Kirkko ja kaupunki 2019 20 by Kirkko ja kaupunki

HY VÄN TÄHDEN.

20 7.11.2019 kirkkojakaupunki.fi

A6 Lapset viettivät yön Pyhän Laurin kirkossa

A 13 Vatsastapuhuja Taika-Petteri keikkailee jääkarhun kanssa

Näkymätön mies Yksinäisyys ja taloudellinen niukkuus syövät miestä, mutta harva puhuu siitä julkisesti

1200–1300-LUVULLA ELÄNYT KIINALAINEN RUNOILIJA MA ZHIYUAN

Aiemmin oli vain yksi, matkailua edistävä ja ihannoiva puhetapa. Nyt on myös vastakkaista ääntä, ja se voimistuu. Matkailun haitoista puhutaan vuosi vuodelta enemmän. Turisti tuntee lämpenevän ilmaston omissa nahoissaan.

Iankaikkisesti

Kulkija halajaa tielle.

Tänään

Eilen

2 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

REETTA VAIRIMAAN ARTIKKELI NAUTITTAVA KOHTUUDELLA, YLIOPISTO-LEHTI 8/19

Pappi vastasi: ”Voitte olla rauhassa. Herra pitää teistä huolen matkallanne.” VANHAN TESTAMENTIN TUOMARIEN KIRJA

Rukous

Pääkirjoitus

KATRI SAARELA

Raamattua voi siteerata myös rikollisesti KANSANEDUSTAJA PÄIVI RÄSÄNEN vietti viime perjantaina tuntikausia Pasilan poliisitalossa. Poliisi selvittää, syyllistyikö Räsänen viime kesän homokielteisellä twiitillään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Rikosilmoituksen poikineessa twiitissään Räsänen arvosteli luterilaista kirkkoa siitä, että kirkko tuki vähemmistöjen oikeuksia puolustavaa Pride-tapahtumaa. Mielipiteensä vahvistukseksi hän liitti valokuvan 1930-luvun Raamatusta, jossa puhutaan häpeällisestä himosta, riettaudesta ja villiintymisestä. Moni on paheksunut Räsäsen poliisikuulustelua. Että ei kai Raamatun siteeraaminen voi olla väärin. Että miten voi edes epäillä rikosta Raamatun lukemisesta?

”

RAAMATTU EI NAUTI syytesuojaa. Raamattua voi siteerata myös rikollisella, loukkaaETELÄ-AFRIKAN valla ja vahingoittavalla tavalla. KIRKOISSA Jos joku alkaisi tylyttää Helsingin APARTHEIDIA juutalaista seurakuntaa ja poimisi sanoPERUSTELTIIN mansa vahvistukseksi Uuden testamentin RAAMATULLA. kaikkein antisemitistisimmät jakeet, kyseessä olisi varmasti rikoksen tunnusmerkistön täyttävä hyökkäys kansanryhmää vastaan. Etelä-Afrikan rotuerottelukirkoissa apartheidia perusteltiin ihan sujuvasti Raamatulla. Vieläpä samantapaisella luomisjärjestysretoriikalla, jolla vielä nyky-Suomessa Päivi Räsästä lähellä olevat kristilliset piirit perustelevat miehen ja naisen erilaista asemaa perheessä sekä naisen kelpaamattomuutta papin töihin. UUTISKUVA SUURIKOKOISTA Raamattua näyttävästi poliisitalon ovesta sisään kantavasta Räsäsestä herätti myös kysymyksen, että eikö hän tosiaan ole sieltä Raamatustaan lukenut Jeesuksen varoituksia omalla hurskaudellaan poseeraamisesta. Päivi Räsänen kertoi käyneensä kuulustelijan kanssa Pyhää Kirjaa läpi kuin raamattupiirissä. Omien sanojensa mukaan hän valaisi poliisille Roomalaiskirjeen pääsanomaa. Se on erikoista. Räsäsen Raamatussa nimittäin kielletään naisilta seurakuntalaisten opettaminen ja hengellinen johtaminen. NAISTEN PAPPEUTTA jyrkästi vastustava kansanedustaja tulkitsee siis toisten kohdalla Raamattua eri tavalla kuin omalla kohdallaan.

JAAKKO HEINIMÄKI

Kirjoittaja on Kirkko ja kaupungin päätoimittaja jaakko.heinimaki@kirkkojakaupunki.fi

Isiä ylistetään teoista joita äideiltä odotetaan ilman muuta: lapsen varustaminen loskakauteen, ranskalainen letti valokuvaukseen, mokkapalat luokan myyjäisiin. Samalla isien osaamista epäillään asioissa, joita äidit saavat hoitaa omalla tyylillään. Näe, Sinä, isät sellaisina kuin he ovat. Oikeasti. Siunaa heitä.

Kirkko ja kaupunki verkossa Messun kohtalonhetket On kysyttävä, mitä nuoret haluavat, tai kohta kirkkoon ei ole enää tulijoita. Haaveilen seurakunnasta, jonka messussa on elämän syke ja jossa saa olla myös eri mieltä, kirjoittaa pappi Elina Vaittinen. Lue kolumni osoitteessa kirkkojakaupunki.fi/ puheenvuorot.

Kirkko ja kaupunki VANTAA 7.11.2019

numero 20

Seuraava lehti ilmestyy 21.11. KANNEN KUVA: VILLE PALONEN

kirkkojakaupunki @kirkko_kaupunki kirkkojakaupunki kirkkojakaupunki

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

”Kun tavallinen arki on hyvää, elämä on hyvää” Tikkurilalainen uusperheen isä Mika Ijäs tietää, että lapsiin liittyvät huolet ovat raskaampia kuin muut murheet. TEKSTI TOPIAS HAIKALA KUVA ESKO JÄMSÄ

Mediassa kohistaan, että yhä harvempi suomalainen haluaa lisääntyä. Kouluttaja Mika Ijäs, 42, sinulla on kahdeksanvuotias tytär ja reilun kuukauden ikäinen vauva. Miksi halusit isäksi? – Alle kolmekymppisenä en erityisesti halunnut lapsia. Kun kaverini alkoivat saada jälkikasvua, vertasin itseäni heihin ja mietin, mitä minun pitäisi haluta. – Oli hyvä, että en lähtenyt imitoimaan muita. Olin kypsä isäksi vasta myöhemmin. – Lapset tuovat elämään uudenlaista merkityksellisyyttä ja kokemuksen, että on osa isompaa ketjua. Ymmärsin sen vasta sen jälkeen, kun sain lapsia. – Lapsiperheiden elämästä annetaan joskus sellainen kuva, että kaikki entinen käy mahdotto-

maksi. Minä en koe, että lapsi olisi sulkenut mitään ovia. Aikatauluja lapset kyllä lisäävät.

Millaisia tunteita lasten saaminen herätti sinussa? – Olin ensimmäisen lapsen syntyessä jo 34-vuotias ja ymmärsin, ettei lasten saaminen tai kumppanin löytäminen ole itsestään selvää. – Lapsi herätti minussa syvää rakkautta ja kiitollisuutta. Rakkaus ei ole vain tunne, mutta joskus rakkauden voi tuntea vahvasti. – Myös lapsiin liittyvä huoli on erilaista kuin muut huolet. Se on säväyttävämpää. Sitä toivoo, että olisipa kaikki hyvin.

Mitä tärkeää olet oppinut omalta isältäsi? – Konstailemattomuutta. Sellaista, että kun tavallinen arki on hyvää, elämä on hyvää. Ei tarvitse maalailla taivaanrantoja, että voi olla tyytyväinen. – Isä on hyvällä tavalla nöyrä ukko, ja se on minullekin jonkinlainen ihanne.

4 5

Esikoistyttäresi syntyi edellisessä parisuhteessasi ja vauvasi nykyisessä avioliitossasi. Mikä uusperheen isyydessä on vaikeinta? – Vanhempi tyttäreni asuu joka toinen viikko meillä ja joka toinen viikko äitinsä kanssa tien toisella puolella. Matka on lyhyt, ja lapsi voi vapaasti viipotella kotiensa välillä. – Silti viikon tauot ja erossa oleminen tuntuvat vaikeilta. Millainen on iltarukouksesi? – Olen huono rituaalirukoilija, ja rukoilemiseni on spontaania. – Pienissä iltaisissa hetkissä lasten kanssa tapahtuu mielestäni jotain samanlaista kuin rukouksessa. Se on läsnäoloa ja rauhoittumista. – Ajattelen, että niissä hetkissä olemme näkyvillä myös yläkertaan. ■ Isänpäivää vietetään sunnuntaina 10. marraskuuta.

4 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019 MARIANNA SIITONEN

Kivistön kirkko rakennettiin yli 50 vuotta sitten. Se on peruskorjauksen tarpeessa.

Kivistön kirkko pitää korjata ensin Vantaankosken seurakuntaneuvosto kiirehtii yksimielisessä lausunnossaan Kivistön kirkon peruskorjausta. Kasvavan alueen keskellä sijaitseva huonokuntoinen kirkko ei voi jäädä odottamaan sitä, että Myyrmäen kirkko kunnostettaisiin ensin. Seurakuntaneuvosto esittää, että Kivistö otetaan mukaan Vantaan seurakuntien vuosien 2020–2021 investointisuunnitelmaan, johon sitä ei nyt ole merkitty. "Seurakunta tarvitsee molemmat kirkot, eikä näitä haluta asettaa vastakkain. Monesta syystä on järkevää aloittaa korjaaminen ensin Kivistöstä", kirkkoherra Hannu Pöntinen sanoo. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Johanna Korhonen ei asetu ehdolle Kirkolliskokous kokoontuu 4.–8.11. vielä nykykokoonpanossaan. Vaali, jossa valitaan edustajat seuraavalle kaudelle, käydään helmikuussa. Ehdokasasettelu päättyy 15.11. Kirkko ja kaupunki kysyi Helsingin hiippakunnan nykyisten edustajien halukkuutta jatkaa. Ehdolle asettuvat Arto Antturi, Kirsi Hiilamo, Jouko J. Jääskeläinen, Katri Korolainen, Paula Lehmuskallio ja Marjaana Toiviainen. Sen sijaan Jaana Hallamaa, Johanna Korhonen, Jarmo Leppiniemi ja Sami Ojala eivät asetu. Reino Halonen ei vastannut ja Jaakko Weuro ei kyselyä tehtäessä ollut vielä päättänyt. Lue lisää: kirkkojakaupunki.fi/uutiset.

Seurakuntayhtymän johtajaksi 20 hakijaa Vantaan seurakuntien yhtymän johtajan virkaa ovat hakeneet: Sari Anetjärvi, Sirkkaliisa Cavonius, Antti Haajanen, Jaakko Haapamäki, Meri-Anna Hintsala, Tuomas Hynynen, Anna-Tiina Järvinen, Petteri Kettunen, Aarne Kiviniemi, Reijo Liimatainen, Jouni Niskanen, Sari Helena Nyrhinen, Jukka Parvinen, Pasi Perander, Aarni Pursiainen, Kirsi Rantala, Ilkka Repo, Jarkko Seppälä, Sari Turunen ja Seppo Vihinen.

Isänpäivän tv-messu tulee Hakunilasta Isänpäivän Tv-messu esitetään selkokielellä ja viittomakielelle tulkattuna Hakunilasta. Ohjelma alkaa kello 10. Musiikista vastaa Resonaari-group, joka on kuuden erityisryhmiä edustavan ammattimuusikon orkesteri. Messussa toimii myös kehitysvammaisten nuorten draamaryhmä.

Diakoniatyön on vastattava paikallisiin tarpeisiin, sanoo Sirkka Väätäinen Korsossa.

”Jokaisella on tarve tulla kuulluksi” Kirkon diakonia auttaa ihmistä kokonaisuutena ja etsii reitit eteenpäin.

TEKSTI PAULI JUUSELA KUVA ESKO JÄMSÄ

pua. Sitä voi saada. Diakoniatyö on ihmistä varten. Näin lukee yhdessä tällä viikolla Vantaan katukuvaan ilmestyneistä julisteista. Julisteen yksinkertainen viesti on osuva, sillä se tiivistää erään olennaisen asian kirkon diakoniasta. Ihmistä autetaan kokonaisuutena niin, että erilaiset hänen elämäänsä vaikuttavat asiat otetaan huomioon – siten kuin hän asioistaan haluaa kertoa. Kokonaisvaltainen ote näkyy diakonian vastaanotolla tulosyissä. Vantaan seurakuntien diakoniatyössä on tänä vuonna ollut yhteensä yli 7 000 henkilökohtaista asiakastapaamista. Yhdessä tapaamisessa voi olla useampia keskustelunaiheita. Kolmanneksessa tapaamisista yhteydenoton syy oli taloustilan-

ne. Seuraavaksi eniten haluttiin keskustella terveydestä ja ihmissuhteista. Lähes 1 200 keskusteluun liittyi yhtenä aiheena asunnottomuus. Elämänkriisit, suru ja elämän taitekohdat ovat myös yleisiä aiheita. Työttömyydestä, työelämästä tai opiskelusta on Vantaalla käyty diakoniatyöntekijöiden kanssa noin 650 keskustelua. Yli 400 tapaamisessa on puhuttu uskosta ja elämän merkityksestä. – Yksi tämän työn keskeinen ajatus on vastata ihmisten tarpeisiin ja odotuksiin nimenomaan sillä alueella, jolla kukin Vantaan seitsemästä seurakunnasta toimii, Korson seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Sirkka Väätäinen sanoo. KORSOSSA, KUTEN muuallakin Vantaalla, diakoniatyön avopäivystyksistä on haluttu pitää kiin-

ni. Niihin voi tulla aikaa varaamatta. Nykyisin on niiden lisäksi käytössä sähköinen ajanvaraus. Sitä kautta on Väätäisen mukaan tullut lisää asiakkaita, jotka etsivät paikkaa elämän isojen kysymysten pohtimiseen. Moni miettii myös suhdetta uskoon. Korson kolmesta diakoniatyöntekijästä yksi on koulutukseltaan diakoni, kaksi diakonissoja. Ensin mainitulla on sosiaalialan erityisosaaminen, jälkimmäisillä terveydenhuollon. Lisäksi tiimiin kuuluu diakoniapappi. – Meillä on Korsossa tavanomaisen diakoniavastaanoton lisäksi joka kuukauden ensimmäisenä torstaina erityinen diakonissan päivystys. Siellä ja yhteisöruokailussa on mahdollisuus keskustella erityisesti terveydestä ja saada terveysneuvontaa. Mittaamme verenpainetta ja verensokeria, Sirkka Väätäinen selvittää.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Kerro

seksuaalisesta ahdistelusta uskonnollisessa yhteisössä

Vastaa nimettömänä kyselyyn osoitteessa kirkkojakaupunki.fi. Ahdistelumuistoja julkaistaan lehtiartikkelissa.

Diakonia näkyy katukuvassa Vantaan seurakunnat nostaa 4.–30.11. esiin kirkon diakoniatyötä. Kampanja näkyy bussipysäkeillä, lyhtypylväissä, Myyrmannin kauppakeskuksessa, bussien sisätiloissa, seurakuntien omissa tiloissa ja sosiaalisessa mediassa. Kampanjassa tuodaan näkyville myös miesten yksinäisyys ja syrjäytymisen uhka. Lisäksi kampanja muistuttaa, että jokainen ihminen voi auttaa toista. Diakonian palvelut ovat ilmaisia.

Terveysvastaanoton tarve kin edeltää hartaushetki, johon nousee asiakkaiden elämäntilan- voi osallistua niin halutessaan. teista. Väätäisen mukaan yhteis- Kerran kuussa yhteisöruokailua kunnan kahtiajako koskee kipeäs- edeltävästä ehtoollisesta on tulti diakonian asiakkaisiin. Työssä- lut monelle tapa, jota ei haluta käyvät saavat neuvontaa ja apua jättää väliin. työterveydestä, kunnallisilla ter– Suuri osa kohtaamistamme veysasemilla asiakkaista on työhoidetaan läikäisiä. Aika moni hinnä akuutteon pitkäaikaistyöja tilanteita. Entön tai ei ehkä kosnaltaehkäisy jää kaan ole käynyt töisvähemmälle. sä. Korsossa on pal– Jos diajon asunnottomuutENSI VUONNA PYRIMME konissan vasta, ja ihmiset asuvat TAVOITTAMAAN taanotolla ilmekavereidensa luona, nee huolia, joiskertoo Sirkka VääYKSINÄISIÄ ta on syytä olla täinen. VANHUKSIA, JOITA ON yhteydessä lää– Meillä näkyy VAIKEA LÖYTÄÄ. käriin, tarvittase, että köyhyys peSIRKKA VÄÄTÄINEN essa vaikka saariytyy eli täällä ovat tamme sinne käyneet myös moniradan toiselle en asiakkaiden vanpuolelle. Jokaisella on tarve tul- hemmat. Lisäksi meillä käy lapla kuulluksi, ja siihen me täällä siperheitä. Heillä yhteydenoton vastaamme. Tämä on myös hyvä syy on yleensä taloustilanne. paikka ottaa puheeksi, jos ihmiVaikka esimerkiksi yhteisöruosellä on esimerkiksi päihdeongel- kailut sekä diakonian leirit ja retma. Monelle on yllätys, että run- ket tavoittavat myös vanhuksia, sas päihteidenkäyttö näkyy testi- kaikkein vaikeimmassa tilanteestuloksissa, Väätäinen kertoo. sa olevat vanhukset ovat usein yksin kotonaan. TERVEYSNEUVONTAAN LIITTYY – Ensi vuonna pyrimme Kormyös ruoka, kuten monipuoli- sossa tavoittamaan yksinäisiä nen aamupala. Korsossa järjeste- vanhuksia, joita on vaikea löytään keskiviikkoisin ilmainen yh- tää. Kaupungin kotipalvelu on teisöruokailu ja maanantaisin eu- tärkeä yhteistyökumppani, Vääron maksava aamupala. Kumpaa- täinen sanoo ■

”

YLEISÖLUENTOSARJA

Kohtaaminen vai kohtaamattomuus ajassamme? ke 20.11.2019 klo 18-20 Porthania PII, Yliopistonk. 3, Hki Tunnustuksen toivo ja menettämisen pelko ajassamme Psykohistorioitsija, Suomen historian prof. Juha Siltala ke 27.11.2019 klo 18-20 Porthania PII, Yliopistonk. 3, Hki Kohtaaminen ja hyväntekeminen – merkityksellinen elämä syntyy yhteydestä toisiin ihmisiin Filosofi Frank Martela ke 4.12.2019 klo 18-20 Porthania P674, Yliopistonk. 3, Hki Rauta rautaa hioo, ihminen ihmistä – näkökulmia vastakkainasettelun hengestä ja sovinnon voimasta Piispa Teemu Laajasalo Vapaa pääsy. Järjestäjä: Therapeia-säätiö Kirsti ja Olli Blomqvist- säätiön tuella

Oma koti palvelukodissa

Antoisaa elämää hyvien palveluiden parissa Tervetuloa tutustumaan meihin! Soita ja varaa aika, tj Carola Sandberg

 050 305 9051 Palvelukoti Kukkasrahasto

Merisotilaantori 1 A, 00160 Helsinki

ASUMISTA JA PALVELUA HELSINGIN SYDÄMESSÄ  palvelukotikukkasrahasto.fi

6 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Joona Huttunen kiipesi saarnastuoliin.

Keskiaikaisen kirkon kivilattialla villasukat ovat tarpeen.

Pakarituvassa askarreltiin lyhtyjä.

Kirkon alttari oli suosituin yöpymispaikka.

Yökylässä Pyhän Laurin Lapset leikkivät piilosta pimeässä Pyhän Laurin kirkossa ja pesivät hampaat sakastissa. TEKSTI HANNA ANTILA KUVAT MARIANNA SIITONEN

ätä eivät Pyhän Laurin kirkon rakentajat 1400-luvulla olisi osanneet arvata: vuonna 2019 kirkko on yhä pystyssä ja sinne saapuu joukko makuupussejaan ja retkipatjojaan raahaavia lapsia. Ei siksi, että kirkkomatka olisi niin pitkä, että sinne on jäätävä yöksi, vaan siksi, että niin voi tehdä ja se on hauskaa. On seikkailulle myös virallisempi syy: seurakuntien tekemä varhaisnuorisotyö täyttää sata vuotta ja sen kunniaksi eri puolilla Suomea järjestetään Yö kirkossa -tapahtumia.

