Kirkko ja kaupunki Vantaa 04 2021 by Kirkko ja kaupunki

25.2.2021 kirkkojakaupunki.fi

HY VÄN TÄHDEN.

ihmiseen Jumalaan hyvyyteen

Minä uskon tieteeseen

Aku Hirviniemen suvusta löytyi radikaalipappi s. 6 Lukijoiden kokemuksia kirkon perhe neuvonnasta s. 20

rohkeuteen

rakkauteen

Raamattuun itseeni Vain 16 prosenttia nuorista aikuisista sanoo uskovansa kristinuskon Jumalaan. Mihin he sitten uskovat? s. 12

Pääkirjoitus

Eilen

Ollakseen kristitty ei tarvitse allekirjoittaa koko systeemiä

Olen eräs yksilö pienellä planeetalla erään linnunradan pienessä aurinkokunnassa.

USKO JUMALAAN on hiipumassa, mikäli tuoreita tutkimuksia on uskominen. Tutkimuksia uskotaan niin, että hyväksytään tutkimuksen tulokset tosiasioiksi, mutta miten uskotaan Jumalaan? Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan vain 16 prosenttia suomalaisista 15–40-vuotiaista sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Siis vähemmän kuin kaksi kymmenestä. USKOTKO SINÄ kristinuskon opettamaan Jumalaan? Mitä vastaisit Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyyn? Itse pidän tuota kysymystä vähän ongelmallisena, sillä se johdattelee sellaiseen suuntaan, että usko Jumalaan olisi jonkin opetuksen totena pitämistä. Sitäkin usko Jumalaan kyllä on, mutta vain joltakin osaltaan. Voidakseen vastata kysymykseen kristinuskon opettamaan Jumalaan uskomisesta pitäisi tietää, mitä kristinusko Jumalasta opettaa. Sitä ei kokonaisuudessaan tiedä kukaan. Erilaisia Jumalaan liittyviä mielipiteitä, hienommin sanottuna teologisia opinioita, on esiintynyt kirkon opetuksessa kautta historian semmoinen määrä, että niiden hallitsemista ei voi edellyttää edes arkkipiispatason uskovaiselta. OPETUS JA OPPI eivät siis ole täysin sama asia. Kristinuskon

KYSE EI OLE siitä, että ollakseen kristitty pitäisi allekirjoittaa koko systeemi katekismuksineen ja uskontunnustuksineen, kirkolliskokousten päätöksineen ja seurakuntaneuvoston pöytäkirjoineen. Ei tarvitse edes uskoa Jumalan olemassaoloon. Riittää, että toivoo sitä.

JAAKKO HEINIMÄKI

Päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

Tänään Keväällä en tiennyt, mihin olisin pannut sen energian, joka minussa on työtä varten. – Samalla tulin surulliseksi, kun ymmärsin, miten paljon työ on minulle merkinnyt. Eihän se saisi olla ihmisyyden mitta. NÄYTTELIJÄ JA OHJAAJA SARI SIIKANDER ANNALEHDESSÄ 6/2021

Iankaikkisesti Herra ohjaa ihmisen askelet, kukapa arvaa tiensä suunnan? SANANLASKUJEN KIRJA 20:24

USKO JUMALAAN ON USKALTAMISTA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

On ihanaa, kun valo lisääntyy. Samalla se tekee mieleni levottomaksi. Haluaisin hihkua ja huutaa – ja unohtaa kaikki terveysrajoitukset. Auta minua, Luojani, pysymään tolkullisena tässäkin kevätkuohussa.

Jumalaa koskeva oppi tiivistyy kolminaisuuteen: Jumala on ensinnäkin kaiken luoja ja alkusyy. Toiseksi hän on sitoutunut ihmisyyteen, maksanut lunnaat meidät siepanneille voimille ja vapauttanut meidät pahan vallasta hyvän puolelle, kuolemasta elämään. Ja kolmanneksi Jumala ei ole vain kaiken alkuunpanija ja starttibuusteri vaan pitää koko ajan kaikkea yllä ja jakaa hyvyyttään – tekee pyhästä yhteistä. Kristinusko kutsuu luottamaan tällaiseen kolmiyhteiseen Jumalaan. Usko Jumalaan on uskaltamista. Se on luottamista hyvyyden voimaan ja siihen, että kaikella on mieli, merkitys ja tarkoitus.

ITALIALAINEN LÄÄKÄRI JA PSYKIATRI ROBERTO ASSAGIOLI (1888–1974)

Kirkko ja kaupunki

25.2.2021 Seuraava lehti ilmestyy 11.3.

KANNEN KUVA: JARKKO PELTOLUHTA KUVALÄHTEET: ESKO JÄMSÄ JA PASI LEINO

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”Runous on tullut tutuksi mummin kautta” Vantaalainen Elsa Aronniemi käy lukion ensimmäistä luokkaa Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa. Hän tulkitsi peruskoulun päättötyössään Eino Leinon Helkavirsiä.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

Elsa Aronniemi, miksi valitsit sata vuotta sitten eläneen runoilijan, Eino Leinon, Helkavirret päättötyösi aiheeksi? – Lopputyön aihe piti päättää viime vuonna maaliskuun alussa. Sitä ennen mummini järjesti tilaisuuden, jossa Helka-Maria Kinnunen ja Jari Rättyä lausuivat Eino Leinon Helka virsiä. Se ei ollut aivan perinteistä runonlausuntaa, sillä mukana oli myös musiikkia. Innostuin tuosta Autuas elämänarpa -esityksestä niin paljon, että päätin käyttää runoja aineistona päättötyössäni.

Mikä kalevalamittaisissa Helkavirsien runoissa kiehtoo sinua? – Niissä on ulottuvuuksia, jotka tuntuvat tutuilta myös tämän ajan ihmiselle. Runojen sisältö ei ollut vanhentunut, vaikka ne on julkaistu jo 1900-luvun alkupuolella. – Monissa runoissa on kuvattu elämään liittyvää ristiriitaisuutta. Esimerkiksi Halla-runossa äiti tuntee rakkautta lapsiaan kohtaan mutta suree samalla sitä, onko hän ollut tarpeeksi hyvä äiti. Runot sisältävät myös filosofista pohdintaa. Itselleni tärkeäksi tuli runo Tumma, jossa todetaan, ettei elämää kannata ottaa liian vakavasti vaan pitää nauttia sen parhaista hetkistä.

Oliko runojen maailma sinulle ennestään tuttu? – Runous on tullut minulle tutuksi lähinnä runoja lausuvan mummini kautta. Hänet puolestaan on aikanaan johdattanut runojen pariin hänen äitinsä, lausuntataiteilija Else Tanttu. Muuten runous oli jäänyt aika vieraaksi. Nyt oli hienoa oppia tältäkin saralta uutta.

– Kalevalaa on käsitelty meillä koulun äidinkielentunneilla pitkälti yleissivistyksen kannalta.

pohjalta?

Miltä sinusta tuntuu se, että suomalaisen kulttuurin päivää vietetään vielä nykyäänkin kansalliseepoksemme Kalevalan

– Onhan se ehkä hieman kapeakatseista, sillä Suomen kulttuurihistoriassa on monia muitakin tärkeitä teoksia. Nykyajan ihmisen on myös helpompi ymmärtää esimerkiksi Eino Leinon Helkavirsiä kuin Kalevalaa, jonka kieli on melko vaikeatajuista. – Toisaalta Kalevala on Suomen kansalliseepos, jonka tunteminen kuuluu meillä yleissivistykseen, ja tunnetaanhan teos myös maailmalla.

Mikä sinulle on pyhää? – Erityisen pyhiä asioita minulle ovat luonnossa vallitseva rauha sekä rakkaus lähimmäisiä ja itseä kohtaan. Myös se tuntuu pyhältä, että kotimaassani Suomessa on hyvä elää ja täällä voi nauttia oikeuksista, joita ei muualla maailmassa välttämättä ole. ■ Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää vietetään su 28.2. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kaunis peto Ihminen voisi oppia kissoilta huolettomuutta ja luottamusta, sanoo pappi Tiina Kaaresvirta, jonka perheessä on kaksi kissaa. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA JANI LAUKKANEN

4,5

-vuotiaat Pipsa ja Nokinenä, tuttavallisemmin Nokis, viettävät kissanpäiviä Helsingin Puistolassa. Neitien päivä alkaa ja päättyy ulkoilulla rivitalon pihalle rakennetussa häkissä. Sieltä on hyvä tarkkailla lintuja, jäniksiä, oravia ja koiranulkoiluttajia. Joskus on käynyt niinkin onnellisesti, että häkkiin on erehtynyt tulemaan hiiri. Tähystäminen on loppumaton urakka, jota kissat tekevät myös sisällä ikkunan ääressä. Samalla valvotaan perheenjäsenten liikkeitä. Ison osan päivästä kissat nukkuvat, varsinkin Nokinenä, joka on enemmän yöeläin ja puuhailee pimeällä omiaan. Pipsan ja Nokinenän emäntä Tiina Kaaresvirta varoittaa, että vaikka kissa nukkuukin paljon, se vaatii yhtä lailla seuraa ja huolenpitoa kuin koira. – Kissa on saalistaja. Se on utelias, seurallinen ja ihmisrakas ja tarvitsee virikkeitä. Pipsa ja Nokinenä leikkivät välillä kahdestaankin, jahtaavat toisiaan ja painivat. Kaikki, mikä kiiltää ja rapisee, kiinnostaa niitä – samoin kuin kukkamaljakot ja hiuslenksut. Kissojen isäntä Markku Elo kertoo, että välillä kissat asettuvat katsomaan televisiota perheen seuraksi. Nokinenä tulee saunomaankin. TIINA KAARESVIRTA työskentelee oppilaitospappina Helsingissä, Markku Elo sairaalapappina Espoossa. Aina kirkon väki ei ole suhtautunut kissoihin yhtä suopeasti kuin tämä pariskunta. Keskiajalla varsinkin mustia kissoja pidettiin paholaisen ruumiillistumina ja niitä suorastaan vainottiin. Kissojen myös ajateltiin tartuttavan ruttoa, vaikka juuri suuri kissakanta olisi vähentänyt rottia ja estänyt näin ruttoa leviämästä. – Kissa ei ole paha – ei mikään eläin ole, Kaaresvirta sanoo. Päinvastoin. Kissat kykenevät osoittamaan hellyyttä ja jopa myötätuntoa. Kaaresvirran mielestä ihminen voisi oppia kissoilta huolettomuutta ja luottamusta. Kissa tuntuu ajattelevan aina, että asiat järjestyvät, ja luottavan siihen, että se on rakastettu.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kirkko ja kaupunki verkossa KATRI SAARELA

LONTOOSSA SURTIIN viime syksynä Doorkins Magnificatin kuolemaa. Tuo entinen kulkukissa asui kaksitoista vuotta Southwarkin katedraalissa ja piti kirkon hiiri- ja rottakannan Herran nuhteessa. Kissasta tuli suoranainen nähtävyys. Doorkins oli seurakunnalleen niin tärkeä, että sille järjestettiin muistopalvelus ennen kuin se pääsi haudan lepoon katedraalin pihamaahan. Doorkinsille on rekrytoitu seuraaja, Hodge, joka kuulemma nauttii kirkkotekstiilien ylellisestä kosketuksesta heti, kun silmä välttää. Kissojen asema läntisessä kristikunnassa on siis kohentunut keskiajasta tuntuvasti. Kissoja työskentelee myös ortodoksisen kirkon palveluksessa, kuten Valamon ja Lintulan luostareissa vierailleet ovat ehkä huomanneet. Sisar Juliana Lintulan luostarista kertoo sähköpostissaan, että Lintulassa kissoja on ollut aina. Nykyiset kissat Minni ja Luppis haettiin löytöeläintalosta kolmisen vuotta sitten. Tuolloin ne olivat 1,5-vuotiaita ja täysin villejä. Nyt ne ovat jo kotiutuneet ja kesyyntyneetkin, mutta karttelevat kameraa ja luostarivieraita. Kesäisin kissat asuvat luostarin navetassa ja niillä on tassut täynnä töitä hiirien pyydystämisessä. Talvella ne laiskottelevat ja vain käväisevät ulkona. Sisar Julianan mukaan ne tuntuvat nauttivan elämästä.

Katso kissavideo ja lisää kuvia kissoista osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Stéphane Garnier: Elä kuin kissa. Tammi 2020. Minna Keinänen ja Harri Nyman: Kissojen Suomi. SKS 2020.

Vuoden kiertoon liittyy jos jonkinlaisia kirkollisia juhlapäiviä tarinoineen. Kenen synttäreitä vietetään helluntaina? Mitä tapahtui henkilölle, jonka muistoksi juhannusta vietetään? Ja mikä ihme se helatorstai oikein on? Testaa tietosi ja ota haltuun kirkkovuoden knopit osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Ahdistuksen ja surun hetkellä ihminen tarvitsee turvallista tilaa, ja kirkkoa turvallisempaa on vaikea kuvitella.” MILA KAJAS VERKKOKOLUMNISSAAN

ESKO JÄMSÄ

PIPSA JA NOKIS perheineen ja Lintulan sisaristo kissoineen jatkavat liittoa, joka sai alkunsa yli kymmenentuhatta vuotta sitten, kun ihmiset asettuivat aloilleen ja alkoivat viljellä maata. Viljanviljely houkutteli asutuksen liepeille myös jyrsijöitä – ja suuri jyrsijäkanta puolestaan kissoja. Kissojen kesyyntymisestä hyötyivät sekä kissat että ihmiset. Kissat saivat vatsansa täyteen ja viljasato säästyi tuholaisilta. Suomeen ensimmäiset kissat saapuivat noin tuhat vuotta sitten samoihin tehtäviin. Nykyisin Pipsan ja Nokiksen kaltaiset lemmikkikissat saavat vatsansa täyteen vähemmällä vaivalla, ihan vain olemalla kissoja ja sellaisina ihmisille rakkaita. – Ainakin meille kissat ovat tuoneet paljon iloa, Tiina Kaaresvirta kiteyttää nykykissojen tärkeimmän tehtävän. ■

Mahdoton helatorstai

Trauma ei jätä rauhaan Pakolaisten kotoutumisongelmien taustalla on usein trauma peräisiä häiriöitä, sanoo Mari Tikkanen, joka vetää Diakonissa laitoksella sotatraumojen kuntoutushanketta. Kolmivuotinen hanke tukee pakolaisina ja turvapaikanhakijoina Suomeen tulleiden ihmisten mielenterveyttä, mutta nyt se on loppumassa rahoituksen puutteeseen. Lue lisää osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

MTV3

Aku Hirviniemi tutustui sukunsa historiaan.

tiikasta, jonka mukaan ympäristö vaikuttaa perimään. Tieto sai Hirviniemen miettimään papin työn ja näyttelijän työn yhtäläisyyksiä. – Pappihan on myös esiintyjä. Papin pitää olla karismaattinen. Papin pitää olla seurakuntalaisten edessä vakuuttava ja osata saarnata.

”

Ihminen voi kehittää itseään ja tehdä oman sukunsa historiaa paremmaksi.

Pappissuku yllätti, juoppous ei

äyttelijä Aku Hirviniemeä ei pelottanut kuulla, mitä menneisyys paljastaa, kun hänelle tuli mahdollisuus osallistua Sukuni salat -ohjelmasarjaan. Dna-testien jälkeen häneltä kyllä kysyttiin, onko jotain sellaista, mitä hän ei halua tietää. – Suvussa on saattanut olla murhamiehiä tai jonkin sortin pahantekijöitä, mutta ei minulla ollut mitään suodatinta tai sensuuria. Ajattelin, että antaa tulla, mitä tulee. Sen ymmärsin, että pellonlaidassa seisoskelijoista ei ohjelmaa olisi tehty. Suvun tutkimiseen käytettiin testien lisäksi kirkonkirjoja, kansallis-

HY VÄN TÄHDEN. 80. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi Julkaisija Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

arkiston asiakirjoja ja isovanhempien haastatteluja. Ohjelmassa päädyttiin tutkimaan äidin puolen sukua. – Sieltä löytyi 1600-luvulla elänyt Daniel Reuter -niminen pappi, Hirviniemi kertoo. SELVISI, ETTÄ Aku Hirviniemen esiisä Daniel Reuter opiskeli Turussa Suomen ensimmäisessä yliopistossa ja valmistui sieltä ensimmäisten joukossa. Turun piispa vihki Reuterin papiksi. Lisäksi selvisi, että Daniel Reuterin lähisuvussa 13 ihmistä on ollut tavalla tai toisella tekemisissä pappisuran kanssa. – Daniel Reuter oli radikaali. Hän arvosteli aateliston touhuja ja

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244 Postiosoite Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde)

oli suosittu kansanmies. Reuterille maistui viini, ja hänet heitettiin virastaankin ulos, mutta kova saarnamies nostettiin aina takaisin. Kansa vaati lisää Herran sanaa Daniel Reuterilta, Hirviniemi kertoo. Yllättäen Hirviniemen viiniin menevässä Putous-hahmossa pastori Usko Eevertti Luttisessa vaikuttaisi olevan paljon suvussa eläneen papin piirteitä. – Pappissuku yllätti minut, juoppous ei. Ajattelin, että suku olisi ollut tavallista talonpoikaa ja normimeininkiä, mutta sieltä löytyikin hyvin hengellistä porukkaa. SUKUNI SALAT -SARJAA tehtäessä Aku Hirviniemi kiinnostui epigene-

Mediamyynti Kotimaa Oy Pirjo Teva, 040 680 4057 Juha Kurvinen, 040 665 5983 Kati Kinnunen, 040 751 7337 etunimi.sukunimi@kotimaa.fi

Painos 340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

– Ei 1600-luvulla ollut televisioita tai stand up -klubeja. Sunnuntain jumalanpalvelus oli se, mistä haettiin hengen ravintoa ja helpotusta huoliin, ja on siellä käyty jollain tavalla viihtymässäkin, Hirviniemi pohtii. Hirviniemeä on askarruttanut myös se, pystyykö oman suvun huonoja ketjuja katkaisemaan. Epigenetiikan mukaan tietyt käyttäytymismallit voivat periytyä kolmanteen sukupolveen asti. – Olen tullut siihen tulokseen, että ihminen voi kehittää itseään ja tehdä oman sukunsa historiaa paremmaksi. Pitäisi miettiä omia valintojaan ja sitä, minkälaisen henkisen perinnön haluaa tuleville sukupolville jättää. HIRVINIEMEN PAPPIBUUMI ei pääty tähän. Aku Louhimiehen tulevassa elokuvassa hän näyttelee pappia. Rooliin eläytyessään hän kuvitteli sitäkin, minkälaisen sielunhoitajan kirkko olisi pappissuvun Aku Hirviniemestä saanut.

NINA RIUTTA

MTV3:n Sukuni salat -sarjassa ma 22.3. klo 20 vuorossa Aku Hirviniemi.

Osoiteasiat Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimman nimellä. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Jakelu Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin klo 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235. ISSN 0356-3421

ISTOCK / KUVANKÄSITTELY JARKKO PELTOLUHTA

Kriisien jälkeen elämä yksin kertaistui TEEMU KUNTO ryhtyi neljä vuotta sitten minimalistiksi: hän karsi elämästään kaiken ylimääräisen. Samalla hän alkoi pitää elämänmuutoksestaan blogia. Nyt hän on kirjoittanut aiheesta kirjan Minimalismi (Otava). Kunto oli tutustunut minimalismiin jo vuosia aiemmin. Perheelliselle miehelle yksinkertaisempi elämäntyyli ei kuitenkaan silloin sopinut. Sitten tuli avioero ja elämä mullistui. Lopullisen sysäyksen minimalismiin toi työpaikan menetys. – Vähensin rajusti tavaran, shoppailun ja digivälineiden määrää. Aloitin minimalismin ihmiskokeena, mutta siitä on tullut pysyvä elämäntapa. MIEHEN AIEMPI elämäntyyli muistutti minimalismin vastakohtaa, ylen määrin kaikkea haalivaa maksimalismia. Nykyään Teemu Kunto tuntee lähestyvänsä jo sopivalismia, joka tarkoittaa näiden kahden suuntauksen välimuotoa. – Jonkin aikaa eron jälkeen muutin Vaasasta Seinäjoelle yksiöön, joka oli entisen olohuoneeni kokoinen. Näin pääsin samalla asumaan lähemmäksi lapsiani. Nykyään asun kaksiossa, että lasten on helpompi viettää aikaa luonani. Aikoinaan Kunto toimi nuorisopastorina helluntaiseurakunnassa. Iltatyö ei pidemmän päälle sopinut perheenisän aikatauluihin, joten hän hakeutui myyntitöihin. – Normaali myyntityö perustuu maksimaalisen tuloksen hankkimiseen, joten hakeuduin maailmankuvaani paremmin vastaaviin myyntitehtäviin. Työskentelen nyt Kiertonet.fi-palvelussa.

