Lauri 2010 nro 16 (29 4)

Virve Rosti jatkaa kuoronjohtajana, sivu 3



..

EERO HUOVINEN vieraili maalitehtaassa sivu 2 MARI MÖRÖ on hurahtanut puutarhaan sivu 5 MIEHILLEKIN löytyy vapaaehtoishommia sivu 15

Ilse Paakkinen

KRITISOI UUSATEISMIA

Jani Laukkanen

keskiaukeama

Markku Mattila

..

yksi kummi riittää kerrankin kirkkoHallituksessa on tehty nopeasti esitys, joka ottaa vakavasti ihmisten nykyisen elämäntilanteen eikä takerru kirkolliseen byrokratiaan ja kirkon pitkään perinteeseen.

Viime keväänä kirkolliskokouksessa keskusteltiin kummien määrästä.

Keskustelun käynnisti Helsingin hiippakuntavaltuuston aloite, jonka mukaan lapselle riittäisi yksi kummi. Nyt kirkkohallitus esittää kirkolliskokoukselle, että tilanteissa, joissa kahden kummin löytäminen on ylivoimaisen vaikeaa, seurakunnan kirkkoherra voi päättää, että yksi kummi riittää.

oikein vaikeassa tilanteessa pitäisi riittää sekin, että vanhemmat tuovat lapsensa kastettavaksi. Niin tehdessään he toimivat siten kuin Jeesus toivoo: kantavat lapsensa hänen luokseen. Kummi on kastetun tuki, kummin puute ei voi olla kasteen este.

Piispa tutustui maalinvalmistukseen T ikkurilan seurakunnassa piispantarkas‑ tuksen tehnyt Eero Huovinen tutustui vierailullaan seurakuntatyön lisäksi maa‑ liyhtiö Tikkurilaan. Huovista kiinnosti maa‑ linvalmistuksen lisäksi myös se, onko yhtiö jo selättänyt taantuman ja kuinka henkilöstö on selvinnyt vaikeista ajoista.

Vantaan tehdas vähensi viime keväänä 163 työntekijää. Suurin osa vähennyksistä tehtiin eläkejärjestelyin, jättämällä määrä‑ aikaiset työsuhteet uusimatta ja tarjoamalla työntekijöille irtisanomispaketteja.

— Pahin on nyt ohitettu. Maali on välttä‑ mättömyyshyödyke, jota tarvitaan koko ajan ja erityisesti Venäjän‑kauppa kasvaa. Suo‑ messa myynti ei ehkä enää kasva, Tikkurilan toimitusjohtaja Erkki Järvinen arvioi.

kö Samu Hörkkä johdatteli seurueen ensin konttoritiloihin ja siitä edelleen vuonna 1975 valmistuneeseen tehtaaseen, jossa maalit ja maalipurkit valmistetaan nykyään pitkälti koneiden voimin.

Eero Huovinen seurasi maalinvalmis‑ tuksen vaiheita kiinnostuneena, sillä hän on maalannut muun muassa Keski‑Suomessa sijaitsevaa torppaansa. Huovinen intoutui pohtimaan isäntien kanssa myös maalaami‑ sen filosofiaa.

— Maalaamiseen pitää keskittyä, joten se irrottaa hyvin piispan työhön liittyvistä ikä‑ vistä asioista. Se on myös työtä, joka ei vaadi mitään erityisiä kädentaitoja tai puusepänky‑ kyjä, sopii tällaiselle vähän tyhmemmällekin miehelle, Huovinen veisteli.

maalaamisen FilosoFiaa

työpaikkapappi ollut tarpeen

Tikkurilan tehtaalla korkea‑arvoisia kirkon‑ miehiä on nähty ennenkin, sillä Helsingin piispa Samuel Lehtonen vieraili siellä piis‑ pantarkastuksen yhteydessä vuonna 1989.

Eero Huoviselle käynti maalitehtaalla oli en‑ simmäinen.

Vierailun aluksi Huovista neuvottiin pu‑ kemaan suojalasit ja olemaan nojaamatta mi‑ hinkään. Oppaana toiminut tuotantopäällik‑

Tehdaskierroksen jälkeen pidetyssä kahviti‑ laisuudessa puhe kääntyi yt‑neuvotteluihin ja siihen, miten työ Tikkurilassa on muuttunut vuosien varrella.

— Olen ollut täällä töissä 27 vuotta. Sinä aikana automatiikka on lisääntynyt huimasti.

Kun aloitin, täällä oli 200 työntekijää enem‑ män kuin nyt. Työturvallisuus ja siisteys ovat parantuneet, työ kokonaisuudessaan on

Hanna Antila

Hakunilassa äänestetään kirkkoherraa

H

akunilan kirkkoherranvaalien ennak‑ koäänestys alkaa maanantaina 3.5. ja jatkuu perjantaihin 7.5. asti. Äänestys‑ paikkana on Hakunilan kirkkoherranvirasto ja äänestysaika kello 9–18.

Varsinaiset vaalit pidetään Hakunilan kir‑ kon kokoustilassa sunnuntaina 9.5. messun jälkeen eli noin kello 12.30–20 sekä maanan‑ taina 10.5. kello 9–20.

Vaalissa ovat äänioikeutettuja kaikki Ha‑ kunilan seurakunnan jäsenet, jotka ovat ol‑ leet seurakunnan jäseniä 28.2. mennessä ja jotka ovat täyttäneet 18 vuotta viimeistään 9.5. Äänestäjällä tulee olla mukanaan henki‑ löllisyystodistus.

Seurakunta järjestää 9.5. vaalikuljetuksen.

Pikkubussi lähtee Länsimäen kirkolta kello 13 ja Pyhän Annan lastenkirkolta kello 15.

Paluukuljetus lähtee heti äänestyksen jäl‑ keen. Kuljetukseen pitää ilmoittautua vii‑ meistään perjantaina 7.5. klo 16 Hakunilan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Kaikkiin kirkkoherraehdokkaisiin eli Hans Tuomiseen, Teijo Peltolaan ja Timo Huuhtaseen voi tutustua vielä viimeises‑ sä vaalipaneelissa. Se järjestetään torstaina 29.4. viikkomessun jälkeen noin kello 18.30 Hakunilan kirkolla. Ehdokkaat ovat tavat‑ tavissa myös Hakunilan ostoskeskuksen to‑ rilla torstaina 29.4. kello 15–17. Hakunilan seurakunnan nettisivuilta löytyy lisätietoa ja esittelyvideot ehdokkaista.

Kari Autero

Pauli Juusela päätoimittaja



keventynyt, reilu vuosi sitten kemiantyön‑ tekijöiden pääluottamusmiehenä aloittanut Teijo Småträsk kertoi.

— Entä onko työtahti kiihtynyt? piispa Huovinen tiedusteli.

— On kiihtynyt, mutta vielä täällä pär‑ jätään. Kyllä täällä voi pitää enemmänkin kuin kaksi kahvitaukoa päivässä, Småträsk vastasi.

Sekä Teijo Småträsk että toimitusjohtaja Erkki Järvinen olivat sitä mieltä, että yt‑neu‑ vottelut sujuivat hyvässä hengessä, vaikka tilanne olikin tiukka.

— Yksi mielenosoitus täällä pidettiin, kun neuvottelut venyivät ja paukkuivat, Småträsk kertoi.

Maalitehtaan työntekijät kertoivat piis‑ palle myös, että työpaikkapappi Jari Saarisen läsnäolo oli erityisen tärkeää yt‑neuvot‑ teluiden aikana.

— Pappi oli silloin paikalla tiettyinä kel‑ lonaikoina ja ilmoitti, että saa tulla jutte‑ lemaan, jos siltä tuntuu. Hyvä juttu, että juttelemaan meno tehtiin mahdollisimman helpoksi, kenenkään ei tarvinnut soitella tai varata aikaa, Samu Hörkkä sanoi.

●

●

Kuntokallion ranta on leirikäytössä.

Sini Pennanen

iHanne on yHä kaksi tai useampia kummeja, mutta tärkeämpää kuin kummien määrä on se, että lapsi kastetaan ja voidaan liittää seurakunnan jäseneksi. Toivon mukaan Turussa ensi viikolla kokoontuva kirkolliskokous ymmärtää tämän, eikä jääräpäisesti pidä kiinni vanhasta käytännöstä, joka varsinkin pääkaupunkiseudulla aiheuttaa välillä hankalia tilanteita. Täällä jokaisella perheellä ei yksinkertaisesti ole kahta luotettua, kirkkoon kuuluvaa, rippikoulun käynyttä ja konfirmoitua läheistä, joita voi kummiksi pyytää. Syyt ovat monenlaiset: kirkosta eroaminen, etäiset suhteet sukulaisiin tai vaikkapa se, että kyseessä on kristitty maahanmuuttajaperhe, jolla ei ole monta kirkkoon kuuluvaa ystävää saati sukulaista.

Kummius on tärkeää ja siksi on hyvä, että nykyisin voidaan poikkeustapauksissa lisätä kummeja myös kasteen jälkeen. Jos kummius toimii, lapsi voi saada kummista ystävän, kuuntelijan ja tukijan, tärkeän ihmissuhteen, joka kantaa myös aikuisena. Hienoa on, jos kummi ymmärtää tehtävänsä myös kristillisen uskon näkökulmasta: rukoilee lapsen puolesta, ostaa rippiristin ja vie vaikka joskus kirkkoon.

Hyvä on, jos kummeja on kaksi tai useampia, sillä elämässä ei ole liikaa sellaisia läheisiä, jotka pysyvät. Mutta jos kummeja ei löydy kuin yksi, ei se voi olla este lapsen kastamiselle.

Piispa Eero Huovinen ja kirkkoherra Janne Silvast tutustuivat Tikkurilan maalitehtaan ohjaamoon Jorma Pyykölän johdolla.

Äänestyspaikkana on Hakunilan kirkko.

vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti, että Holman ja Kuntokallion kurssikeskuksissa voidaan järjestää avointen ovien päiviä pari kertaa vuodessa. Klaukkalassa ja Helsingin Karhusaaressa sijaitsevien kurssikeskusten rantoja ei kuitenkaan voida yleisesti tarjota kaikkien seurakuntalaisten käyttöön, sillä se voisi häiritä leiritoimintaa. arkkiteHti matti kuittinen on suunnitellut Kirkon Ulkomaanavulle uudisrakennuksen, jonka rakentamisessa hyödynnetään maanjäristyksessä raunioituneiden raken-

nusten kivijätettä. Suunnitelmaa tullaan käyttämään erityisesti Haitin koulujen uudisrakentamisessa. Maanjäristyksessä raunioituneiden rakennusten kiviaineksella täytetään metallikoreja ja kehikoita, joita käytetään kantavien seinien ja perustusten rakentamiseen. ●

vappupäivänä järjestetään kaksi kristillistä suurtapahtumaa. Helsingissä vietetään Senaatintorilla kello 11 alkaen vapputapahtumaa Jeesus-marsseineen. Sinne odotetaan noin  kävijää. Kristus-päivään Tampereelle odotetaan 7 osallistujaa.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Vielä siitä vuoresta kun kirjoitan tätä, on kulunut viikko siitä, kun Eyjafjalla-tulivuoresta pöllynnyt tuhka levisi Euroopan taivaalle ja pysäytti lentoliikenteen.

Tulivuoren toiminta on ainakin hetkellisesti laantunut ja lentokenttiä on avattu. Se tuo helpotusta monille, ei vähiten tappiota tehneille lentoyhtiöille, jotka ovat vaatineet nopeaa ”paluuta normaaliin”.

Herää kysymys, mikä on normaalia.

Se, että ihminen lentää, ei ole normaalia. Ei, jos pidetään normaalina sitä, mihin ihmisen fyysiset edellytykset riittävät ja mitä hän on tottunut tekemään niin kauan kuin hän on maan pinnalla tallustellut. Ihminen on rakentanut lentämisen mahdollistavia koneita vasta viimeiset sata vuotta. Siksi tulivuorten lentämiselle aiheuttama uhka tulikin yllätyksenä.

Virve Rosti ja Kuorosota-ohjelman kuorolaiset pitävät edelleen tiiviisti yhtä.

Virve rosti ei luovu ajatuksestaan auttaa nuoria.

Hyvää mieltä

K

uorosota oli ja meni, mutta Virve Rostin luotsaama Vantaan joukkue on edelleen voimissaan. Huhtikuisena keskiviikkoiltana Martinussalissa on Vickyn lisäksi paikalla viitisentoista kuorolaista.

Kuorosota‑kuoron harjoituksissa riittää ääntä, innostusta ja levottomuuttakin, vain kuoronjohtaja kävelee esiintymislavalla kor‑ kokengissään eteerisen rauhallisena.

— Oli kiva päästä tekemään erilaista juttua ja päästä hetkeksi irti Menneisyyden Vangit ‑bändikuviosta, Virve Rosti sanoo.

Maaliskuussa päättynyt Kuorosota oli Ne‑ losen ohjelma, jota istuttiin katselemassa sun‑ nuntai‑iltaisin television ääressä kännykkä kädessä ja äänestettiin omaa suosikkikuoroa mahdolliseen jatkoon. Kuudesta kuorosta ai‑ na vähiten ääniä saanut putosi pois, kunnes jäljelle jäi yksi. Tänä vuonna voittaja oli Ilkka Alangon johtama Joensuun kuoro.

— Kuorosota‑ohjelma oli sellaista koko perheen kivaa. Se oli hyvän mielen ohjelma.

Siinä ei arvosteltu eikä mollattu, niin kuin X Factorissa tehdään, toteaa Virve.

yHteen Hitsautuneet Ideana kuorojen kilpailussa oli, että voitta‑ jakuoro lahjoittaa rahasumman johtajansa kotipaikkakunnaltaan valitsemaan hyvänte‑ keväisyyskohteeseen. Virve Rosti valitsi Van‑ taankosken seurakunnan Saappaan, mutta

kun voittoa ei tullut, tiiviiksi ja läheiseksi hitsautunut kuoroporukka päätti keksiä jotain muuta. Siksi ääniä ollaan taas avaamassa.

— Kuorosodan aikana olimme kuorolais‑ ten kanssa niin paljon tekemisissä, ettei si‑ tä malttanut lopettaa. Niinpä järjestämme konsertin Martinussalissa Palveluoperaatio Saappaan hyväksi.

— Mehän tavattiin reilun kolmen kuukau‑ den ajan melkein joka päivä! huudahtaa Virve itsekin yllättyneenä laskiessaan, kuinka usein Kuorosota ”pakotti” heidät yhteen.

Konsertin liput maksavat 12 euroa ja niitä saa ostaa ennakkoon Lippupalvelusta ja tuntia ennen ovelta. Koko tuotto menee Saapas‑toi‑ minnan tukemiseen.

saapaslaiset partioivat Virve Rosti valitsi hyväntekeväisyyskohteeksi Saapas‑toiminnan siksi, että hän itse kuuluu Vantaankosken seurakuntaan ja halusi auttaa nimenomaan lapsia ja nuoria.

Palveluoperaatio Saapas on seurakunnan järjestämää vapaaehtoisin voimin tehtävää nuorten auttamistyötä. Saapaslaisia partioi nuorten tapahtumissa ja kohtaamispaikoissa.

Operaatio sai alkunsa 1970‑luvun alussa Kei‑ molan moottoriradalla järjestetyistä suurista rock‑konserteista.

— Kun omat lapseni olivat teini‑iässä, oli aina huoli siitä, että missä he olivat ja mitä tekevät. On huojentavaa tietää, että on ole‑ massa Saapas‑tyypit, jos joku vaikka sammuu pakkasella lumihankeen tai tarvitsee vatsa‑ huuhtelua, Virve toteaa.

Nyt Virven omat tyttäret ovat mukana harjoituksissa. Lavalla heiluu tällä kertaa kol‑

me sukupolvea, sillä Virven tyttären lapsetkin joutuivat Kuorosota‑harjoituksiin kuulosuojai‑ met korvilla. Lastenhoitovuorossa olleen isän lento kun oli jäänyt tuhkan takia kentälle.

illantorkuille musiikkia Virve Rostista yllättävintä Kuorosota‑ohjel‑ man teossa oli se, kuinka paljon se loppujen lopuksi työllisti. Konserttien ja harjoitusten lisäksi oli pukujen sovitusta, haastatteluja ja biisien etsintää.

— Sanottiin, että kuoronjohtajan ei tar‑ vitse olla ihan kaikissa harjoituksissa, mutta siihenhän tulikin intohimo ja halusin olla ai‑ na mukana. Raskainta oli silloin, jos olin ollut keikalla lauantai‑iltana jossain huitsin neva‑ dassa ja sunnuntaina piti tulla konserttiin.

Martinussalissa pidettävään konserttiin tulee esiintymään myös Petri Laaksonen.

Virve sanoo, että konsertti on rento, hassun‑ hauska ja sekalainen. Sinne kannattaa tulla, jos tykkäsi Kuorosodasta tai ei käy ravinto‑ loissa.

