Kirkko ja kaupunki 2024 14 Espoo

12.9.2024

kirkkojakaupunki.fi

Piispa Mari Leppänen peräänkuuluttaa levollisempaa nuoruutta s. 12

Erkki Jokinen kirjoitti yli 400 sivua pahuudesta ja näkee sen taas nousevan s. 20

Sanna Wikström on opetellut hidastamaan tahtia s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Politiikasta puuttuu suuri päämäärä

RAAMATUSSA KERROTAAN MOOSEKSESTA, johtajasta, joka vei kansaansa kohti luvattua maata. Myös yhdysvaltalainen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King puhui luvatusta maasta. Vaikka he eivät itse koskaan päässeet perille, heidän kuvaamansa päämäärä innosti seuraajia kestämään koettelemukset ja uskomaan, että kerran koittaa parempi aika. Tällainen päämäärä suomalaisesta politiikasta puuttuu ja on puuttunut jo pitkään.

Sotien jälkeen päämääränä oli sotakorvausten maksaminen ja Suomen jälleenrakentaminen. Sitten päämääräksi tuli hyvinvointivaltio. Nyt tällainen kansalaisia yli puoluerajojen yhdistävä suuri yhteinen päämäärä on kateissa.

Tai onhan esimerkiksi nykyisellä hallituksella päämäärä: velkasuhteen taittaminen ja sitä kautta hyvinvointivaltion pelastaminen. Se vain jättää auki kysymyksen, millaista hyvinvointivaltiota tavoitellaan. Vieläkö päämääränä on Suomi, jossa heikoimpia ei jätetä?

TURVALLISUUSPOLITIIKASTA

näyttää nyt löytyvän harvinaisen yksimielinen näkemys, sillä kansanedustajat yli puoluerajojen tunnistavat yhteisen vaaran. Kannattaisi kuitenkin huomata, että on olemassa toinen yhtä suuri uhka. Se uhka on maan sisäinen ja koskee väestörakenteen muutosta.

Vanhusväestö kasvaa ja lapsia syntyy aivan liian vähän. Ensimmäiseen reagoidaan nyt siten, että vanhuksista yritetään huolehtia mahdollisimman vähällä rahalla. Toisessa on osit-

tain kyse ihmisten omista ratkaisuista, mutta voisiko tulevaisuuteen toivoa luovalla politiikalla sittenkin olla jotain vaikutusta?

POLIITTISTA KESKUSTELUA leimaavat lyhytjänteisyys, syyttely ja pöyristyminen. Todellisuus on kuitenkin sellainen, että suomalaisen yhteiskunnan nykyiseen tilanteeseen yksikään puolue ei ole osaton. Näin on niin soten kuin valtion velan kasvun suhteen.

Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut viisi hallitusta, joissa ovat vuorotellen istuneet uusinta Liike nyt -puoluetta lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet. Nyt pitäisi katsoa eteenpäin eikä miettiä, mitä joku teki jossakin vaiheessa.

Yhteistä kaikille hallituksille on ollut se, että kuluneet vuodet ovat olleet kriisiaikaa. Nyt kaikki voisivat antaa toisilleen hieman armoa ja katsoa sitten eteenpäin yli puoluerajojen: etsiä tietä kohti luvattua maata – jossa ketään ei jätetä.

Entä jos en onnistu?

Entä jos muut nauravat?

Entä jos pahin skenaario toteutuu?

Mietin runoilija

Tommy Tabermannin sanoja: kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?

Jumala, auta luottamaan siihen, että elämä kantaa, sinä kannat.

En koskaan opeta oppilaitani. Yritän vain luoda heille olosuhteet, joissa he voivat oppia.

FYYSIKKO ALBERT EINSTEIN (1879–1955)

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KESKUSTELUA LEIMAAVAT LYHYTJÄNTEISYYS, SYYTTELY JA PÖYRISTYMINEN.

Yläkoulu on parasta aikaa oppia, koska silloin oppilaat kyseenalaistavat asioita eniten. Tällöin on myös suurin mahdollisuus ahaa-elämyksille.

16-VUOTIAS MATEMATIIKKALAHJAKKUUS KERTTU SAATSI VANTAAN SANOMISSA 25.8. 2024

Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen.

EVANKELIUMI LUUKKAAN MUKAAN 6:40

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 26.9.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Näen, miten lapsen hartioilta putoaa iso taakka”

Saara Kankaanpäätä tarvitaan, kun koulukiusaamista ei saada loppumaan. Hän on yksi Aseman Lapset -yhdistyksen K-0-työn koordinaattoreista, jotka selvittävät pitkittyneitä ja haastavia kiusaamistapauksia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Pitkittyneet koulukiusaamistilanteet nousivat uutisotsikoihin heti uuden lukuvuoden alkaessa. Minkälaisia ajatuksia tämä herätti sinussa, Helsingin K-0-työn koordinaattori Saara Kankaanpää?

– Tunsin surua ja huonoa fiilistä näiden nuorten ja heidän perheidensä puolesta. On huolestuttavaa, miten paljon kiusaamista on ja miten montaa lasta ja nuorta se koskettaa joka päivä. Koulun tulisi olla jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen oppimisympäristö ja kohtaamispaikka kavereiden kanssa, ei paikka, jossa tarvitsee pelätä tai kokea olevansa ulkopuolinen.

– Pitkittyneissä ja vakavissa kiusaamistilanteissa konflikti on usein jo monella tasolla. Se voi ol-

la paitsi lasten välillä myös lasten huoltajien välillä sekä koulun ja kodin välillä, ja se on saattanut levitä vapaa-ajalle ja someen. Näissä tapauksissa ei riitä, että konflikti puretaan vain esimerkiksi lasten välillä.

2Minkälaisilla keinoilla pitkään jatkunutta koulukiusaamista lähdetään K-0-työssä purkamaan?

– On tärkeää, että K-0-toiminta on kaikille osapuolille vapaaehtoista ja olemme tilanteessa puolueettomana toimijana. Usein puolueeton rooli on helpompi ulkopuoliselle kuin niille, jotka työskentelevät lasten kanssa joka päivä. Tapaamme kaikkia tilanteen osapuolia ja kuulemme jokaista, joka

siihen liittyy. Tämän jälkeen arvioidaan jatkotoimenpiteitä. Huoltajat ovat asioiden selvittämisessä isossa roolissa, joten on tärkeää, että he ovat mukana alusta alkaen.

– Kiusaamiseen liittyvien tapahtumien selvittämisen lisäksi on tärkeää, että annetaan aikaa aidolle kohtaamiselle ja taustasyiden ymmärtämiselle. Kaikki työ ja tarvittavat toimenpiteet tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä koulun ja muiden lapsia lähellä olevien verkostojen kanssa.

3Kouluterveyskyselyjen perusteella 28–40 prosenttia 8.–9. luokkien oppilaista on tullut viime vuosina kiusatuksi tai osallistunut itse kiusaamiseen. Missä näet toivoa?

– Näen omassa työssäni tilanteita, joissa pitkään jatkunut kiusaaminen saadaan loppumaan. Kiusaaminen on raskasta kenelle tahansa, mutta etenkin lapsille ja nuorille sekä heidän lähipiirilleen. Kun kiusaaminen saadaan loppumaan ja lapsi tai nuori kokee olonsa jälleen turvalliseksi, hänen ja hänen perheensä hartioilta putoaa iso taakka.

– Näen toivoa myös siinä, että asioiden eteen halutaan tehdä töitä. Koulukiusaamisen vähentäminen vaatii moniammatillisten verkostojen kasaamista, hyvää yhteistyötä kaikkien osallisten kesken ja luottoa kouluun. Kukaan ei pysty ratkaisemaan näitä asioita yksin.

4Aseman Lasten K-0-työ oli yksi kirkon Yhteisvastuukeräyksen kohteista vuonna 2023.

Mitä keräystuotoilla nyt tehdään?

– Keräyksen tuotolla Aseman Lapset kouluttaa lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia. He oppivat kouluväkivaltaan puuttumisen ja konfliktinratkaisun keinoja sekä nuoruuden huomioon ottavaa sovittelua. – Lisäksi levitämme K-0-työtä eri puolille Suomea ja kehitämme sitä edelleen. Pääkaupunkiseudulla meillä on toimintaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä, missä itse työskentelen, kyseessä on kaupungin rahoittama ostopalvelu, joka on kaikkien ala- ja yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten hyödynnettävissä.

5

Mikä on sinulle pyhää?

– Kunnioitus ja inhimillisyys kaikkia ihmisiä kohtaan. Omassa työssäni koen pyhyyttä siinä, että kunnioitan ja kuulen asiakkaitani ja luon keskustelulle turvallisen ja luotettavan ympäristön. ■

Lautasellinen huolenpitoa

Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön luova johtaja Pavel Tahkovuori kertoo viisi syytä, miksi kannattaisi ryhtyä vegaaniksi, eli jättää ruokavaliosta liha-, maito- ja kananmunatuotteet pois.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA LAURA RIIHELÄ

1. Eläimet tuntevat kipua

– Minä en syö lihaa enkä kanamuna- ja maitotuotteita siksi, että eläimiä kasvatetaan luonnottomissa olosuhteissa ja ne teurastetaan kivuliailla menetelmillä. Suomessa eläin tainnutetaan yleensä kaasulla, joka polttelee voimakkaasti hengitysteitä. Voimme kuvitella, miltä se tuntuu. Suurin ongelma on se, että eläimet on ylijalostettu sairaiksi. Siinä missä lemmikkieläimiä jalostetaan ulkonäköpiirteiden vuoksi, syötäväksi kasvatettaville eläimille halutaan isot lihakset. Esimerkiksi koiraroduista mopsilla ja bulldoggilla on hengitysongelmia, ja joillakin toisilla koiraroduilla on taas liian pieni kallo aivoille. Ja mitä enemmän

broilereilla on kiloja ja mitä nopeammin ne kasvavat, sitä raskaampaa se on niille. Ennen teurastusvaihetta erilaisiin terveysongelmiin Suomessa kuolee noin kaksi miljoonaa broileria.

Jos sinulle sanotaan ravintolassa, että ”tässä on eläimen lihaa, ole hyvä”, haluaisitko tietää, minkä eläimen lihaa sinulle tarjotaan? Pystyisitkö syömään sitä, oli se sitten koiran, pöllön, sian tai hevosen lihaa?

Jos et pysty syömään kaikkia eläimiä, niin mitä erityistä niissä eläimissä on, jotka eivät päädy syötäväksi? Tai mitä sioilla, lehmillä ja broilereilla on tai ei ole, että ne päätyvät lautaselle? Miksi me erottelemme eläimiä? Kaikki eläimet kuitenkin tuntevat kipua, ja niillä on tunteet.

2. Ympäristöstä täytyy pitää huolta

– Olen sitä mieltä, että vegaaniruokavalio olisi jokaiselle erittäin helppo tapa vähentää ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä. Tutkimusten mukaan nämä päästöt jopa puolittuisivat, jos siirtyisimme nykyisestä liha-, kananmuna- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliostamme suomalaiset ravitsemussuositukset täyttävään kasvispohjaiseen ruokavalioon.

Kysymys ei ole pelkästään päästöistä ja ilmakehästä vaan myös Itämerestä. Meillä on luonto, jota pitää suojella. Usein sanotaan, että miksi minä tekisin mitään, kun maailmassa on Yhdysvallat ja Kiina, joiden ilmastoteoilla on todellista vaikutusta. Mutta ei Kiinasta löydy Itämerta, eikä meidän viljelymaatamme. On tärkeää säilyttää ne hyvässä kunnossa.

Vegaanit syövät esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, juureksia, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja viljatuotteita.

Kun eläinten elintila muuttuu yhä kuumenevan ilmaston vuoksi, se aiheuttaa lajikatoa. Meiltä häviää eläimiä ja kasveja sekä muita eliöitä.

Villieläinten määrä ympärillämme hupenee, mutta broilereiden määrä kasvaa. Kun meillä on yhä enemmän eläimiä kasvatettavana, tarvitsemme yhä enemmän rehua, ja sen kasvattaminen pelloilla vie elintilaa villieläimiltä.

Jos haluamme varmistaa, että Suomessa pystytään mahdollisimman helpoilla ja vähillä resursseilla tuottamaan tulevaisuudessakin ruokaa, on pidettävä huolta siitä, että ruoantuotantomme tuottaa mahdollisimman vähän harmia ympäristölle.

3. Kroppa ei kaipaa lihaa

– Terveys on meille kaikille tärkeä asia. Valitettavasti ruoat, joita me suomalaiset rakastamme eli liha ja makkara eivät ole hyväksi kropalle. Meillä on jo nykyisen ruokavaliomme aikaansaamat sydän- ja verisuonitaudit. Tutkimuksissa on löydetty yhteys suuren lihankulutuksen ja korkean kuolleisuuden välillä. Lihan syömisen on huomattu lisäävän myös esimerkiksi paksusuolisyövän riskiä.

Kasvipohjainen ruokavalio voi pienentää merkittävästi kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolien pitoisuutta veressä. Lihan jättäminen ruokavaliosta pois alentaa myös riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Nämä ovat merkittäviä asioi-

ta meille jokaiselle etenkin mitä vanhemmaksi tulemme.

Nyt marraskuussa ovat tulossa uudet kansalliset ravintosuositukset. Niissä sanotaan muun muassa, että tulevaisuudessa lihan syömissuositus voi alkaa nollasta grammasta viikossa. Terveyden kannalta meidän ei siis tarvitse syödä lihaa.

4. Taudit tarttuvat ihmisen ja eläimen välillä

– Eläintuotannossa kasvatamme eläinten lisäksi myös tauteja. Lintuinfluenssa on taas ajankohtainen, ja lehmillä oli koronaa jo ennen kuin se tarttui ihmisiin.

Alkutuotannossa on tartuntariski. Se tarkoittaa sitä, että tauti voi levitä tilalle esimerkiksi linnun mukana tai ihmisen kengänpohjista. Eläintila on kuin kiihdytyskaista taudille, koska siellä on paljon eläimiä, joihin se voi tarttua. Virukset voivat mutatoitua uudelleen ja uudelleen.

Tautien tarttumisen kannalta uhkana ovat myös villieläinten yhä läheisemmät kontaktit ihmisiin. Kun ihmiset hyödyntävät yhä suuremman peltopinta-alan rehujen tuottamiseen, villieläinten tila pienenee. Ne joutuvat liikkumaan yhä ahtaammassa ympäristössä ja olemaan yhä useammin kontaktissa joko ihmisten tai ihmisten kasvattamien eläinten kanssa.

5. Kasviperäinen ruoantuotanto on tehokkaampaa

– Uskon, että jokainen meistä haluaa rakentaa Suomessa sellaista ruoantuotantotapaa, joka kestää tulevaisuuden kriisit. Se on tärkeää, kun meillä on esimerkiksi riski joutua kauppasaartoon itänaapurimme vuoksi.

Kasvipohjainen ruoantuotanto säästää Luonnonvarakeskuksen tuottaman tutkimuksen mukaan 50 prosenttia peltopinta-alasta. Eli kasviperäistä ruokaa pystytään tuottamaan vähemmillä resursseilla kuin liharuokaa. Tämä on varsinkin kriisitilanteissa tosi tärkeää.

Tällä hetkellä ruokatuotantomme tuottaa paljon ruokaa eläimille, jotka sitten syödään. Ja käytämme siihen valtavasti sähköä, fossiilisia polttoaineita ja tietenkin myös vettä.

Jos joutuisimme tilanteeseen, jossa sähkön, veden tai fossiilisten polttoaineiden saatavuus olisi epävarmaa, ei eläinten kasvattamisella turvattaisi ruoansaantiamme. ■

Pavel Tahkovuoren ja Benjamin Pitkäsen kirja Rakkaat eläimet, joita syömme (Into) ilmestyi elokuussa.

”Yritämme moskeijassa auttaa nuoria”

Myyrmäen imaami Sharmarke Said Aw-Musse tekee työtä nuorten hyväksi yhdessä Vantaankosken ja Hämeenkylän kirkkoherrojen kanssa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Myyrmäen As-Salam moskeijan imaami Sharmarke Said Aw-Musse on kolmekymppinen suomensomalialainen mies, joka on syntynyt Turussa, kasvanut Helsingissä, käynyt lukion Dubaissa ja opiskellut teologiaa Saudi-Arabiassa. Sen lisäksi hän on syventänyt tietojaan islamista, sen historiasta ja eri kulttuureista useissa eri maissa.

Aw-Musse puhuu viittä kieltä, mistä on hyötyä monikulttuurisessa moskeijassa, jonka toimintaan osallistuu viikoittain noin tuhat henkeä. Jäseniä on noin 2 500.

Aw-Musse on yksi moskeijan kolmesta imaamista. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat erityisesti yhteiskunnallinen työ ja verkostoituminen alueen eri toimijoiden kanssa. Imaamin työ on suurelta osin vapaaehtoistyötä, eli hän tekee sitä päivätyönsä ohella.

– Lapsena en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi imaami. Äitini toivoi, että meistä lapsista tu-

lisi yhteiskunnallisia vaikuttajia. Isäni oli lukenut paljon uskonnoista ja historiasta ja keskusteli niistä kanssamme. Nämä asiat ovat varmaan vaikuttaneet valintoihini, Aw-Musse sanoo.

MOSKEIJOISSA PIDETÄÄN joka päivä viisi rukoushetkeä. Niistä tärkein on perjantairukous, johon sisältyy myös saarna. Imaamin työhön kuuluu monenlaista muutakin. Hän on mukana yhteisön iloissa ja suruissa: keskustelee, neuvoo ja auttaa.

– Viime aikoina meillä on ollut aika paljon traagisia tapahtumia, kuten 12-vuotiaan lapsen kuolema skuuttionnettomuudessa. Yhteisöämme on koeteltu. Meidän voimavaramme on kuitenkin se, että kun jotain sattuu, kaikki yrittävät parhaansa mukaan auttaa.

Sharmarke Said Aw-Musse ajattelee, että moskeijoiden pitää toimia aktiivisesti kotikaupunkinsa ja yhteiskunnan parhaaksi. Kun jotain ikävää tapahtuu, asioita ei pidä pallotella edestakaisin eri toimijoiden

välillä, vaan niihin tulee tarttua yhdessä eri tahojen, kuten kaupungin, järjestöjen, koulujen ja myös kirkon kanssa.

NUORISOVÄKIVALLASSA ja nuorten kokemassa turvattomuudessa Vantaa on Suomessa tilastojen kärjessä. Vuosi sitten syksyllä Sharmarke Said Aw-Musse otti yhteyttä Vantaan kaupunkiin ja pyysi neuvottelua sii-

tä, mitä asialle voitaisiin Länsi-Vantaan alueella yhdessä tehdä. Hän otti mukaansa noin kuudenkymmenen huolestuneen äidin viestin. Äidit toivoivat lisää tiloja, joissa nuoret voisivat kokoontua koulun jälkeen. Moskeija päätti itse pitää pyhäpäivien aikaan ovensa auki tavallista laajemmin. Alueen nuoret järjestivät jalkapalloturnauksen, johon osallistui runsaasti nuoria.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Sharmarke Said Aw-Musse on yksi Myyrmäen moskeijan kolmesta imaamista. Moskeijassa käy väkeä Vantaalta ja Helsingistä. Perjantairukouksiin osallistuu satoja muslimeja.

– Vantaalla asuu paljon nuoria, ja isossa joukossa tapahtuu myös ikäviä asioita. Yritämme moskeijassa auttaa nuoria, jotka oireilevat ja joilla on elämässä vaikeaa, ja ohjata heitä pois rikosten maailmasta. Näin olemme toimineet jo pitkään, Aw-Musse sanoo.

SHARMARKE SAID AW-MUSSEN läheisiin yhteistyökumppaneihin

kuuluvat Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen ja Hämeenkylän kirkkoherra Matti Hyry. Imaami ja kirkkoherrat ovat toisiinsa yhteydessä matalalla kynnyksellä, mistä Aw-Musse kertoo olevansa kiitollinen.

– Jos alueella sattuu jotain tai halutaan kehitellä jotain tai on jokin idea, voimme lähettää viestejä tai soittaa ja kysyä, miltä tämä kuulostaisi, hän kertoo.

Kun Hämeenkylän alueella oli nuoriin liittynyt väkivaltatilanne, Hyry kutsui alueen toimijoita neuvonpitoon kirkolle. Aw-Musse piti tilaisuudessa puheenvuoron.

– Kirkko on toiminut Suomessa pitkään ja tekee paljon työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Meillä on uskontojen kesken yhteisiä arvoja, joita haluamme edistää. Tällainen arvo on esimerkiksi lähimmäisenrakkaus. Yhdessä voimme myös tuoda esille uskonnon merkitystä yhteiskunnassa ja tarttua ääriilmiöihin ja vastakkainasetteluun, Aw-Musse sanoo.

KUN ERI USKONTOKUNTIIN kuuluvat lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivistään yhdessä päiväkodeista alkaen, on Aw-Mussen mukaan hyvä, että aikuisetkaan eivät rakenna rajoja.

Hänen mukaansa ensisijainen vastuu nuorista on perheillä, mutta yhteiskunta ei voi väistää vastuutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista.

– Meidän aikuisten arki on usein kiinni työssä ja muissa asioissa. Lasten kanssa oleminen ja heidän asioihinsa keskittyminen jää sivuun, kun arki on kiireistä. Tiedän tämän omasta kokemuksestani ja myös koulumaailmasta, jossa olen työskennellyt kuuden vuoden ajan. Kaikkein eniten nuoret tarvitsevat kuitenkin juuri aikuisten läsnäoloa. ■

NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN.

TUTKIMUS* TODISTAA :

SAA AVUN NIVELILLEEN

SEKÄ MUISTA TERVEYS- JA VERKKOKAUPOISTA: 2020 2021 2022 2023

MARKETTA PÄÄSEE KYYKKYYN!

”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua joustavimmilta.”

Marketan nivelet voivat nyt hyvin, koska curaMINin sisältämä BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja ja boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta.

101 TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON!

Oletko kiinnostunut näkemään, miten eduskunta toimii ja kuulemaan kansanedustajan työstä?

Tule mukaan kansanedustaja Inka Hopsun eduskuntakierrokselle!

Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan pe 13.9. mennessä sähköpostitse osoitteeseen saana.ylikruuvi@eduskunta.fi

Maksajana: Vihreä eduskuntaryhmä

OSTA OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ

Nuoren voi olla vaikea tunnistaa väkivaltaa seurustelusuhteessa

Sosiaalisessa mediassa vahtimista, haukkumista, suutelemiseen tai intiimiin kosketukseen painostamista ja tönimistä. Muun muassa tällaista väkivaltaa on nuorten seurustelusuhteissa.

Väkivalta on yleistä 15–20-vuotiaiden nuorten seurustelusuhteissa, käy ilmi Tampereen yliopiston Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -kyselytutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin viime vuonna. Yleisin väkivallan muoto seurustelusuhteissa oli digitaalinen väkivalta. Sitä oli kokenut joka toinen kyselyyn vastanneista seurustelleista nuorista.

Suomi ei ole tässä mikään erikoisuus. Myös Ruotsista on vastaavia tutkimustuloksia.

Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -tutkimuksessa digitaalista väkivaltaa kartoitettiin kysymällä, onko joku nuoren kumppaneista haukkunut häntä, lähettänyt hänelle ilkeitä tai uhkaavia viestejä, julkaissut hänestä ilkeitä viestejä muiden nähtäväksi, vahtinut nuorta jatkuvasti, yrittänyt kontrolloida ketkä ovat hänen ystäviään ja missä hän milloin-

kin liikkuu tai yrittänyt karkottaa hänen ystäviään.

– Verkko mahdollistaa oikeastaan kaikki muut väkivallan muodot paitsi fyysisen väkivallan, sanoo fyysisen väkivallan tutkija Anu Isotalo, joka toimi tutkimuksen vastuututkijana.

JOPA JOKA KOLMAS seurustelleista nuorista kertoi kokeneensa jotakin henkisen väkivallan muotoa kasvotusten kumppaninsa kanssa.

