Lauri 2010 nro 2 (21 1) by Kirkko ja kaupunki

Lukekaa Raamattua ennakkoluulottomasti! kehottaa Lauri Thurén, sivut 8–9



..

Ainutlaatuinen olutpanimo Palestiinassa sivu 5 Anja Erämaja teki runoja kerrostaloelämästä sivu 6 Pirjo Lackberg rentoutuu käsityökerhossa sivu 7

AUTA

Luis Acosta/AFP/Lehtikuva

sivu 2

Haitin järistyksen uhreja

..

irkon Ulkomaanavun (KUA) humanitaarisen avun koordinaattori Matti Ridanpää kuvaa Haitin tilannetta sanalla täystuho. Samaan hengenvetoon hän sanoo, että aina on toivoa, kun ei vain nosteta käsiä pystyyn. Onni onnettomuudessa oli, että järjestöllä oli jo toimivat yhteydet Haitiin ja näin avustustyö on saatu nopeasti käyntiin. Ensimmäinen tehtävä on veden saannin turvaaminen. — Puhdas vesi on ensivaiheessa kaikkein tärkein asia. Ilman sitä ihmisiä kuolee nestehukkaan ja sairastuu ripuliin ja erilaiset kulkutaudit alkavat levitä, selvittää Ridanpää. KUA:lla oli Haitissa entuudestaan kolme vedenpuhdistuslaitetta, ja sunnuntaina sinne saapui vielä kaksi lisää. Yksi laite voi puhdistaa 4000 litraa vettä tunnissa eli lähes 200 000 litraa vuorokaudessa. Kun yhdelle ihmiselle jaetaan päivässä viisi litraa vettä, saadaan näillä laitteilla autettua kymmeniätuhansia ihmisiä. — Eilen illalla tilasin Irlannista vedenpuhdistustabletteja, joita pakataan parhaillaan. Intiasta löytyi kokoonpantavia vesikanistereita, jotka viedään perille lentorahtina. Lisäksi olemme toimittaneet Haitiin yhteistyöverkostomme kautta ruokaa ja 500 telttaa. Torstaina lähtee 0 telttaa lisää, Ridanpää listaa.

mikä haitin maanjäristyksen uhriluku sitten onkaan — arviot kuolonuhreista vaihtelevat 50 000:n ja 200 000:n välillä — kyseessä on joka tapauksessa yksi 2000-luvun tuhoisimmista luonnonkatastrofeista. 7,0 Richterin asteikolla siirsi Haitin vuoteen 0. Elämä yhdessä maailman köyhimmistä maista alkaa käytännössä miltei nollapisteestä ainakin pääkaupungissa Port-au-Princessä ja sen lähiympäristössä. Maanjäristyksen tuhoisuutta lisäsi, että järistyksen keskipiste oli melko lähellä maan pintaa. Tuhannet, kenties kymmenettuhannet ihmiset, kuolivat välittömästi, ja jokainen päivä apua odotellessa toi lisää kuolonuhreja. Haitilaisilla ei alkuun ollut kuin paljaat kädet, joilla yrittää pelastaa läheisiään sortuneiden rakennusten raunioista. jo ennen järistystä kaksi miljoonaa ihmistä Haitin yhdeksänmiljoonaisesta kansasta eli alle kahdella dollarilla päivässä. Nyt välittömän hätäavun tarpeessa on ainakin miljoona ihmistä. Loukkaantuneita on paljon ja ihmisiltä puuttuu ruokaa ja puhdasta vettä. Pääkaupunkiseudun tiet, vesijohto- ja sähköverkostot, sairaalat ja satama ovat joko tuhoutuneet tai pahasti vaurioituneet. Katastroﬁn mittasuhteet ovat käsittämättömät. Moni haitilainen sanoo, ettei ole toivoa. Sitten on toisia, jotka yhä toivovat ja jaksavat etsiä omaisiaan, auttavat toisia ja rukoilevat surevien ja kärsivien puolesta. Monen kysymys varmasti on, missä Jumala on, kun tällaista tapahtuu. Tuhon keskellä kirkkoon kokoontuvien haitilaisten vastaus on: keskellä kärsimystä ja niiden ihmisten kanssa, jotka auttavat. Jos etsit Jumalaa, katso lähimmäistesi hätää. Nyt on aika auttaa.

kirkkojen hätäapua

Kirkon Ulkomaanapu on tehnyt Haitissa kehitysyhteistyötä vuodesta 2004. Niinpä järjestöllä oli paikalla oma työntekijä, Sylvia Raulo, joka nyt johtaa Luterilaisen maailmanliiton ja neljän muun kirkollisen järjestön yhteistä katastrofiapua Haitissa. — Olemme olleet Sylviaan yhteydessä päivittäin. Hän ei vahingoittunut rytäkässä ja myös paikallinen henkilökuntamme on hengissä, vaikka perheenjäseniä on ikävä kyllä menehtynyt. Haitiin on jo lähtenyt kolme työntekijää yhteistyöverkostostamme. Torstaina lähtee kaksi suomalaista Haitiin ja kaksi Do-

Naiset kantavat vettä Haitin raunioituneessa pääkaupungissa Port‑au‑Princessä. minikaaniseen tasavaltaan hoitamaan logistiikkaa. Haitilaisia työntekijöitä on satoja, Ridanpää kertoo. Kirkon Ulkomaanapu on sitoutunut tekemään välittömän hätäavun jälkeen työtä maassa vielä pitkään. Hätäapua seuraa jälleenrakennustyö, mikä on vaativaa, sillä pääkaupunkiseudulla on tuhoutunut vähintään puolet rakennuksista. Järjestö on tehnyt työtä myös maaseudulla, eikä sitäkään voi lopettaa.

Kirkon Ulkomaanavun lahjoituspuhelin 0600 12345 (15,11€+pvm) Yhteisvastuun lahjoituspuhelin 0600 12010 (10,10€+pvm)

Haitin oli joka tapauksessa tarkoitus olla tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen ulkomainen pääkohde. Kun maanjäristys tapahtui ja tuhojen laajuus selvisi, Yhteisvastuukeräys teki historiallisen päätöksen. — Polkaisimme pystyyn ylimääräisen katastrofi keräyksen jo nyt. Haiti oli sunnuntaina kolehtikohteena ja monissa seurakunnissa lipaskerääjät ovat olleet liikkeellä. Kirkkoa ei voi nyt syyttää hidasliikkeiseksi. Kerääjien kokemukset ovat hyvin myönteisiä, ihmiset haluavat aut-

taa, sanoo keräyspäällikkö Tapio Pajunen. Normaali Yhteisvastuukeräys käynnistyy .2. Siihen asti kerätään pelkästään katastorofiapua Haitille. Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun kautta. Sen jälkeen Haitin rinnalle tulee kotimainen kohde. — Kotimaassa keräämme apua köyhille lapsiperheille, joiden määrä on viime laman jälkeen kolminkertaistunut. Se on häpeä suomalaiselle yhteiskunnalle, sanoo Pajunen.

