Lauri 2010 nro 12 ja 13 (1 4) by Kirkko ja kaupunki

Jarmo Mäkinen puhuu parisuhteesta, sivu 7

– ..

Japanilaisnainen Jeesuksena sivu 3 Torinon käärinliinan arvoitus sivu 5 Pääsiäisyönä messuun sivu 17

valoon ” Tahdon katsoa

Jani Laukkanen

Sara Paavolainen:

”

keskiaukeama

Markku Mattila

..

Ihmisestä ja Jumalasta yksi PeTTää, ToiseT HaluaVaT valtaa ja kunniaa, kolmas pelkää henkensä puolesta ja kieltää opettajansa. Tällaisia ovat tiukan paikan tullen Jeesuksen opetuslapset. Kun Jeesus on suosionsa huipulla, hänet otetaan vastaan hurraten kuin kuninkaalle. Ihmemies ja parantaja on saapunut kaupunkiin. Monet toivovat hänestä vallankumousjohtajaa, joka näyttää vihatuille miehittäjille taivaan merkit. Nopeasti kansanjoukkojen mieli kuitenkin vaihtuu. Jeesus onkin jumalanpilkkaaja ja huijari, joka ei kykene puolustamaan edes itseään. Hän näyttää surkealta piikkikruunussaan ja purppuraviitassaan. Parempi on vapauttaa Barabbas, mellakoitsija ja murhamies.

PiTkäPerJanTain Ja Pääsiäisen tapahtumissa Jumala näyttää kasvonsa. Jeesus, Jumalan poika, kulkee ristin tien, sitoutuu ihmisen kärsimykseen ja ottaa vastaan vihan ja pilkan. Pahuuden voittaa rakkaus. Tyhjä hauta näyttää, ettei kuolemalla ole lopullista sanaa. Siksi risti, roomalaisten kidutusväline, on kristitylle toivon merkki.

Syksyn päiväkerhoihin ilmoittaudutaan nyt

lmoittautuminen syksyllä alkaviin Vantaan seurakuntien päiväkerhoihin on alkanut. Toimeen kannattaa tarttua pian, sillä joihinkin kerhoihin on paljon tulijoita ja kotihoidon kuntalisän ehdollistaminen Vantaalla lisää todennäköisesti erilaisten kerhojen kysyntää entisestään. Ehdollistamisen vuoksi 215 euron suuruista Vantaa-lisää saavat vain perheet, joissa yksikään lapsista ei ole päivähoidossa. Erilaisissa kerhoissa käyminen sen sijaan ei vaikuta tuen saantiin. Kootut tiedot seurakuntien kerhoihin hakemisesta ovat nähtävissä Vantaan seurakuntien sivuilla osoitteessa www. vantaanseurakunnat.fi.

k aVereiTa muuTTaJalle Seurakuntien päiväkerhot tavoittavat valtakunnallisesti nykyään noin 40 prosenttia 3–6-vuotiaista lapsista. Esimerkiksi Vantaankoskella ja Hakunilassa jotkut kerhot ovat olleet niin suosittuja, että paikkoja on joutunut jopa jonottamaan, varsinkin jos tahtoo juuri tietyssä paikassa kokoontuvaan kerhoon. Vantaankosken seurakunnan lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakan mukaan tilannetta on tiukentanut se, että jotkut Van-

HilJenTymisTä Ja kirkkoVuoTTa Seurakunnan päiväkerhot aloittivat toimintansa 1950-luvulla pyhäkoulujen täydentäjinä. Monelle lapselle kerhopäivä on yhä viikon kohokohtia, kun saa pakata reppuun eväät ja kerhotossut ja mennä leikkimään kavereiden kanssa.

uosi 2009 oli Vantaan seurakunnissa huonompi kuin vuosi 2008, mutta talous onnistuttiin silti puristamaan ylijäämäiseksi. Verotulot laskivat laman vuoksi, mutta toiminnasta ja investoinneista tinkimällä päästiin noin kaksi miljoonaa euroa plussan puolelle. Käyttötalouden nettomenoja vähennettiin alun perin budjetoidusta 2,7 prosentilla eli lähes 1,6 miljoonalla eurolla. Suurten investointikohteiden suunnittelu keskeytettiin. Tikkurilan kirkko ja ruotsinkielisen seurakunnan Helsingin pitäjän kirkonkylään kaavailtu seurakuntakoti Larsgården siirtyivät ajallisesti eteenpäin. Samoin kävi Päiväkummun seurakuntakodille. Siunauskappelin rakentamista kuitenkin jatkettiin.

●

Tikkurilan kirkon suunnittelua ja rakentamis‑ ta lykätään. Seurakuntalaisten maksamien kirkollisverojen tuotto kasvoi 3,3 prosenttia, mutta yhteisöverojen tilitykset romahtivat alku-

VanTaan TyÖTTÖmyysasTe aleni hieman helmikuussa. Työttömyysprosentti oli 8,, kun se tammikuussa oli , prosenttiyksikköä korkeampi. Työttömiä oli kuitenkin lähes 2 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömäksi työnhakijaksi oli ilmoittautunut 2 vantaalaista. VanTaan seurakunTien kriisirahasto antoi viime vuonna avustuksia 8 hakijalle. Yhteensä tukea myönnettiin 7  euroa. Rahastosta annettiin tilapäistä apua

Markku Voutilainen/Nepal/SLS

— Pienempien kohdalla vanhemmat odottavat, että kerhossa lapsi oppii olemaan hetken ilman äitiä, saa kristillistä kasvatusta, oppii ryhmässä olemissa ja kädentaitoja ja saa leikkiä, Rekolan seurakunnan lapsityönohjaaja Kirsi Vuorikivi luettelee. Lapsityönohjaajat ovat huomanneet, että kristillisen kasvatuksen tarjoaminen lapselle on monelle vanhemmalle tärkeä, mutta vaikea aihe ja hengellisistä asioista puhumista arastellaan kotioloissa. Monet tahtovat varmistaa, ettei uskontoa ”tuputeta” päiväkerhossa. — Järjestämme vanhemmille juttelutuokioita, jossa tästä voidaan puhua tarkemmin ja vanhemmat voivat toki tulla myös sovitusti seuraamaan kerhoa. Kristillinen kasvatus kerhossa tarkoittaa sitä, että elämme kerhossa kirkkovuoden tapahtumien mukaan, kerrotaan Raamatusta, rukoillaan ja opetellaan hiljentymään, Vuorikivi kuvailee. Kristillinen kasvatus tarkoittaa myös sitä, että vaikeitakin asioita voidaan käsitellä yhdessä. — Voimme yhdessä pohtia vaikka kuolemaa ja surua, jos ne mietityttävät lasta, Laura Sydänmaanlakka sanoo. Hanna Antila

Seurakunnissa säästettiin talous ylijäämäiseksi

●

Pauli Juusela päätoimittaja

taan kerhotilat eivät ole enää käytössä, eikä kaikkien eläkkeelle jääneiden lastenohjaajien tilalle ole palkattu uusia. — Kesken kauden seudulle muuttavalle lapselle pyrin kuitenkin aina löytämään kerhopaikan. Näin autetaan perhettä kotiutumaan ja lasta löytämään uusia kavereita, Sydänmaanlakka kertoo. Hakunilassa kysyntää on erityisesti Pyhän Annan lastenkirkolla kokoontuville kerhoille. — Joskus 2-vuotiaitten vanhemmatkin kyselevät kerhopaikkaa. Heille sanon, että ihan niin pienet eivät vielä kerhoon pääse, mutta perhekerhoon voi tulla aikuisen kanssa, lapsityönohjaaja Birgitta Tasavuori Hakunilan seurakunnasta sanoo. Jos mieleistä kerhopaikkaa ei kaikesta huolimatta saa, toivoa ei kannata menettää, sillä Vantaalla on vilkas muuttoliike.

Verstas arkkitehdit Oy

VallasTa on kysymys, uskonnollisesta ja maallisesta. Luuleeko galilealainen saarnamies muka tietävänsä paremmin Jumalan tahdon kuin oppineet ja hurskaat? Hän on kansanvillitsijä, joka uhkaa paitsi oman kansan eliittiä, kenties koko sen olemassaoloa, sillä roomalaisilla on tapana kukistaa mellakat verisesti. Maaherra Pilatukselle tapaus on hiukan kiusallinen. Mies vaikuttaa harmittomalta, mutta joskus on hyvä olla kansalle mieliksi, teloittaa vaikka syytön, kunhan rauha säilyy provinssissa. Pääsiäisen tapahtumat kertovat paljon ihmisestä. Osaamme olla ahneita, kunnianhimoisia ja takinkääntäjiä. Hurraamme niille, joille muutkin hurraavat ja kun virta kääntyy, on helpointa kulkea mukana. Kansanjoukkojen paine, oman aseman säilyttäminen ja yleinen etu painavat päättäjien vaakakupissa usein enemmän kuin korkea etiikka. Toisaalta evankeliumitekstit kertovat myös toisenlaisista ratkaisuista: naisista, jotka uskollisesti seuraavat Jeesusta ristin juurelle, ryöväristä, joka tekee kääntymyksen, toisinajattelijasta, joka antaa hautapaikkansa Jeesuksen haudaksi. On ihmisiä, jotka uskaltavat kulkea vastavirtaan, valita toisin ja tehdä oikein.

Vaaralan kirkon päiväkerhossa leikittiin lasten‑ ohjaajien Anne Seppäsen ja Marika Pulkkisen johdolla.

Yhteisökehitystyötä Nepalilaises‑ sa kylässä.

vuonna. Seurakunnille yhteisöveroina tuleva osuus yritysten tilivuoden voitosta on ollut aiemmin 1,75 prosenttia, mutta maan hallituksen päätökselle sitä nostettiin vuosiksi 2009–11 tilapäisesti 2,55 prosenttiin. Yhteisöverolla tuetaan muun muassa hautausmaiden ylläpitoa, väestökirjanpitoa ja kansallisen kulttuuriperinnön eli arvokkaiden vanhojen rakennusten säilyttämistä. Prosenttikorotuksesta huolimatta yhteisöveron pudotus seurakuntien budjetissa oli 27 prosenttia yleisen taloustaantuman vuoksi. Kaikkiaan verotulot vähenivät 1,4 prosenttia. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi vuoden 2009 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen kokouksessaan 24.3.

mm. asumiseen, lääkkeisiin ja sähkölaskuihin. Yli  hakijaa pyysi avustusta joulunajan ruokaan. ●

suomen l äHeTysseuran toimintaan käytettiin viime vuonna 2, miljoonaa euroa, mikä oli 2,8 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Lähetysseura on Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toimii köyhyyden poistamiseksi ja ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi yhteistyössä paikal-

listen kirkkojen ja järjestöjen kanssa lähes  maassa. ●

kiireellisen TuTkimuksen tai hoidon tarpeessa olevat pääkaupunkiseudun asukkaat voivat .. alkaen hakeutua virka-ajan ulkopuolella hoitoon myös naapurikaupungin terveyskeskuspäivystykseen. Yhteiskäytössä olevia päivystyspisteitä ovat Haartmanin, Jorvin, Malmin ja Peijaksen päivystykset sekä alle -vuotiaiden päivystykset lastenklinikalla ja Jorvissa.

S e uraava Vant aan L auri ilm e s t y y  .  . — Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sini Pennanen

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Järjestystä, kiitos mieTin Tässä eräänä päivänä, pitäisikö pystyttää ehtoolliskärry kesäksi torille, jäätelökioskityyliin. Sieltä voisi tarjoilla öylättiä halutulla dipillä, kylmänä tai lämmitettynä. Eurolla tai kahdella halukkaat saisivat siemaista marjamehua päälle tai tiskin alta jotain tujumpaa. Kesätyöntekijöiksi palkkaisin muutaman viisitoistakesäisen, minimipalkalla tietenkin. Mutta sitten mietin kilpailuasetelmia. Luther-säätiö pisti oman kioskinsa pystyyn jo useampi vuosi sitten ja on tullut tunnetuksi alalla. Markkinaetu saattaisi kuitenkin olla minulla. Heidän tiskiltään ei nimittäin jaettu ehtoollista piispa Eero Huoviselle. Pulju hankki työntekijänsä Ruotsista, joltain Missionsprovins-henkilöstönvuokrausﬁrmalta, ja Luther-säätiön kasteitakin epäiltiin jossain vaiheessa väärennöksiksi. Nyt tiskin taakse hääräämään on hankittu uusi toimitusjohtaja: piispaksi omin luvin vihitty Matti Väisänen. Ristiriidat väijyvät nurkan takana, sillä Väisänen työskentelee saman alan toisen toimijan, Tampereen hiippakunnan, listoilla.

Valmistuessaan rooliinsa Yuko Takeda on joutunut tarkistamaan omaa mielikuvaansa Jeesuksesta.

Jeesuksen nahoissa Tärkeintä on pitää traditio elävänä, sanoo Jeesusta näyttelevä Yuko Takeda.

räänä viime joulukuun päivänä ohjaaja Miira Sippola otti yhteyttä ystäväänsä, japanilaiseen näyttelijään Yuko Takedaan Skypellä. — Oli keskiyö ja Miira näytti vakavalta, aivan kuin olisi etsinyt oikeita sanoja. Sitten hän kysyi, näyttelisinkö Via Crucis -pääsiäisnäytelmässä Jeesusta. Ensireaktioni oli, että mitä ihmettä, Takeda kertoo. Sippola perusteli ja Takeda suostui. Oli vain pieni mutta: rooli pitäisi tehdä suomeksi, eikä Suomeen lokakuussa muuttanut Takeda puhu kuin englantia ja japania. — Sanoin, että voin harjoitella kolme kuukautta ja yrittää parhaani, mutta en voi taata, että se kuulostaa hyvältä, Takeda vastasi. Niin alkoi Takedan matka kohti roolia, joka on pannut hänet miettimään monia suuria kysymyksiä. Miltä tuntuu ehdoton rakkaus, millaista on uhrautua toisten puolesta? Voimmeko koskaan sisäistää Jeesuksen sanoja vai takerrummeko sivuseikkoihin?

kyseenalaisTaJan JalanJälJissä Alun perin Yuko Takedan toi Suomeen Miira Sippolan näytelmä Saari, jossa hän näytteli toista pääosaa. Sippolaan Takeda oli tutustunut opiskellessaan teatterialaa ensin Yhdysvalloissa ja sitten Japanissa. — Kun Miira pyysi minua Suomeen, olin heti valmis lähtemään. Elin vaikeaa aikaa. Japanissa minulla ei ollut teatterialan töitä, eikä mikään tuntunut onnistuvan, Takeda kertoo.

Jeesuksen rooliin valmistautumisen Yuko Takeda aloitti kieliopinnoilla. Hän oli pyytänyt Sippolaa lukemaan käsikirjoitusta ja äänittämään repliikit, joita Takeda sitten yritti toistella. — Kun olin harjoitellut jonkin aikaa, esittelin Miiralle taitojani. Hän sanoi, että kuulostan liian ulkomaiselta, eikä ollut oikein vakuuttunut, Takeda kertoo. Lopulta kieli alkoi sujua ja ohjaajan mieli rauhoittui. Oli kuitenkin vielä toinen mutta: muut eivät tienneet, kuka Jeesuksen rooliin on valittu. Eräänä iltana Takeda saikin taas Skype-puhelun Sippolalta. — Miira näytti masentuneelta. Hän oli puhunut papeille, eivätkä kaikki olleet pitäneet ajatuksesta. — Oli minun vuoroni vakuuttaa Miira. Sanoin, että käymme nyt läpi samantapaisia asioita kuin Jeesus aikanaan. Häntäkin vastustettiin, hänkin kyseenalaisti itsestäänselvyydet ja instituutiot.

koe-esiinTyminen PaPeille Yuko Takeda on esittänyt muun muassa hullua 80-vuotiasta naista ja koiraa, mutta kenties uransa oudoimman hetken hän koki esittäessään Jeesusta Via Cruciksen taustalla olevan yhdistyksen väelle, johon kuuluu lähinnä pappeja eri uskontokunnista. — He istuivat pöydän takana. Olin hermostunut ja he olivat hermostuneita, mutta ystävällisiä. Luin heille käsikirjoitusta ja vastailin heidän kysymyksiinsä. Kaikki meni hyvin, Takeda kuvailee. Yuko Takeda ymmärtää, että japanilainen nainen Jeesuksena Helsingissä herättää hämmennystä, mutta toisaalta sinisilmäinen hyvässä lihassa oleva suomalaismies ei välttä-

mättä olisi sen lähempänä Jeesusta. — Jeesuksen sanoma itsessään on niin suuri, ettei sen pitäisi juuttua ulkonäköseikkoihin. En lähde näyttelemään miestä, vaan tuomaan esiin Jeesuksen sanomaa. Ei tämä ole mikään sukupuolijuttu tai huomion kalastelua eksotiikalla. Tärkeintä on pitää traditio elävänä, Takeda sanoo.

k äänTymiseen kiTeyTyy kaikki Japanissa kristityt ovat vähemmistö, eikä Takeda kuulu mihinkään uskontokuntaan. Silti hänelläkin on ollut vahva mielikuva Jeesuksesta. — Ajattelin, että Jeesus oli valkoihoinen. Hänellä oli kultainen sädekehä, enkeleitä ympärillä ja kädet levitettyinä siunaamaan. Sen rinnalla oli kuva kärsivästä, ristillä olevasta Jeesuksesta. Yuko Takedan mielikuva Jeesuksesta on muuttunut hänen valmistautuessaan rooliinsa. Hän on alkanut nähdä Jeesuksessa myös kapinallisen, joka rakkaudessaan oli valmis poikkeuksellisiin tekoihin. Takeda ei pyri esittämään historiallisesti tarkkaa kuvaa Jeesuksesta, vaan ennen kaikkea ymmärtämään ja lähestymään niitä tunteita, joita Jeesus joutui käsittelemään. — Olen miettinyt, miltä tuntuu, kun välittää jostakin niin paljon, että on valmis kuolemaan. Olen miettinyt, miltä tuntui saarnata tuhansille ihmisille, koskettaa heitä, hikoilla verta. Näytelmän sanoma tiivistyy Takedan mielestä yhteen repliikkiin ”Kääntykää!”, jolla Jeesus kutsui ihmisiä kääntymään Jumalan ja lähimmäisten puoleen. — Se viesti helposti unohtuu, ellei joku siitä muistuta.

kirkkoJärJesTys sai alkunsa siitä, kun asiat eivät sujuneet mallikkaasti ja oli pakko kehittää yhteiset pelisäännöt. Mooses pitää edelleen hallussa kirkkojärjestyksen pykäläkuninkaan titteliä. Ja ihan syystä. Ehkä muistat kultaisen lehmän tapauksen ja israelilaiset, jotka keksivät milloin mitäkin metkuja. Mutta on omakin kirkkomme kunnostautunut säädösten luomisessa. Ja se on auttanut yhteisöä säilymään erilaisten historiallisten myllerrysten keskellä. Järjestyksen vuoksi meillä ei jaeta torinlaidalla suklaaseen dipattuja öylättejä trippimehun kera — tai vihitä ketä tahansa piispaksi. 1920-luVulla kirkosTa erottiin runsain joukoin sisällissodan jälkimainingeissa. 1500-luvulla kähistiin armosta. 1000-luvulla jaettiin jakamatonta kirkkoa. Vedenjakajana kirkollisissa kiistoissa on useimmiten ollut suhde Raamattuun sekä kirkossa käytettävään valtaan. Näin on nytkin. Näissä mylläköissä kirkkojärjestys on luonut suuntaviivat asioiden ratkaisemiselle. Yhteiset pelisäännöt on kirjattu kirkolliskokouksen hyväksymään kirkkolakiin ja -järjestykseen. Sääntöjä sopii keskusteluttaa ja yrittää muuttaa kuten asiaan kuluu. Jos nämä periaatteet eivät kuitenkaan kelpaa, sopii viritellä oma tiski torinlaitaan.