Aivan ensimmäisenä on puettu jalkaan villasukat, sillä keskiaikaisen kirkon kivilattiat hohkaavat lokakuussa kylmyyttä. Sitten varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala ja varhaisnuorisotyön pappi Marja Eloranta kertovat tapahtuman kulusta ja vetävät pienen esittäytymisleikin. Myös muutamat ohjeet käydään läpi, vaikka kirkossa olemisen perusperiatteet tuntuvatkin olevan hallussa. – Jos haluaa riehua, mennään ulos riehumaan, yksi lapsista sanoo. Seuraavaksi lapset jaetaan ryhmiin ja he saavat lähteä seikkailemaan ympäri kirkkoa. Aarrekartat johdattavat erilaisille tehtävärasteille. SIMONKYLÄSSÄ ASUVALLE yhdeksänvuotiaalle Otto Niinimäelle Pyhän Laurin kirkko on tuttu paikka, sillä hän on käynyt kirkossa koulun kanssa. Yö kirkossa -tapahtumaan hän päätyi, kun äiti kertoi, että tällainen tapahtuma on tulossa. Mukaan on pitänyt pakata kaikenlaista.

– Taskulamppu, ulkovaatteet, villasukat, yöpaita, yöhousut, makuupussi, karkkia, hammasharja, Otto luettelee. – Patjan saan kaverilta. Otto on ollut tällä viikolla syyslomalla. Ohjelmaa on ollut paljon. – Olin Heurekassa, SuperParkissa ja futisleirillä, hän kertoo. Kirkossa Otto ei ole koskaan nukkunut. Erikoisin yöpymispaikka on tähän mennessä ollut teltta kaverin luona. – Kirkko on nukkumispaikkana varmaan vähäsen jännä, koska se on niin vanha. Ehkä täällä saa nukuttua, jos ei ole liian valoisaa, Otto pohtii. ILTAPALA SYÖDÄÄN Pakarituvassa kirkon vieressä. Siellä lapset tekevät myös tyhjistä lasipurkeista pieniä lyhtyjä, joihin pannaan ledituikku. Purkit saa koristella mielensä mukaan. Otto maalaa lyhtynsä pimeässä hohtavalla maalilla. Se näyttää hämäräs-

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Onni Miettinen, Meri Katainen ja Lyydia Miettinen poseeraavat.

Emilia Kataja ja Olivia Lahti pesivät hampaita sakastissa.

luona sä valkoiselta, mutta kun sitä osoittaa taskulampulla, siihen tulee jännä, vihertävä hohde. Iltakymmeneltä pienimmät näyttävät jo väsyneiltä, mutta ohjelma jatkuu. Pimeän piilo -leikki antaa vielä uutta virtaa. Valot sammutetaan ja lapset etsivät taskulamput käsissään hyviä piiloja kirkosta. Sitten taskulamput sammutetaan ja etsijät yrittävät löytää piiloutuneet. Piiloleikin jälkeen valitaan nukkumapaikat ja kaivetaan esiin patjat ja makuupussit. Otto kavereineen leiriytyy alttarille ja käy hammaspesulla sakastin vessassa. Yhdeltätoista kirkko hiljenee, tavallaan. Kaikuisassa kirkossa jokainen makuupussin kahahdus ja yskäisy kuuluu. AAMULLA OTTO NIINIMÄKI syö Pakarituvassa puuroa. Hän on nukkunut melko hyvin. – Kun hiljaisuus tuli, valvoin ensin ehkä puolia tuntia tai 20 minuuttia. Aluksi oli kuuma ja otin hupparin pois.

Otto Niinimäki pelasi huojuvaa tornia hämärässä Pakarituvassa.

”

Kirkko on nukkumispaikkana varmaan vähäsen jännä, koska se on niin vanha. OTTO NIINIMÄKI, 9 v.

Siitä Otto ei ole kuitenkaan ihan vakuuttunut, haluaisiko hän yöpyä kirkossa enää uudestaan, jos sellainen tilaisuus tulisi. – Ärsyttää, kun tavaraa piti tuoda niin paljon. Varhaisnuorisotyönohjaaja Merja Rantala on kiistattoman tyytyväinen tapahtumaan. – Yö meni rauhallisesti. Kaikenlaista säätöä tapah-

tuma tietysti vaati ja aikataulut ovat menneet vähän uusiksi, mutta sehän kuuluu pelin luonteeseen. Kun Rantala kuuli Yö kirkossa -tapahtumasta, oli ihan selvää, että Vantaalla järjestetään ainakin yöpyminen Pyhän Laurin kirkossa. – Varmasti tämä voidaan toteuttaa myös uudestaan, varsinkin isompien lasten kanssa. 11–14-vuotiaat ovat vähän sellainen väliinputoajaryhmä, että heille on tarjolla vähemmän omia juttuja kuin pienemmille. Merja Rantala ja Marja Eloranta pyytävät lapsia äänestämään, voisivatko he tulla uudestaan kirkkoon yöksi. Peukku ylös tarkoittaa kyllä, peukku alas sitä, että ei. Peukun voi myös jättää puoliväliin merkiksi siitä, ettei ole ihan varma. Oton peukku keikkuu puolivälissä. – Joo tai ei, hän toteaa. ■ Kirkon kouluikäisten parissa tehtävän työn 100-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna Yö kirkossa -tapahtumissa. Tapahtumat ja lisätietoja niistä löytyy osoitteesta evl.fi, hakusanoilla ”yö kirkossa”.

8 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Maailman lapsilla on oikeus elää Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:ssa 30 vuotta sitten. Mitä sopimuksella on saatu aikaan? TEKSTI EIRA SERKKOLA KUVITUS HANS EISKONEN

aljon hyvää on saatu aikaan kuluneiden 30 vuoden aikana. Esimerkiksi aliravittujen lasten määrä on miltei puolittunut maailmassa, ja 1,8 miljoonaa lasta on säästynyt hiv-tartunnalta äitien lääkityksen ja äiti-lapsi-tartuntojen ehkäisyn ansiosta. Lapsen oikeuksien sopimus on valtioita sitova. Mitä se tarkoittaa käytännössä? Seuraako noudattamatta jättämisestä sanktioita? SITOVUUS TARKOITTAA Suomen Unicefin ohjelmajohtajan Inka Hetemäen mukaan sitä, että sopimusta pitää noudattaa yhtä tiukasti kuin maan omaa lainsäädäntöä, eikä mikään kansallinen laki voi heikentää sopimuksen velvoitteita. – Maat raportoivat viiden vuoden välein YK:n lapsen oikeuksien komitealle lasten oikeuksien toteutumisesta. Komitea antaa maille huomautuksia ja suosituksia. Niistä pitää kertoa julkisesti, jotta syntyy paine korjata asiat. – Sopimukseen on tehty valitusmekanismi, jossa on toistaiseksi mukana 45 maata. Pian saamme nähdä, miten se toimii: ilmastoaktivisti Greta Thunberg ja 15 muuta nuorta ovat valittaneet viiden sopimusvaltion rikkoneen lapsen oikeuksien sopimusta, koska ne eivät ole hillinneet ilmastonmuutosta tarpeeksi. Suomi on saanut komitealta huomautuksen esimerkiksi siitä, että lapsen edun ensisijaisuutta ei ole otettu huomioon päätöksenteossa tarpeeksi hy-

vin. Pitkät jonot psykiatrisiin hoitoihin sekä rasismin torjumisen laimeus ovat myös antaneet aihetta huomautuksiin. SIITÄ EI ole kovinkaan kauan, kun myös Suomessa kuoli paljon pikkulapsia tavallisiin lastentauteihin. Vielä lähempänä on se aika, jolloin Suomi sai Unicefin avustuksia. Apua tarvittiin vuosina 1947–51, kun sodasta toipuvaan maahan syntyi noin sata tuhatta lasta vuodessa ja syntyivät suuret ikäluokat. Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältyy jokaisen lapsen synnynnäinen oikeus elämään. – Lapsikuolleisuuden vähentämisessä on pystytty tekemään ihmeitä. Se on puoliintunut 30 vuodessa, Inka Hetemäki iloitsee.

”

Syntyvyys vähenee ainoastaan kouluttamalla lapsia ja perheitä. SUOMEN UNICEFIN OHJELMAJOHTAJA INKA HETEMÄKI

Samassa ajassa maailman väkiluku on kasvanut 5,3 miljardista 7,2 miljardiin. Kun vuonna 1990 yli 12 miljoonaa lasta kuoli ennen viisivuotissyntymäpäiväänsä, vuonna 2018 heitä oli 5,2 miljoonaa. Kaikki eivät jaa iloa tästä saavutuksesta. Unicef saa edelleen sellaista palautetta suomalaisilta, että miksi te pidätte hengissä kehitysmaiden lapsia, vaikka väestöräjähdys uhkaa maailmaa. – Syntyvyys vähenee ainoastaan kouluttamalla lapsia ja perheitä. Se on pitkä tie, mutta ainoa kestävä tie hillitä väestönkasvua. Niin kauan kuin lapsia kuolee paljon, perheet tekevät paljon lapsia. Toisaalta koulutettu äiti synnyttää vähemmän lapsia, Hetemäki painottaa.

– Unicef tunnustaa työssään tosiasiat, vaikka se ei kaikkia hallituksia miellytä. Esimerkiksi teiniraskauksia ei voida ehkäistä käskemällä nuorisoa pidättäytymään seksistä. Se ei vain toimi, ja tutkimustieto osoittaa sen. Tarvitaan ehkäisyvalistusta. Unicefin terveysohjelmissa opetetaan kondomin käyttöä myös hivin torjumiseksi. Teiniraskaudet ovat riski sekä alaikäisille äideille että heidän lapsilleen myöhemmin elämässä. LAPSEN OIKEUKSIEN sopimusvaltiot ovat sitoutuneet myös järjestämään pakollisen ja maksuttoman perusasteen koulutuksen. Koulun ulkopuolelle jäävien lasten määrä onkin vähentynyt yli sadalla miljoonalla vuodesta 1989. Inka Hetemäen mukaan valtiot ovat lisänneet peruskoulutusta todella reippaasti, mutta opetuksen laadussa on monissa maissa vakavia puutteita. Erityisesti puuttuu päteviä opettajia. Vaikka oppimistulokset ovat heikompia huonossa peruskoulussa, se on Hetemäen mukaan ilman muuta tyhjää parempi. Koulu on monelle lapselle turvapaikka vanhempien ollessa töissä, ja siellä pääsee leikkimään toisten lasten kanssa. Jos koulussa tarjotaan ruokaa, se voi olla monelle päivän ainoa ateria. LAPSEN OIKEUKSIEN sopimuksen ovat vahvistaneet kaikki muut YK:n jäsenmaat paitsi Yhdysvallat, joka on monien muidenkin kansainvälisten sopimusten ulkopuolella. Toisaalta sopimuksessa ovat mukana kaikki lasten kannalta pahimmat, sotaa käyvät maat, joissa juuri mikään lapsen oikeus ei toteudu, kaikkein vähiten lapsen suojelu väkivallalta ja pakolaisuudelta. Mitä sopimus merkitsee esimerkiksi Afganistanissa, Somaliassa tai Irakissa? – Näillä mailla on ollut vahva tahtotila edistää lapsen oikeuksia ja hyvinvointia. Jokainen valtio ymmärtää, että heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, kuinka he kohtelevat lapsiaan. Mutta konfliktitilanteessa valtioiden tekemät sopimukset unohtuvat, Hetemäki sanoo. ■ YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.

Kun lapsi syntyy, hän saa ihmisoikeudet Lapsen oikeuksien sopimus takaa jokaiselle lapselle elämän perusasiat, joita helposti tulee pidetyksi itsestäänselvyyksinä Suomessa. Sopimuksen mukaan lapsella ”on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä, mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan”. Sopimusvaltiot myös lupaavat suojella lasta ”kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja

pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä”. Myös kuritusväkivalta on kielletty. Edelleen, lapsella on ”oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista”. Näihin sisältyvät perusterveydenhuolto ja puhdas vesi. Sopimusvaltiot lupaavat toimia ”poistaakseen lasten terveydelle vahingollisia

perinteisiä tapoja”, mikä viittaa vahvasti sukupuolielinten silpomiseen. Moni valtio, esimerkiksi Kenia, on sen jälkeen luokitellut tyttöjen ympärileikkauksen rikokseksi omassa lainsäädännössään. Sopimus on laaja. Se takaa lapselle mielipiteenvapauden ja yksityisyyden suojan, ja siinä säädetään myös esimerkiksi lasten huostaanotosta sekä vammaisten lasten ja pakolaislasten elämän turvaamisesta.

Lapsen terveyttä ja kehitystä haittaavan työn teettäminen on kielletty. Lasta on suojeltava seksuaaliselta hyväksikäytöltä ja huumausaineilta sekä ihmiskaupalta, kidutukselta ja kuolemanrangaistukselta, vaikka hän olisi tehnyt rikoksen alle 18-vuotiaana. Sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan alle 18-vuotiaita ei saa värvätä asevoimiin. Se on voimassa 170 maassa.

Kun elämä ajaa miehen tiukille Suomalaisen miehen asiat ovat keskimäärin hyvin. Moni sinnittelee kuitenkin taloudellisen niukkuuden ja yksinäisyyden kanssa. TEKSTI TANELI KYLÄTASKU JA PAULI JUUSELA KUVAT VILLE PALONEN

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

ällä hetkellä menossa on tilanne, jossa ei ole varmuutta, jatkuuko parisuhteeni vai ei, nelikymppinen Sami (nimi muutettu) sanoo. Sami kuvaa kuluvaa syksyä yhdeksi aikuisikänsä vaikeimmista elämänvaiheista. Erityisen kipeältä tuntuu se, että parisuhteen kriisi tuli hänelle osittain yllätyksenä. Raskas tilanne on tuntunut painostavana olona rinnan alueella ja tihentynyt erityisesti viikonloppuina, kun Sami on ollut yksin kotona. – Parikymppisenä yritin vastaavassa tilanteessa turruttaa tunteitani alkoholin avulla, mutta se ei toiminut erityisen hyvin. Iän myötä olen alkanut ymmärtää, että vastoinkäymiset elämässä eivät ole maailmanloppu. Nyt tähän ei ole tullut torjuntaa, vaan yritän työskennellä tunteiden kanssa ja mennä eteenpäin niiden hyväksymisen kautta, hän sanoo. Arkipäivinä Sami kokee saavansa työyhteisöltään välillistä tukea. Elämäntilanne ei juurikaan tule puheeksi työkavereiden kanssa, mutta työporukkaan kuuluminen kantaa häntä eteenpäin. Muutama vuosi sitten Sami teki onnistuneen paluun työelämään tarttumalla lähilehdestä löytämäänsä tarjoukseen. Silloisen kodin läheltä Itä-Vantaalta löytyi palkkatuettu työpaikka, jossa hän pystyi yhdistämään aikaisempia työkokemuksiaan ITja kuljetusalalla. Mielenkiintoiselta tuntuva työ jatkuu nyt palkkatyönä. Parisuhdekriisissä Sami on saanut suurimman avun luonnosta, musiikista, liikunnasta ja läheisiltä ystäviltä. Erityisesti puhuminen toisten miesten kanssa on keventänyt oloa. Nämä asiat yhdistyivät edellisenä viikonloppuna, kun hän teki ystäviensä kanssa useamman päivän mittaisen metsäretken.

Kun ystävykset musisoivat illalla majoituskodassa, Sami ällistyi huomatessaan, miten hyvältä ja turvalliselta hänestä tuntui. – Retken aikana yksi kavereistani tuli juttelemaan kahden kesken. Hän oli miettinyt jaksamistani ja kysyi, haluaisinko jutella. Se oli upea ele. Siinä hetkessä halaus tuntui puhetta tärkeämmältä. Juttelemme varmasti lisää myöhemmin, Sami sanoo.

”

Yksi kavereistani tuli juttelemaan kahden kesken. Hän oli miettinyt jaksamistani ja kysyi, haluaisinko jutella. Se oli upea ele. VANTAALAINEN SAMI

MIESTEN HAASTAVAT elämäntilanteet nousevat esiin asiakaskyselyssä, jonka Hakunilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Johanna Lehmusmies teki tänä vuonna. Kyselyn vastaajat olivat diakoniatyön asiakkaita vantaalaisissa Korson, Rekolan ja Tikkurilan seurakunnissa. Vastauksia saatiin yhteensä 77, ja niistä 26 tuli miehiltä. Lehmusmies ei alun perin jaotellut vastauksia sukupuolen mukaan. Kun hän sen teki, tulokset yllättivät. Tutkimukseen vastanneista miehistä peräti 84 prosenttia ilmoitti elävänsä yksin.

Diakoniatyöntekijän vastaanotolle tulevat naiset ovat Lehmusmiehen mukaan yleensä kaksi–kolmekymppisiä tai sitä vanhempia, ja heillä on lapsia. Miehet sen sijaan asuvat usein yksin. Moni heistä on eronnut, ja lapset ovat ex-vaimolla ja saattavat asua kaukanakin. Lehmusmiehen mukaan osa miehistä erakoituu eron jälkeen. TALOUSONGELMAT OVAT tavallisin syy tulla diakoniatyöntekijän vastaanotolle. Johanna Lehmusmiehen mukaan naiset ottavat miehiä useammin puheeksi myös muut asiat kuten oman jaksamisen, lasten ongelmat tai mielenterveyden. Miehet puhuvat naisia suoremmin päihteiden käytöstään. – Todella harvoin diakonia-asiakkaiden ongelmien taustalla on pelkästään taloustilanne. Yleensä monet asiat ovat kasautuneet, ja esimerkiksi velat pahentavat tilannetta, Lehmusmies sanoo. Osa yksin asuvista miehistä kertoo olevansa yksinäisiä. – Jos kokee itsensä yksinäiseksi, siitä kannattaa puhua meidän diakoniatyöntekijöiden kanssa. Esimerkiksi Hakunilan seurakunnassa Länsimäen kirkolla toimiva Miehet keittiössä -ryhmä syntyi, kun miehiä leskeytyi, eivätkä kaikki osanneet valmistaa ruokaa, Lehmusmies sanoo. Lehmusmiehen tekemässä kyselyssä nousee esiin myös se, että miehillä taloudellinen niukkuus ja yksinäisyys kietoutuvat yhteen. Kun työttömyys tai muu vastoinkäyminen ajaa talouden tiukille, toisten ihmisten seuraan vieneet harrastukset ja kahvilassa käyminen jäävät pois. Taloudelliset vaikeudet heijastuvat myös miesten suhteessa omiin lapsiinsa. Kun ei pysty tarjoamaan lapselleen perusasioita, kokee itsensä huonoksi vanhemmaksi. Yksi kyselyyn vastannut mies kirjoittaa: ”Vaikka lapseni asuvat lähellä, en voi tavata heitä, koska

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

”

Isät saattavat elää arkiviikon pelkällä kaurapuurolla, jotta olisi varaa syödä hyvin viikonloppuna, kun lapset tulevat heidän luokseen. HYVINVOINNIN TUTKIJA SAKARI KAINULAINEN

Osa kokee oman taloudellisen tilanteensa muuttamisen vaikeaksi, mutta etsii elämäänsä mielekkyyttä ja pitää jaksamisestaan huolta esimerkiksi ihmissuhteiden ja henkisyyden avulla. Osa antaa vaikeassa tilanteessa periksi eikä enää yritä parantaa elämänlaatuaan. Aineiston analysoiminen on vielä kesken. Keväällä 2020 tutkijat osaavat kertoa, onko miesten ja naisten selviytymiskeinoissa eroja. Aikaisempi tutkimustieto viittaa Sakari Kainulaisen mukaan siihen, että naiset suhtautuvat ongelmatilanteisiin joustavammin kuin miehet. Tämä on näkynyt esimerkiksi Itä-Euroopan yhteiskunnallisissa murroksissa, joissa naisten pienimuotoinen yritystoiminta on noussut tärkeäksi.

jääkaappi on tyhjä. Vaikka käyn töissä, pakollisten menojen jälkeen en pysty ostamaan lapsille huonekaluja tai vaatteita, saati ruokaa.” MIESTEN ETÄVANHEMMUUTEEN liittyvä sinnittely nousi esiin myös keväällä 2018 kerätyn Helsingin Sanomien niukkuuskyselyn vastauksissa. Diakoniaammattikorkeakoulun tutkija Sakari Kainulainen kertoo, että monelle kyselyyn vastanneelle miehelle omat lapset olivat keskeinen asia, joka auttoi heitä jaksamaan elämässä. Rahanpuute saattoi kuitenkin estää lasten tapaamisen. – Miehet kertoivat arkisesta sinnittelystään. Isät saattavat esimerkiksi elää arkiviikon pelkällä kaurapuurolla, jotta olisi varaa syödä hyvin viikonloppuna, kun lapset tulevat heidän luokseen, Kainulainen sanoo. Kainulaisen mukaan niukkuuskyselyn avulla saatu tieto ei tue julkisessa keskustelussa toistuvia käsityksiä laiskoista huono-osaisista. – Tutkijoillekin tuli yllätyksenä se, miten usein rahattomuuden aiheuttamien paineiden alla sinnittelevä, niukkaa elämää elävä ihminen on työssäkäyvä. VAIKEIDEN TILANTEIDEN voittamiseen tarvitaan henkistä voimavaraa, jota selviytymisen ja hyvinvoinnin tutkijat kutsuvat resilienssiksi. Ihminen, jolla on resilienssiä, ei lamaannu eteen tulevasta esteestä, vaan suhtautuu tilanteeseen joustavasti ja ratkaisukeskeisesti. Hän löytää uusia tapoja ajatella asioita ja tekee elämäänsä muutoksia. Tutkija Varpu Wiens on erottanut niukkuuskyselyn vastauksista kolme erilaista tapaa suhtautua tukalaan rahatilanteeseen. Osa yrittää aktiivisesti saada raha-asiansa hallintaan. He pyrkivät kehittämään itseään, vähentämään kulujaan ja lisäämään tulojaan.

