Lauri 2010 nro 22 (10 6) by Kirkko ja kaupunki

Irja Askolasta ensimmäinen naispiispa, sivu 2



..

Lomalla kodit vaihtoon sivu 3 Omaishoitajan apuna sivu 5 Kaisa Raittilan lempivirsi sivu 12

Ami Lindholm

Mielentaidoilla

irti katkeruudesta

sivut 6–7

..

spoon piispan teologinen erityisavustaja, hiippakuntasihteeri Irja Askola valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi. Hän voitti tuomiorovasti Matti Poutiaisen vaa lissa äänin 1–. Eläkkeelle jäävä piispa Eero Huovinen onnitteli Askolaa Helsingin tuomiokirkon kryptassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Siitä alkoi melkoinen salamavalojen räiske ja haastattelumylly. Ensimmäinen naispuoli nen piispa kiinnostaa, mutta Askola on val mistautunut siihen, että kuherruskuukausi päättyy joskus. — Johtavaan asemaan liittyy stressin kes täminen ja sekä oikeutetun että epäoikeute tun kritiikin kuuleminen. Varmasti ensim mäinen naispiispa on suurennuslasin alla, mutta se kuuluu työhön, Askola kommentoi.

helsinGin piispanvaalissa tehtiin historiaa. Irja Askolasta tulee Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen naispuolinen piispa. Naispappeus hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 1986 ja naisten piispuus vuonna 1990. Yhdeksän kertaa nainen on ollut ehdolla piispaksi ja kaksi vuotta sitten Askola oli mukana Mikkelin piispanvaalissa. Silloin ei tärpännyt, mutta nyt äänestäjien enemmistö asettui hänen taakseen. Kun tie on auki, on hyvin mahdollista, että seuraavaa naispiispaa ei tarvitse odotella kauaa. Kuopiossa ainakin on kaksi vahvaa naisehdokasta, ekoteologi Pauliina Kainulainen ja lääninrovasti Jaana Marjanen. Helsingin hiippakunta saa Askolasta piispan, jonka rooli on edeltäjänsä Eero Huovisen tapaan näkyvä myös hiippakunnan ulkopuolella. Hallinto on Askolan akilleen kantapää, mutta sitä varten hänellä on tuomiokapitulin henkilökunta ja vaalissa toiseksi jääneen tuomiorovasti Matti Poutiaisen tuki. Askolan erityinen ansio on kyky puhua vaikeista asioista ymmärrettävästi, rohkeasti ja avoimesti. Hän on empaattinen ja pystyvä nainen, joka kykenee yhteistyöhön myös niiden kanssa, jotka ovat hänen kanssaan eri mieltä. Askola tuo kirkolle lisää ihmisläheisyyttä.

arkkipiispa vertasi rikkaan miehen taloa hyvinvoivaan maailmaan ja muistutti, että niin Suomessa kuin vauraan maailman porteilla on paljon niitä, jotka saavat Lasaruksen tapaan tyytyä vain muruihin. Mitähän Mäkinen olisi sanonut, jos olisi ennen saarnaansa lukenut Björn Wahlroosin kannanoton Financial Timesista. Wahlroosin mielestä ”köyhyyttä ja rikkinäisiä perheitä” ei ole varaa tukea. Talo ei ole tarpeeksi rikas.

Askolan tukijoukot kävivät kampanjaa so siaalisessa mediassa. Facebookissa Askolan tukiryhmään ilmoittautui yli 1000 kannat tajaa. Kampanjan veturina toimi Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen, joka on Askolan ystävä. Hän uskoo Askolan tuovan kirkkoon uutta toivoa ja rohkeutta. — Ettei vain puolusteta ja peräännytä, vaan mennään rohkeasti tulevaisuuteen, Kinnunen iloitsee. Kiitospuheessaan Askola muisti kannat tajiaan ja myös Matti Poutiaista ja tämän tukijoita. Hän arveli tarvitsevansa työssään tuomiokapitulin varapuheenjohtajana toi mivan Poutiaisen tukea. Poutiaisen mukaan tätä ei tarvitse epäillä, hän antaa asiantunte muksensa niin hallinnosta kuin teologiasta piispan käyttöön. Perinteisessä mediassa, sosiaalisessa me diassa ja lukuisissa tilaisuuksissa käydyt kes kustelut ovat Askolan mielestä vahvistaneet keskustelevaa kirkkoa ja siirtäneet sitä kohti kansalaisyhteiskuntaa. Askola muisteli koskettavasti omaa lap suuttaan. Isänsä kuoleman jälkeen hän jou tui 8vuotiaana muuttamaan pienestä puu koulusta isoon kouluun. Hän käveli tunte mattomassa paikassa turvaa etsien ja päätyi Lauritsalan kirkkoon. Sieltä löytyi turvallisia

Markku Mattila

askolaa ja sunnunTaina arkkipiispan virkaan vihittyä Kari Mäkistä yhdistää ihmisarvon ja oikeudenmukaisuuden puolustaminen. Mäkisen ensimmäinen saarna arkkipiispana käsitteli Jeesuksen kertomusta rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta. Saarnassaan Mäkinen totesi kirkon tehtävänä olevan puolustaa ja lohduttaa ihmistä niin, että ihminen kokee olevansa arvokas ja hyväksytty. Ihmisarvo syntyy siitä, että ihminen kokee tulevansa kohdelluksi vertaisena ja arvokkaana. ”Että juuri minussa Jumalan antama elämä toteutuu ainutlaatuisella tavalla”, Mäkinen kiteytti.

keskusTeleva kirkko vahvisTui



aikuisia ja myös havainto siitä, millainen Jumala on. — Jumala on turvallinen ja armollinen. Se on uskoni lähtökohta edelleen. Askola muisteli myös pappisvihkimystään Helsingin tuomiokirkossa kaksikymmentä vuotta sitten. Hän oli odottanut sitä 1 vuot ta valmistumisensa jälkeen, mutta kun hän sen sai, kutsu kantoi nyt piispaksi asti.

esimerkkiä vanTaalTa Askola kokee tehtäväkseen oikeudenmukai suuden edistämisen. Hänen isovanhempan sa kamppailivat sen puolesta, että jokaisella köyhän torpan lapsellakin oli oikeus kou luun. Tämä perintö velvoittaa häntä piispana toimimaan sen puolesta, että yhteistä hyvää riittää jatkossakin niin suomalaisille kuin tänne muuttaville.

Kampanjassa korostettiin muutosta, toi voa ja kevättä. Millä tavalla kirkon kurssia käännetään niin, että se alkaa vetää ihmisiä puoleensa? — Minusta Vantaan seurakuntien stra tegiassa on tähän oikeaa otetta. Siinä läh detään siitä, että oleellista ei ole se, että tullaan koolle kirkkorakennukseen vaan se, että vahvistetaan ihmisiä elämään arkeaan kristittynä. Mitä sanoisit ihmisille, joita kirkko ei kiinnosta tai jotka ovat sitä vastaan? — Ennen kuin sanoisin mitään, kysyisin minkälaisia kokemuksia heillä kirkosta on. Ja sitten tarkistaisin, onko heillä ajanmukaiset tiedot. Monen asenne kirkkoa kohtaan poh jautuu asioihin, joita ei enää ole. Pauli Juusela

Urheilupuisto seurakuntien maille

Elmon urheilupuiston parkkipaikat tulevat voimalinjojen alle. Tulevien liikuntapaikkojen kohdalla kasvaa metsää.

●

Pauli Juusela päätoimittaja

Piispa Eero Huovinen ojensi kukkia ja mansikoita piispaksi valitulle Irja Askolalle, taustalla tuomiorovasti Matti Poutiainen.

●

korson kirkkoherran vaalissa ensimmäiselle vaalisijalle on asetettu Hakunilan vt. kirkkoherra, Tikkurilan seurakunnan kappalainen, Pirkko Yrjölä. Toisella vaalisijalla on Pukkilan seurakunnan kirkkoherra Hannu Tiainen ja kolmannella Someron kirkkoherra Asko Ojakoski. Myös Leppävaaran seurakunnan kappalainen Jukka Raunu on todettu kelpoiseksi ehdolle kirkkoherran virkaan. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti vaalisijoista istunnossaan 2.6. Vaalin aikataulusta päätetään myöhemmin. hakunilan kirkkoherranvaalisTa on valitettu. Helsingin hallinto-oikeuteen 4.6. jätetyn valituksen ovat allekirjoittaneet Heikki Ylönen, Aino Nuortie, Petri Häkkänen, Seija Raja-

oillisVantaalle Asolaan aletaan syksyllä 2011 raken taa Elmon urheilupuistoa. Urheilupuisto tulee Vantaan ja Helsingin seurakuntien nykyisin omistamille maille, jotka osin myydään ja osin vuokrataan kau pungille. Vantaan seurakuntien yh teinen kirkkovaltuusto hyväk syi tiistaiiltana 10 000 neliön kiinteistökaupan esisopimuksen,  000 neliön vuokrasopimuk sen sekä kunnallistekniikan ra kentamissopimuksen. Vantaan kaupungin suun nitelmissa urheilupuistoon on tulossa muun muassa jalkapal lo ja jäähallit, tekonurmikent tiä, tenniskenttiä ja skeittipuisto.

Seurakunnat saavat maakaupas ta yhteensä 8 000 euroa, jos ta noin 20 000 tulee Vantaan seurakunnille. Vuokraalueesta kaupunki maksaa 8 euroa vuodessa. Osa liikunta ja urheilukes kuksen alueesta jää seurakun tien omistukseen. Tälle noin 1 000 neliön tontille tulee vielä tarkemmin määrittelemättömiä hyvinvointipalveluja. Urheilupuiston eteläpuolelle seurakuntien omistamille mail le suunnitellaan myös Lipstikan asuinaluetta, jonne voisi tul la asuntoja noin 1000 hengel le. Tästä sovitaan myöhemmin erikseen.

mäki ja Sinikka Ng. Vaalissa kirkkoherraksi valittiin Hans Tuominen 614 äänellä. Teijo Peltola sai 186 ja Timo Huuhtanen 50 ääntä. Äänestysprosentti oli 6,1. ●

vanTaalaiseT pudoTTivaT painoa 23 985 eurolla. Vantaalla punnittiin helmikuussa yli 1000 laihdutushaluista, jotka osallistuivat Läskillä lukutaitoa -kampanjaan. Loppupunnitukseen tuli puolet. Tuntematon yksityishenkilö on luvannut lahjoittaa 15 euroa jokaisesta laihdutuskilosta nepalilaisten lukutaidon hyväksi. Pudonneita kiloja oli kaikkiaan 1593, mikä tarkoittaa keskimäärin kolmea kiloa laihduttajaa kohti. Espoolaiset laihduttajat kevenivät puolestaan 944 kiloa ja kartuttivat valtakunnallista hyväntekeväisyyspottia 14 161,50 eurolla.

Vantaalaiset laihduttivat 1593 kiloa Nepalin hyväksi. Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

KT/Aarne Ormio

Ihmisarvoa ja oikeutta

Irja Askola korostaa oikeudenmukaisuutta E

Sini Pennanen

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

Satu prinsessasta

Juhani Raunio ja Arja Liski pitävät kodinvaihtoa mielenkiintoisena ja edullisena tapana lomailla. Pian heidän kotinsa saa pariisilaisia vieraita.

