Kirkko ja kaupunki 2020 11½ Espoo by Kirkko ja kaupunki

11 ½ 18.6.2020 kirkkojakaupunki.fi

PÄ ÄK AUPUNKISEUDUN KIRKOLLINEN PAIK ALLISLEHTI

Pirjo Nuotio: Golfin pelaaminen voi olla kasvun paikka s. 3 Pese huolet ja harmit pois juhannus saunassa s. 18

kirko

vat o u t s i t S öt . 12 s a j a s a i i t k t r a Tö Klovnit in ripauksen an h nme noi

Pääkirjoitus

Eilen

Erilainen kesä

Tämä taistelu voi olla moraalinen tai fyysinen. Se voi olla molempia, mutta vallasta ei luovuta ilman taistelua.

KESÄ 2020 jää muistoihin koronakesänä. Koko kevät elettiin eristyksissä, ja normaali elämä oli enimmäkseen kiellettyä. Kesän alussa rajoituksia purettiin, ja elo palaili normaalimpaan suuntaan. ”On kuin sota olisi loppunut”, kuvasi kadulla haastateltu ihminen tunnelmiaan television ajankohtaisohjelmassa. Voimme vähän höllätä ja huokaista helpotuksesta. Koronapandemiaa ei silti ole vielä voitettu. Vaikka voimme elää paljon tavallisempaa elämää kuin vielä kuukausi sitten, tämä kesä on silti täysin toisenlainen kuin talvella ajateltiin. Lomamatkoja on peruttu, kaikkien läheisten tapaaminen ei vieläkään ole mahdollista. Moni on menettänyt läheisensä. Moni on joutunut työttömäksi tai lomautetuksi. Elämä meni toisella tavalla kuin suunniteltiin, toivottiin ja rukoiltiin. MAAILMA ON sellainen, arvaamaton. Tässä arvaamattomassa maailmassa meidän on elettävä. Ja tässä arvaamattomassa maailmassa Jumala tulee meidän luoksemme. Meidän ei tarvitse kohota korkeampiin sfääreihin kohdataksemme Jumalan. Hän itse tulee meidän luoksemme. Jumala tulee luoksemme alttarin leivässä ja viinissä – ja jokaisessa apua tarvitsevassa ihmisessä. ”Minkä te olette tehneet tai jättäneet tekemättä yhdelle vähimmistä, te olette tehneet tai jättäneet tekemättä minulle”, sanoi Jeesus.

Tämä radikaali tämänpuoleisuus ja Jumalan sitoutuminen maailmaan ja ihmisiin tekee kristinuskosta kummallisuuden maailman uskontojen joukossa. JOKAKEVÄISTÄ KESKUSTELUA Suvivirren sopivuudesta koulun kevätjuhlaan ei käyty tänä kummallisena vuonna ollenkaan. Kevätjuhlia ei pidetty, mutta Suvivirttä laulettiin aiempaa innokkaammin. Taloyhtiöiden pihoilla kajahtelivat suven suloisuutta ylistävät säkeet. Ne toivat voimaa ja lohtua epävarmuuden keskelle ja valoivat uskoa tulevaisuuteen. Suvivirren sanat ovat syntyneet poikkeusoloissa. Ne kirjoitettiin ankarina nälänhädän vuosina, jolloin kesä jäi kokonaan tulematta ja laiho huminoimatta. Vanhan laulu luottamus elämänvoimaan ja ihmisiä rakastavan Jumalan huolenpitoon kulkee kollektiivisessa muistissamme. Kyllä sitä kelpaa laulaa. JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

”

ORJUUDESTA VAPAUTUNUT PUHUJA, KIRJAILIJA JA VALTIOMIES FREDERICK DOUGLASS (1818–1895)

Tänään Tämä viikko osoittaa entistä selvemmin, että meidän on pysyttävä valppaina ja vastustettava yhdessä rasismia ja syrjintää. WALMARTIN TOIMITUS JOHTAJA DOUG MCMILLON THE WALL STREET JOURNALISSA 31.5.

Iankaikkisesti Älä annan pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä. KIRJE ROOMALAISILLE 12:21

SUVIVIRSI SYNTYI POIKKEUSOLOISSA.

KUVITUS: ANSSI RAUHALA

Luoja, miten usein turhaudun toisten turhamaisuuteen. Paheksun pöyhkeyttä. Ylenkatson ylpeyttä. Yritän olla hyvä, mutta samalla tuomitsen muita. Päästä minut pahasta. Ota minut ehdottoman rakkautesi suojaan.

Kirkko ja kaupunki

11½ 18.6.2020

Seuraava lehti ilmestyy 30.7. KANNEN KUVA: SIRPA PÄIVINEN

kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki

Viisi vastausta

”En voi määrätä pikkupalloa, minne se menee” Pirjo Nuotiolle, 67, golfaaminen on opettanut nöyrtymistä ja itsehillintää.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA VILJA HARALA

MTV:n entinen uutisankkuri Pirjo Nuotio, miten elämä eläkkeellä sujuu? Entä golfaaminen? – Eläkkeellä olo sujuu erinomaisesti. Töihin en ole kaivannut, enkä varsinkaan tänä keväänä. Olin MTV:ssä 43 vuotta. Isäni jäi leskeksi samoihin aikoihin, kun eläkepäiväni alkoivat, ja olen ollut paljon hänen tukenaan. – Olen pelannut golfia 1990-luvun alusta lähtien. Golfin pelaaminen tyydyttää kilpailuviettiäni. Golf on liikuntaa ja ulkoilua, jota voi harrastaa, vaikka ikää tulee lisää. Sitä voi harrastaa vaikka 90-vuotiaana. Golfia voi myös pelata missä vain, jos esimerkiksi tekee kesälomareissuja. Usein lähistöltä löytyy golfkenttä.

Mikä golfin pelaamisessa on haastavaa? – Olen normielämässäni vähän sellainen kuumakalle ja helposti syttyvä. Tai niin kuin Martikaisen Upi sanoi, että ”on kuin maitoa hellalla keittäisi, äkkiä kiehuu yli”. Mutta golfissa ei voi olla sellainen. Pelistä ei tule mitään, jos antaa pettymyksen tunteille vallan ja alkaa heitellä mailoja. – Golf opettaa itsehillintää. En voi määrätä pikkupalloa, minne se menee. Se menee, minne menee. Kuumakallekin voi lähteä kokeilemaan golfia ja ottaa tavoitteekseen, että oppii rauhoittumaan. Golfin pelaaminen voi olla myös kasvun paikka.

Joidenkin mielestä paikallaan olevaan palloon osuminen ei ole oikeaa urheilua. Mitä siihen sanot? – Tervetuloa kokeilemaan. Mailan sweet spotin pitää osua oikeaan kohtaan pallossa, eikä se aina onnistu noin vain. Golfin pelaaminen ei mene niin, että jos peli meni eilen hyvin, niin tänään se menee automaattisesti vielä paremmin. Golf on vaikea laji, ja sen tietävät vain golfarit.

– Kävelykin on urheilua. Mutta aika harvoin tulee kävelleeksi noin vain reipasta vauhtia neljä tuntia tai enemmän niin kuin golfatessa tehdään. Lisäksi golfatessa vedetään perässä bagia, joka painaa noin 15 kiloa ja maasto voi toisinaan olla hyvinkin kumpuileva. Kyllä siinä hien saa pintaan, kun vetää kärryä mäkeä ylös ja toista alas.

Kuinka lohdutat puolisoita, jotka odottelevat puoli päivää golfaajaansa kentältä kotiin? – Parisuhteen kannalta on pikkuisen haastavaa, jos vain toinen harrastaa golfia. Minun puolisoni alkoi pelata golfia muutamia vuosia sitten. Yhdessä golfaaminen on aktivoinut omaa golfharrastustani entisestään. Golf on kiva yhteinen harrastus parille, koska se vie 4–6 tuntia päivästä. – Puolison kannattaa lähteä mukaan pelaamaan. Tai aluksi voi lähteä mukaan caddieksi kävelemään ulkoilmaan ja ojentamaan mailoja. Kotiin jäävä puoliso voi tietysti lohduttautua sillä, että on hyvä, kun kumppani pitää huolta kunnostaan.

Mikä sinulle on pyhää? – Lähimmäisenrakkaus on minulle pyhää. Olen perheemme esikoinen, ja isosiskona olen tottunut siihen, että toisia pitää auttaa. Minulta voi kuka tahansa pyytää apua, ja minä autan. ■ Yhteisvastuu Open 2020 pe 28.8. klo 7.30–15 Gumböle Golfissa, Gumbölentie 20. Puttinäytöksessä Erkki Liikanen, Pirjo Nuotio ja Lea Saukkonen. Ilmoittautumiset 21.8. mennessä irene.erkko@evl.fi tai p. 050 374 4826. Ilmoita joukkueen jäsenten nimet, puhelinnumerot, tasoitukset, kotiseurat ja erityisruokavaliot. Hinnat 80/160/200/400 e. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Katso lisätiedot www.espoonseurakunnat.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Hui, käärme!

Kristinuskossa käärmeestä tuli pahan symboli. Oikeat käärmeet ovat yksilöitä, joilla on sosiaalisia suhteita. TEKSTI KAISA HALONEN KUVA ISTOCK

oisi sanoa, että naisten ja käärmeiden suhde on ollut jännitteinen jo pidemmän aikaa. Ensin käärme huijasi Eevaa paratiisissa niin pahasti, että sen seurauksena Eeva ja Aadam karkotettiin pois tuosta onnen tilasta. Jumala myös varmisti vihanpidon jatkumisen. ”Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän”, Jumala sanoi käärmeelle. Sen, minkä Eeva pilasi, Maria korjasi. Tällainen ajatus on taustalla, kun Neitsyt Mariasta puhutaan uutena Eevana. Eevan teko toi synnin maailmaan, Marian synnyttämä lapsi sovitti sen. Ajatus on päätynyt myös kirkkotaiteeseen, jossa käärmettä tai peräti lohikäärmettä jalkoihinsa polkeva Maria on yleinen aihe. Viimeistään tässä vaiheessa käy selväksi, että käärme ei ole mikä tahansa luontokappale vaan saatanan, pahuuden ja synnin symboli. KÄÄRMEESEEN LIITTYVIÄ uskomuksia löytyy uskonnoista ja kansanperinteestä eri puolilta maailmaa. Käärme luo nahkansa, ja siksi se on ollut uuden elämän, uudestisyntymisen ja parantumisen symboli. Ympyräksi kiertyneen, häntäänsä purevan käärmeen on nähty kuvaavan ikuista kiertokulkua. Symbolikirjoja selailemalla löytää lisää merkityksiä: joillekuille se symboloi hedelmällisyyttä, toisille viisautta. Jotkut näkevät siinä fallossymbolin. – Käärmeet ovat aina herättäneet ihmisissä voimakkaita tunteita. Nykyisin nuo tunteet vaikuttavat olevan usein vihamielisiä tai ainakin pelokkaita. Kuitenkin käärmeitä on vuosituhansien ajan palvottu jumalolentoina. Käärmeiden palvontaa tavataan edelleen

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

varsinkin Aasiassa. Suomessakin käärmeitä, erityisesti kyitä, on käytetty erilaisina taikakaluina. Elättikäärmeet ovat suojelleet maatiloja ja pitäneet yllä niiden menestystä, kertoo biologi Pälvi Salo.

”

Käärmeet ovat aina herättäneet ihmisissä voimakkaita tunteita. Hänen mukaansa käärmeiden pelko ei ilmeisesti ole synnynnäistä, mutta valmius siihen on. Jo vauvat reagoivat selvästi kuviin käärmeistä ja hämähäkeistä, mutta varsinainen pelko tai inho opitaan vasta oman kokemuksen tai todennäköisemmin muiden ihmisten reaktioiden kautta. – Itse suhtaudun käärmeisiin kunnioituksella ja varovaisuudella. Ymmärrän kyllä myös suoranaisen pelon, sillä vuosittain käärmeenpureman saa maailmassa arviolta 1–5 miljoonaa ihmistä, ja vähintään 20 000 heistä menehtyy. Suomessa vastaavaan pelkoon ei mielestäni ole syytä. Meillä esiintyy vain yksi myrkkykäärmelaji,

Kirkko ja kaupunki verkossa JUSSI HELTTUNEN

kyy. Arvion mukaan kyyt purevat vuosittain noin sataa ihmistä Maailmassa elää noin 3 500 käärmelajia. Pälvi Salon mukaan niistä tiedetään vielä vähän. Tutkijat ovat havainneet, että käärmeetkin ovat yksilöitä ja ne voivat olla luonteeltaan rohkeita tai arkoja. Käärmeet myös muodostavat sosiaalisia suhteita: ne tunnistavat toisensa ja suosivat tiettyjen yksilöiden seuraa. – Kalkkarokäärmeet osaavat ilmeisesti tunnistaa sukulaisensa, ja kalkkarokäärmenaaraat käyttäytyvät poikasiaan kohtaan tavalla, jota ei voi oikein kutsua muuksi kuin hoivaamiseksi.

Lue lisää verkosta: Biologi Pälvi Salo kertoo, miten toimia, jos kohtaa käärmeen luonnossa liikkuessaan tai jos sellainen ilmestyy kesämökin pihapiiriin.

Pääkaupunkiseudun jumalanpalveluksissa näkyi kyyneliä, kun kirkot avautuivat koronatauon jälkeen messuun tulijoille. Jumalanpalveluksiin pääsi rajoitettu määrä seurakuntalaisia, ja hygieniasta pidettiin huolta. Olarin kirkko lanseerasi oman pappinsa Antti Kruusin kehittelemän ehtoollispleksin. Lue juttu ja katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi.

