hyväksi synnytykselle.

– Turvallisuudentunteeseen, kosketukseen ja seksuaaliseen mielihyvään liittyvä oksitosiinihormoni edistää kohdun supistuksia. Synnytyksessä on siksikin hyvä osoittaa hellyyttä itselleen tai saada sitä joltain toiselta.

4

Voiko synnytys olla henkinen tai hengellinen kokemus?

– Ajattelen, että synnyttäminen on iso siirtymäriitti. Omalla kohdallani synnytys oli kuin ukkosmyrsky, joka iski kehooni. Synnytys vie ihmisen mielen äärirajoille, ja siksi se on monelle henkinen tai hengellinen kokemus.

5

Mikä sinulle on pyhää?

– Tämä elämä, joka minulle on annettu elettäväksi, on pyhää. Rakkaus lähimmäisiä ja kaikkea elävää kohtaan on pyhää. Myös kaikkien ihmisten ja muiden elävien otusten samanarvoisuus on pyhää. ■

Kivun ja ilon työ -dokumenttielokuvan ensi-ilta on 23.8. Elokuvan on käsikirjoittanut, ohjannut ja kuvannut Karoliina Gröndahl.

Kymmenen kysymystä onnesta

Mitä onni on ja miten sen voi saavuttaa? Tällaisia vastauksia löytyi onnellisuustutkijoilta ja psykoterapeutilta.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS ISTOCK

1. Tekevätkö menestys ja raha onnelliseksi?

Hyvät oloisuhteet tarjoavat toki enemmän mahdollisuuksia kokea onnea kuin sellainen elämä, jossa joutuu pitämään puoliaan ja taistelemaan. Kenenkään onnellisuutta ei voi kuitenkaan päätellä mistään päällepäin näkyvästä.

Elämä voi suoda omaisuutta, kunniaa ja arvostusta, mutta silti ihmisen sisäinen onnellisuus saattaa jäädä vähiin tai puuttua lähes kokonaan. Menestyskulissin taustalla voi olla inhimillinen tragedia. Moni merkittävän elämäntyön tehnyt ihminen on ollut onneton, vaikka on työllään lisännyt muiden onnellisuutta.

Toisaalta käytännön elämä osoittaa, että on ihmisiä, joilta näyttää puuttuvan useita onnen edellytyksiä mutta he kokevat silti itsensä onnellisiksi.

Raha on merkittävä tekijä onnellisuudessa, mutta varallisuus ei kerro koko totuutta. Niillä, joiden tulot jäävät yhteiskunnan keskitason alapuolelle, tulojen lisääntyminen on yhteydessä suurempaan onnellisuuteen. Mutta silloin, kun tulot riittävät elämän perustarpeisiin, niiden kasvu ei näytä lisäävän onnellisuutta.

2. Ratkaisevatko lapsuuden kokemukset sen, kuka on onnellinen ja kuka ei?

Harvardin yliopiston pitkäaikaistutkimukseen osallistuneista ihmisistä osalla oli lämmin ja rakastava lapsuus, mutta myöhemmät vaikeat kokemukset saivat heidät suhtautumaan toisiin ihmisiin varautuneesti. Osalla taas oli vaikea lapsuus, mutta myöhemmät kokemukset opettivat heille, kuinka luottaa ja solmia siteitä muihin.

Kun ihminen on lapsuudestaan lähtien saanut riittävästi kaipaamaansa huomiota ja rakkautta,

hänen mieleensä varastoituu onnellisuuden kokemuksia, jotka kannattelevat ihmistä läpi elämän. Tyytymättömyys ja negatiivinen elämänasenne kertovat usein siitä, että jokin trauma on rikkonut ihmisen onnellisuuden niin, että hän on herkistynyt huomaamaan epäkohdat.

Vaikean lapsuuden kokeneista joka kolmas onnistuu kasvamaan tasapainoiseksi ja ystävälliseksi aikuiseksi. Vaikeuksien voittamisessa auttaa jokin suojaava tekijä, kuten ainakin yhden välittävän aikuisen johdonmukainen läsnäolo. Myöhemmässä elämässä ratkaisevaksi muodostuu kyky myöntää vaikeudet, puhua niistä avoimesti ja ottaa vastaan apua.

3. Onko onnellisilla ihmisillä muita paremmat geenit?

Meissä on paljon sellaista, mikä ei ole omassa määräysvallassamme eikä ole muutettavissa ajattelun avulla. Esimerkiksi ihminen ei yleensä pysty valitsemaan sitä, millaisen tunnemerkityksen elämän tapahtumat saavat. Yhteiskunta, uskonto ja muu kulttuuri ohjaavat paljolti sitä, millaista onnea ihminen oppii tavoittelemaan ja miten hän sen tekee.

Lapsuuden kokemusten lisäksi geenit ja perinnölliset luonteenpiirteet ohjaavat onnellisuutta. Perintötekijöiden on arveltu selittävän 30–40 prosenttia ihmisen onnellisuudesta.

Tietoisella toiminnalla on kuitenkin paljon merkitystä. Tutkijat ovat arvioineet, että noin 40 prosenttia onnellisuudesta perustuu ihmisen omiin tekemisiiin ja valintoihin.

4. Kannattaako oman elämän vertaaminen muihin?

Ei kannata. Tutkimukset kertovat, että mitä enemmän vertaat itseäsi muihin, sitä onnettomampi olet, vaikka vertailun tulos olisi omalta kannaltasi myönteinen.

Kun vertaamme itseämme muihin, vertaamme huomaamattamme toisten ulkokuorta omaan sisimpäämme. Tämä korostuu erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa toiset näyttävät elämästään vahvasti muokatun version. Seurauksena on yleensä tunne, että itseltä puuttuu jotakin.

Heräävään kateuden tunteeseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota, sillä siihen voi sisältyä sellaisia kaipauksia, jotka on kieltänyt omassa mielessään ja joita ilman on päättänyt selviytyä.

5. Jokainen tuntee joskus itsensä onnettomaksi. Mitä silloin voi tehdä?

Sen myöntäminen, ettei olekaan onnellinen, voi tuntua ahdistavalta. On kuitenkin tärkeää myöntää ja hyväksyä myös onnen kääntöpuoli.

Oman onnettoman olon kieltäminen voi altistaa mielenterveyden häriöille, koska silloin sen syyt jäävät kohtaamatta ja käsittelemättä.

Onnellisuus voi särkyä esimerkiksi pitkäaikaisten terveyshuolien vuoksi. Vielä pahemmin onnellisuuden voi rikkoa loukkaus tai nöyryyttävä kokemus, jonka seurauksena onni voi vaihtua masennukseen, tyhjyyteen ja merkityksettömyyteen.

Jos onni on hukassa, sitä kannattaa etsiä sieltä, missä sen on viimeksi kokenut. Onnen ja lämmön ailahduksia voi kerätä tietoisesti kuin sieniä metsässä samoillessa. Niitä löytyy helpoiten paikoista, joissa niitä on kasvanut ennenkin.

Jos ihminen on kärsinyt onnettomasta olosta niin pitkään, että hänen voimansa alkavat ehtyä, silloin voi olla tarpeen psykoterapia tai muu ammattiapu.

6. Suomi tavoittelee talouskasvua.

Tekeekö se meistä onnellisempia?

Bruttokansantuotteen vaikutus onnellisuuteen riippuu tutkimusten mukaan siitä, miten tulot jakautuvat. Talouskasvu lisää tyytyväisyyttä varsinkin silloin, kun se on työllistävää ja hyödyttää laajasti kaikkia kansalaisia.

Maailman onnellisuustilastojen huipulla olevia hyvinvointivaltioita yhdistää se, että niissä ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi, ovat suhteellisen tasa-arvoisia sekä luottavat yhteiskuntaan ja virkamiehiin. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut auttavat kaikkia vauvasta vaariin.

7. Miksi ihmissuhteet ovat niin tärkeitä?

Myönteisten ihmissuhteiden terveyttä tukeva vaikutus on osoitettu sadoissa tutkimuksissa. Ihmissuhteiden merkitys korostuu erityisesti elämän suurissa muutoksissa. Lämpimät ja kiinteät ihmissuhteet suojelevat meitä elämän ja vanhenemisen koettelemuksissa.

Lapsuuden sosiaaliset suhteet ennustavat aikuisiän hyvinvointia paremmin kuin opilliset saavutukset.

Tyytyväisyys ihmissuhteisiin viisikymppisinä ennustaa kolesterolitasoja paremmin sen, ket-

kä ikääntyvät terveiksi ja onnellisiksi kahdeksankymppisiksi. Ne, joilla on omasta mielestään riittävästi siteitä omaisiin, ystäviin ja yhteisöön, ovat onnellisempia ja fyysisesti terveempiä kuin ne, joilla näitä siteitä on liian vähän. Niillä, jotka ovat eristyneempiä kuin haluaisivat, terveys taantuu nopeammin kuin niillä, jotka kokevat, että heillä on riittävästi yhteyksiä muihin.

Ihmissuhteiden lukumäärällä, asumisjärjestelyillä tai siviilisäädyllä ei ole välttämättä kovin suurta merkitystä. Niiden sijaan merkitystä on ihmissuhteiden laadulla.

8. Voinko vielä tehdä elämälleni jotain, vai onko liian myöhäistä?

Jokainen voi tehdä elämässään myönteisiä suunnanmuutoksia. Ei ole väliä, kuinka vanha on tai missä kohtaa elämänkaarta on, onko naimisissa vai ei, onko sisäänpäin kääntynyt vai ulospäin suuntautuva.

Jos aiot tehdä yhden valinnan, joka varmistaa oman terveytesi ja onnellisuutesi, viljele kaiken-

laisia lämpimiä ihmissuhteita! Tuota valintaa ei tule tehdä vain yhden kerran, vaan jokaisena päivänä, viikoittain ja vuodesta toiseen.

9. Miten voisin tulla onnellisemmaksi?

Onnellisuustutkimukset eivät kerro, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä, että olisi onnellisempi. Ne vastaukset löytyvät vain miettimällä, mikä tepsii itselle parhaiten. Jokaisen on löydettävä henkilökohtaiset elämänarvonsa itse, jotta ne olisivat aitoja ja antaisivat iloa ja energiaa.

Pysähdy hetkeksi ja mieti, millainen tilanteesi on ja millainen haluaisit sen olevan. Pohdi näitä kysymyksiä avoimin mielin.

Meillä on tapana luulla, että tiedämme, mikä saa meidät tyytyväisiksi ja mikä on meille hyväksi tai pahaksi. Todellisuudessa emme välttämättä ole oman elämämme asiantuntijoita, emmekä aina huomaa, että meillä olisi mahdollisuus tehdä asioita toisella tavalla. Kuten zenmestari Shunruy Suzuki on sanonut: ”Aloittelijan mielessä on monta mahdollisuutta, asiantuntijan vain muutama.”

10. Minkälaisia elämänviisauksia ja -ohjeita onnellisuustutkijat ovat löytäneet?

Esimerkiksi tällaisia:

Onnellisuuden tavoittaa parhaiten, kun keskittyy siihen, mitä on parhaillaan tekemässä, tai siihen ihmiseen, jonka kanssa kulloinkin keskustelee, eikä pakene ajatuksissaan muualle. Pyri tunnistamaan se, miltä sinusta tuntuu olla ihmisten seurassa. Tarkastele sekä säännöllisiä että epäsäännöllisiä ihmissuhteita ja kysy itseltäsi, miltä ne tuntuvat.

Kun jaat aikaasi, asetatko oikeasti etusijalle ne ihmiset, jotka ovat sinulle tärkeitä?

Vaalitko sellaisia ihmissuhteita, jotka auttavat sinua voimaan hyvin ja jotka voivat pitää sinut pystyssä myös silloin, kun asiat menevät pieleen?

Harjoittele uteliasta suhtautumista ihmisiin. Kiinnitä huomiota johonkuhun lähelläsi olevaan. Kysy itseltäsi, miltä hänestä mahdollisesti tuntuu, mitä hän ehkä ajattelee ja mitä asiaa hänessä et ole aikaisemmin huomannut.

Kiinnitä huomiota myös siihen, mikä valvottaa sinua öisin. Jos olet jumissa jonkin asian kanssa, yritä tarkastella sitä kuin se olisi tapahtunut jollekulle toiselle. Pyydä asiaan rehellinen näkemys luotettavalta henkilöltä. ■

Lähteet: Robert Waldinger ja Marc Schulz: Onnellisen elämän salaisuus – oppeja kaikkien aikojen laajimmasta onnellisuustutkimuksesta (WSOY) ja Juhani Mattila: Onnea etsimässä – mitä kaipaamme, kun kaipaamme onnellisuutta (Kirjapaja).

Heitä ei olekaan ihan joka luokalla

Antti, Juhani, Anna ja Mari ja monet muut tutut suomalaiset nimet ovat vähintäänkin muunnelmia Raamatussa esiintyvistä nimistä. Mutta löytyy sieltä harvinaisempiakin vaihtoehtoja.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVA ISTOCK

ASA oli yksi Vanhan testamentin kuninkaista. Hän kuului kuningas Daavidin sukuun ja kitki epäjumalien palvontaa. Nimi tarkoittaa parantajaa. Suomessa on Asa-nimen saanut vuosina 1990–2019 parikymmentä ja sen jälkeen alle viisi poikaa. Nimeä on annettu myös tytöille.

JAEL oli tärkeä nainen israelilaisten voittaessa kanaanilaiset. Hän tappoi Siseran, kanaanilaisten armeijan komentajan. ”Olkoon naisista

siunatuin Jael, keniläisen Heberin vaimo, siunatuin nainen paimentolaisten joukossa”, sanotaan Vanhan testamentin Tuomarien kirjassa. Jael tai Jaael tarkoittaa vuorivuohta. Vuosina 1990–2024 noin 30 tyttöä on saanut nimekseen Jael. Nimeä on annettu jonkin verran myös pojille.

JERED edustaa Vanhassa testamentissa Adamista alkanutta viidettä sukupolvea. Jered oli Mahalalelen lapsi, Berakan puoliso ja monen lapsen isä, joka kuoli 962-vuotiaana. Suomessa on alle 30 henkilöä, joiden

nimi on Jered. Nimi esiintyy myös muodossa Jared, joka on meillä jonkin verran yleisempi.

JOOSUA oli Mooseksen seuraaja ja muinaisten israelilaisten johtaja. Miehen nimi oli alun perin Hosea, mutta Mooses antoi hänelle uuden nimen, joka merkitsee ”Jahve pelastaa”. Vuosina 1990–2024 Joosua-nimen on saanut 667 poikaa.

JUNIA mainitaan Uuden testamentin Roomalaiskirjeessä, jossa apostoli Paavali lähettää terveisiä

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

luokalla

Andronikokselle ja Junialle, ”heimolaisilleni ja vankilatovereilleni”. On arveltu, että Junia ja Andronikos olivat pariskunta. Junianimi tarkoittaa kesäkuussa (june) syntynyttä tai nuorta. Vuosina 1990–2024 on 73 tyttöä saanut nimen Junia.

MALAKIAS tai Malakia on yksi Vanhan testamentin profeetoista. Nimi tarkoittaa Jumalan lähettilästä. Malakias oli Suomen almanakassa 1700-luvulta vuoteen 1928. Vuosina 1990–2024 nimen on saanut 120 poikaa.

MATTEUS oli yksi apostoleista, ja hänen mukaansa on nimetty yksi evankeliumeista. Matteus oli veronkerääjä, joka jätti kaiken seuratakseen Jeesusta. Nimi tarkoittaa lahjaa. Matteuksen nimipäivä oli aikoinaan 21. syyskuuta, apostoli Matteuksen perinteisenä muistopäivänä, mutta nimi poistettiin kalenterista vuonna 1929. Vuosina 1990–2024 Matteus-nimen on saanut 354 poikaa.

NOOMI on Vanhan testamentin tunnetuimpia naishahmoja. Hän oli Elimelekin vaimo ja Ruutin anoppi. Nimi tarkoittaa onnellista, suloista ja rakastettavaa. Noomilla on vuodesta 2020 alkaen ollut suomenruotsalaisessa almanakassa nimipäivä 4. tammikuuta. Vuosina 1990–2024 on 652 tyttöä saanut nimen Noomi.

SAFIRA ja hänen miehensä Ananias olivat varhaisen Jerusalemin seurakunnan jäseniä. Uuden testamentin Apostolien teoissa kerrotaan, että he myivät maatilansa antaakseen rahaa sitä tarvitseville mutta pitivätkin osan kauppahinnasta itsellään. Lisäksi he valehtelivat tästä Pietarille ja kuolivat petollisuutensa seurauksena. Safira tarkoittaa kaunista ja ihanaa. Vuosina 1990–2024 Safira-nimen on saanut 159 tyttöä.

SARAI on samaa alkuperää kuin nimet Saara ja Sarah. Nimet tarkoittavat ruhtinatarta. Vanhassa testamentissa Sarai eli Saara oli Abrahamin vaimo ja Iisakin äiti. Vuosina 1990–2019 Sarai-nimen sai 43 tyttöä. Sen jälkeen nimi on annettu alle viidelle tytölle. ■

Lähteitä: Kuka on kukin Raamatussa (Valitut Palat), Pentti Lempiäinen: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY), Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelu.

LAADUKASTA KOTISIIVOUSTA

JA LUOTTOSIIVOOJA

PIDÄMME HYVÄÄ HUOLTA KODISTASI, luotettavat kotisiivoojamme auttavat kodinhoidossa. Teemme pääkaupunkiseudulla perus-, ylläpito- ja muuttosiivouksia, ikkunanpesuja ja muita kodinhoitotehtäviä jatkuvalla sopimuksella tai kertaluontoisesti.

Jatkuvalla sopimuksella olevia asiakkaitamme palvelee sama tuttu luottosiivooja. Voit ostaa siivouspalvelujamme arvonlisäverottomana, jos toimintakykysi on alentunut esimerkiksi iän, vamman tai sairauden takia.

OTA YHTEYTTÄ JA VARAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI:

Palvelukoordinaattori 050 472 1348 Ma–Pe Klo 8–16 kotisiivous@paivakumpuhoiva.fi

SIELLÄ ASUU ELÄMÄNILO.

Päiväkummun hoivapalveluita: KOTIPALVELUT • HOITOKODIT • PALVELUASUMINEN • PÄIVÄTOIMINTA

Ristikkovelho

Ristikoiden laadinta on oma taiteenlajinsa, ja sen kirkkainta kärkeä edustaa Erkki Vuokila, joka tekee myös Kirkko ja kaupungin suositun ristikon.

TEKSTI OUTI ISOTALUS KUVA ESKO JÄMSÄ

Erkki Vuokilan ura ristikoiden parissa alkoi 1970-luvulla ja jatkuu yhä. Hän laatii myös Kirkko ja kaupungin ristikon. Yli 50-vuotisen uransa aikana hän on tehnyt yhteensä kym-

meniä tuhansia ristikoita. Hänen luotsaamansa Sanaris-yritys on laatinut asiakkaan toiveiden pohjalta myös valtavan lakanan kokoisen ristikon, mutta Vuokilalle määrää ja kokoa merkityksellisempää on aina laatu. Ammattiylpeys on vahva.

– Haluan tuottaa hyvää materiaalia. Mutta toisaalta tätä työtä kannattaa tehdä rennolla kädellä ja löytää esimerkiksi tietty harmonia sanojen laadun ja keskipituuden kanssa.

”Rennolla kädellä” ei todellakaan tarkoita sitä, että ristikon laatiminen hoituisi kuin itsestään, mutta säännöllinen työ sanojen parissa on harjaannuttanut Vuokilaa niin, että ristikoiden laatiminen on hänen mielestään parasta ajanvietettä, verrattavissa jopa lepoon.

Suomessa on arviolta noin miljoona ristikkoharrastajaa. Heistä

säännöllisesti ristikoita ratkovia on joitain satoja tuhansia. Lisäksi on iso joukko sesonkiratkojia, jotka kaivavat ristikon esiin lomalla.

– Kivannäköisiä ristikoita saatetaan säästää lomia varten, ja sitten ne ovat mukana kesämökillä. Tai sitten napataan marketista pari lehteä mukaan, Vuokila kertoo.

Intomielisiä ristikkoharrastajia riittää edelleen seuroiksi asti. Yksi niistä on Sanaristikkoseura Sanasepot, jota perustamassa ja jonka hallituksen jäsenenä Vuokilakin on ollut.

IHMINEN ALKAA tyypillisesti harrastaa ristikoiden täyttämistä neljän- ja viidenkympin välillä. Moni ristikkoharrastaja on kielellisesti lahjakas ja hallitsee kielen monimuotoisuutta. Nämä ominaisuudet eivät ole sidot-

tuja koulutukseen tai sosioekonomiseen asemaan.

– Havaintoni on, että kun ristikon ratkojat koontuvat yhteen, ei iällä, sukupuolella tai koulutuksella ole väliä, vaan kaikki ovat yhtä porukkaa. Eikä kukaan arvostele, oletko ratkonut helppoja vai vaikeita ristikoita.

Kun Vuokila laatii ristikkoa, hän tähtää siihen, että ratkaisijalla on mahdollisimman mukavaa sen parissa.

– En siis pyri tekemään mahdollisimman hankalaa ristikkoa, vaan sellaisen, mistä ristikon ratkoja saa sopivasti aivotyötä ja mahdollisesti sen ristikon valmiiksikin – vaikka sitten useammassa erässä.

Ristikoiden ratkomisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen muistiin, varsinkin van-

hemmalla iällä. Mutta jos ristikko ei jostain syystä täyty omasta mielestä riittävän ripeään tahtiin, ei kannata masentua, sillä ratkomisessa myös harjaantuu. Ristikoissa on omaa sanastoaan, ja ajan kanssa sanat tulevat tutummiksi.

Ristikon täyttötyylejä löytyy joka lähtöön: joku täyttää sen minkä osaa ja jättää homman sikseen, toinen saattaa jääräpäisesti palata samaan ristikkoon eikä anna periksi ennen kuin ristikko on täynnä. Ristikon lepäämään jättämisestä voikin koitua yllättävää hyötyä.

– Aika moni jättää ristikon lepäämään yöpöydälle tai jonnekin. Kun aamulla herää, niin kaikki onkin selvää. Alitajunta toimii yöllä ja auttaa ihmistä ratkomaan ongelmia ihan itsestään.

RISTIKOITA VALMISTUU Erkki Vuokilan vetämältä Sanaris-tiimiltä moneen julkaisuun, ja niissä kaikissa on omat prosessinsa ja yksityiskohtansa. Kirkko ja kaupungin paperilehdessä ilmestyvää ristikkoa varten Vuokila saa toimituksesta kuvan, joka on yleensä otettu henkilöstä. Vuokila lähtee liikkeelle lukemalla lehdestä tätä henkilöä käsittelevän artikkelin.

– Tuosta kuvasta ristikkoon tulee yleensä kaksi tai kolme lausetta, ja vielä jää mukavan väljä tila asetella muita sanoja. Ristikko on melko pitkälle rakennettu yleistajuisilla sanoilla, joiden vihjeissä on tuoreutta ja uusiakin näkökulmia sanoille.

Kirkko ja kaupungin ristikossa on kristillinen vire, mutta se ei ole päälleliimattu.

Sanaristikko saapui Suomeen Yhdysvalloista

Maailman ensimmäinen sanaristikko syntyi Yhdysvalloissa Arthur Wynnen kynästä ja julkaistiin New York World -sanomalehdessä vuonna 1913. Suomeen sanaristikko rantautui reilut kymmenen vuotta myöhemmin, kun Suomen Kuvalehdessä julkaistiin ristikko helmikuussa 1925. Sen oli laatinut nimimerkki ”Suometar”, sittemmin Seere Sarioksi paljastunut sanataitaja.

Ristikkoa laatiessaan

Erkki Vuokila tähtää siihen, että ratkaisijalla olisi mahdollisimman mukavaa sen parissa.

– Ristikko on tavalliselle ihmiselle tehty. Vihjeissä voi olla raamatullistakin pohjaa, mutta tärkeämpi seikka on tietynlainen sanaston korrektius ja sivistynyt yleisote.

Vuokila on saanut Kirkko ja kaupungin ristikosta paljon palautetta.

– Moni on sanonut tämän ristikon olevan juuri se ainoa, jota hän ratkoo.

SIINÄ MISSÄ LEHTIÄ siirretään verkkoon, myös ristikot ovat osin siirtyneet digiympäristöön. Erkki Vuokila on laatinut Helsingin Sanomien verkkoversioon useamman vuoden ajan joka päivä miniristikon. Niitä on julkaistu jo yli 2 500. Lisäksi Helsingin Sanomat julkaisee ristikon edelleen viikonlopun paperilehdessä.

– Ristikoiden täyttäminen netissä on oma juttunsa, myös teknisesti, ja se voi olla joillekin haastavaa. Toisaalta moni sellainen ihminen, jota en välttämättä ole pitänyt ristikkoihmisenä, on kertonut ratkovansa noita pieniä verkkoristikkoja, Vuokila sanoo.

Tällä hetkellä ristikkoharrastus vaikuttaa voivan hyvin. Mutta onko se katoavaa kansanperinnettä?

– Kyllä siitä pieni huoli on, joten aina kun joku nuorempi ihminen paljastuu ristikkoharrastajaksi, se on tietynlainen työvoitto.

Tällainen iloinen työvoitto osui hiljattain kohdalle, kun Vuokila tapasi nuoren harrastajan, joka kertoi kavereissaan olevan paljonkin ristikkoihmisiä.

– Heille oli jopa muodostunut ratkojapiiri, jossa vaihdeltiin ristikon täyttöohjeita ja kerrottiin toisille, kun jostain oli löytynyt kiva ristikko. ■

”Kuolema änkesi väliin”

Äidin menetys ja oma sairastuminen kuuluvat Anja Erämajan uusissa runoissa.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ANTTI RINTALA

Helsinkiläinen Anja Erämaja on julkaissut kuudennen runokokoelmansa Joku menee aina ensin (WSOY). Erämajan runojen lähtökohtana on usein ollut tietty paikka tai tilanne, se miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat omaan oloon ja miten se tuntuu kehossa.

– Halusin tässä kirjassa pohtia irtioton kaipuuta: onko parempi jäädä vai lähteä ja mistä ihminen löytää vapautensa? hän kertoo.

Kesken kirjoitustyön Erämajan elämässä tapahtui mullistavia asioita, eivätkä ne voineet olla vaikuttamatta runojen sisältöön. Ensiksikin hänen äitinsä kuoli.

– Äidin kuolema tietyllä tavalla änkesi väliin. Vaikka olin jättänyt sairaalle äidilleni jäähyväisiä jo vuosia, tuntui kuolema niin ehdottomalta ja sen hyväksyminen vaikealta. Runoissa näkyy luopumisen ahdistus ja rakkaasta ihmisestä kiinni pitäminen.

Sitten Erämajalla itsellään todettiin vakava sairaus.

– On outo tilanne, kun omassa kehossa tapahtuu jotain, mille ei voi mitään, ja joutuu olemaan sen vuoksi muiden armoilla. Se oli alussa todella järkyttävää ja hämmentävää.