Lomalla toisen kotona

Kodinvaihtaja pääsee kurkistamaan erilaiseen arkeen.

iltä tuntuisi asua jonkin aikaa ranskalaisessa linnassa, lon toolaisessa kaupunkikodissa tai unkarilaisessa maalaista lossa? Jos on valmis päästä mään tuntemattomat ihmiset joksikin aikaa omaan kotiinsa, nämäkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Arja Liski ja Juhani Raunio ovat kodin vaihtajia. Viime kesänä he viettivät viikon Niz zassa. Asunnon omistanut nizzalaispariskunta puolestaan tuli siksi aikaa asumaan Liskin ja Raunion omakotitaloon Vantaan Vapaalaan. — Se oli meidän häämatkamme. Menim me naimisiin kesäkuun puolivälissä ja vähän sen jälkeen lähdimme Ranskaan, Arja kertoo. — Nizzassa meillä oli todella tilava asunto, makuuhuoneitakin oli viisi. Käytimme koko asunnosta ehkä kolmea huonetta, hän toteaa nauraen. Vaihtokumppanina toiminut ranskalaispa riskunta oli matkaillut paljon ja tuli Suomeen pitkälti siksi, että täältä oli hyvä jatkaa kohti Venäjää ja Pietaria, jossa he eivät vielä olleet koskaan käyneet. — Valitettavasti heidän täällä olleessaan oli aluksi kamalan huonot ilmat. Meillä oli suorastaan vähän huono omatunto, kun nau timme ihanasta säästä Ranskassa ja he värjöt telivät täällä, Arja myöntää.

Tarjouksia ympäri maailmaa Arja Liskillä ja Juhani Rauniolla on ollut ta pana tehdä ainakin yksi matka vuodessa jon

nekin päin Eurooppaa. Asunnonvaihdosta he innostuivat aiheesta kirjoitettujen lehtijuttu jen perusteella ja loivat nettiin vaihtajaproﬁi lin kahdelle asunnonvaihtosivustolle. Sinne pantiin perustiedot sekä valokuvia kodista ja tietoa alueen nähtävyyksistä ja kulkuyh teyksistä. — Tarjouksia on tullut toisen sivuston kautta aika paljon, vuoden aikana noin 0. Useimmat haluaisivat tulla Suomeen elokuus sa, jolloin muualla Euroopassa on lomaaika, Juhani kertoo. Enemmistö asunnonvaihtajista on rans kalaisia tai yhdysvaltalaisia, mutta vaihtotar jouksia on tullut myös Italiasta, Espanjasta ja Sveitsistä. Kaukaisin tarjous on tullut Chiles tä maanjäristyksen jälkeen. Siinä korostettiin erikseen, että talo on järistyksen kestävä. Parhaillaan Arja ja Juhani odottavat uut ta kodinvaihtolomaa. Tällä kertaa suuntana on kaupunkiasunto Pariisissa. Sen asukkaat saapuvat Vantaalle Arjan ja Juhanin lähtö päivän aamuna, joten he ehtivät esitellä talon tulijoille. — Pariisi on meille ennestään tuttu, mutta en ole käynyt siellä 1 vuoteen. Kiva mennä sinne pitkästä aikaa, Arja toteaa.

k äyTTöohjeeT kirjassa Kun Arja Liski ja Juhani Raunio ovat ker toneet kodinvaihdosta tuttavilleen, osa on ihmetellyt, kuinka he uskaltavat antaa oma kotitalonsa vieraiden ihmisten haltuun. — Luottamuksen tunne on osittain kiinni vastapuolesta. Suurin osa vaihtajista on elä keläisiä ja lapsiperheitä, joihin ehkä luottaa helpommin. Myös se on hyvä, että viimek si tavattiin näiden vaihtajien kanssa, Juhani kertoo.

Levollisuutta lisää myös se, että vaihtoko teja välittävällä yrityksellä on vakuutus, joka korvaa jos jokin menee pieleen. Lisäksi Arja ja Juhani ovat tehneet tulijoille kirjasen, johon on koottu hyödyllistä tietoa aina hätänume roista alkaen. — Täällä on ohjeet pyykinpesukoneeseen, astianpesukoneeseen, saunaan… Nizzalaiset olivat lämmittäneetkin saunan ja tykkäsivät siitä, Arja kertoo. Entä onko kodinvaihtajan oltava valmis pesemään ikkunat, siivoamaan komerot ja kuuraamaan talo putipuhtaaksi? — Ei meillä kyllä tehdä mitään suursii vousta, pariskunta vakuuttaa kieltämättä ka dehdittavan siistissä kodissaan.

seuraavaksi iTaliaan? Monelle suomalaiselle kelpaisi kyllä viikko Barcelonassa tai Berliinissä, mutta miten saa daan kodinvaihtajat tulemaan Vantaalle? Juhani Raunio ja Arja Liski tietävät, et tä vantaalaisten on tyydyttävä korostamaan Helsingin läheisyyttä. Hekin mainitsevat ko tinsa eduiksi hyvät palvelut ja kulkuyhteydet Helsinkiin, jonne pääsee bussilla puolessa tunnissa. Helsingistä puolestaan pääsee käte västi Tukholmaan, Tallinnaan ja Pietariin. Pariskunnalla saattaa olla edessään vielä monta kodinvaihtoa, sillä lomaunelmia riit tää. — Italia on minulle ehkä se rakkain maa, sinne voisimme yrittää seuraavaksi. Ja jos Caprille onnistuisi vaihto, se olisi mahtavaa, Arja haaveilee. — Italiaa minäkin olen ajatellut. Garda järven seutu voisi olla hyvä, Juhani miettii.

kesä on juhlinnan aikaa. Kuulun ikäluokkaan, jonka tuttavapiirissä moni pariskunta on viime aikoina astellut alttarille tai on aikeissa tehdä niin. Myös Ruotsin kuninkaalliset häät lähestyvät hyvää vauhtia. En yleensä innostu kuninkaallisista, sen paremmin kuin suureellisista juhlista. On kuitenkin pakko myöntää, että naapurimaamme keskeinen kesätapahtuma on ilmiönä mielenkiintoinen. Mikä on prinsessojen suosion salaisuus? Kansakunnan yhteisessä tapahtuman kuokkimisessa on hohtonsa, mutta se ei riitä selittämään kaikkea. Tuntuu, että kuninkaalliskuume on levinnyt myös Suomeen. Televisio on ahdettu täyteen hoveja seuraavia dokumentteja tai ohjelmia, joissa listataan vapaita prinssejä tiedoksi sinkkutytöille. Luulisi, että kuninkaalliset kalskahtavat vanhanaikaisilta, mutta ei. Pelkkä titteli ei toki tee kenestäkään kiinnostavaa, saati kauniskäytöksistä. Mielikuva valtakunnasta ja valkeasta ratsusta tuntuu silti toimivan. Prinsessat ja prinssit ovat värikäs vaihtoehto harmaalle tasavallalle. Emme me heitä tarvitse, mutta tarinasta on mukava saada osansa. Kysymys on unelman toteuttamisesta. kuTen saTunsa lukenuT tietää, prinsessan elämä ei kuitenkaan aina ole herkkua. Ei myöskään todellisen nykyprinsessan. Tämän ovat Victoria ja Madeleinekin saaneet tuta karvaimman kautta. Vähintään pohjoismaiset mediat iltapäivälehdistä tv-uutisiin seuraavat tulevan kuningattaren juhlavalmisteluja herkeämättä. Milloin mietitään, mitä kaikki tulee maksamaan, milloin keskustellaan siitä onko morsiamen kulkeminen isänsä käsipuolessa alttarin alkumetreillä naista halventavaa. Sitten on se sadun oikeasti surullinen puoli, jossa kahdet häät kutistuivat yhteen sulhasen uskottomuuden paljastuttua. Ei kulunut kauaa, kun likaiset yksityiskohdat löytyivät jokaisesta lööpistä täältä Timbuktuun. Oli monarkiasta mitä mieltä hyvänsä, prinsessojen pinnaa moisen sirkuksen keskellä on pakko ihailla. lohduTuksen sanoina voi tietysti puhua sammakoiden suutelemisesta. Ehkä keskeisintä kuitenkin on huomata, että palatseissa ja mielikuvien takana asuu oikeita, haavoittuvia ihmisiä. Yksityisyyttä hääpäivänään heille tuskin voi luvata, mutta aina voi toivottaa onnea.

Hanna Antila

Arja Liski ja Juhani R aunio lähtevät la 12.6. kodinvaihtolomalle Pariisiin.



hiGher Ground voCals esiintyi päivämusiikkikonsertissa torstaina 3.6. Pyhän Laurin kirkossa.

www.vantaanlauri.ﬁ/keskustelu — vantaan.lauri@evl.ﬁ Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Kuinka gospel kulki?

Pornokampanja käyttää naisen kehoa välineenä

Markku Mattila

Hannu Markus, 71

Leea Antila, 32

Miten tuttu konserttipaikka Miten tuttu konserttipaikka Pyhän Laurin kirkko sinulle on? Pyhän Laurin kirkko sinulle on? — Eläkkeelle jäätyäni olen käy — En ole käynyt täällä aikai nyt kesällä ahkerasti päivämusiik semmin konserteissa. Viime kesä kikonserteissa. Kun ikää on tullut nä huomasin päivämusiikkisarjan, lisää, ei iskelmäpohjainen musiik mutta en käynyt. Kesä kului pienten ki enää riitä. Kaipaan vakavampaa lasteni Seelan ja Eemin kanssa. gospeltyyppistä musiikkia, jossa on — Seuraan kaikenlaista musiik sanomaa. kia, olen musiikin ja luokanopetta — Suosikkilaulajani ja säveltä ja. Viime aikoina olemme musiikin jäni on Petri Laaksonen. Myös kol opettajamieheni kanssa esittäneet me vuotta sitten kuollut vaimoni hengellistä musiikkia duettona. kuunteli hänen hiljaisuuden laulu Higher Groundin konsertti kiin jaan. Yhdistän konsertin ja haudal nosti siksikin, että olen miettinyt, la käynnin samaan matkaan. Käyn voisinko olla mukana kuorossa. viikoittain vaimoni haudalla. Millaista konsertissa oli? Millaista konsertissa oli? — Alussa olin pettynyt, kun — Istuin sen verran edessä, että kaikki kuorolaiset eivät olleetkaan paitsi kuulin myös näin hyvin lau mukana, mutta kokoonpano sai kir lajien eleet ja ilmeet. Laulajat olivat kon soimaan upeasti. Musiikki ja hyviä esiintyjiä, koko keho oli tunnelma olivat hyviä, lapsetkin mukana esityksessä. Oh viihtyivät loistavasti. jelma oli mukava, tosin Pisteillä –, paljonko englannin kieli tuottaa annat konsertille? Millaista musiikkia minulle vaikeuksia. — Annan täydet  kaipaat kesääsi? Kerro Pisteillä –, pistettä. On hienoa, paljonko annat konettä seurakunta järjes osoitteessa www.vansertille? tää tällaisia konsertteja taanlauri.ﬁ/pisteita. — Annan , pis ja popmessuja. tettä hyvälle konsertille.

Elina Haavisto, 34 Miten tuttu konserttipaikka Pyhän Laurin kirkko sinulle on? — En ole aikaisemmin käynyt sisällä kirkossa, vaan ainoastaan pihalla kuvaamassa sitä. Higher Ground kuorossa olen laulanut siitä asti, kun HannaMaria Hele nius kokosi satahenkisen suurkuo ron vuonna 200. Vakinaisemmin harjoittelee ja esiintyy pienempi Higher Ground Vocals kuoro, josta tässä konsertissa oli kymmenkunta laulajaa. Mitä esititte konsertissa? — Lauloimme niin kuin yleen säkin uudempaa gospelia. Se on laulullisesti haastavampaa ja vauh dikkaampaa kuin vanha. Säveltäjä ja esittäjänimistä tunnetuimpia on Kirk Franklin. Oma suosikkini oli kuoron omaa tuotantoa oleva I will lift my hands. Pisteillä –, paljonko annat konsertille? — Annan  pistettä. Emme yleensä laula akustisesti emmekä ilman bändiä kuten nyt pianon säestyksellä. Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

JARMO OJALA, 48, työskentelee ylikomisariona Vantaalla.

80 % vanTaalainen

Synnyin Somerolla, josta vanhempani ovat kotoisin. Muutimme pian syntymäni jälkeen Kivimäkeen. En muista haaveilleeni pikkupoikana poliisin ammatista. Hain poliisikouluun, kun olin armeijassa. Olen työskennellyt koko poliisinurani ajan Vantaalla. Poliisin näkökulmasta Vantaa on turvallinen paikka, paljon mainettaan parempi.