30 prosenttia nuorista kertoi, että kumppani oli puhunut ilkeästi hänen perheenjäsenestään tai ystävistään. Noin 25 prosenttia oli kokenut huutamista, ilkeää nimittelyä tai haukkumista kumppanin taholta. Oman vartalon ilkeää kommentointia oli kokenut melkein 20 prosenttia nuorista.

”

Myöskään fyysinen väkivalta ei ole nuorten seurustelusuhteissa harvinaista. Vastaajista 17 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa kumppaninsa taholta. 16 prosenttia ilmoitti, että kumppani oli tönäissyt, pitänyt väkisin kiinni tai lyönyt avokämmenellä. Kuusi prosenttia kertoi, että kumppani oli lyönyt nyrkillä, potkinut tai kuristanut.

Tytöt raportoivat kokeneensa kaikenlaista väkivaltaa useammin kuin pojat.

Kyselyssä nuorilta ei kysytty erikseen taloudellisesta väkivallasta, mutta Isotalon mukaan todennäköisesti myös sitä on nuorten seurustelusuhteissa.

– Se voi nuorten parissa olla taloudellista hyväksikäyttöä tai rahojen viemistä tai sitä, että esimerkiksi rikotaan toisen vaatteita tai tavaroita, Isotalo kertoo.

VIIMEISIMMÄN Kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista 18 prosenttia, lukiolaisista 25 prosenttia ja ammattikoululaisista 34 prosenttia seurustelee. Elämän ensimmäinen seurustelusuhde on siis varsin yleinen nuoruuteen kuuluva kokemus. Kun seurustelemisesta ei ole aiempaa kokemusta tai sitä on vain vähän, nuoren voi olla vaikea tunnistaa seurustelusuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Erityisen haastavaa voi olla tunnistaa henkistä, digitaalista tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä koskee niin väkivallan kokijaa kuin tekijää.

ja mikä ei.

Ensimmäisissä parisuhteissa voi olla epävarmuutta siitä, missä omat ja toisen rajat menevät ja mikä on hyväksyttävää käytöstä

TUTKIJA ANU ISOTALO

Joka neljäs vastaaja kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa.

– Ei-suostumukselliset seksuaalisia rajoja rikkovat teot ovat tämän kyselyn pohjalta nuorten keskuudessa valitettavan yleisiä, Anu Isotalo sanoo.

23 prosenttia seurustelleista nuorista oli kokenut suutelemiseen tai intiimikosketteluun painostamista. Noin 20 prosenttia vastaajista oli kokenut painostamista yhdyntään.

– Ensimmäisissä suhteissa voi olla epävarmuutta siitä, missä omat ja toisen rajat menevät ja mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei, Anu Isotalo sanoo.

Mielikuvat ja mediakeskustelut parisuhdeväkivallasta koskevat yleensä aikuisten parisuhteita. Tällöin osapuolet asuvat usein yhdessä ja heillä saattaa olla yhteisiä lapsia. Nuorten elämäntilanne on erilainen, ja heidän voi olla vaikea samastua vallalla olevaan mielikuvaan parisuhdeväkivallasta. Tämä voi vaikeuttaa nuorten kokeman parisuhdeväkivallan tunnistamista.

Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -kyselytutkimus

• Tutkimukseen osallistui 15–20-vuotiaita peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevia nuoria eri puolilta Suomea.

• Kyselyyn vastasi 1 206 nuorta, ja 781 vastaajalla oli kokemusta seurustelusuhteista. Heistä 48 prosenttia oli tyttöjä, 50 prosenttia poikia ja 2 prosenttia muunsukupuolisia nuoria.

VÄKIVALTA Nuorten seurustelusuhteissa -kyselyssä oli osio, johon nuoret saivat vapaasti kirjoittaa ajatuksiaan. Osa nuorista kertoi kokevansa, että aikuiset eivät suhtaudu riittävän vakavasti nuorten seurustelusuhteisiin –päinvastoin niitä vähätellään.

– Nuorten mukaan aikuiset ajattelevat, että nuorten seurustelusuhteet ovat pelkkää harjoittelua, eivätkä kestä kauan. Ikään kuin suhteen lyhyt kesto määrittelisi sen vähemmän tärkeäksi, Anu Isotalo sanoo. – Jo yläasteikäisillä voi kuitenkin olla puolesta vuodesta pariin vuoteen kestäviä suhteita. Jos kahden

vuoden suhteessa joutuu kokemaan puolitoista vuotta väkivaltaa, se on valtavan pitkä ajanjakso nuoren elämässä.

Osa kyselyyn vastanneista nuorista koki, ettei seurustelusuhteessa tapahtuvaan väkivaltaan ollut saatavilla apua tai etteivät he voineet sitä syystä tai toisesta hakea.

– Esimerkiksi koulussa ei nuorten mukaan ole sellaista henkilökuntaa, jolle asioista voisi kertoa.

Nuoret saattoivat myös olla huolissaan siitä, millaisia mahdollisia seurauksia väkivallasta kertomisella on itselle ja tekijälle tai seurustelusuhteen jatkumiselle.

”Aikuiset

vähättelevät nuorten parisuhteita,

vaikka nuoret tarvitsevat kannustusta”

”Olen kokenut aiemmissa suhteissa nimittelyä ja vähättelyä sekä epäasiallista käytöstä. Fyysinen väkivalta on helppo tunnistaa, henkinen väkivalta vaikeampi. Itse ajattelen, että normaaliin parisuhteeseen kuuluu, että joskus ärähtää ja sanoo jotain tyhmää. Jokapäiväinen alentaminen ja vähättely eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

Terveystiedon tunnilla saa tosi pelkistetyn kuvan parisuhteesta. Aikuiset vähättelevät nuorten parisuhteita ja ajattelevat, että suhde kestää vain pari viikkoa. Suhteen kesto ei kuitenkaan määritä sitä, miten tärkeä parisuhde on.

Aikuisten pitäisi puhua nuorten kanssa enemmän parisuhdeväkivallasta ja parisuhteista muutenkin. Nuoret tarvitsevat kannustusta ja apua, sillä suhteisiin kuuluu aina ylä­ ja alamäkiä. Aikuisilta tarvitaan lähellä oloa ja kuuntelemista. Nuorille olisi tärkeää kertoa, että on okei pyytää apua ihan missä tahansa jutussa.

Hyvää parisuhteessa ovat ne hetket, jolloin nauretaan yhdessä. Silloin voi olla vaikka yöpuku päällä ja hiukset sotkussa, ei tarvitse näyttää hyvältä ja voi vain nauraa jollekin tyhmälle jutulle.”

Sanni, 18

”Nuorille

olisi tärkeää saada keskustella väkivaltaisen käytöksen tunnusmerkeistä aikuisten kanssa.

TUTKIJA ANU ISOTALO

– Eli käykö siinä niin, että jos nuori kertoo asiasta vaikka vanhemmilleen, nämä päättävät, että nyt suhteen on loputtava, vaikka nuori itse kaipaisi apua tilanteen selvittämiseen?

NUORET KERTOIVAT KAIPAAVANSA lisää suoraa puhetta niin terveistä parisuhteista kuin nuorten seurustelusuhdeväkivallasta.

– Nuorille olisi tärkeää saada keskustella väkivaltaisen käytöksen tunnusmerkeistä aikuisten kanssa, jotta mahdollinen väkivalta olisi helpompi sanallistaa ja tunnistaa omissa suhteissa ja kaveripiirissä, Anu Isotalo sanoo.

”On

tärkeää uskaltaa

olla toisen kanssa omana itsenään”

”Luottamus ja avoimuus ovat parisuhteessa hyviä peruspilareita, joista lähteä liikkeelle. On tärkeää uskaltaa olla toisen kanssa omana itsenään. Seurustelusuhteen alussa se oli minulle vaikeaa, mutta enää ei ole.

Jokainen määrittelee omanlaisensa rajat parisuhteessa.

Nyrkeillä paiskominen ei ole tervettä. Jos parisuhde ottaa enemmän kuin antaa, jotain on pielessä.

Viimeksi riitelimme tyttöystäväni kanssa siitä, kumpi saa käyttää kirjoituspöytää. Riitojen jälkeen pyydämme molemmat anteeksi. Mietimme, miksi kumpikin on toiminut niin kuin on toiminut ja miten voimme korja­

ta tilanteen ja välttää vastaavaa jatkossa.

En ole kokenut väkivaltaa parisuhteessa, mutta somessa olen kohdannut haukkumista ja nimittelyä ja ystävyyssuhteissa kokenut henkistä väkivaltaa. Tunnistin sen sellaiseksi vasta jälkeenpäin.

Tuttavapiirin parisuhteissa on ollut henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Olemme kavereiden kanssa sanoneet, että tuollainen ei ole ok, ja miettineet yhdessä, miten tilanteessa voisi auttaa. Tiedän, että on olemassa chatteja ja Poikien Puhelin, mutta en tiedä ketään, joka olisi hakenut apua niistä.”

Lauri, 18

Nuoret kokivat saavansa apua sosiaalisesta mediasta, verkkovälitteisistä chateista ja anonyymeista verkkopalveluista. Nettipalveluissa myös väkivaltaa tehneet saattoivat kertoa teoistaan. Se voi olla helpompaa kuin esimerkiksi omalle vanhemmalle puhuminen.

– On tärkeää, että väkivaltaa kokeneet nuoret saavat puhua kokemuksistaan ja saavat apua. Yhtä tärkeää on, että myös väkivaltaa tehneet saavat tukea ja apua väkivaltaisen käytöksen ja sen takana olevien ajattelumallien käsittelyyn, Isotalo sanoo.

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnan, vanhempien ja nuorten kanssa työskentelevien on entistä paremmin, tiedostettava se, että myös nuorten seurustelusuhteissa tapahtuu väkivaltaa.

– Väkivallan tunnistaminen ja tiedostaminen on edellytys sille, että siihen voidaan puuttua.

– Väkivalta ei ole yhtään vähemmän merkityksellistä silloin, jos se tapahtuu nuorelle ensimmäisessä seurustelusuhteessa, Isotalo sanoo.  ■

”Jokainen naispuolinen ystäväni ja tuttuni on kokenut epäasiallista käytöstä”

”Parisuhteessa on tärkeää pystyä puhumaan niin hauskoista kuin vaikeistakin asioista sekä tukea ja ymmärtää toista tämän haasteissa. Hyvässä parisuhteessa on turvallista tuoda esiin myös epäkohtia.

Jokainen naispuolinen ystäväni ja tuttuni on joskus kokenut epäasiallista käytöstä, kuten nimittelyä, huutelua, ulkona seuraamista tai kourimista. Minusta raja ylittyy silloin, kun toiselle tulee ahdistava ja epämukava olo tai tekee toiselle jotain lupaa kysymättä. Nykyisessä suhteessani en ole kokenut rajojen rikkomista, aiemmin kyllä. Väkivalta oli helppo huomata, mutta siitä

oli vaikea puhua. Mietin, ylireagoinko vain tai pohdinko liikaa.

Eniten olen puhunut näistä asioista kavereiden kanssa. Myös somessa on tullut vastaan asiaa kehorauhasta, siitä miten kohdata tällaiset tilanteet, miten puuttua asiaan ja suojata itseä.

Nuorille puhutaan mehiläisistä ja kukista, mutta nuorille pitäisi puhua myös parisuhteen hälytysmerkeistä. Aikuiset voisivat suhtautua nuorten seurustelusuhteisiin sillä tavalla vakavammin, että puuttuvat, jos huomaavat jotain, ja puhuisivat asioista jo ennen kuin mitään tapahtuu.”

Sofia, 20

Syksyn Vanhan musiikin sarja Helsingissä

Syksyn sarjaan myynnissä kaksi eri sarjalippupakettia

Katso kaikki syksyn upeat konsertit ja solistit osoitteessa hebo.fi

SYKSYN OOPPERATAPAUS!

Mari Eriksmoen, Tuomas Katajala, Anna Lucia Richter, Siobhan Stagg Zürcher Sing-Akademie Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen

palvelumaksuineen 20–65 € Musiikkitalon lipunmyynnistä

Piispa Mari Leppänen kuvattiin Käpylässä Pohjolankadulla, jossa hän kasvoi isossa vanhoillislestadiolaisessa perheessä. – Äiti opetti lukiossa ja isä yliopistossa, mutta kotona ei edellytetty, että lasten pitäisi olla koulussa huippuja. Riitti, että teki parhaansa.

”Tehokkuusvaatimus kuluttaa jo nuoria loppuun”

Piispa Mari Leppänen ajattelee, että kirkko voi ja sen pitää auttaa nuoria voimaan paremmin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Suuri osa nuorista voi hyvin. Tämä juttu ei käsittele heitä.

Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt monilla mittareilla mitattuna. Esimerkiksi vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä aiempaa useampi nuori koki itsensä ahdistuneeksi ja terveydentilansa huonoksi tai korkeintaan keskinkertaiseksi. Erilaiset ongelmat ovat kärjistyneet sellaisiksi, että joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin viime vuonna lastensuojeluilmoitus.

Kirkko kohtaa valtaosan teineistä vähintään rippikoulussa, jonka useimmat 15-vuotiaat käyvät, viime vuonna 73,3 prosenttia heistä. Haasteet tulevat esille tiiviissä leirielämässä, jossa keskustellaan syvällisistä aiheista.

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen näkee useita syitä lasten ja nuorten pahoinvoinnille. Vaikeudet kasaantuvat usein samoille nuorille, joilla voi olla vaikkapa yksinäisyyttä, vaikeuksia koulunkäynnissä, mielenterveysongelmia tai huolta perheen taloudesta tai vanhemman päihteidenkäytöstä.

Leppänen haluaa sanoa heti kärkeen, että ongelmat eivät ole nuoren vika tai häpeä.

– Hyvinvoiva nuori jaksaa tietenkin opiskella paremmin kuin sellainen, jonka täytyy huolehtia seuraavasta ateriastaan ja kokea turvattomuutta kotona.

Vaikka arjen raamit olisivat kunnossa, Leppänen ajattelee, että nuoruudelle on nykyään niukalti tilaa. Nuoruuteen kuuluvat itsensä etsiminen ja harhapolut. Niiden sijaan nuoria vaaditaan nyt tietämään varhain, mille alalle he suuntautuvat, ja kulkemaan sitten lyhintä reittiä tuotteliaiksi veronmaksajiksi.

Leppänen peräänkuuluttaa yhteiskuntaan rakenteita, jotka mahdollistaisivat nykyistä levollisemman nuoruuden.

– Nuoret eivät kaipaa armahdusta keskeneräisyydestään vaan tehokkuudesta. Tehokkuudelle on paikkansa työelämässä, mutta se sopii huonosti kasvamiseen. Nyt tehokkuusvaatimus kuluttaa jo lapsia ja nuoria loppuun.

”

Vaikka elämässä olisi välillä hankalampia vuosia, ne eivät määritä meitä.

Leppänen on itse esimerkki ihmisestä, joka ei ole edennyt asemaansa suoraa uraputkea pitkin. Hän jätti nuorena päivälukion kesken ja siirtyi iltalukioon, jotta pystyi tienaamaan rahaa. Hän pärjäsi toisissa aineissa hyvin, toisissa erittäin huonosti, kun aikaa koululle oli liian vähän. Hän opiskeli ensin maisteriksi folkloristiikasta ja teki myöhemmin toisen tutkinnon teologiasta.

– Vaikka elämässä olisi välillä hankalampia vuosia, ne eivät määritä meitä. Ne voivat olla lopulta opettavaisia, ja niiden jälkeen on mahdollisuus uuteen alkuun.

ENTÄ JOS TUNTUU, että ei ole tarpeeksi hyvä? Mari Leppänen on huomannut monen nuoren ajattelevan näin. Muut vaikuttavat helposti hohdokkaammilta ja menestyvämmiltä, ja koko maailman vertailukohdat ovat yhtä lähellä kuin kännykkä.

– Tunnistan itsekin riittämättömyydentunteen somen loputtomien vertailukohteiden edessä, joten voin vain kuvitella, miltä ne tuntuvat nuoresta.

– Aikuisten tärkeimmän viestin nuorelle tulisi olla tämä: Ihan tavallinen elämä riittää. Saa olla tavalliset vaatteet, harrastukset ja arvosanat. Tulevaisuudessa on paikka myös sinulle.

Onko kirkolla keinoja helpottaa nuorten paineita? Leppäsestä kirkko voi tarjota ainakin suorittamisesta vapaan tilan. Suorittamisen ei pitäisi liittyä hengellisyyteen mitenkään.

Leppänen siteeraa tuoretta Nuorisobarometriä ja muuta tutkimustietoa, joiden mukaan sisäistetty hengellisyys ja yhteisöllisyys lisäävät hyvinvointia, kunhan uskonnollinen yhteisö on terve ja turvallinen. Sisäistetty hengellisyys voi antaa nuorelle parhaimmillaan rauhan ja turvan tunnetta sekä kasvattaa hänen kestävyyttään kriisien kohtaamisessa. Hengellisyys herättää myös vastuuseen muista ihmisistä ja luomakunnasta.

– Kun katse kääntyy itsestä muihin, se lisää hyvinvointia. Jos kokee olevansa jollekin toiselle avuksi, se synnyttää kokemuksen omasta merkityksellisyydestä ja lisää hyvinvointia edelleen.

YKSINÄISYYS PAINAA MONIA nuoria. Noin joka viides kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen ja lukiota käyvä tyttö sekä joka nel-

jäs ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva tyttö on yksinäinen jatkuvasti tai melko usein. Samanikäisistä pojista noin joka kymmenes tuntee itsensä yksinäiseksi. Tiedot ovat vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä.

Nuorten yksinäisyys lisääntyi merkittävästi korona-aikana ja on pysynyt siitä lähtien aiempaa yleisempänä. Myös nuorten mielenterveysongelmat yleistyivät koronapandemiassa, ja niitä on edelleen enemmän kuin ennen poikkeustilaa ja koulusulkuja.

”Pojilla ja miehillä on joillakin elämänalueilla yhä paremmat mahdollisuudet kuin tytöillä ja naisilla, ja muunsukupuoliset katsovat kaikkea vielä omasta vinkkelistään.

ONKO KIRKOLLA KEINOJA helpottaa nuorten yksinäisyyttä?

– Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia, joilla on aikaa kohdata heidät. Nuoret tarvitsevat tiloja, joissa he voivat viettää aikaa yhdessä. Seurakunnat pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin erinomaisesti, Mari Leppänen sanoo.

Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila on kertonut aiemmin, että yksinäisyys vähenee kahdeksannella luokalla. Hän on selittänyt ilmiötä rippikoululla. Rippikoulukyselyssä valtaosa nuorista, viime vuonna 68 prosenttia, arvioi rippikoulun vaikuttaneen omaan henkiseen hyvinvointiin myönteisesti. Sieltä voi saada kavereitakin.

Leppänen haluaisi nähdä kirkon yli kolmetuhatta kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaista nykyistä enemmän kouluissa. Nuorisodiakonia sopisi hänestä hyvin monikulttuurisiin ja -uskontoisiin oppilaitoksiin, sillä diakoniassa autetaan ihmisiä taustoihin katsomatta.

NUORET JAKAUTUVAT vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä kolmeen kastiin sukupuolensa mukaan. Parhaiten voivat pojat, heitä huonommin tytöt ja kaikkein heikoimmin menee sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla. Toki Suomessa elää myös monta hyvinvoivaa muunsukupuolista nuorta ja pahoinvoivaa poikaa, mutta tilastollisesti katsottuna hyvinvoinnissa on selvät sukupuolierot.

Mari Leppänen ajattelee, että vaikka Suomi on melko tasa-arvoinen maa, on vaativampaa olla tyttö kuin poika, ja kaikkein vaativinta on kasvaa sukupuolivähemmistöön kuuluvana nuorena. Tiedetään, että tytöt kokevat omanlaisiaan paineita esimerkiksi koulumenestyksen ja ulkonäön suhteen. Heidän seksuaalinen ahdistelunsa on yleistä.

– Kohtasin nuorena epäasiallista seksuaalista käytöstä rippikoulussa ja ensimmäisissä kesätyöpaikoissani. Ei tullut mieleenkään puhua kokemuksistani aikuisille, sillä sellaisten aiheiden käsittelyyn ei ollut silloin kieltä eikä kulttuuria, Mari Leppänen sanoo.

Leppänen puhuu tasa-arvon paradoksista: on osoitettu, että tasa-arvoinen yhteiskunta lisää poikien tyytyväisyyttä omaan elämään enemmän kuin tyttöjen.

– Suomessa on vahva tasa-arvolupaus, jonka pohjalta tytöt vertaavat itseään poikiin ja odottavat, että kaikilla on tasaveroiset mahdollisuudet. Lasikattoja on silti olemassa. Pojilla ja miehillä on joillakin elämänalueilla yhä paremmat mahdollisuudet kuin tytöillä ja naisilla, ja muunsukupuoliset katsovat kaikkea vielä omasta vinkkelistään.

Tasa-arvolupaus jää Leppäsen mielestä lunastamatta myös evankelis-luterilaisessa kirkossa. Joidenkin kirkon lähetysjärjestöjen ja herätysliik-

keiden papit eivät halua alttarille yhtä aikaa Leppäsen kanssa, koska hän on nainen. Hänen oma hengellinen taustansa on vanhoillislestadiolaisuudessa, jossa naisten pappeutta ei hyväksytä.

Lisäksi pitkittynyt kiista samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä antaa epäselvän viestin siitä, hyväksytäänkö jokainen samalla tavoin kirkossa.

Leppäsen mielestä on syytä pohtia vakavasti, mistä sukupuolten välinen hyvinvointikuilu syntyy, ja mitä seurakunnissa voitaisiin tehdä sen eteen, että muunsukupuoliset nuoret ja tytöt voisivat paremmin. Esimerkiksi Tyttöjen ja Poikien talot osoittavat, että sukupuolierityisellekin toiminnalle on paikkansa.

NUORTEN TILANTEESSA on Mari Leppäsestä myös paljon hyvää. Sekin on myönteistä, että nuorten ongelmat ovat tulleet näkyviksi, ja jaksamisen haasteista puhutaan aika avoimesti.

Leppänen ajattelee, että nykynuorilla on myös enemmän ymmärrystä omista oikeuksistaan ja rajoistaan kuin hänellä ja muilla keskiikäisillä oli omassa nuoruudessaan. Kun kirkkoherra käytti alkoholia yhdellä viime kesän rippileireistä ja käyttäytyi huonosti, leiri keskeytettiin ja tapaus nousi uutisiin.

– Nuoret osaavat vaatia, että heitä kohdellaan asiallisesti. He tietävät, että heillä on oikeus elää turvassa. Se on tosi positiivinen muutos. ■

Seitsenlapsisen perheen viides vesa

Turun arkkihiippakunnan piispa

Mari Leppänen on paljasjalkainen helsinkiläinen Käpylästä. Piispan elämäkerrasta käy ilmi, että hän saarnasi jo teinileikissään syntejä anteeksi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT MARI LEPPÄSEN KOTIALBUMI

Helsingin Käpylä, vuosi 1978. Taivaskallion kupeessa seisovaan punaiseen puutaloon syntyy viides lapsi, Mari. Hän saa myöhemmin vielä kaksi pikkusiskoa. Talon alakerta remontoidaan niin, että lapsijoukko pääsee juoksemaan ympyrää huoneesta toiseen. Mari ottaa sovittelijan roolin voimakastahtoisempien sisarustensa välissä. Hän on erityisen läheinen pari vuotta nuoremman Mirjan kanssa. Yläkerran aulasta tulee heidän kahden soppi, jonka läpi kuljetaan vanhempien ja isosisarusten makuuhuoneisiin. Mari saa oman huoneen sitten, kun vanhimmat sisarukset muuttavat omilleen. Kotona on leivinuuni, paljon kirjoja ja tauluja seinillä. On myös pieni uima-allas, jossa isä Juha Pentikäinen ui aamuisin. Mari saa roikkua altaassa isänsä niskassa. Hän

oppii uimaan varhain ja polskii kesäisin läheisessä Kumpulan maauimalassa.