— Meidän konserttimme sopii myös sel‑ laisille, jotka haluavat mennä aikaisin nuk‑ kumaan, heittää Virve vielä ja purskahtaa nauruun.

Niin että mitä?

— No kun usein sanotaan, että haluttaisiin tulla kuuntelemaan minua tai Petriä, mutta sitten valitetaan että pitääkö meidän aina esiintyä niin myöhään. Nyt esiinnymme ai‑ kaisin!

Kuoron esittämistä kappaleista Queen‑yh‑ tyeen Bohemian Rhapsody oli Virven suosikki.

Se on myös hänen kännykkänsä soittoääni.

en väHättele harmia ja surua, joita monille on lentokiellosta koitunut.

Eniten minua vaivaavat Afrikan viljelijät, jotka eivät saa ruusujaan ja vihanneksiaan myydyksi. Mutta tulivuoren odottamaton puuttuminen elämäämme herättää terveellisiä kysymyksiä, joita onkin tiedotusvälineissä nostettu esille. Olemmeko liian riippuvaisia lentoliikenteestä?

Onko hyvä asia, että meillä on niin kiire, että on pakko lentää, ja niin tiukkaan pakattu ja tarkasti suunniteltu elämä, että parin päivän viivytys on katastrofi?

Lisäisin näiden kysymysten päälle vielä yhden, joka liittyy maailmankuvaamme. Teknologian avulla voimme tehdä asioita, jotka eivät ole lainkaan luonnollisia ja normaaleja. Usein ne palvelevat terveyttämme ja hyvinvointiamme. Mutta usein ne luovat tarpeita, joita meillä ei ole ennen ollut, ja lisäksi ne saavat meidät pitämään itseämme luonnon herroina.

Sokea usko on länsimaissa käynyt muuten harvinaiseksi, mutta teknologian edustajat ja puolustajat pitävät sitä ylväästi yllä. Tieteen avulla ihminen voi tietää kaiken ja teknologian avulla tehdä kaiken. Jos ei nyt, niin varmasti tulevaisuudessa. eHkä eyjaFjalla on palauttanut ihmisten mieliin, mitkä kykymme ja rajamme todellisuudessa ovat. Tekniikka ei kykene puhaltamaan tuhkapilveä tahtomaamme suuntaan. Tiede ei pysty ennustamaan kuin päivän parin osalta, miten tulivuori jatkossa käyttäytyy. Minusta se ei ole kauheaa, vaan lohdullista. Viisas on se, joka tietää, miten vähän tietää.

Nina Riutta

Virve rosti, Petri Laaksonen ja Vantaan kuorosota -kuoro esiintyvät ke 5.5. klo 19 konserttitalo Martinuksessa.



Korson kirkossa oli arki-illan ehtoollinen keskiviikkona 21.4.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Millainen oli arki-illan messu?

Markku Mattila

Pinja Eskola, 15

Pirjo Majaranta, 63

Mikä sai sinut tulemaan mesMikä sai sinut tulemaan messuun? suun?

— Olen menossa rippikouluun — Olen vakiokävijä keskiviik‑ ensi kesänä, ja minun pitää käy‑ koisin, ja usein myös sunnuntaisin. dä etukäteen kahdessa messussa Tulen messuun, jos minulla ei ole ja haastatella diakoniatyöntekijää. jotain muuta erityistä tekemistä.

Käyn erityisrippikoulua Lahdessa.

Tulen ehtoollisen takia ja siksi, että — Tämä oli ensimmäinen messu voin treenata äänijänteitäni laula‑ rippikoulua varten, mutta diakonia‑ malla virsiä. Menen tämän jälkeen työntekijää olen jo tavannut. Hän kirkon alakerrassa kokoontuvaan kertoi eri tavoista ja projekteista, rukouspiiriin. joilla autetaan ihmisiä.

Mitä messussa tapahtui?

Mitä messussa tapahtui?

— Keskiviikkoillan messu on — Messussa puhuttiin pääsiäi‑ puolta lyhyempi kuin sunnuntai‑ sen jälkeisestä ajasta, rukoiltiin ja messu. Tämä kestää vain puoli tun‑ laulettiin virsiä. Mutta virret eivät tia. Arki-illan tiivistetyssä jumalan‑ olleet minulle varsinaisesti tuttuja. palveluksessa on synnintunnustus Pisteillä 1–5, paljonko annat ja ehtoollinen. messulle?

Pisteillä 1–5, paljonko annat — Annan 3 pistettä. Messu oli messulle? ihan mielenkiintoinen.

— Annan 4 pistettä. Osallistujia Silti ehkä ne, joissa oli tavallista enemmän, mikä ilah‑ olen käynyt kou‑ Millaista messua duttaa. Monesti on ehkä puolen‑ lun kanssa, ovat kymmentä ihmistä, ja nyt oli kaipaat: aktiivista olleet jotenkin tuplaten. Arki-illan ehtoolli‑ osallistumista vai hilmukavampia. nen on mahdollisuus niille, jaisuudessa viipymistä? jotka eivät pääse sunnuntaina Kerro osoitteessa www. kirkkoon tai jotka eivät jaksa vantaanlauri.fi/ istua paikallaan kovin pitkään.

Vesa Ruokonen, 57 Mikä on arki-iltana pidettävän messun idea?

— Ajatuksena on tarjota mah‑ dollisuus käydä ehtoollisella arkiiltana.

Miten arki-illan ehtoollinen poikkeaa sunnuntain messusta?

— Joitakin messun osia jätetään kokonaan pois. Sunnuntain mes‑ sussa voi olla neljäkin raamatun‑ tekstiä. Tänä iltana luin vain yhden.

En myöskään pitänyt puhetta tai saarnaa, vaan vain lyhyen johdan‑ non synnintunnustukseen.

— Esillä oli viime sunnuntain aihe Hyvä paimen. Siitä kertoivat myös virret. Etenkin virren 374 tunnelma tuntuu hyvältä: ”Mitä silloin multa puuttuu, kun Herra huolen kantaa?”

Pisteillä 1–5, paljonko annat messulle?

— Annan 4+ pistettä. Ihmisiä oli kohtuullisesti ja seurakunta vei‑ sasi aktiivisesti.

Ulla-Maija Vilmi

pisteita.

Saara Vuorjoki

Leena K aseva, 55, viihtyy kartanomaisemissa Espoon ja Vantaan rajalla.

60 % Hämeenkyläläinen

Muutimme Hämeenkylään vuonna 1987.

Löysimme sieltä sopivan rivitaloasunnon, jossa asumme yhä. Lapsemme Kaisa ja Tuomas ovat jo aikuisia. Taloyhtiön pihalla leikkii nyt uusi sukupolvi lapsia.

Ajan lähes päivittäin Linnaisten kartanon kauniiden maisemien ohi. Kutsun sitä terapiamaisemakseni. Toisinaan käyn siellä kävelyllä.

35 % Espoolainen

Synnyin ja kasvoin Laaksolahdessa.

Perheessämme oli seitsemän lasta.

Olen sisarussarjan nuorin. Nykyään harrastan kilpauintia seniorisarjassa ja harjoittelen uimaseurani kotihallissa Leppävaarassa. Lisäksi pyrin lokakuusta toukokuun puoliväliin käymään päivittäin uimassa Pitkäjärvellä.

Helsinkiläinen

5%

Lapsena pääsin veljeni kanssa isän mukaan Helsingin-reissuille tapaamaan isän siskoja ja veljeä. Kummallakin tädilläni oli kemikaliokaupat, toisella Siltasaarenkadulla ja toisella Kotkankadulla. Myöhemmin asuimme puolisoni kanssa Mikonkadulla.

Kun esikoisemme oli kaksivuotias, muutimme Hämeenkylään.

Mikä ärsyttää?

Kiitollista työtä

Mikä ärsyttää? oli hyvä kysy‑ mys Vantaan Laurin Ota kan‑ taa ‑palstalla 15.4. Ei ihan ärsytä, mutta kummastuttaa se, että annetaan ilmaista vaalimainosta Hakunilan kirkkoherranvaalien kannatuspuheenvuoroille.

Ehkäpä niiden pitäisi olla maksullisia? Samoin myös Hel‑ singin hiippakunnan piispanvaa‑ lien ehdokkaasta tehdyn kirjoi‑ tuksen?

Vantaan Laurissa 22.4. oli juttu siivouksesta. Olen täysin samaa mieltä Sirkka Kingin ajatuksista.

Olen jo vuosia tehnyt siivous‑ ta terapiakseni. Käsintiskaami‑ nen on työtä, jota tehdessä laitan ajatukseni järjestykseen. Saatan saada ratkaisun johonkin ongel‑ maan tai keksiä jonkin uuden idean.

Siivoamisen teen mieluiten hiljaisessa talossa. Paikalla ei ole muita, saan tehdä rauhassa.

Ajatukseni virtaavat vapaasti ja nautin kätteni työstä. Siivous on siitä kiitollista työtä, että tulos näkyy heti.

Joskus, kun olen tehnyt oi‑ kein hyvää työtä lähes päivän, tuntuu kuin oman pääni sisusta olisi myös puhdistunut. Ajatuk‑ set ovat virranneet ja järjestyneet oikeille paikoille.

Nyt ollessani eläkkeellä autan myös poikani perhettä siivoami‑ sessa. Tästä seuraa hyvää mieltä ja positiivisuutta monelle henki‑ lölle. Antaa hyvän kiertää!

Minun ei tarvitse maksaa kuntosalille, koska teen paljon hyödyllistä arkiliikuntaa, kannan mattoja tuulettumaan ja niin edelleen.

Toivon, että kuntoni säilyy ja jaksan tehdä tätä vielä vuosia.

Terveiset haluan lähettää aliar‑ vostetuille sii‑ voojille. Työnne on arvokasta ja jos se jätetään te‑ kemättä, seurauk‑ set näkyvät nopeas‑ ti epäviihtyisyytenä.

Jorma E. Taivainen kauppateknikko

Vantaalla toivotaan Irja Askolaa Helsingin piispaksi Me vantaalaiset piispanvaalissa äänioikeutetut eri seurakuntien luottamushenkilöt ja työntekijät toivomme Irja Askolasta uutta piispaa hiippakuntaamme. Meitä on Vantaalla suuri joukko ilman puoluetaustaa olevia ja eri puo‑ lueisiin kuuluvia uudistushenki‑ siä valitsijoita, jotka odotamme kirkon kevättä.

Irja Askolan keskeisiä arvoja ovat muun muassa Jeesuksen seuraamisen ottaminen tosissaan, halu hyvän tekemiseen, avaran armon julistami‑ nen ja avoin vuo‑ rovaikutus. Näitä neljää asiaa myös me hänen tukijan‑ sa olemme hänen kanssaan ajamassa.

Irja Askolalla on kokemuksemme mu‑ kaan erityinen lahja tulki‑ ta ja sanoittaa kristillistä uskoa ihmistä koskettavasti. Hän on syvällinen teologi ja runoilija, nykyisyyden sanoittaja ja tule‑ vaisuuden ennakoija. Hän on kouliintunut kansainvälisissä tehtävissä ja opinnoissa työs‑ tämään asioita, jotka ovat vasta tulossa omaan kirkkoomme. Joh‑ tajana Irja Askola luottaa vuoro‑ puheluun. Hän tarttuu rohkeasti myös kipeisiin asioihin. Moni‑ kulttuurinen dialogi, ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen sekä näkökulmien avaaminen on hänen tapansa toimia ja vaikut‑ taa.

Piispa Mikko Heikan teologi‑ sena avustajana hän tuntee piis‑ pan tehtävän haasteet ja mah‑ dollisuudet. Tuomiokapitulin työntekijänä hän on perehtynyt lukuisten seurakuntien arkito‑ dellisuuteen. Tärkeä näkökul‑ ma seurakuntaelämään hänelle avautuu oman kotiseurakuntan‑ sa Helsingin Alppilan aktiivisena jäsenenä.

Nämä ovat meille tärkeitä syitä, miksi kannatamme häntä uudeksi piispaksemme. Suositte‑ lemme, että tutustut Irja Askolan kotisivuihin www.irjaaskola.fi ja katsot Kirkon tiedotuskeskuk‑ sen tekemät haastatteluvideot kaikista ehdokkaista osoitteessa www.helsinginhiippakunta.evl. fi/piispanvaali.

MIkä ärsyttää?

Jukka Hako, Auli Hynninen, Anna Kivekäs, Paula Lehmuskallio, Matti Lehtonen, Soile Niemi, Tapio Peltohaka, Eve Rämö, Kari Pekka Kinnunen, Kirsti Savolainen ja 10 vantaalaista pappia

Mummeli 40-luvulta

Tekstiviestit

Olen kolumnistin kanssa sa‑ maa mieltä siitä, että noita ko‑ vapalkkaisia konsultin hommia voi ihan hyvin lähteä tekemään amatööripohjalta. Mutta toivoi‑ sin kyllä esimerkiksi lääkärien ja lentäjien olevan jatkossakin ihan ammattilaisia. Ja tehkööt vaan amatöörit taidetta, kunhan te‑ kevät sitä omissa porukoissaan omaksi ilokseen ja ammattimai‑ sen taiteen tekemisen tuet säi‑ lyvät.

K aikkien uskontojen yhtei‑ nen päämäärä on se, että ihmi‑ nen löytäisi hyvän ja kehittyisi paremmaksi. Suomessa on lu‑ terilaisia, muualla muita, mutta eroja on turha korostaa kun pää‑ määrä on sama.

Viime viikon kuva-arvoituksessa oli Pekkaniskan talon kattorakenteita Petikossa.

Kuopsuttajien heimoa Kari Häkkinen

Kirjailija Mari Mörön mielestä puutarha vaatii kypsyttelyä.

pään Suomeen, jossa voi olla pitkät, mustat talvet.

Puutarhurin työkalut Mari Mörön ääni on käheä ja tuk‑ koinen. Puutarhahullu on jälleen intoutunut viettämään ulkona liian paljon aikaa, liian kevyellä vaate‑ tuksella. Se taitaa olla kuitenkin pientä verrattuna kaikkeen muu‑ hun, mitä Mari on puutarhahulluu‑ tensa vuoksi tehnyt. Vapaasti versoo ‑kirjassaan hän kertoo muun muassa joutuneensa vaikeuk­siin vi‑ ranomaisten kanssa, kuljettaneen‑ sa pensasta turvavöissä ja pudon‑ neensa sekä jäihin että kaivoon.

— Mutta enhän minä juokse tavaroiden, vaan elämän perässä!

Hulluudesta en tiedä, mutta ehdot‑ tomasti tyhmin juttu, jonka olen puutarhan vuoksi tehnyt on se, kun tein kivipengerrystä yksin ja rikoin selkäni niin, ettei lääkäri ollut var‑ ma, kävelenkö enää koskaan, hän kertoo.

H

eillä on multaa kyn‑ sien alla, eivätkä he malttaisi millään poistua keväisin ja kesäisin kotoaan. He tarkkailevat kiinnos‑ tuneina tuttavien ja autiotalojen pihoja ja roikkuvat nettifoorumeilla muiden samanlaisten kanssa. He valitte‑ levat selkäänsä ja kulkevat suoda‑ tinpussit taskussa siltä varalta, että sattuisivat löytämään jotakin kiin‑ nostavaa.

He ovat puutarhahulluja, sellai‑ sia kuin kirjailija Mari Mörö, jonka uusin kirja Vapaasti versoo kertoo, millaista on elämä, kun mieli on mullassa.

Mari Mörö asuu Mikkelin Mö‑ rönperällä, rinnetontilla järven rannalla. Paikka synnytti entisessä kaupunkilaistytössä puutarhain‑ nostuksen.

— Kun 1990-luvulla muutimme tänne, paikka huusi puutarhuria.

Sitten mopo karkasikin käsistä, hän toteaa.

Marin kiihkeän puutarhahar‑ rastuksen ovat mahdollistaneet kirjailijan työn vapaa rytmi ja se, että hän on tutustunut hengenhei‑ molaisiin. Vähitellen hänestä on tullut myös kysytty puhuja puu‑ tarha-alan tapahtumiin sekä alaan liittyvien kirjojen ja kolumnien kirjoittaja.

”Puutarhanhoi­ dossa aikajänne on erilainen kuin muussa arjessa.

Yksi tunti ei merkitse mitään.”

Hyödyksi ja huviksi Mörönperän parin hehtaarin kokoi‑ nen puutarhatontti on rönsyilevä.

— Oikeastaan voisi sanoa, että tämä on sellainen savolainen fuu‑ siopuutarha, kirjailija luonnehtii.

Kasvivalikoima on karttunut vähitellen. Jotkut kasvit ovat suun‑ nitelmallisia hankintoja, jotkut tarttuneet mukaan jostakin het‑ ken mielijohteesta. Paljon on myös lahjoja hengenheimolaisilta.