keräyksiä ja konsertteja Kirkon Ulkomaanapu on tähän mennessä saanut Ulkoministeriöltä 500 000 euroa ja yksityisiltä lahjoittajilta, seurakunnilta ja yrityksiltä 35 000 euroa Haitin auttamiseen. Summasta puuttuu vielä Yhteisvastuun lipaskeräyksen tuotto. Avun tarve on kuitenkin valtava, joten kaikki lisäeurot ovat tarpeen. Siksi myös Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto kokoontui keskiviikkoiltana päättämään 20 000 euron lahjoituksesta Kirkon Ulkomaanavulle käytettäväksi Haitin avustustyöhön. Yhteisvastuukeräys, Kirkon Ulkomaanapu ja Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta järjestävät sunnuntaina 24.1. klo 1 Tuomiokirkossa suurkonsertin Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Kirkon Ulkomaanavun lisäksi Haitia auttavat ainakin Punainen Risti, Unicef, SOS-Lapsikylä, Patmos Lähetyssäätiö, Suomen Word Vision sekä Plan. Keräyksistä löytyy lisätietoja järjestöjen nettisivuilta. Pauli Juusela

Lippaat täyttyivät nopeasti

naispappeutta vastustava Luthersäätiö on saamassa oman piispan, mutta ei aio silti erota Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta. Luther-säätiölle jo aiemmin pappeja vihkinyt Ruotsin lähetyshiippakunta on nimennyt piispaksi rovasti Matti Väisäsen, Kansanlähetyksen eläkkeellä olevan pääsihteerin. Arkkipiispa Jukka Paar-

hteisvastuukeräys starttasi myös Vantaalla etuajassa Haitin maanjäristyksen vuoksi. Kirkoissa kerättiin sunnuntaina tuhansia euroja tuottanut kolehti, joka käytetään maanjäristyksen uhrien auttamiseen. Hakunilan seurakunnan aktiiviset yhteisvastuukerääjät pukivat viikonvaihteessa liivit ylleen ja lähtivät lippaineen Ikeaan. Viikonlopun aikana lippaisiin kertyi rahaa 2 15,0 euroa. — Normaalisti luotan liiviin, mutta nyt mainostin myös sanallisesti, että keräämme rahaa Haitiin. Kolmessa tunnissa sain kerättyä kaksi lippaallista niin täyteen, että viimeinen 20 euron seteli ei enää mahtunut,

man mukaan kirkko ei tunnusta Luther-säätiön piispaa, vaan oma piispa on askel kirkosta erkaantumisen suuntaan. ●

tammikuun viimeisenä päivänä aloittaa SuomiTV-kanavalla uusi ajankohtaisohjelma Sunnuntaiuutiset. Jokaviikkoisen puolituntisen tavoitteena on uutisoida kirkolli-

vaan se piti laittaa seuraavan kerääjän lippaaseen, kertoo Pirkko-Leena Kontinen. Moni vanhempi halusi opettaa lapsiaan antamaan ja lähetti lapsensa tuomaan rahan lippaaseen. — Olen ollut yhteisvastuukerääjänä yli 50 vuoden ajan. Katastrofeissa halu auttaa näkyy selvemmin kuin tavanomaisissa keräyksissä. Tikkurilan yhteisvastuukerääjät aloittivat alkuviikosta keräyksen Prismassa. Tikkurilan lukiolaiset keräävät lippaiden kanssa torstaina Tikkurilan keskustassa.

sen kentän tapahtumia ja ilmiöitä. Lisäksi seurataan ajankohtaisia yhteiskunnallisia uutisaiheita kristillisen arvomaailman näkökulmasta. Päätoimittajana on vantaalainen Thorleif Johansson.

Thorleif Johansson toimittaa Sunnuntaiuutisia. Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Hans von Schantz

●

Yhteisvastuun tili Nordea 208919‑6775

historiallisen ratkaisun

Arttu Kaunisto laittoi rahaa Pirkko‑Leena Kontisen keräyslippaaseen Ikean aulassa.

Pauli Juusela päätoimittaja

Auta Haitia

yhteisvastuukeräys teki

Markku Mattila

moni suomalainen on avannut kukkaronsa kaukana olevien lähimmäisten auttamiseksi. Kirkon Ulkomaanavun, Punaisen Ristin, Uniceﬁn ja muiden luotettavien järjestöjen keräykset on otettu hyvin vastaan. Kirkon Yhteisvastuukeräys teki historiallisen päätöksen ja aikaisti keräyksen alkua. Keräyksen ulkomaisena kohteena olisi tänä vuonna muutenkin ollut Haiti, mutta nyt keräys aloitettiin heti eikä vasta helmikuussa. Ennen 7.2. Yhteisvastuuta kerätään yksinomaan Haitiin ja apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun kautta.

suomalainen johtaa

Reuters/AlertNet/Jorge Silva

7,0 ja vuosi 0

Vesi on Haitissa ensiapua

Sini Pennanen

Ilkka Halava tulevaisuudentutkija, toimitusjohtaja

Kaikki Facebookiin! kuuntelin junassa keskustelua, jossa harmiteltiin perinteisen yhdistyksen kuihtumista ja virtuaalimaailman haitallisuutta yksilöllistymisen lisääjänä. Alueyhdistyksen hallitukseen ei saatu jäseniä eivätkä talkootkaan olleet pariin vuoteen vetäneet väkeä. Edessä oli yhdistyksen lopettaminen. Tulevina vuosina tällaiset tarinat tulevat tutuiksi. Suomalaisten halu vaikuttaa yhdistyksissä ja seuroissa on merkittävästi vähentynyt kuudessa vuodessa. Samoin ajankäytössä tapahtuneet muutokset nakertavat pohjaa perinteisten yhteisöjen toimintamallilta. Lähivuosina moni yhdistys kamppailee olemassaolostaan ja toiminnan vetäjistä käydään kovaa taistelua.

Chike Ohanwe on saanut kotonaan vaikutteita sekä nigerialaisesta että suomalaisesta kulttuurista.

Valkokankaan energiapakkaus

Chike Ohanwe uskoo, että maailma paranisi tanssimalla.

hike Ohanwen kanssa jutellessa tuntee itsensä saamattomaksi mörökölliksi, sen verran paljon intoa, energiaa ja leveää hymyä tämän 20-vuotiaan vantaalaisen olemus pursuaa. Hän on ehtinyt tehdä monenlaista: soittaa pianoa ja saksofonia, laulaa, näytellä, tanssia streetiä ja hiphoppia. Eikä siinä vielä kaikki, tietenkään. — Nyt kirjoitan nuortenkirjaa. Kokemukseni on, että nuortenkirjat ovat aika naisvoittoisia ja varsinkaan lukioikäisistä jätkistä ei ole juuri kirjoitettu. — Kirja pitää kirjoittaa nyt, kun vielä ymmärrän sitä maailmaa. Mutta ennen kuin Suomen kansa oppii tuntemaan kirjailija-Ohanwen, se oppii tuntemaan näyttelijä-Ohanwen, sillä hänen tähdittämänsä musikaalielokuva Jos rakastat tuli elokuvateattereihin tammikuun alussa.

