Kirkko ja kaupunki Helsinki 04 2021 by Kirkko ja kaupunki

25.2.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

ihmiseen Jumalaan hyvyyteen

Minä uskon tieteeseen

Aku Hirviniemen suvusta löytyi radikaalipappi s. 6 Lukijoiden kokemuksia kirkon perhe neuvonnasta s. 20

rohkeuteen

rakkauteen

Raamattuun itseeni Vain 16 prosenttia nuorista aikuisista sanoo uskovansa kristinuskon Jumalaan. Mihin he sitten uskovat? s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Ollakseen kristitty ei tarvitse allekirjoittaa koko systeemiä

Olen eräs yksilö pienellä planeetalla erään linnunradan pienessä aurinkokunnassa.

USKO JUMALAAN on hiipumassa, mikäli tuoreita tutkimuksia on uskominen. Tutkimuksia uskotaan niin, että hyväksytään tutkimuksen tulokset tosiasioiksi, mutta miten uskotaan Jumalaan? Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan vain 16 prosenttia suomalaisista 15–40-vuotiaista sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Siis vähemmän kuin kaksi kymmenestä. USKOTKO SINÄ kristinuskon opettamaan Jumalaan? Mitä vastaisit Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyyn? Itse pidän tuota kysymystä vähän ongelmallisena, sillä se johdattelee sellaiseen suuntaan, että usko Jumalaan olisi jonkin opetuksen totena pitämistä. Sitäkin usko Jumalaan kyllä on, mutta vain joltakin osaltaan. Voidakseen vastata kysymykseen kristinuskon opettamaan Jumalaan uskomisesta pitäisi tietää, mitä kristinusko Jumalasta opettaa. Sitä ei kokonaisuudessaan tiedä kukaan. Erilaisia Jumalaan liittyviä mielipiteitä, hienommin sanottuna teologisia opinioita, on esiintynyt kirkon opetuksessa kautta historian semmoinen määrä, että niiden hallitsemista ei voi edellyttää edes arkkipiispatason uskovaiselta. OPETUS JA OPPI eivät siis ole täysin sama asia. Kristinuskon

KYSE EI OLE siitä, että ollakseen kristitty pitäisi allekirjoittaa koko systeemi katekismuksineen ja uskontunnustuksineen, kirkolliskokousten päätöksineen ja seurakuntaneuvoston pöytäkirjoineen. Ei tarvitse edes uskoa Jumalan olemassaoloon. Riittää, että toivoo sitä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Keväällä en tiennyt, mihin olisin pannut sen energian, joka minussa on työtä varten. – Samalla tulin surulliseksi, kun ymmärsin, miten paljon työ on minulle merkinnyt. Eihän se saisi olla ihmisyyden mitta. NÄYTTELIJÄ JA OHJAAJA SARI SIIKANDER ANNALEHDESSÄ 6/2021

Iankaikkisesti Herra ohjaa ihmisen askelet, kukapa arvaa tiensä suunnan? SANANLASKUJEN KIRJA 20:24

USKO JUMALAAN ON USKALTAMISTA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

On ihanaa, kun valo lisääntyy. Samalla se tekee mieleni levottomaksi. Haluaisin hihkua ja huutaa – ja unohtaa kaikki terveysrajoitukset. Auta minua, Luojani, pysymään tolkullisena tässäkin kevätkuohussa.

Jumalaa koskeva oppi tiivistyy kolminaisuuteen: Jumala on ensinnäkin kaiken luoja ja alkusyy. Toiseksi hän on sitoutunut ihmisyyteen, maksanut lunnaat meidät siepanneille voimille ja vapauttanut meidät pahan vallasta hyvän puolelle, kuolemasta elämään. Ja kolmanneksi Jumala ei ole vain kaiken alkuunpanija ja starttibuusteri vaan pitää koko ajan kaikkea yllä ja jakaa hyvyyttään – tekee pyhästä yhteistä. Kristinusko kutsuu luottamaan tällaiseen kolmiyhteiseen Jumalaan. Usko Jumalaan on uskaltamista. Se on luottamista hyvyyden voimaan ja siihen, että kaikella on mieli, merkitys ja tarkoitus.

ITALIALAINEN LÄÄKÄRI JA PSYKIATRI ROBERTO ASSAGIOLI (1888–1974)

Kirkko ja kaupunki

25.2.2021 Seuraava lehti ilmestyy 11.3.

KANNEN KUVA: JARKKO PELTOLUHTA KUVALÄHTEET: ESKO JÄMSÄ JA PASI LEINO

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Runous on tullut tutuksi mummin kautta” Vantaalainen Elsa Aronniemi käy lukion ensimmäistä luokkaa Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa. Hän tulkitsi peruskoulun päättötyössään Eino Leinon Helkavirsiä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Elsa Aronniemi, miksi valitsit sata vuotta sitten eläneen runoilijan, Eino Leinon, Helkavirret päättötyösi aiheeksi? – Lopputyön aihe piti päättää viime vuonna maaliskuun alussa. Sitä ennen mummini järjesti tilaisuuden, jossa Helka-Maria Kinnunen ja Jari Rättyä lausuivat Eino Leinon Helka virsiä. Se ei ollut aivan perinteistä runonlausuntaa, sillä mukana oli myös musiikkia. Innostuin tuosta Autuas elämänarpa -esityksestä niin paljon, että päätin käyttää runoja aineistona päättötyössäni.

Mikä kalevalamittaisissa Helkavirsien runoissa kiehtoo sinua? – Niissä on ulottuvuuksia, jotka tuntuvat tutuilta myös tämän ajan ihmiselle. Runojen sisältö ei ollut vanhentunut, vaikka ne on julkaistu jo 1900-luvun alkupuolella. – Monissa runoissa on kuvattu elämään liittyvää ristiriitaisuutta. Esimerkiksi Halla-runossa äiti tuntee rakkautta lapsiaan kohtaan mutta suree samalla sitä, onko hän ollut tarpeeksi hyvä äiti. Runot sisältävät myös filosofista pohdintaa. Itselleni tärkeäksi tuli runo Tumma, jossa todetaan, ettei elämää kannata ottaa liian vakavasti vaan pitää nauttia sen parhaista hetkistä.

Oliko runojen maailma sinulle ennestään tuttu? – Runous on tullut minulle tutuksi lähinnä runoja lausuvan mummini kautta. Hänet puolestaan on aikanaan johdattanut runojen pariin hänen äitinsä, lausuntataiteilija Else Tanttu. Muuten runous oli jäänyt aika vieraaksi. Nyt oli hienoa oppia tältäkin saralta uutta.

– Kalevalaa on käsitelty meillä koulun äidinkielentunneilla pitkälti yleissivistyksen kannalta.

pohjalta?

Miltä sinusta tuntuu se, että suomalaisen kulttuurin päivää vietetään vielä nykyäänkin kansalliseepoksemme Kalevalan

– Onhan se ehkä hieman kapeakatseista, sillä Suomen kulttuurihistoriassa on monia muitakin tärkeitä teoksia. Nykyajan ihmisen on myös helpompi ymmärtää esimerkiksi Eino Leinon Helkavirsiä kuin Kalevalaa, jonka kieli on melko vaikeatajuista. – Toisaalta Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka tunteminen kuuluu meillä yleissivistykseen, ja tunnetaanhan teos myös maailmalla.

Mikä sinulle on pyhää? – Erityisen pyhiä asioita minulle ovat luonnossa vallitseva rauha sekä rakkaus lähimmäisiä ja itseä kohtaan. Myös se tuntuu pyhältä, että kotimaassani Suomessa on hyvä elää ja täällä voi nauttia oikeuksista, joita ei muualla maailmassa välttämättä ole. ■ Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää vietetään su 28.2. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kaunis peto Ihminen voisi oppia kissoilta huolettomuutta ja luottamusta, sanoo pappi Tiina Kaaresvirta, jonka perheessä on kaksi kissaa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

4,5

-vuotiaat Pipsa ja Nokinenä, tuttavallisemmin Nokis, viettävät kissanpäiviä Helsingin Puistolassa. Neitien päivä alkaa ja päättyy ulkoilulla rivitalon pihalle rakennetussa häkissä. Sieltä on hyvä tarkkailla lintuja, jäniksiä, oravia ja koiranulkoiluttajia. Joskus on käynyt niinkin onnellisesti, että häkkiin on erehtynyt tulemaan hiiri. Tähystäminen on loppumaton urakka, jota kissat tekevät myös sisällä ikkunan ääressä. Samalla valvotaan perheenjäsenten liikkeitä. Ison osan päivästä kissat nukkuvat, varsinkin Nokinenä, joka on enemmän yöeläin ja puuhailee pimeällä omiaan. Pipsan ja Nokinenän emäntä Tiina Kaaresvirta varoittaa, että vaikka kissa nukkuukin paljon, se vaatii yhtä lailla seuraa ja huolenpitoa kuin koira. – Kissa on saalistaja. Se on utelias, seurallinen ja ihmisrakas ja tarvitsee virikkeitä. Pipsa ja Nokinenä leikkivät välillä kahdestaankin, jahtaavat toisiaan ja painivat. Kaikki, mikä kiiltää ja rapisee, kiinnostaa niitä – samoin kuin kukkamaljakot ja hiuslenksut. Kissojen isäntä Markku Elo kertoo, että välillä kissat asettuvat katsomaan televisiota perheen seuraksi. Nokinenä tulee saunomaankin. TIINA KAARESVIRTA työskentelee oppilaitospappina Helsingissä, Markku Elo sairaalapappina Espoossa. Aina kirkon väki ei ole suhtautunut kissoihin yhtä suopeasti kuin tämä pariskunta. Keskiajalla varsinkin mustia kissoja pidettiin paholaisen ruumiillistumina ja niitä suorastaan vainottiin. Kissojen myös ajateltiin tartuttavan ruttoa, vaikka juuri suuri kissakanta olisi vähentänyt rottia ja estänyt näin ruttoa leviämästä. – Kissa ei ole paha – ei mikään eläin ole, Kaaresvirta sanoo. Päinvastoin. Kissat kykenevät osoittamaan hellyyttä ja jopa myötätuntoa. Kaaresvirran mielestä ihminen voisi oppia kissoilta huolettomuutta ja luottamusta. Kissa tuntuu ajattelevan aina, että asiat järjestyvät, ja luottavan siihen, että se on rakastettu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa KATRI SAARELA

LONTOOSSA SURTIIN viime syksynä Doorkins Magnificatin kuolemaa. Tuo entinen kulkukissa asui kaksitoista vuotta Southwarkin katedraalissa ja piti kirkon hiiri- ja rottakannan Herran nuhteessa. Kissasta tuli suoranainen nähtävyys. Doorkins oli seurakunnalleen niin tärkeä, että sille järjestettiin muistopalvelus ennen kuin se pääsi haudan lepoon katedraalin pihamaahan. Doorkinsille on rekrytoitu seuraaja, Hodge, joka kuulemma nauttii kirkkotekstiilien ylellisestä kosketuksesta heti, kun silmä välttää. Kissojen asema läntisessä kristikunnassa on siis kohentunut keskiajasta tuntuvasti. Kissoja työskentelee myös ortodoksisen kirkon palveluksessa, kuten Valamon ja Lintulan luostareissa vierailleet ovat ehkä huomanneet. Sisar Juliana Lintulan luostarista kertoo sähköpostissaan, että Lintulassa kissoja on ollut aina. Nykyiset kissat Minni ja Luppis haettiin löytöeläintalosta kolmisen vuotta sitten. Tuolloin ne olivat 1,5-vuotiaita ja täysin villejä. Nyt ne ovat jo kotiutuneet ja kesyyntyneetkin, mutta karttelevat kameraa ja luostarivieraita. Kesäisin kissat asuvat luostarin navetassa ja niillä on tassut täynnä töitä hiirien pyydystämisessä. Talvella ne laiskottelevat ja vain käväisevät ulkona. Sisar Julianan mukaan ne tuntuvat nauttivan elämästä.

Katso kissavideo ja lisää kuvia kissoista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Stéphane Garnier: Elä kuin kissa. Tammi 2020. Minna Keinänen ja Harri Nyman: Kissojen Suomi. SKS 2020.

Vuoden kiertoon liittyy jos jonkinlaisia kirkollisia juhlapäiviä tarinoineen. Kenen synttäreitä vietetään helluntaina? Mitä tapahtui henkilölle, jonka muistoksi juhannusta vietetään? Ja mikä ihme se helatorstai oikein on? Testaa tietosi ja ota haltuun kirkkovuoden knopit osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Ahdistuksen ja surun hetkellä ihminen tarvitsee turvallista tilaa, ja kirkkoa turvallisempaa on vaikea kuvitella.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

PIPSA JA NOKIS perheineen ja Lintulan sisaristo kissoineen jatkavat liittoa, joka sai alkunsa yli kymmenentuhatta vuotta sitten, kun ihmiset asettuivat aloilleen ja alkoivat viljellä maata. Viljanviljely houkutteli asutuksen liepeille myös jyrsijöitä – ja suuri jyrsijäkanta puolestaan kissoja. Kissojen kesyyntymisestä hyötyivät sekä kissat että ihmiset. Kissat saivat vatsansa täyteen ja viljasato säästyi tuholaisilta. Suomeen ensimmäiset kissat saapuivat noin tuhat vuotta sitten samoihin tehtäviin. Nykyisin Pipsan ja Nokiksen kaltaiset lemmikkikissat saavat vatsansa täyteen vähemmällä vaivalla, ihan vain olemalla kissoja ja sellaisina ihmisille rakkaita. – Ainakin meille kissat ovat tuoneet paljon iloa, Tiina Kaaresvirta kiteyttää nykykissojen tärkeimmän tehtävän. ■

Mahdoton helatorstai

Trauma ei jätä rauhaan Pakolaisten kotoutumisongelmien taustalla on usein trauma peräisiä häiriöitä, sanoo Mari Tikkanen, joka vetää Diakonissa laitoksella sotatraumojen kuntoutushanketta. Kolmivuotinen hanke tukee pakolaisina ja turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden ihmisten mielenterveyttä, mutta nyt se on loppumassa rahoituksen puutteeseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

MTV3

Aku Hirviniemi tutustui sukunsa historiaan.

tiikasta, jonka mukaan ympäristö vaikuttaa perimään. Tieto sai Hirviniemen miettimään papin työn ja näyttelijän työn yhtäläisyyksiä. – Pappihan on myös esiintyjä. Papin pitää olla karismaattinen. Papin pitää olla seurakuntalaisten edessä vakuuttava ja osata saarnata.

”

Ihminen voi kehittää itseään ja tehdä oman sukunsa historiaa paremmaksi.

Pappissuku yllätti, juoppous ei

äyttelijä Aku Hirviniemeä ei pelottanut kuulla, mitä menneisyys paljastaa, kun hänelle tuli mahdollisuus osallistua Sukuni salat -ohjelmasarjaan. Dna-testien jälkeen häneltä kyllä kysyttiin, onko jotain sellaista, mitä hän ei halua tietää. – Suvussa on saattanut olla murhamiehiä tai jonkin sortin pahantekijöitä, mutta ei minulla ollut mitään suodatinta tai sensuuria. Ajattelin, että antaa tulla, mitä tulee. Sen ymmärsin, että pellonlaidassa seisoskelijoista ei ohjelmaa olisi tehty. Suvun tutkimiseen käytettiin testien lisäksi kirkonkirjoja, kansallis-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

arkiston asiakirjoja ja isovanhempien haastatteluja. Ohjelmassa päädyttiin tutkimaan äidin puolen sukua. – Sieltä löytyi 1600-luvulla elänyt Daniel Reuter -niminen pappi, Hirviniemi kertoo. SELVISI, ETTÄ Aku Hirviniemen esiisä Daniel Reuter opiskeli Turussa Suomen ensimmäisessä yliopistossa ja valmistui sieltä ensimmäisten joukossa. Turun piispa vihki Reuterin papiksi. Lisäksi selvisi, että Daniel Reuterin lähisuvussa 13 ihmistä on ollut tavalla tai toisella tekemisissä pappisuran kanssa. – Daniel Reuter oli radikaali. Hän arvosteli aateliston touhuja ja

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

oli suosittu kansanmies. Reuterille maistui viini, ja hänet heitettiin virastaankin ulos, mutta kova saarnamies nostettiin aina takaisin. Kansa vaati lisää Herran sanaa Daniel Reuterilta, Hirviniemi kertoo. Yllättäen Hirviniemen viiniin menevässä Putous-hahmossa pastori Usko Eevertti Luttisessa vaikuttaisi olevan paljon suvussa eläneen papin piirteitä. – Pappissuku yllätti minut, juoppous ei. Ajattelin, että suku olisi ollut tavallista talonpoikaa ja normimeininkiä, mutta sieltä löytyikin hyvin hengellistä porukkaa. SUKUNI SALAT -SARJAA tehtäessä Aku Hirviniemi kiinnostui epigene-

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

– Ei 1600-luvulla ollut televisioita tai stand up -klubeja. Sunnuntain jumalanpalvelus oli se, mistä haettiin hengen ravintoa ja helpotusta huoliin, ja on siellä käyty jollain tavalla viihtymässäkin, Hirviniemi pohtii. Hirviniemeä on askarruttanut myös se, pystyykö oman suvun huonoja ketjuja katkaisemaan. Epigenetiikan mukaan tietyt käyttäytymismallit voivat periytyä kolmanteen sukupolveen asti. – Olen tullut siihen tulokseen, että ihminen voi kehittää itseään ja tehdä oman sukunsa historiaa paremmaksi. Pitäisi miettiä omia valintojaan ja sitä, minkälaisen henkisen perinnön haluaa tuleville sukupolville jättää. HIRVINIEMEN PAPPIBUUMI ei pääty tähän. Aku Louhimiehen tulevassa elokuvassa hän näyttelee pappia. Rooliin eläytyessään hän kuvitteli sitäkin, minkälaisen sielunhoitajan kirkko olisi pappissuvun Aku Hirviniemestä saanut.

NINA RIUTTA

MTV3:n Sukuni salat -sarjassa ma 22.3. klo 20 vuorossa Aku Hirviniemi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ISTOCK / KUVANKÄSITTELY JARKKO PELTOLUHTA

Kriisien jälkeen elämä yksin kertaistui TEEMU KUNTO ryhtyi neljä vuotta sitten minimalistiksi: hän karsi elämästään kaiken ylimääräisen. Samalla hän alkoi pitää elämänmuutoksestaan blogia. Nyt hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Minimalismi (Otava). Kunto oli tutustunut minimalismiin jo vuosia aiemmin. Perheelliselle miehelle yksinkertaisempi elämäntyyli ei kuitenkaan silloin sopinut. Sitten tuli avioero ja elämä mullistui. Lopullisen sysäyksen minimalismiin toi työpaikan menetys. – Vähensin rajusti tavaran, shoppailun ja digivälineiden määrää. Aloitin minimalismin ihmiskokeena, mutta siitä on tullut pysyvä elämäntapa. MIEHEN AIEMPI elämäntyyli muistutti minimalismin vastakohtaa, ylen määrin kaikkea haalivaa maksimalismia. Nykyään Teemu Kunto tuntee lähestyvänsä jo sopivalismia, joka tarkoittaa näiden kahden suuntauksen välimuotoa. – Jonkin aikaa eron jälkeen muutin Vaasasta Seinäjoelle yksiöön, joka oli entisen olohuoneeni kokoinen. Näin pääsin samalla asumaan lähemmäksi lapsiani. Nykyään asun kaksiossa, että lasten on helpompi viettää aikaa luonani. Aikoinaan Kunto toimi nuorisopastorina helluntaiseurakunnassa. Iltatyö ei pidemmän päälle sopinut perheenisän aikatauluihin, joten hän hakeutui myyntitöihin. – Normaali myyntityö perustuu maksimaalisen tuloksen hankkimiseen, joten hakeuduin maailmankuvaani paremmin vastaaviin myyntitehtäviin. Työskentelen nyt Kiertonet.fi-palvelussa.