Asuin välillä lähes kymmenen vuotta Helsingissä. Vuonna 1996 muutin takaisin Länsi-Vantaalle Kivimäkeen. Asun vaimoni kanssa kaksin omakotitalossa. Äitini asuu naapurissa. Minulla on kolme aikuista poikaa edellisestä liitosta. Heistä kukaan ei ole ryhtynyt poliisiksi, ainakaan vielä.

20 % maailmankansalainen

Matkustamme vaimoni kanssa paljon. Välillä käymme Euroopassa, välillä kaukomailla. Kahtena edellisenä kesänä lomailimme Pohjois-Amerikassa. New York teki minuun suuren vaikutuksen. Elämänmeno oli siellä niin erilaista. Vielä emme ole päättäneet, minne matkustamme tänä kesänä.

Helsingin Vapaaajattelijoiden Vaihda Raamattusi pornoon! -tempaus .. kehotti vaihtamaan pyhän kirjallisuuden Hustler- ja Jallupornolehtiin. Tempauk sen tarkoitus oli ”arvostella eri tyisesti kristinuskon ja islamin seksuaalikielteisyyttä ja tuoda esiin tervehenkinen vaihtoehto uskonnolliselle kirjallisuudelle”. Tempaus luokitteli Raamatut ja Koraanit jätepaperiksi. Vaihda Raamattusi pornoon! tempauksen käsitys uskonnosta on instrumentaalinen. Uskon tovastaisen tempauksen nok kamies FM Tommi Paalanen katsoo mieluummin ”pätkän peruspornoa kuin [lukee] Raa matun sukuluetteloita tai pit kästyttäviä evankeliumeita”. Jos pyhää kirjallisuutta lukemalla ei saa orgasmia, se hylätään, koska tervehenkisen seksuaalisuuden itsetarkoitus on laukeaminen. Tempauksessa Raamatustaan luopuva jättää kouriintuntuvasti taakseen entisen maailmankatso muksensa. Vapaasti ajatteleva ot taa vastaan pornoon perustuvan ideologian ja lähtee Jallu kouras sa toteuttamaan uutta oppiaan. Mitä sisällöllistä hyvää vapaa ajattelijoiden tempaus tarjoaa? Millaiseen ihmiskäsitykseen ja naiskuvaan pornoon perustuva seksuaalietiikka rakentuu? Koska naisvartalon riisumi nen on olennainen osa kampan jaa, oletan, että tempauksen tar koituksena on kritisoida naisten hunnuttamista islamissa. Koska hunnutettua naisruumista pi detään alistettuna, naisruumiin paljastaminen Jallun sivuilla ku vaa tervehenkistä seksuaalisuut ta. Tempaus rakentuu taustaole tukselle, jonka mukaan uskonnot tukahduttavat naisten (ja mies ten) seksuaalisuuden ja vapaa ajattelu riisuu naisen (ja miehen) uskonnon kahleista. Paitsi että taustaoletus on virheellinen, se alistaa naisen ruumiin ideologiseksi taistelu tantereeksi. Naisen symbolisessa tai tosiasiallisessa riisumisessa ja pukemisessa ei ole kysymys tasa arvosta. Kun ruumista yritetään joko peittää tai paljastaa naisen seksuaalisuudesta tulee välinear vo. Keskeistä on, että nainen ei määrittele omaa olemistaan, vaan ideologia määrittelee sen hänen puolestaan. Ideologisen taistelun pyhät rajanveto ja yli tyspaikat piirretään naisruumii seen joko hunnuin tai spermalla. Jallun kevätnumeroa lainatakse ni: ”Upea ja tiukka pesä täyttyy nyt ensin isolla hieromasauvalla, mutta miten on jatkossa?” (Jallu /2010). Ja todella — miten on jatkossa? Kuinka populistisiin keinoihin osa Helsingin Vapaa ajattelijoista on valmis alentu maan kierrättääkseen pyhää kir jallisuutta jätepaperiksi? Pornon julistaminen tervehenkiseksi

/ VANTAA

vaihtoehdoksi kuvaa Vapaa ajattelijoiden uskontokritiikin aatteellista tyhjyyttä. Tempaus oli uskonnonvapauden ja seksuaa lisen itsemääräämisoikeuden ir vikuva. Hyötyikö kukaan Vapaaajat telijoiden tempauksesta? Kyllä vain. Fanaattiset uskonnolliset ryhmittyvät saivat näyttöä argu menttiensa perusteeksi. Yhtei söt, jotka rajoittavat jäseniensä seksuaalista ilmaisuvapautta, vetoavat siihen, että tiukoista normeista luopuminen johtaa seksuaalimoraalin rappeutumi seen, jollaiseksi porno luokitel laan. Kiitos Vapaaajattelijoiden, fanaattisilla uskonnollisilla ryh millä on nyt, toisin kuin aiem min, näyttöä tästä. Ilse Paakkinen, TM, tohtorikoulutettava

Kiitos saarnasta joka kolahti Kiitos saarnasta .. Tikkurilan kirkossa. Olen usein ajatellut ja joskus sanonutkin, että milloin ikinä lähden jumalanpalveluk sesta ulos niin, että ymmärrän jotakin raamatunkohtaa parem min kuin kirkkoon saapuessani, tapahtuu jo pieni ihme. Jos saan ajateltavaa pidemmäksi aikaa, tapahtuu suuri ihme. Jos kaikki osuu olemaan kuin omaan elä mäntilanteeseen sovitettua täy tyy ihmetellä, olivatko korkeam mat voimat kehissä. Nyt olivat. Kiitos ﬂunssaiselta kuulijalta, joka ei edes puristanut kättä. Nuhainen sanankuulija

Puuntaimilahjaan ei tarvitse nettiä Vantaan Lauri kertoi .. Kir kon Ulkomaanavun puuntai milahjoista, joilla voi ilahduttaa vaikkapa kesän hääparia tai syn tymäpäivää viettävää ystävää. Toimitukseen soittanut herra tiedusteli, onko puuntaimien hankintaan mitään muuta tapaa, kaikilla kun ei ole käytössään tietokonetta, internetiä tai net tipankkitunnuksia. Puuntaimet ovat Kirkon Ul komaanavun Toisenlaisia Lahjo ja. Niitä voi tilata netin lisäksi myös puhelimitse numerosta 0 180 28, jolloin lahjoista saa kotiinsa kortit ja tilisiirron. Toi senlaisia Lahjoja myydään myös joissakin kirkkoherranvirastois sa sekä Kotimaakaupassa Hel singissä (Hietalahdenranta 1). Nimikkeellä Onnen Lahja puuntaimia myy myös Suomen Lähetysseura. Heidän Onnen Lahjojaan voi hankkia nettipal velun lisäksi myös Rkioskeis ta tai puhelimitse numerosta 0 12 202, jolloin kotiin lähe tetään kortti ja tilinsiirtoloma ke. Soitettaessa ei kuitenkaan ole mahdollista valita kohdetta, vaan lahjoitusraha menee Lähetysseu ran työhön yleisesti. Vantaan Laurin toimitus

Hans von Schantz

Solveig ja Veikko Tuominen käyvät yleensä ulkoilemassa yhdessä Sirkka ja Raimo Syrjälän kanssa.

Vapaaehtoiset tuuraavat omaishoitajia Sirkka ja Raimo Syrjälä ovat pienellä vaivalla suureksi avuksi.

orson ja Koivukylän alueilla on kokeiltu uutta vapaaeh toistyön mallia, jolla helpo tetaan omaishoitajien arkea. Alueella asuvat omaishoita jat ovat viime syksystä al kaen voineet saada avuk seen vapaaehtoisen tuuraa jan, joka voi tulla seuraksi vaikka kauppareissulle. Tuurauspalvelun ovat organisoineet Korson Kotihoito ja Korson seurakunta. — Saimme mukaan 12 vapaaehtoista, joista osa on yhä mukana, osa on lopet tanut elämäntilanteen muutoksen takia, diakoni Anne Saviranta Korson seura kunnasta kertoo. — Mukaan on otettu erityisesti sellai sia perheitä, joilla ei ole omaishoitosopi musta kaupungin kanssa joko siksi, että he eivät ole sellaista hakeneet, tai siksi, että he eivät ole sellaista saaneet, Savi ranta jatkaa. Sekä vapaaehtoisilta että omaishoitajil ta saadun palautteen perusteella tuuraus palvelu toimii hyvin, joten uudet vapaaeh toiset ovat tervetulleita.

Tuuraajat kuin lottovoitto

Korsolaisille Sirkka ja Raimo Syrjälälle omaishoidon tuuraajapalvelu on ollut mieluisa tapa auttaa muita. — Tästä saa hyvän mielen ja on hyvä, että meillä on eläkkeelläkin tärkeää ohjel maa. Tässä näkee konkreettisesti sen, että

pienellä vaivalla pystyy auttamaan, Sirkka Syrjälä kertoo. Vapaaehtoistyö oli Syrjälöille tuttua jo ennen viime syksynä alkanutta tuuraa japalvelua, sillä he olivat mukana myös Korson unelmatalkoissa, joissa ideana oli se, että vapaaehtoiset toteuttavat vanhus ten unelmia. — Käymme myös Metsokodilla vapaa ehtoisina, autamme esimerkiksi ulkoilut tamisessa, Raimo Syrjälä lisää. Yhdessä kolmesta kodista, joissa Syrjä lät ovat käyneet, asuu Solveig Tuominen. Hän on ollut miehensä Veikko Tuomisen omaishoitaja heinäkuusta 2008 alkaen. Heillä on omaishoitosopimus kaupungin kanssa. — Meillä asiat ovat järjestyneet hyvin. Kaupungin työntekijät käyvät kaksi kertaa viikossa avustamassa Veikon suihkussa käynnissä. Lisäksi ovat lakisääteiset va paapäivät, jolloin hän on Metsokodissa, Solveig Tuominen kertoo. Vaikka Tuomisten arki sujuu melko mutkattomasti, tuuraajapalveluun pääsyä Solveig Tuominen luonnehtii lottovoitok si. — On kiva, kun voi jutella ja vaihtaa mielipiteitä jonkun kanssa, sillä Veikko ei pysty puhumaan ja minulla on tar ve puhua hänenkin edestään, Tuominen naurahtaa.

Ulkoilutus tärkeintä apua Raimo ja Sirkka Syrjälä ovat toimineet apuna ja seurana erityisesti ulkoilutta misessa, sillä Solveig Tuominen ei jak sa työntää miestään pyörätuolissa pitkiä matkoja. Apu oli kullanarvoista erityisesti viime talvena, kun pakkasta ja lunta oli paljon.

— Vähän kävi Raimoa sääliksi, kun hän oli aina se, joka joutui työntämään pyörätuolia ja me Sirkan kanssa vain kä veltiin vieressä, Solveig Tuominen toteaa. Toisinaan Solveig Tuominen voi käydä vaikkapa kaupassa, kun Sirkka ja Raimo Syrjälä ovat mukana kävelyllä. Auttajista on tullut Solveig Tuomiselle ystäviä. — Jos henkilökemiat eivät toimi, niin ei tätä kannata väkisin yrittää, mutta meillä ne ovat toimineet hyvin, Tuomi nen kiittelee.

”Ei tämä mitään erikoistaitoja vaadi.”