Oma lehmä aivoriihessä Suomen kieli muistuttaa, että jokainen meistä on vähän maalainen. JOSKUS VOI TUNTUA siltä, että Suomi on jakautunut maalaisiin ja kaupunkilaisiin. Suomen kieli kuitenkin muistuttaa meitä siitä, että Kalliossa kasvaneella cityihmiselläkin on vielä suurin piirtein toinen jalka navetassa, sillä laajamittaisesta kaupungistumisesta on vain vähän aikaa. Yleissivistyksen kannalta maataloussanaston viljelystä on toki iloa: onhan itse Raamattukin täynnä lyhteitä ja vakkoja, auroja, ikeitä, sirppejä ja talikoita. Pyhässä kirjassa kynnetään, kylvetään, äestetään ja korjataan satoa. Myös vertauksissa ja sanonnoissa on maataloussanastoa. Ainakin ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää” on monelle tuttu. Olitpa sitten kaupunkilainen tai maalainen, tästä listasta voit poimia omat maalaishenkiset suosikkisanasi ja -sanontasi, jotka toimivat niin syrjäkylillä kuin kaupungissakin.

MINIMALISMI EI Teemu Kunnon mukaan itsessään anna merkitystä elämään, vaan se syntyy hyvästä arjesta, ihmissuhteista ja olemisesta tässä hetkessä. Hän kertoo nukkuvansa kahdeksan tuntia yössä, lukevansa 50 kirjaa vuodessa ja lenkkeilevänsä päivittäin. Kunto pyrkii elämään ekologisesti: hän ei omista autoa eikä juuri syö lihaa. Hän ajattelee tavallaan harjoittelevansa ilmastokriisin tuomia haasteita varten. – Korona-aika on saanut ihmiset pysähtymään ja miettimään asioita. Monella etätyö ja vapaaaika perustuvat nyt ruudun tuijottamiseen, mutta kun sitä tietoisesti vähentää, saa elämään enemmän rauhaa ja tilaa. Toukokuussa Kunto toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa. Hän muuttaa asumaan Helsingin Kallioon, josta on jo sopivankokoinen asunto katsottuna.

HANNA ANTILA

Maalaishenkisiä sanoja ja sanontoja

MARJO KYTÖHARJU

JONNE RÄSÄNEN/ OTAVA

– Vähensin rajusti tavaran, shoppailun ja digivälineiden määrää, Teemu Kunto kertoo.

aivoriihi

työsarka

autotalli budjettiriihi

aurata (laskettelu rinteessä)

iltalypsy (politiikassa)

hautoa

jälkipuinti

jyvittää

lehmänkauppa

korvamerkitä

lehmän hermot

märehtiä

porsaanreikä

poikia (esim. valitus)

riihikuiva

sikailla vasikoida

kulkea peräkkäin kuin köyhän talon porsaat erottaa jyvät akanoista

olla nätti kuin sika pienenä panna pukki kaalimaan vartijaksi päästä jyvälle

heilua kuin heinämies

ei kunnian kukko laula

herätä kukonlaulun/ sianpieremän aikaan

iho kananlihalla

näyttää mistä kana pissii

oma lehmä ojassa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Mikä vetää opiskelijoita Diakiin?

Kristillisten tahojen omistamassa Diakonia-ammattikorkeakoulussa opiskelijoita kannustetaan etsimään elämän tarkoitusta, kertoo uusi rehtori Elina Juntunen. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ

un ammattikorkeakoulujen yhteishaku päättyi tammikuussa, Diakonia-ammattikorkeakoulu eli Diak julkaisi tiedotteen. Diakin englanninkielisiin opinto-ohjelmiin haki 1 267 henkilöä, mikä oli aloituspaikkoihin suhteutettuna enemmän kuin mihinkään muuhun ammattikorkeakouluun Suomessa. Diak eroaa muista Suomen ammattikorkeakouluista tavalla, joka näkyy jo nimessä. Kristillisessä puheenparressa diakonia tarkoittaa heikossa tilanteessa olevien ihmisten auttamista. Diak kouluttaa kirkolle diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä sekä varhaiskasvatuksen ohjaa-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

jia, mutta myös sairaanhoitajia, sosionomeja ja tulkkeja. Tammikuussa työnsä aloittanut Diakin uusi rehtori Elina Juntunen kertoo olevansa ylpeä isosta hakijamäärästä. – Moni hakee tietoisesti opiskelemaan juuri Diakiin. Me erotumme muista korkeakouluista siinä, että arvopohjamme on näkyvästi esillä. Hakijat tietävät sen. DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU on yksityinen oppilaitos, jonka omistaa kahdeksan enemmän tai vähemmän kristillistä tahoa. Luterilaisen kirkon keskusrahasto on yksi pienemmistä omistajista, mutta kaikilla muillakin omistajilla on vahvat linkit kirkkoon. Oppilaitoksen arjessa uskonnollisuus näkyy suoraan lähinnä kirkollisten alojen opinnoissa. Rehtori Elina Juntusen mukaan kaikilla Diakin opintolinjoilla kuitenkin opetetaan, että ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu myös spirituaalinen ulottuvuus. – Spiritualiteetti on elämän merkityksen ja tarkoituksen etsimistä, ja se on yksi meidän pu-

nainen lankamme. Kullakin ihmisellä on siihen omat lähteensä. Joillekuille ne ovat henkisiä, toisille hengellisiä, joillekuille syvästi uskonnollisia. Joillakuilla taustana on Jumala, toisilla ei. Ennen kuin Juntunen valittiin rehtoriksi, hän työskenteli Diakissa palvelujohtajana. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori ja valtiotieteiden maisteri yhteiskuntapolitiikasta. – Haluamme muuttaa yhteiskuntaamme niin, että siellä vaikuttavat muutkin kuin kovat taloudelliset arvot, Juntunen sanoo. Taloudesta puheen ollen: harva Diakin opiskelija lienee valinnut alaansa tehdäkseen isoa tiliä, mutta alojen palkat ovat julkisuudessa usein esillä. Etenkin sairaanhoitajia edustavat järjestöt ovat pitäneet kovaa ääntä siitä, että työstä maksetaan liian matalaa palkkaa siihen nähden, kuinka raskasta se on. Koronavuonna kannanotot ovat kiristyneet entisestään. Sairaanhoitajaliiton mukaan sairaanhoitajien keskimääräinen peruspalkka on 2 445 euroa kuukaudessa, mutta erilaiset lisät nostavat sen 3 035 euroon. Sosionomien keskimääräinen kuukausipalkka on ammattiliitto Talentian mukaan

Elisa Laitila haki opiskelemaan Diakiin, koska halusi tehdä merkityksellistä työtä.

Elina Juntunen aloitti Diakoniaammattikorkeakoulun rehtorina tammikuussa. Aiemmin hän työskenteli Diakissa palvelujohtajana.

Nämä tahot omistavat Diakin Kirkkopalvelut, 2 480 osaketta 32,8 % Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, 2 025 osaketta 26,8 % Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, 945 osaketta 12,5 % Kirkon keskusrahasto, 800 osaketta 10,6 % Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, 500 osaketta 6,6 %

Jussi Murtovuoren mukaan diakilaisuuteen kuuluu se, että usko vaikuttaa rakkautena.

Turun Kristillisen Opiston säätiö, 300 osaketta 4 % Helsingin Evankelisen Opiston säätiö, 250 osaketta 3,3 % Suomen Raamattuopiston säätiö, 250 osaketta 3,3 %

2 478 euroa kuntasektorilla ja 2 387 euroa yksityisellä. Rehtori Juntunen, kertooko palkkaus siitä, että koulutusalojanne ei arvosteta riittävästi? – Kyllä näitä aloja arvostetaan yhteiskunnassa, ja minä toivon, että työn merkitys näkyisi myös palkkauksessa.

”

Kyllä minä kaipaisin lisää arvostusta. DIAKISSA TOISTA VUOTTA OPISKELEVA ELISA LAITILA

Diakin opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Elisa Laitila opiskelee toista vuotta sosionomiksi ja kirkon nuorisotyönohjaajaksi. Hänen mukaansa on tosiasia, että aloilla ”ei ole mikään paras palkka”.

– Hakeuduin tänne silti, koska haluan, että työni on mielekästä, Laitila sanoo. Hän huomauttaa, että moni Diakin opiskelija on työskennellyt aiemmin parempipalkkaisissa tehtävissä ja vaihtanut alaa, koska on kaivannut merkityksellisempää työtä. – Kaipaisin kuitenkin lisää arvostusta. Teemme tärkeää työtä.

te on, että valmistuttuaan kaikki ymmärtäisivät vähän paremmin toistensa maailmankatsomusta. – Puhumme uskonnoista yhdessä. Keskusteluun voi osallistua, vaikkei olisi omaa selkeää vakaumusta. Diak kouluttaa noin kolmanneksen luterilaisen kirkon hengellisistä työntekijöistä, muun muassa kaikki kirkon suomenkieliset diakonia”KRISTILLISYYS NÄKYY MEILLÄ siten, että kohtyöntekijät. taamme avoimesti ja rehellisesti kaikki ihmiset ja Kurkataanpa taas palkkapussiin. Siinä, mistilanteet. Jokainen ihminen on meille lähimmäisä pappien palkka alkaa useimmiten kolmosella, nen.” Näin kerrotaan Diakin nettisivuilla. diakoniatyöntekijöiden mediaanipalkka on tällä Diakin kirkon alan koulutuspäällikön Jussi hetkellä 2 721 euroa. Esimerkiksi Espoossa tilanMurtovuoren mukaan diakilaisuuteen kuuluu se, ne on vielä huonompi, ja diakoniatyöntekijöiden että usko vaikuttaa rakkautena. lähtöpalkka on 2 380 euroa. – Köyhää pitää auttaa ja niiden ääntä pitää vahMatalaa palkkaa ei voi perustella sillä, että työ vistaa, joiden ääni ei kuulu, hän sanoo. olisi kevyttä. – Kun Jeesus kohtasi ihmisiä, heissä tapahtui – Diakoniatyöntekijät ovat kärkisijoilla, kun muutos. Meidän tehtävämme on rohkaista heikatsotaan mielenterveyssyistä eläköityneiden koilla olevaa ihmistä sanomaan, että minua et tehtävänimikkeitä, Murtovuori sanoo. enää kivitä! – Se kertoo siitä, minkälaisten asioiden äärelMurtovuori korostaa, että iso osa Diakin lä he tekevät työtään. He tekevät työtä paikoissa, opiskelijoista on muita kuin kristittyjä. Tavoijoihin muut eivät mene. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Korvaamattomat kaksi Pari vuotta koti-isänä sai Ariel Neulaniemen tajuamaan, ettei kukaan meistä ole täydellinen. TEKSTI NINA RIUTTA KUVA JANI LAUKKANEN

ienten lasten isä Ariel Neulaniemi havahtui kolmisen vuotta sitten. Hän oli ollut poikiensa kanssa pulkka mäessä. Tuli huudettua heille mität tömistä asioista. Illalla isä katsoi pei liin. No niin. Ei mennyt ihan putkeen se reissu. Taaskaan. – Onneksi olen kuitenkin aina pyrkinyt lasten kanssa yhteyteen. Se tarkoittaa sitä, että pyyde tään anteeksi ja sitten leikitään yhdessä. Mutta yhteys itseeni oli tuohon aikaan vähän kateissa. Neulaniemi tutustui Aki Hintsan kirjaan Voittamisen anatomia. Sen luettuaan häntä alkoi kai vaa syvältä. Kirjan hyvinvointiin liittyvät kysy mykset iskivät. – Tajusin, että olin nukkunut monta vuotta liian vähän ja katkonaisesti. Lähimuistini rupe si prakaamaan. Unohdin esimerkiksi tyttäreni ni men, kun joku kysyi, mitä lapsille kuuluu. Sil loin ajattelin, että nyt on viimeinen sauma teh dä muutos. Neulaniemeä kismitti, ettei lenkkeilyllekään löytynyt aikaa, vaikka liikunta oli ollut hänelle tärkeä voiman lähde. – Mutta eniten minua mietitytti kysymys, jota jokaisen ihmisen pitäisi miettiä: kuka minä olen? Mikä tekee minusta minut? Onko se työ vai jokin muu asia? Samaan saumaan Neulaniemi löysi sattumal ta vanhan cdlevyn, jolla oli parikymmentä lau luaihiota. – Silloin muistin, että tämä oli se juttu! Näitä biisejä en ole saanut vielä tehtyä. Löytyi taas mu siikin tekeminen, josta mieli syttyi niin, että aa mulla oli taas muukin syy herätä kuin suoriutua töistä ja perhearjesta. Seitsemän vuotta kotiäitinä ollut Neulaniemen vaimo heitti pian tämän jälkeen miehelleen kysy myksen, joka oli ollut jo aistittavissa. – Vaimo ehdotti, että jäisin vuorostani ko tiin hoitamaan lapsia. Ensireaktioni oli, et tä mietitäänpä nyt. Se ei heti tuntunut hyvältä ajatukselta. – Ajattelin, että vitsit, minulla on töissä kivoja asioita tehtävänä ja olin juuri aloittanut uusia jut tuja. Miten voin jättää ne kesken? MUTTA NIIN KÄVI, että elokuussa 2018 radiotoi mittaja Ariel Neulaniemi oli vanhempainvapaal la, ja sen jälkeen hän aloitti kotiisänä. Siinä vie rähti kaksi vuotta. – Minulle oli tärkeä huomio, etten ole työnte kijänä niin tärkeä, ettei joku muu voisi tehdä sa moja töitä kuin minä. Ihmisenä olen totta kai tär keä työntekijänäkin, mutta tärkeämpi olen lähei silleni.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Ajatuksena oli, että Neulaniemi ottaa kotiisä ajan ilolla ja lunkisti niin, että lasten ja vanhem man väliset suhteet vain paranisivat. Mielikuvissaan Neulaniemi näki, kuinka hän ja lapset käyvät leikkipuistoissa, museoissa ja ko tieläinpuistossa. Ja lasten kanssa tietenkin leivo taan ja muovaillaan yhdessä. – Varmaan moni tunnistaa sen, ettei todelli suudessa aina jaksakaan lähteä niin usein kol men lapsen kanssa minnekään. Mutta teim me junalla retkiä ja kävimme uimassa. Retkiä oli harvakseltaan, mutta ne olivat kivoja erikoi suuksia.

”

Riiviöaamuina uhmaikäisen kanssa ovat tulleet mieleen nuoruudessa katsotut kauhuelokuvat.

vuotta Mitä muovailemiseen ja muuhun taiteilemiseen tulee, koti-isä huomasi toisinaan miettivänsä, ettei kai nyt kuitenkaan maalata vesiväreillä – kun siitä tulee sotkua. – Välillä jaksoin tajuta, että pienten lasten maalauspuuhista saakin tulla sotkua. Kommelluksilta ei lasten kanssa voinut välttyä. – Joskus kävi niin, että kun hetkeksi käänsin selkäni, niin sen jälkeen poisteltiin kynsilakkaa matosta, seiniltä ja tyttären hiuksista. Sekin vain kuului isyyspakkaukseen. AJOKORTISTA NEULANIEMI näki oman ikänsä, mutta yllättävän usein hän huomasi taistelevansa lasten tahdon kanssa. – Lapsi kaivaa aikuisesta aika vaivatta esille toisen kiukuttelevan lapsen. Löysin sisältäni känkkäränkän. Jouduin huomaamaan olevani keskeneräinen, vaikka olen aikuinen. – Rajat pitää olla, ja siksi lasten kanssa tulee taisteluja. Aikuisen pitää yrittää pysyä tyynenä, mutta haastavaa se on. Vielä Neulaniemen mieleen tulevat ne aamut, kun on kiire ja pitää mennä, mutta lapsi oli toista mieltä. – Riiviöaamuina uhmaikäisen kanssa ovat tulleet mieleen nuoruudessa katsotut kauhuelokuvat, että pitäisikö kutsua katolinen pappi paikalle päästäksemme sadan metrin päähän päiväkotiin, Neulaniemi kertoo ja nauraa iloisesti. Isyyteen kuuluu myös toisella lailla mieleenpainuvia hetkiä: kun pieni lapsi on ollut vieressä tai sylissä ja kertonut asioita. – Onhan se ihan parasta, että olen henkilö, jolle voi kertoa asioita ja jonka syliin voi tulla. Yhteys lapsen kanssa on se juttu. Lapsi saa kasvaa omana itsenään, ja minun tehtäväni on tukea, rakastaa ja auttaa. Neulaniemi on huomannut, että nykyvanhempien pitää tehdä enemmän lapsia koskevia päätöksiä kuin omien vanhempien piti. – Vanhempien täytyy päättää rajat lasten sosiaalisen median käytöstä ja yleensä nettikäyttäytymisestä. Meidän täytyy myös miettiä suhdettamme ilmastonmuutokseen. Käytännössä joutuu pohtimaan sitä, että tarvitaanko lapselle jokin uusi vai riittääkö käytetty. – Lapsi saa kasvaa omana itsenään, ja minun tehtäväni on tukea, rakastaa ja auttaa, Ariel Neulaniemi sanoo.

Eläkeliiton sopeutumista tukevat kurssit 2021 Isovanhemmuus erossa -kurssi on tarkoitettu yli 50-vuotiaille iso-

vanhemmille. Kurssilla käsitellään omien lasten erosta tms. syystä johtuvaa lapsenlapsista vieraantumista. Tavoitteena on auttaa haastavassa elämäntilanteessa ja tarjota mahdollisuus tilanteen jäsentelyyn, siihen liittyvien tunteiden käsittelyyn ja uusien näkökulmien löytämiseen. • 8.–12.9. Lehmiranta, Salo, haku 23.7. mennessä

Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille avio- tai avoeron kokeneille. Tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen. • 4.–8.10. Peurunka, Laukaa, haku 30.7. mennessä

Yhtäkkiä yksin® -kurssit on tarkoitettu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille. Kurssilla käydään läpi suruun liittyviä asioita ja yksin jäämisen aiheuttamia tunteita. • 24.–28.5. Rauhalahti, Kuopio, haku 19.3. mennessä • 15.–19.6. (työikäiset) Lehmiranta, Salo, haku 9.4. mennessä • 24.–28.8. Lehmiranta, Salo, haku 11.6. mennessä • 1.–5.11. Break Sokos Hotel Eden, Oulu, haku 27.8. mennessä Kurssit tarjoavat mahdollisuuden muiden samassa elämäntilanteessa olevien kohtaamiseen ja vastavuoroiseen kokemusten vaihtoon kokeneen ammattilaisen ohjauksessa. Kurssit ovat avoimia kaikille. Voit hakea kurssille, jos erosta tai leskeksi jäämisestä on kulunut vähintään puoli vuotta tai pääsääntöisesti enintään kolme vuotta. Isovanhemmuus erossa -kurssin osalta 1–6 vuotta tilanteen alkamisesta. Kurssit ovat maksuttomia, mutta matkat kurssipaikalle maksaa osallistuja. Lisätietoja ja sähköinen haku www.elakeliitto.fi/sopeutuminen tai hakulomakkeiden tilaus p. 040 7257 561, anu.korhonen@elakeliitto.fi

PARI VUOTTA poissa työympäristöstä teki Ariel Neulaniemelle monin tavoin hyvää. Hän sanoo koti-isäajan olleen myös hengellisen elämän käytännön harjoittelua. Tosi kovana haasteena Neulaniemelle on ollut oppia se, ettei päivittäin tuomitsisi itseään. – Mutta kaikki me mokataan. Kun on oppinut olemaan itselleen armollinen, sen jälkeen osaa olla armollinen myös muita kohtaan. ■ Spotifyn DädiPodi-podcastissa Neulaniemi ja kaksi muuta isää keskustelevat isyydestä. Youtubesta löytyy Neulaniemen koti-isäaikana säveltämä biisi Tyttöni tuollainen. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Mihin minä tarvitsisin Jumalaa? Nuoret aikuiset vieraantuvat kristinuskosta kovaa vauhtia. Nyt kuusi heistä kertoo, miksi kirkko tuntuu vieraalta tai läheiseltä. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVAT ESKO JÄMSÄ JA PASI LEINO

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

prosenttia. Niin pieni osuus suomalaisista 15–40-vuotiaista sanoo uskovansa kristinuskon opettamaan Jumalaan. Suomen historiassa ei luultavasti ole koskaan ollut aikaa, jolloin nuoret aikuiset olisivat olleet yhtä vieraantuneita kristinuskosta. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola totesi Kirkko ja kaupungille viime vuonna, että 2010-luku oli käännekohta: Jumalaan uskominen alkoi olla epänormaalimpaa kuin se, ettei usko. Erityisesti trendi näkyy nuorehkoissa aikuisissa.

