Lauri 2010 nro 27 (26 8)

Kimmo Saares on huolissaan syrjäytyvistä nuorista, sivu 5



..

HENKIRIKOS museossa sivu 3 Kotiäidin HUILIHETKI sivu 6 Kovakuntoinen KANTTORI sivu 16

Timo Saarinen

Kolmen uskonnon

Jerusalem sivut 8–9

..

voiKo roKilla parantaa maailmaa vai onko parempi pitää sitä vain viihtee­ nä? Onko naiivia ajatella, että U2:n keulahahmo Bono on oikeasti saanut hyvää aikaan? Vai pitäisikö mitätöidä koko bändi siksi, että se siirsi toimin­ tansa Hollantiin, koska siellä tekijänoi­ keuspalkkioita verotetaan vähemmän kuin kotimaassa Irlannissa?

Olin U2:n konsertissa viime per­ jantaina. Kokemus oli hieno eikä pääl­ limmäisenä syynä ollut upea lavara­ kennelma. Musiikki kosketti ja tutut biisit saivat laulamaan mukana. Kun Bono omisti alun perin Martin Lut­ her Kingille tehdyn kappaleen Bur­ man vangitulle johtajalle Aung San Suu Kyille, ja lavan täyttivät Amnesty Internationalin kynttilät, ajattelin, että jo tämän vuoksi kannatti tulla. Rau­ han asia, ihmisoikeudet, aids ja kehi­ tysmaiden velkaongelma ovat vuosi­ kausia olleet Bonon asialistalla. Bändi on myös avoimen hengellinen. Bono lauloi lavalla pätkän Amazing Gracea ja videoseinällä pohdittiin elämän tar­ koitusta. Arkkipiispa Desmond Tutu viittasi videolla kiertueen nimeen 360 astetta ja kehotti katsomaan ympä­ rilleen. Juuri tavalliset ihmiset joka puolella lavaa ovat niitä, jotka voivat osaltaan muuttaa sitä paremmaksi. tämä maailmanparantajan paatos ärsyttää monia. Kyyninen kysymys kuuluu: onko se aitoa vai onko Bono valinnut tällaisen profiilin, koska se on hyväksi bisnekselle. Eikö sitä paitsi ole hyvän sanoman kanssa ristiriidassa kiertää veroja samalla lailla kuin suur­ yhtiöt? Kyllä on, eikä vastaukseksi riitä se, että toiminta on laillista tai että 95 prosenttia U2:n tuloista tulee ulko­ mailta ja bändi maksaa niistä veroa.

Mutta pitäisikö tämän moraalisesti ky­ seenalaisen ratkaisun vuoksi ajatella, että feikkiä koko juttu?

Korpi suoDattaa saasteita Tutkimus ei liity mahdolliseen luonnonsuojelualueen laajentamiseen, mutta voi antaa sille lisäperusteita. Helsingin yliopistossa metsäekologiaa opiskeleva Andrew Taylor on kesän aikana tutkinut Kylmäojaa ja sen vaikutusta alueen kasvillisuuteen.

— Minusta on tärkeää, että kaupungin keskellä on suojeltuja metsiä. Näin täällä viimeksi tänään valkohäntäpeuran. Täällä on myös monia hienoja lintuja, kuten tikkoja ja korpimetsään kuuluvaa kasvillisuutta.

Vesi Kylmäojan itäiseen haaraan virtaa suurelta osin Tuusulan puolelta. Siellä on isoja teollisuusalueita parkkipaikkoineen.

Teollisuusalueilta tulee Kylmäojaan hulevesiä, joissa on monenlaisia saasteita, epäpuhtauksia ja raskasmetalleja.

— Pitkän kuivan kauden aikana purossa on ollut perusvirta, tosin hyvin matala.

Perusvirtaama on 0,1–0,8 metriä sekunnissa. Rankkojen ukkoskuurojen aikana veden määrä ja virtaama kasvavat nopeasti, mutta vaikutus ei kestä kovin kauaa. Korpi imee osan vedestä sisäänsä ja loppu virtaa alueen läpi, Taylor kertoo.

Vaikka tutkimus on kesken, näyttää Taylorin mukaan siltä, että Kylmäojan korpi on tärkeä paitsi alueen eliöstölle myös ihmisille. Tietojen kerääminen on vielä kesken, mutta Taylorin teoria on, että korpi toimii suodattimena ja vesi on alavirralla puhtaampaa kuin ylempänä. Ainakin veden happitaso on parempi.

●

●

Pauli Juusela päätoimittaja



●

Andrew Taylor on kesän ajan tutkinut Kylmäojan veden virtaamaa ja laatua.

Taylor on kesän aikana käynyt tarkistamassa purossa olevia mittauslaitteitaan lähes päivittäin ja jutellut alueella satunnaisesti liikkuvien koiranulkoiluttajien kanssa. Korven keskellä huseeraava brittitutkija kiinnostaa.

— Ihmiset ovat kyselleet veden laadusta.

Veden happipitoisuus on ollut matala. Pitkä kuivuus vaikuttaa myös etäämpänä purosta.

Mittausputkien päistä on ollut hankala löytää maaperän kosteutta. Jännä nähdä, miten syksyn sateet muuttavat tilannetta, pohtii Taylor.

suojelualueen voisi KolminKertaistaa Kaupungin vuonna 2002 perustama suojelualue on 11 hehtaaria ja sisältää pienen avosuon sekä erilaisia korpityyppejä. RauhoiteRiitta Kettunen

ollaKo naiivi vai Kyyninen? Minusta ei kannata olla kumpaakaan. On syytä olla realisti. Bono ei ole sen parempi tai pyhempi kuin muutkaan ihmiset.

Ihminen on sellainen, että hyvissäkin pyrkimyksissämme on yleensä muka­ na jotain itsekästä. Emme näe mo­ raalista tukkia omassa silmässä, vaan tikun kaverin silmässä. Mutta ei sen vuoksi pidä jättää hyvää tekemättä tai olla huomaamatta sitä, että U2 voi musiikillaan ja laulajansa ahkeralla lobbaamisella tehdä maailmaa edes hitusen paremmaksi.

antaan seurakunnat on yhtenä rahoittajana tutkimushankkeessa, jossa selvitetään Kylmäojan veden virtaamaa ja laatua sekä puron vaikutusta alueen kasvillisuuteen.

Ilolan ja Kulomäen välissä sijaitsevan Kylmäojan korven ydinalue on luonnonsuojelulailla rauhoitettua luonnonsuojelualuetta.

Kylmäojan itäisen haaran latvavedet virtaavat alueen läpi.

Osa korven maista on Vantaan kaupungin maita, osa Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhteisomistuksessa. Vantaan seurakuntayhtymän johtajan Juha Tuohimäen mukaan näiden luonnonsuojelualueen lähistöllä sijaitsevien maiden rauhoittaminen seurakuntien aloitteesta on harkinnan arvoinen asia.

— Luontoarvot ovat tärkeitä seurakunnille. Jumalan luomaa luontoa tulee kunnioittaa ja vaalia. Suhtaudun suojeluajatukseen myönteisesti ja asiaa tutkitaan seurakuntien kiinteistöpalveluissa. Päätöksen tekevät kuitenkin seurakuntien luottamuselimet, korostaa Tuohimäki.

Tuohimäen mielestä Kylmäojan suojelu voisi olla seurakuntien vastaus Luonnonsuojeluliiton haastekampanjaan rauhoittaa alueitaan. Vantaan seurakunnissa harkitaan myös Asikkalan Tontunniemen leirikeskuksen alueella olevan jalopuumetsikön rauhoittamista.

Markku Mattila

Rokkia ja maailmanparannusta

Seurakunnat tukee tutkimusta Kylmäojalla V

HaKunilan KirKKoHerraKsi tou­ kokuussa valittu kasvatusasiain sihteeri Hans Tuominen aloittaa uudessa tehtävässään 1. lokakuu­ ta. Tuomiokapituli on nimittänyt Tuomisen vt. kirkkoherraksi siihen asti kun virka vakinaisesti täyte­ tään. Viisi Hakunilan seurakunnan jäsentä jätti kesäkuussa Helsingin hallinto­oikeuteen valituksen Tuo­ misen valinnasta. Valituksen kä­ sittely kestänee useita kuukausia, jopa vuoden. someron KirKKoHerran Asko Ojakosken oikaisuvaatimus Korson kirkkoherranvaalin vaalisijoista on hylätty Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulissa. Ojakoski sai Korsossa kolmannen vaalisijan, mutta Ojakosken mielestä hänelle olisi kuulunut ensimmäinen sija.

Ensimmäisen vaalisijan sai Hakuni­ lan vt. kirkkoherra Pirkko Yrjölä.

Korson vaalit siirtyvät valituksen vuoksi ensi vuoden alkuun. vantaanKosKen KirKKoHerran vaalissa 1. vaalisijan saanut pasto­

Pauli Juusela

kaa sunnuntaina 31.10. Myyrmäen kirkossa messun jälkeen ja jatkuu vielä maanantaina 1.11. kello 12–20.

Ennakkoäänestys on 25.–29.10. kello 9–1 kirkkoherranvirastos­ sa. Vaalissa saavat äänestää 1 vuotta täyttäneet Vantaankosken seurakunnan jäsenet. Kirkkoherra Jaakko Simojoki jää eläkkeelle 1..2011. ●

●

Hämeenkylän muistomerkin luona voi muistella muualle haudattuja rakkaita. ●

ri, tutkija Hannu Pöntinen antaa vaalinäytteensä Myyrmäen kirkos­ sa 10.10. ja Meilahden seurakunnan ensimmäinen kappalainen Johan Wennerström 1.10. Äänestys al­

tun alueen ympäriltä on lisäksi 24 hehtaaria kaupungin ja seurakuntien omistamia maita varattu luonnonsuojelualueeksi Vantaan yleiskaavassa.

— Suojelualueen toteuttaminen yleiskaavan laajuisena suojaisi paremmin kosteikkoa ja valuma-aluetta. Alueella on voimassa yleiskaavan määräykset maankäytöstä, kunnes luonnonsuojelulain mukainen rauhoitus astuu voimaan. Ne rajoittavat muun muassa puiden kaatamista, sanoo ympäristösuunnittelija Sinikka Rantalainen kaupungin ympäristökeskuksesta.

— Kaupungin tavoite on rauhoittaa oma osuutensa ja olemme iloisia, jos seurakunnat päätyvät samaan.

piispa eero Huovinen on myön­ tänyt Hämeenkylän kirkkoherralle Jukka Nevalalle rovastin arvon.

HämeenKylän KirKKo maalla paljastettiin sun­ nuntaina kuvanveistäjä Jorma Lehtosen veistä­ mä muualle siunattujen ja Karjalaan jääneiden vaina­ jien muistomerkki. piispa eero Huovisen lähtösaarna ja messu on tiistaina 31.. kello 1 Helsingin tuomiokirkossa. Uusi piispa Irja Askola vihitään virkaan­ sa 12.9., mutta hän aloittaa työnsä jo 1.9.

●

●

emerituspiispa samuel leHtonen kuoli Espoossa 20.. Hän oli kuol­ lessaan 9­vuotias. Lehtonen toimi Helsingin hiippakunnan piispana vuosina 192–1991. joKa päivä Kuolee nälkään yli 1 000 lasta, yksi lapsi viiden sekun­ nin välein. Kirkon Ulkomaanapu herättelee ihmisiä huomaamaan nälän ja toimimaan ruokaturvan puolesta Tekoja–kampanjallaan.

Kampanjan symbolina on lusikka, joita 23.. alkaen jätetään ihmisten löydettäviksi ympäri Suomea.

Kirkon Ulkomaanapu kampanjoi lusikoilla nälkää vastaan.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Valmis isäksi perHeeseemme syntyi elokuun alus­ sa pieni poika. Tuota pientä ihmettä saimme pitää käsissämme pitkän ja hartaan odottelun jälkeen. Tunne oli ja on sanoinkuvaamaton. Jos emme olisi tuota pikkuista saaneet, niin adoptio ei olisi ollut mahdollinen, vaikka kaikki elämän puitteet ovat kuin luodut vauvaa varten. Olen 47 vuoden ikäinen ja kaikkien adop­ tio­organisaatioiden mielestä liian vanha isäksi. Isävalmiudet häviävät näiden organisaatioiden mukaan 46 vuoden kohdalla, syntymäpäivän aa­ muna tarkalleen.

Omasta mielestäni olen nyt val­ miimpi isäksi kuin kahden vanhem­ man tyttäreni syntyessä. Vanhem­ muus on vahvistunut ja pystyn anta­ maan perhe­elämässä kaikin tavoin enemmän kaikille lapsilleni.

Klaus Kaartinen tuntee suomalaiset henkirikokset.

Lenkkarit ja luuranko

Vantaalla sijaitseva rikosmuseo kätkee suojiinsa suomalaista rikoshistoriaa.

K

äynti Keskusrikospoliisin tiloissa sijaitsevassa, yleisöltä suljetussa rikosmuseossa pysäyttää. Museossa järkyttävät tapahtumat lähihistoriasta ja kauempaa menneisyydestä muuttuvat yhtäkkiä todeksi.

Vitriinissä on Myyrmannin räjähdykseen syyllistyneen Petri Gerdtin lenkkarit ja ajokortti. Tuossa on 450 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä kiinni jääneen miehen muistivihko. Lasin takaa katsova palanut nallekarhu muistuttaa Ilomantsissa surmattujen 2- ja 3-vuotiaiden lasten kohtalosta.

tunnustus ei riitä Vielä 1700-luvulla rikoksesta saattoi saada tuomion nykynäkökulmasta katsottuna heppoisin perustein. Oikeudessa näytöksi riitti epäillyn tunnustus tai kahden jäävittömän todistajan lausunto. Kuinka moni syytön joutui tuohon aikaan vankilaan?

— Sitä ei tiedä kukaan. Syyttömien vankilaan joutumista suurempi ongelma varmaan oli, että oikeat syylliset saattoivat jäädä vapaiksi, Keskusrikospoliisin tietopalvelupäällikkö Klaus Kaartinen sanoo.

Nykyisin tiedetään, että ihminen saattaa tunnustaa rikoksen, vaikka ei olisikaan syyllistynyt siihen.

— Joku voi esimerkiksi haluta tunnustaa kuuluisan rikoksen, ja saada siten nimensä historian kirjoihin.

Tekninen rikostutkinta voidaan laskea alkaneeksi Suomessa 1800-luvun lopulla, jolloin rikoksiin syyllistyneitä alettiin valokuvata.

1900-luvun alussa poliisi alkoi kerätä talteen sormenjälkiä. Museon vitriinissä on vuonna 1953 murhatun Kyllikki Saaren rippikuva.

Vieressä on sukka, jonka epäillään kuuluneen surman tekijälle.

— Jos poliisilla olisi tuohon aikaan ollut tämän päivän tekniikka käytössä, Kyllikki Saaren surma olisi luultavasti ratkaistu.

Ajan saatossa teknisen rikostutkinnan menetelmät ovat ottaneet huiman kehitysaskeleen. Dna-tutkimus on nykyisin arkipäivää ja parhaillaan kehitellään teknisiä keinoja äänen ja kasvojen tunnistamiseen. Uudet keinot eivät kuitenkaan syrjäytä vanhoja, vaan tulevat niiden rinnalle. Sormenjäljet ovat edelleen hyvä keino rikosten selvittämisessä.

lääninmestaajan Kirves

Kun kuuluisa murhaaja Matti Haapoja hirtti itsensä Kakolan vankilassa vuonna 1895, hänen ruumiinsa määrättiin valtiolle. Haapojan luuranko laitettiin esille vuonna 1937 opetuskäyttöä varten avattuun rikosmuseoon.

Vuonna 1995 Haapojan ruumis laskettiin sukuhaudan lepoon Ylistaroon, sata vuotta hänen kuolemansa jälkeen.

— Tänä päivänä murhaajan luurangon esillä pitäminen museossa ei ole eettisesti oikein. Toisaalta monissa kouluissa on vanhoja, aikoinaan opetuskäyttöön hankittuja luurankoja. Ne ovat hyvin usein juuri vankien luurankoja.

Vitriinissä on esillä Kuopion lääninmestaajan kirves. Vaikka kirves on painava ja hyvin terävä, tuomitun kaula ei välttämättä katkennut ensimmäisellä iskulla, mikäli

pyöveli oli kovin humalassa. Ja melko usein pyövelit olivat humalassa. Raskaaseen tehtävään saatettiin valita kuolemaantuomittu, joka vältti oman tuomionsa täytäntöönpanon ryhtymällä mestaajaksi.