Ei vaadi erityistaitoja

Ennen eläkkeelle jäämistään Sirkka Syr jälä ehti työskennellä 22 vuotta perushoi tajana. Erityisesti viimeiset kymmenen vuotta työelämässä olivat kiireisiä, joten hänestä tuntuu hyvältä, että vapaaehtois työssä on aikaa kaikelle sille, mitä työssä ollessa ei välttämättä ehtinyt. Nyt on ai kaa pitää kädestä ja jutella. Kokemus hoitotyöstä ei kuitenkaan ole mikään edellytys tuuraajana toimimisel le. Jos jotakin erityistä on syytä tietää, omaishoitajat kyllä opastavat. — Ei tämä mitään erikoistaitoja vaadi, Raimo Syrjälä vakuuttaa. — Tämä on myös siksi hyvä tapa aut taa, että mitään ei määrätä, vaan voi aut taa sen verran kuin pystyy. Sekin on jo paljon, jos on aikaa kuunnella, Sirkka Syr jälä muistuttaa. Hanna Antila

Vantaan omaishoitajien tilanne kohentunut Viime vuonna ahtaalle ajettujen vantaalaisten omaishoitajien tilanne on kohentunut hieman tänä vuonna. Noin vuosi sitten Vantaa irtisanoi kaikki omaishoitosopimukset, muutti tuen saannin ehtoja ja laski omaishoitajien palkkioita. Myöskään kaikkia sopimuksia ei uusittu. Tälle vuodelle omaishoitoon saatiin 500 000 euron lisäbudjetti. Nyt palkkiot ovat nousseet noin 3 prosentilla ja viime vuonna suunnitellut yli 65-vuotiaiden omaishoitajien terveystarkastukset ovat toteutuneet. — Saimme jonkin verran lisää rahaa

omaishoitoon, mutta raha on mennyt lähinnä viime vuoden vajeen korjaamiseen, Vantaan kaupungin vanhus- ja vammaispalvelujen päällikkö Matti Lyytikäinen sanoo. Vantaan kaupungilla on omaishoitosopimus 685 omaishoitajan kanssa. Vaikka omaishoitajien määrän ennakoidaan kasvavan väestön ikääntyessä, Vantaalla kasvu on ollut hyvin pientä. Tämän vuoden puolella uusia sopimuksia on tehty vain viisi. — Ellei loppuvuodesta tule mitään ryntäystä, omaishoitoon suunnatut varat riittävät tänä vuonna, Lyytikäinen arvioi.

Tunteiden kasvim

Seitsemän mielen taitoa Läsnäolo Myötätunto Tarkkaavuus Hyväksyminen Tunnesäätely Ajatusten vapauttaminen Omistautuminen Juhani Laakso: Mielen taito. Vapauta ajatuksia — kehitä tunteita. Kirjapaja 2009.

iltä kuulostaisi it sensä hemmottelu ja hyvinvoinnin li sääminen helposti ja ilmaiseksi? Us komattomammalta kuin ostoskanavan mainokset? Käänteentekevä keksintö kulkee ni mellä mielen taidot tai tietoisuustaidot, eikä se ole mikään uusi villitys. Tuotetta ovat testanneet niin budd halaismunkit, antiikin stoalaiset kuin keskiajalla elänyt nunna Hildegard Bingeniläinen. Turkulainen psykoterapeutti ja psykologi Juhani Laakso on kymmenisen vuotta aktiivisesti harjoittanut, opettanut ja käyttänyt työssään mie len taitoja. Taidoilla on sellaisia nimiä kuin läs näolo, myötätunto ja tarkkaavuus. Kyse on oman mielen tapahtumien havainnoinnista ja säätelystä. Tarkoituksena on, ettei ihminen olisi esimerkiksi tunnemyrskyjensä, riippuvuuksiensa tai huolten sa vietävissä. — Kyse on oikeastaan mielen sisäisten viestien lukutaidosta ja mielen sisäisen roskapostin virus torjunnasta. Tavoitteena on nopeasti tunnistaa ja eliminoida haitalliset virukset, Laakso kuvailee. — Mielen taidot eivät poista myrkyllisiä asioita elämästä, mutta ne toimivat puskurina sille, mi ten myrkylliset asiat pääsevät vaikuttamaan mei hin. Ne auttavat käsittelemään sellaista aineistoa, jota vääjäämättä tulee. Haavoittavaa, ärsyttävää tai pelottavaa tietoa ei voi koskaan poistaa, mutta voi kehittää tavan elää arvokasta elämää, Juhani Laakso sanoo.

MIKSI ROSKAPOSTIA ja myrkyllistä jätettä sitten

on mielessä niin paljon? Miksi olemme taipuvai sia märehtimään menneitä vääryyksiä ja paisutte lemaan kielteisiä ajatuksia? — Levottomuus on aivojen lajityypillinen on gelma. Ihmisaivot ovat keskeneräiset. Niissä on osia eri historiallisilta kausilta, esimerkiksi mate lija ja nisäkäsaivot, eikä eri osien sopeutuminen toisiinsa ole vielä valmis, kertoo Juhani Laakso. Aivot myös lähettävät eräänlaisia virhehäly tyksiä tunnekeskuksessa olevien muistijälkien perusteella silloinkin, kun ei ole mitään hätää. Nämä hälytykset sekoittavat hormonitasapainon. Laakso kuitenkin lohduttaa, että on mahdollista kehittää taito käsitellä virhesignaaleja ja voida hyvin. — Mieleen noussutta ei tarvitse vatvoa puolta päivää, pari minuuttia riittää. On eri asia käyttää muutama minuutti asian miettimiseen kuin upota tuntikausiksi tuskaisaan murehtimiseen. Laakso on huomannut, että monet pyöritte levät loputtomiin kahta kohtalokasta kysymystä. ”Why me?” eli ”Miksi minä?” altistaa pitkäai kaiselle vanhojen katkeruuksien vatvomiselle ja lopulta masennukselle. ”What if?” eli ”Entäs jos?” taas johtaa tulevan murehtimiseen. — Niiden väliin jää nykyhetki, joka pahim massa tapauksessa jää kokonaan elämättä. Mutta vatvomisen voi havahtua huomaamaan ja lopettaa sen alkuunsa. Ihminen on harkitseva olento, joka voi päättää irrottautua haitallisista ajatuksista.

TOIMIMATON KEINO hallita ikäviä muistoja tai



ajatuksia on Laakson mukaan se, että yrittää vä kisin olla niitä ajattelematta. — Tätä voi jokainen itse kokeilla. Koetapa olla kolme minuuttia ajattelematta vastapaistettua, sokeroitua hillomunkkia. Samoin on vaarallista sanoa alkoholistille, että älä ajattele sitä huurteis ta pulloa jääkaapissa.

— Sen sijaan kannattaa huomata, että kas, nyt huurteinen juoma nousi mieleeni, ja päättää kat soa mielihalua hetken. Ajatus siis otetaan vastaan, istutaan sen kanssa hetki ja irrottaudutaan siitä rauhallisesti. Tämä pätee kaikkiin yllykkeisiin, joita on vaikea hallita. Kaikilla haitallisillakin tottumuksilla, on kyse sitten murehtimisesta, riippuvuuksista tai itsensä uuvuttamisesta työllä, on Laakson mukaan hyvä tarkoitus. Haitallisen toimintamallin avulla on joskus löytynyt helpotusta tai ratkaisu, minkä vuoksi ihminen on kiinnittynyt siihen ja alkanut toistaa sitä. — Se on kuin noidankehä. Oman teon seu raukset ruokkivat lisää yrityksiä vapautua hai tallisella tavalla. Murehtiminen johtaa metamu rehtimiseen. Jotta ei jäisi kulkemaan samassa labyrintissä loputtomiin, kuvio pitää tunnistaa ja irrottautua siitä.

OMILLE TUNTEILLEEN ei voi mitään, moni ajatte

lee. Juhani Laakso sanoo, että kyllä voi. Omia tunteitaan voi viljellä niin kuin kasvi maata. Kyse on siitä, millaisille tunteille luodaan kasvualustaa. Kuinka paljon annetaan elintilaa elämää edistäville tunteille: myötätunnolle, lä himmäisenrakkaudelle ja terveelle suremiselle? Vai saavatko mielessä rehottaa elinvoimaa näi vettävät tunteet kuten katkeruus, krooninen viha ja itsesääli? — Ihminen on puutarhuri, joka lannoittaa ja kitkee. Kaikilla teoillaan hän voi valmistaa maa perää elinvoimaa parantaville tunteille. Joskus tunne — vaikkapa paniikki tai raivo — iskee äkillisesti. Synnynnäinen temperamentti vaikuttaa siihen, onko ihminen tilanteessa pelo kas vai esimerkiksi aggressiivinen. — Temperamenttia ei voi valita, mutta omia reaktioitaan voi oppia säätelemään ja estää kipi nän roihahtamista tulipaloksi. Jokainen voi kehit tää taitoa toimia hallitusti ja järkevästi. Mikään perinnöllinen taipumus ei ole lopullinen kohtalo, Laakso sanoo. Kun joku tunne, esimerkiksi menetyksen ai heuttama suru, tuntuu sietämättömältä, Laakso neuvoo katsomaan sitä sopivalta etäisyydeltä. — Jos tunne on niin hankala, ettei sitä voi kutsua peremmälle, sen voi päästää hetkeksi por raskäytävään tai eteiseen. Voi päättää, että han kalimmistakin tunteista etsii sellaisen osan, jonka kanssa voi ystävystyä. Ajan kanssa menetyksistä ja järkytyksistä voi löytää jonkun puolen, joka vie elämää eteenpäin. Yksi tietoisuustaitojen hyödyistä on Laakson mukaan se, että niiden avulla pystyy elämään maailmassa, jossa on vastakohtia ja ristiriitoja. — Kun hyväksyy tunteiden keinulaudan, löy tää ehkä kultaisen keskitien ja pystyy välttämään ääripäitä — niin epätoivoa kuin sokeaa hullaan tumistakin.

HYVÄKSYVÄ, HUOLTA pitävä ja rakastava asenne

itseä kohtaan on Juhani Laakson mukaan mielen taitojen perusta. — Voi miettiä, että minkä pienen lahjan voisin sallia itselleni tai kuinka paljon happinaamaria voin laittaa itselleni. Olenhan juuri se ihminen, joka on oikeutettu voimaan hyvin ja saamaan huolenpitoa ja myötätuntoa. Taitoja voi opetella kirjan avulla, kurssilla tai ohjaajan kanssa. Harjoittelussa on Laakson mu kaan kyse siitä, että ottaa hengähdystauon arjesta. Voi rauhoittua kymmeneksi minuutiksi hengittä

mään ja olemaan läsnä nykyhetkessä ja omassa ruumiissaan. Jos ei löydä kymmentä minuuttia, voi aloittaa sillä, että on edes minuutin tarkkaa vainen ja levollinen. Voi vaikka pyykkiä silittäes sään nauttia tuoksusta, lämmöstä ja liikkeestä. — Monille hiljaisuuden retriitit ovat hyvä tapa irrottautua arkirutiineista. Jos ei pysty lähtemään viikonlopuksi, voi järjestää illan mittaisen koti retriitin. Hiljaisuuden sietämistä voi harjoitella portaittain. Elämme viriketulvassa ja olemme yl lättävän riippuvaisia vaikutteista — emmekä aina edes huomaa sitä. Voi olla, että viriketulva on este keskittymiselle, jota harjoittelu vaatii.

MIELEN TAITOJEN harjoittamisella saattaisi olla myös kansanterveydellistä ja taloudellista vaiku tusta, sillä Laakson arvion mukaan niiden avulla voitaisiin ehkäistä eläkkeelle joutumista mielen terveyssyistä. — Luin äskettäin, että alle vuotiaiden eläk keelle jääminen maksaa kymmeniä miljardeja euroja. Monet heistä joutuvat eläkkeelle masen nuksen vuoksi. — Mielen taidoilla on todettu olevan vaiku tusta depression uusiutumisen ehkäisyssä. Pelk kää lääkehoitoa saaneista depressiopotilaista noin puolet sairastuu uudelleen, mielen taitoja harjoi telleista vain 0 prosenttia. Minusta se on hätkäh dyttävä tulos, Laakso sanoo. Lisäksi on saatu tieteellistä näyttöä siitä, että mielen taidot ehkäisevät myös somaattisia sairauk sia, koska ne parantavat elimistön puolustusjär jestelmää. Laakso on sitä mieltä, että mielen tai toja voisi opettaa kouluissa. Niistä pitäisi tulla kansalaistaito niin kuin vaikka liikennesääntöjen hallinnasta. KUINKA KAUAN mielen taitoja sitten pitäisi har

joitella, että niillä alkaisi olla vaikutusta? Juhani Laakso kertoo, että tutkimusten mukaan 10–20 minuutin päivittäinen harjoittelu kahdeksan vii kon aikana auttaa jo saavuttamaan tuloksia. — Harjoittelusta ei kannata tehdä sisäistä pak koa. Ja riittää, että harjoittelee kuutena päivänä viikossa. Lepopäivän pyhittäminen on hyvä ohje. Takerrumme helposti itse luomiimme sääntöihin, joten kannattaa kehittää omaa joustavuuttaan tekemällä poikkeuksia. Usein mielen taitojen harjoittelemisen hedel mä on vakaampi mielentila. Erityinen hyöty Laak son mukaan on parempi toiminnan ohjaus: se, että pystyy toteuttamaan enemmän niitä asioita, joita pitää arvokkaina. — Kaikki, mikä tuntuu hyvältä, ei ole hyvää. Ja vastaavasti epämukavat hetket eivät ole vaaral lisia. Mielen taitojen avulla on mahdollista säi lyttää oikea ilmansuunta, kun tuntee ahdistusta, pelkoa, alavireisyyttä tai epämukavuutta. Taidot auttavat tekemään elämästä elämisen arvoisen. Elämä voi olla mielekästä myös kipujen kanssa tai hankalissa olosuhteissa.

