Lauri 2010 nro 28 (2 9)

Katriina Honkanen uskaltaa epäonnistua, sivu 7



..

Vanhoista lakanoista laukkuja sivu 3 Avustustöihin Pakistaniin sivu 5

Pyhiinvaellus hoitaa henkeä ja ruumista sivu 6

Jani Laukkanen

Ero nostaa esiin monenlaisia tunteita sivu 15

Laulu energisoi sivut 8–9

..

Hiljainen katastrofi eiväT kuolleeT TarviTse apuamme, vaan ne jotka ovat elossa. Näin kertoo Pakistaniin lähtevä Kirkon Ulkomaan­ avun avustustyöntekijä, vantaalainen Kaisa­Leena Juvonen Vantaan Laurin haastattelussa sivulla 5.

Juvonen kommentoi haastattelus­ sa sitä, että Pakistanin tulvien uhri­ luku on toistaiseksi pieni verrattuna esimerkiksi keväiseen Haitin maanjä­ ristykseen. Se, että kuolleita on ”vain” 1700, ei suinkaan kerro kaikkea kata­ strofin mittasuhteista. Se voi kuiten­ kin olla yksi syy siihen, että Pakistanin hätään on havahduttu hitaasti. Tiedo­ tusvälineet ovat pitäneet asiaa esillä, mutta samanlaisia kohuotsikoita kuin tsunamista, hirmumyrsky Katriinasta ja Haitista ei ole nähty.

TavallisTa runsaammisTa monsuuni­ sateista aiheutunut Indus­joen tulva on edennyt vähitellen kohti merta.

Tulva on koko ajan hukuttanut alleen yhä uusia alueita. Arviolta seitsemän miljoonaa ihmistä on joutunut jättä­ mään kotinsa, valtavasti asuntoja on tuhoutunut, samoin kuin kymmeniä siltoja, tuhansia kilometrejä teitä ja hedelmällisen jokilaakson viljasato.

YK arvioi, että yli 72 000 lasta kärsii vaikeasta aliravitsemuksesta, nestehu­ kasta ja sairauksista. Katastrofin mit­ tasuhteet ovat valtavat ja myös sen poliittiset seuraukset mahdollisesti vakavat. Voi olla, että tulvat lisäävät ääriliikkeiden kannatusta alueella.

Monet suomalaiset ja Suomessa toimivat avustusjärjestöt ovat lähet­ täneet apua alueelle ja käynnistäneet keräyksiä. Kirkollisista järjestöistä asialla ovat ainakin Kirkon Ulkomaa­ napu ja Suomen Lähetysseura, joilla molemmilla on entuudestaan Pakis­ taniin toimivat yhteydet avun perille saamiseksi. Jos haluaa auttaa, kanavia siis löytyy. ikävälTä kaTasTroFin keskellä tun­ tuu, että ääri­islamilainen Taleban­lii­ ke on uhannut iskeä ulkomaisia avus­ tustyöntekijöitä vastaan. Valitettavasti humanitaarinen työ on viime vuosina muutenkin muuttunut entistä vaaralli­ semmaksi, koska erilaisten konfliktien osapuolet ovat aiempaa useammin ottaneet auttajat maalitaulukseen.

Toivottavasti tämäntapaiset uhkauk­ set kääntyvät kuitenkin esittäjiään vastaan ja avaavat paikallisten ihmis­ ten silmät näkemään, millä asialla fa­ naatikot oikeasti ovat.

Vielä ehtii asettua ehdolle S

eurakuntavaalien ehdokasasettelussa on käynnissä loppukiri. Vantaalla valitsijayhdistykset ovat etsineet ehdokkaita jo pitkään, mutta vielä ehtii ilmoittautua, sillä ehdokasasettelu päättyy 15. syyskuuta. Valitsijayhdistyksen voi halutessaan perustaa itse, jos saa koottua ryhmän, jossa on vähintään 10 äänioikeutettua seurakunnan jäsentä.

Tiedot perustetuista valitsijayhdistyksistä on toimitettava oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon 15. syyskuuta mennessä.

Seurakuntavaaleja käsitteleville verkkosivuille www.seurakuntavaalitvantaalla.fi on toistaiseksi koottu tiedot seitsemästä valitsijayhdistyksestä, jotka ovat Avoin seurakunta, Hämeenkylän huominen, Korson nuori ihme, Sanasta elämään, Sosiaalidemokraattinen seurakuntaväki, Tulkaa kaikki -liike sekä Vantaan kokoomus.

Esimerkiksi Tulkaa kaikki -ryhmä ja Sosiaalidemokraattinen seurakuntaväki ovat saaneet jo mukavasti ehdokkaita, mutta lisää otetaan vielä mukaan.

— Meillä ehdokasasettelu on sujunut samalla lailla kuin neljä vuotta sitten ja saattaa olla, että ehdokkaiden määrässä mennään jopa eteenpäin. Nyt meillä on ehdokaslista myös ruotsinkielisessä seurakunnassa, Jouko Lindtman Sosiaalidemokraattinen seurakuntaväki -valitsijayhdistyksestä kertoo.

Nuoria ehdokkaitakin listoilla on, mutta heidän saamisensa mukaan on Lindtmanin mukaan ollut vaikeaa.

Tulkaa kaikki -liikkeen ehdokashankinta on sujunut ilman suurempia ponnisteluja eri puolilla Vantaata.

— Ehdokkaaksi on ilmoittautunut aika paljon nuoria ja keski-ikäisiä naisia. Miehiä kaivattaisiin vielä lisää, Tikkurilan alueen ehdokashankinnasta vastaava Nina Maskulin sanoo.

kirkosTa jäsenTensä näköinen Seurakuntavaalien mainoskampanja esiteltiin Helsingissä . elokuuta. Valtakunnallinen mainoskampanja on toistaiseksi keskittynyt nettiin ja kampanjavideot ovat esitelleet erilaisia syitä asettua ehdolle. Syyskuun 15. päivä näkökulma muuttuu ja televisiossa, lehdissä, internetissä ja kaduilla nähtävät mainokset keskittyvät syihin äänestää.

Kampanjan teema on Ensimmäinen kerta,

nähdään, millaista on 1-vuotiaiden vaali-innostus. Tämä voi vaikuttaa siihen, saavatko 1-vuotiaat äänioikeuden myös kunnallisvaaleissa.

äänesTyspaikaT lähellä Jotta mahdollisimman monenlaiset ihmiset pääsisivät äänestämään tulevissa seurakuntavaaleissa, ennakkoäänestysmahdollisuus tuodaan ostoskeskuksiin, vankiloihin ja kouluihin.

Vantaalla äänestää voi kirkkoherranvirastojen lisäksi myös Jumbossa ja Myyrmannissa sekä useissa oppilaitoksissa kuten ammattioppilaitos Varian toimipisteissä, Laureaammattikorkeakoulussa sekä joissakin lukioissa. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on 1.–5.11. Varsinaiset vaalipäivät Vantaalla ovat 14. ja 15.11.

Hanna Antila

V

antaan seurakunnat järjestävät 31.10. kastepäivän. Ideana on tarjota perheille mahdollisuus kastejuhlaan ilman suuria ponnisteluja. Kotia ei tarvitse puunata eikä kahvia keittää, sillä kaikki tarvittava löytyy lähikirkosta.

— Kirkko on koristeltu, kahvit keitetty ja pappi paikalla. Ovi on auki sille, mikä kasteessa on olennaista. Lapsi liitetään seurakunnan yhteyteen ja hän saa elämäänsä Jumalan siunauksen, kertoo Hakunilan vt. kirkkoherra Pirkko Yrjölä.

Kastepäivää vietetään samanaikaisesti Hakunilan, Hämeenkylän, Korson, Rekolan ja Tikkurilan kirkoissa sekä Martinristin seurakuntakeskuksessa. Kello 13 kirkoissa on kastehetki, jossa on läsnä useita perheitä yhtä aikaa. Kello 14–17 on mahdollisuus yksittäiskasteisiin.

●

pyhän laurin kirkossa vietetään sunnuntaina 5.9. kello 10 ruotsin­ kielistä messua, jossa on mukana Porvoon piispa Björn Vikström.

Hän asettaa Vantaan ruotsinkie­ lisen seurakunnan kirkkoherran Martin Fageruddin ja kappalai­ sen Kaj Anderssonin virkoihinsa.

Turun hiippakunTaDekaani Kaarlo Kalliala, Maskun kirkkoherra Aino Vesti ja Turun Katariinanseurakun­

Mallia päivän ideaan on otettu Hääyötapahtumasta.

— Hääyössä ihmisiä ihastutti vaivatto-

Lapsen kaste järjestyy helposti kastepäivänä.

nan kirkkoherra Martti Hirvonen on asetettu ehdokkaaksi Turun arkkihiippakunnan piispanvaaliin.

Vaalin ensimmäinen kierros järjes­ tetään torstaina 28.10. ●

Tv:n suosiTTua Antiikkia, antiikkia ­ohjelmaa kuvataan taas. Yksi ohjelman arviointitilaisuusksista järjestetään Vantaalla Helsingin pitäjän kirkonkylän pappilassa keskiviikkona 8.9. kello 10 alkaen.

muus. Etsimme samaa tästä. Päivä on suunnattu pienten vauvojen vanhemmille, mutta yhtä hyvin sinne voi tulla myös isomman, syystä tai toisesta kastamatta jääneen lapsen kanssa, korostaa Yrjölä.

Kastepäivään ei tarvitse ilmoittautua.

Pienten vauvojen vanhempien tulee vain ottaa mukaan rekisteröintilomake, jonka he ovat saaneet kirjeitse seurakunnasta.

Kummeja pitää olla kaksi, mutta heidän ei välttämättä tarvitse olla paikalla. Kasteen todistajat saa seurakunnasta. Jos kastehetkessä kastetaan isompia, aiemmin maistraatissa rekisteröityjä lapsia, on mukana oltava lapsen Kela-kortti.

Lisätietoja aiheesta löytyy osoitteesta www.kastepaiva.fi. Siellä on myös puhelinnumerot, joista voi tarvittaessa varata kastepuvun.

Arviointitilaisuudet ovat avoimia ja maksuttomia. Ilmoittautua voi numerossa 040 873 1513 tai säh­ köpostilla antiikkia@tarinatalo.fi.

Kirjoja, Raamattuja, rahoja ja pos­ timerkkejä ei arvioida.

Kirkonkylän pappilassa arvioidaan antiikkia.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Mikke Pöyhönen



sillä ensi kertaa seurakuntavaaleissa saavat äänestää jo 1-vuotiaat.

— Tässä kampanjassa ”Ensimmäinen kerta” ei ole tarkoitettu vain nuorille, vaan ihan kaikille. Harvat aikuisetkaan ovat äänestäneet vaaleissa, Pauli Waroma kampanjan tehneestä mainostoimisto Sherpasta kertoo.

Vaalikampanjan avauksessa puhunut arkkipiispa Kari Mäkinen toivoo, että vaalit saavat erilaiset ihmiset liikkeelle, jotta seurakuntien luottamuselimet edustaisivat paremmin koko väestöä.

— Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että kirkkomme olisi meidän kirkko, ei vain ”heidän”, Mäkinen muistuttaa.

Kulttuuriministeri Stefan Wallin painotti erityisesti nuorten roolia seurakuntavaaleissa.

— Vaalit ovat mielenkiintoiset, sillä nyt

Vantaalla on lokakuussa kastepäivä

●

Pauli Juusela päätoimittaja

Seurakuntavaalien mainokset kannustavat ottamaan vastuuta.

Hans von Schantz

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Sanan kuulemisesta rakasTan kuvaTaiTeiTa ja elokuvia, mutta televisio ei ole minun mediani.

Avaan sen ehkä pari kertaa viikossa ja katson harvoin muuta kuin kult­ tuuriohjelmia ja dokumentteja. Sitä mukaa kun kanavia on tullut lisää, katsomiseni on vähentynyt.

Radiota kuunnellessa tilanne on toinen: valitsen ne kanavat, jotka erikoistuvat asiaohjelmiin ja klassi­ seen musiikkiin ja kuuntelen niitä säännöllisesti. Kanavien ylitarjonta ei haittaa — muuten kuin siten, että ilmeisesti yleisömäärän pienuuden vuoksi klassista musiikkia lähettävän aseman signaali jää helposti rokkika­ navien signaalin peittoon.

Suosin radiota, koska minua häi­ ritsee televisio­ohjelmille tyypillinen nopeus ja sirpaleisuus. Ohjelma­aika on niin kallista, että sisällöstä kar­ siutuu usein kaikki moniselitteinen ja mutkikas. Kun sanat vähenevät ja yksinkertaistuvat, se, miltä ihminen näyttää, saa enemmän merkitystä kuin se, mitä hän sanoo.

Elsa Maasi on iloinen, että sai töitä edes vuodeksi.

Vanhasta uutta

Elsa Maasi ompelee kierrätysmateriaaleista niin lierihattuja kuin suihkumyssyjä.

K

ierrätystuotteita kauppaavaan Uusimoon on hankala löytää. Osoite neuvoo Kielotielle, mutta kävijän pitää osata kurkata sisäpihan puolelle videovuokraamo Filmtownin nurkan taakse. Sieltä löytyy Uusimon ovi. Pienessä myymälässä on esillä erilaisia kierrätysmateriaalista valmistettuja tuotteita.

Kortteja, nukenvaatteita, kahvipusseista punottuja kasseja, vetoketjuista ommeltuja rintakoruja, tietokoneen tuulettimen suojista tehtyjä pannunalusia ja vanhoista lp-levyistä muotoiltuja kulhoja. Esillä olevat pannumyssyt, lierihatut ja esiliinat ovat Uusimossa palkkatukityössä olevan Elsa Maasin, , käsialaa.

korjausompeluiTa ja omia iDeoiTa Työ & Toiminta -yhdistyksen ylläpitämä Uusimo järjestää palkkatukityötä pitkäaikaistyöttömille sekä kuntouttavaa työtoimintaa.

Inkerinsuomalainen Elsa Maasi aloitti työharjoittelun Uusimossa keväällä 009, ja on sillä tiellä edelleen.

— Työvoimatoimistosta tarjottiin monta eri harjoittelupaikkaa. Tulin ensimmäisenä tutustumaan Uusimoon, ja jäin tänne, ompelukoneen takana istuva Elsa kertoo.

Viime helmikuussa harjoittelu vaihtui palkkatukityöksi.

Ompelutyöt tehdään kiireellisyysjärjes-

tyksessä. Korjausompelut menevät muiden töiden edelle. Uusimossa tehdään tilaustyönä muun muassa housujen lyhennyksiä.

Juuri nyt Elsalla on tekeillä kasseja raidallisesta pussilakanasta. Ompelutaidon Elsa oppi jo koulussa. Nuorena hän ompeli itselleen vaatteita. Uusimossa hän on oppinut lisää ompeluniksejä.

— Täällä on ihania ja ystävällisiä ihmisiä.

Aina voi kysyä toisilta neuvoja, Elsa sanoo.

Uusimossa valmistetaan tuotteita tekijöiden oman osaamisen ja ideoiden mukaan.

Elsa esittelee tekemiään myynnissä olevia tuotteita. Suihkumyssyjä, polkupyörän satulan suojia ja kasseja. Myymälän ainoa mollamaijakin on Elsan tekemä.

— Se on kyllä ensimmäinen ja viimeinen minun valmistamani mollamaija. Se oli niin hankala tehdä, Elsa kertoo nauraen.

virosTa suomeen Leskeksi jäänyt Elsa tuli Suomeen paluumuuttajana Virosta yhdessä äitinsä kanssa vuonna 1999.

— Mietimme asiaa äidin kanssa pitkään.

Sitten päätimme tulla. Täällä asui jo silloin sukulaisiani. Sopeuduin Suomeen hyvin. Tuntui kuin olisin tullut kotiin.

Virossa asuessaan Elsa teki toimistotöitä.

Ennen Suomeen muuttoa hän toimi kirjanpitäjänä. Viron kielen lisäksi Elsa osaa venäjää ja suomea, joka oli perheen kotikieli hänen lapsuudessaan. Siitä huolimatta Elsa joutui Suomeen tultuaan käymään pakollisen suomen kielen kurssin. Sen jälkeen hän pääsi tavarataloon työharjoitteluun ja kesätöihin.

Sitten työt loppuivat.

Elsan toinen poika muutti Suomeen vuon-

unelmaTyö uusimossa

k anavien kilpaillessa katsojamää­ ristä viihdyttävyys ja näyttävyys saa yhä enemmän painoa. Asia­ai­ heitakin käsitellään showbisneksen keinoin. Keskusteluihin valitaan ää­ rimmäisten kantojen edustajia, jotta saataisiin aikaan melodraamaa, jossa tunteet leiskuvat korkealla ja puhujat huutavat toistensa päälle. Vähät itse aiheesta. Vähät siitä ihanteesta, että katsojat totutettaisiin ajattelemaan itse ja kuuntelemaan kärsivällisesti toisen mielipiteitä.