Äidinkielen opettaja Anna Saarela ei tiedä, minne sielu menee kuoleman jälkeen.

elsinkiläinen äidinkielen opettaja Anna Saarela, 33, on yksi heistä. Hän on myös yksi niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista, jotka erosivat luterilaisesta kirkosta Ajankohtaisen kakkosen kuuluisan Homoillan jälkeen vuonna 2010. – Uskon moniin samoihin arvoihin, joihin kristityt kertovat uskovansa. Mutta en näe niiden toteutuvan käytännössä kirkossa, Saarela sanoo. – Minusta on mielenvikaista, että uskolla, jonka keskiössä pitäisi olla lähimmäisenrakkaus, perustellaan sitä, että tasa-arvon tai perusoikeuksien ei haluta toteutuvan kaikille. Miten naispappeus voi olla mikään kysymys? Tai seksuaalivähemmistöjen oikeudet? Tai aborttioikeus? Saarela määrittelee itsensä uskonnottomaksi. Hän osallistui nuorena Kemin seurakunnan toimintaan, mistä hänellä on hyviä muistoja. Silloinkaan hän ei uskonut Jumalaan, vaikka olisi ehkä halunnut uskoa. – Ehkä ei ole tahdonalainen juttu, uskooko vai ei. Saarelalla ei ole mitään kirkkoa vastaan. Hän lahjoittaa rahaa Kirkon Ulkomaanavulle. Kirkkorakennukset ovat hänestä upeita. Hän tykkää käydä joulukirkossa. Perinteet, sadut ja tarinat ovat hänelle tärkeitä. – Astrid Lindgrenin kirjat ovat värittäneet lapsesta saakka sitä, minkälaisena minä koen maailman ja minkälaiseen maailmaan ikävöin, Saarela kertoo. Mutta satujakin on monenlaisia. Vanhastaan lastensadut kirjoitettiin pelottaviksi, jotta lapset oppisivat kuuliaisuutta. – Ajattelen, että Raamattu on kirjoitettu samalla tavalla pelottavaksi aikuisille. Mutta nykyään me tiedämme, että pelottelu ei ole hyvä kasvatustapa. Saarela hämmästyy, kun hän tapaa älykkään ihmisen, joka on uskonnollinen. Fiksuilla ihmisillä on harvemmin tapana uskoa muuhunkaan yliluonnolliseen tai vaikka valeuutisiin. Saarelan

mielikuvissa uskonto liittyy aivopesuun ja vallankäyttöön. – Brutaalisti sanottuna: mitä sivistymättömämpiä ihmiset ovat olleet, sitä helpommin uskonto on heihin purrut. ANNA SAARELA USKOO hyvyyteen ja rohkeuteen. Ne ovat arvoja, joita hän haluaa opettaa sekä oppilailleen että jälkikasvulleen. Hän ajattelee, että suurin osa ihmisistä pyrkii toiminaan oikein. – Eikä suurin osa heistä tarvitse siihen Jumalaa, vaan se on kirjoitettu heihin sisään. Jos joku tarvitsee siihen uskontoa, uskokoon. Pyhyys on Saarelalle merkityksellinen käsite. Hän ei halunnut julkaista Instagramissa kuvaa vastasyntyneestä lapsestaan, koska koki, että tilanne oli liian yksityinen ja herkkä – liian pyhä. Vaikka Saarela ei usko Jumalaan, hän ajattelee, että ihminen ei typisty biologiaan, kemiaan ja fysiikkaan. Hän uskoo johonkin, mistä käyttää mieluusti nimitystä sielu. Sillä hän tarkoittaa ihmisen ruumiissa asuvaa henkistä olemusta. Tuhoutuuko sielu, kun ruumis tuhoutuu? Saarela ei osaa sanoa. – En tiedä, minne sielu menee tai onko sillä jotain olemusta kuoleman jälkeen. Ainakaan se ei tuhoudu jäljelle jäävien ihmisten muistoista. – Toisaalta kuolema on niin epämiellyttävä aihe, että olen tyytyväinen, ettei minun tarvitse tietää siitä enempää. Saarela ei toivo, että luterilainen kirkko katoaisi. Sen sijaan hän toivoo, että kirkko päivittäisi arvojaan liberaalimpaan suuntaan. – Jos näyttää siltä, että uskossa olevat ihmiset ovat ensimmäisenä pitämässä huolta siitä, että lähimmäisenrakkaus ei toteudu, jotain on mennyt pieleen. Vaikka kirkko näyttäytyisi vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustajana, Saarela tuskin palaisi sen jäseneksi. – Pitäisinkö kirkkoa silloin parempana toimijana tässä yhteiskunnassa? Varmasti. Mutta uskoisinko siltikään Raamattuun, johon kirkossa on tarkoitus uskoa? En. Saarela ei pidä itseään etsijänä. Hän ajattelee jo löytäneensä tasapainon, mielenrauhan ja onnellisuuden. Hän harrastaa joogaa, mutta se ei ole hänelle hengellistä. Joskus Saarela on saanut itsensä kiinni rukoilemisesta. – Se oli hetki, kun lapseni oli vaarassa. Silloin ajattelin… Tai ehkä se on vain jokin automaattinen… – En ehkä rukoillut Jumalaa, mutta rukoilin, että lapsi selviäisi. Kun mitään muuta ei ole tehtävissä, se on sellaista ääneen puhelua. Se onkin jännä ilmiö.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Pappi Emilia Kuusisto ei ajattele, että papin tehtävä olisi saada ketään vaihtamaan uskontoa.

öölön seurakunnan papilla Emilia Kuusistolla, 31, on unelma. Se menee näin: Kun ihminen tulee kirkkoon, hänet kohdataan arvostavasti ja hyväksytään sellaisena kuin hän on. Ettei kenenkään tarvitse arastella olla oma itsensä. Useimmiten niin on, mutta ei aina. – Moni joutuu pelkäämään, että tulee satutetuksi esimerkiksi sukupuolensa ja seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Ne ovat niin yksityisiä ja särkyviä osia ihmisessä, että niiden kanssa täytyy olla tosi varovainen, Kuusisto sanoo. – Ne ovat asioita, joita ei voi eikä tarvitse muuttaa itsessään. Niissä seurakunnissa, joissa Kuusisto on työskennellyt, tasa-arvo ja ihmisten kunnioittaminen ovat olleet keskeisiä arvoja. Silti hän painottaa, että kirkossa ei pitäisi olla lainkaan tilaa syrjinnälle, rasismille tai vihapuheelle. Ne ovat syntiä. Toisaalta hän ymmärtää, ettei voi luvata turvallista tilaa kaikille kirkkoon tulijoille. – Minä voin puhua vain omasta puolestani. Mutta tiedän, ettei siitä niin vain toivu, kun luottamus särjetään. Kirkon konservatiivissa piireissä huomautetaan, että esimerkiksi Paavali oli sitä mieltä, että miesten kanssa makaavat miehet eivät ole Jumalan valtakunnan perillisiä. Voiko pappi noin vain ohittaa Raamatun sanan? Kuusisto huokaa.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

– Raamatussa sanotaan painavammin muita asioita. Jeesus julisti rakkauden lakia ja opetti olemaan tuomitsematta muita. Tänä päivänä on myös aivan eri tavalla tietoa ihmisyyden, sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta kuin 2 000 vuotta sitten. Kuusistoa harmittaa, että kun kirkko on esillä mediassa, kyse on useimmiten yksittäisten konservatiivikristittyjen aiheuttamista kohuista. – Eihän se tuota mitään kohua, jos Emilia kertoo Temppeliaukion kirkossa, että Jeesus käski rakastamaan kaikkia. – Kirkossa tehdään valtavasti työtä lähimmäisenrakkaudesta, esimerkiksi lasten ja perheiden, yksinäisten, surevien, ikäihmisten tai taloudellisessa ahdingossa olevien auttamiseksi. EMILIA KUUSISTO ON perusluterilaisen kodin kasvatti. Hän osallistui lapsena seurakunnan toimintaan kerhoista kuoroihin ja partioista ja isoskoulutukseen. Opiskeluvuosinaan hän otti etäisyyttä kirkkoon. – Tarvitsin breikin aktiivisesta kirkkoelämästä, jotta pystyin käsittelemään nuoruuteni uskonnollisia kokemuksia ja kasvamaan hengellisesti aikuiseksi. Yliopistossa Kuusisto opiskeli ”vaivaannuttavan kauan ja laajasti”, tienasi tekemällä opettajansijaisuuksia ja syttyi ihmisoikeusaktivismista. Hän kiersi mielenosoituksissa. – Ne liittyivät taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten

oikeuksiin, naisten oikeuksiin sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin. Olin aika aktiivinen. – Moraaliset käsitykseni syntyivät kirkon piirissä. Kuusisto on aina nähnyt, että kirkko on paikka, jossa heikkoja puolustetaan eikä ihmisen arvoa mitata tuottavuuden tai menestyksen kautta. Kristinuskon ydinpointti on hänen mukaansa se, että jokainen ihminen on suljettu Jumalan rakkauteen ja armoon. Siksi hän halusi papiksi. Hän ei koe, että pappi olisi auktoriteetti. Ennemminkin pappi on palvelija. – Tehtäväni on palvella ihmisiä ja olla rinnalla kulkija niille, jotka haluavat sitä. Kuusiston mielestä papin tehtävä ei ole saada ketään vaihtamaan uskontoa. Hän toivoo, että kaikki olisivat onnellisia sellaisina kuin ovat. Jos joku haluaa tietää lisää kristinuskosta, hän kertoo toki mielellään. – Mutta emmehän me voi antaa kenellekään uskoa. Koen, että Jumala on kaikkien ihmisten Jumala. Ihmiset kohtaavat pyhyyden ja Jumalan eri tavoilla ja tulkitsevat asioita eri tavoilla. Vaikka Kuusisto on kristitty, hän ajattelee olevansa myös etsijä. Vaikka Jumalasta puhuminen on hänen työtään, hänen mielestään Jumalasta on vaikea puhua. – Jollain tavalla Jumala on sanojen ja ymmärryksen ulkopuolella. Siksi Jumalaa tulee koko ajan etsittyä. Että mikä tämä juttu on.

Talouspäällikkö Aleksi Harmokivi ei tiedä, uskooko hän Jumalaan. Hän tietää uskovansa pimeään aineeseen.

ärjestökentällä talouspäällikkönä työskentelevä Aleksi Harmokivi, 31, uskoo pimeään aineeseen. Fyysikot arvioivat, että huomattava osa maailmankaikkeuden massasta koostuu siitä. Sen olemassaoloa ei kuitenkaan ole pystytty todistaman. – Miksi sitten uskon siihen? Ehkä siksi, että sen taustalla on vertaisarvioitu tieteellinen prosessi. Harmokivi on harvinaisen älykäs ihminen. Hän ei halua kertoa tarkkaan, kuinka korkea hänen älykkyysosamääränsä on, mutta se on korkeampi kuin 98 prosentilla suomalaisista. Se on pääsyvaatimus Mensaan, missä Harmokivi tekee vapaaehtoistyötä. Tieteen lisäksi Harmokivi uskoo ihmisiin. Se tarkoittaa, että hän uskoo jokaisen ihmisen olevan yhtä arvokas. Hän uskoo myös, että ihmiset haluavat lähtökohtaisesti tehdä hyvää. Tasa-arvo ja toisten ihmisten kunnioittaminen ovat hänelle keskeisiä arvoja. Sen sijaan Harmokivi ei osaa suoralta kädeltä sanoa, uskooko hän Jumalaan. – Ensimmäinen vastaukseni on, että en usko. Mutta en ole hirveästi ajatellut asiaa. Se ei ole minulle kauhean relevantti kysymys. Minulle ei tuota mitään lisäarvoa tietää, uskonko Jumalaan vai en. Jos Harmokivi kuitenkin miettii Jumalaa, hänen ajatuksensa kulkevat näin: Onko uskottavampaa ajatella, että on olemassa jokin taho, joka on luonut tämän kaiken? Vai onko uskottavampaa, että maailmankaikkeus on alkanut al-

kuräjähdyksessä ja edennyt epätodennäköisten sattumien kautta siihen pisteeseen, että Harmokivi istuu keittiössään syöttämässä puolivuotiasta tytärtään ja pohtimassa maailmankatsomustaan? Vastaus on, että jälkimmäinen skenaario on uskottavampi.

”

Mietimme, teemmekö lapsillemme hallaa, kun liitämme heidät osaksi tällaista yhteisöä. ALEKSI HARMOKIVI

ALEKSI HARMOKIVI EI ole uskonnollinen, hengellinen, henkinen tai etsijä. Hän ei ole kristitty, mutta siitä huolimatta hän kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Hän kutsuu itseään kirkon kannatusjäseneksi. – Arvostan sitä työtä, mitä kirkko tekee. Kerhotoimintaa, muskareita, vanhusten tukemista, mielenterveystyötä ja diakoniatyötä, hän selittää. – Haluan myös äänestää seurakuntavaaleissa liberaaleja ihmisiä, jotta kirkosta tulisi enemmän sen näköinen kuin haluaisin sen olevan.

Harmokiven suhde kirkkoon ei kuitenkaan typisty veronmaksuun ja demokraattiseen vaikuttamiseen. Hänen ja hänen vaimonsa avioliitto siunattiin kirkossa, ja parin molemmat lapset on kastettu. Miksi ihmeessä? – Se on äärimmäisen hyvä kysymys, Harmokivi vastaa ja naurahtaa. – Pohdimme kastamista paljon. Mietimme, teemmekö lapsillemme hallaa, kun liitämme heidät osaksi tällaista yhteisöä. Kun pariskunta keskusteli aiheesta tutun papin kanssa, pappi totesi, että kasteessa vanhemmat esittävät lapselle vaihtoehdon. Jos kirkko ei puhuttele, lapsi voi erota. – Tulemme varmasti keskustelemaan tästä lasten kanssa. Että äiti ja isi kuuluvat tähän, mutta teidän ei ole pakko kuulua. Voitte tehdä, mitä haluatte. Harmokivi uskoo, että hän, hänen lapsena, lasten kastepapit ja kaikki muut ihmiset ovat pohjimmiltaan fysikaalis-kemiallis-biologisia olentoja. Hän ei usko, että mitään muuta pohjimmiltaan on olemassa. Vaikka esimerkiksi ajatukset eivät ole materiaa, ne ovat materian aikaansaamia ilmiöitä. – Kaikki kumpuaa jostain sellaisesta. Mutta on kiinnostavaa, kuinka vähän me lopulta tiedämme näistä asioista. Pystymme katsomaan kauas avaruuteen, mutta samaan aikaan emme vieläkään käsitä kaikkea, mitä tapahtuu niinkin lähellä kuin oman päämme sisällä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Pappi Matti Hernesaho pitää todennäköisenä, että hän olisi buddhalainen, jos olisi syntynyt Thaimaassa.

urun Mikaelinseurakunnassa työskentelevä pappi Matti Hernesaho, 28, ei ihmettele, että nuoret aikuiset vieraantuvat kristinuskosta. – Eihän kristinusko ole missään mielessä uskottavaa, hän toteaa. Se on odottamaton lausunto papilta, joka omien sanojensa mukaan on konservatiivinen herätyskristitty. Kun teini-ikäinen Matti oli seurakuntanuori, häntä ärsyttivät kirkon työntekijät, jotka tuntuivat olevan leipääntyneitä työhönsä. Häntä viehätti – ja viehättää yhä – uskonnollisuus, jossa ”asiat otetaan tosissaan”. – Jos vaihtoehtona on olla valjusti kristitty tai tosissaan kristitty, se ei ole minulle mikään valinta. Nyt, ”ammattiuskovaisena”, Hernesaho näkee asiassa enemmän sävyjä. Hänellä on itselläänkin uskon kanssa kuivat kautensa. Se on yksi papin työn haasteista. Hernesahosta on normaalia, että kirkon työntekijät eivät aina pala kummoisellakaan roihulla. – Välillä on päiviä, viikkoja ja kuukausia, kun ei hirveästi huvita. Fiilikset vaihtelevat, mutta usko ei lopulta perustu fiiliksiin. Mihin usko sitten perustuu? – Usko on maailmanselitys. Kun ajattelen, että Jeesus on Jumalan Poika ja kuollut puolestani, en ajattele, että se on fiilikseni. Se on selitykseni maailmanjärjestykselle. Huomattava osa Hernesahon ikäpolvesta ei usko, että Jumala ja Jeesus olisivat uskottava se-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

litys maailmalle. Ja, kuten todettua, Hernesaho ymmärtää heitä. – Kristinusko ei ole tässä ajassa uskottava maailmanselitys. Se on varmasti yksi syy sille, että kirkon suosio hiipuu, hän selittää. Miksi Hernesaho sitten uskoo Jeesukseen? Kyse on sisäisestä vakaumuksesta. Vakaumus ja fiilis eroavat Hernesahon mukaan siten, että vakaumus kestää aikaa. Hänellä on pysyvä subjektiivinen kokemus siitä, että kristinuskon kertomus on objektiivisesti totta.

”

Ajattelen, että usko on maailmanselitys. PAPPI MATTI HERNESAHO

Hernesahon oma usko on syntynyt kristillisessä kulttuurissa ja muiden kristittyjen parissa. Vastaväittäjä voisi sanoa, että jos Hernesaho olisi syntynyt Irakissa, hän olisi luultavasti muslimi. Ja jos hän olisi syntynyt Thaimaassa, hän olisi buddhalainen. – Hyvin todennäköisesti niin olisi. Paitsi jos Jumalan tahto olisi ollut, että minusta tulee kristitty, Hernesaho vastaa.