Suurperheen kodissa vallitsee oppinut ilmapiiri. Sitä sävyttävät isän työt uskontotieteen professorina ja keskustavaikuttajana sekä teologi-äiti Elina Pentikäisen tutkimustyöt ja oppikirjojen tekeminen.

Kun lapset ovat pieniä, perheen kanssa asuu usein myös joku lestadiolaisperheen tyttö Amerikasta. Vaihtuvat tytöt auttavat taloustöissä.

Koska perheen isä tutkii suomalaista kuolemankulttuuria, kuolemasta puhutaan usein. Marin ja Mirjan leikeissä barbinuket ajelevat vaaleanpunaisella avoautolla, kunnes Mirja vaihtaa sen naapurintytön kanssa pieneen ruumisarkkuun, joka on peräisin tämän sukulaisen hautaustoimistosta. Siskot asettelevat nuken arkkuun, ja sitten muut bar-

Mari syntyy Pentikäisen perheen viidenneksi lapseksi vuonna 1978. Elina-äidin sylissä olevan Mari-vauvan ympärillä ovat sisarukset Katja, Antti, Mikael ja Hanna.

bit itkevät ja lohduttavat toisiaan.

Pentikäisten perhe kuuluu vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Kotona ei katsota televisiota eikä kuunnella rokkia, vaan klassista musiikkia. Kaikki lapset soittavat, Mari kontrabassoa.

Pikku-Mari nousi seurapuhujan pönttöön Rauhanyhdistyksessä Käpylän kodista pääsee kymmenessä minuutissa Helsingin Rauhanyhdistykselle. Isä ja äiti istuvat siellä seurapenkin eri päihin, ja pikku­Mari asettuu siskojensa kanssa heidän väliinsä lattialle niin, että penkki toimii piirustuspöytänä. Siihen levitetään värikynät ja paperit. Välillä lauletaan yhdessä Siionin laulu.

Kun Mari kasvaa, hänen suosikkipaikakseen Rauhanyhdistyksessä tulee pimiö. Hän ottaa kuvia ystävistään, äitinsä reumaisista käsistä, luonnosta. Hänestä on kiehtovaa seurata, kuinka oma tapa katsoa maailmaa piirtyy kehitenesteessä näkyväksi.

Mari käy teininä Rauhanyhdistyksellä kolmestikin viikossa. Hän kuuluu tiiviiseen lestadiolaiseen kaveriporukkaan, jossa on myös pari hänen sisartaan ja muuan Risto Leppänen. Tuosta taitavasta jääkiekkoilijapojasta tulee myöhemmin hänen aviomiehensä.

Uskonto tuo elämään turvaa ja rajoituksia. Mari käsittelee yhteisön ahtaita sukupuolirooleja huumorin avulla.

”Joskus otimme Rauhanyhdistyksellä valokuvia, joissa leikimme salissa tyttöporukalla: yksi tytöistä soitti urkuja, toinen lauloi esilaulajana ja minä nousin seurapuhujan pönttöön saarnaaman syntejä anteeksi”, Mari Leppänen kertoo kirjassa Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa (2024).

Marin ystävän isä näkee touhun ja suuttuu hirveästi. Johtotehtävät ja papin rooli kuuluvat vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä yksinomaan miehille.

Mari oppii lukemaan tukiopetuksessa Koskelan korttelikoulussa

Koulunkäynnin Mari aloittaa My Little Pony ­verkkaripuvussa.

Koskelan korttelikoulussa hän tutustuu monenlaisista taustoista tuleviin lapsiin. Luokkakavereina on esimerkiksi romaneja ja lastenkodin asukkaita, joiden luona hän kyläilee Mirja­siskon kanssa.

”Joskus kuulee, että lestadiolaisten perheiden lapset eivät saa leikkiä liikkeen ulkopuolelta tulevien, ’epäuskoisten’ tai ’uskottomien’

kanssa. Meillä ei tällaista ollut”, Mari Leppänen sanoo.

Lukeminen tuntuu haastavalta, mutta alkaa sujua tukiopetuksessa. Mari ostaa sinne evääksi salmiakkikaloja, joita hän ja opettaja imeskelevät aapisen äärellä.

Kolmannella luokalla Mari siirtyy Käpylän ala­asteelle. Kotona ei kytätä koulusuorituksia.

”Mieleen on jäänyt, miten joskus olin todella väsynyt, mutten kuitenkaan sairas, ja isän mielestä oli ihan hyvä ajatus jäädä yhdeksi päiväksi kotiin lepäämään. Kun sain kasin matikan kokeesta, äiti iloitsi ja halasi: ’Meidän perheen matikkanero!’”, Mari Leppänen muistelee.

Käpylän nuorisotalolla puhutaan lestadiolaiselle vieraista bändeistä Mari hengailee teininä rauhanyhdistyksen lisäksi Käpylän nuorisotalolla ja osallistuu nuortentapahtumiin.

”Luokkakaverit kuuntelivat Queenia ja uusia tyttöbändejä, joita 1990­luvulla nousi esiin. Minä olin ihan pihalla niistä. Erilaisuuden kokemukseen ei liittynyt valtavaa häpeää, koska minulla oli molemmissa maailmoissa kavereita. Silti muistan paljastumisen pelon”, Mari Leppänen muistelee.

Nuorisotalolle vetää myös käsityökerho, jossa on ”ihana ompe ­

lun opettaja” ja hyvät koneet. Mari surruttelee vaatteita itselleen ja sisaruksilleen. Äiti avaa kangaskauppaan tilin, jotta Mari voi hakea sieltä tarvitsemiaan käsityötarvikkeita.

Ressun lukio vaihtuu iltalukioon, vaikka rehtori vastustelee

Mari aloittaa vuonna 1995 lukion Ressussa, joka on tunnettu korkeasta keskiarvorajastaan. Hän käy lukion ensimmäistä luokkaa, kun isä jättää Käpylän kodin ja muuttaa yhteen uuden rakkaansa kanssa. Vanhempien avioero tulee Marille yllätyksenä. Lestadiolaispiireissä

Mari ja Mirja Pentikäinen 1980-luvun alkupuolella.

Johanna Venho on kirjoittanut Mari Leppäsestä tänä vuonna ilmestyneen elämäkerran.

Antti, Mari, Mirja ja Hanna Pentikäinen esiintyvät joulukuvaelmassa kotona Käpylässä 1980-luvun alussa.

Satuhetki Käpylässä 1980-luvun alussa. Vasemmalta Juha, Mirja, Hanna, Elina ja Mari Pentikäinen.

eroaminen on tuohon aikaan hyvin poikkeuksellista.

”Se oli todella järisyttävän iso muutos koko meidän perheelle”, Mari Leppänen kertoo.

”Äiti jäi meidän neljän nuorimman tytön kanssa asumaan Käpylän-kotia. Taloudellinen tilanne muuttui täysin.”

Mari päättää vaihtaa Ressun iltalukioon, jotta hän voi työskennellä päivisin ja maksaa osansa elinkustannuksista. Rehtori taivuttelee Maria jäämään.

”Pilaisin kuulemma tulevaisuuden mahdollisuuteni”, Mari Leppänen muistelee.

Mari alkaa hoitaa päivisin lapsia. Toisinaan hän työskentelee McDonald’silla. Työskentely vie aikaa ja energiaa, eikä iltalukio suju erityisen hyvin. Murrosikä menee huomaamatta ohi, kuohunnalle ei ole tilaa.

Lukion loppupuolella Mari alkaa seurustella Riston kanssa. Kun Mari kertoo uutisen äidilleen, tämä alkaa puhua muusta.

”Hätkähdin. Sitten tajusin, että ehkä äidin oli vaikea ajatella, että me tytöt olemme vääjäämättä itsenäistymässä ja muuttamassa pois kotoa.”

Kampin kimppakämpässä rakastetaan ja syödään Ekbergin leivonnaisia

Helsingin yliopiston folkloristiikan pääsykoekysymykset ovat Marille helppoja. Ne muistuttavat lapsuusperheen ruokapöytäkeskusteluja.

Mari pääsee yliopistoon ensiyrittämällä, ja myös teologiseen tiedekuntaan hakenut poikaystävä Risto hyväksytään opiskelemaan.

Mari muuttaa Lönnrotinkadulle Kamppiin kimppakämppään, jossa on korkeat huoneet, leveät ikkunalaudat ja Ekbergin leipomo lähellä. Siellä työskentelevä sisko Mirja tuo leivonnaisia yhteiseen kotiin. Toinen kämppäkaveri on hyvä lapsuusystävä Käpylästä.

Mari hehkuttaa päiväkirjassa kaiken ihanuutta: ”Tuntuu uskomattomalta, että Ripa todella on se, jonka kanssa minä saan elää läpi elämäni. Se on aina vierelläni, jos se vaan on Jumalan tahto. On mulla tiedossa hyvä elämä!”

Ensimmäisenä opiskelusyksynä isä haluaa tavata Marin. Mari ja Risto kohtaavat hänet Tuomiokirkon portailla. Isä pyytää anteeksi käytöstään eron aikana ja Mari sitä, miten on suhtautunut isään.

Vuonna 2001 Mari avioituu Riston kanssa ja hänestä tulee Leppänen. Hän on 22-vuotias.

Tuore aviopari perustaa ensimmäinen yhteisen kotinsa Espoon Nöykkiöön. Talo on uusi, ja isoista ikkunoista näkyy metsää. Vieraita käy paljon: ystäviä, sisaruksia, muita sukulaisia. Isäkin kyläilee usein.

Mari toivotetaan helvettiin, mutta hän muuttaa Helsinkiin

Seuraavina vuosina tapahtuu monta isoa asiaa: Mari synnyttää kolme lasta noin neljän vuoden sisällä, asuu perheineen Turun seudulla ja Espanjassa. Hän opiskelee teologiaa, ja saa pappisvihkimyksen vuonna 2012. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä ei hyväksytä Marin pappeutta, koska hän on nainen. Hän saa kuul-

Pentikäinen ja Risto Leppänen menevät naimisiin vuonna 2001. Mari on itse ommellut hääpukunsa, Ristolla on iso lainafrakki.

la joutuvansa helvettiin. Kokemus on traumaattinen.

”Sain kokea, miltä tuntuu hylkääminen, tuomitseminen ja ulos sulkeminen”, Mari Leppänen sanoo.

Elämä Turun seudun lestadiolaisten keskellä tuntuu raskaalta, ja vuonna 2013 Leppäsen perhe palaa Helsinkiin. He muuttavat Ulvilantielle Munkkivuoreen.

Isoveli Mikael Pentikäinen asuu perheineen niin lähellä, että lapset kipaisevat serkkujensa luo puiston poikki. Äidin koti sijaitsee Munkkiniemessä, ja Espoossa asuu lisää sisaruksia. Mari nauttii suvun läheisyydestä sekä uudesta työstään Kirkkohallituksessa.

Ilman hengellistä yhteisöä jotain tärkeää kuitenkin puuttuu. Mari käy ahkerasti messussa Munkkivuoressa, mutta tuntee olonsa yksinäiseksi. Oma paikka löytyy lopulta hiljaisuuden messuista. Hiljaisuus hoitaa

haavoja, ja Mari löytää kaipaamansa yhteisön Hiljaisuuden Ystävistä.

Piispainkokouksen jälkeen papiljotteja äidin päähän Nykyään Mari käy Helsingissä työmatkoilla. Piispainkokouksen tai kirkkohallituksen täysistunnon jälkeen hän menee äitinsä luokse: hieroo tämän jalkoja, laittaa papiljotteja tukkaan, juo yhdessä iltateetä, jää yöksi. Se palauttaa kokouspykälien jälkeen takaisin arkeen.

Mari saattaa käydä visiitillään katsomassa lapsuudenkotiaan Käpylässä. Aikuisen silmin sen piha on hämmästyttävän pieni. Lapsena sinne mahtui melkein koko maailma. ■

Artikkeli perustuu Johanna Venhon elämäkertaan Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa (Tammi 2024). Myös Mari Leppäsen sitaatit ja lapsuuskuvat ovat peräisin elämäkerrasta.

Mari

”Tässä tämä elämä nyt on”

Alituisen suorittamisen sijaan Sanna Wikström kannustaa hidastamaan ja aistimaan elämää.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Onko tämä jotain etanointia, ihmeteltiin, kun Sanna Wikströmin silloinen puoliso perusti Facebookiin Hidasta elämää -ryhmän vuonna 2007. Puoliso oli sairastunut syöpään, ja hänen mieleensä olivat tulleet sanat: hidasta elämää. Ihmettelijät kyselivät, mitä hidastaminen oikeastaan tarkoittaa. Onko se työn vieroksumista?

– Jotkut olivat kauhuissaan, että nyt värvätään tämmöisiä loisia yhteiskuntaan. Samoihin aikoihin alettiin kuitenkin jo puhua downshiftaamisesta, Wikström kertoo.

Pikkuhiljaa Hidasta elämää -Facebook-ryhmän sivuille alkoi tulla keskusteluja, että onko muitakin, jotka eivät jaksa nykyelämän hektistä tahtia.

Alle kolmekymppinen Wikström työskenteli tuolloin lehtitalossa päätoimittajana ja konseptisuunnittelijana sekä kuului talon johtoryhmään.

– Tein siihen aikaan tosi paljon töitä. Ei kun eteenpäin ja tehdään vaan! Ajattelin, että tällä tavalla elämä toimii. Se oli myös niin sanotusti printtimedian kauhuaikaa, kun lehtiä kaatui paljon.

PERHEESEEN OLI myös syntynyt vauva, joka valvoi refluksin takia. Unet jäivät kaikilla vähiin, kun

vauva pulautteli usein, itki ja oli levoton. Sitten puoliso sairastui uudelleen.

Sanna Wikström itse oli palaamassa äitiyslomalta takaisin töihin, jossa esihenkilö ilmoitti, että työnkuva muuttuisi entisestä. Wikströmiä odotti lehtitalon liiketoiminnan johtajan paikka. Olen jäämässä ison jyrän alle, ajatteli Wikström. Luovalle ja ideoita pursuavalle kirjoittavalle ihmiselle paikka tuntui väärältä. Hän ei kokenut olevansa excel-taulukko-tyyppi, eikä liiketoiminnan johtaminen motivoinut häntä. Talousasiat kyllä kiinnostivat, mutta eri tasolla.

Wikström mietti yhden yön.

– Menin työpaikalleni ja sanoin, että kiitos, mutta ei kiitos. Kävelin työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työttömäksi. Siellä oli ihana virkailija, joka sanoi, että ensin pitää saada perheen tilanne tasoittumaan ja sitten mietitään työasioita.

Seuraavaksi Wikström otti yhteyttä lastensuojeluun.

– Sielläkin oli aivan ihana ihminen. Hän sanoi, että nyt teidän pitää saada nukkua ja vauva hoidetaan kuntoon. Sain apua kotiin silloin, kun itse olin aivan loppu, enkä pystynyt ajattelemaan ja järjestelemään asioita.

– Minulla on ollut tällaisia enkeleitä matkalla, Wikström sanoo.

– Jotenkin kaikki saatiin järjestettyä niin, että selvisimme siitäkin vaiheesta elämässä.

AVIOLIITTO EI kuitenkaan kestänyt. Sanna Wikströmistä ja ex-puolisosta tuli työkaverit, kun he perustivat Hidasta elämää -verkkosivut. He ovat tehneet sen eteen töitä yhdessä jo 14 vuotta.

Wikström alkoi kirjoittaa Hidasta elämää -sivustolle yhden jutun päivässä.

– Silloin verkkosivuillemme kirjoittamani aiheet liittyivät usein työhön, koska se oli ollut minulle itselle haastava asia. Selkeä alkuajan taitekohta oli, kun kirjotin jutun Kymmenen syytä hidastaa töissä.

Sivuston kävijämäärä lisääntyi. Wikströmille alkoi tulla hyvinvointialan asiantuntijoilta kyselyjä, voisivatko he kirjoittaa sivustolle omista kokemuksistaan. Nykyisin Hidasta elämä -medialla on noin 50 bloggaria. Media kustantaa hyvinvointikorttipakkoja ja tekee kirjoja kustantajakumppanin kanssa. Äskettäin lanseerattiin Hidasta elämää -sovellus, jossa on mielen hyvinvointia parantavien tekstien lisäksi meditaatioita, podcasteja ja workshopeja.

Kuka?

Päätoimittaja, FM, Sanna Wikström, 44, asuu puolisonsa ja kahden lapsensa sekä Kreikasta tulleen rescue-koira Maggien kanssa Helsingissä.

Mitä?

Hidasta elämää -media ja Paavalin seurakunta järjestävät Hiljaisuuden festivaalin 28.–29.9. Paavalinkirkossa. Sanna Wikström ohjaa tyyneyshetken molempina päivinä.

Motto

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.

”

Tarvitsen työn vastapainoksi sitä, että haahuilen sienimetsässä.

Tai menen saunaan ja uimaan, eikä minulla ole mitään tavoitteita. Kaikki vain virtaa.

– Meidän missiomme on parantaa ihmisen kokemusta elämästä, Wikström sanoo.

– Hidastamisen taustalla on usein kaipuu tai tarve kuunnella, miltä itsestä tuntuu, ja aistia, millaista elämä on. Nykyään olemme koko ajan menossa jonnekin – lopulta hautaan – ja elämän loppumetreillä harmitellaan, kun ei tullut pysähdyttyä ja tuli vain tehtyä.

SANNA WIKSTRÖM sanoo olevansa tosi nopea ajattelemaan ja tekemään. Hän tietää, että mitä kovempaa menee, sitä enemmän sekä keho että mieli tarvitsevat palautumista. Hidastaminen tuo tasapainoa.

– Tarvitsen työn vastapainoksi sitä, että menen mökille ja haahuilen sienimetsässä. Tai menen saunaan ja uimaan, eikä minulla ole mitään tavoitteita missään. Kaikki vain virtaa hitaasti.

Hidastamiseen Wikströmin elämässä kuuluu myös se, että hän tekee kuuden tunnin työpäiviä neljänä päivänä viikossa. Perjantait ovat hänelle luovia päiviä, jolloin hän saa tehdä töitä, jos haluaa, mutta kukaan ei sitä häneltä odota.

Wikströmin perheessä on tapana, että kaikki istuvat ainakin kerran päivässä ruokailemaan yhtä aikaa.

– Jos meillä ei nyt ole aikaa toisille ihmisille ja juoksemme vain tavoitteiden perässä, mitä tästä elämästä jää käteen?

Wikströmin lapsilla on lupa jäädä harrastuksista pois, jos he haluavat mieluummin viettää aikaa kavereiden kanssa.

– Kavereiden näkeminen on tosi tärkeää. Se osoittaa, että arvostaa niitä ihmissuhteita. Eikä

niin, että sanoo jonkun olevan tärkeä ystävä, ja sitten, kun katsoo kalenteria, ei koskaan löydykään aikaa tapaamiselle.

Ennen hidastamista elämä tuntui Wikströmistä ohuelta, venyvältä langalta, jossa oli koko ajan pitkittäispingotus, joka kiristyi kiristymistään ja muuttui ohuemmaksi.

– Nyt näen elämäni pörröisenä tupsuna, joka liikkuu pehmeästi tässä hetkessä moneen suuntaan.

– Merkittävimpiä ovat ne hetket, kun tapaan ihmisiä ja käyn keskusteluja. Opin nauttimaan siitä, että saan elää, vaikka elämässä on myös kurjia juttuja. Mutta nekin todistavat siitä, että olen elossa.

NUORENA Sanna Wikström harrasti pikajuoksua. Hänen samanikäinen juoksukaverinsa ja ystävänsä kuoli vuonna 2016. Kun he tapasivat viimeisen kerran, ystävä sanoi: ”Sanna, tässä tämä elämä nyt oli”.

– Se oli pysäyttävä lause. Tajusin, että häneltä elämä loppui, mutta minun täytyy sanoa joka päivä, että tässä tämä elämä nyt on. Jos olen koko ajan vain hirveällä vauhdilla menossa eteenpäin, en huomaa sitä. ■

Meillä on toivoa, jos pahuus otetaan todesta

Muutos parempaan alkaa siitä, että on valmis tunnistamaan ne varjot, joita peittelee omassa sisimmässään tai joita oma yhteisö sietää käytävillään ja kammioissaan, sanoo pahuudesta kirjoittanut pappi Erkki Jokinen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

Olisitteko valmis kuulustelemaan vangiksi siepattua vihollista oman ryhmänne pelastamiseksi väkivaltaa käyttämällä, esimerkiksi repäisemällä häneltä kynsiä irti?”

Näin kysyttiin Erkki Jokiselta aikoinaan, kun hän pyrki armeijan laskuvarjojääkärikoulutukseen.

– Ensin ajattelin, että vastaan myöntävästi, kunhan vain pääsen kouluun. Mitä väliä vastauksellani olisi, sillä enhän minä kuitenkaan oikeasti joutuisi sellaiseen tilanteeseen? Mutta sitten tajusin, että en selviäisi omantuntoni kanssa, jos vastaisin kyllä, Jokinen muistelee.

Tuo tapahtuma noin neljänkymmenen vuoden takaa havainnollistaa Jokisen mielestä hyvin sitä, miten helppoa on vetäytyä vastuusta ja vain totella käskyjä, katsoa sivusta tai päättää olla näkemättä sitä pahaa, mitä ympärillä tapahtuu.

– Me emme halua ajatella. Me haluamme nukkua hyvin. Emme ole valmiita ottamaan todesta ihmisen varjoa ja hyväksymään sitä, että se varjo on meitä jokaista lähellä. Vaikka emme itse olisi suoranaisesti osallisia pahuuteen, niin tilanteessa, jossa meille tarjotaan jotakin pahaa turvallisuuden nimissä, me helposti valitsemme sen miettimättä, keitä se mahdollisesti vahingoittaa, Jokinen sanoo.

Muutama vuosi sitten ilmestyi suomeksi Rutger Bregmanin kirja Hyvän historia, jonka keskeinen teesi on, että enemmistö ihmisistä on pohjimmiltaan hyviä. Jokinen luki kirjan tuoreeltaan ja jäi sen herättämänä ynnäilemään elämänsä varrelta ihmisiä, joiden muistaisi tietoisesti tahtoneen hänelle pahaa. Ei niitä oikein löytynyt.

– Mutta ei minulta mennyt kauan, kun tajusin, mikä siinä oli ongelmana. Ihminen voi kyllä olla hyväntahtoinen, mutta samaan aikaan valmis katsomaan sivuun, kun miljoona lasta poltetaan. Tai jopa osallistumaan siihen, kun se on hänen virkatyönsä insinöörinä, junankuljettajana tai vartijana.

IHMISEN PAHUUS on kiusannut Erkki Jokista, pappia, tietokirjailijaa ja valokuvaajaa, niin pal-

jon, että hän käytti lähes viisi vuotta elämästään sen pohtimiseen. Pohdinnan tuloksena syntyi yli 400-sivuinen kirja Ihmisen varjo – esseitä pahuudesta ja toivosta (Suomen Lähetysseura 2024).

Kirja sai alkunsa vuonna 2019, kun Jokinen uutisia seuratessaan kiinnitti huomiota siihen, että antisemitismi näytti jälleen olevan nousussa Euroopassa. Tuolloin Saksan sisäministeri kehotti juutalaisia välttämään uskonnollisten tunnusten käyttöä, koska poliisilla ei olisi mahdollisuuksia turvata heidän koskemattomuuttaan.

Kirjoittamisurakan edetessä Jokisen käsittelemät teemat tuntuivat muuttuvan yhä ajankohtaisemmiksi. Tammikuussa 2021 mielenosoittajat valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Eri puolilla Eurooppaa äärioikeisto on saanut lisää valtaa. Samoihin aikoihin, kun Jokinen viime syksynä viimeisteli kirjaansa, terroristijärjestö Hamas iski Israeliin, minkä jälkeen Israel hyökkäsi Gazaan.