Hanna Antila

Via Crucis pe 2.4. ja la 3.4. klo 21 Helsingin keskustassa. Lähtö Kaisaniemen puistosta.

Tuikku / Vastavalo

Schola Sancti Henrici ‑yhtye esiintyy Pyhän Laurin kirkossa hiljaisena lauantaina 3.4.

Hakunilan kirkko

Pyhän Laurin kirkko

Hakunilantie 48

Kirkkotie 45

Riparilauluilta pe 16.4. klo 18. Lauletaan Nuoren seurakunnan veisukirjasta tuttuja laulua Tilkkutäkki-hengessä. Vapaa pääsy. Virsivartti ke 28.4. klo 12.30. Rukoushetki ajankohtaisten virsien ja raamatuntekstien äärellä.

Kiirastorstain iltamessu to 1.4. klo 19.30. Pastorit Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen ja Pauliina Kuokka, kanttorina ja urkurina Iina Katila. Lauluyhtye Vox Silentii esittää messussa gregoriaanista musiikkia. Vapaa pääsy. Gregoriaaninen Johannes-passio — Jeesuksen kuolinhetken muis‑ tohartaus pe 2.4. klo 15. Corvus Laurencij ‑kuoro. Pastori Jaakko Hyttinen toimittaa hartauden ja laulaa evankelistan roolin. Kanttori ja musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy. Agios o Theos — Hiljaisen lauan‑ tain konsertti la 3.4. klo 15. Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanista kärsimysajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Barnatro & pärleport ma 5.4. klo 16. Rakkaita virsiä ja hengellisiä lauluja sekä yhteislaulua ruotsin kielellä. Martina Harms-Aalto, laulu, Henrik Wikström, piano, ja Håkan Wikman, urut. Vapaa pääsy. Vihkimusiikkikonsertti la 10.4. klo 18. Kanttori Iina Katila ja pastori Jaakko Hyttinen esittelevät vihkimusiikkia ja seremoniaa sävelin ja sanoin. Vapaa pääsy.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

H e l s i n g i n p i i s p a n t e r v e h d ys h i l j a i s e l l a v i i k o l l a 2 0 1 0

Kolmantena päivänä Miksi ihmeessä Jeesus nousi kuolleista juuri kolmantena päivänä? Näin uskontunnustus väittää ja näin kirkoissa lausutaan joka pyhä: ”Minä uskon Jeesukseen Kristukseen ––, joka kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista”. Miksi kolmas päivä on niin tärkeä, että se on päässyt kaikkien kristittyjen yhteiseen uskontunnustukseen asti? Miksei heti ensimmäisenä päivänä? Tai vasta viikon kuluttua?

Juutalaisen ajanlaskun mukaan Jeesuksen

Kolme päivää kertoo siitä, millaista ihmisen elämä on, ja kolmas päivä siitä, millainen Jumala on. Juutalaiset puhuivat usein kolmesta päivästä. He muistivat tapahtumia, joissa elämä oli vienyt ahtaalle, keskelle kärsimyksiä, koettelemusten äärirajoille. Kolme päivää muistutti ajoista, jolloin oli jouduttu tiukalle. Ahdistuneelle ja epätoivoiselle kolme päivää on pitkä aika. Kun Joona oli kolme päivää suuren kalan vatsassa, kaikki oli pimeää ja toivotonta. Kun Jumala koetteli Abrahamia ja vaati luopumaan Iisak-pojasta, kolmen päivän testi oli sietämättömän pitkä. Kun Jeesuksen vanhemmat olivat kadottaneet poikansa juhlaväen joukkoon, he olivat kolmen päivän ajan epätoivoisia. Kun Jeesus kuoli ristillä, opetuslapset olivat kolmen päivän ajan toivottomia. Emmauksen tien opetuslapset olivat murheellisia, sillä ”tänään on jo kolmas päivä siitä kun se tapahtui”. Raamatun puhe kolmesta päivästä tarkoittaa sitä, että Jumala ottaa ihmisen kärsimyksen todesta ja käyttää aikaa yhdessä epätoivoisen kanssa. Meille kolme päivää puhuvat siitä, että meidän tuskiamme ei ohiteta hetkessä eikä kevyesti, vaan niiden keskelle pysähdytään ja niitä kuunnellaan.

Mutta jos kolme päivää kertovat elämästä ja sen ahdistuksista, niin kolmas päivä taas kertoo siitä, että Jumala voi salatulla tavalla yllättää ja vapauttaa. Tuskan ajalla on rajansa. Vaikka kärsimyksen kolme päivää ovatkin sietämättömän pitkiä, toivo ei kuitenkaan ole kaukana — kolmas päivä tulee pian. Kolmas päivä on Raamatussa Jumalan toiminnan aika. Kun kolmas päivä koittaa, silloin pitkältä tuntunut kolmen päivän ahdistus päättyy. Jeesuksen vanhempien hätä hälveni: ”Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä.” Kolmantena päivänä Joona vapautui suuren kalan vankeudesta. Kolmantena päivänä Jeesuksen kuoleman jälkeen alkoi uusi aika. Kuoleman kauhean todellisuuden rinnalle, sen ylle, tuli uusi elämä. Kolmas päivä ei ole ihmisen hallussa. Ihminen ei päätä, milloin paha päättyy tai milloin kuolema kukistuu. Kolmas päivä on yllätysten päivä. Kolmantena päivänä Jumala puuttuu asioihin ja avaa uuden todellisuuden. Kolmantena päivänä Kristus nousee kuolleista.

Kolme päivää ja kolmas päivä kuvaavat siis merkillisellä tavalla sekä ankaraa ahdistusta että yllättävää vapautusta, sekä kärsimystä että iloa. Mutta eikö elämä — ja elämä Jumalan kanssa — olekin juuri sellaista? Kärsimystä ja iloa. Jos Jeesus olisi heti noussut kuolleista, kuoleman kauheutta ei olisi otettu vakavasti. Jos ylösnousemus olisi viipynyt pitempään, toivon odottaminen olisi voinut viedä voimat. Siksi voimme tänään, huomenna ja joka päivä sanoa: Kristus nousi kolmantena päivänä kuolleista. Kuoleman aika on ohi, ilon aika on alkanut. Eero Huovinen Helsingin piispa

Korson kirkko Merikotkantie 4

Nuorten messu ke 7.4. klo 20. Afrikkalainen gospelmessu kaikenikäisille nuorten toteuttamana. Mukana Korson koulu. Pilvimuurista valo välähtää to 8.4. klo 18. Lauletaan ja kuullaan pääsiäi sen ilovirsiä Ursula Hynnisen, Antti Vilkon ja seurakuntakuoron kanssa. Konsertti su 11.4. klo 16. Rauni Laihonen ja Eeva Santala laulavat mm. Merikannon, Sibeliuksen ja Sonnisen sävellyksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Mikkolan koulun musiikkiluokkien konsertti la 24.4. klo 16. Mikkolan koulun musiikkiryhmät Riikka Salmisen ja Ilpo Väinölän johdolla. Kanttorit Ursula Hynninen ja Martti Sirviö. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Väinö Malmivaaran rukousvirsiä su 25.4. klo 13. Kajaanin Mieslaulajat johtajana Harri Komulainen ja solistina Esa Ruuttunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

Iloista pääsiäistä ‑urkukonsertti su 4.4. klo 18.15. Kari Jerkku soittaa urkumusiikkia 1700-luvun Euroopasta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Kuorokonsertti su 11.4. klo 18.15. Toivon Laulajat ja Soittajat johtajina Hanna Perkola-Musikka ja Ursula Hynninen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Riparilauluilta ti 13.4. klo 17. Lauletaan Nuoren seurakunnan veisukirjasta tuttuja laulua Tilkkutäkki-hengessä. Vapaa pääsy. Kevätkimara — klassista pianolla la 17.4. klo 18.15. Esiintyjinä Riitta Hiltusen piano-oppilaita. Vapaa pääsy. Laurus-kuoro 15 vuotta su 18.4. klo 19. Juhlakonsertissa kuoroa johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy. Väinö Malmivaaran rukousvirsiä la 24.4. klo 18. Kajaanin Mieslaulajat johtajana Harri Komulainen ja solistina Esa Ruuttunen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Kanttori Kari Jerkku toivottaa iloista pääsiäistä 1700-luvun eurooppalaisella urkumusiikilla Myyrmäen kirkossa 4.4.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

Riparilauluilta to 8.4. klo 18. Lauletaan Nuoren seurakunnan veisukirjasta tuttuja laulua Tilkkutäkki-hengessä. Vapaa pääsy.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Riparilauluilta pe 9.4. klo 18.30. Lauletaan Nuoren seurakunnan veisukirjasta tuttuja laulua Tilkkutäkki-hengessä. Vapaa pääsy. Popmessu su 18.4. klo 18. Solistivieraana Sani.

Hans von Schantz

kuoleman päivä oli ensimmäinen, sapatti oli toinen ja viikon ensimmäinen eli meidän sunnuntaimme oli kolmas. Kolmas päivä ei kuitenkaan ole ensi sijassa ajan määre, vaikka siinä onkin numero ja vuorokauden osaa kuvaava sana. Varsinainen juoni on muualla kuin tunneissa tai vuorokausissa.

Pääsiäisenä kolme päivää merkitsevät, että Jeesuksen kuolema oli todellinen ja kauhea asia. Palestiinan maailmassa ruumis alkoi maatua jo muutamassa päivässä. Kuoleman realiteetti oli väkevä, eikä sen mahtia väheksytä. Jumala kulki mukana elämän kaikkein suurimman kärsimyksen keskellä.

Riparilauluilta to 15.4. klo 18.30. Lauletaan Nuoren seurakunnan veisukirjasta tuttuja laulua Tilkkutäkkihengessä. Vapaa pääsy.

Lehtikuva / Reuters / Claudio Papi

C. S. I.

Torino Juha Hiltuselle Torinon käärinliina on todiste Jeesuksen ylösnousemuksesta.

orinon käärinliina lienee maailman kuuluisin, tutkituin ja kiistellyin kangaskappale. Jotkut uskovat, että ristillä kuollut Jeesus haudattiin liinaan käärittynä. Toisten mielestä liina on keskiaikainen väärennös. Kulttuurihistorioitsija, dosentti Juha Hiltunen on ensin mainittua koulukuntaa. Hän on kirjoittanut kirjan Valokuva Jeesuksesta? (Kirjapaja 2009), jossa hän esittelee Torinon käärinliinaa koskevaa tutkimusta ja päätyy sille kannalle, että liinan täytyy olla aito. Torinon käärinliina on pitkänomainen pellavasta kudottu kangaskappale, jossa näkyy kokovartalokuva alastomasta, parrakkaasta miehestä. 1800-luvun lopussa liina valokuvattiin ensimmäistä kertaa, ja silloin paljastui, että selvimmin käärinliinan kuva näkyy negatiivissa. — Keskiaikainen väärentäjä ei olisi mitenkään pystynyt maalaamaan kuvaa, Hiltunen sanoo. Hänen mukaansa käärinliinan ruumiissa näkyvät vammat vastaavat tarkasti evankeliumien kuvausta Jeesuksen orjantappurakruunusta, ruoskimisesta ja ristiinnaulitsemisesta. — Varsinkin Johanneksen evankeliumin kertomus Jeesuksen kärsimyksestä on yhtäpitävä käärinliinan kanssa — se on tarkka kuin videokuva. Esimerkiksi käy vaikka keihäänpisto. Johannes kuvaa, kuinka haavasta tuli vettä ja verta, ja se näkyy käärinliinassa eritteinä. Käärinliinasta on löydetty myös esimerkiksi siitepölyä sellaisista kasveista, joita kasvaa Jerusalemin

seudulla ja jotka kukkivat vain pääsiäisen aikoihin. Koskettava yksityiskohta ovat käärinliinan kuvassa näkyvät, vainajan silmien päällä olleet kolikot. Hiltunen kertoo, että ne ovat Pilatuksen aikaan käytettyjä, arvoltaan mitättömän pieniä kolikoita, joita voisi kutsua vaikka lesken rovoiksi. — Eikö se sovi hienosti Jeesuksen opetukseen?

K äärinliinan

tutkimus on viime vuosikymmeninä käyttänyt samoja menetelmiä kuin rikostutkimus — voisi siis hyvin puhua C. S. I. Torinosta. Liinaa ovat tutkineet muun muassa lääketieteen, biologian, fysiikan, kemian, kasvitieteen ja geologian asiantuntijat — teologeista, arkeologeista ja historioitsijoista puhumattakaan. Vuonna 1988 liinalle tehtiin radiohiiliajoitus, jonka mukaan liina olisi peräisin 1200–1300-luvulta. Hiltusen mielestä tulos on virheellinen, eikä tapa, jolla tutkimus tehtiin, ollut tieteellisesti pätevä. — Radiohiiliajoitus on ensinnäkin suhteellisen tarkka vain ajoitettaessa sellaisia esineitä, jotka on kaivettu suoraan maasta. Reliikit ovat ihan päinvastaisia tapauksia, sillä ne ovat olleet vuosisatoja esillä ja kosketeltavinakin. Lisäksi näyte otettiin suttuisimmasta osasta käärinliinaa, mistä tekstiiliekspertit varoittivat jo etukäteen, Juha Hiltunen sanoo. — Mutta vaikka nyt tehtäisiin uusi tutkimus ja aivan eri paikasta liinaa, tulos voisi silti olla mitä tahansa — ei välttämättä yhtään sen luotettavampi.

A joitustakin suurempi mys-

Kaisa Halonen

Juha Hiltu‑ nen pohti kymmenen vuotta Torinon käärinliinan arvoitusta.

teeri on se, kuinka miehen kuva on ylipäänsä liinaan tullut. Sitä ei tiede ole pystynyt selittämään. Niinpä Hiltusen mukaan on yhä enemmän alettu kallistua yliluonnollisen selityksen kannalle. — Voimakas energiapurkaus pystyy ikään kuin polttamaan kuvan kankaalle. Mutta jotta koko liinan alueelle olisi jäänyt kuva, olisi tarvittu käsittämättömän nopea ja moninkertaista pallosalamaa vastaava purkaus. Ja jotenkin käärinliinan sisältä on ruumis hävinnyt. Hiltunen katsookin, että käärinliina todistaa Jeesuksen ylösnousemuksen. — Se on ilmiö,

Torinon käärinliinan mysteeriä on selvitetty kuin rikossarja C.S.I.:ssa konsanaan. joka ei sovi fysiikan ja tieteen lakeihin, mutta universumissa on muitakin ilmiöitä, joita tiede ei voi selittää, hän sanoo. — Tutkijan on oltava rehellinen itselleen. Kun mitään muuta selitystä ei jää, se on vain pakko uskoa.

K äärinliina on ollut vuodesta

1578 asti Torinon tuomiokirkossa, jonne se tuotiin Ranskasta. Hiltusen mukaan liinaa on aiemmin historiansa aikana säilytetty muun muassa Edessassa ja Konstantinopolissa. Se on tunnettu eri nimillä. On puhuttu esimerkiksi ”Ei käsintehdystä” ja ”Neljästi tuplatusta”, joka viittaa siihen, että liinaa säilytettiin astiassa taiteltuna niin, että vain kasvojen kuva näkyi. Hiltusen mukaan liinan nimien luetteloon voitaisiin lisätä myös ”Graalin malja”. Tarujen mukaan Graal oli astia, jota käytettiin viimeisellä ehtoollisella ja johon otettiin talteen verta Jeesuksen haavoista. Tarinoita maljasta ja sen etsinnästä tunnetaan 1100-luvulta alkaen.

— Käärinliina oli tuolloin Konstantinopolissa, joka oli ristiretkeläisten sillanpääasema. Liinaa säilytettiin litteässä astiassa ja se nostettiin näkyviin ehtoollista vietettäessä. Tästä aikansa dan brownit mielikuvituksellaan kehittivät Graal-myytin, joka levisi ympäri Eurooppaa. Jos liina on pari tuhatta vuotta vanha, sen alkuvaiheet ovat hämärän peitossa. Hiltunen huomauttaa, että perimätiedon ja apokryfikirjojen perusteella tuntuisi uskottavalta yhdistää Johannes, Pietari ja Joosef Arimatialainen liinan vaiheisiin. — Itse olen sillä kannalla, että liina päätyi opetuslapsi Johannekselle, jolla oli myös Jeesuksen äiti huollettavanaan. Uskon, että liina oli Johanneksen hallussa aina vuoteen 66, jolloin Jerusalem piiritettiin ja seurakunta pakeni Pellaan.

Tänä keväänä kenellä tahansa

uteliaalla on harvinainen tilaisuus nähdä Torinon käärinliina. Lähes 1,2 miljoonaa pyhiinvaeltajaa ja

muuta kiinnostunutta on jo varannut internetissä itselleen sisäänpääsyn näyttelyyn, joka avataan pääsiäi sen jälkeen. Myös Juha Hiltunen mielisi paikalle, mikäli vain saa matkarahat kokoon. Torinon-matkasta haaveillessaan hän on työryhmän kanssa koonnut Turun Martinkirkkoon näyttelyn, jossa on esillä luonnollista kokoa oleva käärinliinan kopio ja kopiot muun muassa ristiinnaulitsemiseen käytetyistä nauloista, roomalaisesta keihäästä ja ruoskasta. Näyttely on esillä samaan aikaan kuin aito käärinliinakin, eli 10.4.–23.5. Nyt, kun kymmenen vuotta nielaissut käärinliinaprojekti alkaa olla ohi, Juha Hiltunen keskittyy kahteen muuhun intohimoonsa: intiaanikulttuureihin ja Elvikseen. Tekeillä on kirja Elviksen intiaanijuurista. Eivätkä Elvis ja käärinliina ehkä olekaan niin kaukana toisistaan. Kuolleen Elviksen viereltä nimittäin löytyi Torinon käärinliinaa käsitellyt kirja. Kaisa Halonen

Nuoren seurakunnan veisukirjasta on julkaistu yhdeksäs versio. Kolme vantaalaista kertoo suhteestaan ”punaiseen kirjaan”.

