Kirkko ja kaupunki 2024 14 Helsinki

12.9.2024

kirkkojakaupunki.fi

Piispa Mari Leppänen peräänkuuluttaa levollisempaa nuoruutta s. 12

Erkki Jokinen kirjoitti yli 400 sivua pahuudesta ja näkee sen taas nousevan s. 20

Sanna Wikström on opetellut hidastamaan tahtia s. 18

HYVÄN TÄHDEN.

Pääkirjoitus

Politiikasta puuttuu suuri päämäärä

RAAMATUSSA KERROTAAN MOOSEKSESTA, johtajasta, joka vei kansaansa kohti luvattua maata. Myös yhdysvaltalainen kansalaisoikeustaistelija Martin Luther King puhui luvatusta maasta. Vaikka he eivät itse koskaan päässeet perille, heidän kuvaamansa päämäärä innosti seuraajia kestämään koettelemukset ja uskomaan, että kerran koittaa parempi aika. Tällainen päämäärä suomalaisesta politiikasta puuttuu ja on puuttunut jo pitkään.

Sotien jälkeen päämääränä oli sotakorvausten maksaminen ja Suomen jälleenrakentaminen. Sitten päämääräksi tuli hyvinvointivaltio. Nyt tällainen kansalaisia yli puoluerajojen yhdistävä suuri yhteinen päämäärä on kateissa.

Tai onhan esimerkiksi nykyisellä hallituksella päämäärä: velkasuhteen taittaminen ja sitä kautta hyvinvointivaltion pelastaminen. Se vain jättää auki kysymyksen, millaista hyvinvointivaltiota tavoitellaan. Vieläkö päämääränä on Suomi, jossa heikoimpia ei jätetä?

TURVALLISUUSPOLITIIKASTA

näyttää nyt löytyvän harvinaisen yksimielinen näkemys, sillä kansanedustajat yli puoluerajojen tunnistavat yhteisen vaaran. Kannattaisi kuitenkin huomata, että on olemassa toinen yhtä suuri uhka. Se uhka on maan sisäinen ja koskee väestörakenteen muutosta.

Vanhusväestö kasvaa ja lapsia syntyy aivan liian vähän. Ensimmäiseen reagoidaan nyt siten, että vanhuksista yritetään huolehtia mahdollisimman vähällä rahalla. Toisessa on osit-

tain kyse ihmisten omista ratkaisuista, mutta voisiko tulevaisuuteen toivoa luovalla politiikalla sittenkin olla jotain vaikutusta?

POLIITTISTA KESKUSTELUA leimaavat lyhytjänteisyys, syyttely ja pöyristyminen. Todellisuus on kuitenkin sellainen, että suomalaisen yhteiskunnan nykyiseen tilanteeseen yksikään puolue ei ole osaton. Näin on niin soten kuin valtion velan kasvun suhteen.

Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut viisi hallitusta, joissa ovat vuorotellen istuneet uusinta Liike nyt -puoluetta lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet. Nyt pitäisi katsoa eteenpäin eikä miettiä, mitä joku teki jossakin vaiheessa.

Yhteistä kaikille hallituksille on ollut se, että kuluneet vuodet ovat olleet kriisiaikaa. Nyt kaikki voisivat antaa toisilleen hieman armoa ja katsoa sitten eteenpäin yli puoluerajojen: etsiä tietä kohti luvattua maata – jossa ketään ei jätetä.

Entä jos en onnistu?

Entä jos muut nauravat?

Entä jos pahin skenaario toteutuu?

Mietin runoilija

Tommy Tabermannin sanoja: kuinka paljon rohkeutta uskallat tänään jättää käyttämättä?

Jumala, auta luottamaan siihen, että elämä kantaa, sinä kannat.

En koskaan opeta oppilaitani. Yritän vain luoda heille olosuhteet, joissa he voivat oppia.

FYYSIKKO ALBERT EINSTEIN (1879–1955)

PAULI JUUSELA päätoimittaja pauli.juusela@kirkkojakaupunki.fi

KESKUSTELUA LEIMAAVAT LYHYTJÄNTEISYYS, SYYTTELY JA PÖYRISTYMINEN.

Yläkoulu on parasta aikaa oppia, koska silloin oppilaat kyseenalaistavat asioita eniten. Tällöin on myös suurin mahdollisuus ahaa-elämyksille.

16-VUOTIAS MATEMATIIKKALAHJAKKUUS KERTTU SAATSI VANTAAN SANOMISSA 25.8. 2024

Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen.

EVANKELIUMI LUUKKAAN MUKAAN 6:40

Kirkko ja kaupunki

KANNEN KUVA: ESKO JÄMSÄ

Seuraava lehti ilmestyy 26.9.

kirkkojakaupunki.fi

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

kirkkojakaupunki

@kirkko_kaupunki

”Näen, miten lapsen hartioilta putoaa iso taakka”

Saara Kankaanpäätä tarvitaan, kun koulukiusaamista ei saada loppumaan. Hän on yksi Aseman Lapset -yhdistyksen K-0-työn koordinaattoreista, jotka selvittävät pitkittyneitä ja haastavia kiusaamistapauksia.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVA ESKO JÄMSÄ

Pitkittyneet koulukiusaamistilanteet nousivat uutisotsikoihin heti uuden lukuvuoden alkaessa. Minkälaisia ajatuksia tämä herätti sinussa, Helsingin K-0-työn koordinaattori Saara Kankaanpää?

– Tunsin surua ja huonoa fiilistä näiden nuorten ja heidän perheidensä puolesta. On huolestuttavaa, miten paljon kiusaamista on ja miten montaa lasta ja nuorta se koskettaa joka päivä. Koulun tulisi olla jokaiselle lapselle ja nuorelle turvallinen oppimisympäristö ja kohtaamispaikka kavereiden kanssa, ei paikka, jossa tarvitsee pelätä tai kokea olevansa ulkopuolinen.

– Pitkittyneissä ja vakavissa kiusaamistilanteissa konflikti on usein jo monella tasolla. Se voi ol-

la paitsi lasten välillä myös lasten huoltajien välillä sekä koulun ja kodin välillä, ja se on saattanut levitä vapaa-ajalle ja someen. Näissä tapauksissa ei riitä, että konflikti puretaan vain esimerkiksi lasten välillä.

2Minkälaisilla keinoilla pitkään jatkunutta koulukiusaamista lähdetään K-0-työssä purkamaan?

– On tärkeää, että K-0-toiminta on kaikille osapuolille vapaaehtoista ja olemme tilanteessa puolueettomana toimijana. Usein puolueeton rooli on helpompi ulkopuoliselle kuin niille, jotka työskentelevät lasten kanssa joka päivä. Tapaamme kaikkia tilanteen osapuolia ja kuulemme jokaista, joka

siihen liittyy. Tämän jälkeen arvioidaan jatkotoimenpiteitä. Huoltajat ovat asioiden selvittämisessä isossa roolissa, joten on tärkeää, että he ovat mukana alusta alkaen.

– Kiusaamiseen liittyvien tapahtumien selvittämisen lisäksi on tärkeää, että annetaan aikaa aidolle kohtaamiselle ja taustasyiden ymmärtämiselle. Kaikki työ ja tarvittavat toimenpiteet tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Teemme myös tiivistä yhteistyötä koulun ja muiden lapsia lähellä olevien verkostojen kanssa.

3Kouluterveyskyselyjen perusteella 28–40 prosenttia 8.–9. luokkien oppilaista on tullut viime vuosina kiusatuksi tai osallistunut itse kiusaamiseen. Missä näet toivoa?

– Näen omassa työssäni tilanteita, joissa pitkään jatkunut kiusaaminen saadaan loppumaan. Kiusaaminen on raskasta kenelle tahansa, mutta etenkin lapsille ja nuorille sekä heidän lähipiirilleen. Kun kiusaaminen saadaan loppumaan ja lapsi tai nuori kokee olonsa jälleen turvalliseksi, hänen ja hänen perheensä hartioilta putoaa iso taakka.

– Näen toivoa myös siinä, että asioiden eteen halutaan tehdä töitä. Koulukiusaamisen vähentäminen vaatii moniammatillisten verkostojen kasaamista, hyvää yhteistyötä kaikkien osallisten kesken ja luottoa kouluun. Kukaan ei pysty ratkaisemaan näitä asioita yksin.

4Aseman Lasten K-0-työ oli yksi kirkon Yhteisvastuukeräyksen kohteista vuonna 2023.

Mitä keräystuotoilla nyt tehdään?

– Keräyksen tuotolla Aseman Lapset kouluttaa lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia. He oppivat kouluväkivaltaan puuttumisen ja konfliktinratkaisun keinoja sekä nuoruuden huomioon ottavaa sovittelua. – Lisäksi levitämme K-0-työtä eri puolille Suomea ja kehitämme sitä edelleen. Pääkaupunkiseudulla meillä on toimintaa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Helsingissä, missä itse työskentelen, kyseessä on kaupungin rahoittama ostopalvelu, joka on kaikkien ala- ja yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten hyödynnettävissä.

5

Mikä on sinulle pyhää?

– Kunnioitus ja inhimillisyys kaikkia ihmisiä kohtaan. Omassa työssäni koen pyhyyttä siinä, että kunnioitan ja kuulen asiakkaitani ja luon keskustelulle turvallisen ja luotettavan ympäristön. ■

Lautasellinen huolenpitoa

Viral Vegans -eläinoikeusjärjestön luova johtaja Pavel Tahkovuori kertoo viisi syytä, miksi kannattaisi ryhtyä vegaaniksi, eli jättää ruokavaliosta liha-, maito- ja kananmunatuotteet pois.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA LAURA RIIHELÄ

1. Eläimet tuntevat kipua

– Minä en syö lihaa enkä kanamuna- ja maitotuotteita siksi, että eläimiä kasvatetaan luonnottomissa olosuhteissa ja ne teurastetaan kivuliailla menetelmillä. Suomessa eläin tainnutetaan yleensä kaasulla, joka polttelee voimakkaasti hengitysteitä. Voimme kuvitella, miltä se tuntuu. Suurin ongelma on se, että eläimet on ylijalostettu sairaiksi. Siinä missä lemmikkieläimiä jalostetaan ulkonäköpiirteiden vuoksi, syötäväksi kasvatettaville eläimille halutaan isot lihakset. Esimerkiksi koiraroduista mopsilla ja bulldoggilla on hengitysongelmia, ja joillakin toisilla koiraroduilla on taas liian pieni kallo aivoille. Ja mitä enemmän

broilereilla on kiloja ja mitä nopeammin ne kasvavat, sitä raskaampaa se on niille. Ennen teurastusvaihetta erilaisiin terveysongelmiin Suomessa kuolee noin kaksi miljoonaa broileria.

Jos sinulle sanotaan ravintolassa, että ”tässä on eläimen lihaa, ole hyvä”, haluaisitko tietää, minkä eläimen lihaa sinulle tarjotaan? Pystyisitkö syömään sitä, oli se sitten koiran, pöllön, sian tai hevosen lihaa?

Jos et pysty syömään kaikkia eläimiä, niin mitä erityistä niissä eläimissä on, jotka eivät päädy syötäväksi? Tai mitä sioilla, lehmillä ja broilereilla on tai ei ole, että ne päätyvät lautaselle? Miksi me erottelemme eläimiä? Kaikki eläimet kuitenkin tuntevat kipua, ja niillä on tunteet.

2. Ympäristöstä täytyy pitää huolta

– Olen sitä mieltä, että vegaaniruokavalio olisi jokaiselle erittäin helppo tapa vähentää ilmastonmuutokseen vaikuttavia päästöjä. Tutkimusten mukaan nämä päästöt jopa puolittuisivat, jos siirtyisimme nykyisestä liha-, kananmuna- ja maitotuotteita sisältävästä ruokavaliostamme suomalaiset ravitsemussuositukset täyttävään kasvispohjaiseen ruokavalioon.

Kysymys ei ole pelkästään päästöistä ja ilmakehästä vaan myös Itämerestä. Meillä on luonto, jota pitää suojella. Usein sanotaan, että miksi minä tekisin mitään, kun maailmassa on Yhdysvallat ja Kiina, joiden ilmastoteoilla on todellista vaikutusta. Mutta ei Kiinasta löydy Itämerta, eikä meidän viljelymaatamme. On tärkeää säilyttää ne hyvässä kunnossa.

Vegaanit syövät esimerkiksi vihanneksia, hedelmiä, juureksia, palkokasveja, siemeniä, pähkinöitä ja viljatuotteita.

Kun eläinten elintila muuttuu yhä kuumenevan ilmaston vuoksi, se aiheuttaa lajikatoa. Meiltä häviää eläimiä ja kasveja sekä muita eliöitä.

Villieläinten määrä ympärillämme hupenee, mutta broilereiden määrä kasvaa. Kun meillä on yhä enemmän eläimiä kasvatettavana, tarvitsemme yhä enemmän rehua, ja sen kasvattaminen pelloilla vie elintilaa villieläimiltä.

Jos haluamme varmistaa, että Suomessa pystytään mahdollisimman helpoilla ja vähillä resursseilla tuottamaan tulevaisuudessakin ruokaa, on pidettävä huolta siitä, että ruoantuotantomme tuottaa mahdollisimman vähän harmia ympäristölle.

3. Kroppa ei kaipaa lihaa

– Terveys on meille kaikille tärkeä asia. Valitettavasti ruoat, joita me suomalaiset rakastamme eli liha ja makkara eivät ole hyväksi kropalle. Meillä on jo nykyisen ruokavaliomme aikaansaamat sydän- ja verisuonitaudit. Tutkimuksissa on löydetty yhteys suuren lihankulutuksen ja korkean kuolleisuuden välillä. Lihan syömisen on huomattu lisäävän myös esimerkiksi paksusuolisyövän riskiä.

Kasvipohjainen ruokavalio voi pienentää merkittävästi kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolien pitoisuutta veressä. Lihan jättäminen ruokavaliosta pois alentaa myös riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Nämä ovat merkittäviä asioi-

ta meille jokaiselle etenkin mitä vanhemmaksi tulemme.

Nyt marraskuussa ovat tulossa uudet kansalliset ravintosuositukset. Niissä sanotaan muun muassa, että tulevaisuudessa lihan syömissuositus voi alkaa nollasta grammasta viikossa. Terveyden kannalta meidän ei siis tarvitse syödä lihaa.

4. Taudit tarttuvat ihmisen ja eläimen välillä

– Eläintuotannossa kasvatamme eläinten lisäksi myös tauteja. Lintuinfluenssa on taas ajankohtainen, ja lehmillä oli koronaa jo ennen kuin se tarttui ihmisiin.

Alkutuotannossa on tartuntariski. Se tarkoittaa sitä, että tauti voi levitä tilalle esimerkiksi linnun mukana tai ihmisen kengänpohjista. Eläintila on kuin kiihdytyskaista taudille, koska siellä on paljon eläimiä, joihin se voi tarttua. Virukset voivat mutatoitua uudelleen ja uudelleen.

Tautien tarttumisen kannalta uhkana ovat myös villieläinten yhä läheisemmät kontaktit ihmisiin. Kun ihmiset hyödyntävät yhä suuremman peltopinta-alan rehujen tuottamiseen, villieläinten tila pienenee. Ne joutuvat liikkumaan yhä ahtaammassa ympäristössä ja olemaan yhä useammin kontaktissa joko ihmisten tai ihmisten kasvattamien eläinten kanssa.

5. Kasviperäinen ruoantuotanto on tehokkaampaa

– Uskon, että jokainen meistä haluaa rakentaa Suomessa sellaista ruoantuotantotapaa, joka kestää tulevaisuuden kriisit. Se on tärkeää, kun meillä on esimerkiksi riski joutua kauppasaartoon itänaapurimme vuoksi.

Kasvipohjainen ruoantuotanto säästää Luonnonvarakeskuksen tuottaman tutkimuksen mukaan 50 prosenttia peltopinta-alasta. Eli kasviperäistä ruokaa pystytään tuottamaan vähemmillä resursseilla kuin liharuokaa. Tämä on varsinkin kriisitilanteissa tosi tärkeää.

Tällä hetkellä ruokatuotantomme tuottaa paljon ruokaa eläimille, jotka sitten syödään. Ja käytämme siihen valtavasti sähköä, fossiilisia polttoaineita ja tietenkin myös vettä.

Jos joutuisimme tilanteeseen, jossa sähkön, veden tai fossiilisten polttoaineiden saatavuus olisi epävarmaa, ei eläinten kasvattamisella turvattaisi ruoansaantiamme. ■

Pavel Tahkovuoren ja Benjamin Pitkäsen kirja Rakkaat eläimet, joita syömme (Into) ilmestyi elokuussa.

”Yritämme moskeijassa auttaa nuoria”

Myyrmäen imaami Sharmarke Said Aw-Musse tekee työtä nuorten hyväksi yhdessä Vantaankosken ja Hämeenkylän kirkkoherrojen kanssa.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA JUSSI HELTTUNEN

Myyrmäen As-Salam moskeijan imaami Sharmarke Said Aw-Musse on kolmekymppinen suomensomalialainen mies, joka on syntynyt Turussa, kasvanut Helsingissä, käynyt lukion Dubaissa ja opiskellut teologiaa Saudi-Arabiassa. Sen lisäksi hän on syventänyt tietojaan islamista, sen historiasta ja eri kulttuureista useissa eri maissa.

Aw-Musse puhuu viittä kieltä, mistä on hyötyä monikulttuurisessa moskeijassa, jonka toimintaan osallistuu viikoittain noin tuhat henkeä. Jäseniä on noin 2 500.

Aw-Musse on yksi moskeijan kolmesta imaamista. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat erityisesti yhteiskunnallinen työ ja verkostoituminen alueen eri toimijoiden kanssa. Imaamin työ on suurelta osin vapaaehtoistyötä, eli hän tekee sitä päivätyönsä ohella.

– Lapsena en todellakaan ajatellut, että minusta tulisi imaami. Äitini toivoi, että meistä lapsista tu-

lisi yhteiskunnallisia vaikuttajia. Isäni oli lukenut paljon uskonnoista ja historiasta ja keskusteli niistä kanssamme. Nämä asiat ovat varmaan vaikuttaneet valintoihini, Aw-Musse sanoo.

MOSKEIJOISSA PIDETÄÄN joka päivä viisi rukoushetkeä. Niistä tärkein on perjantairukous, johon sisältyy myös saarna. Imaamin työhön kuuluu monenlaista muutakin. Hän on mukana yhteisön iloissa ja suruissa: keskustelee, neuvoo ja auttaa.

– Viime aikoina meillä on ollut aika paljon traagisia tapahtumia, kuten 12-vuotiaan lapsen kuolema skuuttionnettomuudessa. Yhteisöämme on koeteltu. Meidän voimavaramme on kuitenkin se, että kun jotain sattuu, kaikki yrittävät parhaansa mukaan auttaa.

Sharmarke Said Aw-Musse ajattelee, että moskeijoiden pitää toimia aktiivisesti kotikaupunkinsa ja yhteiskunnan parhaaksi. Kun jotain ikävää tapahtuu, asioita ei pidä pallotella edestakaisin eri toimijoiden

välillä, vaan niihin tulee tarttua yhdessä eri tahojen, kuten kaupungin, järjestöjen, koulujen ja myös kirkon kanssa.

NUORISOVÄKIVALLASSA ja nuorten kokemassa turvattomuudessa Vantaa on Suomessa tilastojen kärjessä. Vuosi sitten syksyllä Sharmarke Said Aw-Musse otti yhteyttä Vantaan kaupunkiin ja pyysi neuvottelua sii-

tä, mitä asialle voitaisiin Länsi-Vantaan alueella yhdessä tehdä. Hän otti mukaansa noin kuudenkymmenen huolestuneen äidin viestin. Äidit toivoivat lisää tiloja, joissa nuoret voisivat kokoontua koulun jälkeen. Moskeija päätti itse pitää pyhäpäivien aikaan ovensa auki tavallista laajemmin. Alueen nuoret järjestivät jalkapalloturnauksen, johon osallistui runsaasti nuoria.

HYVÄN TÄHDEN.

83. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Päätoimittaja

Pauli Juusela

Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori, Ulla Lötjönen

Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Postiosoite

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi

Mediamyynti

Sacrum-Kotimaa Oy

Pirjo Teva, 040 680 4057

Juha Kurvinen, 040 665 5983 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää

edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

330 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

Osoiteasiat

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

Sharmarke Said Aw-Musse on yksi Myyrmäen moskeijan kolmesta imaamista. Moskeijassa käy väkeä Vantaalta ja Helsingistä. Perjantairukouksiin osallistuu satoja muslimeja.

– Vantaalla asuu paljon nuoria, ja isossa joukossa tapahtuu myös ikäviä asioita. Yritämme moskeijassa auttaa nuoria, jotka oireilevat ja joilla on elämässä vaikeaa, ja ohjata heitä pois rikosten maailmasta. Näin olemme toimineet jo pitkään, Aw-Musse sanoo.

SHARMARKE SAID AW-MUSSEN läheisiin yhteistyökumppaneihin

kuuluvat Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hans Tuominen ja Hämeenkylän kirkkoherra Matti Hyry. Imaami ja kirkkoherrat ovat toisiinsa yhteydessä matalalla kynnyksellä, mistä Aw-Musse kertoo olevansa kiitollinen.

– Jos alueella sattuu jotain tai halutaan kehitellä jotain tai on jokin idea, voimme lähettää viestejä tai soittaa ja kysyä, miltä tämä kuulostaisi, hän kertoo.

Kun Hämeenkylän alueella oli nuoriin liittynyt väkivaltatilanne, Hyry kutsui alueen toimijoita neuvonpitoon kirkolle. Aw-Musse piti tilaisuudessa puheenvuoron.

– Kirkko on toiminut Suomessa pitkään ja tekee paljon työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Meillä on uskontojen kesken yhteisiä arvoja, joita haluamme edistää. Tällainen arvo on esimerkiksi lähimmäisenrakkaus. Yhdessä voimme myös tuoda esille uskonnon merkitystä yhteiskunnassa ja tarttua ääriilmiöihin ja vastakkainasetteluun, Aw-Musse sanoo.

KUN ERI USKONTOKUNTIIN kuuluvat lapset ja nuoret viettävät suuren osan päivistään yhdessä päiväkodeista alkaen, on Aw-Mussen mukaan hyvä, että aikuisetkaan eivät rakenna rajoja.

Hänen mukaansa ensisijainen vastuu nuorista on perheillä, mutta yhteiskunta ei voi väistää vastuutaan nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista.

– Meidän aikuisten arki on usein kiinni työssä ja muissa asioissa. Lasten kanssa oleminen ja heidän asioihinsa keskittyminen jää sivuun, kun arki on kiireistä. Tiedän tämän omasta kokemuksestani ja myös koulumaailmasta, jossa olen työskennellyt kuuden vuoden ajan. Kaikkein eniten nuoret tarvitsevat kuitenkin juuri aikuisten läsnäoloa. ■

NELJÄNÄ VUONNA PERÄKKÄIN.

TUTKIMUS* TODISTAA :

SAA AVUN NIVELILLEEN

SEKÄ MUISTA TERVEYS- JA VERKKOKAUPOISTA: 2020 2021 2022 2023

MARKETTA PÄÄSEE KYYKKYYN!

”curaMINin tehon todella huomasi: nivelet alkoivat tuntua joustavimmilta.”

Marketan nivelet voivat nyt hyvin, koska curaMINin sisältämä BCM95-kurkumauute auttaa suojaamaan niveliä ja ja boswelliauute tukee nivelten liikkuvuutta.

101 TUTKIMUSTA TODISTAVAT TEHON!

Oletko kiinnostunut näkemään, miten eduskunta toimii ja kuulemaan kansanedustajan työstä?

Tule mukaan kansanedustaja Inka Hopsun eduskuntakierrokselle!

Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan pe 13.9. mennessä sähköpostitse osoitteeseen saana.ylikruuvi@eduskunta.fi

Maksajana: Vihreä eduskuntaryhmä

OSTA OMAKSESI SEURAAVILTA JÄLLEENMYYJILTÄ

Nuoren voi olla vaikea tunnistaa väkivaltaa seurustelusuhteessa

Sosiaalisessa mediassa vahtimista, haukkumista, suutelemiseen tai intiimiin kosketukseen painostamista ja tönimistä. Muun muassa tällaista väkivaltaa on nuorten seurustelusuhteissa.

Väkivalta on yleistä 15–20-vuotiaiden nuorten seurustelusuhteissa, käy ilmi Tampereen yliopiston Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -kyselytutkimuksesta. Tutkimus julkaistiin viime vuonna. Yleisin väkivallan muoto seurustelusuhteissa oli digitaalinen väkivalta. Sitä oli kokenut joka toinen kyselyyn vastanneista seurustelleista nuorista.

Suomi ei ole tässä mikään erikoisuus. Myös Ruotsista on vastaavia tutkimustuloksia.

Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -tutkimuksessa digitaalista väkivaltaa kartoitettiin kysymällä, onko joku nuoren kumppaneista haukkunut häntä, lähettänyt hänelle ilkeitä tai uhkaavia viestejä, julkaissut hänestä ilkeitä viestejä muiden nähtäväksi, vahtinut nuorta jatkuvasti, yrittänyt kontrolloida ketkä ovat hänen ystäviään ja missä hän milloin-

kin liikkuu tai yrittänyt karkottaa hänen ystäviään.

– Verkko mahdollistaa oikeastaan kaikki muut väkivallan muodot paitsi fyysisen väkivallan, sanoo fyysisen väkivallan tutkija Anu Isotalo, joka toimi tutkimuksen vastuututkijana.

JOPA JOKA KOLMAS seurustelleista nuorista kertoi kokeneensa jotakin henkisen väkivallan muotoa kasvotusten kumppaninsa kanssa.