Jokinen mainitsee myös kotimaan uutisia: viime vuonna otsikoihin nousseet perussuomalaisten poliitikkojen rasistiset kirjoitukset ja nyt heinäkuussa säädetyn poikkeuslain, jonka nojalla Suomen rajalla maahan pyrkiviä turvapaikanhakijoita voidaan käännyttää ilman valitusoikeutta.

– Amerikkalainen historioitsija Timothy Snyder on sanonut, että aina, kun kuulee sanan ”poikkeus”, pitäisi havahtua. Kun säädetään jotakin sellaista poikkeavaa, minkä vuoksi ihmiset ovat valmiita luopumaan jostakin, mikä on ollut aiemmin itsestään selvää, ollaan hämärällä maaperällä.

– Onhan mahdollista, että tuota meillä kesällä säädettyä poikkeuslakia ei koskaan laiteta käyttöön, mutta jo sen hyväksyminen osoitti sen, kuinka helposti esimerkiksi ihmisoikeuksista luovutaan.

KUN UUTISISSA NÄYTETTIIN vuoden 2021 alussa, miten väkijoukko hyökkäsi Yhdysvaltain kongressitaloon, Erkki Jokiselle tulivat mieleen vuonna 1933 Saksan Nürnbergissä kuvatut filminpät-

kät, joissa ihmiset hurraavat vastavalittua johtajaansa. Hän näki molemmissa tilanteissa joukkohysteriaa ja jonkinlaista täysin pitelemätöntä väkivallan uhkaa.

– Se, mitä yritän kirjallani sanoa, on, että ihmisen hyvyyden varaan on vaarallista rakentaa mitään. Nykyisin helposti ajatellaan, että me olisimme jotenkin suojassa, koska olemme entistä sivistyneempiä tai humaanimpia. Emme me ole. Vuonna 2024 emme esimerkiksi tiedä, missä Euroopan maassa äärioikeisto seuraavaksi nousee valtaan, Jokinen sanoo.

Kirjassaan Jokinen puhuu useampaan otteeseen Kainista ja tämän varjosta. Kertomus Aadamin ja Eevan pojista Kainista ja Abelista on yksi Vanhan testamentin tunnetuimpia ja Jokiselle myös tärkeimpiä. Kain, joka kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, surmaa veljensä. Jo ennen veljessurmaa Jumala varoittaa Kainia, että jos tämä ei tee oikein, on synti ovella vaanimassa: ”Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa.”

– Kertomus Kainista näyttää, kuinka ihmisellä on hämmästyttävä valmius antaa tilaa pelolle, vihalle ja katkeruudelle silloin, kun hän kokee tulleensa tavalla tai toisella loukatuksi. Kainin varjo saa äänestämään johtajaa, jonka ajatellaan palauttavan sen kunnian, jota esimerkiksi poliittinen eliitti, media tai maahanmuuttajat ovat loukanneet, Jokinen sanoo.

Vielä 1920-luvulla Saksa oli turvapaikka monille juutalaisille, jotka olivat Itä-Euroopassa joutuneet vainojen kohteeksi. Jokinen huomauttaa, että vielä 1930-luvun alussakaan kukaan ei uskonut, että juutalaiset joutuisivat Saksassa häirinnän, saati vainon kohteiksi.

– Mutta pieni joukko saksalaisia, ehkä prosentti tai kaksi, alkoi toistaa juutalaisvastaisia iskulauseita. Suuri enemmistö ajatteli, ettei niissä ole päätä eikä häntää, ja lähinnä naureskeli kiihkoilijoille. Mutta lauseita toistettiin ja toistettiin, ja ne alkoivat elää niidenkin mielessä, jotka eivät pitäneet niitä totena, Jokinen kertoo.

– Sanoilla on siis valtava paino. Tämä tuli vastaan taas viime vuoden kesällä, kun pohdittiin sitä, onko poliitikoilla vastuu siitä, mitä he ovat takavuosina sanoneet tai kirjoittaneet. Ajattelen, että meillä on vastuu jokaisesta sanastamme ja siitä, miten puhumme toisista ihmisistä.

VENÄJÄLLÄ JA YHDYSVALLOISSA näkyy Erkki Jokisen mielestä nyt selvästi se, kuinka tuhoisaa on, kun valtaa käytetään uskonnon ja Jumalan nimissä – kun ortodoksipatriarkka puhuu pyhästä sodasta tai evankelikaalisaarnaajat julistavat sotaa moraalittomuutta vastaan.

– Vaikka historiasta ei voikaan suoraan etsiä vertauskohtia, tulee mieleen Saksa, jossa monet kirkolliset vaikuttajat kehottivat ihmisiä äänestämään Adolf Hitleriä, jotta hän palauttaisi moraalisen selkärangan Saksaan.

Jokinen muistuttaa, että Uudessa testamentissakin näkyy sama vaarallinen uskonnon ja vallan kytkös. Jeesus joutui sen uhriksi – vaikka hänen kuolemallaan toki on kristityille myös syvempi, hengellinen merkitys.

Viime aikoina Jokinen sanoo tulleensa entistä varovaisemmaksi sellaisten totuuksien suhteen, joita jokin yhteisö pitää itsestään selvinä ja jotka ovat vaarassa muuttua ideologiaksi.

– Minulle toivo nousee katumuksesta – siitä, että olen valmis tunnustamaan sen kivun, jota toiselle tuotan, Erkki Jokinen sanoo.

– Olen aika kriittinen myös kirkon ja erilaisten hengellisten yhteisöjen suhteen silloin, kun ne myötäilevät valtaa, tai jos kuulen tai näen, että niissä suhtaudutaan johonkin ihmisryhmään heidän ihmisarvoaan loukkaavalla tavalla.

– Minua puhuttelevat aina vain enemmän ja enemmän Jeesuksen sanat ”Totuus tekee teidät vapaiksi”. Voin olla vapaa vain siinä määrin, kun olen valmis tunnistamaan ne varjot, joita peittelen sisälläni tai joita minun yhteisöni käytävillään ja kammioissaan sietää.

Jokinen kertoo kirjassaan myös ihmisistä, jotka totuuden tunnistaminen on ajanut toimimaan oman henkensä uhalla: Saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer nousi Hitleriä vastaan niin julkisissa puheissaan kuin osallistumalla salamurhahankkeeseen. Ortodoksinunna Maria Pariisilainen avasi miehitetyssä Ranskassa yhteisönsä ovet juutalaisille. Ranskan Le Chambonissa kyläläiset piilottivat ja auttoivat pakoon juutalaisia pappinsa Daniel Trocmén johdolla.

Jokinen nostaa esille myös Aleksandr Menin. Hän oli venäläinen ortodoksipappi, joka 1980-luvun lopulla, Neuvostoliiton ollessa romahtamaisillaan varoitti toistuvasti maataan ja kirkkoaan nationalismin vaaroista.

– Men näki jo silloin, että nationalismi johtaa väkivaltaan ja sotaan. Jos kansalle syötetään nationalistista kansallistuntoa vastauksena kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin, tilannetta ei lopulta pysty hallitsemaan kukaan.

Menin peloton esiintyminen suututti monet. Syyskuussa 1990 hänet surmattiin kirveellä oman kirkkonsa rappusille.

”Kertomus Kainista näyttää, kuinka ihmisellä on hämmästyttävä valmius antaa tilaa pelolle, vihalle ja katkeruudelle silloin, kun hän kokee tulleensa tavalla tai toisella loukatuksi.

TUTKIMUSMATKALLA PAHAAN – ja varsinkin holokaustin kaltaiseen äärimmäiseen pahaan – ei oikein pysty sivuuttamaan kysymystä, voiko tällaisessa maailmassa olla Jumalaa ja jos on, miksi hän sallii kaiken tämän tapahtua.

– Minä en kykenisi elämään tässä maailmassa sen pahuuden kanssa, jos en uskoisi Jumalaan, Erkki Jokinen sanoo.

Jumalan olemassaolon sijasta hän on kyseenalaistanut sen, onko ihmisen mielekästä edes yrittää järjellä selittää tai puolustaa Jumalaa. Samaa ovat kysyneet holokaustin jälkeen myös monet juutalaiset teologit ja filosofit. Heidän innoittamanaan Jokinen on lukenut Vanhaa testamenttia uusin silmin.

– Sekä niin kutsutuissa valituspsalmeissa että Jobin kirjassa kysytään Jumalalta, miksi sinä olet hylännyt meidät. Minäkin saan huutaa Jumalalle, että en ymmärrä sinun aivoituksiasi enkä hyväksy sitä, että näin tapahtuu. Ja pyytää, että älä hylkää meitä, äläkä anna minun hylätä sinua. Pahuuden rinnalla Jokinen on halunnut pitää esillä myös toivon näkökulmaa, mutta hänelle toivo ei ole mitään kevyttä optimismia ja positiivisuutta. Hänen mielestään aito toivo on mahdollista vain muutoksen kautta: kun pahuus on tunnistettu ja sitä on kaduttu.

– Kirjoitin vähän runollisesti, että toivo on siemen, joka kylvetään pimeään ja kastellaan kyynelillä. Jeesus sanoo vuorisaarnassaan, että autuaita ovat murheelliset. Ajattelen, että murheellisuus ei tarkoita pessimismiä tai negatiivisuutta. Se on parantavaa murhetta, joka ottaa todesta ihmisen pahuuden. Vasta sen läpi voi syntyä toivoa. ■

Uusperhe on kuin elämän korkeakoulu

Nuoret vaikuttajat

rakentavat

tulevaisuutta

NUORTEN

LISÄÄNTYVÄ osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on herättänyt viime vuosina huomiota. Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat, nuorten mielenterveysjärjestöissä toimivat nuoret ja yhteiskunnallisesti valveutuneet nuoret tuovat esiin aiheet, joista vanhemmat sukupolvet usein vaikenevat.

Näillä nuorilla on merkittävä rooli yhteiskunnan kehittämisessä, mutta tällainen vaikuttaminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Monet nykyiset päättäjät ovat aloittaneet uransa nuorisojärjestöissä. Esimerkiksi Esko Aho oli aktiivinen Keskustanuorissa, Tarja Halonen YK-nuorisojärjestössä ja Sanna Marin demareiden nuorisoliikkeessä. Nämä esimerkit osoittavat, kuinka nuoruuden toimijuus voi johtaa merkittävään rooliin yhteiskunnassa.

Ylisukupolvinen vaikutusketju muistuttaa, että nuorten ääni on aina ollut ratkaiseva yhteiskunnallisessa muutoksessa. Vastuunkanto ja velvollisuudentunto ovat suuria hyveitä, jotka ohjaavat nuoria merkittäviin tekoihin.

Kuitenkin on oltava hetkiä, jolloin astuu pois uutisten ja maailmantuskan ääreltä ja antaa itselleen luvan levätä. Emme saa antaa velvollisuudentunnon musertaa, vaan on luotettava siihen, että vastuu kantaa hedelmää, kun huolehdimme omasta jaksamisestamme. Nuorten vaikuttaminen ei ole vain harrastus, vaan olennainen osa toimivaa demokratiaa. Emme ole vain tulevaisuuden toivo, vaan jo nyt keskeisiä toimijoita, jotka vievät yhteiskuntaamme eteenpäin.

Jenna Wahlstén Espoo

Kampin kappeliin pääsi kesällä kirkkopassilla

KIITOS NIMIMERKKI Ilpo palautteestasi Kampin kappeliin pääsystä (K&k 29.8.).

KIITOS

HILKKA

OLKINUORALLE tärkeästä aikuisten tunnetaitojen puutteita kuvaavasta kolumnista (K&k 29.8.). Vanhemmat tarvitsevat erossa tukea oman tunnemyrskynsä perkaamiseen ja eron jälkeisen turvallisen yhteistyön rakentamiseen. Tunteet tutkitusti heilahtavat uudelleen toisen vanhemman perustaessa uusperhettä. Viekö oma tunteemme lapselta mahdollisuuden kiintyä hänelle merkitykselliseen lähiaikuiseen vai onko lapsellamme lupa siihen?

Tunneilmapiiri sekä tapamme kohdella toista vanhempaa ja hänen perhettään siirtyvät toimintamallina lapselle. Opitut tunnetaidot ohjaavat lasta reagoimaan sisäistetyllä tavalla myös oman elämänsä haasteissa.

Aikuisena on tärkeä hakea apua omiin kuormittaviin tunteisiin. Esimerkiksi silloin, kun edessä on toisen vanhempansa luota palaava räjähdysherkkä bonuslapsi tai oma lapsemme, joka on saanut kokea bonusvanhemman ihailevan katseen.

Apua on onneksi saatavilla. Uusperheiden Liitto tarjoaa tietoa ja tukea kaikille uusperheille sekä heidän läheisilleen. Lisäksi koulutamme ammattilaisia kohtaamaan monimuotoisia uusperheitä.

Huonosti hoidettu ero haastaa tutkitusti lapsen tulevaisuuden. On hyvä löytää avaimia siihen, miten voisimme olla parhaita versioita itsestämme niin itsellemme kuin lapsillemme.

Kirsi Heikinheimo toiminnanjohtaja, Suomen Uusperheiden Liitto ry

Kampin kappelissa oli tänä kesänä käytössä viiden euron pääsymaksu toista kesää peräkkäin. Vilkkaimpaan turistisesonkiin painottuvalla pääsymaksullisuudella pyritään kattamaan osa Kampin kappelin ylläpitokuluista.

Kesän 2023 pääsymaksullisuudesta saadun palautteen perusteella otettiin tänä kesänä käyttöön kirkkopassi. Kirkkopassilla pystyivät kaikki helsinkiläiset tänä kesänä vierailemaan maksutta Kampin kappelin lisäksi Tuomiokirkossa, Johanneksenkirkossa ja Suomenlinnan kirkossa. Jakopisteitä oli 15.5. alkaen useiden Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastoissa sekä useammassa kirkossa. Olen pahoillani, että viestintämme kirkkopassista ei ollut tavoittanut sinua ennen vierailuasi Kampin kappelissa. Talviaikana eli syys–toukokuussa sisäänpääsy on kaikille ilmainen. Tervetuloa käymään!

Kenneth Koskinen vt. toiminnanjohtaja, Kampin kappeli

Teksti väripohjalla vaikeuttaa lukemista

KIITOS MIELENKIINTOISISTA artikkeleista. Valitettavasti painetun lehden luettavuus on huono. Mustat tekstit vihreällä ja punaisella pohjalla (tai värikkäiden kuvien päällä) tekevät lukemisesta lähes toivotonta lievästi puna-vihersokealle. Luettavuutta ei helpota se, että lehti on painettu ohuelle paperille, josta kääntöpuolen kuvat ja tekstit paistavat läpi.

Jari Kovalainen Espoo

KIITOS PALAUTTEESTA. Pyrimme tekemään lehdessä aikakauslehtimäistä ulkoasua, jossa joillain harkituilla juttupaikoilla on tekstin takana väriä tai kuvia. Valitettavasti säästösyistä paperilaatuamme on jouduttu heikentämään, mikä johtaa mainitsemaasi ongelmaan. Mediamme talous on riippuvainen pääkaupunkiseudun seurakuntien taloudesta.

Pauli Juusela Päätoimittaja

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Näin löydät uskon

Me ihmiset olemme erilaisia, ja siksi on mielipuolinen vaatimus, että kaikki osaisivat uskoa yhtä hienosti.

17-VUOTIAS POIKA kärsii suorituspaineista. Makuuhuonehommat eivät tunnu millään rullaavan. Mikä avuksi? No kutsutaan paikalle kaikki kaverit, pannaan valot päälle ja tuijotetaan kaikki hiljaa, josko suorituspaineet siitä unohtuisivat? Eivät unohdu. Ne pahenevat.

Ihmiset etsivät uskoa. Saan paljon kyselyitä älykkäiltä ihmisiltä, jotka haluaisivat uskoa, mutta eivät vain kykene. He ovat koettaneet pinnistää uskoa tavalla, joka vastaa alussa kuvaamani teinipojan tilannetta. Mutta kun usko ei löydy niin. Olen antanut yksinkertaisen ohjeen: ala käydä messussa ja muista iltarukous. Se riittää, ainakin näin aluksi.

KUN OLEN kirjoittanut uskostani, olen saanut myös paljon viestejä, joissa kerrotaan, millä kaikilla tavoin uskon väärin. Minut on kastettu väärin, olen väittänyt armon koskevan vääriä ihmisiä ja tämän lisäksi on monia erilaisia rituaaleja, jotka uskojan täytyy tehdä juuri oikein, tai muuten odottavat helvetin lieskat.

Totta kai noiden viestien lähettäjät osaavat itse toteuttaa sääntöjä virheettömästi. He pääsevät satavarmasti taivaaseen, mutta viettävät iäisyyden ypöyksin. Me loput emme nimittäin usko yhtä hienosti.

ON MIELIPUOLINEN vaatimus, että kaikki osaisivat uskoa sillä fiinillä tavalla, jonka espoolainen diplomi-insinööri on Raamatun perustella laskenut. Osa lukee paljon, ja heillä on aikaa filosofoida ja pyöritellä. Jotkut taas elävät enemmän konkretian kuin ideoiden maailmassa. He eivät välttämättä pohdi asioita, mutta osaavat veistää vaikkapa veneen. Eikä kolmivuorotyötä tekevällä ole välttämättä aikaa pohtia monimutkaisia uskonkuvioita. Ja jos ihminen on huippuälykäs Mensan jäsen, usko voi olla liian absurdia. Tällaiset tyypit juuri päivittelevät minulle, että eivät pysty, vaikka yrittävät.

SIKSI USKOMISEEN riittää se, että rukoilet, käyt messussa, luet Raamattua, ja jos et muuta keksi, niin koeta vaikka tehdä hyvää lähimmäisellesi. Eikä oikeastaan ole muuta mahdollisuutta, sillä ei sitä uskoa voi ajatuksen voimalla pakottaa. Ja jos joku osaa uskoa hienommin, hän voi olla muiden sijaisuskoja, kuten karjalaiset itkijänaiset. Kelpaat Jumalalle myös vajavaisen uskosi kanssa. Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien syntien tähden, ja tuo armo on ehdoton.

TUOMAS ENBUSKE Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä, tuomas.enbuske@gmail.com.

HAMMASTEKNIKKO

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149

Korjaukset alk.

○ Ilmainen proteesien tarkistus

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Palveluja tarjotaan

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Seuraava Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy 26.9. (varaus 13.9. mennessä)

Fysioterapeutin palvelut kotiin.

Hyödynnä samalla kotitalousvähennys.

Puh. 040 552 9766 - fysioterapeuttikotiin.fi

Fysioterapeutti Jani Jaatinen

KOTIOPTIKOT

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ

PUH. 045 1635903

Ystävällisyydellä ja huolellisuudella

Kaikkea apua esim. Kotisiivous, ikkunanpesu, Uuni, sauna, tiskaus, silitys, pyykki, ruuanlaitto, poraus, verhot, ulkoilu (10e/h), kauppa 20e/h (sis.Alv). Kotit.Väh. Jälk. 8e/h. Ei matka ym. Lisiä

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV

Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Hautauspalveluja

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt

Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Siivouspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 11.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. to 12.9. klo 18 Seuratuvan kuoron harjoitukset alkavat: uudet (mies) laulajat tervetuloa! pe 13.9. klo 18 Ankkuri-tilan seurat Mäntsälässä, Keskusk.11. su 15.9. klo 18 Siionin virsien ja Kantelen lauluseurat Pihlajamäessä, Liusket.1; järj. ELY & H-Y. ti 17.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiirin syykausi alkaa, Salomonk.17D, 2.krs. ke 18.9. klo 18.30 veisuuta Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo, kahvit klo 18.30. su 22.9. klo 15 seurat Rajamäellä, Patruunat.1. klo 16 lähetysseurat Seuratuvalla, J.Kukkonen, T.Lappalainen, L.Luukkonen; Autotalo, Kamppi. ke 25.9. klo 19 Körttiksen seurat. to 26.9. klo 18 Seuratuvan virsikuoron harjoitukset, tied. helena. untamala@gmail.com. la 28.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kalliossa, It. papink.2; messu, kahvit ja Sv-seurat turvallisemmassa tilassa. su 29.9. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop.6, kahvit klo 15.30. TULOSSA: ”On hauska nähdä nyt!” kaikkien tapahtuma la 26.10. klo 12-18 Seuratuvalla, varaa kalenteriin!

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 4.10. klo 19 syysseurat, Mikaelin kirkko

la 5.10. klo 18 syysseurat, messu, Kallion kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

KAKSIKIELINEN ESIRUKOUSILTA: Joka toinen tiistai alkaen 17.9 klo. 19, Munkkiniemen kirkkossa (Tiilipolku 6, Helsinki). 17.9, Bengt Lassus. 1.10, 15.10, 29.10, 12.11, 26.11, 10.12. Tilaisuus näkyy myös livenä Petruksen seurakunnan Facebook-sivulla (@Petrus församling). Lisää tietoa www.helsinginseurakunnat.fi/petrusforsamling. Esirukousilta on kaksikielinen, tervetuloa!

Vuokralle tarjotaan

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Martinlaakso 2h + k + vh + las. parv., 56,5 m2, siisti. P. 050 531 1797

MARIAANIEN SAARIRYHMÄSSÄ

PÄÄKAUPUNKEJA RAPAKON MOLEMMILLA PUOLILLA

KI RKON KUORI 1/50

HALLITSI EGYPTISSÄ

OSMO A. URAKKA

KANGASTUSILMIÖ - M ORGANA 1/50

MÖYKÄTÄ PYLVÄITÄ

OPPIJÄRJESTELMIÄ

PIMEÄSSÄ LOISTAVA

SEPÄN PAI KKA JUK KA

SODAN JUMALA -MATTO - L ISA

TOSSA

TURHAKE PELTOTYÖ SENTÄÄN SIENELLÄ

PÖYDISSÄ VANKKA SAAVAT NAURAMAAN ROIHUAVIA

TYÖTELIÄS VALITTAVIA

PIKKU MIDINETIN SÄVELTÄNYT LINDSTRÖM NEVA LETTO MUSK

KEHÄRIUTTA ERITTÄIN HYVÄ

SIAN RASVA ELOMAA ÄÄNNELLÄ MYÖS M+ SAUMA

LAULAJALTA JÄÄTYMISTÄ

V ETELÄ

VIREI LLEPANO

VEDEN HALTIJA KUSKATA PAATILLA RYPISTÄÄ -TUOLI

BETLEHEMIN YLLÄ

MIEL ISTE LEVÄ "HOPEALLA"

LEFFALEGENDA SOPHIA KAINOIN

RANNIKOLLA ULI STA

SELVITELLÄ

PÄÄTÄ VAHINKOJA

KOKOSI KALEVALAA

KUUSEN OKSALLA

CALVIN RANDELIN

VANHATAPIO -KOE

JUUTALAISPAPPI

LEVITTÄVÄ KIRJAPAINOSSA

HÄNDELIN MESSIAS

KORVAVAHA

SENNALLE KOHTALOKAS

ALUSSA

LYHYESTI LOOSEJA

VERANTOJA

LÄHEISISTÄ

AUTENTTINEN

22.9.

Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 2:23–28) Jeesus kulkee oppilaineen sapattina viljapellon laitaa. Kulkiessaan he katkovat tähkäpäitä, mistä fariseukset arvostelevat heitä.

Siunaus, kynttilät ja viini

SAPATTI ON JUUTALAISESSA kalenterissa viikon seitsemäs päivä. Se alkaa perjantaina auringonlaskun aikaan ja jatkuu lauantain auringonlaskuun saakka. Perheissä, joissa sapattia vietetään, äiti sytyttää sen alkamisen merkiksi kotona kaksi kynttilää ja lausuu siunauksen: ”Jumalalle, joka on pyhittänyt meidät ja käskenyt meidän sytyttää kaksi kynttilää.” Sapattiin voi kuulua myös synagogassa käynti, sapattilauluja, yhdessä ruokailua, sapattileipää ja viiniä.