”näyttelen henkilÖä, en ihonväriä”

Jos rakastat on ohjaaja Neil Hardwickin ensimmäinen pitkä elokuva. Sen tarina on nykyaikainen versio Sakari Topeliuksen Adalmiinan helmi -sadusta. Elokuvassa hemmoteltu ministerin tytär Ada joutuu kohtalokkaaseen liikenneonnettomuuteen ja rakastuu Chike Ohanwen esittämään Toniin. — Toni on sellainen veijari, kiva ja rohkea tyyppi. Hänellä on hyvä kasvatus, ja perhe on

hänelle tärkeä. Toni on vähän minun kaltaiseni hahmo, mutta en kuitenkaan esitä itseäni. Vaikka Ohanwen roolihahmo Toni on maahanmuuttaja, elokuvassa ei alleviivata hänen taustaansa tai ihonväriään. — Minusta Tonin ja Adan erottaa lähinnä se, että toinen on mies ja toinen nainen. Maahanmuuttajatausta ei ole tässä elokuvassa ihmeellinen juttu. Näyttelen henkilöä, jolla on nimi, en pelkkää ihonväriä, sanoo Ohanwe, joka on nigerialaisen isän ja suomalaisen äidin poika.

tanssia arkaDianmäellä Elokuvassa on tunnettuja konkarinäyttelijöitä kuten Satu Silvo ja Taneli Mäkelä sekä uusia kasvoja kuten Chike Ohanwe ja Adaa esittävä Elli Vallinoja. Ohanwe sai tietää elokuvasta nähtyään hakuilmoituksen lehdessä, minkä jälkeen hänelle vielä soitettiin roolituspalvelusta ja pyydettiin koekuvauksiin. Koska kyse on musikaalielokuvasta ja rakkaustarinasta, koekuvauksissa testattiin muun muassa näyttelijöiden välisiä kemioita ja musikaalisia taitoja. — Kun piti laulaa, esitin Irwinin Vain elämää -biisin ja vedin sen älyttömän hyvin! Sitten esitin sellaisen nyyhkymonologin, joka taisi olla mun oma vanha kirjoitus, Ohanwe muistelee. Koekuvausten toisessa vaiheessa alkoivat nuoren miesnäyttelijän kissanpäivät. — Silloin pääsin tapaamaan vastanäyttelijäehdokkaita. Ovi kävi ja blondit vaihtuivat, Ohanwe kertoo virnistäen. Elokuvassa on näyttäviä joukkokohtauksia. Mieleenpainuvin lienee se, jossa 250 ihmis-

tä tanssii eduskuntatalon portailla ja laulaa Tiktakia. — Se oli mahtavaa, ihan absurdin näköistä! Siellä oli joitakin kansanedustajiakin mukana. Uskon, että kansanedustajat tekisivät parempia päätöksiä ja maailma olisi parempi paikka, jos he kaikki tanssisivat yhdessä vaikka kerran viikossa.

erilaista suomi-elokuvaa Yleensä suomalaiselokuvissa kuvataan elämän harmautta, juodaan viinaa, kiroillaan ja tapellaan. Chike Ohanwe on kuitenkin vakuuttunut, että kesäisessä Helsingissä kuvattu musikaalielokuva on juuri sitä, mitä suomalainen leﬀayleisö nyt tarvitsee. — Jos rakastat on hyvän mielen elokuva. Uskoisin, että ihmiset, jotka eivät käy yleensä katsomassa musikaaleja, tykkäävät siitä . Lopullisen elokuvan näkeminen tuntui Ohanwesta oudolta, mutta ei ihan niin kamalalta kuin hän kuvitteli. — Itsensä katsominen valkokankaalla tuntui erikoiselta. Sitä katsoo, että ai noinko mä kävelen. Ei siihen voi suhtautua kuin muihin elokuviin. Vaskivuoren lukiosta viime syksynä ylioppilaaksi kirjoittaneella Chike Ohanwella on jo joitakin uusia työvirityksiä, mutta niistä hän ei pysty kertomaan vielä enempää. On kuitenkin selvää, että keväällä hän hakee näyttelijäopintoihin ja haaveissa ovat myös näyttelijäopinnot ulkomailla. — Minulla on enemmän halu kuin tarve esiintyä. Olen sellainen luova sielu, jossa eri puolet kuten musiikki, tanssi ja näytteleminen komppaavat toisiaan. Hanna Antila

sosiaalista meDiaa kutsuvat virtuaalimaailmaksi ne, jotka eivät siellä ole. Miksi pikaviestittely on virtuaalista, mutta tekstiviestittely tai puhelimen käyttö ei? Onko virtuaalimaailma epätodellinen, mutta naisten aikakauslehdet, Harlekiini-kirjasarjat ja tv-sarjat todellisia? Luoko painotuote itsessään todellisuutta ja sähköisyys virtuaalisuutta? Pitäisikö romanttisten kirjasarjojen lukemiselle asettaa päivittäinen aikarajoite, esimerkiksi vain tunti päivässä? Ajatus virtuaalimaailmasta on yleinen, mutta harvoin perusteltu. Sosiaalinen media on todellisuutta, johon nivoutuu kohtaamisia eri ympäristöissä. tutkija Barry Wellman on osoittanut, että aktiivisuus verkkoyhteisöissä eli sosiaalisessa mediassa lisää kohtaamisia kasvokkain. Verkko siis lisää yhteisöllisyyttä aikana, jolloin oma yhteisö ei rajoitu omalle kylälle tai kaupunginosaan. Samalla sosiaalinen media luo uusia mahdollisuuksia kokoontumiselle, demokratialle, kansalaisvalvonnalle ja tiedonkululle. Sosiaalisen median käyttö kasvaa nopeasti. Facebookissa vietetään maailman mittakaavassa päivittäin viisi miljardia minuuttia. Jos Facebook olisi valtio, se olisi väkiluvultaan maailman kahdeksanneksi suurin. Wikipediassa, internetin käyttäjäpohjaisessa tietosanakirjassa, on 13 miljoonaa artikkelia vapaasti ja maksutta saatavilla. Flickr-kuvapalvelussa on 3,6 miljardia kuvaa, joita voi käyttää tietyin reunaehdoin. Näistä luvuista on helppo päätellä, että tällä vuosikymmenellä monien elämänalojen pelisäännöt uusiutuvat. Uusia selviytymisen ja menestymisen reseptejä on aika miettiä muuallakin kuin yhdistystoiminnassa.

C h i ke O h a nwe e s i i nt y y s u 3 1 . 1 . J u s s i ‑ g a a l a s s a



YHTEISKRISTILLINEN Vedet virtaavat -rukoustilaisuus pidettiin Pyhän Laurin kirkossa lauantaina 16.1.

Mitä yhdessä rukoileminen antaa?