Punainen kirja laulattaa Menobiisejä ja tunnelmaa

ira Miikki on huhtikuussa 21 vuotta täyttävä koulunkäyntiavustaja, jolle Vaaralan kirkko on melkein kuin toinen koti. — Pidän siellä nuorteniltoja. Viime syksynä perustin lauluja soitinryhmä Poikkipuut ihan vaan siksi, että meidän nuorissa on paljon sellaisia, jotka ovat tykkäävät soittaa, laulaa ja esiintyä. Seurakunnan nuorisotyössä Nuoren seurakunnan veisukirja eli punainen kirja on klassikko. Sitä on Vaaralan kirkon hyllyssäkin pitkä rivi eri vuosien versioita. Miran omalla rippileirillä käytettiin vuoden 1994 laitosta. — Silloin oli jo olemassa vuoden 2000 laitos, mutta sitä ei käytetty minun riparillani. Vuoden 1994 versiossa on lempibiisini Mitä olen vain. Se on monipuolinen kappale, jossa on tosi hienot ja koskettavat lyriikat. Uusimmassa versiossa laulua ei ole, mutta terveisiä kustantajalle — se pitää saada takaisin! Innokas musiikki-ihminen kun

on, Mira alkaa laulaa Pekka Suutarin säveltämää ja sanoittamaa suosikkikappalettaan: ”Voinut tavoittaa en aikaa, missä saisin levähtää. Minä löytänyt en paikkaa, missä voisin hengähtää… Tietä yksin hain, mutta pidä, pidä, pidä, pidä minusta kiinni. Minä kelpaan kuitenkin, saanhan olla sittenkin, mitä olen vain.” — Kakkossäkeistössä lauletaan, että pitää uskoa siihen, mitä tekee, vaikka tuntuukin, että on yksin. Kuulin laulun ensi kertaa veljeni konfirmaatiossa, ja siitä lähtien se on kulkenut mukana. Olen ollut isosena ja ohjaajana monilla ripareilla ja aina siitä on tullut yksi leirin suosikkibiiseistä. Mira Miikki sanoo olevansa räväkkä persoona, joten hän pitää enemmän menevistä kappaleista. Mutta moni rauhallisempikin kappale, kuten vaikkapa Varjoista maan, toimii. — Se on tässä uudessa kirjassa englanninkielisenä. Esitämme sen Poikkipuiden kanssa isosten siunaamistilaisuudessa.

Mira Miikille Vaaralan kirkko ja nuorten veisut ovat tärkeä osa elämää.

Oikeutta ja arkaa uskoa

orson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen oli kesällä 1970 Jeesuksen näköinen pitkätukka Kirkon nuorisotyön keskuksessa. Hän sai tehtäväkseen koota ensimmäisen Nuoren seurakunnan veisukirjan. — Kirjasta otettiin 2000 kappaleen painos, joka meni kuin kuumille kiville. Emme me nuorisotyön keskuksessa oikein tajunneet, minkälainen hitti tästä pienestä kirjasta tulee, Kinnunen muistelee. Kirja koottiin monista lähteistä, muun muassa A5-kokoisista punaisista vihoista, joissa oli 20 nuorten veisua kussakin. Punainen väri tuli niistä. — Ei tässä mitään poliittista olAsta Virkkalan poika syntyi pari viikkoa sitten. Äidin mielessä on lauluja kiitollisuudesta ja huolenpidosta. lut. Punainen väri sopi myös siksi, että viidennellä herätysliikkeellä oli sininen laulukirja. Taisteluhenkeä tässä kirjassa toki on: kamppailimme sen puolesta, että nuorilla on oikeus laulaa folktyyppisiä hengellisiä aivokselassa asuva Asta Virkkala, 32, pitää käyttöä myös jumalanpalveluksissa. Kuten Italiaslauluja. Monet kanttorit vastustivat sylissään pientä poikavauvaa. Mieli on kii- sa, se voisi tuoda fiilistä. sitä, kertoo Kinnunen. tollinen, joten yksi Astan suosikkiveisuista Asta on seurakunnan luottamushenkilö, toimii Kirjan ensimmäisessä laitoksessa sopii hyvin tunnelmaan. silloin tällöin messuavustajana ja on ollut mukana oli 1960-luvun henkeä. — Se on Pekka Simojoen tekemä laulu ideoimassa Myyrmäen Myrtsimessun musiikkia. — Erityisesti Pekka Kivekkään Elämä on nyt, joka löytyy myös uudesta veisukirsanoituksissa oli vahva oikeudenmu— Reilut kymmenen vuotta sitten toimin rippijasta. leireillä isosena ja sitten ohjaajana monta vuotta. kaisuuden kaipuu, kuten loistavissa Asta hymyilee vauvalleen ja alkaa hyräillä lau- Niinpä mieli on vähän haikea, kun olen konfirmaakappaleissa Hiljainen kaupunki ja lua: ”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos kun saan tiomessussa ja kuuntelen nuorten laulua. Samoja Nälkäinen. ”Nälkäinen, nälkäinen, levähtää…” lauluja ne laulavat vieläkin, tuumii luokanopettaliian moni ihminen on nälkäinen”, Astan italialainen mies Dante Pugliese vaihtaa jaksi kouluttautunut Asta laulaa Kinnunen välillä vaimonsa kanssa muutaman sanan pojan Virkkala. ja toteaa, että laumahdollisesta nimestä. Yksimielisyyttä ei ole vielä lu sopisi vaikka — Varjoista maan on löytynyt, mutta eiköhän kasteeseen mennessä nimi toinen lempikappaleistämänvuotisen löydy. tani. Suosikkilaulut ovat Yhteisvastuuke— Tapasin Danten Italiassa, jossa olin opiskele- vaihdelleet vuosien varräyksen teemamassa. Hän laulaa nyt kanssani kamarikuoro Valon rella, mutta aina olen tylauluksi. ● To 8.4. klo 18 Rekolan kirkolla kaiussa, Asta kertoo. kännyt eniten melodisista Kinnuselle vei● Pe 9.4. klo 18.30 Tikkurilan kirkolla sukirjan tärkein — Italiassa veisukirjan tyyppistä musiikkia ja rauhallisista lauluista. ● Ti 13.4. klo 17 Myyrmäen kirkolla käytetään paljon katolisen kirkon messuissa ki- Sellaisista, joissa on hyvät kappale on Sina● To 15.4. klo 18.30 Hämeenkylän kirkolla tarasäestyksellä. Siellä kirkot olivat aina täynnä sanat ja sellainen tunnelpinsiemen laulu. ● Pe 16.4. klo 18 Hakunilan kirkolla ja ihmisiä oli vauvasta vaariin. Itse tykkään tosi ma, että Taivaan Isä pitää — Siinä, kuten ● Ti 4.5. klo 18.30 Korson kirkolla paljon virsistä ja uruista, mutta mietin kyllä, että lapsistaan huolta. monissa muissakevyemmälle musiikille olisi hyvä löytää enemmän kin alkuvaiheen

Huolenpitoa ja hyvää mieltä

Pekka Laukkarinen laulaa ja laulattaa riparilauluja

— Rippileireillä nuoret löytävät vei‑ sukirjan avulla yhdessä laulamisen taian, sanoo Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen. veisuissa, puolustetaan herkkää ja arkaa uskoa. Veisukirjan tammikuussa ilmestyneestä uusimmasta painoksesta hänelle tuttuja on enää 42 laulua. — En ole vuosiin ollut rippileireillä, joissa niitä lauletaan. Mutta ajatus oli jo alussa, että kirja uusiutuu koko ajan ja antaa tilaa tuoreille tekijöille, kuten vaikka nyt Juha Tapiolle. 40 vuotta veisukirjan kokoamisen jälkeen Kinnunen on koonnut laulutaiteen lehtori Erkki Rajamäen kanssa uuden kirjan, kodin juhliin tarkoitetun Elämän matkalaulut. Se kirja on sininen. tekstit Pauli Juusela kuvat Jani Laukkanen

Sini Pennanen

Uudestaan alusta

itkässä parisuhteessa saattaa eteen tulla tilanne, jossa miettii, mitä toinen oikeastaan nykyisin tuntee tai ajattelee. Huomaa ajan kuluneen, takana on ehkä enemmän vuosia kuin edessä. Näyttelijä Jarmo Mäkinen, 51, heittäytyy 25 vuotta naimisissa olleen miehen rooliin Anna-Mari Kaskisen kirjoittamassa näytelmässä Rakastatko vielä? Näytelmän pariskunta menee hääpäivänsä kunniaksi käymään vihkikirkossaan. Mies alkaa puhua kipeistä asioista. — Vaimo kysyy mieheltä yhä uudelleen, että mikset sä ole puhunut. Näytelmän jälkeisissä kahvitilaisuuksissa on ollut mukava huomata, että niissä puhuvat miehet, eivät niinkään naiset, kertoo Mäkinen. Rakastatko vielä? sai ensi-iltansa parisen vuotta sitten, minkä jälkeen näytelmää on esitetty kirkoissa ympäri Suomea. Vaimona nähdään näyttelijä Eija Vilpas.

Hoitamista Eivät näytelmän parisuhdeprobleemat ole vieraita eroja kokeneelle kolmen lapsen isälle Jarmo Mäkisellekään. Kun näytelmää aikoinaan harjoiteltiin, itku tuli silmään miehelle itselleenkin. — Asiat, joita näytelmässä käydään läpi, ovat niin arkisia ja tunnistettavia jokaisen elämässä. Siksi ne kolahtavat. Näytelmän aviomies esimerkiksi kertoo pettymyksestään omaa poikaansa kohtaan. Isän odotukset ja todellisuus eivät kohdanneet. Kuinka paljon se on matkan varrella aiheuttanutkaan konflikteja ja hylkimistäkin. Kaiken taustalla on liitto, jossa on ajauduttu erilleen. — Mutta aina voi aloittaa uudestaan alusta! Se on näytelmän sanoma, Mäkinen melkeinpä huudahtaa ja intoutuu kertomaan omista vanhemmistaan, jotka ovat olleet yhdessä viisikymmentä vuotta. — Meidän äiti on ollut sellainen, että se on pannut isän puhumaan. Ja he hoitavat toisiaan, hierovat sohvalla toistensa jalkoja ja ovat muutenkin usein lähekkäin.

Puhumista Nykyään hoetaan, että asioista pitää puhua ja parisuhteessa pitää puhua, mut-

Näyttelijä Jarmo Mäkisen mielestä sielunkumppanin kanssa voi löytää ikuisuuden hetkiä. ta onkohan siitä tullut jo ylimainostettua: kannattaako kaikesta ylipäänsä aina jauhaa? Eikö voisi niin sanotusti painaa villaisella? — Kyllä parisuhteessa pitää puhua, muuten tulee sellainen olo, että mitähän se toinen oikein hautoo päässään, toteaa Jarmo Mäkinen. Kännyköistä ja sähköpostista alkoi Mäkisen mielestä nykyihmisen itsekkyyden aika. Monista on tullut omaan napaan tuijottajia ja sisäänpäinkääntyneisyydestä on tullut hyve. Ei ihme, jos parisuhteessa hiertää. Mäkinen kokee, että lapset ovat tuoneet parisuhteeseen onnen. Mutta hän on sitä mieltä, että jos lapsi menee parisuhteen edelle, silloin on suhteessa joku vika. Ehkä äiti on jätetty yksin ja mies vaan menee omia menojaan. — Ihmiset ovat niin itsekeskeisiä, että sen takia tulee konflikteja. Ajatellaan, että

toinen on vain väline omia tarpeita varten. Ja pelätään pysähtyä kiireen ja projektien keskellä. Ajatellaan, että jos pysähtyy, koko maailma pysähtyy. Mutta kun istuu puron reunalla tai järven rannalla tarpeeksi kauan luontoa katsellen, voi saada aavistuksen siitä, mitä elämä on. Elämänviisaus on meissä sisällä. — Täytyy opetella olemaan ajattelematta mitään. Olla vain hiljaisuudessa. Kun tyhjentää mielensä, se täyttyy. Projekteja tekemällä ei synny elämää.

Ikuisuuden hetkiä Eipä ihan heti uskoisi, mutta monia konnan rooleja näytelleen Jarmo Mäkisen karskin ulkokuoren alla asuu herkkä runopoika ja kotitöihin osallistuva perheenisä. Jos mies ei ole näyttelemässä, hän tekee erilaisia äänitöitä kotona omassa studiossaan.

— Aamulla, ennen kuin aloitan työni, vien lapset päiväkotiin, käyn kaupassa ja salilla treenaamassa. Kun perhe palaa kotiin, voi ruoka olla odottamassa. Haastavinta parisuhteessa on Mäkisen mielestä saada pysymään se elävänä. — Toisen huomioiminen pitäisi aloittaa jo aamupuurosta, johon pitäisi sisällyttää rakkautta, hellyyttä ja huolenpitoa. — Rakkaus on tila. Ihminen toivoo kohtaavansa sielunkumppanin, jonka kanssa voi löytää yhdessä ikuisuuden hetkiä. Ihminenhän ei voi olla onnellinen kuin hetken kerrallaan. Ei ole olemassa mitään koko ajan kestävää onnea. Nina Riutta

Rakastatko vielä? ‑näytelmä su 11.4. klo 17 Pyhän Laurin kirkossa. Vapaa pääsy.

” To i s e n h u o m i o i m i n e n p i t ä i s i a l o i t t a a j o a a m u p u u r o s t a , j o h o n p i t ä i s i s i s ä l l y t t ä ä r a k k a u t t a .”

Hautapaikan vartijat

Matti Pikkujämsä

un Jeesus oli haudattu, hänen haudalleen vieritettiin kivi ja Pilatus määräsi sinne sotilaita vartiomiehiksi. Lisäksi hauta sinetöitiin. Ylösnousemusaamuna haudalle ilmestyi enkeli, joka vieritti kiven pois ja pelästytti sotilaat. Juutalaisten johtomiehet lahjoivat sotilaat valehtelemaan tapahtuneesta. (Matteuksen evankeliumin 27. ja 28. luku) Turvallisuusasiantuntija Timo Kivimäki Otsopalve‑ luista, millaiselta haudan turvatoimet vaikuttavat? — Sinänsä melko hyviltä. On käytetty sekä rakenteellista suojausta, eli kiveä, että sotilaita vartiointiin. Sinetöintihän vain kertoo jälkikäteen, jos hauta on avattu. Ilmeisesti vartijoita ei oltu valittu riittävän hyvin, koska heidät onnistuttiin lahjomaan. Miten järjestäisit itse tällaisen kohteen vartioinnin? — Riippuu siitä, millaiselta uhka riskien arvioinnin perusteella näyttäisi ja millainen rahamäärä suojaukseen olisi

käytettävissä. Kiven tilalle laittaisin oven riittävällä lukituksella. Lisäksi tilaan voitaisiin asentaa turvatekniikkaa, joka hälyttää, jos sinne koitetaan tunkeutua. Hälytykseen reagoisi vartija. — Jos pitäisi pärjätä silloisilla välineillä, olisi vartiointi järjestetty pitkälti niin kuin Pilatuskin sen teki. Henkilöstö valitaan meillä kuitenkin huolellisemmin. Vartijat näkevät monenlaista, mutta miltä tuntuisi kohdata hohtava enkeli? — Stressihormonien määrä, tilanteen outous ja yllätyksellisyys sekä lukuisat muut seikat saavat ihmisen toimimaan tai pakenemaan. Uskoisin kuitenkin, että hohtavan enkelin kohtaaminen ei johtuisi hänen aiheuttamastaan häiriöstä. Todennäköisemmin tervehtisin häntä kohteliaasti ja jäisin odottamaan hänen asiaansa. Pauli Juusela

Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Araldo de Luca/Corbis/SKOY

Hautaus vuodelta 1602.

Kohdevalossa kärsimys H

einäkuussa tulee kuluneeksi 400 vuotta italialaisen taiteilijan Caravaggion kuolemasta. Levottomasta elämästään kuuluisa taiteilija ei ehtinyt edes neljänkymmenen vuoden ikään. Silti hän uudisti maalaustaidetta ennen näkemättömällä tavalla Vuonna 1571 syntynyt Michelangelo Merisi da Caravaggio oli kotoisin Pohjois-Italiasta Lombardian alueelta. Nimi Caravaggio tulee samannimisestä kylästä, josta hänen sukunsa oli lähtöisin. Caravaggio vietti varhaislapsuutensa Milanossa, kunnes perhe pakeni ruttoa kotikylään. Sekä isä että isoisä kuolivat tautiin, ja vastuu perheen elättämisestä jäi äidille. 13-vuotiaana tuleva taiteilija aloitti nelivuotiset opinnot milanolaisen maalarin Simone Peterzanon työpajassa. Parikymppisenä hän lähti Roomaan, jossa hän työskenteli useiden taiteilijoiden apulaisena. Vuonna 1598 hän sai suojelijakseen ja työnantajakseen kardinaali Del Monten, millä oli suuri merkitys hänen tulevalle uralleen. Tuohon aikaan taiteilijat elättivät itsensä tilaustöillä. Katolinen kirkko oli merkittävä työnantaja, mutta Caravaggio teki maalauksia myös yksityisille keräilijöille.

CaravaGGion MaalaustYYlille on leimallista chiaroscuron eli

valohämyn taidokas käyttö. Maalauksissa on suuri valon ja varjon välinen kontrasti: voimakas kohdevalo ja tumma tausta. Ilmeikkäät henkilöt on usein kuvattu niin kuin heidät olisi yllätetty kesken toiminnan ja pysäytetty ohikiitävään hetkeen, mistä syntyy jännitteinen ja vangitseva tunnelma. Yli 200 vuotta ennen valokuvauksen keksimistä maalatut teokset ovat kuin taitavan valokuvaajan rajaamia tilannekuvia. Caravaggion tuotanto on melko suppea. Häneltä tunnetaan seitse-

misenkymmentä maalausta, joista suurin osa on aiheiltaan uskonnollisia. Aiheina ovat niin Raamatun kertomukset kuin pyhimysten elämä — monista aiheistaan hän teki useampia versioita. Hän maalasi niin Jeesuksen kärsimyshistoriaa kuin evankelista Matteuksen elämänvaiheita, Paavalin kääntymyksen ja Fransiskus Assisilaisen rukoilemassa.

Valtion taidemuseo

Caravaggion maa‑ lauksissa musta on mustaa, eikä ihmistä kaunistella.

CaravaGGio eli ja työskenteli

vastauskonpuhdistuksen aikaan. Kyseessä oli katolisen kirkon reaktio reformaatiolle ja protestantismin leviämiselle. Se ulottui moniin kirkollisen elämän käytäntöihin, myös taiteeseen. 1500-luvun puolivälissä pidetty Trenton kirkolliskokous linjasi muun muassa, että taiteen tehtävänä oli vahvistaa uskoa. Siksi kuvattujen hahmojen ja tapahtumien oli oltava tunnistettavia. Uskonnollisessa taiteessa oli pyrittävä puhtauteen ja arvokkuuteen ja esitettävä Raamatusta ja pyhimysten elämästä sellaisia kertomuksia, jotka toimivat esikuvina ja herättivät hurskautta. Aihevalinnoiltaan Caravaggion teokset noudattivatkin näitä periaatteita. Aiheiden käsittelytapa, kaunistelematon ja lihallisen realistinen ote sen sijaan oli usein kirkolle liikaa. Joitakin maalauksia ei esimerkiksi niiden valmistumisen jälkeen kelpuutettukaan kirkkoihin, joihin ne oli tilattu, ja ne päätyivät yksityisille keräilijöille. Paheksuntaa aiheutti esimerkiksi yksinkertaiselta kansanmieheltä näyttänyt evankelista Mat teus. Tavallinen kansanmies kuvassa toki olikin, sillä Caravaggio poimi mallinsa köyhien joukosta kaduilta ja kapakoista. Metelin sai aikaan myös Neitsyt Marian kuolemaa kuvannut maalaus. Jumalan äitiä ei ollut sopivaa esittää turvonneena ruumiina, sääret paljaina. Asiaa ei auttanut se, että Caravaggion kerrotaan käyttäneen kyseisessä teoksessa mallinaan Tiber-joesta nostettua hukkunutta prostituoitua.

tuttuihin, taiteessa moneen

kertaan toistettuihin aiheisiin Caravaggio löysi oman näkökulmansa. Hänen maalauksissaan Jeesuksen tai marttyyrien kärsimyksessä ja kuolemassa ei ole mitään ylevää. Niissä kärsivä uhri on yhtä inhimillinen kuin kiduttajansa, joiden kas-

Caravaggion maalaus Pyhä Fransiskus meditoi.