TEKNIIKAT OVAT ikivanhoja. Ne ovat tuttuja kai kista vanhoista uskonnoista ja myös esimerkik si antiikin ﬁ losoﬁasta. Nykyisin mielen taitojen

”Temperamenttia ei voi valita, mutta omia reaktioitaan voi oppia säätelemään.”

Ami Lindholm

Kuinka paljon annat tilaa elinvoimaa parantaville tunteille? Vai saavatko sinussa rehottaa katkeruus ja itsesääli?

maalla tekniikoita käytetään esimerkiksi kognitiivisessa terapiassa. Juhani Laakso ei ihmettele niiden uut ta tulemista. Hänen mukaansa nyt on havahduttu siihen, että teknologia ja lääketiede, jotka ovat tehneet monia asioita helpommiksi, eivät näytä tuottavan tyytyväisyyttä. — Materialismi ei ole tuottanut onnellisuutta, eikä terapia ja hoitopalvelujen lisääntyminen ole vähentänyt kärsimyksen määrää. — Onnen avaimet ovat ihmisen sisällä ja ne liittyvät hengelliseen ulottuvuuteen, eräänlaiseen korkeampaan kehykseen, jossa ihminen näkee elämänsä osana jotakin merkittävää. Se voi olla yhteys sukuun, luontoon, historiaan tai tuonpuo leiseen. Laakson mukaan ihmisen perusolemus on ol lut sama satoja tuhansia vuosia — ja on edelleen. Ihminen on hengellinen olento ihan riippumat ta siitä, tunnustaako hän jotakin uskontoa. Se selittää myös joogan, mietiskelyn tai retriittien suosiota. — Ne vastaavat ihmisen perimmäisen tarpee seen olla yhteydessä johonkin, joka antaa tarkoi tusta ja mieltä elämään. Kaikissa on myös kyse omasta kokemuksesta, jota ei voi kielellä tavoit taa, Laakso sanoo. — Kun eletään kulttuurissa, jossa kielellä on ylivalta, on vapauttavaa löytää alueita, joissa sub jektiivinen kokemus on arvossaan. Yhä useammat tekevät töitä käsitteiden, tiedon ja kaavojen paris sa. Silloin merkittävä osa ihmisyyttä jää kehittä mättä. Ihminen tarvitsee hetkiä, joissa kielellinen mieli saa levätä. Kyse on olemisen mielentilasta, jossa kokemus on hallitseva ja etusijalla.

”Levottomuus on ihmisaivojen lajityypillinen ongelma.”

Kaisa Halonen



EVANKELISET KESÄJUHLAT HYVINKÄÄLLÄ 19.-20.6.2010 Pääjuhlapaikka Martintalo, os. Martintorinkuja 2 Ohjelma alkaa lauantaina ja sunnuntaina klo 10.00 Puhujina mm. Mikko Heikka, Seppo Suokunnas, Tuula Sääksi, Juha Auvinen. Ohjelma www.evankeliset.net.

Tervetuloa - Hallitus

Jookos, Kookos! Viehättävän virkistävä, mineraali- ja vitamiinirikas kookosvesi on äärimmäisen Ruohonjuuri terveellistä kulauteltavaa! Maksan ja palvelee myös munuaisten toimintaa tukeva, elimistöä Itäkeskuksessa! puhdistava kookosvesi vitalisoi kehoa ja pitää yllä ja palauttaa ihanteellisella tavalla Tervetuloa! nestetasapainoa. Erityisen VALA suositeltavaa kookosveden nauttiminen on helteellä ja Tällä kupongilla 10.-12.6.2010 urheilusuoritusten jälkeen! Dr. Martin´s Kalsium- ja magnesiumrikas

kookosvesi on valmistettu luomu-kookoksesta - Sinun ja ympäristön parhaaksi.

terveeks. www.ruohonjuuri.fi

Tuoreeks,

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa! Pyydä tarjous! ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan? Meiltä saat avun ympäri vuorokauden. Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

www.esperi.fi

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

10 38,–

(norm. 44,90 €)

Kotimaakauppa on uudistunut. Tervetuloa helpoille ostoksille monipuoliseen kristilliseen verkkokauppaan ja myymälään. Laajentuneesta kirjavalikoimasta saat nyt kaikkien kustantajien kirjoja. 14.6.2010 mennessä rekisteröityvät Kotimaakaupan asiakkaat saavat kirjalahjan ensimmäisen oston yhteydessä.

19,90–

(norm. 24,90 €)

9,– 95

(norm. 21,90€)

Priests Priests cd Kirkollisia hymnejä ja ajattomia klassikoita latinaksi, espanjaksi, italiaksi ja englanniksi. ”Kun me laulamme, emme ainoastaan laula, me rukoilemme”

Johanna Tanska, Juha Tanska Silitä kissaa – hengellisiä harjoituksia hengästyneille Virkistäviä keitaita ja pysähdyspaikkoja kiireen ja touhun keskelle. Pysähdy hetkeksi ja viehäty kotoilusta ja hitaasta elämäntavasta.

Anni Pesonen, Kirsi Valkama Arkielämä Raamatun aikaan Kirja kuvaa elävästi Raamatun ajan elämäntapaa: työtä ja juhlaa, terveyttä ja sairautta, perhesuhteita ja uskontoa.

Tarjoukset ovat voimassa 30.6.2010 asti. KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

500.000 LUK IJAA!

Parempaa hoitoa

www.debora.fi

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

/kpl (4,15) 7,-/l (8,30)

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

Kirkon Ulkomaanapu Hopearisti Perusta Hopeinen filigraaniristi Perusta. Upea käsityönä valmistettu risti jossa ohuet hopealangat on juotettu tarkoin kehykseensä. Pakattu kauniiseen kangaspussiin. Ristin korkeus 3cm.

3,50

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la Paketti, jol lähes

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

Tarjoamme monipuolisia hoivaja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

26,–

Kookosvesi, 500 ml

NU RUU K E T T I P A K

ma-pe 9–17

p. 020 754 2350

5,–

(norm. 12,90€)

Nick Butterworth, Mick Inkpen Kaikenkarvaiset kuonokkaat – Raamatun tarinoita eläinten kertomina Kuvittele, että olisit elänyt siihen aikaan, kun itse Jeesus tepasteli maan päällä. Kaikki tässä kirjassa seikkailevat eläimet näkivät sen, mitä tuolloin tapahtui!

www.kotimaakauppa.fi

Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa,  09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara,  09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela,  09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori,  09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila,  050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen,  09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta  09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen  09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen,  020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto,  020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä,  020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus,  020 754 2361. Ilmoitushinta mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki,  020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun:  020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Palveluja tarjotaan

Vantaalaispoika pakenee Itä-Suomeen Ansu Kivekäs: Täysillä metsään. Tammi. 2010.

Tilaa ilmainen

Kirjat

1vuotiaan vantaalaisen Otson elä mä on huonoilla raiteilla. Hän jää jatkuvasti kiinni erilaisista koltto sista ja näpistelyistä ja hänen äitinsä Taija notkuu illat karaokebaarissa uuden miesystävänsä kanssa. Otso pelkää jo huostaanottoa ja niinpä hän päättää jättää kodin ja Vantaan ja paeta junalla ItäSuomen metsiin elämään omin neuvoin. Samaan junaan sattuvat edellises tä Ansu Kivekkään romaanista Päin Porkkalaa tuttu pikkurikollinen Juk kis Janatuinen, hänen koiransa Tipsu sekä Venäjältä karkumatkalla oleva nuori Mikko Reponen. He kaikki päätyvät lähelle itärajaa. Sielläkin asuu erikoislaatuisia henkilöitä, kuten bensaasemaa pitävä vanha surkuhupaisa prätkä jengiläinen Hyrkkänen ja eläkkeelle jäänyt poliisi Taisto Toivola, joka kaipaa pitkästä aikaa kunnon toi mintaa. Hauskaa Täysillä metsään kir jassa ovat Jukkis Janatuisen hölmöt mokat ja hänen Tipsu–koiransa vii saat mielipiteet koiran näkökulmas ta. Myös Taisto Toivola on hupaisa kuvaus eläkepäiviin kyllästyneestä poliisista.

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Ansu Kivekkään nuortenkirjassa on huumoria ja hauskoja hahmoja. Päähenkilö Otso ja hänen per heensä jäävät selkeästi persoonal lisempien sivuhenkilöiden varjoon. Karkumatkalla oleva poika kuiten kin huomaa, ettei omin neuvoin eläminen olekaan niin ruusuista, ja hänen lähdettyään äitikin alkaa kaivata poikaansa. Juoni on suurimmaksi osaksi

mielenkiintoinen, mutta huvittavat sattumukset ja välillä hieman ylikin menevä huumori ovat kirjan paras ta antia. Vaikka osa henkilöistä on tuttuja Kivekkään edellisestä nuor tenromaanista, ei Täysillä metsään ole lainkaan suoraa jatkoa sille.

Heikki Kylkisalo, 14

Leena Valmu on kir Kirj joittanut kertomuksen kymmenvuotiaasta tytöstä, joka jää ilman vanhempia. Veera on elänyt koko ikänsä äitinsä kanssa kahdes taan, mutta sitten äiti sairastuu ja kuolee munuaissyöpään. Kaikki sukulaiset ovat kiireisiä, eivätkä he pysty ottamaan kasva tettavakseen neljäsluokkalaista perheetöntä tyttöä. Niinpä Veera lähtee enonsa luota Espoosta pieni

en vihjeiden perus teella yksin Lappiin etsimään isäänsä, a t joka ei edes tiedä tyttärensä olemas saolosta. Lapsen ajatukset on hienosti kuvattu. Veera törmää matkansa varrella mitä erilaisimpiin ihmi siin, jotka ovat kaikki jol lakin tavalla persoonal lisia. Erityisesti Veeran vanha dementoitunut isotäti Elsa ja ystävällinen maalaispoika Akseli

Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Kotipalvelu Tilaa Lilja

Kymmenvuotias tyttö etsii isäänsä Leena Valmu: Veera tiellä. WSOY 2010.

Espoo: Timo Röyskö gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

ilmainen

ovat hyvin kehiteltyjä hen kilöhahmoja. Kirjassa on rankka ai he, mutta tarina on kerrot tu melko positiivisesti ja paikoin huumoria kin löy tyy. Suurimmaksi osaksi ja erityisesti loppua koh den tarina on oikeastaan onnellinen. Vaikka Veera tiellä kertoo kymmen vuotiaasta tytöstä, voi sitä mielihyvin suositella vanhemmillekin lukijoille. Heikki Kylkisalo, 14

Kotisiivous kylpyhuonekartoitus nyt! Kotipalvelu ●

●

Omaishoito

Yksilöllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla. Kerron mielelläni lisää: Maarit 040 529 7755 toimisto@njkpalvelut.net Kodin remontit ja uudisrakennukset, suuret ja pienet, alusta loppuun. Pitkäaikaisella kokemuksella ja ammattitaidolla. Huomioikaa kotivähennys. TipTop Rakennus Oy P. 045 634 7858 e-mail: esa.kokkonen@kolumbus.fi

Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0821 `/puh + 0,119 `/min)

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Unikkotie 5, Vantaa

Pyydä meiltä paras tarjous.