Oma lehmä aivoriihessä Suomen kieli muistuttaa, että jokainen meistä on vähän maalainen. JOSKUS VOI TUNTUA siltä, että Suomi on jakautunut maalaisiin ja kaupunkilaisiin. Suomen kieli kuitenkin muistuttaa meitä siitä, että Kalliossa kasvaneella cityihmiselläkin on vielä suurin piirtein toinen jalka navetassa, sillä laajamittaisesta kaupungistumisesta on vain vähän aikaa. Yleissivistyksen kannalta maataloussanaston viljelystä on toki iloa: onhan itse Raamattukin täynnä lyhteitä ja vakkoja, auroja, ikeitä, sirppejä ja talikoita. Pyhässä kirjassa kynnetään, kylvetään, äestetään ja korjataan satoa. Myös vertauksissa ja sanonnoissa on maataloussanastoa. Ainakin ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” on monelle tuttu. Olitpa sitten kaupunkilainen tai maalainen, tästä listasta voit poimia omat maalaishenkiset suosikkisanasi ja -sanontasi, jotka toimivat niin syrjäkylillä kuin kaupungissakin.

MINIMALISMI EI Teemu Kunnon mukaan itsessään anna merkitystä elämään, vaan se syntyy hyvästä arjesta, ihmissuhteista ja olemisesta tässä hetkessä. Hän kertoo nukkuvansa kahdeksan tuntia yössä, lukevansa 50 kirjaa vuodessa ja lenkkeilevänsä päivittäin. Kunto pyrkii elämään ekologisesti: hän ei omista autoa eikä juuri syö lihaa. Hän ajattelee tavallaan harjoittelevansa ilmastokriisin tuomia haasteita varten. – Korona-aika on saanut ihmiset pysähtymään ja miettimään asioita. Monella etätyö ja vapaaaika perustuvat nyt ruudun tuijottamiseen, mutta kun sitä tietoisesti vähentää, saa elämään enemmän rauhaa ja tilaa. Toukokuussa Kunto toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa. Hän muuttaa asumaan Helsingin Kallioon, josta on jo sopivankokoinen asunto katsottuna.

HANNA ANTILA

Maalaishenkisiä sanoja ja sanontoja

MARJO KYTÖHARJU

JONNE RÄSÄNEN/ OTAVA

– Vähensin rajusti tavaran, shoppailun ja digivälineiden määrää, Teemu Kunto kertoo.

aivoriihi

työsarka

autotalli budjettiriihi

aurata (laskettelu rinteessä)

iltalypsy (politiikassa)

hautoa

jälkipuinti

jyvittää

lehmänkauppa

korvamerkitä

lehmän hermot

märehtiä

porsaanreikä

poikia (esim. valitus)

riihikuiva

sikailla vasikoida

kulkea peräkkäin kuin köyhän talon porsaat erottaa jyvät akanoista

olla nätti kuin sika pienenä panna pukki kaalimaan vartijaksi päästä jyvälle

heilua kuin heinämies

ei kunnian kukko laula

herätä kukonlaulun/ sianpieremän aikaan

iho kananlihalla

näyttää mistä kana pissii

oma lehmä ojassa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Mikä vetää opiskelijoita Diakiin?

Kristillisten tahojen omistamassa Diakonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijoita kannustetaan etsimään elämän tarkoitusta, kertoo uusi rehtori Elina Juntunen. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

un ammattikorkeakoulujen yhteishaku päättyi tammikuussa, Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak julkaisi tiedotteen. Diakin englanninkielisiin opinto-ohjelmiin haki 1 267 henkilöä, mikä oli aloituspaikkoihin suhteutettuna enemmän kuin mihinkään muuhun ammattikorkeakouluun Suomessa. Diak eroaa muista Suomen ammattikorkeakouluista tavalla, joka näkyy jo nimessä. Kristillisessä puheenparressa diakonia tarkoittaa heikossa tilanteessa olevien ihmisten auttamista. Diak kouluttaa kirkolle diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä sekä varhaiskasvatuksen ohjaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

jia, mutta myös sairaanhoitajia, sosionomeja ja tulkkeja. Tammikuussa työnsä aloittanut Diakin uusi rehtori Elina Juntunen kertoo olevansa ylpeä isosta hakijamäärästä. – Moni hakee tietoisesti opiskelemaan juuri Diakiin. Me erotumme muista korkeakouluista siinä, että arvopohjamme on näkyvästi esillä. Hakijat tietävät sen. DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU on yksityinen oppilaitos, jonka omistaa kahdeksan enemmän tai vähemmän kristillistä tahoa. Luterilaisen kirkon keskusrahasto on yksi pienemmistä omistajista, mutta kaikilla muillakin omistajilla on vahvat linkit kirkkoon. Oppilaitoksen arjessa uskonnollisuus näkyy suoraan lähinnä kirkollisten alojen opinnoissa. Rehtori Elina Juntusen mukaan kaikilla Diakin opintolinjoilla kuitenkin opetetaan, että ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu myös spirituaalinen ulottuvuus. – Spiritualiteetti on elämän merkityksen ja tarkoituksen etsimistä, ja se on yksi meidän pu-

nainen lankamme. Kullakin ihmisellä on siihen omat lähteensä. Joillekuille ne ovat henkisiä, toisille hengellisiä, joillekuille syvästi uskonnollisia. Joillakuilla taustana on Jumala, toisilla ei. Ennen kuin Juntunen valittiin rehtoriksi, hän työskenteli Diakissa palvelujohtajana. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori ja valtiotieteiden maisteri yhteiskuntapolitiikasta. – Haluamme muuttaa yhteiskuntaamme niin, että siellä vaikuttavat muutkin kuin kovat taloudelliset arvot, Juntunen sanoo. Taloudesta puheen ollen: harva Diakin opiskelija lienee valinnut alaansa tehdäkseen isoa tiliä, mutta alojen palkat ovat julkisuudessa usein esillä. Etenkin sairaanhoitajia edustavat järjestöt ovat pitäneet kovaa ääntä siitä, että työstä maksetaan liian matalaa palkkaa siihen nähden, kuinka raskasta se on. Koronavuonna kannanotot ovat kiristyneet entisestään. Sairaanhoitajaliiton mukaan sairaanhoitajien keskimääräinen peruspalkka on 2 445 euroa kuukaudessa, mutta erilaiset lisät nostavat sen 3 035 euroon. Sosionomien keskimääräinen kuukausipalkka on ammattiliitto Talentian mukaan

Elisa Laitila haki opiskelemaan Diakiin, koska halusi tehdä merkityksellistä työtä.

Elina Juntunen aloitti Diakoniaammattikorkeakoulun rehtorina tammikuussa. Aiemmin hän työskenteli Diakissa palvelujohtajana.

Nämä tahot omistavat Diakin Kirkkopalvelut, 2 480 osaketta 32,8 % Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, 2 025 osaketta 26,8 % Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, 945 osaketta 12,5 % Kirkon keskusrahasto, 800 osaketta 10,6 % Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, 500 osaketta 6,6 %

Jussi Murtovuoren mukaan diakilaisuuteen kuuluu se, että usko vaikuttaa rakkautena.

Turun Kristillisen Opiston säätiö, 300 osaketta 4 % Helsingin Evankelisen Opiston säätiö, 250 osaketta 3,3 % Suomen Raamattuopiston säätiö, 250 osaketta 3,3 %

2 478 euroa kuntasektorilla ja 2 387 euroa yksityisellä. Rehtori Juntunen, kertooko palkkaus siitä, että koulutusalojanne ei arvosteta riittävästi? – Kyllä näitä aloja arvostetaan yhteiskunnassa, ja minä toivon, että työn merkitys näkyisi myös palkkauksessa.

”

Kyllä minä kaipaisin lisää arvostusta. DIAKISSA TOISTA VUOTTA OPISKELEVA ELISA LAITILA

Diakin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Elisa Laitila opiskelee toista vuotta sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Hänen mukaansa on tosiasia, että aloilla ”ei ole mikään paras palkka”.

– Hakeuduin tänne silti, koska haluan, että työni on mielekästä, Laitila sanoo. Hän huomauttaa, että moni Diakin opiskelija on työskennellyt aiemmin parempipalkkaisissa tehtävissä ja vaihtanut alaa, koska on kaivannut merkityksellisempää työtä. – Kaipaisin kuitenkin lisää arvostusta. Teemme tärkeää työtä.

te on, että valmistuttuaan kaikki ymmärtäisivät vähän paremmin toistensa maailmankatsomusta. – Puhumme uskonnoista yhdessä. Keskusteluun voi osallistua, vaikkei olisi omaa selkeää vakaumusta. Diak kouluttaa noin kolmanneksen luterilaisen kirkon hengellisistä työntekijöistä, muun muassa kaikki kirkon suomenkieliset diakonia”KRISTILLISYYS NÄKYY MEILLÄ siten, että kohtyöntekijät. taamme avoimesti ja rehellisesti kaikki ihmiset ja Kurkataanpa taas palkkapussiin. Siinä, mistilanteet. Jokainen ihminen on meille lähimmäisä pappien palkka alkaa useimmiten kolmosella, nen.” Näin kerrotaan Diakin nettisivuilla. diakoniatyöntekijöiden mediaanipalkka on tällä Diakin kirkon alan koulutuspäällikön Jussi hetkellä 2 721 euroa. Esimerkiksi Espoossa tilanMurtovuoren mukaan diakilaisuuteen kuuluu se, ne on vielä huonompi, ja diakoniatyöntekijöiden että usko vaikuttaa rakkautena. lähtöpalkka on 2 380 euroa. – Köyhää pitää auttaa ja niiden ääntä pitää vahMatalaa palkkaa ei voi perustella sillä, että työ vistaa, joiden ääni ei kuulu, hän sanoo. olisi kevyttä. – Kun Jeesus kohtasi ihmisiä, heissä tapahtui – Diakoniatyöntekijät ovat kärkisijoilla, kun muutos. Meidän tehtävämme on rohkaista heikatsotaan mielenterveyssyistä eläköityneiden koilla olevaa ihmistä sanomaan, että minua et tehtävänimikkeitä, Murtovuori sanoo. enää kivitä! – Se kertoo siitä, minkälaisten asioiden äärelMurtovuori korostaa, että iso osa Diakin lä he tekevät työtään. He tekevät työtä paikoissa, opiskelijoista on muita kuin kristittyjä. Tavoijoihin muut eivät mene. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Korvaamattomat kaksi Pari vuotta koti-isänä sai Ariel Neulaniemen tajuamaan, ettei kukaan meistä ole täydellinen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

ienten lasten isä Ariel Neulaniemi havahtui kolmisen vuotta sitten. Hän oli ollut poikiensa kanssa pulkka mäessä. Tuli huudettua heille mität tömistä asioista. Illalla isä katsoi pei liin. No niin. Ei mennyt ihan putkeen se reissu. Taaskaan. – Onneksi olen kuitenkin aina pyrkinyt lasten kanssa yhteyteen. Se tarkoittaa sitä, että pyyde tään anteeksi ja sitten leikitään yhdessä. Mutta yhteys itseeni oli tuohon aikaan vähän kateissa. Neulaniemi tutustui Aki Hintsan kirjaan Voittamisen anatomia. Sen luettuaan häntä alkoi kai vaa syvältä. Kirjan hyvinvointiin liittyvät kysy mykset iskivät. – Tajusin, että olin nukkunut monta vuotta liian vähän ja katkonaisesti. Lähimuistini rupe si prakaamaan. Unohdin esimerkiksi tyttäreni ni men, kun joku kysyi, mitä lapsille kuuluu. Sil loin ajattelin, että nyt on viimeinen sauma teh dä muutos. Neulaniemeä kismitti, ettei lenkkeilyllekään löytynyt aikaa, vaikka liikunta oli ollut hänelle tärkeä voiman lähde. – Mutta eniten minua mietitytti kysymys, jota jokaisen ihmisen pitäisi miettiä: kuka minä olen? Mikä tekee minusta minut? Onko se työ vai jokin muu asia? Samaan saumaan Neulaniemi löysi sattumal ta vanhan cdlevyn, jolla oli parikymmentä lau luaihiota. – Silloin muistin, että tämä oli se juttu! Näitä biisejä en ole saanut vielä tehtyä. Löytyi taas mu siikin tekeminen, josta mieli syttyi niin, että aa mulla oli taas muukin syy herätä kuin suoriutua töistä ja perhearjesta. Seitsemän vuotta kotiäitinä ollut Neulaniemen vaimo heitti pian tämän jälkeen miehelleen kysy myksen, joka oli ollut jo aistittavissa. – Vaimo ehdotti, että jäisin vuorostani ko tiin hoitamaan lapsia. Ensireaktioni oli, et tä mietitäänpä nyt. Se ei heti tuntunut hyvältä ajatukselta. – Ajattelin, että vitsit, minulla on töissä kivoja asioita tehtävänä ja olin juuri aloittanut uusia jut tuja. Miten voin jättää ne kesken? MUTTA NIIN KÄVI, että elokuussa 2018 radiotoi mittaja Ariel Neulaniemi oli vanhempainvapaal la, ja sen jälkeen hän aloitti kotiisänä. Siinä vie rähti kaksi vuotta. – Minulle oli tärkeä huomio, etten ole työnte kijänä niin tärkeä, ettei joku muu voisi tehdä sa moja töitä kuin minä. Ihmisenä olen totta kai tär keä työntekijänäkin, mutta tärkeämpi olen lähei silleni.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Ajatuksena oli, että Neulaniemi ottaa kotiisä ajan ilolla ja lunkisti niin, että lasten ja vanhem man väliset suhteet vain paranisivat. Mielikuvissaan Neulaniemi näki, kuinka hän ja lapset käyvät leikkipuistoissa, museoissa ja ko tieläinpuistossa. Ja lasten kanssa tietenkin leivo taan ja muovaillaan yhdessä. – Varmaan moni tunnistaa sen, ettei todelli suudessa aina jaksakaan lähteä niin usein kol men lapsen kanssa minnekään. Mutta teim me junalla retkiä ja kävimme uimassa. Retkiä oli harvakseltaan, mutta ne olivat kivoja erikoi suuksia.

”

Riiviöaamuina uhmaikäisen kanssa ovat tulleet mieleen nuoruudessa katsotut kauhuelokuvat.

vuotta Mitä muovailemiseen ja muuhun taiteilemiseen tulee, koti-isä huomasi toisinaan miettivänsä, ettei kai nyt kuitenkaan maalata vesiväreillä – kun siitä tulee sotkua. – Välillä jaksoin tajuta, että pienten lasten maalauspuuhista saakin tulla sotkua. Kommelluksilta ei lasten kanssa voinut välttyä. – Joskus kävi niin, että kun hetkeksi käänsin selkäni, niin sen jälkeen poisteltiin kynsilakkaa matosta, seiniltä ja tyttären hiuksista. Sekin vain kuului isyyspakkaukseen. AJOKORTISTA NEULANIEMI näki oman ikänsä, mutta yllättävän usein hän huomasi taistelevansa lasten tahdon kanssa. – Lapsi kaivaa aikuisesta aika vaivatta esille toisen kiukuttelevan lapsen. Löysin sisältäni känkkäränkän. Jouduin huomaamaan olevani keskeneräinen, vaikka olen aikuinen. – Rajat pitää olla, ja siksi lasten kanssa tulee taisteluja. Aikuisen pitää yrittää pysyä tyynenä, mutta haastavaa se on. Vielä Neulaniemen mieleen tulevat ne aamut, kun on kiire ja pitää mennä, mutta lapsi oli toista mieltä. – Riiviöaamuina uhmaikäisen kanssa ovat tulleet mieleen nuoruudessa katsotut kauhuelokuvat, että pitäisikö kutsua katolinen pappi paikalle päästäksemme sadan metrin päähän päiväkotiin, Neulaniemi kertoo ja nauraa iloisesti. Isyyteen kuuluu myös toisella lailla mieleenpainuvia hetkiä: kun pieni lapsi on ollut vieressä tai sylissä ja kertonut asioita. – Onhan se ihan parasta, että olen henkilö, jolle voi kertoa asioita ja jonka syliin voi tulla. Yhteys lapsen kanssa on se juttu. Lapsi saa kasvaa omana itsenään, ja minun tehtäväni on tukea, rakastaa ja auttaa. Neulaniemi on huomannut, että nykyvanhempien pitää tehdä enemmän lapsia koskevia päätöksiä kuin omien vanhempien piti. – Vanhempien täytyy päättää rajat lasten sosiaalisen median käytöstä ja yleensä nettikäyttäytymisestä. Meidän täytyy myös miettiä suhdettamme ilmastonmuutokseen. Käytännössä joutuu pohtimaan sitä, että tarvitaanko lapselle jokin uusi vai riittääkö käytetty. – Lapsi saa kasvaa omana itsenään, ja minun tehtäväni on tukea, rakastaa ja auttaa, Ariel Neulaniemi sanoo.

Eläkeliiton sopeutumista tukevat kurssit 2021 Isovanhemmuus erossa -kurssi on tarkoitettu yli 50-vuotiaille iso-

vanhemmille. Kurssilla käsitellään omien lasten erosta tms. syystä johtuvaa lapsenlapsista vieraantumista. Tavoitteena on auttaa haastavassa elämäntilanteessa ja tarjota mahdollisuus tilanteen jäsentelyyn, siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja uusien näkökulmien löytämiseen. • 8.–12.9. Lehmiranta, Salo, haku 23.7. mennessä

Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille avio- tai avoeron kokeneille. Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen. • 4.–8.10. Peurunka, Laukaa, haku 30.7. mennessä

Yhtäkkiä yksin® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille. Kurssilla käydään läpi suruun liittyviä asioita ja yksin jäämisen aiheuttamia tunteita. • 24.–28.5. Rauhalahti, Kuopio, haku 19.3. mennessä • 15.–19.6. (työikäiset) Lehmiranta, Salo, haku 9.4. mennessä • 24.–28.8. Lehmiranta, Salo, haku 11.6. mennessä • 1.–5.11. Break Sokos Hotel Eden, Oulu, haku 27.8. mennessä Kurssit tarjoavat mahdollisuuden muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneen ammattilaisen ohjauksessa. Kurssit ovat avoimia kaikille. Voit hakea kurssille, jos erosta tai leskeksi jäämisestä on kulunut vähintään puoli vuotta tai pääsääntöisesti enintään kolme vuotta. Isovanhemmuus erossa -kurssin osalta 1–6 vuotta tilanteen alkamisesta. Kurssit ovat maksuttomia, mutta matkat kurssipaikalle maksaa osallistuja. Lisätietoja ja sähköinen haku www.elakeliitto.fi/sopeutuminen tai hakulomakkeiden tilaus p. 040 7257 561, anu.korhonen@elakeliitto.fi

PARI VUOTTA poissa työympäristöstä teki Ariel Neulaniemelle monin tavoin hyvää. Hän sanoo koti-isäajan olleen myös hengellisen elämän käytännön harjoittelua. Tosi kovana haasteena Neulaniemelle on ollut oppia se, ettei päivittäin tuomitsisi itseään. – Mutta kaikki me mokataan. Kun on oppinut olemaan itselleen armollinen, sen jälkeen osaa olla armollinen myös muita kohtaan. ■ Spotifyn DädiPodi-podcastissa Neulaniemi ja kaksi muuta isää keskustelevat isyydestä. Youtubesta löytyy Neulaniemen koti-isäaikana säveltämä biisi Tyttöni tuollainen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Mihin minä tarvitsisin Jumalaa? Nuoret aikuiset vieraantuvat kristinuskosta kovaa vauhtia. Nyt kuusi heistä kertoo, miksi kirkko tuntuu vieraalta tai läheiseltä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA PASI LEINO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

prosenttia. Niin pieni osuus suomalaisista 15–40-vuotiaista sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Suomen historiassa ei luultavasti ole koskaan ollut aikaa, jolloin nuoret aikuiset olisivat olleet yhtä vieraantuneita kristinuskosta. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola totesi Kirkko ja kaupungille viime vuonna, että 2010-luku oli käännekohta: Jumalaan uskominen alkoi olla epänormaalimpaa kuin se, ettei usko. Erityisesti trendi näkyy nuorehkoissa aikuisissa.