Kaksi Fransiskusta

uomalainen taideyleisö saa pienen maistiaisen Caravaggion juhlavuodesta Sinebrychoﬃn taidemuseossa. Siellä on esillä kaksi lähes samanlaista maalausta, joiden aiheena on Pyhä Fransiskus meditoimassa. Toinen niistä on aito Caravaggion teos, toinen kopio. Miksi niitä on kaksi? — Ei ole mitenkään tavatonta, että Fransiskuksia on kaksi. Monista vanhoista taideteoksista on olemassa kaksoiskappaleita, sillä mestareiden teosten kopioiminen kuului taiteilijoiden koulutukseen. Aitoja ne molemmat eivät voi olla, niiden maalaustekninen toteutus on liian erilainen, sanoo Sinebrychoﬃn taidemuseon intendentti Minerva Keltanen. Rooman Santa Maria della Concezione -kirkossa olevaa maalausta pidettiin vuosisatojen ajan Caravaggion työnä. Tiedettiin myös toisen samanlaisen maalauksen olemassaolosta Carpineto Romano -kirkossa. 2-luvulla maalauksia ruvettiin tutkimaan yhdessä. Röntgenkuvaus aiheutti yllätyksen: Carpineto Romano -kirkon maalaus olikin alkuperäinen. Alkuperäiseksi luullun maalauksen puolestaan onkin todennäköisesti maalannut Bartolomeo Manfredi, eräs Caravaggion seuraajista eli caravaggisteista. Kopioksi luultu maalaus osoittautui aidoksi, kun siitä paljastui röntgenkuvissa pentimentoja eli korjauk sia alkuperäiseen suunnitelmaan. Kopiossa sellaisia ei olisi. — Lisäksi maalaustapa ja tekniikka vastaavat täysin

The Art Archive/Corbis/SKOY

Kristuksen ruoskinta vuodelta 1607.

Luultavasti Bartolomeo Manfredin maalaama kopio.

Caravaggion muissa teoksissaan käyttämiä, Keltanen lisää. Kokonaan Fransiskuksen salaisuus ei ole ratkennut, sillä Caravaggio-asiantuntijat ovat erimielisiä maalauksen ajoituksesta. Caravaggion kirjeiden ja muiden elämäkertatietojen perusteella tehdyt arviot vaihtelevat vuodesta  vuoteen . Keltanen toteaa, että ensi näkemältä Caravaggion ja Manfredin tekemissä maalauksissa ei juuri eroja huomaa. Tarkemmin katsoessaan havaitsee, että aidossa Caravaggion maalauksessa pyhimyksen kasvot on pienillä nyansseilla saatu elävämmiksi. Eroa on myös ristin koossa, kivessä ja hupun laskoksissa. Fransiskus Assisilainen on Italiassa varsin suosittu pyhimys, ja Caravaggio teki hänestä kaksi muutakin maalausta. Caravaggion maalauksia on tiettävästi nähty Suomessa aiemmin vain kerran, silloinkin lainassa oli vain yksi teos. Nyt Fransiskus-näyttelyyn liittyen Sinebrychoﬃn taidemuseon yläkertaan on koottu uusi ripustus museon omissa kokoelmissa olevasta italialaisesta taiteesta ja Caravaggion seuraajien, kuten Gioacchino Assereton ja Jusepe de Riberan, maalauk sista.

Caravaggio — Pyhän Fransiskuksen arvoitus on esillä .5. saakka Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä

voilla kuvastuu niin hämmennys kuin julmuus. Eikä Caravaggiolta löydy sellaista perinteistä Madonna ja Jeesus-lapsi -kuvaa, joita hänen edeltäjänsä renessanssiaikana tekivät lukemattomia. Sen sijaan Caravaggion Jeesus-lapsi auttaa äitiään polkemaan käärmeen kuoliaaksi. Hurjimpia — ja kuuluisimpiakin — ovat irtileikatut päät: mestattu Johannes Kastaja vadilla, Daavidin roikottama Goljat ja apokryfi kirjojen Holofernes. Kauhunhuutoon jähmettyneen Medusan pään mallina Caravaggio perimätiedon mukaan käytti teloitetun nuoren miehen päätä. Väkivaltaisista näyistä on houkuttelevaa etsiä yhtymäkohtia taiteilijan myrskyisään elämään: mitä muuta maalaisikaan taiteilija, jonka kerrotaan nukkuneen miekka vieressään. Caravaggiolla oli ilmeisen kiivas temperamentti, minkä seurauksena hän ajautui sanasotiin ja kapakkatappeluihin tuon tuosta. Vuonna 1606 hän tappoi kaksintaistelussa vastustajansa ja kuolemantuomion saatuaan pakeni Roo-

masta. Paria vuotta myöhemmin hän joutui pakenemaan Maltalta haavoitettuaan erästä miestä tappelussa. Vuonna 1609 hän itse joutui aseistautuneiden miesten hyökkäyksen kohteeksi ja loukkaantui vakavasti.

CaravaGGio siGneerasi teok-

sistaan vain yhden, Maltalla vuonna 1608 maalaamansa Johannes Kastajan teloituksen. Signeeraus on tehty samalla värillä kuin Johanneksen kaulasta suihkuava veri, verilammikon alle. Taiteilija ilmeisesti samastui aiheeseensa, kokihan hän itsekin olevansa vainon uhri. Vuonna 1610 Caravaggion maanpako näytti päättyvän. Hänelle oli luvassa armahdus paavilta. Sen toivossa hän lähti kohti Roomaa, mutta matkalla saatu kuumetauti, luultavasti malaria, koitui hänen kohtalokseen. Kaisa Halonen

Lähteet: Manuel Jover: Caravaggio. Terrail 27. www.caravaggio.com Intendentti Minerva Keltasen haastattelu



Väsyneenä pyykkikoneen täyttäminen voi olla Sara Paavolaiselle pyhä hetki.

Sara Paavolaisen uSkon S Etsijä

”O

len aina ollut etsijä. Uskon etsiminen oli minulle kuitenkin alkuun hyvin yksinäinen matka, sillä lähipiirissäni ei ollut ihmisiä, jotka olisivat pyytäneet vaikkapa kirkkoon. Sain ystävältäni lahjaksi Martti Lindqvistin kirjan Toivosta ja epätoivosta. Se oli minulle tärkeä lukukokemus ja on edelleen yksi matkaoppaistani. Samoihin aikoihin juttelin toisten ystävien luona heidän poikansa kanssa, joka oli juuri käynyt rippikoulun. Innostuin hänen kertomastaan ja tajusin, että minähän voisin käydä rippikoulun nyt aikuisena. Soitin samana päivänä seurakuntaan. Olin seurannut keskustelua kirkon merkityksestä, ja toisaalta islamista, ja ymmärsin että monikulttuurisessa Suomessa oli noussut tarve uskonnolliseen vuoropuheluun. Koin voimakkaasti olevani kristitty ja halusin liittyä tuttuun traditioon ja sukupolvien ketjuun, vaikka omien vanhempieni osalta siinä olikin yhden sukupolven katkos. Rippikouluun menon ja kirkkoon liittymiseni taustalla oli myös henkilökohtainen hätä. Siitä on nyt nelisen vuotta. Minulla oli takana avioero ja elin monella tavalla elämän summaamisen aikaa. Olin down-lapseni omaishoitaja ja free-näyttelijä, joka teki pätkätöitä ja oli välillä työttömänä. Elämäni oli epävarmaa, enkä halunnut enää selvitä vain omin voimin. Tunnistin heikkouteni ja tahdoin antautua armon kannateltavaksi. Se oli kuin olisi oppinut uimaan.”

Kirkko

”I

sä vei minua lapsena kirkkoihin. Arkkitehtuurin ystävänä hän kertoi, milloin oltiin goottilaisessa katedraalissa, milloin modernissa kirkossa. Katsoimme yhdessä, miten valo tulee kirkkoon. Äiti vei minua kirkkokonsertteihin. Pääsiäisen aikaan kävimme kuuntelemassa Bachin Matteuspassiota ja pyhäinpäivän aikaan Mozartin Reguiemia. Aikuisena Vantaan Pyhän Laurin kirkosta on tullut minulle erityisen rakas. Jo ennen rippikouluani ajoin sinne joskus silloisesta kodistani Paloheinästä vetämään hetkeksi henkeä, kun lapset olivat hoidossa eikä minulla ollut näytelmäharjoituksia. Vanhassa kirkossa aistii monien sukupolvien pyhyyden kaipuun. Kuluneissa penkeissä istuessa tajuaa, että on sitä eletty ja etsitty rauhaa ja lohtua ennenkin. Siihen kaipuuseen on hyvä yhtyä.”

Usko

”M

1

inulla ei ole lapsuudesta minkäänlaista uskonnollista pohjaa. Meillä kotona ei rukoiltu iltarukousta, mutta käytiin hienoja humanistisia keskusteluja. Ensimmäisen kosketukseni uskonkysymyksiin sain koulun uskontotunneilla. Kun niistä innostuneena kysyin kotona vanhemmiltani, miksi he eivät usko Jumalaan, äiti sivuutti asian ja jatkoi dekkarinsa lukemista eikä vastannut, mutta isä vastasi. Hänestä oli niin hirveän paljon tärkeämpää uskoa ihmiseen. Vaikutuin isäni vastauksesta ja häpesin uskonnollista kiinnostustani. Muutaman vuoden kuluttua erosin kirkosta. Olin silloin 13-vuotias. Olen siis hyvin vastasyntynyt uskonasioissa. Mutta toisaalta olen iloinen siitä, että löysin uskon elämänvaiheessa, jossa on jo takana elettyä ja koettua, alamäkiä ja ylämäkiä. Minulla ei ole mitään tarvetta piiskata itseäni, vaan uskallan antautua Jumalan hoitoon. Usko avautuu minulle arjessa. Pyykkikonetta täyttäessäni Jumala tulee luokseni. Hän on siinä lähellä, kun väsyneenä yritän saada lasta omaan huoneeseensa nukkumaan.”

Kuka? Sara Paavolainen, 50 ● Näyttelijä. Tänä keväänä kiitetty rooli Helsingin kaupunginteatterin Viimeinen valssi -näytelmässä.

Jumalanpalvelus

”H

aen kirkosta voimaa uusiin alkuihin. Jumalanpalvelus on minulle avoimena ja ymmällä olemisen paikka. On hienoa, että kirkkoon voi mennä maksutta hiljentymään ja etsimään vastauksia elämän heittämiin kysymyksiin. Usein en edes tiedä, mitä sieltä etsin. Kun aloin käydä kirkossa, en osannut virsiä juuri ollenkaan. Vuorolaulut, istumiset ja seisomiset olivat täyttä hepreaa. Mutta pikkuhiljaa olen oppinut sekä virsiä että liturgiaa. Nykyään käyn jumalanpalveluksessa melko säännöllisesti. Se on minulle akkujen latausta. Joskus saarnat puhuttelevat, joskus eivät. Kun kesällä reissaan, käyn eri kirkoissa. Viime kesältä on jäänyt mieleen yksi sateinen sunnuntai Savonlinnan kirkossa. Itkin surujani läpi jumalanpalveluksen, kirkonpenkissä ja vielä ehtoollisellakin. Sain leivän ja viinin, rauhan ja turvan, ja voimistuneena lähdin jatkamaan matkaa.”

Rukous

”S

anotaan, että meditaatiota, avantouintia ja vaellusta voi opetella ja oppia. Ajattelen, että samalla tavalla voi opetella myös rukoilemista. Minulle uskonasiat eivät ole olleet mitään pimpelipom-juttuja, että ”kääk, olen tullut uskoon”. Olen tutustunut näihin asioihin pikkuhiljaa. Minulle tärkeä on rukous. Rukouksella ei voi olla väärää aikaa, paikkaa eikä muotoa. Rukous voi olla vain yksi heikkona hetkenä kuiskattu lause: jos olet, anna joku merkki sieltä taivaasta. Tai se voi olla vain yksi sana: auta tai kiitos.”

●

Armo

”O

len tuntenut oloni turvattomaksi koko elämäni ajan. Olen ollut kauhea jännittäjä, pelokas, lähtökohtaisesti huolestunut kaikesta ja aina valmis tuomitsemaan itseni huonoksi. Armo on ollut minulle huojentava löytö. Olen riittävä juuri tällaisena. Siitä syntyy eräänlainen käänteinen ihme. Kun saan olla pelokas ja pistoksissa, huomaan, etten enää pelkääkään niin paljon. Se tuo elämään rauhaa ja levollisuutta. Tässä ajassa on niin paljon kilpailua ja mittaamista. On huimaa, että on jotakin, jonka saa pyytämättä ja ansaitsematta.”

Rakkaus

”R

akkaus on mysteeri ja jumalallista alkuperää. Kuinka muuten kykenisimme rakastamaan jopa meille tuntemattomia? Olen sitä mieltä, että meitä kaikkia tarvitaan ja meillä kaikilla on töitä, myös työelämän ulkopuolelle jääneillä, työttömillä, vanhoilla ja vammaisilla. Meidät on kutsuttu tekemään ihmisen työtä, kuuntelemaan bussipysäkillä itkevää lasta, käymään yksinäisen vanhuksen luona, lohduttamaan läheisensä menettänyttä. Kysymys on lähimmäisen rakastamisesta. Erityisesti lapset tarvitsevat rakkautta. Niin kiire ei saa olla, että unohdamme lapsemme. Eikä meidän pidä välittää vain omistamme, vaan ajattelen, että kaikki maailman aikuiset on tarkoitettu huolehtimaan kaikista maailman lapsista. Rakkauden kaksoiskäsky on ollut mahtava löytö. ’Rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Sehän on oikeastaan kolmoiskäsky. Se pitää viisaasti sisällään kehotuksen rakastaa myös itseä, sillä muuten ei jaksa välittää muista.”

●

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja sosiaalilautakunnan jäsen (sd). Lapset Saimi, 2, Eino, 22, ja Väinö, 2, avioliitosta näyttelijä Kari Heiskasen kanssa.

●

Toiminut kehitysvammaisen tyttärensä Saimin omaishoitajana ja ollut mukana vapaaehtoistyössä, muun muassa projektissa, jossa hankittiin kehitysvammaisille nuorille kerrostalo, jossa he voivat tuetusti viettää itsenäistä elämää.

●

Seurustelee päihdetyöntekijä Jukka Järvisen kanssa.

Ihme

”L

apset ovat ihme ja Jumalan lahja. Sen sain konkreettisesti kokea ensimmäisen lapsemme kohdalla. Kun saimme down-tytön, pienen menninkäisemme, saimme lahjan, jota emme toivoneet. Mutta hän osoittautui melkoiseksi pakkaukseksi taivaasta. Kun saimme vielä kaksi tervettä lasta, saimme kokea ihmeitä ihmeiden perään. Rakkaus on ihme. Avioeroni jälkeen olin varautunut elämään loppuelämäni yksin. Pidin lähes mahdottomana, että voisin keski-ikäisenä työttömänä yksinhuoltajana löytää koskaan rinnalleni kunnon miestä. Mutta niin vain kävi.”

Toivo

”T

oivo on merkillinen voima. Se on valoon katsomista. Aina ei jaksa uskoa, mutta silloinkin voi toivoa. Kun olen joskus ollut oikein pohjalla, olen toivonut eheytymistä ja voimaa. Arkeeni toivon jaksamista. Jälleen näkemisen toivo on kaunis ja lohduttava asia. Se luo siteen meitä ennen lähteneisiin läheisiin.”

sanat Jani Laukkanen

Johdatus

”K Pääsiäinen

Kuolema

”K

un tyttäreni hyvä ystävä kuoli, veimme yhdessä haudalle seppeleen, jossa oli nalle. Samalla tyttäreni puhui taivaassa olevalle ystävälleen. Silloin tajusin, mikä merkitys on sillä, että pystyy käymään haudalla. Tuli tunne, että tahtoisin itsekin kuoltuani tulla siunatuksi haudan lepoon. En kuitenkaan ajattele, että elämme täällä taivasta varten. Minua masentaa sellainen ajattelu. Tahdon elää ja nähdä nyt. Toki toivon, että sitten kun sen aika on, voisin levollisin mielin jättää tämän elämän.”

Enkelit

”Ä

itini poismenosta ei ole kovin kauan. Vaikka hän oli vanha, sairaus ja kuolema yllättivät. Ehdin kuitenkin kysyä äidiltä, tahtooko hän kirkolliset hautajaiset. Hän tahtoi ja tilasi hautajaisiinsa paljon enkeleitä. Enkelit ovat ihana asia. En ole koskaan epäillyt ihmisten enkelikokemuksia. Uskon, että on olemassa näkymätön maailma. Kehitysvammaisella tyttärelläni on erityistä herkkyyttä enkeleille. Puhumme paljon enkeleistä ja ne kuuluvat olennaisena osana elämäämme.”

Raamattu

”O

pin alle kouluikäisenä lukemaan isoisoäidin vanhasta suuresta vihkiraamatusta, jossa oli koukeroinen fraktuurateksti ja Dorén kuvat. Äitini kuoltua perin kirjan. Laitoin sen viime jouluna olohuoneen pöydälle ja siinä se on edelleen. Aina silloin tällöin joku avaa sen. Viimeksi 12vuotias poikani tutki sitä. Raamattupiirit eivät ole minua varten. Koko sana kuulostaa mummolta ja minulle siinä on jostakin syytä myös kiihkouskovaisuuden vivahde. Enemmän kaipaan avointa elämänpohdintaa. Luen paljon runoja ja Raamatussakin rakastan Psalmeja.”