Suomessa viimeisin rauhan aikana tehty teloitus tapahtui vuonna 1824.

— Se on hämmentävän varhain maailmanhistoriassa. Esimerkiksi Ruotsiin ostettiin giljotiini vielä sata vuotta sitten, jonka jälkeen sitä kerran käytettiinkin, Kaartinen kertoo.

HenKiriKos teHDään usein Humalassa Suomessa tapahtuvien henkirikoksen tekijöistä 75 prosenttia ja uhreista yli puolet ovat surman tekohetkellä humalassa.

— Tyypillisesti sekä tekijä että uhri ovat syrjäytyneitä, alkoholisoituneita miehiä tai sitten henkirikos tapahtuu perheen sisällä.

Suomalaiset rikokset eivät ole ajan saatossa juuri muuttuneet.

— Vain viime vuosina tapahtuneet koulusurmat ovat ilmiö, jolle on menneisyydestä vaikea löytää vastinetta, Kaartinen sanoo.

Hän muistuttaa, että tekninen tutkinta on vain yksi osa rikostutkintaa. Se, että autossa olevasta tupakantumpista löytyy epäillyn dna:ta, ei vielä todista, että epäilty olisi ollut kyseisessä autossa. Tarvitaan myös muuta näyttöä.

Eivätkä teknisen rikostutkinnan tulokset valmistu käden käänteessä muutaman ihmisen voimin, kuten CSI-televisiosarjassa.

— Keskusrikospoliisin laboratoriossa työskentelee noin 130 ihmistä. Tulosten saaminen rikoslaboratoriosta voi kestää useita kuukausia, kun taas CSI:ssä vastaus tulee jo ennen seuraavaa mainoskatkoa.

sairaalan perHeHuoneessa vietetty pienokaisen ensimmäinen elinviikko osoitti, että isän hoitovalmiuksille on todella käyttöä. Valtaosa kätilöistä myös ymmärtää, että isät voivat ais­ tia vauvan tuntoja välillä hoitohen­ kilökuntaakin tarkemmin ja tuoda jo ihmisen alkutaipaleelle pieniä onnen hetkiä harmistuksien sijaan. Järjes­ telmäkeskeisyys on kymmenessä vuodessa vähentynyt huimasti ja luonnollinen, lapsen ja vanhempien mukainen tekemisen rytmi tuntuu vallitsevan.

Alkuviikkojen jälkeen mietin jäl­ leen termiä äitiysloma. En ole vielä nähnyt ensimmäistäkään äitiä, jonka elämä pienen vauvan kanssa muis­ tuttaisi edes etäisesti lomaa.

Sanat ja ilmaisut kertovat siitä, miten me asiat lopulta näemme. Äi­ tiys on raskasta ja kokonaisvaltaista työtä, vaikkakin palkitsevaa. Onko se todella vieläkin ei­työtä 2010­luvun Suomessa? Uskon, että vuosikymme­ nen lopulla vanhemmuutta ja varsin­ kin äitiyttä arvostetaan työpaikka­ haastatteluissa johtamisosaamisena varusmieskokemuksia enemmän.

Perheessä johdetaan keskeltä ja kai­ ken aikaa, ei edestä tai takaa. äitiä ja lasta katsellessa ei voi kuin hämmästellä naisen kehoa, joka on miehen vastaavaa niin paljon rik­ kaampi ja hedelmällisempi. Mies ei varmaan koskaan pysty täysin ym­ märtämään naisen elämänkaaren kaikkia sävyjä ja syvyyttä. Rakkautta lapsi saa molemmilta vanhemmilta, mutta vauvan kiinteä suhde äitiin saa isänkin ymmärtämään, että taivaasta molemmat ovat tulleet.

Soili Pohjalainen

K laus K a ar tisen luento Murha S uomessa su 29.8. klo 14 Heurek assa. Vapaa pääsy.



Elias Kuosmanen

Seurakuntavaaleissa 16-vuotiaat saavat äänestää.

Varsinaiset vaalipäivät ovat 14. ja 15.11.2010.

Pidempiä ripareita!

Mathias ”Made” Eklund, 18-vuotias lukiolainen Korsosta, kysyy.

Reijo Pekanpalo, 61-vuotias museomestari ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan luottamushenkilö Asolasta, vastaa.

Markku Mattila

Olet ollut pitkään luottamushenkilönä. Mitä olet saanut aikaan, erityisesti meidän nuorten hyväksi, ja mitä haluaisit vielä tehdä?

— Ensinnäkin täytyy sanoa, että yksinään ei saa mitään aikaan. Olen kuitenkin yrittänyt painottaa, että rippileireillä on oltava isosia riittävästi ja että lapsi- ja nuorisotyö ovat seurakunnan tärkeimpiä tehtäviä.

— Se harmittaa, että rippileirit ovat nykyään sellaisia tynkäleirejä, kestävät viisi päivää. Samaan aikaan on lisätty teoriaopetusta, joten on pakko pitää ilta- ja viikonlopputapaamisia. Myös ripillepääsy ja leiri ovat liian kaukana toisistaan. Tätä olen yrittänyt muuttaa, mutta toistaiseksi epäonnistunut.

Miksi jonkun 16–17-vuotiaan pitäisi äänestää juuri sinua?

— Olen sitä mieltä, että luottamuselimiin pitäisi saada ihan kaikenikäisiä ihmisiä: nuoria, pienten lasten vanhempia, keski-ikäisiä ja meitä vanhoja. Toisaalta olisin jo valmis jäämään eläkkeelle, mutta toisaalta tuntuu, että jos minua tarvitaan, olen valmis auttamaan siinä, missä pystyn.

Lupaan ajaa jatkossakin nuorten asioita, jos olen mukana. Mutta ensisijaisesti sanoisin, että nuoret, äänestäkää nuoria!

Millaisia ominaisuuksia luottamustehtävissä vaaditaan? Pitääkö osata esimerkiksi talousasioita?

— Seurakuntaneuvostossa ei tarvitse osata talousasioita. Yhteisessä kirkkovaltuustossa talous on enemmän esillä, mutta siellä ammattilaiset esittelevät asiat ja neuvoa voi aina kysyä. Noin muuten vaaditaan lähinnä kärsivällisyyttä, sillä kirkkopolitiikka on yleensä aika hidasta.

Rekolan kartano on ollut monessa käytössä.

Muistomerkki Rekolan kartanoon

R

ekolan kartanon verannalle kiinnitetään seurakunnallisen toiminnan muistokilpi.

Sen paljastustilaisuuteen on kutsuttu nelisenkymmentä vierasta, mutta paikalle saa mennä kuka tahansa asiasta kiinnostunut.

Muistomerkin paljastamisen jälkeen juhla jatkuu palvelukeskus Foibessa, jossa fi losofian tohtori Tuula Hockman kertoo kartanon seurakunnallisesta historiasta.

Myös kartanon eri tilojen käyttäjät muistelevat tapahtumia vuosien varrelta.

Rekolan kartanon päärakennus on valmistunut vuonna 1880.

Yksityisten vuokralaisten jälkeen

Muistokilven paljastustilaisuus su 2.8. klo 1 Rekolan kartanolla, Sairaalakatu 3, ja palvelukeskus Foibessa, Sairaalakatu 

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Hanna Antila

Mathias Eklund.

rakennus on toiminut muun muassa vanhainkotina, lastenkotina ja kansakouluna.

Vuodesta 1953 se on ollut seurakunnan käytössä. Ennen Rekolan Pyhän Andreaan kirkon valmistumista kartanorakennus ehti toimia kirkkonakin. Sen jälkeen se on ollut diakoniatyön käytössä.

Nykyisin talossa toimii Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalo, joka on tarkoitettu alle 19-vuotiaille apua tarvitseville nuorille.

Reijo Pekanpalo.

Saara Vuorjoki

Kiitos, Pirkko Yrjölä!

Tekstiviestit

Haluan kiittää Pirkko Yrjölää hänen kauniista kirjoituksestaan Vantaan Laurissa 19.8. ”En ole milloinkaan kuullut sukulaiseni pitävän hengellistä puhetta. Silti hänen tapansa elää kristittynä on ollut yksi tärkeä virstanpylväs omalla tielläni kristityksi. En ole koskaan kuullut hänen myöskään puhuvan pahaa muista ihmisistä tai valittavan osaansa.”

Tällainen kirjoitus rohkaisee ja kannustaa lukijoita.

Kiitos siitä.

johan mElu nousi homojen

Sini Alén

vihkimisestä. Onks toi naispappeus sitten niin Raamatun mukaan?

Yks vaan

hyvÄ idEa tuo syntisten seu-

lominen. Sovitaanko niin, että vihille pääsyn lisäksi synnittömät saavat myös kivittää muita? Eikö se olisi raamatullista?

MITÄ MIEL OLET TÄ ?

ut lehti Upeasti uudistun ja

uskosta, toivosta rakkaudesta .

K apinga mBuyi, 45, tekee nykyään ruuat itse. Kongossa perheellä oli kotiapulainen.

100 % vantaalainen

Synnyin Kongossa. Teini­ikäisenä muu­ tin serkkujeni kanssa Belgiaan opiske­ lemaan. Palattuani Kongoon menin naimisiin ja sain lapsia. Työskentelin siellä toimistotyöntekijänä. Meillä oli kotiapulainen ja pihaamme hoiti puu­ tarhuri.

Muutin tyttärieni kanssa Kongosta Kotkaan vuonna 2001. Vuodesta 2005



olemme asuneet Pähkinärinteessä.

Tyttäreni ovat nyt 20­ ja 12­vuotiaita.

Vanhempi heistä opiskelee Yhdysval­ loissa. Puolisoni asuu Beninissä, Länsi­ Afrikassa ja matkustaa työnsä vuoksi paljon eri puolilla Afrikkaa. Pidän lä­ heisiini yhteyttä muun muassa Skypen välityksellä.

Jaan työkseni aamuöisin sanoma­

Leikki-ikäisen lehtiä. Minulla on vain yksi vapaapäivä viikossa. Sunnuntaisin käyn Helsingis­ sä roomalaiskatolisessa Pyhän Marian kirkossa. Haaveilen matkasta Japaniin.

Tänä kesänä kävin Norjassa. Olen ylpeä vantaalaisuudestani ja urheilukisoissa kannatan Suomea. Silti toivon, että voisin vielä joskus muuttaa takaisin Kongoon.

Osta omasi Lehtipisteistä tai tilaa: puh. 020 754 2333, www.askellehti.fi

11 värikästä numeroa

Tilaa lehti: 020 754 2333 tai: www.lastenmaa.net

Jani Laukkanen

Kiltti-mies Korsossa Televisiosta tuttu Kimmo Saares on diakoniamies henkeen ja vereen.

I

säni ei pystynyt ajamaan sammuneen juopon ohi pysähtymättä ja katsomatta, onko tyyppi kunnossa. Meidän lasten kauhuksi hän otti usein alkoholisteja autoomme, jos he tarvitsivat kyytiä jonnekin, kertoo Kimmo Saares.

— Isä oli opettaja ja piti yhteyttä vanhoihin oppilaisiinsa, jotka joutuivat vaikeuksiin. Hän antoi minulle diakonisen välittämisen mallin: ihmisten auttamisen tulee olla niin itsestään selvää, ettei siitä tarvitse tehdä mitään numeroa.

Kimmo Saares aloitti keväällä Korsossa työt diakoniapappina.

— Pappina minulle läheisin työmuoto on diakonia, jossa rakkauden ideasta leivotaan ihmisen lihassa totta. Oikea kirkko on täynnä Jumalan holtitonta armoa. Se on avoinna kaikille epäonnistuneille ja elämässä siipeensä saaneille, Kimmo kiteyttää työnäkynsä.

Hän uskoo, että maailmaa pystyy parantamaan.

— Tämä on Jumalan ja hänen luomansa ihmisen maailma. Tulevaisuus on meidän eikä kvartaalitalouden näkymättömässä kädessä.

Kipupisteisiin sosiaalipornotta Helsingissä perheineen asuva Kimmo Saares, 49, listaa harrastuksikseen lukemisen, pyöräilyn, rullaluistelun, vanhan puutalon hoidon, hiihdon, lumilautailun, laskettelun, sukelluksen sekä luovasta kirjoittamisesta haaveilun ja satunnaiset kulttuuririennot.

Kiltti-asussa silloin tällöin, vaikkapa körttijuhlilla, viihtyvä ja arjen pikku provokaatioista nauttiva, ilkikurisesti väliin virnistelevä veikkonen tunnetaan myös median moniottelijana. Hänen viimeksi toimittamiaan television keskustelusarjoja ovat TunneMies ja Aamusydämellä, joista jälkimmäinen jatkuu syksyllä.

— Toimittajan roolissa en esiinny pappina, enkä yritä salakuljettaa kristillistä propagandaa. Mutta en myöskään — Haluan kokeilla näe ristiriitaa suhteessa diakoniaan ohrajoja. Kunnioitan jelmissa, joissa käsittelen ihmisen kipuperinteitä ja sääntöjä, pisteitä ja vältän sosiaalipornoa. mutten ihan aina Työuransa Saares aloitti tekemällä vuosikymmenen ajan etenkin Yleisraitse noudata niitä, dion freelance-toimittajana tv- ja radio- Kimmo Saares sanoo. ohjelmia, jotka pureutuivat sosiaalisiin ongelmiin ja syrjäytymiseen.

Vuonna 1994 hän viimeisteli vihdoin yhteiskunnallisen että kansainvälisen teologian opintonsa ja sai pappisvihsolidaarisuuden lippua ja muistutettava kimyksen Helsingin Diakonissalaitokinhimillisistä arvoista. selle. Paavo Voutilainen, Helsingin — Taistelevan diakonian pitää koko nykyinen sosiaalijohtaja, pyysi häntä ajan kysyä, mihin sen kannattaa iskunmukaan kehittämään ja luomaan uusia sa suunnata. Kirkon on yhä uudelleen hoitomuotoja hädän ääripäässä oleville arvioitava, onko se siellä, missä hätä marginaaliryhmille. on suurin.

Saares johti diakoniaprojektien yk— Sitoutumisemme mitataan siinä, sikköä, joka tarjosi palveluita esimerkikmiten kohtaamme apua tarvitsevan ihsi narkomaaneille, alkoholisteille, kidumisen. Kristillisen vastuun näkökultetuille pakolaisille ja prostituoiduille. masta pelkkä oireiden hoitaminen ei riitä. On taisteltava myös hädän syiden — Paavo totesi, että kun olen puhunut mediassa sosiaalisista ongelmispoistamiseksi. ta, voisin kokeilla tehdä niille jotakin Saares näkee arvokriisin syynä yhkäytännössä. Minut vihittiin papiksi teiskunnassamme kasvavaan hätään.

Kyläsaaren hoitolaitokseen, jossa oli Kun tehokkuus ja taloudellisuus ovat lähinnä sekakäyttäjiä ja alkoholisteja kaiken mitta, päätöksiä tehdään pörssimärimmästä päästä. kurssien mukaan.

— En ole saanut missään koskaan — Yhteiskunnassa kytee aikapomniin hienoa vastaanottoa kuin Kylämi. Asenteiden koventuessa yhteissaaren äijiltä, jotka aplodeerasivat kun kuntaryhmien on annettu jakautua tulin ensimmäistä kertaa paikalle pavoimakkaasti. Köyhyys, työttömyys ja pinpaita päälle. Sille porukalle oli jossosiaaliset ongelmat kasaantuvat. Kitain jännästä syystä tärkeää, että toipeimmin kehityksestä kärsivät nuoret. min heidän kanssaan pappina, Kimmo Toisen sukupolven syrjäytyjät muistelee.

Ihmisten arvoa mitataan tätä nykyä Olemme arvokriisissa tuottavuudella.

Kimmo Saares puhuu ”taistelevasta dia— Kun vanhemmat kokevat vain koniasta”. Kirkon on heilutettava sekä kuormittavansa yhteiskuntaa, lapsi saa

”Parikymmentä vuotta sitten Suomessa ei olisi kuljettu ihan pokkana ohi 12-vuotiaiden humalaisten.”

mallin maailmasta, jossa ihmiset leimataan luusereiksi ja menestyjiksi. On syntymässä sosiaaliluokka, joka kokee olevansa tarpeettomien vanhempien tarpeettomia lapsia.