Äidinkielen opettaja Anna Saarela ei tiedä, minne sielu menee kuoleman jälkeen.

elsinkiläinen äidinkielen opettaja Anna Saarela, 33, on yksi heistä. Hän on myös yksi niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka erosivat luterilaisesta kirkosta Ajankohtaisen kakkosen kuuluisan Homoillan jälkeen vuonna 2010. – Uskon moniin samoihin arvoihin, joihin kristityt kertovat uskovansa. Mutta en näe niiden toteutuvan käytännössä kirkossa, Saarela sanoo. – Minusta on mielenvikaista, että uskolla, jonka keskiössä pitäisi olla lähimmäisenrakkaus, perustellaan sitä, että tasa-arvon tai perusoikeuksien ei haluta toteutuvan kaikille. Miten naispappeus voi olla mikään kysymys? Tai seksuaalivähemmistöjen oikeudet? Tai aborttioikeus? Saarela määrittelee itsensä uskonnottomaksi. Hän osallistui nuorena Kemin seurakunnan toimintaan, mistä hänellä on hyviä muistoja. Silloinkaan hän ei uskonut Jumalaan, vaikka olisi ehkä halunnut uskoa. – Ehkä ei ole tahdonalainen juttu, uskooko vai ei. Saarelalla ei ole mitään kirkkoa vastaan. Hän lahjoittaa rahaa Kirkon Ulkomaanavulle. Kirkkorakennukset ovat hänestä upeita. Hän tykkää käydä joulukirkossa. Perinteet, sadut ja tarinat ovat hänelle tärkeitä. – Astrid Lindgrenin kirjat ovat värittäneet lapsesta saakka sitä, minkälaisena minä koen maailman ja minkälaiseen maailmaan ikävöin, Saarela kertoo. Mutta satujakin on monenlaisia. Vanhastaan lastensadut kirjoitettiin pelottaviksi, jotta lapset oppisivat kuuliaisuutta. – Ajattelen, että Raamattu on kirjoitettu samalla tavalla pelottavaksi aikuisille. Mutta nykyään me tiedämme, että pelottelu ei ole hyvä kasvatustapa. Saarela hämmästyy, kun hän tapaa älykkään ihmisen, joka on uskonnollinen. Fiksuilla ihmisillä on harvemmin tapana uskoa muuhunkaan yliluonnolliseen tai vaikka valeuutisiin. Saarelan

mielikuvissa uskonto liittyy aivopesuun ja vallankäyttöön. – Brutaalisti sanottuna: mitä sivistymättömämpiä ihmiset ovat olleet, sitä helpommin uskonto on heihin purrut. ANNA SAARELA USKOO hyvyyteen ja rohkeuteen. Ne ovat arvoja, joita hän haluaa opettaa sekä oppilailleen että jälkikasvulleen. Hän ajattelee, että suurin osa ihmisistä pyrkii toiminaan oikein. – Eikä suurin osa heistä tarvitse siihen Jumalaa, vaan se on kirjoitettu heihin sisään. Jos joku tarvitsee siihen uskontoa, uskokoon. Pyhyys on Saarelalle merkityksellinen käsite. Hän ei halunnut julkaista Instagramissa kuvaa vastasyntyneestä lapsestaan, koska koki, että tilanne oli liian yksityinen ja herkkä – liian pyhä. Vaikka Saarela ei usko Jumalaan, hän ajattelee, että ihminen ei typisty biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan. Hän uskoo johonkin, mistä käyttää mieluusti nimitystä sielu. Sillä hän tarkoittaa ihmisen ruumiissa asuvaa henkistä olemusta. Tuhoutuuko sielu, kun ruumis tuhoutuu? Saarela ei osaa sanoa. – En tiedä, minne sielu menee tai onko sillä jotain olemusta kuoleman jälkeen. Ainakaan se ei tuhoudu jäljelle jäävien ihmisten muistoista. – Toisaalta kuolema on niin epämiellyttävä aihe, että olen tyytyväinen, ettei minun tarvitse tietää siitä enempää. Saarela ei toivo, että luterilainen kirkko katoaisi. Sen sijaan hän toivoo, että kirkko päivittäisi arvojaan liberaalimpaan suuntaan. – Jos näyttää siltä, että uskossa olevat ihmiset ovat ensimmäisenä pitämässä huolta siitä, että lähimmäisenrakkaus ei toteudu, jotain on mennyt pieleen. Vaikka kirkko näyttäytyisi vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustajana, Saarela tuskin palaisi sen jäseneksi. – Pitäisinkö kirkkoa silloin parempana toimijana tässä yhteiskunnassa? Varmasti. Mutta uskoisinko siltikään Raamattuun, johon kirkossa on tarkoitus uskoa? En. Saarela ei pidä itseään etsijänä. Hän ajattelee jo löytäneensä tasapainon, mielenrauhan ja onnellisuuden. Hän harrastaa joogaa, mutta se ei ole hänelle hengellistä. Joskus Saarela on saanut itsensä kiinni rukoilemisesta. – Se oli hetki, kun lapseni oli vaarassa. Silloin ajattelin… Tai ehkä se on vain jokin automaattinen… – En ehkä rukoillut Jumalaa, mutta rukoilin, että lapsi selviäisi. Kun mitään muuta ei ole tehtävissä, se on sellaista ääneen puhelua. Se onkin jännä ilmiö.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Pappi Emilia Kuusisto ei ajattele, että papin tehtävä olisi saada ketään vaihtamaan uskontoa.

öölön seurakunnan papilla Emilia Kuusistolla, 31, on unelma. Se menee näin: Kun ihminen tulee kirkkoon, hänet kohdataan arvostavasti ja hyväksytään sellaisena kuin hän on. Ettei kenenkään tarvitse arastella olla oma itsensä. Useimmiten niin on, mutta ei aina. – Moni joutuu pelkäämään, että tulee satutetuksi esimerkiksi sukupuolensa ja seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Ne ovat niin yksityisiä ja särkyviä osia ihmisessä, että niiden kanssa täytyy olla tosi varovainen, Kuusisto sanoo. – Ne ovat asioita, joita ei voi eikä tarvitse muuttaa itsessään. Niissä seurakunnissa, joissa Kuusisto on työskennellyt, tasa-arvo ja ihmisten kunnioittaminen ovat olleet keskeisiä arvoja. Silti hän painottaa, että kirkossa ei pitäisi olla lainkaan tilaa syrjinnälle, rasismille tai vihapuheelle. Ne ovat syntiä. Toisaalta hän ymmärtää, ettei voi luvata turvallista tilaa kaikille kirkkoon tulijoille. – Minä voin puhua vain omasta puolestani. Mutta tiedän, ettei siitä niin vain toivu, kun luottamus särjetään. Kirkon konservatiivissa piireissä huomautetaan, että esimerkiksi Paavali oli sitä mieltä, että miesten kanssa makaavat miehet eivät ole Jumalan valtakunnan perillisiä. Voiko pappi noin vain ohittaa Raamatun sanan? Kuusisto huokaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

– Raamatussa sanotaan painavammin muita asioita. Jeesus julisti rakkauden lakia ja opetti olemaan tuomitsematta muita. Tänä päivänä on myös aivan eri tavalla tietoa ihmisyyden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta kuin 2 000 vuotta sitten. Kuusistoa harmittaa, että kun kirkko on esillä mediassa, kyse on useimmiten yksittäisten konservatiivikristittyjen aiheuttamista kohuista. – Eihän se tuota mitään kohua, jos Emilia kertoo Temppeliaukion kirkossa, että Jeesus käski rakastamaan kaikkia. – Kirkossa tehdään valtavasti työtä lähimmäisenrakkaudesta, esimerkiksi lasten ja perheiden, yksinäisten, surevien, ikäihmisten tai taloudellisessa ahdingossa olevien auttamiseksi. EMILIA KUUSISTO ON perusluterilaisen kodin kasvatti. Hän osallistui lapsena seurakunnan toimintaan kerhoista kuoroihin ja partioista ja isoskoulutukseen. Opiskeluvuosinaan hän otti etäisyyttä kirkkoon. – Tarvitsin breikin aktiivisesta kirkkoelämästä, jotta pystyin käsittelemään nuoruuteni uskonnollisia kokemuksia ja kasvamaan hengellisesti aikuiseksi. Yliopistossa Kuusisto opiskeli ”vaivaannuttavan kauan ja laajasti”, tienasi tekemällä opettajansijaisuuksia ja syttyi ihmisoikeusaktivismista. Hän kiersi mielenosoituksissa. – Ne liittyivät taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten

oikeuksiin, naisten oikeuksiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Olin aika aktiivinen. – Moraaliset käsitykseni syntyivät kirkon piirissä. Kuusisto on aina nähnyt, että kirkko on paikka, jossa heikkoja puolustetaan eikä ihmisen arvoa mitata tuottavuuden tai menestyksen kautta. Kristinuskon ydinpointti on hänen mukaansa se, että jokainen ihminen on suljettu Jumalan rakkauteen ja armoon. Siksi hän halusi papiksi. Hän ei koe, että pappi olisi auktoriteetti. Ennemminkin pappi on palvelija. – Tehtäväni on palvella ihmisiä ja olla rinnalla kulkija niille, jotka haluavat sitä. Kuusiston mielestä papin tehtävä ei ole saada ketään vaihtamaan uskontoa. Hän toivoo, että kaikki olisivat onnellisia sellaisina kuin ovat. Jos joku haluaa tietää lisää kristinuskosta, hän kertoo toki mielellään. – Mutta emmehän me voi antaa kenellekään uskoa. Koen, että Jumala on kaikkien ihmisten Jumala. Ihmiset kohtaavat pyhyyden ja Jumalan eri tavoilla ja tulkitsevat asioita eri tavoilla. Vaikka Kuusisto on kristitty, hän ajattelee olevansa myös etsijä. Vaikka Jumalasta puhuminen on hänen työtään, hänen mielestään Jumalasta on vaikea puhua. – Jollain tavalla Jumala on sanojen ja ymmärryksen ulkopuolella. Siksi Jumalaa tulee koko ajan etsittyä. Että mikä tämä juttu on.

Talouspäällikkö Aleksi Harmokivi ei tiedä, uskooko hän Jumalaan. Hän tietää uskovansa pimeään aineeseen.

ärjestökentällä talouspäällikkönä työskentelevä Aleksi Harmokivi, 31, uskoo pimeään aineeseen. Fyysikot arvioivat, että huomattava osa maailmankaikkeuden massasta koostuu siitä. Sen olemassaoloa ei kuitenkaan ole pystytty todistaman. – Miksi sitten uskon siihen? Ehkä siksi, että sen taustalla on vertaisarvioitu tieteellinen prosessi. Harmokivi on harvinaisen älykäs ihminen. Hän ei halua kertoa tarkkaan, kuinka korkea hänen älykkyysosamääränsä on, mutta se on korkeampi kuin 98 prosentilla suomalaisista. Se on pääsyvaatimus Mensaan, missä Harmokivi tekee vapaaehtoistyötä. Tieteen lisäksi Harmokivi uskoo ihmisiin. Se tarkoittaa, että hän uskoo jokaisen ihmisen olevan yhtä arvokas. Hän uskoo myös, että ihmiset haluavat lähtökohtaisesti tehdä hyvää. Tasa-arvo ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat hänelle keskeisiä arvoja. Sen sijaan Harmokivi ei osaa suoralta kädeltä sanoa, uskooko hän Jumalaan. – Ensimmäinen vastaukseni on, että en usko. Mutta en ole hirveästi ajatellut asiaa. Se ei ole minulle kauhean relevantti kysymys. Minulle ei tuota mitään lisäarvoa tietää, uskonko Jumalaan vai en. Jos Harmokivi kuitenkin miettii Jumalaa, hänen ajatuksensa kulkevat näin: Onko uskottavampaa ajatella, että on olemassa jokin taho, joka on luonut tämän kaiken? Vai onko uskottavampaa, että maailmankaikkeus on alkanut al-

kuräjähdyksessä ja edennyt epätodennäköisten sattumien kautta siihen pisteeseen, että Harmokivi istuu keittiössään syöttämässä puolivuotiasta tytärtään ja pohtimassa maailmankatsomustaan? Vastaus on, että jälkimmäinen skenaario on uskottavampi.

”

Mietimme, teemmekö lapsillemme hallaa, kun liitämme heidät osaksi tällaista yhteisöä. ALEKSI HARMOKIVI

ALEKSI HARMOKIVI EI ole uskonnollinen, hengellinen, henkinen tai etsijä. Hän ei ole kristitty, mutta siitä huolimatta hän kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Hän kutsuu itseään kirkon kannatusjäseneksi. – Arvostan sitä työtä, mitä kirkko tekee. Kerhotoimintaa, muskareita, vanhusten tukemista, mielenterveystyötä ja diakoniatyötä, hän selittää. – Haluan myös äänestää seurakuntavaaleissa liberaaleja ihmisiä, jotta kirkosta tulisi enemmän sen näköinen kuin haluaisin sen olevan.

Harmokiven suhde kirkkoon ei kuitenkaan typisty veronmaksuun ja demokraattiseen vaikuttamiseen. Hänen ja hänen vaimonsa avioliitto siunattiin kirkossa, ja parin molemmat lapset on kastettu. Miksi ihmeessä? – Se on äärimmäisen hyvä kysymys, Harmokivi vastaa ja naurahtaa. – Pohdimme kastamista paljon. Mietimme, teemmekö lapsillemme hallaa, kun liitämme heidät osaksi tällaista yhteisöä. Kun pariskunta keskusteli aiheesta tutun papin kanssa, pappi totesi, että kasteessa vanhemmat esittävät lapselle vaihtoehdon. Jos kirkko ei puhuttele, lapsi voi erota. – Tulemme varmasti keskustelemaan tästä lasten kanssa. Että äiti ja isi kuuluvat tähän, mutta teidän ei ole pakko kuulua. Voitte tehdä, mitä haluatte. Harmokivi uskoo, että hän, hänen lapsena, lasten kastepapit ja kaikki muut ihmiset ovat pohjimmiltaan fysikaalis-kemiallis-biologisia olentoja. Hän ei usko, että mitään muuta pohjimmiltaan on olemassa. Vaikka esimerkiksi ajatukset eivät ole materiaa, ne ovat materian aikaansaamia ilmiöitä. – Kaikki kumpuaa jostain sellaisesta. Mutta on kiinnostavaa, kuinka vähän me lopulta tiedämme näistä asioista. Pystymme katsomaan kauas avaruuteen, mutta samaan aikaan emme vieläkään käsitä kaikkea, mitä tapahtuu niinkin lähellä kuin oman päämme sisällä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Pappi Matti Hernesaho pitää todennäköisenä, että hän olisi buddhalainen, jos olisi syntynyt Thaimaassa.

urun Mikaelinseurakunnassa työskentelevä pappi Matti Hernesaho, 28, ei ihmettele, että nuoret aikuiset vieraantuvat kristinuskosta. – Eihän kristinusko ole missään mielessä uskottavaa, hän toteaa. Se on odottamaton lausunto papilta, joka omien sanojensa mukaan on konservatiivinen herätyskristitty. Kun teini-ikäinen Matti oli seurakuntanuori, häntä ärsyttivät kirkon työntekijät, jotka tuntuivat olevan leipääntyneitä työhönsä. Häntä viehätti – ja viehättää yhä – uskonnollisuus, jossa ”asiat otetaan tosissaan”. – Jos vaihtoehtona on olla valjusti kristitty tai tosissaan kristitty, se ei ole minulle mikään valinta. Nyt, ”ammattiuskovaisena”, Hernesaho näkee asiassa enemmän sävyjä. Hänellä on itselläänkin uskon kanssa kuivat kautensa. Se on yksi papin työn haasteista. Hernesahosta on normaalia, että kirkon työntekijät eivät aina pala kummoisellakaan roihulla. – Välillä on päiviä, viikkoja ja kuukausia, kun ei hirveästi huvita. Fiilikset vaihtelevat, mutta usko ei lopulta perustu fiiliksiin. Mihin usko sitten perustuu? – Usko on maailmanselitys. Kun ajattelen, että Jeesus on Jumalan Poika ja kuollut puolestani, en ajattele, että se on fiilikseni. Se on selitykseni maailmanjärjestykselle. Huomattava osa Hernesahon ikäpolvesta ei usko, että Jumala ja Jeesus olisivat uskottava se-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

litys maailmalle. Ja, kuten todettua, Hernesaho ymmärtää heitä. – Kristinusko ei ole tässä ajassa uskottava maailmanselitys. Se on varmasti yksi syy sille, että kirkon suosio hiipuu, hän selittää. Miksi Hernesaho sitten uskoo Jeesukseen? Kyse on sisäisestä vakaumuksesta. Vakaumus ja fiilis eroavat Hernesahon mukaan siten, että vakaumus kestää aikaa. Hänellä on pysyvä subjektiivinen kokemus siitä, että kristinuskon kertomus on objektiivisesti totta.

”

Ajattelen, että usko on maailmanselitys. PAPPI MATTI HERNESAHO

Hernesahon oma usko on syntynyt kristillisessä kulttuurissa ja muiden kristittyjen parissa. Vastaväittäjä voisi sanoa, että jos Hernesaho olisi syntynyt Irakissa, hän olisi luultavasti muslimi. Ja jos hän olisi syntynyt Thaimaassa, hän olisi buddhalainen. – Hyvin todennäköisesti niin olisi. Paitsi jos Jumalan tahto olisi ollut, että minusta tulee kristitty, Hernesaho vastaa.