Hengähdystauko

Yksi Raamatun kymmenestä käskystä on ”muista pyhittää lepopäivä”. Tällä käskyllä oli alkuaan syvä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin liittyvä sanoma. Viikossa tuli olla yksi päivä, jolloin ei tehty töitä: ei käyty kauppaa, valmistettu tavaroita tai rakennettu. Silloin levättiin ja annettiin lepopäivä myös muille. Se on yhä radikaali ajatus. Ainakin luonto kiittäisi, jos kerran viikossa hellittäisimme.

Ajan oloon tämä lepoon kutsuva käsky oli johtanut kuitenkin suorittamiseen. Levon, siunauksen ja vapauden päivästä oli tullut moninaisten sääntöjen ja niiden tiukan valvomisen päivä. Tästä esimerkkinä olivat oppineet miehet, jotka puuttuivat tähkäpäiden katkomiseen. Ei sallittua sapattina, he muistuttivat Jeesusta ja tämän oppilaita ja vaativat selitystä, miksi nämä viljapellon laitaa kulkiessaan olivat niitä kuitenkin noukkineet.

tekemiseen ja huoleen

Jeesus vastasi heille terävästi: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” Näin sanoessaan hän ei mitätöinyt sapattia, oman kansansa tärkeää päivää, vaan muistutti sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Sapatti oli määrätty ihmisen ja luonnon parhaaksi. Se oli pyhä päivä, jonka oli tarkoitus tuoda hengähdystauko kaikkeen tekemiseen ja huoleen, ei lisätä niitä.

Maailma alkaisi näyttää toiselta, jos oivaltaisimme, että vuodessa on 52 päivää, joina voisimme katsoa elämää muutenkin kuin työn, kuluttamisen ja suorittamisen näkökulmasta.

Raamatun alussa kerrotaan, että luomisen seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi kaikesta työstään, ja siunasi sen päivän. Niin ihmisenkin tulisi tehdä. Sapatti oli alkujaan levon ja ilon päivä, jolloin katseltiin kaikkea Jumalan luomaa hyvää ja kiitettiin siitä. Sellaista päivää me tarvitsemme yhä.

LAURI MAARALA

Lepopäivän mietiskely

Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstä ja siunasi ja pyhitti sen päivän. Istahda hetkeksi ja mieti, mistä sinä tarvitset lepoa ja mistä haluat vapaata.

Minkälainen päivä toisi sinulle levon? Mille haluisit ”pyhittää” päivän? Mistä iloitset, mistä kiität, mitä siunaat?

MATTI

”Maailma alkaisi näyttää toiselta, jos oivaltaisimme, että vuodessa on 52 päivää, joina voisimme katsoa elämää muutenkin kuin työn, kuluttamisen ja suorittamisen näkökulmasta.

SENIORITALO

HENGELLINEN OHJAAJA LAURI MAARALA s. 27

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N

SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA

TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää.”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

12.9.2024

kirkkojakaupunki.fi

Luottohenkilö

Jarmo Nieminen talkoilee SyysMatin markkinoilla seitsemättä kertaa s. 2

Hautaustoimen kulut kasvavat, rahoitus voi muuttua s. 4

Syyskuun viimeisellä viikolla juhlitaan vauvoja s. 8

SyysMatin markkinoita tekemässä

Espoon tuomiokirkon ympäristö muuttuu ikivanhaksi markkinapaikaksi

SyysMatin markkinoiden ajaksi. Jarmo Nieminen osallistuu tapahtumaan talkoolaisena.

Laaksolahdessa asuva Jarmo Nieminen laskee, että hän oli ensimmäistä kertaa SyysMatin markkinoilla talkootehtävissä vuonna 2018.

– Muistelen, että silloin meitä seurakuntaneuvoston jäseniä pyydettiin SyysMatin markkinoille talkoolaisiksi. Toisten innostamana ilmoittauduin sinne, ja siitä lähtien olen ollut mukana. Minulle tämä vapaaehtoistehtävä tuo hyvää mieltä. Tapaan markkinoilla myös monia tuttuja, Nieminen sanoo.

– Vuosien mittaan olen tehnyt siellä monenlaista, kuten merkinnyt etukäteen myyntipaikkoja ja pystyttänyt rakennelmia sekä jälkikäteen purkanut niitä, hoitanut kahvikärryä, ollut kahvilähettinä ja toiminut alueoppaana. Koronarajoitteiden aikana olin kuvaamassa tapahtumaa verkkoon.

Nyt on seitsemäs kerta, kun hän antaa omaa aikaansa suositulle tapahtumalle. Tällä kertaa hän laittoi talkoolaisten ilmoittautumislomakkeeseen monta rastia.

– Ilmoittauduin perjantaiksi rakennustehtäviin ja lauantaiksi muistaakseni makkaranmyyntiin ja hoitamaan kahvikärryä. Olen valmiina kaikenlai-

siin tehtäviin, joissa minusta on hyötyä, hän sanoo.

Jarmo Nieminen toimii myös vapaaehtoisena kirkkoväärtinä ja on Espoon yhteisen kirkkovaltuuston, kiinteistöjohtokunnan ja Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen.

”

Kaikenlainen nujakointi ja rettelöinti markkina-aikana johtaa perinteen mukaan jalkapuurangaistukseen.

MARKKINARAUHAN JULISTUS

SYYSMATIN MARKKINOILLE Jarmo Niemistä vetää tapahtuman hyvä tunnelma ja suosio. Kaksipäiväisessä tapahtumassa käy vuosittain noin 10 000 henkeä. Ruokia ja juomia kuluu paljon,

esimerkiksi viime vuonna siellä syötiin 800 litraa hernekeittoa.

Nieminen iloitsee siitä, että markkinat tuovat paljon väkeä Tuomiokirkon ympäristöön. Kaikille espoolaisille paikka ei ole ennestään tuttu. Moni piipahtaa hautausmaalla ja historiallisessa kirkossa, jossa on muun muassa konsertti, urkujen ja holvimaalausten esittelyä sekä lapsille enkelikierros.

– SyysMatin markkinat ovat hyvä pr-tapahtuma seurakunnalle. Kirkko tulee tutuksi, ja paikan päällä tapaa myös seurakunnan työntekijöitä, hän sanoo.

SYYSMATIN MARKKINOILLA vapaaehtoisten työpanos on ratkaiseva – ilman sitä tapahtumaa ei voisi toteuttaa. Vuosittain talkoolaisia tarvitaan noin 70–90. He esimerkiksi pystyttävät ja purkavat kojut, hoitavat erilaisia tapahtumapisteitä, myyvät kahvia ja ruokaa sekä opastavat markkinavieraita.

– Onneksi meillä on talkoolaisia, jotka tulevat joka vuosi, mutta heidän lisäkseen kaipaamme vielä lisää vapaaehtoista työvoimaa. Mukaan voi tulla kahdeksi tunniksi tai pidemmäksi ajaksi. Ly-

TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA ANTTI RINTALA

Jarmo Nieminen (vas.) ja Tarja Rae (oik.) nauttivat SyysMatin markkinoiden tunnelmasta. Nieminen on saanut markkinoiden ritarimerkin (alla). Merkki luovutetaan vuosittain kahdelle henkilölle. Ritarimerkin ”perustajasisaret” ovat Tarja Rae ja Merja Lehtisalo.

Vanhan ajan markkinat

Espoon tuomiokirkonmäellä vietettiin markkinoita jo keskiajalla. Paikallinen markkinaperinne tuotiin nykyaikaan vuonna 2008, jolloin vietettiin Espoon 550-vuotisjuhlavuotta. Espoon tuomiokirkkoseurakunta järjesti silloin SyysMatin markkinat ikivanhalla markkinapaikalla. Markkinatapahtuma oli niin suosittu, että seurakunta päätti tehdä siitä vuosittain toistuvan tapahtuman.

SyysMatin markkinoilla kävijä ei törmää metrilakun myyjiin eikä muovitavaroihin. Markkinaraati valitsee myyjät hakemusten perusteella. Jaossa on noin sata myyntipaikkaa.

Myyjien ja myyntipisteiden odotetaan noudattavan perinteisten markkinoiden henkeä muun muassa telttakuosien väreissä ja myyjien vaatetuksessa. Samat asiat huomioidaan

myös markkinarakennelmissa ja talkoolaisten vaatetuksessa. Myynnissä voi olla esimerkiksi käsitöitä, taidetta, luonnontuotteita sekä luonnollisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita ja elintarvikkeita.

SyysMatin markkinoiden koko tuotto käytetään hyväntekeväisyyteen, kuten Yhteisvastuukeräykseen ja lähetystyöhön. Seurakunta ei saa siitä tuloja.

hyemmästä pestistä saa palkkioksi pullakahvit ja pidemmästä lounaan, Tarja Rae sanoo.

Vapaaehtoiseksi voi vielä ilmoittautua markkinoiden verkkosivuilla.

Rae on toiminut SyysMatin markkinoiden vastuutehtävissä koko sen 17-vuotisen historian ajan. Hänelle tapahtuma merkitsee paljon, etenkin sen historiallinen tausta.

– On hienoa, että meillä Espoossa on näin upeaa historiaa keskellä kaupunkia. Markkinoiden aikana huomaan, miten innoissaan ihmiset ovat, kun he tulevat Tuomiokirkkoon ja ihastelevat kaikkea näkemäänsä, Rae sanoo.

– Toinen tärkeä asia minulle on se, että tänne tulee paljon lapsiperheitä. Iloitsen rataskansalaisten vyörymistä etenkin eläinpisteelle, jossa on muun muassa poneja, alpakoita sekä vetoja halikoiria.

Rae uskoo tapahtuman suosioon vaikuttavan myös sen maksuttomuus ja päihteettömyys.

PERINTEISESTI SYYSMATIN markkinat alkavat lauantaina kello 10 markkinarauhan julistamisella. Se tapahtuu kirkon kellotapulin luona. Kirkkoväärti ja pitkäaikainen talkoolainen Pauno Hellsten lukee

tekstin, jossa sanotaan muun muassa näin:

”Älköön kukaan kovaäänisesti kiroilko tai haastako riitaa kenenkään kanssa. Kaupankäynti olkoon rehellistä ja kirkonmäelle saapuva väki ystävällisiä toisiaan kohtaan. Kaikenlainen nujakointi ja rettelöinti markkina-aikana johtaa perinteen mukaan jalkapuurangaistukseen.”

Sen jälkeen lauletaan virsi Jumala ompi linnamme. Tapahtuma päättyy sunnuntaina kello 16 kirkonkellojen soittoon.

Markkinoilla on muun muassa keppihevospaja ja keppihevosrata, kaarnalaivojen veistämistä ja muuta nikkarointia, labyrinttivaellus, Nallevaarin polku pikkulapsiperheille, eläimiä ja pelikenttä, jossa voi kävellä puujaloilla ja heittää hernepussia.

Lisäksi tapahtumassa voi vaikkapa koota rukoushelmet, tehdä pienen pyhiinvaelluksen, käydä ikoninäyttelyssä, konsertissa, hautausmaakierroksella, tutustua kirkon urkuihin sekä kokeilla pitsinnypläystä ja MAF:n lentosimulaattoria.

SyysMatin markkinat la-su 21.–22.9. klo 10–16 Espoon tuomiokirkon ympäristössä, Kirkkopuisto 5. www.syysmatinmarkkinat.fi

Mikä ihmeen Syys-Matti?

Espoon 1400-luvun lopulla valmistunut Espoon tuomiokirkko oli katoliseen aikaan pyhitetty Pyhälle Matteukselle eli apostoli Matteukselle, joka oli yksi Jeesuksen opetuslapsista. Pyhän Matteuksen muistopäivänä 21. syyskuuta järjestettiin vuosittain Syys-Matin markkinoita. Päivä on edelleen samalla kohdalla katolisessa pyhimyskalenterissa.

Syys-Matin markkinoilla käytiin kauppaa ja pidettiin pestuupäivät. Siellä talolliset pestasivat eli palkkasivat seuraavaksi vuodeksi työväkeä, kuten piikoja ja renkejä.

Vuonna 1774 kalenterista poistettiin yli puolet kaikista arkipyhistä, jolloin myös Syys-Matti sai väistyä.

Vanhaan aikaan juhlittiin myös toista Mattia, Talvi-Mattia. Hän oli Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu Mattias, joka mestattiin perimätiedon mukaan 24. helmikuuta. Tuota päivää alettiin viettää TalviMattina, ja se on edelleen kalenterissa Matin nimipäivä.

PAULA HUHTALA

Hautaustoimi tasapainoilee kiristyvän taloutensa kanssa

Hautaustoimen kulut ikääntyvässä Suomessa ovat kasvaneet. Samaan aikaan toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi rakenteellista muutosta.

TEKSTI

Muutoksille saattaa olla tarvetta, mutta perustelut ovat väärät. Näin kuvailee Espoon seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Juha Ollila hallituksen suunnitelmia leikata kirkon valtiolta saamaa rahoitusta lähes 20 miljoonalla eurolla. Tämä osuisi erityisesti hautaustoimeen, johon suurin osa kirkon saamasta valtionavustuksesta kuluu.

Seurakunnissa joudutaan parhaillaan miettimään, kuinka selvitä kasvavista hautaustoimen kuluista, kun samaan aikaan toiminnan rahoitusta uhkaa myös toinen rakenteellinen muutos, valtionavustuksen jakoperusteiden uudistus kirkon sisällä. Kirkolliskokous käsittelee asiaa marraskuussa.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset voisivat johtaa joko hautausmaksujen tuntuvaan nousuun tai siihen, että yhä suurempi osuus

hautaustoimen kuluista maksetaan kirkollisveroista. Leikkaussuunnitelman taustalla on laskelma, jonka mukaan ansiotulovähennyksen poistaminen yhdessä työttömyysvakuutusmaksun alenemisen kanssa johtaisi evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kirkollisverotuottojen kasvuun.

Tässä on kuitenkin yksi perustavaa laatua oleva ongelma: hautaustoimeen ei käytetä kirkollisveroja, eikä kirkollisveron maksajia voi asettaa asemaan, jossa he maksavat yhä suuremman osan kaikkien suomalaisten hautauksesta.

LÄHTÖKOHTANA HAUTAUSTOIMESSA on ollut se, että valtion rahoitus kattaisi sen kuluista 80 prosenttia

ja loput 20 prosenttia katettaisiin hautaustoimen maksuista. Espoossa tämä toteutuu.

– Viime vuonna 24 prosenttia hautaustoimen kuluista katettiin Espoossa maksuilla, Juha Ollila kertoo. Hautausmaksujen ja valtionavustuksen lisäksi seurakunnat saavat tuloja hautojen hoitoon liittyvistä maksuista. Ne ohjautuvat hautainhoitorahastoon, joka on erillään seurakuntayhtymän muusta omaisuudesta. Rahastossa olevia varoja myös sijoitetaan.

Espoon seurakuntayhtymällä on viisi hautausmaata: Kirkon hautausmaa Espoon tuomiokirkon ympärillä, Kappelin hautausmaa Espoon siunauskappelin vieressä, Gräsan uurnalehto, Kellonummen hautaus-

Hautausmaamestari

Arttu Hirvonen viimeisteli

kaivettua hautaa Ruskeasannan hautausmaalla Vantaalla.

HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

maa ja Tapiolan uurnalehto. Vakituisia työntekijöitä on noin 20, joiden lisäksi kausityöntekijöitä on noin 80. Työvoimaa tarvitaan, sillä alalla vaaditaan monenlaista osaamista, ja työ on fyysistä. Haudanhoitosopimuksia Espoon seurakuntayhtymän hautaustoimella on noin 20 000. Vuonna 2023 hautauksia oli 1  182.

”TÄLLÄ HETKELLÄ

HAUTAUSTOIMILAKI EI

MAHDOLLISTA JÄSENETUJEN ANTAMISTA.

JUHA OLLILA

Viime vuosina hautaustoimen kulut ovat kasvaneet koko maassa ja hautaustoimi on ollut 14,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Palkat ovat nousseet, samoin esimerkiksi energian ja tarvikkeiden hinnat. Nyt voimaan astui arvonlisäveron korotus. Tilanteeseen vaikuttaa myös ikärakenne. Vielä 2010-luvulla vuosittainen kuolleitten määrä oli noin 50 000, mutta viime vuosina luku on ylittänyt 60 000:n rajan. Espoon väestö on nuorempaa kuin monen muun kaupungin, mutta toisaalta Espoo kasvaa koko ajan. Espooseen myös haudataan jonkin verran myös muita kuin espoolaisia – liikennettä on toki myös toiseen suuntaan.

ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN

hautaustoimessa ollaan nyt odottavalla kannalla sen suhteen, mitä kuluista selviytymisen ja maksujen kanssa pitäisi tehdä. Viimeisin hintojenkorotus tuli voimaan helmikuussa 2023.

– Mitään isoja tarpeita hinnastonmuutoksiin meillä ei ole, varsinkaan kun lopullisia päätöksiä ei ole vielä tullut, Juha Ollila sanoo.

Seurakuntakuntien hautausmaille haudataan ihmisiä vakaumuksesta riippumatta, onhan esimerkiksi Espoossa Kellonummen hautausmaalla myös muslimien hauta-alue. Kunnalliset hautausmaat taas ovat harvinaisia, vaikka ihan vierestä Kauniaisista sellainen löytyykin.

Hautausmaksut kirkon hautausmailla ovat kaikille samat, ainoastaan tilojen käytöstä hautajaisseremonioihin kirkkoon kuulumattomilta voidaan periä korkeampi maksu. Pitäisikö kirkon jäsenten sitten saada joitakin jäsenetuja, edes kuoltuaan?

– Tällä hetkellä hautaustoimilaki ei mahdollista jäsenetujen antamista, Juha Ollila toteaa.

Tulevaisuudessa hautausalalla saatetaan joka tapauksessa olla muutosten edessä, varsinkin jos valtiolta tuleva rahoitus tuntuvasti pienenee. Ollilalla on asian ratkaisemiseksi yksi ehdotus: otetaan mallia naapurimaasta.

– Mielestäni Suomessa tehtiin selkeä virhe siinä, että ensin kerättiin yhteisöveroa ja sitten siirryttiin valtionrahoitukseen. Olisi pitänyt ottaa käyttöön Ruotsin malli, jossa jokainen verovelvollinen maksaa hautausveroa. Se olisi paljon selkeämpi malli kuin nykyinen.

Kirkko vastaa pääsääntöisesti kaikkien suomalaisten hautaamisesta. Esimerkiksi Kellonummen hautausmaalla Espoossa on myös muslimien hauta-alue.

Tapiolan kirkon peruskorjaus kilpailee Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta

Tänä vuonna Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnosta kisaa viisi kohdetta. Ehdolla ovat Hyytiälän metsäasema Juupajoella, Lamminrahkan koulukeskus Kangasalla, opistorakennus Lastu Järvenpäässä, Tammelan Stadion Tampereella ja Tapiolan kirkon peruskorjaus Espoossa.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon finalistikohteet valitsee vuosittain vaihtuva esiraati. Esi-

raati arvioi, että vuonna 2021 valmistuneessa Tapiolan kirkon peruskorjauksessa kirkosta on onnistuttu tekemään käyttäjilleen merkittävästi toimivampi, terveellisempi ja turvallisempi. Suomen Arkkitehtiliiton myöntämän palkinnon saajan valitsee 7. lokakuuta Ylen kriisialueiden ulkomaantoimittajana tunnettu Antti Kuronen. Palkinto myönnetään tänä vuonna 11. kertaa.

Neljä hakijaa haastatellaan Leppävaarassa

Leppävaaran seurakunnan kirkkoherran virkaa hakeneet ehdokkaat ovat kaikki kelpoisia virkaan. Näin totesi Espoon hiippakunnan tuomiokapituli tiistaina 27.8.

Virkaa hakeneet ovat: Joutjärven seurakunnan kappalainen Tuomas Luoma, Kemijärven seurakunnan kirkkoherra Pentti Tepsa, pastori Timo Waris ja Leppävaaran seurakunnan II seurakuntapastori Kaisa Yletyinen

Leppävaaran seurakuntaneuvosto on päättänyt kutsua haastatteluihin kaikki neljä hakijaa. Uusi kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla eli valinnan tekee luottamushenkilöistä koostuva seurakuntaneuvosto.

Uusi kirkkoherra aloittaa työssään 1. heinäkuuta 2025. Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra vaihtuu, kun kirkkoherra Kalervo Salo jää eläkkeelle. Salo on johtanut seurakuntaa vuodesta 2007.

Diakonian osaajia palkittiin

Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on myöntänyt arvostetut Pro Diaconia -mitalit kuudelle paikalliselle järjestölle ja yhteisölle. Mitalin saivat Asukastila Kivenkolo, Hyvä Arki ry, Kaivo Espoo ry, Kohtaamispaikka Askel, MannaApu ry ja Raitin Pysäkki. Palkinnon perusteluissa todetaan, että kaikkien kuuden järjestön ja yhteisön toiminnassa on toteutunut pitkäkestoinen yhteisölli-

nen ja konkreettinen auttamistyö syrjäytymisvaarassa olevien espoolaisten hyväksi. Arvopohjana näitä toimijoita yhdistää lähimmäisenrakkaus ja yhteiskuntavastuu.

Diakonian päivän juhlassa 2. syyskuuta luovutettiin lisäksi Diakoniatyöntekijöiden Liiton myöntämät Kultaisen Pro diaconia -ansiomitalit kahdelle espoolaiselle, Anne-Maria Laukkariselle ja Jyrki Myllärniemelle

HANNU RYTKY

Vaikka Tapiolan kirkkoon tehtiin iso remontti, muutoksia ei välttämättä huomaa.

Espoon tuomiokirkko seura kunta

Toimisto: Kirkkokatu 10, avoinna arkisinklo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta(ät) evl.fi

Osoitteet:

Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkon seurakuntatalo, Kirkkoranta 2

Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3 Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1 Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16

Suvelan kappeli, Kirstintie 24 Unelman kammari, Kaivomestarinkatu 8

Viherlaakson kappeli, Viherkalliontie 2

Hilan leirikeskus, Saarentie 50, 02480 Kirkkonummi

Hvittorpin leirikeskus, Hvittorpintie 245, 02430 Masala

Velskolan leirikeskus, Vääräjärventie 2, 02980 Espoo

MESSUT ESPOON TUOMIOKIRKOSSA

Messu: ”Jeesus=elämä” su 15.9. klo 10. Toimittajina Kirsi Muurimäki ja Laura Hatakka. Urkuri William Häggblom ja kanttori Anna­Liisa Haunio. Kirkkokahvit.

Pysäkkimessu: ”Sinä tunnet minut” su 15.9. klo 10. Asemapäällikkö Leena Oikarinen, pappi Ari Paavilainen. Musiikki kanttori Petri Koivusalo. Iltatee.

SyysMatin Markkinoiden iloinen perhemessu: ”Perhe, Jumalan luomislahja” su 22.9. klo 10. Messun toimittavat Tuija Kuusinen, Anna­Liisa Haunio, Taija Karppinen, Elisa Murtoperä ja Sanna­Kaisa Ojala.

MESSUT KAPPELEILLA

Auroran kappeli

Messu su 15.9. klo 12. Ikonen, Häggblom. Kirkkokahvit. Laaksolahden kappeli Rauhaa ja syvyyttä -ehtoollishartaus to 19.9. klo 19. Iltatee. Suvelan kappeli Messu 15.9. klo 15. Malvaranta, Haunio, Einola. Pyhäkoulu. Kirkkokahvit.

Kalliolla-messu pe 20.9. klo 17. Järj. Nuorisotyö. Messupizzat.

ESPOON TUOMIOKIRKON SEURAKUNTATALO

Eläkeläiskerho to 19.9. klo 12.30.

AURORAN KAPPELI

Ikoniluento la 14.9. klo 12. Raamatun naispyhiä ja heidän ikoneitaan.

Tarja Rae.

Kappelilounas ma ja to klo 11–13. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e. Alkuhartaus klo 11: Ma Päivän tunnussana ja to kappelihartaus.