Eteläsavolainen luonto, pihassa kasvava mahtava kuusi ja noin 300vuotias mänty asettavat puutarhal‑ le omat ehtonsa. Kasvien on kestet‑ tävä koettelemuksia kuten rajuja lämpötilan vaihteluita, sillä Mari ei suostu käyttämään lannoitteita tai torjunta-aineita.

— Kasvivalinnoissa yritän yh‑ distää hyödyn ja huvin. Kasvatan esimerkiksi köynnöspinaattia se‑ kä kirsikka- ja luumupuita, jotka ovat paitsi hyödyllisiä myös kau‑ niita. Olen valinnut myös sellaisia kasveja, jotka tuovat mehiläisiä ja perhosia.

Niiden kolmentoista vuoden aikana, jotka Mari Mörö on ny‑ kyisessä kotipaikassaan viettänyt, on tapahtunut monenlaista. Välillä on satanut aivan liikaa, välillä liian vähän. Yhtenä hyvänä myyrävuo‑ tena yksi kuusipoloinen muistutti loppukesästä vanhaa tiskiharjaa.

Keväisin puutarhuri saa pelätä ta‑ katalvea tai yöpakkasta.

— Toisinaan olen miettinyt, et‑ tä olisi helpompaa olla puutarha‑ harrastaja muualla kuin Suomessa.

En kuitenkaan kaipaa leudompaa ilmastoa, sillä pidän siitä, että on selkeät vuodenajat.

— Pyrin siihen, että puutarha olisi kaunis kaikkina vuodenaikoi‑ na. Siksi en kaipaa edes eteläisem‑

Jälkeenpäin, nyt jo toipuneena, Mari näkee, että siihenkin tapahtu‑ maan sisältyi opetus. Puutarhurin tärkeimmistä työkaluista — omista aivoista ja ruumiista — on pidettä‑ vä huolta.

— Olisihan se pitänyt tajuta, et‑ tä kun tällainen lyhyt 45-kiloinen nainen yrittää vierittää sadan kilon kiveä, eihän siitä mitään tule. Siinä oli intoa enemmän kuin kykyä, hän huokaa.

Vuodenaika kerrallaan

Mari Mörön kotitilalla on kanoja, kissoja ja lampaita ja puutarha, jossa riittää työtä loppuelämäksi.

Syksyyn mennessä on vähintään Perattava kukkapenkit.

Levitettävä kompostia. ● Lähetettävä siemenkirjeitä (osa lähetetty jo tammikuussa). ● Paneuduttava kylvöihin sekä sisällä että ulkona. ● Muurattava luonnonkivistä muutama rakennelma. ● Siirreltävä kiviä. ● Tavattava niin monta puutarhahullua kuin mahdollista ja tehtävä vähintään viisi puutarhavierailua. ● Ymmärrettävä, että elämänsä voisi käyttää hullumminkin.

Että pakkonsa saa sentään vielä itse valita.

Mari Mörö: Vapaasti versoo – rönsyjä puutarhasta.

Kirjapaja 2010. ● ●

Puutarhanhoito on opettanut Mari Mörölle ennen kaikkea kärsivälli‑ syyttä ja nöyryyttä. Siksi television puutarhaohjelmat, joissa piha stai‑ lataan viikonlopun aikana edustus‑ kuntoon, suorastaan puistattavat Maria.

Hänen mielestään puutarhan pitää saada kypsyä ja kehittyä hil‑ jalleen.

— Puutarhaa voi hoitaa mutta ei hallita, mikä on tavallaan hy‑ vin lohdullista. Puutarhanhoidossa myös aikajänne on erilainen kuin muussa arjessa, yksi tunti ei mer‑ kitse mitään. Puutarhan kanssa on elettävä vuodenaika kerrallaan.

Tuotteliaalle kirjailijalle ja kir‑ joittajalle puutarhanhoito on myös vapautta kaikesta kritiikistä ja siitä, että tarvitsisi miettiä muita.

— Tähän harrastukseen ei lii‑ ty minkäänlaista tehokkuutta eikä kunnianhimoa. Harrastan puutar‑ hanhoitoa ainoastaan itseni ja per‑ heeni vuoksi.

Hanna Antila

Mari Mörö on mukana Puutarhan Lumo ‑tapahtumassa to 6.5. klo 17–19.30 Monitoimikeskus Lumossa Korsossa.

Piirroskirjeitä ja balettia Aforististen piirrosten tekeminen on Maija Paavilaiselle kutsumusammatti.

M

aija Paavilainen on saanut viet‑ tää menneen talvikauden hänelle rakkaassa Sodankylässä. Ensi tun‑ tuman paikkakuntaan hän sai 1970luvulla.

— Muutimme sinne Helsingistä, kun mieheni Kari sai sieltä sotilas‑

papin paikan.

Samalla elämä teki vaimosta, suomen kielen maisterista ja melkein päätoimisesta kahden lapsen kotiäidistä, sotilaspapin apulaisen.

— Puhelin soi yötä päivää. Pohjoisen pojat eivät pelänneet pappeja. He tulivat myös meille kotiin puhumaan asioistaan. Kun Kari oli tavoittamatto‑ missa maastoharjoituksissa, opin neuvomaan ke‑ nen puoleen kannatti kääntyä missäkin asiassa.

Alokkaalle, joka pelkäsi rokotuksia, selitin, miksi ne olivat tarpeen.

Varusmiehiin Maija tutustui myös sotilasko‑ tityössä, johon hän ryhtyi edeltäjänsä, eläkkeelle siirtyneen sotilaspapin vaimon suosituksesta.

Lapsuudestaan asti balettia harrastanut papin‑ rouva kaipasi myös ruumiinkulttuuria. Niinpä hän alkoi ohjata paikkakunnalla naisten musiikkilii‑ kuntaa.

”Hoidin lapset ja piirtelin hömppätaiteilijana” Perheeseen syntyi Sodankylässä kaksi lasta lisää.

Omille ja naapureiden lapsille Maija Paavilainen piti pyhäkoulua. Lisäksi aina, kun se oli mahdollista, hän osallistui pappismiehensä rinnalla erilaisiin tilaisuuksiin.

Jo opiskeluaikana hän oli alkanut nimimerkil‑ lä Maija P piirtää kirkolliseen Kotimaa-lehteen.

Jokaiseen lehden numeroon tuli neliönmuotoinen piirros, johon sisältyi teksti.

— Sanat ovat tärkeitä, mutta kuvat vielä tär‑ keämpiä. Toivon piirrosteni olevan viestejä ihmi‑ seltä ihmiselle, kuin kirjeitä kotoa, joissa kerrotaan miten menee ja kysellään, mitä kuuluu.

— Elämän kokonaisuus toimi hyvin. Hoidin lap‑ set kotona ja piirtelin hömppätaiteilijana. Asiat hoi‑ tuivat, vaikka Kari sai joskus päähänsä tuoda meille kotiin viisikin miestä lounaalle.

Saattohoito mielessään Maija Paavilainen laati Iloa-kirjan. Myöhemmin hän kuuli kirjakauppiailta, että etenkin nuoret ostelivat kirjaa lahjaksi toisil‑ leen. Kun aforistisia piirroskirjoja oli ilmestynyt neljäkymmentä, Paavilainen lakkasi laskemasta nii‑ den määrää.

Upinniemen peruskouluun balettia harrastava Maija perusti iltapäiväkerhona toimivan balettiker‑ hon. Tanssijat esiintyivät läänin taidetapahtumissa, nuorten kirkkopäivillä, pääsiäismessussa ja piispan‑ tarkastuksessakin.

— Balettikerho loppui kahdentoista toiminta‑ vuoden jälkeen, kun oma koordinaationi hukkui rintasyöpään.

”On lupa olla

sen ikäinen kuin on”

Maija Paavilaisen mielestä jokaisen ensisijainen teh‑ tävä on elää oma elämänsä ja tehdä se, mitä varten on olemassa, niin hyvin kuin pystyy.

Hänelle on selvinnyt, että aforistiset piirrokset ovat hänen kutsumuksensa, vaikka pitkään hänelle ehdoteltiinkin oikeisiin töihin menemistä. Piirros‑ kirjoilla on sellaisia nimiä kuin Naistensaunassa, Tasapainoilua, Kuningatarkokki, Tukivoimia ja Mummoenergiaa. Ne kuvaavat hyvin kirjojen aihepiirejä.

— Olen tyytyväinen siihen, mitä minulla elä‑ mässäni on. Haluan nostaa kunniaan vanhanai‑ kaisen ydinperheen, sukupolvien ketjun, isovan‑ hemmuuden, elämänkokemuksen ja iän tuoman viisauden.

— Jokainen meistä vanhenee. Kukaan ei voi olla koko ikäänsä rypytön, hajuton, mauton ja hoikka kuin anorektinen seitsemäntoistavuotias. Jokaisella on lupa olla sen ikäinen kuin on. Se on kaunein kii‑ tos elämän lahjasta.

Maija Paavilaisen mukaan taiteilija Rafael Wardi toi Suomen taiteeseen vanhenemisen kauneuden.

Paavilainen innostui aiheesta vuonna 2003 kirjoit­ taessaan Wardin elämäkertaa.

Nyt 65-vuotias Paavilainen työstää pientä kir‑ jaa vanhenemisen kauneudesta. Se ilmestyy ensi syksynä.

— Haluan jatkaa elämän kunnioituksesta sen viimeiseen henkäykseen.

”Sodankylässä

ostan sitä mitä on”

Viime syksynä Paavilaiset päättivät suostua pohjoi‑ sen kertausharjoituksiin, kun kuulivat Sodankylän varuskuntapapin lähtevän rauhantöihin Kosovoon.

— Ympyrä sulkeutuu. Asumme samalla kadulla varuskunnassa kuin 1970-luvulla. Täällä meillä on paljon ystäviä.

Maija Paavilainen arvostaa Sodankylässä aurin‑ koa, hankia, hiljaisuutta ja hyviä ihmisiä.

— Pohjoisen ihmiset ovat erilaisia. Etelästä tul‑ leet erottaa täällä siitä, etteivät he tervehdi. Täkä‑ läiset arvostavat jokaista vastaantulijaa. He tietävät, että ihmiset tarvitsevat toisiaan.

Sodankylässä elämä pelkistyy.

— Kun ompelin itselleni villakankaasta pitkät housut, tarvitsin vetoketjun. Ostin osuuskaupasta sellaisen, joka menee auki ja kiinni. Etelässä olisin juossut kaupasta toiseen etsien juuri oikeaa sävyä. Ei täällä tarvitse myöskään miettiä, ostanko Valion vai Arlan maitoa. Ostan sitä mitä on.

Ulla-Maija Vilmi

”Balettikerho loppui, kun koordinaationi hukkui” Vuonna 1980 Kari Paavilainen komennettiin Upinniemeen Kirkkonummelle. Sielläkin perhe asui varuskunta-alueella.

Kotimaan-lukijat toivoivat, että Mai‑ ja P:n aforistisia piirroksia julkaistaisiin myös kirjoina. Tavoitteita-kirja ilmestyi 1986. Palaute oli kannustavaa.

— Sain terveisiä muun muassa tyttöly‑ seon aikaiselta laulunopettajaltani, joka oli sädehoitoklinikalla. Hän kiitti kirjasta, jota saattoi lukea, vaikka ei enää jaksanut monta ajatusta kerrallaan.

Karoliina Paavilainen

— En olisi itse osannut suunnitella elämästäni niin hyvää, kuin siitä on tullut, sanoo Maija Paavilainen.

Jani Laukkanen

T

Historian lumoissa

utkijapariskunta Liisa Suvikumpu, 34, ja Tuomas Heikkilä, 38, viih‑ tyvät historian parissa niin työssä kuin vapaa‑ajalla. Keskiajan tutki‑ mukseen erikoistunut Tuomas ja 1800‑luvun kulttuurihistoriaan pe‑ rehtynyt Liisa uskovat, että menneisyy‑ dessä elämä oli joiltain osin helpompaa kuin nykyisin.

— Ainakin elämän isoihin kysymyksiin oli selkeät vastaukset, toisin kuin nyt. Kes‑ kiajalla ei tarvinnut miettiä, onko Jumala olemassa, Tuomas toteaa.

— Jokaisella oli yhteiskunnassa selkeä, oma paikkansa. Se ei tarkoittanut, ettei‑ vätkö ihmiset olisi voineet unelmoida tai saavuttaa parempia olosuhteita. Myös ar‑ mon ajatus oli menneisyydessä enemmän läsnä, Liisa arvioi.

töissä keskiajalla Liisa ja Tuomas asuvat Upsalassa heinä‑ kuuhun saakka. Ruotsiin heidät vei Tuo‑ maksen työ Upsalan yliopiston kansainvä‑ lisessä huippututkimusyksikössä. Tuomas tutkii, kuinka Suomi ja Ruotsi yhdistyivät keskiajalla kirjallisen kulttuurin keinoin.

— Suomi sai lännestä latinankielisen kirjallisen kulttuurin. Se on vaikuttanut muun muassa siihen, että Suomi on nyky‑ ään Euroopan unionin jäsen ja länsimai‑ nen valtio, hän sanoo.

Upsala tarjoaa tutkimustyölle hyvät puitteet, sillä siellä on pohjoismaiden mahtavimmat keskiaikaisten käsikirjoi‑ tusten kokoelmat. Liisa toimii sieltä kä‑ sin sekä Suomen Rooman‑instituutin että WSOY:n kirjallisuussäätiön asiamiehenä.

Upsalasta lentää reilussa puolessa tun‑ nissa Helsinkiin. Siksi pariskunta ehtii usein myös Töölön kotiinsa.

Kahden historioitsijan kotikirjaston suurin aarre on 1200‑luvulta peräisin ole‑ va käsikirjoituksen lehti, joka on kääräis‑ ty kanneksi 1700‑luvun ranskankieliselle teokselle.

dekkari matkaoppaana Tuomas ja Liisa kiinnostuivat historias‑ ta jo lapsina. Liisa muistaa leikkineensä 1800‑luvun tyyliin piirretyillä paperinu‑ keilla. Tuomas haaveili muskettisoturin ammatista.

— Kaikki uravalintani tähtäsivät sii‑ hen, hän sanoo naurahtaen.

Tiiviisti yhdessä viihtyvä pariskunta lukee vapaa‑ajalla samoja kirjoja. Histori‑

Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu tekevät töitä ja viettävät vapaa-aikaa yhdessä. allisten romaanien lisäksi heitä kiinnostavat dekkarit.

— Liisa on meistä nopeampi lukija. Hän lukee kirjan yleensä ensin, ja suosittelee sit‑ ten sitä minulle, Tuomas kertoo.

Paljon matkusteleva pari tutustuu mie‑ lellään matkakohteisiinkin lukemalla niihin sijoittuvia romaaneja matkaoppaiden sijaan.

Vuoden 2009 kristillinen kirja ‑palkinnon saanutta teostaan Pyhimyksiä ja paanukattoja pariskunta viimeisteli Göteborgissa.

— Siellä bongasimme iltakävelyillä Åke Edwardsonin dekkareista tuttuja paikkoja ja rakennuksia. Pohdimme, missä kirjojen päähenkilö on liikkunut. Ennen Upsalaan muuttoa luimme muun muassa 1960‑luvun lopulla ilmestyneen Upsalan yliopistoon sijoittuvan Sven G. Svensonin dekkarin, Liisa kertoo.

Tuomas ja Liisa löytävät yhdessä työs‑ kentelystä vain hyviä puolia.

— Väitöskirjaa tehdessäni koin olevani etuoikeutettu, koska minulla oli professori kotona, Liisa sanoo.

— Sellainen työpäivä, jolloin emme saa olla yhdessä, on huono työpäivä, Tuomas jatkaa.

samassa kajakissa Melominen on yksi Liisan ja Tuomaksen yhteisistä harrastuksista. Yhdeksän vuotta yhdessä ollut pari kulkee vesireiteillä samas‑ sa kajakissa. Myös melonta on vienyt heidät historian äärelle.

— Olemme löytäneet Helsingin edustal‑ ta esimerkiksi kallion, jossa on kaiverretut nimikirjaimet ja päivämäärä 1700‑luvulta.

Veljeni luo Espoon Suvisaaristoon meloessa

voi eläytyä kieltolain aikaan ja seurata sala‑ kuljettajien reittejä, Liisa sanoo.

Uudellamaalla jokia pitkin kulkevat me‑ lontareitit mutkittelevat usein kulttuurihis‑ toriallisesti merkittävillä paikoilla.

— Yhtäkkiä voi meloa kartanon pihaan, Tuomas sanoo.

— Tai keskiaikaiselle asuinpaikalle, Liisa lisää.

Pariskunta kurkottaa mieluummin men‑ neisyyteen kuin tulevaisuuteen.

— En ole koskaan tykännyt esimerkiksi scifi‑kirjallisuudesta. Tulevaisuus ei ole mi‑ nun juttuni, Liisa toteaa.