– Näyttää siltä, että miehet ovat keskimäärin naisia mustavalkoisempia ja yrittävät useammin ratkaista ongelmiaan yhdellä opitulla tavalla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että moni pienellä paikkakunnalla koko ikänsä asunut mies jää kotipaikkakunnalle, vaikka työpaikkoja ei enää ole. He eivät pyri ratkaisemaan tilannetta vaihtamalla asuinpaikkaa tai kouluttautumalla uudelleen. Kainulainen toteaa kuitenkin, että resilienssi ei ole suomalaisille miehille tuntematonta. Suurin osa työpaikan menettävistä miehistä työllistyy uudestaan. Moni osoittaa työelämän muutoksissa luovuutta ja uusiutumiskykyä. – Paljon riippuu ihmisen omasta ajattelutavasta. Pitää löytää jotakin sellaista, mihin tarttuminen kiinnostaa itseä. Moni mies on esimerkiksi kouluttautunut uudelleen ihmissuhdealalle, vaikka olisi työskennellyt siihen saakka perinteisissä äijäammateissa, Kainulainen sanoo. YHTEISÖDIAKONI Eeva Lehtineva työskentelee Vantaan Yhteisessä pöydässä. Yhteinen pöytä on Vantaan seurakuntien ja kaupungin perustama organisaatio, jolla on hävikkiruokaterminaali ja laaja yhteistyöverkosto, joka jakaa ruoka-apua. Lehtineva tapaa työssään monenlaisia miehiä niin hävikkiterminaalin tukityöllistettyinä ja vapaaehtoisina kuin ruoka-avun verkoston toimijoina ja asiakkaina. Lehtinevan mukaan monille miehille on yhä tabu puhua ongelmistaan ja kertoa asioistaan nimillään ja kasvoillaan esimerkiksi lehtien palstoilla. – Meidän kulttuurissamme on tässä yhä musta piste. Miehen täytyy näyttää ulos-

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Tänä syksynä Kallio on aloittanut lähihoitajan opinnot Vantaan Ammattiopisto Variassa. Kallio kertoo tähtäävänsä lastenohjaajan työhön. Ala on kiinnostanut häntä jo pitkään, ja yläkoululaisena hän teki oman TET-harjoittelunsa päiväkodissa. – Lasten kanssa toimiminen, lapsista huolehtiminen ja lasten kasvattaminen ovat aina vetäneet minua puoleensa. Töitä riittää varmasti, sillä kyseessä on erittäin vahvasti naisvaltainen ala, jossa miehillä on kysyntää. Nämä ovat tosiasioita, Kallio perustelee. Pitkän tähtäimen unelmakseen Kallio kertoo erityisopettajan ammatin. Siinä hän voisi auttaa lapsia, jotka tarvitsevat arjessa erityistä tukea. Kalliolla itsellään on adhd eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö. Hän on saanut kouluvuosina apuopettajan tukea muun muassa isossa ryhmässä toimimiseen ja tunteiden hallintaan.

”

Miehen täytyy näyttää ulospäin pärjäävältä ja suoriutua erityisesti työelämässä. Kulttuurissamme vaatii pokkaa kertoa epäonnistumisestaan. YHTEISÖDIAKONI EEVA LEHTINEVA

päin pärjäävältä ja suoriutua erityisesti työelämässä. Se, ettei onnistukaan vaan kokee joutuvansa toisten arvioinnin kohteeksi, on vaikea paikka. Mieheltä vaatii rohkeutta ja hirmuista pokkaa tulla esiin ja kertoa epäonnistumisestaan, Lehtineva sanoo. Erotilanteissa lapset jäävät yhä usein äidille ja viettävät pääosan arjestaan äidin kanssa. Vantaalla yksinhuoltajista noin 85 prosenttia on naisia. Lehtineva uskoo, että lapsiin liittyvät rutiinit kannustavat naisia jaksamaan. Hän on huolissaan myös yhteiskunnan turvaverkkojen aukoista. Moni mies solahtaa niiden läpi. – Näin voi käydä esimerkiksi parisuhdekriisin, sairauden, onnettomuuden tai työttömyyden vuoksi. Kohtaan työssäni niin duunareita kuin johtavassa asemassa olleita. Kun elämässä tapahtuu jotakin ikävää ja yllättävää, tarvitaan ympärille hyviä ja uskollisia ystäviä, jotka kestävät kriisin ja antavat tukea, Lehtineva korostaa. Kaikilla tällaisia ystäviä ei kriisin hetkellä ole. Silloin avuksi voi tulla mielekäs vapaaehtoistyö tai työllistyminen, vaikka ensin tuetusti. Lehtinevan mukaan elämän syrjään kiinni pääsemisestä kertoo se, että hävikkiterminaalin tukityöllistetyistä useampi kuin joka kolmas on saanut sen jälkeen töitä. – Se on kova prosentti, kun ajattelee, miten monen ikäistä väkeä meillä on, Lehtineva sanoo. MIEHET HAKEUTUVAT naisia useammin tekniikan ja liikenteen aloille. Tämä näkyy selvästi Vantaalla, jossa yli puolet miesten suorittamista tutkinnoista

on tekniikan ja tietojenkäsittelyn aloilta. Vantaalaisia miehiä työllistävätkin eniten kauppa, kuljetus, teollisuus ja logistiikka. Valmiit lokerot eivät ole koskaan olleet 16-vuotiaan Jere Kallion juttu. – Lapsena en leikkinyt autoilla juuri lainkaan. Olen aina ollut oma itseni ja rikkonut stereotyyppejä, hän sanoo.

– Tiedän, millaisia asioita tukea tarvitsevat lapset käyvät läpi ja ymmärrän heitä, koska olen itse tarvinnut erityistä tukea, Kallio sanoo. Kalliota kiinnostaa myös ajatus oman yrityksen perustamisesta. Esikuvat siihen löytyvät läheltä, sillä hänen isovanhempansa ja tätinsä ovat ravintolaalan yrittäjiä. Kallion tulevaisuuden toiveisiin kuuluu myös oma perhe. Lasten myötä elämästä jäisi muitakin jälkiä kuin työn tulokset. – Opin asioita nopeasti silloin, kun ne kiinnostavat minua. Oppilaitokseni syysloman aikana minulla oli tylsää, koska haluan niin kovasti oppia lisää näistä asioista. Unelmien saavuttamiseen tarvitaan määrätietoisuutta, kärsivällisyyttä, uskallusta ja sitä, että tietää, mitä haluaa tehdä, hän sanoo. ■

Miesten yksin asuminen on kaksinkertaistunut Vantaa on oikea paikka sen kysymiseen, miten suomalainen mies voi. Suurin osa Vantaalle muuttajista on miehiä, ja muuttoliikkeen myötä kaupunki muuttuu hyvää vauhtia miesenemmistöiseksi. Tällä hetkellä enemmistö vantaalaisista on vielä naisia, mutta vuonna 2045 Vantaalla ennakoidaan asuvan yli 10 000 miestä enemmän kuin naisia. Naapurikaupungissa Helsingissä puolestaan on tuolloin 26 000 naisen enemmistö. Tiedot käyvät ilmi Vantaan kaupungin vuonna 2018 julkaisemasta selvityksestä Miehet ja naiset Vantaalla. Kuten muissakin kaupungeissa, työikäiset vantaalaismiehet asu-

vat samanikäisiä naisia useammin yksin. Vuoden 2018 Diakoniabarometrin mukaan kyse on trendistä: viimeisten 20 vuoden aikana yksin asuvien miesten määrä on kaksinkertaistunut. Enemmistöllä vantaalaismiehistä menee elämässä hyvin. Miesten tulotaso on naisia huomattavasti korkeampi. Työllisten vantaalaisten keskitulot olivat vuonna 2015 miehillä noin 46 000 euroa ja naisilla 35 000 euroa vuodessa. Yrittäjistä kaksi kolmasosaa on miehiä. Miehet ja naiset Vantaalla -selvitys kertoo hyvinvoinnin eriytymisestä. 2010-luvulla kuusi kymmenestä vantaalaisesta pitkäaikaistyöttömästä on ollut miehiä.

Matalasti koulutetuilla miehillä masennusoireilu on yleisempää kuin miehillä keskimäärin. Vantaalaismiehet kokevat terveytensä huonoksi hieman naisia useammin. Liikaa alkoholia käyttävissä ja päivittäin tupakoivissa on miesenemmistö. Asunnottomuus koskettaa paljon useammin miehiä kuin naisia, ja miehet tekevät yli kahdeksan kymmenestä rikoksesta. Naisten koulutustaso nousee Vantaalla miehiä nopeammin, ja esimerkiksi lukioon hakee ja valitaan enemmän tyttöjä kuin poikia. Naisten suurempi kiinnostus lukemiseen, opiskeluun ja kulttuuriin näkyy siinäkin, että naiset lainaavat seitsemän kymmenestä kirjasta.

Maksaläiskien vaalentamiseen ja couperosa-ihon tehohoitoon Detria Arbutin -tuotteet suojaavat ihoasi ikääntymiseltä sekä sään ja ympäristön kuormitukselta. Detria Arbutin –sarja sopii erityisesti herkän couperosa-ihon hoitoon. Tuotteet vahvistavat ihoa ja rauhoittavat punoitusta.

Detria Arbutin® on kotimainen ihonhoitosarja, jonka vaikuttavat aineet tulevat suoraan tutusta metsämaisemasta: mustikan polyfenolit ja sianpuolukan arbutiini vahvistavat ihoasi.

Käytä Seerumia tehohoitona ehkäisemään ja korjaamaan ikääntymisen merkkejä, tasoittamaan pigmenttieroja sekä vähentämään ihon punoitusta. Sipaise kasvojen lisäksi myös kämmenselälle! Päivävoiteella vahvistat ohutta ihoa sekä suojaat auringon ikääntymistä lisäävältä vaikutukselta. Yövoiteella rauhoitat ihon punoitusta. Rasvaton silmänympärysgeeli kosteuttaa, mutta ei turvota. Kokeile myös huulten ympärille ja dekolteelle. Tuotteet ovat hajusteettomia.

Myynti: Life-myymälät, Sokos-tavaratalot, Emotion-myymälät, hyvin varustetut apteekit, terveys- ja luontaistuotekaupat, valtuutetut kauneushoitolat sekä www.detriashop.fi

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Toimelias mietiskelijä Antero Vartia oli herkkä lapsi, joka ei halunnut tehdä epäreiluja asioita, koska sellaisesta tuli paha olo. Nyt häntä huolestuttaa maapallon tuho. TEKSTI JAANA RINNE KUVA SIRPA PÄIVINEN

ntero Vartia juo vih reää teetä St. George hotellin baarissa. Com pensatesäätiön perus taja on tulossa tapaami sesta. Tapaamisia riit tää, mutta Vartia ei valita. – Arki on juuri nyt tasapainoilua kalenterin kanssa, mutta haluan sil ti kohdata ihmisiä. Ihmisten kohtaa miset ovat inspiroivia ja poikivat pal jon mahdollisuuksia, niin paljon, että kaikkia ei pysty toteuttamaan. Compensaten viime toukokui sen julkistamisen jälkeen säätiötä on pommitettu yhteydenotoilla. Sa maan aikaan säätiö on kasvanut. Kol men ryhmästä on kasvanut 13 ihmi sen työpaikka, ja ihmettelystä on siir rytty toimintaan. – Kesän aikana olemme rakenta neet järjestelmää. Pian pääsemme julkistamaan yhteistyön useamman kotimaisen yrityksen kanssa. Com pensate on myös leviämässä vauhdil la ulkomaille. Sitten, kun malli toimii suomalaisten yritysten kanssa, yri

tämme saada maailman isoimmat yri tykset mukaan. Meidän täytyy kasvaa ja skaalautua. Vartia painottaa, että oikeasti il mastoa muuttavat toimenpiteet vaativat kovan työn lisäksi onnea ja oikeiden tahojen saamista mukaan. Vartia saa kylmiä väreitä ilmas tonmuutoksen vastaisen liikkeen keulahahmosta Greta Thunbergista. – Hän on suurenmoinen. Ihailen häntä, kun kuuntelen hänen puhet taan tai mietin hänen aikaansaan noksiaan. Tuomalla nuoret yhteen hän luo toivoa paremmasta huomi sesta. Samaa Vartia itse tekee. Työ hiili dioksidipäästöjen vähentämiseksi on juuri nyt niin kiihkeää, että vapaaai ka unohtuu. Innostuksen keskellä uu pumista ei huomaa. Väsymistä hän ehkäisee meditoimalla. – Meditoidessa saan hiljennettyä mieleni niin, että se ei koko ajan sin koile huomisessa ja eilisessä vaan on läsnä hetkessä.

Kuka? Antero Vartia on 38-vuotias helsinkiläinen kauppatieteiden maisteri.

Mitä? Vartia kävi Munkkiniemen lukion, myi nuoruudessaan matkamuistoja Kauppatorilla ja pyöritti kahta kioskia Esplanadilla sekä kahvilaa Töölöntorilla. Sittemmin hän juonsi Kadonneen jäljillä -ohjelmaa ja näytteli Salatuissa elämissä. Vuonna 2011 Vartia perusti Kaivopuiston rantaan Mattolaituri-samppanjabaarin ja myöhemmin Jasper Pääkkösen kanssa Löyly-saunan. Vuoden 2015 vaaleissa Vartia valittiin Vihreiden listalta eduskuntaan. Viime vaaleissa hän jätti eduskunnan ja perusti Compensate-säätiön.

Motto

Oikein käytetty elämä on kyllin pitkä. (Seneca)

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

– Haaveilen myös ajan viettämisestä mökillä. Vanhojen puiden ympäröimänä aika pysähtyy. VUOSI SITTEN Antero Vartia vaelsi kansanedustaja Juhana Vartiaisen kanssa pyhiinvaellusreitin Etelä-Ranskassa. Matkan varrella he kävivät paikallisissa kirkoissa. – Kirkot ovat minulle luonteva paikka hiljentyä. En hae hiljentymiselle vartavasten pyhiä paikkoja vaan haluan, että se on mahdollista kaikkialla. Luonnossa vaeltaminen on itsessään henkinen ja samalla vahvasti meditatiivinen kokemus. Vaellus kohti Santiago de Compostelaa ei ollut Vartiaiselle erityisen uskonnollinen eikä sitä oikeastaan ollut myöskään rippileiri, joka kuitenkin muutti 15-vuotiaan pojan elämän. Helsingin Pakilan seurakunnan leiri osoitti Vartialle yhteisöllisyyden voiman. – Leirille saapui joukko keskinäisen hierarkian rakentaneita nuoria. Kun samat tyypit tulivat leiriltä ulos, käyttäytyminen oli muuttunut myötätuntoiseksi. Muutos tapahtui nuorten välisissä suhteissa ja sen sai aikaan yhdessä oleminen. Leirin jälkeen porukoiden ulkopuoliseksi itsensä tuntenut Vartia oli tervetullut lähes kaikkialle. – Itsetunto kasvoi humisten, kun ystäviä oli ympärillä entistä enemmän. ANTERO VARTIA oli herkkä lapsi. Hän ei halunnut tehdä epäreiluja asioita, koska sellaisesta tuli paha olo. Pojan oikeudentuntoa oli kasvattanut isän ja äidin rakkaus. – Nuorena jotkut asiat tuntuivat herkkyyden takia raskailta, mutta nyt ajattelen, että herkkyys on suuri voimavara. Olen edelleen herkkä, mutta enää se ei näy samalla tavalla.

Vartialla herkkyyteen yhdistyy energisyys ja toimeen tarttuminen. Rippileirin yhteisöllisyyden kokemukseen perustuu myös Compensate-säätiön kehittäminen. – Jokaista tarvitaan. Kaikessa tekemisessä olennaista on muiden kunnioittaminen ja yhdessä tekeminen. Taivaanrantaa maalaava idealisti ei pääse mihinkään ilman insinööriä, joka pilkkoo unelmat palasiksi ja ryhtyy konkretisoimaan niitä. Vartiaa huolestuttaa se, että eri tavalla ajattelevat ihmiset näyttävät toimivan yhä huonommin yhdessä. – Kannattaisi välttää konflikteja ja keskittyä hyvään. Myötätunto on parempi keino viedä asioita eteenpäin kuin kovistelu. Hankkeiden läpiviemisessä ei voi aliarvioida intohimoa. – Hommien pitää tuntua omilta. Kivat jutut houkuttelevat tekemään, ja tekemällä oppii paremmaksi. Vartian ennakkoluulottomuus uusia haasteita kohtaan on osittain islantilaisen äidin perintöä. – Islantilaisilla on kyky tarttua toimeen. Se näyttäytyy kulttuurin kuten elokuvien ja musiikin saralla sekä jalkapallossa. Keskellä Atlanttia elävä pieni kansa kukoistaa. YRITTÄMISEN Antero Vartia aloitti jo nuorena auttaessaan farkkukauppiaina toimineita vanhempiaan Helsingin City-käytävän Levi’s Storessa. Seuraavaksi hän kauppasi matkamuistoja, kahvia ja jäätelöä Kauppatorin ja Esplandin kioskeissa kesälomien aikana. Kasvatettuaan verkostoa Helsingin yökerhoissa idealistinen realisti perusti kahdeksan vuotta sitten isänsä kanssa Mattolaituri-samppanjabaarin Kaivopuiston rantaan.

Kauppa kävi aurinkoisina kesinä niin hyvin, että neljä vuotta myöhemmin kaupungilla alkoi kulkea huhu Vartian ja näyttelijä Jasper Pääkkösen saunahankkeesta. Pääkkösen ja Vartian kaveruudessa yhdistyy luonnonsuojelu ja halu kehitellä suuruudenhulluja hankkeita. – En olisi uskaltanut perustaa säätiötä ilman Löylyn kaltaista mahdottomalta tuntunutta urakkaa.

”

Tämän hetken ongelmat ovat täysin ratkaistavissa verrattuna niihin ongelmiin, joita on jo selätetty. Vartia on Compensaten kanssa Löylyn kaltaisessa oppimistilanteessa. – Emme tiedä, miten pääsemme perille, mutta olemme matkalla ja etsimme reitin perille. Vartian päätös lähteä mukaan politiikkaan syntyi Kuolan niemimaalla Osmo Soininvaaran Vihreä politiikka -kirjaa lukiessa. Jasper Pääkkösen kanssa tehdyn kalareissun jälkeen hän otti yhteyttä puolueeseen. – Soininvaaraa voisin kutsua idoliksi. Olen ihmetellyt, mistä yksi ihminen on voinut ammentaa niin paljon tietoa ja ymmärrystä ja kirjoittaa ne lukijoille ymmärrettäviksi. Vartia ehti istua yhden kauden eduskunnassa, kunnes Compensatesäätiö alkoi tuntua houkuttelevam-

malta vaihtoehdolta. Vallan keskiössä hän sanoo oppineensa historiallisen perspektiivin merkitystä. – Tämän hetken ongelmat ovat täysin ratkaistavissa verrattuna niihin ongelmiin, joita on jo selätetty. Vartia sanoo elävänsä yhä useammin kaikki hyvin -tunnelmassa. – Näkökulmaa vaihtamalla maailma näyttää erilaiselta. Olen huomannut iloisen ja lempeän tarkastelun tuovan minulle hyvinvointia. KIRKOSTA Antero Vartia erosi monen muun mukana kansanedustaja Päivi Räsäsen homokommenttien protestina vuonna 2013, mutta liittyi takaisin muistettuaan, kuinka paljon kirkko antoi hänelle rippikoulun aikaan. – Hengellisyys ja usko ovat luonteva osa ihmistä. Olen pitänyt etäisyyttä kirkkoon, koska sillä on pitkä historia vallankäytön välineenä. Kirkko on kuitenkin hienosti uudistunut, ja rakkaus, välittäminen ja huolenpito ovat nousseet syyllistämisen ja pelon kautta hallitsemisen yläpuolelle. Pyhäinpäivänä Vartiaa ei vaivaa huoli elämän katoavaisuudesta. – Ehkä elämän katoavaisuudesta huolehtiminen liittyy mutkien kautta kuolemanpelkoon tai pelkoon siitä, olenko osa yhteisöä ja mitä minusta oikein ajatellaan. Vartia sanoo, että on etuoikeus olla olemassa ja kokea elämä. – Ei kannata ajatella menettämistä vaan keskittyä olemaan läsnä jokaisessa hetkessä. Enhän voi koskaan olla missään muussa hetkessä kuin tässä. Jos elää aina tulevaisuudessa, se ei saavu koskaan. Jumalaa ja olemassaoloa Vartia kuvaa ihmeellisiksi asioiksi. – Se, ettemme osaa selittää jotain asiaa, ei tarkoita, ettei se asia voi olla olemassa. ■

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Minna Kedonoja ja Vertti Heinonen ulkoilevat usein lähimetsässä.