Aleksanteri II riistalounas ma 16.9. klo 11–13. Vuonna 1863 Aleksanteri II kävi metsästysretkellä

Menokasvo

Kävele naiselle

ammatti Tapiolassa

Naisten Pankki on vapaaehtoisten verkosto, joka kerää varoja kehittyvien maiden naisten toimeentulon parantamiseen. Keskeinen vuosittainen tempaus on Kävele naiselle ammatti.

Espoolainen Marita Johansson osallistui vuosien ajan tempaukseen Helsingissä.

– Tapahtuma oli kiva, ja rahojen ohjaaminen suoraan naisten ammattikoulutukseen sekä yrittäjyyden tukemiseen tuntui merkittävältä. Mietin, miksei meillä ole omaa tapahtumaa.

Toimennaisena hän järjesti samanhenkisten ystäviensä kanssa Espoon ensimmäisen Kävele naiselle ammatti ­tempauksen Haukilahdessa 2014.

– Tunnelma oli mahtava, ja se on vuosien myötä vain vahvistunut.

Tänä vuonna tapahtuma toteutetaan Espoossa 14.9., samana ajankohtana kuin kymmenen vuotta sitten, nyt Tapiolan Amfilla. Tilaisuuden avaa pää­

Träskändassa Suomen vierailullaan. Juhlistamme vierailua maittavalla riistalounaalla. Hinta 7 e, käteismaksu.

Perhekerhot ma ja pe klo 10. Café Aurora ma­to ja ke klo 10–14.

Lisää pienryhmiä: www.aurorankappeli.fi

KALAJÄRVEN KAPPELI

Tanssi vauvan kanssa -ryhmä ma klo 14–15.30. Vauvat 2–12 kk ja vanhemmat yhdessä. ILM. ja tied. mia.blomstedt@evl.fi, 050 4327 501.

Gospel-lattarit ma klo 18–19

Ponnen maja, Örkkiniitynkuja 8. 5 e / tunti, opiskelijoille, eläkeläisille ja työttömille ilmainen.

Perhekerho to klo 14. Eläkeläiskerho to 19.9. klo 13. Perhekahvila ja -jumppa pe klo 10–12 (jumppa klo 10.30–11).

Lisää pienryhmiä: www.kalajarvenkappeli.fi

KAUKLAHDEN KAPPELI

Kauklahtipäivä la 14.9. klo 11­15.30. Ohjelmassa mm. musiikkia, Antti Kujanpää kertoo kirkko­

– Tapahtuman tavoitteena on kerätä lahjoituksilla ja tuotemyynnillä varoja Naisten Pankille. Yhden ammatin hinta on 30 euroa, kertoo Marita Johansson.

toimittaja emerita Reetta Meriläinen Metsälenkin pituudeksi voi valita yksi tai kolme kilometriä. Osallistuminen on ilmaista, mutta tapahtuman tavoitteena on kerätä varoja Naisten Pankille.

Toiminta Espoossa on kymmenen vuoden aikana monipuolistunut, moninkertaistunut ja järjestäytynyt yhdistykseksi. Vuonna 2023 Naisten Pankille tilitettiin 12 500 euroa.

– Ammatin kautta nainen oppii ar­

historiasta, viikinkiajan varusteiden ja asusteiden esittelyä, viikinkikilpityöpaja lapsille, taidenäyttelyn avajaiset. Hiljaisuuden luova tila, hiljentymistä, taiteen tekemistä. Vuoden 2024 kauklahtelaisen julkistaminen! Pihalla mm. asukkaiden tapahtuma­ ja kirpputori. Järj. Kauklahtiseura ry ja Kuninkaantien taiteilijat. Ks. www. espoonseurakunnat.fi/tapahtumat Kappelilounas ti klo 11–12.30. Alkuhartaus. Aikuiset 4 e, lapset 0,50–1,50 e.

Eläkeläiskerho ma 23.9. klo 13. Vauvaperhekerho ke klo 10. Vauvakahvila to klo 11–13 ja Taaperokahvila pe klo 10–12.30. Lisää pienryhmiä: www.kauklahdenkappeli.fi

LAAKSOLAHDEN KAPPELI

Eläkeläiskerho ma 16.9. klo 13. Gospel-lattarit ma klo 18–19. Hinta 5 e kerta.

Perhekerho ti klo 10. Äänimaljarentoutus to 19.9. klo 18. ILM. pia.harkonen@evl.fi. Lisää pienryhmiä: www.laaksolahdenkappeli.fi

SUVELAN KAPPELI

vostamaan itseään ja sitä kautta kouluttaa myös tyttärensä. Perhe saa toimeentulonsa, naiset tukevat toisiaan ja koko kyläyhteisö voi paremmin. Positiiviset seuraukset ovat mittaamattomat, Johansson muistuttaa

ERJA SAARINEN

Kävele Naiselle Ammatti Tapiolan Amfilla, Kulttuuriaukio 2, 14.9. klo 14–15.30. Ei ennakkoilmoittautumista.

Suvelan basaari la 14.9. klo 12 alkaen Asukaspuistossa ja kappelilla. Monikulttuurinen tapahtuma, ohjelmassa mm. Taikuri Luttinen, tanssia ja musiikkia, järjestöjen esittelyjä, pomppulinna, vilttikirppis, ruokakojuja. Ks. www.facebook.com/suvelan basaari. Kappelilounas ti 12–13. Alkuhartaus. Aikuiset 3,50 e, lapset 0,50–1,5 e.

Safkaa ja seuraa -ilta ke klo 17–19.30. Kaikille avoimessa illassa pelailua, leikkiä ja hyvää ruokaa; ateria 3 e / aik. ja 1,50 e / lapsi. Hiljaisuuden jooga ti 17.9. klo 17.30. Lempeää kehon ja mielen hoitoa. TIED. 040 552 8924. Naisten syksy - askelia työelämään ke 18.9. ja 25.9. klo 10. Ryhmä maahanmuuttajanaisille. Ilm. 045 201 9103. Raamattuluento ”Syvemmälle sanaan” ma 23.9. klo 18. Ari Kunnamo.

Eläkeläiskerhot: ti 24.9. ja to 26.9. klo 13.

Vauvaperhekerho to klo 13.30. Perhekerho Pörriäinen pe klo 10.

Lisää pienryhmiä: www.suvelankappeli.fi

VIHERLAAKSON KAPPELI

Kappelilounas ti klo 11–13. Alkuhartaus. Aikuiset 5 e, lapset 0,50–2 e.

Vauvaperhekerho ke klo 10. Avoin raamattupiiri ke klo 18. Lähetyspiiri ma 23.9. klo 14. Tule laulamaan! to 26.9. klo 14. Yhteislaulua. Kahvit klo 13.30. Café Viheri ma ja ke klo 10–12. Lisää pienryhmiä: www.viherlaaksonkappeli.fi

UNELMAN KAMMARI

Kirpputori – kahvila ma klo 11–15 ja to klo 11–16, Os. Kaivomestarinkatu 8. Tied. eeva.einola@evl.fi.

SYYSMATIN MARKKINAT

SyysMatin Markkinat la–su 21.–22.9. Espoon tuomiokirkonmäellä. Espoon suosituin ja suurin kaiken kansan tapahtuma järjestetään taas! Koko perheen tapahtumassa tarjolla käsitöitä, ruokaa ja satokauden tuotteita. Kotieläimiä, mm. alpakat, ponit, hali­ ja veto­

koirat. Keppihevosaskartelu ja -rata, enkelikierros, nikkarointipaja, kollipolku, puujalka- ja purkkikävelyä, kaarnalaivaveistämö, MAF lentosimulaattori, VPK pelastusrata. Tuomiokirkon, urkujen ja hautausmaan esittelyt. Ikoninäyttely, Pienet pyhiinvaellukset, rukoushelmien tekoa. Juomaa ja purtavaa kahvikärryistä, nostalgiakaffeteriasta, kestikievarista, soppatykistä, VPKn buffetista ja kojuista. Historiabussin ilmaista kyytiä. Päihteetön tapahtuma, kävelyalue, vapaa pääsy. Markkinat avoinna molempina päivinä klo 10–16. Koko ohjelma ja kartta markkinasivuilla: www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat.

Tule Markkinoiden talkoolaisten iloiseen joukkoon! Tehtävän voit valita oman kiinnostuksesi mukaan. Yksi vuoro on kahden tunnin mittainen, mutta voit halutessasi tehdä myös useampia vuoroja. ILM. www.espoonseurakunnat.fi/syysmatinmarkkinat/ talkoolaiset.

Tied. SyysMatti-sihteeri, 050 575 6488.

KASTEPÄIVÄ SU 29.9. SUVELASSA

Mukava ja mutkaton tapa järjestää ristiäiset! Kaikki valmiina kastemekoista kakkukahveihin. Avoin ja ilmainen espoolaisille. Voit kastaa lapsesi, vaikka hän olisi saanut jo nimen. Kastettava voi olla minkä ikäinen tahansa. Voit varata kasteajan 20.9. mennessä, varattavat ajat: klo 12, 13, 14 tai 15. Ilm sähköisesti verkossa tai Espoon seurakuntien palvelukeskuksen kautta, 09 8050 2601 (ma ja ti klo 9–15, ke ja to klo 9-12). www. espoonseurakunnat.fi/kastepaiva ja kastepaiva.fi

ELÄKELÄISET

HONKAMAJALLA

Kokoontuminen parillisten viikkojen to 19.9. klo 13, os. Nupurintie 24. Tied. 050 304 8847.

LAULU & LAULUN TARINA

Musiikista keskusteleva konserttisarja torstaisin klo 18.30 Laaksolahden kappeli. Kahvit klo 18 alkaen.

26.9. Janna Paasonen: ”Surusta syntyy lohdutus” 31.10. Erkki Liikanen: ”Kirkkolaivan kyydissä”

21.11. Pirkko Mannola: ”Sydän ohjaa tietäni” Vapaa pääsy. Facebook.com/ lauluntarina.

SAVISANKARIT

Saventyöstön perheryhmät Suvelan kappelilla marraskuussa. Tule mukaan työstämään savea yhdessä perheenjäsentesi kanssa tai vaikkapa mummin, ukin tai kummin kanssa. Lapsen ikäsuositus kolmesta vuodesta ylöspäin.

Mukaan essu tai vanhat vaatteet. Hinta 10 e perhe. Toivomme, etteivät osallistujat käytä voimakkaita tuoksuja mahdolliset allergiat/ astmat huomioiden. Teemme savesta oman kupin, maalaamme ja lasitamme ne kestäviksi. Ryhmä 1: ma 18.1. klo 17–19. Ryhmä 2: ma 25.11. klo 17–19. Ryhmään otetaan 6 perhettä. Yhteismehukekkerit vietetään ma 2.12. klo 17–19, jolloin testataan omat kupit. Ryhmää ohjaa lasten ja nuorten erityisohjaaja, sosionomi AMK Kristina Timonen ja perhetyönohjaaja Kirsi Kanerva. ILM. 26.9. alkaen, 050 511 0165, kirsi.kanerva@evl.fi.

LAPSET JA

VARHAISNUORET

Keitaan perhekahvila ti klo 13–15 Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6. Syksyn varhaisnuorten kerhot ja leirit, Ks. Lujakallio.fi.

PARISTA PERHEEKSI -ILTA

Ensimmäistä lastaan odottaville pareille to 19.9. klo 17–19.30. Espoon keskuksen Perhekeskus, os. Kamreerintie 6.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN!

Ammatillista keskusteluapua perhetyönohjaajat outi.wenell@ evl.fi, 040 5474 146 ja kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165. Papin puhelin joka päivä klo 9–19, 09 8050 2602.

TUKEA VAIKEASSA

ELÄMÄNTILANTEESSA

Ota yhteyttä alueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 7636599. Espoon keskus ja Suvela: 040 5311037, 050 438 0189 tai 040 547 1861.

Pohjois-Espoo: 040 736 9315. Länsi-Espoo: 050 438 0176 tai 040 513 0862.

Viherlaaksolahden alue: 040 572 5344. www.espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta/apua-jatukea.

SOMESSA JA VERKOSSA

Olemme toistemme arjessa vahvasti läsnä. Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta www.espoonseurakunnat.fi

Espoonlahden seurakunta

Toimisto: puhelinpalvelu ma-pe klo 9–12 p. 09 8050 6000 espoonlahdenseurakunta@evl.fi Vahtimestari p. 050 432 7512 www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti

Nuoret: www.sodesode.fi

Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

Toimipisteet: Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8 Soukan kappeli, Soukankuja 3 Kaskikappeli, Kaskipiha 5 Sode, Soukantie 13

Aukioloajat: Espoonlahden kirkko: ma-to klo 8.30–18, pe klo 8.30–15, la toiminnan mukaan, su klo 10–18 ja muina pyhinä klo 10–15. Soukan kappeli: ma-ti klo 9–15, ke toiminnan mukaan, to-pe klo 9–15, la-su ja muut pyhät toiminnan mukaan.

Kaikki toiminta ja ajankohtaiset tiedot verkossa: espoonseurakunnat.fi/espoonlahden-seurakunta.

MESSUT JA

JUMALANPALVELUKSET

Pajulahti-rippikoulun konfirmaatio la 14.9. klo 11 Espoonlahden kirkko.

Vaara Sport -rippikoulun konfirmaatio la 14.9. klo 14 Espoonlahden kirkko.

Messu ”Jeesus antaa elämän” su 15.9. klo 11 Espoonlahden kirkko. Kohijoki, Puukko. Keittolounas ja kirkkokahvit.

Pöyhölä 1 -rippikoulun konfirmaatio su 15.9. klo 14 Espoonlahden kirkko.

Verkostomessu su 15.9. klo 16.30 Espoonlahden kirkko. Klo 16 alkaen kahvia ja teetä. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 15.9. klo 17 Soukan kappeli. Lindberg, Puukko. Messu ”Kristityn vapaus” su 22.9. klo 11 Espoonlahden kirkko. Santaharju, Yli-Jaskari. Laulumieli-kuoro. Verkostomessu su 22.9. klo 16 Espoonlahden kirkko. Klo 15.30 alkaen kahvia ja teetä. Pyhäkoulu. Keittoruokailu.

Iltamessu su 22.9. klo 17 Soukan kappeli. Huttunen, Rautio.

LEIRIT AIKUISILLE

Arjen irtiotto -retriitti 30.9.–4.10. Hvittorp. Valitse 1–4 vrk: lepää, syö hyvin, ulkoile, harjoita hartautta tai tee etätöitä, opiskele. Hinta 43 e/ vrk, (huom! ma klo 14.30 – ti klo 10 hinta 35 e.) Ilm. verkossa 16.9. asti. Aikuisten leiri Velskolassa 11.–13.10. Ylistystä, Raamattua ja rukousta luovassa hengessä. 50 e. Lisätiedot: Eveliina Roznovski, 041 518 1244. Ilm. viim. 6.10. Espoon seurakuntien tapahtumakalenterin kautta.

KURSSIT JA RYHMÄT

Kriton jatkoryhmä: Lupa olla minä suhteissa ma 23.9.–9.12. klo 18.30–20.15 Espoonlahden kirkko. Ilm. Ritva, 040 733 6552 tai Kikka, 040 765 5765 tai sähköisesti 16.9. asti.

TAVATAAN TAAS!

Kirpputori Toivon Tori ke klo 12–19 ja la klo 11–15 Soukankaari 8 B, Espoo. Seurakuntakahvila ke klo 13–15 Espoonlahden kirkko. Yhteisen tulen äärellä Pop-up to 12.9. klo 17–20 Saunalahden koulun piha. Seurakunta tarjoaa makkaraa ja mehua, voit tuoda myös omat grillattavat. Seuraava ti 17.9. klo 17–20 Finnoo, Syvänsalmen leikkipuiston viereinen kenttä. Kohtaamisia ja eläytymistä ikiaikaisiin kirjoituksiin to 12.9. klo 18 Espoonlahden kirkko. Aikuisten lauantai-ilta la 14.9. klo 18 Espoonlahden kirkko. Tuo mukanasi kirja ja esittele sitä muille. Voit tuoda pientä purtavaa yhteiseen pöytään. Majataloilta ke 18.9. klo 18.30 Espoonlahden kirkko. Rentoa musaa, tanssia, ei pönötystä. Mukana mm. Joel Reinaru Virosta. ”Puolustajat” kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten vanhemmille pe 20.9. klo 17.30–19 Chapple tila, Iso Omena. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

Onnenpäivä – Yhteisvastuun perhetapahtuma la 21.9. klo 10–13 Soukan kappeli. Myynnissä liha- ja kasviskeittoa, makkaraa, lettuja, mehua, teetä, kahvia, leivonnaisia. Ohjelmassa mm. pomppulinna, kasvomaalausta, onnenpyörä, Pikku kemisti-tiedepiste. Paikalla myös kampaaja, joka leikkaa hiuksia, tulethan pestyin hiuksin. Tapahtumassa meet&greet tunnettujen tiktokkaajien @jaatynytbanaani, @Bertarr, @Norsuski ja @ Purrmyname kanssa. Nimmarikortteja myynnissä 2e, rajoitettu määrä. Jos haluat tuoda leivonnaisia myyntiin, tuo ne kappelille aamulla ennen klo 10, mukaan tuoteseloste.

KASTEPÄIVÄ

Ristiäiset stressittä? Ilmoittaudu mukavaan ja mutkattomaan Kastepäivään. Kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. Su 29.9. Soukan kappeli ja Kaskikappeli. Ilm. espoonseurakunnat.fi/kastepaiva.

LAPSILLE JA LAPSIPERHEILLE

Lapsiparkki 2–5-v to 12.9. ja 26.9. klo 12–14 Soukan kappeli. Aikaa omien asioiden hoitamiseen tai muu oma pieni hetki. Mukaan pienet eväät. Ilm. tekstiviestillä/ WhatsApilla ed. päivänä ke klo 8–15 välillä: Tuija, 041 529 2954. Vauvanpäivä pe 27.9. klo 10–13 Soukan kappeli. Muskarihetkiä, jumpparata, itsehoitovinkkejä äideille, brunssi. Vauvat saavat yllätyslahjan.

NUORET/KOULUIKÄISET

Puuhaileva musakerho 4.–7.-lk. to klo 18–19, Sopukka, Soukan kappeli. Maksuton. Ilm. osoitteessa

sodesode.fi --> kouluikäiset lapset. Perhesähly to klo 18.30–20 Storängens skola. Alakouluikäisille ja heidän perheilleen. Maksuton. Ilm. osoitteessa sodesode.fi --> kouluikäiset lapset.

Toimintapäivä Duudsonit Activity Park 4.–7.- lk. ti 17.9. klo 15., 20 e. Ilm. osoitteessa Sodesode. Nuorten toiminta osoitteessa sodesode.fi.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Avoin rukouspiiri su klo 12.30–13 Espoonlahden kirkko. Posliininmaalausryhmä ma klo 12–15 Soukan kappeli. Raamattu- ja keskustelupiiri ma klo 18–19.30 Kaskikappeli. Luetaan yhdessä – suomen kielen opetusta ti klo 9.30–11 Soukan kappeli ja ke klo 17.30–19 Espoonlahden kirkko.

Aamurukous verkossa ke klo 6.30–7.30 Teams.

Raamattupiiri ke klo 13–14 Espoonlahden kirkko.

Diakonia- ja lähetyspiiri ti 17.9. klo 13–14.30 Espoonlahden kirkko, parill. vko.

Lukupiiri ti 17.9. klo 15–17 Espoonlahden kirkko. Kirja: Le Clézio J.M.G., Harhaileva tähti. 15.10. Ulla-Leena Lundberg, Liekinkantajat.

Teresa-piiri ti 17.9. klo 18–20 Espoonlahden kirkko, parill. vko. Kipparin lähetyspiiri to 19.9. klo 14–16 Espoonlahden kirkko.

Improvisaatiosta iloa arkeen! Nuorille ja aikuisille alk. to 19.9. klo 17.30–19.30 Espoonlahden kirkko. Noin joka toinen torstai.

Miesten raamattupiiri to 19.9. klo 18–20.30 Espoonlahden kirkko, parill. vko.

Heprealaisia tansseja la 21.9. klo 12.15–15.30 Espoonlahden kirkko. Laulukerho ti 24.9. klo 13 Espoonlahden kirkko, paritt. vko. Toivoa Naisille -rukousryhmä ke 25.9. klo 13–15 Soukan kappeli, paritt. vko.

SENIORIT

Kultavilja-ryhmä ikäihmisille ti klo 12–14 Espoonlahden kirkko. Ikäihmisten kerho to klo 13–14.30 Soukan kappeli. Merikartanon seurakuntakerho pe klo 14 Palvelutalo Merikartano.

MUSIIKKI

Radio Dein ja Jaana Pölläsen juhlakonsertti ke 2.10. klo 18 Espoonlahden kirkko. Sydänlankaduo Jaana Pöllänen ja Ville Uusitalo. Vapaa pääsy, kolehti Kristityt yhdessä ry:n radiotyölle. Yhteisvastuun Kiitoskonsertti ti 8.10. klo 18 Soukan kappelilla. Yhteisvastuu kiittää vapaaehtoisiaan ja kutsuu uusia mukaan. Salonkiorkesteri Onnen Sävel. Vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista. Ks. konsertit Kirkossa soi -palstalla.

Vauvan päivänä hellitään vauvoja monin eri tavoin

Vauvan päivää vietetään syyskuun viimeisenä perjantaina 27.9. Tänä vuonna päivän teemana on Vauvat ja luonto – pidetään yhdessä huolta.

Espoon seurakunnat järjestävät merkkipäivänä tuttuun tapaan vauvaperheille erilaisia tempauksia värikylvyistä aistihuoneeseen ja lempeään urkukonserttiin. Vauvoja juhlitaan pitkin viikkoa myös eri seurakuntien vauvakerhoissa ja perhekahviloissa.

Espoonlahden seurakunta

pe 27.9. klo 10–13 Soukan kappeli, Soukankuja 3. Vauvojen ikioma päivä. Muskarihetkiä, jumpparata, itsehoitovinkkejä äideille, valokuvausta ja brunssi. Vauvat saavat tervetuliaislahjan.

Tied. leena.toiskallio@evl.fi

Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Vauvan päivää juhlitaan viikolla 23.–27.9. seurakunnan perhekerhoissa ja -kahviloissa.

Ti 24.9.

klo 13–15 perhekahvila Espoon keskuksen perhekeskuksen kohtaamispaikka, Kamreerintie 6. Ohjelmana ”Venyvät vauvat ja vanhemmat”.

Pe 27.9.

klo 10 perheiden ehtoolliskirkko Suvelan kappeli, Kirstintie 24. Kaikkein pienimmätkin ovat tervetulleita. Kirkkohetken jälkeen mahdollisuus jatkaa yhdessäoloa lounaan merkeissä (aikuiset ja yli 7-vuotiaat 3,5 eur, 3–6-vuotiaat 1,5 eur).

klo 10–11.30 perhekerho Auroran kappeli, Heiniemenpolku 1

klo 10–12 perhekahvila ja -jumppa Kalajärven kappeli, Ruskaniitty 3

klo 10–11.30 taaperokahvila Kauklahden kappeli, Kauppamäki 1.

Tied. aila.pihlajavesi@evl.fi, p. 040 525 1216. Leppävaaran seurakunta

Juhlimme Vauvan päivää 23.–27.9. seurakunnan

avoimissa vauvakerhoissa. Tule mukaan vauvakerhoon Uuttuun, MiniSiipeen tai Karakappeliin – tai vaikka kaikkiin! Kerhoissa lauletaan ja lorutellaan vauvojen kanssa sekä jaetaan vauvaarkea aikuisten kesken, kahvittelua unohtamatta.

Vauvakerhot:

ma klo 13–15 Uuttu, Lintukulma 2, ti klo 13–15 MiniSiipi, Alberganesplanadi 1, to klo 13–15 Karakappeli, Karakalliontie 12.

Tied: hanni.raiskio@evl.fi

MiniSiipi on uusi lasten ja perheiden tila Leppävaarassa Sellon kauppakeskuksen kupeessa, Kelan ja seurakunnan nuortentila Siiven vieressä.