”Mitä jos kutsuisi ystäviä ja sukulaisia käymään keskelle todellista arkea, vaikkei se olekaan sisustusblogista eikä ehkä vastaa konmari periaatteita?” ELINA VAITTINEN VERKKOKOLUMNISSAAN

MAIJA SAARI, J. LEHTIKANGAS, AFP, LEHTIKUVA

NEITSYT MARIAN ja käärmeiden välit ovat sittemmin tainneet korjaantua – ainakin paikallisesti. Joka elokuu pyhiinvaeltajat kokoontuvat Kreikan Kefalonian saarelle katsomaan, kuinka Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivän tienoilla käärmeet luikertelevat kirkoissa Jumalanäidin ikonien ympärillä. Kerrotaan, että käärmeet nähtiin siellä ensimmäisen kerran 1700-luvun alussa. Tuolloin Markopoulon kylässä sijainnutta luostaria uhkasivat merirosvot, ja nunnat rukoilivat Marialta apua. Apu saapui käärmeiden muodossa. Merirosvot pelkäsivät niitä ja joutuivat kääntymään takaisin. ■

Paluu messuun – ”Oli valtava ikävä”

Jaakko Löytty laulaa rasismia vastaan Kuuntelitko jo videolta gospelmuusikko Jaakko Löytyn laulun En voi hengittää? Se on tehty afrikkalaisamerikkalaisen George Floydin muistoksi. Floydin tukehtuminen poliisin polven alle laukaisi Yhdysvalloissa laajat poliisiväkivallan ja rasismin vastaiset mielenosoitukset. Lue juttu ja katso video osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Todellinen perusturva tulee toisista ihmisistä Koronaepidemia paljasti hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia, joiden korjaamisessa tarvitaan sekä poliittisia toimia että diakonian apua.

TEKSTI TANELI KYLÄTASKU KUVITUS HANS EISKONEN

oronakriisi ei tuonut diakoniatyöntekijöiden pöydälle mitään uutta, sillä he tekevät joka päivä työtä asiakkaiden kriisitilanteiden kanssa. Näin arvioi Espoon seurakuntayhtymän diakonian asiantuntija Lilli Snellman. Kevään aikana diakonian asiakasmäärä kasvoi jonkin verran kaikissa Espoon seurakunnissa. Snellmanin mukaan korona on myös vahvistanut Espoon kaupungin ja järjestöjen yhteistyötä. Koronarajoitusten vuoksi Espoon kaupungin ja seurakuntien työpaja lapsiperheköyhyydestä siirrettiin syksyyn. Samaan aikaan diakoniatyöntekijät saivat espoolaisilta yksinhuoltajilta tavallista enemmän yhteydenottoja. – Yksinhuoltajat saivat apua perustoimeentuloon sekä ohjausta ruoka-avun ja kaupungin palveluiden hakemiseen. Koululaisten vanhemmille oli lähetetty Wilma-järjestelmän kautta tietoa diakoniapalveluista, Snellman sanoo. Hän uskoo, että lähikuukaudet tuovat diakonia-avun piiriin erityisesti koronan vuoksi lomautettuja työntekijöitä ja ahdinkoon joutuneita pienyrittäjiä. VUONNA 2021 suomalaisella yhteiskunnalla on edessään kaksoishaaste, sanoo Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari. Koronan aiheuttama taantuma pakottaa valtion menoleikkauksiin. Samalla pitäisi ylläpitää ihmisten toimintakykyä. – Koronan vuoksi eniten taloudellisia iskuja saavat ihmiset, joiden tulotaso on vain hivenen toimeentulotuen yläpuolella, kuten siivoojat, kaupan kassat ja osa ravintola-alan työntekijöistä. Saari toimii parhaillaan sisäministeriössä selvityshenkilönä, joka kartoittaa arjen turvallisuutta koronapandemian jälkeisenä aikana. Saaren mukaan nousukaudet ovat perinteisesti kasvattaneet eriarvoisuutta ja alueellista eriytymistä. Eriarvoisuus kasvaa erityisesti silloin, jos nousukausi perustuu innovaatioihin, joiden sato menee alkuvaiheissa omistajien laareihin. – Vuosituhannen vaihteessa kasvun hedelmät menivät pääosin muutamalle postinumeroalueelle. Sama toistunee nyt, Saari sanoo. VIIME KUUKAUDET ovat Saaren mukaan olleet erityisen kovia ihmisille, joiden elämää kannattelevista suhteista yksi tai useampi on hauras tai puuttuu. Tällaisia suhteita ovat työsuhde, pari-

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

suhde, pankkisuhde sekä turvattu asuminen, jonka saavuttaminen on pääkaupunkiseudulla vaikeaa korkeiden vuokrien vuoksi. – Korona-aika on osoittanut, että todellinen perusturva ihmisten arkeen tulee toisista ihmisistä. Tästä kertovia hiljaisia signaaleita tulee paljon, Saari sanoo. Koronarajoitukset ovat heikentäneet erityisesti yksin asuvien tukiverkkoja. Tästä kertovat Saaren mukaan itsemurhien määrän kasvu sekä arkiset tilanteet, joissa taloyhtiön pesutuvan sulkeminen pakottaa perheitä ja ikäihmisiä turvautumaan kunnan palveluihin.

”

Resurssien jakaminen eri sukupolvien välillä voi nousta isoksi kysymykseksi. PROFESSORI JUHO SAARI

– Lähikuukausina tiedämme, kuinka paljon koronarajoitukset ovat lisänneet perheiden pahoinvointia ja parisuhteiden päättymisiä ja miten nämä tilanteet ovat vaikuttaneet lasten koulumenestykseen. TULEVINA VUOSINA poliittiset päättäjät joutuvat Juho Saaren mukaan valitsemaan, keiden tukia ja palveluita voidaan leikata. Suurin paine kohdistuu valtion etuuksiin ja palveluihin, joiden varassa elävät kaikkein köyhimmät. – Resurssien jakaminen eri sukupolvien välillä voi nousta isoksi kysymykseksi. Ikäihmisten työeläkkeet on suojattu perustuslailla ja palvelut annetaan tarpeen perusteella. Nuorten sukupolvien etuudet ja palvelut ovat heikommin suojattuja. Perusturvan tasoa ei kuitenkaan voida alentaa perustuslaillisista syistä. Kirkon diakonian ja järjestöjen rooli nousee Saaren mukaan entistä tärkeämmäksi, kun haavoittuvassa asemassa oleville rakennetaan koronan jälkeistä turvaa. Saari korostaa erityisesti osallistuvien yhteisöjen kuten soppakeittiöiden ja kohtaamispaikkojen merkitystä.

– Nyt olisi viimeinen hetki siirtää kirkon voimavaroja muilta toimialoilta diakoniaan, koska tällä alueella kirkko voi vielä tavoittaa ihmisiä laajalti. Diakonian asiantuntija Lilli Snellman huomauttaa, että julkisten palvelujen leikkauksilla olisi suuri vaikutus pienituloisten arkeen. Keskustelun diakoniatyön resursseista Snellman kääntää arjen tasolle. – Tässä kriisitilanteessa diakoniatyöntekijät toivovat sitä, että he voisivat käyttää kaikki voimavaransa varsinaiseen diakoniaan. Esimerkiksi rippikoululeirien valmistelu ja leireille osallistuminen vievät paljon heidän työaikaansa. ARKKIPIISPA EMERITUS Kari Mäkinen suhtautuu kriittisesti näköalaan, jossa diakoniatyö joutuisi paikkaamaan tukien ja palvelujen leikkauksia. – On surkeaa, jos pandemian seuraukset kaatuvat kirkon diakoniatyöntekijöiden, järjestöjen

ja vapaaehtoistyöntekijöiden niskaan, kuten aikaisempien lamojen yhteydessä on tapahtunut, Mäkinen sanoo. Kesäkuun alussa Mäkisen johtama asiantuntijaryhmä julkaisi raportin suomalaisten hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamisesta koronaepidemian jälkihoidossa. Työryhmän mukaan koronakriisi on paljastanut kohtia, joissa hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa murtua. Kuten 1990-luvun laman ja vuoden 2008 finanssikriisin seuraukset myös pandemian kielteiset vaikutukset kohdistuvat rankimmin ihmisiin, jotka ovat jo ennestään heikossa tilanteessa. Myöskään talouden elpyminen ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla. Ilman korjaavia poliittisia toimenpiteitä tuloerot ja köyhyysluvut kääntyvät kasvuun. Kari Mäkinen nostaa esiin koronakriisin seurausten sukupuolittumisen. Toisin kuin edellisissä taantumissa koronarajoitusten aiheuttama

työttömyys ja lomautukset ovat koetelleet erityisesti naisvaltaisia palvelualoja kuten matkailua ja ravitsemisalaa. Myös hoivatyöntekijöiden kuormittuminen ja hoivatyön määrän nopea kasvu perheissä ovat kohdistuneet erityisesti naisiin. – Tämä kriisi ei kohtele myöskään eri ikäryhmiin kuuluvia ihmisiä samalla tavalla. Suurimman kuorman kantavat ikäihmiset, joiden tukiverkot ovat murentuneet eristäytymisen vuoksi, sekä aikuistuvat nuoret, joiden tulevaisuuden perspektiivi murenee, kun työpaikkaa tai kesätyötä ei löydy. HYVINVOINNIN MURTUMAKOHTIA ovat Kari Mäkisen johtaman työryhmän mukaan koronarajoitusten aiheuttama yksinäisyyden lisääntyminen, mielenterveyden kuormittuminen, vähemmistöjä syrjivien asenteiden kärjistyminen, perusturvan niukkuus, ylivelkaantuminen sekä palvelujen siiloutuminen ja katkeaminen.

Pandemia on paljastanut myös suomalaisen järjestelmän vahvuuksia. Niihin kuuluvat käsitys kaikkien yhtäläisestä ihmisarvosta, ymmärrys ihmisten keskinäisestä riippuvuudesta ja jokaiselle kuuluvat universaalit hyvinvointipalvelut. Tärkeä rooli on myös kansalaisyhteiskunnalla ja seurakunnilla, jotka tukevat ihmisten arkea ja antavat yhteiskunnan hiljennetyille äänen. Suomeen tarvitaan Mäkisen työryhmän mielestä riippumaton arviointineuvosto, joka arvioisi poliittisten päätösten vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Arvioinnin tueksi tulisi kehittää kansallinen hyvinvoinnin tason ja kehityksen mittaristo. Raportti asettaa toimenpiteiden määräajan vuoteen 2022. – Eriarvoisuuden lisääntyminen tai väheneminen ei tapahdu luonnonvoimien kaltaisesti, vaan kyseessä on asia, johon voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä, Kari Mäkinen sanoo. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Kirkko ei saa vaieta Espoon piispan Kaisamari Hintikan mukaan korona-aika on tuonut esille asioita, joista on hyvä ottaa opiksi. Olennaista on, ettei pandemian hintaa maksateta siitä eniten kärsineillä. TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ANTTI RINTALA

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

iispa Kaisamari Hintikka on kokenut monta iloista yllätystä sen jälkeen, kun hän helmikuussa 2019 aloitti Espoon hiippakunnan piispana. Positiivista on ollut se, että hiippakunnassa on laaja yhteinen eetos, että teologisista eroista huolimatta kirkkoa rakennetaan yhdessä. Hyvältä on tuntunut kannetuksi tulemisen tunne: moni kertoo rukoilevansa hänen puolestaan. Hienoa on ollut myös se, että häntä on pyydetty yhteiskunnallisiin tehtäviin kuten Ulkopoliittisen instituutin neuvottelukuntaan. Vaikka Hintikka on saanut myös ikäviä viestejä, niitä on tullut vähän verrattuna siihen, mihin piispa Irja Askola joutui tottumaan. – Irjan saama törkypalaute oli rajua. Onneksi ainakin alku on minulla ollut toisenlainen. Toisaalta Hintikka ei ole kerännyt yhtä suuria otsikoita kuin Askola. Aika ja keskustelunaiheet ovat olleet toisia, eikä nainen piispana ole enää yhtä suuri uutinen kuin ennen, mikä on hyvä asia. Hintikka kuitenkin myöntää olleensa varsinkin alussa aika varovainen ja tunnusteleva. – Olen ajan kanssa oppinut tervettä rentoutta. Toisaalta jos sanotaan, etten ole ollut esillä, niin viime vuoden aikana olin yli 50 kertaa jonkin median haastattelussa. Onko se sitten paljon vai vähän? hän kysyy. PIISPUUDEN TOINEN KEVÄT on ollut hyvin erilainen kuin ensimmäinen. Koronapandemia mullisti koko maailman. Tauti levisi, rajat menivät kiinni, yritykset joutuivat vaikeuksiin ja seurakunnat rukkasivat työtapojaan ja tekivät digiharppauksen. Myös piispoille tuli uudenlaista mietittävää. – Olemme joutuneet miettimään yhdessä kysymyksiä, jotka eivät normaalisti kuulu piispojen mietittäväksi. Esimerkiksi sitä, paljonko väkeä saa tulla kirkkoon, miten lähelle toisiaan seurakuntalaiset voivat ehtoollista jaettaessa tulla, miten huolehditaan rippileirien hygieniasta ja montako ihmistä voi osallistua häihin, hautajaisiin ja ristiäisiin, Kaisamari Hintikka kertoo. Kirkossa vahvistettiin kriisin vuoksi linjajohtamista, sillä asioita haluttiin tehdä aiempaa yhtenäisemmin ja nopeammin. Tällä on ollut kääntöpuolensa. – Tämä poikkeustilanne on ollut monelle pelottava ja outo. Asioita ei voitukaan tehdä niin kuin on aina tehty. Sen seurauksena on livetty siihen suuntaan, että piispalta kysytään vähän kaikkea. Asioiden hallinta ja ohjeistaminen on vienyt paljon aikaa, Hintikka sanoo. Hän on lukenut huolella Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittajan Saska Saarikosken ensin kolumnissaan ja sitten Kirkko ja kaupungin jutussa esittämän kritiikin siitä, että piispoilta olisi kaivattu enemmän henkistä arvojohtajuutta, surun ja toivon sanoja. Hintikka myöntää, että jälkikäteen ajatellen hengelliselle johtajuudelle olisi ollut syytä jäädä enemmän aikaa. Samalla hän toteaa, että piispat ovat kyllä olleet esillä mediassa ja tuoneet sinne kirkon viestiä. Toinen juttu on se, miten piispat ovat tavoittaneet ihmiset yhä pirstaleisemmassa mediakentässä ja miten heidän viestinsä on ymmärretty. – Rohkaisevia sanoja on hyvä toistaa eri foorumeilla. Itse olen tässä huono, sillä ajattelen helposti, että kun olen sanonut jonkin asian kerran,

niin mitä sitä enää toistamaan. Pitää kehittää toistamisen taitoa, Hintikka miettii. Hän myös pohtii eläneensä kovin erilaisessa tilanteessa kuin ne, jotka ovat koronasta eniten joutuneet kärsimään. Vaikka piispalla on riittänyt työtä, hänellä samalla on ollut aikaa olla perheensä kanssa enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Hän ymmärtää olevansa etuoikeutettu verrattuna esimerkiksi koronan vuoksi kotiinsa eristettyyn ihmiseen, jolle jo matka kauppaan on iso riski. – Sen olen sanonut ja sanon nyt, että Jumala ei ole meitä hylännyt. Hän ei ole välinpitämätön. Hän on kaiken luoja, eivätkä asiat katoa hänen käsistään, Hintikka painottaa. KOLME KUUKAUTTA KESTÄNYT poikkeustila on Kaisamari Hintikan mukaan tuonut esille monia asioita, joista niin yhteiskunnassa kuin kirkossa ja seurakunnissa olisi syytä oppia. Kirkossa näitä ovat olleet esimerkiksi digiloikka, seurakuntien ja kaupunkien välinen vahva yhteistyö, uudenlaisten vapaaehtoisten löytyminen ja ylipäänsä se, mikä toimii ja mistä on aika luopua. – Jos ajatellaan maapallonlaajuisesti, niin kriisi on vaikuttanut suuresti vaikkapa länsimaisen ihmisen turvallisuuden illuusioon. On tullut selväksi, että olemme haavoittuvia. Kannattaa katsoa, mitä tämä kriisi kertoo siitä, ketkä ovat yhteiskunnassa väliinputoajia. Mitä epäoikeudenmukaisia rakenteita meidän pitäisi korjata?