ALKUHÄMMENNYKSEN JÄLKEEN Anja Erämajalle heräsi vahva halu elää, ”juoda kahvia tuhansia kuppeja”.

– On aikamoinen shokki tajuta, että nyt voi elämässä olla joko–tai-tilanne. Näin yhtäkkiä kaiken ympärillä jotenkin kirkkaammin – kaikki tuntui hienolta ja ainutlaatuiselta.

– Samalla minussa heräsi taisteluhalu, elämästä kiinni pitäminen. Kiinnipitäminen voisi olla kirjan nimenäkin, sillä se tunne liittyi myös äidin kuolemaan.

Joku menee aina ensin -kokoelmassa palataan vähän väliä puutarhan ja kasvien hoitamiseen, mullassa möyrimiseen.

– Minua kiehtoo kasvun ajatus. Omalla pihalla tapahtuu jatkuvaa muutosta, samoin itsessä. Puutarhan ja ihmisen elämä on niin ihmeellistä, ja lopultahan ihminenkin päätyy kasvun alustaksi.

Anja Erämajan mielestä kirjallisuudessa on tärkeää valottaa elämän peruskysymyksiä, kuten rakkautta ja kuolemaa, uusista kulmista. Kirjaa

– Kun elämässä tulee vastaan joko–tai-tilanne, se saa näkemään kaiken ympärillä jotenkin kirkkaammin, sanoo runoilija Anja Erämaja.

”

Minua kiehtoo kasvun ajatus. Omalla pihalla tapahtuu jatkuvaa muutosta, samoin itsessä.

lukiessa voi pysähtyä niiden äärelle pidemmäksikin ajaksi.

– Rakkaus ja kuolema ovat elämän peruskokemuksia, ja ne aistii runoissa, vaikka niissä pu-

huttaisiin arkisista tapahtumista koti- tai sairaalaympäristössä.

– Nykyisessä viestinnän virrassakin elämän ikiaikaiset kysymykset koskettavat meitä. Näin me saamme yhteyden toisiimme, ihmisyyteen, ja ymmärrämme olevamme ihmisinä samassa veneessä.

RUNOILIJALLE ERITYISEN TÄRKEÄ asia on kieli. Anja Erämaja pitää runoutta hienona lajina, koska siihen liittyy sanojen lisäksi rytmi, sointi ja visuaalisuus. Hän kokee runouden eräänlaisena kielen leikki- ja koekenttänä.

– Olen yrittänyt sanoittaa runoissani itselleni vaikeita ja merkityksellisiä asioita. Runouden kielen avulla niihin saa tarvittavaa etäisyyttä. Joidenkin mielestä kokemusten pitäisi antaa muhia vähintään pari vuotta ennen kuin niistä kirjoittaa, mutta itse en osaa ajatella sillä tavalla. ■

Ne alkavat taas – kirkon kuorot, kerhot ja kurssit

VISBYN RISTEILYT

Gotlanti ja viehättävä Visby – syyslomalla tai joulumarkkinoiden aikaan! 13.-15.10. • alk. 270,- / 30.11.-2.12. • alk. 255,-

Hintaan sis. risteily jaetussa kahden hengen hytissä, 1 buffetpäivällinen ruokajuomineen, 1 meriaamiainen, transferlippu satama-keskusta-satama. Varaa myös muut ateriat ja mahdolliset retket etukäteen!

Musiikkitalon Urut Soimaan

· Syksy 2024

→ la 21.9. � 19:00 4 11,50–46 € RESITAALI

· Amelie Held, urut

→ ti 1.10. � 19:00 4 11,50–49 € SAcREd & SAARIAho

· Anu Komsi, laulu Marzi Nyman, urut

→ ma 11.11. � 19:00 4 11,50–46 € KLANG-KoNSERTTI

Franz Danksagmüller, urut

→ ti 10.12. � 19:00 4 11,50–36 €

JouLuN TARINAT

· Ville Urponen, Pétur Sakari, Pekka Suikkanen ja Jan Lehtola, urut

Essi Luttinen, mezzosopraano

Nicholas Söderlund, basso

Tervetuloa konsertteihin!

Liput: musiikkitalo.fi

www.matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi

TEEMAMATKOJA

PIENI SPA-LOMA TALLINNASSA HOTELLI KALEV SPA

Matkalla myös 1 päivän lippu Sauna-Oasi -osastolle (K18). Esim. 8.-10.10. • alk. 255,25.-27.10. • alk. 275,Useita lähtöjä syksyllä!

KYLPYLÄLOMA HAAPSALUSSA

17.-20.10. / 28.11.-1.12. • alk. 350,TAITEEN JA SÄIHKYVÄN TEATTERIN TARTTO sis. musikaali Kinky Boots, retkiohjelmaa, aterioita. 21.-24.11. alk. 460,STRAUSSIN SÄVELIÄ TALLINNASSA Wienin filharmonian Strauss-orkesterin konsertti! 7.-8.12. • alk. 220,-

JOULUN VIETTOON

KYLPYLÄJOULU HAAPSALUSSA

22.-26.12. • alk 425,TUNNELMALLINEN RIIKA

22.-26.12. • alk. 575,JOULU VIROLAISESSA KARTANOSSA

22.-26.12. • alk. 615,-

Porukan ulkopuolelle jätetty

Koulussa Antti Rönkää kiusattiin, mikä jätti häneen syvät jäljet. Lukiossa hän löysi kirjoittamisen, ja sen avulla hän on pystynyt käsittelemään ahdistustaan ja häpeäänsä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Antti Rönkä julkaisi esikoisromaaninsa Jalat ilmassa viitisen vuotta sitten. Kirja perustui vahvasti hänen omiin kokemuksiinsa koulukiusaamisen aiheuttamasta häpeästä, ulkopuolisuudentunteesta ja yksinäisyydestä. Kirja herätti paljon keskustelua, ja Rönkä kiersi puhumassa siitä kouluissa ja kirjastoissa.

– Teokseni kiinnosti, koska tästä aihepiiristä ei ollut juuri tehty romaaneja. Kirjani avasi laajemman keskustelun kiusaamisen ja yksinäisyyden teemoista, Rönkä sanoo.

Tänä kesänä Rönkä on ollut mukana SOS-Lapsikylän podcast-sarjassa Ei jätetä lapsia yksin. Kirjailija Elina Hirvosen luotsaamassa sarjassa eri alojen henkilöt kertovat lapsuuden- ja nuoruudenkokemuksistaan.

PITKÄNHUISKEA JA RAUHALLISEN oloinen Antti Rönkä kertoo olleensa lapsena poikkeuksellisen ujo ja arka. Sen vuoksi koulumaailma tuntui hänestä rajulta.

– En ymmärtänyt poikien kieltä ja tapaa toimia, mikä sai aikaan yhteentörmäyksiä. Jouduin olemaan eskarista ysiluokalle hiljaisen ja syrjäänvetäytyvän pojan roolissa, ja minua kiusattiin sekä henkisesti että fyysisesti.

Perhe asui pienellä paikkakunnalla Vääksyssä.

– Luokkani kokoonpano pysyi koko ajan samana, eikä porukan dynamiikka muuttunut. Kiusaaminen ei ollut päivittäistä, mutta pinnan alla kyti jatkuvasti ja kiusaaminen leimahti näkyväksi tietyissä tilanteissa.

Rönkä itse peitti ja vähätteli kiusaamista viimeiseen asti. Opettajat taas huomasivat vain yksittäiset tapaukset, eivätkä osanneet hahmottaa kokonaistilannetta.

– Ymmärrän, ettei opettajien ollut helppo puuttua tilanteeseen. Silloin 2000-luvun alussa vallitsi vielä vahva pojat on poikia -mentaliteetti eli ajateltiin, että antaa poikien leikkiä keskenään.

VANHEMMILTA KIUSAAMINEN jäi paljolti piiloon. Ilmapiiri oli kuitenkin kotona hyvä ja turvallinen:

Antti Röngän vanhemmat hyväksyivät poikansa sellaisena kuin hän oli.

Röngällä oli myös harrastuksia, jotka tarjosivat vastapainoa ahdistavalle koulumaailmalle. Hän harrasti urheilua ja musiikkia ja sai niistä piireistä ystäviä.

Suuren muutoksen elämään toi se, kun hän aloitti lukion Lahdessa.

”Tilanteet ovat aina yksilöllisiä, mutta joka tapauksessa on tärkeää, että yritetään tehdä oikeasti jotain kiusaamisen lopettamiseksi. Se vaatii ennen kaikkea aikuisten läsnäoloa ja välittämistä.

– Lukiossa kiusaaminen ja väkivalta loppuivat. Tajusin vasta siinä kohtaa kunnolla, missä olin ollut mukana ja miten sellainen jatkuva selviytymistaistelu oli vaikuttanut minuun, Rönkä kertoo.

– Olin joutunut vuosikaudet olemaan kiusatun roolissa ja yrittänyt etsiä sille syytä. Olin lopulta päätynyt siihen, että minussa täytyy olla jotain vikaa. Porukan ulkopuolelle jääminen aiheutti syvää häpeää ja itseinhoa.

KIUSAAMISEN SEURAUKSENA Antti Röngän oli vaikea luottaa ihmisiin. Jos joku oli hänelle mukava, hän epäili siinä olevan jotain takana. Ei

tuntunut todelliselta, että joku voisi olla hänelle aidosti ystävällinen.

Rönkä on joutunut käymään kovan henkisen kamppailun.

– Täysi-ikäiseksi tultuani mieleni oli edelleen siellä koulun pihalla. Koin ahdistusta ja itsetuhoisuutta. Kammosin sosiaalisia tilanteita niin, että turvauduin niistä selvitäkseni päihteisiin, ja se taas aiheutti ylilyöntejä.

– Ymmärrän hyvin, jos joku syrjäytyy ja ajautuu mielenterveys- ja päihdeongelmiin tällaisten kokemusten jälkeen. Joku taas saattaa tulla kyyniseksi ja itsekkääksi, vaikka oikeasti haluaisi vain rakastaa ja olla rakastettu.

Röngän ei ole silti helppo antaa neuvoja, miten koulussa voitaisiin ehkäistä kiusaamista ja yksinäisyyttä.

– Vierastan kaikkia valmiita sabluunoita, joiden mukaan toimia. Tilanteet ovat aina yksilöllisiä. Joka tapauksessa on tärkeää, että kiusaamiseen suhtaudutaan tosissaan ja yritetään tehdä oikeasti jotain sen lopettamiseksi. Se vaatii ennen kaikkea aikuisten läsnäoloa ja välittämistä.

LUKIOTA KÄYDESSÄÄN Antti Rönkä löysi innostavan äidinkielen opettajan ansiosta kaunokirjallisuuden ja kirjoittamisen.

– Hän opasti, miten kirjoittaminen voi avata asioita. Tunsin myös, että sain olla kirjoittaessani täysin oma itseni.

– Lukioaikana haahuilin usein koulupäivän jälkeen kirjastossa ja lainasin isoja pinoja kirjoja. Vieläkin kirjasto tuntuu tutulta ja turvalliselta paikalta vieraassakin kaupungissa.

Lukion jälkeen Rönkä alkoi opiskella yleistä kirjallisuustiedettä, suomen kieltä ja kasvatustiedettä Jyväskylän yliopistossa. Viime vuosina hän on kuitenkin keskittynyt enemmän journalismin opiskeluun.

Rönkä harrasti jo opiskelujen alussa kirjoittamista tosissaan, mutta esikoisromaanin syntymiseen vaadittiin isompi sysäys. Rönkä oli kesätöissä S-marketissa Vääksyssä, kun lähti viettämään Lahteen vapaapäivää. Tuolloin häneen iski suuri ahdistuksen tunne.

– Tuntui kuin kaikki ihmiset vihaisivat minua. Sitten minulle tuli voimakas ajatus, että minun on kirjoitettava kaikesta siitä, mikä on johtanut tähän olotilaan. Ostin saman tien ruutuvihon ja menin puistoon kirjoittamaan.

Rönkä kirjoitti kirjaa intensiivisesti seuraavat kuukaudet. Sen jälkeen hän luki, mitä paperille oli syntynyt.

– Teksti tuntui aivan hirveältä, ja unohdin kirjan kirjoittamisen puoleksi vuodeksi. Sitten silloinen tyttöystäväni alkoi patistaa, että minun on kirjoitettava kirja loppuun.

JALAT ILMASSA -romaanin jälkeen Antti Rönkä teki isänsä kirjailija Petri Tammisen kanssa kirjan Silloin tällöin onnellinen, joka perustui heidän kirjeenvaihtoonsa.

– En ole koskaan ajatellut kulkevani isäni jalanjäljissä. Olenkin vasta äskettäin tajunnut, että isän ammatti on saattanut vaikuttaa jotenkin omiin valintoihini. On esimerkiksi tuntunut aina täysin normaalilta näyttää tekstejään hänelle. Se on vain ollut niin itsestään selvää, ettei sitä ole miettinyt enempää.

Nyt Röngältä on ilmestynyt uusi romaani Kiltti poika. Se kertoo nuoren miehen ahdistuksesta ja

Kuka?

Antti Rönkä on 28-vuotias kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Jalat ilmassa (Gummerus) herätti vuonna 2019 keskustelua koulukiusaamisen ja yksinäisyyden teemoista.

Mitä?

Nyt Rönkä on mukana SOS-Lapsikylän podcast-sarjassa Ei jätetä lapsia yksin. Elokuussa on ilmestynyt hänen uusin romaaninsa Kiltti poika (Gummerus).

Motto

Olet jo tässä, siis jatka ja hengitä.

siitä, miten kiltteys voi kääntyä itseä vastaan, kun oikeasti haluaa olla kaikkea muuta kuin kiltti.

– Kirjan tapahtumat sijoittuvat yhteen viikonloppuun. Olen pyrkinyt vangitsemaan siihen sen,

mikä ihmistä tämän ajan ilmapiirissä ahdistaa. Taustalla näkyvät maailman tapahtumat.

Tämä kesä on Röngällä kuitenkin kulunut hieman erilaisissa kirjoitustöissä. Hän on ollut Hel-

singin Sanomissa kesätoimittajana. Jo tätä ennen hän on kirjoittanut juttuja eri lehtiin, mutta nyt hän on ensimmäistä kertaa työskennellyt lehden toimituksessa. ■

Kävelen , siis olen

Uskontotieteilijä ja pappi Tom Sjöblomin elämä muuttui, kun hän nousi sohvalta ja lähti kävelemään.

Samalla hän ryhtyi selvittämään, mistä ihmislajin muinaisuudesta saakka jatkuneessa kävelyssä on kyse.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVAT ESKO JÄMSÄ

Kolme vuotta sitten Tom Sjöblom sai tietää, että hän sairastaa kakkostyypin diabetesta. Uutinen tarkoitti elämäntaparemonttia, sillä terveellinen ruokavalio ja jokapäiväinen liikunta ovat diabeteksen hoidossa tärkeässä osassa.

Sjöblom alkoi pohtia, minkälainen liikunta hänelle sopisi parhaiten.

– Huomasin pian, että käveleminen on jotakin, mitä olen tehnyt aina eri tavoin, ja olen saanut siitä hyvinvointia. Tämän oivaltaminen vaati kuitenkin diagnoosin tuoman herätyksen.

Aika ja paikka kävelylle löytyivät, kun Sjöblom nousi vapaa-ajallaan sohvalta ja vähensi sosiaalisessa mediassa käytettävää aikaa. Tilalle tuli päivittäisiä kävelyretkiä ja luonnossa viipyilyä.

Samalla Sjöblomin mieleen palasivat nuoruudessa ystävien kanssa tehdyt vaellukset, pitkät kävelyretket Irlannissa, tutkijakollegan kanssa tehty retki buddhalaiseen temppeliin Japanissa sekä seurakuntien järjestämät pyhiinvaellukset, joilla hän on ollut mukana.

– Kirjoitin Irlannin retkistä kirjankin, mutta silti en ollut aikaisemmin sisäistänyt sitä, että juuri käveleminen teki noista kokemuksista merkittäviä.

Aloitettuaan harrastuksen uudelleen Sjöblom halusi tavoilleen uskollisena selvittää perinpohjaisesti, mitä tekee ja miksi. Hän ryhtyi tutkimaan kävelyä oman tieteenalansa eli historian ja uskontojen historian näkökulmasta. Tuosta matkasta syntyi tänä syksynä ilmestyvä essee- ja tietokirja Kävelen (Basam Books).

– Olen kävellyt jokaisen kirjan luvun läpi ja niihin kirjoittamani ajatukset on mietitty kävellen, Sjöblom sanoo.

”Samaan aikaan, kun maailma on muuttunut yhä nopeammaksi, länsimainen ihminen on pysäyttänyt itsensä istuma-asentoon.

TUOREEN KIRJAN luvut seurailevat kävelyretken vaiheita siihen valmistautumisesta tien päällä olemiseen ja lopulta kotiinpaluun tunnelmiin. Matkan eri vaiheissa Tom Sjöblom seurustelee aiheesta kirjoittaneiden romaani- ja matkakirjailijoiden, filosofien, pyhiinvaeltajien ja eri alojen tutkijoiden kanssa.

– Hämmentävän moni tunnettu ajattelija ja filosofi on harrastanut kävelyä, ja jotkut heistä kertovat, että ajattelevat jaloillaan. Samalla kävelystä ilmiönä on kuitenkin kirjoitettu yllättävän vähän, Sjöblom sanoo.

Kävely on Sjöblomin mukaan ihmisen supervoima, jonka avulla lajimme on ottanut maailman haltuun, askel kerrallaan.

Kävelen -kirjassa Sjöblomin ensimmäiset matkatoverit ovat pystyasennossa kulkeneita etelänapinoita ja muita muinaisihmisiä, joi-

Huolella tehdyt kävelykepit liittävät Tom Sjöblomin 1800-luvun kävelyperinteeseen. Herrasmieskävelijä ei kävele itseään hikeen, vaan kulkee rauhallisesti ja ympäristöön sulautuen. Luontovaellukselle Sjöblom ei osta retkisauvaa, vaan luottaa siihen, että metsä antaa sellaisen.

den jalanjälkiä on säilynyt jopa 3,5 miljoonan vuoden takaa. Hän seuraa myös nykyihmisen tuhansia vuosia kestänyttä levittäytymistä Afrikasta Lähi-idän kautta Aasiaan, Eurooppaan, Australiaan ja lopulta Amerikan mantereelle.

Sjöblom päätyy siihen, että nykyinen kulttuuri on synnytetty kävellen, ja samalla myös ihmismieli on muovautunut sellaiseksi kuin se on.

– Ihmisen mieli on kehittynyt ja rakentunut niin, että ajatteleminen ja käveleminen kuuluvat yhteen. Siksi kävely sopii hyvin uusien ajatusten työstämiseen ja kävellessä myös ihmisen mieli voi hyvin, hän sanoo.

USEIMMITEN PIDÄMME kävelyä tavanomaisena arkisena taitona emmekä kiinnitä erityistä huomiota siihen, miten jalat kuljettavat meitä päivän kuluessa paikasta toiseen. Tom Sjöblom kutsuu tällaista jaloilla liikkumista arkikävelyksi.

Tosikävelystä taas on kyse silloin, kun lähdemme kävelylle sen itsensä vuoksi. Tosikävelyn muotoja ovat Sjöblomin mukaan esimerkiksi monenlaiset vapaa-ajan kävelylenkit, filosofinen kävely, meditaatiokävely ja pyhiinvaellus.

– Arki- ja tosikävelyn erottaa toisistaan ennen muuta se, että tosikävelijä tiedostaa kävelevän-

sä. Hänelle käveleminen ei ole vain välitila, jossa siirrytään paikasta toiseen, vaan kävely itsessään on tila, jossa on hyvä olla.

Euroopassa tosikävelyn perinne syntyi Sjöblomin mukaan vasta 1700­luvulla. Ensimmäisenä sen keksi yläluokka, joka alkoi harrastaa puutarhakävelyitä terveyden ylläpitämiseksi ja seurustelumuotona.

Yläluokan perässä myös oppinut keskiluokka aloitti tosikävelyn. Taiteilijat, kirjailijat, filosofit ja papit alkoivat harrastaa päiväkävelyitä ja vapaaajankävelyitä. He kirjoittivat aiheesta romaaneissaan ja muissa kirjoissaan, jotka toivat kävelyn suuren yleisön tietoisuuteen. Sjöblom mainitsee,

että papit kirjoittivat myös kävelijöille suunnattuja opaskirjoja.

– Silloin ihmiset ryhtyivät kävelemään toden teolla.

Kävelyä tunnetuksi tehneistä kirjoittajista Sjöblom nostaa esiin muun muassa Pohjois­Amerikan luontovaelluksistaan kirjoittaneen Henry David Thoreaun ja filosofi Søren Kierkegaardin, joka teki kaupunkikävelyitä ja kirjoittaessaan käveli kotinsa huoneesta toiseen. Sjöblomille tärkeimmäksi on tullut skotlantilainen kirjailija Robert Louis Stevenson, jonka Kävelyretkistäteoksen esseet ilmestyivät vuosina 1873–1876.

– Kirjoittavia naiskävelijöitä tunnetaan vähemmän. Yksi merkittävimmistä on kirjailija Virginia Woolf, joka kirjoitti aiheesta edeltäjiään omakohtaisemmin ja kiinnitti huomiota myös siihen, miltä käveleminen tuntuu.

Nykyinen kuntokävelybuumi on Sjöblomin mukaan uusi ilmiö. Suomessa se virisi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Entisaikoina useimmat tekivät fyysisesti rasittavaa työtä, eikä heidän tarvinnut lähteä erikseen kävelylenkille pitääkseen peruskuntoa yllä. Sitten ihminen keksi auton, tietokoneen, puhelimen ja viimeisimpänä sähköpotkulaudan.

– Samaan aikaan, kun maailma on muuttunut yhä nopeammaksi, länsimainen ihminen on pysäyttänyt itsensä istuma­asentoon. Nyt meidän tulisi etsiä uudenlaista tasapainoa, jossa emme antaisi maailman mennä menojaan, vaan liikkuisimme myös itse.

USKONNOLLISET PERINTEET ovat tunteneet tosikävelyn merkityksen jo pitkään. Myyttisissä kertomuksissa on usein kyse matkasta, joka tehdään kävellen.

Tom Sjöblom on sitä mieltä, että ehkä syvällisimmin kävelyn merkitys on tiedostettu Australian alkuperäiskansojen myyttiperinteessä, jossa maailma luodaan liikkuen. Siinä henkiolentojen kävelystä syntyy polkuja, ja maailma syntyy niiden myötä.

– Näin syntyneet esi­isien polut ovat Australian alkuperäiskansoille ”laululinjoja”, joita seuraamalla voi vahvistaa omaa identiteettiä ja historiallista suhdetta maahan.

Myös juutalaisessa perinteessä ihmiselämää kuvataan tiellä vaeltamisena, ja varhaiset kristityt kutsuivat itseään ”tiellä kulkijoiksi”. Tutkiessaan Raamatun luomiskertomuksen ensimmäisiä jakeita Sjöblom kiinnitti huomiota kohtaan, jossa Jumala liikkui autiuden ja tyhjyyden yllä.

– Tuota liikkumista kuvataan heprean kielen sanalla, joka tarkoittaa askelten ottamista. Tässäkin kertomuksessa jotakin uutta alkaa muodostua, kun paikallaan pysyvä alkaa liikkua.

Uskonnollisiin perinteisiin pohjautuvat muun muassa meditatiivinen kävely ja pyhiinvaellus. Meditatiivinen kävelijä pyrkii kokemaan välittömän ykseyden ympäristönsä kanssa. Kristillisessä kävelyperinteessä päämääränä on Jumalan läsnäolon kokeminen.

Pyhiinvaelluksista on Sjöblomin mukaan tullut eräänlainen koko kansan tosikävelyn muoto.

Keskiajalla pyhiinvaeltajan kokemat vaivat ja kärsimykset olivat tärkeitä. Niiden avulla voitiin sovittaa jokin tehty rikkomus, ja lopullisen sovituksen vaeltaja sai saapuessaan pyhään paikkaan. Pyhiinvaellukselle lähtemisen vaikuttimena saattoi olla myös kiitollisuus.

– Nykyään pyhiinvaeltajalla ei välttämättä ole uskonnollista motiivia, vaan vaelluksen tärkeimpänä vaikuttimena on useimmiten oman itsen etsiminen. Hiljaisuudessa tapahtuva käveleminen onkin siihen hyvä tapa, koska silloin ihminen viettää aikaa itsensä kanssa.

TIEDOSTAVA KÄVELY VOI Tom Sjöblomin mukaan johtaa sisäiseen prosessiin, ja jossakin vaiheessa ihminen ei enää huomaa liikkuvansa, vaan on yhtä kävelyn kanssa. Mieli avautuu ja ajatukset saavat uudenlaisen hahmon. Näin voi syntyä syviä oivalluksia, joissa koko keho on mukana. Tällaista kokemusta on Sjöblomin mukaan vaikea kuvailla tarkasti.

– Sen tietää, jos on itse kokeillut tiedostavaa kävelyä.

”

Aikaa kävelemiseen kyllä on, mutta se täytyy ottaa.

Kävelystä kiinnostuneelle Sjöblom antaa muutaman käytännöllisen ohjeen. Ensimmäinen niistä on suoraviivainen: lähde kävelemään. Mitään erityisiä tavoitteita tai valmisteluja ei tarvita.

Liikkuessasi voit alkaa kuulostella sitä, mitä kävelyltä haluat.

– Näin alat löytää itseäsi kävelijänä. Kehitä kävelyäsi edelleen sen mukaan, millaista kokemusta etsit: kaipaatko esimerkiksi kuntokävelyä, vai oletko enemmän mietiskelevä tai meditoiva kävelijä?

Sjöblom tietää kokemuksesta, että liikkeelle lähteminen voi olla todellinen haaste. Väsymyksen tunne kääntää ajatukset pois kävelystä tai ruudun katsominen vie pitemmän korren.

– Aikaa kävelemiseen kyllä on, mutta se täytyy ottaa, hän sanoo.

Kun olet lähtenyt liikkeelle, keskity askelten tahtiin ja rytmiin, Sjöblom jatkaa. Kiinnitä huomiota siihen, miltä maa tuntuu jalkojen alla ja miltä jaloissa tuntuu. Tuntuman tiedostaminen ja seuraaminen on tärkeää, koska kävelyä ei pidä pakottaa.

Sjöblom kävelee arkipäivinä puolesta tunnista tuntiin. Viikonloppuisin hän tekee pitempiä retkiä, jotka voivat kestää muutaman tunnin. Kävelyt suuntautuvat useimmiten metsään tai puistoon, mutta hän kokee antoisaksi myös suurissa kaupungeissa kuljeskelun.

– Kävellessä tunnen olevani vapaa. Jätän arkiset ajatukset sivuun ja antaudun vain kokemaan läsnäoloa.

Kolme vuotta jatkuneen säännöllisen kävelyn selkein vaikutus on Sjöblomin mukaan se, että hän ei ole enää väsynyt.