— Totuus tulevaisuudesta on aina ih‑ meellisempää kuin kuvitelmat siitä. Tulevai‑ suus on menneisyydessä, Tuomas tuumii.

Soili Pohjalainen

” E n o l e k o s k a a n t y k ä n n y t s c i f i - k i r j a l l i s u u d e s t a . T u l e v a i s u u s e i o l e m i n u n j u t t u n i .”

Sini Pennanen

Jeesuksen uhmaikä

T

ilanne on tuttu jokaiselle vanhemmalle: lapsella on oma tahto. Miksi ihmiseksi syntynyt Jumalan Poika olisi ollut poikkeus? Nyt Jeesustaapero on löytänyt karitsan, jota hän haluaa jäädä silittelemään, eikä silloin ole väliä sillä, että äiti-Marialla olisi toinen reittisuunnitelma. Kumpi hermostuu ensimmäisenä? Ja toivottavasti vieressä seisova Anna-mummi malttaa pitää hyvät neuvot omana tietonaan.

Jeesus, Maria ja Anna löytyvät Pyhän Annan lastenkirkon betonisesta kasteportista. Sen ovat suunnitelleet Helena Ypyä ja Ulla Pohjola. Pyhä Anna itse kolmantena -aihe oli suosittu varsinkin keskiajan ja renessanssin taitees-

sa. Tunnetuimman kolmen sukupolven kuvauksen on maalannut Leonardo da Vinci. Suomessa aiheesta on yli  keskiaikaista puuveistosta.

Se, että Jeesus-lapsi pysähtyy silittämään karitsaa eikä vaikka kissaa, ei tainnut olla sattumaa. Karitsa viittaa Jeesuksen tulevaan kärsimykseen ja uhrikuolemaan. Ehkä Maria aavisti sen ja yritti siksi estellä lasta.

Marian huoli lapsensa tulevaisuudesta on sekin jokaiselle vanhemmalle ja isovanhemmalle tuttu – ja ilmaistu kasteporttiin ikuistetuissa laulunsanoissa: ”Jo lapsikin helposti langeta vois, jos käsi ei enkelin kädessä ois.”

Kaisa Halonen

pyHän annan lastenkirkko Koulutie 11 ●

Kalkkihiekkatiilestä ja betonista rakennetun, vuonna 198 valmistuneen kirkon on suunnitellut arkkitehti Göran Malmström.

●

Alun perin kirkko tunnettiin ItäHakkilan kirkkona.

●

Nykyisen ilmeensä ja nimensä kirkko sai vuonna  tehdyssä peruskorjauksessa.



Uusateismin maailma o Uusateismia kritisoinut tutkija Ilse Paakkinen sai osakseen vihanpurkauk­ sia, tytöttelyä ja ammattitaitonsa kyseenalaistamista.

I

lse Paakkisen Vieraskynä-kir‑ joitus Helsingin Sanomissa maa‑ liskuussa sai aikaan melkoisen palauteryöpyn. Lehden nettikes‑ kusteluun tuli yli tuhat viestiä, yleisönosastoon lukuisia kom‑ mentteja ja keskustelu levisi myös muualle nettiin.

Reaktion sai aikaan se, että Paakkinen nosti esiin mediassa vaietun tabun: hän kritisoi uusateismia ja rinnasti sen uskonnolliseen fanatismiin.

Aatteellisen fanatismin käyttövoimana ovat hänen mukaansa viha, kritiikittö‑ myys omaa ajattelua kohtaan, vastusta‑ jan leimaaminen pahaksi ja ajatus, että kaikki olisi hyvin, jos toista osapuolta ei olisi.

K äänteistä lähetystyötä Paakkisen mukaan uusateismi samoin kuin uskonnollinen fanaattisuus menes‑ tyy vain suhteessa vääräuskoisiin toisiin.

Uskontokriittisissä bestsellereissä hae‑ taan uskonnoista esille huonot puolet, mässäillään niiden vääryyksillä ja lue‑ taan Raamattua valikoiden. Toiminta on käänteistä lähetystyötä: tavoitteena on pelastaa uskonnon sokaisemat ihmiset.

— Vieraskynä-kirjoitukseni keskeinen kysymys oli, missä on uusateismin oma, positiivinen sanoma. Missä on sellainen näkemys maailmasta, joka ei perustu vastustajan mollaamiseen, vaan siihen, mitä hyvää itsellä on tarjottavana?

Vaikka jotkut uusateistiset ajattelijat rakentavat teorioita uskonnottomasta maailmankuvasta, aina he määrittele‑ vät itsensä suhteessa vastustamaansa uskontoon. Jo Daniel Dennetin teoksen Lumous murtuu ja Richard Dawkinsin

kirjan Jumalharha otsikot kertovat, että oman itsen määrittely voi alkaa vasta, kun uskontojen lumous on murrettu ja Jumala on osoitettu harhaksi.

Vapaa-ajattelijoiden taannoinen ”Ju‑ malaa tuskin on olemassa — Voit siis lo‑ pettaa murehtimisen ja nauttia elämäs‑ tä” ‑bussimainoskampanjakin perustui negaatioon.

— Mainokseen sisältyy ajatus, jonka mukaan uskovien elämä on murheen‑ kylläistä ja ateismi vapautus tästä. Ku‑ vitellaanpa tilanne, jossa lihakauppiaat yrittäisivät kilpailla asiakkaista esittä‑ mällä tekaistuja väitteitä kalatuotteista tyyliin: ”Kalanrasva tuskin on terveel‑ listä. Voit siis lopettaa murehtimisen ja nauttia lihasta.”

Ammatillisesti kiinnostava aihe Ilse Paakkinen on tohtorikoulutettava Suomen Akatemian Filosofisen psykolo‑ gian, moraalin ja politiikan tutkimuksen huippuyksikössä. Hänen tuleva väitöskir‑ jansa käsittelee 1400-luvulla eläneen fi‑ losofin ja kirjailijan Christine de Pizanin ajattelua. Tutkimus liittyy ihmisoikeuk‑ sien ja naisten oikeuksien aatehistoriaan.

Mutta mikä sai Paakkisen tarttumaan uusateismiin?

— Olen lukenut uusateistisia kirjoit‑ tajia maltillisemmasta Daniel Dennetistä uskontovastaisiin Richard Dawkinsiin ja Sam Harrisiin sekä avoimen vihamieli‑ seen Christopher Hitchensiin. Kiinni‑ tin huomiota ajattelun yksipuolisuuteen ja siihen, kuinka voimakkaasti uskontoja kritisoidaan, mutta kritiikki omaa ajat‑ telua kohtaan puuttuu. Mediassa keskus‑ telu on karannut siihen, että uskontoja joko kritisoidaan tai puolustetaan, mutta uskontokriittisen uusateismin yksisil‑ mäisyyttä ei juurikaan ole rinnastettu uskonnolliseen fanatismiin.

— Olen teologi, joten aihe kiinnosti minua ammatillisesti. Laadin teologisen tiedekunnan pääsykokeisiin aineistokoe‑ kysymyksen, jonka tehtävänä oli tunnis‑ taa ja kuvailla Hitchensin tekstissä Jumala ei ole suuri: Kuinka uskonto myrkyttää kaiken esiintyviä argumentaatiovirheitä.

Asian esille nostamiseen vaikuttivat myös tutkijan omat kokemukset. Kun hän on kertonut olevansa teologi, joku on olettanut saman tien, että hän on pappi, ja pyytänyt sielunhoitoa. Mutta on myös niitä, jotka ovat alkaneet purkaa vihaansa uskontoa kohtaan.

— Minua on syytetty noitavainoista ja leimattu huuhaa-tieteilijäksi, mainit‑ see Paakkinen.

Oma totuus tärkeintä

Vieraskynä-kirjoituksen palautteessa epäiltiin, ettei Paakkinen tiedä, mistä puhuu tai ymmärrä aihettaan. Mutta Paakkinen on perehtynyt asiaan.

— Esimerkiksi Richard Dawkins sa‑ noo Jumalharhassa tavoitteekseen, että siihen tarttuva uskova on muuttunut ateistiksi laskiessaan teoksen kädestään.

— Hitchensin teos on puolestaan tapausesimerkki siitä, kuinka hataral‑ la pohjalla ollaan, kun kritiikkiä omaa ajattelua kohtaan ei esitetä. Kun Hit‑ chens törmää omalle taustaoletuksel‑ leen vastakkaisiin esimerkkeihin, hän ei tarkista näkemyksiään vaan muokkaa ristiriitaiset havaintonsa yhteneväisiksi uskonnonvastaisen maailmankuvansa kanssa.

Hitchensin käsityksen mukaan usko‑ vaiset ihmiset eivät voi olla hyviä. Koska Hitchens arvostaa Martin Luther Kin‑ giä, hän toteaa, että King ei voinut olla todellisessa mielessä kristitty, vaan hän oli sitä vain muodollisesti.

— Muokattuaan Kingistä kaappi‑ ateistin Hitchens ryhtyy parjaamaan ni‑ mien analogiaan perustuvalla siirrollaan Martti Lutheria, kertoo Paakkinen.

Tahallista väärintulkintaa

Jani Laukkanen

Eroakirkosta.fi-verkkopalvelu on oiva esimerkki käänteisestä lähetystyöstä.

Siellä on tulostettavia lehtisiä, joita voi antaa ihmisille ja kehottaa eroamaan kirkosta. Uskontokriittistä keskustelua masinoidaan Vauva-lehteä ja kaupunki‑ lehtien tekstaripalstoja myöten.

Palvelusta löytyvässä lehtisessä on muun muassa rasti ruutuun ‑kysely, jos‑ sa voi arvioida naisen paikkaa. Vaih‑ toehtoina on kolme negatiivista kohtaa Raamatusta ja pätkä ihmisoikeuksien julistusta.

— Oletus on, että uskovainen valit‑ see Raamatun ja valistunut uskonnoton ihminen vaihtoehdon, jossa puhutaan ihmisoikeuksista. Kristillisestä perin‑ teestä poimitaan siis tarkoitushakuisesti kärjistyksiä. Myös käsitys uskovaisesta on hyvin karikatyyrimäinen: jos olet oi‑ kea uskovainen, sinun tulee valita naisia alistavat vaihtoehdot tai sitten olet vain muodollisesti kristitty.

Sukupuolen tutkimukseen perehty‑ nyt Paakkinen vertaa tilannetta siihen, että Aristoteleen teoksen De Generatione Animalium naisvihamielisten kohti‑ en perusteella koko tämän tuotanto leimattaisiin vihapuheeksi. Yhtälailla voisi rakentaa rasti ruutuun ‑tehtävän, jossa vaihtoehtoina olisivat Aristote‑ leen teoksesta otettu naisvihamielinen kohta ja ihmisoikeuksien julistus, ja sitten todeta, että Aristotelesta arvos‑ tavat filosofit vihaavat naisia tai jos eivät vihaa, he eivät todella arvosta Aristotelesta.

Mustavalkoisen me vastaan muut ‑ajattelun vaarana on fanaattisuus.

Paakkinen korostaa, että mikä tahansa ideologia voi muuttua vaaralliseksi, jos oman ajattelun kipupisteitä ei nähdä, kritiikkiä ei suvaita ja pahuus sijoitetaan oman itsen ulkopuolelle. Siksi Paakkinen on huolissaan yksipuolisesti vihollisku‑ viin perustuvasta uskontokritiikistä.

— En todellakaan väitä, että kaikki ateistit harjoittaisivat sellaista, mutta tietyissä uusateistissa piireissä trendi on vahva. Toivon, että uusateismin sisäl‑ lä kritiikkiä alettaisiin suunnata myös omaa ajattelua kohtaan, uskontoja tar‑ kasteltaisiin ennakko-oletuksista vapaa‑ na ja että uusateistit voisivat rakentaa positiivista omaa ideologiaa.

Oma lehmä ei ole ojassa Suomen Akatemian tohtorikoulutettava Ilse Paakkinen toivoo uusateistien kehittävän omaa, positiivista sanomaa pelkän uskonnon vastustamisen sijaan.

Paakkisen kirjoituksen ilmestyttyä keskusteluun nostettiin pian havainto,

Englantilainen evoluutiobiologi ja tieteen kansantajuistaja Richa

”Monet arveli­ vat, että olen fundamenta­ listi ja nuttura kireällä.”

että hän on taustaltaan teologi. Tällä perusteella hänen asiantuntemuksensa lytättiin: ”Oma lehmä ojassa. Tietysti uskovainen puolustaa uskontoa.”

— Minusta on aika erikoista, et‑ tä ihminen, joka tutkii ammatikseen uskontoja ja niihin liittyviä moraali‑ sia kysymyksiä, ei saisi kommentoida tutkimusalaansa koskevia kysymyksiä.

Jääviysajattelu perustuu oletukseen, että koska olen teologi, olen myös uskovainen ja yritän puolustaa omiani mustamaa‑ laamalla muita.

Paakkisen mukaan pitäisi ymmärtää, että asiaväittämien oikeellisuus ei ole kiinni henkilöstä, vaan siitä, miten argu‑ mentit on rakennettu ja perusteltu. Teo‑ logina Paakkista on koulutettu olemaan kriittinen. Kun hän tutkii keskiaikaisen ihmisen ajattelua, hänen on pidettävä huoli siitä, että ei katsele tekstejä oman aikansa silmälasein.

— On kummallinen ajatus, että uusa‑ teistinen ajattelu olisi arvovapaata ja jo‑ pa puhtaan tieteellistä eikä siihen sisäl‑ tyisi mitään puolueellista, mutta sitten taas tutkijan usko tekisi hänestä täysin

on mustavalkoinen

Akira Suemori/AP/Lehtikuva

ard Dawkins on tunnettu ateisti. Hän tuki näkyvästi Lontoon busseista alkanutta uskonnonvastaista mainoskampanjaa, joka levisi myös Suomeen.

puolueellisen. Ei usko Jumalaan tee ih‑ misestä tieteellisesti epäpätevää.

Paakkisen teologiutta kritisoineet eivät kuitenkaan osuneet maaliin edes uskonasioissa.

— Monet arvelivat, että olen funda‑ mentalisti ja nuttura kireällä. Mutta itse asiassa en usko Jumalaan. En ole teisti, mutta en myöskään ateisti tai edes ag‑ nostikko.

— Olen kasvanut kodissa, jossa us‑ konnot ovat vaihtuneet tiheään ja lä‑ hipiirissäni on ollut sekä ateisteja että kristittyjä. En koe tarpeelliseksi sitoutua mihinkään näkemykseen. Kysymys Ju‑ malan olemassaolosta on minulle tois‑ sijainen. Ensisijaisesti minua kiinnostaa, miksi ihmisille on niin kovin tärkeää kyetä todistamaan joko Jumalan olemas‑ saolo tai olemattomuus.

Paakkisen mukaan useimmat häntä vastaan hyökänneet eivät tunnu ymmär‑ tävän, minkälainen tiede teologia on.

Teologinen tiedekunta ei ole pappisse‑ minaari. Luentoja ei aloiteta hartaudella vaan tutkimuksen kohdetta eli uskontoa tarkastellaan kriittisesti.

”Uuus­ateistinen tiede vastaan usko ‑pole­ Palautetta tuli vain miehiltä Mielenkiintoinen piirre Paakkisen saa‑ miikki on massa henkilökohtaisessa palautteessa — kaikkien nettinimimerkkien suku‑ hyvin paljon puolesta ei tietenkään ole tietoa — on se, miesten juttu.”

— Ei liene haitaksi, että papiksi pää‑ tyvät saavat tällaisen koulutuksen, Paak‑ kinen toteaa.

että sitä tuli vain miehiltä.

— Minulla on sellainen käsitys, että uus­ateistinen kirjallisuus ja tiede vas‑ taan usko ‑polemiikki ovat hyvin pal‑ jon miesten juttuja. Heillä ne linkittyvät myös koviin tieteenaloihin, kuten tek‑ niikkaan ja biologiaan. Ajatellaan, että asiat ovat näin ja piste, ja ollaan sokeita oman ajattelun rakenteellisia heikkouk‑ sia kohtaan.

Paakkinen sai sekä positiivista että negatiivista palautetta. Positiivisen pa‑ lautteen antajissa oli runsaasti myös ateisteja.

— Yksi kertoi, että oli aiemmin ol‑ lut uusateisti mutta tunnistanut siihen liittyvän vihan ja on nyt vain ateisti eli ihminen, joka ei usko Jumalaan. Uusa‑

teismihan on alun perin Yhdysvallois‑ sa vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen voimistunut militantiksikin kutsuttu ateismin muoto. Itse ateismi on vanha ja monipolvinen ilmiö.

Palautteessa oli asiallisia kommentte‑ ja, mutta myös sukupuoleen kohdistuvia heittoja.

— ”Äläpäs nyt tyttö puutu asioihin, jotka eivät sinulle kuulu. Et ole kykene‑ väinen osallistumaan älylliseen keskus‑ teluun. Olisi hyvä, jos urasi saisi pikaisen lopun”, mainitsee Paakkinen esimerk‑ kejä.