Radiossa on enemmän aikaa.

Asian voi taustoittaa ja perustella.

Näyttävyyden vaatimus ei orjuuta ja voidaan keskittyä siihen, mitä sa­ notaan. Koska puhujaa ei näe, pu­ henopeuden on oltava maltillinen.

Kuulijalla on aikaa ajatella.

Vantaan Havukoskella asuva Elsa ei ole käynyt Virossa neljään vuoteen.

— Viihdyn kotona. Tykkään, että kotonani käy vieraita. Kesällä Virossa asuvan poikani tytär kävi luonani.

Viime toukokuussa Elsa ja hänen puolisonsa hankkivat lemmikiksi Viiru-nimisen kissan. Syksyisin Elsa käy Päiväkummussa sienimetsässä. Ruuanlaitto on hänelle mieluista puuhaa.

— Minulla kuluu paljon aikaa keittiössä, hän sanoo.

Palkkatukijakso Uusimossa on vuoden mittainen. Elsan palkkatukityö päättyy ensi tammikuussa.

— En usko saavani enää töitä. Kun olin työttömänä, minun annettiin ymmärtää, että olen liian vanha. Työttöminä on niin paljon nuoriakin, hän kertoo.

— Olisi unelmien täyttymys, jos voisin jatkaa täällä Uusimossa vielä toisenkin vuoden.

Turhaan ei puhuta Jumalan sanasta, jota ihminen kutsutaan kuulemaan.

Jeesuksen mukaan sellainen usko on heikko, joka vaatii ihmeitä ja näkyjä tuekseen. Silmää voi huijata, ja silmä näkee vain pinnan, joka ei välttä­ mättä kerro totuutta. Totuus avautuu sille, joka kuuntelee keskittyneesti ja mietiskelee kuulemaansa mieles­ sään.

Väitetään, että aikamme on sil­ män ja visuaalisuuden aika. Sen ei välttämättä tarvitsisi johtaa pinnalli­ suuteen. Kuviakin voi katsoa pitkään, miettien niiden sisältöä. Pahinta on nopeuden ihannointi. Se totuttaa meidät katsomaan näkemättä ja kuu­ lemaan kuuntelematta.

na 000. Toinen pojista asuu Virossa. Työttömänä ollessaan Elsa hoiti syöpään sairastunutta äitiään ja pieniä, nyt jo kouluikäisiä, pojantyttäriä. Elsan äiti kuoli vuonna 003.

Samana vuonna Elsan virolainen puoliso muutti Suomeen. Kun puolisokin oli työttömänä, pariskunta teki päivisin pitkiä metsälenkkejä.

Kun mies pääsi töihin, Elsa jäi yksin kotiin.

— Minulla on vielä energiaa enkä halua olla paikallaan. Työttömänä oli tylsää. Vaikka olisi ollut tekemistä, kädet eivät nousseet tekemään.

Soili Pohjalainen

Kierrätystuotteiden poistomyynti la 4.9. klo 10–14 Uusimossa, Kielotie 4–6



Seurakuntavaaleissa -vuotiaat saavat äänestää.

Varsinaiset vaalipäivät ovat . ja ...

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Toimintaa työikäisille!

Rasmus Kallankari, 18-vuotias kokki ja aikuislukiolainen Martinlaaksosta, kysyy.

Markku Mattila

Mirja Taipale, 66-vuotias eläkkeellä oleva matematiikanopettaja ja Vantaankosken seurakunnan luottamushenkilö Myyrmäestä, vastaa.

Monet nuoret ja eläkeläiset ovat aktiivisia seurakunnan toiminnassa. Miten mukaan saataisiin siihen väliin jäävä joukko eli työikäiset?

— Tämä onkin tärkeä asia, jota kirkossa pohditaan paljon. En tiedä, mikä se keino olisi, mutta ainakin perhetoimintaa olisi oltava, sillä nuoret äidit ja isät eivät pääse lähtemään mihinkään ilman lapsia. Toivotaan, että seurakuntavaaleissa saamme lisää nuoria mukaan päätöksentekoon ja uusia ideoita siihen, millaista toimintaa voisimme järjestää.

Voisiko seurakunnissakin olla oma nuorisovaltuusto, joka voisi ihan oikeasti päättää asioista?

— Varmaan joitain asioita varten voisi olla nuorisovaltuusto, mutta tärkeätä on, että nuoria on mukana yhteisessä päätöksenteossa. Esimerkiksi taloutta ja työntekijöitä koskevat asiat liittyvät toisiinsa ja niitä pitää käsitellä yhdessä.

Lähetystyö ja elämä kehitysmaissa kiinnostavat ihmisiä, ainakin monia nuoria. Olisiko mahdollista, että seurakunta järjestäisi matkan jonnekin kehitysmaahan, mahdollisuuden tutustua lähetystyöhön käytännössä?

— Joillakin kouluillahan on tällaista toimintaa. Olen kuullut, että ainakin Martinlaakson lukiolla on ystävyyskoulu Tansaniassa ja he ovat käyneet siellä. Siinä voisi tutustua toisiin ja tehdä yhdessä jotakin konkreettista, osallistua vaikka johonkin projektiin.

Tämä on kehitettävä idea.

Vantaan seurakuntayhtymä voisi olla edelläkävijä ja aloitteentekijä Suomessa hautausmaiden kukkavaasien suhteen.

Ruotsin hautausmailla on nykyään sisääntuloporttien vieressä telineissä näitä vihreitä muovimaljakoita vapaasti otettavissa haudoille kukkia tuotaessa. Kun kukat lakastuvat, hautausmaan hoitaja panee vaasin telineeseen takaisin. Ne eivät ole hautakivien takana tai vieressä lojuessaan mikään hautausmaan kaunistus, eivätkä jää syksyllä haudoille jäätymään ja talven aikana halkeamaan.

Kukkien tuojan ei tarvitse tulomatkalla miettiä, löytyyköhän heidän perheensä ostama maljakko oman vainajan hautakiven kupeesta, vaiko jonkin naapurihaudan käytöstä. On niin noloa tällaisessa tapauksessa antaa vahingon kiertää. Tai omainen joutuu kiertämään tutkimassa joskus laajankin alueen haudat löytääkseen oman, esimerkiksi kynsilakalla merkatun, maljakkonsa.

Kun nämä muovivaasit ovat tosi halpoja, niin seurakuntayhtymän taloudellinen panos jää hyvin pieneksi, mutta hyöty suureksi.

Liisa Pöyhönen

Lahjoita lankoja peittopiirille

Hanna Antila

Rasmus Kallankari.

Kukkavaaseja hautausmaille

Mirja Taipale.

Saara Vuorjoki

Luin viimeisimmästä Vantaan Laurista takakannesta pienen jutun Äiti Teresa -peitoista. Harmittelin, ettei siinä mainittu Vantaan seurakunnissa toimivia peittopiirejä. Esimerkiksi meillä Länsimäessä on viime keväästä asti neulottu peittoja, joita on jo valmiina kohta kymmenkunta.

Peitot lähetetään Intiaan niitä tarvitseville.

Keväällä saimme seurakuntalaisilta ympäri Vantaata lahjoituksina lankoja, ja peittopiiriläiset ovat itsekin ostaneet lankoja, kun entiset ovat loppuneet. Jos nurkissasi lojuu lankoja, joilla ei ole käyttöä, voit tuoda tai postittaa niitä Äiti Teresa -peittopiirin käyttöön. Langoissa olisi hyvä ol-

la villaa vähintään 50 prosenttia.

Lankoja voi tuoda Hakunilan kirkolle, Hakunilantie 4, vahtimestareille tai kirkkoherranvirastoon ja Länsimäen kirkolle, Kerokuja 9, vahtimestareille. Niitä voi myös postittaa osoitteella Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 010 Vantaa.

Tervetuloa myös peittopiiriin neulomaan tilkkuja! Peittopiiri kokoontuu Länsimäen kirkolla tiistaisin kello 11–13. Pidämme myös peittonäyttelyn tämän syksyn aikana.

Laura Alho diakoniatyöntekijä, Hakunilan seurakunta

Kiitos retkestä!

Kiitokset Norjan-retken toteuttajille, ihanille diakoneille. Peikko saapui kotiimme.

Seija ja Enzio

Tekstiviestit NO JO ON menneet puurot ja

vellit sekaisin! Jos uskaltaa Raamatun mukaisesti sanoa, ettei kirkon tule siunata homoutta, ei sanoja väitä olevansa itse synnitön. Ei varkautta tai valehteluakaan siunata, vaikka varas tai valehtelija voidaan siunata.

Samoin voidaan siunata homo, jonka puolesta Jeesus kuoli siinä missä varkaankin. Mutta homouden toteuttamisesta pitää tehdä parannus, kuten itse kunkin synneistään. Ja tässä armo astuu kuvaan, kun ihmisestä ei täydellistä tule tässä ajassa.

Kaikki tarvitsevat armoa, mutta ei voi ajatella, että kun en kuitenkaan pysty täyttämään lakia, niin antaa sitten mennä ja aletaan siunaamaan sitä, mikä Raamatun mukaan on väärin.

Ja jos se raamatunmukaisuus ei jotakin jaksa kiinnostaa, miksi kärttää Jumalan siunaustakaan?

Jos kerran pärjää omillaan eikä tarvitse Jumalaa tai Raamattua, missä hän ilmaisee itsensä, niin miksi sitten yrittää manipuloida muita omiin käsityksiinsä?

JUUTALAINEN JA MUSLIMI eivät usko samaan Jumalaan kuin kristitty, koska tämä uskoo Jeesuksen olevan Jumala.

ARMAS ALVARILLA, 35, on maailman ihanimmat vuokranantajat.

11,5 %

88,5 %

leppäkorpelainen Olen asunut 11,5 prosenttia elä­ mästäni Vantaalla. Muutin neljä vuotta sitten Leppäkorpeen las­ ten koulun takia. Asun 9­vuotiaan tyttäreni ja 6­vuotiaan poikani kanssa omakotitalossa. Meillä on maailman ihanimmat vuokran­ antajat.

Vantaalla tuntuisi olevan asu­



kaslukuun nähden enemmän au­ toja kuin Helsingissä. Täällä saa varoa niitä. Heijastinliivit ovat vantaalaisten kansallispuku. Ostin itselleni ja lapsille sellaiset mel­ kein heti tänne muutettuamme.

Kirjoitan työkseni fiktiota. Työs­ kentelen kotona. Lisäksi opetan kirjoittamista.

eurooppalainen

Asuin elämäni ensimmäiset 16 vuotta Kar­ vialla. Sieltä muutin opiskelujen perässä Loimaalle, Turkuun, Orivedelle ja Helsinkiin, jossa asuin 10 vuotta. Opiskelin sosiaali­ ja terveysalaa, kirjallisuutta ja kirjoittamista.

Olen elänyt suuremman osan aikuisiästä­ ni yhdentyneessä Euroopassa. Sinä aikana maiden välisiä raja­aitoja on kaatunut, ja niitä saisi kaatua lisää.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Edellisessä kuva­arvoituksessa oli pyöräteline Hiekkaharjun asemalla.

Asif hassan/AFP/Lehtikuva

Pakistanilainen mies kantaa taloustarvikkeita turvaan veden valtaamalta alueelta Sujawalissa, maan eteläosassa.

Pakistan kärsii tulvatuhoista vielä pitkään Vantaalainen Kaisa-Leena Juvonen lähtee avustustöihin Islamabadiin.

P

akistanin tulvat ovat saaneet myös suomalaiset avustusjärjestöt lähettämään apua Pakistaniin. Yksi suurimmista suomalaisista avunvälittäjistä on Kirkon Ulkomaanapu, joka on tähän mennessä luvannut avustaa Pakistania 450 000 eurolla.

Valtaosa avustussummasta on ulkoministeriön myöntämiä varoja.

Myös Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui keskiviikkona 1.9. päättämään 10 000 euron avustuksesta, joka ohjataan Pakistaniin Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Kirkon Ulkomaanapu lähettää maahan kaksi työntekijää, terveydenhuollon maisteri Mikko Häkkisen ja humanitaarisen avun maisteri KaisaLeena Juvosen. He lähtevät Pakistaniin 3. syyskuuta ja viipyvät maassa ainakin kaksi kuukautta.

Mikko Häkkisen tehtävänä Pakistanissa on suunnitella terveyspalveluja katastrofialueelle, jossa sairaalat ovat tuhoutuneet. Kaisa-Leena Juvosen työnkuvaan paikallisessa kumppanijärjestössä Church World Servicessa kuuluu raportointi avustustyön etenemisestä ja rahoittajien hankinta.

Hänen asemapaikkanaan on maan pääkaupunki Islamabad, joka on säästynyt tulvatuhoilta, sillä se ei sijaitse tulvivan Indus-joen varrella.

Tuhoa vaikea käsittää

Usein humanitaarisen avun työntekijät lähtevät katastrofialueille jopa vuorokauden varoitusajalla, mutta Kaisa-Leena Juvonen sai valmistautumisaikaa pari viikkoa.

— Kun tieto tulvista tuli, ei ollut mitenkään itsestään selvää, että lähden. Kun Kirkon Ulkomaanapu otti yhteyttä paikalliseen kumppanijärjestöönsä ja kysyi työntekijätarpeesta, aluksi vastaus sieltä oli ”ei”. Tuhon laajuuden selvittyä vastaus muuttui myönteiseksi ja minut valittiin tehtävään, Juvonen kertoo.

Lähtöä edeltävänä aikana KaisaLeena Juvonen on tehnyt keskeneräisiä töitä, hoitanut käytännön asioita ja hankkinut tietoa Pakistanista ja tulvista. Hän on myös yrittänyt tehdä kaikkea mukavaa ja nähdä ystäviä, sillä aika Pakistanissa on todennäköisesti hyvin työntäyteistä.

”On puhuttu, että kuolleita on kohtuullisen vähän. Mutta eiväthän kuolleet tarvitse meidän apuamme vaan ne, jotka ovat elossa.”

— Uutiskuvien perusteella tulvien vaikutuksia ja veden määrää ei voi mitenkään käsittää. Tulvista kärsii noin neljää kertaa Suomen asukasluvun kokoinen määrä ihmisiä, Juvonen toteaa.

Kylvökausi alkamassa

Monta tapaa auttaa ●

Kirkon Ulkomaan­ avun lahjoituspu­ helin 0600 11700 (20,11 e + pvm)

●

Suomen Punaisen Ristin katastrofipu­ helin 0600 12210 (9,85 euroa + pvm) tai 0600 12220 (20 e + pvm).

●

Unicefin Pakistanlahjoituspuhelin 0600 14501 (20 euroa + pvm) tai 0600 14500 (10,10 e + pvm).

●

Planin Pakistantili 157230-408203, viestiksi ”Pakista­ nin tulvat”

●

Suomen World Vision, tekstiviesti PAKISTAN nume­ roon 173 175 (10 e)

●

SOS-lapsikyläsää­ tiön Pakistan-tili: 238618-10066, viite 1520.

●

Suomen Lähetys­ seuran tekstiviesti­ lahjoitukset AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e) numeroon 16160.

Turvallisuusriskejä punnittava Kaisa-Leena Juvonen on opiskellut Uppsalassa uskontotieteen kandidaatiksi ja humanitaarisen avun maisteriksi. Hänellä on myös Kirkon Ulkomaanavun valmiusryhmäkoulutus, joka valmentaa työskentelemään nimenomaan katastrofialueilla.

— Vaikka olen asunut ulkomailla ja työskennellyt kehitysyhteistyötehtävissä, en ole aikaisemmin ollut alueella, jossa on akuutti luonnonkatastrofi.

Paikallisella kumppanijärjestöllä on kuitenkin minulle siellä työpaikka ja tehtävät valmiina, joten sikäli sinne on helppo mennä, Juvonen sanoo.

Ulkomaisten avustustyöntekijöiden työtä Pakistanissa varjostaa pelko ääri-islamilaisista järjestöistä. Taleban-liike on uhannut, että se saattaa kohdistaa iskuja ulkomaalaisiin avustustyöntekijöihin.

Kaisa-Leena Juvosen lähtöä edeltäviin tunnelmiin uhkaus ei ole juuri vaikuttanut, mutta uhan vuoksi hänestä ei ole tässä jutussa kuvaa. Hänen mielestään uhkaa ei kannata paisutella, mutta turhia riskejäkään ei kannata ottaa ja järjestöjen turvallisuussäännöistä on pidettävä kiinni.

— Pakistanilainen kumppanijärjestömme on toiminut maassa vuodesta 1954 ja tuntee turvallisuuteen liittyvät seikat hyvin.