– Pitkään jatkunut jaksamattomuuden tunne on poissa. Aikaisemmin en jaksanut vapaa­ajalla tehdä tai aloittaa mitään. En esimerkiksi lukenut paljonkaan, vaikka rakastan lukemista. Nyt luen entiseen tahtiin, ja hyvinvointini ja elämänlaatuni ovat moninkertaistuneet. ■

Lapsuuden traumat alkoivat avautua

Tiina Katriina Tikkasen toipuminen lapsena koetusta seksuaalisesta hyväksikäytöstä alkoi kolmekymppisenä hänen saatuaan aivoinfarktin.

TEKSTI MARIANNE RIIALI KUVAT JANI LAUKKANEN

Isän prinsessa. Sellainen Tiina oli ollut pienestä saakka.

Isä kutsui Tiinaa usein ihanaksi ja upeaksi, vietti hänen kanssaan tiiviisti aikaa ja nosti häntä jalustalle. Ulospäin isän ja tyttären suhde näyttäytyi poikkeuksellisen läheisenä.

– Tuntui tietenkin kivalta olla hänelle erityinen, pohtii Tiina Katriina Tikkanen nyt aikuisena.

Mutta oli muutakin, jotain epämääräisempää. Vaikka isän kanssa oli usein hyvä olla, niin aina ei ollut. Tiinalla oli tunne, että isälle pitää olla mieliksi, jotta ei tuottaisi pettymystä.

– Ymmärsin jollain tasolla, että tämä, mitä isä tekee, ei ole sopivaa, mutta minulla ei ollut keinoja pysäyttää sitä, Tikkanen kertoo.

Jo varhain hän oppi taitavaksi sullomaan tapahtumat syvälle mieleensä. Jos jotain yritti-

kin nousta pintaan, hän torppasi muistot yksitellen.

– En halunnut uskoa. Ajattelin, että minulla on vain vilkas mielikuvitus.

TIETOISEKSI KOKEMASTAAN seksuaalisesta hyväksikäytöstä Tiina Katriina Tikkanen tuli vasta aikuisena, monen mutkan kautta. Vyyhti alkoi purkautua vuonna 2013, kun kolmekymppinen Tikkanen oli kylässä appivanhemmillaan ja hänen näkönsä alkoi yllättäen sumentua. Varmuuden vuoksi tilattiin ambulanssi. Sairaalassa selvisi, että kyseessä on aivoinfarkti. Nopean avun ansiosta Tikkanen toipui, mutta sairastuminen jätti voimakkaan huolen ja kuolemanpelon.

– Minulla oli pienet kaksoset ja paljon univelkaa. Koin, että psyykkeeni ei enää kestänyt sitä, että oli asioita, joita en ollut purkanut.

Sairaalasta Tikkanen pyysi lähetteen psykiatrian poliklinikalle, ja hän aloitti Kelan tukeman psykoterapian. Ensin hellitti kuolemanpelko, sitten alkoivat avautua lapsuuden traumat.

Psykologiassa puhutaan trauman jälkeisestä kasvusta, joka on joskus mahdollista hyvinkin vaikeiden kokemusten jälkeen. Tikkaselle käsite ei ollut alun perin tuttu, mutta hän on lukenut aiheesta viime vuosina. Avainasemassa trauman jälkeisessä kasvussa on juuri hyväksyntä, joka mahdollistaa toipumisen.

– Hyväksyin, että tämä tapahtui minulle. En kuitenkaan halua tulla määritellyksi selviytyjänä, se olisi liian kapeaa.

Tikkasen mukaan kokemus insestistä kulkee aina mukana, mutta sen kanssa voi oppia elämään niin, että muu elämä ei kärsi. Tärkeää on, ettei katkeroidu tai jää kiinni vihaan.

– Olen niin paljon muutakin kuin hyväksikäytön uhri.

Tikkasesta on hyvä asia, että trauman jälkeisestä kasvusta puhutaan, sillä se voi tuoda toivoa muille saman kokeneille.

– Hyväksyn, että tämä tapahtui minulle. En kuitenkaan halua tulla määritellyksi selviytyjänä, sillä olen niin paljon muutakin kuin hyväksikäytön uhri, sanoo espoolainen kirjailija Tiina Katriina Tikkanen.

Kahdenkeskiset hetket isän kanssa tunkeutuivat mieleen häilyvinä, irrallisina välähdyksinä.

– Vähän kuin olisin katsonut jotain elokuvaa. Se oli ristiriitaista. Eihän isä voinut olla niin paha, kun hän oli hyvä.

Muistikuvia oli miltei mahdotonta käsittää todeksi. Terapeutillekin Tikkanen sanoi, että ehkä hän muisti väärin. Hän poti myös syyllisyyttä: miten saatan edes ajatella isästä tällaista tai puhua perheasioista vieraalle ihmiselle.

– Meillä oli niin tavalliselta näyttävä perhe. En olisi millään halunnut myöntää, että asiat eivät olleetkaan niin, miltä ne näyttivät.

– Halusin myös suojella isää, en mustamaalata. Tikkanen ajattelee, että asian kieltäminen ja isän suojeleminen olivat hänen keinojaan yrittää suojautua traumalta. Samalla hän torjui voimakasta häpeää ja paljastumisen pelkoa, joka kokemukseen liittyi.

– Vaikka eihän se ollut minun häpeäni. Lapsi ei voi vietellä aikuista miestä.

OSANA TRAUMAN KÄSITTELYÄ Tiina Katriina Tikkanen alkoi kirjoittaa. Esikoisromaani Toinen silmä kiinni julkaistiin vuonna 2020. Se kertoo seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mukana on omaelämäkerrallisia elementtejä.

Ensin Tikkanen pohti kirjan kirjoittamista salanimellä, mutta hylkäsi ajatuksen, sillä se olisi vahvistanut vaiettuun asiaan liittyvää stigmaa.

– Halusin rikkoa tabua. Minua auttoi, kun tulin traumani kanssa nähdyksi, Tikkanen sanoo.

Hyväksikäytöstä avoimesti kirjoittaminen oli mahdollista siksikin, että Tikkasen isä oli kuollut joitakin vuosia sitten. Muu lähipiiri, kuten äiti, puoliso ja ystävät, tukivat häntä eivätkä koskaan kyseenalaistaneet hänen muistojaan.

– Ystäväni sanoi, että olin kertonut hänelle muistikuvistani jo lapsena. Tiedostan itsekin tehneeni niin.

KÄÄNNEKOHTA PAREMPAAN oli, kun Tiina Katriina Tikkanen oivalsi, että hänen on hyväksyttävä tapahtunut. Seksuaalista väkivaltaa tekona ei tarvinnut tai voinutkaan hyväksyä, mutta kysymykset siitä, miksi näin kävi minulle, hän päätti hylätä. Vain siten hän voisi päästä eteenpäin ja voida hyvin, saavuttaa asioita, joista oli unelmoinut.

Olennaista kuitenkin on ymmärtää, ettei trauman jälkeisellä kasvulla tarkoiteta sitä, että vaikeuksien tulisi vahvistaa psyykettä, tai että traumamuistosta tulisi pyrkiä väkisin löytämään hyviä puolia.

– En usko positiiviseen psykologiseen kuorruttamiseen. Voi tulla vain huonompi olo, jos yrittää ajatella, että tästä pitää nyt kaivaa jotain myönteistä.

”

En usko positiiviseen psykologiseen kuorruttamiseen.

Voi tulla vain huonompi olo, jos yrittää ajatella, että tästä pitää nyt kaivaa jotain myönteistä.

SURU NOUSEE AJOITTAIN pintaan, vaikka Tiina Katriina Tikkanen on sinut kokemuksensa kanssa. Hän suree sitä, että joutui lapsena aikuisen manipulatiivisen vallankäytön kohteeksi ja että häneltä vietiin mahdollisuus turvalliseen ja tasapainoiseen lapsuuteen. Ja jos varhainen vuorovaikutussuhde vaurioituu, lapsi voi alkaa nähdä itsensä viallisena. Näin oli käydä Tikkasellekin.

– Olen joutunut pohtimaan, mikä kaikki lapsuudessani oli totta ja mikä ei: jos isä oli jotain ihan muuta, kuin olin luullut, olinko itsekään hyvä, kuten isä oli sanonut?

Toipumisessa Tikkasta on auttanut itsemyötätunto. Hän ei olisi voinut toimia toisin.

– Minulla oli vain yksi isä eikä tietoa muusta. En voinut vaikuttaa kodin olosuhteisiin enkä arvioida, mikä on normaalia ja mikä ei. Pieni lapsi myös rakastaa vanhempaansa joka tapauksessa, on tämä millainen hyvänsä, Tikkanen sanoo. Ja kaikesta huolimatta isässä oli myös hyvää.

– Koen, että olen psyykeltäni joustava ja pystyn ajattelemaan, että isäni teki myös hyviä tekoja. Ihminen ei useinkaan ole vain joko hyvä tai paha, vaan molempia. ■

Uhrista toimijaksi

– Trauman läpikäynyt osaa yleensä kulkea omaa polkuaan aiempaa vakaammin ja rohkeammin, sanoo psykoterapeutti Helena Vuoriheimo.

MILTEI JOKAINEN MEISTÄ kohtaa elämänsä varrella jonkin traumaattisen tapahtuman. Se voi olla äkillinen, kuten työpaikan menetys, läheisen sairastuminen tai avioero. Joskus traumaattiset tapahtumat ovat alkaneet jo lapsuudessa, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai vanhemman alkoholismi.

On kuitenkin isoja yksilöllisiä eroja siinä, millä tapaa elämän perustuksia vavisuttaneet tapahtumat meihin vaikuttavat. Psykologia tuntee ilmiön posttraumaattinen kasvu, eli trauman jälkeen tapahtuva kasvu.

Kaikilta trauman jälkeinen kasvu ei kuitenkaan onnistu. Mistä erot johtuvat?

– Paljon on kiinni ihmisen resilienssikyvystä. Jos pystyy joustavaan ajatteluun ja kykenee näkemään itsensä aktiivisena toimijana, jolla on valtaa omaan elämäänsä, on mahdollisuus kasvuun, sanoo vaativan erityistason psykoterapeutti Helena Vuoriheimo Vuoriheimolla on erityisosaamista traumatyöskentelystä, ja hän on tavannut uransa aikana lukuisia traumatisoituneita, jotka kykenevät vaikeista koettelemuksista huolimatta kääntämään elämänsä suunnan myönteiseksi. Kaikkein tärkeintä on Vuoriheimon mukaan se, ettei koe itseään uhrina.

– Kasvua ei tapahdu, jos jää jumiin uhri-mielikuvaan. Toisaalta haitallista on sekin, jos mieltää itsensä selviytyjäksi – silloinkin määrittelee itsensä tapahtuneen kautta. Kun ajattelee olevansa toimija, on päässyt eteenpäin.

JOTTA KASVU OLISI mahdollista, tarvitaan myös aikaa, Helena Vuoriheimo sanoo. Voidaan puhua vuosista, vähintäänkin kuukausista.

– Ei voida olettaa, että nopeasti tapahtuu mitään. Työssäni en koskaan sano ihmiselle, että vuoden kuluttua helpottaa, sillä ei se niin mene. Pitää edetä rauhassa ja ottaa vastaan se, mikä on tapahtunut. Toisaalta toipuminen voi tapahtua nopeastikin.

Vastaanottamisella Vuoriheimo tarkoittaa hyväksyntää. On hyväksyttävä, että kaksikymmentä vuotta kestänyt avioliitto päättyi ja jäin yksin. Tai että jouduin onnettomuuteen, halvaannuin ja menetin liikuntakykyni. Sanomattakin on selvää,

ettei uuden todellisuuden hyväksyminen ole helppoa, sillä rajut ja yllättävät käänteet murentavat luottamusta elämään ja vievät turvallisuuden tunteen.

– On kuitenkin mahdollista oppia suuntautumaan elämään uudelleen niin, että alkaa hyödyntää tapahtuneita asioita. Lapsensa menettänyt voi esimerkiksi suuntautua vapaaehtoistyöhön auttamaan muita saman kokeneita.

ON TÄRKEÄÄ HUOMATA, että posttraumaattinen kasvu ei sulje pois trauman kielteisiä seuraamuksia.

Se ei myöskään missään tapauksessa tarkoita, että vastoinkäymiset automaattisesti vahvistaisivat tai jalostaisivat meitä, kuten sanonta kuuluu.

Vastoinkäymiset voivat myös nujertaa, luhistaa ja lyödä ihmiseen varjonsa loppuelämäksi.

– Kun puhutaan posttraumaattisesta kasvusta, olisi mitätöivää lähteä heti sanomaan, että kyllä tästä sinulle jotain hyvää seuraa. On ihmisiä, jotka eivät ehkä pääse yli koskaan, Helena Vuoriheimo sanoo.

”

Työssäni en koskaan sano ihmiselle, että vuoden kuluttua helpottaa. Pitää edetä rauhassa.

Tutkimusten mukaan tietynlaiset temperamenttipiirteet auttavat posttraumaattisessa kasvussa. Kasvua ennustavat ulospäin suuntautuneisuus, avoimuus uusille kokemuksille ja tunnollisuus.

Omia valmiuksiaan trauman jälkeiselle kasvulle voi Vuoriheimon mukaan myös treenata. Yksi hyvä käytännön menetelmä on pitää vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa, johon kirjaa muistiin arkisia kiitollisuuden aiheita.

– Kannattaa miettiä myös pidemmälle. Jos kirjoittaa kiitollisuu-

kannustaa pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa.

den aiheeksi vaikka, että oli ystävän kanssa kahvilla, voi miettiä sitäkin, miksi ystävä pyysi kahville. No koska olen hyvä tyyppi ja hyvä ystävä. Kun tämän hoksaa, arvokkuus itsestä alkaa nousta esiin.

Kiitollisuus on myös paras mahdollinen vastalääke katkeruudelle, Vuoriheimo muistuttaa.

– Eikä kiitollisuutta tarvitse rajata nykyhetkeen. Vie eteenpäin, kun miettii, mistä haluaa tulevaisuudessa olla kiitollinen.

POSTTRAUMAATTINEN KASVU on terminä toistaiseksi tuttu vain harvalle. Helena Vuoriheimo arvelee, että sille on syynsä.

– Ehkä se johtuu siitä, että olemme oppineet huomaamaan herkemmin huonot asiat. Suomessa on usein ongelmakeskeinen lähestymistapa asioihin, Vuoriheimo sanoo ja mainitsee esimerkkinä mielenterveyden oirekyselyt, kuten masennuskyselyn.

– Se on hyvin ongelmiin pureutuva. Kysytään, kuinka usein olet kär-

sinyt unettomuudesta viimeisten parin viikon aikana, sen sijaan että kysyttäisiin, kuinka monta yötä olet nukkunut hyvin.

Ongelmallista on myös se, ettei yhteiskunnassa ole oikein ymmärrystä sille, mitä mielenterveys tarkoittaa, vaan meidän ajatellaan usein mustavalkoisesti olevan joko trauman keskellä tai traumoista vapaita. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa.

– On mahdollista samaan aikaan esimerkiksi mennä eteenpäin ja kärsiä siitä, että kasvoi äkkipikaisen ja impulsiivisen vanhemman lapsena ja sai osakseen kuritusväkivaltaa. Posttraumaattinen kasvu ei poista trauman kokemusta.

Se voi kuitenkin lisätä tyytyväisyyttä ja hyvinvointia, mikä on seurausta elämänarvojen asettumisesta uuteen asentoon. Tutkimusten mukaan posttraumaattinen kasvu näkyy elämänarvojen kirkastumisena ja ihmissuhteiden merkityksellisyyden kasvuna, joskus myös henkisyyden lisääntymisenä. ■

Helena Vuoriheimon mukaan paras vastalääke katkeruudelle on kiitollisuus. Siksi hän

MUUTA

SENIORITALO

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää. Normaalissa vuokra-asunnossa on lopulta tosi yksin”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

Hattelmalantie 2c, Helsinki | 010 315 4140 | pihlajistonsointu.fi | vuokraus@graniittiasunnot.fi

Kellonummen kappelia voisi käyttää monipuolisemmin

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ hoitaa Kellonummen hautausmaata erinomaisesti, mutta kappelia ei ole ”hyödynnetty” sen ansaitsemalla tavalla. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemasta kappelista kerrotaan, että ”... tiloissa voidaan järjestää muitakin toimituksia. Ison salin alttariseinä avautuu luontoon.”

Kappeli tarjoaisi loistavan mahdollisuuden järjestää kansalaisia innostavia tapahtumia ja tilaisuuksia. Vaikka rakennus on kunnostuksen tarpeessa, moni voisi haluta joskus hiljentyä siellä hetken, ehkä sytyttää kynttilän. Saliin voisi järjestää esimerkiksi musiikkia, yhteislaulua tai kahvitilaisuuden. Etenkin lapsiperheille mieluisa voisi olla valaistu joulupolku.

Koska Kellonummi sijaitsee hieman syrjässä, se ei ole kaikille tuttu, ellei hautausmaalle ole siunattu jotakuta läheistä. Alueen Green Award -tunnustuksesta on uutisoitu Kirkko ja kaupunki -lehdessä, mutta tieto ei luultavasti ole tavoittanut laajaa yleisöä.

Uskon, että ihmiset kuulisivat huolipuheen ja rahapulan sijaan mielellään enemmän toivosta ja yhdessä olemisen ja tekemisen merkityksestä. Peruskorjaus vaatii rahaa, mutta kaikki toiminta ei vaadi suuria summia. Rahaakin yleensä löytyy, kun arvot ja prioriteetit on ensin tarkistettu. Alue vetoaa sen tunteviin myös siksi, että sieltä lähtevät hyvät ulkoilureitit Pirttimäkeen ja moneen muuhun luontokohteeseen. Irma Talonen Espoo

Huoli-ilmoitus on avunpyyntö

Pääsisikö seurakunnan jäsenkortilla Kampin kappeliin?

KUN KUUNTELEE netistä hengellistä musiikkia volyymit kaakossa ja käy joskus jumalanpalveluksissa kuuntelemassa saarnoja ja virsiä eikä silti tavoita Jumalaa, tulee mieleen, että Jumalan voisi tavoittaa hiljaisuudessa, kuten profeetta Elia aikoinaan. Näin kävi minulle.

Siispä matka kohti Kampin hiljaisuuden kappelia. Ovella odottaa kuitenkin yllätys, kun pitäisi maksaa viisi euroa päästäkseen hiljaisuuteen. Siellä on maksuautomaatti kuten parkkitaloissa.

Katselin vuoden 2022 veroilmoitustani. Olen maksanut kirkollisveroja yli 600 euroa. Kyllä sillä hinnalla pitäisi päästä etsimään Jumalaa hiljaisuuden kappeliin.

Miksi Helsingin seurakuntayhtymä ei lähetä jäsenkorttia Kirkko ja kaupunki -lehden välissä? Korttia näyttämällä voisi päästä Helsingin kirkkoihin. Metsästäjä saa metsästyskortin, ja kalastaja saa kalastuskortin, mutta seurakunnan jäsen ei saa minkäänlaista todistusta jäsenyydestään.

HUOLI-ILMOITUS ON asiakirja, joka hakemuksen lailla laittaa vireille sosiaalihuollon palveluprosessin. Kyse ei siis ole läheisen ”ilmiannosta” viranomaisille, vaan keino hakea hänelle apua. Ilmoitus ei myöskään ole suunnattu läheiselle itselleen, vaan sosiaalitoimelle. Kun asia on tullut vireille, sosiaalitoimelle syntyy velvollisuus alkaa selvittää henkilön avuntarvetta. Tämä tehdään yhteistyössä henkilön itsensä kanssa esimerkiksi niin, että häntä tavataan ja hän saa kertoa tilanteestaan, toiveistaan ja tarpeistaan. Tavoitteena on, että hänelle saadaan järjestettyä tarpeen mukainen tuki ja apu.

Ilpo Julkaisemme kirjoituksen poikkeuksellisesti nimimerkillä.

Maapallo on ihme, ja se kertoo Jumalasta

BRITTITAITEILIJA Luke Jerramin seitsenmetrinen maapallo ripustetaan lokakuussa Helsingin tuomiokirkon kattoon. Ainutlaatuinen maapallomme mahdollistaa elämän vihamielisessä kosmoksessa.

Tutkijat Peter D. Ward ja Donald E. Brownlee ovat kirjassaan Rare Earth laskeneet, että toisen, nykyisen kaltaista elämää varten hienosäädetyn planeetan olemassaolon todennäköisyys maailmankaikkeudessa on yksi mahdollisuus 100 000 000 000 000 000 000:sta. Mitä kaikkea hienosäätöön tarvitaan? Esimerkiksi painovoimavakion on oltava tarkasti nykyisen suuruinen. Valon nopeuden on oltava nykyisen suuruinen. Protonien ja neutronien painojen pitää olla kohdallaan, jotta perimän DNA:ta voi olla olemassa.

Maapallon rakenteen ja koon on oltava oikea, jotta hiilen kierrätyksen kannalta elintärkeä mannerlaattojen liike toteutuu, ja saadaan aikaan elämää suojaava magneettikenttä. Vettä pitää olla merissä sopiva määrä planeetan lämpötaloutta ja hapen tuotantoa ajatellen. Oikean kokoinen kuu ja sen kierto oikealla etäisyydellä tarvitaan vuorovesien ja maan pyörimisakselin ylläpitämistä varten. Jupiter tarvitaan suojaamaan komeettojen törmäyksiltä ja niin edelleen.

Vaikka maapallon kaltaisia taivaankappaleita olisi paljon, elämää ei niissä ole, jos informaatio puuttuu. Maapallolla 24/7 tapahtuva biologinen tietojenkäsittely on tähtitieteellistä. Jos se tehtäisiin supertietokoneilla, tarvittaisiin miljardi maapallon kokoista planeettaa tietokoneiden alustaksi. Maailman vanhin tiedejärjestö, Royal Society, lupaa 10 miljoonan dollarin palkkion biologisen informaation arvoituksen ratkaisijalle.

Apua ei ole pakko ottaa vastaan. Jos ilmoitus on aiheeton, ei

tästä tule henkilölle seuraamuksia. ”Turhia” ilmoituksia suurempi ongelma on se, että avun tarve tulee sosiaalitoimen tietoon liian myöhään.

Assi Uuskallio Helsinki

Jumalan olemassaolo on ilmeistä, kun Hänen tekojaan tarkastellaan (Room.1:19–20). Jumalansa hylännyt ihminen pitää nykyään itseään kaiken mittana ja kuluttaa surutta luonnonrikkauksia. Toivotaan, että kauniin maapallomme katselu muuttaa mahdollisimman monen mielipiteen luomakunnan ihmeitä arvostavaksi ja niitä vaalivaksi.

Pekka Reinikainen lääkäri, Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Vihanpito pilaa ensin juhlat,

sitten elämän

Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille.

Nyt se on uusperheiden ja perikuntien katkeruutta ja valtataistelua.

KESÄ ON KÄÄNTYNYT lopuilleen. Edessä on luopumisen suru. Mutta kesän surullisimmat katseet on jo nähty. Ne, jotka ovat suotta etsineet juhlistaan toista vanhempaansa. Ne, jotka koettavat salaa viestiä takariviin ”hyvä, että sittenkin tulit”. Ne, jotka joutuvat näkemään, ettei edes yhteinen juhla sammuta vihan liekkiä.

Puhelin soi aamulla: lähiäiti sähisee etäisälle, että sitä naista ja sen lapsia et sitten tuo tänään kirkkoon. Et, vaikka poika on kasvanut vuosikymmenessä veljeksi muiden joukossa. Et, vaikka rippilapsi on istunut yökaudet sen naisen kanssa miettimässä elämää, Jumalaa, kuolemaa.

Lakkiaisten lähestyessä postissa tupsahtaa kaksi kutsua: toinen äidin luokse heti koulun juhlista päästyä ja toinen isän luokse sitten viikon päästä. Meidän puolen kummit ja isovanhemmat nyt tänne, teidän sitten sinne. Kutsu voi myös olla hienovaraisempi, porrastettu: meikäläiset yhdestä kolmeen, teikäläiset kolmesta viiteen. On tarkkaa, ettette törmää eteisessä.

VIHKIPARI VALITKOON: morsian haluaa isän saattamaan alttarille, mutta hän ei saa

tuoda mukanaan vuosikymmenen mittaista avokkiaan, uusien lastensa äitiä. Isä raadeltuu valinnoissaan, eikä menisi sitten ollenkaan. Puoliso suostuttaa hänet frakkiin, kuljettaa kirkkoon ja palaa kotiin itkemään.

Arkun äärellä pappi huomaa: jäljelle jääneet vaimot, entiset ja nykyinen, eivät ole vieläkään päättäneet, kuka on se oikea leski. Arkulle tuppaudutaan, jälkikasvut hätääntyneinä ja noloina raivotaräitinsä vanavedessä. Muistokahveilla murjotetaan, ellei ole lähdetty peräti eri muistotilaisuuksiin.

Eihän noin voi olla, tuumit. Ei vain voi, vaan on. Tuo kaikki on totta, jopa moneen kertaan tapahtunutta. Mikään ennakointi, perheneuvonta, papin kokemus, osapuolten anelu tai viime hetken järkiintyminen ei näytä estävän näitä kesätapahtumista kaameimpia.

Haluaisitko auttaa helsinkiläisiä kotona asuvia ikääntyneitä?

TULE MUKAAN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSILLE!

Voisitko ryhtyä ystävävapaaehtoiseksi, joka vierailee iäkkään luona parin viikon välein keskustelu- tai ulkoiluseurana? Tai saattaja-avuksi, jolloin pääset omien aikataulujen puitteissa saattamaan eri henkilöitä esim. lääkärikäynneillä tai ostoksilla?

Kurssin kesto 4 iltaa.

TI 24.9. klo 17–19.30 Vapaaehtoistoiminnan periaatteet

TO 26.9. klo 17–19 Liikkumisen avustaminen ja apuvälineet

TI 1.10. klo 17–19 Muistisairaan kohtaaminen

TO 3.10. klo 17–19.30 Vapaaehtoisen rooli

Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille. Oli rajariitaa ja kaunaa, jonka alkuperä oli jo unohtunut. Nykyraivo on useimmin uusperheiden tai perikuntien sovittamatta jäänyttä katkeruutta ja valtataistelua.

RAASTAVIEN PERHEDRAAMOJEN kirjoittajat Lars Norén ja Eugene O’Neill taputtaisivat innoissaan. Mitä materiaalia! Ne, jotka ovat tahtomattaan joutuneet näille näyttämöille, nauttivat kuitenkin draamasta harvemmin, ja tuskinpa niiden kostonhimoiset käsikirjoittajatkaan iloitsevat Pyrrhoksen voitostaan pitkään. Jos tämä raskaalla hinnalla voitettu taistelu onkin tällä erää ohi ja sietämättömät ihmiset siivottu näkyvistä, elämää on elettävä sen jälkeenkin. Olisimmekohan oppineet näistä kesän draamoista mitään? Kohtahan näet on päätettävä, kuka saa viettää joulua kenenkin kanssa.