”

Vaikka Jumala ei ole mikään parannus automaatti, en kyseenalaista rukouksen voimaa. – Entä olemmeko tunkeutuneet muiden lajien reviirille tavalla, joka ei ole luonnon tasapainon kannalta hyväksi? Olemmeko tulleet omistajuutemme ja elämäntapamme äärirajoille? Hintikka kysyy. Poikkeustilan positiivisiin puoliin on kuulunut, että se on tuonut ilmi kosketuksen, läheisyyden ja toinen toisistamme huolen pitämisen merkityksen. Toisaalta läheisyyden kokemus ei ole sama kaikille. Hintikka muistuttaa, että on perheitä, joissa tiivis läheisyys on ollut pahin painajainen. – Nyt on tärkeää miettiä, millä tavalla huolehdimme siitä, että poikkeustilan hellittäessä pystymme tukemaan niitä lapsia ja nuoria, ikäihmisiä ja yksinäisiä, jotka ovat joutuneet maksamaan pandemiasta kovan hinnan, Hintikka sanoo. USEIDEN KANSALAISJÄRJESTÖJEN yhteinen verovälttelyn vastainen #430-miljoonaa-kampanja ja Suomen Lähetysseuran osallistuminen siihen on herättänyt sosiaalisessa mediassa kiivasta keskustelua. Väittely laajeni siihen, onko kirkolla oi-

keus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja onko kannan ottaminen politiikkaa. Piispa Kaisamari Hintikka ei ottanut kantaa kampanjaan, koska asia kuuluu Suomen Lähetysseuran hallitukselle, ja hän on itse toisen järjestön eli Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa. Sen sijaan hän puolusti Twitterissä tiukasti kirkon oikeutta osallistua yhteiskunnan arvokeskusteluun. – Asian ympärillä vellovassa keskustelussa oltiin välillä aika suorasukaisesti sitä mieltä, ettei kirkon pitäisi puuttua millään tavalla politiikkaan. Keskustelussa meille sanottiin, että saatte auttaa köyhiä, mutta ette kysyä, miksi he ovat köyhiä, jos nyt hieman kärjistän. Ei asia näin voi olla, Hintikka jyrähtää. Hänen mukaansa kirkko määrittelee itse oman paikkansa yhteiskunnassa ja omat kantansa keskustelussa, ei mikään toinen taho. Eikä kirkko niin tehdessään peesaa mitään puoluetta. – Kirkko puhuu arvoista omista lähtökohdistaan ja omasta itseymmärryksestään käsin. Joskus voi käydä niin, että kirkko on samalla kannalla kuin jokin puolue. Se ei silti tarkoita sitä, että kirkko menisi sen puolueen kelkkaan. Kirkko ei toimi niin siksi, että jokin puolue on jotain mieltä, vaan siitä huolimatta, että jokin puolue on sitä mieltä. Kirkko ei voi vaieta havaitsemistaan epäkohdista tai eettisesti tärkeistä asioista politiikkaleiman pelossa tai siksi, että joku mahdollisesti suuttuu. Kirkolla on tehtävänsä ja sellaista tietoa yhteiskunnasta, jota monella muulla toimijalla ei ole. Kirkko tuntee hyvin 15-vuotiaat, tavoittaa myös kriisiperheet ja kohtaa vanhuksia, yksinäisiä ja vaikeuksiin joutuneita. – Ei riitä, että kirkon diakonia tukee yhteiskunnan turvaverkkojen väliinputoajia. Meidän tehtävämme on myös puhua sen puolesta, että ne turvaverkot olisivat sellaisia, ettei kirkkoa tarvittaisi verkonpaikkaajan rooliin. Toki esimerkiksi verokeskustelussa kannattaa miettiä, miten pitkälle yksityiskohtiin menee. Verotuksessa olennaista on oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuullisuus. – Maksamme kaikki tulevaisuudessa laskua siitä, mitä nyt on jouduttu tekemään, jotta kriisistä selvitään. Nyt on verovaroin ja valtion takauksin tuettu yrityksiä ja yrittäjiä, mikä on välttämätöntä ja oikein. Jatkossa meidän täytyy yhdessä ratkaista, miten lasku maksetaan niin, että julkinen talous selviää ja heikompiosaisista huolehditaan. KIRKKO EI KRIISIN keskellä sulkenut oviaan, vaan esimerkiksi Espoon tuomiokirkon ovet ovat olleet auki. Ihmisiä on autettu ja heidän puolestaan rukoiltu. Kaisamari Hintikka kertoo saavansa sekä rukouspyyntöjä että viestejä siitä, että hänen puolestaan rukoillaan. Nuorempana ajatus hieman nolotti. Nyt hän ajattelee toisin. Hän kertoo sairastuneensa nuorena ja kokeneensa silloin, kuinka sairaus hellitti tutun papin rukoiltua hänen puolestaan. – Vaikka Jumala ei ole mikään parannusautomaatti, en kyseenalaista rukouksen voimaa. On hyvä tietää, että on paljon niitä maan hiljaisia, jotka rukoilevat toisten ihmisten puolesta siitä melua pitämättä. Itse käytän rukoillessani rukousnauhaa, sillä muuten ajatukseni harhailevat. Ikävä kyllä koira söi sen vastikään palasiksi. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Mainettaan parempi Tutkija Jaakko Tahkokallio purkaa keskiaikaan liitettyjä myyttejä. Esimerkiksi kirkko ei ollut niin takapajuinen kuin yleisesti ajatellaan, eikä Suomi ollut kaukana muusta maailmasta.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

un sanotaan, että jokin asia on kuin suoraan keskiajalta, sillä ei yleensä tarkoiteta mitään hyvää. Tutkija Jaakko Tahkokalliota moinen harmittaa, sillä keskiaika ei ollut erityisen pimeä aika.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Tahkokallio on Helsingin yliopiston dosentti ja Kansalliskirjaston keskiaikaisten aineistojen kokoelmanhoitaja. Aiemmin hän on toiminut historiantutkijana Helsingin yliopistossa ja Lontoon King’s Collegessa. Puolisen vuotta sitten häneltä ilmestyi kirja Pimeä aika – Kymmenen

myyttiä keskiajasta (Gaudeamus). Nimensä mukaisesti kirja käy läpi asioita, jotka ovat enimmäkseen yleistäviä väärinkäsityksiä tuhat vuotta kestäneestä aikakaudesta. Monet nykyiset hyvinä pitämämme asiat ovat saaneet alkunsa tai kehittyneet keskiajalla. Myöskään keskiajan kirkko ei ollut niin takapajuinen kuin yleisesti ajatellaan, eikä Suomi ollut kaukana muusta maailmasta. – Keskiajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka alkaa läntisen Rooman tuhoutumisesta ja päättyy reformaatioon, löytöretkiin ja renessanssiin. Puhutaan noin vuosista 500–1500.

Suomessa sijoittaisin keskiajan alun 1100-luvulle, Tahkokallio sanoo. ESPOOSSA KESKIAJASTA muistuttavat vanhat kylännimet kuten Olari, ja arkeologisilla kaivauksilla saadut tiedot. Tahkokallio mainitsee erityisesti Mankbyn kylän kaivaukset. Kylä hylättiin 1550-luvulla, kun Espoon kuninkaankartano perustettiin, ja sen asukkaat joutuivat muuttamaan pois kartanon mailta. Nykyinen Espoon kartano on rakennettu 1700-luvulla. Tapaamme Espoon tuomiokirkolla, joka on pääkaupunkiseudun toiseksi vanhin rakennus Vantaan Py-

– Espoon tuomiokirkon kattomaalaukset valmistuivat 1510-luvulla. Ne olivat tuolloin kirkon opetusmateriaalia, kertoo tutkija Jaakko Tahkokallio.

keskiaika hän Laurin kirkon jälkeen. Espoon tuomiokirkko on rakennettu vuo sien 1485 ja 1490 välillä. Tahkokal lion mukaan kivikirkon rakenta misessa on hyödynnetty aiemman puukirkon hirsiä. Oman papin lisäk si paikkakunnalla ovat luultavasti käyneet opettamassa ja saarnaamas sa domikaaniveljet. – Keskiaikaisessa asussaan kirk ko oli erinäköinen kuin nyt. Se oli valkoiseksi kalkittu ja suorakaiteen muotoinen, ja siellä oli sivualtterei ta. Sivuilla olivat myös asehuone ja sakasti. Kirkon katot olivat täyn nä maalauksia. Nyt niistä on jäljellä enää osa, Jaakko Tahkokallio kertoo.

Tahkokallio ei usko, että kirkon rakentamiseen olisi tarvinnut pakot taa ketään, päinvastoin sen raken taminen oli asukkaille ylpeyden ai he. Seurakuntalaiset olivat aktiivisia toimijoita. He järjestivät esimerkiksi kulkueita ja kirkkonäytelmiä eivät kä tyytyneet vain seuraamaan mes suja sivusta. Vaikka latina oli juma lanpalvelusten kieli, papit saarnasi vat kansankielellä, Espoossa lähin nä ruotsiksi. Toisin kuin monesti ajatellaan, keskiajan kirkko ei kovin tiukasti kontrolloinut ihmisten elämää saa ti ajatuksia. Keskiajan loppupuolella ote tiukkeni, mutta 1600luvun lute

rilaisen puhdasoppisuuden aikaan verrattuna kirkkokansaa ei varsinai sesti vahdittu. – Kirkolla ei ollut resursseja tiuk kaan kuriin. Joustavuudesta kertoo sekin, että vainajia sai pitkään hau data kirkkomaan lisäksi myös kylien vanhoille hautausmaille. Tavallisil ta kristityiltä edellytettiin vähäistä aktiivisuutta. 1200luvulla määritel tiin, että maallikon piti käydä vähin tään kerran vuodessa tunnustamas sa syntinsä ja ehtoollisella. Mitä kauempana kirkosta kes kiajan espoolaiset asuivat, sitä har vemmin he sinne ehtivät. Joulu, pääsiäinen ja joidenkin pyhimys ten juhlat korostuivat. Kun kirkkoon mentiin, siellä sanoman perilleme noa tukivat kattomaalaukset, jotka olivat aikansa havaintomateriaalia. – Noitavainoja ei Suomessa keski ajalla ollut, ja muutenkin ne ovat lä hinnä uuden ajan ilmiö. On arvioi tu, että koko Euroopassa poltettiin vuoteen 1500 mennessä noin tu hat noidaksi syytettyä. Pitkään kan sanuskonnollisuuden maagisia ele menttejä suvaittiin. Toki kirkon kat tomaalauksissa kuvataan paholaisen toimintaa ja varoitetaan esimerkiksi ahneuden synnistä. Kuvat muistutti vat maailman houkutuksista. PAPIT EDUSTIVAT koulutusta, sivis tystä ja kansainvälisiä yhteyksiä. Piispojen lisäksi monet kirkkoher rat olivat saaneet koulutusta Parii sissa tai Saksan yliopistoissa. Kirjo jen yleisyydestä kertovat sadat Suo mesta löydetyt tekstifragmentit, joista Jaakko Tahkokallio työkseen huolehtii. Espoolaiset tiedostivat tuomio kirkon rakentamisen aikaan olevan sa osa suurempaa maailmaa. Heillä oli yhteyksiä Viroon, Ruotsiin, Sak saan, Tanskaan ja Hollantiin. Sama arvomaailma, yhteiset kauppakäy tännöt ja katolinen usko yhdistivät. Espoolaisnaisia lähti piioiksi Tal linnaan, kun vielä muutama sata vuotta sitten alueen asukkaat olisi vat vaihtaneet maisemaa lähinnä or jiksi kaapattuina. Kirkko vaikutti or jakaupan loppumiseen. Kirkon ja valtiovallan tulo Uudel lemaalle ei lisännyt vaan vähen si väkivaltaa. Näin kävi muuallakin Euroopassa, vaikka toki keskiajal la ihmisiä kuoli nykyaikaa enem män väkivallan uhreina. Germaani siin yhteiskuntiin, viikinkiaikaan tai primitiivisiin heimoyhteisöihin ver rattuna keskiajan yhteiskunnassa oli vähemmän väkivaltaa. Valtion oikeus ja väkivaltamono polin vahvistumisen lisäksi väkival lan vähenemiseen vaikutti kirkon sanoma armosta ja lähimmäisenrak kaudesta. Verikoston ja suvun kun

nian puolustamisen sijaan oli toi nenkin mahdollisuus: armollisuus. Tästä kertovat Tahkokallion mu kaan pyhimyslegendat, joissa arme liaisuuden osoittaminen esitetään ihmeenä. KIRKON POSITIIVINEN vaikutus nä kyi Jaakko Tahkokallion mukaan ih misoikeuksien kehityksessä, yksilön valinnanvapauden lisääntymises sä ja naisen aseman paranemisessa. Kirkko katsoi, että jokaisella ihmi sellä on Jumalan luomana ja lunas tamana sama ihmisarvo. Avioliittoa solmittaessa kysyttiin omaa tahtoa. Näin asiat olivat ainakin periaattees sa, vaikka toki avioliitossa suvulla ja säädyllä oli vaikutusta.