Olarin seurakunta

pe 27.9. klo 10–13.30 Chapple, Kauppakeskus Iso Omena, Suomenlahdentie 1, uuden puolen 2. krs. Värikylpyä, aistielämyksiä, muskaria ja osteopaatin vierailu. Tarjolla aamupalaa.

Chapplessa vauvat pääsevät taiteilemaan värikylvyssä, joka stimuloi aisteja ja antaa mahdollisuuden luovaan ilotteluun. Aistihuoneessa vauvoille avautuu metsäkylpykokemus, jossa vauvat voivat tutustua luonnon inspiroimiin aisteihin. Aistihuoneessa myös vauvojen oma rentoutustuokio klo 10.15. Aamupala nautitaan rentoutustuokion jälkeen. Aamupalan yhteydessä esitellään vauvojen osteopatiaa hoitomuotona. Tapahtuma päättyy klo 13 muskarituokioon.

Tied. mia.murtonen@evl.fi, p. 050 3384 361.

Tapiolan seurakunta

pe 27.9. klo 13–15 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Lempeästi uruilla vauvoille – vauvojen oma urkukonsertti, jossa voi liikkua, nukkua taikka parkua! Kesto noin 20 min. Konsertin jälkeen leikkitilat auki ja herkuttelua Kahvila Valossa! Tied: eevi.soikkeli@evl.fi.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus: diakonia. espoonlahti@evl.fi tai arkisin klo 9–15 p. 050 583 6885 tai www. espoonseurakunnat.fi. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe. Vuoronumeroiden jako klo 8.45–9 Espoonlahden kirkko. Ruokakorien jako noin klo 9.10. Vertaistukiryhmä raittiuteen ke klo 18.30–20 Soukan kappeli. Käsityökerho ti klo 12 Soukan kappeli.

Leskenlehdet - elämässä eteenpäin parill. vkot pe klo 12.30–14 Soukan kappeli (ei pe 20.9.).

Meren ja taivaan välillä keskusteluryhmä to 19.9. klo 13.30 Meri Emyssä. Avoin, luottamuksellinen keskusteluryhmä mielen hyvinvoinnin tueksi. Parill. vko.

SYÖDÄÄN YHDESSÄ

Maksuton aamupala ti klo 9–10 Espoonlahden kirkko. Diakonialounas ma klo 12–13 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 11.30–12.30. Yli 15 v 3 e, 7–14 v 1 e, alle 7 v maksutta. Kortti- tai tasaraha käteisellä.

Iltasafka to klo 17–18 Espoonlahden kirkko. Lipunmyynti klo 16.45–17.30. Yli 15 v 3e, 7–14 v 1e, alle 7 v maksutta. Kortti tai tasaraha käteisellä.

Leppävaaran seurakunta

Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta@evl.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta

youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi Lapset ja perheet minisiipi.fi FB & IG & YouTube @minisiipi

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET

Leppävaaran kirkolla ja Karakappelissa kirkkopussukoita pienimmille, kirkolla myös lastenpaikka. Perheiden olohuone kirkon B-siivessä su klo 10–12.30. Kirkkokahvit ja -mehut. Tarkemmat messutiedot: espoonseurakunnat.fi/le/ jumalanpalvelukset ja Leppävaaran srk:n Facebook. Messu ”Millaista on kristityn elämä?” su 15.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Vapaaehtoiset sekä uudet työntekijät siunataan tehtäviinsä. Salo, Pöyri. Latvanen. Pertti Haapalainen, laulu. Messu on osa Päivä kirkonmäellä -tapahtumaa (Ks. alla).

Igbon- ja englanninkielinen messu su 15.9. klo 16.30. Anglikaanipastori Isaac Ohaju, 044 019 7344.

Ehtoollishartaus ti 17.9. klo 14 Leppävaaran elä ja asu -seniorikes-

kus, Säterinkatu 3.

Perhemessu ”Olet vapaa!” su 22.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Toteuttamassa lastenleirin väki, papit Emilia ja Kirsti, sekä Outikanttori. Messun jälkeen on tarjolla kirkkokahvit ja mehut.

Espoo International Lutheran Worship su 22.9. klo 15 Karakappeli. Ks. International. Arki-illan messu to klo 17 Leppävaaran kirkko. Venäjänkielinen jumalanpalvelus ti klo 19.30 Uuttu.

PÄIVÄ KIRKONMÄELLÄ

Su 15.9. klo 11–14 Leppävaaran kirkko. Messu klo 11. Noin klo 12 alkaen tarjolla keittolounasta, makkaraa pihagrillistä sekä kirkkokahvit ja mehut. Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle. Puuhapaja lapsille ja perheille kirkon B-siivessä klo 10 alkaen. Kaverikoirat sisäpihalla n. klo 12. Lauluhetki klo 13 kirkkosalissa, suositut riparilaulut. / Join us for a fun day in and around Leppävaara church! Mass at 11 am. Around 12 noon, we will serve soup for lunch, grill sausages in the church yard and share time over a cup of coffee and juice. Special activities for kids and families are available in the church’s Building B, starting already at 10 am. At 1 pm we will gather in the church hall to sing songs together.

SURURYHMÄ

Oletko menettänyt läheisesi? Sururyhmässä voit käsitellä suruasi muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ohjaajina diakoni Harriet Lohikari ja diakoniapastori Timo Salo. 6 kokoontumista, ke 25.9. alkaen, klo 16–18 KilonRistissä, Vanharaide 1. Ryhmä soveltuu sellaisille, joilla läheisen kuolemasta on kulunut noin puoli vuotta tai enemmän. ILM. JA TIED. harriet. lohikari@evl.fi tai 040 531 1057.

ISIEN SAUNA- JA VIRKISTYSILTA

Ma 23.9. klo 17.30 Velskola. Saunomista, suolaista purtavaa ja jutustelua. Omat kyydit / kimppakyydit. TIED. jukka.silventoinen@evl.fi. Isien sivut: isille.info, #isilleinfo.

LAPSET JA PERHEET

Parista perheeksi-ilta ke 25.9. klo 17 Leppävaaran kirkko. Mitä täytyy parisuhteessa huomioida, kun perheeseen tulee vauva?

YÖ KIRKOSSA

6.–8.-LUOKKALAISILLE

Leppävaaran kirkossa la 26.10. klo 18. – su 27.10. Maksuton. LISÄTIEDOT maria.tapionlinna@evl.fi, 050 432 7504 tai daniela.saba-myers@ evl.fi, 040 532 6770. ILM. 8.10. mennessä osoitteessa nuortensiipi. fi.

Espoon seurakunnissa järjestetään monenlaista ohjelmaa Vauvan päivänä 27.9.

SONJA GRÖNQVIST

FOOD & HOPE

Nuorille aikuisille to 26.9. klo 17.30 Nuortentila Siipi. Tule kokkaamaan ja syömään yhdessä muiden kanssa! LISÄTIEDOT Noora Lana 050 568 5340.

AIKUISTEN RYHMIÄ

Kaikki aikuisten ryhmät: espoonseurakunnat.fi/leppavaaran-seurakunta/aikuiset

Runopiiri joka toinen ti 17.9.–10.12. klo 18–19.30 Karakappeli.

Heprealaiset tanssit ti klo 18–20 KilonRisti. (Ei 24.9.)

Lähetyspiiri joka 2. ti (paritt. vkot) klo 13–14.30 Leppävaaran kirkko. Tutkimme Apostolien tekoja 18.9. alk. parillisen viikon ke klo 18–20 Uuttu.

Sley-piiri to 26.9. klo 13 Leppävaaran kirkko, vieraina nimikkolähetit Siiri ja Marko Turunen.

Varttuneen väen avoin kahvila parillisten viikkojen ma, alk. 16.9., klo 13–14 Leppävaaran kirkko. Vasemman käden (ja vähän oikeankin) maalarit pe 27.9., 2.11. ja 30.11. klo 12–17 Uuttu. Maalauskokemusta ei tarvita. ILM. joka kertaan erikseen viim. viikkoa ennen: Kaisa Yletyinen. 050 434 1085, kaisa.yletyinen@evl.fi.

MUSIIKKI

Karan laulelot -yhteislaulutilaisuus pe 13.9. klo 13 Karakappeli. Seuraavat 27.9., 11.10., 25.10. Laulutoiveita saa esittää kanttoreille etukäteenkin.

Monday Music – Maanantaimusiikit ma 16.9. klo 18–19.15 KilonRisti. Multicultural music group for women / Monikulttuurinen naisten musiikkiryhmä. On five Mondays: Mon 16.9., 30.9., 14.10., 28.10., 11.11. Yhteislauluja kanttorin kanssa ke 18.9. klo 12 Leppävaaran kirkko. Neljän kerran setti ke 18.9.–9.10. Markus Asunnan konsertti ti 24.9. klo 19 KilonRisti. Kilon asemanseudun siivoustalkoiden (klo 17–19) yhteydessä. Talkoolaisille tarjolla makkaraa ja mehua KilonRistin ulkopuolella. Ks. Kirkoissa soi -palsta.

APUA JA TUKEA

Diakonian palveluaika ma klo 10–12, p. 09 8050 5522 ja 050 432 9318. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse: leppavaaran.diakonia@ evl.fi.

Diakonialounas ti ja to klo 11.30 Leppävaaran kirkko. Hinta 3 e. Velkaneuvonnan pop up -piste ti 17.9. klo 11 Leppävaaran kirkko. Velkaneuvonnan ja ulosoton työntekijät neuvomassa.

Olarin seurakunta

Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9–15)

olarinseurakunta@evl.fi

Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet

Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret @olarin_perheet

Youtube: Olarin seurakunta

Olarin kirkko: Rälssitilankuja 1

MESSU

Kirkon messu pyritään suoratoistamaan: youtube.com/Olarinsrk. Kirkon takaosaa ei videokuvata. Ehtoollisen aikana kuvataan alttarialuetta.

Avoin messu pe 13.9. 19 Chapple, Iso Omena. Messu lyhyellä kaavalla. Nuorten toteuttama, kaikille avoin.

Messu su 15.9. klo 10 Olarin kirkko. Hartikainen, Ansamaa, Niinikoski. Messu su 15.9. klo 12 Matinkappeli. Virta, Hakomäki. Pyhäkoulu. Messu su 22.9. klo 10 Olarin kirkko. Suontakanen, Korkalainen, Franssila.

Messu su 22.9. klo 12 Matinkappeli. Jussila, Franssila. Pyhäkoulu. Messu su 22.9. klo 12 Olarin kappeli. Korkalainen, Kalanti.

HILJAISEN RUKOUKSEN

TUNTI

Olarin kirkko maanantaisin klo 16. Tule ajoissa, ovet sulkeutuvat klo 16. LISÄTIETOJA: Ulla-Maija Kyrölä, p. 050 3465 348 (tekstiviesti) tai ullamaijakyrola@gmail.com. Hiljennymme meditatiiviseen rukoukseen. Lyhyen johdattelun jälkeen 2x20 min hiljaisuus. Välissä hiljaista kävelyä kirkkosalissa.

LAPSET JA PERHEET

Kouluikäisten ja lapsiperheiden aamupäivä su 15.9. 10–13 Chapple, Iso Omena. Tule tutustumaan Familia Ry:n ja Yhteiset lapsemme -järjestön toimintaan. Alakouluikäisille toimintapisteitä salissa. Nuorten huone on auki pelailua varten.

Bobo Papukaija -työpaja 3–6-v. lapsille ja vanhemmille perheiden huoneessa. Ilmainen välipala. Ei lastenhoitoa. Tapahtuma on ilmainen. Sunday September 15th Chapple hosts a Family Event at event from 10 am to 1 pm for primary school children and families with children aged 3 to 6. Vauvan päivä pe 27.9. klo 10–13.30 Chapple, Iso Omena. Teemana ”Vauvat ja luonto”. Värikylpyä ja aistielämyksiä. Osteopaatti vierailee. Tarjolla aamupalaa. Muskarituokio klo 13. ”Puolustajat”, ryhmä kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten vanhemmille pe 20.9. klo 17.30–19 Chapple tila, Iso Omena, 2. kerros. Ks. Yhteiset ilmoitukset. Syysloman päiväleiri 1.–3.-luokkalaisille Olarin kappelilla ma–ke 14.–16.10. Leiripäivien kesto klo 9–15. Hinta 50 e. ILMOITTAUDU viim. 30.9.: espoonseurakunnat.fi/ tapahtumat. Perheleiri Velskolassa pe–su

25.–27.10. Iloista yhteistä tekemistä ja leirielämyksiä. Lisätietoja: mia. silvola@evl.fi, 050 576 4891. ILMOITTAUDU viim. 30.9.: espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

AIKUISILLE

Kaikki aikuisten ryhmät netissä: espoonseurakunnat.fi/olarin-seurakunta/aikuiset

Toivoa naisille -rukousryhmä ke 18.9. klo 13.30 Matinkappeli. Joka toinen keskiviikko parillisilla vii koilla.

Iloisten Siionin kanteleen laulu jen ilta ke 25.9. klo 18 Olarin kirk ko. Siionin kanteleen iloisia lauluja, opetusta ja terveisiä Viron lähetys työstä. Mukana lähetystyöntekijä Oiva Hujanen Evankelisesta lähe tysyhdistyksestä. Kahvitarjoilu. Naisten saunaillat Hvittorpin kurssikeskuksessa ke 30.10., to 14.11. ja ti 3.12. Iltapala 3,50 e. Lähtö omin kyydein Matinkappelilta klo 17.30. Paluulähtö klo 21. TIED. JA ILM.: Anneli Virolainen 0400 205 445, viimeistään kolme arkipäivää aikaisemmin.

Naistenpäivä la 5.10. klo 10 alkaen Olars kyrkan puolella. Voimaa itsetunnosta ja tunnetaidoista. Vieraana terapeutti, kouluttaja, kirjailija Päivi Niemi. Musiikkia, jumppaa, ruokailu ja kahvit sekä ehtoollishartaus. Hinta 15 e. Mukana Maritta Hartikainen ja Meri Kalanti. ILM. pe 27.9. mennessä ma–pe klo 9–15 p. 09 8050 7000 tai espoonseurakunnat.fi/tapahtumat.

MINÄ ELÄKKEELLÄ

-RYHMÄ

Vertaistukiryhmä vuoden sisällä eläkkeelle jääneille. Olarin kirkolla viitenä to klo 13–15: 17.10., 24.10., 31.10., 7.11. ja 14.11. Mahtuu 10 henkilöä. Työnohjaajat Anneli ja Ritva tapaavat jokaisen osallistujan etukäteen. Toivomme osallistumista kaikkiin kokoontumisiin. TIED. JA ILM. viim. 26.9.: Anneli Manninen-Landin, 040 709 4988 tai Ritva Kosonen 050 402 6804. Jos et tavoita, jätä tekstiviesti, soitamme takaisin.

APUA JA TUKEA

Diakonian ajanvaraus puhelimitse tiistaisin klo 10–12, p. 050 432 9368 tai sähköpostitse osoitteeseen olarin.diakonia@evl.fi. Diakonialounas, community lunch tiistaisin / Tuesdays, 12–13 Matinkappeli Chapel. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30. Seurakuntalounas, community lunch torstaisin / Thursdays, 12–13 Olarin kirkko, Olari Church alkaen/ starting 5.9. Hinta/Fee 4 e. Ota mukaan tasaraha / Please use the exact amount. Lipunmyynti/tickets 11.45–12.30.

Leipäkahvila pe 12.30–14 Matinkappeli. Tarjolla lahjoitusleipää ja

Voimaa itsetunnosta ja tunnetaidoista

Naistenpäivä

Vierailijana terapeutti, kouluttaja, kirjailija

Päivi Niemi

5.10. klo 10–16

-pullaa. Maksuton. Paikalla seurakunnan vapaaehtoisia. TIED. Maria Virtanen, 050 4380 238. Voimia arkeen -ryhmä to 19.9.–17.10. to klo 18–19.30 Olarin kirkko. Kaipaatko lisää voimavaroja arkeesi? Pohditko oman elämäsi suuntaa? Tarvitsetko tukea jaksamiseen? Ryhmä on tarkoitettu alle 65-vuotiaille aikuisille. Ohjaajat ovat kouluttautumassa ratkaisukeskeisiksi lyhytterapeuteiksi. TIED. JA ILM: timo.kekkonen@evl.

fi, 050 364 8983.

Tapiolan seurakunta

Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6: ma–to klo 8–20, pe klo 8–17, la toiminnan mukaan, su klo 8–14. Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C

Toimisto: ma–pe klo 9–11, p. 09 8050 4000,

Olars kyrka

s. 10

tapiolanseurakunta@evl.fi

MESSUT JA HARTAUDET

TAPIOLAN KIRKOSSA

Messu ”Mitä ylönousemus merkitsee?” su 15.9. klo 10. Koivisto, Malkamäki. Saksalais-suomalainen kuoro Helsingin saksalaisen kirkon kanttori Agnes Goergen johdolla. International Lutheran Worship Tapiola su 15.9. klo 17 Tapiolan kirkko.

Perhemessu – lepohetki kirkossa pyhän äärellä su 22.9. klo 10. Bless.-ilta nuorille aikuisille joka toinen su klo 17 Tapiolan kirkko, seuraava 22.9.

Laulun ja rukouksen ilta ke 25.9. klo 18.

Viikkomessu ke klo 8. 18.9. Koivisto, Jurmu. 25.9. Tiihonen, Jokivuori.

Keskipäivän rukoushetki ma, ke ja pe klo 12 Facebook.com/TapiolanSeurakunta.

RAKKAUDESTA RUNOON

Runoja, musiikkia ja laulua la 14.9. klo 16 Tapiolan kirkko. Näyttelijä Miia Nuutila, muusikko Antti Paavilainen ja harrastaja/lausuja Sinikka Haapanen. Vapaa pääsy. Vapaaeht. ohjelmamaksu 10 e.

LAITA SE OVI KIINNI!

Vertaisryhmä murrosikäisten vanhemmille 19.9. alk. 6 krt syysmarraskuussa to klo 17.30–19.30 Tapiolan kirkko. Minkälaisen roolin otan itsenäistyvän nuoren rinnalla? Vertaisohjaajat Emmi Meloni ja Hanna Videll. ILM. JA TIED. hanna. videll@evl.fi, 050 432 6587.

HUOMINEN ILMAN PELKOA

Irja Askolan ja Anna-Maija Raittilan runoja su 22.9. klo 15 Tapiolan kirkko. Lausuntataiteilija Aino-Kaarina Mäkisalo. Musiikki: diplomisellisti Matti Makkonen. Tuotto Kirkon Ulkomaanavun kautta Gazan lapsien hyväksi.

MITÄ VIELÄ?

Vertaisryhmä sinulle, joka olet eläköitynyt ja haluat tarkastella ja pohtia muutosta ja sen mahdollisuuksia. 1 ryhmä: ti 1.10., 8.10., 29.10., 5.11., 19.11., 26.11., 3.12., 10.12. ja 17.12. klo 13–15.30. 2 ryhmä: ti 29.10., 5.11.,12.11.,19.11., 26.11., 3.12., 10.12. ja 17.12. klo 9.30–12. ILMOITTAUTUMINEN viim. to 19.9. aaltonenmailis@gmail.com. Kerro kumpi ryhmistä kiinnostaa.

ISRAEL-PALESTIINASYMPOSIUM

Israel - Palestiina - Lähi-itä-symposium ma 30.9. Klo 16–19 Tapiolan kirkolla. Kahvitarjoilu klo 15 alkaen.

VIE VANHUS ULOS

-TAPAHTUMA

Ulkoile iäkkään naapurin, ystävän tai sukulaisen kanssa tai tule kimppakävelylle Silkkiniitylle to 10.10.

klo 11 Tapiolan kirkolta. Päätteeksi keittoa ja kakkukahvit kaksi yhden hinnalla, 5 e klo 11.30–13.30. Riksapyörän kyytiä klo 11–13 (säävaraus).

Pieni pyhiinvaellus uurnalehdossa klo 13 ja 13.45. TIED. katja.karvinen@evl.fi, 040 593 7386.

AIKUISILLE

Käsityöpiiri ke klo 10–12 Tapiolan kirkko.

Keskiviikkokerho ke klo 13–14

Tapiolan kirkko. 18.9. Mummo ja sen sisaret – uranaisten kirjeenvaihtoa 100 v sitten. Alustus ja monologi, Marjo Ventola. 25.9. Mistä selkäkipu johtuu? LL Nils Kyrklund. Kahvit 12.30. Aamupäivä Tapionpuistossa pe 20.9. klo 10 Tapionaukio.

Pyhiinvaellus la 21.9. 8.30 Tapiolan kirkolta Olarin kirkolle ja sieltä keskuspuiston läpi Espoon tuomiokirkon SyysMatin Markkinoille, n. 14 km.

Kansainvälinen Olohuone Tapiolan kirkko ke klo 17–19. Lähetyksen kahvit ma 16.9. 13.15–15 Tapiolan kirkko. Ajankohtaista lähetyksestä. Viron kirkko versoo, Oiva Hujanen (ELY).

Puolustajat kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten vanhemmille pe 20.9. klo 17.30–19 Chapple tila, Iso Omena. Ks. Yhteiset ilmoitukset.

SANAN ÄÄRELLÄ

Miesten raamattupiiri joka toinen ti 17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 12.11., 26.11. ja 10.12. klo 18.30–20 Tapiolan kirkko.

Raamattupiiri parillisilla viikoilla ke 18.9.–11.12. klo 18.30–20, Tapiolan kirkko.

Avoin rukouspiiri joka toinen pe 20.9., 4.10., 18.10., 1.11., 15.11., 29.11. ja 13.12. klo 18–19.30 Tapiolan kirkko.

Laajalahden raamattupiiri pe 20.9., 4.10., 18.10., 1.11., 15.11., 29.11. ja 13.12. klo 18–19.30 Laajalahden kerhotila, Kirvuntie 18 C.

NUORET TAPIOLAN

KIRKOLLA

Kirahvi-iltapäivä 1.–6.-luokkalaisille ke klo 16. Nuortenilta ti klo 18.30.

MUSIIKKI

Lauluja nuorelle mielelle ti 24.9. klo 18 Tapiolan kirkko, kahvila Valo. Hengellisiä lauluja nuorilta nuorille. Vapaaeht. maksu Yhteisvastuukeräykselle. Iltapala.

Häivähdys pyhää -konsertti ke 25.9. klo 12 Tapiolan kirkko. Misatango pe 27.9. klo 19 Tapiolan kirkko.

Ks. Kirkoissa soi -palsta.

APUA JA TUKEA

Diakoniatyöntekijän ajanvaraus ti ja to klo 9–11 p. 09 8050 4400, diakonia.tapiola@evl.fi. Papin puhelin joka päivä klo 9–19

p. 09 8050 2602.

Kauniaisten suomalainen seurakunta

Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi

Seurakuntatoimisto palvelee toistaiseksi poikkeusaikataulun mukaisesti. Ajankohtaiset palveluajat löytyvät verkkosivuiltamme www.kauniaistenseurakunta.fi

Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSU KLO 10 KIRKOSSA JA KIRKKOKAHVIT

Su 15.9. liturgi Mäkinen, saarna Kuula, kanttori Mäki. Su 22.9. liturgi Mäkinen, saarna Puotiniemi, kanttori Palolahti, Granetti-klarinettiyhtye

RUKOUSTA JA RAAMATUN LUKUA

To 12.9. klo 14 kirkon alatakkahuone ja ma 16.9. klo 18.15 Sebastos. Ohj. Ritva Kallio ja Kari Mattila.

YÖ KIRKOLLA

Pe 13.9. klo 19 – la 14.9. klo 13. Tervetuloa mukaan Kauniaisten hurjimpaan yökyläilyyn. Tarkoitettu 15–18-vuotiaille nuorille. Ohjelmassa hyvää ruokaa, loistavaa seuraa, kilpailuja, saunomista ja huonot yöunet. LISÄTIETOJA

Sonjalta, puh. 050 464 7001. ILM www.kauniaistenseurakunta.fi.