Zombie-leikkejä ja ötököitä Rakkautta, sitähän tämä on, sanoo kehitysvammaisen Vertti-poikansa omaishoitaja Minna Kedonoja. TEKSTI MARJO KYTÖHARJU KUVA SIRPA PÄIVINEN

iinä on tekemisen meininkiä, kun 17-vuotias Vertti Heinonen paistaa keittiössä seitä paistinpannulla. Nuori mies on tohkeissaan, sillä hänen äitinsä Minna Kedonoja on opettanut tämän taidon aivan äskettäin. Uusia taitoja Heinonen oppii joka päivä myös Invalidisäätiön toimintakeskus Livessä. Heinonen aloitti siellä päivätoiminnan tänä syksynä. – Se on kiva paikka. Tänään oltiin jalkapallohippaa ja huomenna opetellaan pesemään autoa, hän kertoo. Kedonojan perheellä on arkipäivisin tarkka aikataulu. Herätys on seitsemältä, ja aamutoimien jälkeen taksi vie Helsingin Jollaksessa asuvan Heinosen toisella puolella kaupunkia sijaitsevaan toimintakeskukseen. Kotiin taksi tuo hänet kolmen, neljän maissa iltapäivällä. Ne tunnit, jotka poika on poissa, äiti opiskelee. Kedonojalla on jo lähihoitajan tutkinto, ja hän on tehnyt töitä osa-aikaisesti. Hän kuitenkin halusi

vaihtaa opintosuuntautumista ja opiskelee nyt ammattiopisto Stadiassa päihde- ja mielenterveysalaa. – Viikonloppuisin touhuamme kaikenlaista aamusta iltaan. Vertin kanssa kaikki on suunniteltava ja sovittava etukäteen tarkkaan, muuten hän ahdistuu, Kedonoja selittää. Vertti Heinosella on diagnosoitu keskiasteinen kehitysvamma, autistisia piirteitä ja sopeutumiskäyttäytymishäiriö. Lisäksi hänellä on vaikea epilepsia.

”

NYT MEILLÄ JYRÄTÄÄN SELLAISTEN IHMISTEN IHMISARVO, JOITA EI PYSTYTÄ HYÖDYNTÄMÄÄN YHTEISKUNNASSA TALOUDELLISESTI.

VAPAA-AJALLA MINNA KEDONOJA ja Vertti Heinonen ulkoilevat paljon. Heinoselle mieluista on leikkiä lähialueen kallioisessa maastossa zombie- ja muita leikkejä. Kesällä he käyvät ongella ja talvella hiihtämässä. Äiti ja poika kävelevät usein myös metsässä ja etsivät esimerkiksi sieniä ja ötököitä. Viimeksi mai-

nitut kiinnostavat Heinosta erityisesti. Hänen huoneessaan olevasta terraariosta kuuluu sirkkojen siritys. – Olemme ostaneet eläinkaupasta sirkkoja, kovakuoriaisia ja etanoita. Viime lauantaina kävimme Turussa asti hankkimassa koppakuoriaisia, Kedonoja kertoo. Yhteiselo sujuu pääasiassa mukavasti, mutta välillä perheessä on vaikeita päiviä Heinosen epilepsiakohtausten ja käyttäytymisen haasteiden vuoksi. Omaishoitajana toimiva äiti joutuu muutenkin elämään täysin poikansa ehdoilla, mikä vie voimia. – Vertti on vilkas ja puhelias, joten meidän elämämme on koko ajan tekemisen värittämää. Siinä ei pysty juurikaan hengähtämään ja rauhoittumaan. Minulle on kuitenkin ollut itsestään selvää, että hoidan itse oman lapseni. Rakkautta, sitähän tämä on. MINNA KEDONOJA on toiminut poikansa omaishoitajana siitä lähtien, kun tämä täytti kolme vuotta. Välillä omaishoitajana on toiminut myös Vertti Heinosen isä, Kedonojan entinen puoliso. Kedonojan mukaan opiskelu ja osapäivätyö ovat olleet hänelle vuosien mittaan äärimmäisen tärkeitä henkireikiä. – Ne ovat antaneet elämään lisää sisältöä ja auttaneet pitämään kiinni omasta identiteetistä. Tiedän omasta kokemuksestani, että omaishoitajalla

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

on riski unohtaa itsensä ja juuttua tiettyihin ku vioihin. Jaksamisessa auttaa myös se, että Heinonen on isänsä luona joka kolmas viikonloppu ja lomaai koina pidempiä jaksoja. Lisäksi pojan isoveli toimii tämän tukihenkilönä 20 tuntia kuukaudessa. Ke donoja saa myös tarvittaessa tilapäistä hoitoapua. – Kun Vertti lähtee viikonlopuksi pois, vietän yleensä perjantaiillan yksin rauhassa kotona. Iän myötä tarvitsee selvästi enemmän aikaa palautu miseen. Lauantaina voin jo lähteä jonnekin ja ta vata ystäviäni.

”

TIEDÄN OMASTA KOKEMUKSESTANI, ETTÄ OMAISHOITAJALLA ON RISKI UNOHTAA ITSENSÄ JA JUUTTUA TIETTYIHIN KUVIOIHIN.

Kedonojan mukaan erityislapsen hoitaminen on toisaalta laajentanut ymmärrystä elämästä ja yhteis kunnasta. Sen kautta on myös saanut uusia ystäviä. – Omaishoitajien vertaistukiryhmistä on löyty nyt ihmisiä, jotka puhuvat ikään kuin samaa kiel tä. Heidän kanssaan voi purkaa ajatuksiaan ja tun teitaan, mikä antaa uutta virtaa. TÄNÄ VUONNA Minna Kedonoja kävi Pääkaupunki seudun omaishoitajien ja Kehitysvammatuki 57:n järjestämän yhdeksän kuukautta kestäneen koke musasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantunti jat tekevät yhteistyötä alan ammattilaisten kanssa

omaishoitajien palveluiden kehittämisessä, toimi vat vertaistukena, vetävät vertaistukiryhmiä ja käy vät kertomassa kokemuksistaan alan opiskelijoille. Kedonoja kertoo koulutuksen myötä pysähty neensä miettimään ja jäsentämään sitä, mitä kaik kea on kokenut ja oppinut vuosien varrella. – Olen oppinut arvostamaan itseäni, löytämään voimavarani ja tunnistamaan jaksamiseni rajat. Olen myös alkanut uudestaan kirjoittaa runoja, mikä on auttanut kokemuksien ja tuntemusten sa noittamisessa. Erityisen huolissaan Kedonoja on kehitysvam maisten asemasta yhteiskunnassa. – Kehitysvammaiset jäävät kaikkien jalkoihin, koska heillä ei ole omaa ääntä. Syrjintä on raken teellista, eivätkä päättäjät tunnu itse tajuavan nui via asenteitaan, Kedonoja sanoo. – Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo. Nyt meillä jyrätään sellaisten ihmisten ihmisarvo, joita ei pys tytä hyödyntämään yhteiskunnassa taloudellisesti. Osa omaishoitajista on joutunut tukia erityislap selle anoessaan napit vastakkain Kelan kanssa. Ke donojalla asiointi Kelan kanssa on sujunut melko hy vin, minkä hän arvelee johtuvan siitä, että Vertti Hei nosella on niin selkeät lääketieteelliset diagnoosit. – Vertti saa tällä hetkellä Kelalta vammaistukea, ja hän käy Kelan tukemassa psykososiaalisessa toi mintaterapiassa. Terapia on osoittautunut hänelle tärkeäksi hoitomuodoksi. Omaishoitajien tukea Kedonoja pitää liian piene nä: pelkästään sen varassa ei kukaan tule toimeen. – Laitokset olisivat helisemässä, jos omaishoita jia ei olisi. Antaisi mielenrauhaa, jos taloudellinen tuki olisi isompi ja voisin jäädä Vertin hankalimpi na jaksoina helpommin kotiin ilman talouden ro mahtamista. Kela voisi myös toimia nopeammin ja joustavammin erilaisissa tilanteissa. ■

Omaishoitajien viikolla tapahtuu • Omaishoitajien päivässä Espoossa ma 25.11.

Tapiolan kirkolla (Kirkkopolku 6) on klo 10.30– 12.30 musiikki- ja liikuntatuokio ja lounas. Kulttuurikeskuksen Louhisalissa (Kulttuuriaukio 2) on klo 13–14.30 ohjelmassa omaishoidon arkea tutkineen valtiotieteen tohtori Ulla Tikkasen luento ja hänen väitöskirjaansa perustuva, Tiina Lindforsin ohjaama tanssielokuva Omasi, rakkaani. Sen jälkeen on paneelikeskustelu, johon osallistuvat perusturvajohtaja Juha Metso, Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen, omaishoitaja Eeva Lindroos ja tanssija, koreografi Tiina Lindfors. Tapiolan kirkon lounaalle on ilmoittauduttava 8.11. mennessä Katja Karviselle, p. 040 593 7386, katja.karvinen@ evl.fi tai Minna Martiskaiselle, p. 050 330 7129, minna.martiskainen@evl.fi.

•

Oodi omaishoitajille -tapahtuma pe 29.11. klo 12-13.30 keskustakirjasto Oodin Kino Reginassa. Tapahtumassa omaishoitajat esittävät kuvaelman Elämän kirjopyykkiä, apulaispormestari Sanna Vesikansa palkitsee Omaishoitajan hyvä hetki -kilpailun voittajat ja hyvistä hetkistä koostettu lyhytelokuva Ajaton onni saa ensi-iltansa. Lisäksi kuullaan runoutta ja elokuvamusiikkia. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ilman ennakkoilmoittautumista. Elokuvateatterissa on 250 istuinpaikkaa ja kaksi pyörätuolipaikkaa. Myös koko ensimmäinen rivi soveltuu pyörätuolikäyttöön.

SA N A N A I K A OLLI SEPPÄLÄ

Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen

Sanan aika 2019–2020

Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Rakastettu klassikko päivittäiseen hartaudenharjoitukseen. 6,90 (8,50)

TARINOITA LUOMAKUNNAN ILMIÖISTÄ

Anna-Mari Kaskinen

Sitten kun olen vanha – Runoja täydestä elämästä

Olli Seppälä

Joka elää kauan, tulee vanhaksi – se on varmaa.

Siipien havinaa

– Tarinoita luomakunnan ilmiöistä Luonto on suomalaiselle tuttu ja rakas. Kirjan tarinat linnuista johdattavat näkemään luonnon luomakuntana, Jumalan rakkauden tekona. Kirjoituksiin liittyy omakohtaisuuttaa, tietoa ja useimmissa tapauksissa myös syntykertomus, legenda kyseisen lajin synnystä. Raikas rukous päättää jokaisen tarinan. 19,90 (22,90) SACRUM

VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi

Kun olen vanha, tahdonko olla käytävän varrella huone viisnolla, palvelun jokaisen rahalla ostaa, odottaa, kun joku vuoteesta nostaa? Päättääkö itse saan hoivani laadun? Auttaako kukaan, jos noustessa kaadun? Yön halki kuuluuko huutavan ääni, lattiaan kylmään jos kolahtaa pääni? 18,90 (23,90) 90

1890

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Kristilliset joulukalenterit

Upeita vanhanajan joulukalentereita, laaja valikoima, myös Reilun Kaupan suklaakalenterit. Hinnat alk. 3,50. Alk.

3 50

Minna Immonen

Enkelikalenteri 2020

Tunnelmallinen enkeliseinäkalenteri vuodelle 2020. Oma enkelikuva jokaiselle kuukaudelle. Sisältää nimi- ja liputuspäivät. 18,90 (20,50)

AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

puh. 020 754 2350

Osa 43

MATTI HAGELBERG

77. vuosikerta kirkkojakaupunki.fi

Julkaisija

Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan ev.lut. seurakunnat

Toimituksen yhteystiedot

Kolmas linja 22 00530 Helsinki toimitus@kirkkojakaupunki.fi tai etunimi.sukunimi@ kirkkojakaupunki.fi Puhelin: 09 23400 (vaihde) Päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kustannuspäällikkö Pälvi Ahoinpelto Uutispäällikkö Pauli Juusela Kehittämispäällikkö Tuure Hurme Toimituspäälliköt Heli Kulmavuori Ulla Lötjönen Toimitussihteerit Paula Huhtala Eira Serkkola Taitto Jarkko Peltoluhta AD Paula Huhtala Maija Saari Kuvankäsittely Aste Helsinki Toimituksen assistentti Maija Kiviranta, 09 2340 2244

Ilmoitusmyynti

Otavamedia Oy Juha Kurvinen, 040 541 5787 Kari Salko, 0400 604 133 Anne Joukainen, 050 310 3081 etunimi.sukunimi@otava.fi Ilmoitusvaraukset aineistopäivää edeltävän viikon perjantaihin kello 14:ään mennessä.

Painos

340 000. Osoitteellisena jakeluna Postin kautta evankelisluterilaisten seurakuntien jäsentalouksiin Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla.

Osoiteasiat

Jakelu

Jäikö lehti tulematta? Haluatko antaa jakelusta muuta palautetta? Ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Painopaikka Sanomapaino, Vantaa

ISSN 0356-3421

neniälittereK

Lehti lähetetään seurakuntien jäsenille, talouden vanhimmalle. Osoitteet päivitetään automaattisesti muuttoilmoituksen perusteella. Jos osoitteessasi on virhe tai et halua lehteä, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteet@kirkkojakaupunki.fi tai puhelimitse arkisin kello 9–10 ja 12–13, p. 09 2340 2235.

Eräs lääkärikansanedustaja tarvitsee kakkakuopan POLIISI TUTKII kristillisteo kraattisen puolueen lääkäri kansanedustajan twiittiä, jossa hän ihmettelee kirkon osallistu mista Pridetapahtumaan. Kan sanedustajaa harmittaa, koska kirkon oppiperusta Raamat tu ei sovi yhteen sen häpeän ja synnin kanssa, jota sateenkaa ritapahtuma ilmeisesti edustaa. Jos Raamattua luetaan kir jaimellisesti, pitää tiedustel la, onko valtiopäivähenkilöllä muiden varusteidensa joukos sa pieni lapio, jolla hän kaivaa ulosteitaan varten kuopan? Vessahädän yllätettyä eteen saattaa silloin tupsahtaa erikoi nen näky, jossa ABCaseman vessan sijaan henkilö edustaa

kansaa kökkimällä pusikossa lapion kanssa. Vaatetuksessakin pitää olla tarkkana, ettei joudu elämään häpeän ja synnin kanssa. Kah ta erilaista lankaa ei pidä käyt tämän, joten suosittelen kan sanedustajalle juuttisäkkiä. Myös ruokailun kanssa pi tää uskossaan varman olla va rovainen, sillä kirkon oppipe rustan eli Raamatun mukaan heikkouskoinen syö vain kas viksia. Onneksi eduskunnan lounaslistalta löytyy härkisis kenderin lisäksi myös kalkku namureketta. Lihaton lokakuu on sentään jo takanapäin. ■ Kirjoittaja on fiktiivinen väärinajattelija

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Harras hetki Justus Kankare, 8, on espoolainen tokaluok kalainen, joka virallises ta kotikunnastaan huo limatta viettää enim män aikansa Tylypah kassa Harry Potterin ja muiden velhojen seuras sa. Seljasauvan omista jana hän tietää, että sil tä, jolle on uskottu pal jon, myös vaaditaan pal jon. Ankeuttajien uhka on saanut hänet keskit tymään elämän parhai siin puoliin.

Tokaluokkalainen Justus Kankare viihtyy Harry Potterin parissa.

Tylypahkassa hyvä ei koskaan lannistu Justus Kankareen paras hetki on viikonloppuaamu, kun muut vielä nukkuvat. TEKSTI KAISA RAITTILA KUVA ANTTI RINTALA

oulupäivinä Justus Kankareen herätyskellona toimii äiti. Mutta parhaita ovat viikonloppuaamut. Päivä on jo valjennut verhon takana, kun Kankare pötköttelee peittonsa alla ja miettii, mihin kaikkeen voisi ruveta. Opettelisiko loitsuja seinälle ripustetusta julisteesta? Rakentaisiko legoista King’s Crossin aseman? Kun muut nukkuvat, kukaan ei tule häiritsemään. Isosisko ei kommentoi tylsäksi sitä, mille oma mieli juuri palaa. Ja jos jokin ei suju, siinä voi epäonnistua ihan rauhassa. Samasta syystä koulussa oma hetki on paras het-

Uskon puhdistuksen muistopäivä

KERTOMUS VELHOKOULUA KÄYVÄSTÄ Harry Potterista on kuitenkin Justus Kankareen mielestä juuri nyt elämässä tärkeintä. Legoista rakennetussa Tylypahkassa ei voi olla varma, mikä tapahtuu oikeasti ja mikä leikisti. Huonona päivänä Kankare on ihan varmasti tuntenut ankeuttajan suudelman, sen, joka tarinan mukaan imee sielua ja jonka jälkeen ei enää koskaan voi tuntea iloa. Onneksi hyvä ei Tylypahkassa koskaan lannistu, vaikka paha yrittäisi mitä.

Kiihdyttävintä Harry Potterin tarinassa ovat voimat ja se, kenellä ne milloinkin ovat vallassaan. Velhojen monista taikakeinoista seljasauva on halutuin ja voimakkain. Se varjelee kuolemalta, onhan se itseltään kuolemalta saatu. JUSTUS KANKARE OMISTAA seljasauvan. Hän tosin on ostanut sen ihan itse Harry Potter -tuotteita myyvästä kaupasta. Joskus, kun Kankare herää yöllä, hän ottaa seljasauvan käteensä ja tarkistaa huoneensa. Loitsuista on apua esimerkiksi silloin, kun Kankare on liian väsynyt avatakseen huoneensa oven. ”Alohomora”, hän sanoo ovensa takana, ja ovi aukeaa. Onneksi se on raollaan ja seljasauvalla tarvitsee tökätä vain vähän. Iltaisin Kankare saattaa joskus nukahtaa kesken iltalaulun. Rikollismielisten väärinkäyttäjien varalta hän jättää laulun salaisuudeksi ja muistuttaa, että odotettu vaikutus saadaan aikaan vain äidin laulamana. ■

Yhteiskunnan puhdistus USKONPUHDISTUSTA EI kannata miettiä vain uskonnon kautta. Se merkitsi nimittäin myös ”yhteiskunnanpuhdistusta”. Suomea – sellaisena kuin se nyt on – ei olisi ilman uskonpuhdistusta. Martti Luther ja muut reformaattorit ajattelivat, että tietyt asiat kuuluvat ihmisille yhteisön jäseninä: riittävä elanto, koulutus, sairaanhoito. He kylvivät hyvinvointiyhteiskunnan siemenet. Reformaatio merkitsi kirkon ja kansan lähestymistä. Kansankieli otettiin tosissaan käyttöön.

Ei vain niin, että ihmiset kuulivat kirkossa saarnat suomeksi. Heidät myös pakotettiin lukemaan ja kirjoittamaan. Tässä olivat siemenet sivistykselle. Katekismuksesta ihmiset lukivat, miten pitää elää: kristitty rakastaa Jumalaa, kunnioittaa esivaltaa ja auttaa sekä tukee lähimmäisiään kaikin mahdollisin tavoin. Tämä sai sosiaalisen pääoman orastamaan. Uskonpuhdistus kumosi pappien selibaatin, minkä seurauksena syntyi pappiloiden ketju

MUSEOVIRASTO – MUSKETTI

Taivaan tähden

10.11.

ki. Saa piirtää tai lukea, kukaan ei keskeytä eikä kukaan vaadi mitään. Oman hetken arvoa lisää se, ettei sellaista ole merkitty lukujärjestykseen. Yhtäkkiä opettaja vain sanoo, että nyt. Läksyjä tehdessään Kankare saattaa yhtäkkiä huomata oppivansa jotakin. Toisella luokalla hän on esimerkiksi oppinut, että sata miinus seitsemänkymmentä on kolmekymmentä. Ja entä se hetki, kun hän eskarilaisena yhtäkkiä tajusi, että tiessä lukee ”taxi” ja ”bus”.