”

Kirkon ja valtiovallan tulo Uudellemaalle ei lisännyt vaan vähensi väkivaltaa. Näin kävi muuallakin Euroopassa. Yhteiskunnasta tuli tasaarvoi sempi. Esimerkiksi viikinkikulttuu rissa ero soturien ja orjien välillä oli ollut valtava. Yksi iso myytti, jota Tahkokallio kirjassaan purkaa on keskiajan kir kon rooli tieteen vastustajana. Kirk ko rajoitti lähinnä muutamia antii kin filosofin Aristoteleen maail mankuvaan liittyneitä opetuksia. Antiikin aikana ei vielä ollut sys temaattista tieteellistä koulutusta, mutta keskiajalla kirkko oli luomas sa yliopistolaitosta. Varhaiset luon nontieteilijät olivat yleensä syväs ti kristittyjä ja halusivat tutkia Juma lan luomaa maailmaa ja sen lakeja. Miksi keskiaikaa on pidetty pimeä nä ja kirkkoa yhtenä syynä siihen? – Itse olen kirkon jäsen, lähinnä kulttuurikristitty. Minulla ei ole us konnollista syytä puhdistaa kirkon mainetta, vaan lähestyn asiaa kes kiajan tutkijana. Myytti keskiajan pi meydestä alkoi rakentua valistuksen aikana. Keskiaika nähtiin modernin ajan vastavoimana ja kirkko edus ti valistusfilosofeille taantumusta. Myös protestanttinen reformaatio korosti ajatusta keskiajan katolisen kirkon pimeydestä. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Klovnit yrittivät soittaa Ju Kirkkoklovnit pitävät kaikkia samanarvoisina nenän koosta riippumatta. – Ikinä ei voi tietää, mitä kivaa tulee, sanovat Töttis ja Söttis. TEKSTI PAULA HUHTALA KUVA SIRPA PÄIVINEN

öttis ja Söttis eivät ole mitä tahansa tusina pellejä: he ovat kirk koklovneja. Kummal lakin on iso punainen nenä ja utelias luonne. Heidän mielestään ihmiset ovat sa manarvoisia, vaikka kaikilla on eri lainen nenä. Toinen heistä laulaa ja soittaa ukulelea, mutta onko se Töttis vai Söttis? Sitä on mahdoton tietää, sillä he eivät erota itseään toisesta. – Me ollaan kumpikin. Söttistöttis ja Töttissöttis, punanenäinen klovni sanoo ja toinen nyökkää. – Ollaan tehty kaikenlaisia tärkei tä tehtäviä. Esimerkiksi mitattiin iso seurakunnan rakennus nenänmi talla. Se on tsiljoonakaksineljäkym mentäviisitoista. – Sitten me tehdään tunteen siirtoopetusvideoita. Kerran me on nistuttiin siirtämään tunteita ihmi sestä toiseen. Siihen tarvittiin lap pu, johon oli kirjoitettu tunteen ni mi. Ollaan tehty myös erilaisten ajatusten avaamisopetusvideoita. Ajatuksia voi avata vaikka välijump paamalla norppadelfiiniliikettä. KIRKKOKLOVNIT OVAT pohtineet myös Jumalaa. – Se kiinnostaa meitä. Kerran yri tettiin soittaa Jumalalle, kun kuul tiin, että me voidaan olla yhteydes sä siihen. Meillä on kindersovellus, jolla ihmiset etsivät toisiaan, mut ta ei siitä ollut mitään hyötyä. Siellä kaikki puhuivat vieraita kieliä eikä me ymmärretty mitään. – Erilaisia kirkollisia sanojakin ol laan tutkittu, kuten mikä on ölttäri, psalttari tai mitä se konttori tekee kirkon parvekkeella. Ja siuntiokin pitäisi selvittää. – Me käytiin yhdessä opiskelijoi den mielentörkeyspäivässä. Siellä me jaettiin opettajille elämän punai sia lankoja ja sydänilmapalloja, joihin voi puhaltaa silloin kun keittää yli.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11½/2020

JUSSI HELTTUNEN

malalle – Me ei kauheasti suunnitella tulevaisuutta, vaan mennään hetki kerrallaan. Etukäteen ei voi tietää, milloin tulee jotakin kivaa ja yllättävää. PUHETULVAN JÄLKEEN Töttis ja Söttis katoavat, kun he pyöräyttävät tuolinsa ympäri. Yhtäkkiä tuoleissa istuvat kehitysvammatyön diakoni Minna Kovalainen sekä yhteisö- ja kirkkomuusikko Katja Kangas.

”

Klovni tekee asioita näkyväksi lapsen lailla. KIRKKOMUUSIKKO KATJA KANGAS

– Meidän työssä varmaan tärkeintä on se, että ilolla mennään. Kaikki on tosi kiinnostavaa ja koko ajan oppii uutta, kirkkoklovnit Töttis ja Söttis sanovat.

Töttis ja Söttis syntyivät Kovalaisen ja Kankaan innostuksesta klovneriaan. Kirkkoklovneria on ollut pitkään harrastajateattereissa toimineen Kovalaisen suuri unelma. Ensimmäisen kerran klovnikaksikko esiintyi pari vuotta sitten, ja sen jälkeen punanenät ovat kulkeneet heidän mukanaan eri tilanteissa. Kuluneen koronakevään aikana tuli mahdollisuus paneutua kunnolla klovnihahmoihin. Kovalainen ja Kangas ovat tehneet tähän mennessä kymmenen Töttis ja Söttis -videota Kirkon Selko YouTube -kanavalle. Videoissa klovnit muun muassa löytävät pajunkissanpoikia, käyvät kirkon syntymäpäivillä ja etsivät helluntaiheilaa. – Klovneria on pohjimmiltaan todella syvällistä. Klovni tekee asioita näkyväksi lapsen lailla ja hämmästelee asioita avoimesti. Se on samalla peili omaan itseen. Mukana on aina myös ripaus anarkiaa, Katja Kangas sanoo. Kovalainen ja Kangas ovat korostavat, että he eivät halua hahmoillaan rienata Jumalaa eivätkä satuttaa ketään. He jättävät messun toteuttamisen asiantuntijoille, mutta voivat punaisine nenineen olla hämmästelemässä ja kummastelemassa hengellisiäkin asioita. – Aika näyttää, missä Töttis ja Söttis jatkossa seikkailevat. Jatko on vielä auki, Minna Kovalainen sanoo. ■ Klovnien videoita löydät YouTubesta hakusanalla ”Töttis ja Söttis”.

Peabin vastaava työnjohtaja Teemu Koskiniemi astelee Tapiolan kirkon kirkkosalissa. Kuvan vasemmassa laidassa näkyvät suojatut urut. Salin keskelle on rakennettu puinen laveri säilytystilaksi kunnostettaville oville.

Tapiolan kirkon korjaustyöt edistyvät Tapiolan kirkon korjaustyöt alkoivat aikataulun mukaisesti toukokuun alussa. Hankekehitysinsinööri Mika Heimala Espoon seurakunnista kertoo, että ensin on tehty suojauksia ja kevytpurkua sekä purettu vanhoja rakenteita kirkon sisätiloista. Ulkotyöt alkoivat juhannusta edeltävällä viikolla. – Kaikki pihapinnat avataan ja uusitaan. Tarkoitus on parantaa vedenohjausta ja lisätä vesieritystä kirkon sokkeliin, Heimala kertoo remontista, joka myllertää kirkon ympäristön melko perusteellisesti. – Kuivatus- ja viemäröintilinjoja kulkee pitkin talon vierustaa. Kirkon sisätilojen korjauksessa suojeltuun 1960-luvun osaan ei juuri kosketa. Kirkkosalin etummainen penkkirivi poistetaan ja siirretään kastekappeliin. 1990-luvulla rakennettua osaa korjataan reippaammin. Muun muassa keittiö siirretään ja talotekniikkaa parannetaan. Kellaritilojen rakenteet uudistetaan osittain. Kulkua ja käytettävyyttä parantaa uusi keskikäytäväajattelu, jossa lisätään uusi ulko-ovi länsipäähän. Korjauksen pitäisi olla valmis joulukuussa 2021. Korjaustöiden enimmäishinta on 17,2 miljoonaa euroa. Tapiolan seurakunta toimii korjauksen ajan väistötiloissa Otaniemen kappelissa ja Virsussa, jossa oli aiemmin Kenkä-Tapion myymälä.

Gräsan uurnalehtoa kunnostetaan Olarin kirkon vieressä sijaitsevan Gräsan uurnalehdon perusparannustyöt alkoivat maanantaina. Uurnalehdon käytävien jyrkimpiin kohtiin asennetaan

uusia kaiteita kulkemisen helpottamiseksi ja kunnostusalueelle rakennetaan muun muassa automaattinen kastelujärjestelmä. Töiden on arvioitu kestävän viisi kuukautta. Remontista huolimatta uurnat lasketaan tavalliseen tapaan, ja omaiset voivat muutenkin vierailla haudoilla. – Perusparannustöiden vuoksi kulkuyhteys parkkipaikalta uurnalehtoon voi vaihtua viikoittain. Väliaikaisten kulkureittien merkkinä on opasteita ja valkoisia aitoja. Neuvoa kulkemiseen voi kysyä paikan päällä olevilta urakoitsijan ja hautausmaan työntekijöiltä, sanoo Espoon seurakuntien hankekehitysinsinööri Mika Heimala. Osa kasveista istutetaan keväällä 2021. Alueelle istutetaan muun muassa 7 700 monivuotista kasvia. Gräsan uurnalehto otettiin käyttöön 1996. Perusparannuksen kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa.

Apua ja tukea saa kesälläkin Espoon seurakunnat auttavat myös kesäaikaan. Palvelut ovat luottamuksellisia. Diakonian vastaanotolle voi varata ajan verkossa tai suoraan työntekijälle soittamalla. Diakonit voivat antaa keskusteluapua hankalissa elämäntilanteissa. Papin Puhelin on avoinna joka päivä kaikissa Espoon seurakunnissa aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Papin kanssa voi keskustella kaikista mieltä painavista asioista. Verkkosivuilla avautuvassa TukiChatissa on tarjolla tietoa, tukea ja apua arkisin kello 15–18. Palvelu tapahtuu anonyymisti. Lisätietoa auttamispalveluista: espoonseurakunnat.fi/apua-ja-tukea ja kauniaistenseurakunta.fi.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11½/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–30.7.

Tiesitkö?

Toimisto: Kirkkokatu 10, ma–pe klo 9–15, p. 09 8050 3800, espoontuomiokirkkoseurakunta@ evl.fi

MUUTOKSIA TOIMINNASSA KORONAVIRUKSEN VUOKSI

Haudalle saa sopimuksella myös monivuotisia kasveja

Osa seurakunnan toiminnasta on alkanut harkitusti. Kesällä tuomiokirkon messut pidetään ja niihin voi osallistua enintään 160 messuvierasta. Myös kappelikohtaiset kävijämäärärajoitukset ovat voimassa. Tarkemmat ohjeet mm. turvaväleihin liittyen annetaan paikan päällä. Suositus riskiryhmiin kuuluville ja flunssaoireisille on edelleen pysyä kotona. Seurakunnan työntekijät ovat tavattavissa keskusteluja varten ja Espoon seurakuntien TukiChat auttaa arkisin klo 15–18. Kirkolliset toimitukset järjestetään normaalisti, mutta niihin voi osallistua tuomiokirkossa enintään 160 seurakuntalaista kerralla, muissa seurakunnan tiloissa ja muualla korkeintaan 50 henkeä. Diakoniatyö auttaa normaalisti. Rippikoululeirit käynnistyvät juhannuksen jälkeen. www. espoonseurakunnat.fi/tuomiokirkkoseurakunta

Kirkon hautausmaan työnjohtaja Heidi Jalova, voiko seurakunnalta tilata haudalle kukat ja niiden hoidon? – Kyllä voi. Espoon seurakunnissa tehdään yhden ja viiden vuoden hoitosopimuksia. Sopimukseen sisältyy kukkien hankinta, istutus ja hoito. Haudalla on oltava myös pinnanhoitosopimus eli hoidamme haudan kokonaisuudessaan.

ESPOON TUOMIOKIRKKO Kirkkopuisto 5 Espoon tuomiokirkko on avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten joka päivä klo 10–17. Juhannuspäivän messu la 20.6. klo 10. Liturgia ja saarna Seppo Särkiniemi, avustaa Anita Kyönsaari, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Leena Talvio. Messu su 21.6. klo 10. Liturgia ja saarna Antti Kujanpää, avustaa Mari Mathlin, urkuri Leena Talvio, kanttori Petri Koivusalo. Messu su 28.6. klo 10. Liturgia ja saarna Mari Mathlin, avustaa Anna Lahtinen, urkuri Sheldon Ylioja, kanttori Petri Koivusalo. Messu su 5.7. klo 10. Liturgia ja saarna Tuija Kuusinen, avustaa Seppo Särkiniemi, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja. Messu su 12.7. klo 10. Liturgia ja saarna Marja Malvaranta, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Marja-Liisa Talja. Messu su 19.7. klo 10. Liturgia ja saarna Alarik Corander, avustaa Mari Mathlin ja Pentti Airaksinen, urkuri Petri Koivusalo, kanttori Marja-Liisa Talja. Messu su 26.7. klo 10. Liturgia ja saarna Aleksi Majuri, avustaa Pirkko Nurminen, urkuri Anna-Liisa Haunio, kanttori Petri Koivusalo.