30 prosenttia nuorista kertoi, että kumppani oli puhunut ilkeästi hänen perheenjäsenestään tai ystävistään. Noin 25 prosenttia oli kokenut huutamista, ilkeää nimittelyä tai haukkumista kumppanin taholta. Oman vartalon ilkeää kommentointia oli kokenut melkein 20 prosenttia nuorista.

”

Myöskään fyysinen väkivalta ei ole nuorten seurustelusuhteissa harvinaista. Vastaajista 17 prosenttia oli kokenut fyysistä väkivaltaa kumppaninsa taholta. 16 prosenttia ilmoitti, että kumppani oli tönäissyt, pitänyt väkisin kiinni tai lyönyt avokämmenellä. Kuusi prosenttia kertoi, että kumppani oli lyönyt nyrkillä, potkinut tai kuristanut.

Tytöt raportoivat kokeneensa kaikenlaista väkivaltaa useammin kuin pojat.

Kyselyssä nuorilta ei kysytty erikseen taloudellisesta väkivallasta, mutta Isotalon mukaan todennäköisesti myös sitä on nuorten seurustelusuhteissa.

– Se voi nuorten parissa olla taloudellista hyväksikäyttöä tai rahojen viemistä tai sitä, että esimerkiksi rikotaan toisen vaatteita tai tavaroita, Isotalo kertoo.

VIIMEISIMMÄN Kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista 18 prosenttia, lukiolaisista 25 prosenttia ja ammattikoululaisista 34 prosenttia seurustelee. Elämän ensimmäinen seurustelusuhde on siis varsin yleinen nuoruuteen kuuluva kokemus. Kun seurustelemisesta ei ole aiempaa kokemusta tai sitä on vain vähän, nuoren voi olla vaikea tunnistaa seurustelusuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Erityisen haastavaa voi olla tunnistaa henkistä, digitaalista tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä koskee niin väkivallan kokijaa kuin tekijää.

ja mikä ei.

Ensimmäisissä parisuhteissa voi olla epävarmuutta siitä, missä omat ja toisen rajat menevät ja mikä on hyväksyttävää käytöstä

TUTKIJA ANU ISOTALO

Joka neljäs vastaaja kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa.

– Ei-suostumukselliset seksuaalisia rajoja rikkovat teot ovat tämän kyselyn pohjalta nuorten keskuudessa valitettavan yleisiä, Anu Isotalo sanoo.

23 prosenttia seurustelleista nuorista oli kokenut suutelemiseen tai intiimikosketteluun painostamista. Noin 20 prosenttia vastaajista oli kokenut painostamista yhdyntään.

– Ensimmäisissä suhteissa voi olla epävarmuutta siitä, missä omat ja toisen rajat menevät ja mikä on hyväksyttävää käytöstä ja mikä ei, Anu Isotalo sanoo.

Mielikuvat ja mediakeskustelut parisuhdeväkivallasta koskevat yleensä aikuisten parisuhteita. Tällöin osapuolet asuvat usein yhdessä ja heillä saattaa olla yhteisiä lapsia. Nuorten elämäntilanne on erilainen, ja heidän voi olla vaikea samastua vallalla olevaan mielikuvaan parisuhdeväkivallasta. Tämä voi vaikeuttaa nuorten kokeman parisuhdeväkivallan tunnistamista.

Väkivalta nuorten seurustelusuhteissa -kyselytutkimus

• Tutkimukseen osallistui 15–20-vuotiaita peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevia nuoria eri puolilta Suomea.

• Kyselyyn vastasi 1 206 nuorta, ja 781 vastaajalla oli kokemusta seurustelusuhteista. Heistä 48 prosenttia oli tyttöjä, 50 prosenttia poikia ja 2 prosenttia muunsukupuolisia nuoria.

VÄKIVALTA Nuorten seurustelusuhteissa -kyselyssä oli osio, johon nuoret saivat vapaasti kirjoittaa ajatuksiaan. Osa nuorista kertoi kokevansa, että aikuiset eivät suhtaudu riittävän vakavasti nuorten seurustelusuhteisiin –päinvastoin niitä vähätellään.

– Nuorten mukaan aikuiset ajattelevat, että nuorten seurustelusuhteet ovat pelkkää harjoittelua, eivätkä kestä kauan. Ikään kuin suhteen lyhyt kesto määrittelisi sen vähemmän tärkeäksi, Anu Isotalo sanoo. – Jo yläasteikäisillä voi kuitenkin olla puolesta vuodesta pariin vuoteen kestäviä suhteita. Jos kahden

vuoden suhteessa joutuu kokemaan puolitoista vuotta väkivaltaa, se on valtavan pitkä ajanjakso nuoren elämässä.

Osa kyselyyn vastanneista nuorista koki, ettei seurustelusuhteessa tapahtuvaan väkivaltaan ollut saatavilla apua tai etteivät he voineet sitä syystä tai toisesta hakea.

– Esimerkiksi koulussa ei nuorten mukaan ole sellaista henkilökuntaa, jolle asioista voisi kertoa.

Nuoret saattoivat myös olla huolissaan siitä, millaisia mahdollisia seurauksia väkivallasta kertomisella on itselle ja tekijälle tai seurustelusuhteen jatkumiselle.

”Aikuiset

vähättelevät nuorten parisuhteita,

vaikka nuoret tarvitsevat kannustusta”

”Olen kokenut aiemmissa suhteissa nimittelyä ja vähättelyä sekä epäasiallista käytöstä. Fyysinen väkivalta on helppo tunnistaa, henkinen väkivalta vaikeampi. Itse ajattelen, että normaaliin parisuhteeseen kuuluu, että joskus ärähtää ja sanoo jotain tyhmää. Jokapäiväinen alentaminen ja vähättely eivät kuulu terveeseen suhteeseen.

Terveystiedon tunnilla saa tosi pelkistetyn kuvan parisuhteesta. Aikuiset vähättelevät nuorten parisuhteita ja ajattelevat, että suhde kestää vain pari viikkoa. Suhteen kesto ei kuitenkaan määritä sitä, miten tärkeä parisuhde on.

Aikuisten pitäisi puhua nuorten kanssa enemmän parisuhdeväkivallasta ja parisuhteista muutenkin. Nuoret tarvitsevat kannustusta ja apua, sillä suhteisiin kuuluu aina ylä­ ja alamäkiä. Aikuisilta tarvitaan lähellä oloa ja kuuntelemista. Nuorille olisi tärkeää kertoa, että on okei pyytää apua ihan missä tahansa jutussa.

Hyvää parisuhteessa ovat ne hetket, jolloin nauretaan yhdessä. Silloin voi olla vaikka yöpuku päällä ja hiukset sotkussa, ei tarvitse näyttää hyvältä ja voi vain nauraa jollekin tyhmälle jutulle.”

Sanni, 18

”Nuorille

olisi tärkeää saada keskustella väkivaltaisen käytöksen tunnusmerkeistä aikuisten kanssa.

TUTKIJA ANU ISOTALO

– Eli käykö siinä niin, että jos nuori kertoo asiasta vaikka vanhemmilleen, nämä päättävät, että nyt suhteen on loputtava, vaikka nuori itse kaipaisi apua tilanteen selvittämiseen?

NUORET KERTOIVAT KAIPAAVANSA lisää suoraa puhetta niin terveistä parisuhteista kuin nuorten seurustelusuhdeväkivallasta.

– Nuorille olisi tärkeää saada keskustella väkivaltaisen käytöksen tunnusmerkeistä aikuisten kanssa, jotta mahdollinen väkivalta olisi helpompi sanallistaa ja tunnistaa omissa suhteissa ja kaveripiirissä, Anu Isotalo sanoo.

”On

tärkeää uskaltaa

olla toisen kanssa omana itsenään”

”Luottamus ja avoimuus ovat parisuhteessa hyviä peruspilareita, joista lähteä liikkeelle. On tärkeää uskaltaa olla toisen kanssa omana itsenään. Seurustelusuhteen alussa se oli minulle vaikeaa, mutta enää ei ole.

Jokainen määrittelee omanlaisensa rajat parisuhteessa.

Nyrkeillä paiskominen ei ole tervettä. Jos parisuhde ottaa enemmän kuin antaa, jotain on pielessä.

Viimeksi riitelimme tyttöystäväni kanssa siitä, kumpi saa käyttää kirjoituspöytää. Riitojen jälkeen pyydämme molemmat anteeksi. Mietimme, miksi kumpikin on toiminut niin kuin on toiminut ja miten voimme korja­

ta tilanteen ja välttää vastaavaa jatkossa.

En ole kokenut väkivaltaa parisuhteessa, mutta somessa olen kohdannut haukkumista ja nimittelyä ja ystävyyssuhteissa kokenut henkistä väkivaltaa. Tunnistin sen sellaiseksi vasta jälkeenpäin.

Tuttavapiirin parisuhteissa on ollut henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Olemme kavereiden kanssa sanoneet, että tuollainen ei ole ok, ja miettineet yhdessä, miten tilanteessa voisi auttaa. Tiedän, että on olemassa chatteja ja Poikien Puhelin, mutta en tiedä ketään, joka olisi hakenut apua niistä.”

Lauri, 18

Nuoret kokivat saavansa apua sosiaalisesta mediasta, verkkovälitteisistä chateista ja anonyymeista verkkopalveluista. Nettipalveluissa myös väkivaltaa tehneet saattoivat kertoa teoistaan. Se voi olla helpompaa kuin esimerkiksi omalle vanhemmalle puhuminen.

– On tärkeää, että väkivaltaa kokeneet nuoret saavat puhua kokemuksistaan ja saavat apua. Yhtä tärkeää on, että myös väkivaltaa tehneet saavat tukea ja apua väkivaltaisen käytöksen ja sen takana olevien ajattelumallien käsittelyyn, Isotalo sanoo.

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnan, vanhempien ja nuorten kanssa työskentelevien on entistä paremmin, tiedostettava se, että myös nuorten seurustelusuhteissa tapahtuu väkivaltaa.

– Väkivallan tunnistaminen ja tiedostaminen on edellytys sille, että siihen voidaan puuttua.

– Väkivalta ei ole yhtään vähemmän merkityksellistä silloin, jos se tapahtuu nuorelle ensimmäisessä seurustelusuhteessa, Isotalo sanoo.  ■

”Jokainen naispuolinen ystäväni ja tuttuni on kokenut epäasiallista käytöstä”

”Parisuhteessa on tärkeää pystyä puhumaan niin hauskoista kuin vaikeistakin asioista sekä tukea ja ymmärtää toista tämän haasteissa. Hyvässä parisuhteessa on turvallista tuoda esiin myös epäkohtia.

Jokainen naispuolinen ystäväni ja tuttuni on joskus kokenut epäasiallista käytöstä, kuten nimittelyä, huutelua, ulkona seuraamista tai kourimista. Minusta raja ylittyy silloin, kun toiselle tulee ahdistava ja epämukava olo tai tekee toiselle jotain lupaa kysymättä. Nykyisessä suhteessani en ole kokenut rajojen rikkomista, aiemmin kyllä. Väkivalta oli helppo huomata, mutta siitä

oli vaikea puhua. Mietin, ylireagoinko vain tai pohdinko liikaa.

Eniten olen puhunut näistä asioista kavereiden kanssa. Myös somessa on tullut vastaan asiaa kehorauhasta, siitä miten kohdata tällaiset tilanteet, miten puuttua asiaan ja suojata itseä.

Nuorille puhutaan mehiläisistä ja kukista, mutta nuorille pitäisi puhua myös parisuhteen hälytysmerkeistä. Aikuiset voisivat suhtautua nuorten seurustelusuhteisiin sillä tavalla vakavammin, että puuttuvat, jos huomaavat jotain, ja puhuisivat asioista jo ennen kuin mitään tapahtuu.”

Sofia, 20

Syksyn Vanhan musiikin sarja Helsingissä

Syksyn sarjaan myynnissä kaksi eri sarjalippupakettia

Katso kaikki syksyn upeat konsertit ja solistit osoitteessa hebo.fi

SYKSYN OOPPERATAPAUS!

Mari Eriksmoen, Tuomas Katajala, Anna Lucia Richter, Siobhan Stagg Zürcher Sing-Akademie Helsingin Barokkiorkesteri joht. Aapo Häkkinen

palvelumaksuineen 20–65 € Musiikkitalon lipunmyynnistä

Piispa Mari Leppänen kuvattiin Käpylässä Pohjolankadulla, jossa hän kasvoi isossa vanhoillislestadiolaisessa perheessä. – Äiti opetti lukiossa ja isä yliopistossa, mutta kotona ei edellytetty, että lasten pitäisi olla koulussa huippuja. Riitti, että teki parhaansa.

”Tehokkuusvaatimus kuluttaa jo nuoria loppuun”

Piispa Mari Leppänen ajattelee, että kirkko voi ja sen pitää auttaa nuoria voimaan paremmin.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT ANTTI RINTALA

Suuri osa nuorista voi hyvin. Tämä juttu ei käsittele heitä.

Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt monilla mittareilla mitattuna. Esimerkiksi vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä aiempaa useampi nuori koki itsensä ahdistuneeksi ja terveydentilansa huonoksi tai korkeintaan keskinkertaiseksi. Erilaiset ongelmat ovat kärjistyneet sellaisiksi, että joka kuudennesta 13–15-vuotiaasta tehtiin viime vuonna lastensuojeluilmoitus.

Kirkko kohtaa valtaosan teineistä vähintään rippikoulussa, jonka useimmat 15-vuotiaat käyvät, viime vuonna 73,3 prosenttia heistä. Haasteet tulevat esille tiiviissä leirielämässä, jossa keskustellaan syvällisistä aiheista.

Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen näkee useita syitä lasten ja nuorten pahoinvoinnille. Vaikeudet kasaantuvat usein samoille nuorille, joilla voi olla vaikkapa yksinäisyyttä, vaikeuksia koulunkäynnissä, mielenterveysongelmia tai huolta perheen taloudesta tai vanhemman päihteidenkäytöstä.

Leppänen haluaa sanoa heti kärkeen, että ongelmat eivät ole nuoren vika tai häpeä.

– Hyvinvoiva nuori jaksaa tietenkin opiskella paremmin kuin sellainen, jonka täytyy huolehtia seuraavasta ateriastaan ja kokea turvattomuutta kotona.

Vaikka arjen raamit olisivat kunnossa, Leppänen ajattelee, että nuoruudelle on nykyään niukalti tilaa. Nuoruuteen kuuluvat itsensä etsiminen ja harhapolut. Niiden sijaan nuoria vaaditaan nyt tietämään varhain, mille alalle he suuntautuvat, ja kulkemaan sitten lyhintä reittiä tuotteliaiksi veronmaksajiksi.

Leppänen peräänkuuluttaa yhteiskuntaan rakenteita, jotka mahdollistaisivat nykyistä levollisemman nuoruuden.

– Nuoret eivät kaipaa armahdusta keskeneräisyydestään vaan tehokkuudesta. Tehokkuudelle on paikkansa työelämässä, mutta se sopii huonosti kasvamiseen. Nyt tehokkuusvaatimus kuluttaa jo lapsia ja nuoria loppuun.

”

Vaikka elämässä olisi välillä hankalampia vuosia, ne eivät määritä meitä.

Leppänen on itse esimerkki ihmisestä, joka ei ole edennyt asemaansa suoraa uraputkea pitkin. Hän jätti nuorena päivälukion kesken ja siirtyi iltalukioon, jotta pystyi tienaamaan rahaa. Hän pärjäsi toisissa aineissa hyvin, toisissa erittäin huonosti, kun aikaa koululle oli liian vähän. Hän opiskeli ensin maisteriksi folkloristiikasta ja teki myöhemmin toisen tutkinnon teologiasta.

– Vaikka elämässä olisi välillä hankalampia vuosia, ne eivät määritä meitä. Ne voivat olla lopulta opettavaisia, ja niiden jälkeen on mahdollisuus uuteen alkuun.

ENTÄ JOS TUNTUU, että ei ole tarpeeksi hyvä? Mari Leppänen on huomannut monen nuoren ajattelevan näin. Muut vaikuttavat helposti hohdokkaammilta ja menestyvämmiltä, ja koko maailman vertailukohdat ovat yhtä lähellä kuin kännykkä.

– Tunnistan itsekin riittämättömyydentunteen somen loputtomien vertailukohteiden edessä, joten voin vain kuvitella, miltä ne tuntuvat nuoresta.

– Aikuisten tärkeimmän viestin nuorelle tulisi olla tämä: Ihan tavallinen elämä riittää. Saa olla tavalliset vaatteet, harrastukset ja arvosanat. Tulevaisuudessa on paikka myös sinulle.

Onko kirkolla keinoja helpottaa nuorten paineita? Leppäsestä kirkko voi tarjota ainakin suorittamisesta vapaan tilan. Suorittamisen ei pitäisi liittyä hengellisyyteen mitenkään.

Leppänen siteeraa tuoretta Nuorisobarometriä ja muuta tutkimustietoa, joiden mukaan sisäistetty hengellisyys ja yhteisöllisyys lisäävät hyvinvointia, kunhan uskonnollinen yhteisö on terve ja turvallinen. Sisäistetty hengellisyys voi antaa nuorelle parhaimmillaan rauhan ja turvan tunnetta sekä kasvattaa hänen kestävyyttään kriisien kohtaamisessa. Hengellisyys herättää myös vastuuseen muista ihmisistä ja luomakunnasta.

– Kun katse kääntyy itsestä muihin, se lisää hyvinvointia. Jos kokee olevansa jollekin toiselle avuksi, se synnyttää kokemuksen omasta merkityksellisyydestä ja lisää hyvinvointia edelleen.

YKSINÄISYYS PAINAA MONIA nuoria. Noin joka viides kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen ja lukiota käyvä tyttö sekä joka nel-

jäs ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleva tyttö on yksinäinen jatkuvasti tai melko usein. Samanikäisistä pojista noin joka kymmenes tuntee itsensä yksinäiseksi. Tiedot ovat vuoden 2023 Kouluterveyskyselystä.

Nuorten yksinäisyys lisääntyi merkittävästi korona-aikana ja on pysynyt siitä lähtien aiempaa yleisempänä. Myös nuorten mielenterveysongelmat yleistyivät koronapandemiassa, ja niitä on edelleen enemmän kuin ennen poikkeustilaa ja koulusulkuja.

”Pojilla ja miehillä on joillakin elämänalueilla yhä paremmat mahdollisuudet kuin tytöillä ja naisilla, ja muunsukupuoliset katsovat kaikkea vielä omasta vinkkelistään.

ONKO KIRKOLLA KEINOJA helpottaa nuorten yksinäisyyttä?

– Nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia, joilla on aikaa kohdata heidät. Nuoret tarvitsevat tiloja, joissa he voivat viettää aikaa yhdessä. Seurakunnat pystyvät vastaamaan näihin tarpeisiin erinomaisesti, Mari Leppänen sanoo.

Lasten ja nuorten yksinäisyyttä tutkinut Niina Junttila on kertonut aiemmin, että yksinäisyys vähenee kahdeksannella luokalla. Hän on selittänyt ilmiötä rippikoululla. Rippikoulukyselyssä valtaosa nuorista, viime vuonna 68 prosenttia, arvioi rippikoulun vaikuttaneen omaan henkiseen hyvinvointiin myönteisesti. Sieltä voi saada kavereitakin.

Leppänen haluaisi nähdä kirkon yli kolmetuhatta kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaista nykyistä enemmän kouluissa. Nuorisodiakonia sopisi hänestä hyvin monikulttuurisiin ja -uskontoisiin oppilaitoksiin, sillä diakoniassa autetaan ihmisiä taustoihin katsomatta.

NUORET JAKAUTUVAT vuoden 2023 Kouluterveyskyselyssä kolmeen kastiin sukupuolensa mukaan. Parhaiten voivat pojat, heitä huonommin tytöt ja kaikkein heikoimmin menee sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla. Toki Suomessa elää myös monta hyvinvoivaa muunsukupuolista nuorta ja pahoinvoivaa poikaa, mutta tilastollisesti katsottuna hyvinvoinnissa on selvät sukupuolierot.

Mari Leppänen ajattelee, että vaikka Suomi on melko tasa-arvoinen maa, on vaativampaa olla tyttö kuin poika, ja kaikkein vaativinta on kasvaa sukupuolivähemmistöön kuuluvana nuorena. Tiedetään, että tytöt kokevat omanlaisiaan paineita esimerkiksi koulumenestyksen ja ulkonäön suhteen. Heidän seksuaalinen ahdistelunsa on yleistä.

– Kohtasin nuorena epäasiallista seksuaalista käytöstä rippikoulussa ja ensimmäisissä kesätyöpaikoissani. Ei tullut mieleenkään puhua kokemuksistani aikuisille, sillä sellaisten aiheiden käsittelyyn ei ollut silloin kieltä eikä kulttuuria, Mari Leppänen sanoo.

Leppänen puhuu tasa-arvon paradoksista: on osoitettu, että tasa-arvoinen yhteiskunta lisää poikien tyytyväisyyttä omaan elämään enemmän kuin tyttöjen.

– Suomessa on vahva tasa-arvolupaus, jonka pohjalta tytöt vertaavat itseään poikiin ja odottavat, että kaikilla on tasaveroiset mahdollisuudet. Lasikattoja on silti olemassa. Pojilla ja miehillä on joillakin elämänalueilla yhä paremmat mahdollisuudet kuin tytöillä ja naisilla, ja muunsukupuoliset katsovat kaikkea vielä omasta vinkkelistään.

Tasa-arvolupaus jää Leppäsen mielestä lunastamatta myös evankelis-luterilaisessa kirkossa. Joidenkin kirkon lähetysjärjestöjen ja herätysliik-

keiden papit eivät halua alttarille yhtä aikaa Leppäsen kanssa, koska hän on nainen. Hänen oma hengellinen taustansa on vanhoillislestadiolaisuudessa, jossa naisten pappeutta ei hyväksytä.

Lisäksi pitkittynyt kiista samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä antaa epäselvän viestin siitä, hyväksytäänkö jokainen samalla tavoin kirkossa.

Leppäsen mielestä on syytä pohtia vakavasti, mistä sukupuolten välinen hyvinvointikuilu syntyy, ja mitä seurakunnissa voitaisiin tehdä sen eteen, että muunsukupuoliset nuoret ja tytöt voisivat paremmin. Esimerkiksi Tyttöjen ja Poikien talot osoittavat, että sukupuolierityisellekin toiminnalle on paikkansa.

NUORTEN TILANTEESSA on Mari Leppäsestä myös paljon hyvää. Sekin on myönteistä, että nuorten ongelmat ovat tulleet näkyviksi, ja jaksamisen haasteista puhutaan aika avoimesti.

Leppänen ajattelee, että nykynuorilla on myös enemmän ymmärrystä omista oikeuksistaan ja rajoistaan kuin hänellä ja muilla keskiikäisillä oli omassa nuoruudessaan. Kun kirkkoherra käytti alkoholia yhdellä viime kesän rippileireistä ja käyttäytyi huonosti, leiri keskeytettiin ja tapaus nousi uutisiin.

– Nuoret osaavat vaatia, että heitä kohdellaan asiallisesti. He tietävät, että heillä on oikeus elää turvassa. Se on tosi positiivinen muutos. ■

Seitsenlapsisen perheen viides vesa

Turun arkkihiippakunnan piispa

Mari Leppänen on paljasjalkainen helsinkiläinen Käpylästä. Piispan elämäkerrasta käy ilmi, että hän saarnasi jo teinileikissään syntejä anteeksi.

TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVAT MARI LEPPÄSEN KOTIALBUMI

Helsingin Käpylä, vuosi 1978. Taivaskallion kupeessa seisovaan punaiseen puutaloon syntyy viides lapsi, Mari. Hän saa myöhemmin vielä kaksi pikkusiskoa. Talon alakerta remontoidaan niin, että lapsijoukko pääsee juoksemaan ympyrää huoneesta toiseen. Mari ottaa sovittelijan roolin voimakastahtoisempien sisarustensa välissä. Hän on erityisen läheinen pari vuotta nuoremman Mirjan kanssa. Yläkerran aulasta tulee heidän kahden soppi, jonka läpi kuljetaan vanhempien ja isosisarusten makuuhuoneisiin. Mari saa oman huoneen sitten, kun vanhimmat sisarukset muuttavat omilleen. Kotona on leivinuuni, paljon kirjoja ja tauluja seinillä. On myös pieni uima-allas, jossa isä Juha Pentikäinen ui aamuisin. Mari saa roikkua altaassa isänsä niskassa. Hän

oppii uimaan varhain ja polskii kesäisin läheisessä Kumpulan maauimalassa.

Suurperheen kodissa vallitsee oppinut ilmapiiri. Sitä sävyttävät isän työt uskontotieteen professorina ja keskustavaikuttajana sekä teologi-äiti Elina Pentikäisen tutkimustyöt ja oppikirjojen tekeminen.

Kun lapset ovat pieniä, perheen kanssa asuu usein myös joku lestadiolaisperheen tyttö Amerikasta. Vaihtuvat tytöt auttavat taloustöissä.

Koska perheen isä tutkii suomalaista kuolemankulttuuria, kuolemasta puhutaan usein. Marin ja Mirjan leikeissä barbinuket ajelevat vaaleanpunaisella avoautolla, kunnes Mirja vaihtaa sen naapurintytön kanssa pieneen ruumisarkkuun, joka on peräisin tämän sukulaisen hautaustoimistosta. Siskot asettelevat nuken arkkuun, ja sitten muut bar-

Mari syntyy Pentikäisen perheen viidenneksi lapseksi vuonna 1978. Elina-äidin sylissä olevan Mari-vauvan ympärillä ovat sisarukset Katja, Antti, Mikael ja Hanna.

bit itkevät ja lohduttavat toisiaan.