Hernesaho ajattelee luterilaisen opetuksen mukaisesti, että usko on jotain, minkä Jumala synnyttää ihmisessä. Ihmisen rooli on vähäinen. Siksi Hernesaho ei suunnittele laajamittaisia kampanjoita, joilla kirkosta etääntyneet ihmiset saataisiin takaisin ehtoollispöytään. Hänen mukaansa on tärkeää, että kristityt kunnioittavat uskonnottomien vakaumusta. – Ei ihmisiä voi käännyttää. Se ei onnistu eikä olisi eettistä. Mitä kirkon sitten pitäisi tehdä? Hernesahon mielestä kristittyjen pitäisi pitää omaa uskoaan esillä niin, että se herättää kunnioitusta ja lempeyttä, ei vihaa tai halveksuntaa. Jos ja kun käy niin, että – kuten kirkko opettaa – Jumala herättää ihmisessä uskon, kirkolla täytyy olla jotain tarjottavaa. – Kun ihmiset tulevat kirkkoon, siellä pitää olla ihmisiä, jotka uskovat näihin juttuihin. Hernesaho ajattelee, että vaikka luterilaisella kirkolla tuntuu välillä olevan suunta hukassa, kirkossa on paljon hyvää. – On happea ja tilaa. On tiedemyönteisyyttä ja dialogisuutta. Hengellisen väkivallan uhka on huomattavasti pienempi kuin monissa muissa yhteisöissä, hän luettelee. – Uhka on se, että jos emme osaa elää tässä ajassa, kirkko kuolee omaan merkityksettömyyteensä.

un helsinkiläinen jalkapallovalmentaja Olli Juusela, 24, aloittaa viisivuotiaiden futis treenit, hän kokoaa lapset yhteen. He istu vat alas, kertovat kuulumiset ja käyvät läpi, mitä tänään tehdään. – Lapset tietävät, että nyt rauhoitutaan ja sit ten aloitetaan, Juusela selittää. Jotain samanlaista hän kokee itse joulukirkos sa. Sähellys loppuu. Joululahjojen ostelu ja kiire loppuvat. Nyt rauhoitutaan. Juusela määrittelee itsensä kristityksi. Hä nen ( ja kenties myös Aleksi Harmokiven) voi kat soa edustavan joukkoa, joka on vanhastaan ol lut Suomessa isoin porukka: kulttuurikristitty jä. Termillä viitataan ihmisiin, jotka pitävät kirk koa ja sen perinteitä tärkeänä osana elämäänsä ja suomalaista kulttuuria. Kirkolliset juhlapyhät ovat merkityksellisiä, lapset kastetaan ja pap pi vihkii avioparit. Oma uskonvakaumus on asia erikseen. 70–79vuotiaista miehistä 76 prosenttia pitää uskonnollista seremoniaa lapsen syntyessä tär keänä tai erittäin tärkeänä, naisista 78 prosent tia. Saman ikäluokan miehistä 78 prosenttia pitää uskonnollista seremoniaa avioliiton solmimisen yhteydessä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, naisis ta 75 prosenttia. Nuoremmissa ikäluokissa prosentit laskevat, mutta Juuselan ikäluokassa, 15–29vuotiaissa, nä kyy pieni nousu. Ikäluokan miehistä 58 prosent tia pitää lapsen kastamista tai vastaavaa seremo niaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä, naisista 52 prosenttia. Miehistä 55 prosenttia pitää kirkko häitä tai vastaavaa toimitusta tärkeänä tai erittäin tärkeänä, naisista 56 prosenttia. Silti nuorimman ikäluokan naisista vain 13 prosenttia ilmoitti uskovansa kristinuskon Juma laan, miehistä 16 prosenttia. Useimmille suomalaisille kirkollisissa toimi tuksissa on kyse traditiosta. Yleisimmät syyt kas taa lapsi ovat, että kastetta pidetään hienona pe rinteenä, kaste on perheen tapa, lapselle halu taan saada kummit, halutaan järjestää kaunis juhla tai kastetta pidetään itsestäänselvyytenä. Vasta näiden jälkeen tulee sellainen perustelu, että lapsen halutaan voivan kasvaa kristittynä. Jos Juusela joskus saa lapsia, hän haluaisi, että heidät kastetaan. – Haluaisin, että lapsillani olisi tietyt rutiinit ja kiinnityskohdat uskontoon, muttei niitä tyrkytet täisi, hän sanoo. – Mutta paljon riippuu puolisosta. Pitää löytää sellainen tapa, joka toimii molemmille. Jos toi nen ei halua opettaa uskonnollisia tapoja, se ei ole minulle niin tärkeää, että olisi pakko. Juuselan lapsuudenperheessä luettiin ilta ja ruokarukous. Ne olivat turvallisia tapoja, jotka putosivat häneltä pois teiniiässä. Juusela ajattelee olevansa kristitty, vaikka ei ole varma, mihin uskoo. – En suorilta käsin pysty sanomaan, että tuol la on Jumala. Mutta en myöskään kiistä, etteikö niin voisi olla. ARJESSAAN JUUSELA ei juuri mieti maailmankat somuksellisia kysymyksiä. Välillä hän pohtii, löy tyisikö uskonnosta jokin voima, jota voisi hyö dyntää. Kun Juuselan pitkään kestänyt parisuhde ka riutui, hän huomasi puhuvansa jollekin päänsä sisällä.

Kun jalkapallovalmentaja Olli Juuselan parisuhde päättyi, hän huomasi puhuvansa jollekin päänsä sisällä.

– Että pliis, jeesaa minua tästä eteenpäin. En tie dä, puhuinko Jumalalle. Puhuin jollekin ja toivoin, että joku tuolla kuunteli ajatuksiani, hän kertoo. – Minua se auttoi. Mutta toiset ihmiset saavat sen tuen ja turvan muualta. Juuselan kaveriporukassa kukaan ei puhu ru koilemisesta. Meditoinnista sen sijaan puhutaan. – Näin vahingossa yhden kaverini puhelimes sa hälytyksen, että muista meditointi. Toinen ka verini sanoi kerran, että nähdään tunnin päästä, meditoin ensin. Juusela uskoo, että meditoinnissa vetoaa ajatus mielen hyvinvoinnista ja psyykkisen suoritusky vyn parantamisesta. Hän on itsekin kokeillut me ditaatiota, mutta totesi olevansa liian kärsimätön.

Uskonto tai kirkko eivät ole Juuselan ystävien keskuudessa esillä millään lailla. Kirkko julkaisee mainoksia sanomalehdissä, mutta juuri kukaan ei lue sanomalehtiä. Ihmiset tuijottavat känny köitään, selaavat somea ja kuuntelevat podcas teja. Juusela uskoo, että kirkon sanoma ei ole olen naisin syy sille, miksi nuoret aikuiset vieraantu vat kirkosta. – Kirkon arvot, kuten yhteisöllisyys ja vastuul lisuus, ovat myös monen nuoren arvoja, hän sanoo. – Suurin syy sille, miksi nuoret erkaan tuvat kirkosta, on se, että kirkko ei tavoi ta heitä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

un pappi Marjaana Toiviainen, 35, oli teini, hänellä oli ongelma. Maailmassa on loputon määrä uskontoja, maailmankatsomuksia ja kirkkokuntia. Miten niistä voisi löytää sopivimman? – Luin Raamattua, Koraania ja Kaukoidän uskontojen tekstejä. Etsin kotia, jossa elää, ja merkityksiä, joita ymmärtää. Toiviainen ei löytänyt mistään uskontoperinteestä sijaa, jossa olisi kokenut olevansa kotonaan. Lopulta hän päätti syleillä sitä, mikä hänelle on annettu: iltarukousten, virrenveisuun ja joulukirkkojen kautta opittua luterilaista kristillisyyttä. – On sattumanvaraista, että olen syntynyt luterilaisuuden pariin. En ole valinnut sitä. Luterilaisuus on minulle samanlainen asia kuin äidinkieleni. Sattumanvarainen, mutta oi, niin rakas. Kodittomuuden kokemus ei hälvennyt, mutta Toiviainen on oppinut elämään sen kanssa. Hän uskoo, että kyse on jossain määrin hänen persoonallisuudestaan. – Olen vähitellen ymmärtänyt, että sielullinen kaipuu ei täyty löytämällä. Se täyttyy vain elämällä. Toiviainen ei ajattele, että kristinusko olisi vastaus, jonka jälkeen asia on selvä. Kristinusko ei ole repullinen väitelauseita. Sen sijaan kristinusko on kaksituhatvuotinen keskustelu ja kertomus, joka on ilmennyt eri muodoissa lukemattomissa yhteisöissä. Toiviaiselle itselleen kristinusko on ”hengitystä, leivän murtamista, hetkeen jäämistä, irti päästämistä ja tyhjenemistä”. Miksi hengittämiseen ja irti päästämiseen tarvittaisiin kristinuskoa? – Ei se ole välttämätöntä, mutta minulle kristinusko tarjoaa paradoksaalisen tavan ymmärtää ihmisyyttä, jumaluutta ja pyhyyttä tässä maailmassa, jossa on paljon mielettömyyttä. Voiko muista uskonnoista löytää samanlaisen syvyyden? – Ympärilläni on paljon ihmisiä, joiden elämässä täyttymys ja totuuden aavistaminen on toteutunut muiden uskontojen kautta. Voimme oppia toisiltamme tuosta pyhyyden maailmasta. MARJAANA TOIVIAINEN ELI nuorena kovasti päänsä sisällä. Hän kirjoitti ylppäreissä kuusi laudaturia ja opiskeli samanaikaisesti sekä valtiotieteiden että teologian maisteriksi. Kahdesta tiedekunnasta hän koki teologisen syvällisemmäksi ja haastavammaksi. – Siellä on proffia, joiden älyllinen syvyys ja eksistentialistinen ymmärrys on huimaavaa. Toiviainen on kiitollinen, että on löytänyt älyllisyyden rinnalle hengellisyyden. Se menee hänen kokemuksensa mukaan eri tavalla pinnan alle. Oivallukseen vaikutti merkittävästi se, että Toiviainen vietti opiskeluvuosina aikaa Itä-Afrikassa, Brasiliassa ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen reservaateissa. Hän tapasi pappeja, joiden elämässä akateeminen teologia nivoutui yhteen sosiaalisen aktivismin kanssa. – Ymmärsin, että yhteiskunnallisesti aktiivinen pappeus ei tarkoita spiritualiteetin ohentumista. Päinvastoin. Hän alkoi harkita vakavissaan, että ryhtyisi itsekin papiksi. Toiviainen työskentelee Diakonissalaitoksen ja Työtä ja toivoa -osuuskunnan palveluksessa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Pappi Marjaana Toiviainen on ymmärtänyt, että sielullinen kaipuu ei täyty löytämällä.

hankkeissa, joiden tarkoitus on edistää Itä-Euroopan romanien ihmisoikeuksia. – Teemme työtä Suomessa ja muutamassa ItäEuroopan maassa romaniaktivistien ja -feministien kanssa. Voisin sanoa, että he ovat tällä hetkellä mentoreitani. Toiviaisen mielestä se on hyvä työ papille. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa turvapaikanhakijoiden pappina. Hän ajattelee, että hänen seurakuntansa on kaduilla ja erilaisissa verkostoissa. Kun Toiviainen menee illalla nukkumaan, hän haluaa kokea eläneensä todeksi niitä asioita, joihin uskoo. Toiviainen ei ihmettele, että valtaosa nuorista aikuisista ei usko kristinuskon opettamaan Jumalaan. Kun maailma on avautunut, vaihtoehtojen määrä on kasvanut loputtomaksi. Nuorempana hän ei olisi itsekään osannut sanoa, uskooko. Nyt hän sanoo ykskantaan, että uskoo. Mikä on se Jumala, johon Toiviainen uskoo? – Jumala on oleminen itse. Ja Jumala on Rakkaus. Jumala on kaiken olemisen takana, mutta hän on myös kaikkein intiimein ihmisyys. Kristillisessä perinteessä on kiehtovaa, että Jumala ei ole vain kärsivän ihmisen kanssa vaan itsekin kärsivä ihminen. Toiviaista ei harmita, että luterilaisen kirkon valta-asema Suomessa horjuu. Se on hänen mie-

lestään luonnollista. Häntä on ahdistanut olla osa kirkkoa, joka rakastaa valtaansa ja voimaansa. Sellainen ei hänen mielestään kuulu kristinuskoon. – Olen mielelläni osa tätä pappissukupolvea, jonka aikana luterilaisuus ei ole Suomessa enää perusasetus. Se voi antaa meille paljon tasavertaisemman roolin toimia muiden kumppaneina. Se tuo meitä myös lähemmäs sitä, mikä on kristinuskon ydin. Toiviaisen mukaan kristinuskon ytimessä on Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta taas on iloa, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Useat Toiviaisen ikätoverit eivät näe, että kirkko olisi oikeudenmukaisuuden tyyssija. Monien, etenkin nuorten naisten, silmissä kirkko on pikemminkin patriarkaalinen ja vallanhimoinen muinaisorganisaatio. Toiviainen kokee toisinaan samoin. Hän korostaa, että kenenkään ei pidä rikkoa itseään kirkon takia. – Mutta samalla sanon, että olen itse intersektionaalisena feministinä ja anarkistisesti orientoituneena entisenä punkkarina löytänyt paikkani, ehkä jopa kodin, tässä kirkossa. ■ Jutussa on käytetty lähteenä luterilaisen kirkon vuosien 2016–2019 nelivuotiskertomusta, jossa on tutkittu suomalaisten maailmankatsomuksia.

Olemme haluttomia sitoutumaan mihinkään, sanoo sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström Ensin me olimme alamaisia. Sitten meistä tuli kansalaisia. Nykyään nuoret aikuiset halki länsimaiden ovat ennen kaikkea individualisteja. – Aikaisemmin synnyimme tiettyyn asemaan, mutta nyt meidän elämämme ja me itse olemme projekti, jota me toteutamme, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori, sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström. – Ajattelemme, että tehtävämme on tulla itseksemme ja että meidän täytyy tehdä jotain tullaksemme itseksemme. Emme ole valmiiksi mitään. Kaikki valintamme heijastavat sitä, keitä me olemme – ja valintoja on loputtomasti. – Meidän on pakko ottaa kantaa kaikkeen ja kysyä, mitä tämä antaa minulle. Yhä harvempi suomalainen kokee, että kristinusko on sopiva rakennuspalikka oman elämän Lego-linnaan. 1900-luvun puolivälissä asia ei vielä ollut näin. Valtaosa suomalaisista syntyi osaksi kirkkoa, eikä sitä kyseenalaistettu. – Nykyään ihmiset haluavat valita itse, mihin uskovat. Valinta on jotain, minkä pitää kuvastaa heitä itseään, Mannerström selittää. – Siksi kaikkia valmiita, jäykkiä ja sitkeitä rakennelmia, kuten poliittisia puolueita tai kirkkoa, joita aiemmin pidettiin annettuina, vieroksutaan. Näistä irtautuminen on voimaannuttavaa ja osa yksilöllisyyden toteuttamista. Sama näkyy esimerkiksi siinä, että yhä harvempi nuori aikuinen sitoutuu pitkiin parisuhteisiin. Ihmiset miettivät jatkuvasti, kuinka voisivat maksimoida menestyksensä ja onnellisuutensa. – Olemme haluttomia sitoutumaan voimakkaasti mihinkään, koska pelkäämme, että kohta innostuksemme lopahtaa, ja meidän

Sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström uskoo, että jäykistä rakennelmista irtautuminen voi olla voimaannuttava kokemus.

on aika siirtyä johonkin muuhun. Meillä on jatkuva tarve muuttua ja keksiä itsemme uudelleen. Englanninkielisessä tutkimuksessa käytetään termiä reinvention. Se estää vakaiden ja syvien sitoutumisten syntymisen. Mannerström ajattelee, että vaikka tieteellisen maailmankuvan voimistuminen on etäännyttänyt ihmisiä kristinuskosta, ihmisten tarve henkisyydelle tai jollekin itseään suuremmalle ei katoa. Hän uskoo, että se on sisäsyntyistä. – Kun katsotaan näitä nuoria, niin joo, moni lähtee kirkosta, mutta silti he saattavat uskoa esimerkiksi enkeleihin tai universaaliin sieluun. Valtavirtauskonto vaihdetaan johonkin muuhun uskomukseen. Ovatko yksilöllisten valintojen valtameressä uivat ihmiset sitten onnellisempia kuin vanhemmat polvet? Mannerströmin mukaan tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Yhtäältä kansainvälisissä tutkimuksissa toistellaan, että pohjoismaiset ihmiset ovat maailman onnellisimpia. Kuitenkin suomalaisten masennus- ja ahdistusoireet lisääntyvät jatkuvasti, ja esimerkiksi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten aikuisten määrä kasvaa. Mannerströmin mukaan ilmiö liittyy nimenomaan yksilökeskeiseen kulttuuriin. – Aiemmin meillä oli syntyessämme tietty tunnustus ja arvo. Nyt meidän on kamppailtava niiden saamiseksi. Se on kilpailu, jossa meille sanotaan, että jokainen on itse vastuussa menestyksestään. – Ja koska pyrkimyksillämme ei ole mitään kattoa, teemme ihan helvetisti duunia, mutta emme silti ole varmoja, tuottaako se toivotun lopputuloksen. Riittämättömyyden tunteet, masennus ja loppuun palaminen ovat tästä looginen seuraus.

Vapaita tallelokeroita Espoossa ja Helsingissä! Ensimmäiset 3kk

12,90 €/kk

Normaalihinta 24,90€/kk

Leppävaara - Vanha Maantie 1 Töölö - Mannerheimintie 114

Soita (09) 512 7298 www.jalonom.fi

Vapaana avara 60 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Munkkiniemessä mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 463 5365 | www.sagacare.fi sanna.aksentjeff@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kuinka tässä näin kävi Kirkon perheneuvontaan hakeudutaan sekä ihmissuhdepulmien että henkilökohtaisten ongelmien vuoksi. Kaikki solmut eivät aukea, mutta moni kokee saaneensa perheneuvonnasta rohkaisua, työkaluja ja näkökulmia. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

erheneuvonta oli meille ensimmäinen askel kohti kokonaisempaa elämää. Saimme puolisoni kanssa korvaamatonta apua, vaikka avioliittomme päättyikin. Kumpaakin kohdeltiin tasapuolisesti. – – Perheneuvonnan ansiosta pystyimme sopimaan kaikista asioista esimerkiksi lapsiin liittyen. Vältyimme katkeruudelta ja kostonhalulta. Vuonna 2020 noin 17 000 suomalaista haki apua ihmissuhteisiin kirkon perheneuvonnasta. Palvelu on ilmaista ja avointa kaikille, ja asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Mutta mitä perheneuvonnassa oikeastaan tapahtuu? Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoita kertomaan kokemuksiaan kirkon perheneuvonnasta. Vastauksia tuli viitisenkymmentä. Vastaajat olivat iältään 24–76-vuotiaita. Enemmistö heistä oli naisia, mutta myös muutama mies kertoi kokemuksistaan. Suurin osa kokemuksista oli positiivisia, osa negatiivisia ja osa siltä väliltä. Monia perheneuvonta oli auttanut ihmissuhteissa ja antanut niihin perspektiiviä. Osa koki saaneensa rohkaisua vaikeassa tilanteessa. Negatiivisissa kokemuksissa kerrottiin ongelmien vähättelystä, perheneuvojan asettumisesta toisen osapuolen puolelle ja siitä, että perheneuvonta ei ollut auttanut. PARISUHDEKRIISI. Kumppani ilmoitti haluavansa erota. Puhumattomuus. Puolison elämänkriisi, joka johti parisuhdekriisiin. Masennus. Talousvaikeudet. Ongelmat lastenkasvatuksessa. Uskottomuus. Oman elämän vaikeudet ihmissuhteissa ja työpaikalla. Yksihuoltajuuteen liittyvät ongelmat. Väkivalta. Arvostuksen puute. Muun muassa näistä syistä kyselyyn vastanneet kertoivat hakeutuneensa kirkon perheneuvontaan. – Vuorovaikutusongelmat ovat usein se kärki, jolla perheneuvontaan tullaan, mutta kun mennään vähän syvemmälle, taustalla on monimutkaisempia juttuja. On eron pohdintaa, kriisejä, sairastumista, lapseen liittyviä vaikeuksia. Myös esimerkiksi työttömyys tai työpaineet vaikuttavat parisuhteeseen. Joskus taustalla on traumaattisia kokemuksia, jotka nousevat esiin parisuhteessa, kertoo Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kauran mukaan viimeisen 10–15 vuoden aikana moniongelmaisten asiakkaiden määrä on kasvanut. Esimerkiksi mielenterveysongelmat nousevat ajoittain esiin. Kaikkia ongelmia perheneuvonnassa ei välttämättä pystytä käsittelemään, mutta alkuun päästään. Jotkut käyvät perheneuvonnassa muutamia kertoja, toiset vuosia. – Jo 10–15 kerralla voidaan päästä jo aika syviinkin juttuihin. Voi sanoa, että perheneuvonnan ykköstavoite on saada asiakas ymmärtämään, mitä hänelle on tapahtunut ja miksi jotkut asiat ovat menneet niin hankaliksi, Kaura sanoo. – Toinen tavoite on toimijuuden tunto eli se, että asiakas alkaa ajatella ja toimia niin, että hän alkaa saada aikaan myönteisiä muutoksia. OLIMME ERONNEET puolisoni kanssa. Ero (tai sen syynä ollut rinnakkaissuhde) tuli minulle yllätyksenä ja halusin eron saman tien. Perheneuvontaan halusin, jotta käsittäisin miksi näin tapahtui. Halusin keskustella asiasta, eikä se onnistunut kahdestaan. Tai ehkä myös halusin pakottaa ex-puolisoni

sanomaan ääneen ja ymmärtämään loukkauksen, jonka hän oli minulle aiheuttanut. Menimme yhdessä puolison kanssa. Kokemus oli ihan ok. Oli ylellistä saada kaksi terapeuttia vain meitä varten, mies ja nainen. Koko ajan jotenkin odotin, että tekisimme paperille joitain tehtäviä, tavoitteita, sopimuksia. Se olisi tehnyt terapiasta konkreettisempaa. Kaikki jäi jotenkin ilmaan. Vastaajista suurin osa oli käynyt perheneuvonnassa kumppanin kanssa, mutta moni oli käynyt myös yksin tai pelkästään yksin. – Kaikenlaiset yhdistelmät ovat mahdollista. Joskus perheneuvojat tekevät töitä työparina, tai toinen tapaa pariskunnan toista osapuolta ja toinen toista. Joskus on tärkeää hoitaa yksilöä ja antaa hänelle tilaa, ja palata sitten taas pariterapiaan, Aku Kaura sanoo. Ei ole harvinaista, että pariskunnan toinen osapuoli tulee ainakin aluksi mukaan vastentahtoisesti. – Perheneuvojan pitää selvittää, missä kohtaa kumpikin on ja onko heidät mahdollista saada samalle aaltopituudelle. Aluksi pyritään luomaan