ESKO JÄMSÄ

Espoon tuomio kirkkoseurakunta

Sisältyykö hoitosopimukseen vain yksivuotisia kesäkukkia? – Perinteisesti kyse on kesäkukista, mutta nyt Kirkon hautausmaalla voi viiden vuoden sopimukseen valita myös monivuotisia perennoja. Kokeilemme ensin täällä eri kasvilajikkeita ja hoitotapoja, ja myöhemmin mahdollisesti laajennamme perennatarjontaa Kellonummen ja Kappelin hautausmaille.

Monivuotiset perennat nousevat maasta joka vuosi uudestaan. Kirkon hautausmaan työnjohtaja Heidi Jalova esittelee vuorenkilpeä, joka kuuluu perennoihin.

Voiko itse valita kukat, jotka seurakunta hoitaa? – Puutarhurimme valitsevat haudoille sellaiset kasvit, jotka sopivat sinne ja

Saako perennasopimushaudalle istuttaa lisäkukkia? – Perennat kasvavat joka vuosi uudelleen samasta juurakosta. Kasvin juuret

SUVISUNNUNTAIN ILTAMUSIIKKI – KESÄKONSERTTISARJA

Sunnuntaisin 5.7. alkaen klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Konsertteihin on vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjelmamaksu Espoon tuomiokirkon musiikkitoiminnan hyväksi. Tuomiokirkossa noudatetaan pandemiatilanteen takia erityisiä turvallisuusohjeita mm. henkilömäärien ja turvavälien suhteen. 5.7. Cembaloduo. Laura Vihreäpuu ja Päivi Vesalainen, cembalo. Händel, Schaffrath, Müthel, W.F. Bach. 12.7. Basso Bravissima. Heikki Orama, laulu; Markus Malmgren, urut ja piano. Merikanto, Sibelius, Franck, Beethoven. 19.7. Romantique. Santeri Siimes, urut. Ibert, Jongen, Renaud, Salomé, Siimes. 26.7. Vanhojen tanssit. Teppo Lampela, laulu; Minna Kangas, barokkiviulu; Marianna Henriksson, cembalo ja urut. Bach, Biber, Byrd. 2.8. Soivat palkeet. Martina Brunell, harmonikka; Mauriz Brunell,

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11½/2020

menestyvät parhaiten. Hautausmaalla on hyvin erilaisia kasvupaikkoja kosteasta ja varjoisasta kuivaan ja kuumaan. Esimerkiksi sorapintainen ja reunakivellinen hauta on kuuma paikka kasveille.

urut. Walther, Mendelssohn, Rheinberger, Piazzolla, Högberg. 9.8. Barokkimetsä. Barokkiyhtye Tuohi: Kirsti Apajalahti, barokkiviulu; Pieta Mattila, barokkisello; Kaisamaija Uljas, teorbi. Mealli, Schmelzer, Matteis, Uccelini, Walther, Bertali, Bibern. 16.8. Mozart & Bach. Tiia Maria Saari, laulu ja piano; Petri Koivusalo, urut. Bach, Mozart.

AURORAN KAPPELI Heiniemenpolku 1 Café Auroran kesäkahvila ti–ke klo 12–14, 4.8. alkaen.

KAUKLAHDEN KAPPELI Kauppamäki 1 Lauluilta to 18.6. klo 18. Lauletaan kesäisiä hengellisiä lauluja ja virsiä. Leena ja Erkki Oikarinen laulattavat, Reijo Hirvinen säestys. Iltahartaus, Seppo Särkiniemi.

SUVELAN KAPPELI Kirstintie 24 Kesäillat Suvelassa Musiikkia, sanaa ja mukavaa yhdessäoloa suvi-illasta nauttien 29.7., 5.8. ja

kärsivät, jos maata kaivetaan usein, ja se voi kuolla. Siksi itse istuttaminen ei ole mahdollista. Kukkatervehdyksinä voi jättää haudan laidalle maljakossa olevia leikkokukkia tai ruukkukukkia, mutta maahan ei pidä kaivaa mitään. PAULA HUHTALA Lisätietoja verkossa espoonseurakunnat.fi/ hautausmaat/hautojen-hoito

19.8. klo 18–20. Ke 29.7. Kappelin lauluryhmä Salla Kostamon johdolla, Yukho SokSar ja Oiva Hujanen. Sään salliessa olemme kappelin sisäpihalla. Grillimakkaraa, salaatti ja iltatee 3 e. Perheiden kesäpäivä Suvelassa 11.8. klo 10–13. Laulua, leikkiä, askartelua ja hiljentymistä. Ohjelmaa ulkona ja sisällä. Ruokailu 3 e / aikuiset, 1,5 e / lapset; alle 2-v. maksutta. Ilm. viim. 3.8. Helille, heli.vesanen@evl.fi. Tapahtumaan voidaan ottaa 45 henkeä.

Citynomadi-mobiilisovellus.

NUUKSION PIENI LUONTOPYHIINVAELLUS

TOIMIVA PERHE -VUOROVAIKUTUSKURSSI

Vaellamme hiljaisuudessa pysähtyen seitsemällä pysäkillä, joihin liittyy pieniä hengellisiä harjoituksia. Lähtö ke 12.8. klo 18 Luontokeskus Haltian edestä, os. Nuuksiontie 84, Espoo. Helppokulkuinen maasto, matkan pituus 2,3 km. Omat kyydit; bussi 245A kulkee Espoon keskuksesta Haltiaan. Ohjaajina Eeva Honkanummi ja Jaana Leppäkorpi. Tied. ja ilm. marja.malvaranta@evl.fi, 040 5311 040. Säävaraus. Ks. luontopyhiinvaellus.fi sekä

Auroran kappelissa keskiviikkoisin 16.9., 23.9. ja 28.10. klo 17.30– 19.30 sekä lauantaisin 12.9., 10.10. ja 24.10. klo 10–14. Vahvistetaan vanhempien ja lasten hyvinvointia sekä vuorovaikutustaitoja käytännön harjoituksin. Lastenhoito koko kurssin ajalta 10 e / lapsi (3-v. ja vanhemmat lapset). Kurssimaksu 50 e / aik., sis. kurssimateriaalin, arkena iltapalan ja lauantaisin aamukahvin ja lounaan. Tied. ja haku: 050 5836 886, miia.korttila@

SIELUNHOIDOLLINEN RYHMÄ ”Herra, Sinä tunnet minut”- ryhmässä tarkastellaan omaa elämää Raamatun, rukouksen ja eri tunteiden valossa. Kymmenen kokoontumista torstaisin klo 18–20 Kalajärven kappelissa ajalla 3.9.–19.11. Ohjaajana perhetyönohjaaja Outi Wenell. Tied. ja haku ryhmään 1.7.–15.8: 040 5474 146 tai outi. wenell@evl.fi.

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–30.7.

evl.fi ja 050 4341 063, anna.lahtinen@evl.fi.

PARISUHTEEEN VUOROVAIKUTUSKURSSI Villa Hvittorpissa 25.–27.9. Opettelemme puhumiseen, kuuntelemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen liittyviä taitoja. Ohjaajina Parisuhdekeskus Kataja ry:n vertaisohjaajat Sirpa ja Reijo Tuori. Hinta Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueella asuville 130 e / pari, muut 150 e / pari. Tied. ja ilm. 31.8. mennessä: kirsi.kanerva@evl.fi, 050 5110 165.

HILJAISUUDEN RETRIITTI Hilassa 4.–6.9. ”Rakastakaamme toisiamme teoin ja totuudessa.” Ohjaajina Pirkko Nurminen, Margit Sinivirta ja Taina Latvala. Ilm. viim. 14.8. pirkko.nurminen@evl.fi tai 040 5674 420.

KÄVELE NAISELLE AMMATTI Tapahtumaan 6.9. klo 12–14.45 Suvelan kappelilla voit ilmoittautua jo nyt. Mahdollisuus lounaaseen, ohjelmaa myös lapsiperheille.www.naistenpankki.fi/tulemukaan/kavele-naiselle-ammatti-2020/

VILLASUKKATALKOOT Ilahduta tänä vuonna syntyneitä vauvoja neulomalla heille sukat! Tarvikkeet ja valmiiden sukkien toimitus: Suvelan kappeli, Kirstintie 24 tai Kirkonkymppi, Kirkkokatu 10. Laita mukaan sukkien pesuohje. Tied. 040 5311040, marja.malvaranta@evl.fi tai 040 5251 216, aila. pihlajavesi@evl.fi

OLETKO AJATELLUT, ETTÄ AUTTAISIT? Pienikin summa auttaa! Keräämme rahaa auttaaksemme heitä, joiden taloudellinen tilanne on romahtanut koronakriisin vuoksi. Keräykseen www.kotimaanapu.fi -> Koronakeräys Espoossa. Lahjoitetut rahat ohjataan avuntarvitsijoille Espoon tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyön kautta. Lisätietoja Merja Lehtisalo: 050 4380 176, merja.lehtisalo@evl.fi. Kiitos kun autat!

DIAKONIAN AJANVARAUS KESÄLLÄ Kaipaatko tukea tai apua vaikeassa elämäntilanteessa? 3.7. asti ota yhteys oman asuinalueesi diakoniatyöntekijään: Auroran alue: 040 763 6599. Espoon keskus ja Suvelan alue: 040 531 1037 (Tuomarila, Suna, Ymmersta), 050 438 0189 (Suvelan kappelin ympäristö), 040 547 1861 (aseman seutu, Kirkkojärvi, Kulovalkea, Kiltakallio, Kaupunginkallio). Pohjois-Espoon alue: (Kalajärvi) 040 736 9315.

Länsi-Espoon alue: 050 438 0176 (Kauklahden keskusta, Vanttila, Nissinmäki, Lasilaakso), 040 513 0862 (Muurala, Mikkelä, Hirvisuo, Karhusuo, Nupuri, Nuuksio, Vesirattaanmäki). Viherlaaksolahden alue: (Laaksolahti ja Viherlaakso) 040 572 5344. Yhteyttä voit ottaa myös sähköpostilla: etunimi.sukunimi@evl.fi. 6.7.–16.8. välisenä aikana voit tiedustella päivystävän diakoniatyöntekijän yhteystiedot arkisin klo 9–14 numerosta 040 502 4838.

PARISUHTEEN JA PERHEEN TUKIPALVELUJA Tukea, keskusteluapua ja sielunhoitoa perheille, pareille, erotilanteessa eläville, lapsiin ja kasvatukseen sekä omiin voimavaroihin liittyvissä kysymyksissä. Soita, laita viestiä tai sähköpostia perhetyönohjaajille, Kirsi Kanerva 6.–27.7. välisenä aikana: kirsi.kanerva@evl. fi, 050 511 0165 ja Outi Wenell 29.6. alkaen: outi.wenell@evl.fi, 040 5474 146. Puhelut arkisin klo 9–19, viestejä ja sähköpostia voit laittaa kaikkina aikoina. Vastaamme niihin työpäivinä.

PAPIN PUHELIN joka päivä klo 9–21, p. 09 8050 3501.

TUKICHATTI Arkisin klo 15–18 espoonseurakunnat.fi.

SEURAA SOMESSA JA VERKOSSA! www.espoontuomiokirkkoseurakunta.fi Facebook.com/EspoonTuomiokirkkoseurakunta/ Facebook.com/Espoontuomiokirkko/ Instagram: @espoontuomiokirkkoseurakunta Twitter:@EspooEtSrk Youtube: Kirkko Espoossa

Espoonlahden seurakunta Toimisto: puhelinpalvelu klo 9–15 p. 09 8050 6000, espoonlahdenseurakunta@evl.fi www.espoonseurakunnat.fi – Seurakunnat – Espoonlahti Nuoret: www.sodesode.fi Facebook: Espoonlahden seurakunta, Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet Twitter: @espoonlahdensrk, @superdiakonia Instagram: diakoniaespoonlahti, enkelinsuojassa, sodesta, kirkkoespoossa

KESÄN KIRKKOHETKET Sunnuntaimessut ja Toivon rukoushetket striimataan myös sivulle facebook.com/Espoonlahdenseurakunta.

TWITTERJUMIS su klo 10 @Espoonlahdensrk.

MESSU ESPOONLAHDEN KIRKKO Espoonlahden kirkon messuun mahtuu turvavälejä noudattaen yhteensä 143 seurakuntaista ja Sodeen 50. Juhannuspäivän messu la 20.6. klo 11. Ylisuutari, Erkko, Yli-Jaskari (ei striimata). Messu su 21.6. klo 11. Kohijoki, Pesonen, Ojala (ei striimata). Nuorten messu pe 26.6. klo 20 Sode. J. Lehti. Messu su 28.6. klo 11. Pesonen, Reinikainen. Nuorten messu pe 3.7. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 5.7. klo 11. Erkko, Ylisuutari, Ojala. Nuorten messu pe 10.7. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 12.7. klo 11. Ylisuutari, Olli, Puukko. Nuorten messu pe 17.7. klo 20 Sode. Olli. Pöyhölä 1 -rippikoulun konfirmaatio la 18.7. klo 11. J. Lehti. Hvittorp-rippikoulun konfirmaatio la 18.7. klo 14. Santaharju. Messu su 19.7. klo 11. Erkko, Sinervo. Koivikko-rippikoulun konfirmaatio su 19.7. klo 14. Erkko. Nuorten messu pe 24.7. klo 20 Sode. H. Lehti. Messu su 26.7. klo 11. Olli, H. Lehti. Nuorten messu pe 31.7. klo 20 Sode. H. Lehti.

TOIVON RUKOUSHETKI Aina on toivoa! Rukoushetki arkisin klo 8.50 kirkko.

ESPOONLAHDEN KIRKKO Kirkko avoinna ma–pe klo 8–15 ja su klo 10–14.

TUKEA JA APUA Pappi päivystää joka päivä klo 9–21, 050 432 8496. Diakonian palveluajat kesäkuussa ma klo 13–14, 09 8050 6638 ja to klo 9–10, 09 8050 6738. Heinäkuussa vain ma. Sähköinen ajanvaraus verkkosivujen oikeassa ylänurkassa. Kaikkien työntekijöiden yhteystiedot verkkosivuilta tai ma-pe klo 9–15, 09 8050 6000. Elintarvikejakelu ma, ke ja pe klo 9 kirkko, vuoronumerot klo 8.30. Jaamme valmiita kasseja alueellamme asuville. Rukouspyyntö rukousrenkaille: soita tai lähetä tekstiviestillä/ sähköpostilla eveliina.roznovski@ evl.fi, 041 518 1244.