Pentikäisten perhe kuuluu vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Kotona ei katsota televisiota eikä kuunnella rokkia, vaan klassista musiikkia. Kaikki lapset soittavat, Mari kontrabassoa.

Pikku-Mari nousi seurapuhujan pönttöön Rauhanyhdistyksessä Käpylän kodista pääsee kymmenessä minuutissa Helsingin Rauhanyhdistykselle. Isä ja äiti istuvat siellä seurapenkin eri päihin, ja pikku­Mari asettuu siskojensa kanssa heidän väliinsä lattialle niin, että penkki toimii piirustuspöytänä. Siihen levitetään värikynät ja paperit. Välillä lauletaan yhdessä Siionin laulu.

Kun Mari kasvaa, hänen suosikkipaikakseen Rauhanyhdistyksessä tulee pimiö. Hän ottaa kuvia ystävistään, äitinsä reumaisista käsistä, luonnosta. Hänestä on kiehtovaa seurata, kuinka oma tapa katsoa maailmaa piirtyy kehitenesteessä näkyväksi.

Mari käy teininä Rauhanyhdistyksellä kolmestikin viikossa. Hän kuuluu tiiviiseen lestadiolaiseen kaveriporukkaan, jossa on myös pari hänen sisartaan ja muuan Risto Leppänen. Tuosta taitavasta jääkiekkoilijapojasta tulee myöhemmin hänen aviomiehensä.

Uskonto tuo elämään turvaa ja rajoituksia. Mari käsittelee yhteisön ahtaita sukupuolirooleja huumorin avulla.

”Joskus otimme Rauhanyhdistyksellä valokuvia, joissa leikimme salissa tyttöporukalla: yksi tytöistä soitti urkuja, toinen lauloi esilaulajana ja minä nousin seurapuhujan pönttöön saarnaaman syntejä anteeksi”, Mari Leppänen kertoo kirjassa Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa (2024).

Marin ystävän isä näkee touhun ja suuttuu hirveästi. Johtotehtävät ja papin rooli kuuluvat vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä yksinomaan miehille.

Mari oppii lukemaan tukiopetuksessa Koskelan korttelikoulussa

Koulunkäynnin Mari aloittaa My Little Pony ­verkkaripuvussa.

Koskelan korttelikoulussa hän tutustuu monenlaisista taustoista tuleviin lapsiin. Luokkakavereina on esimerkiksi romaneja ja lastenkodin asukkaita, joiden luona hän kyläilee Mirja­siskon kanssa.

”Joskus kuulee, että lestadiolaisten perheiden lapset eivät saa leikkiä liikkeen ulkopuolelta tulevien, ’epäuskoisten’ tai ’uskottomien’

kanssa. Meillä ei tällaista ollut”, Mari Leppänen sanoo.

Lukeminen tuntuu haastavalta, mutta alkaa sujua tukiopetuksessa. Mari ostaa sinne evääksi salmiakkikaloja, joita hän ja opettaja imeskelevät aapisen äärellä.

Kolmannella luokalla Mari siirtyy Käpylän ala­asteelle. Kotona ei kytätä koulusuorituksia.

”Mieleen on jäänyt, miten joskus olin todella väsynyt, mutten kuitenkaan sairas, ja isän mielestä oli ihan hyvä ajatus jäädä yhdeksi päiväksi kotiin lepäämään. Kun sain kasin matikan kokeesta, äiti iloitsi ja halasi: ’Meidän perheen matikkanero!’”, Mari Leppänen muistelee.

Käpylän nuorisotalolla puhutaan lestadiolaiselle vieraista bändeistä Mari hengailee teininä rauhanyhdistyksen lisäksi Käpylän nuorisotalolla ja osallistuu nuortentapahtumiin.

”Luokkakaverit kuuntelivat Queenia ja uusia tyttöbändejä, joita 1990­luvulla nousi esiin. Minä olin ihan pihalla niistä. Erilaisuuden kokemukseen ei liittynyt valtavaa häpeää, koska minulla oli molemmissa maailmoissa kavereita. Silti muistan paljastumisen pelon”, Mari Leppänen muistelee.

Nuorisotalolle vetää myös käsityökerho, jossa on ”ihana ompe ­

lun opettaja” ja hyvät koneet. Mari surruttelee vaatteita itselleen ja sisaruksilleen. Äiti avaa kangaskauppaan tilin, jotta Mari voi hakea sieltä tarvitsemiaan käsityötarvikkeita.

Ressun lukio vaihtuu iltalukioon, vaikka rehtori vastustelee

Mari aloittaa vuonna 1995 lukion Ressussa, joka on tunnettu korkeasta keskiarvorajastaan. Hän käy lukion ensimmäistä luokkaa, kun isä jättää Käpylän kodin ja muuttaa yhteen uuden rakkaansa kanssa. Vanhempien avioero tulee Marille yllätyksenä. Lestadiolaispiireissä

Mari ja Mirja Pentikäinen 1980-luvun alkupuolella.

Johanna Venho on kirjoittanut Mari Leppäsestä tänä vuonna ilmestyneen elämäkerran.

Antti, Mari, Mirja ja Hanna Pentikäinen esiintyvät joulukuvaelmassa kotona Käpylässä 1980-luvun alussa.

Satuhetki Käpylässä 1980-luvun alussa. Vasemmalta Juha, Mirja, Hanna, Elina ja Mari Pentikäinen.

eroaminen on tuohon aikaan hyvin poikkeuksellista.

”Se oli todella järisyttävän iso muutos koko meidän perheelle”, Mari Leppänen kertoo.

”Äiti jäi meidän neljän nuorimman tytön kanssa asumaan Käpylän-kotia. Taloudellinen tilanne muuttui täysin.”

Mari päättää vaihtaa Ressun iltalukioon, jotta hän voi työskennellä päivisin ja maksaa osansa elinkustannuksista. Rehtori taivuttelee Maria jäämään.

”Pilaisin kuulemma tulevaisuuden mahdollisuuteni”, Mari Leppänen muistelee.

Mari alkaa hoitaa päivisin lapsia. Toisinaan hän työskentelee McDonald’silla. Työskentely vie aikaa ja energiaa, eikä iltalukio suju erityisen hyvin. Murrosikä menee huomaamatta ohi, kuohunnalle ei ole tilaa.

Lukion loppupuolella Mari alkaa seurustella Riston kanssa. Kun Mari kertoo uutisen äidilleen, tämä alkaa puhua muusta.

”Hätkähdin. Sitten tajusin, että ehkä äidin oli vaikea ajatella, että me tytöt olemme vääjäämättä itsenäistymässä ja muuttamassa pois kotoa.”

Kampin kimppakämpässä rakastetaan ja syödään Ekbergin leivonnaisia

Helsingin yliopiston folkloristiikan pääsykoekysymykset ovat Marille helppoja. Ne muistuttavat lapsuusperheen ruokapöytäkeskusteluja.

Mari pääsee yliopistoon ensiyrittämällä, ja myös teologiseen tiedekuntaan hakenut poikaystävä Risto hyväksytään opiskelemaan.

Mari muuttaa Lönnrotinkadulle Kamppiin kimppakämppään, jossa on korkeat huoneet, leveät ikkunalaudat ja Ekbergin leipomo lähellä. Siellä työskentelevä sisko Mirja tuo leivonnaisia yhteiseen kotiin. Toinen kämppäkaveri on hyvä lapsuusystävä Käpylästä.

Mari hehkuttaa päiväkirjassa kaiken ihanuutta: ”Tuntuu uskomattomalta, että Ripa todella on se, jonka kanssa minä saan elää läpi elämäni. Se on aina vierelläni, jos se vaan on Jumalan tahto. On mulla tiedossa hyvä elämä!”

Ensimmäisenä opiskelusyksynä isä haluaa tavata Marin. Mari ja Risto kohtaavat hänet Tuomiokirkon portailla. Isä pyytää anteeksi käytöstään eron aikana ja Mari sitä, miten on suhtautunut isään.

Vuonna 2001 Mari avioituu Riston kanssa ja hänestä tulee Leppänen. Hän on 22-vuotias.

Tuore aviopari perustaa ensimmäinen yhteisen kotinsa Espoon Nöykkiöön. Talo on uusi, ja isoista ikkunoista näkyy metsää. Vieraita käy paljon: ystäviä, sisaruksia, muita sukulaisia. Isäkin kyläilee usein.

Mari toivotetaan helvettiin, mutta hän muuttaa Helsinkiin

Seuraavina vuosina tapahtuu monta isoa asiaa: Mari synnyttää kolme lasta noin neljän vuoden sisällä, asuu perheineen Turun seudulla ja Espanjassa. Hän opiskelee teologiaa, ja saa pappisvihkimyksen vuonna 2012. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä ei hyväksytä Marin pappeutta, koska hän on nainen. Hän saa kuul-

Pentikäinen ja Risto Leppänen menevät naimisiin vuonna 2001. Mari on itse ommellut hääpukunsa, Ristolla on iso lainafrakki.

la joutuvansa helvettiin. Kokemus on traumaattinen.

”Sain kokea, miltä tuntuu hylkääminen, tuomitseminen ja ulos sulkeminen”, Mari Leppänen sanoo.

Elämä Turun seudun lestadiolaisten keskellä tuntuu raskaalta, ja vuonna 2013 Leppäsen perhe palaa Helsinkiin. He muuttavat Ulvilantielle Munkkivuoreen.

Isoveli Mikael Pentikäinen asuu perheineen niin lähellä, että lapset kipaisevat serkkujensa luo puiston poikki. Äidin koti sijaitsee Munkkiniemessä, ja Espoossa asuu lisää sisaruksia. Mari nauttii suvun läheisyydestä sekä uudesta työstään Kirkkohallituksessa.

Ilman hengellistä yhteisöä jotain tärkeää kuitenkin puuttuu. Mari käy ahkerasti messussa Munkkivuoressa, mutta tuntee olonsa yksinäiseksi. Oma paikka löytyy lopulta hiljaisuuden messuista. Hiljaisuus hoitaa

haavoja, ja Mari löytää kaipaamansa yhteisön Hiljaisuuden Ystävistä.

Piispainkokouksen jälkeen papiljotteja äidin päähän Nykyään Mari käy Helsingissä työmatkoilla. Piispainkokouksen tai kirkkohallituksen täysistunnon jälkeen hän menee äitinsä luokse: hieroo tämän jalkoja, laittaa papiljotteja tukkaan, juo yhdessä iltateetä, jää yöksi. Se palauttaa kokouspykälien jälkeen takaisin arkeen.

Mari saattaa käydä visiitillään katsomassa lapsuudenkotiaan Käpylässä. Aikuisen silmin sen piha on hämmästyttävän pieni. Lapsena sinne mahtui melkein koko maailma. ■

Artikkeli perustuu Johanna Venhon elämäkertaan Kotimatkoja Mari Leppäsen kanssa (Tammi 2024). Myös Mari Leppäsen sitaatit ja lapsuuskuvat ovat peräisin elämäkerrasta.

Mari

”Tässä tämä elämä nyt on”

Alituisen suorittamisen sijaan Sanna Wikström kannustaa hidastamaan ja aistimaan elämää.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA ESKO JÄMSÄ

Onko tämä jotain etanointia, ihmeteltiin, kun Sanna Wikströmin silloinen puoliso perusti Facebookiin Hidasta elämää -ryhmän vuonna 2007. Puoliso oli sairastunut syöpään, ja hänen mieleensä olivat tulleet sanat: hidasta elämää. Ihmettelijät kyselivät, mitä hidastaminen oikeastaan tarkoittaa. Onko se työn vieroksumista?

– Jotkut olivat kauhuissaan, että nyt värvätään tämmöisiä loisia yhteiskuntaan. Samoihin aikoihin alettiin kuitenkin jo puhua downshiftaamisesta, Wikström kertoo.

Pikkuhiljaa Hidasta elämää -Facebook-ryhmän sivuille alkoi tulla keskusteluja, että onko muitakin, jotka eivät jaksa nykyelämän hektistä tahtia.

Alle kolmekymppinen Wikström työskenteli tuolloin lehtitalossa päätoimittajana ja konseptisuunnittelijana sekä kuului talon johtoryhmään.

– Tein siihen aikaan tosi paljon töitä. Ei kun eteenpäin ja tehdään vaan! Ajattelin, että tällä tavalla elämä toimii. Se oli myös niin sanotusti printtimedian kauhuaikaa, kun lehtiä kaatui paljon.

PERHEESEEN OLI myös syntynyt vauva, joka valvoi refluksin takia. Unet jäivät kaikilla vähiin, kun

vauva pulautteli usein, itki ja oli levoton. Sitten puoliso sairastui uudelleen.

Sanna Wikström itse oli palaamassa äitiyslomalta takaisin töihin, jossa esihenkilö ilmoitti, että työnkuva muuttuisi entisestä. Wikströmiä odotti lehtitalon liiketoiminnan johtajan paikka. Olen jäämässä ison jyrän alle, ajatteli Wikström. Luovalle ja ideoita pursuavalle kirjoittavalle ihmiselle paikka tuntui väärältä. Hän ei kokenut olevansa excel-taulukko-tyyppi, eikä liiketoiminnan johtaminen motivoinut häntä. Talousasiat kyllä kiinnostivat, mutta eri tasolla.

Wikström mietti yhden yön.

– Menin työpaikalleni ja sanoin, että kiitos, mutta ei kiitos. Kävelin työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työttömäksi. Siellä oli ihana virkailija, joka sanoi, että ensin pitää saada perheen tilanne tasoittumaan ja sitten mietitään työasioita.

Seuraavaksi Wikström otti yhteyttä lastensuojeluun.

– Sielläkin oli aivan ihana ihminen. Hän sanoi, että nyt teidän pitää saada nukkua ja vauva hoidetaan kuntoon. Sain apua kotiin silloin, kun itse olin aivan loppu, enkä pystynyt ajattelemaan ja järjestelemään asioita.

– Minulla on ollut tällaisia enkeleitä matkalla, Wikström sanoo.

– Jotenkin kaikki saatiin järjestettyä niin, että selvisimme siitäkin vaiheesta elämässä.

AVIOLIITTO EI kuitenkaan kestänyt. Sanna Wikströmistä ja ex-puolisosta tuli työkaverit, kun he perustivat Hidasta elämää -verkkosivut. He ovat tehneet sen eteen töitä yhdessä jo 14 vuotta.

Wikström alkoi kirjoittaa Hidasta elämää -sivustolle yhden jutun päivässä.

– Silloin verkkosivuillemme kirjoittamani aiheet liittyivät usein työhön, koska se oli ollut minulle itselle haastava asia. Selkeä alkuajan taitekohta oli, kun kirjotin jutun Kymmenen syytä hidastaa töissä.

Sivuston kävijämäärä lisääntyi. Wikströmille alkoi tulla hyvinvointialan asiantuntijoilta kyselyjä, voisivatko he kirjoittaa sivustolle omista kokemuksistaan. Nykyisin Hidasta elämä -medialla on noin 50 bloggaria. Media kustantaa hyvinvointikorttipakkoja ja tekee kirjoja kustantajakumppanin kanssa. Äskettäin lanseerattiin Hidasta elämää -sovellus, jossa on mielen hyvinvointia parantavien tekstien lisäksi meditaatioita, podcasteja ja workshopeja.

Kuka?

Päätoimittaja, FM, Sanna Wikström, 44, asuu puolisonsa ja kahden lapsensa sekä Kreikasta tulleen rescue-koira Maggien kanssa Helsingissä.

Mitä?

Hidasta elämää -media ja Paavalin seurakunta järjestävät Hiljaisuuden festivaalin 28.–29.9. Paavalinkirkossa. Sanna Wikström ohjaa tyyneyshetken molempina päivinä.

Motto

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.

”

Tarvitsen työn vastapainoksi sitä, että haahuilen sienimetsässä.

Tai menen saunaan ja uimaan, eikä minulla ole mitään tavoitteita. Kaikki vain virtaa.

– Meidän missiomme on parantaa ihmisen kokemusta elämästä, Wikström sanoo.

– Hidastamisen taustalla on usein kaipuu tai tarve kuunnella, miltä itsestä tuntuu, ja aistia, millaista elämä on. Nykyään olemme koko ajan menossa jonnekin – lopulta hautaan – ja elämän loppumetreillä harmitellaan, kun ei tullut pysähdyttyä ja tuli vain tehtyä.

SANNA WIKSTRÖM sanoo olevansa tosi nopea ajattelemaan ja tekemään. Hän tietää, että mitä kovempaa menee, sitä enemmän sekä keho että mieli tarvitsevat palautumista. Hidastaminen tuo tasapainoa.

– Tarvitsen työn vastapainoksi sitä, että menen mökille ja haahuilen sienimetsässä. Tai menen saunaan ja uimaan, eikä minulla ole mitään tavoitteita missään. Kaikki vain virtaa hitaasti.

Hidastamiseen Wikströmin elämässä kuuluu myös se, että hän tekee kuuden tunnin työpäiviä neljänä päivänä viikossa. Perjantait ovat hänelle luovia päiviä, jolloin hän saa tehdä töitä, jos haluaa, mutta kukaan ei sitä häneltä odota.

Wikströmin perheessä on tapana, että kaikki istuvat ainakin kerran päivässä ruokailemaan yhtä aikaa.

– Jos meillä ei nyt ole aikaa toisille ihmisille ja juoksemme vain tavoitteiden perässä, mitä tästä elämästä jää käteen?

Wikströmin lapsilla on lupa jäädä harrastuksista pois, jos he haluavat mieluummin viettää aikaa kavereiden kanssa.

– Kavereiden näkeminen on tosi tärkeää. Se osoittaa, että arvostaa niitä ihmissuhteita. Eikä

niin, että sanoo jonkun olevan tärkeä ystävä, ja sitten, kun katsoo kalenteria, ei koskaan löydykään aikaa tapaamiselle.

Ennen hidastamista elämä tuntui Wikströmistä ohuelta, venyvältä langalta, jossa oli koko ajan pitkittäispingotus, joka kiristyi kiristymistään ja muuttui ohuemmaksi.

– Nyt näen elämäni pörröisenä tupsuna, joka liikkuu pehmeästi tässä hetkessä moneen suuntaan.

– Merkittävimpiä ovat ne hetket, kun tapaan ihmisiä ja käyn keskusteluja. Opin nauttimaan siitä, että saan elää, vaikka elämässä on myös kurjia juttuja. Mutta nekin todistavat siitä, että olen elossa.

NUORENA Sanna Wikström harrasti pikajuoksua. Hänen samanikäinen juoksukaverinsa ja ystävänsä kuoli vuonna 2016. Kun he tapasivat viimeisen kerran, ystävä sanoi: ”Sanna, tässä tämä elämä nyt oli”.

– Se oli pysäyttävä lause. Tajusin, että häneltä elämä loppui, mutta minun täytyy sanoa joka päivä, että tässä tämä elämä nyt on. Jos olen koko ajan vain hirveällä vauhdilla menossa eteenpäin, en huomaa sitä. ■

Meillä on toivoa, jos pahuus otetaan todesta

Muutos parempaan alkaa siitä, että on valmis tunnistamaan ne varjot, joita peittelee omassa sisimmässään tai joita oma yhteisö sietää käytävillään ja kammioissaan, sanoo pahuudesta kirjoittanut pappi Erkki Jokinen.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

Olisitteko valmis kuulustelemaan vangiksi siepattua vihollista oman ryhmänne pelastamiseksi väkivaltaa käyttämällä, esimerkiksi repäisemällä häneltä kynsiä irti?”

Näin kysyttiin Erkki Jokiselta aikoinaan, kun hän pyrki armeijan laskuvarjojääkärikoulutukseen.

– Ensin ajattelin, että vastaan myöntävästi, kunhan vain pääsen kouluun. Mitä väliä vastauksellani olisi, sillä enhän minä kuitenkaan oikeasti joutuisi sellaiseen tilanteeseen? Mutta sitten tajusin, että en selviäisi omantuntoni kanssa, jos vastaisin kyllä, Jokinen muistelee.

Tuo tapahtuma noin neljänkymmenen vuoden takaa havainnollistaa Jokisen mielestä hyvin sitä, miten helppoa on vetäytyä vastuusta ja vain totella käskyjä, katsoa sivusta tai päättää olla näkemättä sitä pahaa, mitä ympärillä tapahtuu.

– Me emme halua ajatella. Me haluamme nukkua hyvin. Emme ole valmiita ottamaan todesta ihmisen varjoa ja hyväksymään sitä, että se varjo on meitä jokaista lähellä. Vaikka emme itse olisi suoranaisesti osallisia pahuuteen, niin tilanteessa, jossa meille tarjotaan jotakin pahaa turvallisuuden nimissä, me helposti valitsemme sen miettimättä, keitä se mahdollisesti vahingoittaa, Jokinen sanoo.

Muutama vuosi sitten ilmestyi suomeksi Rutger Bregmanin kirja Hyvän historia, jonka keskeinen teesi on, että enemmistö ihmisistä on pohjimmiltaan hyviä. Jokinen luki kirjan tuoreeltaan ja jäi sen herättämänä ynnäilemään elämänsä varrelta ihmisiä, joiden muistaisi tietoisesti tahtoneen hänelle pahaa. Ei niitä oikein löytynyt.

– Mutta ei minulta mennyt kauan, kun tajusin, mikä siinä oli ongelmana. Ihminen voi kyllä olla hyväntahtoinen, mutta samaan aikaan valmis katsomaan sivuun, kun miljoona lasta poltetaan. Tai jopa osallistumaan siihen, kun se on hänen virkatyönsä insinöörinä, junankuljettajana tai vartijana.

IHMISEN PAHUUS on kiusannut Erkki Jokista, pappia, tietokirjailijaa ja valokuvaajaa, niin pal-

jon, että hän käytti lähes viisi vuotta elämästään sen pohtimiseen. Pohdinnan tuloksena syntyi yli 400-sivuinen kirja Ihmisen varjo – esseitä pahuudesta ja toivosta (Suomen Lähetysseura 2024).

Kirja sai alkunsa vuonna 2019, kun Jokinen uutisia seuratessaan kiinnitti huomiota siihen, että antisemitismi näytti jälleen olevan nousussa Euroopassa. Tuolloin Saksan sisäministeri kehotti juutalaisia välttämään uskonnollisten tunnusten käyttöä, koska poliisilla ei olisi mahdollisuuksia turvata heidän koskemattomuuttaan.

Kirjoittamisurakan edetessä Jokisen käsittelemät teemat tuntuivat muuttuvan yhä ajankohtaisemmiksi. Tammikuussa 2021 mielenosoittajat valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon. Helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Eri puolilla Eurooppaa äärioikeisto on saanut lisää valtaa. Samoihin aikoihin, kun Jokinen viime syksynä viimeisteli kirjaansa, terroristijärjestö Hamas iski Israeliin, minkä jälkeen Israel hyökkäsi Gazaan.

Jokinen mainitsee myös kotimaan uutisia: viime vuonna otsikoihin nousseet perussuomalaisten poliitikkojen rasistiset kirjoitukset ja nyt heinäkuussa säädetyn poikkeuslain, jonka nojalla Suomen rajalla maahan pyrkiviä turvapaikanhakijoita voidaan käännyttää ilman valitusoikeutta.

– Amerikkalainen historioitsija Timothy Snyder on sanonut, että aina, kun kuulee sanan ”poikkeus”, pitäisi havahtua. Kun säädetään jotakin sellaista poikkeavaa, minkä vuoksi ihmiset ovat valmiita luopumaan jostakin, mikä on ollut aiemmin itsestään selvää, ollaan hämärällä maaperällä.

– Onhan mahdollista, että tuota meillä kesällä säädettyä poikkeuslakia ei koskaan laiteta käyttöön, mutta jo sen hyväksyminen osoitti sen, kuinka helposti esimerkiksi ihmisoikeuksista luovutaan.

KUN UUTISISSA NÄYTETTIIN vuoden 2021 alussa, miten väkijoukko hyökkäsi Yhdysvaltain kongressitaloon, Erkki Jokiselle tulivat mieleen vuonna 1933 Saksan Nürnbergissä kuvatut filminpät-

kät, joissa ihmiset hurraavat vastavalittua johtajaansa. Hän näki molemmissa tilanteissa joukkohysteriaa ja jonkinlaista täysin pitelemätöntä väkivallan uhkaa.

– Se, mitä yritän kirjallani sanoa, on, että ihmisen hyvyyden varaan on vaarallista rakentaa mitään. Nykyisin helposti ajatellaan, että me olisimme jotenkin suojassa, koska olemme entistä sivistyneempiä tai humaanimpia. Emme me ole. Vuonna 2024 emme esimerkiksi tiedä, missä Euroopan maassa äärioikeisto seuraavaksi nousee valtaan, Jokinen sanoo.

Kirjassaan Jokinen puhuu useampaan otteeseen Kainista ja tämän varjosta. Kertomus Aadamin ja Eevan pojista Kainista ja Abelista on yksi Vanhan testamentin tunnetuimpia ja Jokiselle myös tärkeimpiä. Kain, joka kokee tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, surmaa veljensä. Jo ennen veljessurmaa Jumala varoittaa Kainia, että jos tämä ei tee oikein, on synti ovella vaanimassa: ”Sinua se haluaa, mutta sinun on pidettävä se kurissa.”

– Kertomus Kainista näyttää, kuinka ihmisellä on hämmästyttävä valmius antaa tilaa pelolle, vihalle ja katkeruudelle silloin, kun hän kokee tulleensa tavalla tai toisella loukatuksi. Kainin varjo saa äänestämään johtajaa, jonka ajatellaan palauttavan sen kunnian, jota esimerkiksi poliittinen eliitti, media tai maahanmuuttajat ovat loukanneet, Jokinen sanoo.