— On rajua kuulua joukkoon, joka ei tunne olevansa tarpeellinen. Sodan aikainen viesti ”isänmaa tarvitsee sinua” on muuttunut muotoon ”älä ole maasi kilpailukyvylle taakaksi”, Kimmo Saares kritisoi.

Hän varoittaa, että turvattomien, toivottomien ja arvottomien nuorten syrjäytyminen ja itsetuhoinen käytös tulevat kalliiksi.

— Ei riitä, että yhteiskunta keskittyy päihteiden saamisen estämiseen, vaan täytyy kysyä, mistä nuorille tulee tarve saada päänsä sekaisin.

— Ensimmäiset huumekokeilut tapahtuvat yleensä kännissä. Parikymmentä vuotta sitten Suomessa ei olisi kuljettu ostoskeskuksessa ihan pokkana ohi 12-vuotiaiden humalaisten. Nyt jokainen vastaa vain itsestään.

Havahtuminen hätään Diakoniamies on tarvinnut toisinaan myös henkilökohtaisia havahtumiskokemuksia muistaakseen työnsä perusasiat. Kimmon mieleen palaa muuan

opintomatka Intiassa. Hänen päivittäisen kävelyreittinsä varrella kadulla asui perhe, johon kuului alle kaksivuotias lapsi.

— Joskus näin hänen leikkivän, välillä hän oli syvässä unessa.

Yhtenä päivänä lapsen ylle oli levitetty kangas. Kimmo pysähtyi järkyttyneenä: nytkö tämä on kuollut? Vaikka hän tiesi, että Intiassa kuolee joka hetki kadulla asuva lapsia, hän ei uskaltanut jatkaa matkaa ennen kuin huomasi kankaan liikahtavan.

— Tuossa kärsivässä lapsessa kohtasin sillä hetkellä Jeesuksen. Samalla tajusin, miten itselläni ei ollut ainoatakaan keinoa auttaa häntä. Itkin vihaten voimattomuuttani ja naii­viuttani.

— Kotona mietin, miten minun on helpompi nähdä Jeesus kaukana eksoottisessa ympäristössä kuin tunnistaa hänet oman ostoskeskukseni liepeillä roikkuvissa lapsissa, jotka onnistuvat kätkemään kehnosti hätänsä päihteisiin ja ulkosynnyttimiä pursuavaan kielenkäyttöön.

Janne Villa

Kimmo Saareksen ja Taru Mäkelän dokumentti Sinnittelijät ti 31.8. klo 20 TV1:ssä

Jani Laukkanen

Mitä äiti ehtii kahdessa tunnissa? ●

käydä shoppailemassa ●

ottaa kylvyn

käydä kuntosalilla

●

●

katsoa leffan

käydä lääkärissä

●

●

nukkua

käydä kampaajalla (mutta ei permanentissa) ●

●

käydä kasvohoidossa tai hieronnassa ● ● ● ●

hoitaa sähköpostit käydä näyttelyssä puhua puhelimessa käydä kävelyllä tai juoksemassa ●

Annamari Enströmin pojat ovat olleet lapsiparkissa, isosiskot käyvät jo yläastetta.

käydä ystävän kanssa kahvilla ●

olla vain

Ilman huonoa omaatuntoa Annamari Enström jätti lapset kirkolle ja meni kahdeksi tunniksi liimaamaan tarroja itupusseihin.

A

nnamari Enström, 41, säteilee hyvää mieltä, kun puhutaan lapsiparkista.

Hyvä mieli ja hai­keus tulevat muistellessa sekä hoitovapaata että lapsiparkin lastenohjaajia. Tunteet ovat pinnalla, varsinkin, kun Annamari on vasta kolmatta päivää leipätyössään hoitovapaan jälkeen.

— Ohjaajat olivat niin ihania!

He tekivät kutsumustyötä, ja se näkyi kaikessa! Lasta kuunneltiin niin kuin ihmistä yleensä ja pidettiin vähintään yhtä tärkeänä kuin aikuista. Siellä tuli tunne, että mitä pienempi ihminen sen tärkeämpi hän on.

Annamari ja hänen nuorimmat lapsensa Lauri, 6, ja Matias, 2, menivät mukaan, kun Tikkurilan kirkolla kokeiltiin viime keväänä lapsiparkkitoimintaa.

— Kävin Tikkurilan kirkolla Äidit sanan äärellä ‑piirissä, ja sain siellä kuulla äideille — ja tietysti myös isille — järjestettävästä hengähdystauosta eli lapsiparkista.

Parkkiaika oli tiistaiaamuisin yhdeksästä yhteentoista. Äidit varmistivat ohjaajilta tekstiviesteillä, että joukkoon mahtui juuri tiettynä aamuna. 15 lasta oli ryhmän maksimikoko.

— Lapsiparkki oli meille kuin toinen koti. Se kyllä harmittaa, kun menimme sinne melkein aina myöhässä, sanoo Annamari.

Lapsiparkki nimittäin alkoi aina lyhyellä hartaudella, joka jäi Enströmeiltä usein väliin.

— Lapset tykkäsivät mennä parkkiin, kun he saivat aikuisen

kokonaan itselleen. Eikä niin, että ”ei nyt, kun äiti ripustaa pyykkiä, ei nyt, kun äiti laittaa ruokaa…”

— Ja kyllä itsekin latasin vapaaseen kahteen tuntiin paljon. Sitä odotti kuin kuuta nousevaa!

Äidin ja isän lisäksi Enströmi-

en perheeseen kuuluu neljä lasta.

Vanhimmat Johanna ja Kirsi ovat jo yläasteikäisiä. Pikkuveljistä Lauri aloitti tänä syksynä esikoulun ja Matias meni päiväkotiin. Äiti Annamari sai harjoituttaa poikia, varsinkin nuorimmaista, tulevaan erossa oloon jo ennen päiväkotia.

— Äidit sanan äärellä ‑piirissä toimittiin niin, että äidit kokoontuivat eri huoneessa kuin lapset, jotka olivat viereisessä huoneessa lastenohjaajien kanssa.

— Vein Laurin ensin päiväkerhoon ja sitten me menimme Ma-

Hengähdä hetkeksi Lapsiparkki ●

Tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa, Käräjäkuja 1 B.

●

Perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkon alakerran leikkihuo­ neessa, Asematie 12.

Lapset ovat kaksi tuntia lasteno­ hjaajien hoivissa. Maksu 2 eu­ roa/perhe. Ryhmässä enintään 15 lasta. Tiedustelut perhetyönteki­ jä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

”Onhan meillä sukulaisia, mutta usein ajattelen, että kehtaako heitä pyytää.”

tiaksen kanssa Äidit sanan äärellä ‑piiriin, tai jos Laurilla ei ollut kerhoa, hän tuli meidän mukaamme.

Lapsiparkki oli äitipiirin jälkeen hyvää jatkoa sen oppimiseen, että äiti ei katoa lopullisesti, vaikka on hetken poissa lapsen vierestä. Äiti tulee aina takaisin.

— Kyllähän minä varsinkin ensimmäisinä kertoina olin hakemassa poikia parkista pois jo ennen kuin kaksi tuntia oli kulunut. Seisoskelin kirkon eteisessä ja katselin ilmoitustaulua odotellessani heitä.

Laurille ja Matiakselle parkkiin meno ei tuottanut vaikeuksia, sillä Tikkurilan kirkko, ohjaajat ja lelut olivat jo tuttuja ja yhdessä heillä oli turvaa toisistaan.

K aksi tuntia on Annamari En-

strömin mielestä sopiva aika lasten parkkitoiminnalle. Aika on sopiva siitäkin huolimatta, että permanenttia siinä ei ehdi ottaa.

— Lapset sai jättää parkkiin ilman huonoa omaatuntoa, koska toiminta oli nimenomaan tarkoitettu siihen, että äidillä on omaa aikaa. Onhan meillä sukulaisia, isovanhemmatkin lähellä, mutta

usein ajattelen, että kehtaako heitä pyytää.

Parin tunnin aikana Annamari ehti hyvin käydä kaupassa.

— Oli ihanaa mennä ruokakauppaan ja saada lukea tuoteselosteita kunnolla, eikä tarvinnut ottaa vain kiireesti sitä tuttua tuotetta, jonka tiesi perheen allergisille tai kolesterolista kärsiville sopivan. Myöskään vaatteiden sovitus ei oikein onnistu pikkulasten seurassa, sillä lapset voivat livahtaa jonnekin.

Joskus Annamari meni kotiin, laittoi pesukoneen pyörimään ja söi aamupalan kaikessa rauhassa sillä aikaa, kun lapset viihtyivät parkissa. Toisinaan hän soitti ystävilleen.

— Kerran menin pariksi tunniksi auttamaan sisartani. Liimasin tarroja itupussien kylkeen ja juttelin siskon kanssa.

Jotkut äideistä kävivät kuntosalilla hengähdystauon aikana. Parkkiaika järjesteltiin niin, että äidit ehtivät käydä salilla jumpassa ja suihkussa sen jälkeen.

— Lasten ollessa parkissa voi myös käydä kirjastossa tietokoneella hoitamassa sähköpostit ynnä muut, ettei tarvitse yöllä niitä tehdä. Niin ja lääkärissäkäynti! Se voi olla myös aika haastavaa pienten lasten kanssa. Meidänkin Lauri ehti kerran esittelemään lääkärille tietokoneen delete-nappulaa.

Enströmin pojat eivät oppineet

lapsiparkissa vain olemaan erossa äidistä. He oppivat myös leikkimään yhdessä toisten lasten kanssa. Äidin hakiessa pojat kertoivat, että kivaa oli.

Nina Riutta

Saara Vuorjoki

Kielimuurin häivyttäjä

M

atti Mäki vastaa puhelimeen.

— Kyllä pääsen tulemaan.

Kun lähden nyt, olen siellä noin puolen tunnin päästä.

Asiointitulkki sai työtehtävän.

Hän lähtee todennäköisesti terveyskeskukseen, työvoimatoimistoon, sosiaalivirastoon, poliisilaitokselle tai vaikka päiväkotiin.

Asiointitulkkia tarvitaan, kun viranomainen kohtaa asiakkaan, jonka kanssa ei löydy yhteistä kieltä. Tulkki on mukana tilanteessa ja tulkkaa keskustelua.

— Suomessa on hallinto- ja kielilait, joiden mukaan ihmisen on pystyttävä asioimaan viranomaisten kanssa tarvittaessa omalla kielellään, Mäki toteaa.

venäjästä tiGrinjaan Matti Mäki tulkkaa suomen ja venäjän kielten välillä. Hän on yksi Vantaalla sijaitsevan Helsingin seudun asioimistulkkikeskuksen tulkeista, jotka tekevät töitä yli 80 kielellä. Tulkkien kielivalikoima venyy tutuista eurooppalaisista kielistä kaukaisempiin burmaan, kirgiisiin tai kinjaruandaan. Joukosta löytyvät myös sellaiset kielet kuin dari, oromo ja tigrinja.

— Listalla ei ole kieliä, joita pääkaupunkiseudulla ei puhuta, Mäki naurahtaa.

— Meitä venäjäntulkkeja on paljon, mutta niin on asiakkaitakin. Venäjänkieliset ovat uusi, suuri kielivähemmistö.

Tulkkaan usein myös kaukasialaisia, joiden toinen kieli on venäjä.

Pääkaupunkiseudulle tulee jatkuvasti uusia kieliä. Asiointitulkkien tarve lisääntyy, kun maahanmuuttajien määrä kasvaa.

Ammatti vaatii koulutusta ja paljon työtä. Mäellä on tulkin koulutus. Sen lisäksi on olemassa lyhyempi asiointitulkin koulutus. Osa tulee tulkiksi kantapään kautta eli oppimalla hallitsemaan kaksi kieltä erittäin hyvin.

ei omia mielipiteitä Mäen mukaan asiointitulkin on syytä tuntea kaksi kulttuuria kuin omat taskunsa.

Hän kertoo esimerkin tilanteesta, jossa suomalaiset viranomaiset pyytävät asiakkaalta lupaa luovuttaa tai hankkia häntä koskevia tietoja toisilta viranomaisilta.

Asiakas muuttuu kalpeaksi.

Fysioterapeutti Marjo Niemi ohjaa Magomed-Sani Zakrieviä käyttämään vatsalihaslaitetta Peijaksen sairaalassa. Matti Mäki tulkkaa.

— Hän luulee, että puhutaan hänen kotimaansa viranomaisista, joita hän pelkää.

Hän tulkitsee viranomaisen pyynnön toisin kuin on tarkoitettu, jos kukaan ei sano ääneen, mistä tarkalleen puhutaan.

Työssä joutuu jatkuvasti tasapainoilemaan, että välittää asiat oikein eikä selitä kuitenkaan liikaa. Tulkeilla on oma ammattisäännöstö, jonka mukaan työssä on pysyttävä puolueettomana ja ulkopuolisena.

— Tulkki ei ole puhuja vaan taitava kielenkäyttäjä. Hän löytää sen, mitä puhuja sanoo, eikä puhu itse. Tulkilla ei ole omaa sanottavaa eikä omia mielipiteitä, Mäki korostaa.

— Hyvä tulkki on sellainen, jonka tulkkausta ei tilanteen jälkeen muisteta. Hän häivyttää kielimuurin ja kaksi ihmistä puhuu suoraan toisilleen.

Jos tulkki huomaa, että väärinkäsityksiä on tulossa, hän voi kysyä tai auttaa oikeille raiteille. Ammattisääntöjen mukaan hän ei kuitenkaan saa toimia tulkattavien asiamiehenä.

— Jos neuvottelussa toisen lähtökohta on se, että keskustelu päättyy nyt tähän, tulkki tekee väärin, jos hän yrittää ohjata tilannetta toiseen suuntaan.

Asiointitilanteissa saattaa syntyä vahvoja kielteisiä tunteita, jolloin ymmärtäminen kärsii. Silloin tulkin tehtävä on tasoittaa tunteita ja pitää omansa kurissa.

Hieman ymmärrystä Vaikka asiointitulkki pyrkii olemaan huomaamaton, hänen työllään on suuri merkitys.

— Jos on joskus ollut täysin ummikkona

maassa, jossa kukaan ei osaa kieltäsi, voi ehkä ymmärtää, miltä tuntuu, kun joku yllättäen puhuukin kieltäsi ja tulee auttamaan, Mäki kuvaa.

— Oikeus ymmärtää itseä koskevia asioita on ihmisen perusoikeuksia. Sitä ei pitäisi viedä keneltäkään.

Mäki korostaa kielen keskeistä osuutta kotoutumisessa uuteen maahan.

— Jotta voi sopeutua uuteen kulttuuriin, täytyy ymmärtää uutta ympäristöään. Kieli on ensimmäinen avain siihen. Työ ja koulutuskin tulevat kielen kautta.

— Minulle työn merkitys syntyy siitä, että voin luoda hieman ymmärrystä ihmisten välille ja hieman auttaa. Työn ilo tulee siitä, kun näkee muutaman iloisen ilmeen.

Katriina Harviainen

”Hy vä tulkki on sellainen, jon k a t u l k k a u s t a e i j ä l ke e n p ä i n m u i s te t a . H ä n h ä i v y t t ä ä ki e l i m u u r i n .”

Sini Pennanen

Iisoppia ja liperiä

S

en, joka on joskus miettinyt, minkälainen kasvi mahtaa olla Vanhassa testamentissa mainittu iisoppi, kannattaa kurkistaa Ki­ vistön kirkon sisäpihalle. Siellä iisoppi kasvaa hyvässä sovussa vihermintun ja oreganon kanssa.

Yrttipenkissä viihtyy myös kirkol­ liseen ympäristöön nimensä puolesta hyvin sopiva liperi eli lipstikka. Satoa saadaan mustaherukasta ja raparperis­ takin.

Silmäniloa puutarhassa tarjoavat alkukesällä sireeni ja iirikset. Loppuke­ sästä kukassa ovat köynnöshortensia ja nauhukset. Muutama perhonen on vierailulla mirrinmintuissa.

Luostarimaiseksi luonnehdittu Ki­ vistön kirkko sijaitsee metsän siimek­ sessä. Sisällä kirkkosalissa on lempeän hämärää. Kirkon sisustukseen kuuluu niin tilaustyönä nyplätty alttaripitsi kuin kuplamaiset 1960­luvun valaisimet.