KUVALÄHDE MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA

”

Pyrimme välttämään sellaista, että sanoisimme asiakkaille, mikä heillä on vikana. työskentelysuhde, jossa kumpikin tuntee olonsa turvalliseksi. Kauran mukaan ihmisten odotukset perheneuvontaa kohtaan ovat erilaisia, mutta useimmiten realistisia. Yleensä asiakkaat ymmärtävät, että varsinaisen työn tekevät he itse jokapäiväisessä arjessaan. Vaikeassa tilanteessa ihmiset voivat joskus kaivata selkeitä neuvoja tai mielipiteitä vaikkapa sii-

Kirkko kouluttaa omat perheneuvojansa Perhe- ja pariterapiaa tarjoavat monet tahot: seurakunnat, kunnat, Väestöliitto, yksityiset lääkärikeskukset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat. Akuutissa tilanteessa apua tarvitsevan asiakkaan voi olla vaikea hahmottaa, kenen puoleen kääntyä. Terapeutti-nimikettä käyttävät hyvin eri tavoin koulutetut avuntarjoajat. Psykologi ja psykoterapeutti taas ovat ammattinimikkeitä, joita saavat käyttää vain tietyn koulutuksen käyneet. Myös kirkon perheneuvonnassa työskentelevillä on monenlaisia taustoja. Pohjakoulutuksena voi olla esimerkiksi teologin, psykologin, kasvatustieteilijän tai psykoterapeutin koulutus ja mahdollisesti myös esimerkiksi seksuaaliterapeutin pätevyys.

Kirkon perheneuvojia kouluttava asiantuntija Anne Anttonen Kirkon koulutuskeskuksesta kertoo, että kirkon perheneuvojien kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi jokaiselle tehdään soveltuvuustestaus. Sen jälkeen työntekijä sitoutuu käymään perheneuvonnan erityiskoulutuksen. Koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä ja kesto kolme vuotta. – Uskaltaisin väittää, että koulutuksemme vastaa psykoterapiakoulutusta, Anttonen sanoo. Kirkon perheneuvonnan kysyntä on kasvanut nopeasti. Helsingin seurakunnissa tarpeeseen on vastattu myös kouluttamalla muutamia pappeja ja diakoniatyöntekijöitä osaaikaiseen perheneuvontatyöhön.

tä, kannattaako suhdetta jatkaa. Perheneuvojilta ei saa näin konkreettisia ohjeita, eivätkä he myöskään asetu tuomarin rooliin nimeämään syyllisiä tai syyttömiä. – Pyrimme välttämään sellaista, että sanoisimme asiakkaille, mikä heillä on vikana. Vaikka perheneuvonnassa on tuo neuvonta-sana, kyseessä on terapia, jossa yritämme yhdessä hahmottaa, mistä ongelmissa on kysymys, Kaura toteaa. Lähisuhdeväkivalta tai huoli lasten hyvinvoinnista ovat aina asioita, joihin perheneuvoja voi puuttua, yhteistyössä asiakkaan kanssa. Muunlainen haitallinen käytös taas voidaan ottaa puheeksi ja pohtia asiakkaan kanssa, miten hänen toimintansa vaikuttaa läheisiin ihmisiin. HYVÄ MUUTEN, mutta välillä tuntui, että exä (mies) tunsi itsensä ulkopuoliseksi, kun minä ja neuvojana toiminut nainen ymmärsimme toisiamme paremmin. Perheneuvoja oli vanhempi mies. Hän osasi tuoda hienosti esiin miehelleni sen, mitä ajattelin, ja laittoi mieheni ruotuun. Selitti hänelle hänen vastuitaan jne. Neuvoja osasi hurjan hyvin käsitellä meitä. Aivan kuin isä olisi ohjannut meitä hukassa olevia ihmisiä. Aku Kauran mukaan jotkut asiakkaat toivovat perheneuvojan olevan tiettyä sukupuolta. – Ammattitaidon kannalta sukupuolella on nollamerkitys, mutta asiakkaiden kokemuksissa se voi näyttäytyä merkittävänä asiana. Kun asioita ruvetaan avaamaan, sukupuolen vaikutus usein neutralisoituu. Sellaista taustaoletusta kirkon perheneuvonnassa ei Kauran mielestä ole, että naiset ja miehet olisivat jotenkin oleellisesti erilaisia. Sen sijaan pyritään kunnioittamaan moninaisuutta ja kohtaamaan ihmiset yksilöinä.

Anttosen mukaan taustalla on Helsingin seurakuntayhtymän ja Kirkkohallituksen sopimus, jonka mukaan koulutettavat ovat käyneet läpi soveltuvuustestauksen ja pari- ja perheterapiakoulutuksen menetelmäosuuden. Vastineeksi työnantaja eli seurakunta on sitoutunut antamaan heidän työaikaansa perheneuvonnan tehtäviin 1–2 päivää viikossa. Kirkon tarjoamaa perheneuvontaa ohjaa Perheneuvonnan etiikka, laatu ja määrä -niminen ohjeistus. – Siinä korostetaan herkkyyttä ja sitä, kuinka henkilökohtaisilla alueilla perheneuvonnassa liikutaan. Perheneuvojan pitää ymmärtää vastuunsa, ymmärtää erilaisuutta ja moninaisuutta ja kunnioittaa ihmisen elämäntodellisuutta sellaisena kuin se on, Anttonen sanoo.

– Meillä on päässämme erilaisia kategorioita, jotka tulevat kulttuurista ja kasvatuksesta. Niitä pyrimme myös purkamaan. Miehet ja naiset voivat olla keskenään erilaisia, mutta myös hyvin samanlaisia. He toimivat jossakin tilanteessa jonkin kategorisen roolin mukaan ja toisessa tilanteessa toisen, Kaura pohtii. Jos asiakkaalle syystä tai toisesta tulee tunne, että perheneuvoja asettuu toisen osapuolen puolelle tai ettei yhteistyö toimi, perheneuvojaa voidaan selkiyttävän keskustelun jälkeen vaihtaa. Keskusteluyhteyden on oltava toimiva, ja kaikilla on oltava turvallinen olo. KÄYNNIT SELKEYTTIVÄT eron välttämättömyyttä. – – Perheneuvonta helpotti elämäntilannetta ja jaksamista, kun ei ole riittävästi ystäviä eikä läheisiä, joilta saisi tukea. Omat lapset eivät voi toimia terapeutteina, vaikka heihin on hyvät välit. Parisuhde päättyi joitakin kuukausia perheneuvonnassa käymisen jälkeen, mutta koen, että matka oli kulkemisen arvoinen. Uskon, että yhteinen terapia avasi kummankin silmiä ja saimme rohkeutta tehdä toisiamme kunnioittavan eropäätöksen. Kirkko on perinteisesti mielletty avioliiton puolestapuhujaksi, ja moni avioliitto on myös solmittu kirkollisesti. Perheneuvonnassa taas näkyy, että aina tahtominen ei ole helppoa ja vastoinkäymiset voivat olla kovia. Tähtääkö kirkon perheneuvonta siihen, että yhdessä pysyttäisiin? – Työskentelemme monenlaisten suhteiden kanssa, eikä meidän agendallamme ole, että saamme ihmiset pysymään yhdessä yhteiseen hautapaikkaan asti. Tehtävämme on auttaa saamaan ihmissuhteet mahdollisimman toimiviksi. Jos edessä on ero, pyrimme siihen, että siitä syntyisi mahdollisimman vähän vahinkoa, Aku Kaura sanoo. ■ Kursivoidut kohdat ovat otteita Kirkko ja kaupungin kyselyyn tulleista vastauksista. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

lukitsee

KIKE ELOMAA OIKEASTI R ITSEKKÄÄN VERBI E

SILLANPÄÄN ENSIMMÄINEN

MITTAUSLAITTEESSA

jälleen

MILNEN HAHMO

JUKOLASSA

ASIANTUNTIJOITA

OHJANNUT KAZAN

VILJAN TUHO

RUOKAJUOMIA LÄTKÄPETRI

VASIKAN SUUHUN

Ä mai- O

LINDQVIST JUHLA-

SAKSALAINEN LEHTI

AHDISTAA

ANKA

PALAVIA VENEEN OSA

KYYTI- LÄHELTÄ PALVELU HÄMEEN- K

GEORGIAN NAAPURI MÄRKÄÄ LUNTA

TURUN EDUSTALLA

LAULAJA PARKKONEN

VESIHÖYRYÄ

U L

UNE- L R LIAAT

U T

EKSTRAKTEJA

KILPAILU LÄHDÖN JÄLKEEN

VIEKAS

JOSKUS KANKAALLAKIN

TIE- T T TEEL-

KARVAINEN MIES RAAJOJA

SUOMENMAATIAINEN

EI KOKONAAN

A PÄIHTYÄ J

LINEN SELIA TYS A

AJET- S U TAVIA

selus

KUI- I PYYDYS TU

TYTTÖ

LINNAA

KISSANKULMAN RENKI

LÄTKÄMATSEISSA TYNNI

R RIIHIKIN

NYT VANHEMPAINVAPAALLA

-1.

FUTISSEURA TORINOSTA

HIRVITTÄVÄ

DELANY RUOVEDELLÄ

VELJELLINEN

-RAHASTO

LISÄÄNTYÄ

ASEMA

EHDOKKAALLE

LIKI ARIZONAA

"PARHAAT"

SARAS-NUMERO I TAVIA

nio

NAAPURIN MAMMA SUNNUNTAI

kunnossa

VÄLJÄ VAATE

O KIHO K

Meriläinen

KAINOJA

PRONSSIIN SUOJAKSI LUMEN POISTOON

hevosverbi

TOTTELEMATON SIELUKASTA

PARATIISISSA ENSIMMÄISENÄ

URUISSA

KUUN VALOJA E OHJATA ALUS SATAMAAN

läjittäin

RAJAJOKI FILOSOFI HÄIRITSEE K ÖISIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

SOP- SAIJA TRUMPIN VARAPRESSA RAANO AARIRJA TELA PENCE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Taaperot tarvitsevat päiväkerhoja USEAN LAPSEN ÄITI Sirpa Makkonen ehdotti, että kotihoidontuki voitaisiin lopettaa 2–3-vuotiailta ja lisätä tukea 1–2-vuotiaiden perheille, jotta lapsen paras ja kiireetön hoito toteutuu alle 2-vuotiaana (HS 5.2.) Omat lapseni kävivät aikanaan kerhossa muutaman aamupäivätunnin, neljänä päivänä viikossa. Poikani olivat terveitä ja hyvinvoivia aloittaessaan kokopäivähoidon 2-vuotiaana. Seurakunnat ja kunnat voisivat tehdä yhteistyötä juuri pienimpien eli 1–2-vuotiaiden kerhotoiminnan järjestäjänä, jolloin perheet voisivat hoitaa iltapäivisin alle 2-vuotiaitaan kotihoidontuella. Nyt päiväkodeissa on jatkuva pula henkilökunnasta erityisesti suurissa kaupungeissa. Jokainen tietää, että kokopäiväryhmissä ei ole tarpeeksi käsiä 1–2-vuotiaiden hoitoon. Nuoret parit tarvitsevat hyvän vision alle 2-vuotiaan hoidosta: pienimmät, 1–2-vuotiaat käyvät kerhossa kolmena tai neljänä aamupäivänä viikossa, ja samalla kotihoidontuki on riittävän suuri, jotta sillä kaikki perheet elävät.

Reija Tynkkynen äiti ja eläkeläinen

TV7 on vastaus vuosien rukouksiin JORMA HONKANEN (K&k 28.1.) ja Vuosaaren seurakuntaneuvoston kolme jäsentä (K&k 11.2.) arvostelee TV7:n ohjelmasisältöä ja haluaa luterilaisen kirkon pois kyseiseltä kanavalta. Itse olen alusta asti ollut mukana TV7:n toiminnassa ja tehnyt yli 200 Kirkossa keskustellaan -ohjelmaa. Samoin perustin aikoinaan Ristin Tuki ry:n ja annoin sen TV7:n ansiokkaiden perustajien Mirja ja Martti Ojareksen käyttöön. Kristillistä televisiokanavaa rukoiltiin maahamme vuosikymmeniä vastapainoksi maallisille, usein kovin moraalittomille ja uskonnonvastaisillekin kanaville. Kun kristillinen kanava lopulta saatiin, kirkko ei lähtenyt sitä tukemaan, vaan se alkoi yksityisellä rahoituksella. TV7:n ohjelmiin pystyy vaikuttamaan tekemällä itse ohjelmia. Eikä se maksa paljoakaan.

Paikallinen on paras kuntavaaleissa MIKÄ ON EHDOKKAAN tärkein ominaisuus kuntavaaleissa? Julkisuus vai sometus? Asukkaiden asioita ei sometuksella eikä julkisuudella hoideta. Paikallisuus on tärkeintä. Oman asuinalueen ihmiset ja asiat pitää tuntea. Pitää olla läsnä asukkaiden arjessa. Paikallinen ehdokas on puoluekannasta riippumatta paras vaihtoehto. Paikallinen ehdokas tuntee omiin lähikouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin, joukkoliikenteeseen, senioreiden palveluihin ja terveyspalveluihin liittyvät asiat. Juuri näistä asioista kaupunginvaltuusto päättää. Jumalanpalvelusta olen kaivannut TV7:n kanavalle jo vuosikausia, ja lopulta Vuosaaren seurakunta sen rohkeasti toteutti. Siitä olen ikikiitollinen. Erkki O Auranen pastori, Espoo

Milloin eläkeläiskerhot avataan? OLEN TÄNÄÄN hyvällä tuulella, sillä olen saanut koronarokotteen. Mutta muuttuuko nykyinen lattea elämäni tästä miksikään, vaikka yhä useampi ikäihminen tulee saamaan rokotteen lähiaikoina? Huhtikuussa suuri osa meistä vanhoista alkaa olla rokotettu. Haluaisin tietää, onko kirkolla mitään suunnitelmaa siitä, milloin seurakuntien eläkeläiskerhot voisivat aloittaa toimintansa. Itse kaipaan erityisesti Kallion seurakunnan Salonki-kuoron har-

Paikallinen ehdokas on motivoitunut parantamaan oman asuinalueensa palveluita. Toisella puolella kaupunkia asuva julkisuuden henkilö, ministeri tai somettaja ei tule auttamaan silloin, kun apua tarvitaan. Helsingissä suurin osa kaupunginvaltuutetuista asuu keskustassa, mutta asukkaista suurin osa asuu lähiöissä. Nyt on aika saada lähiöiden ihmisten ääni kuulumaan valtuustossa.

Antti Vuorela diplomiinsinööri Tapanila, Helsinki

joituksia. Kuoroon kyllä kuuluu pari ”alaikäistä”, mutta – jos välttämätöntä – mukaan tulo voidaan evätä heiltä.

Marjatta Nurminen Helsinki

Ovatko eläimet tietoisia? OLISIN TOIVONUT, että keskustelu eläinten oikeuksista olisi päättynyt piispojen viisaaseen kannanottoon ja pastori Kuulan tarkennuksiin. En voi kuitenkaan olla kommentoimatta ympäristötieteilijä Daniel Elkaman lausumaa siitä, että eläimet olisivat Kuulan väittämän mukaan tietoisia olentoja (K&k 11.2.). Jos hän tarkoitti tällä määritelmällä sitä, että eläimillä on ihmistä vastaava tietoisuus itsestään ja jopa järki ja omatunto, olemme todella syvillä vesillä. Toivon näiden

määrittelijöiden tarkentavan lausumaansa.

Jukka Uosukainen Espoo

Sataprosenttisesti ihminen ja Jumala KIRKKO JA KAUPUNGISSA oli artikkeli retriiteistä (K&k 11.2.). Siinä Tarja Korpela mainitsi, että kristinusko on jo lähtökohdiltaan kehopositiivinen uskonto. Kristinusko ei kuitenkaan ole uskonto, vaan usko. Uskonnoissa ihminen tekee omia ”tikapuitaan” taivaaseen. Kristinuskossa nimenomaan, niin kuin jutussakin mainittiin, Jumala tulee ihmiseksi. Jeesus oli sataprosenttisesti ihminen ja sataprosenttisesti Jumala, yhtaikaa. Usko ymmärtää tämän, järjeltä se jää pimentoon.

Johanna Korhonen työtön Hakunilasta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Mediamyynti Kotimaa Oy

• Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

P. 044 5566010

• EHT Sirkka Müller

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Siivouspalveluja Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

hautakivityöt

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kiinteistönvälitystä

Palveluja tarjotaan

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Petri Koivuniemi

Ostetaan

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Kaikenlaiset kuljetukset ja tyhjennykset alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Halutaan ostaa omaksi kodiksi 1h+k - 3h+k Etelä-Helsingin alueelta. Puh. 040 517 2604 Jaana

ti 2.3. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 7.3. klo 17 ”Kuinkas luet? Millaisia eväitä Raamatusta kestä vämpään elämään?” Jari Visto Seuratuvan illassa. www.facebook. com/herattaja. n. klo 18 Seura tupayhdistyksen vuosikok., ilm. puheenjohtaja@seuratupa.fi. TARKISTA ajantasaiset tiedot oman seurakunnan ilmoituksista ja/ tai www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. LAHJOITA: POP FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 55385 kvtyö.