Vielä 1920-luvulla Saksa oli turvapaikka monille juutalaisille, jotka olivat Itä-Euroopassa joutuneet vainojen kohteeksi. Jokinen huomauttaa, että vielä 1930-luvun alussakaan kukaan ei uskonut, että juutalaiset joutuisivat Saksassa häirinnän, saati vainon kohteiksi.

– Mutta pieni joukko saksalaisia, ehkä prosentti tai kaksi, alkoi toistaa juutalaisvastaisia iskulauseita. Suuri enemmistö ajatteli, ettei niissä ole päätä eikä häntää, ja lähinnä naureskeli kiihkoilijoille. Mutta lauseita toistettiin ja toistettiin, ja ne alkoivat elää niidenkin mielessä, jotka eivät pitäneet niitä totena, Jokinen kertoo.

– Sanoilla on siis valtava paino. Tämä tuli vastaan taas viime vuoden kesällä, kun pohdittiin sitä, onko poliitikoilla vastuu siitä, mitä he ovat takavuosina sanoneet tai kirjoittaneet. Ajattelen, että meillä on vastuu jokaisesta sanastamme ja siitä, miten puhumme toisista ihmisistä.

VENÄJÄLLÄ JA YHDYSVALLOISSA näkyy Erkki Jokisen mielestä nyt selvästi se, kuinka tuhoisaa on, kun valtaa käytetään uskonnon ja Jumalan nimissä – kun ortodoksipatriarkka puhuu pyhästä sodasta tai evankelikaalisaarnaajat julistavat sotaa moraalittomuutta vastaan.

– Vaikka historiasta ei voikaan suoraan etsiä vertauskohtia, tulee mieleen Saksa, jossa monet kirkolliset vaikuttajat kehottivat ihmisiä äänestämään Adolf Hitleriä, jotta hän palauttaisi moraalisen selkärangan Saksaan.

Jokinen muistuttaa, että Uudessa testamentissakin näkyy sama vaarallinen uskonnon ja vallan kytkös. Jeesus joutui sen uhriksi – vaikka hänen kuolemallaan toki on kristityille myös syvempi, hengellinen merkitys.

Viime aikoina Jokinen sanoo tulleensa entistä varovaisemmaksi sellaisten totuuksien suhteen, joita jokin yhteisö pitää itsestään selvinä ja jotka ovat vaarassa muuttua ideologiaksi.

– Minulle toivo nousee katumuksesta – siitä, että olen valmis tunnustamaan sen kivun, jota toiselle tuotan, Erkki Jokinen sanoo.

– Olen aika kriittinen myös kirkon ja erilaisten hengellisten yhteisöjen suhteen silloin, kun ne myötäilevät valtaa, tai jos kuulen tai näen, että niissä suhtaudutaan johonkin ihmisryhmään heidän ihmisarvoaan loukkaavalla tavalla.

– Minua puhuttelevat aina vain enemmän ja enemmän Jeesuksen sanat ”Totuus tekee teidät vapaiksi”. Voin olla vapaa vain siinä määrin, kun olen valmis tunnistamaan ne varjot, joita peittelen sisälläni tai joita minun yhteisöni käytävillään ja kammioissaan sietää.

Jokinen kertoo kirjassaan myös ihmisistä, jotka totuuden tunnistaminen on ajanut toimimaan oman henkensä uhalla: Saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer nousi Hitleriä vastaan niin julkisissa puheissaan kuin osallistumalla salamurhahankkeeseen. Ortodoksinunna Maria Pariisilainen avasi miehitetyssä Ranskassa yhteisönsä ovet juutalaisille. Ranskan Le Chambonissa kyläläiset piilottivat ja auttoivat pakoon juutalaisia pappinsa Daniel Trocmén johdolla.

Jokinen nostaa esille myös Aleksandr Menin. Hän oli venäläinen ortodoksipappi, joka 1980-luvun lopulla, Neuvostoliiton ollessa romahtamaisillaan varoitti toistuvasti maataan ja kirkkoaan nationalismin vaaroista.

– Men näki jo silloin, että nationalismi johtaa väkivaltaan ja sotaan. Jos kansalle syötetään nationalistista kansallistuntoa vastauksena kaikkiin yhteiskunnan ongelmiin, tilannetta ei lopulta pysty hallitsemaan kukaan.

Menin peloton esiintyminen suututti monet. Syyskuussa 1990 hänet surmattiin kirveellä oman kirkkonsa rappusille.

”Kertomus Kainista näyttää, kuinka ihmisellä on hämmästyttävä valmius antaa tilaa pelolle, vihalle ja katkeruudelle silloin, kun hän kokee tulleensa tavalla tai toisella loukatuksi.

TUTKIMUSMATKALLA PAHAAN – ja varsinkin holokaustin kaltaiseen äärimmäiseen pahaan – ei oikein pysty sivuuttamaan kysymystä, voiko tällaisessa maailmassa olla Jumalaa ja jos on, miksi hän sallii kaiken tämän tapahtua.

– Minä en kykenisi elämään tässä maailmassa sen pahuuden kanssa, jos en uskoisi Jumalaan, Erkki Jokinen sanoo.

Jumalan olemassaolon sijasta hän on kyseenalaistanut sen, onko ihmisen mielekästä edes yrittää järjellä selittää tai puolustaa Jumalaa. Samaa ovat kysyneet holokaustin jälkeen myös monet juutalaiset teologit ja filosofit. Heidän innoittamanaan Jokinen on lukenut Vanhaa testamenttia uusin silmin.

– Sekä niin kutsutuissa valituspsalmeissa että Jobin kirjassa kysytään Jumalalta, miksi sinä olet hylännyt meidät. Minäkin saan huutaa Jumalalle, että en ymmärrä sinun aivoituksiasi enkä hyväksy sitä, että näin tapahtuu. Ja pyytää, että älä hylkää meitä, äläkä anna minun hylätä sinua. Pahuuden rinnalla Jokinen on halunnut pitää esillä myös toivon näkökulmaa, mutta hänelle toivo ei ole mitään kevyttä optimismia ja positiivisuutta. Hänen mielestään aito toivo on mahdollista vain muutoksen kautta: kun pahuus on tunnistettu ja sitä on kaduttu.

– Kirjoitin vähän runollisesti, että toivo on siemen, joka kylvetään pimeään ja kastellaan kyynelillä. Jeesus sanoo vuorisaarnassaan, että autuaita ovat murheelliset. Ajattelen, että murheellisuus ei tarkoita pessimismiä tai negatiivisuutta. Se on parantavaa murhetta, joka ottaa todesta ihmisen pahuuden. Vasta sen läpi voi syntyä toivoa. ■

Uusperhe on kuin elämän korkeakoulu

Nuoret vaikuttajat

rakentavat

tulevaisuutta

NUORTEN

LISÄÄNTYVÄ osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on herättänyt viime vuosina huomiota. Nuorisojärjestöjen puheenjohtajat, nuorten mielenterveysjärjestöissä toimivat nuoret ja yhteiskunnallisesti valveutuneet nuoret tuovat esiin aiheet, joista vanhemmat sukupolvet usein vaikenevat.

Näillä nuorilla on merkittävä rooli yhteiskunnan kehittämisessä, mutta tällainen vaikuttaminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Monet nykyiset päättäjät ovat aloittaneet uransa nuorisojärjestöissä. Esimerkiksi Esko Aho oli aktiivinen Keskustanuorissa, Tarja Halonen YK-nuorisojärjestössä ja Sanna Marin demareiden nuorisoliikkeessä. Nämä esimerkit osoittavat, kuinka nuoruuden toimijuus voi johtaa merkittävään rooliin yhteiskunnassa.

Ylisukupolvinen vaikutusketju muistuttaa, että nuorten ääni on aina ollut ratkaiseva yhteiskunnallisessa muutoksessa. Vastuunkanto ja velvollisuudentunto ovat suuria hyveitä, jotka ohjaavat nuoria merkittäviin tekoihin.

Kuitenkin on oltava hetkiä, jolloin astuu pois uutisten ja maailmantuskan ääreltä ja antaa itselleen luvan levätä. Emme saa antaa velvollisuudentunnon musertaa, vaan on luotettava siihen, että vastuu kantaa hedelmää, kun huolehdimme omasta jaksamisestamme. Nuorten vaikuttaminen ei ole vain harrastus, vaan olennainen osa toimivaa demokratiaa. Emme ole vain tulevaisuuden toivo, vaan jo nyt keskeisiä toimijoita, jotka vievät yhteiskuntaamme eteenpäin.

Jenna Wahlstén Espoo

Kampin kappeliin pääsi kesällä kirkkopassilla

KIITOS NIMIMERKKI Ilpo palautteestasi Kampin kappeliin pääsystä (K&k 29.8.).

KIITOS

HILKKA

OLKINUORALLE tärkeästä aikuisten tunnetaitojen puutteita kuvaavasta kolumnista (K&k 29.8.). Vanhemmat tarvitsevat erossa tukea oman tunnemyrskynsä perkaamiseen ja eron jälkeisen turvallisen yhteistyön rakentamiseen. Tunteet tutkitusti heilahtavat uudelleen toisen vanhemman perustaessa uusperhettä. Viekö oma tunteemme lapselta mahdollisuuden kiintyä hänelle merkitykselliseen lähiaikuiseen vai onko lapsellamme lupa siihen?

Tunneilmapiiri sekä tapamme kohdella toista vanhempaa ja hänen perhettään siirtyvät toimintamallina lapselle. Opitut tunnetaidot ohjaavat lasta reagoimaan sisäistetyllä tavalla myös oman elämänsä haasteissa.

Aikuisena on tärkeä hakea apua omiin kuormittaviin tunteisiin. Esimerkiksi silloin, kun edessä on toisen vanhempansa luota palaava räjähdysherkkä bonuslapsi tai oma lapsemme, joka on saanut kokea bonusvanhemman ihailevan katseen.

Apua on onneksi saatavilla. Uusperheiden Liitto tarjoaa tietoa ja tukea kaikille uusperheille sekä heidän läheisilleen. Lisäksi koulutamme ammattilaisia kohtaamaan monimuotoisia uusperheitä.

Huonosti hoidettu ero haastaa tutkitusti lapsen tulevaisuuden. On hyvä löytää avaimia siihen, miten voisimme olla parhaita versioita itsestämme niin itsellemme kuin lapsillemme.

Kirsi Heikinheimo toiminnanjohtaja, Suomen Uusperheiden Liitto ry

Kampin kappelissa oli tänä kesänä käytössä viiden euron pääsymaksu toista kesää peräkkäin. Vilkkaimpaan turistisesonkiin painottuvalla pääsymaksullisuudella pyritään kattamaan osa Kampin kappelin ylläpitokuluista.

Kesän 2023 pääsymaksullisuudesta saadun palautteen perusteella otettiin tänä kesänä käyttöön kirkkopassi. Kirkkopassilla pystyivät kaikki helsinkiläiset tänä kesänä vierailemaan maksutta Kampin kappelin lisäksi Tuomiokirkossa, Johanneksenkirkossa ja Suomenlinnan kirkossa. Jakopisteitä oli 15.5. alkaen useiden Helsingin seurakuntien kirkkoherranvirastoissa sekä useammassa kirkossa. Olen pahoillani, että viestintämme kirkkopassista ei ollut tavoittanut sinua ennen vierailuasi Kampin kappelissa. Talviaikana eli syys–toukokuussa sisäänpääsy on kaikille ilmainen. Tervetuloa käymään!

Kenneth Koskinen vt. toiminnanjohtaja, Kampin kappeli

Teksti väripohjalla vaikeuttaa lukemista

KIITOS MIELENKIINTOISISTA artikkeleista. Valitettavasti painetun lehden luettavuus on huono. Mustat tekstit vihreällä ja punaisella pohjalla (tai värikkäiden kuvien päällä) tekevät lukemisesta lähes toivotonta lievästi puna-vihersokealle. Luettavuutta ei helpota se, että lehti on painettu ohuelle paperille, josta kääntöpuolen kuvat ja tekstit paistavat läpi.

Jari Kovalainen Espoo

KIITOS PALAUTTEESTA. Pyrimme tekemään lehdessä aikakauslehtimäistä ulkoasua, jossa joillain harkituilla juttupaikoilla on tekstin takana väriä tai kuvia. Valitettavasti säästösyistä paperilaatuamme on jouduttu heikentämään, mikä johtaa mainitsemaasi ongelmaan. Mediamme talous on riippuvainen pääkaupunkiseudun seurakuntien taloudesta.

Pauli Juusela Päätoimittaja

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki

Näin löydät uskon

Me ihmiset olemme erilaisia, ja siksi on mielipuolinen vaatimus, että kaikki osaisivat uskoa yhtä hienosti.

17-VUOTIAS POIKA kärsii suorituspaineista. Makuuhuonehommat eivät tunnu millään rullaavan. Mikä avuksi? No kutsutaan paikalle kaikki kaverit, pannaan valot päälle ja tuijotetaan kaikki hiljaa, josko suorituspaineet siitä unohtuisivat? Eivät unohdu. Ne pahenevat.

Ihmiset etsivät uskoa. Saan paljon kyselyitä älykkäiltä ihmisiltä, jotka haluaisivat uskoa, mutta eivät vain kykene. He ovat koettaneet pinnistää uskoa tavalla, joka vastaa alussa kuvaamani teinipojan tilannetta. Mutta kun usko ei löydy niin. Olen antanut yksinkertaisen ohjeen: ala käydä messussa ja muista iltarukous. Se riittää, ainakin näin aluksi.

KUN OLEN kirjoittanut uskostani, olen saanut myös paljon viestejä, joissa kerrotaan, millä kaikilla tavoin uskon väärin. Minut on kastettu väärin, olen väittänyt armon koskevan vääriä ihmisiä ja tämän lisäksi on monia erilaisia rituaaleja, jotka uskojan täytyy tehdä juuri oikein, tai muuten odottavat helvetin lieskat.

Totta kai noiden viestien lähettäjät osaavat itse toteuttaa sääntöjä virheettömästi. He pääsevät satavarmasti taivaaseen, mutta viettävät iäisyyden ypöyksin. Me loput emme nimittäin usko yhtä hienosti.

ON MIELIPUOLINEN vaatimus, että kaikki osaisivat uskoa sillä fiinillä tavalla, jonka espoolainen diplomi-insinööri on Raamatun perustella laskenut. Osa lukee paljon, ja heillä on aikaa filosofoida ja pyöritellä. Jotkut taas elävät enemmän konkretian kuin ideoiden maailmassa. He eivät välttämättä pohdi asioita, mutta osaavat veistää vaikkapa veneen. Eikä kolmivuorotyötä tekevällä ole välttämättä aikaa pohtia monimutkaisia uskonkuvioita. Ja jos ihminen on huippuälykäs Mensan jäsen, usko voi olla liian absurdia. Tällaiset tyypit juuri päivittelevät minulle, että eivät pysty, vaikka yrittävät.

SIKSI USKOMISEEN riittää se, että rukoilet, käyt messussa, luet Raamattua, ja jos et muuta keksi, niin koeta vaikka tehdä hyvää lähimmäisellesi. Eikä oikeastaan ole muuta mahdollisuutta, sillä ei sitä uskoa voi ajatuksen voimalla pakottaa. Ja jos joku osaa uskoa hienommin, hän voi olla muiden sijaisuskoja, kuten karjalaiset itkijänaiset. Kelpaat Jumalalle myös vajavaisen uskosi kanssa. Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien syntien tähden, ja tuo armo on ehdoton.

TUOMAS ENBUSKE Kirjoittaja on toimittaja, podcastaaja ja isä, tuomas.enbuske@gmail.com.

HAMMASTEKNIKKO

Hammaslääkärikeskus

Hämeentie 60, avoinna ma-to 8–18, pe 8–15, www.eurohammas.fi Katutasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka-, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa hammaslääkäripalvelua.

KAUNIS HYMY VALLOITTAA

· Hammaskiven ja värjäytymien poisto, fluoraus, puhdistus

· Ilmainen hammastarkastus hoidon yhteydessä, muuten vain 15 €

· Hammasvalkaisu 99 €

· Purentakisko 270 €

Hammaslääkäri Ada Tikka alk. 69 € aika 20 min. T A K U U T Y Ö

· Näkymätön oikomishoito alk. 3800 €

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

p. 09 726 2266 p. 040 700 0000

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla.

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi 480 € Ylä- ja alaleuan kokoproteesi 890 €

Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa 149

Korjaukset alk.

○ Ilmainen proteesien tarkistus

Ylä- tai alaleuan kokoproteesi norm. 550€

Palveluja tarjotaan

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

OLETKO PELKOPOTILAS

Hammaslääkäriasema

Proteesit suoraan kevytnukutuksella 20 vuoden kokemuksella

Hämeentie 7, 00530 Helsinki (katutaso)

Luotettavan palvelun erikoishammasteknikot

Hammasproteesien valmistus, huolto ja korjaus.

Varaa aika soittamalla 020 730 7260

• Mannerheimintie 65, 00250 Helsinki

• Retkeilijänkatu 7 B, 00980 Helsinki • Matinraitti 14, 02230 Espoo

Seuraava Kirkko ja kaupunki-lehti ilmestyy 26.9. (varaus 13.9. mennessä)

Fysioterapeutin palvelut kotiin.

Hyödynnä samalla kotitalousvähennys.

Puh. 040 552 9766 - fysioterapeuttikotiin.fi

Fysioterapeutti Jani Jaatinen

KOTIOPTIKOT

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. Pihatyöt omakoti- ja rivitaloihin. 40 € +24 % alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

Syksyn huoneistoremontit varataan nyt meiltä saat kaikki palvelut! Jabell Oy p. 0400 689742, jari@jabell.fi, pyydä arvio!

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit, maalaustyöt ja muu korjausrakentaminen. Linjatekniikka Oy vuodesta 1994. P. 040 050 6180 ja 040 040 9678 toimisto@linjatekniikka.fi

JORMAN REMONTTIPALVELU

Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl.

SIIVOUS JA KOTIAPU

JARI HEIKKILÄ

PUH. 045 1635903

Ystävällisyydellä ja huolellisuudella

Kaikkea apua esim. Kotisiivous, ikkunanpesu, Uuni, sauna, tiskaus, silitys, pyykki, ruuanlaitto, poraus, verhot, ulkoilu (10e/h), kauppa 20e/h (sis.Alv). Kotit.Väh. Jälk. 8e/h. Ei matka ym. Lisiä

Olen parturi-Kampaaja Permanentteja, värjäyksiä, koti- ja palvelutalokäyntejä P. 040 50 50 188 Kaire Laanemäe

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia

Tyhjennetään kuolinpesät, vintit, kellarit . Kaikki pois. P. 040 446 2186

Kaikenlaista kuljetusta alk. 20 €/tunti P. 040 446 2185

Asennan ja opetan kaikkien elektronisten laitteiden käytön kotonasi. -Petteri 044 979 3435, alk. 39€+tehty työ.

Taide-esineet. Arvoirtaimisto. Antiikki. 1900-1980. Artek. Kokoelmat. Kuolinpesät. Käteismaksu/tili. 045 209 8800 Pekka funktiodesign.fi

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Kuolinpesät, vintit, varastot, muutot, lp:t, astioista työkaluihin ym. irtainta. Käteismaksu. P. 040 751 4464.

Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805 www. esajavesaostaa.com

Kuolinpesien osto- ja tyhjennyspalvelu ym. tavaraerät. P. 040 751 4464/Mika.

Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi

Kiinteistönvälitystä

Osaavaa ja asiallista kiinteistönvälitystä, jossa myös kuolinpesän asiat hoidetaan luottamuksella. Soita vaikka heti!

Jukka Norta Kiinteistönvälittäjä, LKV

Puh. 040 046 1415 jukka.norta@roof.fi

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella.

Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Markku Rautanen YKV, LKV [A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

HARKITSETKO ASUNTOSI MYYNTIÄ?

Heidi Juuti

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV 040 500 83 69 heidi.juuti@remax.fi

SK Välitys Oy, Martinlaaksonkuja 1, 01620 Vantaa Heidi

Lakipalveluja

ASIANAJOTOIMISTO N ORROS OY

Asianajoa Helsingissä vuodesta 1930

Perunkirjoitukset, pesänselvitykset, testamentit ja edunvalvontavaltuutukset.

Asianajotoimisto Norros Oy puh. 09 477 0680 www.norros.com

Varaudu elämän taitekohtiin

Jäämistösuunnittelu, testamentit, lahjakirjat, edunvalvontavaltakirjat, hoitotahdot, perukirjat, pesänselvitykset, ositukset, perinnönjaot ym. 050 357 7807 lakirytkonen.fi

TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI

Perhe ja Perintö J Pakarinen Oy VT Jukka Pakarinen OTM, LL.M. Laura Ambagtsheer-Pakarinen

Korkeavuorenkatu 17 A 1, Helsinki puh 09 622 5930

Testamentti 299€, avioehto 355€, edunvalvontavaltuutus 295€, perukirjat, perinnönjaot, ositukset https://perhejaperinto fi

Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym. www.ukkonen.com

ASIANAJOTOIMISTO

KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki

Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com

Hautauspalveluja

Merituhkauspalvelut upeilla aluksilla ja yli 15 vuoden kokemuksella Helsingissä ja Espoossa Merituhkaus on kaunis ja arvokas hautaustapa. Meren äärellä on aina mahdollisuus hiljentyä ja muistella vainajaa.

Lue lisää: www.helsinginvenetaksi. fi/merituhkaukset • P.050 556 6711

HAUTAKIVET

Kaiverrukset ja kunnostustyöt

Edullisesti suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY

Porttipuisto, Vantaa p. 09 756 8200 Espoon keskus p. 09 465 650 www.kivituote.fi

Siivouspalveluja

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

KOTI- JA TOIMISTOSIIVOUSTA myös seniorisiivoukset MM Siivouspalvelut Oy 045 638 5774 Mirja

Kaipaatko apua kodin siivoukseen? Tarjoan luotettavaa ja ammattitaitoista siivouspalvelua Helsingin ja Vantaan alueella. Olipa kyseessä viikkosiivous, ikkunoiden pesu tai suursiivous, huolehdin kodistasi, jotta sinä voit keskittyä tärkeämpiin asioihin. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous. Puh. 040 844 1357 Sähköposti: margaleth77@gmail.com Vantaan Siivouspalvelu Tmi – Puhdasta jälkeä joka kerta!

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Lehti luettavissa myös verkossa: kirkkojakaupunki.fi/ nakoislehdet

Ikkunapesut ja siivoukset. Myös hankalat ikkunat 15v kokemuk. Kotim. voimin hyvin edull. Timo 0440691994.

Ikkunanpesut ja siivoukset ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090

HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS

ke 11.9. klo 19 Körttikodin seurat, Ratak.1aA3. to 12.9. klo 18 Seuratuvan kuoron harjoitukset alkavat: uudet (mies) laulajat tervetuloa! pe 13.9. klo 18 Ankkuri-tilan seurat Mäntsälässä, Keskusk.11. su 15.9. klo 18 Siionin virsien ja Kantelen lauluseurat Pihlajamäessä, Liusket.1; järj. ELY & H-Y. ti 17.9. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiirin syykausi alkaa, Salomonk.17D, 2.krs. ke 18.9. klo 18.30 veisuuta Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo, kahvit klo 18.30. su 22.9. klo 15 seurat Rajamäellä, Patruunat.1. klo 16 lähetysseurat Seuratuvalla, J.Kukkonen, T.Lappalainen, L.Luukkonen; Autotalo, Kamppi. ke 25.9. klo 19 Körttiksen seurat. to 26.9. klo 18 Seuratuvan virsikuoron harjoitukset, tied. helena. untamala@gmail.com. la 28.9. klo 17 sateenkaarikirkkopyhä Kalliossa, It. papink.2; messu, kahvit ja Sv-seurat turvallisemmassa tilassa. su 29.9. klo 16 seurat Tapiolassa, Kirkkop.6, kahvit klo 15.30. TULOSSA: ”On hauska nähdä nyt!” kaikkien tapahtuma la 26.10. klo 12-18 Seuratuvalla, varaa kalenteriin!

Helsingin Rauhanyhdistys

Myrskyläntie 22

pe 4.10. klo 19 syysseurat, Mikaelin kirkko

la 5.10. klo 18 syysseurat, messu, Kallion kirkko

Seurat keskiviikkoisin klo 19, lauantaisin klo 18 ja sunnuntaisin klo 16 ja 18. Tervetuloa!

KAKSIKIELINEN ESIRUKOUSILTA: Joka toinen tiistai alkaen 17.9 klo. 19, Munkkiniemen kirkkossa (Tiilipolku 6, Helsinki). 17.9, Bengt Lassus. 1.10, 15.10, 29.10, 12.11, 26.11, 10.12. Tilaisuus näkyy myös livenä Petruksen seurakunnan Facebook-sivulla (@Petrus församling). Lisää tietoa www.helsinginseurakunnat.fi/petrusforsamling. Esirukousilta on kaksikielinen, tervetuloa!

Vuokralle tarjotaan

Kotimaisin voimin ikkunanpesut vahvalla kokemuksella. P. 040 256 6907/Salonen

Kotisiivousta ja ikkunanpesua

Lähihoitaja Merja Rouvali 045 8520 244 ○ 045 2514 125

Stiftelsen Lillesgården erbjuder förmånliga pensionärsbostäder (ca 30 m2) I Nordsjö, Hfors, ej serviceboende. Tel. 050 555 0477 ons. 10-13.