Kirkon rauhallinen tunnelma jatkuu, kun pujahtaa hetkeksi viereiseen met­ sikköön. Siellä kulkee noin 300 metrin pituinen hiljaisuuden polku. Polun var­ rella on mietiskelytekstejä ja lopussa metsäkirkko. Seurakunta järjestää po­ lulla vaelluksia ja muita tapahtumia, mutta voi siellä kuljeskella yksinkin.

Kaisa Halonen

KivistÖn KirKKo Laavatie 2 ●

Raili ja Kalevi Hietasen suunnitte­ lema punatiilinen Kivistön kirkko on valmistunut vuonna 196.

●

Kirkko rakennettiin Keimolan–Ki­ vistön rukoushuoneyhdistyksen aloitteesta. Yhdistys on myös lah­ joittanut kirkkoon muun muassa ehtoollisvälineitä ja tekstiilejä.



Näköala Jerusalemin vanhaankaupunkiin: vasemmalla Pyhän haudan kirkon kupolit, keskellä luterilainen kirkko ja oikealla kultakupolinen Kalliomoskeija.

Abrahamin perilliset ma Juutalainen, kristitty ja muslimi kohtaavat toisensa joka päivä Jerusalemissa.

K

ävely Jerusalemin vanhassakaupungissa lienee ateistille painajainen. Kirkonkellot ja minareettien rukouskutsut kaikuvat.

Ahtailla kujilla vaeltaa mustahattuisia juutalaismiehiä, hunnutettuja musliminaisia ja hymnejään laulavia kristittyjä pyhiinvaeltajia. Arabien putiikit ovat täynnä uskonnollisia kuvia ja lähes joka kulman takana vastaan tulee kirkko tai moskeija.

Jerusalem on kolmelle uskonnolle maailman keskipiste. Israelissa on uskonnonvapaus ja arkinen elämä kaduilla vaikuttaa sopuisalta, vaikka armeijan aseistetut sotilaat valvovatkin kaupunkia yötä päivää.

Juutalainen, kristitty ja muslimi uskovat samaan Jumalaan. Kaikki kolme pitävät itseään Abrahamin perillisinä. Täällä heitä yhdistää myös itämainen ruoka: pita-leivät, kasvikset, shawarma-liha (jota meillä kutsutaan kebabiksi) ja falafel-pullat.

Silti Israel tunnetaan maailman sitkeimmän konfliktin keskipisteenä. Konfliktin osapuolien rajalinjat kulkevat löyhästi uskonnon mukaan: juutalaiset israelilaiset, palestiinalaiset muslimit ja kristityt jossakin siinä välissä.

1200 eKr Heprealaiset heimot saapuvat Palestiinaan.

Itkumuurin juutalaiset

Kristityt Jeesuks

Juutalaisten pyhimmän paikan,

Palestiinalaisnaisesta kadul-

Länsimuurin eli Itkumuurin, kolot ovat täynnä paperinpaloja, joihin kävijät ovat kirjoittaneet rukouksensa.

Lierihattuihin ja mustiin pukuihin pukeutuneet miehet lukevat pyhiä kirjoituksia ja nytkyttävät ylävartaloaan eteen ja taakse.

Miksi moinen koreografia? Sille on monia selityksiä, joista yhden mukaan koko vartalo rukoilee, koska Daavid sanoo psalmissa: ”Kaikki minun luuni sanokoot: ’Herra, kuka on sinun vertaisesi.’”

Juutalaisten pyhin paikka on aika vaatimaton: 57-metrinen pätkä kivimuuria Jerusalemin vanhassakaupungissa — ei upeaa temppeliä, ei kultaa eikä mirhamia.

Muurin alimpien kivien uskotaan olevan alkuperäisiä, 500-luvulla eKr. rakennetun niin sanotun Toisen temppelin muurin osia. Temppelissä oli juutalaisten kaikkein pyhin, jossa säilytettiin Liiton arkkua. Kyse on samasta temppelistä, jossa Jeesus kaatoi rahanvaihtajien pöydät.

muslimi. Muslimi on pukeutunut huntuun ja pitkään kaapuun, kristitty eurooppalaisittain vähempiin vaatteisiin.

Nyky-Jerusalemin asukkaista vain pieni osa on kristittyjä. Vanhankaupungin kristillisissä ja islamilaisissa kortteleissa kristinusko on silti näkyvää ja kuuluvaa. Lukemattomien kirkkokuntien papit ja länsimaiset pyhiinvaeltajat kansoittavat kapeilla kauppakujilla kulkevaa 14-osaista pyhiinvaellusreittiä, Via Dolorosaa. Se on Jeesuksen pitkänperjantain reitti tuomiosta ristin kautta hautaan. Reitillä ei tosin ole historiallista perustaa, sillä Jeesuk-

Itkumuurilla joka miehellä tulee olla hattu päässä. alkoi pikkuhiljaa toteutua ja vuonna 1948 Israelin valtio julisti itsenäisyytensä. Itä-Jerusalem jäi kuitenkin alueelle, jonka Yhdistyneet kansakunnat oli kaavaillut itsenäiselle palestiinalaisvaltiolle.

Vuonna 1967 Israel valloitti Kuuden päivän sodassa Itä-Jerusalemin ja sen osana vanhankaupungin. Arabiasutus, niin sanottu Marokkolainen kortteli, raivattiin Länsimuurilta pois ja muurin eteen muodostui aukio ja Jerusalemin vanhankaupungin juutalainen osa.

Pahin mahdollinen juutalaisen

uskon kannalta tapahtui vuonna 70 jKr. Roomalaiset valloittajat tuhosivat temppelin täydellisesti. Kun juutalaiset hävisivät roomalaisille sodan vuonna 135, juutalaiset hajaantuivat maailmalle.

Hajaannus oli jo toinen. Vuosisatoja aiemmin babylonialaiset olivat hajottaneet samalta paikalta kuningas Salomonin rakennuttaman Ensimmäisen temppelin ja pakkosiirtäneet juutalaiset Babyloniaan. Tuolta ajalta ovat säästyneet monet Vanhan testamentin tekstit, kuten psalmit, joissa israelilaiset Babylonian jokien varsilla haaveilevat paluusta Siioniin eli Jerusalemiin.

1800-luvun lopulla juutalaisten haave päästä takaisin Jerusalemiin

Kuningas Salomon rakennuttaa juutalais­ ten Ensimmäisen temp­ pelin Jerusalemiin.

Juutalaiset rakentavat Toisen temppelin.

970–930

515

587

la näkee heti, onko hän kristitty vai

Babylonialaiset valloittavat Jeru­ salemin ja tuhoa­ vat temppelin.

63

0

Roomalaiset valloittavat Jerusalemin.

Synagogia vanhassakaupungissa on vähänlaisesti. Ne ovat

muurien ulkopuolella Länsi-Jerusalemissa.

Miksi Salomonin temppeliä muistelevat juutalaiset tyytyvät muurinpätkään, eivätkä rakenna uutta temppeliä pyhälle vuorelle?

Koska temppelivuori on jo uudelleenrakennettu. Siellä ovat nyt Jeru-

salemin tunnusmerkki, islamilainen kultakattoinen Kalliomoskeija, ja Al Aqsan moskeija.

Juutalaisten holokaustin kiihdyttämä paluu Palestiinaan on synnyttänyt maailman sitkeimmän poliittisen kriisin. Kun juutalaiset lähes kaksituhatta vuotta sitten karkotettiin, ei maa jäänyt tyhjäksi, vaan Palestiinaa asuttivat arabit, joiden nykyjälkeläisiä kutsutaan palestiinalaisiksi.

Juutalaisten paluu pyhään maahan ja sodat ovat tuottaneet 4,7 miljoonaa palestiinalaispakolaista.

75 prosenttia Israelin väestöstä on juutalaisia. Jos palestiinalaisalueiden väestö lasketaan mukaan, juutalaisten osuus laskee 50 prosenttiin.

Israelin juutalaisuudella on sama ongelma kuin kristinuskolla länsimaissa: tutkimusten mukaan jopa puolet juutalaisista pitää itseään täysin maallistuneina.

Kristityt pyhiinvaeltajat hakevat Pyhän desta, jonka päällä Jeesus perimätiedo

Jeesus ristiinnaulitaan Jerusalemissa. Kristin­ usko alkaa levitä ja erka­ nee juutalaisuudesta.

Juutalaiset häviävät sodan roomalaisil­ le, jotka häätävät nämä kaupungista.

Juutalaiset pakenevat tai heidät myy­ dään orjiksi. Alkaa lähes kaksituhatta vuotta kestävä juutalaisten hajaannus.

Muhammad perustaa Islamin ja tekee perimätie­ don mukaan öisen retken Jerusalemiin.

Kalliomoskeija ja Al Aqsan moskeija valmistuvat Temp­ pelivuorelle.

Paavi Urbanus taa ristiretken Py maahan alkavak

n. 30

135

610–632

691–705

1095

70 Roomalaiset tuhoavat juuta­ laisten Toisen temppelin.

335

Rooman Keisari Konstantinus rakennuttaa Pyhän Haudan kirkon Jerusalemiin. Kristittyjä pyhiinvael­ tajia saapuu Jerusalemiin.

638

Kalifi Omar valloit­ taa Jerusalemin.

Alkaa Jerusalemin islamilainen aika.

1009

Kalifit alkavat vainota kristittyjä ja tuhoavat Pyhän Haudan kirkon.

1099

Ristir valta lemi vaino

maailman keskipisteessä

sen haudalla sen ajan Jerusalem on hautautunut metrejä nykykaupungin alapuolelle.

Jeesus oli juutalainen ja Jeru-

salem oli alkuseurakunnan kotikaupunki. Jeesuksen hautapaikalle on Jerusalemissa ainakin kaksi kilpailevaa vaihtoehtoa: puutarhahauta vanhankaupungin ulkopuolella ja Pyhän haudan kirkko. Perinteisempi näistä vaihtoehdoista on kristillisen korttelin ytimessä sijaitseva Pyhän haudan kirkko. Ensimmäisen kerran sen rakennutti 300-luvulla keisari Konstantinus, joka teki kristinuskosta Rooman virallisen uskonnon.

Kristittyjen vaikutus Jerusalemissa oheni muslimien vaikutuksen kasvaessa 600-luvulta eteenpäin.

n haudan kirkossa siunausta kivipaaon mukaan puettiin käärinliinoihin.

Moskeija pyhällä kalliolla Keskiajalla tilanne muuttui. Eurooppalaiset aloittivat ristiretket, joiden tavoitteena oli vallata Pyhä maa ja Jerusalem.

Pyhän haudan kirkko rakennettiin uudestaan ristiretkeläisten hallitessa Jerusalemia 1100-luvulla. Pari sataa vuotta kestäneiden sotaisten ristiretkien jälkeen Jerusalem palasi muslimihallintoon, mutta kristityt pyhiinvaeltajat jäivät kaupunkiin.

Useat kristilliset kirkkokunnat ovat rakentaneet oman temppelinsä Jerusalemiin. Saksalaisten 1800-luvun lopulla rakentaman luterilaisen kirkon tornista avautuvat hienot näkymät koko vanhaankaupunkiin.

Kristityn väestön osuus Israelis-

sa ja palestiinalaisalueilla pienenee.

Israelissa kristittyjä on noin 2 prosenttia, palestiinalaisalueilla noin 4.

Ylivoimainen enemmistö kristityistä on arabeja, loput ovat lähinnä kirkkojen työntekijöitä ja juutalaisten maahanmuuttajien puolisoita.

Lähi-idän kriisissä maailman kristityt ovat mukana sen mukaan, miten he suhtautuvat juutalaisuuteen ja islamiin. Osa länsimaiden kristityistä tukee Israelia kaikessa sen politiikassa, koska he pitävät juutalaisia Jumalan valittuna kansana. Osa tukee palestiinalaisia, koska he katsovat oikeaksi olla sorrettujen puolella ja tukea kristittyjä palestiinalaisia.

Jerusalemin maltilliset palestiinalaiset väittävät, ettei muslimien ja kristittyjen välillä ole ongelmia.

Hurskaat juutalaiset sen sijaan suhtautuvat käännytystyötä tekeviin kristittyihin karsaasti. Ankea käytännön ongelma ovat ortodoksijuutalaiset, jotka osoittavat halveksuntaansa sylkemällä kristittyjen päälle.

II julis­ yhään ksi.

Egyptiläinen Saladin valloittaa Jerusalemin.

Theodor Herzl julkai­ see kirjansa Juutalaisvaltio ja sionismi syntyy.

9

1187

1896

retkeläiset aavat Jerusa­ in. Muslimeja otaan.

1516

Ottomaanit eli nykyiset turkkilaiset ottavat Palestiinan haltuunsa. Jerusalemin muurit rakennetaan. Kristityt saavat harjoittaa usko­ aan Jerusalemissa. Myös Euroopassa vainot­ tuja juutalaisia alkaa muuttaa maahan.

1917

Temppelivuori on muslimien

kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen. Turistit pääsevät alueelle Länsimuurin vierestä vain tiettyinä aikoina. Vartijat eivät kuitenkaan päästä sisään kumpaankaan moskeijaan.

— Vain muslimeille, he sanovat.

Miksi? Mies kertoo ystävällisesti, että sen jälkeen, kun juutalainen pääministeri Ariel Sharon provokatiivisesti vieraili yli tuhannen poliisin turvaamana Temppelivuorella vuonna 2000, on sisään päästetty vain muslimeja. Sisään ei päästetä kristittyjäkään.

— Ole muslimi, niin pääset sisään, mies sanoo.

Ehdottaako hän kääntymistä vai vihjaako, että valkoisella valheella sisään kyllä pääsee?

Temppelivuoren aluetta kiertää rivakasti kävellen kipa päässään myös juutalainen mies. Hän kulkee sukkasillaan ja kahden aseistetun vartijan seuraamana. Sukkasillaan, jottei loukkaa pyhää maaperää; vartioituna, ettei syntyisi yllättävää konfliktia.

Kun Muhammad profetoi ainoasta Jumalasta, Allahista, hän perusti uskontonsa juutalaisuuden ja kristinuskon perinteen pohjalle. Mutta toisin kuin monet matkaoppaat virheellisesti kertovat, Muhammad ei koskaan käynyt Jerusalemissa.

Koraani liittää Muhammadin Jerusalemiin, maailman keskipisteeseen, tarinalla öisestä retkestä. Sen mukaan Muhammad nukkuessaan Mekassa lensi siivekkäällä hevosella Jerusalemiin, astui Temppelivuoren kalliolta taivaisiin puhumaan Jumalan ja entisten profeettojen kanssa, tuli alas ja lensi vielä samana yönä takaisin Mekkaan.

600-luvulla rakennetun Kal-

Perhe ikuistaa itsensä Kalliomoskeijan luona, onhan se muslimeille maailman kolmanneksi pyhin paikka. liomoskeijan nimi perustuu tähän pyhään kallioon. Samalla kalliolla uskon alkuisä Abraham oli uhrata poikansa Iisakin — niin uskovat sekä juutalaiset että muslimit.

Osa juutalaisista haaveilee edelleen, että jonain päivänä Temppelivuorelle rakennettaisiin vielä heidän kolmas temppelinsä. Se edellyttäisi Kalliomoskeijan purkamista ja siksi haave elää vain juutalaisissa ääriryhmissä.

Israelilaisista muslimeja on 17

prosenttia, mutta palestiinalaisalueilla heidän osuutensa on 95 prosenttia. Israelin kovakouraisen vallan alla ääri-islam vahvistuu. Sen seurauksena Gazan palestiinalais-

aluetta hallitsee terroristijärjestönä pidetty islamistinen Hamas ja Israel on eristänyt alueen.

Elintason noustessa myös Jerusalemin muslimeista osa on maallistunut. Nuorten muslimien putiikit myyvät viiniäkin tiskin alta, kun yleinen käytäntö on ollut, että kristityt hoitavat alkoholikaupan.

Israelin ja Palestiinan tulevaisuuden kannalta merkittävä asia on väestönkasvu. Muslimit ja äärijuutalaiset lisääntyvät eniten, kristityt ja maltilliset juutalaiset vähiten. Juutalaiset saattavatkin jäädä vähemmistöksi luvatussa maassaan, jos palestiinalaisten itsenäinen valtio ei toteudu. teksti ja kuvat Timo Saarinen

Juutalaisia vainotaan Euroo­ passa. Monet heistä muut­ tavat muualle. Toisen maail­ mansodan aikana 6 miljoonaa juutalaista murhataan.