Monsuunisateet alkavat Pakistanissa joka heinäkuu, mutta tänä vuonna sademäärät ovat olleet moninkertaiset tavanomaiseen verrattuna, mikä on saanut Indus-joen tulvimaan. Yhä jatkuvat sateet ovat tuhonneet talot, tiet ja pellot, vieneet kotieläimet ja työkalut ja luoneet olosuhteet, joissa monet taudit kuten ripuli, malaria ja kolera voivat levitä nopeasti. Pula puhtaasta vedestä ja ruuasta voi jatkua vielä pitkään.

— Vehnä on Pakistanin tärkein viljelykasvi ja sen istutuksen pitäisi alkaa syys–lokakuussa. Jos sitä ei saada tehtyä, Pakistan voi olla ruoka-avun tarpeessa pidempäänkin, Kaisa-Leena Juvonen arvioi.

Pakistanin tulvia on kuvattu pahimmaksi katastrofiksi sitten toisen maailmansodan, pahemmaksi kuin vaikkapa Haitin maanjäristys tai Biafran nälänhätä. Siihen verrattuna avustustyö on lähtenyt käyntiin hitaasti ja varojen keräys on ollut vaikeaa.

Kaisa-Leena Juvonen arvelee, että syynä siihen on ainakin katastrofin luonne, tulvan aiheuttamat seuraukset paljastuvat vähitellen. Myös tiedon saanti avuntarpeesta on kangerrellut, sillä vesi on tuhonnut infrastruktuuria ja eristänyt ihmiset.

— On myös puhuttu siitä, että kuolleita on kohtuullisen vähän, noin 1700. Mutta eiväthän kuolleet tarvitse meidän apuamme vaan ne, jotka ovat elossa. Jotain on vialla, jos vasta kuolleiden määrä on se, joka meitä sykähdyttää.

Hanna Antila

Sirpa Päivinen

Matka oikean kokoiseksi Pyhiinvaelluksella ihminen asettuu luonnollisiin mittoihinsa.

S

en, joka haluaa pyhiinvaellukselle, ei tarvitse välttämättä matkustaa kauas.

— Vaelluksen voi aloittaa kotiportailta, vakuuttaa pyhiinvaelluspappi Kalle Elonheimo. Hän on työkseen Sauvo-Karunan kirkkoherra ja harrastuksenaan Jaakontien ystävät -yhdistyksen sihteeri.

Elonheimo jos kuka tuntee suomalaisten viime vuosina virinneen innon vaeltaa Jaakon tiellä Espanjassa päämääränä Santiago de Compostela.

Pohjois-Espanjan läpi vievä reitti päättyy apostoli Jaakob vanhemman haudalle, ja sitä on kuljettu tuhat vuotta. Jo varhain on kulkijoiden joukossa ollut myös suomalaisia. Nykyajan suomalaisvaeltajat voivat saada neuvoja ja pyhiinvaelluspassin kotimaiselta yhdistykseltä ennen matkalle lähtöään.

— Tänä vuonna vaelluksen on aloittanut 450 suomalaista. Pyhiinvaelluspassiin voi kerätä leimoja matkan varrelta, ja se oikeuttaa käyttämään vaeltajia varten järjestettyjä edullisia majataloja, jos niissä on tilaa.

TieTämäTTään pyhiinvaelluksella Kalle Elonheimo kertoo kiinnostuneensa pyhiinvaelluksista työnsä kautta.

— Nuorena pyöräilin kyllä kotoa Jyväskylästä kaksi kertaa herättäjäjuhlille, Lieksaan ja Lapualle. En osannut nimittää niitä matkoja pyhiinvaelluksiksi, vaikka sisällöllisesti ne sitä olivatkin. Pyhiinvaelluksen ideahan on irrottautua arjesta ja mahdollistaa hengellinen elämä.

Tehtyään neljä vuotta papin töitä Saksassa Elonheimo päätyi apupapiksi Maskuun. Siellä työtehtäviin kuului osallistua vuoden 1993 ekumeenisen vaelluksen valmisteluihin. Pyhän Henrikin tie kulkee Turusta Nousiaisiin ja Yläneen kautta Köyliöön ja Kokemäelle.

Muutamaa vuotta myöhemmin Elonheimo osallistui Grazissa Euroopan ekumeeniseen yleiskokoukseen. Siellä eri maissa syntyneiden ekumeenisten pyhiinvaellusten välille syntyi väljä yhteistyöverkosto.

Uuden vuosituhannen alkamista Elonheimo juhli viemällä työkseen ryhmiä ekumeenisille vaelluksille. Pyhää Jaakkoa muisteltiin Espanjan lisäksi Hämeen härkätiellä, jota pitkin keskiajan hämäläiset kulkivat jopa Espanjaan asti. Pyhän Olavin jäljissä kuljettiin Nidarosiin, nykyiseen Trondheimiin, ja kun taivallettiin Ruotsin Vadstenaan, saattoi mietiskellä Pyhän Birgitan elämänvaiheita, vaikutusta ja merkitystä.

— Pyhiinvaelluksen ei tarvitse aina olla pitkä. Puoli päivää tai vaikka 10–15 kilometrin vaellus jollekin kirkolle voi toimia hyvin. Totta kai lyhyt vaellus on kokemuksena kokonaan toisenlainen kuin pitkä. Esimerkiksi keskiajalla pitemmät pyhiinvaellukset saattoivat kestää puoli vuotta suuntaansa.

Kalle Elonheimo toivoo, että entistä useammissa paikoissa löydettäisiin entisaikojen kirkkopolut pyhiinvaeltajien käyttöön.

— Pyhiinvaellusta ei tee merkittävämmäksi yleisesti tunnettu ja suosittu reitti sen enempää kuin tietön taivalkaan.

eTeenpäin omin voimin Kalle Elonheimo sanoo, ettei ole koskaan ollut fyysisesti niin hyvässä kunnossa kuin sinä vuonna, kun veti työkseen pyhiinvaellusryhmiä.

— Kun kävelee kaksi, kolme tai neljäkin viikkoa, alkavat päivämatkat pidetä ja vyötärö kaventua.

Silti on selvää, ettei pyhiinvaellus ole ensisijaisesti kunnonkohotustapahtuma, vaikka ideana onkin kulkea omin voimin: kävellen, polkupyörällä tai soutaen.

Pyhiinvaellusryhmän tavallinen kävelyvauhti on 4–5 kilometriä tunnissa. Elonheimo neuvoo ryhmiin mukaan haluavia tarkistamaan etukäteen, että he varmasti pystyvät pysymään suunnitellussa tahdissa — ja olemaan siten pilaamatta yhteistä ohjelmaa. Mikään ei estä toteuttamasta oman pienen ryhmän omatahtisia vaelluksia.

— Vaeltaminen asettaa ihmisen luonnollisiin mittoihinsa. Esimerkiksi erään 190-luvulla ilmestyneen matkakirjan mukaan on ihan itsestään selvää, että jalkamies



kulkee 40–50 kilometriä päivässä. Vaikka ihminen on niistä ajoista säilynyt suunnilleen samana, on ympäröivä maailma muuttunut: sen mitä ihminen kulkee kävellen päivässä, hän ajaa puolessa tunnissa autolla.

— Hyvin voi kysyä, kummalla tavalla liikkuen näkee enemmän. Todennäköisesti hitaasti kulkeva kokee ja näkee enemmän yksityiskohtia. Kun liikkuu luonnon tasolla ja luonnon keskellä, voi käyttää kaikkia aistejaan.

Pyhiinvaellus voi opettaa myös yksinkertaisempaa elämäntapaa.

— Jos pidemmillä vaelluksilla kantaa itse kaiken, mitä tarvitsee elämiseensä, huomaa, ettei se ole kovin paljon. Pakkaaminen on tosin paljon vaativampaa kuin lentomatkalle lähtiessä.

Kalle Elonheimo on huomannut, että pyhiinvaeltajia on karkeasti ottaen kaksi ryhmää: vaelluksen harrastajia, jotka kaipaavat uutta ulottuvuutta, ja seurakunta-aktiiveja, jotka haluavat hahmottaa uudella tavalla kirkkojen elämää.

vaikeinTa on lähTeminen Vaikeinta vaeltamisessa Kalle Elonheimon mukaan on se, että ylipäätään lähtee liikkeelle, onpa kyseessä sitten lähtö kotoa tai maja- tai taukopaikasta.

— Jotenkin luontaisesti ihminen kiinnittyy siihen, missä on. Hän on koukussa olemassa olevaan.

Silti kristitty on myös aina, läpi koko elämänsä, vieras ja muukalainen muun muassa siksi, että hän on matkalla tulevaan. Tästä voi ehkä oivaltaa jotain lisää, kun irrottautuu arjesta.

Latinankielinen sana peregrinus, vieras, muukalainen, kulkija, alkoi aikoinaan tarkoittaa pyhiinvaeltajaa. Samaan sanaan perustuvat englannin pyhiinvaellusta ja -vaeltajaa tarkoittavat sanat pilgrimage ja pilgrim.

Elonheimon mukaan pyhiinvaeltajan varusteista voi löytää symbolisia merkityksiä. Jalkineet puhuvat Kris-

”Todennäköisesti hitaasti kulkeva kokee ja näkee enemmän.” tuksen seuraamisesta. Hattu kertoo, että Jumala suojelee vaeltajaa, ja sauva, että Kristus tukee elämän eri vaiheissa.

Reppu muistuttaa, että Kristuksessa on kaikki, mitä elämän matkalla tarvitaan.

Pyhiinvaelluksen pyhä-puoleen kuuluvat Kalle Elonheimon mielestä rukoileminen, hengellisten laulujen laulaminen ja Raamatun lukeminen.

— Kävellessä voi hyvin veisata ja miksei lukeakin Uutta testamenttia ja psalmeja.

Ulla-Maija Vilmi

Kalle Elonheimo kertoo pyhiinvaelluksen historiasta ja nykypyhiinvaelluksista ti .. klo . Seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie .

— Hattu kertoo, että Jumala suojelee vaeltajaa, sanoo pyhiinvaelluspappi Kalle Elonheimo.

Jani Laukkanen

Hämmästynyt viisikymppinen

V

antaan Simonkalliossa asuva näyttelijä-muusikko Katriina Honkanen on vastikään täyttänyt 50 ja on elämästä ihmeissään.

— Ikä hämmästyttää. Olen ihmetellyt, että nytkö jo täytin 50.

Näyttelijän ei onneksi tarvitse koskaan olla oman ikänsä vanki, vaan aika ajoin pääsee itseään vanhemman tai nuoremman ihmisen nahkoihin. Viimeksi kesällä Katriina esitti pikkutyttöä, merimiesasussa ja hiukset saparoilla.

— Pienet tytöt tulivat juttelemaan minulle kuin vertaiselleen. Sain olla hetken aikaa maailman isoin ja ryppyisin pikkutyttö!

Toistaiseksi viisikymppisyys ei ole tuntunut yhtään hullummalta. Olo on seesteisempi kuin nuorempana, ja erityisesti se vapauttaa, että vuosi vuodelta voi välittää yhä vähemmän siitä, mitä muut ajattelevat.

Kuluva vuosi on myös sikäli merkityksellinen, että Katriina valmistelee 0vuotistaiteilijajuhlaansa, joka pidetään Savoy-teatterissa syyskuun 5. päivä. Sitä varten hän on käynyt läpi koko laajan tuotantonsa, joka sisältää vähän kaikkea aina elokuvamusiikista kansanmusiikkiin ja lastenlauluista pornolauluihin.

— Kappaleiden läpikäyminen on ollut aikamatkailua. Konsertissa kuullaan paljon myös levyttämättömiä biisejä, eikä pelkästään minun esittäminäni, Katriina paljastaa.

Työ vaihTuu Tarpeen mukaan Katriina Honkanen tunnetaan yleensä joko näyttelijänä tai laulajana, mutta niiden lisäksi hän on tehnyt paljon muutakin: ohjannut, käsikirjoittanut, säveltänyt, sanoittanut, kääntänyt laulutekstejä, opettanut.

— Olen tehnyt töitä jaksoittain, tarttunut siihen mitä kulloinkin on ollut tarjolla. Eri asiat täydentävät toisiaan ja olen huomannut, että varsinkin opetustyössä on hyödyksi, että pystyn tarkastelemaan asioita monesta näkökulmasta.

Vaikka monet sanovat, että Suomessa saman ihmisen on vaikea olla uskottava monella saralla, Katriina ei ole suuria ennakkoluuloja kokenut. Ohjaava tai käsikirjoittava näyttelijä ei ole enää mikään kummajainen, muusikkouteen kohdis-

Katriina Honkanen on tehnyt monenlaista, sillä hän ei erityisemmin pelkää epäonnistumisia. tuneet ennakkoluulot taas ovat liittyneet enemmänkin sukupuoleen.

oppimisTa ja erehTymisTä Musiikista tuli tärkeä osa Katriina Honkasen elämää jo murrosiässä, jolloin hän alkoi soittaa kitaraa ja laulaa. Teatterialasta hän on ollut kiinnostunut neljävuotiaasta alkaen, mutta ammatinvalinta mietitytti silti.

— Teatterikorkeaan hakeminen ei ollut mikään itsestäänselvyys. Mietin, haenko sinne vain siksi, että vanhempanikin olivat näyttelijöitä vai lähteekö halu näyttelijäksi puhtaasti minusta itsestäni.

Kun Katriina sitten toisella yrittämällä pääsi kouluun, näyttelijävanhemmat Reino Honkanen ja Irmeli Heinänen yllättyivät ja ehkä hieman pettyivätkin. He olisivat toivoneet tyttärestään lääkäriä.

— Se, että ylipäätään halusin näyttelijäk-

si, taisi olla heille yllätys. He eivät pitäneet minua erityisen taiteellisena ja olin hyvin ujo lapsi. Sisareni Tiia oli se taiteellinen ja rohkea.

Se, että ujosta lapsesta tuli lopulta monipuolinen esiintyvä taiteilija, johtuu todennäköisesti siitä, että Katriina on jatkuvasti opetellut jotakin uutta, pelkäämättä epäonnistumisia. Viimeisin projekti on ollut mandoliinin soitto.

— Opettelu on edennyt pikkuhiljaa. Otin mandoliinin myös heti mukaan keikoille, vaikka bändissäni olisi taitavampiakin soittajia.

meTsolaT ylläTTi Näyttelijänä ja ohjaajana Katriina Honkanen on aina työskennellyt freelancer-pohjalta. Parhaillaan työn alla on ohjaustyö, Unga Teaternissa syyskuun puolivälissä en-

si-iltansa saava Timo Parvelan kirjoittama Ella ja Paterock.

Ikimuistoisempia rooleja Katriinalle ovat olleet Myrskyluodon Maija sekä kaikki ”ilkeän akan roolit”. Omalla tavallaan mieleenpainuva oli myös rooli Metsoloiden Eevana, sillä siitä Katriina Honkanen muistetaan vieläkin. Sarja onnistui tiivistämään 1990-luvun elämää Kainuussa niin uskottavasti, että katsojilla menivät fakta ja fi ktio sekaisin. Ihmiset avautuivat terveyshuolistaan Katriinalle, sillä hän näytteli sarjassa lääkäriä.

— Pääkaupunkiseudulla ihmiset eivät enää tule juttelemaan Metsoloiden Eevalle, mutta maalla kylläkin. Nyt olen seurannut ihmeissäni, kun parikymppiset nuoret kertovat katsoneensa Metsoloita DVD:ltä ja tulevat pyytämään nimmaria.

Hanna Antila

” P a r i k y m p p i s e t n u o r e t k e r t o v a t k a t s o n e e n s a M e t s o l o i t a D V D : l t ä j a t u l e v a t p y y t ä m ä ä n n i m m a r i a .”

Ehtoolliskone

M

itä yhteistä on Jopo­polku­ pyörillä ja Tikkurilan kirkon ehtoollisastioilla?

Molem­ missa näkyy muotoilija Eero Rislakin kädenjälki. Hänen uralleen on mahtunut myös heijastimia, vesihanoja ja koruja.

Rislakin uniikkityönä suunnittelema ehtoollisvälinesarja hankittiin Tikkurilan kirkkoon vuonna 1961. Siihen kuuluvat viinikannu, ehtoollismalja ja ehtoollis­ leipälautanen. Sarja on tehty hopeasta ja koristeltu Kuortaneelta louhitulla sa­ vukvartsilla.

Rislakin suunnittelemia lienevät myös vuodelta 1963 olevat hopeiset vii­ nipikarit. Niitä oli alun perin 112, mutta yksi on lähtenyt omille teilleen.