Karunan kirkon vaivaisukko Seurasaaressa, kuva vuodelta 1970.

kautta koko maan. Pappilat organisoivat seurakunnissa lukemisen ja kirjoittamisen opetuksen. Seurakuntien yhteyteen syntyivät ensimmäiset koulut. Kirkko pani alulle ensimmäiset kansankirjastot. Kirkkoherrat vastasivat väestökirjanpidosta. Uskonpuhdistuksen yhteiskunnalliseen uudistusohjelmaan kuului periaate, jonka mukaan kenenkään ei pitäisi joutua hankkimaan elantoaan kerjäämällä. Niinpä seurakunnat vastasivat köyhäinhoidosta. Näin oli Helsingissä vielä 1850-luvulla ennen kuntalaitoksen kehittymistä. Miksei Suomessa liputeta ensi sunnuntaina, uskonpuhdistuksen muistopäivänä? OLLI VALTONEN

12 B

Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Gurun opissa Ohjaajana Sallie McFaque Sallie McFaque on amerikkalainen teologi, joka on tutkinut erityisesti Jumalasta ja uskosta käytettäviä metaforia eli kielikuvia. Raamatussa Jumalaa kuvataan kielikuvilla. Kun ihmiset puhuvat Jumalasta, he puhuvat hänestä kuvilla, jotka nousevat kustakin ajasta, ympäristöstä ja kulttuurista. Voidaksemme puhua Jumalasta, johon uskomme, tarvitsemme kielikuvia. Ne ovat aina olleet uskon ja teologian ytimessä. McFaque on yrittänyt etsiä tuoreita kuvia puhua Jumalasta. Hän on ottanut vakavasti aikamme ekologiset kysymykset ja kirjoittanut siitä, miten meidän tulee pitää huolta Maa-nimisestä planeetastamme aivan kuin se ja koko kosmos olisivat Jumalan ruumis. McFaque toimi 30 vuotta teologian professorina Vanderbiltyn yliopistossa Tennesseessä Yhdysvalloissa. Hän on nyt 86-vuotias ja elää Vancouverissa Kanadassa. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat The Body of God: An Ecological Theology ja A New Climate for Theology: God, the World and Global Warming.

Tämä hetki on lahja Ilma, jota hengität, on lahja. Koko elämäsi on lahjaa, opettaa Sallie McFaque.

allie McFaque havahtui ensimmäisen kerran elämän ainutlaatuisuuteen ja katoavuuteen seitsenvuotiaana. Yhtenä syksyisenä päivänä, kun hän oli palaamassa koulusta kotiin, hänen mieleensä tuli ajatus, että hän ei ole täällä aina. Hän ei ehkä olisi täällä joulupäivänä, ja mikä vielä pelottavampaa, hän ei olisi ehkä täällä, kun hänen syntymäpäivänsä tulee toukokuussa. Samalla hän tajusi, että hän oli täällä juuri nyt, ja se oli ihme. TÄTÄ IHMETTÄ amerikkalainen teologi ja hengellinen opettaja Sallie McFaque sanoo miettivänsä nyt yli 80-vuotiaana päivittäin, kun hän kävelee kotinsa lähellä olevassa puistossa. Pieni kävely herättää tietoisuuden siitä ihmeestä, että on saanut ja saa yhä elää ja että elämä on lahjaa. Mitä vähemmän päiviä on edessä, sitä enemmän elämää rakastaa, McFaque on huomannut. Kun heräämme elämän kauneuteen ja haurauteen, sen syntyyn ja häviämiseen, kysymme, miksi olemme täällä. Siihen meillä ei kuitenkaan ole lopullista vastausta. Meidän pitäisikin

TEKSTI LAURI MAARALA KUVITUS MATTI PIKKUJÄMSÄ

ennemmin kysyä, missä olemme, McFaque muistuttaa monessa kirjassaan. Elämme nyt nopeasti etenevän ilmastonmuutoksen keskellä. ”Pohdintojemme tulisi koskea enemmän sitä, miten elämme tällä Maa-nimisellä planeetalla ja otamme huomioon sen meille asettamat rajat, kuin sitä, miksi olemme täällä”, McFaque sanoo. MITEN SITTEN oppisimme elämään sopusoinnussa toistemme ja koko luomakunnan kanssa? Vastaukseemme vaikuttaa se, mitä uskomme Jumalasta, ihmisestä ja elämästä. Sallie McFaque uskoo, että Jeesuksesta – hänen elämästään ja kuolemastaan – näemme, millainen Jumala on. Jumala laskeutuu alas maailmaan jatkuvasti. Luomisesta lähtien hän on ollut läsnä kaikessa, mikä on. Maailma on hänen läsnäolonsa sakramentti. McFaque käyttää kielikuvaa ”maailma on Jumalan ruumis”. Aivan kuten ehtoollisessa Kristus on läsnä leivässä ja viinissä, Jumala on läsnä tässä maailmassa läpäisten kaiken. Tämä on metaforista puhetta, jonka tarkoitus on sanoa, että Jumala on kaikessa mukana. Hän on kaiken olemisen lähde, jossa kaikki syntyy ja uudistuu.

Läsnäolon kävely Kun lähdet seuraavan kerran kävelylenkille, päätä tehdä se kaikessa rauhassa. Suuntaa hiljaisille kaduille tai poluille. Kävele puoli tuntia niin, että keskityt askeliisi. Kiitä samalla siitä, että saat kävellä. Voit ajatella, että jokainen askel, jonka otat, on lahja. Tämä päivä ja hetki on lahjaa. Koko elämäsi on lahjaa. Kukaan ei omista sitä. Maa, jonka päällä kuljet, on lahjaa. Ilma, jota hengität, on ihmeellinen lahja. Jokainen askeleesi kertoo siitä, että et ole yksin tässä maailmassa. Lausu hiljaa mielessäsi: ”Jumala, sinussa me elämme, liikumme ja olemme.”

Kun kysymme, miten me ihmiset ja kaikki muut luodut oppisimme elämään yhdessä tässä Jumalan luomassa maailmassa, McFaque kehottaa meitä meitä kääntämään katseemme lähelle ja kohtaamaan Jumalan kaikessa nyt eikä myöhemmin taivaassa. LUOMISKERTOMUKSISSA Aadamille ja Eevalle annettiin tehtäväksi viljellä ja varjella maata. Heitä muistutettiin myös, miten hyvää kaikki on. Kunkin luomisteon jälkeen kuuluu kuin kaikuna: ”Jumala näki, että niin oli hyvä.” Lopuksi Jumala vielä katsoi kaikkea ja ”kaikki oli hyvää”. ”Jumala ei sanonut, että kaikki oli hyvää ihmiselle tai Jumalalle, vaan yksinkertaisesti hyvää”, Sallie McFaque toteaa. Ihminen ei ole luomakunnan huippu, jota varten kaikki on tehty. Olemme riippuvaisia toisistamme ja maasta, joka on kaikkien täällä elävien koti. Eläimet vaistoavat, ja ihminen myös tuntee ja tietää, kun asiat eivät mene niin kuin pitäisi. Voimme herätä näkemään, missä olemme, ja kysymään, mistä löydämme voimaa ja rohkeutta pysähtyä ja katsoa, miten jatkaa matkaa. ■

MENOT 7. – 21.11.

10 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Hakunilantie 48, 01200 Vantaa avoinna ma–to klo 9–16 p. 09 8306 500, hakunilan.seurakunta@evl.fi, hakunilanseurakunta.fi, Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 8306 507. Diakoniapäivystys: Länsimäen kirkko ti klo 10–14, p. 050 573 6313 Hakunilan kirkko to klo 9–11, p. 050 573 6277 hakunilan.diakonia@evl.fi

HAKUNILAN KIRKKO Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Matala – mukava maanantai kirkolla! Ma 11.11. ehtoollinen, ma 18.11. har taus klo 11 ja sen jälkeen ilmainen ruokailu. Tutkimme Raamattua maanantaisin klo 12. Juhani Leppälä, Taisto Koto mäki. Vauvakahvila maanantaisin klo 12.30–14. Hengailua vauvojen ehdoilla. Luottamuksen rukoushetki maa nantaisin klo 18. Hiljaisuutta ja Taizé lauluja puolituntisessa iltakirkossa. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Raamattupiiri tiistaisin klo 18–20. Iloa, riemua, laulua, rukousta ja Sanaa. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–12. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmil le/hoitajille. Käsillä hyvää ryhmä keskiviikkoisin klo 14–15.30. Viikkomessu torstaisin klo 18–18.45. Messussa 21.11. Kari Tapion lauluja, Tuomas Heikkilä ja yhtye. Hakunilan kuoron harjoitukset torstaisin klo 18.45–20.45. Jengi-ilta nuorille perjantaisin klo 19.30–22. Torstaitupa: Hakunilan Kotikirkon keittolounas to 7.11. klo 10–13. Vapaa ehtoinen maksu. SPR:n verenluovutus pe 8.11. klo 12–18. Isänpäivän messu su 10.11. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Eveliina Ojala, Tuomas Heikkilä, Resonaarigroup. Kaikille tarkoitettu messu on selko kielinen ja viittomakielelle tulkattu. Messu televisioidaan. Olethan paikal la viimeistään klo 9.45. Lähetyspiiri ma 11.11. klo 18. Pastori Pekka Palosaari kertoo Venäjän Karjalan työstä. Seniorikerho ti 12.11. klo 13–14.30. Kati Pyykkö vierailee. Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ti 12.11. klo 18. Seurapuhe klo 19 jonka jälkeen kahvitus. Ekumeeninen kirkkokonsertti ti 12.11. klo 18. Konsertissa kuullaan Lehti kuusen koulun oppilaiden esittämää musiikkia. Ilta päättyy ortodoksiseen iltarukoushetkeen. Mukana Hans Tuominen. Vapaa pääsy. Rukiista leipää Raamatusta ke 13.11. klo 18.30. Elämä Rakkaudessa 1. Joh. 3:18–24; 5:3–5: Diakonissa Lea Pihkala. Torstaitupa: Hakunilan Kansainväli sen yhdistyksen keittolounas to 14.11. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä yhteistyössä Esikoiset ry:n kanssa su 17.11. klo 12. Sakari Siltala, Harri Nurminen, Juha Paukkeri, Lavren chukin musiikkiperhe. Kirkkokahvit sekä lähetysarpajaiset. Lavrenchukin perheen konsertti su 17.11. klo 14. Kohtaamispaikka-ilta su 17.11. klo

17. Vieraana Hannu Äimänen. Iltaa isännöi Harri Nurminen. Päivähetki Raamatun äärellä ti 19.11. klo 11.45–13.30. Jari Araneva. Rukiista leipää Raamatusta ke 20.11. klo 18.30. Jumala on rakkaus 1. Joh. 4:7–19: Pastori Santeri Marjokorpi. Torstaitupa: puurolounas to 21.11. klo 10–13. Vapaaehtoinen maksu.

LÄNSIMÄEN KIRKKO Kerokuja 9, Vahtimestari p. 050 573 6391 Käsillä hyvää tiistaisin klo 10–12. Teemme villapeittoja. Päivähartaus tiistaisin klo 12.30– 12.45. Päiväkahvit tiistaisin klo 12.30–14. Sanaa ja saunaa äijäporukassa tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Perhekerho perjantaisin klo 9–13. Kaikenikäisille lapsille ja vanhemmil le/hoitajille. Aamupäivän rukoushetki perjantai sin klo 10.45. Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Maksuton puuro, voileivät ja kahvit. Lähetyspiiri to 7.11. klo 18. Anitta Vuorela (Sansa) vierailee. Kirkkomuskari pe 8.11. Vantaan Kukkuutaidefestareiden osana vauva ja taaperomuskareissa on avoimet ovet: klo 9.30 1–2vuotiaat, klo 10 avoin kirkkomuskari, klo 10.30 isot vauvat, klo 11 pienet vauvat. Inkerinsuomalaisten kirkkopyhä yhteistyössä Esikoiset ry:n kanssa su 17.11. klo 10. Atso Santanen, Harri Nurminen, Marcus Kalliokoski. Lähetyspiiri to 21.11. klo 18.

MUUALLA Astan kotipyhis kokoontuu su 17.11. ja 1.12. klo 11–12. Tied. birgitta.tasa vuori@evl.fi Perhekerho Kolohongassa torstaisin klo 9–11. Pohjolantie 2, 01260 Vantaa. Kuunloiste-lapsikuoro 6–12v. keskiviikkoisin klo 15–15.45 ItäHakki lan alakoulun pikkurakennuksessa. Ei ole 20.11. Aurinkotanssi-kuoro 11–15v. keski viikkoisin klo 15.45–16.15 ItäHakkilan alakoulun pikkurakennuksessa. Ei ole 20.11.

KASTETTU Janni Veronica Hannele Lindh, Pihla Helena Palokas.

HAUTAAN SIUNATTU Sirkka Helena Häkkinen 63 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto: Auratie 3 avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi. hameenkylanseurakunta.fi Facebook: Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän seurakunnan perheet Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11, p. 09 830 6472. Diakoniatyöllä on käytössä nettiajanvaraus: hameenkylanseurakunta.fi > Diakonia – apua ja tukea Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

HÄMEENKYLÄN KIRKKO Auratie 3 Kyläseppojen työnohjausryhmä to 7.11. klo 14. Uudet sepot tervetulleita!

Talvirenkaiden vaihtotapahtuma la 9.11. klo 9 yläpihalla. Matti Hyry & Co. Ohjelmallinen isänpäiväbrunssi koko perheelle la 9.11. klo 10–13. ”Tuu, tuu, tuu” – kehtolaulukonsertti kirkossa klo 11. Sari Kaasinen, laulu ja kanteleet. Kysy paikkoja brunssille, p. 09 830 6450. Konserttiin vapaa pääsy. Messu, isänpäivä su 10.11. klo 10. Isänpäivä. Uskonpuhdistuksen muistopäivä. Liturgi Matti Hyry, saarna KatjaMaaria Vilén, kanttori HannuPekka Heikkilä, Hämeenkylän kirkon kuoro. Kirkkokahvit. Pyhäkoulu su 10.11. klo 10 kerhoti loissa. Sauvakävelypiiri (miehet) su 10.10. klo 18. Omat sauvat. Jukka Nevala. Martinpäivän kirkkoilta Soi virteni! 10.11. klo 19. Juhani Haapasalon ”Vaivatun vaellus – viisitoista Siionin virttä baritonille ja pianolle liedin tapaan. Hannu Niemelä ja Esa Ruut tunen baritoni, Hannu Lehtikangas ja HannuPekka Heikkilä piano. Puhe piispa Teemu Laajasalo. Päiväkahvin aikaan ma 11.11. klo 14–16. VeliMatti Kunnari laulaa ja laulattaa. Yhteisen pöydän lounas ke 13.11. ja 20.11. klo 11–12.30. Valmistettu hävik kiruoasta. Ehtoollishartaus ke 13.11. klo 12 kirkkosalissa. Vapaaehtoisten koulutusilta to 14.11. klo 18 seurakuntasalissa. Myös uudet vapaaehtoiset tervetulleita. Messu, Linnaisten kirkkopyhä su 17.11. klo 10. Valvomisen sunnuntai. Liturgi Miika Koistinen, saarna Jarna Wikström, kanttori HannuPekka Heikkilä. Kirkkokahvit, Linnaisten omakotiyhdistys. Pyhäkoulu su 10.11. klo 10 kerhoti loissa. Herätysliikeluento su 17.11 klo 11.45: osa III, evankelisuus, TT Seppo Suokunnas. Iltapäivä lautapelien parissa su 17.11. klo 16 nuorille aikuisille. Lapsen oikeuksien konsertit ma 18.11. klo 9 ja 10. Pekka Laukkarinen duon iloiset konsertit lapsille ja perheille. Vapaa pääsy. Sielun vuodenaika -maalausilta ”Sisäinen valo” ma 18.11. klo 17.30–21 kirkolla. Pastori, taidemaalari Katja Maaria Vilén ja psykoterapeutti, kuvataiteilija Kaija Ikäheimo. (Ilmoitt. 13.11.) Hämeenkylän kirkon kuoro ti 19.11. klo 17.30–19 kirkolla. Myös uudet laulajat! Laulun ystävät -yhteislaulutilaisuus ke 20.11. klo 14–15. Hannu Lehtikangas.

LAMMASPOLKU 1:N KERHOTILA Aikuisten raamis to 7.11. klo 10. Käsityö- ja palvelupiiri HAIK ke 20.11. klo 10–11.30.

LAMMASKUJA 2A Cafe Pähkinä ma–ti ja to–pe klo 12–16. Tule kahville ja tutustumaan alueen asukkaisiin. Marraskuun taidenäyttely. Av. ma 4.11. klo 18. ”Pyhien ikoneita ja jou luikoneita”. Auroran kappelin ikoni piiri. Viikon vieras to 7.11 ja 14.11 klo 14. Teemaillat perheille: Isät ja lapset to 7.11. klo 17.30–20. Toiminnallinen ilta isille, vaareille, kummeille ja lapsille. Yhteinen aamiainen ma 11.11. klo 10–11.30. Diakoniatyön avoin aamiainen. Nuorten aikuisten iltakahvila pe

15.11. klo 18–22. Elävää musiikkia.

LAMMASKUJA 2B Luetaan yhdessä ryhmä ti 12.11. ja 19.11. klo 10–12 maahanmuuttajaty töille ja naisille. Nettikerho ikäihmisille ke 13.11. klo 14–16 ”Kaikkea muutetaan ja uusi taan koko ajan.” Pähkiksen lähetyspiiri ke 20.11. klo 18.

VAPAALAN SEURAKUNTATALO Ilpolankuja 2 Kenian lähetyspiiri to 7.11. klo 11. Vieraana Soili Haverinen. Kohtaamispaikka to 7.11. kello 11–12. Pastori Jaakko Kara & vierailijat. Kimarakahvila su 17.11. klo 17. Riitta Kettunen.

MUUALLA Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari ke 13.11. klo 13.30–14.30, os. Kastanjakuja 1 A, palvelutalon ja lähialueen vanhuksille! Kuukausihartaus Myyrmäen van hustenkeskuksessa (Myyrinkoti) ke 13.11. klo 15. Hämeenkylän seurakun nan papit.

KASTETTU Rafael Samuel Parila, Seela Johanna Leino, Emily Kristina Haapala.