”P

itkäperjantai hiljentää minut. Olen evankeliumeita lukiessani miettinyt usein Jeesuksen elämää. Hän kuoli 34vuotiaana kaikkensa antaneena. Koetan kuvitella, miltä on tuntunut kilvoitella oman viestinsä kanssa. Hän halusi niin kovasti saada ihmiset ymmärtämään, että heidän tulee rakastaa erityisesti niitä, jotka ovat jollakin tavalla heikommassa asemassa, kuten lapsia, vammaisia ja eri tavoin kärsiviä. Pääsiäisenä hänestä itsestään tulee rakkauden voimauttava viesti. Inhimillisesti katsottuna hänen viimeiset päivänsä ovat kauheita: valvottuja öitä, hätää ja hämmennystä, pettymystä ja paniikkia, kipua ja hylätyksi tulemista. Mutta juuri siten hän jakaa meidän kärsimyksemme. Hän kärsii meidän puolestamme, mutta myös meidän rinnallamme. Se on se tapa, jolla Jumala on edelleen läsnä elämässämme.”

oen, että suhteessa aiemmin elettyyn olen nyt viisikymppisenä vahvimmillani. Kaikki eletty on vienyt minua kohti tätä hetkeä ja vahvistanut minua. Tiedän, että teen matkaa vanhuutta kohti. Näyttelijän työssä on se hyvä puoli, että siinä saa pohtia ja käydä läpi elämänkaaren eri vaiheita, myös tulevia. Parhaillaan näyttelen Helsingin kaupunginteatterin näytelmässä Viimeinen valssi. Siinä esitän vanhaa naista. Vapisevan roolihahmon kroppaan meneminen on fyysisesti niin rankkaa, että vielä näytöksen jälkeisenä aamunakin olen aivan jäykkä. Jos jotakin olen oppinut, niin sen, että elämä ei ole automaatio vaan tähtitieteellinen kirjo tapahtumia, joista osaan voimme vaikuttaa, osaan emme. Uskon vahvasti, että meidän tiemme on jotenkin askelmerkitty. Siksi ajattelen, ettei meidän kannata kauheasti synkistellä tekojamme tai juuttua suruihimme, sillä elämä tuo mukanaan monenlaista, myös murhetta, ja me olemme kauhean epätäydellisiä.” Heli Kulmavuori

www.aktia.fi

www.eko.fi Kevään kursseja

7.-8.4.2010 ..........WWW-sivut Internetiin, peruskurssi 10.-11.4.2010 ...... Intialainen päänhieronta, jatkokurssi 10.-11.4.2010 ...... InDesign -taitto-ohjelman peruskurssi ja 17.-18.4.2010 14.-15.4.2010 ......Kuvankäsittelyn mahdollisuudet 20.-21.4.2010 ......WWW-sivut Internetiin, jatkokurssi 7.-9.5.,14.-16-5. ..Auringosta energiaa-Aurinkolämpöja 21.-23.5.2010 keräimen itserakentamiskurssi. KURSSIN INFOTILAISUUS 24.4. KLO 12.00 OPISTON JUHLASALISSA! 14.-16.5.2010 ......Sisustus luo kodin! 27.-28.5.2010 ......Hygieniakoulutus 28.5.2010 ...........Hygieniatesti

KAHDEN PROSENTIN TALLETUSKORKO MYÖS SINULLE

Katso lisätietoja www.eko.fi

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 euroa. Lisätietoja Aktia Pankin konttorista tai www.aktia.fi.

Koulutie 4, 27100 EURAJOKI puh. (02) 868 0516 fax (02) 868 0554 opisto@eko.fi

Tervetuloa! Aktia Tikkurilassa, puh. 010 247 6100* Aktia Flamingossa, puh. 010 247 6120* Aktia Myyrmäessä, puh. 010 247 6130* *kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/ + 0,17 €/min.

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

HERÄNNÄISSEURAT Ma 29.3. klo 18 Loviisan siunauskappelissa, Läntinen Harjutie. Pe 2.4. klo 16 Pitkäperjantain veisuut Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Su 4.4. klo 8 Pääsiäisaamun seurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius ja Mikko Rautakorpi. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Ma 5.4. klo 10 Kirkkopyhä Keravan kirkossa, Papintie 2. Saarnaa Johanna Porkola. Seurat srk-keskuksessa, Papintie 6. Ti 6.4. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 7.4. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Kaisa Hirvonen, Jorma Parviainen, Pentti Simojoki ja Eeva Tikka. Pe 9.4. klo 19 Kotiseurat Eeva-Maria Muurmanilla, Asteritie 6 D 29, Hki. Su 11.4. klo 10 Kirkkopyhä Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, Hki. Saarnaa Osmo Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro ja Kiuruveden herättäjäjuhlien järjestäjiä. Klo 10 Kirkkopyhä Kallion kirkossa, Itäinen papinkatu 2, Hki. Saarnaa Heikki Sippola. Klo 15 Kotiseurat Laaksoilla, Vehkojantie 17, Hyvinkää. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mukana Kiuruveden herättäjäjuhlien järjestäjiä. Puhujana mm. Osmo Korkalainen, Samuli Korkalainen ja Hannu Pöntinen. Ti 13.4. klo 18 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Sisäänkäynti Omenan olohuoneen puolelta. Klo 18.30 Lohjan srk-keskuksessa, Sibeliuksenkatu 2. Ke 14.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Lestadiolainen

Kun haluat kohottautua ttua tu ua ua arjen yläpuolelle

UUSHERÄYS

Seurat alkavat rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B klo 14 ja kahvitarjoilu ennen seuroja noin klo 13.30.

www.radiolux.fi

Leikkaa tilauskortti katkoviivaa pitkin ja postita jo tänään!

maksajalle

Kotimaa (6 kk – 29,00€) Askel (8 kk – 29,00€)

itselle

Kyllä kiitos, tilaan (rastita haluamasi vaihtoehto)

lahjaksi

Kotimaa (6 kk – 29,00€) Askel (8 kk – 29,00€)

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja loppuu automaattisesti tilausjakson loputtua. Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse, sähköpostilla tai internetissä.

SAAJA (jos eri kuin maksaja)

NIMI

OSOITE

POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

PUHELINNUMERO

SÄHKÖPOSTIOSOITE

Tilaajalahjaksi korttisarja (arvo 5,00€)! Kortit toimitetaan (rastita)

TILAAJA/MAKSAJA

NIMI

OSOITE

POSTINUMERO

POSTITOIMIPAIKKA

PUHELINNUMERO

SÄHKÖPOSTIOSOITE

ALLEKIRJOITUS (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Äidille

11.4. Ylösnousseen todistajia Anja Sivonen, Paavo Räsänen, Maija Rostedt

Muista häntä laadukkaalla lahjalla!

Vaimolle, mummille, anopille, ystävälle tai iloksi itselle. Muista äitiä lahjalla, jonka hän voi avata usein. Tilaa hänelle kerran viikossa ilmestyvä Kotimaa-lehti tai kerran kuukaudessa ilmestyvä Askel-lehti. Vaikuttavien lukuelämysten lisäksi lähetämme lahjaksi Martta Wendelinin korttisarjan (arvo 5,00€)!

Muista äitiä 9.5. 6 kk

29€ norm. 58€

TILAUSKORTTI

saajalle

8 kk

maksaa

ÄP10

Kotimaa-yhtiöt

postimaksun

KOTIMAA-YHTIÖT

Vastauslähetys Tunnus 5001582

PL 279 00181 HELSINKI

Tarjoukset ovat voimassa 15.5.2010 asti ja koskevat vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Osoitetietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti.

Askel on kuin ystävä, joka tulee kotiin. Se antaa voimaa ja lohdutusta arkeen.

29€ norm. 43€

Suomen tärkein kristillisyhteiskunnallinen lehti. Arvojen puolesta.

Tunteikkaita soittajapoikia Jani Laukkanen

Harri Aavaharjun ja Leo Bessonoffin yhteinen soittoharrastus alkoi kultaisella 60-luvulla.

arri Aavaharju ja Leo Bessonoff ovat vanhoja koulukavereita. Kumpikin aloitti trumpetin soittamisen 11-vuotiaana Alppilan yhteislyseon bändissä. Nykyisin he soittavat yllättäen jälleen samassa orkesterissa. Molemmat ovat Tikkurilan soittokunnan, uudelta nimeltään TixiBandin, muusikoita. Aavaharjun soitin on nykyisin komea ja syvä-ääninen tuuba, Bessonoffin edelleen kirkasääninen trumpetti. Hiekkaharjussa pitkään asuneen Aavaharjun elämään musiikki on kuulunut aina. Hänellä on oma jazzbändi ja harrastus on tarjonnut välillä myös ammatin. Edellisen laman aikana lvi-insinööri löysi työn kymmeneksi vuodeksi musiikkibisneksestä. Bessonoffille trumpetin soitto on harrastus, joka uhkasi jo loppua kokonaan. Av-kääntäjän työ vei ajan iltaisinkin ja Bessonoff jätti soittamisen pariksikymmeneksi vuodeksi. — Sitten aloin kokeilla kesäisin mökillä, saanko vanhasta torvesta vielä ääntä. Joka kesä se soi paremmin. Niinpä lähdin mukaan taas puhallinorkesteriin, kun Harri ehdotti, Bessonoff kertoo.

Harri Aavaharju soittaa tuubaa, Leo Bessonoff trumpettia.

Keikalla Liekki-hotellissa Mutta kaikki alkoi jo kultaisella 60luvulla. — Alppilan yhteislyseo oli valtion kokeilukoulu, jossa satsattiin taideaineisiin, varsinkin musiikkiin. Koulusta sai lainaksi instrumentit ja me soitimme koulun bändin lisäksi myös Alppilan seurakunnan bändissä, Aavaharju muistelee. — Joka aamu koulussa kokoonnuttiin juhlasaliin aamuhartauteen, johon uskonnonlehtori kannusti tekemään omaa ohjelmaa. Teimme erilaisia juttuja: afrikkalaistyylistä musiikkia, dixielandia ja ortodoksisen esityksen. Orkestereiden kanssa keikkailtiin muun muassa hartaustilai-

suuksissa ja Auroran sairaalan lastenosastolla. Aavaharjun ja Bessonoffin mieleen on jäänyt erityisesti jouluinen soittokeikka, jonka he tekivät 13-vuotiaina silloiseen Liekkihotelliin eli puliukkojen asuinsijoille Lauttasaaren sillan kupeeseen. Toisena jouluna asunnottomille oli järjestetty juhla Vanhalle ylioppilastalolle, jonka lattia oli peitetty suojakankailla. — Ajattelin koko ajan, että he saavat olla hetken sisällä lämpimässä, sitten he joutuvat taas ulos kylmään, Bessonoff kertoo. Soittaessa tulivat tutuiksi niin virret, marssit kuin työväenlaulutkin. Bessonoff on ortodoksi, mutta

soittamisen ansiosta tuntee myös virret omikseen. Kallion kundeina molemmat kiittävät soittoharrastuksen merkitystä nuoruudessaan. — Se oli kasvua yhdessä, eikä jäänyt juurikaan aikaa muuhun, paljon huonompaan.

Joka kappaleesta muisto Tikkurilan soittokunta viettää tänä keväänä 65-vuotispäiviään. Orkesterin perustivat aikoinaan puhallinmusiikkia harrastaneet nuoret. Edelleen TixiBand on harrastajaorkesteri. Siihen kuuluu noin 30 puhallinsoittajaa, naisia heistä on neljäsosa. Orkesteri harjoittelee

kerran viikossa Viertolan koululla ja uudet jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Esiintymisiä on usein. Joulukonsertti pidettiin Hämeenkylän kirkossa, kevätkonsertti kuullaan Vantaan aikuisopistolla. Suurimmalle yleisölleen orkesteri soitti Vanhojen tansseissa Valtti-Areenalla. Yhdessä soittamisen merkitys vain vahvistui Bessonoffille, kun hän vuosien jälkeen palasi harrastuksen pariin. — Jokaisesta kappaleesta on jäänyt joku muisto. Musiikki tarjosi minulle oman paikan, kun en ollut erityisen hyvä koulussa, hän sanoo vaatimattomasti.

Elämäntyönsä hän on tehnyt tšekin ja venäjän kielten suomentajana. Käännöksiä tehdään yhä enemmän yksin, joten harrastusyhteisö on tärkeä. Aavaharju työskentelee Vantaan kaupungin virkamiehenä. — Musiikki on tärkeä vastapaino työlle. Kevätkonserttimme nimi on Suuria tunteita. Soittamisessa täytyy olla aina tunnetta mukana, ja sitä tahdomme välittää eteenpäin, Aavaharju toteaa. Elisabet Aho

TixiBandin kevätkonsertti la 10.4. klo 17 aikuisopiston juhlasalissa, Lummetie 5. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Seuraava Vantaan Lauri ilmestyy 15.4. Hyvää pääsiäistä!

ut lehti Upeasti uudistun ja

uskosta, toivosta rakkaudesta .

“Syö itsesi

iloiseksi!”

Go ji-marjat

PIHKASALVA 10 %

Haavan hoitoon!

Huipputerveelliset goji-marjat sisältävät 21 eri mineraalia, mm. rautaa, kalsiumia, mangaania, magnesiumia, natriumia, seleeniä ja sinkkiä. Himalajan rinteillä kasvavissa goji-marjoissa on myös runsaasti antioksidantteja, vitamiineja ja kivennäisaineita.

Hoitaa haavat ja palovammat painehaavasta nirhaumaan!

Goji-marjoja arvostetaan niiden terveyttä ja elinvoimaa lisäävien vaikutustensa ansiosta. Perinteisesti goji-marjoja on nautittu pitkäikäisyyden ja seksuaalisen kunnon saavuttamiseksi ja kohentamiseksi. Goji-marjojen on todettu myös parantavan unen laatua ja tasapainottavan mieltä.

Tuoreeks,

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa! Tervetuloa!

Tällä kupongilla 1.-9.4.

Of the Earth:

Goji-marjat, 60 g

4,-

Osta omasi Lehtipisteistä tai tilaa: puh. 020 754 2333, www.askellehti.fi

/ pss (4,93)

66,66 /kg (82,17)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

PIHKALAKKA 30 %

Tehokas kynsisieneen ja jalkasilsaan!

www.toivontuottajat.ﬁ

Tieteellisesti tutkittu teho kynsisienen aiheuttajia vastaan.

Leikki-ikäisen Mui st vire ia ja he yt neur tä tehonkistä olip stav idiseo a s.

Apteekista. Kotimaiset Lääkelaitoksen rekisteröimät tuotteet. www.repolar.com

11 värikästä numeroa

Tilaa lehti: 020 754 2333 tai: www.lastenmaa.net

Anna-Mari Kaskinen

Owe Wikström

Kaipauksen puolustus

Siunaus sinua kantaa

Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa… Wikström pohtii, mihin kaihontunteet perustuvat ja puolustaa ihmisen kaipuuta näkymättömään.

Siunaus on parasta ja kauneinta, mitä ihminen voi toiselle toivottaa. Runot välittävät lohtua, iloa, lämpöä ja luottamusta. Herkänkaunis nelivärikuvitus.

10,90 norm. 12,90

9,90

23,70

norm. 27,90

23,80 norm. 29,80

Santtu Perkiö

Oman elämäsi tähti Maailma näyttää erilaiselta kristityn silmin. Perkiö kirjoittaa raikkaasti elämästä, uskosta ja niiden kosketuspinnoista. Rippi- tai valmistujaislahjaksi!

Vladimirin Jumalanäiti

DVD

The Theory of Everything

Virgin of Tenderness of Vladimir. Bysanttilainen ikoni 1100luvulta. Valmistettu Suomessa painokuvasta puupohjalle. Koko 10x15cm.

Pystyykö yksi mies todistamaan uskon ja tieteen avulla Jumalan olemassaolon? K 11.

15,20 norm. 17,90

Tarjoukset ovat voimassa 30.4. asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

Hietalahdenranta 13, Helsinki | puh. 020 754 2350 | ma–pe 9–17

Lastenkirkossa pĂ¤Ă¤see pĂ¤Ă¤siĂ¤istunnelmaan

iltĂ¤ tuntuisi olla kerhossa tai pyhĂ¤koulussa puussa? EntĂ¤ pĂ¤Ă¤siĂ¤iskirkossa netissĂ¤? Kumpaakin pĂ¤Ă¤see pian kokeilemaan Lastenkirkko.fi-sivustolla. PĂ¤Ă¤siĂ¤ispĂ¤ivĂ¤nĂ¤ 4.4. klo 16 Lastenkirkossa vietetĂ¤Ă¤n ensi kerran kirkkohetkeĂ¤. SitĂ¤ ennen pĂ¤Ă¤siĂ¤iseen voi valmistautua Lastenkirkosta lĂśytyvĂ¤n pĂ¤Ă¤siĂ¤ismunan avulla. PyhĂ¤koulu puussa aloittaa !toiLisĂ¤virtaa mainontaan mintansa myĂśhemmin kevĂ¤Ă¤llĂ¤, mutta pyhĂ¤koulutilaan Ota yhteys:voi jo tutustua ja osallistua siellĂ¤ pidettĂ¤viin kerhoihin. PyhĂ¤koulumajan seiniltĂ¤ Ilmoitusmarkkinointi lĂśytyy muun muassa lasten lĂ¤hettĂ¤miĂ¤020 kuvia,754 rukouksia ja videoita. 2000/vaihde Jussi â&#x20AC;?Kaapoâ&#x20AC;? Kosonen toimii

www.kotimaa-yhtiot.fi

Lastenkirkossa kerhon vetĂ¤jĂ¤nĂ¤ iltapĂ¤ivisin Kaapokki-nimimerkillĂ¤. Varsinaiselta ammatiltaan hĂ¤n on varhaisnuorisotyĂśntekijĂ¤ Viinikan seurakunnassa Tampereella. â&#x20AC;&#x201D; Olen vetĂ¤nyt Lastenkirkossa leikkejĂ¤ ja kisoja. Lapset ovat olleet innoissaan siitĂ¤, ettĂ¤ heidĂ¤n kanssaan on joku ihan oikea aikuinen, Kosonen kertoo. Kosonen ei tarkkaan tiedĂ¤, minkĂ¤ ikĂ¤isiĂ¤ lapsia itse luotujen virtuaalihahmojen takana on mutta arvioi, ettĂ¤ suurin osa kĂ¤vijĂśistĂ¤ on 7â&#x20AC;&#x201C;12-vuotiaita. Lastenkirkko.fi on tavoittanut hyvin kouluikĂ¤iset ja vĂ¤hĂ¤n nuoremmatkin lapset. KĂ¤vijĂśitĂ¤ kirjat-

tiin ensimmĂ¤isen vuoden aikana yli 75 000 ja kaiken kaikkiaan kirkkokĂ¤yntejĂ¤ oli 113 494. Erityisen paljon kĂ¤vijĂśitĂ¤ oli ennen joulua, jolloin houkuttimena oli joulukalenteri.

LĂ¤mminhenkisiĂ¤ hoivapalveluita ikĂ¤Ă¤ntyneille Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkĂ¤aikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielĂ¤mĂ¤n ja itsenĂ¤isen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut

Jussi â&#x20AC;?Kaapoâ&#x20AC;? Kosonen vetĂ¤Ă¤ kerhoja virtuaaâ&#x20AC;&#x2018; lisessa Lastenâ&#x20AC;&#x2018; kirkossa.

Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.fi

oitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

moitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

KUULE! s KORVALĂ&#x2039;Ă&#x2039;KĂ&#x2039;RIN VASTAANOTOT s KUULONTUTKIMUKSET s KUULOLAITTEEN SOVITUKSET +UULOLAITE TOIMITETAAN POSTITSE

Kaikki, mitĂ¤ tarvitset.

JĂśnsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011 Juvanmalmin tyĂśterveysasema, Juvan teollisuuskatu 15, 02920 Espoo Klinikka 22:n tyĂśterveysasema, Bulevardi 22, 00120 HKI, puh. (09) 6811 3950

Ajanvaraus (09) 5041 0122, www.vantaanlaakarikeskus.fi

TERVE! SOITA MEILLE, HOIDAMME SINUT HETI.