Niin sanottu tieteellinen maailmankuva

Suomen Kuvalehden nettisivuilla lehteä avustava geologi otti esille sitä Paakkisen saamaa palautetta, jossa ihmeteltiin, mi‑ ten tutkijaksi kouluttautuva henkilö voi hyökätä tieteelliseen maailmankuvaan perustuvaa ateismia vastaan. Kirjoittaja päätyi siihen, että usko on tieteen vasta‑ kohta, ja kysyi siksi, voiko kunnon tutkija uskoa Jumalaan.

— Tieteellinen maailmankuva on

mielenkiintoinen käsite, varsinkin kun sellaista ei puhtaaksi viljeltynä voi olla.

Maailmankuvaan liittyy aina muutakin kuin luonnontieteellisiä faktoja, esimer‑ kiksi käsitys hyvästä ja pahasta, eikä mo‑ raalia voi perustaa pelkästään objektiivi‑ seen tieteeseen.

— Tiede myös uusiutuu koko ajan, joten maailmankuva tieteen pohjalta on aina keskeneräinen.

Paakkinen muistuttaa, että jokainen tekee elämässään arvovalintoja, joiden taustalla on muutakin kuin luonnon‑ tieteellisiä tosiasioita. Jos esimerkiksi ateisteilla olisi kategorisesti tieteellinen maailmankuva ja tieteen totuudet olisi‑ vat aina henkilöstä riippumattomia, niin silloinhan heidän pitäisi olla kaikesta samaa mieltä.

— Mutta eiväthän tiedemiehetkään ole kaikesta samaa mieltä, vaan tietee‑ seen kuuluu polemiikki. Myös jokaisen tieteentekijän maailmankuvaan vaikut‑ tavat esimerkiksi kodin perintö ja omat elämänvalinnat.

Pauli Juusela

HERÄNNÄISSEURAT

ke 12.5. klo 12-16 Kulttuurikeskus Orvokki Orvokkitie 15, Vantaa

klo 12-14

Tanssin portaat -työpaja Ohjaaja Hanna Brotherus

klo 14 Kahvitarjoilu klo 14.30 - 16 Voimaa väreistä

Taideterapeutti Terhi Varjoranta Mukaan mahtuu 20 hlöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot 5.5. mennessä 0DUNNX (OR PDUNNX HOR#HYO À

Sanan ja rukouksen ilta, ’Ilta eheytymiselle’ Tikkurilan kirkossa sunnuntaina 2.5.2010 klo 18, Asematie 12.

Vieraileva puhuja on kirjailija, terapeutti Salme Blomster.

Mukana myös pastori Kristiina Kartano ja Quo Vadis -kuoro kanttori Iina Katilan johtamana. Iltatee/kahvi. Lämpimästi tervetuloa!

TERVETULOA SAGAAN!

Saga Munkkiniemi, Dosentinpuisto.

Vuokraamme viihtyisiä ja turvallisia asuntoja seniori-ikäisille. Asunnoissa parvekkeet ja hyvin varustellut keittiöt. Talossa on oma uima-allas sekä hoitajat paikalla ympäri vuorokauden. Asukasvalinnoissa noudatamme ARA:n ohjeita.

Tilaa esite ja hakulomake p. 09 458 560 Lisätietoja johtaja Mirkka Kairema p. 09 458 56 500 Dosentintie 12, 003300 Helsinki

Yleiskuntoa kohottava,

unenlaatua para ntava

Maca-jauhe

Maca on täyttä ravintoa. Se sisältää runsaasti Ruohonjuuri aminohappoja, kalsiumia, rautaa ja vitamiineista palvelee myös mm. B1-, B2-, B12- ja C-vitamiineja. Mieltä ja Itäkeskuksessa! kehoa vitalisoiva ja energisoiva jauhe helpottaa Tervetuloa! stressiä ja uupumusta, hidastaa ikääntymisen oireita, parantaa unen laatua ja hedelmällisyyttä ja auttaa osteroporoosissa, vaihdevuosivaivoissa, kuukau- Tällä kupongilla 29.4.-5.5. tisongelmissa, PMS-oireissa Of the Earth: sekä hiusten lähdössä. Kehon energiatasoa kohottava maca Maca-jauhe, 70 g lisää myös vastustuskykyä.

Lisäksi se vahvistaa kehoa ja / pss parantaa suorituskykyä.

(5,31) 64,28/kg (75,86)

Tuoreeks,

terveeks.

4.50

www.ruohonjuuri.fi

Tarjoilee musiikin mustana radiohigherground.fi

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

KAIROKSEN RAUHAAN – TUNTURIN SYLIIN!

i 10 lmo Tä % itu llä al kse en ll nu a s!

Tule koko ihmisen täysihoitoon Kairokselle, Pyhätunturin juurelle.

Koe lämpö ja vieraanvaraisuus ja Lapin luonnon kauneus ja hiljaisuus hiihtäen, patikoiden tai meloen.

Lisävirtaa mainontaan !

Ota yhteys: Kairosmaja tarjoaa monipuolisia opastettuja täysihoitoviikkoja ympäri vuoden. Kysy ja varaa oma loma-aikasi!

Ilmoitusmarkkinointi

Täysihoitohinnat alkaen 52 �/hlö/vrk majoitustasosta riippuen.

020 754 2000/vaihde Kappelitie 2, Pyhätunturi www.kotimaa-yhtiot.fi

Kairosmaja

puh. 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi

Lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+14,9 snt/min

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kaikki, mitä tarvitset.

www.kirjapaja.fi



Sisältöä elämään.

VOIMAVAROJA ARKEEN

Su 2.5. klo 12 Kirkkopyhä ja kevätveisuut Myllypuron kirkossa, Myllynsiipi 10, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ti 4.5. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 5.5. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Veli-Matti Hynninen, Jarmo Kokkonen, Jukka Nevala, Reima Niemelä.

Retki Vantaankoskelta Kiuruveden herättäjäjuhlille 9.-11.7. Tied. Mirja Taipale (09) 533097, 050-3381506 tai mirjat.taipale@gmail.com

www.kairosmaja.fi

Koulutuspäivä terveydenhuollon työntekijöille

Charlotta Boucht

Pohjolan taivaan alla Peter Franzén: Tumman veden päällä. Tammi 2010.

Kir

Näyttelijänä tunnettu Peter Franzén kirjoittaa esi‑ koisteoksessaan pienen pojan lap‑ suudesta 1970‑luvun Kemissä.

Teoksen Pete on alle kouluikäi‑ nen poika, joka kasvaa ekaluok‑ kalaiseksi. Ympärillä on mon‑ ta turvallista ihmistä, kuten äiti, isoäiti ja isoisä, mutta sitten on myös poliisi‑isä, jolla on kammottavia va‑ lokuvia takkahuoneen tuohikontissa. Ja ou‑ dosti puhuva Kake, joka ilmestyy välillä kotipihaan ja ajelut‑ taa Peteä upealla au‑ tollaan.

Lapsi elää het‑ ken kerrallaan, ennakoimatta tai muistelematta.

Franzén ta‑

Peter Franzén on kirjoittanut kirjan pikkupojasta, joka elää isän väkivallan varjossa.

voittaa pelkistetyllä kerron‑ nallaan hyvin lapsen äänen.

Kappaleet ovat usein lyhyi‑ j a t tä tuokiokuvauksia, joissa tiivistyy joku ruohonjuuri‑ tason tärkeä havainto. Havainnois‑ ta nousee vähitellen kokonaiskuva Peten elämästä.

Pieni Pete on toiminnan mies.

Niin karmeat kuin mukavatkin ta‑ pahtumat kuvataan toteavasti.

Papan tarinointi pohjoisel‑ la murteella ja isän hesalaispuhe elävöittävät teosta. Silti arkinen kerronta paikoin puuduttaa. Mutta sitten juoni tempaa taas mukaansa.

Tasaista ei Peten lapsuus ole. Isän väkivaltaisuus ja juoppous sekä toistuvat paot turvaan mummolaan kulkevat tummana sivujuonteena muuten aurinkoisen ja vähän val‑ lattoman Peten elämässä.

Rajut, vaikkakin hetkelliset väki‑ vallan kuvaukset jäävät askarrutta‑ maan. Mitä tapahtuu lapsena koh‑ datulle kauhulle? Miten väkivalta syövyttää kuvia mielen perukoille ja miten niiden kanssa selviää?

Teos sanoittaa varmasti kaik‑ kien niiden kokemuksia, joiden lapsuuden yllä on häilynyt saman‑ kaltainen tumma varjo kuin pienen Peten elämässä.

Perinteinen ja runsas äitienpäivälounas katetaan jälleen 9.5.2010 Holman ja Kuntokallion kurssikeskuksissa Kattaukset klo 12.00 ja 14.30 Hinta aikuisilta 26 E, 3-12-vuotiaat -50 % Paikkoja rajoitetusti, joten varaathan pöytäsi ajoissa!

Varaukset arkisin 8-15.30 välillä Holman kurssikeskus Holmantie 10 01800 KLAUKKALA P. (09) 8306 630

Kuntokallion kurssikeskus Kuntokalliontie 6 00890 HELSINKI P. (09) 8306 696

Katso menu osoitteesta: www.vantaanseurakunnat.fi/kurssikeskukset Tervetuloa juhlimaan!

Kristina Svensson

Vitsaa säästämättä lapsisaarnaajaksi Kauppaneuvos Leevi K. Laitisen elämäntarina on kertomus us‑ konlahkosta, joka manipuloi van‑ hemmat luovut‑ tamaan nelivuo‑ tiaan pojan kas‑ vatettavakseen ja pakottaa pojan vitsaa säästämättä saarnaajakseen.

Leevi K. Laitinen vietti lapsuu‑ tensa ja nuoruutensa 18‑vuotiaaksi asti kirjaimellisesti lahkon vankina, kunnes lopulta onnistui sisarensa kanssa pakenemaan. Miten ih‑ meessä hän selvisi traumaattisesta kokemuksestaan niin, että hänestä tuli menestyvä yritysjohtaja ja hyvä perheenisä?

Laitinen perusti ul‑ komaankauppaa käyvän huolintaliike Varovan, aloitti kuoroharrastuksen Kir ja toteutti vielä vanhoilla päivillä lapsuutensa haaveen len‑ tämisestä. Oman lentokentänkin mies rakensi.

Ulla Appelsinin kirjoittama kirja on kuvaus siitä, millaiseksi irvikuvaksi usko vääristyessään voi muuttua. Se kertoo myös paljon suomalaisesta kulttuurista, jossa kynnys puuttua naapurin tekemi‑ siin on korkea.

Leevi Laitisen vanhemmat liit‑ tyivät 1930‑luvulla ankaraan us‑ konlahkoon, kartanolaisuuteen.

Se oli erityisesti Satakunnassa vaikuttanut hurmosliike, jonka pe‑ rusti Alma Kartano. Liike korosti voimakkaasti maailmanloppua ja piti sukupuolisuutta kaiken pahan alkuna. Avioliiton solmimista pi‑

dettiin huoruutena ja nai‑ misissa olevia liikkeen jä‑ seniä vahdittiin, etteivät he j a t harrastaisi seksiä.

Lapsista ”huoruutta” kit‑ kettiin ankaralla kurituksella, vaik‑ ka he eivät edes ymmärtäneet, mis‑ tä puhuttiin. Tekemättömiä syntejä piti tunnustaa ja rukoilla yökausia.

Leevistä kasvatettiin mallilasta, saarnaajaa, joka oppi lukemaan Raamatun avulla ja puhui ympäri Suomea pidetyissä hengellisissä ti‑ laisuuksissa. Hänet nostettiin pöy‑ dälle, jotta kuulijat näkisivät ihme‑ lapsen. Sitten kerättiin kolehti.

Kartanolaisuus oli voimissaan 1920–1950‑luvuilla, mutta sen vai‑ kutuspiirissä oli vain muutamia satoja ihmisiä. Liikkeestä tehtiin poliisitutkintoja, mutta vasta pe‑ rustajan kuolema johti liikkeen hii‑ pumiseen.

Risteilyt

Tsaarien vesitie, jokiristeily Moskovasta Pietariin 12.-19.7.

Moskova - Volga - Jaroslavl – Tserepovets - Valkeajärvi - Ääninen - Kizhi - Syväri – Laatokka - Neva - Pietari.

Asiantuntijoina arkipiispa Leo, Jyrki Härkönen, evl Ilmari Hakala… alk.

Volga-Don 16.-23.9.

998 `

1798 `

Asintuntijaopas FT Liisa Väisänen Ark

Ta p k

Jyr

Asiantuntijaopas Esko Lappalainen.

558 `

alk.

ko

Hä

m ee n -A n tti

Il m

Le e

ar

Elias Lönnrotin ja I.K. Inhan kulttuurimaisema, tunteita nostava Rukajärven tie, Vienanmeri ja Solovetskin luostarisaari. Asiantuntijaoppaat Ilmari Hakala ja Leena Hakala tai Teuvo Saharinen.

598 `

Tarunhohtoiset luostarit Pietari, Novgorod, Pihkova, Petseri, Pyhtitsa 25.–29.7.

J aa k

ki

na H a ka l a

ak ala

www.lomalinja.fi

alk.

Laatokan luostarit Valamo ja Konevitsa 1.-4.7. ja 15.-18.7.

Vienan Karjala ja Solovetskn Vihreä tie – Camino del Norte luostari 12.-16.7. ja 8.-15.8. ja 27.8.-3.9.

28.8. -1.9.

iH

ENNAKKOVARAAJAN ETU –100 €, VARAUS 31.5. MENNESSÄ

1718 `

rkö n en

Puh. 010 289 8100

alk.

Hä

995 `

SEURAKUNTAMATKAT

Luostarimatkat

Ranskalainen tie - Camino Frances 31.7.-7.8., 4.-11.9., 11.-18.9. ja 25.9.-2.10.

is pa L eo

Uusi suomalainen m/s Kristina Katariina. Asiantuntijaluennoitsija arabiankielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila Mukana Saarijärven maalaislääkäri Tapani Kiminkinen -viihdettä ja faktaa terveydestä vankan maalaisjärjen voimin. alk.

Pyhiinvaellusmatkat Santiago de Compostela

i K i m i n kin en

alk.

Punaisenmeren risteily Egypti & Jordania 12.-19.3.2011

La 1.5. klo 11-14 Tikkurilan kirkolla Tarjolla lohikeittoa, kahvia, simaa, munkkeja, leivonnaisia, käsitöitä, vohveleita ym. sekä arpajaisia. Tervetuloa!

Myyjäistuotteita otetaan vastaan kirkolla pe 30.4. klo 14-15 tai myyjäisten alkaessa.

an

Pietari – Nizhny Novgorod - Kazan – Samara – Saraton - Volgograd - Donin Rostov. Asiantuntijoina evl Ilmari Hakala ja Leena Hakala, päätoimittaja Jyrki Härkönen.

PERINTEISET VAPPUMYYJÄISET

Pauli Juusela

ip i

e! an esita j n i l a j om Tilaa L 0 eri matkaa 0 Yli 1 hes 50 eri lä ntijaa! asiantu

898 `

www.lkvtuijahurme.fi

la

Ulla Appelsin: Lapsuus lahkon vankina. Leevi K. Laitisen tarina.

WSOY 2010.

Kauneuden, hiljaisuuden ja historian jäljillä Venäjällä ja Virossa.

Asiantuntijaopas

Jyrki Härkönen.

528 `

Montserratin luostari 16.-23.10.

Retriittimatka Espanjan benediktiiniläisluostariin. Asiantuntijaopas Sisar Hannele Ekumeenisesta karmeliittaluostarista.

1258 `

Lomalinjan Seurakuntamatkat tarjoavat:

• Matkoja uskon, etiikan ja filosofian alkujuurille: Kreikka, Italia, Turkki, Armenia, Israel, Englanti, Syyria..

• Luostarien hiljaisuus ja kauneus kutsuvat: Vanha Valamo, Konevitsa, Solovetsk, Pühtitsa, Petser, Montserrat, Rila…

• Pyhiinvaellus: Rietistä Roomaan, Enonkoskelle, Espanjaan Santiago de Compostelaan; perille vie monta eri reittiä.

• Risteilyjä ortodoksisen Venäjän joilla: Moskovasta Pietariin, Volga -Donia pitkin Mustallemerelle.

• Uskonpuhdistuksen juhla vuosi 2017 lähestyy: matkoja Lutherin ja Bachin Saksaan.

Räätälöimme myös seurakunnille toiveiden mukaisia valmiita matkapaketteja.

Lisätietoja www.lomalinja.fi/ seurakuntamatkat



Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

la 1.5. klo 9.30–15 Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18 Lähetyskirkossa klo 9.30 alkuhartaus, klo 12 Gibu Gibu, Jukka Salmisen musiikkikertomus Etiopiasta, klo 14 Perhejumalanpalvelus, Elviira ja Elmeri lähetystyössä.