(Seurakunnan talo)

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

✆ 836 25220, 836 25225, www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Huoneisto- ja kylpyhuone-

remontit, putkityöt, maaHelsinki: Petri Takkula lämpöpumput ja uudisrakennukset. gsm 041-4402311 Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. petri.takkula@blosius.fi

p. 050 569 0477 Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25€/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ostetaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004. POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään! P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Vuokrata halutaan

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

UUSI ILME KEITTIÖÖN

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727



Vantaan seurakunnat kirkkoherranvirasTo Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Poikkeuksellisesti ti 15.6. suljetaan klo 11. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 830 6507 ma–to klo 10–14. Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahvio on suljettu 14.6.– 16.8.

diakoniaToimisTo Puhelinneuvonta ja ajanvaraus ti klo 9–11 p. 050 573 6313 ja ke klo 9–11 p. 050 573 6277. Päivystykset kesällä 1.6.–14.7. Länsimäen kirkolla tiistaisin ja Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 9–11. Viikoilla 29 ja 30 ainoastaan ajanvarauksella p. 050 593 5503.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Messu su 13.6. klo 11. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone ma–pe klo 11–14. Maanantaisin puuro+hartaus, tiistaisin Äiti Teresa -peittopiiri klo 11–13, torstaisin lounas edulliseen hintaan. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surﬀaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Olohuone jää kesätauolle ma 21.6 alkaen. Toiminta käynnistyy taas elokuun lopussa. Seuraa Vantaan Laurin ilmoituksia. Messu su 13.6. klo 18. Pirkko Yrjölä, Kristiina Nurmi.

pyhän annan lasTenkirkko Koulutie 11

Päivärippikoulun konﬁrmaatiomessu su 13.6. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Salla Poropudas, Jouko Saari, Päivi Peittola. Kesäillan runo ja musiikki su 13.6. klo 18. ”Laituria vasten lyövät laineet.” Riikka Koivula, sopraano, Sofia Koski, lausunta, Ritva Koistinen, piano.

nuorille Grillepaani tiistaisin klo 18–21 Vaaralan kirkolla. Hyvällä säällä grillaamme pihalla kesäisiä herkkuja, pelailemme ym. Sateen sattuessa olemme sisällä. Jengi-ilta perjantaisin klo 19–22 Vaaralan kirkon alakerrassa. Tule mukaan kahvittelemaan, pelaamaan ja viettämään iltaa yhdessä. Retkipäivät 23.6 ja 24.6. Toivo retkikohdetta! Toiveita kuuntelee Enni p. 050 596 1726 ja Nina p. 050 572 2118.

muuTa Kesäkahville kesä- ja heinä-

Kun kutsu kuuluu Kun pitojen oli määrä alkaa, hän lähetti palvelijansa sanomaan kutsutuille: ”Tulkaa, kaikki on jo valmiina.” Luuk. 14:17

Pekka Lempiäinen/Kuvakotimaa

Hakunila

kuussa Länsimäen kirkolla Olohuoneen tiloissa tiistaisin klo 13–14.30 aina 27.7. saakka, Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 13–14.30 aina 28.7. saakka. Tarjolla pientä ohjelmaa, iltapäiväkahvit, kesäistä yhdessäoloa ja hartaus. Kaikille avoin perhekahvila Hakunilan kirkolla tiistaisin 25.5.– 22.6. klo 9–11.30, Vaaralan kirkolla keskiviikkoisin 26.5.–23.6. klo 9– 11.30, Pyhän Annan lastenkirkolla keskiviikkoisin 2.–23.6. klo 9–11. Seurustelua, ulkoilua ja kahvittelua kaikissa perhekahviloissa. Juhannusjuhla pe 25.6. Holmassa. Tule viettämään juhannusta Klaukkalaan. Illan ohjelmassa on mm. yhteislaulua, saunomista, makkaranpaistoa, lapsille omaa ohjelmaa sekä kaikille arpajaiset, joiden pääpalkintona on kuumailmapallolento. Pallo nousee Holmasta, sään salliessa. Kesäinen ilta päättyy iltahartauteen ja juhannuskokon sytyttämiseen. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta, Kerokuja 9, klo 17 reittiä Keihästie – Rajakyläntie – Maratontie – Vaaralan kirkon pysäkki (melkein Shellin kohdalla) – Hakunilan kirkko – Hakunilantie – Koulutie – Pyhän Annan lastenkirkko. Paluulähtö klo 21.30 samaa reittiä päinvastaisessa järjestyksessä. Omalla autollakin voi tulla juhlimaan, os. Holmantie 10. Ilmoittaudu viimeistään 18.6. virastoon, p. 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@evl.fi. Hinta 10 €/hlö, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi aikuisen seurassa. Hintaan sisältyy kuljetus ja kahvitarjoilu. Lipun hinta on sama myös omalla autolla tuleville. Diakonian leiripäivä to 8.7. Tuusulan Rusutjärvellä. Tiedossa ulkoilua, saunomista, makkaranpaistoa jne. Ilm. virastoon 18.6 mennessä p. 830 6500. Ilmoittautua voi myös Länsimäen kirkon diakoniapäivystyksissä tiistaisin klo 9–11 tai erikseen sovittavana ajankohtana. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee maksaa leirimaksu 5 €/hlö, alle 13-vuotiaat 2 €. Lisätietoja diakoni Laura Alholta, p. 050 560 5693. Perheleiri 12–15.8. Pääkaupunkiseudun Pienperheyhdistys ry. järjestää perheleirin Sipoon Kallioniemeen. Leiri on tarkoitettu pienituloisille yksinhuoltajaperheille. Sinne kutsutaan erityisesti Hakunilan seurakunnan alueella asuvia yksinhuoltajaperheitä. Leirin hinta on 10€/hlö ja 5€/lapsilta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Pienperheyhdistykseen p. 045 773 11399 Kaisli Syrjänen tai Suvi Waitara p. 050 559 0672. Seurakunnan puolelta tiedusteluihin vastaa diakoni Laura Alho p. 050 560 5693. Isä–lapsileiri Kukonnotkossa 13.–15.8. www.vantaanmky.net. Leirin hinta 175 € isä & lapsi, muut lapset 30 €. Sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen (alle 18v) ja ohjelman. Seminaari äideille 18.–19.9. Holmassa. Seminaarin teemana Sukupuu – avain oman elämän ymmärtämiseen. Mukana perheneuvoja Kirsti Ijäs sekä improvi-

10..–1..

din autotallissa klo 17–18 (Kulotie 5). Kerhonohjaajana Petri Hanski p. 040 700 3344.

lapsille Kesäkerho 3-vuotiaasta alle kouluikäisille ma ja ke klo 12–15 seurakuntakeskuksessa. Kerho on maksuton ja siihen ilmoittaudutaan paikan päällä. Omat eväät mukaan. Kerhokerrat 7., 9., 14., 16., 21. ja 23. kesäkuuta. Kesäkerho 3-vuotiaasta alle kouluikäisille ti ja to klo 12–15 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1). Kerhokerrat 8., 10., 15., 17., 22. ja 24. kesäkuuta.

muuTa

Kirkollisille kesäjuhlille matkaa vuosittain 140 000 osallistujaa. Juhlia järjestävät muun muassa herätysliikkeet ja lähetysjärjestöt. Juhlia valmistelevat tuhannet talkoolaiset. Kesäjuhlia ja muita kirkollisia menoja löytyy osoitteesta www.vantaanlauri.fi.

Juhannusjuhla Holmassa pe 25.6. klo 17–22. Juhlan hinta 10 euroa kerätään bussissa. Bussit Vallinojalta klo 17, Leppäkorven maauimalan kioskilta klo 17.10, Korson kirkolta klo 17.15, Nikinmäen seurakuntakodilta klo 17.25, Kulomäen seurakuntakodilta klo 17 ja Mikkolan Shellin pysäkiltä klo 17.20. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon viim. 17.6. p. 09 8306 550.

k asTeTTu saatioteatteri Pyhä Solmu. Mahdollisuus ostaa omakustanteisesti mm. käsihoitoa ja hierontaa. Seminaarissa täysihoito, hinta 40€/hlö. Ei kuljetusta. Ilmoittaudu virastoon p. 830 6500

k asTeTTu Vilma Amelia Vasara, Eliot Edvin Villiam Harju, Elma Maria Tornberg, Isla Anja Mimosa Mattila.

avioliiTToon kuuluTeTTu Pavel Hannes Linnainmaa ja Elena Leena Viktoria Laamanen, Mika Sakari Kasonen ja Kirsi Maria Susanna Pajala.

hauTaan siunaTTu Salme Eriika Bremer 80 v.

Hämeenkylä kirkkoherranvirasTo Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p. 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää1.6.– 31.8. keskiviikkoisin klo 9–11. Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla

hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Konﬁrmaatiomessu su 13.6. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Jukka Nevala ja kanttori Anne Viljamaa. Iltakirkko, sanan ja rukouksen

ilta su 13.6. klo 19. Mukana Arto Härkönen ja Sakari Orava.

vapaalan seurakunTaTalo

hauTaan siunaTTu Eine Kyllikki Penttinen 70 v.

avioliiTToon kuuluTeTTu

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 17.6. klo 12. Vierailijana rovasti, toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.

Korso

muuTa Kirkkoherranviraston tuparit. Ke 16.6. klo 12–16 pidetään kirkkoherranvirastossa vesivahingon korjauksen jälkeiset tupaantuliaiset. Kirkkoherranvirastossa on kaksi uutta työntekijää toimistosihteeri Heli Oksanen ja toimisto- ja tiedotussihteeri Jutta Ponkala. Tule juttelemaan ja tutustumaan päiväkahvin lomassa. Pihaseurat. Kynnys on matalalla, lauletaan, tutustutaan, kuunnellaan ja keskustellaan. Ke 16.6. klo 18.30 Vapaalassa Aimo ja Raili Koskella, Terätie 29. Mukana Jouni Salko ja Anne Viljamaa. Seuraavaksi 23.6. Tuula Mösöllä, Sahrapolku 4 A. Mukana Jaakko Kara ja Anne Viljamaa. Juhannusjuhla Holmassa 25.6. Illan ohjelma sisältää mm. yhteislaulua, makkaranpaistoa, saunomista ja lapsille omaa ohjelmaa. Bussikuljetus lähtee kirkolta klo 17 ja paluu on n. klo 22. Hinta 10 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi. Hinta sisältää kahvitarjoilun. Hinta on sama myös omalla autolla tuleville. Ilmoittautumiset 16.6. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 830 6450.

k asTeTTu Noa Elias Salonen, Emilia Riina Helena Puustinen, Nino Topias Salonen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Veli Matti Väänänen ja Kaisu Sisko Husu, Timo Oskari Kantola ja Katri Irmeli Touhonen.

nsi sunnuntain evankeliumissa kerrotaan suurista juhlista. Jeesuksen aikaan ensimmäinen juhlakutsu vietiin vieraille kauan ennen varsinaisia juhlia ja lopullinen kutsu juhlien alkaessa. Kutsutuilla oli aikaa valmistautua. Tästä huolimatta viimeisen kutsun tuojat joutuivat kuulemaan lähtemisen esteitä tai verukkeita. Yhden piti mennä katsomaan juuri ostettua peltoa, toisen kokeilla uutta härkäparia ja kolmannen viettää aikaa häiden jälkeen vaimon kanssa. Sekä vauraus että puoliso ovat hyviä asioita. Ne kuitenkin muodostuivat juhlille lähtemisen esteeksi. Juhlakutsu kelpasi niille, joille ensimmäistä kutsua ei edes esitetty. He olivat heti valmiina. Juhlatalo tuli täyteen ja juhlien isäntä iloitsi. Juhlavalmistelut eivät menneet hukkaan.