Israelin valtio julistaa itsenäisyytensä. Sodassa Israel valloittaa alueita ja palestiinalaiset joutuvat lähtemään pakolaisiksi. Sodan jälkeen Jordania hallitsee Jerusalemin vanhaakaupunkia ja Itä-Je­ rusalemia. Juutalaiset eivät pääse Länsimuurille.

Oslon sopimuksen mukaan perustetaan palestii­ nalaishallinto, jonka oli tarkoitus johtaa itsenäi­ seen Palestiinan valtioon. Jerusalem on keskei­ nen ongelma, koska sekä Israel että palestiinalai­ set haluavat sen omaksi pääkaupungikseen.

1930–1945

1948

1993

Britit ottavat Pales­ tiinan haltuunsa, juutalaisten maahan­ muutto lisääntyy.

1947

YK esittää Palestiinaan sekä juu­ talaisten valtiota että palestii­ nalaisten valtiota ja Jerusalemia kansainväliseen hallintaan.

1967

2010 jKr

Kuuden päivän sodassa Israel valloittaa Jerusalemin ja Länsirannan. YK tuomitsee valloitukset. Jerusalemissa armeija tuhoaa Länsimuurin edessä olleen arabiasutuksen.

HERÄNNÄISSEURAT

Joko tunnet maailman

La 28.8. klo 18 Kuninkaantien seurat Loviisan kirkossa, Brandensteininkatu 22.

Su 29.8. klo 16 Vantaan yhteiset seurat Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6, Karhusaari, Hki. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Susanna Airola, Juhani Elenius ja Hannu Pöntinen.

Ke 1.9. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Kaisa Heininen, Raisa Jarkkola, Kari Laaksonen, Juha Rintamäki.

tehokkaimman

TAHRANPOISTAJAN?

Luonnonmukainen SAPPISAIPPUA taltuttaa tahrat luontoa likaamatta.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Se sopii myös villa- ja silkkivaatteille käytettäväksi. Huipputehokas ja -turvallinen tahranpoistaja - oivallinen myös Sonett: Sappisaippua lapsiperheiden iloksi ja ihmetykseksi!

VALA

2.50

Esitetil. 24h 174371 Tsto:6812120 ark. 9-19.00

tea teho!

Kokei le ja to / kpl (3.10) Tuoreeks,

HELSINGIN TANSSIOPISTO

terveeks.

27.77/kg (34.44)

Tällä kupongilla 26.-29.8.2010

www. helsingintanssiopisto.fi Taiteen perusopetusta

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

KORSO/LUMO

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Tanssileikki 3-4 v. ke 16.30 Tanssileikki 4-5 v. la 10.00 Esibaletti 4-5 v. la 12.45 Baletti 6-8 v. la 10.45 Luova tanssi 6-8 v. la 11.45 Baletti 7-10 v. ke 17.15 Mod. tanssi 9-12 v. la 13.30 Mod. tanssi 11-13 v. la 14.45 Show alk. 8 v. ke 15.30 Show 9-11 v.jatko ma 15.45 Show teinit jatko 3 ma 16.45 Street dance jatko ma 18.00

10 tai

0 56 ) 775

09

puh. (

(09) 7

TIKKURILA

Mod. tans 9-12 v. jat. ke 17.30 Mod. tans 12-16 v. jat. ke 18.45 Tanssileikki 3.-4 v. la 10.00 Luova tanssi 5-7 v. la 10.45 Moderni tanssi 6-8 v. la 12.00 Showt.. alk. 9-12 v. jat.la 13.00 Showt. 10-13 v. jat. la 14.00

www.

TILAA ESITE !

Palveleva puhelin

01019 0071

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

.fi hoiva

Olisiko nyt hyvä hetki sanoa...

MUUT TOIMIPAIKAT

Hki: keskusta ja lähiöt Espoo, Kauniainen

www.aktia.fi

600 750 5

20102010 TAHDONPienet häät Perkkaalla Tarjoamme vihkipareille mutkattoman vihkimisen

KAHDEN PROSENTIN

20.10.2010

Perkkaan kaPPelissa esPoossa.

Varaa oma aikasi.

Vihkimisiä koko päivä!

TALLETUSKORKO MYÖS SINULLE Arkena

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 euroa. Lisätietoja Aktia Pankin konttorista tai www.aktia.fi.

avioon

Järjestäjänä Leppävaaran seurakunta. julKaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus­Osakeyhtiö Kotimaa. leviKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 09 30 624, faksi 09 230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toimituKsen siHteeri Arja Vasara, ☎ 09 30 624, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ 09 30 62, pauli.juusela@evl.fi. toimituspäälliKKÖ Heli Kulmavuori, ☎ 09 30 623, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎ 050 420 315, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 30 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 30 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen ☎ 09 30 629, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarKKinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 54 220, myynti­ päällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 54 224, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 54 2309, myynti­ ja markkinointi­ päällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 54 2361. ilmoitusHinta mv 1,50 €, neliväri 1,0 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja ­aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa­yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hie­ talahdenranta 13), 0011 Hki, ☎ 020 54 225, faksi 020 54 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut leHteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asia­ kaspalveluun: ☎ 020 01 000, www.posti. fi/palaute.

1

tahdon20102010.com

Tervetuloa!

Aktia Tikkurilassa, puh. 010 247 6100* Aktia Flamingossa, puh. 010 247 6120* Aktia Myyrmäessä, puh. 010 247 6130* *kiinteästä linjasta 0,08 €/puhelu + 0,06 €/min., matkapuhelimesta 0,08 €/ + 0,17 €/min.

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

turvallinen ja tarkka tutkimustapa

Kuvaukseen pääset nopeasti, jonottamatta, jopa samana päivänä.

Yksilöllinen ja tarkka tutkimus kestää puolisen tuntia. Tilamme tarjoavat rauhallisen ympäristön tutkimukselle. Kattavan lausunnon saat mukaasi samalla käynnillä.

Haemme KELA-korvauksen tutkittavan puolesta (edellyttää erikoislääkärin lähetettä).

Avoinna: ma – to 8 – 19 pe 8 – 16

Vantaan Magneetti Oy

Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa Puh. (09) 530 6620

www.vantaanmagneetti.fi

TULOKSELLISTA TUTKIMUSTA

Omaishoito – osana elämää Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n Omatukiprojekti järjestää viiden tapaamiskerran kurssin henkilöille, jotka pohtivat omaishoitajuuden mahdollisuutta elämässään.

Tarkoitettu myös teille, jotka jo huolehditte omaisenne arjen sujumisesta, ettekä ole kunnallisen omaishoidon tuen piirissä.

Kurssin tavoitteena on antaa valmiuksia ja tietoa omaishoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Mahdollisuus myös verkostoitua toisten omaishoitajien kanssa.

Mukaan mahtuu 12 henkilöä.

Kurssi on maksuton.

Ohjelma Ti 28.9.

Minustako omaishoitaja?

Ti 5.10.

Omasta itsestä huolehtiminen

Ma 11.10. Työtä ja lepoa Ma 18.10. Tunteet ja roolit omaishoidossa Ti 26.10. Miten tästä eteenpäin?

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 24.9. mennessä Soili Hyvärinen 0400 727 756, (09) 7562 6912 tai sähköpostilla: soili.hyvarinen@polli.

Kahvitarjoilu.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Tapaamiset pidetään klo 16.30-18.30 Tikkurilan kirjaston kokoushuoneessa 3 krs, osoitteessa Lummetie 4.

n lve a at ra a V

t! ny i as m o l

”Rauhaa rakastavien bulevardi.”

Marita ja Raimo, Lahti

AURINKOMATKALAISEN MIELIPITEELLÄ ON VÄLIÄ.

Yli 150 000 vinkin avulla rauhaa rakastavakin Playa del Carmen, Meksiko 2 vk 16.1. alk. 1560 € löytää lomansa. Anna Aurinkomatkalla käyneiden Karon & Kata Beach, Phuket, Thaimaa 2 vk 18.3. alk. 1255 € lomalaisten suositella juuri sinulle sopivia kohteita Eilat, Israel 1 vk 22.11. alk. 630 € osoitteessa aurinkomatkat.fi tai poimi omasi näistä Madeira, Portugali 1 vk 13.12. alk. 620 € ensi talven matkoista: Puerto de la Cruz, Teneriffa 1 vk 8.12. alk. 565 € Varaa matkatoimistostasi, www.aurinkomatkat.fi tai soita 0600 060606. Puhelun hinta 1,97 €/vastattu puhelu + pvm.

Suositellaan lämpimästi.

TAPAHTUMAT SUoMen RAAMATTUoPiSToSSA KAUniAiSiSSA

Kuulutus 7.9. Klo 19.00 SAnA Soi -ilTA Sanan, rukouksen ja laulun ilta, mukana mm. Anne Pohtamo-Hietanen.

Vaaliluettelot nähtävänä Vantaan seurakunnissa toimitetaan 14. ja 15.11.2010 seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet yhteiseen kirkkovaltuustoon ja seurakuntien seurakuntaneuvostoihin.

Vaaliluettelot pidetään nähtävinä torstaina 2.9.2010 klo 10 - 14 ja perjantaina 3.9.2010 klo 15 - 19 seurakuntien kirkkoherranvirastoissa. Äänioikeutetuiksi vaaliluetteloon on merkitty kaikki 14.11.2010 mennessä 16 vuotta täyttävät kirkon jäsenet, jotka on 15.8.2010 merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi. Äänioikeutettu seurakunnan jäsen saa tehdä vaaliluetteloa koskevan oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että äänioikeus on ilman laillista syytä häneltä evätty.

Kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että joku on virheellisesti jätetty pois vaaliluettelosta taikka merkitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi. Oikaisuvaatimusta ei voida perustaa 15.8.2010 jälkeen tapahtuneeseen seurakunnan vaihtoon.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä viimeistään tiistaina 7.9.2010 ennen klo 16:tta kuhunkin kirkkoherranvirastoon.

Seurakuntien vaalilautakunnat kokoontuvat käsittelemään oikaisuvaatimuksia perjantaina 1.10.2010

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Vantaalla 26.8.2010 Jukka Nevala keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja

17.–19.9. PUHUjAKURSSi (SRK-KoUlU) Välineitä puheiden suunnitteluun ja pitämiseen.

Opetusta homiletiikan eli saarnataidon perusteista.

24.–26.9. nUoRTen AiKUiSTen TAPAHTUMA Musiikkia ja seminaareja. Mukana mm. Olli Helenius trio, Pro Fide ja Mikko Nikula. Raamattukouluttajana Liisi Jokiranta.

U U T TA !

2.–3.10 MiKKelinPäivän SyySSeURAT

Teemana Enkelien suojassa, lapsen mielellä. Raamattutunteja, rukousta, laulua. Järjestetään yhteistyössä Etelä-Suomen Rauhan Sanan kanssa.

5.10. Klo 19.00 SAnA Soi -ilTA Sanan, rukouksen ja laulun ilta, mukana mm. Anne Pohtamo-Hietanen.

15.–17.10. vAnHAn TeSTAMenTin PääKoHTiA (SRK-KoUlU) Tutustutaan VT:n historiakirjoissa oleviin viittauksiin Jeesuksesta ja mitä ne hänestä kertovat.

A! 15.–17.10 ARS MoRiendi – KUoleMiSen TAiTo U U T T Mitä Raamattu opettaa kuolemasta? Miten jättää jäähyväiset läheisille tai valmistautua omaan kuolemaan? Kurssilla mietitään omaa kuolinilmoitusta, muistotilaisuuden ohjelmaa ja muistokirjoitusta.

MeSSU SUnnUnTAiSin Klo 11.00 (ei viikolla 34).

Avoin RAAMATTUKoUlU – AiKUiSoPiSKelUA KAUniAiSiSSA Tule viikoksi tai useammaksi viettämään elämäsi parasta aikaa Jumalan sanan äärellä. Mahdollisuus Kelan opintotukeen.

Syyslukukausi 13.9.–3.12.2010.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, puh. (09) 512 3910, www.sro.fi

Israel Jumalan suunnitelmissa Pastori Malcolm Hedding vieraana Korson helluntaiseurakunnassa, Myyrätie 6 sunnuntaina 29.8. klo 11 & 18.

Mukana Juha Ketola, Markku Saikkonen, Eero Haarala sekä Tuula Mieskonen & Co. Järj. ICEJ Suomen osasto ja Helluntaiseurakunta

KANSANTANSSIHARJOITUKSEMME ALKAVAT !

Aikuiset ke 15.9. alk. klo 18 Peltolan koulu,Tikkurila.

Lapset ja nuoret ti 14.9. alk. klo 18, monitoimitila Arkki, Myyrmäki.

Tied. p. 050 358 6491 riitta.kangas@kolumbus.fi Tervetuloa uudet ja vanhat tanssijat !

Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit ry

11

Ostetaan

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

www.debora.fi

HENGELLISET SYVENTYMISPÄIVÄT 26.–29.8.

Johanneksenkirkko | Temppeliaukion kirkko | Helsinki

Työtoverini sai kerran puhelun presidentin kansliasta. Hän luuli, että puhelun yhdistäjä pelleili, mutta totta se oli! Väite, että sinulle on viesti vielä korkeammalta, Jumalalta, on tietysti ihan mieletön. Mutta näin Jeesus Nasaretilainen väitti.

Tule ottamaan selvää mitä hän tarkoitti!

VIestejä avaamassa mm.

Eero Junkkaala, Saara Kinnunen, Jukka Norvanto, Raimo Mäkelä, Keijo Rainerma, Juha Vähäsarja, Wilson Kirva, Anne Pohtamo-Hietanen, Timo Soini, Hannu Takkula, Pro Fide ja Papas no Mamas.

Ohjelmassa lisäksi • Seminaarit Cygnaeuksen koululla la–su.

• Koululaisten toiminnallinen HSP-leiri Raamattuopistossa Kauniaisissa, ennakkoilmoittautuminen.

• Alle 7-vuotiaille lapsille lastenhoito ja omaa ohjelmaa.

• Talenttikahvila nuorille Cygnaeuksen koululla pe ja la.

• Kirjamyynnistä syksyn kristilliset uutuuskirjat.

• Sielunhoito- ja esirukouspalvelu.

• Radio Dei lähettää ohjelmaa syventymispäiviltä 28.8. klo 10–17 ja 29.8. klo 14.30–16.

Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu+17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu+7 snt/min (alv 23 %).

Ohjelmatiedot: www.sinulleonviesti.fi Lisätiedot Suomen Raamattuopisto | www.sro.fi puh. (09) 512 3910 | info@sro.fi Järjestäjät Helsingin tuomiokirkkoseurakunta | Taivallahden seurakunta | Suomen Raamattuopisto

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Vuokrata halutaan VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Palveluasuntoja Viikkiin Vehreään Viikkiin, kirkon viereen, valmistuu vuoden 2011 maaliskuussa 107 palveluasuntoa käsittävä Palvelutalo Hoiva Viikki.

Asukkaiden käytössä ovat myös ruokailu-, kuntoilu- ja harrastetilat sekä kolme kaunista puutarhapihaa ulkoiluun.

Palvelutalo Hoiva Viikin toiminnan peruspilareina ovat asukkaiden omaehtoisen toimintakyvyn tukeminen avustavilla palveluilla, kodin ja ympäristön ergonomisilla ratkaisuilla sekä yhteisöllisyyden tarjoamisella liikunta-, virkistys- ja kulttuuritoiminnan eri muodoissa.

Palvelutalo Hoiva Viikki tarjoaa asumista tukevia palveluita kevyemmästä kotihoidosta aina ympärivuorokautiseen hoivaan saakka.

Asuntotyypit 1 h+kt 2 h+kt/kk 3 h+kt

32 - 34 m2 37 - 58 m2 57 m2

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA ! ”Tyyli on tukassa” alk. 18 €.

www.esperi.fi

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

30 kpl 73 kpl 4 kpl

Asuntojen keskivuokra on 18,40 €/m2/kk. Vuokraan sisältyy vesimaksu. Vakuusmaksu on 250 €. Varallisuusrajat.

Lisäksi jokainen asukas maksaa peruspalvelumaksun 100 €/kk, johon sisältyvät: asukasTV, laajakaistayhteydet, sisäiset puhelut, kuntosalin käyttö, hoitajan vastaanotto kaksi kertaa viikossa ja palveluohjausta päivittäin.

Lisätietoja kohteesta saa: www.vvo.fi/agronominkatu7, vuokraasunnoista VVO-kotikeskuksesta, peruspalveluista sekä maksullisista kotihoitopalveluista Hoiva Oy:n Palveluohjauksesta.