Markku Mattila

Yrjö Salonen, 53

Unelma Hagert, 63

Mitä rukoileminen merkitsee Mitä rukoileminen merkitsee sinulle? sinulle? — Rukous on yhteyttä Jumalan — Rukoileminen on yhteyttä ja kanssa. Siinä voi jättää tärkeät ja vuorovaikutusta taivaan Isän kanspainavat asiat hänelle. Jo se, että sa. En voisi aloittaa tai lopettaa tiedän hänen kuulevan, helpottaa. päivää rukoilematta. Keskustelen Mitä Pyhän Laurin kirkon ruusein Jumalan kanssa arkiaskareita koustilaisuudessa tapahtui? tehdessäni, ilman että asetun ru— Meille tuli yllätyksenä, et- koilemaan. tä kirkossa oli tällainen tilaisuus. Mitä Pyhän Laurin kirkon ruAlun perin tulimme vaimoni kans- koustilaisuudessa tapahtui? sa vain käymään anopin haudal— Esirukouksessa muistettiin la. Tilaisuus oli mahtava. Mukana monia asioita ja ryhmiä: lapsia ja oli luterilaisten lisäksi ihmisiä va- lastenvalvojia, vanhuksia ja vanpaista suunnista. Ei menty husten hoitajia, huumeidenminkään liturgisen kaakäyttäjiä. Harmittaa, että van mukaan. Oli moMitä rukoileminen taas kerran romaneista nia puhujia, ja toiset merkitsee sinulle? Kerro ja maahanmuuttajista olivat hiljaa mukana puhuttiin suunnilleen rukouksen hengessä. ajatuksistasi osoitteessa samassa lauseessa. On hienoa, että voi Pisteillä –, kuinwww.vantaanlauri.ﬁ/ yhdessä jättää erilaisia ka tärkeinä pidät pisteita. asioita ja aiheita rukojärjestettyjä rukoustiuksessa Jeesukselle. laisuuksia? Pisteillä –, kuinka tär— Annan 3 pistettä. Alun keinä pidät järjestettyjä rukoustiperin kuulin, että Pyhän Laurin laisuuksia? kirkossa rukoillaan romanien ja — Ne ovat tärkeitä. Annan 5 pis- juutalaisten puolesta. En ole aivan tettä. Keskinäinen yhteys vahvistaa varma, onko sellainen erillisyys ja rohkaisee yksityistä kristittyä. tarpeen. Tilaisuus oli levoton, kun esirukoilijoita oli kymmenittäin.

Vuokko Kuokkanen, 54 Mitä rukoileminen merkitsee sinulle? — Rukoillessa voin purkaa huoliani itseäni vahvemmalle taivaan Isälle ja kysellä hänen johdatustaan elämääni. Ajoittain rukoilen säännöllisesti, välillä harvemmin. Mitä Pyhän Laurin kirkon rukoustilaisuudessa tapahtui? — Olin mukana työryhmässä, joka suunnitteli tilaisuuden muun muassa Turussa ja Mäntsälässä pidettyjen tilaisuuksien mallin pohjalta. Kutsuimme eri seurakunnista ihmisiä rukoilemaan ääneen aiheita, joiden puolesta he rukoilevat muutenkin. Lauloimme tuttuja hengellisiä lauluja ja lasten ylistystanssiryhmä Tulinuolet esiintyi. Pisteillä –, kuinka tärkeinä pidät järjestettyjä rukoustilaisuuksia? — Annan 5 pistettä, ihmisten taakkojen kantaminen on tärkeää. Miinuksen voisi laittaa perään muistuttamaan siitä, ettei rukoileminen ole niin tärkeää kuin sen kohde Jeesus. Ulla-Maija Vilmi

Anne Kaupille Chopin‑juhlavuosi teettää töitä.

Tunnetta ja tekniikkaa Pianisti Anne Kauppi ei koskaan kyllästy Chopinin musiikkiin.

Saara Vuorjoki

uolalaisen säveltäjän Frédéric Chopinin syntymästä tulee maaliskuussa kuluneeksi 200 vuotta. Pianisti Anne Kauppi, 4, laskeskelee soittaneensa Chopinin musiikkia 35 vuotta. — Chopinin musiikki edellyttää pianistilta jonkinlaista emotionaalista kypsyyttä, joten ihan lapsi ei pysty sitä soittamaan. Minulle se avautui murrosiässä. Mutta vaikka olen soittanut Chopinia 12-vuotiaasta, en ole kyllästynyt. Sitä voi soittaa kuolemaansa asti, eikä sitä silti koskaan täysin ymmärrä. — Chopin laulaa! Hänen musiikkinsa on kuin laulua, joka tulee sydämestä. Samalla sävellykset ovat arkkitehtonisesti hirveän hienoja, mutta sitä on vähätelty, koska monet niistä ovat lyhyitä, Kauppi sanoo. Hänen mukaansa Chopinin musiikissa yhdistyvät tunteellisuus, ihmeellinen runous ja matemaattinen, abstrakti puoli. Heti perään Kauppi huomauttaa, että oikeastaan musiikkia on mahdotonta kuvata sanoin, sitä pitää itse kuunnella. — Toiset kokevat Chopinin musiikin emotionaalisena siirappina, itse ajattelen, että Chopin katsoo korkeammalle. Vaikka musiikista kuulee, että hänellä on täytynyt olla rikas tunne-elämä, siinä on myös paljon kurinalaisuutta. Chopinhan ihaili

hakunilan kirkko Hakunilantie 48

Virsivartti ke 27.1. klo 12.30. Hetkirukous ajankohtaisten virsien ja raamatuntekstien äärellä.

korson kirkko

TIMO JOKINEN, 46, työskentelee isännöitsijänä Vantaalla.

80 % korsolainen

Muutimme vaimoni kanssa lapsuudenmaisemiini Korsoon 1990-luvun puolivälissä. Vaimo oli aikoinaan ajanut junalla Korson ohi ja ajatellut, että tuonne hän ei ainakaan muuta. Hyvin hän on kuitenkin viihtynyt. Kun olin alle kouluikäinen, Kulomäen asuinalueen paikalla oli metsää. Kävimme siellä isäni kanssa hiihtämässä. Nyt oma tyttäreni käy Kulomäessä koulua.



10 % helsinkiläinen

Opiskelin Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa. Olen tehnyt suurimman osan työurastani Helsingissä, muun muassa isännöitsijänä ja rakennustyömaiden työnjohtotehtävissä. Asuimme vaimoni kanssa kolmisen vuotta Tapulikaupungissa, vaikka olin ajatellut, etten koskaan muuttaisi sinne. Tapulikaupungin-vuosia lukuun ottamatta olen aina asunut Korsossa.

10 %

kiikalalainen

Vanhempani ovat kotoisin Kiikalasta. Siellä asuu yhä enoni ja serkkujani, joiden luona vietin aikaa lapsuuden kesinä. Meillä on Kiikalassa mökki. Siellä tulee käytyä lähinnä kesälomilla.

Merikotkantie 4

Hengellisten toivelaulujen ilta ma 25.1. klo 18.30. Uskon ja toivon lauluja.

myyrmäen kirkko Uomatie 1

Frédéric Chopin 200 vuotta su 24.1. klo 18.15. Anne Kauppi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

pyhän laurin kirkko Kirkkotie 45

Musiikin ja hiljaisuuden messu

Bachia ja sillä oli valtava vaikutus hänen sävellyksiinsä.

kokemus syvästä rakkauDesta

Anne Kaupille Chopin on myös hengellistä musiikkia, joka kohoaa kohti taivasta. Hänen mielestään se vaatii soittajaltakin kokemusta syvästä rakkaudesta — sekä inhimillisestä että hengellisestä. Chopinin musiikki asettaa koetukselle paitsi soittajan tunne-elämän myös tekniset taidot. — Jotkut Chopinin sävellyksistä ovat järjettömän hankalia. Välillä, kun kuuntelen omien konserttieni nauhoituksia, ihmettelen, että onpa vaikeita kappaleita. Kamppailen jatkuvasti sen kanssa, kuinka yhdistää tunne, musiikin muoto ja tekninen virheettömyys, Kauppi kertoo. Hän sanoo, että vaikka kuinka harjoittelisi, konserttitilanne on aina yllättävä. Itsekseen soittaessa musiikista ei hurmioidu, mutta yleisön edessä tunnelataus voi olla valtava. Miten silloin pidetään pää kirkkaana? Kaupin mukaan käy helposti niin, että joko tekniikka tai tunne tuntuu saavan voiton — molemmissa on vaikea onnistua samanaikaisesti. Vuonna 200 Kauppi levytti kaikki Chopinin etydit. Nyt juhlavuoden kunniaksi on julkaistu levy, jolla hän soittaa Chopinin balladit ja fantasiat. Säveltäjän juhlavuosi näkyy myös Kaupin kalenterissa, sillä tälle vuodelle on sovittu jo 30 Chopin-konserttia. — Juuri Chopinin takia kannattaa olla pianisti. Hän oli nero! Kauppi huudahtaa. Kaisa Halonen