Eetu Samuel Henttonen, Nella Julia Marjovuori, Väinö Julius Samuel Heinonen. Carl Gustav Michael Wikström ja Sara Maria Liikala, Ville-Samuli Salminen ja Heli Irmeli Kouvo, Ville Matias Hopia ja Nina Mikaela Hagerlund.

kirkkoherranvirasTo Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–to klo 9–15. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 11–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniaToimisTo Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

korson kirkko ja

seurakunTakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Messu su 13.6. klo 10, Laura Mäntylä ja Martti Sirviö. Kirkon kahvila ti 15.6. klo 11–13. Kesäillan musiikkia ke 16.6. klo 20. Raimo Numminen, harmonikka ja Ursula Hynninen, laulu, viulu, harmoni, okariina ja kantele. Vapaa pääsy. Varttuneen väen kesäkerho to 17.6. klo 13.

nuorille

Rekola kirkkoherranvirasTo Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 16.6. klo 12–15. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

diakoniaToimisTo Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12.

rekolan pyhän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Kesäkahvila STOP ma klo 17, KAKE ke klo 17.

Messu su 13.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin.

varhaisnuorille

nuorille

Karting-kerho 8–14-vuotiaille maanantaisin (21.6. saakka). Tule suoraan Nikinmäen kentälle ((Ravuntien ja Lahdentien kulmauksen asfalttialueelle). Ryhmät: klo 16–17 vanhat kerholaiset, klo 17–18 uudet kerholaiset ja klo 18–19 uudet kerholaiset. Sateen sattuessa ajamisen ja moottorihuollon niksejä Kulomäen srk-ko-

Open doors ke klo 18–21 kirkolla.

muuTa Yhteisvastuukeräys Rekolassa tuotti 8112,71 €. Lämpimät kiitokset kaikille keräykseen osallistuneille, kerääjille ja lahjoittajille. Juhannusjuhla 2010. Tule viettämään juhannusta Holman leiri-

Voinemme sanoa, että juhlasali täyttyi yllätysvieraista, joiden kutsumista ensin kutsutut olisivat paheksuneet. Jumalan kutsu on kuulunut profeettojen kautta. Viimeinen kutsu tuli Jeesuksen kautta ja se koskee kaikkia ihmisiä kaikkialla. Kutsun kuuleminen ei auta, jos sitä ei oteta vastaan ja lähdetä liikkeelle. Verukkeita on turha esittää. Kutsuun on vastattava silloin, kun se kuuluu. Jumalan juhlista ei kannata myöhästyä! Niitä ei siirretä. Jumalan suurin ilo on siinä, että hänen luotunsa ottavat osaa hänen juhlaansa ja täyttävät hänen talonsa hänen suunnittelemanaan ajankohtana. Vappu Olsbo Rekolan seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 3. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kutsu Jumalan valtakuntaan. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 18:17–20, 26–29, Hoos. 11:1–4, 7, Fil. 2:12–16 ja Luuk. 14:16–24.



keskukseen 25.6. Illan ohjelmassa on mm. yhteislaulua, saunomista, makkaranpaistoa, lapsille omaa ohjelmaa sekä kaikille arpajaiset, joiden pääpalkintona on kuumailmapallolento. (Pallo nousee Holmasta, sään salliessa.) Kesäinen ilta päättyy hartauteen ja juhannuskokon sytyttämiseen. Bussireitti Rekolasta: klo 17 Päiväkummun Valintatalo – Laurintie – Rekolantie (kirkon vastap. pys.) n. klo 17.05 – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo (Et. rastitie 5) – Peijaksentie – Kytötie – Koivukylän keskusta (Alepan pys.) – Koivukylän puistotie – Haapatie – Holma. Paluulähtö n. klo 21.30 samaa reittiä. Ilmoittautumiset 21.6. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 830 6700.

k asTeTTu Malla Alisa Lågas, Matilda Miriam Raumanni, Cecilia Lili Maria Riva, Siiri Orvokki Tuhkanen, Sade Alisa Viljanen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Tomi Kalevi Hagelin ja Annasofia Vilhelmiina Kola.

avioliiTToon vihiTTy Hannu Olavi Koski ja Jonna Paulina Toivanen.

hauTaan siunaTTu Anja Kaarina Jaatinen 66 v.

Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä lasta. Maksu on 2 € / perhe, ”parkkimaksu”. ) Torstai-tupa yksinhuoltajille Tikkurilassa to 17.6. klo 17–19. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539. Kaikki perhekerhot jäävät kesätauolle viikon 24 jälkeen. Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkossa, leikkihuoneessa messun aikana kesäpyhäkoulu viitenä sunnuntaina: 6.6., 13.6., 25.7., 8.8. ja 29.8.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Super Hyvä Sunnuntai su 13.6. klo 17–20.

k asTeTTu Joonas Juhani Kekola, Eerik Tapio Lindroth, Lauri Aaron Juhani Polvinen, Ida Karoliina Vaskin, Suvi Tuulikki Koivumäki, Laura Marketta Koivumäki, Elmeri Markus Laine, Niilo Oliver Keronen, Sanni Johanna Kuivalainen, Emilia Wilhelmiina Mäntylä, Iida Johanna Baarman, Nelly Amanda Jaakkola, Nella Nicole Pänkäläinen, Olli Pekka Salo, Nuutti Vilho Einari Toppinen, Ante Samuli Timlin, Meea Marieela Fagerlund, Olivia Ines Maria Saarikoski, Veera Aada Olivia Nikkanen, Onne Eemeli Laine, Kaius Oskari Lipponen, Taimi Johanna Järvinen, Seeti Oliver Sipilä.

avioliiTToon kuuluTeTTu

Tikkurila kirkkoherranvirasTo Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniaToimisTo Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.ﬁ

Antti Juhani Partanen ja Teija Helena Halme, Jouni Petteri Pyhäjärvi ja Erja Susanna Törmänen, Juha Matti Tapio Poutanen ja Sanna Jutta Maria Lipponen, Toni Kai Ahola ja Kati Susanna Laakso, Pasi Pekka Olavi Valtavaara ja Marja Emilia Jänkälä, Erkki Veikko Vilhelm Nykänen ja Sini Marja Ranki, Pasi Tapio Koivula ja Anu Helena Arrasvuori.

hauTaan siunaTTu Elma Siviä Halme 93 v, Akseli Stefanus Lehtinen 89 v, Yrjö Kalervo Castrén 88 v, Kauko Kalervo Kotilainen 83 v, Annikki Kolehmainen 82 v, Irja Anneli Martikainen 78 v, Olavi Pellervo Salo 71 v, Asko Sakari Lahti 69 v, Heikki Juhani Oravainen 46 v, Anna Kaisa Kyösti 44 v, Anne Sinikka Oksanen 44 v.

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Vantaankoski

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Messu su 13.6. klo 10. Olli-Pekka Ylisuutari, Toni Fagerholm, Terje Saard. Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkon leikkihuoneessa messun aikana viitenä sunnuntaina: 6.6., 13.6., 25.7., 8.8. ja 29.8. Arabiankielinen raamattupiiri su 13.6. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa. Lähetyksen päiväpiiri ti 15.6. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Arki-illan ehtoollinen ke 16.6. klo 18. Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

lapsille ja perheille Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotila (Hagelstamintie 20) ke 9.30–11, viimeinen kerta 16.6. Ristipuron seurakuntakoti (Simonkyläntie 11) ti 9.30–11, viimeinen kerta 15.6. Tammiston kerhotila (Tammistonkatu 29 B) to 9.30–11, viimeinen kerta 17.6. Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) to 9.30–14, viimeinen kerta 17.6. Perhekerho Tikkurilassa ma 14.6. klo 9.30–11. Lapsiparkki Tikkurilassa ti 15.6. klo 9–11. (Lapsiparkkiin ilmoittaudutaan tekstiviestillä p. 040 415 0956 / Ulla-Maija.

Pihalla muiden seurassa

änäkin kesänä hämeenkyläläis ten pihoilla pidetään seuroja. Seuraväki kokoontuu joka kes kiviikko elokuun 18. päivään asti. Seurat ovat katoavaa pe rinnettä, mutta Hämeenkylässä niitä on uskollisesti pidetty vuodesta 18 asti. Tämän kesän ”erikoisuutena” on tiedossa ainakin yhdet parvekeseurat. Pihaseuroihin ovat tervetulleita kaik ki, jotka haluavat kokoontua yhteisen

kirkkoherranvirasTo Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna kesällä ma–pe klo 9–14, puhelinpalvelu klo 8.15–16. Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

diakonia Päivystykset kesällä 1.6.–16.8. vain Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Messu su 13.6. klo 10. Saarna Maari Santala, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Ritva Holma. Aamurukouspiiri 16.6.–4.8. keskiviikkoisin klo 7.15–8 nuorisotila, G-ovi.

kivisTön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Iltakirkko su 13.6. klo 18. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Kirkkokahvit.

marTinrisTi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Toivon tuulien kesämaanantai ma 14.6. klo 19.

k aivosrisTi Kaivosvoudintie 3

Katariinan kesäkahvila tiistaisin klo 11–15.

seurustelun, vapaan sanan ja toivelau lujen merkeissä, isäntäväen kanssa ei tarvitse olla ennestään tuttu. Jos taas kesäsade yllättää pihalla olijat, tuolit kannetaan olohuoneeseen. Pihaseurat Hämeenkylässä: ● 16.6. Raili ja Aimo Koskella, Terätie 29 ● 23.6. Tuula Mösöllä, Sahrapolku 4 A ● 30.6. Riitta Ahosella, Uomakuja 3 E 70 ● 7.7. Marjatta ja Pentti Tammisalolla, Luuvakuja 10

● ● ● ● ● ●

14.7. Hilkka Lönnqvistillä, Hirsikuja 4 B 21.7. Vapaalan seurakuntatalolla, Vanha Hämeenkyläntie 9 28.7. Taina ja Urpo Hautalalla, Länkikuja 7 4.8. Kersti ja Jaakko Rantasalolla, Mustikkapolku 10 11.8. Elina Miettisellä, Kaavintie 8 18.8. Mariitta Savolaisella, Veitsitie 15

Pihaseurat keskiviikkoisin Hämeenkylässä

Kesäisiä konsertteja ●

●

pyhän laurin kirkko Messu su 13.6. klo 12. Jarkko Korhonen, Jaakko Hyttinen, Terje Saard.

Raili ja Aimo Kosken pihalla pidetään tänäkin kesänä seurat.

Kesäillan musiikkia ke 16.6. klo 20 Korson kirkossa. Raimo Numminen, harmonikka, ja Ursula Hynninen, laulu, viulu harmoni, okariina ja kantele. Kesäillan runo ja musiikki ”Laituria vasten lyövät laineet” ti 13.6. klo 18 Pyhän Annan Lastenkirkossa. Sofia Koski, lausunta, Riikka Koivula, laulu ja Ritva Kois-

nuorille Nuorten Grilli-Olka to 10.6. klo 18–21 Myyrmäen kirkon pihalla, Uomatie 1.

lapsille ja perheille Kesäperhekerho Vantaanlaakson kerhopisteessä (Naapurinkuja 2) 7.6.–21.6. ma, ke, pe klo 10–12. Mukavaa yhdessäoloa ulkona ja sisällä. Tarjolla mehua, kahvia ja pientä purtavaa. Ei ennakkoilmoittautumista.

muuTa Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusaaton tapahtuma pe 25.6. Holman leirikeskuksessa Nurmijärvellä koko perheelle. Ohjelmassa mm. musiikkia, yhteislaulua, saunomista, makkaranpaistoa, lasten ohjelmaa, arpajaiset, iltahartaus ja kokko. Ilmoittautumiset oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon 16.6. mennessä. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirasto ma–pe klo 9–16 p. 09 830 6440. Seurakunta järjestää bussikuljetuksen Holmaan. Lipun hinta on 10 e, alle 12-vuotiaat aikuisen seurassa ilmaiseksi. Hinta sis. kahvitarjoilun sekä kuljetukset Holmaan ja takaisin. Lipun hinta on sama omalla autolla tuleville. Holman leirikeskuksen osoite on Holmantie 10 , 01800 Klaukkala. Vantaankosken srk:n bussiaikataulut ovat seuraavat: Auto 1: klo 17.15 Myyrmäen kirkko – Holma. Auto 2: klo 17 Kaivokselan kääntöpaikka, 17.05 Kaivokselan kirkko, 17.10 Myyrmäen asema laituri

●

tinen, piano, esittävät runoja ja musiikkia kasvusta ja elämästä. ”Niin kauan minä tramppaan” — suomalaisia kansanlauluja to 17.6. klo 12 Pyhän Laurin kirkossa. Hannu Holma, baritoni, ja Janne Malinen, kitara.