Vuonna 1924 syntynyt Eero Rislakki on tunnettu puhdaslinjaisista esineistä, joihin on ammennettu ideoita konei­ den muotokielestä. Hän on kertonut hakeneensa innoitusta myös amerikka­ laisista autoista.

Selkeälinjainen ehtoollismalja kyllä näyttääkin työkalulta. Siinä on tukeva puinen kahva, johon tarttua. Mutta ehtoolliskoneen käyttäjän ei auta olla kovin suurpiirteinen. Välineistöön kuu­ luvat pikarit ovat niin suuria, että niihin kuulemma tulee helposti kaadetuksi turhan reilu annos viiniä.

Kaisa Halonen

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●

Vuonna 1956 valmistunut raken­ nus oli alkuperäiseltä nimeltään Tikkurilan työkeskus, sittemmin seurakuntakeskus.

●

Kirkon ovat suunnitelleet arkki­ tehdit Kalle ja Leena Niukkanen.

●

Kalle Niukkasen suunnittelema kellotapuli valmistui 1969.



Laula ja leikittele

ÄÄNELLÄ Ava Numminen otti laulutaidottomat sydämelleen.

O

lemme tottuneet mustavalkoiseen jaotteluun, että joku meistä osaa laulaa ja joku ei. Läänintaiteilija, musiikin tohtori, laulunopettaja, psykologian maisteri Ava Numminen on toista mieltä.

— Jos on huonoja koulukokemuksia laulamisesta ja kotona toistettuja suvun uskomuksia siitä, miten ”isäsi sukuun olet tullut, eli et osaa laulaa”, nämä alkavat toteuttaa itseään, eivätkä ihmiset uskalla enää edes kokeilla laulamista. Ihan kuin se, että on joskus epäonnistunut, olisi pysyvä ominaisuus.

— Totta kai meillä kaikilla on omat lahjakkuutemme, mutta laulutaitoa voi kehittää miltä tasolta tahansa, vakuuttaa Numminen.

JO OPISKELUAIKOINAAN Ava Nummi-

nen koki Sibelius-Akatemian laulupedagogiikan olevan kovin yksiulotteista. Hän pohti, voisiko laulunopetus olla rohkaisevampaa ja monipuolisempaa. Vaikutti siltä, että opetus keskittyi vain lahjakkuuteen.

— Olin valmistunut laulunopettajaksi, ja tunnilleni tuli kaksi laulutaidotonta naista. Tajusin, että koulutuksessamme ei ollut edes sivuttu sitä, mitä opettaja tekee oppilaan kanssa, joka ei osaa ollenkaan laulaa.

Aiheesta tuli Nummisen sydämen asia, ja siitä syntyi väitöskirja Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi.

— Tutkimuksen mukaan laulutaito on moniulotteinen ilmiö ja sitä voi harjoittelun avulla kehittää myös aikuisiällä.

Ihmistä, jolla on vaikeuksia laulaa nuotilleen, ei pitäisi kutsua laulutaidottomaksi, vaan kehittyväksi yksilöksi, Numminen selventää.

Musiikintutkijat ovat havainneet, että suurin osa ihmisistä, jotka eivät osaa laulaa nuotilleen, pystyvät kuulemaan, laulaako tai soittaako joku toinen väärin vai oikein. Ongelma on useimmiten vaikeudessa kuulla omasta laulamisesta, meneekö se kohdalleen vai ei.

— Ja jos jännittää kovasti laulamista, on aika tavallista, että korkeat äänet häviävät. Mutta sekä oman laulamisen kuulemista että korkeita ääniä voi harjoitella.

AVA NUMMISEN MIELESTÄ kannattai-

si huomioida, että lapset kehittyvät eri tahtiin.

— Nykyään suorituspaineet alkavat yhä varhaisemmin. Vähennetäänkö päiväkodeissakin vapaata leikkiä ja painotetaan osaamista ja suorittamista? Lapsen laulutaito kehittyy, jos hän saa vapaasti jatkaa leikinomaista lauleskelua, jota ei arvostella.



”Laulaminen panee itkemään ja nauramaan, laittaa liikkeelle isoja tunteita.”

Laulunopettaja Ava Numminen sanoo, että laulamisen harjoitteluun tarvitaan turvallinen ympäristö.

— Laulutaito kehittyy aivan niin kuin muutkin taidot. Esimerkiksi jollakin lapsella on hyvä koordinaatio jo syntyessä, kun joku toinen taas on kömpelö. Mutta eikö erityisesti tämä kömpelö hyödy liikkeiden harjoittelemisesta?

Numminen kertoo äitien usein kysyvän, pilaavatko he lapsensa sävelkorvan, jos he laulavat lapsilleen nuotinvierestä.

— Minä vastaan heille, että eivät he pysty sävelkorvaa pilaamaan. On tärkeää, että äiti ja isä laulavat lapselle.

Aivotutkimuksissa on käynyt ilmi, että jo äitien raskausaikainen laulaminen vaikuttaa lapseen. Äidin laulaessa rauhallisia lauluja sikiö tietää, että nyt on rauhoittumisen aika. Jos taas äiti innostuu vetämään jonkun repäisevän laulun, sikiö havaitsee, että nyt on tällaista kivaa.

— Äidin reaktiot menevät napanuoraa pitkin lapselle ja tunteethan ovat fysiologisia reaktioita. Noin kuuden kuukauden ikäisenä sikiö alkaa reagoida äidin ja lähiympäristön ääniin.

MITÄ LAULAMISELLA ylipäätään tarkoi-

tetaan? Ava Numminen toteaa, että eipä esimerkiksi Juice Leskinen niin puhtaasti laulanut, mutta hänestä pidetään, koska laulujen sanoma on vahva.

— Laulaminen on tunnevaltainen asia. Laulaessa me energisoidumme, hengitämme vahvasti ja saamme ilmaista itseämme — ja se tuntuu hyvältä.

— Laulaminen liittää meidät tunnekokemusten kautta muistoihin, kulttuuriin, oman maan historiaan, hengellisyyteen. Laulaminen panee itkemään ja nauramaan, laittaa liikkeelle isoja tunteita.

Numminen muistuttaa, että laulaminen on myös yhdessäolon muoto, joka pi-

”Ihmistä, jolla on vaikeuksia laulaa nuotilleen, ei pitäisi kutsua laulutaidottomaksi, vaan OMAN ÄÄNENSÄ KANSSA epävarman ei ehkä kannata suinpäin rynnätä ensim- kehittyväksi mäiseen kuoroon, jonka löytää. Kokemus saattaa olla entistä vahvistava eli negatii- yksilöksi.” tää meitä hengissä. Yhteenkuuluvuuden tunne on perustarpeitamme.

— Ajatellaanpa vaikka urheilukilpailuja. Katsomosta kuuluvat huudot ja laulu ovat vahva yhteinen kokemus. Jos taas laulaa kuorossa, saa uusia ystäviä, joiden kanssa lauletaan ja joiden kanssa voi myös vaihtaa kuulumisia.

— Mutta eihän laulaminen tietenkään ole kaikille ihmisille tärkeää, joillekin paras yhdessäolon muoto voi olla tanssiminen, petankin pelaaminen tai sauvakävely. Laulamisessa on kuitenkin se erityisen hyvä puoli, että sitä voivat harrastaa myös liikuntakyvyttömät ihmiset.

vinen. Laulaessaan täydestä sydämestään ihminen on auki ja paljaana.

— Uudestaan laulamisen aloittavan kannattaa hakeutua sellaiseen kuoroon, jossa ei ole pääsykokeita ja jossa lauletaan yksiäänisesti. Laulamisen harjoitteluun tarvitaan turvallinen ympäristö, jossa ei tarvitse pelätä kasvojen menetystä, toteaa Ava Numminen.

Kun haluaisi laulaa, mutta ei ole aikoihin sitä tehnyt, on hyvä aloittaa esimerkiksi laulamalla radiosta tai levyltä kuuluvan kappaleen mukana.

— Alkaa vain käyttää ääntä, eikä ole kauhean kriittinen itselleen. Laulaa ja leikittelee äänellä. Suhtautuu omaan ääneen kiinnostuneen uteliaasti. Ja jos itsestä lähtee omasta mielestä rumia ääniä, ei välitä, vaan ajattelee, että kiinnostavaa.

Kokeilenpa uudelleen!

Karaoke-laulaminen on Nummisen mielestä tosi hieno juttu, kunhan siihen ei liitetä yletöntä viinan juomista. Kara-

oke-laitteet voi hankkia kotiin, jos baarit eivät innosta. Myös virsiä lauletaan karaokena.

— Jokaisella on yksilölliset tarpeet ja toiveet, jollakin on vahva esiintymisvietti ja joku toinen taas ei halua esiintyä julkisesti tai haluaa positiivisesti piiloutua kuoroon. Karaokessakin voi olla tietynlaista yhteisöllisyyttä, kun ”meidän porukka käy tässä baarissa laulamassa”.

AVA NUMMISEN SYDÄMEN asiasta ei

tullut ainoastaan väitöskirja, vaan hän perusti Lauluavain-laulukoulun laulutaidottomille. Mukaan tuli kollega, ja sittemmin toiminta on laajentunut.

— Meillä on kursseja kaiken ikäisille, jotka kokevat, etteivät oikein osaa laulaa tai että laulaminen on latistettu aikoinaan koulussa, Numminen kertoo.

Läänintaiteilijan työssä Nummisen vastuulla on hoitolaitosten kulttuuritoiminnan edistäminen. Vanhustyön keskusliiton kanssa yhteistyössä Numminen on käynnistänyt hoitohenkilöstön hoitolaulukouluttamisen.

Syksyn aikana järjestetään hoitolaulukurssi pitkäaikaissairaiden, muistihäiriöisten potilaiden hoitajille Simonkodissa Vantaalla.

— Ihmisen musiikilliset kyvyt säilyvät, vaikka muisti tai puhe häiriintyisivät. Laulaminenhan on fysiologista toimintaa, joka virkistää, ylläpitää muistitoimintoja ja voi helpottaa liikkumista.

Tarkoitus olisi, että hoitajat käyttäisivät laulamista työkaluna ja rohkaistuisivat laulamaan.

Numminen toivoo, ettei potilaiden kanssa laulaminen olisi ulkopuolisen vetämä tietyn ajan kestävä projekti, vaan hoitajat käyttäisivät laulamista jatkuvasti työssään. Hänen mukaansa myös kou-

lujen ja päiväkotien henkilöstö hyötyisi laulamisesta työaikana.

— Tarkkaavaisuushäiriöisille lapsille ja nuorille musiikilla olisi paljon annettavaa. Tai jos oppilaat ovat väsyneitä, opettaja voisi ehdottaa, että nyt lauletaan piristyslaulu. Levottoman luokan voi rauhoittaa rauhoittumislaululla. Kurahousutkin sujahtavat huomaamatta jalkaan, kun opettaja lasta pukiessaan laulaa laulun.

Musiikki ei ole lainkaan yhdentekevää taustahälyä. Ava Nummisen mielestä musiikin pakkosyöttö pitäisi kieltää lailla. Tutkimusten mukaan oma mielimusiikkimme aktivoi tunnekeskuksiamme ja mielihyväjärjestelmäämme yhtä vahvasti kuin alkoholi tai seksi. Se on sitä, kun ihokarvat nousevat pystyyn.

Kuorolaulusta flow-tila

O

li kiirastorstai-ilta kaksitoista vuotta sitten, kun Antti Kinnunen, 33, istui kirkon penkissä ystäviensä kanssa.

Kirkossa lauloi Leppävaaran kirkon kamarikuoro. Messun jälkeen Kinnunen jäi juttelemaan kuorolaisten kanssa.

— Jotkut heistä tiesivät lauluharrastuksestani ja pyysivät minua tuuraamaan kuoroon. Sillä tiellä olen, kertoo Kinnunen.

Vuosia myöhemmin kanttori Hannu Lehtikangas kysyi Kinnusta Hämeenkylän kamarikuoroon ja mieskuoro Kantoon, joissa hän nykyisin laulaa.

— Hämeenkylän kamarikuoro on seka-

Kuorolaulua harrastava Antti Kinnunen on huomannut, että harjoittelun ja vuosien myötä laulamiseen tulee varmuutta ja uskallusta.

kuoro ja siinä on noin viitisentoista laulajaa.

Kanto on tuplakvartetti eli siinä laulaa kahdeksan miestä. Joukossamme on sekä musiikin aktiiviharrastajia että ammattilaisia.

Harjoituksia Kinnusella on kerran kahdessa viikossa, mutta kun esiintyminen lähestyy, harjoitustahti tiivistyy.

— Laulamme kirkkomusiikkia ja avustamme jumalanpalveluksissa. Mieskuoromme esittää myös serenadeja ja muun muassa kansallisromanttisia sävelmiä.

Kuorolaulajan korkeakoulu Kinnusen lapsuudenperheessä soitettiin ja laulettiin paljon. Isä ohjasi Antti-poikaa pianon soittamiseen.

— Pienenä minun oli vaikea ilmaista tunteitani ja pianonsoitto oli tosi hyvä keino siihen. Esimerkiksi, jos olin vihainen, varmasti soittonikin kuulosti siltä.

Kuorolaulu toimii Kinnusen mielestä samalla tavalla tunteiden kanavana. Kun kuorolaulu soi hyvin, se tuo nautintoa.

— Laulaminen yksin ja etenkin yhdessä on tilanne, jossa tulee hyvin herkästi flow-tila: tehdään yhdessä jotain kaunista ja ihmistä suurempaa.

Kuorolauluharrastuksen alkutaipaleella Kinnuselle riitti se, että sai olla kuorossa mukana. Vuosien myötä halu tavoitella haastavampia tehtäviä on kasvanut. Hänen äänialansa on tenori.

— Kuorossa kehittyy laulajana, kun on hyviä laulajakavereita ja hyviä kuoronjohtajia. Kuorolaulajan korkeakoulu on tekeminen, eli laulamisen harjoitteleminen.

— Ihminen pystyy laulamaan kuorossa ja pysymään nuotissa, vaikka ei olisikaan eri-

tyisen voimakas- tai kaunisääninen laulaja.

Taito kehittyy pikkuhiljaa ja itselle tulee lisää varmuutta ja uskallusta. Vaikka kyllä laulaminen on herkkä laji. Jos joku menee pieleen, se tuntuu isommalta kuin jonkun muun asian pieleen meno. Mutta jos onnistuu, se on tosi palkitsevaa.

Sosiaalinen aspekti Lauluharjoitusten myötä alkaa tuntea omaa kehoaan. Kinnusen mielestä ihmisen on oltava laulaessaan auki.

— Mitä enemmän laulaa, sitä enemmän sitä tekee koko kropalla. Kropassa pitää olla rentoutta ja pitää pystyä olemaan jännittämättä vääriä paikkoja. Laulaminen on kokonaisvaltainen ruumiillinen kokemus, joka aktivoi.

Kuorossa laulaminen voi olla myös terapeuttista ja ennen kaikkea sosiaalista.

— Ei voi laulaa kauhean muurin takaa, jos haluaa välittää kuulijoille jotakin. Kuorossa laulaessa pystyy jäyhempikin ihminen antamaan itsestään helpommin jotakin toisille. Siksiköhän muuten Suomessa on paljon kuoroja?

— Jos ei koe sosiaalista synkkaa muiden kuorolaisten kanssa, ei sitä kauan jaksa. Harjoituksissa onkin hyvä olla vaikka kahvitauko, että pääsee juttelemaan. Toisinaan taas, jos on jotain vaikeaa harjoiteltavaa ja huomaa, että toinen vaan vetää, niin tulee tunne, että kyllä minäkin! tekstit Nina Riutta kuvat Jani Laukkanen

Seurakuntien kuoroja ja musiikkiryhmiä osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi.

”Täällä on hyvä olla ja saada kuntoutusta. Hoitajat ovat huomaavaisia ja ruoka hyvää.”

Ann Margareth Hammarén

Turvallista asumista ja kuntouttavaa hoivaa, myös lyhytaikaisia jaksoja Hoivakodeissamme Pitäjänmäellä ja Alppikadulla Palveluohjaajamme neuvoo numerossa (09) 7750 5980

Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy U www.hoiva.fi

Robert Crumbin piirroksissa miehet ovat karvaisia ja naiset reheviä.

Sanatarkka sarjakuva Genesiksestä Robert Crumb: Genesis.

Teos 2010.

Lämminhenkisiä hoivaja kuntoutuspalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia hoiva- ja kuntoutuspalveluita vanhuksille, pitkäaikaissairaille ja veteraaneille.

Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

Pienet spelttihiutaleet Luomulaatuinen lumous, terveellinen tuttavuus!

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Tervetuloa!