ESIRUKOUSILTA ti 9.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa Tiilipolku 6. Petrus församling Ronny Thylin, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Ostetaan Oulunkylästä/lähialueet kerrostalokolmio (60 - 80 m²) Sami & Ella / 040 544 3856

Ostetaan tontteja Ostetaan tontti 120-150 m2 hirsitalolle. Olisiko sinulla lohkottavaa? Toivealueita ovat Ilola/Asola/ lähialueet. Ota yhteyttä! 044 531 6727/Henna

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset seurakunta lehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin LISBETH SARKKINEN ilmoitusmyynti@kotimaa.fi p. 040 750 5508

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hyvä kuntavaaliehdokas. Julkaisemalla ilmoituksesi Kirkko ja kaupunki -lehdessä, tavoitat oman kuntasi äänestäjät. Kuntavaalien alla aikataulusta joustetaan vaali-ilmoittelun osalta (25.3. ilmestyvä lehti) siten, että painovalmiit pdf-aineistot perjantaina 19.3.2021 kello 10 mennessä. Tilavaraus viimeistään 12.3.

Ole yhteydessä mediamyyntiin: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen p. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Harras hetki

Ripsa KoskinenPapunen, 53, on Helsingissä asuva MTV Uutisten pitkäaikainen uutisankkuri. Hän on kouluttautunut myös personal traineriksi ja hyvinvointivalmentajaksi. Koskinen-Papusen ensimmäinen kirja, Ripsaus parempaa elämää, ilmestyi Tammen kustantamana tammikuussa. Kirja sisältää yksinkertaisia vinkkejä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Moni pulma selviää lenkin aikana Ripsa Koskinen-Papunen on huomannut, että juoksulenkki talvisessa luonnossa kirkastaa ajattelua.

Talvella Koskinen Papunen saattaa harrastaa liikuntaa jopa 15 pakkasasteessa. Silloin on tärkeää, että päällä on mukavat ja sopivan lämpimät vaatteet ja liukkaalla kelillä jalassa nastalenkkarit.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

LENKKEILY EI OLE Ripsa Koskinen-Papuselle suoritus vaan arjen koitoksista palauttava harrastus. Varsinkin juostessa kehossa vapautuu mielihyvähormoneja, endorfiineja, joiden tuomaan hyvään oloon hän on jäänyt koukkuun. Lenkiltä palatessaan hän on energisempi kuin lähtiessään ja jaksaa taas paremmin. Koskinen-Papunen on huomannut, että lenkkeily myös kirkastaa ajattelua. Moni pulma on ratkennut lenkin aikana. Tutkimustenkin mukaan liikkuminen tekee hyvää aivoille ja muistille. Koskinen-Papunen lenkkeilee enimmäkseen yksin. Hänelle on tärkeää saada olla rauhassa omien ajatustensa kanssa. Puolison tai ystävän kävelyseuralla on toisenlainen virkistävä vaikutus. Korona-aikana hän on sopinut ystäviensä kanssa kävelytreffejä, joilla seurustellaan puhelimitse.

utisankkuri Ripsa KoskinenPapunen lähtee juoksu- tai kävelylenkille 3–4 kertaa viikossa. Lenkkeilyssä on hänestä se hyvä puoli, että sitä voi harrastaa ilman tarkkaa aikataulua. Hänelle paras aika lenkkeilyyn on aamulla tai päivällä. Koskinen-Papunen juoksee tai kävelee useimmiten merenrantoja pitkin. Hän nauttii siitä, kun näkee kauas ja voi seurata vuodenaikojen vaihtelua. Liikkeelle lähtiessään hän ei aina tiedä, onko edessä juoksu- vai kävelylenkki. Alussa pitää kuulostella, mitä keho sillä hetkellä tarvitsee. Myös matkan pituus vaihtelee kehon tuntemusten mukaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

SAUNASSA KÄYNNIN liittäminen lenkkeilyyn on Ripsa Koskinen-Papusen mielestä mitä mahtavin yhdistelmä. Saunominen myös tunnetusti vähentää stressiä ja lisää vastustuskykyä. Hänestä parasta saunominen on kesämökillä.

”

Lenkkeily ei ole suoritus vaan arjen koitoksista palauttava hetki. Useimmiten Koskinen-Papunen saunoo miehensä kanssa, mutta välillä myös ystäväporukalla. Saunan lauteilla saatetaan käydä hyvinkin antoisia ja syvällisiä keskusteluja. Koskinen-Papusesta on ylipäätään rentouttavaa viettää aikaa perheen ja ystävien seurassa. Läheiset ihmissuhteet ovat hänelle kaiken perusta, ja ne lisäävät hyvinvointia ja onnellisuutta. ■

Hyvää pyhää

28.2.

Tänään on 2. paastonajan sunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk. 7:36–50) kerrotaan Jeesuksen, fariseuksen ja syntisen naisen kohtaamisesta.

Kalevalan päivä ENNEN MUINOIN SUOMALAISET lauloivat ulkomuistista sukupolvelta toiselle siirtyneitä runoja. Kielentutkija ja lääkäri Elias Lönnrot kierteli 1800-luvulla Suomessa ja Venäjän puolellakin Karjalassa kuuntelemassa runojen laulajia ja kirjoitti sanat muistiin. Kansalliseepoksemme Kalevala juontaa juurensa näihin runonkeruumatkoihin. Ensimmäisen Kalevalan esipuheen Lönnrot päiväsi 28.2.1835. Siksi kansalliseepostamme juhlitaan helmikuun viimeisenä päivänä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Katso toista ihmistä pintaa syvemmälle

uokittelemme mielessämme toiset ihmiset nopeasti ensinäkemältä: ulkonäön, ennakkokäsitystemme ja mielipiteittemme perusteella. Hyväksymme heidät, jos he sopivat normeihimme ja odotuksiimme. Tai siihen, mitä muut ajattelevat. Päivän evankeliumissa Jeesus on kylässä Simon-nimisen fariseuksen luona. Yllättäen paikalle tulee nainen, joka kastelee kyynelillään Jeesuksen jalat ja voitelee ne öljyllä. Sen nähdessään fariseus miettii mielessään, että Jeesuksen pitäisi kyllä tietää, millainen nainen häntä parhaillaan koskettaa – syntinen. Fariseuksille olivat tärkeitä lain ja puhtaussääntöjen tarkka noudattaminen.

Jeesus ei kuitenkaan lähde tuolle tielle. Hän toimii toisin. Hän ei piittaa puheista. Hän katsoo pintaa syvemmälle. Samaan hän haastaa myös meitä kohdatessamme toinen toisemme: Tunnetko sinä hänet todella? Näetkö sinä hänet? Katso häntä! Kuuntele häntä! Vietä aikaa hänen kanssaan. Anna hänelle mahdollisuus. Jeesus ei mieti hetkeäkään hänen luokseen tulleen naisen tarkoitusperiä. Ei hänen tarvitse. Naisen usko, rakkaus ja katumus näkyvät siinä, miten hän toimii. Kun Jeesus sanoo naiselle ”sinun syntisi on annettu anteeksi”, se on vahvistus sille, minkä hän jo näkee. Samalla se on vetoomus meille, että me myös antaisimme toisillemme anteeksi.

Eliaksen rukous Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot oli myös virsirunoilija. Aloita päiväsi hänen virtensä 542 sanoin: ”Taas annoit aamun koittaa, yön synkän hälvetä, auringon valon voittaa ja päivän seljetä. Suo, että tielläsi myös tänään vaeltaisin ja aina noudattaisin, oi Herra, mieltäsi.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

”

Kaikki me mokataan. Kun on oppinut olemaan itselleen armollinen, osaa olla armollinen myös muita kohtaan. KOLMEN LAPSEN ISÄ ARIEL NEULANIEMI S. 10

Ei kotiintuloaikoja Niille, jotka liikkuvat omien aikataulujensa mukaan. 70 vuotta täyttäneille 30 vrk kausilippu -45 %.

hsl.fi/seniorilippu

25.2.2021 kirkkojakaupunki.fi

Johanneksen kirkko remontoidaan yli kuudella miljoonalla eurolla s. 4 Kestävä ja korjattava vaate on hyväksi myös vesistöille s. 8

HELSINKI

Ärsyttävä, ärsyttävämpi, äiti Teinin vanhempana pärjää kolmella ohjeella s. 2

Kamalat äidit psyykkaavat t

Haastaako teini? Hengitä syvään ja hae tukea. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

itä tehdä, kun teini kisaa kalleimmasta outfitista? Ketään muuta ei teinin mukaan käsketä kympiksi kotiin, pitääkö paikkansa? Huudetaanko muillekin vanhemmille pelkästä katseesta, että älä tuijota? Elämään murrosikäisen kanssa saa tukea Kamalat äidit -ryhmistä, joita järjestetään ympäri pääkaupunkiseutua. Teinien äideille suunnatut ryhmät ovat suljettuja, luottamuksellisia ja maksuttomia. Vertaistukea on viikoittain tarjolla myös Tukinetin ryhmächatissa, johon ei tarvitse ilmoittautua. Espoossa kootaan parhaillaan huhtikuussa aloittavaa Kamalat äidit -ryhmää. Rakentavaan vuorovaikutukseen ja mielenterveystaitoihin perehtynyt terveydenhoitaja Heli Koivula olisi itse kaivannut vertaisryhmää lapsensa teinivuosina. Siksi hän ohjaa sellaista nyt vapaaehtoisesti. – Teinin äiti on ensikertalainen uudessa tilanteessa. Lapsen murrosikä voi palauttaa vanhemman hen-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2021

kisesti omaan murrosikäänsä, jolloin on vaikea olla niin kypsä aikuinen kuin haluaisi. Mitä sitten kannattaa tehdä, jos teinin käytös nostattaa kiukun? – Kannattaa tasata oma tunnekuohu ennen kuin reagoi. Voi hengittää kolme kertaa syvään, käydä parvekkeella jäähyllä tai juoda lasillisen kylmää vettä, Koivula ehdottaa. Jos kuitenkin ensin räyhää teinilleen ja sitten katuu käytöstään, voi aina pyytää anteeksi. Koivula kehuu ohjeita täydelliseen vanhemmuuteen, jotka sai oman 15-vuotiaansa opettajalta: mokaa (koska olet ihminen), ole oma itsesi (se riittää) ja rakasta. Vanhemman tehtävä on ottaa vastaan teinin ylipursuavat tunteet. – Harva pärjää aina hyvin tunteiden kanssa. Siksi äidin kannattaa rakastaa eniten itseään ja erityisesti silloin, kun se on vaikeaa. PÄÄLLIKKÖTEHTÄVISSÄ työskentelevän Leenan (nimi muutettu), hänen miehensä ja 15-vuotiaan tyttärensä omakotitalossa hengaa usein joukko lapsen kavereita. Vanhemmat toivottavat heidät tervetulleiksi ja paistavat koko porukalle pizzaa. Mies kuskaa teinejä usein iltamyöhällä kotiin. Kerran Leena palasi menoiltaan aiemmin kuin oli ilmoittanut. Koti oli perjantaina iltaseitsemältä täynnä

nuoria, joukossa monta tuntematonta ja usealla lonkeropullo kädessä. – Nuoret säikähtivät, että kerron heistä vanhemmille, ja lipesivät paikalta. Tyttö pelästyi, että nyt varmaan luulet minunkin juovan. Vastasin, että muistan kyllä, millaista oli olla nuori. Toivottavasti kaverisi uskaltavat tulla meille edelleen, sillä

”

Äidin kannattaa rakastaa eniten itseään. HELI KOIVULA

teidän on parempi olla jossain, missä joku on vanhempi lähellä. Kukaan nuori ei ollut hervottomassa kännissä, ja Leena päätti, ettei soittele bileistä muille vanhemmille. Samat nuoret vierailevat heillä edelleen, kun vanhemmat ovat kotona. – Tunnen mielelläni ihmiset, joiden kanssa tytär viettää aikaa. Eniten Leena on vääntänyt tyttärensä kanssa kännykänkäytöstä. Enää tytär ei jätä puhelintaan yöksi sammutettuna keittiöön vaan vetäytyy illalla huoneeseensa sen kanssa.

Kuulumisia vaihdetaan usein autossa. Leenan tytär harrastaa kilpaurheilua neljästi viikossa, ja häntä kuskataan treeneihin, kouluun ja kavereille. Lapsen varttuminen on tuonut suhteeseen uutta kaveruutta. – Välillä hulluttelemme TikTokin edessä. Teimme kerran tanssivideonkin yhdessä. Oli hauskaa! Leena kävi viime syksynä Kamalat äidit -ryhmässä, mikä oli hänelle silmiä avaava kokemus. Ryhmässä oli myös sosiaalihuollon asiakkaina olevien perheiden äitejä. – Opin esimerkiksi, miten lapsi voi ostaa huumeita kännykällä Torverkon kautta. Vertaistukiryhmä sopii myös kaltaiselleni äidille, joka saattaa nähdä maailman turhan pumpulisena. Leena piti siitä, että ryhmässä oli vain naisia. – Seurakunnat voisivat tarjota vertaistukiryhmää kaikille ripariikäisten vanhemmille. Isille sopisi oma ryhmä. KAMALIA ÄITEJÄ Helsingin Itäkeskuksessa ohjaava Nadia El-Radhi yllättyi, kuinka nopeasti ryhmäläiset alkoivat luottaa toisiinsa ja jutella vaikeistakin asioista. – Puhumisen tarve on ilmiselvä. Missä teinien äidit pääsevät puhumaan toistensa kanssa, kun he eivät enää ole leikkipuistossa, hiekkalaatikolla tai muskarissa samaan aikaan?

oisiaan

Apua & tukea

Snellu auttaa nuoren ehdoilla Kaduilla nuoria kohtaavan palveluoperaatio Saappaan lisäksi Snellu tarjoaa keskusteluapua ja vertaisryhmiä.

TEKSTI LAURA PÖRSTI KUVA JANI LAUKKANEN

Kamalat äidit -ryhmissä käsitellään usein esimerkiksi kotiintuloaikoja, päihteitä, ruutuaikaa ja äitien omia nuoruusmuistoja. Monet ryhmät toimivat seurakuntien alla, mutta Nuorten naisten kristillisen yhdistyksen eli NNKY:n kehittämä toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumatonta. ■

Tukea saa joka viikko

orona on näkynyt Helsingin seurakuntien erityisnuorisotyön keskus Snellussa lisääntyneinä yhteydenottoina. Nuorten tavallisten huolien päälle ovat tulleet ahdistus sosiaalisen elämän puutteesta, etäkoulun ongelmat ja runsaan kotonaolon kärjistämät perhetilanteet. – Yksittäisten nuorten tapaamiset ovat meillä pyörineet koko ajan. Osittain niitä on tehty etänä ja tavattu nuoria esimerkiksi ulkona kävelyllä. Viime vuonna yksilötapaamisia oli 2 900, kertoo Snellun esihenkilö Sanna Parkkinen. Itäkeskuksessa Matteuksenkirkolla toimivan Snellun palvelut on tarkoitettu alle 29-vuotiaille ja heidän perheilleen. Maksuton tapaaminen erityisnuoriso-ohjaajan tai psykologin kanssa järjestyy yleensä alle viikossa. Tarjolla on myös ryhmiä. Osa on koronan vuoksi tauolla, mutta tälläkin hetkellä etänä kokoontuu sukupuoleltaan moninaisten ja sukupuoltaan pohtivien nuorten ryhmä, ja huhtikuussa alkaa ihmissuhteita käsittelevä ryhmä 18–29-vuotiaille. – Monesti meille tulee sellaisia nuoria, jotka eivät vielä itsekään tiedä, millaista apua tarvitsevat. Yhteyttä voi ottaa myös anonyymisti, Parkkinen kertoo.

Apu räätälöidään nuoren tarpeiden mukaan, ja se voi olla varsin kokonaisvaltaista. Snellun kautta voi nimittäin päästä jopa työkokeiluun Matteuksenkirkolla sijaitsevaan Snellu Caféhen. – Nuoria ohjaavat siellä yksi erityisnuorisotyönohjaaja ja yksi kokki. Tavoite on, että he ovat tukena muutenkin ja auttavat löytämään reittejä elämässä eteenpäin. Tunnetuinta Snellun työtä on varmaankin palveluoperaatio Saapas, joka perinteisesti auttaa vapaaehtoisten aikuisten voimin nuoria kaduilla. Se pitää myös selviämisasemia kesäfestareilla. Viime vuonna festarit oli peruttu ja katupäivystyskin oli välillä tauolla, mutta nyt se jatkuu jälleen. – Maskien ja turvavälien takia kohtaaminen on tavallista haastavampaa, mutta nuoret kaipaavat kuuntelevia aikuisia, Parkkinen sanoo. Se onkin hänestä Saappaan ydin: kuuntelu. – Tällä hetkellä etäkoulu puhuttaa paljon. Joillekin se on tosi helppoa, toisille taas tosi vaikeaa. Tulokset tästä ajasta näkyvät parin vuoden päästä, Parkkinen arvelee. Saapas on poikkeusaikoina aktivoitunut netissä. NettiSaappaan vapaaehtoiset pitävät säännöllisesti SaapasChattia yhteistyössä Tukinetin kanssa ja juttelevat nuorten kanssa Instagramissa ja Youtubessa. – Jos joku vaikka omassa MyStoryssaan kysyy, mitä voin tehdä kun mua ahdistaa, saapaslaiset saattavat käydä kommentoimassa. ■ Saapas-kurssiuusillevapaaehtoisillealkaa6.3. Katsosnellu.info/blogi.Noutoruokaamyynnissä Matteuksenkirkollama–peklo11–13.

– Saapas on poikkeusaikoina aktivoitunut netissä. NettiSaappaan vapaaehtoiset juttelevat nuorten kanssa SaapasChatissa, Instagramissa ja Youtubessa, kertoo Sanna Parkkinen.

Kamalat äidit -chatit järjestetään murrosikäisten nuorten äideille tiistaisin klo 18.30–20. Mukaan pääsee Facebookin Kamalat äidit -sivuilta. Helsingissä toimii monta Kamalat äidit -ryhmää. Rastilassa parittomien viikkojen maanantaina klo 17.30–19 kokoontuvaan ryhmään mahtuu mukaan, ilmoittaudu anne.lappetelainen61@gmail.com. Kaikenikäiset teinien äidit kokoontuvat Espoon Tyttöjen Talolla tai etäyhteydellä torstaisin 8.4.–17.6. Ilmoittaudu Espoon Kamaliin äiteihin helikoivula@hotmail.com. Jos toivot uutta ryhmää lähellesi, ota yhteys koordinaattoriin: vaula.hacklin@ywca.fi. Lisätiedot: kamalataidit.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2021

Luvassa kunnon kasvojenpesu Vuonna 1891 valmistunut Johanneksenkirkko on paremmassa kunnossa kuin moni 1960-lukulainen pyhättö, sanoo Helsingin seurakuntien kiinteistöjohtaja Kai Heinonen. TEKSTI JUHANI HUTTUNEN KUVAT ESKO JÄMSÄ

Korona laski kävijämääriä Rippikoulun kävi vuonna 2020 Suomessa 46 818 henkeä. Rippikoulun kävijämäärä laski vuodesta 2019, jolloin sen kävi 49 831 henkeä. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista rippikoulun kävi 88 prosenttia, viime vuonna 92 prosenttia. − Koronapandemian vaikutukset näkyvät selvästi siinä, miten nuoret osallistuivat viime vuonna rippikouluihin. Alkukesän leirejä jouduttiin peru-

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2021

maan ja siirtämään myöhemmäksi. Leirin peruunnuttua tai ajankohdan muututtua osa nuorista näyttää jääneen rippikoulusta pois, kertoo Kirkkohallituksen rippikouluasiantuntija Vilppu Huomo. Helsingissä rippikoulun käyneiden määrä laski 93,6 prosentista 87,5 prosenttiin ikäluokan kirkkoon kuuluvista nuorista. Rippikoulun suorittaneita 15-vuotiaita oli noin sata vähemmän kuin vuonna 2019. Rippikoulun kävi viime vuonna noin 2 880 helsinkiläisnuorta.