Henkilöautojen talvisäilytystä 24 km Helsingistä Puh. 0500 717 225

Martinlaakso 2h + k + vh + las. parv., 56,5 m2, siisti. P. 050 531 1797

MARIAANIEN SAARIRYHMÄSSÄ

PÄÄKAUPUNKEJA RAPAKON MOLEMMILLA PUOLILLA

KI RKON KUORI 1/50

HALLITSI EGYPTISSÄ

OSMO A. URAKKA

KANGASTUSILMIÖ - M ORGANA 1/50

MÖYKÄTÄ PYLVÄITÄ

OPPIJÄRJESTELMIÄ

PIMEÄSSÄ LOISTAVA

SEPÄN PAI KKA JUK KA

SODAN JUMALA -MATTO - L ISA

TOSSA

TURHAKE PELTOTYÖ SENTÄÄN SIENELLÄ

PÖYDISSÄ VANKKA SAAVAT NAURAMAAN ROIHUAVIA

TYÖTELIÄS VALITTAVIA

PIKKU MIDINETIN SÄVELTÄNYT LINDSTRÖM NEVA LETTO MUSK

KEHÄRIUTTA ERITTÄIN HYVÄ

SIAN RASVA ELOMAA ÄÄNNELLÄ MYÖS M+ SAUMA

LAULAJALTA JÄÄTYMISTÄ

V ETELÄ

VIREI LLEPANO

VEDEN HALTIJA KUSKATA PAATILLA RYPISTÄÄ -TUOLI

BETLEHEMIN YLLÄ

MIEL ISTE LEVÄ "HOPEALLA"

LEFFALEGENDA SOPHIA KAINOIN

RANNIKOLLA ULI STA

SELVITELLÄ

PÄÄTÄ VAHINKOJA

KOKOSI KALEVALAA

KUUSEN OKSALLA

CALVIN RANDELIN

VANHATAPIO -KOE

JUUTALAISPAPPI

LEVITTÄVÄ KIRJAPAINOSSA

HÄNDELIN MESSIAS

KORVAVAHA

SENNALLE KOHTALOKAS

ALUSSA

LYHYESTI LOOSEJA

VERANTOJA

LÄHEISISTÄ

AUTENTTINEN

22.9.

Sunnuntain evankeliumissa (Mark. 2:23–28) Jeesus kulkee oppilaineen sapattina viljapellon laitaa. Kulkiessaan he katkovat tähkäpäitä, mistä fariseukset arvostelevat heitä.

Siunaus, kynttilät ja viini

SAPATTI ON JUUTALAISESSA kalenterissa viikon seitsemäs päivä. Se alkaa perjantaina auringonlaskun aikaan ja jatkuu lauantain auringonlaskuun saakka. Perheissä, joissa sapattia vietetään, äiti sytyttää sen alkamisen merkiksi kotona kaksi kynttilää ja lausuu siunauksen: ”Jumalalle, joka on pyhittänyt meidät ja käskenyt meidän sytyttää kaksi kynttilää.” Sapattiin voi kuulua myös synagogassa käynti, sapattilauluja, yhdessä ruokailua, sapattileipää ja viiniä.

Hengähdystauko

Yksi Raamatun kymmenestä käskystä on ”muista pyhittää lepopäivä”. Tällä käskyllä oli alkuaan syvä ihmisen ja luonnon hyvinvointiin liittyvä sanoma. Viikossa tuli olla yksi päivä, jolloin ei tehty töitä: ei käyty kauppaa, valmistettu tavaroita tai rakennettu. Silloin levättiin ja annettiin lepopäivä myös muille. Se on yhä radikaali ajatus. Ainakin luonto kiittäisi, jos kerran viikossa hellittäisimme.

Ajan oloon tämä lepoon kutsuva käsky oli johtanut kuitenkin suorittamiseen. Levon, siunauksen ja vapauden päivästä oli tullut moninaisten sääntöjen ja niiden tiukan valvomisen päivä. Tästä esimerkkinä olivat oppineet miehet, jotka puuttuivat tähkäpäiden katkomiseen. Ei sallittua sapattina, he muistuttivat Jeesusta ja tämän oppilaita ja vaativat selitystä, miksi nämä viljapellon laitaa kulkiessaan olivat niitä kuitenkin noukkineet.

tekemiseen ja huoleen

Jeesus vastasi heille terävästi: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.” Näin sanoessaan hän ei mitätöinyt sapattia, oman kansansa tärkeää päivää, vaan muistutti sen alkuperäisestä tarkoituksesta. Sapatti oli määrätty ihmisen ja luonnon parhaaksi. Se oli pyhä päivä, jonka oli tarkoitus tuoda hengähdystauko kaikkeen tekemiseen ja huoleen, ei lisätä niitä.

Maailma alkaisi näyttää toiselta, jos oivaltaisimme, että vuodessa on 52 päivää, joina voisimme katsoa elämää muutenkin kuin työn, kuluttamisen ja suorittamisen näkökulmasta.

Raamatun alussa kerrotaan, että luomisen seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi kaikesta työstään, ja siunasi sen päivän. Niin ihmisenkin tulisi tehdä. Sapatti oli alkujaan levon ja ilon päivä, jolloin katseltiin kaikkea Jumalan luomaa hyvää ja kiitettiin siitä. Sellaista päivää me tarvitsemme yhä.

LAURI MAARALA

Lepopäivän mietiskely

Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstä ja siunasi ja pyhitti sen päivän. Istahda hetkeksi ja mieti, mistä sinä tarvitset lepoa ja mistä haluat vapaata.

Minkälainen päivä toisi sinulle levon? Mille haluisit ”pyhittää” päivän? Mistä iloitset, mistä kiität, mitä siunaat?

MATTI

”Maailma alkaisi näyttää toiselta, jos oivaltaisimme, että vuodessa on 52 päivää, joina voisimme katsoa elämää muutenkin kuin työn, kuluttamisen ja suorittamisen näkökulmasta.

SENIORITALO

HENGELLINEN OHJAAJA LAURI MAARALA s. 27

MUUTA VUOKRALLE PIHLAJISTO N

SOINTUUN, YHTEISÖLLISEEN JA

TURVALLISEEN KERROSTALOKOTIIN.

Esimerkkihuoneisto yksiö alkovilla 31m2.

”Se täällä on kiva, että pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan. Tämmönen asumismuoto takaa sen, ettei koskaan tarvii olla yksin. Aina löytyy juttukaveri ja joku, jolle sanoa päivää.”

”Viihtyvyydestä pidetään kyllä huolta. Kuntopyörä ja soutulaite on ollut kovalla käytöllä, ja parhaillaan odotellaan kerhotilaan biljardipöytää saapuvaksi.”

”Täällä on ihana tunnelma ja vastaanottavainen ilmapiiri. Talo on täynnä aurinkoisia ja välittäviä ihmisiä!”

”Isännöitsijä hoitaa asioita kyllä hienosti ja ottaa meidän toiveet huomioon. Jos jotain on pyydetty niin aina on saatu! Viimeisin aikaansaannos on terassi tossa ja katokset päällä. Se on vähän niinku Hilton-hotellin terassilla istuis.”

As Oy Pihlajiston Sointu on oikeanlainen koti sinulle, joka haluat asua yhteisöllisessä, viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Vuokra sisältää asumisen lisäksi arkea helpottavia palveluita (mm. siivous ja yhteisiä aktiviteetteja). Talosta löytyy kaksioita, yksiöitä ja yksiöitä alkovilla. Kysy lisätietoja ja varaa henkilökohtainen esittelyaika: 010 315 4140.

HELSINKI Yhteinen

Näyttelijä Miia Nuutila lausuu runoja

Helsingin kirkoissa s. 6

Hautaustoimen kulut kasvavat, rahoitus saattaa muuttua s. 4 Antti Regelin ja Liisa-Maria Voipio-Pulkki

Rakas

planeettamme

Tekniikan opiskelija Antti Regelinin syksy täyttyy ilmastoasioista. Hän lähtee marraskuussa

YK:n ilmastokokoukseen Bakuun nuorten ilmastodelegaattina. Sitä ennen hän osallistuu Kestävä tulevaisuus -sarjan keskusteluun Tuomiokirkossa.

Ympäristöasiat ovat kiinnostaneet Antti Regeliniä jo teini-iästä asti. Tärkeä sysäys oli se, kun rovaniemeläisen yläkoulun biologian opettaja näytti oppilailleen Al Goren dokumenttielokuvan Epämiellyttävä totuus, joka kertoo ilmaston lämpenemisestä. Sama viesti kuului muualtakin. Arktisen alueen säät olivat jo muuttuneet, sen huomasi Rovaniemelläkin.

Viimeinen silaus oli opiskelijavaihto Perussa –hyppy Napapiiriltä Päiväntasaajan tuntumaan –jossa saattoi nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja oikeudenmukaisuuden puutteen omin silmin. Regelin halusi alkaa tehdä asioille jotakin, sekä opiskelijapolitiikassa että tulevassa työssään.

Regelin, 28, opiskelee Aalto-yliopistossa ener-

giatekniikkaa ja aikoo valmistua maisteriksi ensi vuonna. Kanditutkintoa varten hän on opiskellut automaatiotekniikkaa ja teki sen alan töitä kuluneen kesän.

NYKYISIN SAAMME lähes päivittäin uutisia sään ääri-ilmiöistä. Eikä vain niistä, vaan eläin- ja kasvilajien sekä ekosysteemien katoamisesta ja ilmansaasteista. Kyseessä on kolme yhteen kietoutunutta ympäristökriisiä, joiden hoito vaatii tekoja heti.

– Itse pidän luonnon köyhtymistä pahimpana ongelmana. Me ihmiset emme voi luoda lajeja kadonneiden tilalle, Antti Regelin sanoo.

Sen sijaan teknisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja energiantuotantoon on kehitetty runsaasti.

– Tekniset ratkaisut ovat jo meidän hyppysis-

sämme. Kunhan emme vain raamita ilmastonmuutosta ”mahdollisuutena”. Alan opiskelijana koen, että suurin este ongelmien ratkaisemiseen on meidän päidemme sisällä.

Opiskelijaporukoissa ilmastonmuutoksesta puhutaan usein.

– Tosi moni nuori on ahdistunut ja solmussa tämän asian kanssa, mutta muuttuuko se toiminnaksi? Nuorten kesken on helppo jakaa käsitys ongelman vakavuudesta, koska me ollaan täällä niin perhanan kauan! Meitä kiinnostaa, miltä täällä näyttää 2080-luvulla. Ja siksi näen toivoa nuorissa, Regelin sanoo.

– Tilanne on tosi vakava, mutta meillä on paljon aitoa kehitystä. Suomalaisessa kontekstissa olemme sitoutuneita päästövähennystavoitteisiin, vaikka toimeenpano ei aina toteudukaan täysin. Myös Eurooppa on kohtalaisen kun-

TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Antti Regelin ja Liisa-Maria VoipioPulkki ovat mukana Kestävä tulevaisuus -keskustelusarjassa. Silloin Tuomiokirkon kattoon on ripustettu valtava taideteos, seitsenmetrinen Gaia-pallo.

nianhimoinen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vertaan siihen, että todella suuri osa maailman ihmisistä ei voi vapaasti ilmaista, että haluaisi muutosta asioihin, tai he eivät ainakaan voi vaatia sitä omilta johtajiltaan.

LOKAKUUSSA HELSINGIN TUOMIOKIRKOSSA keskitytään kestävään tulevaisuuteen samannimisen teemakuukauden merkeissä. Antti Regelin on mukana yhtenä keskustelijana. Hän odottaa tapahtumalta tavallista syvällisempiä keskusteluja kestävyyden tulevaisuudesta.

– Arjessa ei helposti pysähdytä sen äärelle, miten tulemme elämään osana kestävää tulevaisuutta. Se vaatii harmoniaa luonnon kanssa ja ihmisten kesken sekä henkisempiä lähestymiskulmia. Ei riitä, että keskustelemme vain asterajoista, prosenteista tai yksittäisistä kehityshankkeista, toteaa tuleva insinööri.

”

Tekniset ratkaisut ovat jo meidän hyppysissämme.

ENERGIATEKNIIKAN OPISKELIJA ANTTI REGELIN

Tuomiokirkon teemakuukausi alkaa siitä, kun kirkkoon tuodaan brittitaiteilija Luke Jerramin rakentama seitsenmetrinen Gaia-maapallo. Se ripustetaan kirkon keskikruunun paikalle. Pallon alla käydään kuutena päivänä asiantuntijakeskusteluja. Pallo vie ajatukset luomakuntaan lokakuun messuissa, se on katseenvangitsijana useissa konserteissa ja vetää paikalle myös koululaisryhmiä vierailemaan kirkossa.

TAPAHTUMAA ON OLLUT SUUNNITTELEMASSA Tuomiokirkkoseurakunnan luottamushenkilö Liisa-Maria Voipio-Pulkki. Hän työskentelee sosiaali- ja terveysministeriössä johtavana asiantuntijana ja on myös raskaan sarjan kirkollinen vaikuttaja: seurakuntaneuvoston, yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsen sekä nyt myös kirkolliskokousedustaja. Kestävä tulevaisuus -tapahtuman teemat ovat laajat: ilmastonmuutos, luomakunnan tulevaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, globaali vastuu ja rauhantyö.

– Isot teemat liittyvät toisiinsa: aseelliset konfliktit aiheuttavat osaltaan välittömiä ympäristötuhoja. Siksi pyrkimys oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan on myös ilmastoteko. Kaikkea katsotaan luomakunnan varjelemisen ja yhteisen vastuun näkökulmasta, sanoo Voipio-Pulkki. Hän juontaa keskiviikkona 9.10. ensimmäisen keskustelun,

jonka aiheena on Naiset tulevaisuuden tekijöinä.

– Naisten ja tyttöjen oikeudet ovat Suomen kansainvälisen politiikan linjauksissa keskeinen asia. Tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantaminen on tutkitusti avainasemassa köyhyyden vähentämisessä.

Mikä on kirkon rooli tässä isossa keskustelussa?

– Kirkolla on oma tehtävänsä lähimmäisenrakkautta ja toivoa korostavana arvoyhteisönä. Voimme luottaa siihen, että Jumala antaa meille tulevaisuuden ja toivon. Konkreettisesti kirkko on jo hyväksynyt tavoitteen päästä hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä, ja siinä seurakuntien työkaluna on ympäristödiplomi, sanoo Voipio-Pulkki.

– Tuomiokirkkoseurakunnan strategian mukaan seurakunnan tehtävä on osallistua yhteis-

kunnalliseen keskusteluun ja vuoropuheluun. Täällä Senaatintorilla kirkko on keskellä kylää, valtiovallan ja yliopiston välissä. Terassilla ja portailla on aina ihmisiä. Portailla pidetään monenlaisia tapahtumia ja mielenilmauksia, ihan luvan kanssa.

Tapahtuman toteutuksessa ovat mukana myös Kirkkohallitus ja Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus INAR.

Painavien keskustelujen lisäksi Tuomiokirkossa saa taide-elämyksen valtavan Gaia-pallon katveessa.

Palloja on valmistettu kolme, ja ne ovat kiertäneet ympäri maailmaa monenlaisissa paikoissa, katedraaleista kauppakaduille ja yliopistoille. Yksi pallo on ripustettu pysyvästi Dublinin Trinity College -yliopistolle. ■

Kestävä tulevaisuus -teemakuukausi

Helsingin tuomiokirkossa

Keskusteluja:

Ke 9.10. klo 18 Naiset tulevaisuuden tekijöinä. Toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, lääkintöneuvos Kati Myllymäki ja johtava asiantuntija, dosentti Niko

Humalisto. Fasilitaattorina dosentti Liisa-Maria Voipio-Pulkki.

La 12.10. klo 14 Muuttuva Itämeri ja ilmastonmuutos. Johtaja, luontovaikuttaja Saara Kankaanrinta,

professori Mikael Ehn ja piispa emeritus, TT Ilkka Kantola. Fasilitaattori: kappalainen Hannu Varkki.

Ke 16.10. klo 18 Tekoäly, ilmasto ja nuorten tulevaisuus. Eetikko, toimitusjohtaja Anna Seppänen, väitöskirjatutkija Henrikki Salo-Pöntinen ja ilmastodelegaatti Antti Regelin. Fasilitaattori: viestinnän asiantuntija Pietu Korpelainen.

Tulossa kaikkiaan kuusi keskustelua ja lisäksi konsertteja, koululaisvierailuja ja jumalanpalveluksia.

Katso koko tapahtumasarjan ohjelma: helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta

Hautaustoimi tasapainoilee tiukkenevan talouden kanssa

Hautaustoimen kulut ikääntyvässä Suomessa ovat kasvaneet. Toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi rakenteellista muutosta.

TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT ESKO JÄMSÄ

Entistä suurempi taakka, entistä kapeimmilla hartioilla. Näin kuvailee Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Teemu Kylmäkoski toimialansa tilannetta. Seurakunnissa joudutaan miettimään, kuinka selvitä kasvavista hautaustoimen kuluista, kun toiminnan rahoitusta uhkaa kaksi suurta rakenteellista muutosta: sekä kirkon saaman valtion rahoituksen vähen-

tyminen että tapa, jolla valtionrahoitusta jaetaan kirkon sisällä.

Erityisesti hallituksen ajama 20 miljoonan euron leikkaus kirkon saamaan valtionavustukseen voi johtaa hautausmaksujen tuntuvaan nousuun tai siihen, että kirkollisverovaroista maksetaan yhä suurempi osuus hautaustoimen kuluista.

HAUTAUSTOIMI ON kirkolle määritetty lakisääteinen tehtävä, johon on kulunut suurin osa kir-

kon valtiolta saamasta rahoituksesta. Osuus ei ole kaikkialla vastannut hautaustoimen todellisia kuluja, vaan jotkut seurakunnat ovat joutuneet kattamaan hautaustoimen kuluja kirkollisverovaroista. Näin ei pitäisi olla, vaan tavoite on ollut, että valtion rahoitus kattaa 80 prosenttia hautaustoimen kuluista ja loput katettaisiin hautaustoimen maksuilla. Hautojen hoitosopimuksista perittävät maksut taas menevät hautainhoitorahastoon, joka on erillään seurakuntayhtymän muusta omaisuudesta. Rahastossa olevia varoja myös sijoitetaan.

HAUTAUSTOIMEN KULUJA ovat viime vuosina nostaneet yleinen kustannustason nousu, kuolleiden

määrän kasvu ja viimeisimpänä arvonlisäveron korotus.

– Kun vertaa keskiarvolukuja 2010-luvulta ja vaikka vuotta 2022, jolloin Suomessa kuoli 63 000 ihmistä, se tarkoittaa 10 000:n lisäystä kuolleitten määrään. Viimeksi yhtä paljon kuolleita on ollut toisen maailmansodan aikaan, Teemu Kylmäkoski kertoo.

Helsingissä väestö on nuorempaa kuin monissa muissa kaupungeissa, mutta pääkaupunkiseutu kasvaa.

– Helsingissä oli viime vuonna reilut 5 500 hautausta. Samaan aikaan kaikki kulut ovat kasvaneet, polttoaiheet, sähkön hinta, palkat, materiaalit, tarvikkeet, Kylmäkoski luettelee.

Hautausmaamestari

Arttu Hirvonen viimeisteli

kaivettua hautaa Ruskeasannan hautausmaalla Vantaalla.

HAUTAUSMAITA HELSINGIN seurakuntayhtymällä on kuusi: Hietaniemi, Malmi, Kulosaaressa sijaitseva Leposaari, Maunulan uurnalehto, Vantaan puolella sijaitseva Honkanummi ja Östersundom. Krematorioita on kaksi, Malmi ja yhdessä Vantaan seurakuntayhtymän kanssa omistettu Honkanummi. Hietaniemen krematorion toiminnasta vastaa säätiö.

”VALTIO IKÄÄN KUIN

TILAA SEURAKUNNILTA

HAUTAUSPALVELUN JA

ME HOIDAMME SEN NIIN

KUSTANNUSTEHOKKAASTI

KUIN PYSTYMME.

TEEMU KYLMÄKOSKI

– Honkanummen krematorion toinen uuni on yhä pois käytöstä viime vuonna sattuneen toimintahäiriön vuoksi. Tämä on vähentänyt tuhkaustuloja ja pidentänyt odotusaikoja siunaustilaisuudesta tuhkaamiseen, Teemu Kylmäkoski kertoo. Suurin kuluerä hautaustoimessa on työvoima. Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimessa vakituisia työntekijöitä on noin sata, kausityöntekijöiden ollessa palveluksessa työntekijöiden määrä nousee 450:een. Työvoimaa tarvitaan paljon, sillä haudanhoitosopimuksiakin on noin 55 000.

– Verrattuna vaikka puiston kunnossapitoon, hautausmailla on pal-

jon enemmän käsityötä, sillä sopimushautoja hoidetaan yksittäin. On myös itse hautaamiseen liittyvää työtä, hautojen avausta ja peittoa.

HELSINGISSÄ VALTION rahoitus ja hautaustoimen maksut ovat toistaiseksi riittäneet kattamaan kustannukset.

– Valtio ikään kuin tilaa seurakunnilta hautauspalvelun ja me hoidamme sen niin kustannustehokkaasti kuin pystymme. Voittoa hautaustoimella ei ole tarkoitus tehdä, Teemu Kylmäkoski muistuttaa.

Siihen, onko Helsingissä painetta korottaa hautaukseen liittyviä maksuja, ja jos on, niin kuinka paljon, on Kylmäkosken mukaan tällä hetkellä vaikea ottaa kantaa, sillä päätökset ovat kesken.

Entä pitäisikö kirkon jäsenyydestä ja kirkollisveron maksusta sitten olla jotakin hyötyä, edes kuoleman jälkeen? Toistaiseksi hautausmaksut ovat kaikille samat, ainoastaan seurakunnan tilojen käytöstä voidaan periä suurempi maksu kirkkoon kuulumattomilta. Teemu Kylmäkoski ei lämpene ajatukselle jäseneduista, sillä se on vastoin nykyisen rahoitusmallin perusideaa.

– Äkkiseltään voi tietysti ajatella, että totta kai pitäisi saada jäsenetuja, mutta kun hautaustoimi toimii valtionrahoituksella ja valtio on halunnut, että kaikki suomalaiset vakaumukseen katsomatta haudataan ja kaikille on hautapaikka, niin näin se menee.

– Periaatteessa hautaustoimi on tunnuksetonta palvelua. Meillä kaikki saavat samanarvoisen palvelun, onpa sitten ortodoksi, luterilainen, katolilainen, muslimi tai uskonnoton.

Kirkko vastaa pääsääntöisesti kaikkien suomalaisten hautaamisesta. Ruskeasannan hautausmaalla on myös muslimien hauta-alue.

Koripalloseura Touhun Pojat Lauttasaari käyttää seurakunnan liikuntatiloja treenien järjestämiseen. Kuva ei ole Lauttasaaresta.

Lauttasaaren seurakunta ja paikallinen koripalloseura aloittivat yhteistyön

Lauttasaaren seurakunta allekirjoitti elokuussa yhteistyösopimuksen lauttasaarelaisen koripalloseura Touhun Pojat Lauttasaari (ToPoLa) ry:n kanssa. – Seurakuntamme haluaa tukea lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia ja harrastaa. Panostamme ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Tässä liikunnalla on tärkeä rooli, sanoo kirkkoherra Kalle Kuusniemi Kuusniemen tietojen mukaan Suomessa ei ole ollut kovin tavallista, että seurakunnat ja urheiluseurat solmivat kumppanuussopimuksia. Lauttasaaren seurakunta

toimii edelläkävijänä. Sen liikuntatilat mahdollistavat uudenlaisen tavan tehdä yhteistyötä. Yhteistyössä pyritään vastavuoroisuuteen ja molempien etujen yhdistämiseen. ToPoLa käyttää seurakunnan liikuntatiloja treenien järjestämiseen ja saa esimerkiksi kirkon kokoustilat käyttöönsä yhteistyökumppanihintaan.

ToPoLa puolestaan vierailee pitämässä lajiesittelyjä seurakunnan perhekerhoissa ja koululaisten iltapäivätoiminnassa. Myös kirkon jokavuotisessa kevätriehassa seura on mukana.

Oulunkylän tiilikirkolle ei myönnetty purkulupaa

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päättänyt palauttaa valmisteluun Oulunkylän kirkon purkamisluvan. Se vetosi siihen, että Museovirasto ei puolla purkamislupaa. Jaoston mielestä rakennuksen säilymis- ja korjaamisedellytykset tulee tutkia. ”Katsomme, että näin ei ole tehty, sillä rakennukselle ei tietääksemme ole pyritty etsimään uutta käyttäjää seurakunnan ulkopuolelta. Kun Oulunkylän kirkon säilymis- ja korjaamisedellytykset on tutkittu ja niiden pohjalta pyritty varmistamaan rakennuksen tarkoituk-

senmukainen jatkokäyttö, voidaan lupa tuoda uudelleen käsittelyyn”, sanotaan päätöksen perusteluissa.

Oulunkylän seurakuntaneuvosto teki päätöksen kirkosta luopumisesta huhtikuussa 2022. Kuntokartoituksessa oli todettu, että vuonna 1972 rakennettu kirkko vaatisi suuren ja kalliin peruskorjauksen. Lisäksi kaupungin vuokratontin vuokra-aika päättyy 31.12.2025.

Purkamiselle ovat näyttäneet vihreää valoa Helsingin yhteinen kirkkovaltuusto, Kirkkohallitus ja Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli.

Haaga otti käyttöön mobiiliapplikaation

Haagan seurakunta on ottanut käyttöön mobiilisovelluksen. Sovelluksessa on kolme pääkohtaa, Pyhä, Arki ja Me sekä Kalenteriosio, josta löytyy Haagan seurakunnan viikoittainen toiminta. Sovellusta aiotaan käyttää myös esimerkiksi tulevan vuoden rippikouluissa.

LänsiHelsinki

Haagan seurakunta

Virasto: Vespertie 12.

Avoinna ti ja to klo 10–13 sekä puhelimitse ma klo 10–13, p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi. Diakonian ajanvarauspäivystys ti ja to klo 10–11, p. 09 2340 3003.