OLLAAN YHDESSÄ ULKOSALLA Yhteisen tulen äärellä to 2.7. ja 6.8. klo 17–20 Soukan kappeli. Tule viettämään aikaa, juttelemaan tai vaikka iltapalalle, ota omat grillimakkarat mukaan.

Yhteislaulua ja pullakahvit la 8.8. klo 17 Soukan kappelin piha. Ota oma kahvimuki mukaan.

PIKKUVÄELLE Kivaa pikkuisille Facebook-sivulla Espoonlahden seurakunnan lapset ja perheet. Katso kevään Nallekerhot sekä Sonjan muskarituokiot ja fiilistele mukana! Kirjepyhäkouluun voi liittyä milloin vain! Lapsi saa maksutta n. 6–7 kertaa vuodessa pyhäkoulukirjeen, jossa raamatunkertomus, värityskuva ja askarteluideoita. Ilmoita lapsesi mukaan: maija. aapakari@evl.fi. Kerro viestissä vanhemman nimi, lapsen nimi, ikä ja osoite. Syksy saapuu! Ilmoittautumislinkit päiväkerhoon, koululaisten iltapäiväklubeihin ja muskareihin avoinna läpi kesän. Tark. tiedot verkkosivuilta.

KOULUIKÄISET Tsekkaa Nonparellin, Lennun ja Tinkan kevään kerhot Facebooksivulla Espoonlahden seurakunta.

NUORET Pysy kuulolla kesän toiminnasta: www.sodesode.fi, @sodesta Nuortenillat kesäperjantaisin klo 17–22. Jatkis-leiri 21.–23.8. Ilm. nettisivuilla 1.7.–6.8.

YKSINHUOLTAJIEN RETKIPÄIVÄ Rentoa yhdessäoloa, saunomista ja grillaamista la 22.8. klo 10–19.30 Hila. Lapsille myös omaa ohjelmaa, jolloin vanhemmilla mahdollisuus omaan aikaan. Maksu 5 e/perhe. Haku 29.6.–20.7. Ilm. ja lisätiedot verkkosivuilla.

YHTEISVASTUU OPEN Tehdään hyvää pelaamalla golfia! Golf-kilpailu pe 28.8. Gumböle Golf. Lue lisää nettisivulta www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ yhteisvastuu. Kisa on avoin kaikille Green Cardin suorittaneille. Tänä vuonna Yhteisvastuu tukee vanhemmuutta.

HÄÄYÖ Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 28.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkolla, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja n. 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma-pe klo 9–15 p. 09 8050 2601.

TIMO LONKA IN MEMORIAM Rakastettu kanttorimme menehtyi äkillisesti 8.6.2020. Tule kirjoittamaan muistosi Timo ”Tiukkis” Longasta! Espoonlahden kirkon

aulassa on muistokirja 30.6. saakka. Kirkko on avoinna arkisin klo 8–15 ja sunnuntaisin klo 10–14.

Leppävaaran seurakunta Toimisto: p. 09 8050 5000 arkisin klo 9–11, leppavaaranseurakunta.fi facebook.com/leppavaaranseurakunta youtube: Leppävaaran seurakunta @leppavaaransrk nuortensiipi.fi @nuortensiipi

MESSUT JA HARTAUDET Messu kirkossa su ja pyhäpäivisin klo 11. Leppävaaran kirkossa voi olla paikalla työtekijöiden lisäksi 75 seurakuntalaista. Ovet aukeavat klo 10.30. Seurakuntalaiset ohjataan kirkkosaliin ja messua vietetään hygieniasuositukset ja turvavälit huomioiden. Juhannuspäivän ulkoilmajumalanpalvelus la 20.6. klo 11 Leppävaaran kirkon piha. Rakennamme solisevan suihkulähteen ympärille alttarin, tuomme penkkejä ja pihan kivetyksilläkin voi istua. Noudatamme myös ulkona turvavälejä. Liturgina Timo Salo, kanttorina Kullervo Latvanen. Sateen sattuessa jumalanpalvelus siirtyy kirkkosaliin (75 seurakuntalaista mahtuu). Messu su 21.6. 11 Leppävaaran kirkko. Raunu, T. Salo, Laaksonen ja Latvanen. Messu su 28.6. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu su 5.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu su 12.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu su 19.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Messu su 26.7. klo 11 Leppävaaran kirkko. Verkkokirkko joka su klo 11. Voit osallistua joka su myös Leppävaaran seurakunnan verkkokirkkoon YouTubessa tai Facebookissa. Verkkokirkko on n. 20 minuuttia kestävä videoitu hartaus. Se sisältää musiikkia, puhetta ja rukousta. Video vie meidät paitsi kirkkosaliin, myös muualle Leppävaaraan. Voit katsoa videon silloin, kun sinulle sopii. Verkkohartaus: Raamatunlukua ääneen ma–pe klo 17 seurakunnan Facebook-sivu. Leppävaaran kirkko avoinna hiljentymistä varten ma–pe klo 12–18.

SOIVA KESÄPÄIVÄ Ilahduttaa läpi kesän joka to klo 12 Leppävaaran kirkolla. Parittomina viikkoina konsertti kirkkosalissa ja parillisina viikkoina yhteislauluhetki kirkon pihalla. Vapaa pääsy. 18.6. Konsertti: Bible Medita-

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11½/2020

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–30.7.

tions. Seeli Toivio & Harri Kerko. 25.6. Yhteislaulutuokio. 2.7. Konsertti: Pianomusiikkia kesäpäivään. Emilia Granroth, piano. 9.7. Yhteislaulutuokio. 16.7. Konsertti: Urkuvieras Pietarista. Maria Väisä, urut. 23.7. Yhteislaulutuokio. 30.7. Konsertti: Bach to you. Jouni Somero, piano. 6.8. Yhteislaulutuokio. 13.8. Konsertti: Sydämeni laulu. Tiia Maria Saari, sopraano, Pauliina Hyry, urut, piano. 20.8. Yhteislaulutuokio. 27.8. Konsertti: Silloinpa kesä minulla. Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro, joht. Kullervo Latva nen. Tulethan konsertteihin ajois sa, sillä voimme ottaa vain 75 kuulijaa kirkkosaliin. Sateen sat tuessa myös yhteislaulutuokiot siirtyvät pihalta kirkkosaliin.

KANSAINVÄLINEN KUORO TZ kokoontuu tiistaisin klo 18 Perk kaan kappelilla.

VERKOSSA: JUHANNUSOHJELMAA PERKKAAN KAPPELILTA Tervetuloa mukaan juhannusaaton juhlahumuun pe 19.6. klo 15 seurakunnan Facebooksivulle. Mukana kanttori Kullervo Latvanen ja pastorit Timo Salo ja Terttu Laak sonen Perkkaan kappelilta. Juhan nusaattona julkaistaan seurakun nan somessa myös irlantilaista kansanmusiikkia soittavan Muuan trion (Kirsi Vinkki, Samuli Karjalai nen ja Rauno Junkkari) musiikkivi deo.

NAISTEN KESÄSAUNA Lämmin sauna, virkistävä vesi, hauska juttuseura, maukas ruoka ja hiljentyminen. Nämä kaikki koet ma 24.8. klo 18−21 Hvittorpin rantasaunalla. Tule mukaan vaikka ystävän kanssa. Omat kyydit. Ilm. viim. 10.8.: Eliisa Lassila, 040 715 9250, eliisa.lassila@gmail.com.

RUKOUSPUHELIN Haluatko, että puolestasi rukoillaan? Lähetä pyyntösi ja kiitos aiheesi tekstiviestinä numeroon 050 599 9956. Kannamme asioitasi kanssasi Jumalalle tiettäviksi. Past. JuhaPekka Rissanen ja diakoni Harriet Lohikari.

JUOKSUA LÄHETYKSEN HYVÄKSI Kiinnostaisiko sinua osallistua juoksutapahtumaan ja/tai tukea lähetystyötä juoksuhaastekampan joiden avulla? Ota yhteyttä: Juha Pekka Rissanen, 050 529 4044. Ks. Facebook: Run for Missions juok suhaaste (R4M).

TYÖNTEKIJÄT TUKENASI Tavoitat papin joka päivä klo

9–21, 09 8050 5562. Diakonian palveluaika ma klo 10–12, 050 432 9318. Muina aikoina ota yhteyttä suoraan työntekijöihin puhelimitse tai sähköpostitse.

Olarin seurakunta Toimisto: Olarin kirkko, p. 09 8050 7000, (puhelinpalvelu klo 9-15) olarinseurakunta@evl.fi Facebook: Olarin seurakunta, Chapple Iso Omena, Olarin seurakunnan lapset ja perheet Instagram: @chappleisoomena @ chapplenuoret Youtube: Olarin seurakunta

JUMALANPALVELUKSET Kaikkiin jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua kotona. Suora toisto netissä: Youtube/Olarin seurakunta (https://www.youtube. com/user/Olarinsrk. Kesäkuussa alkavissa Olarin kirkon messuissa noudatetaan koronapandemiaan liittyviä turval lisuusohjeita. Kirkkosalissa voi olla yhteensä 80 henkilöä. Kesäelo kuussa Olarin kirkon messu alkaa klo 11. Juhannuspäivän messu la 20.6. klo 11 Olarin kirkko. Liturgi ja saar na Juha Virta, avustava pappi Maritta Hartikainen, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 21.6. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Maritta Hartikai nen, avustava pappi Antti Kruus, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 28.6. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Henri Röytiö, avustava pappi Juha Virta, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 5.7. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Anna Poutiainen, avustava pappi Maritta Hartikai nen, kanttori Mikko Niinikoski. Messu su 12.7. klo 11 Olarin kirkko. Liturgi ja saarna Maritta Hartikai nen, avustava pappi Anna Poutiai nen, kanttori Päivi Hakomäki. Messu su 19.7. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Henri Röytiö, avustava pappi Anna Poutiainen, kanttori Sari Rautio. Messu su 26.7. klo 11 Olarin kirkko. Liturgia ja saarna Kimmo Ansamaa, avustava pappi Tapio Suontaka nen, kanttori Sari Rautio.

TUKEA JA APUA Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 040 547 1857. Diakonian ajanvaraus: puhelimitse ti klo 10–11, 050 4329 368. Työntekijät ovat tavatta vissa puhelimitse keskusteluja varten. Yhteystiedot: www. espoonseurakunnat.fi/olarinseu rakunta/tyontekijat.

LAPSET JA PERHEET Ulkoilutusapua Kaipaisiko teidän perheen aikuinen/aikuiset hetken

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11½/2020

omaa aikaa? Kesäkuussa on mah dollista varata perheen 2 vuotta täyttäneille ja vanhemmille lapsille parin tunnin ulkoilu Olarin kirkon tai Matinkappelin leikkipihalla perhetyöntekijöiden seurassa. Samaan ulkoiluun otetaan vain yhden perheen lapsia. Kysy vapaita aikoja: mila.knuth@evl.fi, 041 518 1228. Vanhempien varaventtiili Henki lökohtaista tukikeskustelua van hemmille arjen haasteista ja huolis ta arkisin klo 9–15. Yhteydenotot 30.6. asti: perhetyöntekijä Henna Sadonkorpi, 050 472 3701 tai hen na.sadonkorpi@evl.fi. Heinäkuun perheiden helppiluuri on tauolla. Videoita, hartauksia, Hiirulin seikkailuja, toimintatuokioita, Päkän lauluja… löytyy Facebookis ta Olarin seurakunnan lapset ja perheet, Chapple Iso Omena sekä Instagramista @olarin_perheet ja @chappleisoomena. Lisätietoja myös: espoonseurakunnat.fi/ olarinseurakunta/lapsetjalapsi perheet.

KOULUIKÄISET JA NUORET Tarjontaa verkossa ja somessa myös kouluikäisille ja nuorille. Tarkempia tietoja: Kouluikäiset: IG olarilurppa, nuo ret: IG chapplenuoret.

Tapiolan seurakunta Toimisto: Mankkaantie 2–4 A 17, avoinna arkisin puhelimitse klo 9–15, p. 09 8050 4000, tapiolanseurakunta@evl.fi Osoitteet: Otaniemen kappeli, Jämeräntaival 8 Mankkaan seurakuntakoti, Mankkaantie 2–4 B.

MESSU Yleiset ohjeet messukävijöille Yhteiset ilmoitukset palstalla. Otaniemen kappelin messuun mahtuu korkeintaan 25 seurakun talaista. Messu la 20.6. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 21.6. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 28.6. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 5.7. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 12.7. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 19.7. klo 10.15 Otaniemen kappeli. Messu su 26.7. klo 10.15 Otaniemen kappeli.

PYHÄPÄIVÄN TERVEHDYS Joka sunnuntai klo 12 seurakun nan Facebooksivulla (ei edellytä rekisteröitymistä).

KESKIPÄIVÄNRUKOUS

Verkkolähetykset arkena klo 12 Tapiolan seurakunnan Facebook sivulla.

ÄLÄ JÄÄ YKSIN Papin puhelin joka päivä klo 9–21, 09 8050 4900. Diakonian päivystys arkisin klo 9–15, 09 8050 4400.

Kauniaisten suomalainen seurakunta Seurakuntatoimisto: Kavallintie 3, kesäaika avoinna: ti ja to klo 10-14 p. 050 500 9000 kauniaisten.suom.srk@evl.fi Osoitteet: Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Sebastos, Kauniaistentie 11

MESSUT JA JUMALANPALVELUKSET Kauniaisten kirkossa klo 10. Toimitetaan kirkossa läsnä olevan seurakunnan kanssa. Tilaisuudet myös suoratoistetaan seurakunnan Facebooksivulle (osallistujia ei kuvata). Kirkkoon mahtuu turva etäisyydet huomioiden max 70 hlöä. Kirkkokahveja ei toistaiseksi järjestetä. Kaikessa seurakunnan toiminnassa huolehditaan turvae täisyyksistä ja annetaan ohjeita hygieniasta. Juhannuspäivän jumalanpalvelus la 20.6. Kesäteologi HannaRiik ka Söderlund ja kantt. Lasse Mäki. Messu su 21.6. Mimosa Mäkinen ja kantt. Lasse Mäki. Messu su 28.6. Kari Kuula ja kantt. Teija Palolahti. Jumalanpalvelus su 5.7. Hanna Riikka Söderlund ja kantt. Teija Palolahti. Messu su 12.7. saarna Anne Huopo nen, liturgi Mimosa Mäkinen ja kantt. Teija Palolahti. Jumalanpalvelus su 19.7. Hanna Riikka Söderlund ja kantt. Anna Marte. Messu su 26.7. saarna ja liturgia Pauli Tuohioja, kantt. Anna Marte.