HAUTAAN SIUNATTU Matti Sakari Autero 97 v, Helmi Ida Annikki Lahtinen 94 v, Maija Liisa Jääskeläinen 90 v, Risto Rikhard Rinne 90 v, Martti Sakari Jäkälä 86 v, Pertti Kaarlo Pyhäjoki 82 v, Simo Samuli Mäkelä 82 v, Sulo Teudor Seppänen 75 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto: Merikotkantie 4, avoinna ma–pe klo 9–15, puhelin klo 9–14, p. 09 830 6552 korson.seurakunta@evl.fi korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Instagram: korsonsrk, nuortenkulma Kirkollisten toimitusten tilavaraukset arkisin klo 9–14, p. 09 8306 333 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 8306 554 Diakoniapäivystys ti klo 10–12 Kirkon vahtimestarit, p. 050 590 3496

KORSON KIRKKO Merikotkantie 4 Aamurukouspiiri arkisin klo 8–9 Kotkansiiven kokoustilassa. Diakonissan päivystys to 7.11. klo 10–11 diakoniatoimistolla. Iltarukouspiiri to 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 18 kappelissa. Miesten saunailta to 7.11. ja 21.11. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa. Korso-messu Light to 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 19. Ilta alkaa etkoilla klo 18. Perhekerho pe 8.11. ja 15.11. klo 9–11.30 lasten tiloissa. Messu su 10.11. klo 10. Minttu Haapa lainen, Jani Vanhala, Airi Saloniemi. Kirkkokahvit. ”Tuu, tuu, tuu” – kehtolaulukonsertti su 10.11. klo 15. Sari Kaasinen, laulu ja kanteleet. Mainio marraskuu – reippaillaan yhdessä kaamosväsymyksen torjumiseksi ma 11.11. ja 18.11. lähtö klo 9 seurakuntakeskuksen ala aulasta. Pia Olkkonen ja Jaana Jurvanen. Kirkon aamupuuro ma 11.11. ja 18.11. klo 10 seurakuntasalissa, 1 e. Seuras

sa maistuu paremmalta! Perhekerho ma 11.11. ja 18.11. klo 12–15 lasten tiloissa. Punainen lanka -raamattupiiri ma 11.11. ja 18.11. klo 18 kappelissa. English Through Bible ma 11.11. ja 18.11. klo 18.30 kokoustilassa. Katulähetyksen yhteisölounas ke 13.11. ja 20.11. klo 11. Hävikistä valmis tettu, kauniisti katettu ja tarjoiltu maksuton lounas, jota ennen mah dollisuus hiljentyä kirkossa yhteiseen hartaushetkeen. Lähetyksen päiväpiiri ke 13.11. klo 13 kokoustilassa ja 20.11. klo 13 kirkko sali 2:ssa. Iltaperhekerho ke 13.11. ja 20.11. klo 18–20 lasten tiloissa. Jeesus tieteen valossa -luentosarja ke 13.11. klo 18 seurakuntasalissa. Sami Lahtinen: ”Jeesus ja ihmeet”. Messuavustajien tapaaminen ke 13.11. klo 18 kokoustilassa. Tervetuloa aiemmin messussa avustaneet sekä uudet, erilaisista tehtävistä messussa kiinnostuneet. Tehtäviin opastetaan ja koulutetaan. Lisätiedot minttu. haapalainen@evl.fi tai p. 050 599 8971. Vox Mea ke 13.11. klo 18.30 kirkkosali 2:ssa. Seurakunnan seniorit to 14.11. klo 13 seurakuntasalissa. Naisten saunailta to 14.11. klo 18 Kot kansiiven saunatilassa. Friday Flow – musiikillinen meditaatio pe 15.11. klo 20 kirkossa. Viikosta palauttava kokemus kirkon lempeässä syleilyssä, musiikissa Airi Saloniemi, piano, urut ja cembalo ja Jussi Salonen, tenori ja koskettimet. Vapaa pääsy. Messu su 17.11. klo 10. Jani Vanhala, Elina Jokipaltio, Jussi Salonen. Kirkkokahvit. Nuorten aikuisten ilta su 17.11. klo 15–18 Kotkansiivessä. Jeesus tieteen valossa -luentosarja ke 13.11. klo 18 seurakuntasalissa. Sami Lahtinen luennoi otsikolla ”Jeesus ja laki”.

KIRKONKULMA Kirkon naapurissa, käynti Korsonpo lulta Kirkonkulma ma, ti, to ja pe klo 9–13.30. Hartaus ti klo 11.

NIKINMÄEN SEURAKUNTAKOTI Surviaisenkuja 1 Perhekerho to 7.11., 14.11. ja 21.11. klo 9–11.30. NuPe 6.–9.luokkalaisille pe 8.11. ja 15.11. klo 17.30–20.30.

SEURAKUNTAKOTI MIKAEL Venuksentie 4 Muskariperhekerho ti 12.11. ja 19.11. klo 9–11.30. Seurakunnan seniorit ke 20.11. klo 10–12.

MUUALLA Päihteisiin kuolleiden muistohetki to 7.11. klo 14 Vantaan Akilta, Joki niemenkatu 9. Tilaisuudessa luetaan vuoden aikana kuolleiden nimet.

KASTETTU Evena Valonia Käräjäoja, Mette Martta Adele Vilhunen, Alina Eira Vilhelmiina Kujala, Alisa Emilia Sainio, Maria Fanny Sofia Mankki, Amanda Lilja Tuomala, Leon Rafael Salmi.

HAUTAAN SIUNATTU Seidi Sanelma Hyvärinen 97 v, Irja Serafina Kivinen 96 v, Liisa Eliina Lindfors 84 v, Jarl Erkki Tapio Vahte

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 7. – 21.11.

ra 64 v, Marko Tapio Kehä 52 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto: Kustaantie 22 D, 01400 Vantaa Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6700 rekolan.seurakunta@evl.fi rekolanseurakunta.fi Facebook: Rekolan seurakunta Instagram ja Twitter: rekolansrk Päivystävä pappi: Rekolan kirkolla tiistaisin klo 11–13 Asolan seurakuntatalossa torstaisin klo 11–13 p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys: Asolan seurakuntatalolla to klo 9–11 Soittopyynnöt p. 09 830 6700 diakonia.rekola@evl.fi

REKOLAN PYHÄN ANDREAAN KIRKKO Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6708. Vauvojen ja taaperoiden värikylpy to 7.11. klo 10. Kiva ja kiireetön taidehetki lapsesi kanssa. Käytetyt värit ovat turvallisia vaikka maistettavaksi. Vapaa pääsy. Osana Vantaan Kukkuu! -taidefestaria. Lisätietoja vantaa.fi/ kukkuu Messu su 10.11. klo 10. Ben Ahlroos, Marja Kyllönen. Pyhäkoulu, lasten oma kirkkohetki su klo 10. Lapsiperheiden olohuone ma klo 9–14 ja ti klo 9–11. Ma-aamiainen klo 9–10.30, 1e/ annos, Ti- Kirkkomuskari klo 10.30. Yläovet auki ma klo 17. Hartaus. Maksuton iltapala ja sauna. Ma-leivontapuuhakerho 1–6.lk ma klo 18–20. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Miesten raamattupiiri ma 11.11. klo 18.30. Tiistain diakoniakahvila toistaiseksi tauolla. Ti-leivontapuuhakerho 1–6.lk ti klo 18–20. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Silmukka Siskot -ryhmä ke klo 9.30. Pienoismallikerho 7–9v. ke klo 15.30. Kurssimaksu 25 e. Ilm. petri. piirainen@evl.fi, p. 050 573 6328. Open Doors, nuorten avoimet ovet ke klo 18. Avoin raamattupiiri ke klo 18.30. Raamattu- ja keskustelupiiri to 14.11. klo 13. Katso ihminen -messu su 17.11. klo 10. su 17.11. klo 10. Laura Maria Latikka. Juhani Haapasalon säveltämä messu tähän päivään sanoitettuna. Tiia Maria Saari ja Erkki Rajamäki laulu, Kari Jerkku, urut ja Vantaan

seurakuntien kamarikuoro, johtaa Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen sudanilaisten kristittyjen myyjäiset joulujuhlan hyväksi. Siioninvirsiseurat su 17.11. klo 12.30– 13.30 Puhujina Kari-Pekka Kinnunen, Anni Rusi ja Juhani Elenius. Gideonien vuosikokous ke 20.11. klo 18.30. Iltamessu ke 20.11. klo 20. Nuorisotiimi. Ukulele soikoon: Joulu-ukut to 21.11. klo 18. Helpot joululaulut ukulelella. Marja Kyllönen.

Asolan arabiankielinen työ la–su, tied. pastori R. Ansara, p. 050 304 1689.

ASOLAN SEURAKUNTATALO

KASTETTU

Asolantie 6, vahtimestari p. 09 830 6708. Lasten oma päiväkerho 3–5v, 3xvk. Tied. p. 050 573 6328 / Petri. Kerho on ilmainen! Maalaus- ja taideryhmä ma klo 10–12. Ohj. Anu. 10 e / syys. Tied. p. 050 329 0361 / Sannamari. Kokkikerho 7–12v. ma klo 14.15– 16.15. Ilm. p. 050 573 6328 / Petri. Leivontapuuhakerho 1–6.lk ma klo 18–20. Ilm. kirsi.jokinen@evl.fi. Työikäisten raamattupiiri ma 11.11. klo 18–19.30. Asolan avoin perhekerho ja muskari ti klo 9–12. Muskari klo 9.30. Kipuryhmä ti 12.11. klo 15. Ohj. J. Kuusijärvi. Kuinka suhtautua toisten kipuihin? PariAsiaa 2. luento ”Avaimia parisuhteen vuorovaikutukseen” ti 12.11. klo 18–19.30. Kahvi klo 17.30. Lastenhoito yli 3-v. Ilm. p. 050 342 6155 / Siru. Järj. Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus, Rekolan srk, Itä-Vantaan perheneuvola ja Mikkolan neuvola. Bible study group – englanninkielinen raamattupiiri ti klo 18–19.30. On Tuesdays at 6 pm–7.30 pm. The topic: Gospel of St. John. J. Kaunismaa, p. 045 120 9212. Saviryhmä ke klo 12. Ohj. Marika. 12 e / syyskausi. Tied. p. 050 573 6329 / Irene. Kirkkokuoro harjoittelee Asolassa marras–joulukuun ke 18.30–20. Asolan Ankkuri -aamupala to klo 9–11. Maksuton. Diakoniapäivystys to klo 9–11. Asolan Silmukkaryhmä to klo 16. Seniorikahvila ma 18.11. klo 13. Puutarhapiiri ti 19.11. klo 17. Aihe: Vihreä päänsärky. Tied. p. 050 573 36329 / Irene Yksinhuoltajaperheiden ilta to 21.11. klo 17.30 Lastenhoito, iltapala. Tied. p. 050 342 6155 / Siru. Narsistien uhrien vertaistukiryhmä to 21.11. klo 18. Tied. p. 050 329 0361 / Sannamari

Eela Aurora Olivia Vilander, Unto Oswald Kullström, Lara Alita Veronica Joensuu, Ruusa Inkeri Kaarina Hämäläinen.

MUUALLA Yhteiskristillinen päiväpiiri ma klo 13 Rautkalliontie 4, kerhotila. Nuorten sähly to klo 16–17 Rekolanmäen koululla. Yhteiskristillinen rukouspiiri pe klo 19 Rautkalliontie 4, kerhotila. Toivoa naisille/Hanna-rukouspiiri ma 18.11. klo 18–19.30 Lampiranta, Tertunkuja 4 B.

HAUTAAN SIUNATTU Eija Tuulikki Koivumäki 64 v, Jouko Olavi Pönni 70 v, Taimi Johanna Antikainen 90 v, Olga Mirjam Karjalainen 94 v.

Tikkurilan seurakunta Toimitusten ja tilojen varaukset ark. klo 9–14. p. 09 830 6333. Kastevaraus myös sähköisesti: asiointi.vantaanseurakunnat.fi/baptism Kirkkoherranvirasto: Vernissakatu 4, avoinna ark. klo 9–14, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi tikkurilanseurakunta.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Instagram: @tiksinsrk Twitter: @Tiksinsrk Päivystävä pappi ma–pe klo 9–13 (Vernissakatu 4) p. 09 830 6202 Diakoniapäivystys ma klo 10–11.30 (Vernissakatu 4) Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ma ja to klo 9–10 p. 050 439 9651 diakonia.tikkurila@evl.fi Ajanvaraus myös nettisivuilta.

PYHÄN LAURIN KIRKKO Kirkkotie 45, p. 09 830 6224. Kirkko auki pääsääntöisesti ma–pe klo 12–16 ja tilaisuuksien mukaan. Babysalmesang to 7.11. ja 14.11. klo 14.30–15.15. Tanskalaisesta virsimuskarista suomalaiseksi sovellettu tunnelmallinen tuokio sylivauvoille huoltajansa kanssa. Vantaan musiikkiopiston konsertti pe 8.11. klo 18.30. Pianooppilaiden

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

konsertti. Vapaa pääsy. Isänpäivän kansanlaulukirkko su 10.11. klo 12. Sari Rajala, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Mukana Vantaan kansanpelimannit. Vuorovirsiä ja Sisaskin Eesti Missa su 10.11. klo 17. Tule laulamaan vuorovirsiä ja kuuntelemaan Urmas Sisaskin Eesti Missa. Projektikuoro ENsemble, johtajana Erkki Nurmi, sekä Terje Kukk, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Janne Lehtisen kitarakonsertti pe 15.11. klo 19. Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa espanjalaisen Isaac Albénizin (1869–1909) musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Messu su 17.11. klo 12. Terhi Viljanen, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. Pakilan musiikkiopiston jousiryhmien konsertti ke 20.11. klo 18.30. Vapaa pääsy.

TIKKURILAN KOSKIKESKUS Vernissakatu 4, p. 09 830 6223. Leskenlehdet vertaistukiryhmä to 7.11. klo 13. Ryhmä leskeksi jääneille, jotka ovat käyneet sururyhmän. Ei ole ennakkoilmoittautumista. Seur. kokoontuminen 28.11. Tied. tuula. lapvetelainen@evl.fi tai p. 050 523 6308. Sururyhmä torstaisin 7.11.–12.12. Klo 16.30–18.30. Sururyhmä on vertaistukiryhmä, jossa voit keskustella muiden läheisensä menettäneiden kanssa kuolemaan liittyvistä kokemuksista ja ajatuksista. Sururyhmä auttaa parhaiten, kun läheisen menetyksestä on ryhmän alkaessa kulunut noin puoli vuotta. Tied. pastori tuula.lapvetelainen@evl.fi tai 050 523 6308. Pienten paikka auki pe 8.11. ja 15.11. klo 9–15. Perheiden olohuone. Kahvia ja keskustelukumppaneita pe 8.11. ja 15.11. klo 9.30–12. Yhteisöllinen aamupala seurustelun merkeissä. Aamuhartaus klo 9.30, aamupalaa tarjolla liukuvasti klo 12 saakka. Laulupiiri pe 8.11. klo 15.30. Terje Kukk. Naisten rukouspiiri pe 8.11. ja 15.11. klo 18. Avoin rukouspiiri kaikille naisille. Yhteiskristillinen lauluja rukouspiiri la 9.11. ja 16.11. klo 15. Messu su 10.11. klo 10. Veikko Karhumaa, Susanna Rinne, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Perhekerho ma 11.11. ja 18.11. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon alussa. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 11.11. klo 13. Hautatoimen johtaja Minna Aho kertoo Vantaan kulttuuri-

Menokasvo

Ota vauva sylikyytiin kirkossa – Suoraan käännettynä sana tarkoittaa vauvojen virsilaulua. Tanskassa äidit käyvät vauvojen kanssa ahkerasti kirkoissa, joissa järjestetään ”babysalmesangeja” eli kirkkomuskarihetkiä, jotka perustuvat virsiin. Äidit laulavat virsiä sylivauvojensa kanssa.

historiallisesti arvokkaista haudoista. Sukkelat sukankutojat ti 12.11. klo 10–12. Neulotaan yhdessä sukkia diakoniatyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi. Lähetyksen päiväpiiri ti 12.11. ja 19.11. klo 13. Sanaa, keskustelua, rukousta ja kahvittelua mukavassa seurassa. Vantaan kristillisten eläkeläisten raamattupiiri ke 13.11. klo 13. Pienten paikka avoinna ke 13.11. ja 20.11. 16–19. Gospel-lattarit ke 13.11. ja 20.11. klo 19.30. Armollinen tanssitunti naisille. Tanssitaan latinalaistansseja gospelmusiikin tahdissa. Tunnin hinta 5 e, tuotto lähetystyölle. Mukaan tanssikengät tai -tossut sekä juomapullo. Tied. Merja Rantala, p.050 526 9401. Laulupiiri pe 15.11. klo 15.30. Iina Katila. Sinkkuilta yli 40-vuotiaille pe 15.11. klo 18. Messu su 17.11. klo 10. Kristiina Kartano, Jyrki Kaukanen, Terje Kukk. Kirkkokahvit. Vantaan nuoret lesket vertaistukiryhmä su 17.11. klo 17. Sansan medialähetyspiiri ma 18.11. klo 18. Aamurukouspiiri ke 20.11. klo 8–10. Pop up: Vauvatanssiaiset to 21.11. klo 15–15.30. Tule tanssimaan vauvasi kanssa ja kokemaan liikkeen ilo, aistimaan musiikkia monipuolisessa ääniympäristössä. Tapahtuma on suunniteltu sylivauvoille. Näihin tanssikuvioihin kaikki pääsevät mukaan!

ILOLAN SEURAKUNTATALO Soittajankuja 1, p. 09 830 6223 Perhepäivä pe 8.11. ja 15.11. klo 9–14. Pop up: Lapsiparkki ma 11.11. klo 9–11. Maksuton lastenhoito 2 vuotta täyttäneille lapsille. Ilmoittautuminen on ovella klo 8.45 alkaen. Kerho isille ja lapsille ti 12.11. ja 19.11. klo 17.30–19. Mukavaa yhdessäoloa isien ja lasten kesken. Tarjolla iltapala 3 e / perhe. Lapsikuoron harjoitukset ke 13.11. ja 20.11. klo 17–18. Rukouspiiri ke 13.11. ja 20.11. klo 18. Tule rukoilemaan ja laulamaan yhdessä. Naisten lenkkisauna to 14.11. klo 18–20.30.

KARTANONKOSKEN KERHOHUONEISTO Hagelstamintie 20 A, p. 09 830 6223 Perhekerho to 7.11, 14.11. ja 21.11. klo 9.30–11. Raamattu- ja lähetyspiiri to 7.11. ja 21.11. klo 18–20. Lapset tervetulleita

Miten vauvan kanssa virttä veisataan? – Aikuiset liikkuvat kirkkotilassa lapsi sylissään virsiä laulaen. Vauva kokee rytmin ja sykkeen siinä kulkiessa. Vauvan kanssa voidaan myös körötellä tai keinutella tuolilla istuen. Vilttien päällä hieromme vauvoja ja leikimme höyhen- ja huivileikkejä.

– Meillä Suomessa seurakunnissa on pitkä ja monipuolinen pienten lasten muskariperinne, mutta yleensä muskarit järjestetään seurakuntataloissa tai kerhohuoneissa, ei kirkoissa. Alamme nyt Tikkurilan seurakunnassa järjestää vauvojen virsimuskareita Tanskan tyyliin kirkossa pop-up-tapahtumina. SIRPA PÄIVINEN

– Virret, joita laulamme vauvojen kanssa, ovat omasta virsikirjastamme. Säestämme laulua työparini lastenohjaaja Me-

rita Jatkola-Siekkisen kanssa. Käytämme erilaisia soittimia, kuten pianoa, kitaraa, kanteletta, ukulelea, tamburiinia ja rumpua. Vauvoille annamme pienet marakassit. Meillä on myös äänimaljat, jotka resonoivat ja rauhoittavat.

Varhaisiän musiikinopettaja Kristiina Lainisalo, mitä tarkoittaa babysalmesang?

Lauletaanko tilaisuudessa vauvojen kanssa virsiä tanskan kielellä?

– Tarkoitus on luoda tunnelmallinen ja hyvä yhteinen hetki. Haluamme näihin hetkiin kirkon pyhyyttä. NINA RIUTTA Vauvojen virsimuskari to 7.11. ja to 14.11. klo 14.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

MENOT 7. – 21.11.

12 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

mukaan.

RISTIPURON KERHOHUONEISTO Simonkyläntie 11 A, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 12.11. ja 19.11. klo 9.30–11.30. Pop up: Lapsiparkki ma 18.11. klo 9–11. Maksuton lastenhoito 2 vuotta täyttäneille lapsille. Ilmoittautuminen ovella klo 8.45 alk.

TAMMISTON KERHOHUONEISTO Tammistonkatu 29 B, p. 09 830 6223 Perhekerho ma 11.11. ja 18.11. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon lopussa.

YLÄSTÖN SEURAKUNTATALO Lehtikummuntie 2, p. 09 830 6223 Perhekerho ti 12.11. ja 19.11. klo 9.30–11.30. Muskari perhekerhon alussa.

MUUALLA Vapaaehtoiset Nikkaristit p. 044 422 0456 ma ja to klo 11–13. Rukouspiiri ti 12.11. ja 19.11. klo 18.30 Ruoppa, Annankalliontie 19 A. Yli 40-vuotiaiden sinkkujen pikkujoulut pe 13.12. Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Bussikuljetus Vernissakatu 4 edestä klo 17.30, paluu n. klo 21.30. Ilm. 24.11. menn. p. 050 434 5539 tai sari.rajala@evl.fi. Kerro mahdolliset erityisruokavaliot sekä se, jos tulet bussin sijaan omalla kyydillä. Hinta 5 e. Pekka Laukkarisen lastenkonsertti perheille ke 20.11. klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52. Vapaa pääsy. Sopii erityisesti alle kouluikäisille. Yli 8 hengen ryhmien ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen konserttia: maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Malminiityn eläkeläiskerhot on peruttu tämän syksyn osalta. Tied. p. 050 360 9002 tai maria.koukkari@ evl.fi

KASTETTU Markus Antero Juhani Venho, Joel Leevi Juhani Männistö, Eevi Emilia Koiranen, Oliver Luka Anton Ainonen, Rafael Väinö August Povel Kortesaro, Erin Isa Ariel Lanu, Enna Ilona Leino, Nea Kristiina Laine, Lauri Onni Johannes Roiha, Emma Linnea Räihä, Eleanor Ripley Sisel, Ella Bea Jasmine Kärppä, Alissa Ilona Lång, Noora Olivia Ritoranta, Isla Josefina Parkkonen, Vincent Risto Aleksander Kalminen.