Osoitteet:

Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7, avoinna ma–pe klo 9–17

Striimaukset Haagan seurakunnan Facebook ja Youtube www.helsinginseurakunnat.fi/haaga

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10. 15.9. Helo, Marte. 22.9. Silin, Kreivi-Palosaari, Nyrönen. Striimataan.

Aamurukous, laudes ke klo 7.30. Striimataan.

Päivärukous, ad sextam to klo 12. Rukous päivän päättyessä, kompletorio pe klo 19. (13.9. Haaga-salissa.)

Iltamessu ke klo 18. 18.9. Silin, Marte. 25.9. Helo, ROK.

Messu ke 25.9. klo 15 Hopeatien palvelukeskuksessa. Kreivi-Palosaari, Marte.

TAPAHTUMIA

Yksin sinun -liedkonsertti ti 24.9. klo 18. Sofia Hiltunen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 5/15 e. Sydänrukouksen avoin ryhmä pe klo 18.15. Hiljainen sydänrukous isä Thomas Keatingin Keskittävän rukouksen (Centering Prayer) harjoitusta mukaillen. Hiljaisuuden joogan® harjoitus su klo 18.30–20.

Käsityökerho ma klo 13.

Lähetysraamattupiiri ma 16.9. klo 14.

Aikuisten sählykerho ma klo 17.30 P.-Haagan ala-asteella.

Lähetyspiiri ti klo 13.

Kunnon kaveri -liikuntahetki 65+ ke klo 10–10.30.

Teematorstai klo 13–14. Klo 12 rukoushetki, klo 12.15 lounas, 6 e, klo 13 ohjelma. 12.9. Kirkollinen media, Kotimaa-lehden päätoimittaja Freja Özcan. 19.9. Silminnäkijänä Tapani Ruokanen, reportteri. 26.9. Mies liperien takana, Paavalin kirkkoherra Kari Kanala.

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokailu 2 e.

Haagan Ääni -kuoron harjoitukset to klo 18.15. Tied. anna.marte@ evl.fi.

Perhekerhot ma klo 17.30–19

Tönöllä, to klo 9.30–11 kirkolla, pe klo 9.30–11 Mariankodissa.

Rento kirjapiiri to 26.9. klo 18. Paul Auster: New York -trilogia. 24.10. Kamala Harris: Totuuden

puolella. Ääniä ja hiljaisuuksia -luennot kirkolla ke klo 19. 30.10. Äänitaiteilija, kulttuurisen äänentutkimuksen dosentti, FT Taina Saarikivi: Hauraiden ja säröisten hiljaisuuksien kuuntelusta. Muut illat 6.11., 13.11., 27.11. Tied. mari.silin@evl.fi. Haagan virtuaalinen pyhiinvaellusreitti – Puistojen Haaga. Reitti löytyy Citynomadi.com-sivustolta. Tunnetko Haagan seurakunnan mobiilisovelluksen? Tied. miika. kolari@evl.fi.

Kannelmäen seurakunta

Virasto ja Klanu: Klaneettitie 6–8 A. Avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 2340 3800, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki

Osoitteet:

Kannelmäen kirkko ja seurakuntakeskus, Vanhaistentie 6 Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8

Seuraa somessa:

FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet

IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET

Kannelmäen kirkossa: Messu sunnuntaisin klo 10. Ehtoollishetki keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Klanun Mummola la 14.9. klo 10–13 Klanulla. Mummola täyttää 10 vuotta! Koko perhe on tervetullut laulamaan, leikkimään ja askartelemaan yhdessä vapaaehtoisten mummojen kanssa.

Bible Study Circle in English on Mondays from 4 PM to 5.30 PM at Klanu. This is a chance for people from different backgrounds to come together and talk about the teachings in the Bible. Open to anyone.

Monikulttuurinen ilta – Multicultural evening at Klanu ke 18.9. klo 17–19 Klanulla (parillisilla viikoilla

keskiviikkoisin). Tule tapaamaan uusia ihmisiä, vaihtamaan ajatuksia muiden kanssa, kertomaan omasta kulttuurista ja oppimaan muista kulttuureista. Voit tulla yksin, kaksin tai koko perheen voimin. Kaikenikäiset ovat tervetulleita. Tiedustelut Ali Kazemi, p. 09 2340 3812, ali.kazemi@evl.fi.

Työtupa ti 17.9. klo 15–18 Klanulla. Avoin käsityö- ja askarteluhuone. Lauletaan yhdessä to 19.9. klo 10.15 kirkossa. Avoin yhteislaulutilaisuus kanttori Anne Myllylän kanssa.

Viittomakielinen raamattupiiri ti 24.9. klo 15 Klanulla. Vieraana pastori Markku Vuorinen. Lähetyspiiri ti 24.9. klo 17–18.30 Klanulla. Avoin piiri lähetyksestä kiinnostuneille. Eläkeläisten päivähetki ke 25.9. klo 12.30–14 Klanulla. Tervetuloa tapaamaan muita eläkeläisiä. Kahvi- ja sämpylätarjoilu.

Syysretriitti la 19.10. klo 9.30–15

Malminkartanon kappelilla. Etsimme voimaa pimenevään syksyyn. Vapaaehtoinen ruokaraha seura-

kunnan diakoniatyölle. Ilmoittautuminen ma 14.10. mennessä konsta.korhonen@evl.fi.

Apua ja tukea. Diakoni tavattavissa ilman ajanvarausta Paikassa, Kaaren -1. krs, tiistaisin klo 12–15.

Munkkiniemen seurakunta

Virasto: Raumantie 3. Avoinna ti klo 9–13, ke klo 13–16 ja to klo 9–13. Palvelemme myös puhelimitse p. 09 234 05100 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@evl.fi.

Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Munkkiniemen kirkko, Tiilipolku 6

JUMALANPALVELUKSET

Munkkivuoren kirkko: Messut su klo 11. 15.9. Frilander, Meriranta ja Helsingin Seniorilaulajat -kuoro, johtaa R.W. Ahlberg. 22.9. Vähäkangas, Meriranta. 29.9. Hartikainen, Meriranta. Munkkiniemen kirkko:

Menokasvo

Runot tuovat elinvoimaa ja kirkkautta syysiltoihin

Miia Nuutila esittää runoja Sinikka Haapasen kanssa Helsingin kirkoissa syys-lokakuussa. Rakkaudesta runoon -tilaisuuksissa on kuultavissa klassikkorunoja muun muassa Eino Leinolta ja Aale Tynniltä sekä modernimpia runoja Eeva Kilveltä, Aulikki Oksaselta ja Tommy Tabermannilta

– Kun aloimme työstää yhteistä esitystä, meillä molemmilla oli jo valmiina paljon iltaan sopivia runoja. Ne loksahtivat yllättävän hienosti yhteen, kertoo näyttelijä Miia Nuutila yhteistyöstä lausuja Sinikka Haapasen kanssa.

Runojen lomassa muusikko Antti Paavilainen esittää muun muassa Tapio Rautavaaran sävellyksiä.

– Runojen sanoja ja sisältöä on tärkeää kuunnella tarkasti, joten tutut laulut antavat välillä lepuutusta aivoille, Nuutila sanoo.

Hänen mukaansa runoesityksen tarkoituksena on luoda ihmisille toivoa ja lohdutusta, Jumalan ja elämän pyhyyden läsnäoloa. Samalla pyritään tuomaan syysiltoihin kauneutta ja lisää-

mään ihmisten yhteenkuuluvuutta.

– Runot tarjoavat parhaimmillaan ihmisille elinvoimaa ja kirkastusta, mikä on hyvin puhdistavaa. Mikä sopisikaan paremmin niiden esittämiseen kuin rauhoittava kirkkotila.

Runokiertue alkaa Tapiolan kirkosta, joka on myös Nuutilan ja hänen puolisonsa Antti Paavilaisen kotikirkko. Muut esitykset nähdään Helsingin kirkoissa.

MARJO KYTÖHARJU

Rakkaudesta runoon, ihminen on ihmisen toivo -tilaisuudet la 14.9. klo 16 Tapiolan kirkossa, la 21.9. klo 18 Myllypuron kirkossa, su 22.9. klo 18 Oulunkylän puukirkossa, su 13.10. klo 18 Lauttasaaren kirkossa, to 24.10. klo 18 Mikaelin kirkossa, la 26.10. klo 16 Kannelmäen kirkossa ja su 27.10. klo 18 Puotilan kappelissa. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelman maksu 10 e.

ANTTI RINTALA

Runot ovat antaneet näyttelijä Miia Nuutilalle voimaa ja lohtua jo nuoresta tytöstä saakka.

Messu su 22.9. klo 13. Vähäkangas, Meriranta.

Levollisuuden messu la 14.9. klo 18. Radioidaan. Frilander, Meriranta, Valtonen ja seurakunnan kuoro.

TAPAHTUMIA

Ruudun lumo -luento, Sari Autio, to 12.9. klo 18 Munkkiniemen kirkossa. Digihyvinvointia perheisiin ja omaan elämään. Mediakulttuuri ja digitaaliset ympäristöt tarjoavat kasvuun moninaisia aineksia, mutta vähänlaisesti suuntaviivoja hyvinvointiin, osallisuuteen ja toisten ihmisten huomioimiseen liittyviin valintoihin.

Juhlakonsertti – Mustarastas to 19.9. klo 19 Munkkiniemen kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Lähetyksen ilta la 21.9. klo 16 Munkkiniemen kirkossa. Olle Eriksson, SLS, kertoo työstään Namibiassa ja Namibian itsenäisyysprosessin kulusta.

Ilta tulilla to 26.9. klo18–20 Munkkivuoren kirkon pihalla. Omat paistettavat mukaan.

Vauvan päivän iltasoitto pe 27.9. klo 17.30–18 Munkkiniemen kirkossa. Ilmoittaudu ti 24.9. mennessä leena.eronen@evl.fi. Mukaan mahtuu 10 vauvaa. Tilaisuus järjestetään, jos ilm. on vähintään viisi. Vapaaehtoisten koulutus: Muistisairaan kohtaaminen la 28.9. klo 10–13 Munkkiniemen palvelukeskuksessa. Ilmoittautumiset pe 20.9. mennessä heli.sipila@hel.fi, p. 09 3104 4965.

Pitäjänmäen seurakunta

Toimisto: Avoinna ti, pe klo 12–15, ke klo 13–16, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi

Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki

JUMALANPALVELUKSET

Messu ja lähetyslounas su 15.9. klo 10. Vuori, Kekäläinen, Ahola. Lounaalla tuhtia kasviskeittoa ja jälkiruokapiirakkaa. Hinta 10 e, 3–12-vuotiaat 5 e. Ruokaa voi ostaa omiin rasioihin, jos sitä jää. Messu su 22.9. klo 10. Kekäläinen, Luoma, Ahola. Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18.

TAPAHTUMIA

Vaihtopäivä ti 17.9. klo 15–18 kirkolla. Kiertoon voi tuoda puhtaita ja ehjiä vaatteita, jalkineita, leluja ja kodin pientavaroita, kuten astioita.

Kaikenikäisten olkkari ke 25.9. klo 15–18 kirkolla. Välipalaa, pelejä, askartelua. Piispa Teemu Laajasalo paikalla noin klo 16.30. Iltaruoalla klo 17 eteläisen Afrikan makuja, hinta aikuisilta 3 e. Mukana Suomen Lähetysseuran Päivi ja Sakari

Löytty.

Viikkomessu ja seurakuntatilaisuus ke 25.9. klo 18. Keskustelua yhteisöllisyydestä, johtajuudesta, kumppanuudesta. Päivi ja Sakari Löytyn tulojuhla Namibiasta. Piispa Teemu Laajasalo, kirkkoherra Maika Vuori, sos. neuvos Birgitta Rantakari, TT Eero Junkkaala, luottamushenkilö Dora Puhakka. Juontaa pastori Siiri Luoma ja luottamushenkilö Ilari Rantakari. Päiväkerhon avoimet ovet to 26.9. klo 9–11.30. Ohjelmaa, yhdessäoloa, muskari klo 9.30. Keskustelemassa piispa Teemu Laajasalo ja tutkijauran lasten psyykkisestä kehityksestä tehnyt psyk. prof. emerita Lea Pulkkinen. Seniorien päiväkahvit to 26.9. klo 13. Piispa Teemu Laajasalon kyselytunti. Yhteistyössä alueen eläkejärjestöt.

Keskusta

Tuomiokirkkoseura kunta

Virasto: Bulevardi 16 B. Ma klo 9–15, ke klo 12–17, puhelimitse ja sähköpostitse myös ti klo 9–12, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko

Osoitteet:

Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29, ma–la klo 9–18, su klo 11–18

Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23, ma, ti, to klo 9–15, pe klo 9–14

Suomenlinnan kirkko, Suomenlinna C43, to–la klo 12–16

Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6, ti–pe klo 12–15

Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28

Annankulma, Annankatu 14D

Pihasali, Bulevardi 16 B, sisäpiha Katajanokan seurakuntakoti, Kauppiaankatu 8–10 B

Meritullin kerhohuone, Meritullintori 3

Seuraa meitä: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo, @helsinkicathedral, @ suomenlinnankirkko

Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Messu su klo 10 Tuomiokirkossa (myös Youtube), 22.9. muistimessu, klo 10 Vanhassa kirkossa, klo 10 Anglikaanien messu ja pyhäkoulu Agricolan kirkossa, klo 12 Hyvän toivon kappelissa, klo 14 Suomenlinnan kirkossa kuukauden 1. su ja juhlapyhinä, klo 18 Tuomasmessu Agricolan kirkossa.

Perinteisen kaavan messu su 22.9. klo 12 Agricolan kirkossa.

Mukava

ja helppo kaste

Kastepäivässä iloinen asia on tehty mahdollisimman mukavaksi ja helpoksi la 28.9. klo 13 ja 14 Mikaelinkirkossa, Emännänpolku 1. Kastaa voidaan pieni tai isompi lapsi. Mukaan mahtuu myös lapsen lähipiiri. Seurakunta tarjoaa kauniit puitteet sekä juhlakahvit ja mehut. Kastepäivä on yhteisöllinen juhla, jossa kastetaan useampi lapsi.  Lapsi voidaan kastaa, jos ainakin toinen huoltajista kuuluu kirkkoon ja huoltajilta on lupa. Tarvitaan ainakin yksi konfirmoitu ja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon kummi. Jos kummin löytäminen mietityttää, ole yhteydessä. Tervetuloa myös toisen seurakunnan alueelta.  Ilmoittautumiset ja lisätietoja 19.9. mennessä pastori Jenni Kahenvirta p. 050 414 7273 tai jenni.kahenvirta@evl.fi

Agricolamessu ke klo 18 Agricolan kirkossa.

Päivämessu to klo 12 Tuomiokirkossa.

Tuomasyhteisön viikkomessu to klo 17.30 Agricolan kirkossa.

Iltamessu la klo 18 Tuomiokirkossa.

TAPAHTUMIA

Annankulmassa:

Diakonian ajanvaraus alueesi diakoniatyöntekijältä puhelimitse, sähköpostilla tai netin yhteydenottolomakkeella. Ajan voi varata myös ke klo 12–12.30 puhelimitse tai paikan päällä Annankatu 14 D ja Länsisatamankatu 26 (Hyvän toivon kappeli). Yhteystiedot kirkkoherranvirastosta tai netistä. Annankulman olohuone ke klo 11, to klo 11 ja pe klo 9.

Bulevardin pihasalilla: Naisten raamattupiiri ma klo 14. Miesten raamattupiiri ma klo 18. Avoin raamattupiiri to klo 16.30.

Hyvän toivon kappelilla:

Hiljaisuuden jooga pe 13.9. klo 17. Perhekerho ma ja ti klo 9.30.

MLL:n iltaperhekerho ma klo 17. Yhteisöruokailu ma klo 17. Vauvaperhekerho ti klo 13. Kappelikahvila ti klo 14. Konservatorion opiskelijoiden konsertti 24.9.

Perhekahvila pienperheille ti 17.9. klo 17.

MLL:n perhekerho ke klo 9.30.

Gospel & Prayer su 22.9. klo 14.

Tuomiokirkolla:

Päivärukous ma ja pe klo 12.

Aamurukouspiiri ma klo 7.30 tapulin alakerrassa. Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki ma klo 18 kappelissa. Rukoushetki rauhan puolesta ti klo 12.

Lankapiiri ti 24.9. klo 18 kryptassa. Konsertti: London Imperial College Chamber Choir ke 25.9. klo 19.30.

Tuolijumppa ke klo 9.30 kryptassa. Päiväkonsertti ke klo 12. Kristillinen meditaatio ke klo 18 kappelissa.

Psalmien luenta la 14.9. klo 13–17 kappelissa.

Choral Evensong su 22.9. klo 16. Vanhalla kirkolla: Päiväkonsertti ti klo 12. Lasten ja nuorten kuoro Vanhan kirkon Varpuset ke klo 16–18. Urkumusiikkia ja lepoa kirkossa to 12.9. klo 18.

Ekumeeninen luottamuksen rukoushetki to klo 9.30. Koululaisten Olkkari to klo 14. Musaryhmä to klo 18. Luomakuntakerho pe klo 15.30–17.

Raamattupiiri pe 20.9. klo 18. Katajanokan seurakuntakodilla:

Perhekahvila pe klo 10.

Meritullissa:

Seniorinaisten jumppa ma klo 10 ja klo 11.

Perhekerhon liikuntakerho ti klo 9.30.

Perhekerho to klo 14.30.

Mikael Agricolan kirkolla: Diakoniaruokailu ti klo 12 kryptassa. Ateria 1 e.

Tribe-tiistai ti klo 16.30.

SenioriFoorum. Ke 18.9. klo 13 Mistä tänään puhutaan eduskunnassa? Kansanedustaja Ben Zyskowicz. Ke 25.9. klo 13 Lehti puusta variseepi – vanhat koululaulut, emeritus professori Reijo Pajamo.

After school ke klo 15. Perhekerho pe klo 9.30.

Nuortenilta Arska pe 20.9. klo 18 kryptassa.

Suomenlinnan kirkolla:

MLL:n perhekahvila ti klo 9.30 kryptassa.

Koululaisten Olkkari ti klo 14 kryptassa.

Rukouksen ja ylistyksen ilta ke klo 18 kryptassa. Avoimet torstaikahvit to klo 14 kryptassa.

Tuomiorovastikunnan omaishoitajien virkistysretki to 3.10. Mathildedalin ruukkikylään. Lähtö Kiasman edestä linja-autopysäkiltä klo 9, paluu klo 17. Hinta 20 e sisältää matkat, opastuksen, lounaan ja kahvin. Ilmoittautuminen 1.–20.9. ja lisätiedot diakoni Maija Åker, p. 09 2340 6370. Mahdollisuus keskusteluun päivittäin p. 09 2340 6102, klo 9–18. Pappi tavattavissa to klo 15–17 Tuomiokirkossa. Ajankohtaiset tiedot toiminnasta helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta.

Kallion seurakunta

Virasto: Itäinen papinkatu 2. Avoinna ti, to klo 9–14, ke klo 12–17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: helsinginseurakunnat.fi/kallio

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2 Seurakuntakoti, Siltasaarenkatu 28 Nuorten Talo, Toinen linja 8 Sintti, Kalasatamankatu 20

JUMALANPALVELUKSET

Kallion kirkossa: Yksinkertainen messu maanantaisin klo 18. 16.9. Partti. Kuolleiden lasten muistopäivän hartaus ma 23.9. klo 18. Lindfors, Pyylampi, Mäki-Kokkila. Matkalaisen messu tiistaisin klo 18. 17.9., 24.9. Helanne. Meditatiivinen rukouslaulumessu keskiviikkoisin klo 18. 18.9. Lindfors, Klemmt, Anima Mea, joht. Pohjola, 25.9. Kelttimessu Partti, Klemmt, Anima mea, joht. Vuori. Kivimessu torstaisin klo 18. 19.9., 26.9. Ruuttunen, Niskala. Iltamessu perjantaisin klo 18. 13.9.,

20.9. Hynninen. Raamatunlukua klo 17.

Tuomasmessun ehtookellot la 14.9. klo 17.

Messu su 15.9. klo 10. Roininen, Partti, Pyylampi, Hiljaa Ensemble, joht. Jukka Jokitalo.

Messu su 22.9. Partti, Ruuttunen, Oksanen, Niskala, Klemmt.

Alppilan kirkossa:

Tasausmessu sunnuntaisin klo 16. 15.9. Roininen, Pyylampi, 22.9. Partti, Oksanen, Helsingin Laulu, joht. Hanna Remes.

TAPAHTUMIA

Sydänrukous-hiljentyminen tiistaisin klo 8.30–9 Kallion kirkossa.

Nuorten ilta Kalasataman Sintissä maanantaisin klo 17–21, Kalasatamankatu 20. Tarjolla on pelejä, hyvää seuraa ja pientä välipalaa.

Sibelius-Akatemian tutkintokonsertti ma 16.9. klo 16 Kallion kirkossa. Leevi Lipponen, urut. Vapaa pääsy.

Virsiä ja viiniä ti 17.9. klo 19–21. Tervetuloa laulamaan hyvässä seurassa toivevirsiä mukavuusalue HOBiin, Capellan Puistotie 2. Tilaisuuden juontaa Saana Pukkio, kanttorina Tommi Niskala. Mukana Kalasataman alueen papit Saimi ja Visa.

Torstaina iltapäivällä klo 13 Kallion kirkossa. 19.9. Sodasta selvinneet miehet – millainen perintö jälkeen tuleville? Päivi Istala haastattelee sotahistorioitsija, tutkija Jenni Kirvestä. 26.9. Kaappiluterilainen kansa, Anneli Portman Sirkku Nyströmin haastattelussa. Aamupuuro tiistaisin klo 8.30–10.30 Siltasaarenkatu 28, kerhotiloissa. Tarjolla on puuroa, kahvia, teetä ja leipää 2 euron hintaan.

Alppilan kirkon ruokailu tiistaisin klo 11–13 ja keskiviikkoisin klo 17–18.30. Saat 2,5 eurolla hävikistä kokattua ruokaa. Tervetuloa syömään.

Kallion kirkon kahvila torstaisin klo 11–15. Keittolounasta ja muita kahvilaherkkuja on tarjolla. Keittoa niin paljon kuin jaksaa syödä ja uunituoreita sämpylöitä 5 euron hintaan, lounaskahvi 1 euron. Alppilan kirkon aamupala perjantaisin klo 9–11 hintaan 2,5 euroa. Tule vapaaehtoiseksi Kallion seurakuntaan! Tehtäviä löytyy muun muassa messuissa, retriittitoiminnan avustajana, tornioppaana, kahvituksissa ja yhteisöruokailuissa. Voit myös itse ehdottaa toimintaa, jota haluaisit seurakunnassamme toteuttaa. Lisätiedot maarit.vansanten@evl.fi.

Lauttasaaren seurakunta

Seurakunnan infopiste: Myllykallionrinne 1b, kulku sisäpihan kautta. Avoinna ma–pe klo 10–18, p. 09 2340

4300, lauttasaari.srk@evl.fi

Tila- ja toimitusvaraukset: p. 09 2340 4324, lauttasaari.srk@evl.fi

Osoitteet:

Lauttasaaren kirkko, Myllykallionrinne 1b, avoinna ma–pe klo 10–18, viikonloppuisin tilaisuuksien mukaan.

JUMALANPALVELUKSET

Messu sunnuntaisin klo 11. Iltakirkko keskiviikkoisin klo 18–18.30. Vauva- ja taaperokirkko 14.9. klo 16–16.30. Kansanlaulumessu ja kansallispukujen tuuletus 22.9. klo 11.

messa ja Lauttasaaressa to 19.9. klo 18–20.30. Asiantuntijapuheenvuoroja, musiikkia ja valokuvanäyttely. Yhteistyössä Lauttasaari­Seuran kanssa.

Raamattupiiri to 19.9. klo 18 Vattuniemi­tilassa, C­rappu, 2. krs. Sinä vai digilaite? Kumpi määrää? Luento ja keskustelutilaisuus 23.9. klo 18–19.30 kirkkosalissa. Puhumassa muun muassa neuropsykologian erikoispsykologi Nina Sajaniemi.

Perheiden syysaskarteluilta 26.9. klo 17.30–19 D­rapussa.

Wine & Worship – kansainvälinen ilta 27.9. klo 18–20 Kirkkokahvilas­

Puistojen Haaga -pyhiinvaellus

Kaupunkipyhiinvaellus kutsuu katselemaan alueelle ominaisia paikkoja, pysähtymään hetkeksi ja pohtimaan omaa elämää.

Haagan uusi virtuaalinen pyhiinvaellusreitti julkaistaan su 8.9. Huopalahden kirkon messun ja lounaan jälkeen. Kirkosta lähdetään vaellukselle, jonka reitti löytyy Citynomadi. com ­sivustolta. Se on kuljettavissa mobiilisovelluksen avulla myös omatoimisesti. Reittivihkosia saa kirkolta.

Erilaisina yhdessä

Fokuksen parisuhdepäivässä opettelemme ymmärtämään toisiamme paremmin ja etsimme keinoja nähdä erilaisuutemme rikkautena. Toiminnallinen ja voimavarakeskeinen iltapäivä koostuu pienistä virikkeistä, ohjatusta työskentelystä yksin ja parin kanssa sekä keskustelusta pienessä ryhmässä.

Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä la 21.9. klo 13–17. Fokus, Pasilan Asema­aukio 1 A.

Osallistumismaksu 15 e/henkilö sisältää ohjelman ja puolivälin kahvitarjoilun. Päivää ohjaavat Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari Samassa veneessä ­työstä. Kysy lisää ja ilmoittaudu 18.9. mennessä tuula.tynja@gmail.com

Yhteistyössä Töölön seurakunta ja Kansan Raamattuseuran parisuhdetyö.