HILKKA OLKINUORA Neljännen polven helsinkiläinen, rovasti, kirjoittaja ja maalle muuttanut elämäntarkkailija

LUE HILKKA OLKINUORAN JA MUIDEN KOLUMNISTIEMME KIRJOITUKSIA OSOITTEESSA KIRKKOJA KAUPUNKI.FI/ PUHEEN VUOROT

Vapaaehtoistoiminta on mahdollisuus merkitykselliseen tekemiseen. Se tuo iloa ja hyvää mieltä sekä vapaaehtoiselle että iäkkäälle.

Haluatko tehdä vapaaehtoistoimintaa kerran viikossa viiden viikon jakson ajan edistäen iäkkään hyvinvointia?

Kurssi sisältää kaksi tapaamista. Valitse mikä ajankohta sopii sinulle paremmin!

TO 19.9. klo 13–15 ja PE 20.9. klo 13–15

TI 8.10. klo 17–19 ja TO 10.10. klo 17–19

Kurssilla saat materiaaleja yhteiseen tekemiseen ikääntyneen kanssa. Jo yksittäinen viiden tapaamisen jakso on arvokas ja merkityksellinen!

Sijainti: Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: senioritoiminta@vtkl.fi, p.050 5722 829 / 050 4794 858. Ilmoittaudu viimeistään kurssia edeltävänä päivänä.

Rakkaamme

Markku

Vilhelm EVESTI

* 6.5.1951 Ruotsinpyhtää † 28.7.2024 Vantaa

On siellä ikuinen kesän maa, sydän väsynyt levätä saa.

Kaivaten

Kaisa, Eeva, Arja sekä muut sukulaiset ja ystävät

Siunaus toimitettu läheisten saattamana.

Hautauspalveluja

Arvoisat omaiset

Helsingin hautainhoito tarjoaa yksityisenä palveluntarjoajana hautainhoitosopimuksia ja -palveluita pääkaupunkiseudun hautausmailla.

Haudanhoitosopimukset

Haudan kunnostus

Hautakiven hoito

Muistopalvelu

Haudan talvihoito

www.hautainhoito.fi

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt Edullisesti suoraan veistämöltä

KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Myydään asuntoja Vuokralle tarjotaan

Asunto Roihuvuoressa 52,5 m2. Remontoitu 50-luvun henkeä kunnioittaen. Käy tutustumassa ja tarjoa. Puh. 0405079921.

Vuokrataan Martinlaaksossa siisti yksiö (30m2). Vuokra 590 euroa. Kysy lisää! Viesti 040 6727929.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Hammashoitoa

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

info@hautainhoito.fi 010 582 2610 050 308 4935

HAUTAKIVET

kaiverrukset

ym. alan työt

p. 09 387 3215 040 635 3800

www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Seuraava Kirkko ja kaupunki -lehti ilmestyy 12.9.

(varaus 30.8. mennessä)

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min.

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

Rakennusala

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt.

Ulos kestopuuterassit + aidat.

P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen.

Linjatekniikka Oy vuodesta 1994.

P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys.

Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

HAMMASTEKNIKKO 24 h

KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 € Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149 € Korjaukset alk. 105 € ○ Ilmainen proteesien tarkistus

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru PROTEESI VALMIS 24H NORMAALIHINNALLA Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

HAMMASPROTEESIT KUNTOON!

Erikoishammasteknikko

Jyrki Saarimaa (09) 753 11 56

Soita ja varaa aika!

Vantaa, Tikkurila Kielotie 2b / Talvikkitie 7 Huom! Käynti Kielotien puolelta

www.jyrkisaarimaa.fi

• katutasossa • esteetön sisäänkäynti

OLETKO PELKOPOTILAS

SOITA JA VARAA

050 5533 050

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hammaslääkäriasema

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko

Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

Esteetön

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella.

Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV

Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Lakipalveluja

TURVAA LÄHEISESI ASIANT

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen

OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Siivouspalveluja

Koti siistiksi!

Me teemme kodinhoitoa ja ALV vapaata kotipalvelun tukipalvelua.

Soita 050 3311 257 tai laita sähköpostia info@jenninkotisiivous.fi niin laitetaan koti kuntoon.

Tutustu meihin lisää www.jenninkotisiivous.fi

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994. Heidi

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Varatuomari Kari Silvennoinen Ky Kaikki lakiasiat. Ullanlinna, Helsinki www.silvennoinen.fi

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin alueella.

Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357

Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Palveluja tarjotaan

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 28.8. klo 18 Hvittorpissa 7 srk körtti-ilta, Hvittorpint.245; seurat n klo 19 kahvien jälk. 30.8.-1.9. Elämäni rippikoulu ja Aholansaarisäätiö 60 Saaressa; www.aholansaari.fi.

su 1.9. klo 10 messu Paavalinkirkko, Sammatint.5; s. S.Korkalainen, Veisuuveljet; kahvit ja seurat Alasalissa.

klo 14 Vantaan yht. seurat Kivistön kko, Laavat.2.

ma 2.9. klo 19 Siionin virsiä Leppävaarassa, Veräjäkallionk.2; kahvit klo 18.30.

ke 4.9. klo 19 körttiseurat Lauttasaaressa, Myllykallionrinne 1, tarj. klo 18.30.

pe 6.9. klo 19 veisuuta Espoonlahdessa, Kipparink.8; kahvit klo 18.30. su 8.9. klo 10 kirkkopyhä Hämeenkylässä, Aurat. 3; messu, kahvit & seurat. klo 15 veisuut Lohjan srk-keskus, Sibeliuksenk.2. klo 16 Siionin virsien läpiveisuut Seuratuvalla, Autotalossa; pullakahvit!

ti 10.9. klo 18 verkkoseurat Seuratuvalta; www.facebook.com/ herattaja ja www.youtube.com/ herattajayhdistysfi. pe 13.9. klo 18 seurat Mäntsälän Ankkuri-tila, Keskusk.11.

Ostetaan

Ostamme autoja Myös sähkö- ja hybridiautot. Hoidamme kaikki paperityöt ja myös mahdollisen loppuvelan lunastuksen. Tarvittaessa nouto kauempaakin. Autotalo Vuohtoniemi Oy p. 050 542 2388.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Luotettavaa apua kotiin jo vuodesta 2008

• Kumppanuutta ja seuranpitoa

• Alzheimer ja muistihoivaa

• Henkilökohtaista hoivaa

• Viriketoimintaa

• Ruoanvalmistusta

• Kodinhoidollista avustusta

• Asiointi- ja kuljetusavustusta

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut!

Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Parturi-Kampaamo Salon Capelli Hämeentie 38, p. 045 238 6356 Eläkeläisalennus.

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Sydäntäni lähellä ovat etenkin lapset, sairastuneet ja ikäihmiset. Ystävällisyydellä ja huolellisuudella. 20e/h (sis.alv). Ei muita lisiä. Pääkaupunkiseutu. Tmi Siivous ja Kotiapu Jari Heikkilä. Puh. 045 1635903.

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Juuti

050 594 3287 KotonaAsuen.fi

NÄYTELLYT MOREAU KUNNO STUSTA

VÄLINEN KAUPPAKETJU

KESÄLLÄ AALTONAKIN VAASAN NAAPURINA

PESIKSESSÄ PYYDYKSIÄ URUISTA

PASANEN PANTSU

MARJAMAITA

JULKISUUTEEN TORJUA PANNA

TYYNEYS

VEIKKAILLA

EI VIE ETUKAUTTA -JÄÄ NISKANEN

LYYTINEN KREI KAN SAARI PILKATA

HÄIKÄISEVÄT PITKINÄ

DEMENTIAA TUTKINUT ALZHEIMER

HUVETA PELLO ILTA

MINUN!

SAATTAA ENTISEEN PAIKKAAN

MIELI MAASSA

KASVIO ÖLJYMAA

OPETUSLAPSI BETONEIHIN

IHOSAIRAUS

PALINDROMIPROFEETTA

HURMAAVUUS

ANSIO

VAIVA U LKO NA OLEILUUN

ILMAN PIIKKEJÄ

YSKÄ POROPEUKALO

TYHJYYTTÄ 2X SARKOLA

RAAMATUN PETTURI JAPANISSA

PUNNITA

KÄYDÄ KANSANNOUSU

SÄÄLIMÄTÖN MIELEENJOHTUMA

JOUKOSSA KAATUNEITA -SHOW

PATRIARKKA -RIIHI

PIKKUTAVAROILLE

MOOSEKSELLE KIVEEN HAKATTUNA VÄLITETTY

JUOTAVIA

PALJON VÄÄRENNETTY

TIETÄJIEN SEUTUJA

OLLENKAAN KATSOMOSSA

-1.

JEESUKSEN RATSU

SUO TAI JOKI

SÄÄDYTTÖMIÄ

KANALLE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

1.9.

Päivän evankeliumissa (Matt. 11:25–30) Jeesus lupaa salaisen tiedon lapsenmielisille ja levon työn uuvuttamille.

Kynä ja paperia

DIGITAALISEEN VIESTITTELYYN tottunut voi iloisesti yllättää ystävän tai sukulaisen myös ilman laitetta. Etsi käsiisi kynä, paperia, kirjekuori ja postimerkki ja kirjoita kirje. 1. syyskuuta on Maailman kirjeiden kirjoituspäivä. Sitä on vietetty vuodesta 2014. Päivän on lanseerannut australialaissyntyinen Richard Simpkin muistutukseksi siitä riemusta ja innostuksesta, jota ihminen tuntee löytäessään eteisen matolta tai postilaatikosta käsin kirjoitetun kirjeen.

NINA RIUTTA

Kaikessa kaikuu vapauttava viesti

Jeesus puhuu tälle sunnuntaille valitussa raamatunkohdassa ikeen kantamisesta. Lempeyttä ja huolenpitoa huokuvat sanat ovat puhuttelevia, mutta teksti ei jää vain siihen. Jeesus aloittaa kiittämällä Jumalaa mystisestä tiedosta, joka on annettu viisaiden ja järkevien sijaan lapsenmielisille.

Jeesuksen sanoista tulee helposti poimittua ne, jotka ovat itselle rakkaimpia. Sellaiset tekstinkohdat ovat kuin hittikappaleet artistin levyllä. Omaan makuun sopivaa kuuntelee kerta toisensa jälkeen ja muut, vähemmän itselle sopivat, jäävät varjoon.

Suosikkikohdat kertovat valitsijastaan. Kun on tapana kasata harteilleen turhiakin taakkoja ja hankkia hyväksyntää suorittamalla, tuntuu hyvältä kuulla lempeitä sanoja. Uupuneena on ihanaa tulla nähdyk­

si. Väsymyksen keskelle kaipaa Jeesusta sanomaan: minä annan teille levon.

Vaikeina pidetyt Jeesuksen sanat kertovat yhtä lailla valitsijastaan. Jos rakastaa ajattelua, on epämiellyttävää kuulla, että viisaat ja oppineet jäävät Jeesuksen mukaan ilman mystistä tietoa Jumalasta. Tiedon kartuttajan saattaa olla vaikea hyväksyä Jeesuksen lupausta siitä, että salainen tieto paljastetaan lapsenomaisille.

Parhaisiin paloihin keskittymällä jää huomaamatta se, että Jeesuksen vapauttava viesti kaikuu kaikessa. Etsimällä ei välttämättä löydä, eikä lisää opettelemalla ehkä huomaa sitä, minkä lapsikin tajuaa. Pysähdy, niin voit nähdä Jumalan kaikessa. Hän on koko ajan koettavissa tässä ja nyt – ei tarvitse yrittää.

KAISA KARIRANTA

Käy ehtoollisella

Salainen tieto tulee Kristuksen kautta. Mene ehtoolliselle, siellä hän on koettavissa ihan fyysisesti. On ok, jos ei tunnu miltään. On ok, jos ärsyttää.

On ok, jos silmät täyttyvät kyynelistä ja sisimpään laskeutuu lämpö.

Käy ehtoollisella joka tapauksessa ja niin usein kuin suinkin ehdit.

”Muinoin vihanpito syntyi sukujen välille. Nyt se on uusperheiden ja perikuntien katkeruutta ja valtataistelua.

LUE HILKKA OLKINUORAN KOLUMNI S. 23

Mainiokoti Tenho

Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista ikääntyneille ja muistisairaille ihmisille Ortonin sairaalan historiallisessa ympäristössä.

Elämme arkea kodikkaasti sekä turvallisesti ja meillä arki rakentuu tuttujen ihmisten sekä mielekkäiden toimintojen ympärille. Asukkaamme saavat nauttia yhteisistä ruokahetkistä sekä vapaa-ajan toiminnoista, kuten syntymäpäiväjuhlista, tansseista ja eläinvierailuista. Mainiokoti Tenho sijaitsee Helsingin Ruskeasuolla osoitteessa Tenholantie 10. Tilamme ovat kokonaan remontoitu vuonna 2018.

Kysy lisää

Yksikönjohtaja Olli Haapala puh. 044 765 0416 olli.haapala@mainiokodit.f i

Lue lisää mainiokodit.fi

29.8.2024

kirkkojakaupunki.fi

HELSINKI

Nuoret

Tasa-arvo ja ilmastoasiat ovat tärkeitä

Nuutti Hurmeelle ja Anni Mäkiselle s. 4

Pappi Kari Kuula: Vanhassa testamentissa on multaa ja kultaa s. 2

Katso, mitä kaikkea seurakunnat tarjoavat tänä syksynä s. 6

Paratiisin sovusta sotiin ja murhiin

Miksi Vanhan testamentin kertomuksissa on niin paljon väkivaltaa? Tätäkin pohditaan Kari Kuulan luentosarjassa Oulunkylässä.

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVA JOONAS BRANDT

RAAMATTUKUVITUS GUSTAVE DORÉ

Leeviläinen mies, jonka sivuvaimo oli tapettu, vastasi: ”Minä menin sivuvaimoni kanssa Benjaminin Gibeaan yöksi, mutta Gibean miehet yrittivät käydä kimppuuni ja piirittivät yöllä

talon. He aikoivat tappaa minut ja tekivät väkivaltaa sivuvaimolleni, niin että hän kuoli. Minä paloittelin hänen ruumiinsa ja lähetin kappaleet Israelin kaikkiin osiin sen törkeän ja pöyristyttävän teon vuoksi, jonka gibealaiset ovat Israelissa tehneet.”

(--)Benjaminilaisia kaatui sinä päivänä yhteensä kaksikymmentäviisituhatta miestä, kaikki kokeneita sotureita. (---) Mutta israelilaiset palasivat Benjaminin alueelle ja surmasivat sen kaupungeista ihmiset ja karjan, jokaisen elävän olennon, jonka löysivät, ja polttivat kaikki Benjaminin kaupungit.

Pöyristyttävä kertomus sivuvaimon raiskauksesta ja sen aiheuttamasta veljessodasta löytyy Tuomarien kirjan 20. luvusta. Vastaavia esimerkkejä on helppo löytää Vanhasta testamentista. Miksi kristittyjen pyhä kirja sisältää niin paljon

väkivaltaa? Joskus tuntuu, että Vanha testamentti ja Uusi testamentti kertovat suorastaan eri Jumalasta. Teologian tohtori ja pappi Kari Kuula myöntää, että väkivalta on iso teema Vanhassa testamentissa – Raamatun suuri tarina alkaa suloisesta paratiisista, jossa ihminen elää onnellisesti sovussa toisen ihmisen ja Jumalan kanssa. Mutta kaikki menee rikki jo Ensimmäisen Mooseksen kirjan kolmannessa luvussa. Ihminen vieraantuu Jumalasta ja ihmisten väliset suhteet kylmenevät. Luvussa neljä tapahtuu jo veljesmurha. Luvussa kuusi veden-

paisumuskertomus alkaa siitä, kun Jumala näkee, että maa on tullut täyteen väkivaltaa. Jumala katuu sitä, että hän on ylipäätään luonut ihmiskunnan, ja päättää nollata tilanteen.

– Vanha testamentti kertoo ihmisestä, Israelin kansasta ja muista kansoista sensuroimatta. Myös ihmisen pahuudesta, jota teologian kielellä kutsutaan synniksi.

IHMISISSÄ ON HYVÄÄ JA PAHAA, kuten nykyäänkin. Mutta usein käsky sotaan ja tappamiseen tulee itseltään Jumalalta, mitä on vaikea lukea. Kuulan mukaan tässä näkyy Raamatun inhimillisyys.

– Jumala kuvataan yhtä kovana ja säälimättömänä kuin ihmiset itse ovat. Näin toki tekivät muutkin kansat omissa jumalakertomuksissaan.

”Erityisesti Vanhassa testamentissa on

sekaisin multaa ja kultaa.

KARI KUULA

Nykylukijan pöyristys saattaakin johtua siitä, että Vanha testamentti ei kuvaa Jumalaa Kuulan sanoin ”länsimaisena, demokraattisena terapeuttijoulupukkina”.

– Ihmisrakkautensa ohessa hänessä on myös ankara ja pimeä puoli. Jumala vihaa pahaa. Vanhassa testamentissa pahantekijä putoaa aika usein omaan kuoppaansa, ja miekkaan tarttuja hukkuu siihen itse. Toisinaan Jumala itse kuvataan näiden tuomioiden toteuttajana.

KUULA MUISTUTTAA myös Vanhan testamentin kirjoitusajankohdasta. Vaikka ihmisluonne on pysynyt samana, ympäröivä yhteiskunta on täysin muuttunut. 2000–3000 vuotta sitten ei ollut nykyisiä käsityksiä ihmisoikeuksista tai demokratiasta, ei lääketieteen siunauksia, teollisuutta, tekniikkaa, koulua. Arki oli ankaraa tavallisille ihmisille, sairauksia ei voitu hoitaa, nälkää nähtiin usein. Kaupunkivaltioiden ja kansojen kahakat olivat tosi yleisiä. Ankara elinympäristö vaikutti siihen, miten Jumalan toimintaa kuvattiin. – Toisinaan väkivallasta kerro -

Hyviä uskonkysymyksiä ja muita syksyn luentoja

Kari Kuula luennoi Raamattuun liittyvistä teemoista Oulunkylän puukirkossa viitenä keskiviikkona kello 18.

Ke 11.9. Tappakaa heidät kaikki! Mitä ajatella Vanhan testamentin väkivaltaisuudesta?

Ke 18.9. Onko muualla maailmankaikkeudessa elämää? Ja jos on, mitä se merkitsee kristinuskolle?

Ke 25.9. Enkelien palvontaa ja kosmista Kristus-oppia – Paavalin kirje kolossalaisille

Ke 2.10. Perkele! Johdatus diabologiaan – mitä kristinusko on sanonut Paholai-

sesta ja pahoista hengistä?

Ke 9.10. Kärsimyksen ongelma – osavastauksia kristinuskon suureen mysteeriin

Lauttasaaren kirkossa: Kahdeksan luentoa, kahdeksan puhujaa joka toinen maanantai klo 18–20. Kristityn elämän tienviittoja Paavalin kirjeistä -sarjan järjestävät Kansan Raamattuseura ja Lauttasaaren seurakunta.

2.9. Usko ja pelastuksen perusta, Virpi Nyman 16.9. Elämä Pyhän Hengen voimassa, Eero Junkkaala

taan tuomitsevassa hengessä. Missään nimessä ajatus ei ole se, että ottakaa tästä mallia, vaan katsokaa mihin sota johtaa. Lisäksi Vanhan

Vartiokylän kirkossa: Kolme raamattuspesialistia jakaa tietoaan maailman käännetyimmästä kirjakokoelmasta kolmena tiistaina klo 18.

24.9. pappi, tutkija Paavo Huotari: Raamattu ja sinä 29.10. dosentti Outi Lehtipuu: Raamattu ja taivas 26.11. kouluttaja Mika Aspinen: Raamattu ja huumori Mahdollisuus jatkaa keskustelua omassa ryhmässä syksyn mittaan.

Kauppakeskus Triplan Fokuksessa: dosentti Matti Myllykoski luennoi usko-

testamentin profeetat huusivat yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden perään. He puolustivat köyhiä, leskiä, orpoja ja maahanmuuttajia,

muksista, vallasta ja sokeudesta Triplan Fokus-tilassa. Viisi iltaa kristinuskosta ja antisemitismistä syys–lokakuussa.

25.9. klo 18: Varhaiskristillisyys ja juutalaiset ke 2.10. klo 18: Kirkkoisä Augustinus ja juutalaisuus ke 9.10. klo 18: Martin Lutherin juutalaisvastaisuus

Katso kaikki luennot ja osoitteet: helsinginseurakunnat.fi

eli Israelin kansan keskuudessa asuvia vieraskansalaisia.

RAAMATUSSA ON 1600 sivua, ja kirjakokoelma on syntynyt yli tuhannen vuoden aikana. Kirjallisuuslajit, puhetavat, tunneilmapiirit ja historialliset tilanteet ovat Kuulan mukaan hyvin erilaisia Raamatun eri kirjoissa. Se merkitsee sitä, että halukas löytää sieltä aina vastalauseen käsiteltävään asiaan tai siihen liittyvän ristiriidan.

– Suuri Kirja ei voi olla helppo kirja. Mitkään suuret asiat eivät avaudu onelinerin tai lyhyen sloganin kautta. Erityisesti Vanhassa testamentissa on sekaisin multaa ja kultaa.

– Koen itse Uuden testamentin raikkaampana ja kirkkaampana osana Jumalan sanaa. Ja näin se menee teologisestikin: kristillinen käsitys ilmoituksesta on progressiivinen. Eli Jumala kertoo itsestään vähän kerrallaan sitä mukaa kuin ihmiset ovat valmiit ottamaan vastaan.

Tutkittuaan Raamattua nuoresta saakka eli yli 40 vuotta teologian tohtori Kuula vakuuttaa:

– Vanhan testamentin kummallisissakin kohdissa on oma tolkkunsa. Täytyy vain ymmärtää taustaa.

– Vanha testamentti kertoo ihmisen pahuudesta sensuroimatta, sanoo teologian tohtori Kari Kuula.

Nuoria kuullaan seurakuntayhtymän johdossa

Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto perusti viime keväänä ensimmäistä kertaa vaikuttajaryhmän, jossa 16–29-vuotiaat voivat osallistua päätöksentekoon.

TEKSTI EDITH KAURA KUVA ESKO JÄMSÄ

Tasa-arvo, ilmastoasiat ja sukupuolten sekä kulttuurien moninaisuus. Nämä ovat tärkeitä teemoja sekä Anni Mäkiselle, 17, että Nuutti Hurmeelle, 21. Muun muassa näihin teemoihin he myös haluavat ottaa kantaa ja vaikuttaa muiden nuorten puolesta.

– Nuoret ovat suuri osa kirkkoon kuuluvista seurakuntalaisista, mutta varmasti yksi vähiten edustetuista ryhmistä isossa päätöksenteossa, Mäkinen sanoo.

Kesällä 2023 astui voimaan uusi kirkkolaki, jonka mukaan jokaisella seurakunnalla on oltava 16–29-vuotiaiden nuorten vaikuttajaryhmä. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti viime keväänä koota nuorten vaikuttajaryhmän, johon valittiin 10 nuorta. He edustavat Helsingin paikallisseurakuntia. Yhteinen kirkkoneuvosto puolestaan johtaa koko seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta.

Nuutti Hurme kuuli vaikuttajaryhmästä Herttoniemen kirkkoherralta. Hurme opiskelee Helsingin yliopistossa historiaa ja on vapaa-aikanaan seurakunnan toiminnassa mukana. Hän toimii esimerkiksi puheenjohtajana seurakuntansa nuorisohallituksessa, jonka hän perusti vuonna 2022 yhdessä ystäviensä kanssa. Hurme asettui ehdolle myös vaikuttajaryhmään, ja parin kuukauden päästä sai tietää, että hänet on valittu ryhmän jäseneksi.

– Se oli aika selkeää. Kun sanoin,

että minulla olisi halua osallistua ryhmään, muut sanoivat, että totta kai haet, Hurme sanoo.

ANNI MÄKINEN puolestaan toimii aktiivisesti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Kallion lukiossa opiskeleva Mäkinen kuuluu muun muassa seurakuntansa nuorten neuvostoon eli Heimoneuvostoon ja hän ohjaa kirkon musiikkikerhoa. Heimoneuvoston kokouksessa tuli tieto, että seurakunnan tulisi valita kaksi nuorta, jotka lähtisivät ehdolle nuorten vaikuttajaryhmän vaaleihin.

– Siinä kokouksessa olleet osoittivat heti minua. Se johtuu varmaan siitä, että olen seurakunnassamme tyyppi, joka on vähän kaikessa mukana, hän muistelee.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Mäkinen sai viestin, että hänet on valittu edustajaksi. Olo oli samanaikaisesti jännittynyt ja innostunut. Tuntui hienolta, että hän pääsisi keskustelemaan teemoista, jotka vaikuttavat nuorten tulevaisuuteen.

Kun nuorten vaikuttajaryhmä kokoontui, se valitsi Mäkisen varapuheenjohtajakseen ja samalla edustajakseen yhteisen kirkkoneuvostoon, jossa Mäkisellä on läsnäolo- ja puheoikeus.

KYSEESSÄ ON vaikuttajaryhmän toiminnan kokeilu, joka kestää noin vuoden. Jatkossa nuorten vaikuttajaryhmä valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäisessä pilotissa

mietitään paljon sitä, mikä on vaikuttajaryhmän rooli ja mitkä ovat aiheita, jotka ovat nuorille tärkeitä.

Ryhmän ensimmäinen kokous oli toukokuussa ja siellä muun muassa käytiin läpi teemoja, jotka aiheuttavat huolta nuorten elämässä.

– Jatkuva informaatiotulva, puhelimien vaikutus ja se, että ollaan koko ajan sosiaalisessa mediassa, vaikuttaa keskittymiskyvyn heikkenemiseen, negatiiviselle tiedolle altistumiseen ja mielenterveyteen, Nuutti Hurme sanoo.

Hän nostaa esille myös isot kriisit, kuten koronapandemian, ilmastokriisin ja sodat. Kriisit tulevat jatkuvasti puhelinten kautta lähelle, ja tämä vaikuttaa nuorten jaksamiseen.

MIELESTÄNI ON ISO ASKEL, ETTÄ TÄLLAINEN RYHMÄ ON PERUSTETTU. NUUTTI HURME

TÄHÄN MENNESSÄ ryhmä ei ole vielä ehtinyt tehdä suuria päätöksiä, mutta viimeisimmässä palaverissa keskityttiin esimerkiksi uskontodialogin kehittämiseen nuorten näkökulmasta.

Nuutti Hurme ja Anni Mäkinen haluavat vaikuttaa siihen, miten nuoriin liittyvistä asioista puhutaan Helsingin seurakuntien päätöksenteossa.

– Jos haluan vaikuttaa seuraavan yhteisen kirkkoneuvoston kokouksen asialistaan, voin nostaa aiheen esille. Saamme myös pyytää vierailijoita, puhujia tai vaikka seurakunnan tietyn osaston asiantuntijoita paikalle kertomaan eri asioista, Anni Mäkinen kertoo.

Mäkinen on nuorten vaikuttajaryhmän varapuheenjohtajana huolissaan kirkkojen vähentämisen vaikutuksesta nuorten tiloihin. Hän aikoo pitää tulevaisuudessa tästä aiheesta puheenvuoron kirkkoneuvoston tapaamisessa.