Malmille kunniamaininta Malmin seurakunta sai kunniamaininnan Oma Media -kilpailussa. Kilpailun järjestäjä ProCom on Suomen suurin viestinnän ammattilaisten järjestö, johon kuuluu yli 2900 viestinnän ammattilaista. Vuoden 2020 arviossa oli mukana yhteensä 18 erilaista mediaa. Kilpailun voiton jakoivat OP Ryhmän Rahapuhetta-podcast ja Metsä Boardin vuosikertomus 2019. Malmin seurakunta sai kun-

niamaininnan rohkeudesta kuolemaa ja pyhäinpäivää käsittelevästä Älä pelkää -mediakokonaisuudesta. Tuomariston mukaan se uskalsi kohdata herkän aiheen arkailemattomasti. Kokonaisuuteen kuuluvat seurakunnan Älä pelkää -lehti ja siihen liittyvät sosiaalisen median sisällöt, viisiosainen Kuolleiden podcast -sarja sekä Malmin hautausmaalla järjestetty Lasten pyhäinpäivä -tapahtuma. Podcast toteutettiin yhdessä Kirkko ja kaupungin kanssa, ja tapahtumassa oli kumppanina Lasten ja Nuorten keskus.

Temppeliaukio sai palkinnon Temppeliaukion kirkolle on myönnetty yhdysvaltaisen matkailusivuston TripAdvisorin Travellers’ Choice -palkinto. TripAdvisor on sivusto, jossa kävijät voivat arvioida ja kirjoittaa kokemuksiaan esimerkiksi matkailunähtävyyksistä ja -kohteista, ravintoloista ja hotelleista. Travellers’ Choice -palkinnon saavat kohteet, joita kävijät ovat arvioineet erityisen myönteisesti. Palkinnosta kertoi ensimmäisenä Töölöläinen-lehti.

Kostea meri-ilma on rapauttanut 130-vuotiaan kirkon torneja pahasti.

argoili – ranskan sanasta gargouille – on irvokas veistoshahmo, jolla on kaksi tärkeää tehtävää. Ensinnäkin gargoili ajaa pois Saatanan. Toiseksi gargoili ohjaa sadevedet pois rakennuksen katolta. Helsingissä osoitteessa Korkeavuorenkatu 12 on jopa yli kaksikymmentä gargoilia, jotka Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistötoimisto aikoo nyt käynnistettävässä Johanneksenkirkon julkisivuremontissa kunnostaa ja osittain teettää jopa uusiksi. Remontti on massiivinen, ja sen mukainen on hintalappukin. Tällä hetkellä hinta-arvio on noin 6,5 miljoonaa euroa. Myös korjaustöiden luettelo on pitkä, sillä esimerkiksi kirkon puhtaaksimuurattu punatiilinen seinä on varsinkin kirkon kaakon- ja lounaanpuoleisilla julkisivuilla rapautunut monin paikoin. Lisäksi muun muassa sisäänkäyntien portaiden ja luiskien takorautaja teräskaiteet, ulkoportai-

den graniittisaumat, ulkovalaisinten jalat ja konsolit sekä piha-aidat kunnostetaan. – Viime vuosikymmeninä vaakasuora sade on lisääntynyt. Se on rapauttanut julkisivua. Muun muassa osa gargoileista on valettava kokonaan uudestaan, sanoo Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Kai Heinonen. – Johanneksenkirkko kuuluu ehdottomasti Helsingin viiden merkittävimmän kirkon joukkoon. Jotakin entisajan rakentamisesta kertoo se, että moni 1960-luvulla valmistunut kirkko on Johanneksenkirkkoa paljon huonommassa kunnossa, Heinonen sanoo. KUN JOHANNEKSENKIRKKO rakennettiin, Punavuori oli erittäin köyhää asuma-aluetta, jossa ei ollut edes katuja vaan pelkkiä ihmisten tallaamia polkuja. Kirkkohistorian professorin Tuomas Heikkilän mukaan Johanneksenkirkkoa voi pitää eräänlaisena vastauksena ortodoksiselle Uspenskin katedraalille. Kun 967 neliömetrin kokoinen

slaavilainen pyhättö valmistui vuonna 1868, myös sen lähiympäristössä oli pelkkiä matalia puutaloja. Ennen kuin Helsingin kantakaupungin kivitalot vähitellen muokkasivat kaupunkikuvaa, monumentaaliset kirkkorakennukset hohkasivat nykyistä paljon näyttävämmin uskonnollista ja kulttuurista valtaa: Uspenskin katedraali symboloi idän, Johanneksenkirkko lännen kulttuuria.

”

VAAKASUORA SADE ON RAPAUTTANUT JULKISIVUA. KIINTEISTÖJOHTAJA KAI HEINONEN

– Johanneksenkirkko rakennettiin aika korkealle mäelle, ja sen 74-metriset tornit ovat korkeampia kuin Tuomiokirkon torni. Valmistuessaan se oli varsinainen huutomerkki, ja vielä nyky-

Johanneksenkirkon julkisivun betonihalkeamat tullaan ehostamaan alkuperäiseen asuunsa.

äänkin Johanneksenkirkko hallitsee Helsingin silhuettia, Heikkilä sanoo. – Uusgoottilaista tyyliä edustava Johanneksenkirkko edustaa selvästi pyrkimystä osoittaa Suomen läntisiä juuria. Uusgotiikka alkoi Länsi-Euroopasta 1700-luvulla ja saavutti Suomen seuraavalla vuosisadalla. Johanneksenkirkko on sen tyypillisin esimerkki suomalaisessa kirkkoarkkitehtuurissa, Heikkilä sanoo. Uusgoottilaisuudessa jäljiteltiin suipoista holvikaarista tunnettua keskiaikaista goottilaista rakennustyyliä, jonka yksi tunnetuimmista esimerkeistä on Pariisin Notre Dame. Heikkilä muistuttaa, että kun Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki vuonna 1812, Venäjän keisarin Aleksanteri I:n omasta tahdosta Helsingin keskustaa alettiin suunnitella uusklassistiseen tyyliin, jossa jäljiteltiin antiikin Rooman rakennustaidetta. – Ensisijaisesti Johanneksenkirkko oli tietenkin vastaus seurakuntien huutavaan tilapulaan. Helsingin

väkiluku kasvoi nopeasti, ja tuohon aikaan osallistuminen jumalanpalveluksiin kuului ihmisten elämään aivan toiseen tapaan kuin nykyään, Heikkilä sanoo.

tellaan kirkon henkeä ja sitä, että tämä on hyvä paikka rauhoittua. Koronarajoitusten vuoksi Temppeliaukion kirkossa on saanut olla vain muutama ihminen kerrallaan. Kävijöitä on ollut päivittäin 20–100.

raehtoja hovioikeus kohtuullisti niin, että jos vuokralainen ei jatka sopimusta, seurakuntayhtymän on lunastettava rakennukset käyvän arvon mukaan.

TÄLLÄ HETKELLÄ jotkin Johanneksenkirkon betonikoristeet ovat vaarassa pudota ohikulkijoiden niskaan. Niinpä esimerkiksi huonokuntoisimmat gargoilit on sidottu metalliverkoilla. Kai Heinosen mukaan alkuperäisiä gargoilien valumuotteja ei ole säilynyt. – Ensin niistä onkin tehtävä kipsivalos, joka täytyy terävöittää. Vasta tästä mallista saadaan uusi muotti, josta tehdään lopullinen betonivalos, Heinonen kertoo. Ehkä tällä kertaa muotit säilytetään, sillä betoni näyttää kuluvan kolmessa vuosikymmenessä. – Mikään muu valettava kiviainesmateriaali ei kuitenkaan kestä yhtä hyvin, ja Museovirastokin edellyttää sitä. Nykyisessä betonissa on eräitä lisäaineita, mutta periaatteessa nykyajan seos on hyvin samanlaista kuin 1890-luvun betoni oli. ■

ESKO JÄMSÄ

Temppeliaukion kirkko on ollut auki koronapandemian ajan, mutta väkimäärää on rajoitettu. Kuva on vuodelta 2019.

– Sain viime vuoden puolella sähköpostin, jossa tästä kerrottiin. Tämä oli ihana yllätys, kertoo kirkon palvelupäällikkö Heli Suhtala Uvalic. Hän on pannut merkille, että vaikka Temppeliaukion kirkolla on ollut normaalia hiljaisempaa koronapandemian aikana, uusia arvioita on ilmestynyt TripAdvisoriin yhä. – Ulkomaalaiset kävijät näkevät kirkon ennen kaikkea arkkitehtuurikohteena. Kun lukee kävijöiden arvioita, siellä kerrotaan muun muassa, että tämä on uniikki kohde maailmassa, ihas-

Lehtisaari-kiista ratkesi hovissa Helsingin hovioikeus antoi 12.2. ratkaisunsa Lehtisaaren maanvuokrakiistassa. Hovioikeus päätyi vuokratason määrittelyssä maanomistajan eli Vantaan seurakuntayhtymän kannalle. Vuok-

Ehdokkaat paneelissa Munkkiniemen kirkkoherranvaalien kärkiehdokkaiksi arvioidut Laura Leverin, Stiven Naatus, Anna-Kaisa Tenhunen ja Päivi Vähäkangas osallistuvat paneelikeskusteluun. Sitä voi seurata seurakunnan Facebooktai verkkosivuilta 1.3. kello 18. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.2.–11.3.

LänsiHelsinki Haagan seurakunta Virasto: Vespertie 12. Avoinna ti klo 10–13 sekä puhelimitse ma ja to klo 10–13 p. 09 2340 3200, haaga.srk@evl.fi Osoitteet: Huopalahden kirkko, Vespertie 12/ Kauppalankuja 7 Avoinna ma–pe klo 9–17, la ja su toiminnan mukaan Verkkolähetykset Haagan seurakunnan facebook-sivulla Pohjois-Haagan Lämpiö, Näyttelijäntie 14

JUMALANPALVELUKSET Messut su klo 10 verkkolähetyksinä Haagan seurakunnan Facebooksivulla. Ei tarvita kirjautumista. 28.2. Lahtinen, Nenonen, Turunen. 7.3. Kolari, Lahtinen, Mönttinen. Ehtoollinen kirkossa su klo 11.30 ja klo 12 (10 hlöä). Kompletorio – rukous päivän päättyessä pe 26.2. klo 19. Silin. 5.3. Nenonen. Verkkolähetys. Iltarukous su 28.2. klo 19. Silin. Verkkolähetys. Medishartaus ke 3.3. klo 18. Kolari. Verkkolähetys. Laudes ke klo 7.30. Silin. Verkkolähetys.

MUUTA Kirkkoherran virkaa ovat hakeneet Virpi Koskinen ja Nina Rajamäki. Seurakuntaneuvosto valitsee uuden kirkkoherran 15.3. Sakari Enrold siirtyy eläkkeelle 1.9.2021. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Lahjoita Kannelmäen seurakunnan Yhteisvastuukeräykseen MobilePay 47535, nettilahjoitussivulla yhteisvastuu.fi/kannelmaki.

Munkkiniemen seurakunta Virasto: Raumantie 3. Palvelemme p. 09 2340 5100 to ja pe klo 9–13, ke klo 14–17 ja sähköpostilla munkkiniemi.srk@ evl.fi. Voit varata ajan toimistolla asiointiin. Osoitteet: Munkkivuoren kirkko ja seurakuntatalo, Raumantie 3 Olemme Facebookissa, Instagramissa ja YouTubessa!

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset (vain verkossa) lähetetään Facebookissa ja www.helsinginseurakunnat.fi/ munkkiniemi sunnuntaisin klo 11. Ehtoollishetki Munkkivuoren kirkossa su 28.2. ja 7.3. klo 12–13. Tarkista ajankohtaiset kokoontumisrajoitukset netistä/infonäytöiltä.

MUUTA

Hyvän mielen keidas to klo 15. Ruokakassi 2 e. Diakonian ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 050 476 7710. Tönöillat ti ja pe teamsissä. Linkki Jenniltä p. 050 380 2101. YV-lahjoitukset: yhteisvastuu.fi/ haaga, MobilePay 84170.

Kirkkoherranvaalin paneelikeskustelu ma 1.3. klo 18 Facebookissa ja nettisivuilla. Ensilapsikerho Teams-yhteydellä alkaa ma 1.3. klo 15.15. Lähetä viesti leena.eronen@evl.fi niin pääset mukaan. Muskari ke 3.3. klo 17 Lapset ja perheet -Facebook-sivulla. Diakoniapäivystys p. 09 2340 5118, Mia Salmio p. 09 2340 5128, Heli Erkkilä p. 09 2340 5158, Heidi Karvinen p. 09 2340 5138.

Kannelmäen seurakunta Virasto: p. 09 2340 3800, ma–pe klo 9–14, kannelmaki.srk@evl.fi helsinginseurakunnat.fi/kannelmäki Osoitteet: Kannelmäen kirkko, Vanhaistentie 6, Malminkartanon kappeli, Vellikellonpolku 8 Seuraa somessa: FB-sivut: Kannelmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunnan lapset ja perheet IG: @kannelmakisrk, @kantsunurkka

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 lähetetään koronarajoitusten aikana suorana Facebook-sivullamme. Liity mukaan etäyhteydellä. Tarkemmat tiedot nettisivuillamme.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2021

Pitäjänmäen seurakunta Toimisto: ti ja pe klo 12–15, ke klo 14–18, p. 09 2340 5600, pitajanmaki.srk@evl.fi Osoitteet: Pitäjänmäen kirkko, Turkismiehenkuja 4 www.helsinginseurakunnat.fi/pitajanmaki www.facebook.com/pitajanmaenseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Messut sunnuntaisin klo 10 kirkossa ja verkkolähetyksenä Facebookissa. Ehtoollinen sunnuntaisin klo 11.30–13 kirkossa.

Muskarivideoita Oulunkylän seurakunta lähettää neljä muskarivideota YouTube-kanavallaan. Ne julkaistaan torstaina 25.2., 4.3., 11.3. ja 18.3. kello 10, ja ovat nähtävillä kahden viikon ajan. • Talvirieha-muskarissa 25.2. lauletaan talvisia lauluja, marssitaan lumiukkojen kanssa sekä tavataan jääkuningatar, hevonen ja hevosmies. • Kalevala-muskarissa 4.3. lauletaan lauluja, joita isovaarimme ja -mummomme ovat laulaneet. • Barokin pyörteissä -muskarissa 11.3. lähdetään pikkupupun kanssa seikkailemaan soitinten maailmaan. • Liu lau, laskiaista -muskarissa 18.3. lähdetään laskiaismäestä matkalle kohti palmusunnuntaita laulaen ja leikkien.

Virren viemää Elämäni virsi -toivelaulukonsertti kajauttaa ilmoille toivevirsiä ja hengellisiä lauluja sekä tarinoita toiveiden takaa. Yhteisvastuun hyväksi järjestettävässä illassa omat toiveensa kertovat muun muassa laulaja Erin ja piispa Teemu Laajasalo. Musiikista vastaavat Vartiokylän seurakunnan kanttorit Katri Vanhamäki ja Hanna Järvinen. Juontaja toimii Kristiina Hanhirova. Suoratoistettuun konserttiin voi osallistua tiistaina 2.3. klo 18 Vartiokylän seurakunnan Facebook-sivuilla. Tallenne on myöhemmin katsottavissa Vartiokylän seurakunnan YouTube-kanavalla.

Viikkomessu keskiviikkoisin klo 18 kirkossa. Rajoitukset 6 hlöä/tilaisuus.

MUUTA Hävikkiruoan jako kirkon edessä tiistaisin klo 12.15. Hiljaisuuden jooga Teamsin kautta tiistaisin 1.-30.3. klo 18. Ilm. anni. nikkanen@evl.fi. Kirkkomuskariin ilmoittautuminen 28.2. asti kotisivuillamme. Kausi alkaa 4.3. Yhteisvastuukeräys 2021 auttaa taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä. Lahjoitukset MobilePay numeroon 13464, osoitteessa www. yhteisvastuu.fi/pitajanmaki tai viitteellä 308469 tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 75.

helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko, agricolamessu.fi Osoitteet: Helsingin tuomiokirkko, Unioninkatu 29. Avoinna ma–la klo 9–18, su klo 11–18. Mikael Agricolan kirkko, Tehtaankatu 23. Avoinna joka päivä klo 12–15 Suomenlinnan kirkko,Suomenlinna C43. Avoinna la–su klo 12–15 Vanha kirkko, Lönnrotinkatu 6. Avoinna joka päivä klo 12–15 Hyvän toivon kappeli, Länsisatamankatu 26–28 Seuraa somessa: Facebook: facebook.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta Instagram: @tuomiokirkkoseurakunta, @toivonaarteet, @agricolamessu, @hyvatoivo Youtube: youtube.com/helsingintuomiokirkkoseurakunta

Keskusta

JUMALANPALVELUKSET

Tuomiokirkkoseurakunta

MUUTA

Virasto: Palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma–ti klo 9–15, ke klo 12–17, to–pe klo 9–12, p. 09 2340 6100, tilavaraukset.tuomiokirkkosrk@evl.fi, tuomiokirkko.srk@evl.fi

Tuomiokirkon jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 seurakunnan YouTubessa ja Facebookissa. Päivämusiikkia tiistaisin klo 12 Vanhasta kirkosta suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Ajankohtaiset tiedot tapahtumista helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. Mahdollisuus keskusteluun ja ilmoittautuminen ehtoolliselle

päivittäin p. 09 2340 6102 klo 9–21. Diakoniavastaanotolle ajanvaraus puhelimitse tai Annankatu 14 D varmimmin ke klo 12–12.30. Muulloin ajanvaraus sähköpostitse tai puhelimitse. Yhteystiedot virastosta tai netistä.

Kallion seurakunta Virasto: Itäinen papinkatu 2 Avoinna ma, ti, to klo 9–14, ke klo 12– 17, p. 09 2340 3600, kallio.srk@evl.fi Osoitteet: Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2, p. 09 2340 3620, avoinna ma–pe klo 7–21, la–su klo 9–19 Alppilan kirkko, Kotkankatu 2, Diakonian ajanvaraus ma, ti klo 9–10 ja to klo 12–13 p. 09-2340 3618

JUMALANPALVELUKSET Kalliossa: Pappi tavattavissa ma–pe klo 15–17. Tilaisuudet verkossa. Messujen striimit ovat katsottavissa Kallion seurakunnan YouTube-tilillä. Sateenkaarijumalanpalvelus la 27.2. klo 17. Suhonen, Blomqvist, Puunenä. Messu su 28.2. klo 10. Partti, Pentikäinen, Pyylampi. Messu su 7.3. klo 10. Hurmerinta, Hirvonen, Niskala. Mahdollisuus ehtoolliseen Kallion kirkossa ti, ke, to klo 18 ja 18.30 ja su klo 12 ja 12.30. Enintään 6 hlöä. Ilmoittaudu ma, ti ja to klo 9–14, ke klo 12–17 kallio.srk@evl.fi, p. 09 2340 3600. Alppilassa: Hartaus su klo 16. 28.2. Viljamaa, 7.3. Hurmerinta. Katsottavissa YouTubessa.

MUUTA Koululaisten päiväleiri -ilmoittautumiset alkavat 2.3. klo 7.00. Linkit näille leireille ja muuhun toimintaan löydät sivuilta www. kallionseurakunta.fi, kohdasta Kouluikäiset.