Hellävaraisesti esihöyrytetyistä spelttihiutaleista valmistuu lumoava luomupuuro kymme- Tällä kupongilla 2.-5.9.2010 nessä minuutissa. Vatsaa hel- Mooseksen Vilja livä, kuiturikas spelttipuuro Spelttihiutaleet, 600 g on ravinteikas ratkaisu aamujesi aloitukseksi.

Suomalainen luomutuote /pss - Sinun ja ympäristösi (4,16) 5,83 /kg (6,93) parhaaksi.

VALA

3,50

Tuoreeks,

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18



Pauli Juusela

Itsemurhien ehkäisyä?

Ann Heberlein: En tahdo kuolla, en vain jaksa elää. Atena 2010.

R

www.debora.fi

Mooseksen Vilja:

vityksestä ovat karmeita. Jumalan Crumb kuvaa perinteiseen tapaan parrakkaana vanhana miehenä. Kuvien tietty asetelmallisuus lienee tarkoituksellista, sillä Crumb kertoo lähdeaineistoonsa kuuluneen myös satoja still-kuvia Hollywoodin spektaakkeleista.

Erityisen hienosti on kuvattu kohtaus, jossa käärme viettelee Aadamin ja Eevan. Paratiisin porteilla salamoiva miekka ja porttia vartioivat kerubit ovat kuin Tähtien sota -elokuvien rekvisiittaa.

Seppo Laakso : Sittenkin elämä voittaa. Itsemurhasta toipumisen tielle. Katharos 2010.

Tiedustelut: Debora Hoivakoti Harmonia 09-75180200 Debora Kotihoito 09-45590096 Debora Fysio 09-8631122

Speltti - Wakava nha terveysvil ja

Kun amerikkalaisen unKir derground-sarjakuvan huippunimi Robert Crumb tarttui Raamattuun, lopputuloksen odotettiin olevan satiiria tai pilkkaa.

Vaan toisin kävi. Crumb pakersi aiheensa parissa neljä vuotta ja teki Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta eli Genesiksestä version, joka on maltillinen ja asiallinen.

Crumb on syntyisin katolisesta kodista, mutta on agnostikko.

Sarjakuvansa tekstin hän päätyi

ottamaan mahdollisimman sanatarkasti Raamatusta.

Crumb pitää Vanhaa j a t testamenttia heprealaisina kansantaruina, mutta toteaa sen kestäneen ajan saatossa. Hän arveli teoksensa saattavan loukata, mutta kirjaa on myyty varsin paljon Yhdysvaltain raamattuvyöhykkeellä. Miksi ei olisi, sillä kuvitus ei pyri halventamaan aihettaan.

Pientä nieleskelyä saattaa joillekin aiheuttaa henkilöhahmojen kuvitustyyli: miehet ovat karvaisia ja naiset rehevän seksuaalisia.

Kuvat Sodoman ja Gomorran hä-

uotsalainen kohukirjailija, teologi ja fi losofi Ann Heberlein kertoo kirjoittaneensa kirjansa En tahdo kuolla, en vain jaksa elää kolmessa viikossa keskellä kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaihetta. Ruotsissa kulttifilosofi n mainetta nauttiva, useita teoksia julkaissut teologian tohtori kirjoittaa hyvin suorasukaisen potilasraportin elämänikäisestä sairaudestaan.

Kaikki on ulkonaisesti hyvin: kolmen lapsen äiti, edustavan näköinen tohtorisnainen on julkkis ja naimisissa papin kanssa, omistaa kauniin talon ja on yhtenään mediassa esillä. Sisälläpäin vellovat pakkoajatukset itsemurhasta, heilahtelevat mielialat, hirvittävät ahdistukset ja tasapainottomuus.

Kirja on synkkä ja vahva raportti, joskin hieman hutiloiden kirjoitettu ja tukeutuu paljon toistoon.

Heberlein pohtii itsemurhaa fi losofian ja teologian kannalta, mutta miltei sivuuttaa psykologian. Hänellä ei ole koskaan ollut kunnollista, pitkäjänteistä terapiaa, vaan enemmän spontaaneja tekoja ja lyhyitä hoitokontakteja. Niinpä hän on tunteissaan hukassa.

Lukija ei saa apua miettiessään, missä on vika. Heberlein uskoo modernisti Kir geeneihin ja aivokemiaan.

 selviyTyjää

Seppo Laakson kokoama teos Sittenkin elämä voittaa on aivan päinvastaisilla linjoilla kuin Heberlein.

Se koostuu itsemurhaa yrittäneiden kertomuksista. Tarinansa kertoo 11 selviytyjää.

He ovat eri-ikäisiä miehiä ja naisia, eri tavalla koulutettuja ja eri ta-

Ann Heberlein on kirjoittanut suorasukaisen kirjan itsemurhaajatuksistaan. voin esimerkiksi uskontoon suhtautuvia. Yhteistä heille on, että elämä on ajanut itj a t semurhayritykseen tai useampaankin, mutta he ovat selvinneet — tai siis epäonnistuneet epätoivoisissa yrityksissään.

Tarinat ovat raastavaa luettavaa.

Näistä ihmisistä voi sanoa, ettei heille ole paljoa annettu, ja selviytyminen on ollut monen kohdalla sankarillista. Kaikki korostavat vertaistukea, puhumisen ja avautumisen tärkeyttä. Osa kirjoittaa nimi-

merkillä, mutta osa lähtee liikkeelle rohkeasti omalla nimellään. Usko muodostuu monelle vahvaksi taustaksi elämän jatkamisen puolesta kamppaillessa.

Hiukan tässä kokoomateoksessa häiritsee tapausten monotoninen kulku. Vaihtelevuutta kirjoitusasuun ja kieleen olisi kaivannut.

Mutta näinkin teos antaa kyllä eväitä ainakin samantapaisen problematiikan parissa eläville ja työskenteleville.

Eila Jaatinen

Hans von Schantz

Raija Sollamo näkee Vanhan testamentin profeetoissa samaa kuin Jeesuksessa.

Laatuavaus Vanhaan testamenttiin ”Aloitetaan alusta” on hyvä tapa tutustua moneen asiaan. Professori Raija Sollamon mielestä se ei päde Raamattuun.

R

aamattu voi olla vaikea kirja, jos sen lukee järjestyksessä, sanoo professori Raija Sollamo.

Hedelmällisin tapa on aloittaa lukeminen Uudesta testamentista ja siirtyä sitten Vanhaan testamenttiin selvittämään taustoja, joista kristinusko nousee.

— Jeesus viittaa usein Vanhan testamentin kirjoituksiin ja käskyihin. Samoin Paavali puhuu usein laista, jolla hän tarkoittaa Mooseksen lakia.

Monet paheksuvat Vanhan testamentin sotaisuutta, raakuutta ja naisten kohtelua.

— Vanhassa testamentissa on mukana vanhan uskonnon historiaa, jota ei enää Uuden testamentin opetuksessa aktivoida. On sellaista, mikä on jäänyt vain Vanhaan testamenttiin ja hyvä niin.

— Uuteen testamenttiin ei ole otettu mukaan kaikkea vanhasta historiasta vaan sen pohjalle on rakennettu uutta, sellaista joka on

yhä puolustettavaa ja johon voi sitoutua uskonnollisesti ja eettisesti, Sollamo tiivistää.

vanha TesTamenTTi — vanha maailma Raija Sollamo tuntee Vanhan testamentin perinpohjin. Hän on kansainvälisesti tunnettu ja uraauurtanut tutkija, joka ei unohdu sfääreihin vaan osaa kertoa Vanhasta testamentista innostavasti, syvällisesti ja ymmärrettävästi. Helsingin yliopiston professorina Sollamo on pitkään opastanut tulevia teologeja ymmärtämään Vanhaa testamenttia.

Sollamo on jäänyt eläkkeelle, mutta johtaa edelleen Qumranista löydettyjen tekstien tutkimusprojektia. Helsingin yliopistossa eksegetiikka eli raamatuntutkimus on pitkään ollut korkealla ja tunnustetulla kansainvälisellä tasolla.

Myyrmäen kirkossa Raija Sollamo pitää kolme raamattuiltaa, joista ensimmäinen käsittelee Vanhan testamentin kirjakokoelman syntyä.

— Vanhasta testamentista puhuttaessa on hirveän tärkeää ymmärtää, että siinä liikutaan vanhassa maailmassa ja traditiossa, jossa opetettiin Jumalasta sitä, mikä silloin koettiin hyväksi ja oikeaksi. Ihmisten käsitykset oikeasta ja väärästä olivat erilaiset, Sollamo painottaa.

ohjeiTa hyvään elämään

Toisessa raamattuillassa Raija Sollamo pohtii profeettoja uskonnon sisäisinä uudistajina. Hän näkee heissä samaa kuin Jeesuksessa.

— Laajasta traditiosta profeetat nostivat esiin sen, mitä näkivät kaikkein tärkeimmäksi, etteivät ihmiset jumittuisi vääriin asioihin.

— Heissä oli jotain samaa kuin Jeesuksessa. He toivat esiin oleellisinta siitä, mitä Jumala tahtoo.

Näitä teemoja olivat oikeudenmukaisuus, armahtaminen ja huolenpito lähimmäisestä, Sollamo kertoo.

Kolmas luento ”Laki ja viisaus” tarjoaa uutta tutkimustietoa. Viisauskirjallisuutta, kuten Sananlaskuja, on pidetty omana kokonaisuutenaan, mutta nykytutkimus on nostanut esiin niiden yhteyden lakiin.

— Voi sanoa, että sekä laki että viisaus tavoittelevat hyvää elämää, josta niin paljon nykyisin puhutaan, naurahtaa Sollamo.

— Ne pyrkivät käytännön elämänviisauteen. Miten pitää ja kannattaa elää, että eläisi hyvää elämää ja että läheistenkin elämä olisi hyvää. Mukana on aina se näkökulma, ettei tavoitella hyvää vain itselle.

VAHVA Omega-3

Katriina Harviainen

Raija Sollamo kertoo Vanhan testamentin kirjakokoelman synnystä ke .. klo . Myyrmäen kirkolla.

Seuraavat raamattuillat .. ja ..

CardiOmega on erittäin vahva Omega-3-kalaöljykapseli. Korkeiden EPA- ja DHA-pitoisuuksiensa ansiosta CardiOmega on biologisesti tehokkaampaa kuin perinteiset valmisteet. Mukana myös D3-vitamiini.

/ VANTAA

- Ota CardiOmega sydämen asiaksi CardiOmegan 1000 mg kapseleissa on omega-3-rasvahappoja peräti 90% eli 900 mg (EPA 590 mg ja DHA 260 mg). Raaka-aine saadaan Tyynenmeren puhtaista, vapaana elävistä rasvaisista kaloista. Tyhjiötislattu kalaöljy ei sisällä ympäristöjäämiä (raskasmetalleja eikä torjunta-aineita). Pakkauskoot: 60 kapselia ja säästökoko 120 kapselia.

julkaisija Vantaan seurakunnat. kusTanTaja Kustannus­Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

ToimiTus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan. lauri@evl.fi. ToimiTuksen sihTeeri Arja Vasara, ☎ 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. pääToimiTTaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi.

ToimiTuspäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

ToimiTTajaT Hanna Antila, ☎ 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen ☎ 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoiTusmarkkinoinTi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 754 2309, myynti­ ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 754 2361. ilmoiTushinTa mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja ­aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoiTusTen vasTaanoTTo ja valmisTus Kotimaa­yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

ToimiTusneuvosTo Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos eT ole saanuT lehTeä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Tohtori Tolosen tuotteita saa terveyskaupoista ja hyvin varustetuilta luontaistuoteosastoilta sekä apteekeista.

Lisätietoja puh. (09) 863 4850

www.biovita.fi

w w w.vantaanlauri.f i 

Koulutusta

HERÄNNÄISSEURAT

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

Pe 3.9. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparikatu 8, Espoo.

Su 5.9. klo 10 Kirkkopyhä Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Saarnaa Matti Malmivaara. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 6.9. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Kahvit ennen seuroja.

Ti 7.9. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 8.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys Seurat Filadelfiakirkossa 5.9. klo 13, Albertinkatu 31, Markku Sivonen.

Kahvit Seurojen päätyttyä.

Ostetaan huoneistoja

Hammashoitoa

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

Se ur a k un ta k o ulu S y k s y 2 0 1 0

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Jumala on antanut meille lahjoja kitsastelematta, mutta miten löytäisimme lahjamme ja antaisimme ne käyttöön? Seurakuntakoulusta saat monipuolisen evästyksen kristinuskon ja seurakuntaelämän eri osa-alueisiin sekä välineitä hengelliseen työhön.

Ostetaan POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV,

Seurakuntakoulu koostuu 10 viikonloppukurssista, jotka järjestetään kahden vuoden aikana. Olet tervetullut myös yksittäisille kursseille.

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

17.–19.9. Puhujakurssi 15.–17.10. Vanhan testamentin pääkohtia 19.–21.11. Mielenterveys- ja ihmissuhdetyönkurssi

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

Vaihdamme kaikki kultaesineet rahaksi, myös rikkinäiset korut. www.korutrahaksi.fi, 0600 04004.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Hautauspalveluja

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P

w w w.seurakunta koulu.fi

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tilaa Suomen Timo Raamattuopisto,Espoo: Helsingintie 10,Röyskö ilmainen 02700 Kauniainen, info@sro.fi, puh.

(09) 0400-718473 512 3910 gsm

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

HAUTAKIVET

Palveluja tarjotaan

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 `/puh + 0,1199 `/min)

Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

timo.roysko@blosius.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

UUSI ILME KEITTIÖÖN

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Tilaa ilmainen kylpyhuone-

REMONTIT SOPUHINTAAN

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo



Myydään hautakiviä

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

nyt!kunnostustyöt. kartoitus Myös kodin pienet Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Helsinki: Petri Takkula KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua gsm 041-4402311 Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena petri.takkula@blosius.fi

www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

p. 050 569 0477

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Hakunila kirkkoherranvirasTo Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

DiakoniaToimisTo Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län­ simäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis la 4.9. klo 10–13. Otamme vastaan puh­ taita ja hyväkuntoisia vaatteita, leluja ym. pientavaraa. Tuemme toiminnalla kummilapsiamme Israelissa ja Namibiassa.

Urheilurippikoulun konfirmaatiomessu la 4.9. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri, Tiina Palmu.

Rautalampi 5 konfirmaatiomessu su 5.9. klo 11. Harri Nurmi­ nen, Nina Pajunen, Heli Peitsalo.

Matalan kynnyksen maanantai ma 6.9. klo 11. Tarjolla hartaushet­ ki sekä leipää ja kahvia.

Lähetyspiiri ma klo 18.30–20.

Päivä raamattupiiri ti 7.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Päivärukous ke 8.9. klo 12.30.

Viikkomessu to 9.9. klo 18.

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Torstaimesta klo 14–16. Avoin kerho ala­asteikäisille lapsille.

Kerholaisille tarjotaan välipala ja puuhailua aikuisten seurassa.

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjan­ taisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €, sis. ruuan,leivän ja kahvin.

Messu su 5.9. klo 10. Tuomo Ka­ henvirta.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä aamupuuro ja ­kahvi. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilk­ kupeittoja lähetettäväksi Intiaan, niitä tarvitseville.

Senioriklubi ti 7.9. klo 13–14.30.

Kesäkuulumiset. Minna Tervo.

Miesten raamattu ja -saunailta ti klo 18.30–20.30.

Lähetyspiiri to 9.9. klo 18.30.

pyhän annan lasTenkirkko Koulutie 11

Syystempaus perheille la 11.9. klo 10–13. Lasten vaatteiden ja ­tarvikkeiden kirppis. Omatoimi­ nen vaelluspolku takapihalla, on­ gintaa, kahvilaherkkuja, kurkistus kirkkoon yms. Tuotto lastenkir­ kon kummilapsen, ugandalaisen Godfreyn hyväksi.

Hiljainen lauantai la 2.10. klo 12–18. ”Sydämen ja ruumiin ruko­ us”. Mukana Lasse Maarala. Hinta 8 €, sis. keittolounaan ja kahvit.

Ilm. elina.piippo@evl.fi, p. 050 321 3282.

lapsille ja perheille Perhekerhot klo 9–11 tiistaisin Hakunilan kirkolla, keskiviikkoi­ sin Pyhän Annan lastenkirkolla ja Länsimäen kirkolla sekä torstaisin Vaaralan kirkolla.

Avoin perhekahvila tiistaisin klo 9–11 Pyhän Annan lastenkir­ kolla.

Lapsikuorot ottavat uusia laula­ jia mukaan. Kuorot ovat avoinna kaikille alakouluikäisille. Kuun­ loiste keskiviikkoisin klo 15.15 Pyhän Annan lastenkirkossa ja

Aurinkotanssi klo 16.30 Hakuni­ lan kirkossa.