SEURAKUNNAN TILOJEN VÄKIMÄÄRÄ KORONAAIKANA Voimassa olevien viranomaisohjeiden mukaiset turvavälit huomi oiden Kauniaisten kirkon kirkkosa liin mahtuu enintään 70 henkilöä. Kirkon seurakuntasaliin (muistoti laisuudet, kastekahvit) mahtuu enintään 30 henkilöä ja seurakun tien toimitilaan Sebastokseen enin tään 15 henkilöä.

TUKEA JA APUA DIAKONIATYÖNTEKIJÖILTÄ Tuki ja apu arjen haasteissa ja iloissa. Ota rohkeasti yhteyttä diakoniatyöntekijöihin: pirjo. luoma@evl.fi tai 050 3017028, sonja.holkerinoja@evl.fi 050

46467001.

MUSIIKKITREFFIT To 18.6. klo 13.30–14 kirkossa. Anne Hätönen & Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Bach ja opetuslap set. Suoratoistetaan myös srk:n Facebookin kautta. Ke 29.7. klo 14 kirkossa. Anna Marte & L’Armonia, laulu. Kesto n. 30 min. (max 70 hlö) Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Suomen Lähetysseuralle. Mahd. myös suoratoistetaan /srk:n Face book. Molempiin tilaisuuksiin vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjel mamaksu Suomen Lähetysseural le. (max 70 hlö)

KESÄTREFFIT KESKIVIIKKOISIN Kauniaisten kirkonmäellä klo 14, kirkkosalissa ja sisäpihalla. Ohjel mahetki kestää n. 30 min. Ollaan turvallisesti etäällä toisista, mutta silti yhdessä joka keskiviikko 13.8. asti.

NUORTEN ILTA Yhdessäoloa turvavälein torstai sin 18.6., 25.6., 2.7., 9.7., 16.7., ja 23.7. klo 18–20 kirkon sisäpihalla tai kirkkosalissa.

PERHEIDEN ELOPUISTO ELOKUUSSA Kokoontuu kirkon leikkipuistossa elokuussa ti 11.8, pe 14.8 ja ti 18.8 klo 10–12. Ei ilmoittautumista.

HERÄTTÄJÄJUHLAT 3. –5.7. ETÄNÄ www.herattajajuhlat.fi

Esbo svenska församling Kansli: Kyrktian, Kyrkogatan 10, vardagar kl. 9–13, tfn 09 8050 3000 esbosvenskaforsamling@evl.fi

GUDSTJÄNSTER OCH SAMLINGAR Församlingen är välkommen till högmässorna i Esbo domkyrka på midsommardagen och varje som marsöndag kl. 12.15. Deltagaranta let är begränsat till 170 personer. De som hör till en riskgrupp rekom menderas att stanna hemma. Vi iakttar säkerhetsavstånd och följer hygienbestämmelserna. Dörrarna till Esbo domkyrka öppnas kl. 12.00, ingång endast från huvudin gången. Inga kyrkkaffen ordnas under sommaren. Midsommarfes ten på Mataskär och sommarsam lingarna i Olars kyrka är inhibera de.

MUSIK I SOMMARKVÄLLEN I ESB O DOMKYRKA Varje sö 5.7–16.8 kl. 19. Fritt inträde. Mer info: esboforsamlin gar.fi/kommed/musik

SEURAKUNNISSA TAPAHTUU 18.6.–30.7.

DIAKONIN HJÄLPER OCH STÖDER

Den öppna diakonimottagningen är stängd t.o.m. 31.8. Du når diakonerna per telefon och e-post: Nina Wallenius, 050 432 4323, nina.wallenius@evl.fi, AnnChristine Wiik, 050 597 3313, annchristine.wiik@evl.fi, Taina Sandberg, 040 547 1856, taina.sandberg@evl.fi. Du kan också boka tid elektroniskt: https://asiointi. espoonseurakunnat.fi/

VI FINNS HÄR FÖR DIG UNDER SOMMAREN De anställda är anträffbara för samtal per telefon, e-post och sociala medier. Du hittar alla kontaktuppgifter på esboforsamlingar. fi/kontakt. Kundbetjäning endast per telefon och elektroniskt t.o.m. 31.8: Esbo svenska församlings kansli: må.–fre. kl. 9–13: 09 8050 3000, esbosvenskaforsamling@evl.fi Esbo församlingars servicecentral, bokning av dop, vigsel och jordfästning:

09 8050 2601 varauspalvelut. espoo@evl.fi Information om förändringar i verksamheten meddelas på esboforsamlingar.fi och sociala medier samt direkt till målgrupperna.

Yhteiset

Messut alkavat kesäkuussa: Espoon kaikissa seurakunnissa vietetään messua eli ehtoollisjumalanpalvelusta. Seurakuntien riviilmoituksista näet tarkemmat tiedot messuista. Kokoontumisrajoitusten takia kirkkoon tai kappeliin voi enimmillään kerrallaan tulla vain sen verran seurakuntalaisia, että 1–2 metrin turvavälien pitäminen on mahdollista. Messua vietettäessä noudatamme kaikkia annettuja ohjeita turvaväleistä ja hygieniasta niin kirkkotilassa istumisessa, virsien veisaamisessa, ehtoollisen viettämisessä kuin vaikkapa kolehdin keräämisessä. Tarkemmat ohjeet saat paikan päällä. Valtioneuvosto kehottaa edelleen

ikäihmisiä, riskiryhmiin kuuluvia sekä flunssaoireisia pysymään kotona. Kirkkokahveja ei ole tarjolla. Jumalanpalveluksiin voi edelleen osallistua turvallisesti myös verkossa. Seurakuntien verkkolähetysten tiedot löydät rivi-ilmoituksista. Myös Ylen tv- ja radiojumalanpalvelukset jatkuvat sunnuntaisin. Hääyö Nyt on helppoa mennä naimisiin! Me on varattu kirkko ja kakkukahvit – tule paikalle tulevan puolisosi kanssa. Hääyö pe 28.8. klo 21–00 Espoonlahden kirkolla, vihkiajat puolen tunnin välein. Vihkiparille ja noin 10 häävieraalle tarjotaan seremonian jälkeen kakkukahvit. Varaukset Espoon seurakuntien palvelukeskus ma-pe klo 9–15, 09 8050 2601.

International

Ajankohtaisimmat tiedot Espoon seurakuntien monikulttuurisesta toiminnasta löydät täältä: www. espoonseurakunnat.fi/osallistu/ colourful-espoo.

Kirkoissa soi Konserteissa noudatetaan pandemiatilanteen takia erityisiä turvallisuusohjeita mm. henkilömäärien ja turvavälien suhteen. Tulethan konserttiin oireettomana.

TORSTAINA 18.6. Soiva kesäpäivä -konsertti: Bible Meditations klo 12 Leppävaaran kirkolla. Seeli Toivio & Harri Kerko. Vapaa pääsy. Musiikkitreffit klo 13.30 Kauniaisten kirkossa. Anne Hätönen & Markku Mäkinen, urut ja cembalo. Bach ja opetuslapset. Kesto 30 min. Suoratoistetaan myös seurakunnan Facebookin kautta. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Suomen Lähetysseuralle. Turvaetäisyydet huomioiden kirkkosaliin mahtuu max 70 hlöä. Juhannusiltamat klo 19 lähetetään verkossa suoratoistona. Ks. tarkemmat tiedot urkuyofestival.fi. Vapaasti katsottavissa.

mamaksu Espoon tuomiokirkon musiikkitoiminnan hyväksi.

SUNNUNTAINA 12.7. Suvisunnuntain iltamusiikki: Basso Bravissima klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Heikki Orama, laulu; Markus Malmgren, urut & piano. Merikanto, Sibelius, Franck, Beethoven. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 16.7. Soiva kesäpäivä -konsertti: Urkuvieras Pietarista klo 12 Leppävaaran kirkolla: Maria Väisä, urut. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 19.7. Suvisunnuntain iltamusiikki: Romantique klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Santeri Siimes, urut. Ibert, Jongen, Renaud, Salomé, Siimes. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 26.7.

Soiva kesäpäivä -konsertti: Pianomusiikkia kesäpäivään klo 12 Leppävaaran kirkolla. Emilia Granroth, piano. Vapaa pääsy.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Vanhojen tanssit klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Teppo Lampela, laulu; Minna Kangas, barokkiviulu; Marianna Henriksson, cembalo & urut. Bach, Biber, Byrd. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 5.7.

KESKIVIIKKONA 29.7.

Suvisunnuntain iltamusiikki: Cembaloduo klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Laura Vihreäpuu & Päivi Vesalainen, cembalo. Händel, Schaffrath, Müthel, W.F. Bach. Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen ohjel-

Musiikkitreffit klo 14 Kauniaisten kirkossa. Anna Marte & L’Armonia, laulu. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy, vapaaeht. ohjelmamaksu Suomen Lähetysseuralle. Mahd. myös suoratoistetaan seura-

TORSTAINA 2.7.

kunnan Facebookin kautta. Turvaetäisyydet huomioiden kirkkosaliin mahtuu max 70 hlöä.

TORSTAINA 30.7. Soiva kesäpäivä -konsertti: Bach to you klo 12 Leppävaaran kirkolla. Jouni Somero, piano. Vapaa pääsy. Linnunlaulua kesäyössä klo 19 lähetetään verkossa suoratoistona. Ks. tarkemmat tiedot urkuyofestival.fi. Vapaasti katsottavissa.

SUNNUNTAINA 2.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Soivat palkeet klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Martina Brunell, harmonikka; Mauriz Brunell, urut. Walther, Mendelssohn, Rheinberger, Piazzolla, Högberg. Vapaa pääsy.

SUNNUNTAINA 9.8. Suvisunnuntain iltamusiikki: Barokkimetsä klo 19 Espoon tuomiokirkossa. Barokkiyhtye Tuohi: Kirsti Apajalahti, barokkiviulu; Pieta Mattila, barokkisello; Kaisamaija Uljas, teorbi. Mealli, Schmelzer, Matteis, Uccelini, Walther, Bertali, Bibern. Vapaa pääsy.

TORSTAINA 13.8. Soiva kesäpäivä -konsertti: Sydämeni laulu klo 12 Leppävaaran kirkolla. Tiia Maria Saari, sopraano, Pauliina Hyry, urut, piano. Vapaa pääsy.

Elämänkaari ESPOON TUOMIO KIRKKOSEURAKUNTA Kastetut Oiva Alpo Tapio Husu, Peppi Maria Jakobsson, Eevert Oiva Ilmari Klasila, Samu Kaarlo Valo. Hautaan siunatut Lasse Aaltonen 88 v., Petri Eero Juhani Aronniemi 51 v., Monika Eklund 51 v., Mikko Juhani Enroth 74, v., Esko Uljas Järvinen 90 v., Kirsti Synneve Kaarsalo 80 v., Salli Sanelma Lehtonen 104 v., Tertsi Ilona Litja 92 v., Toini Annikki Louhelainen 92 v., Aila Lea Mäntykivi 90 v., Virpi Hannele Nuutinen 63 v., Ilkka Markunpoika Talvio 49 v., Annikki Timonen-Lahtinen 84 v., Juha Keijo Kaleva Ylönen 61 v.

ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA Hautaan siunatut Jaakko Sakari Kekäläinen 71 v., Pirjo Tarja Susanna Kilpinen 66 v., Reino Antti Olavi Kilpinen 75 v., Erkki Juhani Lahtinen 73 v., Väinö Johannes Lehtosaari 88 v., Tommi Petri Ilmari Reijola 56 v., Taina Kaarina Runnakko 83 v., Sinikka Sisko Inkeri Saroniemi 79 v., Selma Maria Takalo 94 v., Kaapo Juhani Väänänen 77 v.

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA Kastettu Aleksi Patrik Tallqvist. Avioliittoon aikovat Marika Susanna Ronkainen ja Otso Artturi Saarinen. Hautaan siunatut Britta Ulla Tellervo Busi, 85 v., Arja Helena Valli-Pensala 74 v.

LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA Kastetut Silvia Eija Emilia Snellman, Olivia Evelyn Vanhanen. Hautaan siunatut Lea Elisabet Biermann 78 v., Lauri Jalmari Holopainen 86 v., Maija Huhma 96 v., Asta Anneli Juslin 87 v., Anna Liisa Kiiskinen 83 v., Mirjami Nousiainen 85 v., Oskar Pakarinen 86 v., Maija-Liisa Partanen 95 v., Raili Helena Räsänen 89 v., Aili Annikki Salmelin 96 v.

OLARIN SEURAKUNTA Kastetut Armas Pekka Olavi Hautalampi, Sofia Beatriz Maria Salenius. Hautaan siunatut Erkki Olavi Eronen 73 v., Tuure Esa Haikonen 71 v., Esa Markku Hovinen 86 v., Merja-Riitta Häkkänen 71 v., Impi Pauliina Jauhiainen 90 v., Tapio Johannes Krooks 50 v., Tauno Edvard Kukkonen 87 v., Tuija Marja Langinkoski 81 v., Aili Hilppa-Liisa Malmsten 92 v., Ossi Kalevi Oikkonen 85 v., Ulla Helena Porkka 78 v., Matti Pauli Kalevi Rahikkala 81 v., John Henrik Relander 80 v., Kaarina Riskala 75 v., Jorma Olavi Salomaa 74 v., Kerttu Edit Suomio, Tapiolan srk, 91 v., Hannu Juhani Teikari 89 v., Eine Kyllikki Yrjölä 89 v.