pe 29.1. klo 21. Kanttori Iina Katila ja pastori Heikki Leppä. Musiikkina J. S. Bachin Preludi ja fuuga C-duuri, Fuuga g-molli sekä urkukoraalit Gott der Vater wohn’ uns bei, Vater unser im Himmelreich ja Schmücke dich, o liebe Seele. Konsertti Haitin katastroﬁalueen uhrien hyväksi la 30.1. klo 18. Zorbas-kvintetti: Maaria Vannemaa, laulu ja viulu, Kari Vannemaa, buzuki, Henna-Maija Kuki, harmonikka, Ville Vannemaa, piano sekä Heikki Oksanen, basso. Liput 10 e.

tikkurilan kirkko Asematie 12

Popmessu su 24.1. klo 19. Artistivieraana Kristian Meurman. Kolehti Haitin katastroﬁalueen uhrien hyväksi. Tixi-jive-yhtyeen gospelkonsertti ti 26.1. klo 18. Vapaa pääsy.

Nadim Khouryn tytär Madees jatkaa isänsä perinteitä oluenpanijana.

Palestiinan ainoa olutpanimo Olut, kristillisyys ja Palestiina ei ole ihan ensimmäisenä mieleen tuleva yhdistelmä.

tiesulut voivat pilata lastin

slam kieltää muslimeilta alkoholijuomien nauttimisen, myös oluen. Palestiina, jolla yleensä tarkoitetaan palestiinalaishallintoaluetta Israelin alueella, ei ole kuitenkaan puhdas muslimivaltio. Noin 2 prosenttia asukkaista on arabikristittyjä, jotka asuvat joko omissa kylissään tai kaupungeissa muslimien rinnalla. Noin 20 kilometrin päässä Länsirannan pääkaupungista Ramallahista sijaitsee 2000 asukkaan Taybeh. Siellä on Palestiinan ainoa olutpanimo, Taybeh Brewing Company. Panimon perustivat vuonna 1994 silloin Yhdysvalloissa asuneet Nadim ja Daoud Khoury yhdessä isänsä Canaanin kanssa. He päättivät sijoittaa 1,5 miljoonaa dollaria Amerikassa hankittua varallisuutta kotimaahansa ja palata itse kotikyläänsä aloittaakseen siellä panimotoiminnan. — Kaikki pitivät minua pähkähulluna. Eihän Palestiinassa kukaan tee olutta, he sanoivat. Vastasin heille, että juuri siksi minä perustankin panimon Palestiinaan, Nadim Khoury selittää hymyillen. — Palestiinalla voi olla tulevaisuutta it-

Nadim Khoury vaihtaa Ramallahissa sijaitse‑ van ravintolan tyhjää tynnyriä täyteen. senäisenä valtiona vain, jos sillä on omillaan toimiva talous. Ulkomailta, lähinnä USA:sta pumpattu raha on kuin veden kantamista kaivoon. Se ei kauan siellä pysy. Haluaisin olla paitsi toimeentuleva yrittäjä myös suunnan näyttäjä ja osoittaa, että Palestiinassa voi saada menestymään jopa niin epätoivoisen tuntuisen yrityksen kuin olutpanimon.

Tilanne näytti alussa valoisalta, sillä Yasser Arafatin ja Yitzhak Rabinin vuonna 1993 solmima Oslon sopimus mahdollisti suhteellisen vapaan kaupan Palestiinan ja Israelin välillä. Mahdollisuus viedä olutta Israelin puolelle laajensi markkinoita merkittävästi. Lähi-idässä ei ole totuttu kokemaan suotuisaa kehitystä kovin pitkiä aikoja kerrallaan. Niin kävi nytkin. Palestiinalaisten vuoden 2000 kansannousun aikana palestiinalaisten ja israelilaisten välit kiristyivät jälleen. Tilanteen olleessa kärjistyneimmillään Nadim Khouryn oli välillä jopa salakuljetettava oluttaan aasin selässä. — En tahdo olla salakuljettaja, vaan käydä rehellistä kauppaa vapaasti, hän sanoo. Tilanne on viime vuosina helpottunut, mutta ongelmia on edelleen riittämiin. Toimitusten aikataulut viivästyvät, sillä israelilaisten tarkastuspisteet hidastavat liikennettä. Eikä tarkastuspisteitä ole ainoastaan Palestiinan ja Israelin rajoilla, vaan myös Palestiinan sisäisillä Israelin sotilaiden miehittämillä tiesuluilla. — Normaalisti puoli tuntia kestävä ajomatka Taybehista Ramallahiin saattaa viedä kuusikin tuntia, kun sotilaat seisottavat autoja tarkastuspisteissä tekosyihin vedoten. Monen tunnin seisominen paahtavassa helteessä saattaa pilata olutlastin. Oluen kuljettamiseen liittyy muitakin ongelmia. Esimerkiksi ravintoloiden käyttämät oluttynnyrit pitää läpivalaista, jos niitä viedään Israelin puolelle. Onhan läpinäkymätön oluttynnyri mahdollisesti erinomainen

Hiivaa, ohraa, humalaa ja vettä

aybeh-olut valmistetaan saksalaisen vuodelta 1516 olevan puhtauslain mukaisesti raaka-aineina vain hiivaa, ohramallasta, humalaa ja vettä. Ohra tuodaan Belgiasta, humala Saksasta ja Tšekinmaasta, koska näin pientä tuotantoa varten niitä ei kannata itse viljellä. Vesi sen sijaan tulee kylän omasta lähteestä. Oluen valmistusprosessi ei ole mikään suurten panimoiden harrastama pikapano, vaan käymisprosessi kestää vähintään 33 päivää. Lopputulos on suodatettua, mutta lisäainee-

tonta olutta, joka on parhaimmillaan tuoreena. Sitä ei ole tehty kestämään pitkiä kuljetuksia. Viimeisin tuote on syksyllä 2008 esitelty, Palestiinan muslimiväestölle tarkoitettu alkoholiton olut, joka on arabiankielisen tekstinsä ja vihreän etikettivärinsä vuoksi saanut lisänimen “Hamas-olut”. Vihreä väri tulee kuitenkin Palestiinan lipusta eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisten intohimojen kanssa. Panimon omistajien ainoa poliittinen tavoite on rauhan saaminen Palestiinaan.

pommin paikka. Myös läpinäkyvät pullot tarkastetaan yksi kerrallaan. Ainoat tarkastuspaikat, joissa on läpivalaisulaitteet, ovat Hebronissa ja Tulkarmissa, kaukana Taybehin ja Jerusalemin väliseltä tieltä. Nadim Khoury on joutunut toteamaan tynnyrioluensa viennin Israelin ravintoloihin käytännössä mahdottomaksi. Asiantilan kitkeryyttä ei vähennä yhtään se, että Israelin puolelta voidaan tuoda sikäläisiä oluita, kuten Maccabehia ja Goldstaria, vapaasti tynnyreissä Palestiinan puolelle ilman läpivalaisuja ja muita tarkastuksia. — Tätäkö on Oslon sopimus vapaasta kaupasta käytännössä? Nadim Khoury kysyy.