Hernesaho ajattelee luterilaisen opetuksen mukaisesti, että usko on jotain, minkä Jumala synnyttää ihmisessä. Ihmisen rooli on vähäinen. Siksi Hernesaho ei suunnittele laajamittaisia kampanjoita, joilla kirkosta etääntyneet ihmiset saataisiin takaisin ehtoollispöytään. Hänen mukaansa on tärkeää, että kristityt kunnioittavat uskonnottomien vakaumusta. – Ei ihmisiä voi käännyttää. Se ei onnistu eikä olisi eettistä. Mitä kirkon sitten pitäisi tehdä? Hernesahon mielestä kristittyjen pitäisi pitää omaa uskoaan esillä niin, että se herättää kunnioitusta ja lempeyttä, ei vihaa tai halveksuntaa. Jos ja kun käy niin, että – kuten kirkko opettaa – Jumala herättää ihmisessä uskon, kirkolla täytyy olla jotain tarjottavaa. – Kun ihmiset tulevat kirkkoon, siellä pitää olla ihmisiä, jotka uskovat näihin juttuihin. Hernesaho ajattelee, että vaikka luterilaisella kirkolla tuntuu välillä olevan suunta hukassa, kirkossa on paljon hyvää. – On happea ja tilaa. On tiedemyönteisyyttä ja dialogisuutta. Hengellisen väkivallan uhka on huomattavasti pienempi kuin monissa muissa yhteisöissä, hän luettelee. – Uhka on se, että jos emme osaa elää tässä ajassa, kirkko kuolee omaan merkityksettömyyteensä.

un helsinkiläinen jalkapallovalmentaja Olli Juusela, 24, aloittaa viisivuotiaiden futis treenit, hän kokoaa lapset yhteen. He istu vat alas, kertovat kuulumiset ja käyvät läpi, mitä tänään tehdään. – Lapset tietävät, että nyt rauhoitutaan ja sit ten aloitetaan, Juusela selittää. Jotain samanlaista hän kokee itse joulukirkos sa. Sähellys loppuu. Joululahjojen ostelu ja kiire loppuvat. Nyt rauhoitutaan. Juusela määrittelee itsensä kristityksi. Hä nen ( ja kenties myös Aleksi Harmokiven) voi kat soa edustavan joukkoa, joka on vanhastaan ol lut Suomessa isoin porukka: kulttuurikristitty jä. Termillä viitataan ihmisiin, jotka pitävät kirk koa ja sen perinteitä tärkeänä osana elämäänsä ja suomalaista kulttuuria. Kirkolliset juhlapyhät ovat merkityksellisiä, lapset kastetaan ja pap pi vihkii avioparit. Oma uskonvakaumus on asia erikseen. 70–79vuotiaista miehistä 76 prosenttia pitää uskonnollista seremoniaa lapsen syntyessä tär keänä tai erittäin tärkeänä, naisista 78 prosent tia. Saman ikäluokan miehistä 78 prosenttia pitää uskonnollista seremoniaa avioliiton solmimisen yhteydessä tärkeänä tai erittäin tärkeänä, naisis ta 75 prosenttia. Nuoremmissa ikäluokissa prosentit laskevat, mutta Juuselan ikäluokassa, 15–29vuotiaissa, nä kyy pieni nousu. Ikäluokan miehistä 58 prosent tia pitää lapsen kastamista tai vastaavaa seremo niaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä, naisista 52 prosenttia. Miehistä 55 prosenttia pitää kirkko häitä tai vastaavaa toimitusta tärkeänä tai erittäin tärkeänä, naisista 56 prosenttia. Silti nuorimman ikäluokan naisista vain 13 prosenttia ilmoitti uskovansa kristinuskon Juma laan, miehistä 16 prosenttia. Useimmille suomalaisille kirkollisissa toimi tuksissa on kyse traditiosta. Yleisimmät syyt kas taa lapsi ovat, että kastetta pidetään hienona pe rinteenä, kaste on perheen tapa, lapselle halu taan saada kummit, halutaan järjestää kaunis juhla tai kastetta pidetään itsestäänselvyytenä. Vasta näiden jälkeen tulee sellainen perustelu, että lapsen halutaan voivan kasvaa kristittynä. Jos Juusela joskus saa lapsia, hän haluaisi, että heidät kastetaan. – Haluaisin, että lapsillani olisi tietyt rutiinit ja kiinnityskohdat uskontoon, muttei niitä tyrkytet täisi, hän sanoo. – Mutta paljon riippuu puolisosta. Pitää löytää sellainen tapa, joka toimii molemmille. Jos toi nen ei halua opettaa uskonnollisia tapoja, se ei ole minulle niin tärkeää, että olisi pakko. Juuselan lapsuudenperheessä luettiin ilta ja ruokarukous. Ne olivat turvallisia tapoja, jotka putosivat häneltä pois teiniiässä. Juusela ajattelee olevansa kristitty, vaikka ei ole varma, mihin uskoo. – En suorilta käsin pysty sanomaan, että tuol la on Jumala. Mutta en myöskään kiistä, etteikö niin voisi olla. ARJESSAAN JUUSELA ei juuri mieti maailmankat somuksellisia kysymyksiä. Välillä hän pohtii, löy tyisikö uskonnosta jokin voima, jota voisi hyö dyntää. Kun Juuselan pitkään kestänyt parisuhde ka riutui, hän huomasi puhuvansa jollekin päänsä sisällä.

Kun jalkapallovalmentaja Olli Juuselan parisuhde päättyi, hän huomasi puhuvansa jollekin päänsä sisällä.

– Että pliis, jeesaa minua tästä eteenpäin. En tie dä, puhuinko Jumalalle. Puhuin jollekin ja toivoin, että joku tuolla kuunteli ajatuksiani, hän kertoo. – Minua se auttoi. Mutta toiset ihmiset saavat sen tuen ja turvan muualta. Juuselan kaveriporukassa kukaan ei puhu ru koilemisesta. Meditoinnista sen sijaan puhutaan. – Näin vahingossa yhden kaverini puhelimes sa hälytyksen, että muista meditointi. Toinen ka verini sanoi kerran, että nähdään tunnin päästä, meditoin ensin. Juusela uskoo, että meditoinnissa vetoaa ajatus mielen hyvinvoinnista ja psyykkisen suoritusky vyn parantamisesta. Hän on itsekin kokeillut me ditaatiota, mutta totesi olevansa liian kärsimätön.

Uskonto tai kirkko eivät ole Juuselan ystävien keskuudessa esillä millään lailla. Kirkko julkaisee mainoksia sanomalehdissä, mutta juuri kukaan ei lue sanomalehtiä. Ihmiset tuijottavat känny köitään, selaavat somea ja kuuntelevat podcas teja. Juusela uskoo, että kirkon sanoma ei ole olen naisin syy sille, miksi nuoret aikuiset vieraantu vat kirkosta. – Kirkon arvot, kuten yhteisöllisyys ja vastuul lisuus, ovat myös monen nuoren arvoja, hän sanoo. – Suurin syy sille, miksi nuoret erkaan tuvat kirkosta, on se, että kirkko ei tavoi ta heitä. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

un pappi Marjaana Toiviainen, 35, oli teini, hänellä oli ongelma. Maailmassa on loputon määrä uskontoja, maailmankatsomuksia ja kirkkokuntia. Miten niistä voisi löytää sopivimman? – Luin Raamattua, Koraania ja Kaukoidän uskontojen tekstejä. Etsin kotia, jossa elää, ja merkityksiä, joita ymmärtää. Toiviainen ei löytänyt mistään uskontoperinteestä sijaa, jossa olisi kokenut olevansa kotonaan. Lopulta hän päätti syleillä sitä, mikä hänelle on annettu: iltarukousten, virrenveisuun ja joulukirkkojen kautta opittua luterilaista kristillisyyttä. – On sattumanvaraista, että olen syntynyt luterilaisuuden pariin. En ole valinnut sitä. Luterilaisuus on minulle samanlainen asia kuin äidinkieleni. Sattumanvarainen, mutta oi, niin rakas. Kodittomuuden kokemus ei hälvennyt, mutta Toiviainen on oppinut elämään sen kanssa. Hän uskoo, että kyse on jossain määrin hänen persoonallisuudestaan. – Olen vähitellen ymmärtänyt, että sielullinen kaipuu ei täyty löytämällä. Se täyttyy vain elämällä. Toiviainen ei ajattele, että kristinusko olisi vastaus, jonka jälkeen asia on selvä. Kristinusko ei ole repullinen väitelauseita. Sen sijaan kristinusko on kaksituhatvuotinen keskustelu ja kertomus, joka on ilmennyt eri muodoissa lukemattomissa yhteisöissä. Toiviaiselle itselleen kristinusko on ”hengitystä, leivän murtamista, hetkeen jäämistä, irti päästämistä ja tyhjenemistä”. Miksi hengittämiseen ja irti päästämiseen tarvittaisiin kristinuskoa? – Ei se ole välttämätöntä, mutta minulle kristinusko tarjoaa paradoksaalisen tavan ymmärtää ihmisyyttä, jumaluutta ja pyhyyttä tässä maailmassa, jossa on paljon mielettömyyttä. Voiko muista uskonnoista löytää samanlaisen syvyyden? – Ympärilläni on paljon ihmisiä, joiden elämässä täyttymys ja totuuden aavistaminen on toteutunut muiden uskontojen kautta. Voimme oppia toisiltamme tuosta pyhyyden maailmasta. MARJAANA TOIVIAINEN ELI nuorena kovasti päänsä sisällä. Hän kirjoitti ylppäreissä kuusi laudaturia ja opiskeli samanaikaisesti sekä valtiotieteiden että teologian maisteriksi. Kahdesta tiedekunnasta hän koki teologisen syvällisemmäksi ja haastavammaksi. – Siellä on proffia, joiden älyllinen syvyys ja eksistentialistinen ymmärrys on huimaavaa. Toiviainen on kiitollinen, että on löytänyt älyllisyyden rinnalle hengellisyyden. Se menee hänen kokemuksensa mukaan eri tavalla pinnan alle. Oivallukseen vaikutti merkittävästi se, että Toiviainen vietti opiskeluvuosina aikaa Itä-Afrikassa, Brasiliassa ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen reservaateissa. Hän tapasi pappeja, joiden elämässä akateeminen teologia nivoutui yhteen sosiaalisen aktivismin kanssa. – Ymmärsin, että yhteiskunnallisesti aktiivinen pappeus ei tarkoita spiritualiteetin ohentumista. Päinvastoin. Hän alkoi harkita vakavissaan, että ryhtyisi itsekin papiksi. Toiviainen työskentelee Diakonissalaitoksen ja Työtä ja toivoa -osuuskunnan palveluksessa

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Pappi Marjaana Toiviainen on ymmärtänyt, että sielullinen kaipuu ei täyty löytämällä.

hankkeissa, joiden tarkoitus on edistää Itä-Euroopan romanien ihmisoikeuksia. – Teemme työtä Suomessa ja muutamassa ItäEuroopan maassa romaniaktivistien ja -feministien kanssa. Voisin sanoa, että he ovat tällä hetkellä mentoreitani. Toiviaisen mielestä se on hyvä työ papille. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa turvapaikanhakijoiden pappina. Hän ajattelee, että hänen seurakuntansa on kaduilla ja erilaisissa verkostoissa. Kun Toiviainen menee illalla nukkumaan, hän haluaa kokea eläneensä todeksi niitä asioita, joihin uskoo. Toiviainen ei ihmettele, että valtaosa nuorista aikuisista ei usko kristinuskon opettamaan Jumalaan. Kun maailma on avautunut, vaihtoehtojen määrä on kasvanut loputtomaksi. Nuorempana hän ei olisi itsekään osannut sanoa, uskooko. Nyt hän sanoo ykskantaan, että uskoo. Mikä on se Jumala, johon Toiviainen uskoo? – Jumala on oleminen itse. Ja Jumala on Rakkaus. Jumala on kaiken olemisen takana, mutta hän on myös kaikkein intiimein ihmisyys. Kristillisessä perinteessä on kiehtovaa, että Jumala ei ole vain kärsivän ihmisen kanssa vaan itsekin kärsivä ihminen. Toiviaista ei harmita, että luterilaisen kirkon valta-asema Suomessa horjuu. Se on hänen mie-

lestään luonnollista. Häntä on ahdistanut olla osa kirkkoa, joka rakastaa valtaansa ja voimaansa. Sellainen ei hänen mielestään kuulu kristinuskoon. – Olen mielelläni osa tätä pappissukupolvea, jonka aikana luterilaisuus ei ole Suomessa enää perusasetus. Se voi antaa meille paljon tasavertaisemman roolin toimia muiden kumppaneina. Se tuo meitä myös lähemmäs sitä, mikä on kristinuskon ydin. Toiviaisen mukaan kristinuskon ytimessä on Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta taas on iloa, oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Useat Toiviaisen ikätoverit eivät näe, että kirkko olisi oikeudenmukaisuuden tyyssija. Monien, etenkin nuorten naisten, silmissä kirkko on pikemminkin patriarkaalinen ja vallanhimoinen muinaisorganisaatio. Toiviainen kokee toisinaan samoin. Hän korostaa, että kenenkään ei pidä rikkoa itseään kirkon takia. – Mutta samalla sanon, että olen itse intersektionaalisena feministinä ja anarkistisesti orientoituneena entisenä punkkarina löytänyt paikkani, ehkä jopa kodin, tässä kirkossa. ■ Jutussa on käytetty lähteenä luterilaisen kirkon vuosien 2016–2019 nelivuotiskertomusta, jossa on tutkittu suomalaisten maailmankatsomuksia.

Olemme haluttomia sitoutumaan mihinkään, sanoo sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström Ensin me olimme alamaisia. Sitten meistä tuli kansalaisia. Nykyään nuoret aikuiset halki länsimaiden ovat ennen kaikkea individualisteja. – Aikaisemmin synnyimme tiettyyn asemaan, mutta nyt meidän elämämme ja me itse olemme projekti, jota me toteutamme, sanoo Helsingin yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori, sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström. – Ajattelemme, että tehtävämme on tulla itseksemme ja että meidän täytyy tehdä jotain tullaksemme itseksemme. Emme ole valmiiksi mitään. Kaikki valintamme heijastavat sitä, keitä me olemme – ja valintoja on loputtomasti. – Meidän on pakko ottaa kantaa kaikkeen ja kysyä, mitä tämä antaa minulle. Yhä harvempi suomalainen kokee, että kristinusko on sopiva rakennuspalikka oman elämän Lego-linnaan. 1900-luvun puolivälissä asia ei vielä ollut näin. Valtaosa suomalaisista syntyi osaksi kirkkoa, eikä sitä kyseenalaistettu. – Nykyään ihmiset haluavat valita itse, mihin uskovat. Valinta on jotain, minkä pitää kuvastaa heitä itseään, Mannerström selittää. – Siksi kaikkia valmiita, jäykkiä ja sitkeitä rakennelmia, kuten poliittisia puolueita tai kirkkoa, joita aiemmin pidettiin annettuina, vieroksutaan. Näistä irtautuminen on voimaannuttavaa ja osa yksilöllisyyden toteuttamista. Sama näkyy esimerkiksi siinä, että yhä harvempi nuori aikuinen sitoutuu pitkiin parisuhteisiin. Ihmiset miettivät jatkuvasti, kuinka voisivat maksimoida menestyksensä ja onnellisuutensa. – Olemme haluttomia sitoutumaan voimakkaasti mihinkään, koska pelkäämme, että kohta innostuksemme lopahtaa, ja meidän

Sosiaalipsykologi Rasmus Mannerström uskoo, että jäykistä rakennelmista irtautuminen voi olla voimaannuttava kokemus.

on aika siirtyä johonkin muuhun. Meillä on jatkuva tarve muuttua ja keksiä itsemme uudelleen. Englanninkielisessä tutkimuksessa käytetään termiä reinvention. Se estää vakaiden ja syvien sitoutumisten syntymisen. Mannerström ajattelee, että vaikka tieteellisen maailmankuvan voimistuminen on etäännyttänyt ihmisiä kristinuskosta, ihmisten tarve henkisyydelle tai jollekin itseään suuremmalle ei katoa. Hän uskoo, että se on sisäsyntyistä. – Kun katsotaan näitä nuoria, niin joo, moni lähtee kirkosta, mutta silti he saattavat uskoa esimerkiksi enkeleihin tai universaaliin sieluun. Valtavirtauskonto vaihdetaan johonkin muuhun uskomukseen. Ovatko yksilöllisten valintojen valtameressä uivat ihmiset sitten onnellisempia kuin vanhemmat polvet? Mannerströmin mukaan tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Yhtäältä kansainvälisissä tutkimuksissa toistellaan, että pohjoismaiset ihmiset ovat maailman onnellisimpia. Kuitenkin suomalaisten masennus- ja ahdistusoireet lisääntyvät jatkuvasti, ja esimerkiksi mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien nuorten aikuisten määrä kasvaa. Mannerströmin mukaan ilmiö liittyy nimenomaan yksilökeskeiseen kulttuuriin. – Aiemmin meillä oli syntyessämme tietty tunnustus ja arvo. Nyt meidän on kamppailtava niiden saamiseksi. Se on kilpailu, jossa meille sanotaan, että jokainen on itse vastuussa menestyksestään. – Ja koska pyrkimyksillämme ei ole mitään kattoa, teemme ihan helvetisti duunia, mutta emme silti ole varmoja, tuottaako se toivotun lopputuloksen. Riittämättömyyden tunteet, masennus ja loppuun palaminen ovat tästä looginen seuraus.

Vapaita tallelokeroita Espoossa ja Helsingissä! Ensimmäiset 3kk

12,90 €/kk

Normaalihinta 24,90€/kk

Leppävaara - Vanha Maantie 1 Töölö - Mannerheimintie 114

Soita (09) 512 7298 www.jalonom.fi

Vapaana avara 60 m2 kaksio!

Seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Koti Saga Munkkiniemessä mahdollistaa itsenäisen asumisen ja elämän turvallisessa ympäristössä, jossa apu, palvelut ja hyvä seura ovat lähellä. Tutustu kauniiseen palvelutaloomme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Tilaa esitteet tai varaa yksityinen esittely! puh. 050 463 5365 | www.sagacare.fi sanna.aksentjeff@sagacare.fi Saga Munkkiniemi Dosentintie 12 00330 Helsinki

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kuinka tässä näin kävi Kirkon perheneuvontaan hakeudutaan sekä ihmissuhdepulmien että henkilökohtaisten ongelmien vuoksi. Kaikki solmut eivät aukea, mutta moni kokee saaneensa perheneuvonnasta rohkaisua, työkaluja ja näkökulmia. TEKSTI HANNA ANTILA KUVITUS MARI AARNIO

erheneuvonta oli meille ensimmäinen askel kohti kokonaisempaa elämää. Saimme puolisoni kanssa korvaamatonta apua, vaikka avioliittomme päättyikin. Kumpaakin kohdeltiin tasapuolisesti. – – Perheneuvonnan ansiosta pystyimme sopimaan kaikista asioista esimerkiksi lapsiin liittyen. Vältyimme katkeruudelta ja kostonhalulta. Vuonna 2020 noin 17 000 suomalaista haki apua ihmissuhteisiin kirkon perheneuvonnasta. Palvelu on ilmaista ja avointa kaikille, ja asiakasmäärät ovat olleet kasvussa. Mutta mitä perheneuvonnassa oikeastaan tapahtuu? Kirkko ja kaupunki pyysi lukijoita kertomaan kokemuksiaan kirkon perheneuvonnasta. Vastauksia tuli viitisenkymmentä. Vastaajat olivat iältään 24–76-vuotiaita. Enemmistö heistä oli naisia, mutta myös muutama mies kertoi kokemuksistaan. Suurin osa kokemuksista oli positiivisia, osa negatiivisia ja osa siltä väliltä. Monia perheneuvonta oli auttanut ihmissuhteissa ja antanut niihin perspektiiviä. Osa koki saaneensa rohkaisua vaikeassa tilanteessa. Negatiivisissa kokemuksissa kerrottiin ongelmien vähättelystä, perheneuvojan asettumisesta toisen osapuolen puolelle ja siitä, että perheneuvonta ei ollut auttanut. PARISUHDEKRIISI. Kumppani ilmoitti haluavansa erota. Puhumattomuus. Puolison elämänkriisi, joka johti parisuhdekriisiin. Masennus. Talousvaikeudet. Ongelmat lastenkasvatuksessa. Uskottomuus. Oman elämän vaikeudet ihmissuhteissa ja työpaikalla. Yksihuoltajuuteen liittyvät ongelmat. Väkivalta. Arvostuksen puute. Muun muassa näistä syistä kyselyyn vastanneet kertoivat hakeutuneensa kirkon perheneuvontaan. – Vuorovaikutusongelmat ovat usein se kärki, jolla perheneuvontaan tullaan, mutta kun mennään vähän syvemmälle, taustalla on monimutkaisempia juttuja. On eron pohdintaa, kriisejä, sairastumista, lapseen liittyviä vaikeuksia. Myös esimerkiksi työttömyys tai työpaineet vaikuttavat parisuhteeseen. Joskus taustalla on traumaattisia kokemuksia, jotka nousevat esiin parisuhteessa, kertoo Espoon perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Aku Kaura.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Kauran mukaan viimeisen 10–15 vuoden aikana moniongelmaisten asiakkaiden määrä on kasvanut. Esimerkiksi mielenterveysongelmat nousevat ajoittain esiin. Kaikkia ongelmia perheneuvonnassa ei välttämättä pystytä käsittelemään, mutta alkuun päästään. Jotkut käyvät perheneuvonnassa muutamia kertoja, toiset vuosia. – Jo 10–15 kerralla voidaan päästä jo aika syviinkin juttuihin. Voi sanoa, että perheneuvonnan ykköstavoite on saada asiakas ymmärtämään, mitä hänelle on tapahtunut ja miksi jotkut asiat ovat menneet niin hankaliksi, Kaura sanoo. – Toinen tavoite on toimijuuden tunto eli se, että asiakas alkaa ajatella ja toimia niin, että hän alkaa saada aikaan myönteisiä muutoksia. OLIMME ERONNEET puolisoni kanssa. Ero (tai sen syynä ollut rinnakkaissuhde) tuli minulle yllätyksenä ja halusin eron saman tien. Perheneuvontaan halusin, jotta käsittäisin miksi näin tapahtui. Halusin keskustella asiasta, eikä se onnistunut kahdestaan. Tai ehkä myös halusin pakottaa ex-puolisoni

sanomaan ääneen ja ymmärtämään loukkauksen, jonka hän oli minulle aiheuttanut. Menimme yhdessä puolison kanssa. Kokemus oli ihan ok. Oli ylellistä saada kaksi terapeuttia vain meitä varten, mies ja nainen. Koko ajan jotenkin odotin, että tekisimme paperille joitain tehtäviä, tavoitteita, sopimuksia. Se olisi tehnyt terapiasta konkreettisempaa. Kaikki jäi jotenkin ilmaan. Vastaajista suurin osa oli käynyt perheneuvonnassa kumppanin kanssa, mutta moni oli käynyt myös yksin tai pelkästään yksin. – Kaikenlaiset yhdistelmät ovat mahdollista. Joskus perheneuvojat tekevät töitä työparina, tai toinen tapaa pariskunnan toista osapuolta ja toinen toista. Joskus on tärkeää hoitaa yksilöä ja antaa hänelle tilaa, ja palata sitten taas pariterapiaan, Aku Kaura sanoo. Ei ole harvinaista, että pariskunnan toinen osapuoli tulee ainakin aluksi mukaan vastentahtoisesti. – Perheneuvojan pitää selvittää, missä kohtaa kumpikin on ja onko heidät mahdollista saada samalle aaltopituudelle. Aluksi pyritään luomaan

KUVALÄHDE MUSEOVIRASTO / KANSATIETEEN KUVAKOKOELMA / PEKKA KYYTISEN KOKOELMA

”

Pyrimme välttämään sellaista, että sanoisimme asiakkaille, mikä heillä on vikana. työskentelysuhde, jossa kumpikin tuntee olonsa turvalliseksi. Kauran mukaan ihmisten odotukset perheneuvontaa kohtaan ovat erilaisia, mutta useimmiten realistisia. Yleensä asiakkaat ymmärtävät, että varsinaisen työn tekevät he itse jokapäiväisessä arjessaan. Vaikeassa tilanteessa ihmiset voivat joskus kaivata selkeitä neuvoja tai mielipiteitä vaikkapa sii-

Kirkko kouluttaa omat perheneuvojansa Perhe- ja pariterapiaa tarjoavat monet tahot: seurakunnat, kunnat, Väestöliitto, yksityiset lääkärikeskukset ja yksityiset elinkeinonharjoittajat. Akuutissa tilanteessa apua tarvitsevan asiakkaan voi olla vaikea hahmottaa, kenen puoleen kääntyä. Terapeutti-nimikettä käyttävät hyvin eri tavoin koulutetut avuntarjoajat. Psykologi ja psykoterapeutti taas ovat ammattinimikkeitä, joita saavat käyttää vain tietyn koulutuksen käyneet. Myös kirkon perheneuvonnassa työskentelevillä on monenlaisia taustoja. Pohjakoulutuksena voi olla esimerkiksi teologin, psykologin, kasvatustieteilijän tai psykoterapeutin koulutus ja mahdollisesti myös esimerkiksi seksuaaliterapeutin pätevyys.