JAN LASSUS Johtava lĂ¤Ă¤kĂ¤ri, toimitusjohtaja

SARI LEVĂ&#x201E;NEN Vastaava hoitaja Mukava sairaala. AJANVARAUS JA NEUVONTA: 09-6811390 WWW.KLINIKKA22.FI |BULEVARDI 22, HELSINKI

Hautauspalveluja

Hammashoitoa

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. Sirkka-Liisa Helenius

Satuhammas Oy

Ostetaan

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

www.lkvtuijahurme.fi

Etsitkö itsellesi tai läheisellesi turvallista kotia ja hoivaa? Wilhelmiinassa Helsingin Pikku Huopalahdessa tarjoamme ikäihmisille yksilöllistä huolenpitoa ja monipuolisia hoitoja.

Osaava henkilökuntamme on tukena ympäri vuorokauden. Kysy vapaita pitkäaikaisen tai lyhytaikaisen asumisen paikkoja. Soita ja sovi tapaamisesta.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Tervetuloa tutustumaan Wilhelmiinaan!

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Taavetti Laitisen katu 4, 00300 Helsinki puh. (09) 473 47 462 www. wilhelmiina.fi

Ostetaan huoneistoja

Wilhelmiina – lämmintä huolenpitoa

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Terveydenhoitoa JALKAHOITOA. Pitkä kokemus, luottamuksella. Myös kotikäyntejä. p. 040 756 8332. Yksilöpsykoterapiaa ja parisuhdeneuvontaa. Pirjo Riitta Rintanen laillistettu psykologi, psykoterapeutti (ET), Kela pät. p. 0400 825 453, Kivelänkatu 1 C pirjo.riitta.rintanen@kolumbus.fi

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Palveluja tarjotaan Tilaa Espoo: Röyskö Pohojalaasta luotettavuutta ! UUSI ILMETimo KEITTIÖÖN Osaamista jo 15 vuotta - uudet ovet - tasot ilmainen pääkaupunkiseudulla. gsm 0400-718473 - saranat ja vetimet kylpyhuone-kylpyhuoneet ym. - huoneistoremontit, - LVIS -työt nyt! kartoitus Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

RUNSAS VALIKOIMA timo.roysko@blosius.fi - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. Ruoholahdenkatu 12, Helsinki www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Ilmaista keskusteluapua yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 www.senioripysakki.fi

Puhelin seniori-ikäisille ja vanhuksille. Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 www.aamukorva.fi

Vuokrata halutaan

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua, kattolumitöitä

OLK palvelut meiltä aina parasta! 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Koulutusta Raitis aviopari etsii vuokra-as. pääkaupunkiseudulta alk. toukok. Vuokra max. 700 E 040 962 5590/Annu ASIANTUNTIJASEMINAAREJA Isostoiminnan asiantuntijaseminaari 20.4.2010 Huumetyöläisten neuvottelupäivät 15.-16.4.2010 www.huumetyolaiset.fi Dialogista voimaa työelämän muutokseen 6.5.2010 Vaikuttavaa Lastensuojelua - Kuopio 23.9.2010, Järvenpää

Myydään hautakiviä ��

30.9.2010, Tampere 6.10.2010, Oulu 27.10.2010 ja Vaasa 4.11.2010

www.lastensuojelunlaatupaivat.fi TÄYDENNYSKOULUTUSTA Työnohjaajakoulutus 2010-2012 Haku: 1.3.-7.5.2010 www.diak.fi/tyonohjauspalvelut Rahapeliongelmat - verkkokurssi 30.8.2010-20.2.2011 Lähisuhde- ja perheväkivalta monikulttuuristuvalla työkentällä 7 seminaari/koulutuspäivää alk. 7.9. Kriisityö 9.9.-12.11.2010 Ryhmän rakentajat alk. 14.9.2010 Sururyhmä -koulutus 20.9. -23.11.2010 OPISKELE TUTKINTO - päivä- monimuoto- ja iltaopintoja Yhteishaku on käynnissä 1.3.-16.4.2010 www.diak.fi/yhteishaku

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

• Ilmanvaihtokoneet • Huippuimurit • Ilmalämmitykset • Talotuulettimet • Kanavapuhaltimet Työn osuudesta kotitalousvähennys jopa 60%

Meiltä myös suodattimet iv-koneisiin!

��

Soita heti! 050 574 2005

��

Diakonia-ammattikorkeakoulu Lisätietoja koulutuksista: www.diak.fi/taydennyskoulutus www.diak.fi/ilmoittautuminen

kylpyhuoneNYT ALUEELLASI! nyt! kartoitus • Ilmanvaihtokanavat

��

ilmoittautuminen:

Tilaa ilmainenPUHDISTAJAT ILMANVAIHDON

Vantaan ilmanvaihtonuohous

www.vin.palvelee.fi

Kotipalvelu Lilja ●

●

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Yksilöllisesti, luotettavasti,

ammattitaidolla. Helsinki: Petri Takkula Kerron mielelläni lisää: gsm040 041-4402311 Auli 529 7755 auli@njkpalvelut.net petri.takkula@blosius.fi

Asianajajia

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm ��

www.ilmainenneuvo.

JulkaisiJa Vantaan seurakunnat. kusTanTaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. ToimiTus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ),  Vantaa, ☎  8 27, faksi  82 , vantaan.lauri@evl.fi. ToimiTuksen siHTeeri Arja Vasara, ☎  8 27, arja.vasara@evl.fi. PääToimiTTaJa Pauli Juusela, ☎  8 287, pauli.juusela@evl.fi. ToimiTusPäällikkÖ Heli Kulmavuori, ☎  8 27, heli.kulmavuori@evl.fi. ToimiTTaJaT Hanna Antila, ☎  2 8, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎  8 , kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎  8 2, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen, AD‑assistentti Taru Ukkola ☎  8 27, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoiTusmarkkinoinTi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 2 7 227, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 2 7 227, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 2 7 2, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 2 7 2. ilmoiTusHinTa mv , €, neliväri ,8 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo . ilmoiTusTen VasTaanoTTo Ja ValmisTus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 27 (Hietalahdenranta ), 8 Hki, ☎ 2 7 227, faksi 2 7 2, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. ToimiTusneuVosTo Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. Jos eT ole saanuT leHTeä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 2 7 , www.posti.ﬁ/palaute.

Vantaan seurakunnat

Kati Molin / Rodeo

1.4.–15.4.

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

Hakunila kirkkoHerranVirasTo Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 830 6507 ma–to klo 10–14. Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Suljettu 29.3.–5.4. Virasto on suljettu 1.4.

diakoniaToimisTo Puhelinneuvonta ja ajanva‑ raus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277. Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 kirkon alakerrassa. Lasitaidekerhon kevätnäyttely 27.3.–8.5. kirkon aukioloaikoina. Päivärukous to 1.4. klo 12.30. Kiirastorstain messu to klo 18. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri. Pitkäperjantain sanajumalan‑ palvelus pe 2.4. klo 11. Pirkko Yrjölä, Juha Paukkeri. Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 23.30–su 4.4. klo 01. Tuomo Kahenvirta, Sari Kokkonen, Heli Peitsalo. Pääsiäispäivänmessu su 4.4. klo 11.Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Jaakko Hietikko. Toisen pääsiäispäivän juma‑ lanpalvelus ma 5.4. klo 11. Pirkko Yrjölä, Heli Peitsalo. Matalan kynnyksen maanantai ti 6.4. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu. Päiväraamattupiiri ti klo 12. Piiri on avoin kaikille. Jari Araneva. Päivärukous ti klo 12.30. Päivärukous ke 7.4. klo 12.30. Päivärukous to 8.4. klo 12.30. Viikkomessu to klo 18. Päivärukous pe 9.4. klo 12.30. Messu su 11.4. klo 11 jonka toimittaa kirkkoherraehdokas Hans Tuominen, Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Vaalisaarna. Messun jälkeen voit jututtaa ehdokasta kirkkokahveilla. Senioriklubi ma 12.4. klo 13. Kristiina Nurmi vierailee. Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva. Päivärukous ke 14.4. klo 12.30. Viikkomessu to 15.4. klo 18.

länsimäen kirkko

Kiirastorstain messu to 1.4. klo 20. Salla Poropudas, Heli Peitsalo. Hiljainen tunti la 3.4. klo 22–23 jonka jälkeen lähtö ristisaatossa Hakunilan kirkkoon klo 23.30 alkavaan pääsiäisyön messuun. Tuomo Kahenvirta.

VarHaisnuorille Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on ensisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuksen. Lastenleiri Kukonnotkossa 7.–12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Leiri on tarkoitettu 8–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutukset sekä ohjelman. Tiedustelut Päiväleirit Justus Kivimäki p. 040 762 0162. Lastenleiri Marja-Riitta Typpi, p. 040 588 6242. Leirit järjestää Vantaan NMKY ry. Hakemukset voi tehdä ja lähettää netissä www.vantaanmky.net. Ilmoittautuminen alkaa 29.3. seurakunnan päivä- ja vekkulikerhoon, koululaisten iltapäiväkerhoon sekä koululaisten kesäkerhoon. Nykyiset kerholaiset voivat jättää hakemuksen ohjaajalleen ja uudet hakemukset tulee toimittaa kirkkoherranvirastoon. Hakukaavake löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.ﬁ tai voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon niin saat kaavakkeen postitse. Kerhot toteutuvat, jos osallistujia on riittävästi. Päivä‑ ja vekkulikerhot on 3–6vuotiaille. Iltapäiväkerho alkaa 17.8. Pyhän Annan lastenkirkolla. Hinta 80 euroa jos hoidon tarve on päivittäin klo 16 asti ja 100 euroa jos klo 17. Ilmoittautuminen päättyy 11.5. Kesäkerho koululaisille 7.–23.6. Pyhän Annan lastenkirkolla klo 9–15. Hinta 80 euroa sisältää ruokailun ja välipalan. Ilmoittautumisaika päättyy 30.4.

aikuisille Diakonian kevätleiri 20.–22.4. Pellingissä Porvoossa. Tarjolla ulkoilua meren äärellä, hyvää ruokaa, hiljentymistä sekä mukavaa seuraa. Ilmoittautuminen maksamalla leirinhinta 40 euroa kirkkoherranvirastoon 12.4. mennessä.

k asTeTTu Olivia Ilona Christina Siuruainen, Olivia Roosa Katariina Salonen.

HauTaan siunaTTu Saara Maria Helminen 88 v., Lea Julia Sahravuo 87 v.

Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surﬀaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11 hartaus ja maksuton aamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Torstaisin lounas klo 11. Hinta 2,5 euroa (sis. ruuan, leivän, juoman ja kahvin). Kiirastorstain messu to 1.4. klo 19. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi, Nina Pajunen. Pitkäperjantain sanajumalan‑ palvelus pe 2.4. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Kristiina Nurmi. Messu su 4.4. klo 10. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi. Viittomakielinen messu su 4.4. klo 13. Seija Einola. Kirkkokahvit. Messu su 11.4. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Heli Peitsalo. Omaihoitajien olohuone ti 13.4. klo 13. Lähetyspiiri to 15.4. klo 18.30.

PyHän annan lasTenkirkko Koulutie 11

Kiirastorstain messu to 1.4. klo 18. Tiina Palmu, Heli Peitsalo.

Hämeen‑ kylä kirkkoHerranVirasTo Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p. 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472. Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 1.4. klo 14, Inkala, Kara, Lehtikangas. Kiirastorstai‑illan messu to 1.4. klo 18, Nevala, Hyry, Lehtikangas. Pitkäperjantain jumalanpalve‑

Pääsiäisyön messut 3.4. Vantaan kirkoissa

lus pe 2.4. klo 10, Inkala, Hyry, Lehtikangas ja kirkkokuoro. Ristinjuhla pe 2.4. klo 18, Hyry, Kara, Lehtikangas. Perhemessu su 4.4. klo 10, Salko, Nevala, Viljamaa. Toisen pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 10, Kara, Salko, Viljamaa. Muksukirkko ke 7.4. klo 9.30, Salko, Paulùn Kastemaljan äärellä. Messu su 11.4. klo 10, Hyry, Inkala, Lehtikangas. Hämeenkylä‑Messu su 11.4. klo 18, Rea Anner, Salko, Lehtikangas. Kasvattajailta to 8.4. klo 18.30. Pienten lasten vanhemmille suunnatussa illassa aiheena Vihan hallinta. Mukana psykologi Väestöliitosta. YV‑karkelot la 10.4. klo 12–16. Yhteisvastuukeräyksen hyväksi kansantanssitapahtuma seurakuntasalissa. Pastori Jaakko Kara tanssittaa helppoja ja tuttuja kreikkalaisia tansseja. Askisto– Hämeenkylän Martat tarjoavat sosekeittoa sekä leipää. Aloitusja lopetusaika eivät ole sitovia eli voit tulla ja lähteä kuten sinulle sopii. Mukaan sisätossut, sisäliikuntaan sopivat vaatteet ja juomapullo. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 7.4. mennessä Jaakko Kara, p. 050 526 8706. Nykytystä ja tykytystä‑jumppa tiistaisin klo 15. Rukouspiiri takkahuoneessa ti 13.4. Riitta Ahonen. Riparilaulujen ilta to 15.4. klo 18.30. Tervetuloa laulamaan punaisesta nuoren seurakunnan veisukirjasta rakkaimpia riparilauluja. Lapsuuden usko, kirkossa, evankeliumi, pyhiinvaeltajan laulu, krusiﬁksin juurella, tilkkutäkki sekä kaikki muut tutut laulut vuosen takaa. Laulattamassa Pekka Laukkarinen Terveyspäivä ti 20.4. klo 9.30 –n. klo 14.30 otsikkona Miten voin varautua ikääntymiseen. Alustajina ylilääkäri Leena Niinistö, fysioterapeutti Eero Kolehmainen, suunnittelijat Leena Kaasinen-Parkatti ja Soili Nevala (SuPer). Runoja ja laulua Annikki Lahtinen, Liisa ja Tauno Lahti. Ilmoittautuminen 8.4. mennessä p. 0400 558 308. Hinta 10 €, joka sisältää aamukahvin ja lounaan, maksetaan jälkikäteen.

●

klo 3.30 Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48

●

klo 3 Kivistön kirkossa, Laavatie 

●

klo 3 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45

●

klo 3 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 

Naisten raamattupiiri ma 12.4. klo 18. Raamattua luetaan läpi Helena Lemettisen johdolla. Kirjallisuuspiiri ma 12.4. klo 12. Kirjana John Simonin Koneen ruhtinas. Keskustellaan myös Kyllikki Villan tuotannosta. Nettikerho ikäihmisille ke 14.4. klo 14. Lähetyspiiri ke 14.4. klo 18. Vierailijana nimikkolähetti Helena Mustakallio. ”Sairaanhoitaja kirjastonhoitajana?”

lammasPolku 1 kerHoTila

Aikuisten raamattupiiri kiirastorstaina 1.4. ei raamattupiiriä. Seuraavan kerran to 29.4. klo 16.

VaPaalan seurakunTaTalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 8.4. klo 12, vierailijana päätoimittaja Hannu Kippo. Kohtaamispaikka to 15.4. klo 12. Riitta Ahonen. Autokerho ke 7.4. klo 17. Kokkikerho to 8.4. klo 17 Varhaisnuorille 7-14 v. Varhaisnuorille äitienpäivälei‑ ri Kuntokalliossa 7.-8.5. Leirille ilmoittautuminen päättyy sunnuntaina 18.4. Hinta 30€. Perjantain ja lauantain kestävällä leirillä leikimme ja askartelemme. Leiri huipentuu äideille esitettävään äitienpäiväesitykseen lauantaiiltana, johon äidit kutsutaan mukaan. Tiedustelut ja ilmoittautuminen nuorisotyönohjaaja Pasi Niemistö p. 050 518 7967 tai pasi. niemisto@evl.ﬁ. Senioritalon kahvikammari ke 14.4. klo 13.30. Diakonian kevätretki Haminaan to 6.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset diakoniatoimistoon p. 830 6472. Aikuistyön kevätretki Turkuun to 13.5. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 0400 558 308.

k asTeTTu Santeri Armas Valdemar Hannula, Micaela Iida Emilia Cederlöf, Maija Greta Silander

HauTaan siunaTTu Klaus Birger Brofelt, 88 v, Sisko Sirpa Anneli Lipsanen, 60 v, Hanna Tellervo Kahala, 46 v.

nuoreT aikuiseT Kiirastorstain musiikki‑ilta nuorten tilassa to 1.4. klo 18. Duo Makke ja Janne musisoivat.

lammaskuJa 2 B kerHoTila

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä to 15.4. klo 13. Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15.

Korso kirkkoHerranVirasTo Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu to 1.4.–ma 5.4. Päivystävä pappi tavattavissa

ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.ﬁ.

diakoniaToimisTo Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12. Suljettu pe 2.4.

korson kirkko Ja

seurakunTakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Ripaus renessanssia – Èva Luostarisen taidenäyttely avoinna tapahtumien aikana ja kirkkoherranviraston aukioloaikoina 5.4. asti. Vanhemman väen piiri to 1.4. klo 13. Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 19, Kari Pekka Kinnunen ja Martti Sirviö. Laulu: Helena Tenhunen. Pitkäperjantain jumalanpalve‑ lus pe 2.4. klo 10, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Pääsiäispäivän messu su 4.4. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö. Toisen pääsiäispäivän juma‑ lanpalvelus ma 5.4. klo 10, Antti Kupiainen ja Ursula Hynninen. Kirkon kahvila ti 6.4 klo 11–13. Katulähetyksen ruokailu ke 7.4. klo 11. Lähetyspiiri ke 7.4. klo 14. Rukousryhmä ke 7.4. klo 18.45. Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta. Afrikkalainen gospelmessu ke 7.4. klo 20, Sanna Heikurinen. Korson koulun oppilaiden toteuttama messu. Vanhemman väen piiri to 8.4. klo 13. Naisten saunailta to 8.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Pilvimuurista valo välähtää to 8.4. klo 18. Lauletaan ja kuullaan pääsiäisen ilovirsiä Ursula Hynnisen, Martti Sirviön ja seurakuntakuoron kanssa. Naisten aamukahvit la 10.4. klo 9–11, Sari Vapaavuori. Salatun ja sanotun voima. Aamupala 2 euroa. Lyhyt alustus teemasta, keskustelua ja yhdessäoloa. Lastentarvikekirppis la 10.4. klo 10–12.30. Tule katselemaan, ostamaan ja nauttimaan kahvista. Tuotoista kymmenen prosenttia yhteisvastuulle. Messu su 11.4. klo 10, Antti Kupiainen ja Jari Puhakka. Messun jälkeen näyttelyn avaus. Eteenpäin, ylöspäin ‑taide‑ näyttelyn avajaiset su 11.4. klo 11.30. Terttu Lemströmin ja Helena Lemettisen näyttelyyn voi tutustua 17.5. saakka arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä. Näyttelyssä on esillä keramiikkaa ja maalauksia. Konsertti su 11.4. klo 16. Rauni Laihonen ja Eeva Santala esittävät suomalaisia ja eurooppalaisia

laulumusiikin klassikoita. Säestys Galina Khimich. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Runopiiri ma 12.4. klo 13. Naisten laulava raamattupiiri ma 12.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 12.4. klo 18.30. Kirkon kahvila ti 13.4. klo 11–13. Katulähetyksen ruokailu ke 14.4. klo 11. Lähetyspiiri ke 14.4. klo 14. Arki–illan ehtoollinen ke 14.4. klo 18, Antti Kupiainen ja Ursula Hynninen. Rukousryhmä ke 14.4. klo 18.45. Vanhemman väen piiri to 15.4. klo 13. Miesten saunailta to 15.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

seurakunTakoTi mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 6.4. klo 13.

laPsille Ja PerHeille Perhekerho seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30, seurakuntakeskuksessa pe klo 9–11.30 (ei 2.4.) sekä ma klo 12–15 (ei ma 5.4.), Nikinmäen seurakuntakodissa pe klo 9–11.30 (ei pe 2.4.).Pyhäkoulu su 11.4. kirkolla klo 10.

nuorille Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19 (suljettu pe 2.4.), Kaino su klo 17 (suljettu su 4.4.) ja Kake ke klo 17.

muuTa Kiirastorstain ehtoollishartaus Metsonkodissa (Metsotie 23) to 1.4. klo 13, Risto Auvinen. Kiirastorstain ehtoollishar‑ taus Hoivakoti Hopearuusussa (Tanhutie 4) to 1.4. klo 14, Vesa Ruokonen.

k asTeTTu Atte Antero Mäki, Venla Anneli Ketonen, Nelli Maaria Mustonen, Milja Adalmiina Leppänen, Joel Jarmo Olavi Pikkarainen.

aVioliiTToon kuuluTeTTu Ville Olavi Laukkanen ja MarjoRiitta Rajala.