Sotilas antoi hyvää palautetta Poliittisen kehityksen epävarmuus on johtanut siihen, että Taybeh-oluen vienti Israeliin on vähäistä. Tuotanto on nyt noin 2400 litraa viikossa, kun se parhaimmillaan ennen vuotta 2000 oli jopa 12 000 litraa viikossa. Suurin osa oluesta menee paikallisille markkinoille, kristittyjen omistamiin kauppoihin ja ravintoloihin. Silmää iskien Nadim Khoury toteaa, että Palestiinan kristityt eivät kuitenkaan millään kykene juomaan kaikkea sitä olutta, jonka hän myy, mutta jättää diplomaattisesti kertomatta, keiden joukosta olutta siemailevat mahdollisesti löytyvät. Nadim Khoury korostaa, että kristillisen Taybehin ja sitä ympäröivien muslimikylien välillä ei ole suuria poliittisia jännitteittä. Eri uskontokuntiin kuuluvat ihmiset kunnioittavat toistensa vakaumusta. — Miksei tämä voisi toteutua suuremmassakin mittakaavassa? hän ihmettelee. Nadimin sisko Buthina kertoo mielellään tarinaa siitä, miten heidän isänsä Canaan oli yhtiön autolla matkalla Jerusalemiin. Kun tarkastusaseman israelilainen sotilas tajusi, mistä autosta oli kysymys, hän pyysi Canaania avaamaan auton ikkunan. Tällä yleensä pahaenteisellä komennolla oli nyt ihan toinen tarkoitus. “Sallikaa minun puristaa kättänne, Taybeh on parasta olutta” sotilas oli todennut. teksti ja kuvat Timo Suvanto

Israelin puolelle vietäviin pulloihin laitetaan hepreankielinen teksti.

K o t i m a i s i a

r u n o j a

Lähde runomatkalle!

Runokirjoissa mennään muun muassa kerrostaloon, sairaalaan, navettaan, metsään ja avaruuteen. Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille. WSOY 2009. Anja Erämajan toinen runokokoelma koostuu kodin ja kadun piiristä poimituista tilannekuvista. Lähes jokainen runo kertoo tarinan, usein hyvinkin niukoin keinoin. Toisaalta vahva ja luonteva kuvallisuus tekee Erämajan runoista myös humoristisia. Elämän arkisen pinnan läpi välähtää usein syvempi ulottuvuus, joka pysäyttää lukijan. Runot ovat vain pinnalta helppoja ja kevyitä. Eila Jaatinen

Kauniit ikävän laulut Olli Hyvärinen. Vastavalkeat. Kesuura 2009. Olli Hyvärinen kirjoittaa korutonta ja ilmavaa runoa. Hänen kokoelmansa Vastavalkeat kertoo itsensä etsimisestä — tai paikantamisesta — ja rakkaudesta. Rakkaus on useimmiten kaipuuta ja kaivatun ylistämistä, ja sellaisena tihkuvan eroottista ja hyvin kaunista. Hyvärinen ei käytä pitkälle perusteltua kuvakieltä vaan kirjoittaa luonnollisesti. Hänen runojaan lukiessa tuntuu kuin itse luonto maalailisi yksityiskohtia harmaan, elämän raskauden tiedostavan pohjan päälle. Eila Jaatinen

Vallan varjot Risto Ahti: Täsmällinen selvitys ei mistään. WSOY 2009. Risto Ahti ei tunnetusti pelkää isoja aiheita, eikä niiden paisuttelua. Runokokoelman Täsmällinen selvitys ei mistään kantavana teemana on valta — ja se, mitä vallanhalu ja ahneus ihmiselle tekevät. Valtaan limittyy myös sen pohtiminen, minkä paikan ihminen maailmassa ottaa, mihin hän suostuu. Ahdin kokoelma on runokirjaksi tuhti, 90 sivua. Viisaan ja taitavan sanailun ohessa on myös sopivan suuria aukkoja. Ahdilla on tajua sille, että monia elämisen sävyjä ja tunnelmia voi kuvata ja arvailla, mutta ei lopullisesti nimetä. Kaisa Halonen

Kipua ja hilpeyttä Satu Manninen: Sydänﬁlmi. Gummerus 2009. Toisen runokokoelmansa julkaissut Satu Manninen on kiinnostava ja omintakeinen runoilija. Hän onnistuu muodoltaan tiiviissä runoissaan herättelemään aavistuksen jostain taustalla kulkevasta kertomuksesta,



luomaan kokemuksen tilasta ja piirtämään uskottavia miljöitä tunteiden ympärille. Yksi Sydänﬁ lmin paikoista on sairaala. Manninen saa aikaan kiinnostavia kontrasteja sijoittaessaan loisteputkilla valaistuun, tekniseen ja desinﬁoituun ympäristöön ei-puhtaita, epäkuntoisia ja epätäydellisiä potilaita. Kipu ja veri eivät tunnu sopivilta tehokkaassa ja siivotussa maailmassa. Silti tuhruisten ja surullisten ihmisten kuvauksessa on outoa hilpeyttä. Kaisa Halonen

Ulla-Maija Lähteenmäki

Kotona ja kadulla

Sumussa ja humussa Ilpo Tiihonen: Jumalan sumu. WSOY 2009. Uudessa kokoelmassaan Jumalan sumu Ilpo Tiihonen irvailee ja riimittelee, syleilee koko avaruutta ja hulluttelee mahtipontisilla visioilla. Hän kulkee ajankohtaisista aiheista maailmaa suurempiin näkyihin, yhdistelee ja leikkelee asioita. Runontekemisen vanhan kisällin tavaramerkkejä ovat hienot riimit, suoranainen riimien ilotulitus. Nytkin ne tekevät runoista humoristisia ja leikkiviä. Eila Jaatinen

Naisia vai lehmiä? Vilja-Tuulia Huotarinen: Iloisen lehmän runot. WSOY 2009. Vilja-Tuulia Huotarinen vahvistuu ja rohkaistuu kokoelma kokoelmalta. Iloisen lehmän runot on hauska ja traaginen kirja. Kertoessaan lapsuudesta runoilija kertoo samalla naisen elämän rajoista ja ehdoista tyttöiästä aina vanhuuteen asti. Se, mikä alkaa iloisina, jopa lapsellisina kuvina lehmistä ja navetasta, muuntautuu hitaasti kauhukertomukseksi. Naiset ovat kuin lehmiä: heitä ajetaan päin sähköaitaa, rajatulle laitumelle ja teurastamoon, heitä mitataan ja punnitaan. Ja silti, kaikesta siitä kauhusta, kivusta ja väärinymmärryksestä huolimatta, mitä nainen saa kestää, kaiken läpäisee itsepintainen ilo. Eila Jaatinen

Luonnossa kulkijan aarteita Pauliina Haasjoki: Pääskynen ja lepakko. Otava 2009. Hämähäkit, lepakot, kovakuoriaiset ja linnut ovat metsän kätköissä piileviä löytöretkeilijän aarteita — ja toisaalta koko kosmos, universumi, sen synty ja monet arvoitukset. Pauliina Haasjoen runomatka on kunnianhimoinen ja leikkivä.

Anja Erämaja kuvaa runoteoksessaan muun muassa asukasta, joka ei uskalla syödä näkkileipää yöllä.