Kirkon perheneuvojia kouluttava asiantuntija Anne Anttonen Kirkon koulutuskeskuksesta kertoo, että kirkon perheneuvojien kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi jokaiselle tehdään soveltuvuustestaus. Sen jälkeen työntekijä sitoutuu käymään perheneuvonnan erityiskoulutuksen. Koulutuksen laajuus on 60 opintopistettä ja kesto kolme vuotta. – Uskaltaisin väittää, että koulutuksemme vastaa psykoterapiakoulutusta, Anttonen sanoo. Kirkon perheneuvonnan kysyntä on kasvanut nopeasti. Helsingin seurakunnissa tarpeeseen on vastattu myös kouluttamalla muutamia pappeja ja diakoniatyöntekijöitä osaaikaiseen perheneuvontatyöhön.

tä, kannattaako suhdetta jatkaa. Perheneuvojilta ei saa näin konkreettisia ohjeita, eivätkä he myöskään asetu tuomarin rooliin nimeämään syyllisiä tai syyttömiä. – Pyrimme välttämään sellaista, että sanoisimme asiakkaille, mikä heillä on vikana. Vaikka perheneuvonnassa on tuo neuvonta-sana, kyseessä on terapia, jossa yritämme yhdessä hahmottaa, mistä ongelmissa on kysymys, Kaura toteaa. Lähisuhdeväkivalta tai huoli lasten hyvinvoinnista ovat aina asioita, joihin perheneuvoja voi puuttua, yhteistyössä asiakkaan kanssa. Muunlainen haitallinen käytös taas voidaan ottaa puheeksi ja pohtia asiakkaan kanssa, miten hänen toimintansa vaikuttaa läheisiin ihmisiin. HYVÄ MUUTEN, mutta välillä tuntui, että exä (mies) tunsi itsensä ulkopuoliseksi, kun minä ja neuvojana toiminut nainen ymmärsimme toisiamme paremmin. Perheneuvoja oli vanhempi mies. Hän osasi tuoda hienosti esiin miehelleni sen, mitä ajattelin, ja laittoi mieheni ruotuun. Selitti hänelle hänen vastuitaan jne. Neuvoja osasi hurjan hyvin käsitellä meitä. Aivan kuin isä olisi ohjannut meitä hukassa olevia ihmisiä. Aku Kauran mukaan jotkut asiakkaat toivovat perheneuvojan olevan tiettyä sukupuolta. – Ammattitaidon kannalta sukupuolella on nollamerkitys, mutta asiakkaiden kokemuksissa se voi näyttäytyä merkittävänä asiana. Kun asioita ruvetaan avaamaan, sukupuolen vaikutus usein neutralisoituu. Sellaista taustaoletusta kirkon perheneuvonnassa ei Kauran mielestä ole, että naiset ja miehet olisivat jotenkin oleellisesti erilaisia. Sen sijaan pyritään kunnioittamaan moninaisuutta ja kohtaamaan ihmiset yksilöinä.

Anttosen mukaan taustalla on Helsingin seurakuntayhtymän ja Kirkkohallituksen sopimus, jonka mukaan koulutettavat ovat käyneet läpi soveltuvuustestauksen ja pari- ja perheterapiakoulutuksen menetelmäosuuden. Vastineeksi työnantaja eli seurakunta on sitoutunut antamaan heidän työaikaansa perheneuvonnan tehtäviin 1–2 päivää viikossa. Kirkon tarjoamaa perheneuvontaa ohjaa Perheneuvonnan etiikka, laatu ja määrä -niminen ohjeistus. – Siinä korostetaan herkkyyttä ja sitä, kuinka henkilökohtaisilla alueilla perheneuvonnassa liikutaan. Perheneuvojan pitää ymmärtää vastuunsa, ymmärtää erilaisuutta ja moninaisuutta ja kunnioittaa ihmisen elämäntodellisuutta sellaisena kuin se on, Anttonen sanoo.

– Meillä on päässämme erilaisia kategorioita, jotka tulevat kulttuurista ja kasvatuksesta. Niitä pyrimme myös purkamaan. Miehet ja naiset voivat olla keskenään erilaisia, mutta myös hyvin samanlaisia. He toimivat jossakin tilanteessa jonkin kategorisen roolin mukaan ja toisessa tilanteessa toisen, Kaura pohtii. Jos asiakkaalle syystä tai toisesta tulee tunne, että perheneuvoja asettuu toisen osapuolen puolelle tai ettei yhteistyö toimi, perheneuvojaa voidaan selkiyttävän keskustelun jälkeen vaihtaa. Keskusteluyhteyden on oltava toimiva, ja kaikilla on oltava turvallinen olo. KÄYNNIT SELKEYTTIVÄT eron välttämättömyyttä. – – Perheneuvonta helpotti elämäntilannetta ja jaksamista, kun ei ole riittävästi ystäviä eikä läheisiä, joilta saisi tukea. Omat lapset eivät voi toimia terapeutteina, vaikka heihin on hyvät välit. Parisuhde päättyi joitakin kuukausia perheneuvonnassa käymisen jälkeen, mutta koen, että matka oli kulkemisen arvoinen. Uskon, että yhteinen terapia avasi kummankin silmiä ja saimme rohkeutta tehdä toisiamme kunnioittavan eropäätöksen. Kirkko on perinteisesti mielletty avioliiton puolestapuhujaksi, ja moni avioliitto on myös solmittu kirkollisesti. Perheneuvonnassa taas näkyy, että aina tahtominen ei ole helppoa ja vastoinkäymiset voivat olla kovia. Tähtääkö kirkon perheneuvonta siihen, että yhdessä pysyttäisiin? – Työskentelemme monenlaisten suhteiden kanssa, eikä meidän agendallamme ole, että saamme ihmiset pysymään yhdessä yhteiseen hautapaikkaan asti. Tehtävämme on auttaa saamaan ihmissuhteet mahdollisimman toimiviksi. Jos edessä on ero, pyrimme siihen, että siitä syntyisi mahdollisimman vähän vahinkoa, Aku Kaura sanoo. ■ Kursivoidut kohdat ovat otteita Kirkko ja kaupungin kyselyyn tulleista vastauksista. KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen

lukitsee

KIKE ELOMAA OIKEASTI R ITSEKKÄÄN VERBI E

SILLANPÄÄN ENSIMMÄINEN

MITTAUSLAITTEESSA

jälleen

MILNEN HAHMO

JUKOLASSA

ASIANTUNTIJOITA

OHJANNUT KAZAN

VILJAN TUHO

RUOKAJUOMIA LÄTKÄPETRI

VASIKAN SUUHUN

Ä mai- O

LINDQVIST JUHLA-

SAKSALAINEN LEHTI

AHDISTAA

ANKA

PALAVIA VENEEN OSA

KYYTI- LÄHELTÄ PALVELU HÄMEEN- K

GEORGIAN NAAPURI MÄRKÄÄ LUNTA

TURUN EDUSTALLA

LAULAJA PARKKONEN

VESIHÖYRYÄ

U L

UNE- L R LIAAT

U T

EKSTRAKTEJA

KILPAILU LÄHDÖN JÄLKEEN

VIEKAS

JOSKUS KANKAALLAKIN

TIE- T T TEEL-

KARVAINEN MIES RAAJOJA

SUOMENMAATIAINEN

EI KOKONAAN

A PÄIHTYÄ J

LINEN SELIA TYS A

AJET- S U TAVIA

selus

KUI- I PYYDYS TU

TYTTÖ

LINNAA

KISSANKULMAN RENKI

LÄTKÄMATSEISSA TYNNI

R RIIHIKIN

NYT VANHEMPAINVAPAALLA

-1.

FUTISSEURA TORINOSTA

HIRVITTÄVÄ

DELANY RUOVEDELLÄ

VELJELLINEN

-RAHASTO

LISÄÄNTYÄ

ASEMA

EHDOKKAALLE

LIKI ARIZONAA

"PARHAAT"

SARAS-NUMERO I TAVIA

nio

NAAPURIN MAMMA SUNNUNTAI

kunnossa

VÄLJÄ VAATE

O KIHO K

Meriläinen

KAINOJA

PRONSSIIN SUOJAKSI LUMEN POISTOON

hevosverbi

TOTTELEMATON SIELUKASTA

PARATIISISSA ENSIMMÄISENÄ

URUISSA

KUUN VALOJA E OHJATA ALUS SATAMAAN

läjittäin

RAJAJOKI FILOSOFI HÄIRITSEE K ÖISIN

SANARIS.FI – LAADINTA ERKKI VUOKILA, TOTEUTUS HELI KÄRKKÄINEN

SOP- SAIJA TRUMPIN VARAPRESSA RAANO AARIRJA TELA PENCE

Ristikon ratkaisu löytyy verkosta osoitteesta kirkkojakaupunki.fi/ristikko.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

MARTTA-KAISA VIRTA

Mielipide Taaperot tarvitsevat päiväkerhoja USEAN LAPSEN ÄITI Sirpa Makkonen ehdotti, että kotihoidontuki voitaisiin lopettaa 2–3-vuotiailta ja lisätä tukea 1–2-vuotiaiden perheille, jotta lapsen paras ja kiireetön hoito toteutuu alle 2-vuotiaana (HS 5.2.) Omat lapseni kävivät aikanaan kerhossa muutaman aamupäivätunnin, neljänä päivänä viikossa. Poikani olivat terveitä ja hyvinvoivia aloittaessaan kokopäivähoidon 2-vuotiaana. Seurakunnat ja kunnat voisivat tehdä yhteistyötä juuri pienimpien eli 1–2-vuotiaiden kerhotoiminnan järjestäjänä, jolloin perheet voisivat hoitaa iltapäivisin alle 2-vuotiaitaan kotihoidontuella. Nyt päiväkodeissa on jatkuva pula henkilökunnasta erityisesti suurissa kaupungeissa. Jokainen tietää, että kokopäiväryhmissä ei ole tarpeeksi käsiä 1–2-vuotiaiden hoitoon. Nuoret parit tarvitsevat hyvän vision alle 2-vuotiaan hoidosta: pienimmät, 1–2-vuotiaat käyvät kerhossa kolmena tai neljänä aamupäivänä viikossa, ja samalla kotihoidontuki on riittävän suuri, jotta sillä kaikki perheet elävät.

Reija Tynkkynen äiti ja eläkeläinen

TV7 on vastaus vuosien rukouksiin JORMA HONKANEN (K&k 28.1.) ja Vuosaaren seurakuntaneuvoston kolme jäsentä (K&k 11.2.) arvostelee TV7:n ohjelmasisältöä ja haluaa luterilaisen kirkon pois kyseiseltä kanavalta. Itse olen alusta asti ollut mukana TV7:n toiminnassa ja tehnyt yli 200 Kirkossa keskustellaan -ohjelmaa. Samoin perustin aikoinaan Ristin Tuki ry:n ja annoin sen TV7:n ansiokkaiden perustajien Mirja ja Martti Ojareksen käyttöön. Kristillistä televisiokanavaa rukoiltiin maahamme vuosikymmeniä vastapainoksi maallisille, usein kovin moraalittomille ja uskonnonvastaisillekin kanaville. Kun kristillinen kanava lopulta saatiin, kirkko ei lähtenyt sitä tukemaan, vaan se alkoi yksityisellä rahoituksella. TV7:n ohjelmiin pystyy vaikuttamaan tekemällä itse ohjelmia. Eikä se maksa paljoakaan.

Paikallinen on paras kuntavaaleissa MIKÄ ON EHDOKKAAN tärkein ominaisuus kuntavaaleissa? Julkisuus vai sometus? Asukkaiden asioita ei sometuksella eikä julkisuudella hoideta. Paikallisuus on tärkeintä. Oman asuinalueen ihmiset ja asiat pitää tuntea. Pitää olla läsnä asukkaiden arjessa. Paikallinen ehdokas on puoluekannasta riippumatta paras vaihtoehto. Paikallinen ehdokas tuntee omiin lähikouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin, joukkoliikenteeseen, senioreiden palveluihin ja terveyspalveluihin liittyvät asiat. Juuri näistä asioista kaupunginvaltuusto päättää. Jumalanpalvelusta olen kaivannut TV7:n kanavalle jo vuosikausia, ja lopulta Vuosaaren seurakunta sen rohkeasti toteutti. Siitä olen ikikiitollinen. Erkki O Auranen pastori, Espoo

Milloin eläkeläiskerhot avataan? OLEN TÄNÄÄN hyvällä tuulella, sillä olen saanut koronarokotteen. Mutta muuttuuko nykyinen lattea elämäni tästä miksikään, vaikka yhä useampi ikäihminen tulee saamaan rokotteen lähiaikoina? Huhtikuussa suuri osa meistä vanhoista alkaa olla rokotettu. Haluaisin tietää, onko kirkolla mitään suunnitelmaa siitä, milloin seurakuntien eläkeläiskerhot voisivat aloittaa toimintansa. Itse kaipaan erityisesti Kallion seurakunnan Salonki-kuoron har-

Paikallinen ehdokas on motivoitunut parantamaan oman asuinalueensa palveluita. Toisella puolella kaupunkia asuva julkisuuden henkilö, ministeri tai somettaja ei tule auttamaan silloin, kun apua tarvitaan. Helsingissä suurin osa kaupunginvaltuutetuista asuu keskustassa, mutta asukkaista suurin osa asuu lähiöissä. Nyt on aika saada lähiöiden ihmisten ääni kuulumaan valtuustossa.

Antti Vuorela diplomiinsinööri Tapanila, Helsinki

joituksia. Kuoroon kyllä kuuluu pari ”alaikäistä”, mutta – jos välttämätöntä – mukaan tulo voidaan evätä heiltä.

Marjatta Nurminen Helsinki

Ovatko eläimet tietoisia? OLISIN TOIVONUT, että keskustelu eläinten oikeuksista olisi päättynyt piispojen viisaaseen kannanottoon ja pastori Kuulan tarkennuksiin. En voi kuitenkaan olla kommentoimatta ympäristötieteilijä Daniel Elkaman lausumaa siitä, että eläimet olisivat Kuulan väittämän mukaan tietoisia olentoja (K&k 11.2.). Jos hän tarkoitti tällä määritelmällä sitä, että eläimillä on ihmistä vastaava tietoisuus itsestään ja jopa järki ja omatunto, olemme todella syvillä vesillä. Toivon näiden

määrittelijöiden tarkentavan lausumaansa.

Jukka Uosukainen Espoo

Sataprosenttisesti ihminen ja Jumala KIRKKO JA KAUPUNGISSA oli artikkeli retriiteistä (K&k 11.2.). Siinä Tarja Korpela mainitsi, että kristinusko on jo lähtökohdiltaan kehopositiivinen uskonto. Kristinusko ei kuitenkaan ole uskonto, vaan usko. Uskonnoissa ihminen tekee omia ”tikapuitaan” taivaaseen. Kristinuskossa nimenomaan, niin kuin jutussakin mainittiin, Jumala tulee ihmiseksi. Jeesus oli sataprosenttisesti ihminen ja sataprosenttisesti Jumala, yhtaikaa. Usko ymmärtää tämän, järjeltä se jää pimentoon.

Johanna Korhonen työtön Hakunilasta

Palstalla julkaistaan korkeintaan 1 300 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi ja lähetä myös yhteystietosi. Nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeus tapauksissa. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi | www.kirkkojakaupunki.fi | Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

MAALISTI PALVELEMME POTILAITA NOR

Hammaslääkärikeskus Hämeentie 60, avoinna ma-pe 8-20, la 11-15, www.eurohammas.fi Katuatasossa, helppo pyörätuolille. Aivan bussi-, ratikka, metropysäkkien vieressä

Saat ystävällistä ja asiantuntevaa Hammashammaslääkäripalvelua. lääkäri KAUNIS HYMY VALLOITTAA Ada Tikka • Hammaskiven ja alk. 49 € värjäytymien poisto, aika 20min. fluoraus, puhdistus • Hammastarkastus 25 € • Hammasvalkaisu 99 € • Purentakisko 190 € • Näkymätön alk. 2500 € oikomishoito

T A K U U T Y Ö

p. 09-7262266 p. 09-1461460

HAMMASTEKNIKKO

24 h

Proteesit kuin omat hampaat. Parhailla materiaaleilla ja ammattitaidolla. ERIKOISHAMMASTEKNIKOT HINNAT TÄSSÄ KUUSSA: Ylä- tai alaleuan kokoproteesi Ylä- ja alaleuan kokoproteesi Ylä- tai alaleuan kokoproteesin pohjaus odottaessa Korjaukset alk. • Ilmainen proteesien tarkistus

Muut palvelut: Keinojuurihammas • Kirurgia • Hammaskoru

390 € 790 € 110 € 95 €

ALLA 24H NORMAALIHINN € PROTEESI VALMIS oproteesi norm. 550 Ylä- tai alaleuan kok

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki Helsingink. 9, Hki, p. (09) 716 151

HAMMASPROTEESIT ERIKOISHAMMASTEKNIKOLTA Hannele Lindholm Käenkuja 4, katutaso, Helsinki p. 09 710 533 / 050 470 5278

Hammasproteesien valmistus ja huolto

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa

Erikoishammasteknikko, alan ammattilainen.