HauTaan siunaTTu Eino Mikael Valo 85 v, Veli Juhani Hyttinen 62 v, Matti Armas Pennanen 61 v, Ari Olavi Pelkonen 45 v.

Vantaan seurakunnat asolan seurakunTaTalo

rekola kirkkoHerranVirasTo Kustaantie 22, p. 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 1.4. klo 9–14, pe 2.4. ja ma 5.4. suljettu. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 830 6707, muulloin p. 830 6700.

diakoniaToimisTo Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10–12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekolan PyHän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Kiirastorstain messu 1.4. klo 19, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, musiikki Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Jeesuksen kuolinhetken ru‑ koushetki pe 2.4. klo 15, Henrik Wikström sekä Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja Sirkku-Liisa Niemi. Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 23, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin. Aamurukouspiiri su klo 9. Pääsiäisaamun messu su 4.4. klo 10 ”Kristus on ylösnoussut”, Henrik Wikström, liturgi ja saarnaaja; Noora Hultin, sopraano; Susanna Tollet, altto; Lari Kettunen, tenori; Tatu Pohjola, basso; Elina Susiluoto, sello; Markus Malmgren, urut. Ylistyslaulumessu ja aikuisrip‑ pikoulun kaste ja konﬁrmaatio ma 5.4. klo 18, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin. Ilosanomapiiri ma 5.4. klo 18. Aamurukoushetki ti klo 9–10. Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 6.4. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki. Torstaipiiri 8.4. klo 13. Rukouspiiri to 8.4. ja 15.4. klo 18.30. Aamurukouspiiri su klo 9. Konﬁrmaatiomessu (päivärip‑ pikoulu) su 11.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu, kanttori Noora Hultin. Läskillä lukutaitoa ‑kampan‑ jan kimppakävely ma 12.4. klo 12–13, lähtö kirkon sisäpihalta. Yläovi auki aikuisille ma 12.4. klo 18–21. Aamurukoushetki ti klo 9–10. Tie, totuus ja elämä ‑luentosar‑ jan 4. osa ti 13.4. klo 18.30. ”Usko – ilon pilaaja vai ilon perusta?” Riitta Lemmetyinen. Seniori‑iltapäivä to 15.4. klo 13, ”Luovuus ja ilo läpi elämän”, opettaja, nukketaiteilija Liisa Pirinen. Runoryhmä to 15.4. klo 18.

Asolantie 6

Raamattupiiri to 8.4. ja 15.4. klo 18. Nuorten aikuisten ja perheiden raamattupiiri ti 13.4. klo 18. Yksinhuoltajailta ke 14.4. klo 18.

rauTkallion kerHoHuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma 12.4. klo 13.

nuorille Nuorten sähly pe 9.4. klo 18–19 Rekolanmäen koululla. Nuorten perjantai‑illat pe 9.4. klo 19.30–21 kirkolla. Isko 2 ti 6.4. klo 18 kirkolla. Open doors ke klo 18–21 kirkolla. Isko 1 ti 13.4. klo 17.30 kirkolla.

VarHaisnuorille Lähde kanssamme nauttimaan kesästä varhaisnuorten leirille Holman leirikeskukseen Klaukkalaan! Ohjelmassa kaikenlaista puuhastelua, pelailua, uintia & saunomista, Raamattuun tutustumista ym. kivaa. 5.–8.7. / 1–3‑luokkalaisten lei‑ ri ja 8.–11.7. / 4–7 ‑luokkalais‑ ten leiri. Leirin hinta on 45 € / lapsi. Ilmoittautumiset 1.4.–21.5. varhaisnuorisotyönohjaaja Mari Vuorisalmelle, p. 050 535 3072 tai mari.vuorisalmi@evl.ﬁ. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä!

laPsille Ja PerHeille Perhekerho ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa ja to 8.4. ja 15.4. klo 9.30–11 kirkolla. Vauvakerho pe 9.4. klo 9–11 kirkolla. Pyhäkoulu su 11.4. klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. ”Paavalin seikkailut” ‑koulu‑ laisten raamatturyhmä su 21.3. klo 10. Raamatturyhmäläisen tulee osata lukea ja kirjoittaa. Ryhmä on maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

muuTa Vanhemman väen iltapäivä ti 6.4. klo 13 Koivutorin palvelutalossa ja ti 13.4. klo 12 Havunneulassa. Jumalan kohtaamisen ilta pe 9.4. klo 18.30 Koivukylän kirjaston salissa.

k asTeTTu Jerry Petteri Halonen, Rebekka Lyydia Ikäheimonen, Aada Toini Aurora Soininen.

HauTaan siunaTTu Joel Valdemar Raatikainen 87 v, Seija Annikki Timonen 70 v.

Tikkurila kirkkoHerranVirasTo Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniaToimisTo Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.ﬁ

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

PyHän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Tiedoksi: Pitkäperjantaina 2.4. Pyhän Laurin kirkossa ei ole jumalanpalvelusta klo 12. Tervetuloa jumalanpalvelukseen Tikkurilan kirkkoon klo 10. Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus pe 2.4. klo 15. Corvus Laurencij -kuoro esittää gregoriaanisen Johannespassion. Osa hiljaisen viikon konserttisarjaa. Schola Sancti Henrici ‑laulu‑ yhtyeen hiljaisen lauantain konsertti la 3.4. klo 15. Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanista kärsimysajan musiikkia. Osa hiljaisen viikon konserttisarjaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Pääsiäisyön messu la 3.4. klo 23 Heikki Leppä, Päivi Helén, Samppa Laakso, Terje Saard. Pääsiäismessu su 4.4. klo 12 Jaakko Hyttinen, Pauliina Kuokka, Iina Katila. Messussa mukana huilisti Tuuli Paasolainen. Pääsiäiskonsertti su 4.4. klo 16. 2. pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 12, edellisen virsikirjan ja kaavan mukaan. Jaakko Hyttinen, Olli-Pekka Ylisuutari, Samppa Laakso, Terje Saard ja Omalla äänellä -lauluryhmä. Vihkimusiikkikonsertti la 10.4. klo 18. Messu su 11.4. klo 12 Jarkko Korhonen, Kirsti Hildén, Iina Katila. Rakastatko vielä?‑kirkkonäy‑ telmä su 11.4. klo 17. Koskettava ja hiljentävä kirkkonäytelmä parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Käsikirjoitus ja ohjaus Anna-Mari Kaskinen, näyttelijöinä Eija Vilpas ja Jarmo Mäkinen, musiikista vastaa kanttori Iina Katila. Tilaisuuden järjestää Tikkurilan seurakunta ja Vantaan Minttukirkko. Vapaa pääsy.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Pitkäperjantain sanajuma‑ lanpalvelus pe 2.4. klo 10 Päivi Helén, Iina Katila, Quo vadis -kuoro. Yhteiskristillinen rukous‑ ja

Aurinkomme ylösnousi Kristus kuoli meidän syntiemme vuoksi, niin kuin oli kirjoitettu, hänet haudattiin, hänet herätettiin kuolleista kolmantena päivänä, niin kuin oli kirjoitettu. . Kor. :–

1.4.–15.4.

lauluhetki la 3.4. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa, kaikki tervetulleita! Pääsiäismessu su 4.4. klo 10 Maria Koukkari, Kristiina Kartano, Terje Saard. Arabiankielinen raamattupiiri su 4.4. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa. 2. pääsiäispäivän messu ma 5.4. klo 10 Kristiina Kartano, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso. Eläkeläiskerho ma 5.4. klo 13 kahviossa. Lähetyksen päiväpiiri ti 6.4. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Miesten saunailta ti 6.4. klo 17.30 Betaniassa. Vantaan kristillisten eläkeläis‑ ten raamattupiiri ke 7.4. klo 13 aikuisten kerhohuoneessa, Taisto Lipponen. Aikuistyön ryhmä ke 7.4. klo 18 ”ohutta yläpilveä maan ja taivaan väliltä” eli aikuisrippikoulu kahviossa, Jaakko Hyttinen. Naisten saunailta ke 7.4. klo 18 Betaniassa. Arki‑illan ehtoollinen ke 7.4. klo 18 Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso. Tapio Tuovila soittaa messussa G. P. Telemannin Fantasian viululle nr. 10, D-duuri. Tikkurilan Hannat lähtevät len‑ kille to 8.4. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa. Ilosanomapiiri to 8.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Miesten ilosanomasolu to 8.4. klo 18 takkahuoneessa. Eläkeläisten laulupiiri pe 9.4. klo 13 kahviossa, Simo Santaranta. Yhteiskristillinen rukous‑ ja lauluhetki la 10.4. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa. Messu su 11.4. klo 10 Pauliina Kuokka, Päivi Helén, Maria Koukkari, Simo Santaranta. Siionin kannel ‑seurat su 11.4. klo 15, ELY ja Sipe Jalokinos. Arabiankielinen raamattupiiri su 11.4. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa. Kirkon ruokailu ti 13.4. alkaa kello 12 hartaudella, jonka jälkeen vuoronumeroiden jako kirkolla. Lähetyksen päiväpiiri ti 13.4. klo 13 neuvotteluhuoneessa, Heikki Leppä. Rukous‑ ja yhteysilta ti 13.4. klo 18.30 kahviossa. Omalla äänellä ‑lauluryhmä ti 13.4. klo 19, Terje Saard. Aikuistyön ryhmä ke 14.4. klo 17 kahviossa. Arki‑illan ehtoollinen ke 14.4. klo 18. Vantaan seurakuntayhtymän eläkeläisten johtokunnan ko‑ kous to 15.4. klo 12 neuvotteluhuoneessa. Ilosanomapiiri to 15.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Miesten ilosanomasolu to 15.4. klo 18 takkahuoneessa. Runo, laulu‑ ja rukousilta to 15.4. klo 18 ryhmähuoneessa, vetäjänä Elina Kalliokoski.

ilolan seurakunTaTalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 8.4. klo

ääsiäisen riemu on kevään riemua. Riemua tuntee se, joka on elänyt talven, pakkasen purevuuden ja lumitöiden raskauden. Kevään saa aikaan aurinko. Se lämmittää, sulattaa lumen ja roudan. Se vain tulee. Sen eteen ei voi tehdä mitään. Lumikinoksen voi hajottaa kadulle, mutta vain aurinko saa sen sulamaan. Kevään lämpö ja aurinko saa laulamaan. Sydän sulaa ja on helppo kiittää. Sydämen kyllyydestä suu puhuu. Virren ja laulun kieli yltää sinne, missä ei ole enää sanoja. Joulusta, seimen oljilta on eletty lupausten saattelemana pääsiäisen valoon. Kristus auttajamme, joka jo jouluna loisti kirkkaana aurinkona seimen oljilla, on kulkenut Jumalan hänelle tarkoittaman tien.

18 Keskustelemme Apostolien pohjalta iltapalan ääressä, iltapala 2 €. Joka kuukauden toinen torstai.

k arTanonkosken seurakunTakoTi

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Kansanlähetyspiiri ke 7.4. klo 18. Keskustelua ja rukousta teekupin ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa. Heli Hiipakka-Eshetu ja Elisa Paljakka. Nuorten aikuisten ilosanoma‑ piiri to 8.4. klo 18. Kansanlähetyspiiri ke 14.4. klo 18. Kuvia ja terveisiä Etiopiasta, Jouko Jääskeläinen. Keskustelua ja rukousta teekupin ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa, Heli Hiipakka-Eshetu ja Elisa Paljakka. Nuorten aikuisten ilosanoma‑ piiri to 15.4. klo 18.

risTiPuron seurakunTaTila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 9.4. klo 18.

yläsTÖn seurakunTaTilaT Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläisten kerho ke 7.4. klo 12.

laPsille Ja PerHeille Avoimet päiväkerhot Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11. Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539. Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11. Ristipuron periodipyhäkoulu kokoontuu: su 14.3, 21.3 ja 28.3. klo 11. Lisätietoja pyhäkoulutoimistosta p. 050-572 2811 / Maaret Hirvensalo. Päivä‑ja vekkulikerhoihin il‑ moittautuminen 22.3–12.5. Hakukaavakkeita saatavissa kerhopisteistä ja kirkkoherran virastosta niiden aukioloaikoina. Kaavake tulostettavissa myös nettisivuiltamme, kohdasta ’seurakunnan toiminta’ > ’lapsille’.

nuorille

muuTa Malminiityn eläkeläiskerho ti 6.4. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Malminiityn eläkeläiskerho ma 12.4. klo 13.30, Malminiityntie 16 B.

k asTeTTu Mikael Rasmus Miettinen, Lotta Inari Mansnér, Ariel Lumi Gabriella Lauren, Kristina Merike Roos, Ossi Veikko Juhani Nyman, Eelis Heikki Olavi Ylitalo, Teo Nico Kangasniemi, Jenna Lumi Victoria Rautiainen, Akseli Aarre Elias Vanninen, Vili Matias Varpainen, Aleksi Antti Lepistö, Elli Aleksandra Tammio, Aada Matilda Ahonen, Markus Evert Hietala.

aVioliTToon kuuluTeTTu Timo Kalevi Sahakari ja Minna Kristiina Linnoaho, Ari Matti Mannermaa ja Anna-Riitta Maaria Ahlroth.

HauTaan siunaTTu Kalevi Antero Saarinen 73 v, Martti Juhani Gabrielsson 68v.

Vantaan‑ koski kirkkoHerranVirasTo Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi kiirastorstaina 1.4. klo 9–14. Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe. Tilojen ja toimitusten varaus p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivok‑ sela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Iso H ‑koulutus ti 6.4. klo 18.30. MeSe‑päivystys ti 6.4. klo 21. Hengenvarassa – nuorten ke 7.4. klo 18–20. Nuorten avoimet ovet to

klo 18–20.30, Ylästön seurakuntatilat. Nuorten tanssiryhmä ma 12.4. klo 17–18. MeSe‑päivystys ti 13.4. klo 19–21. Hengenvarassa – nuorten ilta ke 14.4. klo 18–20. Iso 1 C&D to 15.4. klo 17–18.30. Nuorten avoimet ovet to 15.4. klo 18–20.30, Ylästön seurakuntatilat.

17– 19– ilta 8.4.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 14. Saarna Risto Pottonen, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Maija Maltela. Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 19. Saarna Tuuli Ai-

Nyt pääsiäisen aurinko loistaa valkeana ja punaisena ristin päältä. Punainen aurinko julistaa sovituksen sanaa syntien anteeksisaamisesta. Sovintoveri on vuotanut sovinnoksi meidän syntiemme vuoksi. Hänen haavojensa hinnalla me olemme parannetut. Valkea aurinko ylistää kuoleman voittoa ja ylösnousemuksen riemua. Tätä evankeliumia seurakunta julistaa ja laulaa pääsiäisenä. Seurakunnan valo on Kristuksen valoa. Hänestä vuotaa elämään rauha, lämpö ja puhdas ilma. Pääsiäisen kirkkaudessa ja lämmössä iloitaan ja ikävöidään ikuiseen kotimaahan. Matti Hyry Hämeenkylän seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on pääsiäispäivä. Sen aihe on Kristus on ylösnoussut. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 118:15–24, Hoos. 6:1–3, 1. Kor. 15:1–11 ja Luuk. 24:1–12.

kiVisTÖn kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

seuTulan kaPPeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 18. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Ritva Holma. Pääsiäismessu su 4.4. klo 12. Saarna ja liturgia Tuuli Aitolehti, kanttori Maija Maltela.

marTinrisTi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Sanan ja rukouksen ilta su 4.4. klo 17. HPE. Mukana Lauri Virkkunen. Kanttori Maija Maltela. Perhekirkko toisena pääsiäispäivänä ma 5.4. klo 11. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14. Ei kahvilaa ma 5.4. Diakoniapiiri maanantaisin klo 12–14 kokoontuu parittomilla viikoilla. Naisten piiri parillisten viikkojen maanantaisin klo 18.30–20 Olotila. Ei kokoonnu ma 5.4. Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä. Lähetyspiiri ti 6.4. klo 18.30–20 diakonian työhuone. Rukouspiiri ke 7.4. klo 18.30–20 Kahvila Olotila. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta. Rukouspiiri to 8.4. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneella. Naisten raamattupiiri ma 12.4. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa. Mammaraamis keskiviikkoisin klo 10–11.30 suom. kerhohuoneella. Laulupiiri to 15.4. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

k aiVosrisTi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 13.4. klo 18–19.30. Työikäisten raamattu‑ ja ru‑ kouspiiri keskiviikkoisin klo 18.30–20.30. Kokoontuu joka viikko.

nuorille Nuorten olotila‑kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, Uomatie 1. Ei kahvilaa kiirastorstaina 1.4.

nuorille aikuisille Vantaankosken nuoret aikui‑ set kokoontuvat to 8.4. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Kuulumisia, sisältöä, iltapalaa ja aikaa hiljentymiselle. Katso myös Facebookissa ryhmä ”Vantaankosken nuoret aikuiset”.

laPsille Ja PerHeille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Kerhot jatkuvat pääsiäisen jälkeen. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, yksinhuoltajille, pe klo 15.30–17.30. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti 16.30–17.30. Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 830 6412.