– Seurakunnan tiloja halutaan tällä hetkellä vähentää. Osa näistä tiloista on kuitenkin nuorten keskipisteitä ja nuorisotyön sydämiä.

Nuorisotilat kirkoilla ovat nuorille tärkeitä, turvallisia tiloja, eikä nuorten mielipidettä aiheeseen ole otettu huomioon.

Vaikka vaikuttaminen on sekä Hurmeella että Mäkisellä selvästi veressä, ei kumpaakaan suoranaisesti kiinnosta tulevaisuudessa ura politiikassa. Sen sijaan esimerkiksi teologia, nuorisotyö ja asiantuntijatehtävät tuntuvat kiinnostavammilta. Molemmat kokevat, että voisivat osallistua nuorten vaikuttajaryhmään jatkossakin.

– Mielestäni on iso askel, että tällainen ryhmä on perustettu. Tuntuu todella hyvältä, että ylipäätään on jokin kanava, jonka kautta nuoria halutaan kuulla, Hurme lisää.

Samaa sukupuolta olevat parit voivat tulla vihityksi avioliittoon ja saada siunauksen avioliitolleen myös Roihuvuoren seurakunnan tiloissa. Asia oli esillä Roihuvuoren seurakuntaneuvostossa 20. elokuuta. Kahdeksan seurakuntaneuvoston varsinaista jäsentä, Minna Havunen, Susse Huhta, Tuula Lybeck, Marianna SaartioItkonen, Ville Salonen, Mirka Seppälä, Anne Panigrahi-Herler ja Mialeena Pärssinen olivat tehneet asiasta aloitteen. Aloitetta tuki myös kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen. Kokouksen puheenjohtajana toimi Mialeena Pärssinen. Yhteensä Roihuvuoren seurakuntaneuvostossa

on neljätoista jäsentä, joista 13 oli paikalla.

Asiasta ei äänestetty. – Jos joku neuvoston jäsen olisi halunnut viedä asian äänestykseen, olisimme toki normaalin kokouskäytännön mukaan menetelleet niin. Kukaan ei kuitenkaan tehnyt vastaehdotusta. Tavoitteenani on aina etsiä polkua, jota voidaan yhdessä kulkea, ja niin toimin myös tässä asiassa, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen kertoo.

Kirkkotilojen käytöstä päättää kirkkoherra yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. Roihuvuoren seurakunnalle kuuluvat Roihuvuoren kirkko ja Laajasalon kirkko.

Samaa sukupuolta olevat parit voivat tulla vihityksi avioliittoon ja saada siunauksen avioliitolleen myös Roihuvuoren seurakunnassa.

Seurakunta etsii yhdistyskumppaneita

Helsingin seurakuntayhtymä kutsuu järjestöjä ja yhdistyksiä kumppanuustoimintaan, mihin liittyy mahdollisuus toimintaavustuksen saamiseen.

Ideana on löytää kumppaneita, jotka esimerkiksi sitouttavat seurakuntien jäseniä vapaaehtoistoiminnan kautta ja tarjoavat heille mahdollisuuden kirkon tehtävän toteuttamiseen. Kumppanuustoiminta täydentäisi seurakuntien toimintaa, ja sen on oltava linjassa Kirkko Helsingissä -strategian kanssa. Kumppanuutta voi hakea 16.9.2024 mennessä lomakkeella, jonka saa sähköpostitse: riina.lilja(at)evl.fi. Samasta osoitteesta saa myös lisätietoja.

Lehti palaa ohuempaan paperiin

Kirkko ja kaupunki -lehti painetaan jatkossa kokonaan samalle paperille. Lehdessä oli tämän vuoden alusta asti käytössä malli, jossa lehden kansi ja keskiaukeama on painettu normaalia paksummalle paperille.

Taustalla oli pyrkimys siirtää lehti Postissa koneelliseen lajitteluun. Siirto koneelliseen lajit-

teluun ei kuitenkaan toiminut teknisesti odotetulla tavalla. Tämän vuoksi lehti palaa entiseen malliin, jossa paperi on sama koko lehdessä. Paperilaatuun vaikuttavat kustannussyyt: koko lehden painaminen ja jakelu nykyistä paksummalla paperilla olisi liian kallista.

MARI AARNIO

HIENOINTA, MITÄ VOI TOISELLE IHMISELLE TEHDÄ, ON KUULLA HÄNEN TARINANSA.

PAPPI PANU PITKÄNEN

Suuria kysymyksiä omaan tahtiin ”

Kristinuskon perusasioita käsittelevä Alfa-kurssi oli Joona Venäläiselle matka itseen. Pappi Panu Pitkänen lupaa, että Alfassa ei hengitetä niskaan.

TEKSTI MERI TOIVANEN KUVA JUSSI HELTTUNEN

Kristinuskon ihmettelyä ja keskustelua, jossa kaikki mielipiteet ovat oikeita ja tervetulleita. Sitä lupailtiin, ja Joona Venäläisen mielestä lupaus kuulosti hyvältä.

Venäläinen osallistui viime talvena kristinuskon perusasioita käsittelevälle Alfa-kurssille Roihuvuoren kirkolla Helsingissä. Hän kuuli kurssista seurakuntayhteisö Verkostossa, jonka toimintaan oli vähän aiemmin mennyt mukaan.

39-vuotias Venäläinen elää työn ja perhe-elämän täyttämiä vuosia, ja alkuun häneen teki vaikutuksen jo pelkkä pysähtyminen. Alfa-kurssiin käytetty parituntinen viikossa oli vapaa hetki oravanpyörästä.

– Töissä on palavereita puolen tusinaa päivässä, ja vapaa-ajan täyttävät omat ja lasten harrastukset. Alfassa en ollut ulkopuolisten tavoitettavissa, vaan sataprosenttisesti läsnä.

ALFA-KURSSIT SAIVAT alkunsa anglikaanisesta kirkosta Isosta-Britanniasta, mistä ne levisivät 1990-luvulla eri puolille maailmaa. Suomessa kursseja järjestävät niin evankelisluterilaiset seurakunnat kuin muut kristilliset yhteisöt.

– Alfa on paikka, jossa voi pohtia elämän suuria kysymyksiä omassa tahdissa ja kenenkään niskaan hengittämättä, sanoo Alfa Suomen toiminnanjohtaja, pappi Panu Pitkänen.

Kurssiin kuuluu 10–12 tapaamista. Jokainen kerta aloitetaan aterialla. Sitten katsotaan videolta kansainvälisen Alfa-organisaation tuottama alustus, ja lopuksi keskustellaan. Pitkäsen mukaan palaute kansainvälisistä videoista on ollut Suomessa hyvää.

Kurssille voi tulla ilman pohjatietoja kristinuskosta, mutta yhtä hyvin silloinkin, jos haluaa päivittää tietonsa. Joissain seurakunnissa Alfa-aineistoa on käytetty aikuisrippikoulun materiaalina.

Kurssin voi käydä muuallakin kuin oman seurakunnan alueella. Alfasta saattaa löytää myös yhteisön, Pitkänen sanoo.

– Ihmiset puhuvat muutaman kerran jälkeen hirveän syviä asioita. Hienointa, mitä voi toiselle ihmiselle tehdä, on kuulla hänen tarinansa.

JUURI RYHMÄKESKUSTELUT olivat

Joona Venäläiselle kurssin suurinta antia. Verkoston papin Tinja Halusen vetämä, noin kymmenen osal-

Panu Pitkästä ja Joona Venäläistä yhdistää Alfa-toiminta. Pitkänen on Alfa Suomen toiminnanjohtaja. Venäläinen osallistui kurssille viime talvena.

listujan kurssi jaettiin kahteen porukkaan. Pienryhmästä tuli tiivis.

Venäläinen kuvaa asetelmaa rikastuttavaksi.

– Ilman Alfaa en olisi päätynyt heidän kanssaan saman pöydän ääreen.

Venäläinen huomasi kurssilla, että monet kristinuskon teemat puhuttelevat ihmisiä heidän omien vastoinkäymistensä kautta. Venäläiselle sellainen oli kolmen vuoden takainen burnout, vaikka hän toteaakin, että on monin tavoin päässyt elämässä helpolla.

Venäläinen kertoo tulevansa kristitystä kodista eikä siksi kokenut kurssin asiasisältöjä uusina. Hän kuitenkin huomauttaa, ettei Alfa edellytä minkäänlaista uskoa, vaan halua keskustella ja ymmärtää erilaisuutta.

– Minulle kurssi ei ollut niinkään opintomatka kristinuskoon kuin itseeni.

Helsingissä alkaa syksyllä useita Alfa-kursseja. Lisätietoja: kirkkohelsingissa.fi/alfat

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13, lisäksi puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 10–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook ja Youtube (tauolla toistaiseksi) www.helsinginseurakunnat.fi/haaga #kesäkirkonpihalla

JUMALANPALVELUKSET

Sunnuntai kirkolla – syyskauden avaus! su 1.9. klo 10–13. Tervetuloa aloittamaan syyskautta Huopalahden kirkolle. Klo 10–11 Messu, Marjut ”Maikki” Mularin lähtösaarna, vapaaehtoisten ja uusien työntekijöiden siunaaminen, Kolari, Mattsson, Marte. Klo 11–13 pihajuhlaa keittolounaan ja kirkkokahvien merkeissä. Iloitsemme julkisivuremontin valmistumisesta ja Haagan seurakunnan mobiiliapplikaation julkaisemisesta. Lapsille luonto- ja lajintunnistusrasteja sekä Roska päivässä -työpaja.

Messu su 8.9. klo 10. Muroma-Nikunen, Kolari, Leivo, Marte. Kirkkokahvit ja lounas.

Ohjattu Haagan pyhiinvaellus su 8.9. klo 12.30. Olemme luoneet Haagaan virtuaalisen pyhiinvaellusreitin Puistojen Haaga. Haagan pyhiinvaellusreitti otetaan käyttöön su 8.9. Messun jälkeen lähdetään yhdessä kulkemaan reittiä pitkin. Se löytyy Citynomadi.com sivustolta. Reitti on kuljettavissa mobiilisovelluksen avulla myös omatoimisesti.

Iltamessu ke klo 18. 4.9. Kolari. 11.9. Gospel-iltamessu, Mattsson, Sounds of Mercy.

Aamurukous, laudes ke klo 7.30, alk. 11.9.

Päivärukous, ad sextam to klo 12. Rukous päivän päättyessä, kompletorio pe klo 19, alk. 13.9.

TAPAHTUMIA

Sydänrukouksen avoin ryhmä perjantaisin klo 18.15, alk. 13.9. Yhteinen hiljainen sydänrukous isä Thomas Keatingin Keskittävän rukouksen (Centering Prayer) harjoitusta mukaillen. Kesto 20 min.

Hiljaisuuden joogan® harjoitus su klo 18.30–20 kirkossa. Sopii kaikille, vapaa pääsy.

Käsityökerho ma klo 13 Kivijalassa.

Menokasvo

Suutarilan ja Viikin kirjastoissa saa apua läksyjen kanssa

Välipalaa, kohtaamista ja apua läksyjen kanssa. Tätä tulee sisältämään läksyapuryhmä, joka kokoontuu Suutarilan ja Viikin kirjastoissa. Läksyapu tarjoaa 3.–6.-luokkalaisille lapsille paikan, jossa voi tehdä läksyjä koulun jälkeen. – Kirjasto tarjoaa meille tilat, ja kirjaston työntekijät ovat myös mukana ryhmässä. Seurakunnalta on paikalla nuorisotyöntekijöitä, Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Sofia Lehtola kertoo.

Läksyapu toimii jatkeena koulupäivälle. Avoimeen ryhmään ei tarvitse ilmoittautua, vaan lapset voivat tulla mukaan, kun itselle sopii. Läksyjen tekemisen jälkeen tarjotaan kehittävää tekemistä halukkaille, esimerkiksi piirtämiskuvia ja aivopähkinöitä. Tarjolla on myös välipalaa.

– Emme ratko läksyongelmia lasten puolesta, vaan yhdessä tekemällä ja miettimällä me tuemme heitä, Lehtola kuvailee.

Aikuisten sählykerho ma klo 17.30

Pohjois-Haagan ala-asteella. Kunnon kaveri -liikuntahetki 65+ ke klo 10–10.30 Haaga-salissa.

Teematorstai klo 13–14. 5.9. Minun tarinani, Kaarina Johansson. 12.9. vieraana Kotimaa-lehden päätoimittaja Freija Özcan.

Hyvän mielen keidas to 5.9. klo 15. Lähetyspiiri ti 10.9. klo 13. TT

Juhani Forsberg.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä 2.9. alkaen, to klo 9.30–11 kirkolla 5.9. alkaen, pe klo 9.30–11

Mariankodissa 6.9. alkaen.

Aikuisten syysleiri ma–to 23.–26.9. Siikaniemen leirikeskuksessa. Pohditaan voimavaroja jokaiseen päivään muistelun avulla. Täysihoito 2hh, hinta 140 e. Haagasta mukana Sanna Laiho. Tied. ja ilm. 6.9. menn. diakoni Maija Åker, p. 09 2340 6370. Järj. yhdessä Töölön seurakunnan kanssa.

Hiljaisuuden retriitti ma–ke 7.–9.10. Lohirannan leirikeskuksessa. Rukoushetket ja Raamattumeditaatiot rytmittävät päiväämme. Kokonaishinta, matkat, täysihoito,

Läksyapu alkoi Suutarilassa keväällä 2024. Lehtola kertoo, että läksyryhmän suosio yllätti positiivisesti: Ensimmäisellä kerralla lapsia oli paikalla yli 20, ja kevään viimeisillä kerroilla lapsia oli mukana jo 40.

– Suosio ihan räjähti kevään aikana. Olemme saaneet kuulla, että lapset odottavat jo syksyn läksyapua. Tarvetta tällaiselle selvästi on, Lehtola sanoo.

Kun lapsen kotiläksyt on hoidettu

ruokailut 125 e. Ilm. 31.8. mennessä Miira Muroma-Nikunen p. 050 380 3235. Ääniä ja hiljaisuuksia -luennot kirkolla ke klo 19. 30.10. Äänitaiteilija, kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti, FT Taina Saarikivi: Hauraiden ja säröisten hiljaisuuksien kuuntelusta. 6.11. Tutkija ja tietokirjailija Kati Mustola: Sateenkaari-Suomen historiaa. 13.11. Kirjoittaja ja keskustelija Auli Viitala: Saako luokasta puhua? 27.11. Uskontoteologian ja ekumeniikan dosentti, TT Jyri Komulainen: Intian vaietut äänet. Luennon jälkeen tilaa kysymyksille ja keskustelulle. Mukana pappi Mari Silin. Iltatee klo 18.30.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

koulupäivän jälkeen läksyavussa, voivat perheet Lehtolan mukaan keskittyä arki-iltaisin yhdessäoloon ja muuhun tärkeään tekemiseen.

EDITH KAURA

Läksyapu Suutarilan kirjastolla, Seulastentie 11, tiistaisin klo 13.30–15. Ryhmä alkaa kokoontua tiistaina 27.8. Viikin kirjaston Elopelto-tilassa parittomien viikkojen torstaisin klo 14–15.30. Ryhmä alkaa kokoontua torstaina 29.8.

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Sinisten ruusujen alla la 7.9. klo 16 kirkossa. Italialais-saksalainen säveltäjä ja pianisti Apollonio Maiello esittää uutta, klassista, jazzia ja minimalismia yhdistävää musiikkiaan. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Vieraita Ugandasta ti 10.9 klo 17–18.30 Klanulla. Anglikaanipastori Medad Birungi ja hänen puolisonsa Connie Birungi kertovat tasa-arvotyöstä Ugandassa. Avoin

tilaisuus on englanniksi, tulkkaus suomeksi.

Kastepäivä su 15.9. klo 10–18 Malminkartanon kappelilla. Mukava, mutkaton ja maksuton tapa järjestää kastetilaisuus. Seurakunta tarjoaa kakkukahvit, musiikkia ja kauniit puitteet sekä lainaa tarvittaessa kastemekon. Mukaan juhlimaan voi kutsua läheiset. Ilmoittautuminen virastoon ma 9.9. mennessä. Lue lisää nettisivuiltamme.

Lapsi- ja nuorisokuoro Kannelkellot. Harjoitukset keskiviikkoisin Malminkartanon kappelilla lapset (6–12-v.) klo 17–18, nuoret (13–22v.) klo 18.15–19.30. Uudet laulajat tervetuloa, lisätietoja sirkku.rintamaki@evl.fi.

Voimavararyhmä. Tule mukaan löytämään voimavaroja syksyyn. Ryhmä kokoontuu viisi kertaa torstaisin ajalla 19.9.–17.10. klo 18–19.30 Klanulla. Ilmoittautumiset 13.9. mennessä vetäjille: heini. sinkko@evl.fi, p. 09 2340 3841, ja nina.rajamaki@evl.fi, p. 050 380 1260.

– On arvokasta näyttää lapsille, että on turvallinen paikka, jossa on turvallisia aikuisia, joille jutella. Yritän kohdata kaikki paikalle tulevat lapset, Sofia Lehtola sanoo.

AIKUISTEN AVOIMET

PIIRIT

Soppaa ja juttuseuraa Malminkartanon kappelilla maanantaisin klo 12–13.30. Keittolounas. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Miesten piiri tiistaisin klo 13–15 Malminkartanon kappelilla. Hartautta hurskastelematta, keskustelua maailmanmenosta.

Työtupa 3.9. alkaen parillisten viikkojen tiistaisin klo 15–18 Klanulla. Käsityö- ja askarteluhuone, jossa muun muassa tehdään kastesukkia vauvoille ja käsityötuotteita lähetyksen hyväksi.

Lähetyspiiri 10.9. alkaen parittomien viikkojen tiistaisin klo 17–18.30 Klanulla. Vierailijoita ja keskustelua ajankohtaisista lähetysaiheista.

Eläkeläisten päivähetki 28.8. alkaen parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 12.30–14 Klanulla. Keittolounas. Vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Lauletaan yhdessä -yhteislaulutilaisuus kirkossa 5.9. alkaen parillisten viikkojen torstaisin klo 10.15–11.30.

Raamattupiirit. Vetäjinä vapaaehtoiset vastuunkantajat. Klanulla ma 9.9. alkaen klo 10–11.30. Malminkartanon kappelilla ti 10.9. alkaen klo 15.30–17. Kirkolla ke 11.9. alkaen klo 14.30–16.

Aamurukouspiiri Klanulla perjantaisin klo 9.30–11.

LAPSET JA PERHEET KLANULLA

Esikoisvauvakerho 5.9. alkaen to klo 10.30–12 alle 8 kk ikäisten esikoisvauvojen perheille. Vauvakerho 3.9. alkaen ti klo 10.30–12 alle 1-vuotiaille vauvoille vanhemman kanssa. Perhekerho 4.9. alkaen ke klo 9.30–11.30. Kaikenikäisille lapsille yhdessä aikuisen kanssa. Parillisina viikkoina lounas, vapaaehtoinen maksu seurakunnan diakoniatyölle.

Klanun Mummola la 14.9. klo 10–13 Klanulla. Koko perhe on tervetullut laulamaan, leikkimään ja askartelemaan yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ke klo 14–17 ja pe klo 9–13 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi

Osoitteet:

Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko: Messut su klo 11. 1.9. Konfirmaatio-

messu, Kuusisalo, Valtonen. 8.9. Konfirmaatiomessu, Hartikainen, Valtonen.

Munkkiniemen kirkko:

Messu kerran kuukaudessa su klo 13. 25.8., 22.9., 27.10. ja 24.11.

Levollisuuden messu kerran kuukaudessa la klo 18. 14.9., 12.10., 9.11. ja 14.12.

Arkkimessu kerran kuukaudessa ti klo 18–19. 10.9., 8.10., 5.11. ja 3.12.

TAPAHTUMIA

Avoin perhekerho ma alkaen 19.8. klo 9.30–11.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Vauvakerho ma alkaen 19.8. klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

Höyhenen hetki ke klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Hiljentymistuokio perheille 11.9., 9.10., 13.11. ja 11.12. Kunnon kaveri -jumppa to klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkon pihalla.

Eläkeläisten kahvihetki to alkaen 12.9. klo 13–14 Munkkiniemen kirkon aulassa.

Ilta tulilla to klo 18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. 29.8., 26.9., 31.10., 28.11. ja 19.12. Muutaman viikon kuoroja to klo 18–19.30. 15.8. alkaen Hiljaisuuden lauluja Taizesta. 3.10. alkaen Kahden kerran syyskuoro ja 21.11. alkaen Joululaulukuoro. Lisätietoa nettisivuilta.

Seurakunnan bändi kokoontuu

Retriittiin neulomaan

Neuleretriitissä käsityön tekeminen, yhteinen hiljaisuus ja rukoushetket rytmittävät päivää la 28.9. klo 10–16 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15. Kasvislounas ja kahdet kahvit. Ota oma käsityösi mukaan. Halutessasi voit tuoda myös lahjoitusvillasukkia ja -lapasia diakoniatyön avustuksiin. Ohjaajina toimivat Anna Elina Huovio ja Kaisu Rauhamaa. Vapaaehtoinen maksu 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Ilmoittaudu ke 18.9. mennessä: oulunkyla.srk@evl.fi.

Raamattu- ja rukouspiiri ma alkaen 9.9. klo 18 Munkkiniemen kirkon sakastissa.

Pop up -infoa digistä tiistaisin klo 10.30–11 Munkkivuoren kirkolla.

Sanan äärellä -ryhmä ti klo 11–12.30 Munkkiniemen kirkon aulassa.

Kirjallisuuspiiri ti klo 18.30–20 Munkkivuoren kirkon seurakuntasalissa. 3.9. Irene Nemirovsky Ranskalainen sarja, 8.10. Tove Ditlevsen Kööpenhamina-trilogia: Lapsuus, Nuoruus, Aikuisuus, 12.11. Siru Aura Myötäjäiset ja 3.12. Claire Keegan kaksi pienoisromaania Nämä pienet asiat. Kahvila ke klo 12–13.30 Munkkivuoren kirkon aulassa.

Avoin perhekerho ke alkaen 21.8. klo 15–16.30 Munkkiniemen kirkon Taivastuvassa.

MLL. Lastenhoito järjestetty. Ilmoittautuminen lastenhoitoon ma 9.9. mennessä leena.eronen@evl.fi.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 1.9. klo 10. Luoma, Vanne, Ahola.

Messu su 8.9. klo 10. Vanne, Vuori, Saarikko. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Takkailta pe 6.9. klo 18 kirkolla. Rukousta, ylistysmusiikkia. Tuula Pitkänen, Inka Ahola, rukouspiiriläiset.

Mitä vielä -valmennusryhmä hiljattain eläköityneille alk. to 3.10. klo 13–15.30 kirkolla. Työ ja siihen liittyvät ihmissuhteet jäävät taakse – mitä tilalle? Miten asemoin itseni uudestaan, kun työ ei enää määrittele identiteettiäni?

Näitä ja muita asioita pohdimme yhdessä. Ohj. Sakari Karjalainen ja Haka Kekäläinen. Ilm. erkkisakarikarjalainen@gmail.com, p. 045 350 6800.

PIISPA TEEMU

LAAJASALON VIERAILU PITÄJÄNMÄEN KIRKOLLA

Kaikenikäisten olkkari ke 25.9. klo 15–18. Välipalaa, pelejä, askartelua. Piispa paikalla noin klo 16.30. Ruokailu klo 17, hinta aikuisilta 3 e. Mukana Suomen Lähetysseuran Päivi ja Sakari Löytty.

Kunnon kaveri -jumppa yli 65-vuotiaille ma klo 13.30. Raamattupiiri parittoman viikon ma alk. 9.9. klo 18.30. Rukouspiiri ke klo 13. Lähetyspiiri parittoman viikon ke alk. 11.9. klo 14. Marjut ja Amarjit Chugh kertovat pakolaistyöstä Kreikassa.

Toivoa naisille -rukouspiiri kuukauden ensimmäinen ke alk. 4.9. klo 18.30.

Aamukellari to klo 9–11, ei 12.9. Aamupuuroa, yhdessäoloa. Perhekerho pe klo 10–11.30 Kauppakeskus Ristikossa, 2. kerros. Hartaus, leikkiä, askartelua.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B. Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18 Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14 Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

yhdessä sovittuina harjoituspäivinä Munkkivuoren kirkolla. Lisätietoja kanttori senni.valtonen@evl.fi. Lähetyksen pihajuhla pe 30.8. klo 16 Munkkiniemen kirkolla.

Valkotakkien syksyn avajaiskonsertin avoin kenraali ma 9.9. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Ohjelmassa kamarimusiikkia. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Valkotakkien syksyn avajaiskonsertti ti 10.9. klo 18 Munkkivuoren kirkossa. Ohjelmassa kamarimusiikkia. Liput 10/5 e. Syyskirkko ke 11.9. klo 9.30 Munkkivuoren kirkossa. Päiväkodeille ja perheille.

Ruudun lumo -kasvattajaluento to 12.9. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Luennoitsija Sari Autio,

Viikkomessu ja seurakuntatilaisuus ke 25.9. klo 18. Keskustelua yhteisöllisyydestä, johtajuudesta, kumppanuudesta. Löyttyjen tulojuhla. Teemu Laajasalo, Maika Vuori, sos.neuvos Birgitta Rantakari. Juontaa pastori Siiri Luoma ja luottamushenkilö Ilari Rantakari. Päiväkerhon avoimet ovet to 26.9. klo 9–11.30. Ohjelmaa, yhdessäoloa, muskari klo 10. Keskustelemassa piispa ja tutkijauran lasten psyykkisestä kehityksestä tehnyt psyk.prof. emerita Lea Pulkkinen. Seniorien päiväkahvit to 26.9. klo 13. Piispan kyselytunti. Yhteistyössä alueen eläkejärjestöt. Piispanmessu su 29.9. klo 10. Maika Vuori, Teemu Laajasalo, papisto, diakonit, Kylli Ahola, Senni Valtonen, Cantabile-kuoro. Lasten musapyhäkoulu.

SÄÄNNÖLLINEN TOIMINTA KIRKOLLA

Lapsiperheiden avoin aamu ma klo 10–11.30.

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3 Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube). 1.9. messun saarna Nyakato Lutheran Bible Collegen johtaja Mimii Mziray. Su 8.9. Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä, saarna piispa Teemu Laajasalo, juhla kirkossa klo 12.

Messu su klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu ja pyhäkoulu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa. 170-vuotisjuhlamessu su 1.9. klo 14 Suomenlinnan kirkossa. Juhla alkaa kirkonkellokonsertilla pihalla klo 13.30.

Perinteisen kaavan messu su 8.9. klo 12 Agricolan kirkossa. Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa, to 29.8. kryptassa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa. Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Lisäksi ajan voi varata keskiviikkoisin klo 12–12.30 puhelimitse tai käymällä paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26, Hyvän toivon kappeli. Yhteystiedot löydät kirkkoherranvirastosta tai netistä.

Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11 ja pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla:

Miesten raamattupiiri ma 9.9. klo 18.