TAPAHTUMIA

Sari-Aino Tolosen taidetta 2.9.–30.9. kirkkosalin ja B­rapun aulassa.

Raamatun matkassa – Kristityn elämän tienviittoja. Eero Junkkaalan luento ma 16.9. klo 18–20 kirkkosalissa. Infotilaisuus vapaaehtoistyöstä ti 17.9. klo 18–19 seurakuntasalissa. Teetarjoilu.

Torstaipiiri 19.9. klo 13–14.30 seurakuntasalissa. Vieraana kanttori Marjukka Andersson.

Selviytymisen aika – Välähdyksiä sodan jälkeisestä elämästä Suo-

Alpha-kurssi 3.9.–12.12. tiistaisin klo 18–20 Kirkkokahvilassa, B­rappu. Ilmoittautumiset markus.ek@ evl.fi.

Omaishoitajien retki Mathildedalin ruukkikylään to 3.10. klo 9–17. Hinta 20 e sis. matkat ja ruoan. Ilmoittautumiset Maija Åker, p. 09 2340 6370.

Paavalin seurakunta

Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14, p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi

Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5

JUMALANPALVELUKSET

Messu 15.9. klo 10. Kanala, Koivisto, Pellikka. Liikuntasunnuntain messu. Liikuntatarvikkeiden keräys

Zimbabween 13.–15.9. klo 9–15. Puolen tunnin messu 18.9. klo 18. Rannanpää­Kortelainen. Messu 22.9 klo 10. Kopperoinen, Valkeapää. Puolen tunnin messu 25.9. klo 18. Flinck, Pellikka. Messu 29.9 klo 10. Aitolehti, Kanala, Saarikko.

TAPAHTUMAT

Ystävyydenkahvila ti klo 14–15. Lempeä liikunta ti klo 13.15–14. Gospel dance 12.9.–7.11. torstaisin, parittomin viikoin klo 18–19. Ei ilm. Maksuton.

Syyspäiväkirja to klo 17–19 alkaen 19.9. Terapeuttisen kirjoittamisen ryhmä. Ilm. viim. 16.9. virkkunenjulia@gmail.com.

Satutäti Elo vierailee. Sahramin perheaamu pe klo 10–11, Kangasalantie 11. Leikkiä ja vaihtuvia teemoja. Tule yhdessä lapsen kanssa. Kalasataman perheaamu ma klo 9.30–11, Kalasatamankatu 20. Yhteisöllinen aamu perheille, leikkiä lapsille, tarjolla kahvia. Suloista urkumusiikkia vauvoille pe 27.9. klo 10–10.30. Urkurina Valtteri Saarikko. Tule vauvasi kanssa leppoisasti kirkkoon. Tarjolla kahvia, kirkko avoinna klo 11 saakka.

Hiljaisuuden festivaali la–su 28.9.–29.9. La Varjot ja rauha. Su Valo ja turva. Lisätiedot Paavalin nettisivut.

Töölön seurakunta

Virasto: Jalavatie 6b. Avoinna ma, ti klo 10–15, puhelimitse ma, ti, pe klo 10–15, p. 09 2340 6300, toolo.srk@evl.fi

Osoitteet: Meilahden kirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6b

Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs seurakuntatoolo.fi

JUMALANPALVELUKSET

Temppeliaukion kirkko:

sa. Mitä jos en jaksa? – Luento ja keskustelutilaisuus 7.10. klo 17–19. Mukana Terapeuttiville eli Ville Merinen. Keskustelua nuorten hyvinvoinnista ja vanhemmuuden haasteista. Kahvit klo 17–18 seurakuntasalissa, luento klo 18–19 kirkkosalissa.

Rukouspiiri tiistaisin klo 18–19 Vattuniemi­tilassa, C­rappu, 2. krs. Seniorijumppa keskiviikkoisin klo 12.05–12.50 liikuntasalissa, C­rappu. Maksuton. Käsityöpiiri ma 23.9. klo 13–14.30 B­rapun aulassa.

Koti puhtaaksi luonnollisesti to 10.10. klo 13.30–15. Ilm. viim. 3.10. birgitta.huhtaluhta@evl.fi, p. 050 380 4198. Maks. kahdeksan osallistujaa. Maksuton. Diakonian neuvonta ja ajanvaraus p. 050 433 9846. Omaishoitajien rovastikunnallinen retki Mathildedalin ruukkikylään Saloon 3.10. klo 9–17. 20 e sis. matkat, opastuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. ja info 2.–20.9. Maija Åker p. 09 2340 6370. Luovuus voimavarana kasvuryhmä 7.10.–18.11. ma klo 13–15. Ilm. p. 040 556 9079 tai ext­tuula.paasivirta@evl.fi. Luovaa raamattutyöskentelyä la 19.10. klo 13–16 yläsalissa. Tutustumme Raamatun teksteihin erilaisten menetelmien avulla. Ilm. kirsti.hietalahti@evl.fi tai p. 050 380 4184.

Jussi Partion maalauksia aulagalleriassa 4.9. alkaen. Avoinna ma–ti klo 11–13, ti–to klo 11–15, to klo 16–18 ja tilaisuuksien yhteydessä. Muskarit 0–3­vuotiaille. Ilm. nettisivujen kautta.

Perhekahvila to klo 9–11 Paavalinkirkolla. Yhdessäoloa, leikkiä lapsille, välipalaa. Avoin kaikille. 12.9.

Messu su klo 10. 15.9. mukana Vaskiseitsikko CONO. 22.9. mukana Klarinettikvartetti Polyteknikkojen orkesterista. Töölön kirkko:

Messu su klo 12. Ehtoollishetki ke klo 18. Meilahden kirkko:

Messu su klo 12. Fokus:

Arki-illan ehtoollinen to klo 18.

TAPAHTUMIA

Temppeliaukion kirkko päivittäin avoinna vierailijoille. Opastuksia ja musiikkielämyksiä läpi syksyn. Lisätiedot temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia arkisin virka­aikaan p. 09 2340 6318. Omaishoitajien virkistysretki to 3.10. Mathildedalin ruukkikylään. Lähtö Kiasman edestä linja­autopysäkiltä klo 9, paluu klo 17. Hinta 20 e sis. matkat, opastuksen, lounaan ja kahvin. Ilm. ja lisätiedot 20.9. menn. Maija Åker p. 09 2340 6370. Alfa-kurssi to 5.9.–21.11. klo 18–20 Temppeliaukion kirkolla ja to 31.10. klo 18–20 Töölön kirkolla. Tutkitaan elämän tarkoitusta kristinuskon näkökulmasta. Yhteinen iltapala, alustus ja ajatustenvaihtoa. Ilm. ja lisätiedot birgitta.hamalainen@evl. fi. Syysloman päiväleiri 1.–6.­luokka­

laisille ma–pe 14.–18.10. klo 9–15.30 Agricolan kirkolla. Yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa.

Lähtö Töölön kirkolta, paluu iltapäivällä. Lisätiedot ja ilm. 16.9. menn. seurakuntatoolo.fi – Kouluikäisille – Leirit.

Temppeliaukion kirkko:

Raamattuluennot ti klo 13–15. Aiheena Jesajan kirja. Yhteistyössä Helsingin Raamattukoulu.

Töölön kirkko:

Nuorten aikuisten ilta ke 18.9. klo 18.30. Sanaa, rukousta sekä pohdintoja elämästä ja kristillisyydestä.

Töölön yläkerta, nuorten aikuisten messu ke 2.10. klo 18. Piispa Teemu Laajasalo, Hilkka Niemistö ja Heidi Meriläinen. Gospel Helsinki ja seurakunnan nuoria. Messu televisioidaan. Messujatkot iltapalan kera.

Open Doors ti 10.9. klo 17–18. Rukoilua vainottujen kristittyjen puolesta. Parittomina viikkoina.

Toivoa naisille, naisten rukousryhmä ti 17.9. klo 17–19. Rukousta Toivoa naisille -kalenterin mukaan ja omien aiheiden puolesta. Parillisina viikkoina.

Raamattupiiri ke klo 13–14.30. Aiheena 2. Korinttolaiskirje. Café Töölö ke klo 14–15.30. Olohuone kaikenikäisille. Vapaaehtoisten järjestämä edullinen kahvitarjoilu.

Avoin rukoushetki ke klo 17–18. Rukousta omien ja yhteisten asioiden puolesta.

Downshiftaajat to klo 12–14. Rennossa ryhmässä rupattelua ja käsitöitä.

Meilahden kirkko:

Naisten Forum ti 10.9. klo 15–17. Kanttori työelämässä, Anni Nousiainen. Musiikkia ja keskustelua. Kahvit.

Maanantaiseura ma 16.9. klo 13–15. THL:n Pekka Puska kertoo kansanterveydestä. Kokoontuminen Ruskeasuon Rastilla. Kahvit. Ruskeasuon Rasti:

Siionin virsi -seurat ma 30.9. klo 18. Siionin virsiä ja lyhyitä seurapuheita. Virva Krans, Tuukka Kauhanen ja vaihtuvia puhujavieraita.

Fokus:

Taiteilija Elsa Sysserin puupiirrosnäyttely 13.10. asti ma–su klo 12–16.

Raamattupiiri to 5.9.–5.12. klo 16.15–17.45. Aiheena Apostolien teot. Yhteistyössä Helsingin Raamattukoulu.

Todistuksia ja rukousvastauksia -ilta ke 18.9. klo 18. Mukana vapaaehtoinen Anneli Louneva ja Heidi Syngelmä. Hiljennytään rukouksien, laulujen ja musiikin äärellä sekä kuullaan rukousvastauksista. Erilaisina yhdessä -parisuhdepäivä la 21.9. klo 13–17. Opettelemme ymmärtämään toisiamme ja etsimme keinoja nähdä erilaisuutemme rikkautena. Virikkeitä, ohjattua työskentelyä sekä ryhmäkeskuste-

lua. Tule yksin tai yhdessä. Hinta 15 e/hlö sis. ohjelman ja kahvit. Ohjaajina Tuula Tynjä ja Kasper Valtakari. Tied. ja ilm. 18.9. menn. tuula.tynja@gmail.com. Kristinusko ja antisemitismi -luentosarja uskomuksista, vallasta ja sokeudesta. Ke 25.9. klo 18 Varhaiskristillisyys ja juutalaiset. Luennoi Matti Myllykoski.

Kampin kappeli

Simonkatu 7

Kätketty vapaus – Hidden Freedom 27.9. saakka. Otteita kuvajournalisti Meeri Koutaniemen ja brittiläisen arkeologin, tutkimusmatkailijan ja vakoojan Gertrude Bellin (1868–1926) dokumentaarisista valokuvista koostuvasta näyttelystä. Kuvia kahdelta eri aikakaudelta Lähi-idässä ja Aasiassa.

Kappeli avoinna hiljentymistä varten ma klo 10–20, ti–pe klo 10–17. Vapaa pääsy.

Kappeli on varattavissa tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Lisätietoja: kampinkappeli.fi, paula.susitaival@evl.fi, p. 050 464 3080.

Hermannin Diakoniatalon Varustamo

Hämeentie 73, p. 09 2340 2571 varustamo-hermanni.helsinki@evl.fi

Viikko-ohjelma 16.9. alkaen: Pullakirkko ja kahvit su klo 10. Hartaus ma, ti, to ja pe klo 9.15.

Cafe Hermanni ma, ti, to ja pe klo 9.30–13, sekä ke klo 11–18. Lounas ma, ke ja pe klo 11–13. 2 e/annos. Apua ja tukea ma, ti, to ja pe klo 9.30–11 sekä ke klo 11–12.30. Raamattupiiri ke klo 15–16. PK-klubit alkavat keskiviikkoisin klo 18. 18.9. Lauluilta Kimmon johdolla. 25.9 Hermanni House Band.

ItäHelsinki

Herttoniemen seurakunta

Virasto:

Avoinna ma–ti, to–pe klo 10–14, p. 09 2340 3300, herttoniemi.srk@evl.fi

Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirénin tie 6

Myllypuron kirkko, Neulapadontie 12, käynti Myllynsiipi 10 Verkossa: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi

facebook.com/herttoniemenseurakunta @herttoniemensrk

JUMALANPALVELUKSET

Messu su Kulosaaren kirkossa klo 10 ja Myllypuron kirkossa klo 12. Myllypurossa su 15.9. gospelmessu. Verkostomessu ja pyhäkoulu su 15.9. klo 16 Roihuvuoren kirkossa. Perhemessu ja puuhapäivä Myllypuron kirkossa su 29.9. klo 12.

TAPAHTUMIA

Virren voimaa yhteislaulua Myllypuron kirkossa su 15.9. klo 13.30. Laulun siivin yhteislaulua Kulosaaren seurakuntasalissa 18.9. klo 14. Kahvit klo 13.30.

Kaikille avoin seurakunnan toiminnan työpaja Kulosaaressa to 19.9. klo 17–19.30, Il canto -sali, Svinhufvudintie 1. Tule tuomaan ideasi toimintamme kehittämiseksi! Pientä tarjoilua.

Rakkaudesta runoon Myllypuron kirkossa la 21.9. klo 18. Sinikka Haapanen, Miia Nuutila ja Antti Paavilainen. Runoja ja musiikkia. Vapaa pääsy.

Naiskuoro Pihlajan meditaatiokonsertti Myllypuron kirkossa su 22.9. klo 18. Voit tulla rennoissa vaatteissa sellaisena kuin olet ja ottaa mukaan oman alustan, jolla voit maata ja halutessasi pienen tyynyn ja villasukat. Konsertti soveltuu yli 12-vuotiaille. Liput 15 e ovelta.

Vauvan päivän muskari Myllypuron kirkossa pe 27.9. klo 13.30. Muskarin jälkeen soseita vauvoille, kahvia aikuisille.

Armon ilta pe 27.9. klo 18 Myllypuron kirkossa. Kirkkoherra Minnamari Helaseppä puhuu aiheesta Kun pahan valta kasvaa ympärillä. Musiikkia, ylistystä, esirukousta ja iltatee.

Perhemessu ja puuhapäivä Myllypuron kirkossa su 29.9. klo 12. Lapsikuoro Nuottiavaimet. Messun jälkeen lounas, temppurata, askartelua, jäätelökioski, pelejä ja kasvomaalausta.

Iltaruoka joka to klo 16 Myllypuron kirkossa. Hartaus klo 15.45. Aikuiset 3 e, lapset 1,50 e. Diakonian ajanvaraus ma klo 13–14 ja to klo 10–11 p. 09 2340 3344.

Myllypuron elintarvikejakelu ti ja pe klo 8–10 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Lisätietoja: Sinikka Backman, p. 050 596 8946.

Mikaelin seurakunta

Seurakuntatoimiston puhelinpalvelu ma, ti ja to klo 10–13, p. 09 2340 4800 tai helsinginmikael.srk@evl.fi.

Osoitteet:

Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5, Puotilan kappeli, Puotilantie 5,

Sodan hinta

Iltapäivän keskustelussa kohtaavat uskonto, politiikka, kulttuuri ja päivänpolttavat kysymykset 19.9. klo 13 Kallion kirkossa, Itäinen Papinkatu 2. Sodasta selvinneet miehet – millainen on heidän perintönsä? Päivi Istala haastattelee sotahistorioitsija, tutkija Jenni Kirvestä.

Antisemitismin juurille

Kristinusko ja antisemitismi. Luentosarja uskomuksista, vallasta ja sokeudesta keskiviikkoisin 25.9.–23.10. klo 18 Fokuksessa, Pasilan Asema-aukio 1 A. Luennoitsijana tutkija Matti Myllykoski. Ensimmäisen kerran teemana: Miten juutalaisista tuli kristittyjen silmissä Jumalan murhaajia?

p. 09 2340 6422 (suntiot)

Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 Östersundomin kirkko, Kappelintie 65

JUMALANPALVELUKSET

Messu Vartiokylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Messu Mikaelinkirkossa joka sunnuntai klo 12. 15.9. Diakoniamessu, mukana diakoniatyöntekijöitä. Messun jälkeen ruokailu. 22.9. Piia Kontio asetetaan kappalaisen virkaan. Östersundomin kirkon messut keskiviikkoisin klo 18. Kappelimessu Puotilan kappelissa torstaisin klo 18. 19.9. Hiljainen iltamessu Taizén lauluilla. Keskipäivän messu Matteuksenkirkossa perjantaisin klo 12. Ehtoolliskirkko Kontulan seniorikeskuksessa pe 20.9. klo 13.30. Tilaisuus on kaikille avoin. Tarkemmat tiedot messuista ja toimittajista luettavissa verkkosivuiltamme.

TAPAHTUMIA

Mikaelinkirkolla: Käsityökerho maanantaisin klo 9.30.

Maanantaikahvit maanantaisin klo 13.

Rukouspiiri tiistaisin klo 10. Tiistairuokailu tiistaisin klo 17.15–18, jonka jälkeen on mahdollisuus jäädä eri ikäisille suunnattuihin raamattupiireihin.

Tuolijumppa torstaisin klo 10.15, järj. Mellunkylän alueliikunnan liikuntakoordinaattori.

Ruokaa, iloa ja valoa -yhteisölounas torstaisin klo 11–11.45. Hinta 1 e, hävikkileipäjako. Mielen ja sielun hyvinvoinnin iltapäivä to 12.9. klo 12. Terapeutti ja psykiatrinen sairaanhoitaja Maija Korhonen puhuu mielen hyvinvoinnista. Ohjelmassa lisäksi seurakuntalaisen puhe ja yhteislaulua. Lopuksi mahdollisuus henkilökohtaiseen esirukoukseen. Kahvitarjoilu.

Vartiokylän kirkolla:

Neuleklubi maanantaisin klo 11.30. Iltaruoka maanantaisin klo 16.30–18, hinta 1 e, jonka jälkeen iltaperhekerho klo 17–18.30. Raamattuluentosarja kolmena tiistaina klo 18. Raamattuspesialistit jakavat tietoaan maailman käännetyimmästä kirjakokoelmasta. 24.9. Paavo Huotari – Raamattu ja sinä. 29.10. Outi Lehtipuu – Raamattu ja taivas. 26.11. Mika Aspinen – Raamattu ja huumori. Seurakunta tarjoaa mahdollisuuden jatkaa kristinuskon perusteoksen tutkimista omalla porukalla Pipliaseuran tekemän, valmiin kurssimateriaalin kanssa. Sen aiheena ovat ihmisen elämän peruskysymykset Raamatun valossa. Lisää tietoa tästä mahdollisuudesta luentojen jälkeen. Puotilan kappelilla: Aamurukouspiiri maanantaisin

klo 9. Puotilan kappelin olohuone torstaisin. Yhdessäoloa ja keskustelua päivän teeman ympärillä. Uusi kokoontumispäivä on torstai: kahvit klo 13 ja ohjelma klo 14. 19.9. Kuvakurkistus rajantakaiseen Karjalaan Heikki Nurmen kanssa. 26.9. Monitavoitteisesta metsien käytöstä Suomessa, Timo Lehesvirta, johtava luontoasiantuntija. Kastepäivä Mikaelinkirkolla la 28.9. klo 13 ja 14. Kastepäivässä perheen ja pienen iloinen juhla on tehty mukavaksi ja helpoksi. Seurakunta tarjoaa kauniit puitteet ja kakkukahvit. Mukaan voit kutsua myös lapsesi lähipiirin. Ilm. 19.9. mennessä jenni.kahenvirta@evl.fi tai p. 050 4147273. Digiopastusta Matteuksenkirkolla tiistaisin klo 13–14. Annamme opastusta älypuhelimen, tabletin ja tietokoneen käytössä. Neuvomme laitteiden käytössä ja opettelemme yhdessä. Opastus on maksutonta, et tarvitse ajanvarausta. Ajanvaraus diakoniatyöntekijälle p. 09 2340 4818 ma, ti ja to klo 12–14. Tapaamisajan voi käydä varaamassa myös Mikaelinkirkolla tiistaisin klo 13–13.30. Pyhäpäivinä ei päivystystä.

Roihuvuoren seurakunta

Seurakuntatoimisto Reposalmentie 13 ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16. p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi

Osoitteet:

Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2 Nettisivut: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori

JUMALANPALVELUKSET

Roihuvuoressa:

Messu su 15.9. klo 10. Takala, Kaskinen, Niva-Vilkko. Verkostomessu su 15.9. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla. Messu su 22.9. klo 10. Lyytinen, Vaulas, Tiainen.

Verkostomessu su 22.9. klo 16. Moderni messuyhteisö, pyhäkoulut ja ruokailu jatkoilla. Lyhyt iltamessu keskiviikkoisin klo 18.

Laajasalossa:

Messu su 15.9. klo 12. Takala, Nurminen, Niva-Vilkko. Messu su 22.9. klo 12. Lyytinen, Ronkainen, Niva-Vilkko.

TAPAHTUMIA

Alfa-kurssi alkaa Roihuvuoren kirkossa ke 11.9 klo 18.30. Ilmoittautuminen tinja.halunen@verkosto.net

Vesper, musiikillinen iltahartaus ma 16.9. klo 19.30 Roihuvuoren kirkolla. Mukana Cantiamo. Taidenäyttelyn esitteleminen ja taiteilijatapaaminen su 22.9. klo

11.15 Roihuvuoren kirkolla. Liisa Nykänen esittelee taidenäyttelyään Liisan luova elämä. Näyttely on kooste Nykäsen aktiivisesta maalaamisesta läpi elämän. Näyttely on esillä Roihuvuoren kirkossa 30.9. asti. Konsertti su 22.9. klo 18 Laajasalon kirkossa. Joonatan Rautiola, saksofoni ja laulu, ja Marko Hilpo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Iltaruoka Laajasalon kirkolla alkaa to 12.9. Iltaruoka torstaisin klo 16.30–18. Lämmin ruoka, salaatti, leipä sekä tee/kahvi aikuisilta 3 e, kouluikäisiltä 1 e, pienemmät syövät ilmaiseksi. Kahvilat kirkoilla: Aulakahvio Laajasalon kirkolla ma–to klo 10–14. Kahvila Huili Roihuvuoren kirkolla ti–to klo 11–14. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768. Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758. Tai: roihuvuori.diakonia@evl.fi.

taisin klo 12. Arkimessu ja kirkkokahvit Merimieskirkolla ke 25.9. klo 18. Communion Service and Coffee Fellowship at Seamen’s Missio.

TAPAHTUMIA

Pappina Vuosaaren seurakunnassa – Maanantai-illan keskusteluja Katukappelissa 16.9. klo 17.30. Papin työstä kertoo Antti Pesonen. Hizbollahin perustajan totaalinen suunnanmuutos: Entinen radikaalimuslimi ja Hizbollah-järjestön perustaja Daniel Shayesteh todistaa Kristuksen rakkaudesta ja muuttavasta voimasta. Tule kuuntelemaan hänen ainutlaatuinen ja koskettava kertomuksensa. Mukana Marttyyrien äänestä Hannu Lahtinen ja Sari Palomäki. Daniel Shayesteh Kuninkaan illassa Vuosaaren kirkossa pe 20.9. klo 18. Kolme iltaa kohtaamisille Katukappelissa ke 25.9. klo 17.30. Tapaa diakoniatyöntekijöitä ja toisia vuosaarelaisia. Mahdollisuus

Luonnollinen pienten juhla

Vauvojen omaa teemapäivää, vauvan päivää, vietetään tänä vuonna teemalla Vauvat ja luonto – pidetään yhdessä huolta!   Päätapahtuma järjestetään pe 27.9. klo 12–16 Musiikkitalossa, Mannerheimintie 13 A. Helsingin seurakunnat ovat paikalla kertomassa, mitä kaikkea kivaa toimintaa seurakunnissa on vauvaperheille tarjolla ympäri vuoden. Tervetuloa tutustumaan samana päivänä myös seurakuntien paikallisiin vauvan päivän tapahtumiin, joita järjestetään ainakin Laajasalon, Lauttasaaren, Munkkiniemen, Myllypuron, Paavalin ja Vuosaaren kirkoilla. Teemapäivän järjestää VauvaSuomi ry yhteistyökumppaneineen, joista yksi on ev.-lut. kirkko.

Vuosaaren seurakunta

Virasto: Satamasaarentie 7, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi, ma, ti, to, 10–12, ke 15–17, suljettu pe ja arkipyhinä.

Osoitteet: Kirkko ja Marielund, Satamasaarentie 7.

Valo, Palvelukeskus Albatross, Kahvikuja 3. Katukappeli, kauppakeskus Columbus.

Merimieskirkko, Provianttikatu 4.

JUMALANPALVELUKSET

Merisunnuntain messu kirkossa su 15.9. klo 11. Pesonen, Sihvola, saarna Jussi Mäkelä. Kauden avausmessu kirkossa su 22.9. klo 11. Paananen, diakonit Diekmann ja Keinänen. Vapaaehtoisten tehtäviin siunaaminen. Viikkomessu Marielundissa tors-

paasivirta@gmail.com, p. 040 556 9079. Diakonian ajanvaraus p. 09 2340 6518 ma, ti, to 12–13. Jätä soittopyyntö: vuosaari.diakonia@evl.fi. Sähköinen ajanvaraus nettisivuilla. Käyntiajanvaraus Valossa ti 12–13. Päivystävä pappi ja toimitusvaraukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to 10–12, ke 15–17. Suljettu pe ja arkipyhinä.

Kappelipäivystys Katukappelissa vapaaehtoisvoimin tiistaisin 12–16 ja keskiviikkoisin 12–14. Nettisivut helsinginseurakunnat. fi/vuosaari.