Lauttasaaren seurakunta Virasto: Heikkiläntie 7, kerros 4. Puhelinpalvelu avoinna ma–pe klo 9–12 p. 09 2340 4300, lauttasaari.srk@evl.fi Päivystävä pappi on tavoitettavissa puhelimitse ma–pe klo 9–21 p. 09 2340 4302 Osoitteet: Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen aikainen väistötila Heikkiläntie 7, kerros 4. Avoinna arkisin klo 10–18.

JUMALANPALVELUKSET Seurakunnan päämessu lähetetään sunnuntaisin klo 11 seurakunnan Facebookissa suoratoistona.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.2.–11.3.

tu 3 Töölön kirkko, Topeliuksenkatu 4 Meilahden kerhotilat ja liikuntasali, Jalavatie 6 b Ruskeasuon seurakuntakeskus Rasti, Tenholantie 6 Länsi-Pasilan seurakuntakoti, Maistraatinkatu 5 Fokus, Pasilan Tripla, 5. krs Kerhis, Mechelininkatu 32 a C seurakuntatoolo.fi

MUUTA

Temppeliaukion kirkko Messu su 28.2. klo 10. Messu su 7.3. klo 10. Pop-messu klo 18. Anna Inginmaa. Messussa enintään 6 henkilöä. Suorana YouTubessa.

Maaliskuun seurat poikkeuksellisesti verkossa: www.h-y.fi/verkkoseurat.html. Seuraa somessa: Facebook: Lauttasaaren seurakunta Instagram: lauttasaarensrk

Paavalin seurakunta Virasto: Sammatintie 5. Avoinna ma klo 10–14, ke klo 12–17, to klo 10–14 p. 09 2340 5400, paavali.srk@evl.fi Osoitteet: Paavalinkirkko, Sammatintie 5 Redin Silta, Hermannin rantatie 5

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelus verkossa 28.2. klo 10. Toimittajina Paavalin seurakuntaneuvoston jäsenet. Jumalanpalvelus verkossa 7.3. klo 10. Toimittaa Kanala, Rannanpää-Kortelainen, oopperalaulaja Tuomas Katajala, Hakkarainen. Saarnaa piispa Teemu Laajasalo.

MUUTA Paavaliviikolla 28.2.–7.3. on mahdollisuus ehtoolliseen päivittäin Paavalinkirkossa: 28.2. ja 7.3. klo 11–13 ja 1.–6.3. klo 16–18. Ehtoollisella käydään yksittäin. Kirkko on arkipäivinä auki tutustumista ja hiljentymistä varten klo 12–18. Messun suunnittelu -teams 7.3. klo 15.00–16.30. Tervetuloa mukaan ideoimaan messuja. Lisätiedot Paavalin nettisivuilta. Paavalin musiikkikoulun kannatusyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous 22.3. klo 19.30. Etäkokous, ilmoittaudu 15.3 mennessä katja.taberman@paavalinmusiikkikoulu.fi.

Töölön seurakunta Virasto: Mechelininkatu 32 a B. Avoinna ke klo 13–17 Meilahden kirkon seurakuntatoimisto, Jalavatie 6 b. Avoinna ma klo 10–15 Puhelinpalvelu 09 2340 6300, ma–pe klo 10–15, ke klo 13–17, toolo.srk@evl.fi Osoitteet: Meilahden kirkko ja Tuomaankirkko, Pihlajatie 16 Temppeliaukion kirkko, Lutherinka-

JUMALANPALVELUKSET ESKO JÄMSÄ

Viikkomessu keskiviikkoisin järjestetään klo 19 ajankohtaisten kokoontumisrajoitusten puitteissa. Tarkista tiedot verkkosivuiltamme: helsinginseurakunnat.fi/lauttasaarenseurakunta. Ehtoollinen sunnuntaisin klo 12–13 koronaturvallisesti Heikkiläntien seurakuntasalissa. Tarvittaessa saat yksityisen ehtoollisen päivystävältä papilta. Soita ja sovi aika.

JUMALANPALVELUKSET

MUUTA Ajantasaiset tiedot seurakuntatoolo.fi. Pappi Meilahden kirkolla su klo 11–13, Töölön kirkolla su klo 12–14, Temppeliaukion kirkolla ma–pe klo 10–17, p. 09 2340 6302 ma–pe klo 10–17. Fokus auki keskustelua varten ma–su klo 12–18. Ehtoollishetki Meilahden kirkolla su klo 12, 12.30, 13, Töölön kirkolla su klo 12, 12.30, 13 ja ke klo 18, 18.30, Fokuksessa to klo 18, 18.30, Rastilla to klo 14. Temppeliaukion kirkko avoinna hiljentymistä varten, lisät. temppeliaukionkirkko.fi. Diakonia arkisin virka-aikana p. 09 2340 6318.

Kampin kappeli Simonkatu 7. Avoinna ma–su klo 10–18, p. 050 578 1136, kampinkappeli@evl.fi

Kampin kappeli on avoinna hiljentymistä ja keskusteluapua varten joka päivä klo 10–18.

ItäHelsinki Herttoniemen seurakunta Seurakuntatoimisto: Avoinna ma, ti ja to, pe klo 10–14, ke suljettu, p. 09 2340 3300, herttoniemi. srk@evl.fi Osoitteet: Kulosaaren kirkko, Werner Wirenin tie 6 Myllypuron kirkko, Myllynsiipi 10

JUMALANPALVELUKSET Osallistu jumalanpalveluksiin Facebook-sivullamme pyhäpäivi-

Verkkojumalanpalvelus ja -kirkkokahvit su 28.2. klo 10 Facebookissa, facebook.com/roihuvuorisrk (ei tarvitse kirjautua, klikkaa ”videot”) ja su 7.3. klo 10 radiojumalanpalvelus (ei verkkolähetystä). Ehtoollishartaus klo 12 ja klo 12.30 su 28.2. Roihuvuoren kirkossa ja su 7.3. Laajasalon kirkossa. Kirkkoon voidaan ottaa 6 ihmistä. Ilmoittautuminen seurakuntatoimistoon, ks. tiedot yllä.

MUUTA

Vireä ysikymppinen kutsuu ehtoolliselle Paavalinkirkko täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Juhlan kunniaksi Paavaliviikolla 28.2.–7.3. kirkossa jaetaan ehtoollista päivittäin: 28.2. ja 7.3. klo 11–13 ja 1.–6.3. klo 16–18. Ehtoollisella käydään yksittäin. Paavalinkirkkoon pääsee tutustumaan, hiljentymään ja rukoilemaan juhlaviikolla joka arkipäivä klo 12–18. Viikon päättää 7.3. piispa Teemu Laajasalon pitämä jumalanpalvelus, johon voi osallistua verkossa. Linkki jumalanpalvelukseen: helsinginseurakunnat.fi/paavalinseurakunta

nä klo 12. Katso ajankohtaiset tiedot ja linkit nettisivuiltamme. Mahdollisuus ehtoolliselle su 28.2. klo 13.30 Myllypuron kirkolla ja su 7.3. klo 13.30 Kulosaaren kirkolla. Ilm. seurakuntatoimistoon edelliseen perjantaihin klo 14 mennessä.

MUUTA Diakonian ajanvaraus puhelimitse maanantaisin klo 13–14. Myllypuro: Pilvi Juvonen p. 050 347 8582 tai Kristian Pesti p. 050 433 8343 Herttoniemi: Taina Saarela p. 050 433 7339 Herttoniemenranta ja Kulosaari: Vilma Järviluoma p. 041 511 5464. Myllypuron elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 10–12 Liikuntamyllyn päädyssä, Jauhokuja 3. Jakoa ei ole arkipyhinä. Lisätietoja Sinikka Backman p. 050 596 8946. Lisätietoja: www.helsinginseurakunnat.fi/herttoniemi sekä facebook-sivuiltamme.

Mikaelin seurakunta Seurakuntatoimisto vain puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to, pe klo 10–14, p. 09 2340 4800, helsinginmikael.srk@evl.fi Osoitteet: Mikaelinkirkko, Emännänpolku 1, p. 09 2340 4815 (suntiot)

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset suorina verkkolähetyksinä Facebook-sivuillamme su 28.2. ja 7.3. klo 11. Ehtoollista jaetaan sunnuntaisin klo 12–13. Voit osallistua ilman ajanvarausta yksin tai pienessä ryhmässä. Päivystävältä papilta voi varata yksityisen ehtoollisen arkipäiväksi kirkolle p. 09 2340 4802, ma–ti ja to–pe klo 10–14.

MUUTA Verkkosivuiltamme lisätietoa mm. Teamsissä kokoontuvasta Raamattupiiristä sekä Torstaitervehdyksistä. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot löytyvät verkkosivuillamme kohdasta Apua ja tukea. Ota yhtyettä, kun tarvitset keskusteluapua tai taloudellisen tuen selvittelyä. Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon, lahjoita: yhteisvastuu.fi/ helsinkimikael, FI16 2089 1800 0067 75, käytä seurakuntamme viitenumeroa 308306 tai MobilePay 47389. Kiitos lahjoituksesta!

Roihuvuoren seurakunta Seurakuntatoimisto: palvelee puhelimitse ja sähköpostitse ma, ti, to klo 10–13, ke klo 13–16 p. 09 2340 5700, roihuvuori.srk@evl.fi Osoitteet: Laajasalon kirkko, Reposalmentie 13 Roihuvuoren kirkko, Tulisuontie 2

Kokoava toiminta on tauolla vähintään helmikuun loppuun. Päivitetyt tiedot nettisivuillamme: helsinginseurakunnat.fi/roihuvuori Take away -iltaruoka ke 3.3 ja 10.3. Roihuvuoren kirkolla klo 16–17. Annoksia mukaan 2 eurolla 25 ensimmäiselle. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. Diakonian ajanvaraus Laajasalossa ma klo 10–11, p. 09 2340 5768, ja Roihuvuoressa ti klo 10–11, p. 09 2340 5758, tai roihuvuori.diakonia@evl.fi.

Vartiokylän seurakunta Virasto: palvelee sähköpostitse ja puhelimitse ma, ti, to ja pe klo 10–14 p. 09 2340 6400, vartiokyla.srk@evl.fi Osoitteet:   Vartiokylän kirkko, Kiviportintie 5 Matteuksenkirkko, Turunlinnantie 3 www.helsinginseurakunnat.fi/vartiokylanseurakunta

JUMALANPALVELUKSET Striimaukset facebook.com/vartsikanseurakunta su klo 11, to klo 18 ja pe klo 12.

MUUTA Vartiokylän kirkko auki hiljentymistä varten ark. klo 9–15. Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus: Merja Korhonen, p. 09 2340 6451, merja.a.korhonen@evl.fi, tai Leena Nygård, p. 09 2340 6450, leena.nygard@evl.fi.

Vuosaaren seurakunta Virasto: palvelee puhelimitse ja sähköpostilla ma–ti, to–pe klo 9–13, ke klo 14–17, p. 09 2340 6500, vuosaari.srk@evl.fi

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset sunnuntaisin klo 11 suorana Facebook sivullamme. 28.2. Antola, Vanhanen, Virtanen. 7.3. Paananen, Antola. Ehtoollishartaus kirkossa sunnuntaisin klo 12.30 ja 13, torstaisin klo 12. Kirkko avoinna hiljentymiseen arkisin klo 12–14. KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 26.2.–11.3.

MUUTA Kuninkaan ilta verkossa pe 26.2. klo 18 Kuninkaan illan Facebook ja YouTube -sivun kautta. Puhe Nina Kakriainen, ylistys Hannele Ahtiainen ja Hadassa. Yhteisvastuukeräys vähävaraisten vanhusten tueksi. Lisätietoa nettisivuillamme. Lahjoita: yhteisvastuu.fi/vuosaari tai MobilePay 46369. Keräyslupa RA/2020/639. Diakonian ajanvaraus ma, ti, to 12–13, p. 09 2340 6518. Voit jättää soittopyynnön vuosaari.diakonia@ evl.fi. Päivystävä pappi ja toimitusva raukset p. 09 2340 6502, ma, ti, to, pe 10–13, ke 15–17. Lisätietoa www.helsinginseurakunnat.fi/vuosaari

PohjoisHelsinki Malmin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kirkonmenot vain verkossa. Liity mukaan Malmin srk:n Facebookkanavalta tai helsinginseurakunnat.fi/malmi. Sanajumalanpalvelus su 28.2. klo 10. Valon messu su 28.2. klo 17. Sanajumalanpalvelus su 7.3. klo 10. Mahdollisuus yksityiseen ehtool liseen sunnuntaisin kirkkojen aukioloaikana tai erikseen sopien, p. 09 2340 4444.

MUUTA Toiminta kirkoilla on toistaiseksi tauolla. Katso sisältöjä Facebookistamme! Osallistu Lumiystäväkisaan. Tee hahmo lumesta ja jaa kuva viim. 28.2. Lumiystävä-Fb-tapahtumassa. Esikoisvauvakerho to klo 13.30–15 srk:n Esikoisvauvakerho-Fb:ssä. Ei vko 8. Perhekerho Viikin kirkolla ulkona to klo 10–11. Ei vko 8. Kirkot auki Puistolan, Malmin, Viikin ja Pihlajamäen kirkot auki hiljentymistä varten su klo 11–14.

KIRKKO JA KAUPUNKI HELSINKI – 4/2021

Oulunkylän seurakunta Virasto palvelee sähköpostilla tai puhelimitse ma, ti, to klo 9–12, ke klo 13– 16, p. 09 2340 5300, oulunkyla.srk@evl.fi Osoitteet: Oulunkylän kirkko, Teinintie 10.

Avoinna ma–to klo 8–20, pe–su klo 8–15. Maunulan ja Käpylän kirkot avoinna sovitusti. www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla YouTube: Oulunkylän seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset toistaiseksi livelähetyksinä YouTube-kanavallamme sunnuntaisin klo 10. Mahdollisuus ehtoollisen viettoon sunnuntaisin klo 12 ja 13 (Oulunkylä) ja klo 18 (Käpylä). Lisätiedot nettisivuiltamme.

MUUTA Diakonian neuvonta ja ajanva raus ti ja to klo 10–12 Oulunkylän kirkolla. Voit varata ajan puhelimella numerosta 09 2340 5318 tai saapumalla paikan päälle. Noutoateriat. Oulunkylän kirkolla noutopuuro ma klo 10–11.30 ja to noutolounas klo 12–12.45. Käpylän kirkolla 3.3. alkaen noutokeitto ke klo 16.30–17.30. Huomioi jonottaessa turvavälit ja maskin käyttö. Maijan muskari YouTube-kanavalla torstaisin klo 10.

Perheiden tanssituokiot YouTubekanavalla pe klo 10 (ei talvilomaviikolla).

Pakilan seurakunta Virasto: Palosuontie 1. Avoinna ma, ke, to klo 9–12, ti 13–16 asiointi sähköpostilla tai puhelimitse. p. 09 2340 5500, pakila.srk@evl.fi Osoitteet: Hyvän Paimenen kirkko, Palosuontie 1. Seuraa meitä verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa: Facebook, Twitter ja Instagram: Pakilan seurakunta

MUUTA Iltapäiväkahvit juodaan joka keskiviikko klo 14 seurakunnan Facebook Livessä. Kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 10–14 ja su klo 12–14. Päivystävä pappi p. 09 2340 5502 joka päivä klo 9-18. Diakoniapäivystys on ti klo 10-12, p. 09 2340 5552, mutta muulloinkin voit ottaa yhteyttä. Ajantasaisin tieto aina verkkosivuillamme.

JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset striimataan Facebookiin. Jumalanpalvelus su 25.2. klo 11. Toivonen Tammilehto ja Häyrinen. Jumalanpalvelus su 7.3. klo 11. Toivonen, Ansas ja Hirvonen. Ehtoollishetki sunnuntaisin klo 12.30.

Yhteisvastuukeräys on käynnissä Lisätietoa helsinginseurakunnat.fi/yhteisvastuu2021. Kirkkopalvelujen keräyslupa RA/2020/639

SIRPA PÄIVINEN

Virasto: Kunnantie 1. Avoinna ma–ti, to–pe klo 9–15, ke klo 13–17, p. 09 2340 4400, malmi.srk@evl.fi Osoitteet: Malmin kirkko, Kunnantie 1 Jakomäen kirkko, Jakomäenpolku 7 Pihlajamäen kirkko, Liusketie 1 Puistolan kirkko, Tenavatie 4 Tapanilan kirkko, Veljestentie 6 Tapulin seurakuntakoti, Maatullinkuja 4 Varustamo, Pekanraitti 16 Viikin kirkko, Agronominkatu 5

Ruokaapua Lahjoitusleipää Tapulin seurakuntakodilla ma klo 11, Pihlajamäen kirkolla ti klo 9, Jakomäen kirkon pihalla ke klo 9 ja Varustamolla to klo 11. Varustamon leivänjaon yhteydessä myös diakoniatyöntekijä tavattavissa keskustelua varten klo 11–13. Waste&Feast myy take away -lounasta ma–pe klo 11–13. Ruoka 2 e, salaatti 1 e. Pekanraitti 16. Pappi tavattavissa puhelimitse joka päivä klo 9–21 p. 09 2340 4444. Diakonian ajanvaraus ja neuvon ta taloudellisissa kysymyksissä. Soita ja varaa aika ma–to klo 10–11.30, p. 09 2340 4481. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön.

Menokasvo

Vaali vettä, lähde mukaan Ekopaastoon Marttaliiton kehittämispäällikkö Sal ka Orivuori, mikä on Ekopaasto? – Se on kirkon koordinoima kampanja, jolla kannustetaan ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan niin, että niiden vaikutukset ympäristöön vähenisivät. Tänä vuonna teemana on puhdas vesi. – Ekopaasto juontuu pohjimmiltaan kirkon pääsiäispaastosta. Siihen voi osallistua muuttamalla omia elämäntapojaan ympäristöystävällisemmiksi. Miksi Marttaliitto on siinä mukana? – Meillä on samat tavoitteet. Martat edistävät kotien ja perheiden kestävää ja hyvää arkea. Meidän pitää muuttaa yhteiskuntaa kestävämmäksi, jotta tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää ja kestävää arkea. Ekopaasto on hyvä keino kokeilla uusia tapoja. Mikä on Marttojen paastovinkki ve den vaalimiseksi? – Me pidämme kampanjassa esillä sitä, että hoitamalla ja huoltamalla teks-

Salka Orivuoren lempivaate on vanhoista kotitakeista tehty 15 vuotta vanha mekko. Martat keskittyvät Ekopaastossa vaatteiden vesistökuormituksen vähentämiseen.

tiilejä ja pidentämällä niiden käyttöikää voimme vähentää vaatteiden aiheuttamaa kuormitusta. Tekstiilintuotanto kuluttaa hyvin paljon vettä, samoin raaka-aineiden värjäys ja käsittely. – Vaatteita ei kannata pestä liian tiuhaan eikä turhan takia. Muitakin keinoja on: ensinnäkin harkitse tarkkaan ennen kuin hankit mitään uutta. Ostaessasi tutki, onko tuote kestävä, laadukas ja mieluinen, ettei siitä tule kertakäyt-

tövaatetta. Jos vaatteeseen tulee pikkuvika, paikkaa ja korjaa sitä. Napin ompelu on ympäristöteko. – Materiaalivalinnoissa kannattaa suosia kokonaan kierrätettyä materiaalia, luomupuuvillaa ja reilun kaupan puuvillaa. EIRA SERKKOLA Ekopaasto-kampanja tuhkakeskiviikosta pääsiäissunnuntaihin 17.2.– 4.4. Katso ekopaasto.fi ja martat.fi/garderobi