Mediamyynti Kotimaa Oy

• Maksuton tarkastus

• EHT Juha-Pekka Marjoranta

P. 044 5566010

• EHT Sirkka Müller

P. 040 1574560

Mannerheimintie 65, 00250 HKI Retkeilijänkatu 7 B, 00980 HKI

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

Lakipalveluja TURVAA LÄHEISESI ASIANTUNTEVASTI Perhe ja Perintö J. Pakarinen Oy Korkeavuorenkatu 17 A 1 puh. (09) 622 5930 Testamentti 299, avioehto 355, edunvalvontavaltakirja 295, perukirjat, perinnönjaot, ositukset. https://perhejaperinto.fi

Perunkirjoitukset, kiinteä palkkio 495 € Myös perinnönjaot, testamentit, kauppa- ja lahjakirjat, edunvalvontavaltuutukset www.perunkirjoitusarffman.fi p. 050 464 2930

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

TÖÖLÖN HAUTAUSTOIMISTO perunkirjoitukset

09 628 398 Mechelininkatu 32 www.seurakuntapalvelu.fi

HAUTAKIVET

kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 040 635 3800 www.bremerinhautakivi.fi

ASIANAJOTOIMISTO KIRSI UKKONEN

Kiviportintie 6, 00950 Helsinki Kirsi Ukkonen p. 040 552 0818 kirsi@ukkonen.com Ida Tamm p. 044 240 7227 ida.tamm@ukkonen.com www.ukkonen.com

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com Espoonaukio 7, 02770 Espoo p. 09 465 650

Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17, la 10-14 tai sop.muk.

BREMERIN KIVI

Siivouspalveluja Testamentit, perukirjat, perintöasiat ym.

hautakivityöt

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kotisiivoukset luotettavasti. Myös seniorisiivoukset. MM Siivouspalvelut Oy puh. 045 638 5774 Kotisiivousta ja ikkunanpesua Lähihoitaja Merja Rouvali 045-8520244 Ikkunanpesut ammattitaidolla, myös hankalat, PetriPosti Oy, www.petriposti.com 050 500 3090 Kotipalvelua 27-vuoden kokemuksella. Asiakkaan tarpeen toiveiden mukaisesti.

Pia Matalalampi 050 431 5536

Rakennusala Suoritamme kaikki huoneisto- ja kiinteistöremontit. Sisä- ja ulkomaalaustyöt 30 vuoden kokemuksella. Ilmainen tarjous! P. 0400 819 483 JOKERI REMONTIT OY JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. Ulos kestopuuterassit + aidat. P. 040 189 5682, myös iltaisin ja vkl. Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

Huoneistoremontit edullisesti. 20v. kokemus. Ilmainen kirjallinen tarjous. Rak.korj. Laasonen p. 0400 674 739

Kiinteistönvälitystä

Palveluja tarjotaan

Myymässä vai vuokraamassa? Kun siirryt sanoista tekoihin – valitse se, joka myy eniten Jonna Kaikkonen Vuokraus, KiAT, VuT, ins. 0400 775 570 jonna. kaikkonen@ kiinteistomaailma.fi

Markku Kilpeläinen Yrittäjä, LKV 040 715 7150 markku. kilpelainen@ kiinteistomaailma.fi

Kiinteistömaailma Oulunkylä Siltavoudintie 4, 00640 Helsinki

Ammattitaitoista ja ripeää asuntokauppaa

MIES AUTTAA KOTONA JA ULKONA Siivous, taulut, ostokset, TV, puhelin, tietokone -neuvot. Pyörätuolilla ulos ja kahvilaan, asioiden hoito, tueksi mukaan 10 v. kokemus ja suosituksia KOTIAPUMIES TONTTU 044-2794646

Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 40 € + 24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia Katja Huisman

Kristiina Horsma

044 266 3263

044 089 9111

040 725 0555

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV petri.koivuniemi@remax.fi

Kiinteistönvälittäjä LKV, LVV katja.huisman@remax.fi

Nordenskiöldinkatu 3 A, 00250 Helsinki 050 559 7321 l loiste@remax.fi

Yrittäjä LKV, LVV

kristiina.horsma@remax.fi Tutustu meihin Instagramissa ja Facebookissa

Tilaisuuksia HERÄNNÄISSEURAT

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261

Petri Koivuniemi

Ostetaan

YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 40 €+24% alv./tunti/hlö ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi

OSTETAAN KUOLINPESÄT,

muutot tyhjennyksineen, vintit, kellarit, loppusiiv. sop. muk. 30v. kokemus. Erikseen kaappeihin unoht. astiat ym.

044-9268476, ONNI.

Kaikenlaiset kuljetukset ja tyhjennykset alk. 20 €/tunti P. 050 926 6203 Kuolinpesät, yms. tyhjennykset. Tiedustelut Petteri Laine p. 0400 821805

www. esajavesaostaa.com

Myymässä tai vuokraamassa asuntoa?

Ostetaan kirjoja, kokoelmia ja kuolinpesiä. Myydessäsi ota yhteyttä luotettavaan, akateemiseen yhtiöön. MENEC 040 635 1000 www.menec.fi

Ostetaan asuntoja OSTETAAN ASUNTO/RIVITALO Luotettavasti suoraan omistajalta tai kuolinpesältä. Hyvä- tai huonokuntoinen. Ei välityskuluja. 050 343 9210 Elmer Halutaan ostaa omaksi kodiksi 1h+k - 3h+k Etelä-Helsingin alueelta. Puh. 040 517 2604 Jaana

ti 2.3. klo 18 verkkoseurat, www.facebook.com/herattaja. su 7.3. klo 17 ”Kuinkas luet? Millaisia eväitä Raamatusta kestä vämpään elämään?” Jari Visto Seuratuvan illassa. www.facebook. com/herattaja. n. klo 18 Seura tupayhdistyksen vuosikok., ilm. puheenjohtaja@seuratupa.fi. TARKISTA ajantasaiset tiedot oman seurakunnan ilmoituksista ja/ tai www.h-y.fi/tapahtumakalenteri. LAHJOITA: POP FI29 4747 0010 0394 77, MobilePay 55385 kvtyö.

ESIRUKOUSILTA ti 9.3 klo 19 Munkkiniemen kirkossa Tiilipolku 6. Petrus församling Ronny Thylin, Bengt Lassus, Matias Sandell. Lastenkaitsenta. Ovet avataan klo 18.30. Esirukousaiheet esirukousillan yhteydessä tai puh. (09) 23407171 ma klo 14.30–16.30, ke klo 18-20 tai kirjallisena: pray.petrus@evl.fi tai os. Petrus församling, Metsäpurontie 15, 00630 Helsinki. Joka toinen viikko. Lähetys: www. facebook.com/petrusforsamling

Ostetaan Oulunkylästä/lähialueet kerrostalokolmio (60 - 80 m²) Sami & Ella / 040 544 3856

Ostetaan tontteja Ostetaan tontti 120-150 m2 hirsitalolle. Olisiko sinulla lohkottavaa? Toivealueita ovat Ilola/Asola/ lähialueet. Ota yhteyttä! 044 531 6727/Henna

Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

Kuolin ilmoitukset ja kiitokset seurakunta lehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin LISBETH SARKKINEN ilmoitusmyynti@kotimaa.fi p. 040 750 5508

Markku Rautanen YKV, LKV

[A] LKV M. Rautanen Oy www.mrautanen.com

Hyvä kuntavaaliehdokas. Julkaisemalla ilmoituksesi Kirkko ja kaupunki -lehdessä, tavoitat oman kuntasi äänestäjät. Kuntavaalien alla aikataulusta joustetaan vaali-ilmoittelun osalta (25.3. ilmestyvä lehti) siten, että painovalmiit pdf-aineistot perjantaina 19.3.2021 kello 10 mennessä. Tilavaraus viimeistään 12.3.

Ole yhteydessä mediamyyntiin: Pirjo Teva p. 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen p. 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi

Kotimaa Oy on etenkin seurakuntia ja kuluttajia palveleva media- ja monialayhtiö. Se kustantaa Kotimaa- ja Askel-lehtiä ja verkkopalvelu kotimaa.fi:tä. Kotimaa-lehdellä on 75 000 ja Askel-lehdellä 78 000 lukijaa. Kotimaa tuottaa lisäksi monipuolisia viestintäpalveluja kuten lehtien taittoa ja ilmoitusmyynti- ja -valmistuspalveluja. Kotimaa Oy:n toimipaikka sijaitsee Porkkalankadulla Helsingissä. Kotimaa täytti viime vuonna yrityksenä 115 vuotta.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

Harras hetki

Ripsa KoskinenPapunen, 53, on Helsingissä asuva MTV Uutisten pitkäaikainen uutisankkuri. Hän on kouluttautunut myös personal traineriksi ja hyvinvointivalmentajaksi. Koskinen-Papusen ensimmäinen kirja, Ripsaus parempaa elämää, ilmestyi Tammen kustantamana tammikuussa. Kirja sisältää yksinkertaisia vinkkejä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Moni pulma selviää lenkin aikana Ripsa Koskinen-Papunen on huomannut, että juoksulenkki talvisessa luonnossa kirkastaa ajattelua.

Talvella Koskinen Papunen saattaa harrastaa liikuntaa jopa 15 pakkasasteessa. Silloin on tärkeää, että päällä on mukavat ja sopivan lämpimät vaatteet ja liukkaalla kelillä jalassa nastalenkkarit.

TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA ESKO JÄMSÄ

LENKKEILY EI OLE Ripsa Koskinen-Papuselle suoritus vaan arjen koitoksista palauttava harrastus. Varsinkin juostessa kehossa vapautuu mielihyvähormoneja, endorfiineja, joiden tuomaan hyvään oloon hän on jäänyt koukkuun. Lenkiltä palatessaan hän on energisempi kuin lähtiessään ja jaksaa taas paremmin. Koskinen-Papunen on huomannut, että lenkkeily myös kirkastaa ajattelua. Moni pulma on ratkennut lenkin aikana. Tutkimustenkin mukaan liikkuminen tekee hyvää aivoille ja muistille. Koskinen-Papunen lenkkeilee enimmäkseen yksin. Hänelle on tärkeää saada olla rauhassa omien ajatustensa kanssa. Puolison tai ystävän kävelyseuralla on toisenlainen virkistävä vaikutus. Korona-aikana hän on sopinut ystäviensä kanssa kävelytreffejä, joilla seurustellaan puhelimitse.

utisankkuri Ripsa KoskinenPapunen lähtee juoksu- tai kävelylenkille 3–4 kertaa viikossa. Lenkkeilyssä on hänestä se hyvä puoli, että sitä voi harrastaa ilman tarkkaa aikataulua. Hänelle paras aika lenkkeilyyn on aamulla tai päivällä. Koskinen-Papunen juoksee tai kävelee useimmiten merenrantoja pitkin. Hän nauttii siitä, kun näkee kauas ja voi seurata vuodenaikojen vaihtelua. Liikkeelle lähtiessään hän ei aina tiedä, onko edessä juoksu- vai kävelylenkki. Alussa pitää kuulostella, mitä keho sillä hetkellä tarvitsee. Myös matkan pituus vaihtelee kehon tuntemusten mukaan.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

SAUNASSA KÄYNNIN liittäminen lenkkeilyyn on Ripsa Koskinen-Papusen mielestä mitä mahtavin yhdistelmä. Saunominen myös tunnetusti vähentää stressiä ja lisää vastustuskykyä. Hänestä parasta saunominen on kesämökillä.

”

Lenkkeily ei ole suoritus vaan arjen koitoksista palauttava hetki. Useimmiten Koskinen-Papunen saunoo miehensä kanssa, mutta välillä myös ystäväporukalla. Saunan lauteilla saatetaan käydä hyvinkin antoisia ja syvällisiä keskusteluja. Koskinen-Papusesta on ylipäätään rentouttavaa viettää aikaa perheen ja ystävien seurassa. Läheiset ihmissuhteet ovat hänelle kaiken perusta, ja ne lisäävät hyvinvointia ja onnellisuutta. ■

Hyvää pyhää

28.2.

Tänään on 2. paastonajan sunnuntai. Päivän evankeliumissa (Luuk. 7:36–50) kerrotaan Jeesuksen, fariseuksen ja syntisen naisen kohtaamisesta.

Kalevalan päivä ENNEN MUINOIN SUOMALAISET lauloivat ulkomuistista sukupolvelta toiselle siirtyneitä runoja. Kielentutkija ja lääkäri Elias Lönnrot kierteli 1800-luvulla Suomessa ja Venäjän puolellakin Karjalassa kuuntelemassa runojen laulajia ja kirjoitti sanat muistiin. Kansalliseepoksemme Kalevala juontaa juurensa näihin runonkeruumatkoihin. Ensimmäisen Kalevalan esipuheen Lönnrot päiväsi 28.2.1835. Siksi kansalliseepostamme juhlitaan helmikuun viimeisenä päivänä.

NINA RIUTTA

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Katso toista ihmistä pintaa syvemmälle

uokittelemme mielessämme toiset ihmiset nopeasti ensinäkemältä: ulkonäön, ennakkokäsitystemme ja mielipiteittemme perusteella. Hyväksymme heidät, jos he sopivat normeihimme ja odotuksiimme. Tai siihen, mitä muut ajattelevat. Päivän evankeliumissa Jeesus on kylässä Simon-nimisen fariseuksen luona. Yllättäen paikalle tulee nainen, joka kastelee kyynelillään Jeesuksen jalat ja voitelee ne öljyllä. Sen nähdessään fariseus miettii mielessään, että Jeesuksen pitäisi kyllä tietää, millainen nainen häntä parhaillaan koskettaa – syntinen. Fariseuksille olivat tärkeitä lain ja puhtaussääntöjen tarkka noudattaminen.

Jeesus ei kuitenkaan lähde tuolle tielle. Hän toimii toisin. Hän ei piittaa puheista. Hän katsoo pintaa syvemmälle. Samaan hän haastaa myös meitä kohdatessamme toinen toisemme: Tunnetko sinä hänet todella? Näetkö sinä hänet? Katso häntä! Kuuntele häntä! Vietä aikaa hänen kanssaan. Anna hänelle mahdollisuus. Jeesus ei mieti hetkeäkään hänen luokseen tulleen naisen tarkoitusperiä. Ei hänen tarvitse. Naisen usko, rakkaus ja katumus näkyvät siinä, miten hän toimii. Kun Jeesus sanoo naiselle ”sinun syntisi on annettu anteeksi”, se on vahvistus sille, minkä hän jo näkee. Samalla se on vetoomus meille, että me myös antaisimme toisillemme anteeksi.

Eliaksen rukous Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot oli myös virsirunoilija. Aloita päiväsi hänen virtensä 542 sanoin: ”Taas annoit aamun koittaa, yön synkän hälvetä, auringon valon voittaa ja päivän seljetä. Suo, että tielläsi myös tänään vaeltaisin ja aina noudattaisin, oi Herra, mieltäsi.”

LAURI MAARALA KIRKKO JA KAUPUNKI – 4/2021

”

Kaikki me mokataan. Kun on oppinut olemaan itselleen armollinen, osaa olla armollinen myös muita kohtaan. KOLMEN LAPSEN ISÄ ARIEL NEULANIEMI S. 10

Ei kotiintuloaikoja Niille, jotka liikkuvat omien aikataulujensa mukaan. 70 vuotta täyttäneille 30 vrk kausilippu -45 %.

hsl.fi/seniorilippu

25.2.2021 kirkkojakaupunki.fi

. s u d h a d u u , h a o t s s s o r No e m u n a k o Ei j kai

Pääotsikko Ärsyttävä, ärsyttävämpi, äiti

Korona rajoitukset iskivät nuorten elämään s. 4

Kestävä ja 3 pikkuotsikkoa. Max n. 80 korjattava vaate merkkiä /kpl ja loppuun on hyväksi myös samaan sivunumerotieto vesistöille putkeen s. s. 48

Kun teini hermostuu, syy voi olla pikemminkin iässä kuin vanhemmassa s. 2

Kamalat äidit psyykkaa

Elämään murrosikäisen kanssa saa tukea suljetuista ryhmistä sekä nimimerkkien takana käytävistä ryhmächateista. TEKSTI PIHLA TIIHONEN KUVITUS ANSSI RAUHALA

itä tehdä, kun teini kisaa kalleimmasta outfitista? Ketään muuta ei teinin mukaan käsketä kympiksi kotiin, pitääkö paikkansa? Huudetaanko muille vanhemmille välillä pelkästä katseesta, että älä tuijota? Elämään murrosikäisen kanssa saa tukea Kamalat äidit -ryhmistä, joita järjestetään ympäri pääkaupunkiseutua. Teinien äideille suunnatut ryhmät ovat suljettuja, luottamuksellisia ja maksuttomia.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2021

Vertaistukea on viikoittain tarjolla myös Tukinetin ryhmächatissa, johon ei tarvitse ilmoittautua. Tikkurilan seurakunnan vastaava nuorisotyönohjaaja Sirpa Rosenberg kokoaa parhaillaan uutta ryhmää. Kun edellinen päättyi, sen jäsenet halusivat jatkaa yhteydenpitoaan WhatsApp-ryhmässä. – Äidit tekivät ryhmästä ihanan. Jos joku oli huutanut teinilleen ja tunsi olonsa epäonnistuneeksi, muut lohduttivat. Kyllä paha mieli saa näkyä. Välejä voi sovitella, kun tunteet ovat tyyntyneet.

Rosenberg ilahtui äitien keskinäisestä tsemppaamisesta, jossa ei kritisoitu toisia. Teinidraamaa ja kiihkoa pursuavien kokemusten jakaminen myös nauratti. – Hormonikuohuissa elävän teinin aivojen käsittelykyky on rajallinen. Välillä on hyvä muistuttaa itseään, että teinin ärsyyntyminen johtuu tämän iästä eikä vanhemmasta. Tikkurilan edelliset Kamalat äidit olivat yläastelaisten vanhempia, mutta Rosenberg muistuttaa, että teinipiirteet näkyvät jo joillakin 11–12-vuotiailla. PÄÄLLIKKÖTEHTÄVISSÄ työskentelevän Leenan (nimi muutettu), hänen miehensä ja 15-vuotiaan tyttärensä omakotitalossa hengaa usein joukko lapsen kavereita. Vanhemmat toivottavat heidät tervetulleiksi

ja paistavat koko porukalle pizzaa. Mies kuskaa teinejä usein iltamyöhällä kotiin.

”

Hormonikuohuissa elävän teinin aivojen käsittely kyky on rajallinen. SIRPA ROSENBERG

Kerran Leena palasi menoiltaan aiemmin kuin oli ilmoittanut. Koti oli perjantaina iltaseitsemältä täynnä nuoria, joukossa monta tuntematonta ja usealla lonkeropullo kädessä.

vat toisiaan

– Nuoret säikähtivät, että kerron heistä vanhemmille, ja lipesivät pai kalta. Tyttö pelästyi, että nyt var maan luulet minunkin juovan. Vas tasin, että muistan kyllä, millaista oli olla nuori. Toivottavasti kaverisi uskaltavat tulla meille edelleen, sillä teidän on parempi olla jossain, mis sä on joku vanhempi lähellä. Kukaan nuori ei ollut hervotto massa kännissä, ja Leena päätti, et tei soittele bileistä muille vanhem mille. Samat nuoret vierailevat heil lä edelleen, kun vanhemmat ovat kotona. – Tunnen mielelläni ihmiset, joi den kanssa tytär viettää aikaa. Eniten Leena on vääntänyt tyt tärensä kanssa kännykänkäytöstä. Enää tytär ei jätä puhelintaan yöksi keittiöön vaan vetäytyy illalla huo neeseensa sen kanssa.

Kuulumisia vaihdetaan usein au tossa. Leenan tytär harrastaa kilpa urheilua neljästi viikossa, ja häntä kuskataan treeneihin, kouluun ja ka vereille. Lapsen varttuminen on tuo nut suhteeseen uutta kaveruutta. – Välillä hulluttelemme TikTokin edessä. Teimme kerran tanssi videonkin yhdessä. Oli hauskaa! Leena kävi viime syksynä Kama lat äidit ryhmässä, mikä oli hänel le silmiä avaava kokemus. Ryhmäs sä oli myös sosiaalihuollon asiakkai na olevien perheiden äitejä. – Opin esimerkiksi, miten lapsi voi ostaa huumeita kännykällä Tor verkon kautta. Vertaistukiryhmä sopii myös kaltaiselleni äidille, jo ka saattaa nähdä maailman turhan pumpulisena. Leena piti siitä, että ryhmässä oli vain naisia.