TAPIOLAN SEURAKUNTA Kastetut Liv Hannah Coreyntytär Heasman, Anton Otso Olavi Laiho, Urho Veikko Välimäki. Avioliittoon aikovat Toni Sebastian Naumanen ja Sina Johanna Reunala. Hautaan siunatut Marita Linnea Avellan 83 v., Raili Milja Inkeri Hiekkanen 84 v., Lauri Johannes Holopainen 89 v., Leo Lennart Karjasilta 90 v., Anna Vilhelmiina Kärkkäinen 91 v., Sirkka Aulikki Laurinen 81 v., Veikko Miettinen 87 v., Kaija Annikki Nieminen 93 v., Valto Elia Pallaskorpi 84 v., Eeva Stiina Räihä-Sarkimo 70 v., Liisa Kyllikki Suominen 97 v., Raili Anneli Tarhonen 82 v., Ismo Tulikorpi 87 v., Liisa Kaarina Yli-Rantala 93 v.

ESBO SVENSKA FÖRSAMLING Avlidna/Hautaan siunatut Martta Johanna Flythström 93 år, Dag Yngve Fyhrqvist 75 år, Kristina Margareta Grönholm 69 år, Sune Börjeson Häggström 77 år, Lilja Caritha Karjalainen 63 år, Ruth Iris Marie Lindfors 94 år, Bror Martin Lindström 85 år, May Ruth Lilian Lundqvist 95 år, Kim Johan Lundström 52 år, Ingegerd Elisabet Nyman 90 år, Anne-Maj Asta Rantala 73 år, Ethel Marita Sandström 91 år, Gurli Maria Semenius 103 år, Annemaj Pia Helene Zetterborg 92 år.

KIRKKO JA KAUPUNKI ESPOO JA KAUNIAINEN – 11½/2020

Hyvää pyhää

20.6.

Tänään on juhannuspäivä. Päivän teksti (Luuk. 1: 57–66) kertoo Johannes Kastajan syntymästä.

Poimi kauneutta Vietätpä juhannustasi mökillä luonnon helmassa tai kotona hiljenneessä kaupungissa, nauti alkukesän kukkaloistosta. Nauti myös jokamiehen oikeuksistasi: luonnonkukkia voit vapaasti poimia. Perinteinen juhannustaika on poimia seitsemän erilaista kukkaa ja laittaa ne tyynyn alle siinä toivossa, että näkisi tulevan puolison unessa. Jos taioille ei ole tarvetta, laita kukat maljakkoon. Löysitkö seitsemän? Montako niistä tunnet nimeltä? Koiranputki, harakankello, kurjenpolvi… KAISA HALONEN

MATTI PIKKUJÄMSÄ

Johannes toi viestin kaipaaville ja ahdistuneille

e, jonka syvimpiä toiveita ei tunnu kuulevan edes Jumala, lukee Elisabetin ja Sakariaan pitkästä odotuksesta sydän kipeänä. Tuon pariskunnan ei tarvinnut tuntea osattomuutta. Jumalaa kiinnosti heidän kaipauksensa. He saivat lapsen, jonka ei pitänyt olla mahdollinen. Heille syntyi terve, odotettu poika. Se, joka on pitkään rämpinyt eksyksissä ja turhaan kaivannut viisautta ja suuntaa elämänsä sumulle, tuntee olonsa hylätyksi, kun ajattelee sitä välitöntä yhteyttä, joka Elisabetilla ja Sakariaalla oli Korkeimman kanssa. Jumala ei ollut heille jossain kaukana pilvimuurin takana. Helppohan heidän oli tietää, miten toimia elämässään, kun he saivat enkeliltä tarkat ohjeet.

KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Ne, jotka seurasivat läheltä Johannes Kastajan odotuksen ja syntymän ihmettä, olivat ensin onnellisia Elisabetin ja Sakariaan puolesta. Mutta tunnelmat vaihtuvat pelokkaiksi ihmeellisten tapahtumien jatkuessa. Pelko ei ollut ihan turhaa. Me, jotka tunnemme Johannes Kastajan vaiheet, tiedämme, että Jumalan puuttuminen elämänkulkuun näyttää tuovan siihen sellaista ankaruutta, mitä on syytäkin pelätä. ”Mikähän tästä lapsesta tulee?” ihmiset kyselivät Juudean vuoriseuduilla. Muutama vuosikymmen myöhemmin Johannes kertoi itse. Hän oli ääni, joka huusi autiomaassa: ”Tasoittakaa Herralle tie!” Johannes julisti kaipaavalle, sumussa rämpijälle ja ankaruudesta ahdistuneelle: Tehkää tilaa Vapahtajalle. Tehkää tilaa hänelle, joka on tie, totuus ja elämä.

KAISA KARIRANTA

Pese huolet ja harmit Tee juhannussaunassa tulet vaikka kynttilään, jos saunasi on sähkökäyttöinen. Anna liekin polttaa pois vanhat vääryydet ja ikiaikaiset epäoikeudenmukaisuudet. Lämpimien löylyjen kietoutuessa ympärillesi hikoile itsestäsi turhat kiireet. Vihdo pois ahdistukset ja pelot. Pese huolet ja harmit iholtasi. Kylvettyäsi katso ympärillesi tuorein silmin: Minkä näet nyt selvemmin? Mille tuli tilaa? Katso ympärilläsi olevaa kesää tuorein silmin. Näe kaikki se hyvyys, joka ympäröi sinua.

Harras hetki

Musiikki- ja kulttuuritoimittaja Risto Nordell, 61, asuu vaimonsa kanssa Soukassa Espoossa. Hänellä on aikuinen tytär ja poika. Yle Radio 1:stä (87,9 MHz) tulee viikoittain Nordellin toimittama Riston valinta -musiikkiohjelma. Lähetysaika on keskiviikkoisin klo 11. Uusinta sunnuntaisin klo 14. Riston Valinnan juhannus -ohjelma kuullaan pe 19.6. klo 19–22 Yle Radio 1:ssä. Ohjelman Facebook-ryhmässä voi jakaa juhannusaaton tunnelmia. Rakkaimpia juhannusmuistoja voi lähettää osoitteeseen: risto.nordell@yle.fi.

Käsittämättömän kiehtova meri Kalastaessaan Risto Nordell tuntee vahvaa yhteyttä esi-isiinsä.

TEKSTI NINA RIUTTA KUVA SIRPA PÄIVINEN

arkasti aikataulutetun arjen vastapainoksi Risto Nordell usein pakkaa itseleivotun ruisleivän viipaleet rasiaan, sanoo tulevansa takaisin sitten joskus ja lähtee merelle. Kaverina hänellä on rakas reppu, joka tuoksuu vanhalta kalalta. Nordellille reppu on tärkeä. Vaimo pyytää monesti viemään sen parvekkeelle. Nordell on aina ollut merikalastaja. Hänen kotinsa on lähellä merta, ja Espoonlahden rantavedessä kelluu pieni kalavene. Nordellista on huikeaa ajatella, että kun lähtee veneellä laiturista, voi mennä vettä pitkin vaikka New Yorkiin asti, jos haluaa. Toistaiseksi hän on käynyt vain Saksassa ja Tanskassa. SUOMENRUOTSALAINEN Nordellin suku on lähtöisin Kemiönsaaresta, joka oli aikoinaan täynnä maanviljelijöitä ja kalastajia. Kemiössä Risto Nordellilla on toinen kalastuspaikka.

Kalastaessaan ja purjehtiessaan tai vain merellä ollessaan Nordell tuntee vahvaa yhteyttä esi-isiinsä. Meri on hänestä käsittämättömän kiehtova. Jo alle kouluikäisenä Nordell makasi mahallaan laiturilla kädessään siima, koukku ja leivänpala. Niillä hän yritti saada ahvenia kiikkiin. Poika ei meinannut malttaa keskeyttää puuhaansa edes Linnanmäen reissun takia. Nykyisin Nordell kalastaa verkolla. Hän tekee ja pauloittaa verkot itse, ja jo se rauhoittaa, koska siinä istutaan ja nyhrätään ja istutaan ja nyhrätään tuntitolkulla. Viime aikoina Nordell on siirtynyt entistä enemmän vapakalastukseen, koska siinä saaliin määrää voi säädellä. Hän harrastaa siian pohjaongintaa sekä ahvenien ja kuhien jigausta. Nordell kalastaa sen verran kuin syö. Se on perinteinen tapa kalastaa. Catch and release -tyyli on hänestä eettisesti arveluttavaa. KALASTAMINEN on Risto Nordellista hyvin käytännönläheistä. Kalastaessaan hän havainnoi ja tarkkailee luontoa. Toisaalta vapakalastaminen on aktiivista tekemistä. Siinä pitää vaihtaa jigiä tai uistinta ja miet-

tiä, onko syvyys oikea, ovatko kalat pinnalla, pohjalla vai välivedessä. Pitäisikö sittenkin mennä tuon luodon taakse? Tai olisiko tuolla parempi paikka kuin täällä?

”

Kaverina on rakas reppu, joka tuoksuu vanhalta kalalta. Jos Nordell haluaisi brassailla, hän sanoisi ajattelevansa kalastaessaan syviä ja suuria asioita. Mutta hän ei sano. Hänestä kiven nokassa istuva ongen kohoa tuijottava, suuria ajatteleva kalastaja on klisee. Nordell ei ajattele kalastaessaan mitään. Hän on läsnä. On ihan selvä asia, että silloin pulssi tasaantuu ja stressi jää. Kun vene lähtee laiturista, ei todellakaan tarvitse huolehtia mistään. ■ KIRKKO JA KAUPUNKI – 11½/2020

Mielipide

MARTTA-KAISA VIRTA

Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki / mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Elän samaa elämää kesät talvet KESÄ LÄHESTYY. Vihonviimeinen vuodenaika. Jos on onneton, tyytymätön elämäänsä ja yksinäinen, kesällä kaikki kärjistyy. Kontrasti muihin ihmisiin on kesällä kuin märkä rätti vasten kasvoja. Sairas, köyhä ja yksinäinen istuu kesällä kotona, istuu kirjastossa, kävelee pitkin katuja ja hautuumaita, juo kahvia ja yrittää kuluttaa aikaa. Elämä on sitä samaa kuin talvellakin. Sairaalla, köyhällä ja yksinäisellä ei ole rahaa edes kotimaanmatkailuun, ei mahdollisuutta ylläpitää autoa, ei sosiaalista elämää eikä paikkaa, minne mennä kesää viettämään. Syksyä odotellessa.

Turhautunut ja katkera Helsinki

Kirosanat pois lasten Raamatuista LAURI KOSKINEN kirjoitti, että sanat saatana ja perkele eivät ole lapsille hyvää kuultavaa jumalanpalveluksessa (K&k 30.4.). Olen ihan samaa

Minut tuomittiin nimikristityksi MENIN KIRKKOON erääseen yhteiskristillisenä mainostettuun tilaisuuteen. Minut otettiin ystävällisesti vastaan, mutta myöhemmin annettiinkin ymmärtää, ettei asia ollut niin yksinkertainen kuin minulle oli rippikoulussa opetettu. Uskoni olikin tilaisuuden järjestäjien mielestä aivan väärää uskoa, ja heillä oli se ainoa oikea. Ihmettelin, kuinka kirkossa voidaan opettaa niin monella tavalla. Myöhemmin minulle selvisi, että tässä liikkeessä oli ”viidesläinen” meininki. Viidennessä herätysliikkeessä on voimakas amerikkalaisen fundamentalismin painotus. Siinä ihmisen tekemä ratkaisu on kaiken mitta. Olinkin nyt vain nimikristitty ja menossa helvettiin. Oliko tämä sitä paljon puhuttua kirkon moniäänisyyttä? Omantuntoni mukaan hyväksyn vähemmistöjen rekisteröityjen parisuhteiden kirkollisen siunaamisen, myös avioliiton, ja sukupuolten välisen tasa-arvon kirkon virkakysymyksissä. Hyväksyn myös luonnontieteiden näkemyksen maailmasta ja ihmisen alkuperästä sekä teologisessa tiedekunnassa opetettavan historiallis-kriittisen raamatuntutkimuksen. Käsitykseni mukaan yleissivistys kuuluu myös kristitylle. Silti joissakin seurakunnissa aikuisen ihmisen kriittisyyttä voidaan pitää jopa syntinä. Psyykkisesti sairaiden huijaamista eheytymishömpällä sielunhoidon nimissä ja muuta manipulatiivista parantamistoimintaa pidän erittäin vastuuttomana.

Timo Teinikivi Turku

mieltä! Voidaan puhua mieluummin paholaisesta. Tilasin lapsenlapsilleni, 5- ja 7-vuotiaille pojille lasten Raamatut. Niissä mainittiin useamman kerran sana saatana. Kuvissa oli isoja käärmeitä ja pelottavan näköisiä ihmishahmoja. Jeesus oli kuvattu tuiman ja vihaisen näköiseksi. Katsoin, etteivät kuvitukset ja sanoitukset ole hyväksi lapsille luettavaksi. Roskiin menivät!

Leila Sihvonen Espoo

Äidin kuolema ÄIDIN KUOLEMA koskettanee hänen lastaan ehkä eniten. Side äitiin on ollut läheisin, lapsen suhde toiseen ihmiseen, napanuorasta kiinni synnyttäjäänsä. Kuolema on mysteeri, niin kuin on syntyminenkin, molemmat ääripäitä, elämä siinä välissä. Vastasyntynyt parkaisee elämälle. Kuollut on hiljaa omassa ehdottomuudessaan. Kuolema on kauniskin: Se riisuu yltämme kaiken tarpeettoman, paljastaa oleellisen. Se on tasapuolinen jokaista kohtaan. Sitä ei tarvitse pelätä, koska se on totta. Inhimillinen meissä on empatiaa, toistemme kunnioittamista sellaisina kuin olemme tai olimme. Muistot ovat ilon ja surun kyynelpisaroita, sateenkaari poismenneiden läheistemme luo.

Tapani Kurttila Espoo

Kesätauko alkaa KIRKKO JA KAUPUNKI ilmestyy seuraavan kerran 30.7. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/puheenvuorot. Hyvää kesää!