Kumbukumbu on avoinna klo 10-16. Yleisöopastus klo 11 ja 13. ”Elämää Hunanissa ja Ambomaalla” ja ”Tukutuku - vauhtia savannilla”. Vapaa pääsy.

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0821 `/puh + 0,119 `/min)

Teranga ravintolasta kahvia, simaa, munkkeja, lounas klo 11-14.

Myyjäisissä leivonnaisia, simaa, käsitöitä, tauluja, Vanhaliinan pihakirppis jne.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48

Afrikkalainen gospelmessu su 2.5. klo 18. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

korson kirkko Merikotkantie 4

Riparilauluja ti 4.5. klo 18.30.

Pekka Laukkarinen laulattaa vanhoja ja uusia riparilauluja.

Nuorten messu ke 5.5. klo 20.

Koululauluja menneiltä vuosikymmeniltä pe 7.5. klo 19. Helena Tenhusen lauluoppilaiden kevätkonsertti.

Säestys Hannamaria Tamminen, piano.

martinristin

seurakuntakeskus

Tilaa Espoo: Timo Röyskö ilmainen Palveluja tarjotaan gsm 0400-718473 kylpyhuone-

Sisustussuunnittelua ja neuvontaa kartoitus nyt! kotisi sisä-ja ulkotiloihin.

P. 044-580 5809 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Pohojalaasta luotettavuutta ! timo.roysko@blosius.fi Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit,12, kylpyhuoneet Ruoholahdenkatu Helsinkiym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Laajaniityntie 2

Venäläisiä romansseja su 2.5. klo 15. Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaat esiintyvät säestäjänään Marjaana Merikanto. Ohjelma ja pieni tarjoilu inkeriläisten vanhusten Mariakodin hyväksi 5 e.

myyrmäen kirkko Uomatie 1

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Studio Adessa / Tuula Heikkinen

VAPPUTAPAHTUMA

Teppo Tuomisen muistokonsertti to 6.5. klo 19. Esiintyjinä mm. Roi Ruottinen, Mikko Ivars, Taina Palas ja Kari Jerkku sekä Sonores Antiqui -yhtye ja Vantaa trio. Vapaa pääsy.

Beethoven-konsertti su 9.5. klo 18.15.

Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa Franz Lisztin pianosovituksen Beethovenin 7. sinfoniasta. Tämä on ensimmäinen konsertti sarjasta, jossa Hautala esittää kaikki Beethovenin sinfoniat pianolle sovitettuina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Vox Secret esiintyy Pyhän Laurin kirkossa keskiviikkona 12.5. pyHän laurin kirkko Kirkkotie 45

Äitienpäivän laulukonserti su 9.5. klo 18. Leena Kanninen, sopraano, ja Leena Ekdal, piano. Robert Schumannin ja Franz Schubertin musiikkia. Vapaa pääsy.

Aurinkoon!-konsertti ke 12.5. klo 19. Vox Secret -lauluyhtye, Kari Tikkala, piano, ja Viivi Hakkarainen, viulu.

Hengellisiä klassisen ja kevyen musiikin helmiä uusina sovituksina. Vapaa pääsy.

rekolan pyHän andreaan kirkko Kustaantie 22

Amazing Grace -gospelkonsertti la 8.5. klo 16. Rekolan sekakuoro, johtaa Jori Männistö, Vaskivuoren lukion Big Band, johtaa Mika Karhunen. Väliajalla kahvit. Ohjelma-kahvilippu 10 e.

tikkurilan kirkko Asematie 12

Ruotsinkielinen äitienpäivän messu su 9.5. klo18. Larskören, johtaa Håkan Wikman.

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. kylpyhuonewww.ergadesign.fi nyt!0500 503 357. kartoitus ERKKI KAUPPINEN

Tilaa ilmainen

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

RAKENNAMME JA KORJAAMME LATTIASTA KATTOON! - Kaikki kodin remontit - Laatoitukset, maalaukset - Uudisrakentaminen - Mökkiremontit - Muista kotitalousvähennys jopa 6.000 euroa.

Helsinki: Petri Takkula rakennuspalvelusiven@luukku.com tai soita 040 851 5254.

gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

Hammashoitoa Ruoholahdenkatu 12, Helsinki HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio

Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostetaan posliinia, taide- ja käyttölasia, kellot ja korut, kortit ja merkit ym. Nouto. Käteismaksu.

Antiikki ja Nykyaika (09) 146 4185

Ostetaan huoneistoja

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Vuokrata halutaan

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Koulutusta

Myydään hautakiviä

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Kauneudenhoitoa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

PÄÄ-ASIAA ! ”Tyyli on tukassa” alk. 18 €.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Vanta an Lauri Pitenevien päivien lukuhetkiä



Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ), 11 Vantaa, ☎ 9 8 7, faksi 9 8 1, vantaan. lauri@evl.fi. toimituksen siHteeri Arja Vasara, ☎ 9 8 7, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ 9 8 87, pauli.juusela@evl.fi. toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 9 8 7, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎   81, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 9 8 19, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 9 8 , nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ 9 8 97, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎  7 7, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎  7 7, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎  7 9, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎  7 1. ilmoitusHinta mv 1, €, neliväri 1,8 € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 79 (Hietalahdenranta 1), 181 Hki, ☎  7 7, faksi  7 , ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut leHteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎  71 , www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Vantaan seurakunnat

kirkkoHerranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Lasitaidekerhon kevätnäyttely avoinna 8.5. asti kirkon aukioloaikoina.

Kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 kirkon alakerrassa.

Messu su 2.5. klo 11. Sari Kokkonen, Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Margit Hakamäki. Messun jälkeen vietetään pyhäkoulusihteeri-lastenohjaaja Aila Suomalaisen ja diakoni Paula Rintatalon lähtöjuhlaa. Kahvien lomassa on mahdollisuus lyhyeen tervehdykseen.

Afrikan rytmejä ja iloa messussa su 2.5. klo 18. Afrikkalainen gospelmessu päättää kevään yhteisvastuukampanjan. Gospelmessun laulut takaavat tarttuvia rytmejä ja mahdollisuuden osallistua messuun kokonaisvaltaisesti.

Matalan kynnyksen maanantai 3.5. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma klo 18.30. Kevään viimeinen kerta.

Päiväraamattupiiri ti 4.5. klo 12.

Jari Araneva.

Rauhanyhdistyksen ompeluseurat ti klo 19.

Päivärukousta ei ole ke 5.5.

Viikkomessu to 6.5. klo 18. Kevään viimeinen kerta.

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

nuorille Lepaani ja kirkkoherraehdokkaiden vaalipaneeli 4.5. klo 18.

Ehdokkaat kertovat itsestään, ja heille voi esittää kysymyksiä. Vaaralan kirkossa.

Talkoot la 8.5. alkaen klo 11–16.

Pihan siivousta ja nikkarointia Vaaralan kirkolla.

varHaisnuorille Soita ja laula pyhäkoulu ti 4.5. klo 18–19 Hakunilan kirkolla.

Iltapäiväkerho alkaa 17.8. Pyhän Annan lastenkirkolla. Hinta 80 euroa jos hoidon tarve on päivittäin klo 16 asti ja 100 euroa, jos klo 17.

Ilmoittautuminen päättyy 11.5.

Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on ensisijaisesti tarkoitettu 2001–2003 syntyneille lapsille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuksen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.–12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Leiri on tarkoitettu 8–13-vuotiaille

Ilmoittautuminen seurakunnan päivä- ja vekkulikerhoon.

Nykyiset kerholaiset voivat jättää hakemuksen ohjaajalleen ja uudet hakemukset tulee toimittaa kirkkoherranvirastoon.

Hakukaavake löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi tai voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon niin saat kaavakkeen postitse. Päivä- ja vekkulikerhot on 3–6-vuotiaille.

muuta Kirkkoherranvaalin kotiäänestykseen oikeutetun henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, tulee esittää pyyntö kirjallisesti tai puhelimitse virastoon 30.4. klo 16 mennessä.

Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta tämän valitsema henkilö.

Kirkkoherranvaalin ennakkoäänestys kirkkoherranvirastossa 3.–7.5. klo 9–18.

Kirkkoherranvaalin varsinainen äänestys su 9.5. messun jälkeen klo 12.30–20, ja ma 10.5. klo 9–20.

Hakunilan kirkossa. Vaalin tulos julkaistaan 10.5. aikaisintaan klo 21. Sitä ennen on vaalilaulajaiset ja kahvitarjoilu klo 20–21 Hakunilan kirkossa.

Kirkkoherranvaalin vaalikuljetus ensimmäisenä vaalipäivänä 9.5. Länsimäen kirkolta lähtö klo 13, Pyhän Annan lastenkirkolta lähtö klo 15. Paluukuljetus järjestetty. Ilmoittautuminen kuljetuksiin pe 7.5. klo 16 mennessä virastoon p. 830 6500.

Kirkkoherranvaalissa äänestää saavat kaikki seurakuntamme täysi-ikäiset jäsenet, sekä henkilöt jotka täyttävät 18 vuotta viimeistään 9.5. mennessä ja muuttaneet jotka ovat tulleet seurakuntamme jäseniksi 28.2.

Muista ottaa mukaan henkilöllisyystodistus.

k astettu Eljas Eskil Olin, Nanna Elina Sipiläinen, Luka Oskar Liljamo, Anni Mikaela Aleksandra Ylitalo, Joel Mikael Vitali Ylitalo.

Hautaan siunattu Aino Esteri Helenius 86 v, Eero Sakari Pulkkinen 64 v, Terttu Marjatta Rajala 64 v, Terttu Irmeli Horkama 63 v, Hanne Birgitta Karvinen 31 v, Antti Eemil Kinnunen 25 v.

Hämeenkylä kirkkoHerranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 2.5. klo 10. Saarna Anna-Kaisa Inkala,

liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hanna Perkola-Musikka.

Iltamessu su 2.5. klo 18. Jouni Salko ja Hanna Perkola-Musikka.

Kevään luontoilta ti 4.5. klo 19.

Hidas elämäntapa, esikuvana Franciscus Assisialainen, luonnon huomioon ottava elämäntapa, slow food, vastuullinen liikkuminen. Näistä aiheista keskusteluun alustaa toimitussihteeri Jouko Siirilä. Jukka Nevala kertoo uudesta Vihreästä sanakirjastaan. Iltatee.

lammaskuja 2 B kerHotila

Vappumyyjäiset la 1.5. klo 11–14. Lapsiperheet vappulounaalle. Myynnissä paikan päällä paistettuja munkkeja ja kotoista simaa.

vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kenian piiri to 6.5. klo 12. Vierailijana rovasti Heikki Haataja.

nuorille aikuisille Sulkisilta maanantaisin klo 19–20 Myyrmäen jalkapallohallilla.

nuorille Nuorten avoimet sunnuntaisin klo 18–20 nuortentilassa.

varHaisnuorille Suuria elämyksiä telttaleiri 28.–30.6. Tontunniemessä Asikkalassa Päijänteen rannalla. Telttamajoitus, myös oman teltan saa ottaa mukaan. Leirihinta 40 €. Ilmoittautuminen 30.5. mennessä nuorisotyönohjaaja Pasi Niemistö p. 050 518 7967.

lapsille ja perHeille Muksukirkko ke 5.5. klo 9.30.

Aiheena kalajuttu. Mukana AnnaKaisa Inkala ja lapsityönohjaajat.

Pyhäkoululaisten kevätjuhla 6.5. klo 18.30 kirkolla sekä kirkon pihalla. Koko perheen juhlaan ilmoittautumiset tarjoilun vuoksi 3.5. mennessä Irmeli Hendrell p. 040 837 8775. Sään salliessa olemme ulkona, joten ulkovaatteet päälle.

muuta Roomalaiskirjeen luento to 29.4. klo 18.30 Kalajärvellä. Käsittelyssä 8. luku. Ilta on kauden viimeinen.

Retki Asikkalaan ti 11.5. Retken hinta 40 e sisältää lounaan. Ilmoittautuminen 4.5. mennessä lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen p. 0400 558 308, 830 6463. Matkaan lähdetään kirkolta jo aamuseitsemältä ja paluu on iltakuuden maissa. Kaikille retkeläisille lähetetään tarkempi retkikirje bussireitteineen.

Ohjelmassa on mm. opastettu kävelykierros Vääksyn kanavalla, vierailu Päijännetalossa, missä on Suomen vapaa-ajan kalastusmuseo. Ostosmatka Wanhan Vääksyn ihaniin pikkupuoteihin ja Vääksyn Myllyyn. Pellavatupa Joen Torpassa on havaintoesitys pellavan valmistuksesta ja mahdollisuus ostoksiin. Lopuksi vierailu Asikkalan miljoonan tiilen kirkkoon.

Retki Turkuun helatorstaina 13.5. klo 7.30–17.30. Ohjelmassa messu Turun tuomiokirkossa klo 10. Aboa Vetus & Ars novassa tutustutaan keskiaikaiseen Turkuun ja taidenäyttelyyn. Käynti Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Hinta 45 e sisältää ruokailun. Ilmoittautuminen Riitta Ahonen p. 0400 558 308, 830 6463. Mukana matkalla kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Matti Nieminen kertoo kirkon ilmasto-ohjelmasta.

Muutosta ilmassa?

Haalimmeko tavaraa, heitämmekö roskia luontoon?

Suosimmeko lähiruokaa vai pörräämmekö autolla kymmeniä kilometrejä suureen ostoskeskukseen? Vietämmekö sunnuntait shoppaillen?

Jos haluat muuttaa tapoja-

jelmasta, jossa keskeisiä teemoja ovat kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus.

ympäristöilta ke 5.5. klo 1 korson seurakuntakeskuksessa

Afrorytmejä

Piispaehdokkaat paneelissa

Hakunilan kirkossa soivat toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina afrikkalaiset rytmit.

Afrikkalaisen gospelmessun musiikista vastaa Hakunilan seurakunnan nuorten bändi Poikkipuut. Liturgina toimii Vesa Häkkinen.

Afrikkalainen gospelmessu on klassikko, jonka monet laulut ovat ahkerassa käytössä. Messusta peräisin oleva Herra, kädelläsi -laulu löytyy nykyisin virsikirjastakin numerolla 17.

Anna-Mari Kaskisen ja Pekka Simojoen suunnittelema messu esitettiin ensimmäisen kerran lähes  vuotta sitten.

Helsingin piispaehdokkaiden kolmas vaalipaneeli järjestetään Tikkurilan kirkossa.

Mukana ovat kaikki viisi ehdokasta: Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri, piispan teologinen erityisavustaja Irja Askola, Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherra Leo Glad, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan johtava kappalainen Marja Heltelä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Matti Poutiainen ja Huopalahden seurakunnan kirkkoherra Hannu Vapaavuori.

Tilaisuuden juontavat Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela ja toimituspäällikkö Heli Kulmavuori.

Piispanvaalissa äänioikeus on yhteensä noin 1 papilla, lehtorilla ja seurakuntien valitsemalla maallikolla. Piispa

Afrikkalainen gospelmessu su .5. klo 1 Hakunilan kirkossa

Eero Huovisen seuraaja saa johdettavakseen hiippakunnan, jossa on  seurakuntaa ja niissä yli   jäsentä.

Piispaehdokkaiden virrenveisuuta voi käydä kuuntelemassa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Piispanvaalin paneelikeskustelu su .5. klo 15 Tikkurilan kirkossa

Helsingin piispansauva. diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

korso

Hautaan siunattu Reino Wirgentius 79 v.

si ekologisemmiksi, kannattaa osallistua ympäristöiltaan Korson seurakuntakeskuksessa.

Paikalle tulee viestintäpäällikkö Matti Nieminen Suomen Luonnonsuojeluliitosta. Hän esittelee ajatuksia ja ideoita kirkon ilmasto-oh-

Raine Haikarainen

Olohuone on suljettu toistaiseksi sairasloman vuoksi.

Olohuone on auki kuitenkin satunnaisesti vapaaehtoistoimin, seuraa ilmoittelua netissä www. vantaanseurakunnat.fi/hakunila.

Jos haluat tulla mukaan vapaaehtoisjoukkoon, ota yhteyttä diakoni Laura Alhoon p. 050 560 5693.

Messu su 2.5. klo 18. Vesa Häkkinen, Heli Peitsalo, rippikoululaisia.

Senioriklubi ma 3.5. klo 13. Avoin kerho ikäihmisille. Tietovisa.

lapsille ja perHeille

Hans von Schantz

Hakunila

tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutukset sekä ohjelman. Tiedustelut: päiväleirit Justus Kivimäki p. 040 762 0162, lastenleiri Marja-Riitta Typpi, p.

040 588 6242. Leirit järjestää Vantaan NMKY ry. Hakemukset voi tehdä ja lähettää netissä www. vantaanmky.net.

Isä–lapsi -leiri Kukonnotkossa 13.–15.8.

Isä–poika -leiri Räfsössä 27.–29.