VVO-kotikeskus Mannerheimintie 168a 00300 Helsinki puh. 020 508 3400 helsinki@vvo.fi

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy Palveluohjaus puh. 09 7750 5980 palveluohjaus@hoiva.fi

Hotelli Kiljavanranta Kokouksien, tykypäivien ja juhlien pitopaikkasi Sääksjärvellä Nurmijärvellä • Edullista majoitusta 1 hh, 2hh, oma wc, suihku ja televisio • Majoituspaikat jopa 200 hengelle • Kuntosali, liikuntahalli, uima-allas sekä saunat rannassa ja sisätiloissa • Runsaat ja räätälöidyt buffetruoat ryhmille • Paljon erilaisia kokous- ryhmätyö- ja illanviettotiloja • Urheiluseuroille mainio liikuntaleirin ja seurakunnille rippikoululeirien pitopaikka • Runsaasti ilmaista paikoitustilaa • Vain 50 km Helsingistä pohjoiseen!

Kotorannantie 49, 05250 Kiljava Myyntipalvelu: ma–pe 8.00–5.30 puh. (09) 2762 705 kiljavanranta@kiljavanranta.fi www.kiljavanranta.fi

NU RUU K E T T I P A K

aan Lauri. se ja Vant upunki, Es iseudulla Kirkko & ka tavoitat pääkaupunk la Paketti, jol lähes

500.000 LUK IJAA!

Kruunupaketti tavoittaa pääkaupunkiseudulla lähes puoli miljoonaa lukijaa!

Pyydä tarjous!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde www.kotimaa-yhtiot.fi

1

Lähetyskirkko

Konsertti klo 19 Collegium Musicum Konsertti klo 21 Noste Quintet Vapaa pääsy klo 18–21 tuoretta pullaa ja karjalanpiirakoita

Kumbukumbu

Suomen Lähetysseuran museo, avoinna klo 12–18 Vapaa pääsy Basaari avoinna klo 12–21

Koulutusta

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 €

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

Hautauspalveluja KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

Tilaa ilmainen

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Veljen kuolema Anne Enright: Valvojaiset.

Otava 2010.

Valvojaiset on irlantilaisen Anne Enrightin kuvaus perheestä, menetyksestä ja menneisyyden salaisuuksista. Romaani on paikoitellen pakahduttavan surullinen, seuraavassa hetkessä taas kirvelevän hauska.

Hegartyn suurperheen mustalammas Liam on tehnyt itsemurhan. Hänen nelikymppinen sisarensa Veronica ryhtyy hoitamaan kuolemaan liittyviä käytännön asioita. Samalla hän etsii sisarusten lapsuuden tapahtumista selitystä ja syyllistä Liamin itsetuhoisuudelle.

Miten löytää sanat sille, mitä kolmekymmentä vuotta sitten tapahtui, ja miten erottaa kirkkaat, välähdyksenomaiset muistot keksitystä ja uneksitusta? Enright tavoittaa tarkasti muistojen muunnelmat, niiden pakenevuuden ja voiman.

Yhtä taitava hän on Veronican surua ja raivoa Ki kuvatessaan. Suru on kuin tiiviisti eristetty paikka, johon lähimmilläkään ei ole pääsyä. Sureva toimii surun sumean logiikan mukaan: ajelehtii päämäärättömästi, valvoo yöt, palaa muistoihinsa, joissa ei ole muille mitään jaettavaa.

Kiinnostavaa on myös se, kuinka kirjailija kuvaa perheen dynamiikkaa. Loputtomien toistuvien

Wredesalin kahvio

K&P

HAUTAKIVET kylpyhuonekartoitus nyt!

Joe O’Shaughnessy

Taiteiden yö Suomen Lähetysseurassa pe 27.8.

Tähtitorninkatu 18, Helsinki

Anne Enright kuvaa kirjassa suurperhettä.

r

raskauksien ja synnytysten uuvuttama äiti on epäj a t määräinen hahmo, ”unohduksen ruumiillistuma”.

Aikuisenakaan Veronica ei pysty antamaan anteeksi sitä, että heitä lapsia oli niin nolostuttavan paljon ja että he jäivät emotionaalisesti heitteille, kasvamaan omin nokkineen ja kasvattamaan nuorempia sisaruksiaan lähinnä lyömällä.

Kahdentoista sisaruksen parvessa jokaisella on tietty rooli, jonka

läpi muut hänet vielä aikuisenakin näkevät. Veronica on ”se tarkka lapsi”. Hän on myös lapsista se, jonka nimeä oman äidin tuntuu olevan lähes mahdoton muistaa. Ja se, joka rakasti Liam-veljeä eniten.

Kirjan läpi kulkeva suruprosessi on Veronicalle myös itsenäistymistä ja irtipääsemistä — siedettävän etäisyyden ottamista lapsuudenperheeseen ja luottavaisempaa asettumista omaan aikuisenelämään.

Kaisa Halonen

Kertomuksia kiintymyksestä ja erosta Anne Michaels: Routaholvi.

WSOY 2010.

Anne Michaelsin Routaholvi on runsas ja runollinen romaani. Se kertoo kanadalaisen pariskunnan, insinööri Averyn ja kasvitieteilijä Jeanin rakkaustarinan 1960-luvulta.

Juoni polveilee monikerroksisesti liikkuen kolmessa maanosassa ja Euroopan lähihistoriassa. Suurina teemoina ovat menettäminen, luopuminen ja uudelleenrakentaminen yhtä lailla kaupunkien, kylien ja kulttuurien mittakaavassa kuin ihmissuhteissakin.

Jean ja Avery ovat erityisen kiinni toisissaan. Averyn työkomennus Egyptissä ja yhteinen matka sinne Espoo: muuttavatTimo heidän suhdettaan.

Röyskö Kotiin palattuaan masentunut Jean 0400-718473Lucjatutustuugsm puolanjuutalaiseen niin, jonka kertomukset sodan ajan

timo.roysko@blosius.fi

Varsovasta vaikuttavat lukija haukkoo välillä häneen syvästi. henkeään.

Kirjan henkilöhahMutta tekstin hiemot kertovat jatkuvasti nous menee harakoiltoisilleen elämästään, le, ellei kirjan ääressä lapsuudestaan ja suvusvoi viipyillä. Niinhän taan tai pitävät intohikirjailijakin on tehnyt: moisia esitelmiä omasta kirjoittamisessa kului opinalastaan, Jean kaskymmenisen vuotta. veista ja Avery insinööYksi koskettava tiiritaidoista. Kertomalla vistys on Lucjanin. Hän he luovat läheisyyttä, kertoo, että ensimmäihuvittavat ja lohduttavat nen kauppa, joka nousi toisiaan. saksalaismiehityksen Kertomuksiin on jälkeen Varsovan raumyös upotettu fi losofi sia nioista, ei suinkaan ollut kiteytyksiä ihmiselämän ruoka- vaan kukkakauppa: totuuksista. Paikoin tun”Väkivaltaisen kuoK i r j a t leman tuu kuin lukisi runollista paikalle tarvitaan esseetä, jonka aiheina ovat kukkia. Kukkia me ensimmuun muassa muisti, kärsimys, mäiseksi tarvitsimme. Ennen leijuutalaisvainot, siirtolaisuus, elä- pää. Ja kauan ennen sanoja.” män kauneus ja kauheus. Kirjailija Kristina Svensson on tehnyt niin tiivistä työtä, että

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Kotipalvelu Lilja

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

●

●

●

Yksilöllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: Maarit 040 529 7755 toimisto@njkpalvelut.net

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

REMONTIT SOPUHINTAAN

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Tilaa ilmainen

kylpyhuonekartoitus nyt!

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Helsinki: Petri Takkula gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

p. 050 569 0477 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA kotital.väh. -60% Hinta 30 €/h sisältää alv:n 5,61 € www.fyllinkotiapu.fi p. 050 4066 317

UUSI ILME KEITTIÖÖN KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

1

Vantaan seurakunnat Hakunila KirKKoHerranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

DiaKoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län­ simäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

HaKunilan KirKKo Hakunilantie 48, p. 830 6512

Syyskauden avajaismessu su 29.8. klo 11. Sari Kokkonen, Pirkko Yrjölä, Tiina Palmu. Uusien työn­ tekijöiden tehtävään siunaami­ nen. Työntekijöiden kuoroa joh­ taa Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Päivärukous ke 1.9. klo 12.30.

Kirppis aloittaa toimintansa la 4.9. klo 10–13. Otamme vastaan puhtaita ja hyväkuntoisia vaattei­ ta, leluja ym. pientavaraa. Tuem­ me toiminnalla kummilapsiamme Israelissa ja Namibiassa.

Taiteilija Marjatta Haapamäen maalauskurssit alkavat. Ko­ koontumiskerrat ovat 7.9., 14.9. ja 21.9., 5.10., 12.10., 19.10., 11.1., 18.1. ja 25.1. Ryhmä kokoontuu ti klo 18–20.30. Yhden kurssin hinta 21 € sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilm. virastoon p.

830 6500.

länsimäen KirKKo

Tiedustelut ja maksu elokuussa virastoon, p. 830 6500. Tuotto las­ tenkirkon kummilapsen, uganda­ laisen Godfreyn hyväksi.

Hiljainen lauantai la 2.10. klo 12–18. ”Sydämen ja ruumiin ruko­ us”. Mukana Lasse Maarala. Hinta 8 €, sis. keittolounaan ja kahvit.

Ilm. elina.piippo@evl.fi p. 050 321 3282.

lapsille ja perHeille Perhekerhot klo 9–11 tiistaisin Hakunilan kirkolla, keskiviikkoi­ sin Pyhän Annan lastenkirkolla ja Länsimäen kirkolla sekä torstaisin Vaaralan kirkolla.

Avoin perhekahvila tiistaisin klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkolla.

Lapsikuorot ottavat uusia laula­ jia mukaan. Kuorot ovat avoinna kaikille alakouluikäisille. Kuun­ loiste keskiviikkoisin klo 15.15 Pyhän Annan lastenkirkossa ja Aurinkotanssi klo 16.30 Hakuni­ lan kirkossa.

varHaisnuorille Vantaan NMKY:n pelikerhot, liikuntaleikkikoulut ja harraste­ kerhot käynnistyvät 6.9. Ilmoit­ tautumiset ja tiedustelut: www.

VantaaNMKY.net

muuta Äitiseminaari Holmassa 18.– 19.9. Teemana sukupuu ­avain oman elämän ymmärtämiseen.

Mukana perheneuvoja Kirsti Ijäs sekä improvisaatioteatteri Pyhä solmu. Seminaarin hinta 38 € Ilm. virastoon p. 830 6500.

K astettu Luca Oliver Matera, Noora Vikto­ ria Mörsky, Petra Valentina Mörs­ ky, Joni Arttu Eemil Häkkinen, Maisa Tuulikki Syrjäläinen, Mil­ ko Erik Juhani Krzywacki, Vertti Pekka Vihtori Tossavainen, Sofia Marjaana Rantanen, Emil Hannu Mikael Niemi, Veikka Sakari He­ usala.

Kerokuja 9, p 830 6623

Torstaimesta klo 14–16. Avoin kerho ala­asteikäisille lapsille.

Kerholaisille tarjotaan välipala ja puuhailua aikuisten seurassa.

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjan­ taisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €, sis. ruuan, leivän ja kahvin.

Iltamessu su 29.8. klo 18. Vesa Häkkinen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä aamupuuro ja ­kahvi. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilk­ kupeittoja lähetettäväksi Intiaan, niitä tarvitseville.

Hämeenkylä KirKKoHerranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13 p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 31.8. asti keskiviikkoisin klo 9–11.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

HämeenKylän KirKKo

pyHän annan lastenKirKKo

Auratie 3, p. 830 6459

Koulutie 11

Messu su 29.8. klo 10. Saarna Jou­ ni Salko, liturgia Anna­Kaisa Inka­ la ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Muksukirkko ke 1.9. klo 9.30–10.

Muksukirkko on lyhyt arkiaamun jumalanpalvelus erityisesti alle kouluikäisille lapsille ja heidän hoitajilleen. Mukaan saa tulla

Syystempaus perheille la 11.9. klo 10–13. Lasten vaatteiden ja ­tarvikkeiden kirppis. Omatoimi­ nen vaelluspolku takapihalla, on­ gintaa, kahvilaherkkuja, kurkistus kirkkoon yms. Myyntipöytä 5€.

Kulkijat meissä Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.

Luuk. 10:2

1

26.8.–2.9.

ennakkoon ilmoittautumatta.

Mukana seurakuntapastori Jouni Salko ja lapsi­ ja perhetyön sih­ teeri Eila Paulún.

Kirkkokuoron ensimmäinen syyskauden harjoitus ti 7.9 klo 18. Kaikki uudet laulajat ovat sydämellisesti tervetulleita mu­ kaan. Lisätiedot kanttori Hannu­ Pekka Heikkilä p. 050 420 3982 tai hannu­pekka.heikkila@evl.fi.

lammasKuja 2 B KerHotila Avoimet Ovet tiistaisin klo 13–15.

Pistäydy kahville tai jää juttele­ maan pidemmäksi aikaa.

Pähkinärinteen lähetyspiiri 1.9. alkaen joka toinen keskiviikko klo 18. Terveiset kesäjuhlilta.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä 2.9. alkaen jo­ ka toinen torstai klo 13. Mukana diakoniatyöntekijä Satu Enrold.

lammaspolKu 1 KerHotila Käsityöpiiri HAIK 7.9. alkaen joka toinen tiistai klo 13–14.30.

Valmistetaan neuleita, mm. suk­ kia ja kintaita, joita myydään myyjäisissä. Saatu tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Vastaanotetaan myös keräysvaatetta ja leluja.

vapaalan seuraKuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

KimaraKahvila su 29.8. klo 18.

Keskustellaan aiheesta Sana py­ syy. Mukana Leena Kaseva ja Riit­ ta Kettunen.

lapsille ja perHeille Lapsikuoro aloittaa toimintansa syyskuussa. Kaikki laulamisesta tykkäävät 7–13­vuotiaat lapset tervetuloa kirkolle tiistaisin klo 16.45–17.45. Lisätiedot: kuoron­ johtaja, kanttori Hannu­Pekka Heikkilä.

Kaikki vauva- ja perhekerhot aloittavat toimintansa viikolla 35.

Kerhoihin ei tarvitse ilmoittautua.

Lisätiedot Eila Paulún p. 830 6457 tai 050 544 7647.

Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11 Lammaspolku 1:ssä sekä Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2. Tiistaisin klo 9–10.30 Vapaa­ lan seurakuntatalolla, Vanha Hä­ meenkyläntie 9. Keskiviikkoisin klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkol­ la, Auratie 3.

Nyyttikerho pienille vauvoille ja heidän vanhemmilleen maanan­ taisin klo 13–14.30.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30–15.

Vekkulikerhoissa, 3–vuotiaat ja päiväkerhoissa, 4–6-vuotiaat on vielä paikkoja jäljellä.

Tiedustelut Eila Paulún, p. 050 544 7647.

muuta Vantaan seurakuntien yhteiset siioninvirsiseurat su 29.8. klo 16 Kuntokalliossa.

Ehtoollishartaus to 2.9. klo 14 Pähkinärinteen Senioritalolla, Kastanjakuja 2. Mukana seura­ kuntapastori Jaakko Kara.

K astettu Viljami Joonas Kasperi Metsola, Neela Emilia Heiskanen, Anni Ma­ ria Tyynelä, Essi Adele Lopperi.

T

Korso KirKKoHerranvirasto Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 11–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

18–20 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla ja to 7.10. klo 18–20 Kor­ sossa. Kurssilaisten pitämät seu­ rat pidetään ti 16.11. klo 18–19 Korsossa ja ke 1.12. klo 18–19 Re­ kolassa. Koulutus on maksuton ja kurssille otetaan yhteensä 10 henkilöä. Ilmoittautuminen Kor­ son kirkkoherranvirastoon, p.

8306 550 (10.9. mennessä)

K astettu

DiaKoniatoimisto

Olivia Orvokki Mäkinen, Anton Johan Salenius, Mirella Kristiina Brygger, Atte Alexander Elf.

Merikotkantie 4, p. 830 6560

avioliittoon Kuulutettu

Päivystys ti ja to klo 10–11. Sul­ jettu to 26.8.