Vaatevarasto on avoinna to 1.4. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381. Kiirastorstain ehtoollismessu to 1.4. klo 20. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen. Vaellus hiljaisuuden polulla ja pääsiäisyön messu la 3.4. klo 23. Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro. Diakoniapiiri tiistaisin klo muuTa 12.30–14.30 srk-salissa, kokoontuu Yhteisvastuukah‑ parittomilla viivila ja lasten ‑ ä Lis koilla. kirpputori an Raamattu‑ a t su 11.4. klo n a V ja tieto rukouspiiri 10–14 Vann ie t n ti 6.4. klo taanlaakson uraku e s ‑ 18.30–20 srklve kerhohuone, a p ja a t s salissa. Naapurinkuja oiminna t ‑ n ntaa Miesten a 2. Äitiysvaat.v w w w luista saunailta ke teita, vauvoat.ﬁ 7.4. klo 18.30– jen ja lasten eurakunn s 21 (joka toinen vaatteita, tarvikkeskiviikko). Oma keita ja leluja. Tule pyyhe ja omat sautekemään löytöjä ja namakkarat mukaan. tukemaan yhteisvastuu-

Tero Sivula / Rodeo

tolehti, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Maija Maltela. Pitkäperjantain sanajumalan‑ palvelus pe 2.4. klo 10. Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro avustaa. Jeesuksen kuolinhetken har‑ taus pe 2.4. klo 15. Päivi NiemiImpola. Pääsiäismessu su 4.4. klo 10. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro avustaa. Messun jälkeen nyyttikestit isossa seurakuntasalissa. Ei pyhäkoulua. Siioninvirsiseurat su 4.4. klo 14. Iloista pääsiäistä su 4.4. klo 18.15. Kari Jerkku soittaa urkumusiikkia 1700-luvun Euroopasta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Toisen pääsiäispäivän sanaju‑ malanpalvelus ma 5.4. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Nele Borchardt, kanttori Maija Maltela. 5 varttia ti 6.4. klo 12.30–13.45 takkahuoneessa. Ryhmä on sinulle mielenterveyskuntoutuja joka kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä. Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen. Sinkkupiiri ti 6.4. klo 18.30–20.30 takkahuoneessa. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–14 takkahuoneessa. Laulupaja ke 7.4. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja. Perheiden ilta ke 7.4. klo 18.30. Terveystieteen tohtori Aune Flinck: ”Riittääkö rakkaus, kun...”. Puhetta perheenjäsenten välisistä suhteista, vanhempien keskinäisistä suhteista, lasten ja vanhempien välisistä suhteista ja niiden hankauskohdista sekä ratkaisujen etsimisestä. Messu su 11.4. klo 10. Saarna Ulla Pohjolan-Pirhonen, liturgia Päivi Niemi-Impola, kanttori Ritva Holma. Kuorokonsertti su 11.4. klo 18.15. Toivon Laulajat ja Soittajat johtajina Hanna Perkola-Musikka ja Ursula Hynninen.Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Raamattupiiri ma 12.4. klo 18.30–20 takkahuoneessa. Tutkimme Jesajan kirjaa luvusta 44. Mukana pastori Risto Pottonen. Riparilauluilta ti 13.4. klo 17–18 iso srk-salissa. Pekka Laukkarinen musisoi ja laulattaa riparilauluja. Raamattupiiri ke 14.4. klo 14–15 St. Martinin kappelissa. Mukana Kaisa ja Erkki Halme. Miesten piiri to 15.4. klo 18.30– 20 takkahuoneessa.

keräystä Marttojen kahviossa. Järj. Vantaankosken srk, Vantaankosken Martat ja Vantaanlaakson mammat. Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

k asTeTTu Senni Soﬁa Piispanen, Venla Maria Honkanen, Vilja Emilia Hirvonen, Heidi Maria Luomalehto, Rudi Christian Dolk, Oliver Samuli Siitarinen.

HauTaan siunaTTu Leo Theudor Stavenhagen 88 v, Leila Tellervo Kataja 82 v, Maila Anneli Nykänen 81 v, Eva Helena Lyytikäinen 81 v.

Vanda svenska PasTorskanslieT Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Aina ei lähisuhteissakaan naurata.

Öppet må–fre kl. 9–13

VerksamHeT Skärtorsdagsmässa to 1.4. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd. Skärtorsdagsmässa to 1.4. kl. 19.30 i S:t Martins kapell , Martin Fagerudd. Gudstjänst fre 2.4. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Larskören dir. Håkan Wikman. Långfredagssamling på Björk‑ hem fre 2.4. kl. 17 med Vanda ungdomsförening. Håkan Wikman och Rea Anner. Högmässa sö 4.4. kl 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola. Barnatro och pärleport må 5.4. kl. 16 i Helsinge kyrka S:t Lars. Vi sjunger andliga sånger och får höra solosång av Martina HarmsAalto. Dickursby pensionärskrets on 7.4. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Mamma‑barngrupp to 8.4. kl. 9.30–11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12. Veckomässa fre 9.4. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Högmässa sö 11.4. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd. Högmässa sö 11.4. kl. 12 i S:t Martins kapell, Martin Fagerudd. Mamma‑barngrupp må 12.4. kl. 9.30–11.30 i Martinristi församlingshem. Kyrkobröderna må 12.4. kl. 13 i Dickursby kyrkas konferensrum. Larskören övar må 12.4. kl. 18 i Dickursby kyrkas konferensrum. Mamma‑barngrupp to 15.4. kl. 9.30–11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

dÖda Gunnar Markus Bäckström 84 år.

Yhteiset näkÖVammaisTyÖ Kiirastorstain ehtoollinen ja kirkkokahvit to 1.4. klo 14 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Kuulonäkövammaisten ker‑ ho to 1.4. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä. Myyrmäen kerho, Villingin ke‑ sä to 8.4. klo 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Puheenjohtaja Timo Lehtonen. Ohjaajina Leena Siekkinen ja Sirpa Sokka. Kahvitarjoilu. Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen hengellinen tilai‑ suus su 11.4. klo 14–16 Pengerkatu, 11 A (kerhosali), Helsinki. Yhteislauluilta ma 12.4. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aapramintie 1, sisäänkäynti Vaskipellontien puolelta, viimeinen talo vasemmalla. Oh-

Tärkeät lähisuhteet Ihmissuhteissa tulee hankauk‑ sia, mutta niistä voi selvitä.

vakavasti. Hän saattaa myös alkaa epäillä, eikö perhe merkitse toiselle mitään.

erveystieteiden tohtori Aune Flinck puhuu 7.4. Myyrmäen kirkossa perheenjäsenten välisistä suhteista sekä niiden hankauskohdista. Hän käsittelee vanhempien keskinäistä suhdetta sekä lasten ja vanhempien välisiä suhteita. Flinckin esille tuomat asiat voivat yhtä hyvin koskea myös sisaruus- tai ystävyyssuhteita. — Kaikissa ihmissuhteissa voi tulla hankauksia ja suhteet voivat ajautua kriisiin. Kriisi on uhka, mutta myös mahdollisuus, sanoo Flinck.

Aune Flinck puhuu myös vastuunkantamisesta ja vallankäytöstä. Sekä miehet että naiset kyselevät, kuka kantaa suhteessa vastuun ja miten vastuu jaetaan. Lasten tullessa murrosikään tulevat kysymykset siitä, kuka päättää ja mistä asioista. Lapset kuuluttavat, että heillä on oma elämä ja ”muutkin aina saavat”. — Parisuhteessa on tärkeä tietää kumppanin arvot ja traditiot. Pitää puhua yhdessä siitä, miten lapset kasvatetaan. Jos ei tunne toisen taustoja, konfliktissa voi tulla eteen se, että voi apua, noinko tuo ajatteleekin. Flinck on sitä mieltä, että parisuhteessa molempien pitäisi harjoitella itseilmaisu-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja ja ottaa asioista selvää. — Jos on kyse vakavasta kriisistä ja vieraantuminen on niin pitkällä, ettei enää halua puhuakaan, kannattaa hakea ulkopuolista apua. Flinck haluaisi lisätä avoimuutta kaikissa pari- ja perhesuhteisiin liittyvissä asioissa. — Pitäisi uskaltaa vain puhua enemmän, sillä kaikissa suhteissa on joskus vaikeuksia. Jakaminen helpottaa.

ToiVeiTa Ja PeTTymyksiä Kun ihmissuhde alkaa hangata, syitä saattaa löytyä syvältäkin. Kuljetamme jokainen mukanamme menneisyyttämme. Menneisyyteen voi liittyä kaltoinkohtelua, väkivaltaa tai hyväksikäyttöä. Esimerkiksi hylkäämisen pelko voi juontaa juurensa lapsuuden kokemuksista. — Ihmiset lähtevät parisuhteeseen usein niin, että he odottavat toisen täyttävän kaikki toiveet. Mutta eihän kukaan voi täyttää kaikkia toiveita. Ja sitten tulee pettymys, että tuollainenko tuo onkin, Aune Flinck toteaa. Hankaluuksia voi tulla, jos puoliso on kovin työkeskeinen ja tekee paljon töitä kodin ulkopuolella. Kovasti työtä tekevä kaipaisi toisen tukea, että jaksaisi. Enemmän kotona viihtyvä puoliso taas ei ymmärrä, miksi toisen pitää ottaa työ niin kauhean

uskalTakaa PuHua!

Nina Riutta

Perheiden ilta ke 7.4. klo 1.0 Myyrmäen kirkossa. Lastenhoito järjestetty. Ilmoittau‑ tumiset lapsi‑ ja perhetyönsihteeri Helena Fyhr p. 050 0 500 tai helena.fyhr@evl.ﬁ.

jaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli Naistenilta ti 13.4. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomisen, uimisen ja yhdessäolon merkeissä. Illassa mukana Rauha Malkki. Kuulonäkövammaisten ker‑ ho to 15.4. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä. Näkövammaisten hengelliset päivät 16.–18.4. Kauniaisten raamattuopistolla. Ilmoittautuminen raamattuopistolle p. 512 3910. Kerro ilmoittautuessasi, aiotko yöpyä ja minkälaista opastusta tarvitset.

ViiTTomakielinen TyÖ

PäiHdeTyÖ

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Naistenryhmä ma 12.4. klo 17–19 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Aiheena häpeä. Lisätietoja päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Oletko kokenut surua elä‑ mässäsi? to 8.4. klo 13–14. Tule keskustelemaan kokemuksistasi. Mukana johtava sairaalapastori Markku Elo ja surua kokeneita.

Pääsiäismessu su 4.4. klo 13 Länsimäen kirkossa, Kerokuja 9. Kuurojenpappi Elina Jokipaltio ja Seija Einola. Kohtaamispaikka ti 6.4. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine. Perhekerho to 8.4. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Helsinki. Vapaata keskustelua. Kohtaamispaikka ti 13.4. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

oloTila — oloHuone kaikenikäisille

Tule juttelemaan diakonin kanssa pe 9.4. klo 13–14. Vieraana asuntotyön diakoni Ritva Aarnio. Arja Leinosen akryyli‑ ja öljy‑ värimaalauksia esillä 9.4. asti. Olotilan atk‑vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä joka keskiviikko klo 13–14. Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

VanTaan seurakunTien keskusrekisTeri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.ﬁ/vsrky/keskusrekisteri.

1

   

koonnut Heli Kulmavuori

K r .

Eräs erilleen kasvaminen

Jumalan pikkusormi?

Dekkarien uskonnollinen top 13

”k asVoimme erillemme” on julkkisten avioerojen vakioselitys naistenlehdissä. Niin kävi myös oman aikansa mediapersoonalle Leo Tolstoille ja hänen vaimolleen kreivitär Sofia Andrejevnalle. 8 aviovuoden jälkeen Sofia huomaa, että hänellä ei ole enää paikkaa miehensä elämässä. Uuden aatteen innoittamana Tolstoi on luopunut aateluudestaan, omaisuudestaan ja perheestään. Tilalle ovat tulleet köyhyys, kasvissyönti ja selibaatti. Viimeinen asema on kiinnostava historiallinen elokuva maailmankuulusta kirjailijasta mutta ennen kaikkea koskettava kuvaus erään avioliiton lopusta. Eletään vuotta . Leo Tolstoi on jo 82-vuotias ja täysillä käyvän valtataistelun keskellä. Takana ovat Sota ja rauha sekä Anna Karenina. Takana ovat myös vaimon muistelemat hienot yhteiset hetket ja kirjalliset keskustelut. Aina puolisot ovat olleet erilaisia. Sofia on käytännönihminen, Leo uneksija. Sofia rakastaa kaupunkielämää, Leo taas viihtyy maaseudulla. Mutta ”Luterilaiset papit on Sofia on heittäytyvaikeita (maalitauluja nyt avioliittoon koko naljailulle), kun ne ovat sydämestään. Hän on paitsi hoitanut  niin vaatimattomia.” lapsen katraan myös Sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla toiminut miehensä

aHkera dekkarinlukiJa on saattanut huomata, Kansan Uutisten että monien dekkarien nimillä on kytkyjä uskonViikkolehdessä 2/2 toon. Johtuneeko se kuoleman ikuisesti selvittämättömästä mysteeristä, mene ja tiedä? Muistia ja nettiä kaivelemalla syntyi puhtaasti epävirallinen listaus 2-luvulta. ● Juan Gomez‑Jurado: Taivaspaikka ● Risto Isomäki: Jumalan pikkusormi oleellinen osa meksikolaista pääsiäisen● Anna Jansson: Haudankaivaja viettoa on Juudaksen poltto. Se on Espan● Kaj Korkea‑aho: Katso minuun pienehen jasta peräisin oleva perinne, joka saapui ● Donna Leon: Ystävä sä lapsien, Seitsemän syntiä, Meksikoon viitisensataa vuotta sitten franAjasta ikuisuuteen siskaanimunkkien myötä. Keksiessään eri● Tuomas Nyholm: Sinun edestäsi vuodatettu laisia keinoja evankeliumin levittämiseksi ● Harri Nykänen: Jumalan selän takana veljet ryhtyivät askaroimaan Juudasta esit● Kathy Reichs: Pyhät luut täviä nukkeja, jotka ylösnousemuspäivänä ● Ilkka Remes: Nimessä ja veressä sitten poltettiin. ● Risto Saarinen: Lahjan henki Tänäkin kiirastorstaina ja pitkäperjantai● Antti Tuomainen: Veljeni vartija na kaupunkien kaduille ilmestyvät JuudasValtaosassa listatuista kirjoista myös juonet kytkeyten kauppiaat huutaen, melskaten ja nukketyvät enemmän tai vähemmän uskonnollisiin teemoihin. ja pitkien keppien nokassa kantaen. Donna Leonin kirjoissa näkyy kääntäjän kädenjälki. KirjoSamalla hetkellä, kun kirkonkellot pääjen englanninkieliset alkuperäisnimet eivät liity erityisesti siäisaamuna kilkattavat ilosanomaa ylösuskontoon. nousseesta Kristuksesta, kaduilla räjähteYkköspaikan vie selvästi, mutta aika yllättäen Ystävä sä levät ilotulitteet ja papatit. Metelin tarkoilapsien -virsi. Se valloittaa listauksessa kaksi sijaa — kahtuksena on hoputtaa pappeja kiitoshymnin della säkeellään. veisuuseen. Sitten sytytetään Juudas-nuket Erikoisin on Risto Isomäen ekotrillerin nimi Jumalan tuleen. pikkusormi, jolla viitataan Saharan autiomaassa kolmen kiAlun perin nukkien polttamisen ideana lometrin korkeuteen kurottavaan aurinkotuulivoimalaan.

Leo Tolstoin ja Sofia Andrejevnan avioliitossa oli hetkensä. sihteerinä ja kirjoittanut tämän tekstejä öisin puhtaaksi. Nyt eletään myrskyisän liiton loppumetrejä. Aviomiehestä on tullut kutsumukselleen omistautunut pyhimys, jota seuraajat liehittelevät. Katkera vaimo yrittää kaikin keinoin pitää kiinni miehestään ja lastensa oikeudesta isänsä perintöön. Viimeinen asema perustuu englantilaisen kirjallisuuden professorin Jay Parinin samannimiseen kirjaan. Elokuvassa He‑

len Mirren on loistava jätettynä Soﬁana. Christopher Plummerissa on tolstoilaista rauhaa, vanhan miehen väsymystä ja vakaumuksen vahvuutta, mutta myös ripaus rakkautta.

Viimeisen aseman ensi‑ilta elokuvateattereissa pe .4.

Juudas‑parka Meksikossa

● ●

Peppi on yksi vuoden 2 kalenterin uusia nimiä. Pepin kavereina .. juhlivat supisuomalaiset luontoaiheiset nimet Raita ja Pulmu. Tytönnimien joukossa Peppi on ollut yksi viime vuosien nopeimpia nousijoita. Nimi tulee ruotsalaisen Astrid Lindgrenin suositun lastenkirjan Peppi Pitkätossun rohkealta ja hyväsydämiseltä sankarilta. 000‑luvulla on yli  tytölle annettu nimi Peppi. Tänä vuonna jo  tyttöä on nimetty maailman vahvimman tytön kaimaksi.

Kristitystä ihmiseksi

irkko on siinä mielessä erikoinen laitos, että sillä on oikeasti selkeästi määritelty tehtävä. Kirkon perustaja Jeesus Nasaretilainen antoi elämänsä loppumetreillä kavereilleen hyvin selkeän toimintaohjeen: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastakaa heitä Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt heidän noudattaa.” Kaksituhatvuotisen historiansa aikana kirkko on lähtenyt hanakasti toteuttamaan Jeesuksen käskyä. Kaikelle kansalle on kerrottu evankeliumia Jeesuksen ristikuolemasta ja ylösnousemuksesta. Kun ihmiset ovat sitten oivaltaneet Jumalan rakkauden omassa elämässään, he ovat ottaneet kasteen ja näin alkaneet

2

Juudas‑nuket tuikataan tuleen pää‑ siäispäivänä.

Sari Varpula

1.4. onnea, Peppi!

●

oli, että näin Juudas saa rangaistuksen kavalluksestaan. Vuosisatojen vieriessä Juudas-parka on saanut kantaakseen yhä uusia syytöksiä. Yhteiskunnallisesti levottomina aikoina nuket on maalattu paitsi pirujen, myös vallanpitäjien näköisiksi. Näin ihmiset ovat uskonnollisen perinteen varjolla purkaneet vihaansa päättäjiä kohtaan. Toisinaan pilkka on ylittänyt sen kohteeksi joutuneiden sietokyvyn. 8-luvulla rienaava tapa kiellettiin lailla, jonka rikkomisesta seurasi vankeusrangaistus. Sata vuotta myöhemmin perinne yritettiin lakkauttaa Mexico Cityssä tulipalovaaraan vedoten. Kiellot kuitenkin vain yllyttivät kansan kapinahenkeä. Nykyisin Juudaksen poltto nähdään osana kansanperinnettä ja paperimassasta tehtyjä, kirkkain värein maalattuja nukkeja arvostetaan käsityötaidonnäytteinä.

kantaa kristityn polttomerkkiä otsassaan. Ihmisistä on tullut kristittyjä. Jeesuksen jäähyväiskäsky ei kuitenkaan pääty kasteeseen ja kristinopin opiskeluun. Kun Jeesus toimintaohjeessaan käskee ihmisiä ”noudattamaan opetuksiaan”, hän tarkoittaa, että kristityn pitää alkaa vilkuilla ympärilleen, nähdä naapurin toiveet ja tarpeet. Sillä vasta suhteessa muihin ihmisiin kristinusko tulee todeksi. Silloin kristityistä tulee taas ihmisiä. Vanhan kirkkoisän ohje kristitylle kuuluu: ”Rakasta, ja tee mitä huvittaa.” Jos se rakkaus, jolla rakastetaan, tulee Jumalalta, alkaa kristitty oikeastikin näyttää ihmiseltä. Mikko Salmi