Pyhäkoulut. Länsimäen kirkolla sunnuntaisin klo 10–11 alkaen 12.9. Kotipyhäkoulu Asta Enqvis­ tillä, Hevoshaantie 9 D klo 11–12 seuraavasti: 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11. Kaikenikäisille lap­ sille, alle 4­vuotiaat voivat tulla yhdessä isomman sisaruksen tai vanhemman kanssa. Tied. Astalta p. 050 493 5154. Hyvärisillä, Riek­ komäentie 8 keskiviikkoisin klo 18–19 aina parittomilla viikoilla alkaen 15.9. Kaikki yli 4­vuotiaat lapset tai vaikka kokonainen perhe yhdessä ovat tervetulleita.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30 alkaen 12.9. Kokoon­ tuminen Rajakylässä Pallotie 42:n pihalla, josta lähdetään seikkai­ lemaan! Mukaan säähän sopivat ulkoiluvarusteet, evästä ja juo­ mapullo.

nuorille Syystoiminnan avaustapahtuma Hakunilan kirkossa pe 10.9 klo 18. Tule paikalle kuulemaan syksyn ohjelmasta. Mukana myös nuortenbändi Poikkipuut! Avaus­ tapahtumassa ilmoittaudutaan myös isoskoulutukseen.

Viikkotoiminta. Lepaani tiistai­ sin Vaaralan kko klo 18–21 alkaen 7.9. Lentopalloa tiistaisin Hakuni­ lan koulun iso sali klo 20.30–22 alkaen 7.9. Keskiviikkoisin bilisilta Vaaralan kko klo 18.30–20 alkaen 1.10. Torstaisin bilisilta Hakuni­ lan kko klo 18.30–20 alkaen 1.10.

Perjantaisin Jengi­ilta Hakunilan kko klo 20–22.30 alkaen 8.10.

Perjantaikahvila ASSARI Nissak­ sen asukaspuistossa klo 18–22 1.9. alkaen.

varhaisnuorille Vantaan NMKY:n pelikerhot, liikuntaleikkikoulut ja harraste­ kerhot käynnistyvät 6.9. Ilmoit­ tautumiset ja tiedustelut: www.

Vantaanmky.net.

muuTa Ryhmä pienituloisille yksinhuoltajaperheille alkaa ti 14.9 klo 18. Tiedustelut ja ilm. ryh­ mään 8.9. mennessä joko diakoni Laura Alholle p. 050 560 5693 tai Pienperheyhdistykseen Kaisli Syrjänen p. 045 773 113 99 tai Suvi Waitara p. 050 55 406 72.

k asTeTTu Venno Veikonpoika Fellman, Va­ lentina Sara­Leena Palmariello, Luukas Onni Aleksanteri Heino­ nen, Risto Antti Puikkonen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Sauli Petteri Jokinen ja Marjo An­ nele Rissanen, Jussi Tapio Mänty ja Vappu Annukka Vauhkonen.

hauTaan siunaTTu Essi Hille 92 v., Elsa Annikki Kan­ gas 79 v.

Hämeenkylä kirkkoherranvirasTo Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 5.9. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna Matti Malmi­ vaara, liturgia Anna­Kaisa Inka­ la, kanttori Hannu Lehtikangas ja Hämeenkylän kamarikuoron kvartetti. Kirkkokahvit.

Siioninvirsiseurat su 5.9. klo 12

kirkkokahvien jälkeen. Puhujina Malmivaara ja Inkala.

Ripari-encore su 5.9. klo 18.

Muistellaan menneen kesän ri­ parifiiliksiä, tavataan kavereita ja katsellaan riparikuvia. Mukana ri­ parilla tutuksi tulleita seurakun­ nan työntekijöitä, isosia ja appa­ reita. Koko perhe mukaan.

Hahmotaideterapia ke 15.9. klo 13 kirkon nuortentilassa aloittaa kymmenen kerran kokoontumis­ jakson. Mies tai nainen, nuori, aikuinen, seniori, jos sinulla on päivisin vapaa­aikaa, tule roh­ keasti mukaan! Vetäjänä Terttu Lemström, jolle ilmoittautumi­ nen aamupäivisin p. 0400 269 397, 898 386.

Kirkkokuoron ensimmäinen harjoitus ti 7.9 klo 18. Kaikki uu­ det laulajat ovat sydämellisesti tervetulleita mukaan. Lisätiedot kanttori Hannu­Pekka Heikkilä p.

050 420 3982 tai hannu­pekka. heikkila@evl.fi.

lammaskuja 2 B, kerhoTila Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Poikkea kahville ja viivy pidem­ päänkin.

Kirjallisuuspiiri ma 6.9. klo 12.

Keskustellaan kesällä luetuista kirjoista.

lammaspolku 1, kerhoTila Aikuisten raamattupiiri to 9.9. klo 16. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala. Piirin vetäjänä vuorotte­ lee seurakunnan teologi.

vapaalan seurakunTaTalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kenian piiri to 9.6. klo 12. Vieraa­ na Sleyn eteläisen alueen johtaja Jukka Niemelä.

Kohtaamispaikka kokoonnu­ taan parittomilla viikoilla torstai­ sin. Seuraava kerta 15.9. klo 12.

Hanne-Mari Halme

.9.–9.9.

Vantaan seurakunnat

Olotilassa soi Laulunvalajien folk-musiikki.

Avataan syyskausi!

Kaikille avoin olohuone Tikkurilan Olotila avaa syyskauden seurustelun, sopan ja sävelten sii­ vittämänä. Kello 12 alkaen siellä on myytävänä nuorten keittiöpajan valmistamaa lohikeittoa niin kauan kuin sitä riittää.

Jalkahoitaja Anja Herskoi hellii jalkoja 15 minuuttia kahdeksalla eurolla kello 12–14.30.

Tuotto menee Olotilan toiminnan hyväksi.

Kello 16 esiintyy suomalais­filippiiniläisen yhdistyksen tanssiryhmä Pagdiriwang. Ja päivän päätteeksi kello 16.30 Olotilan täyttää akustinen folk­musiikki, kun Laulunvalajat­yh­ tye esiintyy.

Väliajoilla voi katsella Ulla-Maija Huovarin öljyvärimaalauksia.

Syyskauden avajaiset to .. klo .–. Olotilassa, Unikkotie  a (Vehkapolku)

varhaisnuorille Autokerho ma klo 17–18, 7–10­ vuotiaille Vapaalan seurakuntata­ lo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Puuhakerho ma klo 17.30–19, 7–10­vuotiaille Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Bofferikerho ma klo 18–19, 7–9­ vuotiaille ja klo 19–20, 10–14­vuo­ tiaat kirkon nuortentila.

Bofferointi, eli pehmomiekkai­ lussa taistellaan turvallisesti oh­ jaajien valvonnassa ja yhteisesti sovituilla säännöillä.

Kuviskerho ti klo 17.30–19, 7–14­ vuotiaille Pähkinärinteen kerhoti­ la, Lammaskuja 2 A. Kokkikerho ti klo 17–18.30, 7–9­ vuotiaille ja klo 18.30–20, 10–14­ vuotiaille kirkon alakerta.

Musakerho ti klo 17–18, 7–10­ vuotiaille kirkon alakerran päivä­ kerhotila.

Sählykerho pojat ke klo 16.30– 17.30, 7­,9 ­vuotiaille ja klo 17.30– 18.30, 10–14­vuotiaille Pähki­ närinteen koulu, Mantelikuja 4.

Mailat ja pallot saat lainaksi, jos sinulla ei ole omia. Sisäänkäynti takapihan kautta.

Kokkikerho to klo 17–18.30, 7– 10­vuotiaille Vapaalan seurakun­ tatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Näytelmäkerho to klo 17–18.30, 7–10­vuotiaille kirkon alakerta.

k asTeTTu Saara Ingrid Punkka, Lari Lenni Kasper Laitinen, Sara Sophie Isa­ bell Huttunen, Nuutti Aleksanteri Karkiainen, Rasmus Eetu Juhani Stenberg, Layla Aina Kathleen Flynn, Vilma Noora Valtonen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Mikko Antero Vanhakarhu ja Päivi Helmi Maarit Uusikartano.

Korso kirkkoherranvirasTo Avoinna ma–pe klo 9–15. Pe 3.9. virasto on avoinna klo 9–19 ja ti 7.9. klo 9–16.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, kor­ son.papit@evl.fi.

DiakoniaToimisTo Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

korson kirkko ja

seurakunTakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Miesten saunailta to 2.9. klo 18–20 Kotkansiiven saunatiloissa, isäntänä Antti Kupiainen. Löylyt­ telyä ja keskustelua.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 2.9. klo 18.30. Tule mukaan iloi­ seen kuorotoimintaan, lisätiedot kanttori Ursula Hynniseltä p. 050 573 6368.

Virsikuoro su 5.9. klo 9. Virsi­ kuoro toimii virsien ja liturgis­ ten sävelmien esilauluryhmänä.

Harjoittelemme yhdessä päivän virret.

Messu su 5.9. klo 10, Antti Kupi­ ainen ja Martti Sirviö. Kirkkokah­ vit ja näyttelyn avajaiset messun jälkeen.

Maisema kukkii – Anja Lammisen akvarellinäyttely 5.9.–15.10.

Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tapahtu­ mien yhteydessä.

Naisten raamattupiiri ma 6.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilas­ sa.

Kirkon kahvila ti 7.9. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 7.9. klo 18.30 kappelissa. Rukoilemme seura­ kunnalle jätettyjen esirukous­ pyyntöjen puolesta.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 8.9. klo 11.

Arki-illan ehtoollinen ke 8.9. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 9.9. klo 13.

Naisten saunailta to 9.9. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 9.9. klo 18.30.

seurakunTakoTi mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 7.9. klo 13, Leena Lehto.

nuorille Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo

Sinustako tukihenkilö?

Olisiko sinulla aikaa, jonka haluaisit käyttää tois­ ten auttamiseen? Toimintakeskus Myyringissä alkaa peruskurssi, jossa kurssitetaan tukihenki­ löitä mielenterveyskuntoutujille.

Koulutuksessa käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa hyvinvoiva mieli, tunteet tuki­ henkilötoiminnassa, henkisyys ja hengellisyys, kohtaaminen, vuorovaikutus ja kuunteleminen sekä tukihenkilötyön arki.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset haastatte­ luihin 10.9. mennessä tukihenkilö Anneli Karlssonille p. 040 555 7565. Haastattelut järjeste­ tään viikolla 37.

Kurssin järjestävät Vantaan seurakunnat, Vantaan kaupunki ja Suomen mielenterveys­ seura.

Tukihenkilötoiminnan peruskurssi keskiviikkoisin ..–.. klo .– Toimintakeskus Myyringissä, Liesitori 

Kerhot alkavat viikolla 36. Katso tarkemmat tiedot vantaanseura­ kunnat.fi/korso.

klo 9–19, ma–ti klo 9–16, ke–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

lapsille ja perheille

DiakoniaToimisTo

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakunta­ koti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakun­ takodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

19–22 (17.9. alkaen). Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

varhaisnuorille

muuTa Hiihdä ja hiljenny Saariselällä Muotkan majalla 2.–7.12. Lähtö to 2.12. klo 15.30 ja paluu ti 7.12. klo 22. Matkan hinta 600 euroa sis. lentomatkat, ohjelman ja täy­ sihoidon, maksu kahdessa eräs­ sä. Matkanjohtajina Kari Pekka Kinnunen ja Sirkka Väätäinen.

Sitova ilmoittautuminen kirk­ koherranvirastoon p. 830 6550.

Tiedustelut: Sirkka Väätäinen, p.

040 580 6331.

k asTeTTu Aava Salme Elna Laaksonen, Ma­ tias Miikkael Rautio, Lare Joona­ tan Suntio.

avioliiTToon kuuluTeTTu Jani Mikko Juhani Tauslahti ja Mary Cristin Irmak, Timo Sakari Sotikoff ja Mira Kamilla Jalava, Ja­ ri Tapio Keinänen ja Pirjo Orvokki Kaakkolahti, Sakari Topias Aho­ nen ja Tuula Tellervo Saarinen.

hauTaan siunaTTu Mauno Kalevi Pessa 90 v, Aulis Kalevi Koskinen 84 v, Aarno Ensio Peltola 76 v.

Rekola kirkkoherranvirasTo Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna to 2.9. klo 9–16, pe 3.9.

Päivystys ti ja to klo 10–12

rekolan pyhän anDreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Messu su 5.9. klo 10, syyskauden avajaiset, paikallisten yrittäjien kutsumessu, vapaaehtoisten tehtäviin siunaaminen. Messun toimittajina Mikko Matikainen, Vappu Olsbo, Ilonpilarit ­laulu­ ryhmä ja houseband sekä Noora Hultin.

Keittolounas ja kirkkokahvit messun jälkeen.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–21.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 7.9. klo 19, Juha ja Kirsi Korkea­ mäki.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18.30. Ohjelmassa perinteistä ja uudempaa kirkkolauluohjelmis­ toa aikuisille. Kuoro esiintyy eten­ kin messuissa, johtajana Sirkku­ Liisa Niemi p. 050 336 6798.

Kirjoittajapiiri to 9.9. klo 16, kir­ joitetaan tekstejä ja luetaan niitä yhdessä.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Lauluryhmä Ilonpilarit to klo 18.30.

asolan seurakunTaTalo Asolantie 6

Kipuryhmä ma 6.9. klo 15, ”Riip­ puvuus ja lääkkeiden väärinkäyt­ tö”, alustajana Jorma Kuusijärvi.

Perheiden raamattupiiri ti 7.9. klo 18. Aikuisten keskustellessa päivän aiheesta, lapset voivat leikkiä päiväkerhotilassa.

nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla.



Vantaan seurakunnat varhaisnuorille Kerhot alkavat viikolla 36. Kai­ ken kattava kerho – monipuolista puuhastelua (leikkiä, askartelua, kokkausta jne.) maanantaisin klo 18–20 Rekolan kirkolla / E­ovi, maanantaisin klo 18–20 Päivä­ kummun srk­talossa ja tiistaisin klo 17.30–19.30 Asolan srk­ta­ lossa. Minikokit (kokkailua ja lei­ pomista yhdessä) maanantaisin klo 18–19.30 Asolan srk­talossa.

Sählykerho tiistaisin klo 16–17 Kytöpuiston koulussa, Peltonie­ menkuja 1. Mukaan sisäpeliken­ gät ja juomapullo. Toimintaker­ ho tiistaisin klo 17–18.30 Rekolan kirkolla. Luovan toiminnan kerho ”Luovis” (leikkejä, askartelua, lei­ pomista ja piirtämistä) keskiviik­ koisin klo 17.30–19 Päiväkummun srk­talossa. Kyselyt kerhoista Mari Vuorisalmelle p. 050 535 3072 tai mari.vuorisalmi@evl.fi.

lapsille ja perheille Perhekerho to klo 9.30–11 kirkol­ la ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päivä­ kummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille van­ hempineen.

Lapsikuoro Vivido ke 16.15–17 srk­salissa.

Vivi-music ke klo 17–17.30 srk­ salissa.

muuTa Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye on vankan laulukoke­ muksen ja sujuvan nuotinlukutai­ don omaaville. Yhtye harjoittelee periodeittain perjantai­iltaisin ja lauantaisin. Sovi koelaulusta Sirk­ ku­Liisa Niemen kanssa, p. 050 336 6798.

Vanhemman väen iltapäivä ti 7.9. klo 12 Havunneulassa ja klo 13 Koivutorin palvelutalossa.

Rukouspäivä la 11.9. klo 12–21 Asolan seurakuntatalossa. Voit tulla koko ajaksi tai vain hetkeksi, ovet ovat avoinna koko päivän.

Ruokailua ei ole järjestetty. Yhtei­ set rukoushetket klo 12, 15, 17 ja 20, muulloin mahdollisuus henki­ lökohtaiseen rukoukseen, myös sielunhoitoon. Esirukouspyyntöjä voi jättää paikalla oleville työnte­ kijöille ja niiden puolesta rukoil­ laan yhteisissä rukoushetkissä.

Valmennuspäivä Alfa-kurssin ohjaajille su 12.9. klo 12–18 Re­ kolan kirkolla. Kouluttajana Kaa­ rina Kajakoski. Tervetuloa kaikki kiinnostuneet! Ilmoittautumiset ja tiedustelut Päivi Peittola p. 050 410 3832.

k asTeTTu Onni Tuomas Kimpari, Joona Aleksi Tukiainen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Jukka­Matti Nikunlassi ja Virpi Susanna Kytö.

hauTaan siunaTTu Ulla Maarit Helena Heinonen 54 v.

Tikkurila kirkkoherranvirasTo Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askar­ ruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

DiakoniaToimisTo Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

.9.–9.9.

19–20.30 kahviossa. Anne Vilja­ maa.