Arto Juhani Piekkola ja Sini Or­ vokki Manner.

Korson KirKKo ja

seuraKuntaKesKus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Seurakuntakuoron harjoitukset alkavat to 26.8. klo 18.30. Tule mukaan iloiseen kuorotoimin­ taan, lisätiedot kanttori Ursula Hynniseltä p. 050 573 6368.

Vanhemman väen kirkkopyhän messu su 29.8. klo 10, Kari Pekka Kinnunen ja Ursula Hynninen.

Kirkkokahvit ja diakonissa Leena Lehdon eläkkeellejäämisjuhla messun jälkeen.

Kirkon kahvila ti 31.8. klo 11–13.

Rukousryhmä ke 1.9. klo 18.45 kappelissa. Rukoilemme seura­ kunnalle jätettyjen esirukous­ pyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Nuorten messu ke 1.9. klo 20.

nuorille Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20. Dooris perjantaisin 17.9. alkaen.

lapsille ja perHeille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakunta­ koti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakun­ takodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

muuta Siioninvirsiseurat Kuntokalliossa su 29.8. klo16. Puhujina mm.

Jaakko Simojoki, Kirsti Hildén ja Kirsi Vuorikivi. Korsosta lähtö kimppakyydeillä kirkon pysäköin­ tipaikalta klo 15.15.

Ryhmänohjauksen peruskurssi torstaisin 9.9.–14.10. klo 18 Reko­ lan Pyhän Andreaan kirkolla (Kus­ taantie 22). Tervetulleita ovat ryh­ mänohjaajiksi aikovat sekä asiasta kiinnostuneet. Kurssi toteutetaan toiminnallisin keinoin, koulutusta saat myös hartauksien pitoon se­ kä sielunhoitoon. Ilmoittautumi­ set 31.8. mennessä Korsoon Anne Saviranta p. 050 599 9068, anne. saviranta@evl.fi tai Rekolaan Irma Liljeström p. 050 553 8459, irma. liljestrom@evl.fi.

Maallikkopuhujakoulutus yh­ dessä Rekolan seurakunnan kans­ sa. Kouluttajina kirkkoherrat Mik­ ko Matikainen ja Kari Pekka Kin­ nunen. Kurssi on tarkoitettu hen­ kilöille, jotka haluavat avustaa erilaisissa seurakunnan hartaus­, seura­ ja muissa puhetilaisuuksis­ sa. Koulutuspäivät to 23.9. klo

unnemme Raamatun vertauksen laupiaasta samarialaisesta, joka pelastaa ryöstetyn mie­ hen Jerikon tiellä. Nykyaikaan sovellettuna ohikulkeva pappi voisi olla sellainen, joka puhuu korkealentoisesti, mutta ei välttämättä koh­ taa lähimmäistään. Leeviläinen voisi olla juristi tai virkamies, joka evää tarvitsijalta avun vedoten sääntöihin ja pykäliin. Muistamme ehkä, miten aliarvostetussa asemassa samarialaiset tuohon aikaan olivat.

Laupiaan samarialaisen moderni tulkinta on jäänyt elä­ vimmin mieleeni rippikoulunuorten esittämänä versiona.

Siinä samarialaisen rooliin valittiin elämän reissussa räh­ jääntynyt entinen laitapuolenkulkija. Juuri hän, anteeksian­ non runsaudensarvesta rikastuneena, nosti hädänalaisen

Rekola KirKKoHerranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, perjan­ tait suljettuna, to 2.9. klo 9–16.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

DiaKoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ti ja to klo 10–12

reKolan pyHän anDreaan KirKKo Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Messu su 29.8. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku­Liisa Niemi.

nuorille

mänohjaajiksi aikovat sekä asiasta kiinnostuneet. Kurssi toteutetaan toiminnallisin keinoin, koulutusta saat myös hartauksien pitoon se­ kä sielunhoitoon. Ilmoittautumi­ set 31.8. mennessä Korsoon Anne Saviranta p. 050 599 9068, anne. saviranta@evl.fi tai Rekolaan Irma Liljeström p. 050 553 8459, irma. liljestrom@evl.fi.

Rukouspäivä la 11.9. klo 12–21 Asolan seurakuntatalossa. Tule aloittamaan syyskautta rukoil­ len. Voit tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi, ovet ovat avoinna koko päivän. Ruokailua ei ole järjes­ tetty. Yhteiset rukoushetket klo 12, 15, 17 ja 20, muulloin mah­ dollisuus henkilökohtaiseen ru­ koukseen, myös sielunhoitoon.

Paikalla oleville työntekijöille voi jättää esirukouspyyntöjä, joiden puolesta rukoillaan yhteisissä ru­ koushetkissä.

Valmennuspäivä Alfa-kurssin ohjaajille su 12.9. klo 12–18 Reko­ lan kirkolla. Kouluttajana Kaarina Kajakoski.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Peittola p. 050 410 3832.

Maallikkopuhujakoulutus yh­ dessä Korson seurakunnan kans­ sa. Kouluttajina kirkkoherrat Mik­ ko Matikainen ja Kari Pekka Kin­ nunen. Kurssi on tarkoitettu hen­ kilöille, jotka haluavat avustaa erilaisissa seurakunnan hartaus­, seura­ ja muissa puhetilaisuuksis­ sa. Koulutuspäivät to 23.9. klo 18–20 Rekolan kirkolla ja to 7.10. klo 18–20 Korsossa. Kurssilaisten pitämät seurat pidetään ti 16.11. klo 18–19 Korsossa ja ke 1.12. klo 18–19 Rekolassa. Koulutus on maksuton ja kurssille otetaan yh­ teensä 10 henkilöä. Ilmoittautu­ minen 10.9. mennessä Korson kirkkoherranvirastoon, p. 8306 550.

K astettu

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Laura Apreleva, Niko Aatos Pelto­ la, Iida­Sofia Maria Rajala.

lapsille ja perHeille

Hautaan siunattu

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkol­ la ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päivä­ kummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 alle vuoden ikäisille lapsille vanhem­ pineen.

Lapsikuoro Vivido ke klo 16.15– 17 seurakuntasalissa. ”Vivi-music” soitonvalmennusryhmä ke klo 17–17.30 heti Vividon jälkeen.

Sylvi Kyllikki Pesonen 65 v.

muuta Muistokilven julkistamistilaisuus su 29.8. klo 14 Rekolan kar­ tanon pihalla (SPR Nuorten Turva­ talo, Sairaalakatu 3). Muistokilven paljastamisen ja hartaushetken jälkeen juhla jatkuu palvelukes­ kus Foibessa (Sairaalakatu 7). FT Tuula Hockman kertoo Rekolan kartanon vaiheista ja kartanon käyttäjät muistelevat vuosikym­ menien takaisia seurakuntata­ pahtumia.

Ryhmänohjauksen peruskurssi to 9.9.–14.10. klo 18 (kahvitarjoilu klo 17.30) Rekolan kirkolla (Kus­ taantie 22). Tervetulleita ovat vapaaehtoiset jatkokurssille, ryh­

Tikkurila KirKKoHerranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysy­ mään seurakunnan toiminnasta.

DiaKoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

lähimmäisen maasta. Matka jatkui ontuen, toinen toistaan tukien.

Vertauksen kulkijat asuvat meissä jokaisessa.

Voimme katsoa kuvitellusta hyvyydestämme alas neuvoja jakaen tai evätä apumme säästääksemme vaivojamme piiloutuen säädösten taakse.

Meille on annettu myös toisenlainen mahdollisuus. Py­ sähtyminen, läsnäolo ja ihmisen hädän kohtaaminen tässä ja nyt juuri sellaisina kuin olemme. Monin tavoin vajavaisina ja kuitenkin armon läpivalaisemina laupeuden välikappaleina.

Kyky olla armollisesti läsnä itsellemme ja toisillemme on meille annettu lahja. Läsnäolo valmistaa meidät kohtaamaan lähimmäisen, joka annetaan sydämellemme tänään.

Heli Oksanen Hämeenkylän seurakunnan toimistosihteeri

Ensi sunnuntai on 14. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Lähimmäinen. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 112:5–9, Miika 6:6–8, 1. Joh. 4:7–12 ja Luuk. 10:25–37.

Virsiä ja puheita

pyHän laurin KirKKo Kirkkotie 45, p. 830 6621

K

Messu su 29.8. klo 12.00–13.30.

Kristiina Kartano, Toni Fagerholm, Iina Katila. 80­ ja 85­vuotta juhli­ vien kutsumessu.

untokallion kurssikeskuksessa pidetään toista kertaa Siioninvirsiseurat. Siionin virret on herännäisten eli körttien virsikirja.

— Seurat aloitetaan aina virrellä ja sen jälkeen on puhe. Ja sitten veisataan taas virsi ja sen jälkeen joku toinen puhuu ja taas veisataan ja näin se etenee. Tilaisuuteen on tilattu puhujia etukäteen, mutta kuka tahansa paikallaolija saa puhua. Mieluiten lyhyitä puheenvuoroja, kertoo tämän vuotisten seurojen emäntä Kirsti Hildén.

— Myös veisuun saa aloittaa haluamastaan virrestä kuka tahansa paikalla olevista ja muut sitten yhtyvät siihen, Hildén jatkaa.

Siionin virsiä on nykyisessä kirjassa yhteensä 314. Uusista

tiKKurilan KirKKo Messu su 29.8. klo 10. Jaakko Hyttinen, Pudi Kettunen, Simo Santaranta.

Arabiankielinen raamattupiiri su 29.8. klo 16 aikuisten kerho­ huoneessa.

Winkut – nuorten leskien kokoontuminen su 29.8. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa. Winkut on työikäisten leskien vertaistukiryh­ mä, yhteyshenkilönä diakonissa Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Lähetyksen päiväpiiri ti 31.8. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Avoin päiväkerho ke 1.9. klo 9.30–11 leikkihuoneessa. Heli Sjöberg.

Cantores Minores -muskarit ke 1.9. klo 17 ja 17.45 ryhmähuo­ neessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 1.9. klo 18. Jaakko Hyttinen, Anne Vilja­ maa.

Naisten saunailta ke 1.9. klo 18 Betaniassa.

Ilosanomapiiri to 2.9. klo 18 neu­ votteluhuoneessa. Virpi Bäck Miesten ilosanomasolu to 2.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 2.9. klo 18.30. Simo San­ taranta.

ilolan seuraKuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132

Quo vadis kuoron koulutus ja harjoitus to 2.9. klo 17.30–20. Iina Katila.

K artanonKosKen KerHoHuoneisto

Hagelstamintie 20 A, p. 6933 845.

Rukouspiiri su 29.8. klo 18.30.

Tiedustelut pastori Kirsti Hildén p. 050 3827 987.

Ilmailukerho ma 30.8. klo 18– 20.

Kartanonkosken rukous- ja raamattupiiri ke 1.9. klo 18.

Avoin piiri. Sanaa teekupin ää­ ressä. Syyskauden avajaiset ja lättykestit. Elisa Paljakka ja Heli Hiipakka­Eshetu.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 2.9. klo 17.30. Yh­ teyshenkilö: Lauri Wendland p.

050 3023 640, lauri.wendland@ pp.inet.fi.

ristipuron seuraKuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 27.8. klo 18.

lapsille ja perHeille Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kir­ kolla su 29.8. messun aikana kello 10–11. Hyvällä säällä saatamme olla sisäpihalla. Lisätietoja py­ häkoulutoimistosta p. 050 572 2811.

Perhekerhot ti 31.8. klo 9.30–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), pe 27.8. klo 9.30–11 Pakkalan ker­ hohuoneistolla (Käräjäkuja 1 B) sekä to 2.9. klo 9.30–11 Ylästön seurakuntatalolla (Lehtikummun­ tie 2 ). Tule lapsen kanssa perhe­ kerhoon. Ilmoittautua ei tarvitse.

Aikuisille tarjoamme kahvipöy­ dän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lasten­ ohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Perhe­ kerho on lapselle oiva tilaisuus harjoitella erossaoloa turvallises­ ti, lähellä. Perhekerhojen yhteys­ henkilö on Marja­Leena Koponen p. 050 4345 539.

Lapsiparkit pe 27.8. klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) ti 31.8. klo 9–11 Pakkalan ker­ hohuoneistolla (Käräjäkuja 1 B).

Jokainen tarvitsee hengähdys­ hetkensä. Jätä lapsi hetkeksi las­ tenohjaajien huomaan ja anna aikaa itsellesi. Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä lasta, iästä riippuen.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut

Timo Saarinen

Asematie 12, p. 830 6223

Marja­Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Avoin päiväkerho ke 1.9. klo 9.30–11 Tikkurilan kirkolla (Ase­ matie 12), leikkihuoneessa. Heli Sjöberg.

Vauvaolkkari to 2.9. klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneis­ tossa (Hagelstamintie 20 A). Hei sinä esikoisvauvan äiti, isä, mum­ mi tai kummi! Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa.

Mukana kaksi koulutettua las­ tenohjaajaa.

Toukkatupa-ryhmät Tikkurilas­ sa ja Pakkalassa alkavat viikolla 37. Toukkatupa on toiminnalli­ nen vertaistukiryhmä äideille, joiden esikoisvauva on syntynyt touko–elokuussa 2010. Tikkuri­ lan Toukkatupa kokoontuu Tik­ kurilan kirkolla (Asematie 12), aikuisten kerhohuoneessa maa­ nantaisin klo 13–14.30, 13.9–15.11. ja Pakkalan Toukkatupa Pakkalan kerhohuoneella (Käräjäkuja 1 B) tiistaisin klo 13–14.30, 14.9–16.11.

Kahdeksan äitiä / ryhmä mahtuu mukaan ilmoittautumisjärjes­ tyksessä. Ilmoittautumiset ja tie­ dustelut: Tikkurilan Toukkatupa Margit Pulkkinen p. 050 494 8744 ma–pe 8–15 tai margit.pulkki­ nen@evl.fi. Pakkalan Toukkatupa Riitta Vasarainen p. 050 573 6366 ma–pe 8–15 tai riitta.vasarainen@ evl.fi.

Torstaitupa torstaisin kello 17.30–19.30 Tikkurilan kirkol­ la (Asematie 12), aikuisten ker­ hohuoneessa. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka – Yhteys on voimavaramme. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Ilmailukerho ma 30.8. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneis­ tossa, Hagelstamintie 20 A.

muuta Vantaan yhteiset Siioninvirsiseurat su 29.8. klo 16–18. Kun­ tokallion ruokasalissa. Puhujina mm. Kirsi Vuorikivi, Kirsti Hildén, Jukka Nevala ja Jaakko Simojoki.

Lähtö kimppakyydein Tikkuri­ lan Kirkkoherranviraston edestä Unikkotie 5 klo 15.20. Kuntokal­ lion osoite on Kuntokalliontie 6, Helsinki.

Kaipaatko uusia haasteita elämääsi? Haluatko auttaa lähim­ mäistäsi? Etsitkö omaa paikkaasi vapaaehtoistyössä? Vapaaehtois­ ten rekrytointimessut Tikkurilan kirkolla 5.9 heti messun jälkeen n. klo 11.30–13.30. Tikkurilan seu­ rakunnan työntekijät kertovat vapaaehtoisyön monista mah­ dollisuuksista. Lisätietoja Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Siioninvirsiseurat su 2.8. klo 1 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie , Helsinki

Kirsti Hildén kutsuu laulamaan körttivirsiä.

K astettu

KivistÖn KirKKo

Erika Aleksandra Skog, Jere Juha­ ni Valtonen, Oona Enna Amanda Issakainen, Susanna Sofia Takala, Aino Adalmiina Kaipainen, Ven­ la Johanna Lehtonen, Toivo Aa­ tos Matias Vuori, Venla Adette Aurora Hietamies, Veera Maria Sundström, Kasper Jan Alexan­ der Malkov.

Laavatie 2, p. 050 341 8381

avioliittoon Kuulutettu Miikka Petteri Tervaniemi ja Tan­ ja Annukka Kivinen, Kari Tapani Asikainen ja Anne Maarit Hau­ tala, Benjamin Edward Martin ja Hanna Maarit Rihti, Jani Petteri Petäinen ja Maija Emilia Riikonen, Kai Samuel Palmén ja Kristiina Eliisa Saine.

Hautaan siunattu Teuvo Pekka Arkimo 79 v, Veijo Henrikki Juntunen 61 v.

Vantaankoski KirKKoHerranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna 31.8. saakka ma–pe klo 9–14, puhelinpalvelu klo 8.15–16.