8. Hakuaika leireille 1.3.–11.6. www.vantaanmky.net Leirinhinta 175 € isä & lapsi, muut lapset 30 €. Sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen (alle 18-v.) ja ohjelman.

29.4.–6.5.

kirkkoHerranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto avoinna 29.4. ja 30.4. klo 12–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Eteenpäin, ylöspäin -taidenäyttely 17.5. saakka. Terttu Lemströmin ja Helena Lemettisen näyttelyyn voi tutustua arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tilaisuuksien yhteydessä.

Vanhemman väen piiri to 29.4. klo 13, Risto Auvinen.

Miesten saunailta to 29.4. klo 18

Kotkansiiven saunatiloissa, isäntänä Antti Kupiainen.

Messu su 2.5. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Runopiiri ma 3.5. klo 13.

English through Bible ma 3.5. klo 18.

Naisten laulava raamattupiiri ma 3.5. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Hengellisten toivelaulujen ilta ma 3.5. klo 18.30. Tule laulamaan yhdessä -illan aiheena matkalaulut.

Kirkon kahvila ti 4.5. klo 11–13.

Riparilauluja ti 4.5. klo 18.30.

Pekka Laukkarinen laulattaa vanhoja ja uusia riparilauluja. Vapaa pääsy.



Vantaan seurakunnat

nuorille Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19 (suljettu pe 30.4.), Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

varHaisnuorille Poikien kesäleiri Holmassa 7–14vuotiaille 21.–24.6. Ohjelmassa mm. seikkailuja, sählyä, jalkapalloa, kalastusta ja uintia. Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 830 6550.

Tyttöjen kesäleiri Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 26.–29.7.

Ohjelmassa mm. leikkiä, uintia, askartelua. Hinta 60 euroa. Ilmoittautuminen ja lisätiedot Liisa Oksanen. p. 050 576 6958 tai liisa. oksanen@evl.fi.

lapsille ja perHeille

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekolan pyHän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Runoryhmä to 29.4. klo 18.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukouspiiri su klo 9.

Messu su 2.5. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, musiikki Noora Hultin, kanttori, Hannu Vasara, viulu. Kirkkokahvit ja Runomatinea messun jälkeen.

Rekolan seurakunnan runoryhmä lausuu Raamatusta Korkeaveisun tekstejä, Noora Hultin, intiaanihuilu.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 12–13, lähtö kirkon sisäpihalta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30.

Ilosanomapiiri ma 3.5. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 3.5. klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9–10.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 4.5. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Torstaipiiri 6.5. klo 13.

asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 3.5. klo 15, aiheena ”väsynyt ja loppuunpalanut”.

rautkallion kerHoHuone Rautkalliontie 4

Perhekerho seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ti klo 9–11.30, seurakuntakeskuksessa pe klo 9–11.30 sekä ma klo 12–15 ja Nikinmäen seurakuntakodissa pe klo 9–11.30.

Pyhäkoulu su 2.5. kirkolla klo 10.

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

k astettu

lapsille ja perHeille

Lauri Viljo Eemeli Malinen, Dionis Armas Begai, Emilia Liisa Birgit Korpela, Mico Kasper Haukka.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. ”Paavalin seikkailut” -koululaisten raamatturyhmä su 2.5. klo 10. Raamatturyhmäläisen tulee osata lukea ja kirjoittaa.

Ryhmä on maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua.

Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

avioliittoon kuulutettu Ari Pekka Manninen ja Mia Marjatta Malmström, Markus Antero Sillanpää ja Heli Tuulia Rantala.

Hautaan siunattu Eero Eino Emil Kärkkäinen 79 v, Pia Pirkkoliisa Intsi 66 v.

rekola kirkkoHerranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu 5.–6.5.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12, ei 6.5., Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

nuorille Isko 2 ti 4.5. klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18–21 kirkolla.

muuta Bussilla Kristuspäivään! Lähde mukaan Tampereelle Kristuspäivä-rukoustapahtumaan 1.5. Lähtö Rekolan kirkolta klo 9.30 ja paluu kirkolle tapahtuman päätyttyä.

Hinta 20 e. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Peittola p. 050 4103832 tai paivi.peittola@evl.fi.

k astettu Jasmin Maria Honka, Aapo Mikael Huovila, Meeri Matilda Manninen, Heidi Susanna Rastas, Sonja Linnea Schneider, Evelina Iris Snellman.

Lahjaksi saatu Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi.

Jaak 1:17



Riikka Juvonen

Katulähetyksen ruokailu ke 5.5. klo 11.

Lähetyspiiri ke 5.5. klo 14.

Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus ke 5.5. klo 18. Ympäristöillassa Matti Nieminen Suomen Luonnonsuojeluliitosta kertoo kirkon ilmasto-ohjelmasta.

Nuorten messu ke 5.5. klo 20, Antti Kupiainen. Isosten tehtävään siunaaminen.

Vanhemman väen piirissä to 6.5. klo 13 vietetään ruusujuhlaa.

Naisten saunailta to 6.5. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kevätkonsertti pe 7.5. klo 19.

Helena Tenhusen oppilaat esittävät koululauluja menneiltä vuosikymmeniltä.

29.4.–6.5.

avioliittoon kuulutettu

Jani Johannes Korhonen ja Hanna Tuuli Still, Harri Juhani Väyrynen ja Lea Anneli Koivukangas.

Hautaan siunattu Leila Tuulikki Anneli Pussila 42 v.

Tikkurila kirkkoHerranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pyHän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 2.5. klo 12. Pudi Kettunen, Pauliina Kuokka, Terje Saard.

runomatinea su .5. klo 1 rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. seurakunnan runopiiri esittää raamatun Laulujen Laulun tekstejä.

tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Vappumyyjäiset la 1.5. klo 11–14 kirkolla.

Messu su 2.5. klo 10. Toni Fagerholm, Jarkko Korhonen, Terje Saard.

Piispapaneeli su 2.5. klo 15. Paneeliin osallistuvat kaikki Helsingin hiippakunnan piispanvaalin ehdokkaat: Irja Askola, Leo Glad, Marja Heltelä, Matti Poutiainen ja Hannu Vapaavuori. Keskustelun juontavat Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela ja toimituspäällikkö Heli Kulmavuori.

Arabiankielinen raamattupiiri su 2.5. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Winkut–työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 2.5. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Hanna Raunu.

Sanan ja rukouksen ilta su 2.5. klo 18. Vieraileva puhuja on kirjailija, terapeutti Salme Blomster. Mukana myös pastori Kristiina Kartano ja Quo Vadis -kuoro kanttori Iina Katilan johtamana.

Iltatee/kahvi.

Eläkeläisten kerho ma 3.5. klo 13 kahviossa.

Kirkon ruokailu ti 4.5. klo 12 alkaa kirkossa ehtoollishartaudella.

Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 4.5. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Miesten saunailta ti 4.5. klo 17.30 Betaniassa.

Israel-piiri ti 4.5. klo 18.30 kerhohuoneessa, Sirpa Jalokinos.

M

Arki-illan ehtoollinen ke 5.5. klo 18 Maria Koukkari, Terje Saard.

Naisten saunailta ke 5.5. klo 18 Betaniassa.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 6.5. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 6.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 6.5. klo 18 takkahuoneessa.

Eläkeläisten laulupiiriä ei pidetä pe 30.4.

ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 6.5. klo 18. Keskustelemme Apostolien tekojen pohjalta iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa. Joka kuukauden toinen torstai.

k artanonkosken seurakuntakoti

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Kansanlähetyspiiri ke 5.5. klo 18. Teetä ja Jippii-lastenlauluja.

Heli Hiipakka-Eshetu ja Elisa Paljakka.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 6.5. klo 18.

ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläisten kerho ke 5.5. klo 12.

iettiessäni millainen taivas on ja millaista siellä on elää, mieleeni tulee kuva, jossa kaikki toimivat vilpittömästi ja pyyteettömästi toistensa hyväksi, jokainen omalla tavallaan ja taidoillaan. Yksi osaa laulaa, toinen kuunnella, kolmas innostaa. Jokainen taito, kyky ja lahja on käytössä ilman kilpailunhalua, näyttämisentarvetta tai vallanhimoa. Paikka, jonne on helppo tuntea kaipuuta seuratessaan maailman menoa.

Toki meille on annettu myös tänne paljon hyvää. Kaikki täällä saatu on lahjaa Isältä ja vain esimakua siitä, mikä taivaassa odottaa. Uskon, että taivaan kansalaisina maailmassa meillä on velvollisuus jakaa sitä hyvää, jota olemme saaneet sekä laittaa itsemme ja taitomme likoon. Mikä voikaan olla

lapsille ja perHeille Perhekerhojen kevätretki ti 11.5. Holmaan on peruttu.

Perheiden retkipäivä Vivamon Raamattukylään la 12.6.

Lähdemme Tikkurilan kirkolta, Asematie 12, tilausbussilla kello 10 Lohjan Vivamoon, jossa tutustumme Raamattukylään.

Seuraamme Luomisen puutarha ja Nooan Arkki -näytelmän sekä Betania-musiikkinäytelmän.

Retki maksaa aikuisilta 15 € ja lapsilta 10 € (alle 3-vuotiaat maksutta) sisältäen matkat, esitykset, lounaan ja päiväkahvin. Paluumatkalle lähdemme päiväkahvin jälkeen. Retkellä mukana lapsityönohjaaja Krisse Elo ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo.

Ilmoittautuminen 3.6. mennessä p. 050 572 2811 tai sähköpostilla maaret.hirvensalo@evl.fi. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat.

Retki maksetaan bussimatkan aikana. Retkelle kutsumme mukaan erityisesti pyhäkoululaisia perheineen.

Perheleiri ”Kiehtova kesä” järjestetään 29.–31.7. Kuntokalliossa. Ilmoittautumiset 15.4.–10.5. p.

050 4345539 / Marja-Leena Koponen. Mukaan mahtuu noin 10 perhettä. Leirin hinta on aikuiselta 60 €, perheen toinen aikuinen 40 €, yli 3 v. lapsi 30 €, seuraavat lapset 25, 20 ja 15 €. Leiripaikalle bussikuljetus Tikkurilan kirkolta.

Kesäkerhoista: Tikkurilan seurakunnan lapsityö ei järjestä tänä vuonna kesäkerhoja. Perheillä on kuitenkin mahdollisuus hakea paikkaa jo olemassa olevista päivä- ja vekkulikerhoryhmistä viikoiksi 21–24. Paikkoja rajoitetusti! Haku 6.4. alkaen. Tiedustelut ja haku lapsityönohjaaja Krisse Elolta p. 050 420 3991 tiistaisin ja torstaisin kello 14–16, 6.–21.5.

Päivä-ja vekkulikerhoihin ilmoittautuminen 22.3–12.5.

Hakukaavakkeita saatavissa kerhopisteistä ja kirkkoherran virastosta niiden aukioloaikoina.

Kaavake tulostettavissa myös nettisivuiltamme www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila, kohdasta seurakunnan toiminta > lapsille.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Perhekerhojen kevään viimeiset kokoontumiset ovat viikolla 21 koskien Ilolan ja Ylästön perhekerhoja, yksinhuoltajien torstaitupaa ja Tikkurilan perjantain perhekerhoa. Ainoastaan Pakkalan ja Tikkurilan ma-aamun perhekerhot sekä Tikkurilan kirkon

tiistain lapsiparkki kokoontuvat viikolle 24 saakka. Lapsiparkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p. 040 415 0956 / Ulla-Maija.

Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä lasta. Maksu on 2 € / perhe, ”parkkimaksu”.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Nuorten tanssiryhmä ma 3.5. klo 17–18.

MeSe-päivystys ti 4.5. klo 19– 21.

Hengenvarassa – nuorten ilta ke 5.5. klo 18–20.

Nuorten avoimet ovet to 6.5. klo 18–20.30, Ylästön seurakuntatilat.

muuta Malminiityn eläkeläiskerho ti 4.5. klo 13.30, Malminiityntie 16 B. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi Tikkurilan kesäolotilaan.

Tikkurilan kirkon aulassa toimii 28.6.–30.7. Kesäolotila – avoin kohtaamispaikka ohikulkijoille.

Kesäolotilaan voi tulla viettämään aikaa, vaihtamaan kuulumiset ja tietenkin nauttimaan virvokkeita ja pikkupurtavaa nimellistä korvausta vastaan. Vapaaehtoiset ja seurakunnan työntekijät toimivat kahvilan henkilökuntana. Vapaaehtoistyötä voit tehdä kerran tai useammin viikossa. Työntekoaika vapaaehtoisilta on arkipäivisin klo 9.30–14.30. Kahvila on avoinna arkisin klo 10–14. Ilmoittautuminen vapaaehtoiseksi: diakoni Johanna Munukka p. 050 511 1674 tai johanna.munukka@evl.fi.

k astettu Onni Elias Issakainen, Nelli Sofia Sievänen, Laura Helmi Susanna Karikallio, Eevertti Elias Lehtikallio, Ninja Mea Merit Sarkkinen, Santeri Topias Kokkonen, Emma Juulia Elisabet Asp, Juuli Aurora Lehtonen, Inari Helga Linnea Panula, Eino Johan Johannes Alsén, Malin Peppi-Lotta Holopainen, Mathias Elias Benjamin Holopainen, Liina Kerttu Kuoppala, Peetu Mikael Pärssinen.

avioliittoon kuulutettu Kai Mikael Kankaala ja Marjo Helinä Katarina Voistio, Sami Petri Olavi Rintala ja Minna Marika Laaksonen, Pekka Kustaa Korteniemi ja Satu Johanna Lehtinen.

Hautaan siunattu Eira Maria Flaaming 86 v, Irja Heleena Laakso 85 v, Hilja Ilona Puro 80 v, Armas Kauppinen 62 v.

se lahja, jota Jumala käyttää työssään? Oli kyseessä sitten musikaalisuus, taito ymmärtää tai kyky järjestelmällisyyteen, kaikille kyvyille löytyy käyttötarkoitus Jumalan suunnitelmassa — onhan Hän ne itse jokaiselle antanut. Haasteeksi meille jää se, että uskallamme antaa Isän johdattaa meidät sinne, missä voimme tehdä hyvää.

Sitä on taivaan kansalaisuus minulle. Ei vain sitä, että ikävöimme taivasta maan päällä, vaan myös sitä, että yritämme tuoda siitä palasen jo maan päälle. Rakastamalla. Välittämällä. Antamalla taidot ja lahjat Jumalan käyttöön. Jakamalla Häneltä saatua hyvää.

Reetta Leppänen Tikkurilan seurakunnan nuorisotyönohjaaja

Ensi sunnuntai on 4. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Taivaan kansalaisena maailmassa. Alttarilla on valkoinen liina ja neljä kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 98:2–9, Jes. 63:7–9, Jaak. 1:17–21 ja Joh. 16:5–15.

martinristi

kirkkoHerranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi 30.4. klo 9–14.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 29.4. klo 18.30– 20 takkahuoneessa. Kevään viimeinen kerta.

Evankeliumijuhla la 1.5. klo 14.

Risto Pottonen, Pasi Hujanen, Sleyn kuoro, joht. Kullervo Puumala. Kahvitarjoilu.

Messu su 2.5. klo 10. Saarna Nele Borchardt, liturgia Risto Pottonen, kanttori Kari Jerkku.

Pyhäkoulu su 2.5. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Siioninvirsiseurat su 2.5. klo 14.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. nuorisotilassa, käynti radan puolelta G–ovesta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–14 takkahuoneessa 19.5. saakka.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Lähetyspiiri ma 3.5. klo 15–16.30 pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 3.5. klo 17.30–18.45 morsiushuoneessa. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

5 varttia ti 4.5. klo 12.30–13.45 takkahuoneessa. Ryhmä on sinulle mielenterveyskuntoutuja joka kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä.

Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen.

Sinkkupiiri ti 4.5. klo 18.30–20.30 takkahuoneessa.

Laulupaja ke 5.5. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Keskiviikon sana – lähetysaiheinen ilta ke 5.5. klo 18.30–20.

Kirsti Viitasaari kertoo lähetin arjesta Etiopiassa. Kahvitarjoilu.

Teppo Tuomisen muistokonsertti to 6.5. klo 19.

kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Raamattu-rukouspiiri ti 4.5. klo 18.30–20 srk-salissa.

Miesten saunailta ke 5.5. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Vaatevarasto on avoin to 6.5. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltaperhekahvila to 29.4. klo 17.30–19.30. Tarjoilua, vapaata seurustelua, pelejä, askartelua. Illan päättää iltahartaus klo 19.15.

Laulupiiri to 29.4. klo 18.30– 20.30 srk-salissa.

Venäläisiä romansseja -konsertti su 2.5. klo 15. Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaat esiintyvät säestäjänään Marjaana Merikanto. Ohjelma ja pieni tarjoilu inkeriläisten vanhusten Mariakodin hyväksi 5 e.