Avoin raamattupiiri to klo 16.30. Hyvän toivon kappelilla:

Hiljaisuuden jooga pe 30.8. klo 17. Arkeen siunaaminen messussa su 1.9. klo 12. Matalan kynnyksen karaokejatkot klo 13.30–15.

Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Yhteisöruokailu ma klo 17. Ma 2.9. ruokailussa myös matalan kynnyksen karaoke.

Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30.

Koululaisten Olkkari to klo 14. Musaryhmä to klo 18. Luomakuntakerho pe 6.9. klo 15.30–17.

Raamattupiiri pe 6.9. klo 18. Katajanokan seurakuntakodilla:

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Mikael Agricolan kirkolla:

Tribe-tiistai ti klo 16.30. SenioriFoorum ke 11.9. klo 13. Kun muisti heikkenee, neurologi Kati Juva. Ennen luentoa klo 11.30–13 kahvit kryptassa. After school ke klo 15. Perhekerho pe klo 9.30.

Nuortenilta Arska pe klo 18–21 kryptassa Triben ja Kansan Raamattuseuran nuorisotyön yhteistyönä.

Suomenlinnan kirkolla:

Suomenlinnan kirkon 170-vuotisjuhla su 1.9. alkaa klo 13.30 kirkonkellokonsertilla. Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin ystävineen soittaa Suomen suurinta kirkonkelloa. Juhlamessu klo 14, jonka päätteeksi kirkkokahvit ulkona sekä klo 16 katsaus kirkon histori-

aan ja nykyhetkeen.

Koululaisten Olkkari ti klo 14 kryptassa.

Tuomiokirkolla:

Helsingin Urkukesän päiväkonsertti pe 30.8. klo 12. Loviisa Tuomisto, urut. Sisältyy kirkon 8 euron pääsymaksuun.

Päivärukous pe 30.8. klo 13 kryptassa, pe 6.9. klo 12 kirkkosalissa ja maanantaisin klo 12 kirkkosalissa. Helsingin Urkukesän konsertti su 1.9. klo 19. Cantores Minores ja Olli Saari. Liput 10/5 e, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi.

Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa.

Lähetyksen Cafe Krypta avoinna päivittäin 9.–14.9. klo 10–16 kryptassa.

Raamattupiiri Kristakodissa ma 9.9. klo 15. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Kestävä tulevaisuus -tapahtuman koulutusilta vapaaehtoisille ti 10.9. klo 17.30.

Kirjallisuusilta ke 4.9. klo 17.30 kryptassa. Käsittelyssä Ville Mäkipellon ja Paavo Huotarin teos Sensuroitu – Raamatun vaiettu historia. Ilta päättyy hartauden jälkeen viimeistään klo 19.30. Tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa. Päiväkonsertti ke klo 12. Vapaa pääsy.

Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Tyhjä kulho – Hätäapua lasten hyväksi UNICEFin kautta -tapahtuma la 7.9. klo 11–14 kryptassa.

Kesän taidenäyttelyt kryptassa 1.9. saakka ma–la klo 10–17, su klo 11–17. Vapaa pääsy. Katso lisää helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Vanhalla kirkolla:

Mestari Eckhart. Eckhart Tolle – Arjen hengellisyyttä etsimässä to 29.8. klo 17. Kirjamyyntiä, keskustelua, urkumusiikkia ja Mestari Eckhartin saarnojen kuuntelua. Päiväkonsertti ti klo 12. Vapaa pääsy.

Lasten ja nuorten kuoro Vanhan kirkon Varpuset ke klo 16–18. Kirkot pihalla – ekumeeninen luonnonarvojen päivä to 5.9. klo 17.30–19 Vanhassa kirkossa ja kirkkopuistossa. Saalem Brass -orkesteri, ekumeeninen hartaus, yhteislaulua, veden pyhitys, sadon siunaus, tarjoilua. Järj. Helsingin ekumeeninen toimikunta.

Urkumusiikkia ja lepoa kirkossa to 12.9. klo 18. Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy.

Tuomiorovastikunnan omaishoitajien virkistysretki to 3.10. Mathildedalin ruukkikylään. Lähtö Kiasman edestä linja-autopysäkiltä klo 9, paluu klo 17. Hinta 20 e sisältää matkat, opastuksen, lounaan ja kahvin. Ilmoittautuminen 1.–20.9. ja lisätiedot diakoni Maija

Hiljentymistä ja valokuvia Kampin kappelissa

Valokuvaaja, kuvajournalisti Meeri Koutaniemen (s. 1987) ja brittiläisen arkeologin, tutkimusmatkailijan ja vakoojan Gertrude Bellin (1868–1926) dokumentaarisia valokuvia on esillä Kampin kappelissa 27.9. saakka ma–pe klo 10–17. He kuvasivat ja havainnoivat ihmisiä sekä paikallista elämänpiiriä Lähiidässä ja Aasiassa sadan vuoden välein. Näyttely on aikamatka menneeseen ja katsaus nykyhetkeen.

Pääsymaksu 30.8. asti 5 e, vapaa pääsy alle 18-vuotiailta sekä kirkkopassilla tai Helsinki Cardilla. 2.9. alkaen avoinna ma klo 10–20 ja ti–pe klo 10–17.

Kehitysvammaisten kirkkopyhä Tuomiokirkossa

Valtakunnallisen kirkkopyhän juhlajumalanpalvelus 8.9. klo 10–11.15 Helsingin tuomiokirkossa. Saarnassa on mukana Patolan ryhmäkodin asukkaita yhdessä vammaistyön papin Heli Ojalehdon ja piispa Teemu Laajasalon kanssa. Messu striimataan Tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla.

Klo 12–13 vietetään juhlaa kirkossa: musiikkia, tanssia ja yhteislaulua siipien suojassa.

Kryptassa on esillä taiteilija Uuno Palosaaren töitä 13.9. asti. Esteetön pääsy kirkkoon kryptan kautta, Kirkkokatu 18.

Åker, p. 09 2340 6370. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102, klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa, to 29.8. kryptassa. Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi

Osoitteet:

helsinginseurakunnat.fi/kallio

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten Talo, Toinen linja 8 Sintti, Kalasatamankatu 20

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Iltamessut ma–pe klo 18. Sateenkaarimessu la 31.8. klo 17. Hyttinen, Ääniset-kuoro. Kallion kirkon 112-vuotisjuhlamessu su 1.9. klo 10. Uusien työntekijöiden sekä kaikkien vapaaeh-

toisten ja vastuunkantajien siunaaminen. Tervetuloa!

Messu su 8.9. klo 10. Viljamaa, Niskala, Kallion Kantaattikuoro. Alppilan kirkossa:

Tasausmessu 1.9. klo 16. Viljamaa, Oksanen, Kamarikuoro SonorEnsemble.

Tasausmessu 8.9. klo 16. Viljamaa, Niskala.

TAPAHTUMIA

Taiwanin luterilaisen kirkon johtaja Selma Chen vierailee Alppilan kirkossa. Kaikille avoin keskustelu pe 30.8. klo 19. Tapaamisen kieli on englanti. Päiväkansa, ikäihmisten yhteinen, kaikille avoin kokoontuminen maanantaisin klo 12 Alppilan kirkolla.

Kangaspuu-kerho tiistaisin klo 18 Alppilan kirkossa. Alppilan kirkon kaikille avoin lukupiiri joka kuun ensimmäinen tiistai klo 18. Kehitysvammaisten kerho Yrittäjät ma 2.9. klo 17 Alppilan kirkossa. Kansainvälinen käsityökerho keskiviikkoisin klo 18, alkaen 4.9., Seurakuntakodin kerhotilassa. Lisätietoja Indre p. 045 271 7272. Multi-Cultural Saturday Evening – Monikulttuurinen lauantai-ilta la 7.9. klo 15–21 Alppilan kirkolla. Games, snacks, fun. Feel free to join us at Alppila church and meet new people!

Kristillinen toipumisryhmä Krito sunnuntaisin klo 18, alkaen 8.9., Alppilan kirkolla. Lisätietoja Raili Poijärvi-Salmela, p. 044 016 2503. Torstaina iltapäivällä -keskustelutilaisuudet torstaisin klo 13, alkaen 12.9., Kallion kirkossa. Ensimmäisenä vieraana Hector, Heikki Harma. Kallion kirkon torni on avoinna sovitusti. Kyselyt sähköpostitse kallio.kirkontorni@evl.fi. Seuraa myös nettisivuilmoittelua.

ETSIJÖILLE

Sydänrukous-hiljentyminen tiistaisin klo 8.30–9 Kallion kirkossa.

Sateenkaariväen raamattupiiri Malkus la 31.8. klo 15 Kallion kirkolla. Lisätietoja Jorma Hentilä p. 045 267 2999.

Voimasanoja Raamatusta ma 2.9. klo 18.30 Alppilan kirkossa. Tuntiretriittiryhmä Kristuksen rukous ma 9.9. klo 18.30 Kallion kirkossa.

Draamaryhmä yli 16-vuotiaille torstaisin klo 16, alkaen 12.9., Kallion kirkossa.

Nuorten aikuisten Alfa-kurssi, tutkimusmatka elämän suuriin kysymyksiin to 12.9. klo 18 Mikael Agricolan kirkolla. Lisätietoja Visa Viljamaa.

MUSIIKKI

Kallion kantaattikuoro keskiviikkoisin klo 18–21 Seurakuntakodilla. Kivimessun pop up -kuoro. Tule

Kallion kirkkoon torstaisin klo 17. Läsnä olevat harjoittelevat klo 18 alkavan messun laulut.

Helsingin kamarikuoron konsertti – I am a river to 5.9. klo 19 Kallion kirkossa. Kaija Saariahon ja Helena Tulven musiikkia. Liput Ticketmaster.

Sateenkaarimessuissa laulava Ääniset-kuoro torstaisin klo 17.30, alkaen 5.9., Alppilan kirkossa. Lisätietoja Kimmo Puunenä p. 040 590 0820.

Kuorolaulukoulu Raakkujat tiistaisin klo 17.30, alkaen 10.9., Seurakuntakodilla. Hinta 35 e. Ilm. kallionseurakunta.fi.

Hiljaisen meditatiivisen rukouslaulun kurssi tiistaisin 17.30, alkaen 10.9., Diakonissalaitoksella. Hinta 54 e. Ilm. kallionseurakunta.fi.

RUOKAILU

Aamupuuro tiistaisin klo 8.30–10.30 Seurakuntakodin kerhotiloissa. Lehtiä, kahvia, aikuisseuraa ja leikkihuone.

Kallion kirkon kahvila torstaisin klo 11–15. Lounasta ja kahvilaherkkuja.

Alppilan kirkon ruokailut alkavat ti 3.9. Hävikistä kokattua ruokaa ja hyvää seuraa tiistaisin klo 11 ja keskiviikkoisin klo 17.

TUKEA JA APUA

Varaa aika diakonian, kirkon auttamisen ammattilaisten vastaanotolle puhelimitse p. 09 2340 3618 ma ja ti klo 9–10 tai to klo 12–13.

LAPSET JA PERHEET

Lasten perjantai klo 9–11 Alppilan kirkossa. Aamupalaa ja mukavaa yhdessäoloa lapsille ja aikuisille. Perheaamu ma klo 9.30–11 Kalasataman Sintissä. Isät ja lapset -toimintaa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. 4.9. klo 18 grillaillaan Kallion kirkon pihalla. Lisätietoja Ilkka Hanski ja Juha Aulu, p. 040 155 9883.

NUORET

13-vuotiaista alkaen: Nuorten ilta ma klo 17–21 Kalasataman Sintissä. Junnu-Talo ti klo 15–20, to klo 14–18.

Avoimet ovet ke ja pe klo 17–21 Talolla.

LIIKUNTA

Alppilan kirkon liikuntasalissa: Seniorien sähly maanantaisin klo 9–10.30. Lisätietoja Sulo p. 050 383 4625.

Lentopalloa maanantaisin klo 19–20.30. Lisätietoa Mirja Lintunen p. 050 912 9890. Koripalloa tiistaisin klo 18. Lisätietoja Immonen p. 041 807 3262.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

vat mukaan.

Sari-Aino Tolosen taidenäyttely 1.9.–30.9. Kirkkosalin ja B-rapun aulassa.

Alpha-kurssi 3.9.–12.11. tiistaisin klo 18–20 Kirkkokahvilassa, B-rappu. Keskustelua kristinuskosta ja ruokailu yhdessä. Kurssi käy aikuis-

Juhli Viikkiä

Viikki-päivä la 31.8. klo 12–16.30 Latokartanon torilla. Nähtävänä kukko ja lampaat sekä palo- ja kirjastoauto. Ohjelmassa kasvomaalausta ja musiikkiesityksiä mm. Macchu Picchu-yhtyeeltä, lisäksi Streetfood-ruokakojuja. Klo 12 tervetulosanat, Viikki-Seuran puheenjohtaja Riitta Korhonen, klo 12.05 Malmin seurakunnan lapsikuorolaiset, klo 12.30 Norssin duo, klo 13 Taikuri ja klo 13.30 Herra Epsilon konsertti. Klo 14 ja 15 Metsämörri vie perheitä luontoretkelle. Mukaan istuinalusta ja juomapullo.

Ekumeeninen luonnonarvojen päivä

Kirkot pihalla to 5.9. klo 17.30–19 Vanhassakirkossa ja kirkkopuistossa, Lönnrotinkatu 6.   Saalem Brass -orkesteri soittaa kirkossa klo 17.30, minkä jälkeen klo 18 kirkkopuistossa vietetään ekumeeninen hartaus. Yhteislaulua, veden pyhitys, sadon siunaus, tarjoilua. Järjestäjänä Helsingin ekumeeninen toimikunta.

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30.

Seurat 4.9. klo 19. Kahvit klo 18.30. Sanan, laulun ja rukouksen ilta 11.9. klo 18–20. (Ei iltakirkkoa.) Vauva- ja taaperokirkko 14.9. klo 16.–16.30. Musiikillinen ja rento kirkkohetki, jossa vauvoja siunataan. Tilaisuuden päätteeksi iltateet ja -kahvit.

Kansanlaulumessu ja kansallispukujen tuuletus 22.9. klo 11.

TAPAHTUMIA

Grilli- ja saunailta la 31.8. klo 16–20 C-rapussa, 2. krs. Miesten saunavuoro klo 16–18, naisten klo 18–20. Sauna 5 e. Takapihan grilli kuumana klo 16–20. Omat grillatta-

Luento ja keskustelutilaisuus 23.9. klo 18–19.30 kirkkosalissa. Puhumassa muun muassa neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi.

Treffaa Terapeuttiville 7.10. klo 17–19. Mukana Terapeuttiville eli Ville Merinen. Keskustelua nuorten hyvinvoinnista ja vanhemmuuden haasteista. Kahvit klo 17–18 seurakuntasalissa, luento klo 18–19 kirkkosalissa. Tutustumista matalan kynnyksen tukimuotoihin.

HARRASTE- JA RUKOUSPIIRIT SEKÄ

KUOROT

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi-tilassa, C-rappu, 2. krs. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, C-rappu. Maksuton. Tied. Katarina Öhberg, p. 050 557 6274. Hiljaisuuden joogan harjoitus su 1.9. klo 14–15.30 liikuntasalissa, C-rappu. Ei ennakkoilmoittautumista.

Torstaipiiri 5.9. klo 13–14.30. Lauttasaari tutuksi kävellen. Oppaana Antti Matilainen. Lähtö kirkon sisäpihalta.

Raamattupiiri to 5.9. ja 19.9. klo 18 Vattuniemi-tilassa. Rukousaamiainen pe 6.9. klo 8–10 Kryptassa. Ovi kellotornin vieressä. Käsityöpiiri ma 9.9. klo 13–14.30 B-rapun aulassa.

Töppösryhmä ti 10.9. klo 11–12.30 B-rapun aulassa. Ryhmässä kudotaan kastesukkia.

Kamarikuoro Barcarola harjoittelee 5.9.–28.11. torstaisin klo 18–20.30 seurakuntasalissa. Otetaan uusia laulajia. Tied. hiski. wallenius@evl.fi. Kuoro Kaikille harjoittelee 5.9.–28.11. parillisten viikkojen torstaina klo 17–17.50 seurakuntasalissa. Ei koelaulua ja vaatimuksia. Tied. hiski.wallenius@evl.fi.

rippikoulusta. Ilmoittautumiset markus.ek@evl.fi. Lasse Mårtensonin muistokonsertti 24.9. klo 18 kirkkosalissa. Liput 25 e, lasse.muistokonsertti@ gmail.com.

LUENNOT

Raamatun matkassa – Kristityn elämän tienviittoja. Luentosarja Kansan Raamattuseuran kanssa 2.9.–19.12. Virpi Nymanin luento: Usko ja pelastuksen perusta ma 2.9. klo 18–20 St. Jacobs kyrka. Eero Junkkaalan luento: Elämä Pyhän Hengen voimassa ma 16.9. klo 18–20 Lauttasaaren kirkon kirkkosali.

Selviytymisen aika – Välähdyksiä sodan jälkeisestä elämästä Suomessa ja Lauttasaaressa. Luentotilaisuus ja valokuvanäyttely jatkosodan päättymisen muistoksi to 19.9. klo 18–20.30. Yhteistyössä Lauttasaari-Seuran kanssa. Sinä vai digilaite? Kumpi määrää?

Flinck.

TAPAHTUMIA

Ystävyydenkahvila tiistaisin klo 14–15.

Lempeä liikunta tiistaisin klo 13.15–14.

Sydänrukous joka perjantaiaamu klo 8.30–9.30. Sydänrukous on eräs hiljaisen rukouksen muoto. Ryhmään ei tarvitse ilmoittautua. Lauletaan yhdessä. Tervetuloa laulamaan yhdessä kanttorin kanssa messun virsiä kolmena peräkkäisenä sunnuntaina 1.9., 8.9. ja 15.9. klo 9–9.40 Paavalinkirkon kirkkosaliin. Opettelemme myös muutamia lauluja yhdessä, joita tulemme esittämään messussa. Laulumeditaatio Paavalinkirkossa perjantaisin 6.9., 4.10., 15.11., 29.11. klo 17–18.

Gospel Dance 12.9.–7.11. torstaisin, joka toinen pariton viikko klo 18–19. Ei ilmoittautumista. Maksuton. Gospel Dance on helppoa tanssillista liikuntaa monipuolisen, vauhdikkaan ja koskettavan kristillisen musiikin tahdissa. Musiikkina lattareiden lisäksi muun muassa country, charleston, soul. Tarvitset tunneille liikuntaan sopivat vaatteet, sisäliikuntakengät tai lenkkarit ja vesipullon. Ohjaajana Mia Blomstedt.

Syyspäiväkirja torstaisin klo 17–19 alkaen 19.9. Terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä aikuisille. Ilmoittautumiset 16.9. mennessä virkkunenjulia@gmail.com.

Bulevardens Kammarmusiksällskap -orkesterin konsertti 7.9. klo 17. Johtaa Tomas Takolander. Ohjelmassa romantiikan ajan musiikkia jousiorkesterille. Vapaa pääsy.

Liszt instituutin järjestämä urkukonsertti 9.9. klo 19. Attila Dankos, urut. Vapaa pääsy. Ohjelmassa J.S. Bachin, F. Lisztin ja F. Mendelssohnin teoksia.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 1.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Flinck, Koivisto, saarna Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Puolen tunnin messu 4.9. klo 18. Koivisto.

Messu 8.9. klo 10. Flinck, Koivisto. Messun yhteydessä vapaaehtoisten siunaaminen, jonka jälkeen alasalissa keittolounas. Lounaan jälkeen vapaaehtoisille ja vapaaehtoistoimijuudesta kiinnostuneille mukavaa yhdessäoloa ja tutustumista. Puolen tunnin messu 11.9. klo 18.

Omaishoitajien rovastikunnallinen retki Mathildedalin ruukkikylään Saloon 3.10. klo 9–17. Hinta 20 e sis. matkat, opastuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. ja lisätiedot 2.–20.9. diakoni Maija Åker p. 09 2340 6370.

Avoin strategiatyöpaja 10.9. klo 17–19. Mitä toivoisit Paavalin seurakunnan tekevän? Mikä on tärkein tehtävämme?

Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846.

LAPSET JA PERHEET

Muskarit 0–3-vuotiaille. Vapaita paikkoja! Ilm. nettisivujen kautta. Perhekahvila to alk. 29.8. klo 9–11 Paavalinkirkolla. Yhdessäoloa, leikkiä lapsille, pientä syötävää. Avoin kaikille.

Sahramin perheaamu pe alk. 30.8. klo 10–11 Kangasalantie 11. Leikkiä ja vaihtuvia teemoja. Tule yhdessä lapsen kanssa. Kalasataman perheaamu ma alk.

PIXABAY

2.9. klo 9.30–11 Kalasatamankatu 20. Yhteisöllinen aamu alueen perheille. Leikkitilaa lapsille. Tarjolla kahvia.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15, puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet:

Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16

Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3

Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4

Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6

Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko: Messu sunnuntaisin klo 10. 1.9. mukana Helsinki Chamber Music. 8.9. mukana Refugium Musicum.

Töölön kirkko: Messu sunnuntaisin klo 12. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko: Messu sunnuntaisin klo 12.

Fokus: Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi alkavan syksyn. Tarkemmat tiedot temppeliaukionkirkko.fi.

Diakonia arkisin virka-aikaan p. 09 2340 6318.

Diakoni tavattavissa ma 2.9. klo 13–14 Töölön palvelukeskuksessa, Töölönkatu 33.

Hyvän mielen kahvila alk. ti 10.9. klo 14–15.30 Pikku Huopalahden asukastalolla, Tilkantori 12. Aikuisten syysleiri ma 23.–to 26.9. Siikaniemessä. Jokainen on oman elämänsä sankari. Pohditaan omaa elämää, etsitään merkityksiä ja voimavaroja jokaiseen päivään muistelun avulla. Täysihoito 2hh 140 e, sis. ruokailut, petivaatteet, ohjelman ja kuljetukset. Ohjaajina Maija Åker ja Sanna Laiho. Ilm. 6.9. mennessä Maija Åker p. 09 2340 6370.

Omaishoitajien virkistysretki to 3.10. Mathildedalin ruukkikylään. Lähtö Kiasman edestä linja-autopysäkiltä klo 9. Paluu klo 17. Hinta 20 e sis. matkat, opastuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. 1.9.–20.9. ja lisätiedot Maija Åker p. 09 2340 6370. Temppeliaukion kirkko:

Alfa-kurssi to 5.9., 12.9., 19.9., 26.9., 10.10., 17.10., 4.10., 14.11. ja 21.11. klo 18–20 ja 31.10. Töölön kirkolla. Tutkitaan elämän tarkoitusta kristinuskon näkökulmasta. Kokoontu-

miskerroilla syödään yhdessä iltapala, katsotaan alustus ja vaihdetaan siitä ajatuksia. Ilm. ja lisätiedot birgitta.hamalainen@evl.fi. Jumppapiiri alk. ti 10.9. klo 10.30–11.15.

Miesten aamu to 12.9. klo 9.30–11. Sururyhmä to 3.10.–31.10. klo 13–15. Suljettu vertaistukiryhmä läheisensä menettäneille. Tied. ja ilm. Heidi Syngelmä p. 09 2340 4741.

Töölön kirkko:

Tarinoiden Töölö 5.9. klo 17–18.30. Kierros kirkon lähialueilla kaupunkiopas Tuula Pohjalaisen johdolla. Lähtö kirkolta. Kahvitarjoilu. Ilm. niina.marjanen@evl.fi tai p. 050 345 0524.

Hopeapiiri alk. pe 6.9. klo 13–14.30.

Open Doors alk. ti 10.9. klo 17–18. Rukoillaan vainottujen kristittyjen puolesta rukouskalenteria seuraten. Parittomina viikkoina.

Yhteinen lounas, Waste&Feast Café Töölö alk. ti 10.9. klo 12–13. Aikuiset 1 e ja lapset alle 12 v. 1 e.

Café Töölö alk. ke 11.9. klo 14–15.30. Olohuone kaikenikäisille. Vapaaehtoisten järjestämä edullinen kahvitarjoilu.

Raamattupiiri alk. ke 11.9. klo 13–14.30. Aiheena 2. Korinttolaiskirje.

Avoin rukoushetki alk. ke 11.9. klo 17–18. Rukousta omien ja yhteisten asioiden puolesta.

Downshiftaajat alk. to 5.9. klo 12–14. Rennossa ryhmässä voit rupatella ja halutessasi tehdä käsitöitä.

Toivoa naisille, naisten rukousryhmä parillisina viikkoina alk. ti 3.9. klo 17–19 Rukousta Toivoa naisille -kalenterin mukaan ja omien aiheiden puolesta.

Meilahden kirkko:

Esikoisvauvakerhossa kokemusten jakamista, vertaistukea, kahvittelua. To 22.8.‒28.11. klo 14–15.30, ei viikolla 42. Käynti Jalavatie 6b. Ilm. syyskaudelle seurakuntatoolo. fi.

Macula musica -luentokonsertti ti 3.9. klo 16.15. Kultainen leikkaus. Silmätautien erikoislääkäri Antti Riikonen luennoi verkkokalvokirurgiasta. Vapaa pääsy.

Meilahti-päivä 7.9. klo 11–15 kirkolla ja Valpurinpuistossa. Tekemistä koko perheelle. Kirkkokierrokset tasatunnein.

Naisten Forum ti 10.9. klo 15–17. Ajankohtaisaiheita ja keskustelua. Kahvitarjoilu.

Yhteinen lounas ke 11.9. ja 25.9. klo 11.30–13. Aikuiset 1 e ja lapset alle 12 v. 1 e. Sisäänkäynti Jalavatie 6b.

Torstaikerho alk. to 12.9. klo 13–14.30.

Maanantaiseura ma 16.9. klo 13–15 poikkeuksellisesti Rastissa. Pekka Puska alustaa kansanterveydestä. Metsä ja minä 2024–2025. Käymme samassa valitussa

metsäkohteessa pääkaupunkiseudulla kaikkina vuodenaikoina tekemässä havaintoja luonnosta. Osallistujat voivat jäädä päiväksi retkikohteeseen ja sen lähiympäristöön tai lähteä ohjatulle, noin 5 km metsäkävelylle. Kullakin käynnillä on oma, metsään liittyvä teemansa. Syysretki la 28.9. klo 9–16. Lähtö ja paluu Meilahden kirkko. Retki on maksuton. Ilm 20.9. menn. lauri.anttila@evl.fi tai p. 050 387 7154. Ruskeasuon Rasti:

Äiti Teresa-piiri ma 26.8.–2.12. klo 13–15. Tehdään yhdessä Äiti Teresa -peittoja ja muita käsitöitä. Rastin 10-vuotisjuhla pe 30.8. klo 11.30. Mukana kirkkoherra Hilkka Niemistö, Taiwanin piispa Selma Chen ja emerituskirkkoherra Hannu Ronimus. Ruokailu ja kakkukahvit. Tuolijumppa alk. ke 11.9. klo 12.30–13. Kohtaamisen kahvila ja Äijäkuppila alk. ke 11.9. klo 13–15. Kohdataan kahvikupin äärellä. Yhteinen lounas, Waste&Feast, alk. pe 13.9. klo 11.20–12.30. Aikuiset 1 e ja lapset alle 12 v. 1 e. Fokus:

Mitä vielä? -vertaistukiryhmä eläköityneille ke 2.10.–13.11. klo 10–12.30. Tunnetko tarvetta tarkastella, miltä eläköityminen on tuntunut ja mitä se on sinulle tarkoittanut? Pääset arvioimaan ohjatusti tilannettasi ja elettyä elämää monista näkökulmista. Voit pohtia, mitä muutoksia ehkä haluat tehdä elämässäsi tai mihin haluat ryhtyä joko yksin tai yhdessä toisen ihmisen kanssa. Vetäjinä työnohjaajat Sirkka Kovanen ja Marja Mutanen. Ilm. ja lisätiedot 8.9. menn. sirkka1.kovanen@gmail. com tai marjamutanen.mm@ gmail.com.