Janne Malinen esiintyy Pyhän Laurin kirkossa.

5, 17.20 Myyrmäen kirkko, Holma. Auto 3: klo 17 Martinlaakson asema laituri 1, 17.10 Vantaanlaakson kaupan pysäkki, 17.15 Vantaanpuisto ostoskeskuksen pysäkki, 17.25 Kivistön kirkon pysäkki, Kannistontietä Seutulaan ja Riipiläntietä Reunaan kaikki pysäkit, Holma. Bussit lähtevät Holmasta takaisin klo 21.30 samoja reittejä kuin tullessa.

k asTeTTu Nino Carena, Aatu Niilo Villjam Rautio, Lili Lumi Ellen Juntunen, Antonio Tapani Riveron, Ronja Helmiina Riekkinen, Sampo Väinö Emil Mattila, Juulia Karoliina Paananen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Jani Kristian Haikola ja Riikka Maria Lapakko, Visa Veikko Savolainen ja Sirpa Anneli Lemettinen.

hauTaan siunaTTu Aimo Antero Rooseli 97 v, Fanny Helmi Helena Kinnunen 96 v, Hilma Ester Harainen 93 v, Jaakko Kalevi Rosenlindt 78 v, Kai-Henrik Johannes Heinä 64 v, Päivi Helena Alavataja 54 v, Eero Matti Tapani Juusela 42 v.

Vanda svenska pasTorskanslieT Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13, från 14.6.–9.8. öppet ti–fre kl. 9–13

on 16.6. kl. 14–16. Vi samlas för andakt, sång, kaﬀe och program.

döpTa Alex Benjamin Berlin

Yhteiset oloTila – olohuone

verksamheT

kaikenikäisille

Sommarsång fre 11.6. kl. 15:30 Allsång med barnen från Lyckoslanten. kl. 16 Allsång med ’vuxet folk’. Vi samlas på innergården för att sjunga, grilla korv, umgås, samtala och för att njuta av sommarsånger tillsammans en stund, Vid pianot Håkan Wikman. Högmässa sö 13.6 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, kaplan Kaj Anderssons välkomstpredikan, kyrkkaﬀe i kaﬀestugan Laurentius. Sommarsamling i Bagarstugan

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14 (24.6. asti ja 2.8.–3.9.). Tutustu Työvoiman palvelukeskukseen pe 11.6. klo 13–14. Paikalla sosiaaliohjaaja ja työvoimaohjaaja. Vihdan tekoa ke 16.6. klo 10–12. Koivun oksat talon puolesta. Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302. Kesä- ja elokuussa on esillä Vantaan kaupunginmuseon Tikkurilan keskustan muutoksesta kertovia ilmavalokuvia.

vanTaan seurakunTien

Lisäntaan tietoja Va tien seurakun ta ja palve s a n in im to w.vantaan luista ww nat.ﬁ seurakun

keskusrekisTeri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.



   

K r . Reuters/Lehtikuva

Timo Saarinen

koonnut Heli Kulmavuori

Mandelan MM-oppia Vuohenputki on munkkien tuliainen.

Rikkaruohosta ruokaa Johannan täytetyt tomaatit ● ● ● ● ● ● ● ●

tomaatteja vuohenputken lehtiruusukkeita reilusti sipulia valkosipulia mozzarellajuustoa mustapippuria ja suolaa ripaus hunajaa tilkka oliiviöljyä

Pese tomaatit ja leikkaa niistä ”kannet” irti. Koverra tomaattien sisus teelusikalla kulhoon. Kuullota silputtu sipuli ja valkosipuli öljyssä. Lisää joukkoon tomaattimössö. Mausta pippurilla, suolalla ja hunajalla. Anna seoksen hautua miedolla lämmöllä. Laita kunkin koverretun tomaatin pohjalle ainakin kolme vuohenputken lehtiruusuketta. Lusikoi täyte tomaatteihin ja lisää päällimmäiseksi mozzarellaviipale. Laita tomaattien ”kannet” paikalleen. Paista uunissa noin 200 asteessa, kunnes mozzarellapalat ovat pehmenneet. Täytetyt tomaatit sopivat tarjottavaksi esimerkiksi salaatin ja leivän kera.

.. Onnea, Seppo!

● ● ●

Esko Valtaoja Eeva-lehdessä 6/2010.

Nelson Mandela kuvattiin MM-jalkapallon palkintopystin kanssa. MM-kisat ovat näyttö siitä, että Mandela onnistui. Ainakin, jos maan valkoiset ottavat nyt enemmän mustien lajina pidetyn jalkapallon omakseen niin kuin Mandela aikoinaan rugbyn.

Tarina omastatunnosta iTalialaisen Carlo Collodin 1800luvulla kirjoittama tarina köyhästä puusepästä ja tämän henkiin heräävästä luomuksesta on yksi lastenkirjallisuuden kivijalkoja.

Pinokkio on oikeastaan tarina omastatunnosta. Puuseppä Geppetto antaa veistämälleen pojalle viisaita isän neuvoja, mutta Pinokkion on vaikea noudattaa ohjeita. EstraLeena Tiuri

jokainen puuTarhahommissa ahertanut on taatusti törmännyt rikkakasviin nimeltä vuohenputki. Tuosta puutarhojen kutsumattomasta vieraasta saamme kiittää keskiaikaisia luostaripuutarhoja, joissa viljeltiin vuohenputkea. Kihtilääkkeenäkin käytettyä vuohenputkea ei luultavasti saa hävitettyä pihaltaan millään. Kasvustoa voi kuitenkin vähentää syömällä sitä. Muun muassa rautaa ja c-vitamiinia sisältävät lehdet ovat parhaimmillaan nuorina, vielä vaaleanvihreinä ja hiukan suppuisina. Nuorista lehdistä voi nauttia pitkin kesää niittämällä kasvustoa välillä. Vuohenputki sopii muun muassa pasteijoihin, piirakoihin, laatikoihin, keittoihin ja salaatteihin. Voipa vuohenputkesta valmistaa myös pestoa tai sujauttaa sitä täytettyjen tomaattien joukkoon. Joensuulainen Johanna Westersund on käyttänyt kotipihallaan kasvavaa vuohenputkea ruuanlaitossa. — Meillä myös lapset ovat tykänneet sen mausta, hän sanoo. Johanna kertoo juuri syöneensä vuohenputkipestoa, jota hän valmisti korvaamalla basilikan vuohenputkella. — Pesto kannattaa syödä samantien, sillä pieneksi silputut vuohenputken lehdet tummuvat nopeasti, hän vinkkaa.

jalkapallon mm-kisaT pyörähtävät käyntiin perjantaina 11.6. avajaisilla ja isäntämaa Etelä-Afrikan ottelulla Meksikoa vastaan. Apartheidin jälkeisen Etelä-Afrikan isä, maan ensimmäinen musta presidentti Nelson Mandela, 91, ei jaksa tulla katsomoon, mutta aikoo seurata tapahtumia televisiosta. Vuonna 1995 Mandela osallistui rugbyn MM-kisoihin. Hän otti omakseen valkoisten kansallisurheiluna pidetyn lajin yhdistääkseen kansakunnan tilanteessa, jossa vaivalla rakennettu sovinto ja uusi demokratia olivat pahasti uhattuina. Mandelan fanitus onnistui ja hän voitti sillä vastustajiensa sydämet. Richard Stengelin kirjassa Mandelan tie.  oppituntia elämästä, rakkaudesta ja rohkeudesta (Tammi 2010) sivutaan rugbyn MM-kisoja. Kirjasta käy ilmi myös se, että Robben Islandin vankilassa virunut Man”Olen pelännyt lapdela opiskeli silloisten vihollissesta asti pimeää ja tensa buurien kielen oppiakseen tuntemaan heidät. mörköjä. Pelkään Stengel kertoo miehestä, joka myös korkeita paikko- ei ole pyhimys, mutta josta tuli ja, matoja ja etanoita. sankari muun muassa siksi, että hän kykeni muuttamaan heikJoskus katson itseäni koutensa vahvuudeksi. 25 vuothuvittuneena: mies ei ta vankilassa olisi voinut tehdä kenet tahansa katkeraksi, mutta uskalla kävellä nurmi- Mandelalla oli yksi suuri päämäärä: luoda tasa-arvoinen, demokolla paljain jaloin.” kraattinen kansakunta, jossa ei Tähtitieteen professori ole rotuerottelua.

Seikkailu alkaa, kun puunukke herää henkiin.

diviihde päihittää koulunkäynnin ja nopealla mielihyvän tavoittelulla poika joutuu turmion tielle. Maailma on täynnä kiusauksia ja lapsekasta Pinokkiota vedätetään nenästä, minkä ehditään. Pinokkio itse paljastaa aina itsensä, sillä joka kerta, kun poika valehtelee, hänen nenänsä kasvaa. Kuten kunnon tarinaan kuuluu, lopussa kiitos seisoo. Mutta rehellisyyteen kasvaminen vaatii valtavasti ponnisteluja, vaaroja ja uhrauksia. Tikkurilan teatteri esittää Pinokkiota läpi kesän kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä. Kimmo Tähtivirran johdolla luvassa on fyysis-visuaalista teatteria.

Pinokkio ..–.. Tikkurilan teatterissa, www.tikkurilanteatteri.ﬁ.

Seppo on seppä-sanan toisinto. Nimi on Kalevalasta, jossa Seppo Ilmarinen on seppä ja taitava tekijämies. Toinen lähtökohta ovat Sebedeus ja Sepeteus, joista on muotoutunut kutsumanimi Seppo. Sebedeus-nimi puolestaan tulee Raamatusta, jossa Jeesuksen opetuslapsilla Jaakobilla ja Johanneksella on senniminen isä. Viime vuonna 27 poikaa sai nimekseen Seppo. Tänä vuonna on nimetty seitsemän Seppoa.

Timo Saarinen

Lempivirsi

ähän päivään ei käy se tavallinen virsi, jossa ollaan rähmällään ja anellaan armoa. Tämän päivän virressä pitää päivän olla niin kirkas, että häikäisee. Leuto tuuli heiluttaa sen nuottiviivaa etelästä, ja takapihoille paistava valo pakottaa sen sanat siristämään silmiään. Jos jalkoja kuumottaisi, olisi siinä virressä virta tai soikko, johon ne voisi työntää. Elämä olisi kuin kaukaisen kaupungin kapealla kadulla, pyykit korkealla kadun päällä kuivumassa, pelargonit ruukussa kiireettä istuvan kissan vieressä. Pyhä olisi lempivirressäni kuin särmäinen kivi, ei sellainen, joka repii, vaan sellainen, joka muistuttaa: tässä minä olen. Jos työntäisin sen taskuun, se tun-



tuisi koko ajan. Hetkeksikään en voisi unohtaa, että vieläkin se katsoo minua hymyssä suin, innostuneena. Vetäisimme yhdessä syvään Henkeä. Paikka siinä virressä olisi aukea. Mihin katsoisinkin, näkisin kauas. Pelko, synti ja selän kääntäminen olisivat kaapissa eivätkä uskaltaisi tulla ulos, ne hämärän veikot. Jumala olisi rantaan viettävä niitty ja kasvaisi villinä kaikenlaista. Pelastus olisi kuin hartaasti rakennettu ateria, maukas ja pitkä ja voimakkaalla viinillä viimeistelty. Maistelisin sitä kaikessa rauhassa, en hevin kyllästyisi. Taivaasta se virsi ei puhuisi sanan sanaa. Se olisi itse taivas. Jo sen hyräileminen tekisi autuaaksi. Kaisa Raittila