Sanan ja rukouksen ilta su 2.5. klo 17. HPE. Mukana Lauri Virkkunen. Kanttori Sinikka Honkanen.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14. Kevätkausi päättyy 19.5.

Naisten piiri maanantaisin klo 18.30–20 Olotilassa.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 4.5. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Mammaraamis ke 5.5. klo 10– 11.30 suom. kerhohuoneessa.

Rukouspiiri ke 5.5. klo 18.30–20 Kahvila Olotila. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta.

Rukouspiiri to 6.5. klo 18–19.30 ruots. kerhohuone.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri keskiviikkoisin klo 18.30–20.30.

nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

lapsille ja perHeille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla 9.5. saakka joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu 20.5. saakka torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila.

muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 830 6426.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Hyväntekeväisyyskonsertti ke 5.5. klo 19 Martinus-sali (Martinlaaksontie 36). Virve ”Vicky” Rosti, Vantaan Kuorosota-kuoro, Petri Laaksonen ja bilebändi Flashback ’67 konsertoivat Vantaankosken seurakunnan Palveluoperaatio Saappaan hyväksi. Konsertissa kuullaan tuttuja biisejä Kuorosota-ohjelmasta sekä Vickyn ja Petrin hittejä vuosien varrelta menevää bilemusaa unohtamatta. Kesto väliaikoineen on noin 80 min. Liput 12 e, ennakkoon Lippupalvelusta sekä tuntia ennen ovelta.

k astettu Max Rafael Luis Singo, Manna Marianne Javanainen, Kiia Maria Bäckström, Katri Emilia Vainikka, Suvi Carita Olivia Koskela, Emilia Maria Vilhelmiina Ahlgren, Milja Eveliina Pasanen.

Lisäntaan tietoja Va tien seurakun ta ja palve toiminnas antaanw.v luista ww nat.fi k seura un

ruoka-apua ja nikkarointia Vapaaehtoistyö on antanut Juha riikoselle sisältöä elämään.

Jani Laukkanen

Vantaankoski

Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

J

uha Riikoselle, 41, ajatus vapaa‑ ehtoistyöhön ryhtymisestä syntyi saunassa.

Nelisen vuotta sitten hän istui lauteilla naapurinsa Jari Ilmosen kanssa. Miehet asuivat tuolloin sa‑ massa rapussa ja heillä oli tapana ju‑ tella lenkkisaunavuorolla niitä näitä.

Juha tiesi Jarin olevan Ruoka‑avun perustaja ja toiminnanjohtaja, ja päät‑ ti kysyä tältä, olisiko siellä tarvetta vapaaehtoistyöntekijälle. Töitä löytyi.

— Olen itse saanut kirkolta apua silloin, kun minulla ei ole ollut ra‑ haa ostaa sapuskaa. Ajattelin, että nyt voisin vastavuoroisesti auttaa muita, Juha kertoo.

k auHan varressa Ensimmäinen vapaaehtoistyön pesti Juhalle löytyi Korson kirkolta, jossa järjestetään keskiviikkoisin kaikille avoin ilmainen ruokailu. Juha aloitti työt keittiössä soppakauhan varressa.

— Olen kymmenvuotiaasta saak‑ ka tehnyt itse ruuat itselleni. Lisäksi minulla on työkokemusta ravintolan keittiöstä.

— Kotonakin keittiö on minun val‑ takuntaani. Laitan kaikki ruuat per‑ heelle, Juha kertoo.

Pian hän siirtyi auttamaan myös Ruoka‑avun Simonkallion toimipis‑ teeseen, josta toiminta myöhemmin siirtyi Koivukylän keskustaan. Simon‑ kylässä hän jakoi ruokaa tarvitseville, lajitteli elintarvikkeita ja oli mukana keräämässä ruokaa lahjoittajilta. Kun Myyrmäkeen avattiin Ruoka‑avun toimipiste, Juha oli sielläkin aluksi auttamassa.

— Noissa hommissa näki, kuinka valtava työmäärä vaaditaan, jotta saa‑ daan jaettua ruokaa sitä tarvitseville.

Juha Riikonen on tottunut tekemään remonttihommia.

vapaaeHtoistyön kautta löytyi ystäviä

Vapaaehtoistyön kautta Juha on myös löytänyt uusia ystäviä.

— Sain Ruoka‑avun kautta kaksi hyvää ystävää, joiden kanssa pidän yhteyttä. Lisäksi on tullut paljon puo‑ lituttuja.

Ennen sairaseläkkeelle jäämistään Juha työskenteli huoltomiehenä. Hä‑ nellä on todettu epilepsia ja laaja‑alai‑ nen paniikkihäiriö.

— Epilepsian vuoksi en voi työs‑ kennellä yksin keittiössä kuumien kattiloiden kanssa, mutta pystyn te‑ kemään töitä porukassa.

Juha on kertonut reilusti epilep‑ siastaan ja paniikkihäiriöstään, eikä kukaan ole katsonut vinoon. Päinvas‑ toin, asiaan on suhtauduttu hienosti.

Hänelle itselleen on ollut helpotus,

kun muut tietävät, mistä esimerkiksi käsien tärinä johtuu.

— Paniikkihäiriön kanssa ei opi elämään, mutta sen oppii hyväksy‑ mään. Tilanteeni on nyt hyvä. En koe olevani sairas. Minulla on vain tällai‑ nen rajoite, hän sanoo.

Ruoka‑avun vapaaehtoisena Juha ei ole ollut viime syksyn jälkeen.

— Tehtäviin otettiin pitkäaikais‑ työttömiä. Mutta Koivukylän toi‑ mipisteessä käyn välillä asiakkaana hakemassa ruokaa ja moikkaamassa vanhoja kavereita.

Nyt Juha on ilmoittautunut Suurella Sydämellä ‑kampanjaan vapaaehtoi‑ seksi erilaisiin nikkarointihommiin.

— Melkein mikä tahansa nikka‑

verksamHet

Tad Charlie Luis Singo ja MiiaMarita Anneli Kapanen.

Fredagsgruppen fre 30.4. kl. 10 i Dickursby kyrkas konferensrum.

Högmässa sö 2.5. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Paavola, Wikman.

Högmässa sö 2.5. kl. 12 i S:t Martins kapell, Paavola, Wikman.

Dickursby pensionärskrets on 5.5. kl. 13 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Ungdomsmässa on 5.5. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Fagerudd, Wikman.

Aino Hilkka Hiltunen 90 v, Lauri Veikko Tähkä 76 v, Pirkko Reetta Hakasaari 73 v, Matti Mikael Teittinen 72 v, Risto Juho Haverinen 66 v.

Vanda svenska pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet må–fre kl. 9–13.

Soili Pohjalainen

”en osaa olla jouten”

avioliittoon kuulutettu Hautaan siunattu

rointi onnistuu. Olen remontoinut monta asuntoa, hän sanoo.

Vapaaehtoishommiin Juha osallis‑ tuisi mielellään kolmisen kertaa vii‑ kossa. Ne antavat mielekästä sisältöä elämään.

— En oikein osaa olla joutenkaan, hän toteaa.

Juha suosittelee vapaaehtoistöitä kaikille, jotka vain kynnelle kykene‑ vät.

— Kannattaa edes kokeilla. Jo‑ kaiselle löytyy varmasti joku sopiva homma.

yhteiset näkövammaistyö Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen hengellinen tilaisuus su 2.5. klo 14–16 kerhosalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

suurella sydämellä -vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua osoitteessa vantaa.suurellasydamella.fi.

Käsityökerho ma 3.5. klo 15– 17.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Harsokukkia sukkahousuista.

Kahvi 1 euron. Ilmoittautumiset ohjaaja Kaarina Haikaralle p. 0500 106 610.

valtakunnallinen netissä oleva auttamisen kanava. Ilmoittautumiset projektityöntekijä Heikki Heikurinen p. 050 511 1427. http:// vantaa.suurellasydamella.fi.

viittomakielinen työ

kaikenikäisille

Lähetysmyyjäiset la 1.5. klo 9.30–15 Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Alkuhartaus klo 9.30, viittomakielen tulkkaus.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.5. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

suurella sydämellä -ryHmä Suurella Sydämellä -ryhmä ti 4.5. klo 17 Kulmakonditoria Tikkurilassa, Asematie 4–10 (Kauppakeskus Tikkuri). Tule suunnittelemaan ja kehittämään hyvän tekemistä Vantaalla. Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyö on

olotila – oloHuone Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Olotila suljettu 29.–30.4.

Elle-Lis Lindforsin naivistisia akryylimaalauksia esillä 7.5. saakka.

Tutustu pappiin aamukahvilla to 6.5. klo 9.30. Vieraana sairaalapastori Irmeli Englund.

Atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä keskiviikkoisin klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 830 6302.



koonnut Heli Kulmavuori

   

Hyppää sivuun arjesta!

linnanmäki on avannut jälleen porttinsa ja tarjoaa vauhdinjanoisille Pohjolan suurimman laitevalikoiman.

Mutta ne, jotka ovat kyllästyneet karuselleihin ja kaikenmaailman kieputtimiin, voivat suunnata matkansa rapakon yli Floridan Orlandoon, josta löytyy kristinuskon ympärille pystytetty teemapuisto The Holy Land Experience. Siellä voi tavata Jeesuksen, mikä ei ihan jokaisessa huvipuistossa onnistu.

The Holy Land Experience -teemapuistossa esitetään päivittäin kuvaelmaa, jossa Jeesus ristiinnaulitaan.

Vierailijat pääsevät kurkistamaan myös Jeesuksen tyhjään hautaan.

Halutessaan voi tutustua Raamatun historiaan tai vierailla Eedenin puutarhassa.

Välillä voi pyörähtää Jerusalemin torilla tai pistäytyä nauttimaan viimeistä ehtoollista Jeesuksen ja opetuslasten kanssa. Perheen pienimmät voivat sukeltaa valaskalan vatsaan tai istua Jeesuksen jalkojen juureen kuuntelemaan hänen rakastetuimpia opetuksiaan.

Teemapuistoa ylläpitää voittoa tavoittelematon kristillinen organi-

9..

saatio. Internetsivujen www.holylandexperience.com perusteella teemapuisto on rakennettu näyttävästi, aitoon Amerikan malliin. Eikä pienimpiä yksityiskohtiakaan ole unohdettu.

Nähtävillä on pienoismalli Jerusalemista vuodelta  jKr. Vajaat 1 metriä pitkää ja runsaat 7, metriä leveää pienoismallia tutkimalla voi seurata, missä kaikkialla Jeesus käveli viimeisten tuntien aikana ennen ristiinnaulitsemista.

Onnea, Teijo!

Aivan täysin ajanlaskun alun meininkeihin ei kuitenkaan olla heittäydytty. Jos pikkunälkä tai jano yllättää, vierailijat voivat poiketa ostamaan jätskiä, limua, kupin cappuccinoa tai höyryävän kuuman hotdogin.

● ●

K r .

oman itsen kohtaamisen epäkiitollisuudesta.

Raevaara on perinnöllisyystieteestä väitellyt biologi ja kirjailija, joka tavoittaa hyvin pienen ihmisen vierauden, pelon ja ikävän tunteet.

Hänen surrealististen tarinoidensa ydinajatuksena on nähdä maailma uusin silmin, katsoa asioita uudesta näkökulmasta, hypätä arjesta sivuun tiedostamattoman vietäväksi. Kuten erään novellin kertoja toteaa: ”Meidän maailmastamme versoo joka hetki uusia mahdollisia maailmoja, mutta harvat voivat ne nähdä.”

Top 101 pahat adolF Hitler, Josif Stalin ja Mao Zedong ovat kolme melko ilmeistä valintaa maailmanhistorian 11 pahimman ihmisen joukkoon. Viime vuosisata antoi välineet teolliselle tappamiselle, mutta näilläkin miehillä oli edeltäjänsä ja jopa esikuvansa vuosikymmenten ja vuosituhansien takaa.

Saksan Lounais-Afrikassa, nykyisessä Namibiassa, kenraali Lothar von Trotha tuhosi noin 9 prosenttia herero-heimon jäsenistä ja antoi Hitlerille mallin kansanmurhan organisoinnista. Stalin piti Iivana Julmaa suurena opettajanaan ja tämän salaista poliisia esikuvana kommunistisen puolueen NKVD:lle.

Mao ylisti Kiinan vuonna 1 eKr. yhdistänyttä Qin Shi Huangdia loistavaksi edelläkävijäksi. Kiinan ensimmäisen kansallisvaltion luoja oli verinen sotapäällikkö ja vainoharhainen hallitsija, joka rakennutti tuonpuoleista elämää turvatakseen terrakottapatsaiden armeijan. Rakentamiseen tarvittiin 7  työvelvollista, joista suurin osa ei selvinnyt hengissä.

Muun muassa nämä miehet löy-

tyvät Simon Sebag Montefioren kirjasta Ihmishirviöt (Ajatus Kirjat 1). Julmuus ei kuitenkaan ole sukupuoleen sidottua. Tähän kauhugalleriaan on päätynyt myös joukko naisia, esimerkkeinä vaikkapa Vanhassa testamentissa mainittu kuningatar Isebel ja unkarilainen kreivitär Elisabeth Báthory. Isebel syyllistyi uskonnolliseen vainoon, Elisabeth puolestaan sadismiin, jossa kuoli satoja nuoria naisia ja tyttöjä.

Qin Shi Huangdi oli vainoharhainen hallitsija.

Teijo on suomalainen muunnos nimestä Tyko. Se taas juontaa juurensa kreikan sanasta tykikos, onnellinen.

Tykikos oli apostoli Paavalin oppilas ja työtoveri, josta perimätiedon mukaan tuli myöhemmin Pafoksen piispa. Nimeä on tehnyt tunnetuksi myös tanskalainen tähtitieteilijä Tycho Brahe.

Eniten Teijoja nimettiin 19- ja -luvulla. Tänä vuonna on yksi poika saanut nimekseen Teijo.

tui tilaisuus vetäytyä, hän otti tilaisuudesta vaarin.

Evankelista Markus kuvailee ohimennen, miten Jeesus aloitti päivänsä: ”Varhain aamulla, kun vielä oli pimeä, Jeesus nousi ja lähti ulos. Hän meni paikkaan, jossa hän sai olla yksin ja rukoili siellä.”

Oppilaitaan Jeesus opasti rukoilemaan ennen kaikkea omalla esimerkillään. Kun he pyysivät Jeesukselta rukousta, hän antoi heille rukouksen, jota voi mietiskellä koko elämän ajan: Isä meidän -rukouksen.

Jeesus opetti rukoilemaan yksinkertaisesti, vähin sanoin, oleelliseen keskittyen. Hän opasti, että erämaata, autiota ja yksinäistä paikkaa, omaa rukouskammiota, voi kantaa mukana mihin tahansa. Se on maailman yksinäisin ja intensiivisin paikka, sydämen huone, jossa Jumala puhuu meille. Niistä sanoista elämme.

Lauri Maarala

Jani Laukkanen

Maailman yksinäisin paikka

un haluat oppia rukoilemaan ja mietiskelemään, älä etsi esimerkkiä liian kaukaa. Ei ole pakko hakea apua idän uskontojen opetuksista, kun apu löytyy lähempääkin. Lue evankeliumeita. Niistä näet, miten Jeesus rukoili ja miten hän opasti omiaan.

Nopeasti lukien evankeliumeista voi saada sen kuvan, että Jeesus oli jatkuvasti vaeltamassa johonkin, nousemassa veneeseen, opettamassa, julistamassa, parantamassa sairaita, astumassa jonkun kotiin tai väittelemässä vastustajiensa kanssa. Väkijoukot tungeksivat hänen ympärillään. Kun hän oli menossa auttamaan yhtä, toiset jo keskeyttivät hänet avun toivossa.

Jeesuksella oli välillä niin kiire, ettei aikaa tuntunut löytyvän edes syömiseen. Silloin hänelle tuli tarve vetäytyä hiljaiseen ja yksinäiseen paikkaan levähtämään.

Jeesuksen salaisuus oli siinä, että aina kun tarjou-



Noin 1  hautaa kaivanut kaivinkoneurakoitsija Markku Tuomola Kotimaa-lehdessä 1/1

Maistuukohan Jeesukselle hotdog?

●

K

kevät Haastaa katsomaan maailmaa tuoreesti. Jos oma mieli tuntuu talven jäljiltä kankealta, sitä voi verrytellä vaikkapa Tiina Raevaaran outoihin maailmoihin vievillä novelleilla.

Metsä, suo ja sudenkorennot ovat Raevaaran tarinoiden arkisempia asioita. Hän kertoo kirjassaan En tunne sinua vierelläni (Teos 1) myös rajatilakokemuksista, muodonmuutoksista, elävistä tuoleista ja vaatekaapissa piileskelystä. Huumorin pilkahdusta löytyy novellista Kiitos kaikesta, kun kaksoisolento puhuu

”Tippa silmään meinasi tulla, kun kaivoin äidin hautaa.”

Vapahtaja huvipuistossa

j