LAPSET JA LAPSIPERHEET

Syksyn avoimet perhekerhot 19.8.‒13.12., ei viikolla 42:

Ma perhekerho klo 9.30‒11.30 ja muskarihetket klo 9.30 ja 10, Fokus.

Ma perhekerho klo 10.30‒12, Meilahden kirkko.

Ma iltaperhekerho klo 17‒18.30, Töölön kirkko.

Ti iltaperhekerho klo 17‒18.30, Fokus.

Pe perhekerho klo 10.00‒11.30, Töölön kirkko. Alkaa 6.9.

Pe perhekerho klo 10.00‒11.30, Ruskeasuon Rasti.

Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja 2–12 kk ikäisille vauvoille:

Ke 21.8.‒19.12. klo 12‒13 Meilahden kirkko.

To 22.8.‒26.9. klo 14‒15 Ruskeasuon Rasti.

Hiljaisuuden jooga vanhemmille ja taaperoille:

Ke 21.8.‒19.12. klo 14‒15 Meilahden kirkko.

To 22.8.‒26.9. klo 12‒13 Ruskeasuon Rasti. Ilm. seurakuntatoolo.fi.

Kirkonkellokonsertti Suomenlinnassa 1.9.

Supavit Nummelin ystävineen soittaa su 1.9. klo 13.30 Suomenlinnan kirkon pihalla Suomen suurinta kirkonkelloa ja joukkoa muita konserttikelloja, jotka hän tuo mukanaan saareen. Klo 14 vietetään Suomenlinnan kirkon 170-vuotisjuhlamessua. Päätteeksi juodaan kirkkokahvit sään salliessa ulkona. Klo 16 luodaan katsaus vielä historiaan.

Kirkko keskellä Meilahtea tutuksi

Meilahti-päivänä ohjelmaa kaikenikäisille. Puistossa pomppulinna ja seurakunnan teltta. Opastetut kirkkokierrokset tasatunnein la 7.9. klo 11–15 Meilahden kirkolla ja Valpurin puistossa, Pihlajatie 16.

Hiljaisuuden jooga ma 19.8.‒17.12. klo 15.30‒16.45 Meilahden kirkko. Äänimaljasointukylpy ti 19.8.‒17.12. klo 14.30‒16 Temppeliaukion kirkko. Lisätiedot joogaryhmistä reija. lind@evl.fi, p. 050 387 7146.

Kampin kappeli

Simonkatu 7.

Meeri Koutaniemen ja Gertrude Bellin valokuvia. Valikoima teoksia Koutaniemen ja brittiläisen arkeologin, tutkimusmatkailijan ja vakoojan Gertrude Bellin (1868–1926) kuvista koostuvasta Kätketty Vapaus – Hidden Freedom -näyttelystä: ihmisiä ja paikallista elämänpiiriä kahtena eri aikakautena Lähi-idässä ja Aasiassa. Näyttely on avoinna 27.9. saakka kappelin aukioloaikoina ma–pe klo 10–17, syyskuun alusta lähtien ma klo 10–20, ti–pe klo 10–17. Elokuun loppuun saakka pääsymaksu 5 e.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Viikko-ohjelma 13.9. asti: Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti ja to klo 9.15. Cafe Hermanni ma, ti ja to klo 9.30–13, sekä ke 11–16. Lounas ma ja ke klo 11–13. 2 e/annos. Apua ja tukea ma, ti ja to klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30. Raamattupiiri ke klo 15–16.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6 Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Syyskauden avaus ja vapaaehtois-

KIRKKO HELSINGISSÄ /ARKISTO

ten siunaaminen su 8.9. klo 12 Myllypuron kirkossa – ei messua Kulosaaressa. Verkostomessu ja pyhäkoulu su klo 16 Roihuvuoren kirkossa.

Gospelmessu su 15.9. klo 12 Myllypuron kirkossa. Levollisuuden viikkomessu ke 11.9. klo 18 Kulosaaren kirkossa.

TAPAHTUMIA

Virren voimaa -yhteislaulua Myllypuron kirkossa su 1.9. klo 13.30. Iltaruoka Kulosaaren seurakuntasalissa ti 3.9. klo 17–18. Vapaaehtoinen ateriamaksu.

Mukaan messuryhmään? Voisitko tulla joskus toteuttamaan messua? Toivomme, että seurakuntalaiset voisivat olla mukana eri tavoin. Suunnittelukokous Myllypuron kirkossa su 8.9. klo 13.30–15.

Seurakunnan toiminnan kehittämispaja Hertsikan ala-asteella, Hillerikuja 4, ma 9.9. klo 17–19.30. Uusinta kevään kehittämispajasta: miten seurakunta voi toimia alueella, missä ei ole omia tiloja. Tule ja kerro ideasi!

Vauva tulossa -ryhmä Myllypuron kirkossa to 19.9., 26.9., 3.10., 10.10., 24.10. ja 31.10. Ilmoittautuminen nettisivuillamme 8.9. saakka. Ystäväksi yksinäiselle? Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, on ti 10.9. klo 17–19.30 seurakunnan ystäväpalvelun startti-ilta. Tietoa turvallisesta vapaaehtoistyöstä yksinäisyyden lievittämiseksi. Ilmoittaudu 8.9. mennessä ulla. lumijarvi@evl.fi tai tekstarilla p. 050 380 0998.

Iltaruoka Myllypuron kirkolla torstaisin klo 16–17.30 alkaen 12.9. Alkuhartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e ja lapset 1,50 e. Kouluikäisten kerhot, retket ja leirit löytyvät nettisivuiltamme 27.8. alkaen. Kerhot aloittavat syyskuussa.

Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman p. 050 596 8946.

VIIKKOTOIMINTA

Kulosaaren kirkossa: Rukouspiiri maanantaisin klo 19 alkaen 2.9. Kamarikuoro Oran harjoitukset tiistaisin klo 18.30–20. Tiedustelut kirsi.lemponen@evl.fi, p. 050 380 3043.

Kulosaaren seurakuntasalissa:

Raamattupiiri parittomina tiistaina klo 12–13.30 alkaen 10.9.

Laulun siivin -yhteislauluhetket joka toinen ke klo 14. Kahvit klo 13.30. Jatkuvat 4.9.

Torstaikahvila eläkeläisille klo 13–14.

Myllypuron kirkossa:

Inkeri-kerho ma klo 13 parillisilla viikoilla 16.9.–9.12.

Oloneuvokset ti klo 14 parittomilla viikoilla 10.9.–19.11. Marttojen lukupiiri ke klo 18 11.9., 9.10., 13.11. ja 11.12. Kirkkokuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18–19.30 alkaen ke 4.9. Tiedustelut kirsi.lemponen@ evl.fi, p. 050 380 3043. Käsityökerho Töppöset to klo 11.30, 19.9.–12.12. Torstaikerho eläkeläisille to klo 13.30. Ohjelmaa, hartaus, kahvit. 19.9.–12.12.

Työikäisten Teams-raamattupiiri torstaisin klo 19–20.30. Rento, erilaisia näkökulmia arvostava. Tied. juhamatti.tikkanen@evl.fi.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Vartiokylän kirkon iltamessu ke 4.9. klo 19. Mukana seurakuntamme nuoria ja laulamme usein ripariltakin tuttuja punaisen veisukirjan lauluja.

Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla:

Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11.30.

Perheolkkari torstaisin klo 9.30–11. Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Tiistairuokailu tiistaisin klo 17.15–18, jonka jälkeen on mahdollisuus jäädä eri ikäisille suunnattuihin raamattupiireihin.

Lähetyspiiri joka toinen keskiviikko 4.9. alkaen klo 14.

Tarinatupa/kirjoittajapiiri joka

Ihminen on ihmisen toivo

Runouden kirkkokiertueen tavoitteena on luoda valoa ja lämpöä ihmisten arkeen kirkon rauhallisessa ilmapiirissä.

Näyttelijä Miia Nuutila, muusikko Antti Paavilainen ja lausuja Sinikka Haapanen esittävät runoja ja lauluja.

Kokonaisuus sisältää runoja Eino Leinolta, Aaro Hellakoskelta, Eeva Kilveltä ja Tommy Tabermannilta sekä lauluja Reino Helismaalta. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e. Su 22.9. klo 18 Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5, p. 09 2340 6422 (suntiot) Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. 8.9. Maija Norvasto, piano. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 1.9. Tuutulaulukirkko – perhemessu, jossa sylitellään ja rauhoitutaan laulamalla ja kuuntelemalla tuttuja ja uusia tuutulauluja. Messun jälkeen välipalatarjoilu ja yhteistä puuhaa koko perheelle. 8.9. Maija Norvasto, piano. Östersundomin kirkon messut keskiviikkoisin klo 18. Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 5.9. Kappeli-ilta luonnon helmassa: klo 18 vaeltava messu seurakunnan viljelypalstalle, jossa ehtoollinen ja pieni välipalatarjoilu, klo 19 ohjattu luontomietiskely Juorumäen metsässä.

koisin klo 13. Vauvaperhekerho torstaisin klo 9.30–11.30.

Perhekerho perjantaisin klo 9.30–11.30.

Puotilan kappelilla:

Palstakahvit Puotilan palstalla pe 30.8. klo 12.30–14. Palsta nro 2803. Tule tutustumaan paikkaan ja nauttimaan luonnosta.

Aamurukouspiiri maanantaisin klo 9.

Trio Baronen konsertti su 1.9. klo 16. Merikanto: Sävelten Sydämessä. Hanna Järvinen ja Veli-Matti Helle, sello, Juha Hurskainen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Puotilan kappelin olohuone torstaisin. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän teeman ympärillä. Uusi kokoontumispäivä on torstai: kahvit klo 13 ja ohjelma klo 14. 12.9. Laulamme leppoisissa tunnelmissa Raili Rauhalan kanssa.

MUUTA

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa:

Messu su 1.9. klo 10. Kaskinen, Takala, Niva-Vilkko. Verkostomessu su 1.9. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla.

Messu su 8.9. klo 10. Nurminen, Tiainen.

Verkostomessu su 8.9. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

toinen keskiviikko 11.9. alkaen klo 16.

Tuolijumppa torstaisin klo 10.15, järj. Mellunkylän alueliikunnan liikuntakoordinaattori.

Ruokaa, iloa ja valoa -yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45, hinta 1 e, hävikkileipäjako.

Mielen ja sielun hyvinvoinnin iltapäivä to 12.9. klo 12. Terapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja Maija Korhonen puhuu mielen hyvinvoinnista. Ohjelmassa lisäksi seurakuntalaisen puhe ja yhteislaulua.

Lopuksi mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen. Kahvitarjoilu.

Runopiiri joka toinen torstai 5.9. alkaen klo 17.

Vartiokylän kirkolla:

Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18, hinta 1 e.

Iltaperhekerho maanantaisin klo 17–18.30.

Raamattu elämään -piiri joka toinen maanantai 9.9. alk. klo 18. Laulut soikoon! -ryhmä keskiviik-

Hiljaisuuden joogaa Vartiokylän kirkolla 5 kertaa sunnuntaisin 8.9.–6.10 klo 17.30–19. Hinta 25 e, ilm. verkkosivujemme kautta. Ystäväksi yksinäiselle: Ystävätoiminnan startti-ilta ti 10.9. klo 17–19.30 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Kahvit klo 16.40. Ihmisen yksi perustarve on saada elää yhteydessä toisiin. Yksinäisyys nakertaa hyvinvointiamme. Sinä voit olla omalta osaltasi lievittämässä alueemme ihmisten yksinäisyyttä toimimalla vapaaehtoisena ystävänä! Seurakunnan ystävätoiminnan kautta vapaaehtoiset ystävät ja seuraa ja tukea kaipaavat löytävät turvallisesti toisensa. Tule ottamaan selvää, mitä vapaaehtoisena ystävänä toimiminen on –osallistumalla iltaan et sitoudu vielä mihinkään. Ilm. 8.9. mennessä ulla.lumijarvi@evl.fi tai p 050 380 0998.

Itä-Sointu on seurakuntakuoro, joka laulaa 3–4-äänistä monipuolista hengellistä musiikkia. Kuoro esiintyy pääasiassa jumalanpalveluksissa ja harjoittelee Vartiokylän kirkolla torstaisin klo 18–19.30. Joht. Mari Lamminen. Harjoitukset alkavat 12.9. Uudet laulajat, erityisesti miesäänet, lämpimästi tervetuloa!

Kastepäivä Mikaelinkirkolla la 28.9. klo 13 ja 14. Kastepäivässä perheen ja pienen iloinen juhla on tehty mukavaksi ja helpoksi. Seurakunta tarjoaa kauniit puitteet ja kakkukahvit. Mukaan voit kutsua myös lapsesi lähipiirin. Ilm. 19.9. mennessä jenni.kahenvirta@evl.fi tai p. 050 414 7273

Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Laajasalossa:

Diakoniamessu su 1.9. klo 12. Kaskinen, Vaulas, Niva-Vilkko. Mukana diakoniatyöntekijät Menezes, Moilanen ja Saarela.

Hiljaisuuden kirkko to 5.9. klo 18. Messu su 8.9. klo 12. Nurminen, Lyytinen, Niva-Vilkko. Karjalaisen kansan messu su 1.9. klo 11 Karjalaisten kesäkodilla, Meri Perttilän polku 8. Salonen, Tiainen.

TAPAHTUMIA

Kesän satoa -konsertti pe 30.8. klo 18.30 Laajasalon kirkolla. IHMO:n puhallinorkesterien konsertti osana Moporokki-tapahtumaa. Vapaa pääsy. Minikonsertti Vino vartti la 31.8. klo 13 Roihuvuoren kirkolla. Vino Ensemblen minikonsertti osana Moporokki-tapahtumaa. Kamarikuoro Cantiamo ottaa uusia laulajia ma 1.9. klo 18 Roihuvuoren kirkolla, Tulisuontie 2. Harjoitukset ovat maanantaisin klo 18.30–21. Lisätietoja: Petri Tiainen p. 050 4758584 ja Hannele Kopponen p. 045 6781245. Tervetuloa kaikki kuorolaulusta kiinnostuneet.

Konsertti: Vino Ensemble pe 6.9. klo 18 Roihuvuoren kirkossa. Vapaa pääsy, käsiohjelmia ostettavissa. Puuhailta perheille ti 10.9. klo 18–19.30 Laajasalon kirkolla. Askartelua, iltahartaus ja iltapala. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

SYKSYN VIIKKOTOIMINTA

Lapset ja perheet: PerheTupa lapsiperheille Laajarannassa ti klo 9.30–11.30 alkaen 3.9. Avoin perhekerho. Muskariperhekerho lapsiperheille Roihuvuoren kirkolla to klo 9.30–11 alkaen 5.9. Avoin perhekerho,

alussa puolen tunnin musiikkihetki.

Kokkikerhot alakouluikäisille ma 16–17.30 sekä to 16.30–18 Laajarannassa. Ilmoittautuminen nettisivuilta.

Teatterikerho alakouluikäisille

Laajasalon kirkolla ke klo 14.30–16 alkaen 5.9.

Kaakaoklubi alakouluikäisille

Roihuvuoren kirkolla ke klo 15–16.30 alkaen 4.9.

Junnutupa alakouluikäisille Laajasalon kirkolla to klo 14–16 alkaen 4.9.

Laajasalon kirkolla:

Eläkeläisten kerho joka toinen ma klo 12.30, alk. 2.9.

Tuolijumppa joka toinen ma klo 14, alk. 16.9.

Kirjallisuuspiiri ma klo 18, 9.9., 14.10., 11.11. ja 9.12.

Puikot heilumaan -kutomapiiri joka toinen ma klo 18, alk. 9.9.

Ylistyslaulu ja -rukouspiiri ma klo 18, alk. 9.9.

Lectio divina ma klo 18.30, 30.9., 14.10., 28.10., 11.11., 25.11. ja 9.12.

Lähetyspiiri SLS:n hyväksi ti klo 13, 1.10., 26.11. ja 10.12.

Lähetyspiiri SanSa:n hyväksi ke klo 13, 4.9., 2.10., 6.11. ja 4.12.

Seniorinaiskuoro Laulunystävät ke klo 14, alk. 4.9.

Kirkkokuoro Chorus Marinus ke klo 18, alk.4.9.

Päivärukous to klo 12.

Perheiden raamattupiiri pe klo 18, 27.9., 25.10. ja 29.11.

Roihuvuoren kirkolla: Puurokahvila ma klo 10, alk. 2.9. Maksuton aamupuuro ja lyhyt aamuhartaus.

Kamarikuoro Cantiamo ma klo 18.30–21, alk.2.9. Hiljaisuuden jooga ti klo 18, alk. 17.9. Huom. ei 24.9.

Naiset Raamatun äärellä ke klo 16.15, 18.9., 25.9., 9.10., 23.10., 6.11. ja 20.11.

Alfa-kurssi ke klo 18.30, alk. 11.9. Ilm. tinja.halunen@verkosto.net. Evästä elämään joka toinen to klo 18, alk.19.9.

Messuryhmät, jotka avustavat messujen eri tehtävissä 2–3 kertaa kaudessa. Lisätiedot Lauri Kopposelta tai Marja Heimala-Pelkoselta.

Laajarannassa:

Diakonian päiväsauna ti klo 13–15, 3.9.–12.11., ei 22.10. Sauna ja pientä purtavaa. Oma pyyhe mukaan.

Naiset saunovat: 3.9., 17.9., 1.10., 15.10. ja 5.11. Miehet: 10.9., 24.9., 8.10., 29.10. ja 12.11. Luova joukko joka toinen to klo 12, alk. 12.9.

Iltaruokailut klo 16.30–18 keskiviikkoisin Roihuvuoren kirkolla 2.10. alk. (ei 16.10.) ja torstaisin

Laajasalon kirkolla 19.9. alk. (ei 17.10.). Ruoka aikuisilta 3 e, kouluikäisiltä 1 e, pienemmät lapset ilmaiseksi.

Kahvilat kirkoilla: Aulakahvio Laajasalon kirkolla ma–to klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren

kirkolla ti–to klo 11–14.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17, suljettu pe. Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

JUMALANPALVELUKSET

Viikkomessu Marielundissa to klo 12.

Kansanmusiikkimessu kirkossa su 1.9. klo 11. Ahonen, Joronen, Kantola. Anja Hinkkanen ja Sakarat. Diakonit Mäkinen ja Nordlund. Oiva tilaisuus pukeutua kansallispukuun!

Konfirmaatio kirkossa la 31.8. klo 11. Samuel Paananen. Metsäkartano.

Konfirmaatio kirkossa la 31.8. klo 14. Sihvola. Korpirauha 1 ja 2.

Viikkomessu Katukappelissa ti 3.9. klo 17.

Messu kirkossa su 8.9. klo 11. Vanhanen, Paananen, Virtanen.

TAPAHTUMIA

Satamapäivä la 31.8. klo 11–15.

Paljon tekemistä ja pomppulinna!

Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13, vuosaari. diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus netissä, käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13.

Päivystävä pappi p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kohtaamispaikkoja:

Asahi-terveysliikuntaa Valossa ma klo 14 ajalla 2.9.–9.12., ei 14.10. Kävelyseuraa tiistaisin, lähtö Mosaiikkitorilta Columbuksen sisäänkäynnin vierestä klo 10, ti 29.10. alkaen klo 11.

Katukappelissa:

Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä ma 14.10. ja 21.10. klo 17.30. Voimavarana anteeksiantaminen ja -saaminen. Ilm. viim. 30.9. tuula. paasivirta@gmail.com, p. 040 556 9079.

Erätaukokeskustelu kirkon auttamistyöstä to 7.11. klo 17.30. Ilm. viim. 25.10. vuosaari.diakonia@evl. fi, p. 09 2340 6541. Ekspressiivistä taidetyöskentelyä la 16.11. klo 10.30–16. Tarvikemaksu 10 e. Ilm. viim. 8.11. tynkkynenauli@gmail.com, p. 040 778 8690. Kolme iltaa kohtaamisille ke 25.9., 16.10. ja 13.11. klo 17.30. Mahdollisuus keskustelulle, kohtaamisille ja yhteisön rakentamiselle.

Maanantai-illan keskusteluja. Avartava keskusteluilta klo 17.30. Illat aiheineen: 16.9. Pappina

Apua nuorelle nopeasti

Walk in -terapia auttaa 16–29-vuotiaita ilmaiseksi ja nimettömänä. Koulutetut ammattilaiset tarjoavat apua mielen hyvinvointiin ilman ajanvarausta Matteuksenkirkon Varustamolla, Turunlinnantie 3, maanantaisin klo 14–18 sekä Itäkeskuksen Ohjaamossa (kirjasto, Turunlinnantie 1) torstaisin klo 12–16. Malmilla sama palvelu toimii ajanvarauksella to klo 15.30–19 (varaus Malmin seurakunnan sivuilta). Paikka on Malmin Varustamo, Pekanraitti 16. Nuoren kanssa keskustelevat koulutetut terapeutit hänen toivomistaan asioista. Jo kerta voi riittää, mutta uudelleenkin voi tulla.

Vuosaaressa, Antti Pesonen. 23.9. Visio oikeudenmukaisesta maailmasta, Ikali Karvinen. 11.11. Kinkerit lukutaitoa testaamassa, Marja Lindholm. 18.11. Rauhan tarinoita, tarinateatteri Pyhä Solmu. 2.12. Elämässä kiinni, Pauli Löija ja Tuula Paasivirta. 16.12. Jouluevankeliumi elämyksellisesti, Raija Laajanen. Majakka-ilta pe 27.9., 25.10., 29.11., 20.12. klo 17.30–19. Kohtaamisia, kuppi kuumaa, hyvinvointi- ja rukouspalvelua.

Krito, sielunhoidollinen vertaistukiryhmä. Avoin startti-ilta ke 2.10. klo 17.30.

Elämäni virsi ma 30.9., 28.10. ja 25.11. klo 17.30.

Lauletaan yhdessä klo 13 ke 18.9., 2.10., 16.10., 30.10., 13.11., 27.11., 11.12.

Rukouspiiri ti klo 13 ja 17.

Iltaruskopiiri ma klo 13 ajalla 9.9.–16.12.

Kirkolla:

Hyvinvointiryhmä virtaa ja voimia arkeen klo 17.30 ke 18.9., 2.10.,16.10., 30.10. ja 13.11. Vinkkejä, vertaistukea ja välineitä. Terveydenhoitaja, THM Marja Lindholm. Ilm. viim. 6.9. eija.keinanen@evl.fi, p. 09 2340 6541. Iltapäiväpiiri ikäihmisille ma klo 12 ajalla 16.9.–16.12. Yhteinen lounas to klo 11 ajalla 12.9.–12.12.

Ikäihmisten liikuntavartti to klo 10.30 ajalla 12.9.–12.12.

Tuolijumppaa liikuntapassilla ti klo 12 ajalla 3.9.–10.12., ei 15.10. Kirjapiiri ke 18.9., 16.10., 13.11. ja 18.12. klo 17.30. Ilm. eija.keinanen@

Walk in -terapia 16–29-vuotiaille ma klo 14–18. Käynti Turunlinnantien ja Olavinlinnantien kulmasta. Digineuvontaa 3.9. alkaen joka ti klo 12–14. Avoin taidemaalauspiiri 4.9. alkaen joka ke klo 13–15.

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi

Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5

Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka

evl.fi.

Neulepiiri ke klo 18 ajalla 11.9.–11.12.

Avoin arkiretriitti to klo 18 ajalla 12.9.–10.10. ja 14.11.–12.12. Avoin keskustelu- ja raamattupiiri to klo 18 ajalla 19.9.–12.12. Miesten keskustelupiiri ma 9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11., 18.11., 2.12., 16.12. klo 18.

Miestenpiiri ti klo 18 ajalla 17.9.–17.12.

Perheet, junnut, nuoret: Perhekerho Valossa ti klo 9.30–11.30, ke klo 13–15, ei syyslomalla. Vauvanpäivä Vuotalolla pe 27.9. klo 10–12.

Perheiden olohuone Valossa ma 14.10. klo 9.30–15. Yhdessäoloa, keittolounas.

Junnukahvila koululaisille Valossa ma klo 15–18 ajalla 2.9.–9.12., ei 14.10.

Junnukerhojen tiedot nettisivuilla. Lastenkuoro Katukappelissa to klo 15.30.

Isoskoulutuksen aloitus Valossa ke 4.9. klo 18.

Nuortenkahvila Valossa ti klo 16–21 ajalla 3.9.–10.12.

Matteuksenkirkon

Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13. Hinta 6 e/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Perjantailounas 20.9. alkaen.

Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai

Viikin kirkossa klo 10. Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu.

Puistolan kirkossa klo 12. 1.9. Taiwanin kirkon presidentti (piispa) Selma Chen.

Tapanilan kirkossa klo 17. 1.9. Veisumessu. Veisumessussa pääset laulamaan ja soittamaa iki-ihania nuoren seurakunnan veisuja. Veisulaulua ja -soittoa tahdittavat kanttori Mari-Torri Tuominen ja Tuomas Nevalinna, kitara. 8.9. Valon messu. Iltaehtoollinen 4.9. ja 11.9. klo 18.30 Viikin kirkolla.

Pyhäkoulu Tapanilan kirkolla su 8.9. klo 17.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100.

Pihlajamäen kyläjuhla la 7.9. klo 10–14 lastenpuistossa seurakunnan muskarihetkiä, klo 10.30–15 vohvelibaari kirkon edustalla, klo 11 Synkronis-kvartetin konsertti kirkossa, klo 13.45–14.15 Malmin enkelit laulavat kirkon edustalla, klo 15–18 sauna kirkon takapihalla. Ilmastonmuutos – yleisötilaisuus ke 11.9. klo 18–19.30 Malmin kirjastolla, Ala-Malmin tori 1. Asiantuntijana Petteri Taalas, Ilmatieteenlaitoksen pääjohtaja, haastattelijana yhteiskunnallisen työn pastori Kirsi Ojansuu-Kaunisto. Järj. Malmin srk ja Malmin kirjasto. Nuorten aikuisten telttaretki

Nuuksioon 13.–15.9. Lähtö pe 13.9. klo 18 Tapanilan kirkolta, paluu su 15.9. klo 14 mennessä. Kahden yön reissulla nautitaan luonnosta, yövytään teltoissa ja syödään hyvin. Retken hinta 20 e. Osallistuminen edellyttää riittävää peruskuntoa, terveyttä ja tuntumaa retkeilyyn. Ilm. nettisivuillamme 11.9. mennessä.