Matteuksenkirkon Varustamo

Turunlinnantie 3, p. 09 2340 2323, varustamo-matteus.helsinki@evl.fi

Waste&Feast Snellu Cafe lounas ma–to klo 11–13, lounas 6/3 e, mukaan 3 e, ystävälounas 10 e. Perjantailounas 20.9. alkaen. Tsemppivalmennus Malmin Varustamolla työttömille 25–55-v. helsinkiläisille, tied. mare.kinanen@evl.fi. Huoltamo – kodittomien ilta ma 7.10. Klo 15.30 alkaen saunat, klo 17 ruokailu, klo 18.30 messu ja iltapala, mahdollisuus vaatteiden vaihtoon, lepoon ja keskusteluun.

PohjoisHelsinki

Malmin seurakunta

Seurakuntatoimisto: ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, malmi.srk@evl.fi

Saunamessu. Koe kärrysaunan lempeät löylyt ja ehtoollisen pyhyys samalla kertaa. Sauna klo 16 alkaen. Ota mukaan uima-asu, saunasandaalit, pyyhe ja kylpytakki. 22.9. Talon messu. Iltaehtoollinen ke 18.9. ja 25.9. klo 18.30 Viikin kirkolla.

Pyhäkoulu Puuhapyhis su 15.9. ja 22.9. klo 10.30–11.15 Tapulin seurakuntakodilla.

TAPAHTUMIA

Tietoa nettisivuilta, kirkoilta tai p. 09 2340 1100. Rauhanrukous to klo 13–14.15 Puistolan kirkolla.

Siionin virsien ja Siionin kanteleen yhteislauluilta su 15.9. klo 18–19 Pihlajamäen kirkolla. Kirkkomusiikin päivän konsertti Suomalainen sielunmaisema –musiikkia sellolla ja pianolla su 22.9. klo 18 Puistolan kirkolla. Markus Pelli, sello, Sari Blå, piano. Päivälauluhetki ke 25.9. klo 13–14 Puistolan kirkon seurakuntasalissa. Liikuttava lepopäivä la 5.10. klo 10–14 Malmin Varustamolla. Klo 10 pilates-tunti, klo 11.45 barre-pilates, klo 12.45 rentouttava yin-jooga. Voit valita itsellesi sopivan harjoituksen tai osallistua koko päivään. Omat eväät mukaan. Tarjolla hedelmiä, teetä ja kahvia. Päivä on maksuton. Ilm. ja tied. aino.poutanen@evl.fi. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Koululaisten toimintapäivät 1.–2.-luokkalaisille 14.–18.10. klo 9–14 Viikin kirkolla. Maksuttomat päivät sisältävät yhteistä tekemistä, askartelua, aarteenetsintää ja leikkejä kirkolla, sekä retkiä lähialueille. Ilm. verkkosivuillamme. Tied. mervi.ohman@evl.fi, p. 050 562 7499.

Syysloman retkipäivä Superparkkiin ma 14.10. Junnujen retkelle lähtö klo 10, paluu klo 16 Malmin Varustamo. Ilm. verkkosivuillamme.

keskustelulle, kohtaamisille ja yhteisön rakentamiselle. Haluamme tuoda ihmisiä yhteen ja mahdollistaa sen, että moni voi tuntea olevansa tärkeä osa Vuosaaren yhteisöä. Haluaisitko jakaa osaamistasi yhteisön hyväksi? Tule mukaan vaihtamaan kuulumisia ja toiveita.

Vauvan päivän tapahtuma Vuotalolla pe 27.9. klo 10–12. Teema: Vauvat ja luonto, pidetään huolta. Musiikkihetket klo 10.30 ja 11.30. Mosaiikkitori 2. Kirjallisuusterapeuttinen kahden illan kasvuryhmä Katukappelissa maanantaina 14.10. ja 21.10. klo 17.30. Anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen voimavarana. Tule kirjoittamaan, jakamaan ja keskustelemaan kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirran johdolla. Aiempaa kirjoittamiskokemusta ei tarvita. Ilm. 30.9. mennessä tuula.

Osoitteet: Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Siltamäen seurakuntakoti, Jousimiehentie 5 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5 Malmin kirkko remontissa kevääseen 2025 saakka Seuraa meitä: helsinginseurakunnat.fi/malmi FB, IG, X

JUMALANPALVELUKSET

Messu joka sunnuntai Viikin kirkossa klo 10. 15.9. Kansainvälinen messu. Pihlajamäen kirkossa klo 11. Verkostomessu. Puistolan kirkossa klo 12. 15.9. Puistola-päivien messu, Elina Kanto-Niskanen laulu. Tapanilan kirkossa klo 17. 15.9.

Syysloman retkipäivä Sealifeen ti 15.10. klo 10–16 Junnujen retkelle lähdetään Malmin Varustamolta. Retki on maksuton, omat eväät mukaan. Ilm. verkkosivuillamme. Tied. niina.penttinen@evl.fi, p. 050 911 8626.

Vauva- ja taaperotupa ti ja pe klo 13.30–15.30 Malmin Varustamolla. Tied. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650.

Isien perhekerho ti klo 9.30–11.30 Malmin Varustamolla. Iltavillit to 12.9. ja 26.9. klo 16–18 Malmin Varustamolla. Maksuton ruokailu klo 16–17. Tied. paivi. ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille ma 16.9. klo 16–18 Viikin kirkolla. Vaatii ilmoittautumisen, lapsille tarjolla lämmin ruoka. Tied. ja ilm. minna-liisa.palanderhiltunen@evl.fi, p. 041 528 6975. Maksuton lastenhoito 3 vuotta täyttäneille la 14.9. klo 15–17 Mal-

min Varustamolla. Vaatii ilmoittautumisen. Tied. ja ilm. paivi.ahmaoja@evl.fi, p. 050 577 0650. Perheperjantai leikkipuisto Kankarepuistossa pe 20.9. klo 9–12. Srk tarjoaa aamupalan klo 9–10.15, jonka jälkeen leikkipuiston ohjattu muskari- tai askartelutuokio.

Selkosuomen keskusteluryhmä klo 17–18.30 Viikin kirjastossa. Tied. amanda.hiekkataipale@evl.fi, p. 050 347 5434.

Hyvän mielen ryhmä ma 16.9. klo 13.30–15 Malmin Varustamolla. Ryhmään voi tulla ilman ilmoittautumista. Tied. anna.korhonen@evl. fi, p. 050 344 3558. Nuorten aikuisten vuoro Talolla ma klo 18–21 Tapanilan kirkolla. Rentoa ajanviettoa, pientä purtavaa. Avoin illanvietto kaikille täysiikäisille.

Aikuisten raamattupiiri ma klo 18–19.30 Tapanilan kirkolla. Avoin pienryhmä Tapanilan kirkon kerhotilassa, käynti kirkon takakulmasta. Ryhmässä tutustumme edellisen sunnuntain kirkkovuoden teksteihin, keskustelemme ja rukoilemme. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Tied. waalaanne@gmail. com.

Venäjänkielinen Olohuone –Гостиная ma klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Tied. marianne.hapsal@evl.fi, p. 050 380 3778.

Tule kohvile! Ma klo 12–13.30 Pihlajamäen kirkolla. Kohtaamispaikka vironkielisille. Ajame juttu, jagame infot ja teeme ühtteist üheskoos. Esmaspäeviti kell 12–13.30 Pihlajamäe kiriku kaminasaalis. Tied. marianne.hapsal@evl. fi, p. 050 380 3778. Tullaan tutuksi – monikulttuurinen naistenryhmä to klo 11–13 Pukinmäen perhetalo Unikossa, Unikkotie 8. Avoin ryhmä, jossa tutustumme toisiimme ja vaihdamme kuulumisia. Opimme samalla puhumaan paremmin suomea. Pienet lapset voivat olla mukana. Tied. Raili Lehtinen p. 050 384 4372 tai amanda.hiekkataipale@evl.fi p. 050 347 5434. Friendship Café joka toinen to 12.9. alkaen klo 18–20 Pihlajamäen kirkon alakerrassa. Kohtaamispaikka eri kulttuureista tulleille. Open every other Thursday at 6–8 pm. Tied. minna-sisko.makinen@evl.fi, p. 050 369 1004. Rauhan olohuone ti 17.9. klo 18–19.30 Pihlajamäen kirkon takkahuoneessa. Monikulttuurinen keskusteluryhmä Suomeen muuttaneille aikuisille. Ryhmä alkaa aina klo 18, olethan ajoissa paikalla. Ei lastenhoitoa. Tied. minna-sisko.makinen.evl.fi, p. 050 369 1004. Tapulin olohuone ma klo 11–12.30 Tapulin srk-kodilla. Tarjolla kerran kuukaudessa lounas, muina kertoina kahvia, voileipiä ja puuroa. Vapaaehtoinen maksu.

Nahka ja sielu

puhtaaksi

Löyly, laulu ja rukous vuorot televat Tapanilan kirkon piha maalla 15.9. klo 17, Veljestentie 6. Koe Malmin seurakunnan kärrysaunan lempeät löylyt ja ehtoollisen pyhyys samalla kertaa.

Mukaan uima-asu, saunasandaalit, pyyhe ja kylpytakki. Sauna lämpenee klo 16 alkaen. Saunamessuun osallistujan kannattaa saapua noin varttia aikaisemmin, jotta ehtii vaihtaa uima-asun päälleen kirkon pukuhuoneissa. Saunominen uimapuvut päällä sekasaunassa, ja peseytymismahdollisuus kirkon suihkutiloissa.

Messussa pastorit Atte Tolonen ja Aleksi Vainikka sekä kanttori Kaisu Rauhamaa

Mestan keittolounas ti klo 12–13 Pihlajiston asukastalo Mestassa, Salpausseläntie 14. Keittoa ja kahvia. Hinta 2 e käteisellä. Kahvia ja kohtaamisia ke klo 10–11.30 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6. Voileipiä ja kahvia. Vapaaehtoinen maksu.

Iltaruoka ke klo 17–18.30 Viikin kirkolla. Kasvisruokaa, 2 e, lapset 1 e.

Ostarin Onni ti klo 9–11 Pihlajamäen kirkolla. Tarjolla puuro ja voileipiä. Vapaaehtoinen maksu.

Siltamäen keittolounas to alkaen klo 12–13 Siltamäen seurakuntakodilla. Keittoa ja kahvia, hinta 2 e käteisellä.

Ruoka-aika to alkaen klo 12 Pihlajamäen kirkolla. Perinteistä kotiruokaa, 2 e. Jakomäen ostarin soppatykki to 19.9. klo 11–13. Järj. Malmin srk ja Lions Club Helsinki/Suurmetsän vapaaehtoiset.

Hävikkiruoan jako ma klo 11 Tapulin srk-kodilla, jos saamme hävikkiä jaettavaksi. Oma kassi mukaan.

Hävikkileivän jako ti klo 9 Pihlajamäen kirkon alakerrassa, ke klo 10 Jakomäen nuorisotalolla, Jakomäenpolku 6 ja to klo 11.30 Malmin Varustamolla. Hävikkileivän jaon jälkeen klo 12–13 mahdollisuus keskustella diakoniatyöntekijän kanssa.

Diakonian ajanvaraus ja neuvonta ma–to klo 10–11.30 p. 09 2340 4481. Jätä muina aikoina soittopyyntö. Tied. diakonia.malmi@evl.fi.

Oulunkylän seurakunta

Virasto palvelee sähköpostilla ja puhelimitse ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, oulunkyla.srk@evl.fi

klo 9:30–11.30 Oulunkylän kirkolla. Käpylän iltaruoka keskiviikkoisin klo 16–17.30 Käpylän kirkolla. Maunulan kirkon kahvila torstaisin klo 10–14 Maunulan kirkolla. Perhekerho maanantaisin klo 9.30–11 Oulunkylän kirkolla. Lankakahvila ma 23.9. klo 13–15 Käpylän kirkolla. Miestenpiiri ma 23.9. klo 14–16 Oulunkylän kirkolla. Koskelan lähetyspiiri joka toinen maanantai klo 12–13.30, Kunnalliskodintie 6 C kerhotila, 23.9. alkaen. Lukupiiri ma 16.9. klo 18 Oulunkylän kirkolla. Sirpa Kähkönen: 36 uurnaa.

vauvan saaneille maanantaisin klo 12.30–14, heli.sjoberg@evl.fi. Perhekerhot kokoontuvat tiistaisin klo 9–11.30 ja torstaisin klo 17–19. Luvassa vaihtuvaa ohjelmaa, kahvittelua, pientä syötävää, leikkiä ja yhdessäoloa. Perhekerhoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lapset osallistuvat kerhoon yhdessä aikuisen kanssa ja mukaan voi tulla missä tahansa vaiheessa kerhon aikana.

Nuortenilta tiistaisin klo 18. Yhdessäoloa ja yhdessä tekemistä, pientä purtavaakin!

Osoitteet:

Oulunkylän kirkko, Teinintie 10. Käpylän kirkko, Metsolantie 14 Maunulan kirkko, Metsäpurontie 15 Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti.

www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla

Seuraa meitä:

Facebook, Instagram, Youtube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Oulunkylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 10.

Käpylän kirkossa messu sunnuntaisin klo 18.

Maunulan kirkossa viikkomessu torstaisin klo 12.

TAPAHTUMIA

Wanhat koululaulut -yhteislaulutilaisuus to 19.9. klo 18 Maunulan kirkossa.

Neuleretriitti la 28.9. klo 10–16

Maunulan kirkolla. Ilmoittautumiset ke 18.9. mennessä oulunkyla. srk@evl.fi.

Naistenpäivä la 5.10. klo 10–15 Oulunkylän kirkolla. Lisätiedot nettisivuilla.

Kouluikäisten retket ma 14.10. Heurekaan ja ke 16.10. Teatterimuseoon. Ilmoittautuminen 2.–29.9. seurakunnan nettisivuilla.

PeliYö 10–13-vuotiaille 25.–26.10. Oulunkylän kirkolla. Kirkkosali muuttuu tietokonepelihalliksi. Yön nukumme seurakuntasalin lattialla. Hinta 25 e. Ilmoittautuminen 2.9.–6.10. seurakunnan nettisivuilla.

Balettikerho 1.–3.-luokkalaisille ke 18.9.–9.10. klo 15.30 Oulunkylän kirkolla. Ilmoittautuminen nettisivuilla 15.9. mennessä. Yhteisöruokailut ovat kohtaamispaikkoja kaiken ikäisille. Vapaaehtoinen maksu: Maanantaipuuro maanantaisin

Naisten kirjallisuuspiiri ma 30.9. klo 18 Käpylän kirkolla. Graham Greene: Voima ja kunnia. Oulunkylän lähetyspiiri keskiviikkoisin klo 13–14.30 Oulunkylän kirkolla 25.9. alkaen. Puuhakerho keskiviikkoisin klo 17.30–19 Käpylän kirkolla. Hyviä uskonkysymyksiä -raamattuluentosarja keskiviikkoisin klo 18 Oulunkylän puukirkossa 11.9.–9.10. Kari Kuula alustaa ja johdattaa keskusteluun.

Hiljaisuuden rukoushetki keskiviikkoisin klo 18 Käpylän kirkossa. Maunulan muskarit torstaisin klo 9.15–11.30 (neljä ryhmää) Maunulan kirkossa. Ilmoittautuminen alkaa nettisivuilla saman viikon tiistaina klo 11. Postimerkkitalkoot torstaisin klo 10–14 Oulunkylän kirkolla. Etsijät-raamattupiiri torstaisin klo 17 Maunulan kirkolla.

Rukousryhmä to 12.9., 10.10. ja 14.11. klo 18–20 Oulunkylän kirkolla. Ryhmässä rukoillaan osallistujien esille tuomien asioiden puolesta.

Iltaperhekerho parittoman viikon torstaina, 12.9. ja 26.9. klo 17–19 Maunulan kirkolla.

Pakilan seurakunta

Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 13–16, p. 09 2340 1100, pakila.srk@evl.fi

Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1, kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: Facebook, X ja Instagram: Pakilan seurakunta

JUMALANPALVELUKSET

Kansanlaulukirkko su 15.9. klo 11. Emma Mönkkönen, Jonna Tolonen ja Ari Häyrinen. Messu su 22.9. klo 11. Marita Toivonen, Jonna Tolonen ja Jussi Hirvonen.

TAPAHTUMIA

Ensivauva-ryhmä ensimmäisen

Kutomakerho keskiviikkoisin Paimensalissa klo 18. Erilaista kudontaa kangaspuilla.

Vox Sonora -kuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 18. Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Luvassa yhdessäoloa, laulua, naurua, hartautta, keskustelua ja tietysti kahvia. Raamattupiiri parillisten viikkojen torstaisin klo 17.

Hyvän mielen ilta ti 17.9. klo 18–20. Ylistyslauluja, rukousta ja raamattuopetusta aiheesta särkyneiden Jumala. Päätteeksi keskustelua aiheesta kahvin äärellä. Illan vetää evankelista Mervi Juuri. Paloheinä soi: Romantiikan lumous, Frederic Chopinin ja Franz Schubertin sävelin pe 20.9. klo 18. Cecilia Zilliacus, viulu, ja Juhani Lagerspetz, flyygeli. Liput 20 e. Laulun ja tarinoiden voima -konsertti su 22.9. klo 18 Hanna Yaffe Jerusalemista laulaa perinteensä kehtolauluja ja toimii rauhantyössä kotimaassaan. Mukana konsertissa pastori Marita Toivonen. Esityskieli englanti, vapaa pääsy. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9–18. Diakoniapäivystys ti klo 10–12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voi ottaa yhteyttä.

Malmin Varustamo

Pekanraitti 16, p. 09 2340 2725, varustamo-malmi.helsinki@evl.fi

Lounasta: Waste&Feast -hävikkiruokaravintola ma–to klo 11–13. Lounaan hinta 6/3 e. Ystävähinnalla 10 e tarjoat lounaan tarvitsevalle. Reflektor Malmi 2024. Valotaideteoksia Ala-Malmilla 19.–22.9. Malmin Varustamolla taiteilija Ilkka Paloniemen teoksia. Hiljaisuuden jooga tiistaisin klo 10–11.

Mitä meillä tapahtuu? Tutustu syksyn antiin www.helsinginseurakunnat.fi/ Hae: Malmin Varustamo. Kt. lehdestä Malmin seurakunta.

Musiikkia Helsingissä

SUNNUNTAINA 15.9.

Renessanssikuoromusiikkia klo 19–19.30 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Renessanssikuoromusiikin laulukurssin loppukonsertti. Vapaa pääsy.

TIISTAINA 17.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6. Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog, urut. Vapaa pääsy.

Kaanaanmaa klo 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Jukka Perko, saksofoni, ja Helsinginkadun Filharmonikot esittävät Pohjolan, Linkolan, Pyysalon, Onttosen ja Takalon virsisovituksia. Liput 22/17 e Ticketmasterista, 20/15 e ovelta.

KESKIVIIKKONA 18.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Vapaa pääsy.

Musiikin iloa klo 13 Katukappelissa, Kauppakeskus Columbus, Vuotie 45. Anja Hinkkanen laulattaa virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja. Vapaa pääsy.

Sons of the Midnight Sun klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Helsingin poliisisoittokunta. Soittokunnalle sävellettyjä teoksia, kantaesityksenä Porran tilausteos. Muun muassa Linkolan, Piston, Nymanin ja Forsströmin teoksia. Eeva Oksalan tulkitsemana Timo Alakotilan viulukonsertto. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 19.9.

Lauletaan yhdessä klo 10.15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6. Laulattamassa Anne Myllylä. Vapaa pääsy.

Sid Hillen konsertti klo 10.15 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Meditatiivista musiikkia flyygelillä. Artistin omaa sekä muiden tuotantoa. Vierailumaksu 8 e. Vastaava konsertti myös ke 25.9. Wanhat koululaulut klo 18 Maunulan kirkossa, Metsäpurontie 15. Laulattamassa Raivo Savik, Maija Pesonen-Kareinen ja Maunulan lauluryhmä. Valkokangaskuvat, Arja Aholammi-Pylkkänen ja Monica Sourander. Vapaa pääsy. Juhlakonsertti klo 19 Munkkiniemen kirkossa, Tiilipolku 6. Folkmusiikkiyhtye Mustarastas. Musiikissa soivat akustiset kielisoittimet, viulu, nyckelharpa, haitari, tinapillit ja moniääninen laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Saksofonisti Jukka Perko soittaa virsisovituksia yhdessä Helsinginkadun Filharmonikot -sinfoniaorkesterin kanssa. Kaanaanmaa-konsertti pidetään tiistaina 17.9. kello 19 Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Lippuja saa Ticketmasterista ja ovelta.

PERJANTAINA 20.9.

Paloheinä soi: Romantiikan lumous klo 18 Hyvän Paimenen kirkossa, Palosuontie 1. Cecilia Zilliacus, viulu, Juhani Lagerspetz, flyygeli. Chopinin ja Schubertin säveliä. Liput 20 e.

LAUANTAINA 21.9.

Rakkaudesta runoon klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Musiikki- ja lausuntaesitys. Mukana Sinikka Haapanen, Miia Nuutila ja kitaralla säestävä Antti Paavilainen. Runoja muun muassa Leinolta, Hellaakoskelta, Kilveltä, Oksaselta, Tabermannilta ja Tynniltä, lauluja Helismaalta ja sävellettyjä runoja eri runoilijoilta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e.

Romano Gospel -hyväntekeväisyysilta klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Romano Gospel -yhtye pääsolisteina laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Marika Blomerus sekä tangoprinssi Dimitri Isberg. Taustalaulajina Joni Blomerus, Markus Valerius ja Salon miesryhmä. Markku Valerius ja Miska Grönfors, flyygeli, Rainer Frisk ja Miska Grönfors, kitara, Karl Karjalainen, basso, Vesa Louhelainen, haitari. Hengellistä romanimusiik-

kia. Juontajina Tarja Sassi ja Joni Blomerus. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Kesto noin 2 h, väliaika.

SUNNUNTAINA 22.9.

Gospel & Prayer klo 14 Suomenlinnan kirkossa, Suomenlinna C 43. Rukousta ja gospelia. Jukka ja Tove Leppilampi. Vapaa pääsy. Pihlajan meditaatiokonsertti klo 18 Myllypuron kirkossa, Neulapadontie 12. Naiskuoro Pihlaja. Voit tulla rennoissa vaatteissa ja ottaa mukaan makuualustan, tyynyn ja villasukat. Liput 15 e ovelta. Soveltuu yli 12-vuotiaille.

Rakkaudesta runoon klo 18 Oulunkylän puukirkossa, Siltavoudintie 12. Runoja ja lauluja kitarasäestyksellä. Esiintyjinä näyttelijä Miia Nuutila, muusikko Antti Paavilainen ja lausuja Sinikka Haapanen. Muun muassa runoja Leinolta, Hellaakoskelta, Kilveltä, Oksaselta, Tabermannilta ja Tynniltä, lauluja Helismaalta ja sävellettyjä runoja eri runoilijoilta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu 10 e. Suomalainen sielunmaisema klo 18 Puistolan kirkossa, Tenavatie 4. Markus Pelli, sello, Sari Blå, piano. Sibeliuksen, Madetojan, Bengt Johanssonin ja Kuulan säveliä. Vapaa pääsy.

Arttu Selonen, urut. Vapaa pääsy. Yksin sinun -liedkonsertti klo 18 Huopalahden kirkossa, Vespertie 12. Sofia Hiltunen, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 5–15 e. Lassen vanavedessä klo 18 Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Lasse Mårtenson -muistokonsertti. Mårtensonin syntymästä 90 vuotta. Sofia Finnilä Quartet: Sofia Finnilä, laulu ja tarinat, Sampo Hiukkanen, viulu ja saksofoni, Henrik Wikström, piano ja harmonikka, Hannu Rantanen, basso. Mårtensonin musiikkia ja ystävien muisteluja. Juontaa Maija Kuusi. Liput 25 e ennakkoon Kiinteistötoimisto Erkkeristä, Lauttasaarentie 28. Tied. lasse.muistokonsertti@ gmail.com

KESKIVIIKKONA 25.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.20 Tuomiokirkossa, Unioninkatu 29. Kristian Saarinen, urut. Vapaa pääsy.

PERJANTAINA 27.9.

TIISTAINA 24.9.

Päiväkonsertti klo 12–12.30 Vanhassakirkossa, Lönnrotinkatu 6.

Pianokonsertti klo 19 Temppeliaukion kirkossa, Lutherinkatu 3. Henri Hersta. J.S. Bachin, Beethovenin ja Lisztin teoksia. Vapaa pääsy.

Konsertteja Espoossa

Markus Asunnan konsertti tiistaina 24.9. kello 19 KilonRistissä, Vanharaide 1. Pastori Markus Asunta soittelee kitaran lisäksi melkein ”pilliä kuin pilliä” loihtien ilmoille mm. irlantilais-, walesilais- ja skottisävelmiä. Suuri osa musiikista on hänen omaa tuotantoaan. Lauletaan myös yhdessä Markuksen johdolla.

Misatango, ”Misa a Buenos Aires” kuorolle, mezzosopraanolle, bandoneonille, pianolle ja jousisoittimille perjantaina 27.9. kello 19 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6. Saksalais-suomalaisen kuoro, Angelika Klas, mezzosopraano, Mikko Helenius, bandoneon, Esa Ylönen, piano, Encanto Tango Band. Musiikin johto: Agnes Goerge. Martín Palmerin Liput 20/15 e. Lippuja voi ostaa etukäteen osoitteesta agnes.goerke@evl.fi tai käteismaksulla ovelta Tapiolan kirkosta.

Radio Dein ja Jaana Pölläsen juhlakonsertti keskiviikkona 2.10. kello 18 Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Jaana Pöllänen ja Ville Uusitalo: Sydänlanka-duo. Vapaa pääsy, kolehti Kristityt yhdessä ry:n radiotyölle. 30-vuotista laulajauransa juhlavuottaan viettävä Pöllänen on julkaissut levyn Seinäjoen Tangomarkkinoilla ja kiertää nyt laulaen upeita Lasse Heikkilän uusia hengellisiä tangosävelmiä.