– Seurakunnat voisivat tarjota vertaistukiryhmää kaikille ripari ikäisten vanhemmille. Isille sopisi oma ryhmä. KAMALIA ÄITEJÄ Helsingin Itäkes kuksessa ohjaava Nadia El-Radhi yllättyi, kuinka nopeasti ryhmäläi set alkoivat luottaa toisiinsa ja jutel la vaikeistakin asioista. – Puhumisen tarve on ilmiselvä. Missä teinien äidit pääsevät puhu maan toistensa kanssa, kun he eivät enää ole leikkipuistossa, hiekkalaati kolla tai muskarissa samaan aikaan? Kamalat äidit ryhmissä käsitellään usein esimerkiksi kotiintuloaikoja, päihteitä, ruutuaikaa ja äitien omia nuoruusmuistoja. Nuorten naisten kristillisen yhdistyksen eli NNKY:n kehittämä toiminta on uskonnollises ti ja poliittisesti sitoutumatonta. ■

Mukaan pääsee joka viikko Kamalat äidit -chatti järjestetään tiistaisin klo 18.30–20. Mukaan pääsee Facebookin Kamalat äidit -sivuilta sekä Tukinetistä. Tikkurilan Kamalat äidit -vertaisryhmä kokoontuu torstaisin 4.3.–20.5. klo 18–19.30 Tikkurilan kirkossa, Asematie 12 A. Turvavälejä noudatetaan, ja myös Teamsissa voi osallistua. Osallistujilta toivotaan sitoutumista ryhmään. Ilmoittautumiset 4.3. mennessä sari.hartikka@evl.fi tai p. 050 434 5539.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2021

Nyt lisää aikuisia nuorten pariin Nuorten aggressiivisuus ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt. Seurakuntien erityisnuorisotyöntekijät kuuluttavat läsnäolon tärkeyttä.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVAT JANI LAUKKANEN

antaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen järjesti helmikuussa tiedotustilaisuuden, jossa kerrottiin lasten ja nuorten ongelmista korona-aikana. Korona-aika ja rajoitukset näkyvät nuorten elämässä monella tavalla. Väkivalta kouluissa ja häiriökäyttäytyminen kaduilla on lisääntynyt, tappeluita kuvataan nettiin, teräaseita takavarikoidaan kouluissa. Kun nuorisotiloihin ja harrastuksiin ei pääse, nuoret kokoontuvat kauppakeskuksiin, ja siellä liikkuu myös alakouluikäisiä. Päihteiden käyttö kasvaa, yksinäisyys, ahdistus ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Oppimisvaikeudet korostuvat, koulupudokkaita tulee lisää ja syrjäytymisen riski kasvaa. Eriarvoistuminen korostuu, sillä nuorista osa menestyy etäopetuksessa, osa ei. MONISSA PERHEISSÄ voidaan nyt huonosti. Työttömyysluvut ovat korkeat, ja toimeentulotukea tarvitsee entistä useampi. Tämä heijastuu nuoriin. Kaupunki pyrkii tarttumaan asi-

oihin monin tavoin: koulukuraattori- ja psykologitapaamisia on lisätty, ja nuorisotyön jalkautuvat kohtaamiset ovat nelinkertaistuneet. Ritva Viljasen mukaan on olennaista tajuta, että kaikki seuraukset eivät näy vielä, vaan tukea tarvitaan pitkään. Vantaan seurakuntien erityisnuorisotyönohjaajille Viljasen esiin nostamat asiat ovat tuttuja. He kohtaavat niitä päivittäisessä työssään, vaikka Korson Satu Mukala muistuttaa, että osa nuorista on selvinnyt koronarajoituksista ihan hyvin. – Jo ennen koronaa oli jonkin verran nuoria, jotka olivat valmiiksi eristäytyneitä yhteiskunnasta. He olivat kotona ilman kavereita ja verkostoja. Usein ainoa asia, joka piti edes jonkinlaista rytmiä yllä elämässä, oli kontakti kouluun, sanoo Sanna Tirkkonen Rekolasta. MARIKA PASANEN Vantaankoskelta lisää, että kun on paljon nuoria, joihin ei ole yhteyttä, ei kukaan voi tietää, miten vaikeaksi tilanne myöhemmin muotoutuu. Mukala toteaa, että varsinkin toisen asteen opintonsa keskeyttäneistä pitäisi saada koppi pian. Nuorten lisääntynyt aggressiivi-

ESKO JÄMSÄ

Vantaan seurakuntayhtymä rakennuttaa Tikkurilan kirkkokortteliin uusia vuokra-asuntoja.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2021

”

KUN NUORILTA KYSYY KUULUMISIA, MONI KERTOO YLLÄTTÄVÄN AVOIMESTI ASIOISTAAN.

ERITYISNUORISOTYÖNOHJAAJA SANNA TIRKKONEN

Rekolan seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maarit Kettunen ja erityisnuorisotyönohjaaja Sanna ulkona nuorten tavoitettavissa.

Kirkkokortteliin 61 asuntoa Samalla, kun Vantaan seurakuntayhtymä rakennutti Tikkurilaan uuden kirkon, kirkkorakennusta ympäröivä kirkkokortteli myllättiin. Seurakuntayhtymä rakennutti kortteliin myös vuokra-asuntoja, joihin pääsee muuttamaan huhtikuussa. Vehkapolulla sijaitsevassa uudessa asuinrakennuksessa on 61 vuokra-asuntoa, joista 42 on yksiöitä, 15 kaksioita, kolme kolmioita ja yksi neljän huoneen asunto.

Vantaan seurakuntayhtymällä on ennestään yli 200 vuokraasuntoa. Kiinteistöjohtaja Timo Kraufvelin mukaan vuokraasuinnoista saatavien tulojen merkitys kasvaa koko ajan. – Tavoitteenamme on, että vuokra-asunnoista saatavilla tuloilla korvataan kirkollisverotulojen pienenemistä, Kraufvelin kertoo. Kirkkokorttelin rakennuttamisen yhteydessä Vantaan seurakuntayhtymä myi osan kortteliin kuuluvista tonteista. Seurakuntayhtymän uudet vuokra-asunnot rakennettiin yhtymän omalle tontille.

Asuntoihin voi hakea osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ kotitikkurilasta.

Apua saa nyt keskitetysti Hautajaisvaraukset keskitetään Vantaalla 2.3. alkaen yhteen paikkaan eli seurakuntien hautausmaan toimistoon. Kun koronapandemia hellittää, siellä voi myös asioida. Tällä hetkellä varauksia hoidetaan puhelimitse tai verkkopalvelun kautta. Aikaisemmin hautajaisten varaukset on tehty vainajan ko-

Vantaan kaupungin nuorisotyöntekijät Miika Pasanen ja Tomas Linblom Tikkurilan asemalla. Jalkautuvan nuorisotyön kohtaamiset ovat joulukuuhun verrattuna moninkertaistuneet Vantaalla.

suus ja häiriökäyttäytyminen ovat fakta. Sanna Tirkkonen toimii kokoonkutsujana kaupungin, poliisin, seurakunnan ja järjestöjen nuorisotyötä kokoavassa Korso-Koivukylän alueverkostossa, jossa on mietitty, miten asiaan tartutaan. – Tilanne kärjistyy vielä, ellei siihen puututa. Varmaan tähän vaikuttavat mielekkään tekemisen puute, jatkuvan koronauutisoinnin ja maailmantilanteen aiheuttama pelko sekä turhautuminen siihen, että monet nuoren elämään kuuluvat asiat ovat pois suljettuja, Tirkkonen pohtii.

Tirkkonen ovat sopineet Havukosken koulun kanssa, että he ovat tiettyinä välitunteina

tiseurakunnasta. Vantaalla on seitsemän seurakuntaa, joten keskittäminen yksinkertaistaa palvelua. Toki edelleen voi asioida myös omassa seurakunnassa, mutta helpommin asia hoituu yhteisestä numerosta. – Tämä on iso ja omaisten kannalta tärkeä muutos, joka helpottaa asioiden hoitamista suruaikana. Kaikki hautajaisiin liittyvät seurakunnan asiat hoituvat nyt keskitetysti yhdestä paikasta. Joko puhelimesta tai verkkopalvelusta voi varata siunaustilaisuuden paikan, papin, kanttorin ja muistotilaisuu-

den paikan, jos se on jokin Vantaan seurakuntien tila. Arkku ja kuljetukset varataan yksityisestä hautaustoimistosta ja pitopalvelu sieltä tai yrittäjältä, kuten ennenkin, hautaustoimen päällikkö Minna Aho kertoo. Ahon mukaan kirkkoherranvirastoilla on erilaisia aukioloaikoja. Helsingin pitäjän kirkon hautausmaan toimisto on auki arkisin aina kello 9–15. Hautausmaan toimiston puhelinnumero on 09 830 6220. Verkkovarauspalvelu toimii osoitteessa: asiointi.vantaanseurakunnat.fi.

NUORUUTEEN KUULUU isossa joukossa yhteen kokoontuminen. Kun nuorisotilat ovat olleet kiinni, vaihtoehdoiksi ovat jääneet kauppakeskukset. – Nuoret tapaavat siellä, missä on lämmintä ja voi ladata kännykkää, Marika Pasanen sanoo. Tilanne vaatii erityisnuorisotyönohjaajien mielestä sitä, että nuorten pariin tulee lisää aikuisia. Jalkautuvaa työtä onkin lisätty. – Jalkautuvan työn koordinoiminen ja kohdentaminen oikeisiin paikkoihin on haastavaa, sillä liikkeellä on niin monia eri tahojen edustajia. Jos jalkautujia on jossain

Korona laski kävijämääriä Rippikoulun kävi vuonna 2020 Suomessa yhteensä 46 818 henkeä. Rippikoulun kävijämäärä laski vuodesta 2019, jolloin rippikoulun kävi 49 831 henkeä. Kirkkoon kuuluvista 15-vuotiaista nuorista rippikoulun kävi viime vuonna 88 prosenttia ja edellisvuonna 92 prosenttia. – Koronapandemian vaikutukset näkyvät siinä, miten nuoret osallistuivat rippikouluihin. Leirin peruunnuttua tai ajankohdan muututtua osa nuoris-

kauppakeskuksessa useita, nuoret eivät jaksa jutella kaikkien kanssa, Pasanen sanoo. SEURAKUNNAT PYRKIVÄT koronarajoituksista huolimatta pitämään yhteyttä toimintansa piirissä oleviin nuoriin. Heistäkin huomaa väsymisen pandemiaan ja siihen, että suurin osa kontakteista tapahtuu verkon välityksellä. Kun ei pystytä tapaamaan kasvokkain, osa jää pois. Nuorisotyöntekijät tarjoavat nuorille myös henkilökohtaisia tapaamisia. Ne voivat helpommin onnistua turvallisesti. – Olemme Rekolassa sopineet koulujen kanssa siitä, että seurakunnan nuorisotyö päivystää ulkona tiettyinä välitunteina. Kun nuorilta kysyy kuulumisia, moni kertoo yllättävän avoimesti asioistaan, Sanna Tirkkonen sanoo. Satu Mukala lisää, että nuorten matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluihin tarvittaisiin lisää resurssia. Jos nuori joutuu jonottamaan apua, ei tilanne siitä ainakaan parane. Nuorten ahdistuksen lisääntyminen näkyy myös nuorille suunnatuissa päivystävissä puhelimissa ja chattipalveluissa. ■

ta näyttää jääneen rippikoulusta pois, kertoo Kirkkohallituksen rippikouluasiantuntija Vilppu Huomo. Vantaalla rippikoulun kävi noin 89 prosenttia ikäluokasta, ja laskua oli vajaan prosentin verran. Rippikoulun kävi 1 502 vantaalaisnuorta.

Lehtisaari-kiista ratkesi hovissa Helsingin hovioikeus antoi 12.2. ratkaisunsa pitkään jatkuneessa Helsingin Lehtisaaren maanvuokrakiistassa. Hovioikeus pää-

tyi vuokratason määrittelyssä maanomistajan eli Vantaan seurakuntayhtymän kannalle. Hovioikeus hylkäsi asuntoosakeyhtiöiden tulkinnan vuokrista. Päätöksen mukaan seurakuntayhtymällä on oikeus määritellä uusien 20-vuotisten sopimusten ehdot ja vuokrataso. Vuokraehtoja hovioikeus kohtuullisti niin, että jos vuokralainen ei jatka sopimusta, yhtymän on lunastettava rakennukset käyvän arvon mukaan. Hovioikeus alensi määrää, jonka yhtiöt ovat velvollisia maksamaan yhtymän oikeudenkäyntikuluista. KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–11.3.

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–14 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta Instagram: hakunilansrk, haksinnuoret YouTube: Hakunilan seurakunta SoundCloud: Hakunilan seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507 Diakoniapäivystys puhelimitse p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

VERKOSSA Jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin voi osallistua Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla sekä nettisivulla www.hakunilanseurakunta.fi. Tallenteet tilaisuuksista ovat katsottavissa Facebookissa sekä YouTubessa myös jälkeenpäin. Iltakirkko torstaisin klo 18. Iltakirkossa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja. Musiikkihetki lauantaisin klo 18 ja keskiviikkoisin klo 12. Luottamuksen rukoushetki maanantaisin klo 18. Tuokio Taizé-laulujen parissa. Tänään on Jumalan päivä Wilfrid Stinissenin mietiskelytekstejä kuunneltavaksi. Uusi jakso noin kahdesti viikossa Hakunilan seurakunnan SoundCloud-tilillä. Lukijana Kirsi Lipasti. Jumalanpalvelus su 28.2. klo 12. Jumalanpalvelus su 7.3. klo 12. Saarna Timo Reuhkala Medialähetys Sanansaattajista. Yhteisvastuukeräys Tänä vuonna

Elämänkaari

HAKUNILAN KIRKKO JA LÄNSIMÄEN KIRKKO Hakunilantie 48, vahtimestari p. 050 409 0500 Kerokuja 9, vahtimestari p. 050 573 6391 Hakunilan kirkko on avoinna ma– to klo 9–14 sekä su klo 13–14. Ehtoollinen on tarjolla sunnuntaisin Hakunilan kirkossa klo 13–14 ja Länsimäen kirkossa su 28.2. klo 13.30–14.30. Ehtoollisaineet siunataan Facebookissa klo 12 lähetettävässä jumalanpalveluksessa. Jaamme ehtoollista tunnin aikana siten, että samaan aikaan voi kirkkosalissa olla 6 henkilöä kerrallaan. Etukäteen ei tarvitse ilmoittautua. Yksityisehtoollista voi pyytää arkipäivinä ma–to päivystävältä papilta, p. 09 8306 507. Maanantain lounasannokset Voit noutaa pakatun yhden hengen lounasannoksen Hakunilan kirkon pääovelta maanantaisin klo 13–13.30. Kaverikävelyt 2.3. alkaen tiistaisin klo 10 Skomarsin torpalta (os. Ratsumiehenpolku 1) ja 5.3. alkaen perjantaisin klo 10 Länsimäen kirkolta. Kävelyt jatkuvat viikoittain toistaiseksi. Diakoniatyöntekijät tavoitat

Lehtinen 70 v, Kari Armas Parkkinen 68 v, Kai Sakari Holmgren 53 v.

HAKUNILAN SEURAKUNTA

KORSON SEURAKUNTA

Kastettu Aarni Aleksanteri Lehti, Nikolas Danilo Magalhães, Ella Taimi Alexandra Orädd. Hautaan siunattu Margit Suleima Suoperä, 84 v, Bertta Anneli Korhonen, 74 v, Juha Otto Olavi Järvinen, 67 v.

Kastettu Emilia Ida Aurora Mäenpänen, Oiva Sulo Olavi Piispa, Aino Kerttu Elenna Hanén, Matilda Eleanora Parkkonen. Hautaan siunattu Olavi Puurunen 79 v, Antti VeliPekka Kekäläinen 77 v, Sari Maarit Mikkonen 51 v.

HÄMEENKYLÄN SEURAKUNTA Kastettu Tomas Olavi Massinen, Sophie Lydia Francisquini. Hautaan siunattu Sirkka-Liisa Mattila 96 v, Kauko Kalevi Sinisalo 91 v, Pertti Lauri

Yhteisvastuukeräyksellä autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Tule mukaan lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen ja lahjoita netissä yhteisvastuu.fi/hakunila tai MobilePaylla numeroon 10197. Musiikkiviikko tänä vuonna verkossa viikolla 11, 14.3.–21.3. Konsertit lähetetään Hakunilan seurakunnan Facebook-sivulla. Viikon ohjelman näet nettisivuiltamme.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2021

REKOLAN SEURAKUNTA Kastettu Enni Alina Sofia Tarkkonen, Miko Eino Oliver Neuvonen. Hautaan siunattu Aino Anneli Timonen 65 v, Eila

puhelimitse numerosta 050 573 6277 sekä sähköpostilla hakunilan. diakonia@evl.fi. Voit jättää soittopyynnön milloin vain. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma–to klo 9–14. Paikan päälle voi tulla, mutta suosittelemme ottamaan yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla: 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Päivystävä pappi on tavattavissa Hakunilan kirkolla ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Muina aikoina papille voi soittaa p. 050 3547 648. Seurakunnan työntekijät tavoitat puhelimitse ja sähköpostilla. Yhteystiedot löytyvät seurakunnan nettisivuilta www.hakunilanseurakunta.fi.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13 ensisijaisesti puhelimitse, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys puhelimitse tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 p. 09 8306 472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia > apua ja tukea Vahtimestari, vuorossa oleva, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Hävikkiruokakassien jako ke 3.3. ja 10.3. 2021 klo 11–12. Vähävaraisil-

Anita Hasa 90 v, Aino Hilkka Kuokkanen 94 v, Eila Anneli Männistö 90 v.

TIKKURILAN SEURAKUNTA Kastettu Eemil Aarre Akseli Kukkonen, Enna Lilja Livia Inkiläinen, Anthon Liam Miiboon Forsström, Selma Alice Aurora Hakala, Elli Anniina Lindroos, Meeri Aurora Mänttäri, Veikko Iisak Ilmari Kaarlela, Iida Alisa Rajala, Lola Lyydia Anoucha Nikkilä, Sofia Elisabet Hirvonen, Leon Erik Marjakangas, Greta Helmi Harriet Heinonen, Miika Henrik Matias Seppälä. Vihitty Pekka Juhani Pesonen ja Mirka Helena Wallin.

le. Ei ennakkovarauksia. Ehtoollishartaus ke 3.3. klo 12–12.30. Miika Koistinen. Ehtoollishartaus ke 10.3. klo 12–12.45 Matti Hyry. Klo 18–18.45 Jaakko Kara. Ennakkoilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon. Jos enemmän kuin kuusi seurakuntalaista ilmoittautuu hartauksiin, silloin hartaudet myös klo 12.45 ja 18.45. Kuuntelu joka keskiviikko seurakunnan kotisivuilla, myös klo 18 kunkin kuukauden toisena keskiviikkona.

VERKOSSA Usko ja oppi -raamattuilta to 25.2. klo 18–19.30. Matti Hyry ja Jarkko Vähäsarja. Sanajumalanpalvelus verkossa su 28.2. klo 10. Liturgia ja saarna Matti Hyry, kanttori Hannu Lehtikangas. Sanajumalanpalvelus verkossa su 7.3. klo 10. Jaakko Kara, Hannu Lehtikangas. Sanajumalanpalvelukset, ehtoollishartaudet sekä suoratoistettavat muut tilaisuudet verkko-osoitteessa hameenkylanseurakunta.fi. Samasta osoitteesta löydät myös YouTubekansion, jossa eri työalojen tekemiä videoita. Löydät lyhyitä tiedotteita ja uutisjuttuja Facebookista (Hämeenkylän seurakunta, Café Pähkinä, Hämeenkylän seurakunnan perheet) sekä Instagramista.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto palvelee puhelimitse ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6550, käynneistä on sovittava erikseen, korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta

Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Hautajaisten varaukset ti 2.3. alkaen ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220 Kaste- ja vihkivaraukset kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–14 puhelimitse, p. 09 830 6550. Päivystävän papin tavoittaa puhelimitse arkisin ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554 Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10– 12 diakoniatoimistolla Diakonian puhelinpäivystys to klo 11–12, p. 050 573 6376 Toivo – diakonian päivystävä puhelin yli 75-vuotiaille korsolaisille päivystysaika ke klo 13–14, p. 050 5736 376 (myös WhatsApp) Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Kirkko on auki yksityistä hiljentymistä varten ma–pe klo 9–12. Seurakunnan seniorit ja lähetyspiiriläiset: ryhmätoiminta on toistaiseksi tauolla koronarajoitusten vuoksi. Mikäli haluat tekstiviesti-ilmoituksen, kun toiminta jälleen alkaa, lähetä viestillä oma nimesi diakoniapappi Mari Mäkelän puhelinnumeroon 050 5111 783. Ehtoolliselle on mahdollista osallistua verkossa lähetettävän jumalanpalveluksen jälkeen sunnuntaisin klo 11–12 välillä Korson kirkossa. Järjestämme ehtoolliselle osallistumisen turvallisesti ja vallitsevien ohjeiden mukaan. Käynti sisälle kirkkoon viraston puoleisesta ovesta tai alaovesta parkkipaikan puolelta. Ohjeistamme käytännöistä tarkemmin paikan päällä. Osallistuthan ehtoolliselle vain terveenä.