Sururyhmä läheisensä menettäneille to 5.9.–10.10. klo 13–14.30 Malmin Varustamolla. Ryhmän ohjaajana seurakuntapastori Laura-Elina Strömberg. Ilm. lauraelina.stromberg@evl.fi tai p. 050 570 4648. Ryhmään otetaan seitsemän osallistujaa. Ensisijalla ovat Malmin seurakunnan alueella asuvat.

Sururyhmä läheisensä menettäneille Tapulin seurakuntakodilla ti 10.9., 24.9., 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11. klo 18–19.30. Vertaistuellista keskustelua toisten läheisensä menettäneiden kanssa. Ryhmää ohjaa diakoniatyöntekijä Anna Korhonen. Ilm. anna.korhonen@ evl.fi, p. 050 344 3558. Rauhanrukous to 5.9. alkaen klo 13–14.15 Puistolan kirkolla. Rukoilemme yhdessä rauhan puolesta Ukrainassa, Lähi-idässä ja muissa sodasta kärsivissä maissa. Perhekahvilat klo 9.30–12 ti Tapanilan kirkolla, ke Viikin kirkolla, to Puistolan kirkolla. Aikuisten ja lasten yhdessäoloa, leikkiä ja pientä purtavaa. Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Malmin Varustamolla. Rentoa yhdessäoloa, keskustelua, mönkimistä ja tutustumista muihin samassa elämän tilanteessa oleville. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Tied. paivi.ahmaoja@evl. fi, p. 050 577 0650.

Vauva tulossa – avoin ryhmä odottaville to 5.9. alkaen klo 17.30–19 Viikin kirkolla. Tule yksin tai kumppanisi kanssa, käsittelemme vauvan odotukseen, synnytykseen ja parisuhteeseen liittyviä teemoja keskustellen ja luovia menetelmiä käyttäen. Lopussa lyhyt rukous. Tarjolla pientä purtavaa. Maksuton, ei ilmoittautumista. Tied. mervi. ohman@evl.fi, p. 050 562 7499. Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Malmin Varustamolla. Iltavillit joka toinen to 12.9. alkaen klo 16–18 Malmin Varustamolla. Maksuton ruokailu klo 16–17. Tied. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650.

Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille joka toinen ma 2.9. alkaen klo 16–18 Viikin kirkolla. Vaatii ilmoittautumisen, lapsille tarjolla lämmin ruoka. Tied. ja ilm. minna-liisa.palander-hiltunen@ evl.fi, p. 041 528 6975.

Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille la 14.9.,12.10., 9.11. ja 30.11. klo 15–17 Malmin Varustamolla. Vaatii ilmoittautumisen. Tied. ja ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050

577 0650. Perheperjantai leikkipuisto Kankarepuistossa pe 6.9., 20.9., 4.10., 25.10., 1.11., 15.11., 29.11. klo 9–12. Srk tarjoaa aamupalan klo 9–10.15, jonka jälkeen leikkipuiston ohjattu muskari- tai askartelutuokio.

rassa. Pienryhmässä opetetaan ja kerrataan suomen kielen alkeita. Tied. amanda.hiekkataipale@evl.fi, p. 050 347 5434. Suomen kielen oppimiskerho aikuisille ke ja pe 14.8. alkaen klo 16–19 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Vapaaehtoisten ohjaamissa

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa?

Mitä on tapahtunut ja miten se vaikuttaa elämäämme? Yleisötilaisuus Ilmastonmuutoksesta to 11.9. klo 18.–19.30 Malmin kirjastossa, Ala-Malmin tori 1.

Pastori Kirsi Ojansuu-Kauniston haastateltavana Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. Järjestäjinä Malmin seurakunta ja Malmin kirjasto.

Tarinoiden Töölö

Kulttuuri-iltakävely museoviraston oppaan matkassa. Lähtö Töölön kirkolta, Topeliuksenkatu 4, to 5.9. klo 17, paluu kirkolle klo 18.30. Yhteiskunnallista keskustelua ja arkkitehtuuriin tutustumista. Iltakahvit ja pientä purtavaa. Ilmoittaudu mukaan: niina.marjanen@evl.fi, p. 050 3450 524

Viinipuun lukupiiri ma 2.9. klo

18–19.30 Viikin kirkolla. Kirjana

Valérie Perrinin Vettä kukille. 7.10. Annie Ernaux’n Isästä äidistä, 4.11. Anneli Kannon Rottien pyhimys ja 2.12. Merete Mazzarellan Illalla pelataan Afrikan tähteä. Ilm. petri. jukanen@evl.fi, p. 050 562 1276. Miesten sähly ma ja pe 2.9. alkaen klo 19.30–21.30 Puistolan kirkolla. Tiedustelut Esa Ahonen p. 050 566 5671.

Käsityö- ja kutomakerho ke 4.9. alkaen klo 18.30–21 Puistolan kirkon alakerrassa. Käsityö- ja kutomakerholla on käytössään mm. kangaspuita, kutomavuoroista niihin sovitaan yhdessä. Tied. Anna Kurkela p. 050 546 7376. Ylistys- ja rukoustanssi ma 2.9.–25.11. klo 17.45–19 Puistolan kirkolla. Rukousta tanssin ja liikkeen kautta. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. mervi.ohman@evl.fi, p. 050 562 7499. Viikki Four Seasons -kuoro harjoittelee ke 4.9. alkaen klo 19–20.40 Viikin kirkolla. Ohjelmisto koostuu pääosin kevyemmästä hengellisestä musiikista, spirituaaleista ja messulauluista. We also sing in English! Tied. mari.torri-tuominen@evl.fi, p. 050 438 2505. Suomen kielen alkeet -opetusryhmä to 12.9. alkaen 15.10. klo 17–18 Pihlajamäen kirkon alaker-

ryhmissä aikuisten on mahdollista saada tukea opiskeluun. Tied. amanda.hiekkataipale@evl.fi, p. 050 347 5434. Selkosuomen keskusteluryhmä ti 3.9. alkaen klo 17–18.30 Viikin kirjastossa. Ryhmässä keskustellaan suomeksi ajankohtaisista aiheista. Tied. amanda.hiekkataipale@evl.fi, p. 050 347 5434. Tuolijumppa to 5.9. alkaen klo 11–11.45 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kevyttä liikuntaa pääasiassa tuolilla istuen.

Hyvän mielen ryhmä joka toinen ma 2.9. alkaen klo 13.30–15 Malmin Varustamolla. Ryhmään voi tulla ilman ilmoittautumista. Tied. anna. korhonen@evl.fi, p. 050 344 3558. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Opiskelijoiden raamattupiiri ma klo 18–20 Viikin kirkolla. Ryhmä on yhteiskristillinen ja avoin erilaisille Raamatun tulkinnoille. Luemme Jumalan Sanaa ja keskustelemme sen merkityksestä itsellemme. Sisäänkäynti Agronominkadun puoleisesta sivuovesta. Tied. Markus Keitaanniemi, p. 044 5380 403. Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. mari-

anne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778. Tule kohvile! Ma klo 12–13.30 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis. Tied. marianne.hapsal@evl. fi, p. 050 380 3778. Hengellinen keskusteluryhmä työikäisille joka toinen ti klo 18–20 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Ryhmä kokoontuu parillisilla viikoilla. Avoin kaikille työikäisille, jotka haluavat keskustella hengellisistä kysymyksistä avarassa hengessä. Tied. sari.hakuri@evl.fi, p. 050 544 0554. Eläkeläisten iltapäivä ti klo 13–14.30 Tapanilan kirkolla. Ilosanomapiiri joka toinen ma 2.9. alkaen klo 18 Eskolantie 4 B kerhohuoneella. Ilosanomapiirissä Raamatun opetuksiin tutustutaan pohdintakysymysten avulla. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, myös ne, jotka eivät ennestään tunne Raamattua. Ohjaajana toimii teol.lis. Maria Molari. Rukoile kiittäen -piiri ma klo 17.30–19.30 Kunnantie 2 a B 9. Ylistämme, luemme Raamattua ja rukoilemme yhteisten ja omien asioiden puolesta. Tied. rukoilekiittaen@gmail.com, Päivi Helle p. 040 9117 664. Kuurojen piiri ti 10.9., 8.10. ja 5.11. klo 15–16.30 Puistolan kirkolla. Tied. paivi.korhonen@evl.fi, p. 050 301 9619. Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naistenryhmä to klo 11–13 Pukinmäen perhetalo Unikossa, Unikkotie 8. Avoin ryhmä, jossa tutustumme toisiimme ja vaihdamme kuulumisia. Opimme samalla puhumaan paremmin suomea. Pienet lapset voivat olla mukana. Tied. Raili Lehtinen p. 050 384 4372 tai amanda.hiekkataipale@evl.fi p. 050 347 5434. Friendship Café joka toinen to 12.9. alkaen klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Open every other Thursday at 6–8 pm. Tied. minna-sisko. makinen@evl.fi, p. 050 369 1004. Rauhan olohuone kerran kuussa ti 17.9., 15.10., ja 12.11. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkon takkahuoneessa. Monikulttuurinen keskusteluryhmä Suomeen muuttaneille aikuisille. Keskustelemme aiheista, jotka liittyvät elämään Suomessa. Käytämme selkeää suomen kieltä, tarvittaessa apukielenä englantia. Ryhmä alkaa aina klo 18, olethan ajoissa paikalla. Ei lastenhoitoa. Tied. minna-sisko. makinen.evl.fi, p. 050 369 1004. Walk in -terapia to Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Lyhytterapiaa alle 30-vuotiaille. Lisätietoja ja ajanvaraus nettisivuillamme. Tied. niina.mikkola@evl.fi.

Tapulin olohuone ma klo 11–12.30

Tapulin srk-kodilla. Tarjolla kerran kuukaudessa lounas, muina kertoina kahvia, voileipiä ja puuroa. Vapaaehtoinen maksu. Hävikkiruuan jako klo 11. Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Keittoa ja kahvia. Hinta 2 e käteisellä. Järj. Malmin srk ja PNV ry. Kahvia ja kohtaamisia ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu. Hävikkileivän jako klo 10. Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Kasvisruokaa 2 e, lapset 1 e. Perheiden leikkihetki 17.30–18.30, iltaehtoollinen klo 18.30–19. Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu. Hävikkileivän jako klo 9, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Siltamäen keittolounas to 5.9. alkaen klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Keittoa ja kahvia, hinta 2 e käteisellä. Järj. Malmin srk, Lions Club Malmittaret ja Siltamäen Martat.

Ruoka-aika to 5.9. alkaen klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Perinteistä kotiruokaa, 2 e. Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Malmin Varustamolla.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä: Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10. Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12, alkaen 5.9. Diakonian kirkkopyhä su 1.9. Oulunkylän messussa klo 10 ja

Käpylän messussa klo 18 saarnaa diakoniatyöntekijä Tiina Harju. Kirkkokahveilla kohtaamista ja keskustelua diakoniasta.

TAPAHTUMIA

Hiljaisuuden jooga torstaisin klo 18.30–20 Käpylän kirkolla 12.9.–21.11. Hinta 50 e. Ilmoittautuminen 30.8. mennessä seurakunnan nettisivuilla.

Sururyhmä läheisensä menettäneille ti 17.9., 24.9., 8.10., 22.10., 5.11. ja 19.11. klo 17.30–19 Oulunkylän kirkolla. Ilmoittautuminen 6.9. mennessä: tiina.harju@evl.fi, p. 050 380 3483.

Neuleretriitti la 28.9. klo 10–16 Maunulan kirkolla. Oman käsityön tekeminen, yhteinen hiljaisuus ja rukoushetket rytmittävät päivää. Vapaaehtoinen maksu 10 e Kirkon Ulkomaanavulle. Ilmoittautumiset ke 18.9. mennessä oulunkyla.srk@ evl.fi.

Kerhonohjaajakoulutus nuorille ja aikuisille 28.–29.9. Oulunkylän kirkolla. Koulutuksessa saat valmiudet ohjata alakouluikäisille suunnattua kerhotoimintaa. Ilmoittautuminen 1.–22.9. seurakunnan nettisivuilla.

PeliYö 10–13-vuotiaille 25.–26.10. Oulunkylän kirkolla. Kirkkosali muuttuu LAN-halliksi, jossa pelataan tietokoneilla ja konsoleilla sekä leikitään ja pelaillaan lautapelejä. Yön vietämme seurakuntasalin lattialla retkimajoituksessa. Hinta 25 e. Ilmoittautuminen 2.9.–6.10. seurakunnan nettisivuilla.

Kouluikäisten retket syyslomaviikolla ma 14.10. Heurekaan (hinta 12 e) ja ke 16.10. Teatterimuseoon (hinta 5 e). Ilmoittautuminen 2.–29.9. seurakunnan nettisivuilla.

Kouluikäisten leiri 1.–6.-luokkalaisille 22.–24.11. Lohirannan leirikeskuksessa. Hinta 40 e. Ilmoittautuminen 2.9.–3.11. seurakunnan nettisivuilla.

Yhteisöruokailut ovat kohtaamispaikkoja kaiken ikäisille 2.9.–28.11. (ei 14.–18.10.). Vapaaehtoinen maksu:

Maanantaipuuro maanantaisin klo 9–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla 2.9.–18.11., ei 14.10. Lankakahvila ma 9.9., 23.9., 7.10., 21.10., 4.11. ja 18.11. klo 13–15 Käpylän kirkolla. Tule juttelemaan käsityön kanssa tai ilman!

Miestenpiiri ma 23.9., 7.10., 4.11. ja 18.11. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Luemme Raamattua ja keskustelemme siitä omien elämänkokemusten valossa.

Koskelan lähetyspiiri parittomien viikkojen maanantaina klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6 C kerhotila 23.9.–18.11.

Tule Gospelia Kaikille -kuoroon

Gospelia Kaikille -kuoro kokoaa riveihinsä kaikki gospelista innostuneet laulajat. Gospellauluun, rytmiin ja liikkeeseen tutustutaan pilke silmäkulmassa. Kauden osallistumismaksu on 50 euroa. Kannustaaksemme nuoria mukaan alle 30-vuotiaat saavat 50 % alennuksen maksusta.

Laulamme pääsääntöisesti kolmiäänisesti. Harjoituksissa ja esiintymisissä on lisäksi mukana Gospel Helsinki -kuorolaisia ja Gospel Helsinki Band. Kuoroa johtaa Nina Pakkanen

Ilmoittaudu osoitteessa gospelhelsinki.fi/gospelia-kaikille Klikkaa ensimmäistä harjoitusta ja paina ilmoittaudu-nappia. Järjestelmä ohjaa sinua eteenpäin. Ensimmäiset harjoitukset ovat su 1.9. klo 15–17 Lauttasaaren kirkolla, Myllykallionrinne 1. Varauduthan todistamaan henkilöllisyytesi.

Lukupiiri ma 16.9., 28.10. ja 18.11. klo 18 Oulunkylän kirkolla. 16.9. Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa.

Naisten kirjallisuuspiiri ma 2.9., 30.9., 28.10. ja 25.11. klo 18 Käpylän kirkolla. 2.9. Virpi Hämeen-Anttila: Sarastus.

Virsikinkerit ti 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 14–16 Oulunkylän puukirkossa. Tervetuloa laulamaan ja tutustumaan virsiin!

Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla 25.9.–27.11., ei 16.10. Puuhakerho keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla 4.9.–20.11., ei 16.10. Hyviä uskonkysymyksiä -raamattuluentosarja keskiviikkoisin klo

18 Oulunkylän puukirkossa 11.9.–9.10. Kari Kuula alustaa ja johdattaa keskusteluun. Ke 11.9. Väkivaltaisuus Vanhassa testamentissa. Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa 4.9.–18.12. Maunulan muskarit torstaisin klo 9.15–11.30 (neljä ryhmää) Maunulan kirkossa 5.9.–28.11., ei 17.10. Ilmoittautumisen tiedot nettisivuilla.

Postimerkkitalkoot torstaisin klo

10–14 Oulunkylän kirkolla 5.9.–28.11., ei 17.10.

Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla 5.9.–19.12.

JUMALANPALVELUKSET

Messu su 1.9. klo 11. Syyskauden avausmessu. Jonna Tolonen, Jouni Pirttijärvi ja Ari Häyrinen. Messu su 8.9. klo 11. Tiia Valve-Tuovinen, Emma Mönkkönen ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA

Ensivauva-ryhmä ensimmäisen vauvan saaneille kokoontuu maanantaisin klo 12.30–14, alkaen 2.9. Ilmoittautuminen heli.sjoberg@ evl.fi. Ryhmässä keskustellaan uudesta elämänvaiheesta, vauvaarjesta, tunteista, väsymyksestä, ilosta, onnistumisista jne. Lisäksi vierailevia asiantuntijoita, joilta saa hyviä vinkkejä vauvan kanssa olemiseen, vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Ja tutustutaan muihin vauvaperheisiin.

Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Luvassa vaihtuvaa ohjelmaa, kahvittelua, pientä syötävää, leikkiä ja yhdessäoloa. Perhekerhoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa ja mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa kerhon aikana. Kerhot alkavat syyskuussa. Nuortenilta tiistaisin klo 18. Yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, pientä purtavaakin! Tervetuloa mukaan myös kaikki tämän kesän riparilaiset!

Rukousryhmä to 12.9., 10.10. ja 14.11. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla.

Iltaperhekerho parittoman viikon torstaina klo 17–19 Maunulan kirkolla 12.9. alkaen.

Matalan majan nuortenillat torstaisin klo 17–21 nuorisotila Kakkosella 5.9.–21.11., ei 17.10. Diakonian ajanvaraus ja neuvonta tiistaisin ja torstaisin klo 10–11. Soita p. 09 2340 5318 tai tule käymään Oulunkylän kirkolla. Lisätiedot syksyn toiminnasta löydät seurakunnan nettisivujen tapahtumakalenterista ja syysesitteestä.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste&Feast -hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 3/6/10 e. Facebook: WasteFeastMalmi. Avoin senioriryhmä +65-vuotiaille Vanhustyön keskusliiton Ala-Malmin Mukavat 2.9. alkaen ma klo 10–11.30 syksyn ajan. Tsemppi-valmennuksen info 25–55-vuotiaille ti 10.9. klo 12–13. Katso, mihin voit osallistua www. helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Kt. myös lehdestä Malmin seurakunta.

Erityisryhmille

KEHITYSVAMMAISILLE

Kutomakerho keskiviikkoisin Paimensalissa klo 18. Erilaista kudontaa kangaspuilla. Ennakkoosaamista ei vaadita, vaan apua saa paikan päältä. Syyskausi alkaa 4.9.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Kuoroa johtaa kanttori Ari Häyrinen. Kuoro hakee uusia laulajia! Syyskausi alkaa 4.9.

Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Luvassa yhdessäoloa, laulua, naurua, hartautta, keskustelua ja tietysti kahvia. Ei kerhoa viikolla 36.

Raamattupiiri joka toinen torstai klo 17. Lisätietoja antaa pastori Marita Toivonen p. 050 386 3876. Syyskausi alkaa 5.9. Pakilan Martat ma 2.9. klo 17–20.

Valmistamme erilaisia salaatteja ja lopuksi syömme salaatit. Oikean tarvikemäärän ostamiseksi ilmoittautuminen Eeva-Liisalle 26.8. mennessä eevalryhanen@gmail. com.

Laulun siivin -yhteislaulutilaisuus ti 3.9. klo 13. Laulamme lauluja vanhoista uusiin ja toivotuimpia. Lisätietoja antaa kanttori Ari Häyrinen p. 050 433 0139. Lukupiiri ke 4.9. klo 18. Syksyn ensimmäisen lukupiirin kirjana Kurt Vonnegut: Jumala teitä siunatkoon, herra Rosewater. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18.

Kehitysvammaisten kirkkopyhä la–su 7.–8.9. Helsingin tuomiokirkossa. Jumalanpalvelus ja juhla. Papin porinat to 26.9. klo 11–13 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16. Omakustannelounas, askartelua.

NÄKÖVAMMAISILLE

Messu ja maksuton lounas pe 20.9. klo 11.30–13.30 Matteuksenkirkolla, Turunlinnantie 3. Kulttuurikävely to 26.9. klo 13–14 Helsingin pitäjän kirkonkylässä, Kirkkotie 45, Vantaa. Ilm. Marja Leenalle viim. to 19.9. Pakarintupa ke 11.9. ja 25.9. klo 12.30–15, Kuriiritie 1, Vantaa. 25.9. vierailija näkövammaisten terveyden edistämishankkeesta.

VIITTOMAKIELELLÄ

Viittomakielinen messu su 1.9. klo 13 Olarin kirkolla, Rälssitilankuja 1, Espoo. Perhekerho, raamattupiirit ja päiväpiiri, ks. helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/viittomakieliset

Musiikkia Helsingissä

PERJANTAINA 30.8.

Urkukesän päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Loviisa Tuomisto, urut. Vierailumaksu 8 e, alle 18-vuotiaille vapaa pääsy.

LAUANTAINA 31.8.

Joosef, Messias, Mooses ja piano klo 14 Sibelius-Akatemian konserttisalissa, Pohjoinen Rautatiekatu 9, R-talo. Harri Saarinen, piano. 200 vuoden ajalta teoksia, joissa Raamatun henkilöt, paikat, tapahtumat ja tunnelmat näyttäytyvät soiden pianon tulkitsemina. Ohjelmassa Castelnuovo-Tedesco, Czerny, Saarinen. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 1.9.

Laulamaan yhdessä klo 9 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lauletaan kanttorin kanssa klo 10 alkavan messun virsiä kolmena sunnuntaina 1., 9. ja 15.9. Opettellaan myös muutamia lauluja, joita esitetään messussa. Vapaa pääsy. Virren voimaa klo 13.30 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Kirsi Lemponen laulattaa virsiä. Vapaa pääsy.

Kirkonkellokonsertti klo 13.30–14 Suomenlinnan kirkon pihalla, Suomenlinna C 43. Kirkontorniteknikko Supavit Nummelin ystävineen soittaa Suomen suurinta kirkonkelloa ja joukkoa muita konserttikelloja, jotka hän tuo mukanaan saareen. Vapaa pääsy. Merikanto: Sävelten Sydämessä klo 16 Puotilan kappelissa, Puotilantie 5. Trio Barone: Hanna Järvinen ja Veli-Matti Helle, sello, Juha Hurskainen, piano. Oskar Merikannon klassikoita ja harvemmin esitettyjä helmiä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Urkukesän konsertti klo 19 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores, johtaa Hannu Norjanen, Olli Saari, urut. Liput 10/5 e, alle 18-vuotiaat maksutta.

TIISTAINA 3.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy.

Macula Musica: Kultainen leikkaus klo 16.15–17.45 Meilahden kirkossa, Pihlajatie 16, Helsinki. Silmäklinikka juhlistaa yli 150-vuotista taivaltaan luentokonserttisarjalla, joka yhdistää asiantuntijoiden tiedeluentoja taidemusiikkiin.

Helsingin Urkukesä -festivaalin päätöskonsertissa esiintyy Helsingin tuomiokirkon oma poikakuoro Cantores Minores sunnuntaina 1.9. kello 19 Tuomiokirkossa. Kuoroa johtaa Hannu Norjanen ja urkuja soittaa Olli Saari.

Silmätautien erikoislääkäri Antti Riikonen luennoi verkkokalvokirurgiasta. Sami Junnonen, huilu, ja Lauri Ahokas, piano, esittävät Dohnanyin ja Prokofievin musiikkia. Vapaa pääsy.

KESKIVIIKKONA 4.9.

Pienten biisit – Vilkutukset kesälle klo 10 ja 10.30 Malmin Varustamolla, Pekanraitti 16, Helsinki. Kaksi samansisältöistä lasten musiikkihetkeä, jossa on laulua, leikkiä, liikettä, loruttelua ja soittoa kanttori Mari Torri-Tuomisen johdolla. Vapaa pääsy.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Valtteri Saarikko, urut. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 5.9.

Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Laulattamassa kanttori Anne Myllylä. Vapaa pääsy.

I am a river klo 19 Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2. Helsingin kamarikuoro, johtaa Nils Schweckendiek. Kaija Saariahon ja Helena Tulven teoksia. Liput 30/20/10 e Ticketmasterista. Konsertti on osa Kuoromusiikin Kausikonsertit -sarjaa.

PERJANTAINA 6.9.

Vino Ensemblen konsertti klo 18 Roihuvuoren kirkossa, Tulisuontie 2. Vino Ensemble -diskanttikuoro on kutsuttu syyskuussa Latviassa pidettävään Baltic Sea Choir Competition -kilpailuun. Kyseessä on Latviaan lähtö -konsertti. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

LAUANTAINA 7.9.

Promenadikonsertti klo 10.30 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Vokalensemblen Espiro Göteborgista, johtaa Matts Johansson, ja Walentinakören Helsingistä, johtaa Lauri Palin. Kuorot esiintyvät sekä omalla ohjelmistollaan että yhdessä. Ohjelmistossa kansanmusiikista Abbaan. Vierailumaksu 8 e.

Sinisten ruusujen alla klo 16 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Italialais-saksalainen säveltäjä ja pianisti Apollonio Maiello esittää uutta musiikkiaan tulevalta EP:ltään Beneath Blue Roses. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MAANANTAINA 9.9.

Urkukonsertti klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Attila Dankos, urut. Ohjelmassa J.S. Bachin, F. Lisztin ja F. Mendelssohnin teoksia. Liszt-instituutin järjestämä

konsertti. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 10.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Vapaa pääsy. Virsikinkerit klo 14 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Tilaisuudessa kerrotaan virsien sanoitusten ja sävelten taustoista ja lauletaan virsiä yhdessä. Vetäjinä Heikki Järvinen ja Maija PesonenKareinen. Vapaa pääsy. Valkotakkien syksyn avajaiskonsertti klo 18 Munkkivuoren kirkossa, Raumantie 3. Lääketieteenkandidaattiseuran sinfoniaorkesteri

Valkotakit. Ohjelmassa kamarimusiikkia. Liput 10/5 e.

KESKIVIIKKONA 11.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Alex Lund, urut. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 12.9.

Urkumusiikkia ja lepoa klo 18 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Ota tauko hektisestä arjesta ja tule hiljentymään ja lepäämään kirkkosalissa urkujen soidessa. Voit ottaa oman tyynyn ja peiton mukaan. Nukkuminen sallittu! Vapaa pääsy.

Club for Five -kirkkokonsertteja pääkaupunkiseudulla

Lauluyhtye Club for Five esiintyy syksyllä akustisessa kirkkokonsertissa Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla. Espoon tuomiokirkossa, Kirkkopuisto 5, konsertti on perjantaina 6.9. kello 19.

Kauniaisten kirkossa, Kavallintie 3, konsertti on sunnuntaina 8.9. kello 17.

Vantaalla Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, lauluyhtye esiintyy torstaina 3.10. kello 19. Konserttiliput maksavat 30 euroa.