Avoinna 1.9. alk. ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

DiaKonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkon päi­ vystys peruttu toistaiseksi vesiva­ hingon vuoksi.

myyrmäen KirKKo Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppui­ sin toiminnan mukaan.

Messu su 29.8. klo 10. Saarna Ris­ to Pottonen, liturgia Tuuli Aito­ lehti, kanttori Kari Jerkku. Messun jälkeen lyhyt tuokio sinkuille seu­ rakuntasalissa, jossa mm. sinkku­ toiminnan syyskauden esittely.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käyn­ ti radan puolelta G–ovi.

Viisi varttia ti 31.8. klo 12.30– 13.45 takkahuone. Ryhmä mie­ lenterveyskuntoutujille. Keskus­ telua, askartelua, retkiä.

Kunnon kulkurit lähtevät len­ kille keskiviikkoisin klo 10 Myyr­ mäen kirkon parkkipaikalta.

Elojuhla su 29.8. klo 16 kirkossa.

Venezuelan lähetti Leena Piirai­ nen kertoo työstään guajiro­in­ tiaanien parissa ja Suomen Lä­ hetysseuran kummilapsitoimin­ nasta. Klo 16.30 alkaen lapsille askartelua, poniratsastusta (mak­ sullinen) ja rastirata Hiljaisuuden polulla. Klo 16.30 alkaen Tmi Ti­ mo Haakana tuo ostettavaksi laa­ jan valikoiman marjoja, juureksia, mehuja, luomujauhoja, hunajaa, monenlaisia liha­ ja kalasäilyk­ keitä. Klo 16.45 alkaen tarjoilua.

Vapaaehtoinen kahviraha.

Iltakirkko su 29.8. klo 18. Elo­ juhlan iltakirkko, ehtoollinen, musiikkia. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Hon­ kanen.

Vaatevarasto avoinna to 2.9. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Toivon tuulien kesämaanantai ma 30.8. klo 19.

Sauvakävelijät lähtevät lenkil­ le joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

lapsille ja perHeille Perhekerho on kohtaamispaik­ ka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11 Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltaji­ en perhekerho pe klo 17–20. Kai­ vosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11. Vantaanlaakso, Naapu­ rinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityön­ ohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

nuorille Nuorten syysstartti ke 1.9. klo 17 Myyrmäen kirkon nuorisotila.

Nuorten syksy tärähtää käyntiin.

Ilmoittautuminen ja infot isos­ koulutukseen. Illan päätteeksi ehtoollinen.

muuta Haluatko Nikkaristiksi? Va­ paaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seura­ kunnan alueella asuville vanhuk­ sille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto­, ylläpito­ ja kunnostustöi­ tä. Nikkaristitoiminnasta kiinnos­ tuneet voivat ottaa yhteyttä p.

(09) 830 6426 ja 050 347 3423.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävä­ nä kirkkoherranvirastossa.

Ympäristötempaus tulossa.

Siionin virsistä suosikeiksi ovat nousseet Jaakko Löytyn säveltämät Kahden maan kansalainen ja Tuuli työntää kulkijaa. Vanhoista taas Jeesus, sana elämän usein aloittaa seurat.

— Siioninvirsiseuroissa on yleensä vallalla käsinkosketeltava seurustelun sakramentti, toteaa Hildén hymyillen.

Tikkurilasta seuroihin lähdetään kimppakyydein kirkkoherranviraston edestä kello 15.20. Korsosta kimppakyydit starttaavat kirkon pysäköintipaikalta kello 15.15.

Puhujina seuroissa ovat pastori Kirsti Hildén Tikkurilan seurakunnasta, kirkkoherra Jukka Nevala Hämeenkylän seurakunnasta, kirkkoherra Jaakko Simojoki Vantaankosken seurakunnasta ja lapsityönohjaaja Kirsi Vuorikivi Rekolan seurakunnasta.

Seurat alkavat tarjoilulla.

Myyrmäen kirkolla järjestetään 12.9. klo 11.30–15 ympäristötem­ paus. Luonto­ ja kierrätysaiheista ohjelmaa on aikuisille ja lapsil­ le. Tapahtumassa on kirpputori, johon voi varata pöytiä kirkko­ herranvirastosta, p. 830 6440.

Pöydän vuokra on 3 e. Uutta ta­ varaa ei saa myydä. Paikkoja on rajoitetusti.

K astettu Aleksandra Anneli Koivikko, Sara Isabella Niemi, Max Arvo Mikael Nieminen, Touko Olavi Marja­ mäki, Leonel Maurice Johannes Dalez, Kalle Elmeri Kolonen, Taavi Jobi Tölli, Iita Rebekka Tölli, Aa­ ro Emil Valter Pajari, Jerry Ariel Kovero, Jasper Marius Miettinen, Emil Matias Savin, Gabriella Hele­ na Calabraro Pulli.

avioliittoon Kuulutettu Henry Johan Victor Manninen ja Anna Maria Sievänen, Timo Sa­ kari Mantila ja Heli Susanna Leh­ tineva, Ari Markus Ylinen ja Tanja Erika Virtanen.

Hautaan siunattu Sylvi Ahlgren 88 v, Liisa Raakel Järvi 80 v, Anja Marjatta Salmi­ nen 74 v.

Vanda svenska pastorsKansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

verKsamHet Högmässa med konfirmation sö 29.8. kl. 9.30 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson konfirma­ tor och predikant, Anu Paavola liturg, Håkan Wikman kantor.

LARSKÖREN må 30.8. kl. 18– 20.30 övning i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby. I början av terminen får gärna nya sångare komma med. I synnerhet tenorer och basar är nu välkomna med i verksamheten. Larskören dirige­ ras av Håkan Wikman. Info: lars­ koren@evl.fi .

ViAndakören ti 31.8. kl. 13–15, en ny kör, för alla som är 60+ inleder sina övningar i Dickursby kyrkas café. Dirigent är Håkan Wikman.

Körens målsättning är att skapa en god sångaranda och att alla skall få uppleva körsång när den är som bäst. Hjärtligt välkomna!

Drop in i Bagarstugan (Dib) on 1.9. kl. 17, Kaj Andersson, Jan ”Se­ ge” Lindqvist.

Ungdomsmässa on 1.9. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj An­ dersson, Håkan Wikman, Jan Lindqvist.

Yhteiset asuntotyÖ Diakonin päivystys 31.8. alkaen tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuk­ sessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs.

Diakonin päivystys 10.9. alkaen parillisten viikkojen perjantaina klo 13.30–15.30 Myyrmäen kirkol­ la, Uomatie 1.

Päivystysaikoina on sekä vastaan­ otto että puhelinpäivystys p. 09 830 6279 tai 050 346 8358.

KuurojentyÖ Viittomakielinen senioreiden kohtaamispaikka ma 30.8. klo 12 Olotilassa, Unikkotie 5 a, si­ säänkäynti Vehkapolulta.

Kuurojendiakonin vastaanotto ke 1.9. klo 10–12 diakoniakeskuk­ sessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs.

näKÖvammaistyÖ Yhteislauluilta ma 30.8. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerho­ huoneessa, Aapramintie 1, si­ säänkäynti Vaskipellontien puo­ lelta, viimeinen talo vasemmalla.

Ohjaajana ja säestäjänä Ritva­ Leena Tuuli.

perHeneuvonta Varaventtiili — apu arkeen la 11.9 klo 10–12 Martinristissä, Mar­ tinlaaksonpolku 1. Kolmen kerran keskusteluryhmä noin 18–35­ vuotiaille joka toinen lauantai.

Käsittelemme arkeen liittyviä aiheita kuten terveys ja puhtaus, talous ja rahankäyttö, minä ja ih­ missuhteeni. Ohjaajina diakoni Tarja Andersson ja perheneuvo­ ja Leena Jokinen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.9. mennessä Tarja Andersson p. 050 357 7736.

olotila – oloHuone KaiKeniKäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 10–14.

Syyskuussa esillä Ulla­Maija Huovarin öljyvärimaalauksia.

Tule juttelemaan diakonin kanssa pe 3.9. klo 13–14. Asunto­ työn diakoni Ritva Aarnio.

Haluatko tehdä hyvää? Tule va­ paaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

vantaan seuraKuntien KesKusreKisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Vir­ katodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/kes­ kusrekisteri.

1

koonnut Heli Kulmavuori

   

j

Finnish design suomella on ainutlaatuinen vientituote: villalangasta neulotuista lappusista kootut peitot. Niitä tehdään talkootyönä lukemat­ tomissa yhdistyksissä, seurakunnissa ja om­ peluseuroissa. Valmiita peittoja viedään ja lähetetään muun muassa vanhain­ ja lasten­ koteihin ja sairaaloihin niin lähialueille kuin kaukomaille. Peittoja kutsutaan Äiti Teresa ­peitoiksi.

63 villaneliöstä tulee peitto

Peitoille nimensä lainanneen Äiti Teresan syntymästä tulee 26.. kuluneeksi 100 vuotta. Hänen kutsumustyötään jatkaa Rakkauden lähetyssisarten sääntökunta, joka on levittäytynyt Intiasta eri puolille maailmaa. Sisaria on nykyisin noin 4500, Suomessa neljä.

Sisaret toimittavat Kalkuttaan vuosittain noin 3500 kiloa eli noin 1000–1500 kappalet­ ta suomalaisten neulomia peittoja. Aiemmin Rakkauden lähetyssisaret saivat peittoja myös Yhdysvalloista, mutta nykyisin niitä lähetetään vain Suomesta.

P.S. Jos kutsumus köyhien auttamiseen heräsi, peittojen tekeminen on yksinkertais­ ta. Villalangasta neulotaan aina oikein ­neu­ leella 1 x 1 senttimetrin kokoisia lappuja, jotka kootaan peitoksi. Aikuisen peittoon tarvitaan  x 9 eli 63 lappua, lapsen peittoon 6 x  eli 4 lappua.

”Motivoisiko kirkko ihmisiä enemmän, jos sen yhteydessä ei mietittäisi koko ajan, olenko minä tehnyt oikein tai väärin, vaan etsittäisiin yhdessä hyvää elämää ja selkeytettäisiin ajatuksia siitä, miksi minä elän, teen työtäni ja opiskelen?”

Kovassa kunnossa jos HämeenKylän KirKon urut soivat mielestäsi eri­ tyisen pontevasti, syy saattaa olla siinä, että kirkossa työskentelee poikkeuksellisen kovakuntoinen kanttori Hannu Lehtikangas.

Heinäkuun lopulla Lehtikangas osallistui SwissAl­ pine­juoksutapahtumaan Sveitsissä ja juoksi  kilo­ metrin ultramaratonin. Alppimaisemissa kulkeva reitti nousee parhaimmillaan 2600 metriin.

— Olen juossut muutaman tasamaan maratonin ja kaksi vuotta sitten osallistuin Sveitsissä normaali­ pituiselle Jungfraun ylämäkimaratonille. Jo silloin oli selvä, että vielä joskus juoksen ultramatkan, vaikka edelliskerralla juoksu ei ollutkaan niin positiivinen kokemus. Silloin en osannut jakaa voimiani oikein, Lehtikangas kertoo.

Tällä kertaa juoksu rullasi hyvin ja matkan varrella pystyi nauttimaan alppimaisemista ja ottamaan digi­ pokkarilla valokuvia.

— Olen harjoitellut nousuja Malminkartanon van­ halla jätemäellä, Lehtikangas paljastaa.

Moni sanoo saavuttavansa juoksemalla paitsi ko­ van kunnon myös mielenrauhaa. Hannu Lehtikangas juoksee, koska haluaa olla hyvässä kunnossa sekä hen­ kisesti että fyysisesti ja koska harjoittelu on mukavaa.

— En aseta itselleni erityisiä tavoitteita, vaan me­ nen terveyden ehdoilla. Pari päivää maratonin jälkeen on pää kyllä pilvissä.

2.8.

Neuvontaopin emeritusprofessori Harri Westermarck Sana­lehdessä 33/2010

Hannu Lehtikangas juoksi ultramaratonin Sveitsissä.

Onnea, Ilmatar!

● ● ●

1

Kuorot yHDistävät ihmisiä, tuotta­ vat elämyksiä, iloa ja energiaa. Kuo­ rolaulu vähentää stressiä, auttaa masentunutta, edistää terveyttä ja pidentää ikää. Eivätkä kuoron hyvät vaikutukset tähän lopu. Kuoron ri­ veissä saattaa syntyä myös maailmaa mullistavia keksintöjä. Näin kävi Post it –tarralaput keksineelle yhdysvalta­ laiselle Arthur Frylle.

Fry työskenteli 3M­yhtiössä ja lau­ loi sunnuntaisin presbyteerikirkon kuorossa. Hänellä oli tapana pitää laulukirjansa kirjanmerkkeinä pieniä paperilappuja, jotka toisinaan putoi­ livat ikävästi kirjan välistä.

Eräänä sunnuntaina vuonna 194 Fryn ajatukset alkoivat harhailla saar­ nan aikana. Frylle muistui mieleen hänen kanssaan samassa yhtiössä työskennelleen tiedemiehen kehit­ tämä ja hylkäämä liima, joka ei ol­ lut tarpeeksi pitävää. Fry keksi, että putoilevien paperilappujen ongelma olisi ratkaistu, jos hän sivelisi kirjan­ merkkeihinsä tuota liimaa.

Kehitystyön lopputuloksena syn­ tyi yksi seuraavan vuosikymmenen myydyimmistä tuotteista. Fryn itsen­ sä mielestä ajatusten harhailu tuona sunnuntaina saattoi johtua kahdes­ ta syystä: ehkä saarna oli tylsä tai sitten hän sai inspiraation jostakin ylhäältä.

Vantaan seurakuntien kuoroja www.vantaanseurakunnat.fi

Post it -lappu on kirkkokuorolaisen keksintö.

liaisuus ja poskisuudelma. Ihastuminen on kuin veret seisauttavin rakkauslaulu, joka murtautuu ihmisen suojauksen läpi. Ennen kuin on edes tajunnut tuomita sen naiiviksi, on jo sydämensä myynyt.

Ei se mitenkään erikoinen ollut. Niin se mies. Ta­ vallinen läpänheittäjä, joka vaan virnuili niin syötävän suloisesti. Jokin sen silmissä sai sisimmän kuplimaan.

Tampereen asemalla ikävä valui jo kyynelinä pitkin poskia. Onpa kaipaus vaan tavattoman kaunista!

Tikkurilassa nuorisojoukko etsi rakkautta Sokos Ho­ telin edessä. Hapuilevaa ja yhtä aikaa kovettunutta ja herkkää. Nyt välimatka tuntuu ikuisuudelta.

Puhelin soi. Sydän ei ole enää entisensä.

Elämä tapahtuu sillä välin, kun suunnittelet jotain ihan muuta.

Mikko Salmi

Jani Laukkanen

”S

Taivaallinen inspiraatio

Ilmatar on kotimainen luontoaiheinen naisen nimi. Kalevalassa Ilmatar on Väinämöisen äiti ja ilmanhaltijatar.

Nimi saattaa olla peräisin keskiajalta asti ja liittyä Neitsyt Mariaan. Tähän viittaa se, että Ilmatarta on vanhoissa runoissa kuvailtu muun muassa ihanaksi immeksi ja luonnon tyttäreksi, aivan kuten Mariaakin.

Tänä vuonna alle viisi tyttöä on saanut nimekseen Ilmatar.

Oulu–Tikkurila

uloista, katkeran sellaista. Kävin ostamassa läjän karkkeja ja yritän selvittää pääni työ­ kuntoon. Olipa merkillinen kohtaus. Kiitos sinulle Hurmaavuus. Hyvää kotimatkaa.”

Tämän kirjoitettuaan hämmästyksestä hehkuva opettajatar asetti kännykän junavaunun pöydälle ja katsahti taskupeiliinsä: ”Luoja, että voi poskia kuu­ mottaa”.

Salaperäinen kohtaaminen tuulisen Oulun asemalla oli temmannut nuoren opettajan elämänsä syöksyyn.

Vastapäätä istuva uurteinen diakonissa hymyili mer­ kitsevästi. Se tunsi selvästi elämän koko väriskaalan.

Samalla veri muotoili kaunista ruusukuviota opettajat­ taren rintakehään ja kasvojen reunoille.

Miten noin lyhyt hetki voi olla noin merkitsevä?

Vain muutama syväsilmäinen katse, yllättävä kohte­

K r .