B‑rapun elämää

nja Erämajan toinen runokokoelma Kuuluuko tämä teille sisältää runomuotoon puettuja tarinoita kerrostaloelämästä. Kertojina ovat kuvitteellisen lähiökerrostalon B-rapun asukkaat. Kun Erämaja kirjoitti esikoiskokoelmaansa Laulajan paperit, hän jännitti, läpäiseekö teos kustantamon seulan, mutta runot syntyivät helposti. Toista kokoelmaa sen sijaan piti vääntää, vaikka ovi kustantamoon olikin avoinna. — Siihen liittyi kuuluisa toisen teoksen vaikeus. Kokoelman tekemiseen hurahti neljä vuotta. Tein tosin välissä kaksi lastenkirjaa.

Runot ovat joskus proosakatkelmia, joskus säkeitä ja säkeistöjä, joskus vuoropuheluja tai monologeja, joita vaikkapa vaaksiainen kuuntelee. Lukija samastuu eläimiin ja kokee luonnossa huikean tunneasteikon. Eläinrunot ovat myös epäsovinnaisella tavalla viehättäviä. Eila Jaatinen

Vaikka Erämajan runot ovat muodoltaan kertovia ja hän on tehnyt lastenkirjoja, pitkään romaaniin itseään lyhytjänteiseksi kuvaavan Erämajan kärsivällisyys ei vielä yllä. — Olisihan se mahtavaa kirjoittaa romaanikin. Ihailen niitä, jotka hallitsevat pitkän muodon. En menisi vannomaan, etteikö se olisi minullekin jonakin päivänä mahdollista. Yhdessä Kuuluuko tämä teille -teoksen runossa kuvataan asukasta, joka ei uskalla siirtää sohvaa eikä syödä näkkileipää yöaikaan, vaan mussuttaa hiljaa banaania. Aivan näin rajuja kokemuksia kerrostaloelämästä ei runoilijalla sentään ole.

Paras oli se koira Lauri Otonkoski: Harmi! WSOY 2009. Lauri Otonkoski on uusimmassa runokokoelmassaan kekseliäs, notkea ja sopivasti hauska, mutta joskus monisanaisuudessaan myös uuvuttava ja rauhaton. Hetkittäin Harmi!-kokoelman villit assosiaatiot harmittavat, sillä ne ovat paikoitellen niin villejä, etteivät enää tunnu viestivän mitään. Mutta parhaimmillaan Otonkoski avaa muutamalla sanalla ison maise-

— Eikös liioittelu on taiteessa hyväksi havaittu keino? Tämä on fi ktiivinen teos, jossa on useita kertojia. Löydän heistä kyllä eri puolia itsestäni, Erämaja myöntää. Nykyään Helsingin Arabianrannassa asuva Erämaja on kotoisin maaseudulta, Merimaskusta. — Olihan asuminen maalla erilaista, maailma jatkui pihalle ja pellolle. Siihen verrattuna kerrostaloelämä on lokeroelämää. Vaikka Erämaja kuvaa kerrostaloelämää, hän ei luokittele itseään kerrostalokyttääjäksi. — Edustan lapsiperheosastoa. Vietän siis äänekästä elämää ihan tahtomattanikin. Hanna Antila

man ja kuvan. Aiheena voi ollapa vaikkapa avaruuteen lähetetty Laikakoira: pienen eläimen tuskallinen kuolema yksin keskellä äärettömyyttä, puristuminen ikuiseksi ikoniksi. Kaisa Halonen

Sini Pennanen

Ei lady vaan leijona

iespuoliset leijonat lienevät tutumpia kuin naisleijonat. Vantaalla on kuitenkin toiminut jo kymmenen vuotta Lions Club, jonka jäsenet ovat naisia. Heitä ei pidä sekoittaa ladyleijoniin, jotka ovat miesleijonien puolisoita. LC Vantaa Komeetat on yhdistyksen nimi ja siihen kuuluu kolmisenkymmentä naista. — Me olemme leijonia ja meidän miehemme ovat ladyja, sanoo yhdistyksen jäsen Pirjo Lackberg nauraen ja katsoo samalla tiukasti silmiin — että tuliko asia ymmärretyksi. LC Vantaa Komeetat sai alkunsa, kun yksi lady kyllästyi pelkkään kahvinkeittoon. Hän halusi tehdä enemmän toisten hyväksi. Lady kysyi mukaansa leijonaklubin perustajiksi muita aktiivisia ja aikaansaavia naisia, muun muassa Lackbergia. — Jos omat asiat ovat kunnossa, voi auttaa muita. Kun lapseni kasvoivat murrosiän yli, mietin mitä nyt tekisin, ja niin lähdin mukaan perustamaan Komeettoja, Lackberg kertoo.

Nuoret etusijalla Lions Club on kansainvälinen avustusjärjestö, jossa toiminta-ajatuksena on avun antaminen vähempiosaisille. LC Vantaa Komeetat kerää rahaa vuosittain järjestettävällä tähtiartistikonsertilla. Korson Lumon salissa on esiintynyt niin Kari Tapio, Tapani Kansa kuin Katri Helena. Pääsylippu- ja kahvinmyyntituloilla avustetaan nuorisoyhdistyksiä, urheiluseuroja, päiväkoteja, vastaanottokoteja ja turvakoteja. Komeetoilla on Planin kautta kummilapsia eri puolilla maailmaa. Pari vuotta sitten klubi lahjoitti Helsinki-Vantaan lentoasemalle huumekoira Mitron. Komeettojen painopiste on nuorten auttamisessa. Klubi organisoi Lions Quest ‑koulutusta, jossa perehdytetään opettajia nuorten terveen elämän ja normaalin itsetunnon tukemiseen. Klubilla on myös nuorisovaihtoa ja se lahjoittaa stipendejä kouluille. — Auttamiseen saattaa jäädä koukkuun, niin että haluaisi pelastaa koko maailman. Mutta kaiken tekeminen ei tietenkään ole yhdelle ihmiselle mahdol-

Pirjo Lackberg vinkkaa, että Lumossa on Äiti Teresa ‑peittojen näyttely tammikuun 30. päivään asti. lista, vaan jokainen voi löytää oman tapansa auttaa, Lackberg sanoo.

Hienostorouvien harrastelua? Pirjo Lackberg vetää klubin käsityökerhoa. Siellä neulotaan sukkia, Äiti Teresa ‑peittoja sekä pinkkejä ja oransseja kaulaliinoja rintasyöpäpotilaille. Kaikki eivät osaa tai halua neuloa, niinpä osa kerholaisista sommittelee peittojen palaset tai päättelee lankoja. Lisäksi kerhossa on harjoiteltu koukkuamista, salomoninsolmun tekemistä, kantapään neulomista, huovuttamista ja dominoneulomista. — Usein luullaan, että leijonanaiset ovat hienostorouvia, jotka vähän raottavat kukkaronsa nyörejä köyhien hyväksi. Mutta me olemme kyllä tavallisia työssäkäyviä naisia, jotka haluavat tehdä jotakin muiden auttamiseksi.

LC Vantaa Komeetoilla on Saksassa ystävyysseura, jonka kanssa he käyvät kirjeenvaihtoa. Käsityökerholaiset ovat tehneet huovuttamalla pieniä kukkia, jotka he lähettivät Saksaan. Paikalliset leijonat ilahduttivat siellä vanhainkodin asukkaita Suomessa tehdyillä kukkasilla. — Yhdessä tekemisessä on voimaa, vakuuttaa Lackberg.