VARTINHARTAUS JA MAANANTAIKAHVILA

Ma 16.9. ja ma 23.9. klo 12.45 hartaus ja klo 13 kahvit, Sebastos. Tervetuloa tapaamaan tuttuja ja tutustumaan uusiin ystäviin kahvikupin äärellä ja vaikka päiväkävelyn päätteeksi. Kahvilassa avustavat vapaaehtoiset ja mukana on seurakunnan työntekijä. Luoma Pirjo.

ILON ILTAPÄIVÄ

Ti 17.9 ja ti 24.9. klo 15 kirkon alatakkahuone. Seurakunnan mielenterveysryhmä. Sonja Holkerinoja.

HYVÄN TUULEN

YSTÄVÄKERHO

Ti 17.9. klo 13 kirkon yläsali. ”Laulava saha ja soiva runo” Runoileva eläkepappi Aarne Laasonen. Hyvän tuulen ystäväkerhossa voi tavata tuttuja, tutustua uusiin ihmisiin ja virkistyä. Kerhossa vaihtuva teema, hartaus, keskustelua, virsi. Avoin kaikille eläkeläisille. Tule rohkeasti mukaan.

LAPSIPERHEIDEN

OLOHUONE PERHESOPPA

Ke 18.9. ja ke 25.9.klo 15–18 Sebastos, os. Kauniaistentie 11. Ei ilmoittautumista, maksuton. Klo 15

välipala alakoululaisille, kahvi/tee/ mehu vanhemmille + lapsille. Keittopäivällinen lapsiperheille klo 16–17.30. Seurakunnan perhetyöntekijät Sanni Hackman sekä lastenohjaajat Eeva Peltonen ja Taru Laaksonen.

ISOSKOULUTUS 2025

To 19.9. klo 18 kirkon kerhotalo. Tule mukaan isostoimintaan. Saat pikakurssin seurakunnan toiminnan ohjaamiseen ja leirielämään, edellytys isoseksi pääsyyn. Joka kerralle on oma teemansa. LISÄTIETOA JA ILM. www.kauniaistenseurakunta.fi/nuoret.

UUDET LAULAJAT TERVETULLEITA KUOROIHIN

Singing Suns-lapsikuoro, harjoitukset ti 17.9., 24.9. klo 15.15–16 kirkon alasali. Välipalatarjoilu. Messukuoro, harjoitukset ti 17.9., 24.9. klo 17–19 kirkon yläsali. Iltapalatarjoilu.

AccaBella-kuoro, harjoitukset ke 18.9., 25.9. klo 18–20 Sebastos. Lastenhoito tarpeen mukaan. LISÄTIETOA teija.palolahti@evl.fi.

KOULUIKÄISTEN KERHOTOIMINTA  www.kauniaistenseurakunta.fi/ kouluikäiset  LEGONÄYTTELY LA 28.9.–29.9.

Tuo legomallisi nähtäväksi näyttelyyn, hienoimmille rakennuksille luvassa palkintoja. ILMOITTAUTUMINEN www.kauniaistenseurakunta.fi. Lisätiedot Kari Kuula. 050 590 8308.

Esbo svenska församling

Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, må-to kl. 9–12 per telefon och e-post. Öppet för besök enligt överenskommelse, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

HÖGMÄSSOR

Esbo domkyrka lö 14.9 kl. 10 Högmässa med konfirmation av Pöyhölä 1-gruppen. Lohi, Mira Engström, Kronlund, Malmgren. Esbo domkyrka sö 15.9 kl. 12.15 Högmässa. von Martens, Malmgren.

Olars kyrka sö 15.9 kl. 17 Mässa med lovsånger. Sironen, Kronlund. Olars kyrka (finska sidan) lö 21.9 kl. 10 Högmässa med konfirmation av Pöyhölä 2-gruppen Erkko, Charlotta Florström, Kronlund. Esbo domkyrka sö 22.9 kl. 16.30 Medeltida mässa som firas i gammaldags stil med bl.a. musik på vevlira. Musikgruppen Meren Sisaret, Kronlund, Erkko.

BARN OCH FAMILJ

Familjeklubbar för dig som är hemma med småbarn: Ti–fr kl. 9.30 Musiklek och babyrytmik tisdagseftermiddagar i Olars kyrka och torsdagsförmiddagar i Esbovikens kyrka.

Barnkören sångbubblan tisdagskvällar i Olars kyrka. Mer info om familj- och barnverksamhet: esboforsamlingar.fi VUXENVERKSAMHET Församlingsafton och Fontana Medias bokförsäljning to 12.9 kl. 17, Sökö kapell. Program kl. 18.30. Urban pilgrimsvandring sö 15.9 kl. 15 Start i Hagalunds kyrka. Vandringen avslutas i Olars kyrka med mässa med lovsånger kl. 17. Deltagaravgiften 6 e skänks till Gemensamt Ansvar. Sandberg och Catharina Lindroos. Symamsellerna handarbetar ti 17.9 kl. 16–19, Esbo domkyrkas församlingsgård. Torsdagsträffen to 19.9 kl. 13–14.30, Södrik kapell. Tema: Syninfo med Hanna Strandell. med lovsångsmässa kl. 17. Deltagaravgift 6 e skänks till insamlingen Gemensamt Ansvar. Esbovikens kyrka to 26.9 kl. 13 Musik- och kaffestund för seniorer. Möjlighet till taxiskjuts: diakon Ani Iivanainen 050 597 3313. Retreatveckoslut på Snoan 27–29.9 i Lappvik. Tema: Tystnaden talar, ledare; präst Irene Erkko. Avgift 90 e Esbobor, övriga 140 e. Anmälning på esboforsamlingar.fi

DIAKONIN STÖDER OCH HJÄLPER

Diakoni-insamling: inför de bostadslösas natt tar vi emot yllesockor, vantar, handskar, mössor, strumpor och hygienartiklar (duschtvål, deodorant, tandkrämoch borstar). Vaktmästeriet, Kyrkogatan 10 tar emot din donation kl. 9–15.

Diakoner: Taina Sandberg 040 547 1856, Ani Iivanainen 050 597 3313, Nina Wallenius 050 432 4323. E-post: förnamn.efternamn@evl.fi, elektronisk tidsbokning asiointi. espoonseurakunnat.fi

Grankulla svenska församling

Församlingskansliet: Kavallvägen 3. Öppet tisdagar och torsdagar kl. 10–14, onsdagar endast telefonbetjäning kl. 9-11.30., tfn. 050 500 7000, grankulla.sv.fors@evl.fi

Adresserna: Grankulla kyrka, Kavallvägen 3 Sebastos, Grankullavägen 11

GRANKULLA KYRKA

SÖ 15.9 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

SÖ 22.9 Högmässa kl. 12. Kaffe i nedre brasrummet.

LOVSÅNGS- OCH FÖRBÖNSGRUPP

TO 12.9 och 19.9 i övre brasrummet. kl. 10-11.

TISDAG 17.9

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Graziakören övar i kyrksalen kl. 18. KYRKOSYFÖRENINGEN

ON 18.9 och 25.9 i övre brasrummet kl. 14.

FYREN

TO 19.9 meditativ kvällsgudstjänst i Sebastos kapell kl. 18.

5-ÅRINGARNAS FÖDELSEDAGSKALAS

LÖ 21.9 i Grankulla kyrka kl. 11. För alla barn som under året fyllt eller fyller 5 år.

På programmet står mat, sång, lek, skattjakt, pyssel m.m. Förhandsanmälan senast 13.9 via grankullaforsamling.fi

TISDAG 24.9

Familjelyktan i Sebastos kl. 9.30. Diakonimottagning och brödutdelning i kyrkans aula kl. 9.3010.30.

Elämänkaari

ESPOON TUOMIOKIRKKO SEURA KUNTA

Kastettu

Harju Emil Eino Sakari, Hirvonen Vilho Eemil, Huomo Atte Olavi, Huovinen Edwin Kristian Alexander, Jerkku Jason Tapani Emil, Karjalainen Emma Vilhelmiina, Koivunen Veikko Veli Petteri, Kopsa Kaarlo Viljami, Laine Elmo Johannes Ilmari, Laine Wilma Aino Olivia, Luukkonen Liza Chiara, Marttinen Leo Petteri, Merilahti Enni Aino Inkeri, Mitt Bianca, Morgen Sander, Neuvonen Veini Kauko Viking, Niinikoski Lenni Lukas Eemeli, Reeder Milla Sofia, Rintala Eino Markku, Rintala Malla Mimosa, Saarenketo Eino

Alvar, Saari Clarissa Anna Augusta, Tammenpää Eino Olavi Matthew, Viinikangas Sanni Elisabeth, Voutilainen Emil Heikki, Weckström Oliver Tor, Yrjönen Aava Ellen Antintytär. Avioliittoon aikovat

Isaksson Henri Kristian ja Lück

Ellinor Leena Angela, Kettunen

Sångstund för pensionärer i nedre salen kl. 13. Tisdagsträffen i övre salen kl. 13.30. Gäst: Elisabeth Stubb: Öken, snö och vatten; vägen genom Israel Graziakören i kyrksalen kl. 18.

International Venäjänkielinen jumalanpalvelus su klo 15 Soukan kappeli. Богослужение (без Причастия)

каждое воскресенье в 15:00 капелле Соукка, Эспоонлахти Иисусова молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка После Богослужения чаепитие и

общение

Venäjänkielinen iltakirkko ti klo

19.30, Uuttu. Богослужение без Причастия, каждый вторник в

19:30 в капелле Уутту. Иисусова молитва, Елеопомазание, проповедь, органная музыка. После Богослужения чаепитие и

общение.

TZ- kansainvälinen kuoro ti klo

18–19.30 Uuttu Laulamme monilla kielillä Taize- lauluja. We sing in many languages. Приглашаем петь в любительском церковном хоре ”Тэзэ́”.

International Living Room Wed from 5 to 7 pm at Tapiola church.

Matti Ilari ja Toivonen Laura Johanna.

Hautaan siunattu

Lahti Terttu Tuulikki Tellervo 96 v, Tyllinen Suoma Kyllikki 91 v, Lokio Aino Anneli 86 v, Nissilä Marja-Liisa 83 v, Lahdensuu Heikki 80 v, Wiren Matti Kalevi 77 v, Brandes Tero Heikki 62 v, Lehikoinen Sami Tapio 53 v.

ESPOONLAHDEN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aaltonen Amalia Linnea, Allen Lilian Bianca, Byman Olivia Carina Vellamo, Eskelinen Virva Hulda Loviisa, Harjula Viitala Sylvi

Aida Kristiina, Heimo Ilpo Nuuti Akseli, Karlsson Linnea Viola, Kemppainen Severi Albert Johannes, Lääperi-Nyström Leevi Sakari, Marin Mea Aleena Linnea, Norros Topias Lauri Olavi, Raatikainen Neela Säde Aurora, Segerman Livia Lahja Tuulia, Takila Max Kristian.

Hautaan siunattu

Vallius Väinö Ilmari 87 v, Tillander

Kaj Jarl 84 v, Laine Kerttu Annikki

80 v, Luhtala Markku Mauno Iisakki 78 v, Rapo Liisa Anneli 72 v.

Come and meet with people from various parts of the world. Tea and snacks.

International Responsibility Evening Thu 5th Sept from 4.30 to 7 pm at Tapiola church. Join our volunteer community fin planning and carring out intercultural work in our parish and abroad.

Arabiankielinen Raamattupiiri ke klo 18–20 Uuttu. Keskustelemme arabiaksi, selkosuomeksi ja tarvittaessa englanniksi.

Espoo International Lutheran Worship Sun 15th Sept 5 pm at Tapiola Church.

Espoo International Lutheran Worship Karakappeli su 22.9. klo 15.

Igbon- ja englanninkielinen messu su 15.9. klo 16.30 KilonRisti. Worship and eucharist in Igbo and English. Isaac Ohaju, 044 019 7344.

Yhteiset

Mitä vielä? -vertaisryhmät eläköityneille. Tapiolan ryhmät alkavat ti 1.10. ja ti 29.10. Ks. Tapiolan seurakunnan rivit. Olarin ryhmä alkaa 17.10. Ks. Olarin rivit.

Aikuisripari pe–su 11.–13.10. Hvittorpin kurssikeskuksessa, Hvittorpintie 243, Masala. Ohj. Erika Kallio, Tapiolan seurakunta, ja Tapio

Suontakanen, Olarin seurakunta. Hinta 40 e. ILMOITTAUDU verkossa viimeistään 29.9. TIED. erika. kallio@evl.fi, 040 547 1864, tai tapio.suontakanen@evl.fi, 050 409 4047.

Kastepäivä Ristiäiset stressittä? Ilmoittaudu mukavaan ja mutkattomaan Kastepäivään. Kaikki on valmista kastemekosta kakkukahveihin. ILM JA LISÄTIEDOT: espoonseurakunnat.fi/kastepaiva. Näkövammaisten raamattupiiri to 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11. ja 5.12. klo 13–15. Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo. TIEDUSTELUT näkövammaistyön diakonilta numerosta 040 734 7715. Näkö menee – mistä apua? Vertaistukea ja tietoa näkövammaisille ja heidän läheisilleen. Luentosarja ti 1.10., 8.10., 15.10. ja 22.10. klo 10–11.30 Suvelan kappelilla, Kirstintie 24, Espoo. Mahdollisuus jäädä kappelilounaalle (hinta 3,50 e) klo 12. ILM.JA LISÄTIEDOT 24.9. mennessä näkövammaistyön diakoni, 040 734 7715. Aikuisten lauantai-ilta la 14.9. klo 18 Espoonlahden kirkko. Miksi suosittelen lukemaani kirjaa sinulle? Tuo mukanasi kirja ja esittele sitä muille. Voit tuoda purtavaa yhteiseen pöytään. Päihdekuntoutujien leiri Miele-

kästä tekemistä ja vertaistukea, yhdessäoloa, saunomista, hartauksia. Hvittorpin kurssikeskuksessa 8–10.10. Mahdollisuus yhteiskuljetukseen. Hinta 30 e. SITOVAT ILMOITTAUTUMISET 9.–20.9., petri.lehtisalo@evl.fi, 040 546 5191. ”Puolustajat” kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten vanhemmille pe 20.9. klo 17.30–19 Chapple tila, Iso Omena, 2. kerros. Mietitään keinoja kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten tukemiseen. Mahdollisuus rauhalliseen ja luottamukselliseen keskusteluun. Tarjolla pientä suolaista kahvien kanssa. TIEDUSTELUT JA ILMOITTAUTUMINEN vain tarjoiluiden järjestämistä varten: Hanna Videll p. 050 432 6587, hanna.videll@evl. fi.

Tyhjän sylin kirkkohetki 1.10. klo 18 Tapiolan kirkko. Tiihonen, Kallio, Raninen, Videll, Jokivuori ja Anu Ristimäki.

12–14-vuotiaiden Mysteeri-viikonloppuleiri 15.–17.11 Enä-Sepän leirikeskus. Hinta 35 e. Ilmoittautumiset ja infot nettisivuilla sodesode.fi, nuori.chapple.fi, nuortensiipi. fi ja paheksuvakirahvi.fi, LISÄINFO juha.isoniemi@evl.fi.

KAUNIAISTEN

SUOMALAINEN

SEURAKUNTA

Hautaan siunattu

Olli-Pekka Laine 76 v, Eeva Annikki Taponen 84 v.

LEPPÄVAARAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Aalto Pihla Mai Linnea, Hantunen Rasmus Akseli, Herlin Milja Annikki, Honkamaa Minja Katriina, Kasongo Jeremiah Leo Michael, Liikanen Amanda Eleonore, Nyman Iisa Emilia, Pajulahti Theo Tapani, Reijonen Urho Arvo Akseli, Soininen Olli Aurelius. Avioliittoon aikovat

Jokinen Markus Erik ja Savolainen Heidi Caroline, Kartimo Johanna Kristiina ja Äijälä Matti Arvi Erik.

Hautaan siunattu

Karhunen Veikko Vilho 92 v, Jansson Kerttu Annikki 78 v, Neuvo Pirjo Annele 77 v, Andersin

Christian Patrik 64 v, Malkamäki Leena Marjatta 59 v.

OLARIN

SEURAKUNTA

Kastettu

Asikainen Alma Kristiina, Forsgård Tuuli Olivia, Häggman Aava Lilja Aurora, Kankare Lukas Tomminpoika, Kivimäki Nils Aarni

Ossian, Kuusakoski Sofia Petra Aurora, Pöyhönen Sebastian Mikael, Tasanko Benjamin Kristian Alexander.

Hautaan siunattu

Vaitonen Maija 96 v, Nieminen Helga Annikki 91 v, Natri Pirkko Esteri 89 v, Pölönen Veli Hannes 87 v, Merikoski Tuomo Kalervo 78 v, Sundgren Juha Bertel 71 v, Matsi Keijo Pekka 69 v.

TAPIOLAN

SEURAKUNTA

Kastettu

Hellas Jens Johannes, Hyvönen

Iiris Kerttu Elina, Koivisto Adele

Reni-Doris, Luomalahti Aino Sofia

Kaarina, Metsälä Elli Aava Amalia. Avioliittoon aikovat

Keijukangas Outi Mia-Olivia ja Lehmusvuori Lassi Erkki.

Hautaan siunattu

Kotivirta Vuokko Susanna 87 v, Ylipahkala Olavi Aleksi 87 v,

Hallikainen Maija Inkeri 86 v, Kanninen Taisto Leo 84 v, Toivonen Juha Veikko Antero 81 v, Reunanen Maija Liisa 77 v, Bergenstad Paul Kenneth Göran 66 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING

Döpt/Kastettu

Jägerskiöld Winston Bror Christer, Lind Elliot Michael.

Avliden/Hautaan siunattu

Hedberg Salli Orvokki 83 år, Johansson Stig Erik 72 år.

Musiikkia Espoossa

LAUANTAI 21.9.

Munx Gregoriana ja Anita Kyönsaari: ’Miserere’ klo 16 Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Lauluja keskiajalta pelien fantasiamaailmaan. Vapaa pääsy.

TIISTAI 24.9.

Lauluja nuorelle mielelle klo 18 Tapiolan kirkko, kahvila Valo, Kirkkopolku 6. Hengellisiä lauluja nuorilta nuorille. Vapaaeht. maksu Yhteisvastuukeräykselle. Iltapala. Markus Asunnan konsertti klo 19 KilonRisti, Vanharaide 1. Pastori Markus Asunta soittelee kitaran lisäksi melkein ”pilliä kuin pilliä” loihtien ilmoille mm. irlantilais-, walesilais- ja skottisävelmiä. Suuri osa musiikista on hänen omaa tuotantoaan. Lauletaan myös yhdessä Markuksen johdolla.

KESKIVIIKKO 25.9.

Häivähdys pyhää -konsertti klo 12 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Puolen tunnin päiväkonsertti, jossa esiintyy Espoon musiikkiopiston oppilaita ja opettajia. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Yhteisvastuulle.

Markus Asunnan konsertti on tiistaina 24.9. kello 19 KilonRistissä. Konsertissa kuullaan muun muassa irlantilais-, walesilais- ja skottisävelmiä sekä Asunnan omaa musiikkia.

TOSTAI 26.9.

Laulu & laulun tarina 18.30 Laaksolahden kappeli, Ylänkötie 16. Janna Paasonen ”Surusta syntyy

lohdutus”, säestää Miika Vintturi. Musiikista keskusteleva konserttisarja. Kahvit klo 18. Vapaa pääsy.

Musiikkia Helsingissä ja Vantaalla

Tiistai 17.9.

Kaanaanmaa klo 19 Helsingissä Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Jukka Perko, saksofoni, ja Helsinginkadun Filharmonikot esittävät Pohjolan, Linkolan, Pyysalon, Onttosen ja Takalon virsisovituksia. Liput 22/17 e Ticketmasterista, 20/15 e ovelta.

Keskiviikko 18.9.

Sons of the Midnight Sun klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin poliisisoittokunta. Soittokunnalle sävellettyjä teoksia, kantaesityksenä Porran tilausteos. Muun muassa Linkolan, Piston, Nymanin ja Forsströmin teoksia. Eeva Oksalan tulkitsemana Timo Alakotilan viulukonsertto.

Lauantai 21.9.

Rakkaudesta runoon klo 18 Helsingissä Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Musiikki- ja lausuntaesitys. Mukana Sinikka Haapanen, Miia Nuutila ja kita-

Saksofonisti Jukka Perko esiintyy konsertissa tiistaina 17.9. kello 19 Helsingissä Paavalinkirkossa ja keskiviikkona 25.9. kello 18 Vantaalla Myyrmäen kirkossa.

ralla säestävä Antti Paavilainen. Runoja muun muassa Leinolta, Hellaakoskelta, Kilveltä, Oksaselta, Tabermannilta ja Tynniltä, lauluja Helismaalta ja sävellettyjä runoja eri runoilijoilta. Vapaa

pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e. Romano Gospel -hyväntekeväisyysilta klo 19 Helsingissä Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Romano Gospel -yh-

mille klo 19 Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Saksalais-suomalaisen kuoro, Angelika Klas, mezzosopraano, Mikko Helenius, bandoneon, Esa Ylönen, piano, Encanto Tango Band. Musiikin johto: Agnes Goerge. Martín Palmerin Liput 20/15 e. Lippuja voi ostaa etukäteen osoitteesta agnes.goerke@evl.fi tai käteismaksulla ovelta Tapiolan kirkosta 27.9. sekä toiseen konserttiin Saksalaisesta kirkosta Helsingissä 29.9. klo 19.

KESKIVIIKKO 2.10.

Radio Dein ja Jaana Pölläsen juhlakonsertti klo 18 Espoonlahden kirkko, Kipparinkatu 8. Jaana Pöllänen ja Ville Uusitalo: Sydänlanka-duo. Vapaa pääsy, kolehti Kristityt yhdessä ry:n radiotyölle. 30-vuotista laulajauransa juhlavuottaan viettävä Pöllänen on julkaissut levyn Seinäjoen Tangomarkkinoilla ja kiertää nyt laulaen upeita Lasse Heikkilän uusia hengellisiä tangosävelmiä.

PERJANTAI 27.9.

Misatango, ”Misa a Buenos Aires” kuorolle, mezzosopraanolle, bandoneonille, pianolle ja jousisoitti-

tye pääsolisteina laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Marika Blomerus sekä tangoprinssi Dimitri Isberg. Markku Valerius ja Miska Grönfors, flyygeli, Rainer Frisk ja Miska Grönfors, kitara, Karl Karjalainen, basso, Vesa Louhelainen, haitari. Hengellistä romanimusiikkia. Juontajina Tarja Sassi ja Joni Blomerus. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kesto noin 2 h, väliaika.

Tiistai 24.9.

Lassen vanavedessä klo 18 Helsingissä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lasse Mårtenson -muistokonsertti. Sofia Finnilä Quartet: Sofia Finnilä, laulu ja tarinat, Sampo Hiukkanen, viulu ja saksofoni, Henrik Wikström, piano ja harmonikka, Hannu Rantanen, basso. Juontaa Maija Kuusi. Liput 25 e ennakkoon Kiinteistötoimisto Erkkeristä, Lauttasaarentie 28. Tied. lasse.muistokonsertti@gmail.

com

Keskiviikko 25.9.

Jukka Perko, saksofoni & Hele Ensemble klo 18 Vantaalla Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Naisten Pankki Länsi-Vantaan hyväntekeväisyyskonsertti. Liput 20 e ovelta. Maksuvälineinä käteinen, MobilePay. Osa Myyrmäen kirkon avajaisviikkoja.

Torstai 3.10.

Club For Five -kirkkokonsertti klo 19 Vantaalla Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Konsertti sisältää suomalaisille rakkaita virsiä sekä muita tunnelmallisia lauluja yhtyeen uran varrelta a cappella -versioina. Liput alk. 29, 50 e Ticketmasterin kautta tai 30 e ovelta.

Viitasen Piia klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Piian omaa ohjelmistoa ja häntä puhuttelevia kappaleita. Vapaa pääsy.

MIKA

TOIVANEN