HAUTAAN SIUNATTU Veikko Kalervo Tolkki 92 v, Kirsti Helena Nurminen 91 v, Raili Kyllikki Levänen 89 v, Pertti Rudolf Wickholm 88 v, Jorma Petter Kotila 84 v, Jorma Aatos Airenne 74 v, Raija Anneli Eronen 73 v, Kyösti Pellervo Liedes 71 v, Pirkko Elisabet Röber 71 v, Kaino Leena Marjatta Hynynen 68 v, Eija Kaarina Uutela 63 v, Tommi Antero Turunen 40 v, Raili Kärdla 38 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto: Rajatorpantie 8, avoinna ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi. Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimitusten varaus ma–pe klo 9–14, p. 09 830 6333,

tilavaraukset.vantaankoski@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to, pe klo 11–13, p. 09 8306 419 Diakoniapäivystys: Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ti, to klo 9–11, p. 09 830 6426 Kivistön kirkossa ma klo 9–11, p. 050 357 7726. Ajanvaraus samaan aikaan.

MYYRMÄEN VIRTAKIRKKO Rajatorpantie 8, p. 09 830 6429 Seniorikerho torstaisin klo 13.30–15. Nuortenilta torstaisin klo 18–20. Ystävämessu – Friendship Mass goes kymppimessu su 10.11. klo 10. Papit Mark Saba ja Oili Karinen, saarna Paulos Huang, kanttori Katariina Kopsa. Kiinalaisen seurakunnan aikuisten ja lasten lauluryhmät. Lastenkirkko (pyhäkoulu) su 10.11. klo 10. Perheraamis maanantaisin klo 9.30–11 Virtakirkon lasten leikkitilassa. Raamattupiiri Ilosanoma ma 11.11. klo 17.30–19. Kirjoituspiiri Kirjavat ke 13.11. klo 10–12. Käsitellään luottamuksen ilmapiirissä osallistujien tuottamia tekstejä yhdessä sovituista aiheista. Ilm. Sari Hongell, p. 040 723 6160. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 Kuohu. Kylväjä-ilta ke 13.11. 17.30–19.30 Markku Laakso ja Ilpo Kari: Saavuttamattomien saaavuttaminen. Yhteistyössä Evankelis-luterilaisen Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa. Alkaen tarjoilulla. Isoskoulutus ke 13.11. klo 18–20. Pekka Laukkarinen Duon Lapsen oikeuksien konsertti to 14.11. klo 10. Iloinen lastenlaulukonsertti. Vapaa pääsy. Kirkkoravintola Voimala pe 15.11. klo 11. Alkaa klo 11 kirkkohetkellä. Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 15.11. klo 16–19. Messu su 17.11. klo 10. Papit Kristiina Hyppölä, Maari Santala, kanttori Ritva Holma. Hiihtoloman rippikoulujen aloitus. Friendship Mass – Ystävämessu su 17.11. klo 16. Messu pidetään suomeksi ja englanniksi. Englannin ja kiinan kielillä voi seurata messua diaesityksestä. Messun jälkeen teetarjoilu. Lastenhoito järjestetty. Toivoa naisille -rukouspiiri ma 18.11. klo 13–14.30. Israelpiiri ti 19.11. klo 18–19.30. Miesten raamattupiiri ti 19.11. klo 18.30–20. Laulupaja ke 20.11. klo 18.30–20. Lasten virsiä.

KIVISTÖN KIRKKO Laavatie 2, p. 050 341 8381 Piilosilla-taidemusiikkituokiot to 7.11. ja pe 8.11. klo 9 ja 10. Vauvoille ja taaperoille suunnatut maksuttomat musiikkihetket. Musiikkituokion jälkeen kahvia aikuisille ja lapsille hedelmäsoseet. Osa Vantaan Kukkuu!-festaria. Perhemuskari torstaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Vaatevarasto avoinna to 7.11. klo 9.30–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tied. p. 050 357 7726. Kivistön seurakuntakuoron harjoitukset torstaisin klo 18–19.30. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Vauvakerho perjantaisin klo 9–11. Brunssi la 9.11. klo 11–14. Brunssin hinta 7 e/aikuiset, 3 e/3 vuotta täyttäneet lapset. Hyvää ravintoa -messu su 10.11. klo 16. Papit Jere Hämäläinen, Paavo

Ranta, kanttori Katariina Kopsa. Kaikenikäisten iloinen ehtoolliskirkko, jossa on tilaa leikille, laululle ja liikkeelle. Jokainen lapsi tai aikuinen voi osallistua messun toteutukseen. Riittää, että tulet Kivistön kirkolle ennen messua klo 15.30. Messun jälkeen iltapalaa. Perhekahvila maanantaisin klo 9.30–11.30. Aikuisten Olkkari maanantaisin klo 12–14. Rukouspiiri ti 12.11. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattupiiri ti 12.11. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 12.30–14. Sylimuskari vauvaikäisille keskiviikkoisin klo 14–15.30. Kausi 60 e. Lasten lauluryhmä Kastehelmi harjoittelee Kivistön kirkolla keskiviikkoisin. 5–9-v. ryhmä klo 17.15–18 ja yli 9-v. ryhmä klo 18–19. Ilm. paikan päällä. Tied. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Miesten saunailta ke 13.11. klo 18.30– 21. Seikkailijan messu su 17.11. klo 12. Toiminnallinen koko perheen messu juhlistaa kirkon varhaisnuorisotyön 100 vuotta. Messun jälkeen kirkkokahvit ja -mehut. Levon ja luottamuksen messu ti 19.11. klo 18. Arki-illan ehtoollisjumalanpalvelus, jossa on mahdollisuus hengähtää ja kokea pyhää. Kristillistä hengellisyyttä psalmitekstien, rukouksien ja hiljaisuuden musiikin siivittäminä. Lastenhoito.

MYYRMÄEN KIRKON PIHAKONTTI Uomatie 1 Perhemuskari tiistaisin 9.30–11. Kausi 60 e.

SEUTULAN KAPPELI Solbackantie 6, p. 050 341 8381 Seniorikerho tiistaisin klo 12.30–14.

MARTINRISTI Martinpolku 2 C Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30. Perhemuskari torstaisin klo 15–16.30. Kausi 60 e. Kahvila Olotila maanantaisin klo 11–13.30. Miesten piiri ma 11.11. klo 18.30–20. Lauri Melamies: Harrastuksena tähtien kuvaaminen. Aamurukouspiiri tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Perhekahvila tiistaisin klo 9.30– 11.30. Martinristin raamattupiiri ti 12.11. klo 14–16. Martinristin lähetyspiiri ti 12.11. klo 19. Pekka Kiviranta: ELY:n lähetyskuulumisia. Martinlaakson seniorien korttelikerho keskiviikkoisin klo 13–15. Lepotila-meditaatio ke 13.11. klo 18.30–19.30. Ohjattu meditaatio yhdistelee eri meditaatiotraditioita. Käytämme apuna mm. visualisaatiota ja kuuntelevaa rukousta. Lukupiiri ke 20.11. klo 17–18.30. Zadie Smith: Swing Time.

KAIVOSRISTI Kaivosvoudintie 3 Vauvakerho torstaisin klo 9.30–11. Perhemuskari perjantaisin klo 9.30–11. Kausi 60 e. Seniorikerho keskiviikkoisin klo 10–11.30.

VANTAANLAAKSON KERHOHUONEISTO Naapurinkuja 2

Perhekahvila torstaisin klo 9.30– 11.30. Yksinhuoltajien olohuone perjantaisin klo 17.30–20. Raamattupiiri ti 12.11. klo 17.30–19.

KANNU Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11–13.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

MUUALLA Sylimuskari vauvaikäisille maanantaisin klo 14–15.30 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e. Muskari 3–6-vuotiaille maanantaisin klo 17.30–19 Taidetalo Toteemi, Myyrmäentie 6. Kausi 60 e.

pysselmaterialet bjuder vi på glögg och saft med smått tilltugg.

HÅKANSBÖLE KYRKA Håkansbölev. 48 Sottungsby-Håkansböle pensionärkrets to 21.11 kl. 13.

DÖDA Krister Per-Göran Tolán 74 år.

Apua ja tukea Perheneuvonta Ajanvaraus p. 09 830 6330 ma, ke–pe klo 9–11 ja ti klo 14–17 Diakoniatoimisto p. 09 830 6254 Hiljaisuus ja retriitit Ilm. ja tied. 9–15 050 321 3282 laura.ohtonen@evl.fi

KASTETTU

VIITTOMAKIELISILLE

Eero Pekka-Sakari Salmela, Miko Yousif Kelloniemi, Kaius Eemil Kaila, Eevi Minea Kallioperä, Kasper Otso Puikkonen.

Viittomakielinen perhekerho pe 8.11.ja 22.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkki, Leppävaarank. 7 B, 3.krs. Pyhäkoulu lapsille. Lastenhoito. Viittomakielinen kohtaamispaikka Koskikeskus pe 15.11. klo 9.30–11.30, Vernissak. 4. Aamuhartaus ja aamupala klo 9.30–10 ja yhdessäoloa klo 10–11.30. Viittomakielinen raamattupiiri ti 19.11. klo 14.30 Malminkartanon kappeli, Alfa-kurssi jatkuu. Vieraana rovasti Markku Yli-Mäyry. Ohj. Terhi Mertala. Viittomakielinen adventtimessu ja jouluateria su 1.12. klo 14–18 Tikkurilan Koskikeskus, Vernissak. 4. Huom! Paikkoja 70:lle. Ateria 25 e / 12 e / 6 e / alle 3-v. ilm. Sitovat ilm. ja ruokavaliot ma 11.11. mennessä Seija Einola txt. 0503386212 tai seija.einola@evl.fi.

HAUTAAN SIUNATTU Rauha Annikki Rosti 88 v, Veini Jalmar Högbacka 85 v, Aulis Olavi Parkkonen 78 v, Marcus Christian Yli-Kullas 64 v, Leila Sisko Mattila 63 v, Juha-Pekka Lehtonen 55 v, Matti Oikkonen 83 v, Paul Johann Björkqvist 75 v, Riitta Helena Karppinen 54 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet: Fernissagatan 4, tfn 09 830 6262. Öppet må–fre kl. 9–13 vandasvenska@evl.fi Diakonimottagning to kl. 10–11.30

HELSINGE KYRKA S:T LARS Högmässa sö 10.11, 17.11; kl. 10. Konfirmationsmässa lö 23.11 och sö 24.11; kl. 12. Konsert – Christmas Jazz med Mariah Hortans och Mathias Sandberg Duo on 27.11 kl. 20. Fritt inträde, program 10 e. Intäkterna går till Kyrkans Utlandshjälp.

VIRTA-KYRKAN, KUOHUSALEN Råtorpsv. 8 Mässa i Taizéanda sö 17.11; kl.12. i Pikku-Kuohu. Musiklek & babyrytmik, musikpedagog Heidi Åberg, må 11.11, 18.11. Babyrytmik: 0–1 åringar kl.14–14.30. Musiklek: 2–4 åringar kl.14.30–15. Anmälningar till heidielisa.aberg@ gmail.com. S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 12.11 kl. 12.30 Heidi Salminen berättar om kost för seniorer. Kaffeservering.

KLUBBUTRYMMET I MYRBACKA Strömfårav. 13 Dagklubb för barn 2,5–6 år alla vardagar utom onsdag (förhandsanm.).

FOLKHÄLSANHUSET Vallmov. 28 Dickursbykretsen on 20.11 kl. 14.

BAGARSTUGAN Kurirv. 1 Ungdomskväll on 13.11, 20.11; kl. 18. Julpyssel för hela familjen lö 23.11 kl. 10–13. Församlingens barnledare och hjälpledare på plats. Förutom

NÄKÖVAMMAISILLE Hengellisen musiikin levyraati ma 11.11 klo 17–18.30. Kolmas linja 22 B, 2.krs. Ohj. Tarvo Jouti. Kahvit klo 16.30. Malminpiiri ma 11.11., klo 14–16, Malmin kirkko, Kunnantie 1. Ohj. Hilkka Välitalo p. 040 562 3595. Myyrmäen kerho ti 19.11. klo 13–15, Martinristi, Martinpolku 2 C, 01620 Vantaa. Ohj. Sini Siiriäinen. Kahvitarjoilu. Yhteislauluilta ti 19.11., klo 18–20 Helmikuja 1 C 35, Myyrmäki 3. krs (ei ole hissiä). Illan ohjaajana ja säest. Ritva-Leena Tuuli. Keskiviikkokahvila ke 13.11. klo 14–15.30. Kuunpirtti, Kuunsäde 2 A-B, Espoo. Kahvia, seurustelua, pientä ohjelmaa ja hartaushetki. Raamattupiiri to 14.11. klo 13–15, Tapiolan kirkko, Pylvässali, Kirkkopolku 6.Joka toinen torstai. Ohj. Sari Karjalainen. Lähetyspiiri pe 8.11. ja 15.11. klo 17–19.30, Kolmas linja 22 B, 4krs. Kokoontuu viikoittain 6.9.–13.12. Ohj. Leena Siponkoski p 040 585 85 10. Pakarituvalla yhdessä, Ke 20.11. klo 12.301–5, Pakaritupa, Kuriiritie 1, Vantaa. Tervetuloa Pakarituvalle tapaamaan ihmisiä kahvikupin ääressä. Kimppakävelyt klo 12.30– 13.30 Pyhän Laurin kirkon maisemiin (2,5 km), jossa on mukana pieniä hiljentymishetkiä. Mukana Marja Leena ja Terhi.

VAMMAISTYÖ Isänpäivän tv-messu su 10.11. klo 9.45 Hakunilan kko, Hakunilantie 48. Messubändinä Resonaarigroup. Virret isotekstisinä ja pisteillä. Messu on selkokielinen, tulkkaus viittomakielelle.

Vantaan seurakunnissa tapahtuu paljon muutakin – katso kaikki tapahtumat netistä: www.vantaanseurakunnat.fi

MENOT 7. – 21.11.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

ESKO JÄMSÄ

3× JOHANNA KOKKOLA

menovinkki

Sari Kaasinen laulattaa kehtolauluja Sari Kaasinen laulaa ja soittaa kanteleita koko perheen konsertissa, jossa kuullaan ja lauletaan tuttuja ja uusia kehtolauluja. Kaasinen tunnetaan muun muassa Värttinä-yhtyeestä. 45 minuutin mittaisiin konsertteihin on vapaa pääsy. Sari Kaasisen Tuu, tuu, tuu -kehtolaulukonsertit la 9.11. klo 11 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3 ja su 10.11. klo 15 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

Jakke Jääkarhu saa yleisön nauramaan Vatsastapuhuja Taika-Petteri kertoo humorististen nukke- ja eläinhahmojen avulla kannustamisen ja reilun meiningin merkityksestä.

TAIKA-PETTERIN HAHMO sai alkunsa yläkoulussa ja lukiossa opettajana toimineen Petteri Hakasen taikatemppuharrastuksesta. Sen jälkeen hän innostui jonglööraamisesta, isojen esineiden tasapainottelemisesta leuan päällä, vatsastapuhumisesta ja beatboksaamisesta. Näitä kaikkia lajeja Hakanen yhdistää esityksissään, ja usein hän myös samalla opettaa niitä yleisölle. – Olen tehnyt tätä päätyönäni nyt seitsemäntoista vuotta. Esiinnyn ympäri maata. Olen tien päällä sesonkiaikaan lähes joka päivä. Teen yhteistyötä myös toisten artistien kanssa, Jyväskylässä asuva Hakanen kertoo. Hakasen vatsastapuhumisnumeroissa seikkailevat

Mukaansatempaava konsertti lapsille

Jakke Jääkarhun lisäksi nukkehahmot Nikke Hakkarainen, Nestori Naamakirja ja Orankigutangi. Vuorovaikutukseen perustuvien esitysten aiheina ovat tunne- ja kaveritaidot, kannustaminen ja tarkkaavaisuus liikenteessä. – Haluan tuoda esiin sitä, miten tärkeää on kannustaminen ja reilu meininki. Olen itse kokenut, miten suuri merkitys niillä on elämässä.

”

Pekka Laukkarinen Duo konsertoi lapsen oikeuksien viikon kunniaksi Vantaalla. Iloisiin lapsia ja vanhempiakin laulattaviin konsertteihin on vapaa pääsy. Lasten oikeuksien konsertit to 14.11. klo 10 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8, ma 18.11. klo 9 ja 10 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3, ke 20.11. klo 9.15 ja klo 10.15 Trio Sport Centerin pallosalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52– 54 ja pe 22.11. klo 9 ja 10 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

PYRIN HERÄTTÄMÄÄN LAPSISSA JA NUORISSA AJATUKSIA HUUMORIN KAUTTA. ESITYKSISSÄ KUULLAANKIN PALJON NAURUA.

– Pyrin herättämään lapsissa ja nuorissa ajatuksia huumorin kautta. Esityksissä kuullaankin paljon naurua. Silti aiheena voi olla vaikka ilmastonmuutos tai se, mikä pelottaa. ESITYKSIIN SISÄLTYVIEN teemojen taustalla on uusin lapsiin ja nuoriin liittyvä psykologinen tutkimus. Hakanen on tehnyt työnsä merkeissä jonkin aikaa yhteistyötä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkijoiden kanssa. Taika-Petterin esityksiä voi katsoa videoilta YouTubesta ja Lastenkirkko-sivustolta. Hän esiintyy myös C More Juniori -televisiokanavalla. MARJO KYTÖHARJU

Ilo! Joy! Liikunnallinen tapahtumapäivä lapsille ja nuorille ma 18.11. klo 11–20 Vantaan SuperParkissa, Tammiston kauppatie 13. Lipun hinta tapahtumapäivänä 10 e. Henkilökohtaiset avustajat ja alle 3-vuotiaat pääsevät sisään ilmaiseksi.

ARTISTIN ALBUMI

aika-Petterillä eli Petteri Hakasella on haastattelupäivänä takana kolme koulukeikkaa Mäntsälässä. Se on hänelle normaali työpäivä. Tällaisia päiviä hän tekee lähes tauotta syksy- ja talviaikaan. Hakanen on tullut erilaisine nukke- ja eläinhahmoineen tutuksi myös pääkaupunkiseudun päiväkodeissa, päiväkerhoissa, kouluissa ja tapahtumissa. Marraskuussa hänet nähdään Vantaan SuperParkissa, jossa järjestetään lapsille ja nuorille suunnattu liikunnallinen Ilo! Joy! -tapahtuma. – SuperParkissa minulla on hieman erilaista ohjelmaa, sillä esitän siellä katuohjelmaa luomani eläinhahmon, Jakke Jääkarhun, kanssa. Ajelen yleisön joukossa laatikkopyörällä Jakke edessäni tangolla, ja yleisö voi tulla moikkaamaan meitä. Välillä hoidan juontotehtäviä. Vantaalla Hakanen on esiintynyt vuosittain erilaisissa kaupungin ja seurakuntien tapahtumissa. Yksi niistä on Pyhän Laurin kirkossa alakoulujen kolmasluokkalaisille syksyisin järjestettävä Laurentiusseikkailu.

ARTISTIN ALBUMI

Hauska ja vauhdikas Jakke Jääkarhu on Taika-Petterin hahmoista suosituin.

Jumalanpalvelus Kari Tapion lauluilla

Voisiko Kari Tapion lauluja laulaa kirkossa virsien sijaan? Tätä voi kokeilla Hakunilan kirkossa messussa, jonka musiikki koostuu laulajan omista ja hänen tunnetuksi tekemistään lauluista, esimerkiksi Kuin taivaisiin ja Olen kuullut on kaupunki tuolla. Lauluja säestää viisihenkinen bändi kanttori Tuomas Heikkilän johdolla. Valoon päin -viikkomessu Kari Tapion lauluista to 21.11. klo 18 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. JUHA-PEKKA VANHATALO

MENOT 7. – 21.11.

14 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

LARS ERIKSSON

Kirkoissa soi TO 7.11.

Erkki Nurmi. Terje Kukk, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Martinpäivän kirkkoilta klo 19 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Juhani Haapasalon laulusarja Vaivatun vaellus – viisitoista Siionin virttä baritonille ja pianolle liedin tapaan. Hannu Niemelä ja Esa Ruuttunen, baritoni, sekä Hannu Lehtikangas ja Hannu-Pekka Heikkilä, piano. Puhe piispa Teemu Laajasalo.