Avoin päiväkerho ke 8.9. klo 9.30–11 leikkihuoneessa, Heli Sjöberg.

Arki-illan ehtoollinen ke 8.9. klo 18. Tuula Lapveteläinen, Anne Vil­ jamaa.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 9.9. kirkon edestä klo 9.30. Lenkin jälkeen kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta.

Elisabet Tepora, Marjo Koivisto ja Eevi Korhonen.

Ilosanomapiiri to 9.9. klo 18 neu­ votteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 9.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 9.9. klo 18.30–20.30. Si­ mo Santaranta.

Vantaankoski kirkkoherranvirasTo Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, puhe­ linpalvelu klo 8.15–16.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia

ilolan seurakunTaTalo

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

pyhän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 5.9. klo 12. Maria Erk­ kilä, Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Alkoholiton ehtoollinen.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Laulupiiri pe 3.9. klo 13 kahvios­ sa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 4.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Syyskauden avajaismessu ja vapaaehtoisten tehtävään siunaaminen su 5.9. klo 10. Janne Silvast, Päivi Helén, Päivi Mäki­ nen, Petri Minkkinen, Iina Katila, Anne Viljamaa, Simo Santaranta, Samppa Laakso. Alkoholiton eh­ toollinen.

Vapaaehtoisten rekrytointimessut su 5.9. heti messun jäl­ keen n. klo 11.30–13.30. Tikkurilan seurakunnan työntekijät kertovat vapaaehtoistyön monista mah­ dollisuuksista.

Arabiankielinen raamattupiiri su 5.9. klo 16 aikuisten kerhohuo­ neessa.

Eläkeläiskerho ma 6.9. klo 13– 14.30 kahviossa.

Omaiset mielenterveystyön tukena ma 6.9. klo 17 takkahuo­ neessa. Lisätietoja diakoni Helvi Reijonen p. 050 592 5348.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 6.9. klo 18 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 6.9. klo 18–20. Anne Viljamaa.

Kirkon Ruokailu ti 7.9. vähäva­ raisille ja yksinäisille alkaa har­ taudella klo 12 Tikkurilan kirkossa (alkoholiton ehtoollinen). Vuoro­ numerot kirkolta, ruokailu nuo­ risotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Reetta Leppänen kertoo orpokotityöstä Romaniassa.

Miesten saunailta ti 7.9. klo 17.30 Betaniassa.

Israel-piiri ti 7.9. klo 18 takka­ huoneessa.

Omalla äänellä kuoro ti 7.9. klo

Kiitos elämästä Herra, minun sydämeni elää sinulle, anna rauha hengelleni, vahvista minua, tee minut terveeksi!

Jes. 38:16

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Corvus Laurencij -kuoron harjoitus ti 7.9. klo 18–20. Samppa Laakso.

Quo vadis kuoron koulutus ja harjoitus to 9.9. klo 17.30–20. Iina Katila.

Naisten lenkkisauna to 9.9. klo 18. Keskustelemme Apostolien tekojen pohjalta iltapalan ääres­ sä, iltapala 2 euroa. Joka kuukau­ den toinen torstai.

k arTanonkosken seurakunTakoTi

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Kartanokosken piiri ke 8.9. klo 18. Jippiilaulut, lapsilla oma oh­ jelma. Avoin piiri. Sanaa teekupin ääressä. Elisa Paljakka ja Heli Hii­ pakka­Eshetu.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 9.9. klo 17.30. Yhteyshenkilö: Lauri Wendland p. 050 3023 640, lauri.wendland@pp.inet.fi.

risTipuron seurakunTaTila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 3.9. klo 18.

lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakunta­ talo (Lehtikummuntie 2) torstai­ sin klo 9.30–11. Pakkalan kerho­ huoneisto (Käräjäkuja 1 B) per­ jantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virik­ keitä ja yhdessäoloa lastenhuo­ neessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Perhekerho on lapselle oiva tilaisuus harjoitella erossaoloa turvallisesti, lähellä.

Ilmoittautua ei tarvitse.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan ker­ hohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Haluatko hengähtää hetken ar­ jen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja­Leena Koponen, p. 050 434 5539.

K

Helposti naimisiin

Hääyötä 2010 vietetään perjantaina 17.9. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Vihkivuorojen jako alkaa klo 18.30. Mukaan tarvitaan avioliiton esteiden tutkintatodistus, joka on tilattava viimeistään 10.9. Todistuksen toimittamisaika on 7 päivää. Esteettömyystodistus tilataan omasta kotiseurakunnasta tai keskusrekisteristä p. 09 830 6345.

Hääyössä voidaan myös siunata maistraatissa solmittu avioliitto.

Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken ker­ hohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Hei sinä esikoisvauvan äi­ ti, isä, mummi tai kummi. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja ja­ kamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka – Yhteys on voimavaramme. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoin päiväkerho ke 8.9. klo 9.30–11 Tikkurilan kirkon leikki­ huoneessa, Heli Sjöberg.

Kaakaopyhäkoulu maanantai­ sin, 6.9. alkaen klo 13–15. Eka­ ja tokaluokkalaisille hetki aikuisen ja toisten lasten seurassa Malmi­ niityn kerhotilassa, Koivukyläntie 47 C. Mahdollisuus vapaaseen leikkiin, läksyjen tekoon, pyhä­ kouluun ja välipalatarjoiluun se­ kä toisinaan myös askarteluun.

Ei ennakkoilmoittautumista, maksuton.

nuorille Ilmailukerho ma 6.9. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneis­ tossa, Hagelstamintie 20.

Iso 1 C+D ke 8.9. klo 16.30–18 Tikkurilan nuorisotilassa.

Walkers pe 3.9. klo 19–22 Tikkuri­ lan nuorisotilassa.

Walkers ke 8.9. klo 18–20 Tikkuri­ lan nuorisotilassa.

aksi kertaa olen selvinnyt vaikeasta kasvai­ mesta. Erät ovat nyt 2–0 hyväkseni, mutta pelkään, ettei ottelu ehkä ole vielä ohi. Pe­ lastuin kuoleman kuilusta, mutta miksi niin moni ystävä ja tuttu ei ole selvinnyt?

Jokainen ihmisen parantuminen vakavasta sai­ raudesta on suuri ihme. Kirurgin taitava käsi, hoitajan lämpö ja taito, kehittyneet lääkkeet ja kaikki teknologia. Ympärillä läheisten, ystävien ja tuttujen piiri. Ihmisiä, jotka kantavat mielessään. Yhdet rukoilevat, toiset huokaavat ja kolmannet sytyttävät kynttilän.

Jonkun mielestä oikea ihme edellyttää lääkkeiden huuh­ tomista vessasta alas ja kieltäytymistä sädehoidosta. Silloin

muuTa Kaipaatko uusia haasteita elämääsi? Haluatko auttaa lähim­ mäistäsi? Etsitkö omaa paikkaasi vapaaehtoistyössä? Vapaaehtois­ ten rekrytointimessut Tikkurilan kirkolla su 5.9. heti messun jäl­ keen n. klo 11.30–13.30. Tikkurilan seurakunnan työntekijät kertovat vapaaehtoistyön monista mah­ dollisuuksista. Lisätietoja Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

k asTeTTu Ronja Anneli Blomqvist, Sara Maria Hartikainen, Lenni Nuutti Viljami Laakso, Nella Aava Erika Hytönen, Samuel Kaj Tobias Sak­ sa, Jermu Onni Aleksi Nokelainen, Julia Aleksandra Barck, Amanda Emilia Kotiranta, Luukas Viljami Wendland, Elias Valtteri Liikka­ nen, Kiara Olivia Berg, Kasper Pet­ teri Pirtamo, Kaisla Kerttu Tuulikki Lahtinen.

avioliiTToon kuuluTeTTu Tuomas Hans­Matias Kuusonen ja Virpi Maria Elina Vettenranta, Timo Tapio Juhani Sipinen ja Niina Maria Kolehmainen, Tuo­ mas Kristian Räisänen ja Jutta Katariina Välimäki, Juho Kristian Valdemar Yijälä ja Ulla­Maija Vil­ helmiina Räty, Vesa Pekka Juhani Kosonen ja Niina Karoliina Koso­ nen, Frans Herman Mäki ja Satu Elise Backman, Mikko Juho Aleksi Korvenranta ja Tiina Annukka Korvenranta.

Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkon päivystys peruttu toistai­ seksi korjaustöiden vuoksi.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui­ sin toiminnan mukaan.

Messu su 5.9. klo 10. Saarna Raija Sollamo, liturgia Esa Ruuttunen, kanttori Kari Jerkku. Messun yh­ teydesssä vihitään avioliittoon Risto Pottonen ja Pirjo Majamä­ ki. Häälahjan voi antaa kolehtiin, joka tulee avioliittotyön hyväksi Suomen Lähetysseuran kautta.

Kirkkokahvit messun jälkeen.

Siioninvirsiseurat su 5.9. klo 14.

Lähetyspiiri ma 6.9. klo 15 pieni srk­sali.

Eläkeläiskerhojen syyskauden aloitusmessu ti 7.9. klo 13. Puhe ja liturgia Jaakko Simojoki.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–14 takkahuoneessa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 6.9. klo 17.30 morsiushuone.

Sinkkupiiri ti 7.9. klo 18.30–20.30 takkahuone.

Tee–tee-soppi ke 8.9. klo 10–12 nuorisotila. Teetä ja tekemistä kaiken ikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Aiheena syksyn sato. Kokoontuu neljä kertaa syk­ syllä: 8.9., 6.10., 3.11. ja 1.12. Voi osallistua kaikkiin tai vain kerran.

Vapaaehtoinen tarvikemaksu.

Laulupaja ke 8.9. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Raamattuilta ke 8.9. klo 18.30 Professori Raija Sollamo: ”Van­ han Testamentin kirjakokoelman synty”.

Miesten piiri to 9.9. klo 18.30–20 takkahuone.

kivisTön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto avoinna to 2.9. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön.

Raamattu­rukouspiiri ti 7.9. klo 18.30–20 srk­sali.

Miesten saunailta ke 8.9. klo

tehdään kiusaa sekä itselle että Jumalalle: paranna minut niin kuin minä haluan, ei niin kuin sinä haluat.

Usko ei suojaa maailman kolhuilta, eikä usko aina paranna. Uskon laatua ei voi päätellä paranemisesta tai parantumattomuudesta. Omaa tai toisten uskoa ei ole tarkoitettu ihmisten punnittavaksi.

Meillä on lupa suuttua Jumalalle. Hän kyllä kestää sen.

Kärsimys ei kuitenkaan poista kiitollisuuden aiheita.

Kiitos Jumala tästä eletystä päivästä, ihmisistä, joita olen saanut rakastaa, ja niistä jotka ovat rakastaneet minua. Kiitos sellaisten päivien muistoista, jotka lämmittävät sieluani aika­ ni loppuun asti.

Kimmo Saares Korson seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 15. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kiitollisuus. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 65:2–6, 9 tai Ps. 136:1–9, 25–26, Jes. 38:16–20, Ef. 5:15–20 ja Luuk. 17:11–19.



18.30 (joka toinen keskiviikko).

Oma pyyhe ja omat saunamak­ karat mukaan.

seuTulan kappeli Messu su 5.9. klo 12. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan­Pirhonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2­v. lapsille. Ohjelmas­ sa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 040 719 2616 ark. klo 12–16 viimeistään tiistaina.

marTinrisTi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Perhekirkko su 5.9. klo 11. Sa­ donkorjuuaiheinen perhekirkko.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Sanan ja rukouksen ilta su 5.9. klo 17. Mukana Lauri Virkkunen.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14.

Diakoniapiiri ma 6.9. klo 12. Ko­ koontuu parillisilla viikoilla.

Lähetyspiiri ti 7.9. klo 18.30 dia­ konian työhuone.

varhaisnuorille Kerhot alkavat viikolla 36. Tar­ kemmat tiedot tyttöjen ja poiki­ en kerhoista, retkistä ja leireistä alakoululaisille jaetusta esitteestä tai srk:n kotisivuilta.

lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaik­ ka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lap­ sille että aikuisille. Perhekerhot alkavat viikolla 34 eli 24.8. alkaen.

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11. Martinristi, Laajanii­ tyntie 2, to klo 9.30–11.Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivos­ voudintie 3, to klo 9.30–11. Van­ taanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti klo 9.30–11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30.

Tied. lapsityönohjaaja Laura Sy­ dänmaanlakka p. 830 6412.

Pyhäkoulu on lasten oma kirkko­ hetki. Alle 4­vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Myyrmäen kirkolla joka sunnun­ tai klo 10 alkaen 12.9.

Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila, alkaen 9.9.

muuTa Ympäristötempaus tulossa.

Myyrmäen kirkolla järjestetään 12.9. klo 11.30–15 ympäristötem­ paus. Luonto­ ja kierrätysaiheista ohjelmaa on aikuisille ja lapsil­ le. Tapahtumassa on kirpputori, johon voi varata pöytiä kirkko­ herranvirastosta, p. 830 6440.

Pöydän vuokra on 3 e. Uutta ta­ varaa ei saa myydä. Paikkoja on rajoitetusti.

pasTorskanslieT Stationsvägen 12 B, tfn 830 6262

verksamheT Sommarsång fre 3.9. kl. 15.30 allsång med barnen, kl. 16 all­ sång med ”vuxet folk”, vid pianot Håkan Wikman, korvgrillning.

Välkomna till Folkhälsanhuset, Vallmov. 28.

Högmässa med kyrkoherdeoch kaplansinstallation sö 5.9. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars.

Kyrkoherde Martin Fagerudd installeras i sin tjänst av biskop Björn Vikström. Samtidigt instal­ leras även Kaj Andersson i sin kaplanstjänst. Kantor Håkan Wik­ man. Larskören medverkar. Efter högmässan festlunch i Helsinge skola, Övitsbölevägen 3.

Larskören må 6.9 kl. 18–20.30 övning i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby. I början av terminen får gärna nya sångare komma med.

I synnerhet tenorer och basar är nu välkomna med i verksamhe­ ten. Larskören dirigeras av Håkan Wikman. Info larskoren@evl.fi.

ViAndakören ti 7.9. kl. 13–15 för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café. Dirigent är Håkan Wikman.

Körens målsättning är att skapa en god sångaranda och att alla skall få uppleva körsång när den är som bäst.

DVAS on 8.9. kl. 14 i Folkhälsan­ huset, Vallmovägen 28. Vi sjung­ er, lyssnar till och samtalar kring våra vackraste andliga sånger.

Håkan Wikman.

Vuxen-barngrupp må 6.9. kl.

9.30 i Martinristi församlingshem i Mårtensdal köpcentrum, Bred­ ängsvägen 2.

Vuxen-barngrupp on 9.9 kl. 9.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12. Barnarbetsledaren Marja­Le­ ena Väänänen ger mera informa­ tion om vuxen­barngrupperna.

Se hemsidan www.vandasven­ skaforsamling.fi.

Yhteiset kehiTysvammaisTyö Vertaistukiryhmä kehitysvammaisten omaisille ma 6.9. klo 17–18.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja vs. ke­ hitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

kuurojenTyö

Kasper Anton Mikael Mattila, James Gabriel Cooper , Roope Johannes Hämäläinen, Sulo Urho Pietari Hartikainen, Eero Leo Ola­ vi Holmgren, Henri Petri Kalervo Minkkinen, Ossi Eemeli Nurmela, Hilla Ellen Hallila.

Viittomakielinen perhekerho to 2.9. klo 10–12 EVY:llä, 4. krs, Kauppamiehentie 6, Espoo. Va­ paata keskustelua.

Viittomakielinen perhemessu su 5.9. klo 13 Hermannin diako­ niatalossa, Hämeentie 73, Hel­ sinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.9. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehka­ polku). Tapio Laine.

avioliiTToon kuuluTeTTu

perheneuvonTa

k asTeTTu

Sami Aarne Mikael Rantala ja Su­ vi Marketta Keikkala, Timo Olavi Päivärinta ja Päivi Marketta Päi­ värinta s Väisänen.

hauTaan siunaTTu Gustaf Alfred Ekholm 101 v, Toini Haapanen 92 v, Pirkko Maria Ta­ vastie 87 v, Irja Ingrid Hämäläinen 81 v, Raimo Mauri Valtonen 61 v, Johan Virmo Meckelburg 60 v.

Lis seu ätietoj a ra toim kuntie i ja p nnas n t ww alvelui a w.v s t a a seu raku ntaannna t.fi

Varaventtiili – apu arkeen la 11.9 klo 10–12 Martinristissä, Mar­ tinlaaksonpolku 1. Kolmen ker­ ran keskusteluryhmä joka toinen lauantai noin 18–35­vuotiaille.