VERKOSSA Messu su 28.2. klo 10. Tuomas Antola, Jani Vanhala, Juho Punkeri.

Hautaan siunattu Lilli Mirjam Länsinotko 99 v, Aili Esteri Pakarinen 85 v, Reino Tapio Ruuskanen 84 v, Juha Eero Antero Heliö 82 v, Eino Antero Rautio 74 v, Arto Juhani Heinonen 70 v, Jukka Pekka Aarnio 61 v, Unto Kalervo Luostarinen 94 v, Emmi Inkeri Hyyhö 92 v, Rauni Emilia Kallio 86 v, Ilma Orvokki Maria Vikstedt 85 v, Torsti Pekka Kalevi Leimuvirta 81 v, Pekka Sakari Tervo 80 v, Aulis Rikhard Latvanen 65 v, Jouko Kalevi Kallela 58 v.

Hautaan siunattu Eine Marjatta Kajander 95 v, Arvo Henrikki Kyllästinen 91 v, Karin Maria Josefina Saarikko 85 v, Kerttu Anttila 83 v, Jouko Iisak Mäenpää 78 v, Jorma Antero Tenhunen 69 v, Timo Pekka Huovinen 52 v, Viola Margareta Peltola 83 v, Tuomo Pellervo Juntunen 79 v, Marja-Leena Hakala 73 v, Ritva Anneli Kontola 68 v.

VANTAANKOSKEN SEURAKUNTA

Döda Inga Marita Vartema 96 år.

Kastettu Niilo Edwin Oskari Lönnqvist, Adelina Emili Georgiade, Vilho Kalevi Pernu.

VANDA SVENSKA FÖRSAMLING

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–11.3.

Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Messu su 7.3. klo 10. Minna Ruuttunen, Jani Vanhala, Juho Punkeri. Jumalanpalvelus lähetetään suorana Korson seurakunnan Facebooksivun kautta ja on katsottavissa tallenteena myös jälkikäteen. Vauvamuskareihin ilmoittautuminen alkaa ma 8.3. klo 9 osoitteessa www.korsonseurakunta.fi/ lapset-ja-perheet/muskaritoiminta. Vauvamuskareissa soitetaan, lauletaan ja rytmitellään liikkuen, leikkien ja lorutellen. Ryhmät kokoontuvat torstaisin 18.3.–22.4. Korson kirkolla lasten tiloissa. 0–6 kuukauden ikäiset kokoontuvat klo 12.30–13 ja 6–12 kuukauden ikäiset klo 13.30–14. Kirkonkulman virtuaalikahvila kokoontuu netissä viitenä maanantaina 8.3. klo 13 alkaen. Yhdessäoloa ja keskustelua vaihtuvin teemoin. Opastamme sovelluksen käytössä. Tablettia on mahdollista lainata kirkolta ryhmän kokoontumisten ajaksi. Ryhmässä mukana diakonissat Pia Olkkonen, Marjo Suorsa ja diakonian harjoittelija Kärt Kainulainen. Ilmoittautumalla saat osallistumislinkin. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Pia Olkkonen, p. 050 322 6560 tai https://webropol.com/s/Kirkonkulmanvirtuaalikahvila2021. Retkeilijät Korson seurakunnassa -Facebook-ryhmään liittymällä saat tiedon yhteisistä kävelylenkeistä ajantasaisesti.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–to klo 9–14 puhelimitse 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi www.rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Hautajaisten varaukset: 2.3. alk. ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Diakoniatyöntekijät: Soittopyynnöt kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi Katso tarkemmat tiedot seurakunnan nettisivuilta. Asiaa papille: Voit lähettää papille sähköpostia (etunimi.sukunimi@evl.fi) keskustella puhelimitse tai sopia tapaamisajan. Numerot: Laura Maria Latikka 044 422 0405, laura.latikka@evl.fi Ben Ahlroos 050 535 2450, Laura Leverin 050 467 2434, Seppo Paulasaari 046 922 9370.

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, p. 09 830 6708. Mahdollisten kokoontumisrajoi-

tusten vuoksi toimintaa on rajoitettu. Tarkistathan toiminnan ajantasaisuuden nettisivuiltamme ja tapahtumakalenterista.  Ehtoollinen kirkossa su 28.2. klo 11.30 ja 12. Ehtoollinen kirkossa su 7.3. klo 11.30 ja 12.Ehtoollishetki kestää n. 15 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei lähetetä verkossa. Kirkkoon voi tulla kerralla vain 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on kirkon aulassa. Ethän tule sairaana! Ehtoollisen jälkeen poistu välittömästi kirkon tiloista – kuulumisia voi vaihtaa ulkosalla. Yläovet auki maanantaisin kirkon pihalla klo 16 –16.30. Yhteistyössä Yhteisen Pöydän kanssa. Lisätiedot Kaisa p. 044 422 0391.

Uusi koti Tikkurilan keskustasta 61 uutta asuntoa vuokrattavana Tikkurilan kirkkokorttelissa kirkkovantaalla.fi/kotitikkurilasta

KIRKKO VANTAALLA Kyrkan i Vanda

ASOLAN SEURAKUNTATALO Asolantie 6, p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5-vuotiaille 3 x / vk. Ilmoittautuminen Petri, p. 050 573 6328. Ehtoollinen Asolassa su 28.2. klo 11.30 ja 12. (ei 7.3.) Ehtoollishetki kestää n. 15 min. Ei ennakkoilmoittautumista. Ei lähetetä verkossa. Tilaisuuteen voi tulla kerralla vain 6 henkilöä. Muista turvaväli ja käytä maskia. Käsidesiä on aulassa. Ethän tule sairaana! Ehtoollisen jälkeen poistu välittömästi tiloista – kuulumisia voi vaihtaa ulkosalla.

VERKOSSA Jumalanpalvelus verkossa su 28.2. klo 10. Seppo Paulasaari. Pekka Kivekäs, nokkahuilu, SirkkuLiisa Niemi, kanttori ja Pekka Untamala, sello. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Facebook-tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena.  Jumalanpalveluskoulutus seurakuntalaisille etäyhteyksin 4.3. klo 17.30, 20.3. klo 12 ja 11.4. klo 10. Koulutuksen tavoitteena on innostaa tuoreeseen, iloa ja rauhaa antavaan jumalanpalveluselämään, sekä tehdä siitä vielä vahvemmin yhteinen asia. Rekolassa on pitkä seurakuntalaisten osallisuuden perinne messuissa. Tämän perinteen varaan rakennamme tulevaisuutta. Ilmoittautuminen: https://bit.ly/2LNmy9g. Jumalanpalvelus verkossa su 7.3. klo 10. Laura Leverin ja Sirkku-Liisa Niemi. Lähetetään suorana seurakunnan Facebook-sivulla. Facebook-tunnuksia ei tarvita ja lähetys on katsottavissa myös tallenteena. Miesten raamattupiiri etänä ma 1.3. klo 18.30–20. Lisätietoja Markku Nieminen. Rekolan Marttojen myyjäiset Yhteisvastuun hyväksi, HUOM. ennakkotilaten. Tilaa tuotteet ennakkoon ja hae sinulle varattuun aikaan palmusunnuntaina 28.3. Lue lisää www.vantaan-

seurakunnat.fi/rekola tai sometileiltä maaliskuun alussa. Lisätietoja Sannamari Rusi p. 050 329 0361. Tue Yhteisvastuukeräystä ja tilaa itsellesi tai ystävällesi Rekolan seurakunnan Taivaallinen kahvihetki -kahvia. 200 g / 10 e. Tilata voit nettisivuiltamme www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon. Kiitos kun autat.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset Kaste- ja vihkivaraukset sekä muut perhejuhlat, puh. 09 8306 804 ma–pe 9–14. Hautajaisvaraukset hautausmaan toimiston kautta puh. 09 8306 220 ark. klo 9–15 vantaa.hautaustoimi@evl.fi Kirkollisten toimitusten sähköinen varaus osoitteesta asiointi.vantaanseurakunnat.fi Kirkkoherranvirasto: ark. ma–pe klo 9–14, puh. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Keskusteluapua on saatavilla puhelimitse ark. ma–pe klo 9–13 puh. 09 830 6202 Diakoniapäivystys Voit varata ajan keskustelua varten www.tikkurilanseurakunta.fi kohdasta ”Diakonia” tai jättää soittopyynnön p. 050 439 9651 / diakonia.tikkurila@evl.fi. Päivystys ilman ajanvarausta tiistaisin klo 10–11.30 os. Asematie 12a.

Seuraamme koronatilanteen kehitystä. Ajantasaiset tiedot toiminnan tai tapahtumien järjestämisestä www.tikkurilanseurakunta.fi Kasvomaskin käyttöä suositellaan kaikessa seurakunnan toiminnassa aina, kun lähikontaktia ei voida välttää.

VERKOSSA www.facebook.com/tikkurilanseurakunta Jumalanpalvelus su 28.2. klo 10 lähetetään suoratoistona Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Terhi Viljanen, Päivi Helén, Terje Kukk. Jumalanpalvelus su 7.3. klo 10 lähetetään suoratoistona Tikkurilan kirkosta. Osallistuminen Tikkurilan seurakunnan Facebook-sivun kautta. Sari Hartikka, Kristiina Kartano, Samppa Laakso. Iltahartaustallenne ke 10.3. klo 18 Facebookissa. Tikkurilan seurakunnan Facebookissa ja YouTubessa julkaistaan joka toinen keskiviikko iltahartaus. Tällä kertaa toteuttajina ovat diakoniatyön työntekijät. Gospel-lattarit videotapaamisena Teamsissa ke 10.3. klo 19. Tanssitunnille voit osallistua katsomalla suoraa striimausta tietokoneella tai puhelimella. Linkin striimaukseen ja tarkemmat ohjeet saat lähettämällä sähköpostiosoitteesi etukäteen ohjaajalle annaelina.makilampi@evl.fi tai p. 050 5236308. Gospel-lattarit on tervettä itsetuntoa vahvistava liikuntamuoto, jossa rytmikkääseen latinalaiseen musiikkiin yhdistyy liikkumisen ilo ja Jumalan armollisuus. Kamalat äidit® on murrosikäisten lasten äideille tarkoitettu vertaisryhmä, jossa käsitellään vanhemmuuteen ja naisen elämään liittyviä teemoja, arjen tilanteita, rajojen asettamista sekä niitä aiheita, jotka kulloinkin äitejä askarruttavat. Äideillä on mahdollisuus kuulla toisia äitejä ja kertoa kokemuksistaan, saada tukea ja käytännön ideoita arkeen. Tapaamiseen voi osallistua tarpeen mukaan virtuaalisesti. Tikkurilan Kamalat äidit -vertaisryhmän ensimmäinen tapaaminen on to 4.3. klo 18. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, tarkempi aikataulu ohjaajilta. Osallistuminen on maksutonta,

mutta sitoutumista ryhmään toivotaan. Seuraamme kokoontumisrajoituksia ja tiedotamme osallistujia mahdollisista muutoksista. Tied. Sirpa Rosenberg, p. 050 369 3528 tai Sari Hartikka, p. 050 434 5539. Ilm. ryhmään 28.2. menn. sari.hartikka@evl.fi Hertta-kirkonrotan terveisiä saa kotiin maksutta tilaamalla Lastenkirkkokirjeen. Kirje antaa ideoita kirkkovuoden viettoon. Kirjeen tilaukset ja peruutukset: maaret. hirvensalo@evl.fi. Tikkurilan seurakunnan lapset ja perheet löytyvät myös Facebookista nimellä Tiksin lapset ja perheet. Seurakunnan lasten ja perheiden uutiskirjeen voit tilata osoitteesta http://tikkurilan-seurakunta-lapsityo.mailpv.net/ Tiksin varhaisnuoret -Facebookryhmä on 7–14-vuotiaiden huoltajille tarkoitettu ryhmä, johon kaikki huoltajat ovat tervetulleita löytämään ideoita ja tekemistä nuorten kanssa kotiin tehtäväksi.

TIKKURILAN KIRKKO Asematie 12 a Ehtoollishetkiä järjestetään korona-ajan kokoontumisrajoitukset huomioiden. Ehtoolliselle on ennakkoilmoittautuminen www. tikkurilanseurakunta.fi löytyvän linkin kautta. Jos tarvitset ilmoittautumisessa apua, voit soittaa Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon puh. 09 830 6717. Lauran kaffila kirkolla on avoinna ma–pe klo 7.30–21, la klo 10–18 ja su klo 11–18.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: avoinna vain puhelimitse tai ajanvarauksella ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Virkatodistukset ja sukuselvitykset: aluekeskusrekisteri p. 09 8306 345. Kasteiden ja häiden varaukset: ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6404, tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Hautajaisten varaukset: ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6220. Pappi tavattavissa: ma, ti, to, pe klo 11–13 p. 09 830 6419, vantaankosken.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys: Soita tai jätä soittopyyntö: arkisin klo 9–16 p. 050 357 7726, p. 050 357 7736, 050 407 1176. Tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.vantaankoski@evl.fi. Seuraa verkossa ja somessa: www.vantaankoskenseurakunta.fi Fb Vantaankosken seurakunta, Vantaankosken perheet, Kivistön kirkko Ig Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko

VERKOSSA Messu su 28.2. klo 10. Papit Laura KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2021

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 25.2.–11.3.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–pe klo 9–15.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2 Kirkko auki hiljentymistä varten ma–to klo 15–18. Mahdollisuus ehtoollisenviettoon su 28.2. klo 11–11.30 välillä, ma 1.3. klo 19.30–20 välillä ja su 7.3. klo 11–11.30 välillä. Noudatamme korona-ajan turvallisuusmääräyksiä. Ehtoollisella max. 6 henkeä kerrallaan. Käytäthän kirkossa maskia. Ei ennakkoilmoittautumista. Seuraa Kivistön kirkon elämää somessa. Facebook ja Instagram: Kivistön kirkko.

Vanda svenska församling Kanslifunktioner: Stationsvägen 12a, tfn 09 830 6262 Öppet må–fre kl. 9–12 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

PÅ NÄTET Gudstjänst sö 28.2 och 7.3; kl. 10. Utan närvarande församling. Gudstjänster från Helsinge kyrka S:t Lars kl. 10 strömmas via församlingens YouTube kanal.

BARNVERKSAMHET I KLUBBUTRYMMET Strömfårav. 13 Pysselklubb för åk 1–3, ti och ons kl. 12–17. Startar ti 2.3. Barnvänlig hund på plats. Max. 9 deltagare. Mera info: t.f. barnledare camilla.koskinen@ evl.fi, 050 341 4964.

ÖVRIGT Insamlingen Gemensamt Ansvar.

KIRKKO JA KAUPUNKI VANTAA – 4/2021

SIRPA PÄIVINEN

Sydänmaanlakka, Antti Isopahkala, kanttori Iisakki Seppä. Kivistömessu ma 1.3. klo 19. Papit Jere Hämäläinen, Oili Karinen, kanttori Iisakki Seppä. Messu su 7.3. klo 10. Papit Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Margit Helin, kanttori Ritva Holma. Jumalanpalveluksia voi seurata menemällä verkkosivulle vantaankoskenseurakunta.fi, josta löytyvät linkit lähetyksiin. Lähetykset löytyvät myös Vantaankosken seurakunnan Facebook-sivulla ja YouTubekanavalla. Jumalanpalveluksia voi katsoa suorana tai myöhemmin tallenteena. Verkkosivut www.vantaankoskenseurakunta.fi. Seuraa meitä somessa Facebook: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko, Vantaankosken perheet. Instagram: Vantaankosken seurakunta, Kivistön kirkko. Twitter: Vantaankosken seurakunta.

I år fokuserar insamlingen på de äldres ekonomiska trångmål. Din hjälp behövs! Du kan delta i Vanda svenska församlings” Gå eller spring för de äldre!”. Du kan bidra med 1€/km. Ta ett foto från din springrutt och tagga med oss i socialamedier #vandasvenska #gemensamtansvar. Mera info på våra hemsidor. Jordfästningar i Helsinge kyrka S:t Lars och S:t Lars kapell bokas fr.o.m. 2.3 i första hand via Gravkontoret må–fre kl. 9–15, tel 09 8306 6220, vantaa.hautaustoimisto@evl.fi, Prästgårdsgr. 5, 01510 Vanda. Vanda svenska församlings medlemmar kan också boka via nätet www. vandasvenskaforsamling.fi.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke-pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 retriitit.vantaa@evl.fi

NÄKÖVAMMAISILLE Verkossa: Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä Teamsissa 16.2.–4.5. klo 14.30–16 (joka toinen viikko tiistaisin) 2.3, 16.3, 30.3, 13.4, 27.4, 4.5. Kasvuryhmässä luetaan valmiita tekstejä ja kirjoitetaan itse pastori ja kirjallisuusterapiaohjaaja Tuula Paasivirran johdolla. Kysy vapaita paikkoja Tuula Paasivirralta 040 556 9079 tai ext-tuula.paasivirta@evl.fi (huom. etuliite). Ryhmä pidetään Teamsissä. Ryhmässä käytettävät materiaalit saat siinä muodossa, kun etukäteen ilmoitat tarvitsevasi/haluavasi, postitse kotiisi. (Esim. pisteillä, isotekstisenä).

VIITTOMAKIELISILLE Tietoja toiminnasta ja keskusteluapua Seija Einolalta txt. 0503386212 tai seija.einola@evl.fi Seuraa tiedotusta teksti-TV s. 558.

HILJAISUUDEN TAPAHTUMAT JA RETRIITIT Paastonajan arkiretriitti Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) 11.2.–15.4. to klo 16.30–17.30. Arkiretriittiviikkojen aikana kukin osallistuja varaa mahdollisuuksiensa mukaan päivittäin 20–30 minuuttia omaehtoiseen hiljentymiseen annetun materiaalin opastamana. 6 viikon aikana kokoonnumme kerran viikossa jakamaan luottamuksellisesti ajatuksia ja kokemuksia retriitistä. Ilm. ja tied. tarja.korpela@evl. fi 26.2 mennessä.

Salka Orivuoren lempivaate on vanhoista kotitakeista tehty 15 vuotta vanha mekko. Martat keskittyvät Ekopaastossa vaatteiden vesistökuormituksen vähentämiseen.

Menokasvo

Vaali vettä, lähde mukaan Ekopaastoon Marttaliiton kehittämispäällikkö Salka Orivuori, mikä on Ekopaasto? – Se on kirkon koordinoima kampanja, jolla kannustetaan ihmisiä muuttamaan elämäntapojaan niin, että niiden vaikutukset ympäristöön vähenisivät. Tänä vuonna teemana on puhdas vesi. – Ekopaasto juontuu pohjimmiltaan kirkon pääsiäispaastosta. Siihen voi osallistua muuttamalla omia elämäntapojaan ympäristöystävällisemmiksi. Mikä on Marttojen paastovinkki veden vaalimiseksi? – Me pidämme kampanjassa esillä sitä, että hoitamalla ja huoltamalla tekstiilejä ja pidentämällä niiden käyttöikää voimme vähentää vaatteiden aiheuttamaa kuormitusta. Tekstiilintuotanto kuluttaa hyvin paljon vettä, samoin raaka-aineiden värjäys ja käsittely. – Vaatteita ei kannata pestä liian tiuhaan eikä turhan takia. Muitakin keinoja on: en-

sinnäkin harkitse tarkkaan ennen kuin hankit mitään uutta. Ostaessasi tutki, onko tuote kestävä, laadukas ja mieluinen, ettei siitä tule kertakäyttövaatetta. Jos vaatteeseen tulee pikkuvika, paikkaa ja korjaa sitä. Napin ompelu on ympäristöteko. – Materiaalivalinnoissa kannattaa suosia kokonaan kierrätettyä materiaalia, luomupuuvillaa ja reilun kaupan puuvillaa. Miksi Marttaliitto on mukana Ekopaastossa? – Meillä on samat tavoitteet. Martat edistävät kotien ja perheiden kestävää ja hyvää arkea. Meidän pitää muuttaa yhteiskuntaa kestävämmäksi, jotta tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää ja kestävää arkea. Ekopaasto on hyvä keino kokeilla uusia tapoja. EIRA SERKKOLA Ekopaasto-kampanja tuhkakeskiviikosta pääsiäissunnuntaihin 17.2.– 4.4. Katso ekopaasto.fi ja martat.fi/garderobi