Piilosilla-taidemusiikkituokio klo 9 ja 10 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Vauvoille ja taaperoille suunnattu musiikkihetki. Tule kokemaan metsän salaisuuksia, ystävyyden iloa ja yhdessätekemisen riemua. Kahvi- ja hedelmäsosetarjoilu.

PE 8.11. Piilosilla-taidemusiikkituokio klo 9 ja 10 Kivistön kirkossa, Laavatie 2. Vauvoille ja taaperoille suunnattu musiikkihetki. Tule kokemaan metsän salaisuuksia, ystävyyden iloa ja yhdessätekemisen riemua. Kahvi- ja hedelmäsosetarjoilu. Vantaan musiikkiopiston konsertti klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Piano-oppilaiden konsertti.

LA 9.11. ”Tuu, tuu, tuu” – kehtolaulukonsertti klo 11 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Sari Kaasinen, laulu ja kanteleet.

SU 10.11. ”Tuu, tuu, tuu” – kehtolaulu-

TO 14.11. Lapsen oikeuksien konsertti klo 10 Myyrmäen Virtakirkossa, Rajatorpantie 8. Pekka Laukkarinen Duon iloinen lastenlaulukonsertti.

PE 15.11.

Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa espanjalaista musiikkia Pyhän Laurin kirkossa.

konsertti klo 11 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Sari Kaasinen, laulu ja kanteleet. Vuorovirsiä ja Sisaskin Eesti

missa klo 17 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Tule laulamaan vuorovirsiä ja kuuntelemaan Projektikuoro Ensemblea. Johtajana

Friday Flow – musiikillinen meditaatio klo 20 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Palaudu viikosta kirkon lempeässä syleilyssä. Airi Saloniemi, piano, urut ja cembalo, sekä Jussi Salonen, tenori ja koskettimet. Janne Lehtisen kitarakonsertti klo 19 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Diplomikitaristi Janne Lehtinen soittaa espanjalaisen Isaac Albénizin (1869–

Tehdään matkasta yhteinen. Hoiva tukee ikääntyneitä ja heidän läheisiään elämän muuttuvissa tilanteissa. Rinnalla kulkee ammattitaitoinen henkilökunta elämän loppuun asti. Hoivakodeissamme Viikissä, Pitäjänmäellä ja Kalliossa eletään hyvää ja turvallista elämää, jossa arki ja juhlat kuuluvat kaikille. Tarjoamme ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä lyhytaikaisia hoivajaksoja.

Kysy vapaista hoivakotipaikoistamme 09 7750 5980 tai palveluneuvonta@hoiva.fi Tavoitat meidät arkisin klo 9.00-15.00 Viikki · Kotikallio · Kyläkallio · Scilla · Leenankoti

1909) musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

MA 18.11. Lapsen oikeuksien konsertti klo 9 ja 10 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Pekka Laukkarinen Duon iloinen lastenlaulukonsertti.

KE 20.11. Pekka Laukkrisen lapsen oikeuksien päivän konsertti klo 9.15 ja 10.15 Trio Sport Centerin palloilusalissa, Läntinen Valkoisenlähteentie 52. Sopii erityisesti alle kouluikäisille. Kesto noin 30 minuuttia. Yli 8 hengen ryhmien ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen konserttia: maaret.hirvensalo@evl.fi tai p. 050 572 2811. Pakilan musiikkiopiston jousiryhmien konsertti klo 18.30 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45.

PE 22.11. Lapsen oikeuksien konsertti klo 9 ja 10 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Pekka Laukkarinen Duon iloinen lastenlaulukonsertti.

7.11.2019 | Kirkko ja kaupunki

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

KAIKKI HAMMASPROTEESITYÖT

M eillä sinua p alvelevat tutut eriko ishammastekniko t; EHT Ossi Vallemaa, EHT Tero Roine & EHT A ntti Koskelo

Etelä-Haaga: Kauppalantie 4

Malmi: Malmin raitti 12

Hakaniemi: Näkinkuja 4

010-2715100 / ERIKOISHAMMASTEKNIKOT.FI

Kiinteistövälitystä Myymässä tai vuokraamassa asuntoa? Tarjoan kiinteistönvälittäjän yksilöllistä, huolellista ja asiantuntevaa palvelua 30. vuoden kokemuksella. Aina tavattavissa puh. 09 665 272, 0500 883 732

H A U T A K I V E T Edullisemmin suoraan veistämöltä KIVITUOTE OY Salpakuja 7, 01200 Vantaa p. 09 756 8200 myynti@kivituote.com

HAUTAKIVET kaiverrukset ym. alan työt p. 09 387 3215 www.bremerinhautakivi.fi Ketokivenkaari 32, Hki 71 ark. 9-17 LA 10-14 tai sop.muk. BREMERIN KIVI

Ostetaan

Joka janoaa, tulkoon ja joka tahtoo, ottakoon elämän vettä lahjaksi . (Ilm. 22:17) Seurat 10.11 klo 15 Sipoo srk-talo Messu 17.11 klo 12 Hakunilan kko Seurat 24.11 klo 15 Rekolan kko 1.12 klo 14 Raamattuopisto Itsenäisyysjuhla 6.12 klo 14.30 Puistolan kko

Kaikki lämpimästi tervetuloa! www.esikoiset.fi

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B 17.11. klo 13.30 Raamattupiiri 2. Korinttilaiskirjeen luvut 5–6

www.mrautanen.com

Lakipalveluja

HERÄNNÄISSEURAT

[A] LKV M. Rautanen Oy

Palveluja tarjotaan

Tilaisuuksia

Lestadiolainen UUSHERÄYS

Markku Rautanen YKV, LKV

Salvia-hankkeen vertaisryhmä seksija pornoriippuvuudesta kärsivien henkilöiden puolisoille Helsingissä. Lisätietoa ja yhteys: www.tnnky.fi/salvia. p.0440 888252.

ti 12.11. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi). ke 13.11. klo 19 seurat Matinkappelilla, Liisankj.3, Espoo (kahvit 18:30). klo 19 Körttikodin seurat, Hki. to 14.11. klo 18 seurat L.-Pasilan srkkoti, Maistraatink.5, Hki. pe 15.11. klo 19 kotiseurat M.-L. Hassisella, Sidet.10 (Tapanila), Hki. HUOM: EI 8.11. su 17.11. klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Vanha kirkko, Lönnrotink.6, Hki; saarna L.Väyrynen-Si, mukana Herännäisnuorten kuoro. Kahvit ja seurat Körttikodilla, Ratak.1aA3, 3.krs. klo 10 Katso ihminen -messu, Rekolan kko, Kustaant.22, Vtaa; seurat. klo 10 kirkkopyhä Mäntsälän kko, V.Porvoont.8; keitto ja seurat srk-keskus, Urheilut.1. klo 16 seurat Pitäjäntuvalla, Kirkonmäent.2, Espoo (kahvit 15:30). klo 17 juhlaseurat Seuratuvalla, Salomonk.17D, 2.krs (Kamppi), Hki; mm. Tatu Kuoppala ja Eeva SaloKopperi. ke 20.11. klo 18 seurat Hgin Tmk Krypta, Kirkkok.18. pe 22.11. klo 18.30 seurat Söderkullan kko, Neiti Miilin t.2. Sipoo. TULOSSA: 13.-15.12. Greccion joulu ja Siionin jouluvirret: San Damiano –retriitti San Damianon osuuskunnassa, Tuurintie 8, Porlammi. Pauli Annala ja Kalle Hiltunen. Hinta 110-160 €, ilm. 5.12. menn. kalle.hiltunen@h-y.fi.

ELVIS IS BACK

Janinan Kotihoito 046 922 2000 Lähihoitajatyöt, kotipalvelut, siivoamiset, yms.

Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. hok-elannonlakipalvelu.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Kaikenlaiset kodin työt: Huonekalujen kokoaminen, suojaus ja pakkaus sekä asennustyöt. Teemme myös korjaustyöt ja ikkunanpesut. www.naulajavasara.fi Jukka Vasarainen 050 5470101 PK-Seudun Dyykkarit Oy 0400 811261 Varastojen ja jätekatoksien tyhjennykset kaatopaikalle sekä muutot. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia YLEISMIES JANTUNEN 0400 811941 kuolinpes. tyhj., remontit, muutot, tv:t tietokoneet yms. 35€+24% alv./tunti ja min. 2 tuntia. www.bewesport.fi Antenniasennus Rajamäki Oy tekee kaikki antennialan työt edullisesti jo 30 vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla. Kysy tarjoustamme. P. 040-6378899

ELVISTÄ JA RUKOUSTA La 9.11. klo 18.00 Paavalin kirkko, Helsinki Su 17.11. klo 18.00 Klaukkalan kirkko

60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Juha Kuivanen, Johannes Österlund, Kim Ekblom, Taru Hallama ja Joska Josafat. Myös rukousta sairaiden puolesta. Vapaaehtoinen kolehti. Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Rauhanyhdistyksen seurat sunnuntaisin klo 16:00 Vantaan Rauhanyhdistys, Asolantie 8 Radioseurat 100,3MHz tiistaisin klo 20-21 Kuun 1. ja 4. tiistai

Ilmoita Kirkko ja kaupungissa Ilmoitusmyynti Otavamedia Oy Anne Joukainen, 050 3103081 Juha Kurvinen, 040 541 5787 etunimi.sukunimi@otava.fi

Lisätietoa verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi/ mediatiedot

www.vantaanrauhanyhdistys.fi

Siivouspalveluja KOTISIIVOUKSET JA SUURSIIVOUKSET

Rakennusala JORMAN REMONTTIPALVELU Maalaus, tapetti, laatoitukset, laminaatit, keittiöön ovet, tasot. Myös pikkutyöt. KEVÄÄSEEN kestopuuterassit + aidat. P. 0401895682, myös iltaisin ja vkl.

Mahdollisuus arvonlisäverottomaan siivouspalveluun ikääntyneille.

p. 050 3462241 www.tasokoti.fi

Kaikki remontit, isot ja pienet. Toteutamme toiveesi ammattitaidolla. Ilmainen arvio, kotitalousvähennys. Saneerausliike Pappi ja Kanttori Oy 0400 800 875

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 56 15

Kattojen maalaukset / pesut

Siivouspalveluja tarjotaan, perussiivoukset, ikkunanpesut edullisesti kokemuksella. puh. 046-6203556

Vesikourujen uusimiset, kattoturvatuotteet asennettuna Tilaa meiltä ilmainen arviointi kohteellesi! SADEVESI- JA SALAOJAREMONTIT Meiltä saat joustavan rahoituksen edullisella korolla!

www.0502205.fi

16 A Kirkko ja kaupunki | 7.11.2019

Kannattaa uskaltaa SEURAKUNNISSA JÄRJESTETTIIN pyhäinpäivänä monia hyviä tilaisuuksia, joissa voi hiljentyä muistelemaan läheisiä, jotka eivät ole enää keskuudessamme. Ensimmäistä kertaa olin Hiljaisuuden pyhäinpäivässä, josta kerrottiin tässä lehdessä. Olen iloinen, että uskaltauduin mukaan Seutulan kappeliin, sillä siellä oli helppoa keskittyä omaan suruun hoitavassa ilmapiirissä soiton ja mietelauseiden lomassa. Haluan rohkaista toisiakin löytöretkille seurakuntien eri tilaisuuksiin.

MIELIPIDE Kirkko ja kaupungin Mielipide-palsta julkaisee korkeintaan 1 500 merkkiä pitkiä mielipidekirjoituksia. Kirjoita omalla nimelläsi – nimimerkkiä voi käyttää vain poikkeustapauksissa. Toimitus lyhentää ja muokkaa tekstejä tarvittaessa. Lähetä tekstin mukana yhteystietosi toimituksen tietoon. Mielipiteitä julkaistaan myös verkossa: www.kirkkojakaupunki.fi Kirkko ja kaupunki, Kolmas linja 22, 00530 Helsinki mielipiteet@kirkkojakaupunki.fi

Miltä usko näyttää? PEDRO PARDO / AFP − LEHTIKUVA

Pitääkö olla huolissaan sisäilmasta?

Tiina Tuomela lastentautien erikoislääkäri, kaupungin- ja kirkkovaltuutettu

Kirjoita masennuksesta ja hengellisyydestä PYYDÄN SINUA kirjoittamaan masennuksesta ja hengellisyydestä tekeillä olevaan maisterin tutkielmaan. Tutkin niiden ihmisten kokemuksia, joilla on todettu masennus jossain elämänsä vaiheessa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Tärkeitä ovat niin masennusta yhä sairastavien kuin jo toipuneiden kokemukset. Miten masennus on vaikuttanut elämääsi? Mitä hengellisyys merkitsee sinulle? Miten kuvailisit hengellisyyden roolia sairastamisesi ja toi-

Sari Roman-Lagerspetz VTT, TM, yleisen valtio-opin dosentti vantaalainen kirkon luottamushenkilö

Sansa ei salli syrjintää

Seija Aspelund Vantaa

VIIME AIKOINA on virinnyt keskustelu siitä, että suomalaiset kokevat sisäilmaan liittyvät terveysriskit vakavampina kuin ne ovat tutkimustiedon valossa. THL:n tiedotteessa puhuttiin erityisesti kosteus- ja homevaurioista sekä riskistä sairastua astmaan. Keskustelussa on ensinnäkin tärkeää puhua sisäilmaongelmista. Kosteus- ja homevauriot ovat vain osa sisäilmaongelmaa. Muita aiheuttajia ovat muun muassa liimat ja palonestoaineet, muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet sekä erilaiset pölyt. Tärkein yksittäinen sisäilmaongelmiin vaikuttava tekijä on ilmanvaihto. Ilmanvaihdon tulee olla päällä, sen tulee olla mitoitettu oikein henkilömäärään nähden ja sitä tulee huoltaa säännöllisesti. Sisäilmaan liitettyjä oireita ovat erilaiset silmä-, nuha- ja yskäoireet. Tutkimustietoa on infektiokierteen ja astman osalta. Useat altistuneet kokevat väsymystä, päänsärkyä, erilaisia neurologisia oireita, pahoinvointia ja kuumeilua. Sisäilmasta oireilevien tilannetta ei saa vähätellä ja kyseenalaistaa. Ongelmaa ei tule psykologisoida. Masennus ja ahdistus eivät ole juurisyy vaan mahdollinen seuraus vaikeasta tilanteesta. Kyllä sisäilmasta pitää olla huolissaan. Suomessa vietämme säiden takia ison osan vuodesta sisätiloissa, mikä korostaa sisäilman merkitystä. Ongelma tulee tunnistaa, tunnustaa ja ryhtyä laadukkaisiin toimenpiteisiin niin rakennuskannan korjaamisessa kuin uuden rakentamisessa.

pautta?”; kuunneltu 21.10.2019). Olisi kiinnostavaa kuulla, ollaanko Sansassa sitä mieltä, että heidän edellä mainittu opetuksensa on sopusoinnussa niiden syrjimättömyysperiaatteiden kanssa, joihin he sanoivat sitoutuvansa vastauksissaan Helsingin seurakuntayhtymälle.

Kuolleiden päivä (esp. Día de Muertos) on näyttävä vainajien muistojuhla, jota vietettiin 31.10.–2.11. Sitä juhlitaan samoihin aikoihin katolisten juhlien: kuolleiden muistojuhlan, pyhimysten päivän ja uskovien vainajien muistopäivän kanssa. Suomessa vainajia muistetaan pyhäinpäivänä, jota vietettiin tänä vuonna 2. marraskuuta. Día de Muertos on erityisen merkittävä Meksikossa, jossa se on yleinen vapaapäivä. Juhlinta alkaa maassa jo useita päiviä aikaisemmin. Tämä katukuva ikuistettiin maanantaina 28. lokakuuta Tlahuacin naapurustossa Mexico Cityssä.

pumisesi eri vaiheissa? Onko se esimerkiksi ollut voimavara tai haittaava tekijä? Miten kuvailisit masennuksen sairastamisen ja toipumisen vaikutusta hengellisyyteesi? Koetko, että hengellisyydessäsi on tänä aikana tapahtunut muutoksia? Missä vaiheessa koet olevasi toipumisessasi? Miten kuvailisit omaa vakaumustasi? Oletko uskonnollinen tai uskonnoton, agnostikko tai ateisti, tai uskotko Jumalaan? Voit vastata nimettömänä, mutta liitä mukaan ikäsi ja sukupuolesi. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti ja niistä hävitetään tiedot, joiden perusteella vastaaja voitaisiin tunnistaa. Halutessasi voit jättää yhteystietosi mahdollista haastattelupyyntöä varten. Opinnäytetyötä ohjaa kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi. Samuel Salovuori samuel.salovuori@helsinki.fi PL 4, 00014 Helsingin yliopisto

Sansan käsitys tasaarvosta ihmetyttää KIRKOLLISET MEDIAT ovat uutisoineet, että Medialähetys Sanansaattajat (Sansa) saa taas tukea Helsin-

gin seurakuntayhtymältä. Sansa täytti kriteerit, joiden mukaan avustusta myönnetään järjestöille, jotka sitoutuvat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperiaatteisiin. Ennen avustuspäätöstä seurakuntayhtymä kysyi kirkon lähetysjärjestöiltä muun muassa, miten ne suhtautuvat homoseksuaaleihin. Sansa vastasi, että se sitoutuu kaikkien ihmisten tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun ja ettei se salli seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää tai häirintää. Sansan vastauksen valossa on erikoista, että Sansa kuitenkin opettaa julkisesti, että homoseksuaalisuus kuuluu ”ihmiskunnan ikävään perintöön”, ja että ”selvää on, että homoseksuaalisten viettien mukaan toimiminen on vastoin Jumalan tahtoa, silloin ihmisessä ei ole kaikki kunnossa”. Opetuksen mukaan kristityn homoseksuaalin tulee luopua sukupuolielämästään ja muiden kristittyjen tulisi häntä tässä luopumisessa tukea. Opetuksessa moititaan nykyajan kristittyjä siitä, etteivät he kovinkaan helposti halua antaa homoseksuaaleille tälläistä tukea (Sansan radioitu ”Raamattu kannesta kanteen”-ohjelma, Room. 1:19–32, ”Kaipaatko va-

MEDIALÄHETYS SANANSAATTAJAT (Sansa) toimii Helsingin seurakuntayhtymälle antamassamme vastauksessa mainittujen henkilöstöpoliittisen ohjelman ja tasa-arvo- sekä yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisesti. Emme salli kehenkään kohdistuvaa syrjintää tai häirintää. Naispappeja Sansassa on ollut 1997 alkaen. On hienoa, että Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kiinnostaa. Kyseistä Room. 1:19–32 käsittelevää ohjelmaa ei radioitu 21.10.2019. Opetus on yksi noin 1400 jaksosta internetissä. Kyse on Roomalaiskirjeen sisällön mukaisesta Raamatun selityksestä, ei mielipiteestä. Tänään sanoittaisimme opetuksen joiltain osin toisin kuin lähes 20 vuotta sitten. Silloin yhteiskunnankin lainsäädäntö oli toisenlainen kuin nyt. Kirkko ei kuitenkaan vihi avioliittoon tai siunaa samaa sukupuolta olevia pareja. Kirkon päätösten ja opetuksen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen. Lähetysjärjestön ja kirkon välisessä sopimuksessa todetaan, että kirkon lähetystyö perustuu Raamattuun ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustukseen. Raamattu opettaa kunnioittamaan jokaista ihmistä Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana. Tämä on hänen ihmisarvonsa perusta, joka luo pohjan tasa-arvoiselle ja yhdenvertaiselle kohtelulle. Raamattu myös puhuu Jumalan tahdosta ja sen noudattamisesta sekä ihmisen syntisyydestä ja siitä, miten hän voi vapautua synnistä Kristuksen sovitustyön tähden. Tärkein tehtävämme on kertoa tätä ilosanomaa median välityksellä ihmisille, jotka eivät sitä ole vielä kuulleet. Juha Auvinen toiminnanjohtaja, rovasti Medialähetys Sanansaattajat

Riisutaan joulu krääsästä VÄLILLÄ TÄSSÄ maallistuneessa maailmassa tuntuu siltä, että niin sanotut jouluperinteet jyräävät alleen joulun sanoman. Pidetään itsestään selvänä, että näin toimitaan, kun aina on näin toimittu. Entä, jos joku haluaakin vaikkapa olla yksin tai kaksin, nauttia jouluaterian hiljentyen jouluevankeliumin luettuaan, nauttia joulumusiikista ja unohtaa iänikuisen lahjojen jakamisen. Onko silloin kovin väärin päättää viettää joulua tykönään? Miksi joulun pitää ahdistaa? Juhlikaamme Jeesuksen syntymäpäivää – kukin tavallansa! Nitta Gillberg Helsinki