Käsittelemme arkeen liittyviä ai­ heita kuten terveys ja puhtaus, talous ja rahankäyttö, minä ja ihmissuhteeni. Ohjaajina diakoni Tarja Andersson ja perheneuvo­ ja Leena Jokinen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.9. mennessä Tarja Andersson p. 050 357 7736.

Eroryhmä erosta toipuville mie­ hille ja naisille. Ryhmä kokoontuu Tikkurilassa aamupäivisin yhteen­ sä 10 kertaa lokakuusta alkaen.

Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalai­ nen, jotka tapaavat kaikki ryh­ mästä kiinnostuneet etukäteen.

Sovi aika 10.9. mennessä perhe­ asian neuvottelukeskus p. 09 830

Eroa ei tarvitse hävetä Puhuminen ja vertaistuki auttavat avioerosta selviytymiseen.

Lehtikuva/Sodapix

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Vanda svenska

P

erheneuvojien, jos kenen, luulisi tietävän, miksi ihmiset eroavat.

— Elämä ei mennytkään niin kuin kuvitteli. On kertynyt pettymyksiä, loukkaantumisia, erilaisia vaikeuksia, Vantaan seurakuntien perheneuvoja Lauri Anttila luettelee.

— Tai sitten aikuistumisen ja keski-ikäistymisen myötä puolisot kasvavat niin, että ovat eri ihmisiä kuin yhteen mennessään. Sitä, mikä aikoinaan yhdisti, ei enää ole, eikä uutta ole tullut tilalle. On elämän uudelleenarvioinnin aika, kuvailee Anttilan kollega Paula Ruotsalainen.

On myös eroja, jotka tulevat toiselle osapuolelle yllätyksenä. Toinen tekee ratkaisun yksin ja toinen kokee, että hänellä ei ole ollut mitään mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Jos jää yksin miksi-kysymystensä kanssa, erosta toipuminen on hidasta.

— Eroryhmissä kuulee kipeistäkin eroista, kun esimerkiksi puoliso on löytänyt uuden ja lähtenyt. Jätetty menee shokkiin ja joutuu pahaan kriisiin, Ruotsalainen sanoo.

— On myös tapauksia, joissa vaikka vaimo on sanonut vuosikausia, että jos joku asia ei muutu, hän lähtee. Ja kun vaimo sitten lähtee, mies onkin ihan yllättynyt ja valmis tekemään mitä vain — mutta liian myöhään, Anttila lisää.

EROTA VOI viisaamminkin. Lauri

Anttilan mukaan hyvässä erossa osataan antaa anteeksi puolin ja toisin ja kumpikin tulee kuulluksi. Paula Ruotsalaisen mielestä yksi hyvän eron tuntomerkki on se, että se vahingoittaa lapsia mahdollisimman vähän.

Perheneuvojat muistuttavat, että vanhemmuus jatkuu erosta huolimatta. Toisesta vanhemmasta ei pitäisi puhua pahaa, vaikka olisi kuinka katkera ja vihainen. Lapsille on tehtävä selväksi, että vanhempien ero ei ole heidän syynsä ja että asioista sopiminen on aikuisten vastuulla.

— Arkirutiinien säilyttäminen tuo lapselle turvaa. Lapsen kanssa voisi myös yrittää nimetä sitä, miltä lapsesta tuntuu. Lapselle pitää antaa aikaa ja jutella hänen kanssaan niitä näitä — ei vain erojuttuja, Anttila lisää.

ERORYHMÄ ON yksi apu avioerosta

toipumiseen, mutta se ei sovi pahimmassa kriisivaiheessa oleville.

— Silloin voisi olla hyvä käydä kahden kesken juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa, Paula Ruotsalainen ehdottaa.

Hän on vakaasti sitä mieltä, että asiat paranevat puhumalla: ammattiauttajien juttusilla, vertaisryhmässä tai ystävien kanssa. Lauri Anttila muistuttaa, että erosta toipuvalle on tärkeää pitää huolta itsestään, tavata ihmisiä, liikkua ja nauttia lastensa seurasta.

6330 tai paula.ruotsalainen@evl. fi.

yksinhuolTajaperheiDen leiri

Yksinhuoltajaperheiden leiri 1.–3.10. Kuntokallion kurssikes­ kuksessa Helsingissä. Hinta ai­ kuisilta 30 euroa, 12–17­vuotiail­ ta 25 euroa ja 3–11­vuotiailta 19 euroa. Alle 3­vuotiaat ilmaiseksi.

Linja­autokuljetus sisältyy leirin hintaan. Lisätiedot ja ilmoittau­

Aina ei pyyhi hyvin.

Ensimmäinen vuosi eron jälkeen on se hankalin. Silloin joutuu myös etsimään uusia tapoja viettää esimerkiksi joulua, äitienpäivää ja kesälomaa — ja olemaan viettämättä hääpäivää.

— Jos liitto on kestänyt vaikka 30 vuotta, siitä on tullut todella iso osa elämää. On olemassa tietyt tavat viettää vapaa-aikaa, on yhteiset ystävät.

Ero on suuri elämänmuutos, paljon enemmän kuin vain luopumista yhdestä ihmisestä, Paula Ruotsalainen sanoo.

RUOTSALAINEN JA ANTTILA vetävät

seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen järjestämää eroryhmää, joka aloittaa lokakuussa. Ryhmä on tarkoitettu niille, jotka ovat selkeästi eronneet: eivät ole palaamassa yhteen, asuvat erillään ja ainakin eron harkinta-aika on meneillään.

Eroryhmän toiminta perustuu vertaistukeen eli kokemusten jakamiseen toisten samankaltaisessa tilanteessa olevien kanssa. Kymmenestä kokoontumiskerrasta muodostuu kaari, jossa ensin pohditaan tapahtunutta, sitten katsotaan nykytilannetta ja loppua kohti mietitään jo tulevaisuutta.

— Toivomme, että ryhmän jälkeen osanottajat osaisivat olla erilailla itsensä kanssa. Että suhde itseen olisi rauhallisempi, eikä olisi niin paha ja levoton olo, Lauri Anttila sanoo.

tumiset 15.9. mennessä diakonia­ pastori Lea Karhinen p. 050 381 8757 ja 09 830 6341.

oloTila — olohuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe 3.9. asti klo 10–14.

Avoinna ma 6.9. alkaen klo 9.30–15.

Olotilan syyskausi avataan pe

— Koska ero on hankala erityisesti tunnepuolella, käsittelemme alustuksissamme aika paljon tunteita: vihaa, surua, pettymystä, syyllisyyttä, häpeää ja yksinäisyyttä, kertoo Paula Ruotsalainen.

Hän lisää, että erot ovat erilaisia, eivätkä kaikki käy läpi tunteita samassa järjestyksessä tai tahdissa. Jollakin saattaa mennä vuosia ennen kuin hän uskaltaa tuntea vihaa, joku toinen taas saattaa olla ylitsepursuavan vihainen.

— Varsinkin monelle naiselle oman vihan löytäminen on vaikeaa, vaikka häntä olisi kohdeltu miten huonosti.

Meidät on kasvatettu olemaan kilttejä. Kuitenkin viha on parhaimmillaan energisoivaa ja puhdistavaa, Ruotsalainen sanoo.

Hän toteaa, että myös häpeä nousee usein esille eroryhmässä. Vaikka avioerot ovat yleistyneet, aina löytyy ihmisiä, jotka ovat sukunsa tai ystäväpiirinsä ainoita eronneita.

— Eroa ei tarvitse hävetä. Se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä.

Kaisa Halonen

Eroryhmä alkaa lokakuussa ja kokoontuu perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa aamupäivisin. Vetäjät tapaavat ryhmästä kiinnostuneet etukäteen.

Sovi aika .. mennessä p.   .

Lisätietoja paula.ruotsalainen@evl.fi.

9.9. klo 9.30–17.30. Myynnissä klo 12 alkaen lohikeittoa niin kauan kuin riittää. Klo 12–14.30 jalkahoi­ toa Olotilan toiminnan hyväksi.

Klo 16–16.30 kulttuuritanssiryh­ mä Pagdiriwang. Klo 16.30–17 Laulunvalajat­yhtye.

Syyskuussa esillä Ulla­Maija Huovarin öljyvärimaalauksia.

Haluatko tehdä hyvää? Tule va­ paaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

vanTaan seurakunTien keskusrekisTeri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Vir­ katodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/kes­ kusrekisteri.



koonnut Heli Kulmavuori

   

j

K r .

Puhtoinen vampyyripoika romanTTisen FanTasiaTarinan toinen päähenkilö on vampyyri ja kaveri­ joukkoon kuuluu ihmissusia. Kirjoja on myyty maailmanlaajuisesti yli 100 miljoonaa kappaletta. Teattereissa pyörii parhaillaan kolmas kirjojen pohjalta tehty elokuva.

Mistä amerikkalaisen Stephenie Meyerin vampyyrikirjasarjan suosi­ ossa on oikein kysymys? Kyseessä ei nimittäin ole mikään perinteinen ver­ tatihkuva vampyyrikertomus.

Kirjailija itse sanonut pääteemak­ seen yksilön valinnanvapauden: vaik­ ka olisi syntynyt pedoksi, voi valita elävänsä toisin.

Vastausta Twilight­kirjojen suosi­ oon voi etsiä myös Meyerin uskon­ nollisesta taustasta.

Meyer on mormoni. Siihen ei kirjoissa suoraan viitata, mutta ar­ vomaailma on ammennettu mor­ moniuskosta. Kirjoissa ei esiinny alkoholia, kahvia, huumeita eikä ki­ roilua. Uskonto näkyy myös esimer­ kiksi Houkutus­kirjan kannessa, jonka omenan Meyer on sanonut viittaa­

van Raamatun luomiskertomuksessa esiintyvään hyvän ja pahan tiedon puun hedelmään.

Aikuistumiseen liittyy monia va­ lintoja. Twilight­kirjoissa teinejä pyö­ rittävä seksuaalisuus on pelottava, suorastaan tappava voima. Sitä vas­ taan auttaa vain huippuunsaviritetty itsehillintä. Kirjat kertovat houkutuk­ sista ja kieltäymyksistä. Kokemusten janosta ja pidättäytymisestä. Himos­ ta ja sen hallitsemisesta.

Vampyyripoika Edward on päät­ tänyt, ettei elä kuin hirviö, mutta päätöksessä pysyminen on hankalaa, varsinkin kun tyttöystävä Bellan veri tuoksuu paremmalta kuin kenenkään muun.

Myös Bellan täytyy olla tarkkana, ettei anna poikaystävälleen vääriä viestejä. Yksikin harkitsematon liike Edwardin seurassa voi nimittäin koi­ tua hänen kohtalokseen.

Tätä kiusausten ja kilvoittelun dy­ namiikkaa janoavat teinit eri puolilla maailmaa, liki neljälläkymmenellä kielellä.

Leluyhteisö on hajaannuksen tilassa.

Omistaa ja olla omistettu heittää uudet tulokkaat välittömästi pikkulasten rikot­ taviksi. Pääpaha, katkeroitunut Tuhti­karhu ei piittaa toisten tunteista, koska on itse heitteille jätetty ja saanut huomata, että tilalle on löytynyt toinen nalle.

Lelujen yhteisöllisyys ja alakulttuuri ovat orpojen yhteisöllisyyttä.

Tietysti Pixar­studioiden elokuva on myös huikea kunnianosoitus kunnollisille, sukupolvesta toiseen kes­ täville ja kierrätettäville leluille. Sen loputtua mielessä kelautuvat omat vanhat lelut ja niiden kohtalot. Aske­ leet käyvät vaistonvaraisesti pojan pölyttyneille lelulaa­ tikoille — penkomaan pikkuautoja ja pehmoeläimiä ja muistelemaan niiden vaiheita perheen elämässä.

Ami Lindholm

leluT ovaT kriisissä. Kahdessa aikaisemmassa Toy Story ­elokuvassa Andy­pojan lelut ovat saaneet elää omaa hulvatonta elämäänsä. Nyt aika on kulunut ja lelujen omistaja on varttunut nuoreksi.

Leluyhteisö on hajaannuksen tilassa, sillä osa on pääsemässä Andyn mukaan opiskelupaikkakunnalle, osa joutumassa ullakolle. Sattuma astuu peliin ja alkaa seikkailu, jossa joudutaan toinen toistaan tukalampaan tilanteeseen.

Koskettavassa Toy Story 3 ­animaa­ tiossa liikutaan hylätyksi tulemisen ”Mummoni opetti rukoileja uuden yhteisöllisyyden ympärille. maan, ja luen saman rukoLelujen kautta käydään vertauskuval­ uksen joka ilta. Olen hyvin lista pohdintaa siitä, miten tärkeää ihmiselle on kuulua johonkin. Täytyy kiinnostunut hengellisistä saada olla huolenpidon kohteena ja asioista. Teatteristakaan ei täytyy saada pitää huolta.

Andyn lelujen uusi osoite on päi­ tulisi mitään ilman uskoa. väkoti, jonka kyyninen peruslelujengi

Alussahan on vain tyhjä lava, ja ehkä hikisesti käsikirjoitus ja joku ohjaajanriepu.”

Bellan ja Edwardin tosi rakkaus odottaa.

Näyttelijä Janne Hyytiäinen Sara­lehdessä 9/2010

Heila tulee kalliiksi jäikö kesäheila löytymättä? Tuntuuko hei­ lan löytäminen vaivalloiselta? Nyt kannat­ taa laskea hitaasti sataan, sillä edessä voi olla vielä pitkä matka, varsinkin jos olet nainen.

Brittiläinen deittisivusto UKDating.com tiedusteli brittinaisilta, onko treffeillä käynti tuottanut toivottua tulosta ja jos on, mil­ laisia uhrauksia sen oikean löytäminen on vaatinut.

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että kes­

kimäärin heillä kuluu treffeihin 95 euroa, mukaan lukien vaatteet, syöminen ja juo­ mat. Varsin moni brittinainen laski sum­ maan mukaan myös solariumissa käynnin, sillä sateisessa saarivaltiossa päivettynyt iho on valttia. Tasa­arvon nimissä naiset sanovat olevansa valmiit jakamaan treffi­ seuran kanssa esimerkiksi ravintolalaskun ja leffaliput.

Treffien hinta ei ole kuitenkaan mitään siihen verrattuna, kuinka paljon aikaa ja

.. Onnea, Sinikka!

● ● ●

vaivaa naiset ovat valmiit uhraamaan sen oikean löytämiseksi. Kyselyn mukaan naiset väittivät nimittäin tavanneensa peräti 24 miestä ennen kuin löysivät sen suuren rak­ kauden. Yksittäisten treffien hinnan huo­ mioiden tapailuun uppoaa siis noin 2200 euroa. Melko kallista, mutta mitäpä sitä ei olisi rakkauden tähden valmis tekemään?

2200 euron unelma.

Sinikka on runoilija Eino Leinon luomus. Nimen lähtökohtana on sininen väri.

Ensi kerran Sinikka tiedetään annetun ristimänimeksi vuonna 1917, kun säveltäjä Toivo Kuula nimesi tyttärensä Sinikaksi. 1940­ ja 50­luvuilla se oli yksi tyttöjen suosikkinimiä.

Tänä vuonna on annettu 17 tytölle nimi Sinikka.

Jani Laukkanen

N

Paha karsastus

äitä minä katselen mielikseni: Nukkuvan lapsen kasvot. Heiluvien korsien maininki. Karut kalliot.

Puiden lomitse kimaltava vesi.

Samalla näen sivusilmällä kaiken senkin, mitä en halua. Siinä ovat siivoamattomat nurkat, mur­ heellinen mieli ja oviaan sulkeva elämä kaikki yhtä aikaa haastamassa sen pienen hyvän, minkä ohimene­ väksi hetkeksi olen haalinut kokoon.

Kuvittelen, että onnea on katsella vain sitä, mikä on hyvin. Sitkeästi yritän painaa piiloon sen, minkä katso­ minen koettelee luontoa tai kiduttaa sydäntä.

Elämänsä kanssa sopuun päässeet ovat tehneet



miinusmerkkisestä voimavaransa. Energia, joka ennen kului varjopuolen kätkemiseen, rehevöittää nyt koko­ naisuutta, jossa asiat saavat olla niin kuin ovat. Hyvästä voi hyvillä mielin kiittää ja pahana päivänä luottaa, että parempi tulee.

Sanovat, että mystikon silmistä toinen katsoo ylös taivaaseen ja toinen alas maanpäällisiin. Helpottavaa moisessa karsastuksessa on se, ettei taivaaseen tar­ vitse tähytä kaksin silmin, tämänpuoleisen unohtaen.

Ja että tämänpuoleisesta saa tarpeen tullen lomaa katselemalla autuaitten maahan.

Kaisa Raittila