Opettaja näkee nykymeiningin Käsityöinnostus on Pirjo Lackbergille perintöä lapsuudenkodista, jossa äiti teki aina käsitöitä. Lackberg on niitä naisia, jotka istuvat televisionkin ääressä neule käsissään. Hän ei siis katsele televisiota, vaan kuuntelee sitä. Lackberg toimii Hakunilanrinteen koulussa englannin ja ruotsin kielen lehtorina. Vapaa-aikana hänet löytää usein metsästä

etsimässä kasveja tai vaikkapa kääpiä. Hän värjää itse neulomansa langat. — Olen päivittäin paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Koko ajan jollakin on minulle asiaa: oppilailla, kollegoilla ja lasten vanhemmilla. Käsillä tekeminen merkitsee minulle samaa kuin liikunta. Se nollaa päivän tapahtumat, kun sitä saa ja voi tehdä yksin. Opettajan työtä Lackberg pitää näköalapaikkana suomalaiseen yhteiskuntaan. Siinä näkee, miten perheet jaksavat ja miten lapset voivat. Monet jaksavat huonosti, ja siksi Lackberg haluaa olla mukana auttamassa. — Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä tämän yhteiskunnan jäseneksi. Jos vanhemmat eivät syystä tai toisesta kykene pitämään perheestään huolta, miten nuori oppisi pitämään huolta itsestään? Nina Riutta

”A u t t a m i s e e n s a a t t a a j ä ä d ä k o u k k u u n , n i i n e t t ä h a l u a i s i p e l a s t a a k o k o m a a i l m a n .”

Lyhytkasvuinen

Matti Pikkujämsä

ublikaanien esimies eli verojohtaja Sakkeus halusi nähdä Jeesuksen. Hän oli kuitenkin pienikokoinen eikä ylettynyt kurkistamaan väkijoukon takaa, joten hän kiipesi puuhun. Jeesus katsoi ylös, huomasi hänet puussa ja lähti vierailulle hänen kotiinsa. (Luukkaan evankeliumi 19. luku) Lyhytkasvuiset ry:n puheenjohtaja Sirkka Paananen, oletko itse joutunut kiipeämään puuhun kuten Sakkeus? — Sellaiseen olisi monesti ollut tarvetta, sillä 129-senttiselle näköesteitä riittää. Kiipeämistaito ja voimat eivät ole sitä vain konkreettisesti mahdollistaneet. ”Tikapuita” on onneksi olemassa: tilaa ja apua saa, kun sitä rohkenee pyytää — ja useasti sitä saa pyytämättäkin Mitä haittaa lyhytkasvuisuudesta on arjessa? — Kaikki on liian korkealla ja kaukana, esimerkiksi por-

taat, hissin nappulat, ovet, pankki- ja bensa-automaatit, asiakastiskit, yleiset kulkuneuvot ja huonekalut. Raajojen lyhyys ja liikeratojen rajoitukset haittaavat liikkumista ja jaksamista. Ongelmana on myös uskottavuus. Lyhytkasvuisen on todistettava olevansa ikäistensä vertainen, niin ettei häntä kohdella pituuden vaan iän mukaan Kuka on lyhytkasvuinen ja paljonko teitä on Suomessa? — Lyhytkasvuiseksi sanotaan henkilöä, jonka pituus kasvuiässä eroaa merkittävästi ikätovereidensa pituudesta ja on aikuisena alle 140 senttiä. Lyhytkasvuisuuteen on olemassa viitisensataa lääketieteellistä syytä, esimerkiksi luuston muodostumisen tai luissa olevien kasvuvyöhykkeiden häiriöt, kromosomimuutokset, hormonihäiriöt tai sisäelimien sairaus. Lääketieteellisin perustein määriteltynä Suomessa on vajaa 1000 lyhytkasvuista. Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

Kunnollisuus ei auta Raamatuntutkija Lauri Thurén muistuttaa, että hyväksi tuleminen ei ollut Jeesukselle ykkösasia.

uomessa on jälleen poliittisesti korrektia puhua kirkosta arvojen puolestapuhujana. Monen mielestä nimenomaan arvot, tietyt elämänihanteet ja kristillinen etiikka oikeuttavat kirkon olemassaolon. Kokonaiskuvaan kuuluu, että moni sellainenkin, joka muutoin ottaa etäisyyttä kristinuskoon tai ylipäätään uskontoon, sanoo esimerkiksi kannattavansa Vuorisaarnan etiikkaa. Joensuun yliopiston eksegetiikan professorin Lauri Thurénin mukaan hyvä elämä ei ollut kuitenkaan ykkösasiana Jeesuksen esityslistalla. Jeesuksen pääuutinen oli Jumalan valtakunnan tuleminen, eikä siinä ollut kyse ensisijaisesti etiikasta tai moraalista. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Uudesta testamentista löytyisi minkäänlaisia elämänohjeita. — Jeesuksella ei juurikaan ollut ikiomia moraalisia ihanteita ja arvoja. Hän eli ja toimi lähinnä tuona aikana vallalla olleiden yhteiskunnallisten normien mukaisesti. Hänen moraalinsa oli sama, mitä juutalaisuus ja kreikkalainen filosofia opettivat. Evankeliumeihin on kirjattu lähinnä tapauksia, joissa Jeesuksen ajattelu poikkesi jollain tavalla tavanomaisesta, Thurén toteaa. Juutalaisuudesta on peräisin esimerkiksi vähäosaisista, leskistä, orvoista ja maahanmuuttajista huolehtiminen. — Uuden testamentin ajan hellenistisessä kulttuurissa oli tapana ajatella, ettei vähäosaisista tarvinnut välittää. Niinpä vammainen lapsi saatettiin surutta heittää kalliolta alas. Tässä asiassa juutalaiset toimivat toisin.

Ikävien ihmisten puolella Aivan uutta Jeesuksen opetuksessa oli Thurénin mukaan kehotus rakastaa vihollisia. Vuorisaarnassa Jeesus sanoo: ”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta.” Jeesus kääntää selkänsä sukulaisille ja ystäville ja kääntyy vähemmän mukavien ihmisten puoleen. Raamatunkohta luetaan kirkossa lähimmäisen sunnuntaina. Professorin mielestä teksti sopisi paremmin ikävien ihmisten nimikkopyhään. — Tavallisissa jumalanpalveluksissa on

”Jumalaa pidetään joulupu‑ kin leppoisana kaksoisvel‑ jenä, joka siunaa kaiken, vaikka onkin pääosan vuodesta työttömänä.”

usein yhteisessä esirukouksessa hiljainen hetki, jonka aikana ihmisiä kehotetaan rukoilemaan hiljaa itsekseen rakkaidensa ja mielessään olevien asioiden puolesta. Kristillisempää olisi neuvoa rukoilemaan eri lailla hankalien, ikävien ja epämiellyttävien ihmisten puolesta. — Jumalan näkökulmasta ikävien ihmisten rakastaminen ei ole erikoissuoritus, vaan mitä luonnollisin asia. Jumala on pyhä, täydellinen ja kokonaan hyvä kaikkia kohtaan. Hän rakastaa tasapuolisesti kaikkia. Jeesus neuvoo seuraajiaan noudattamaan tätä Jumalan mallia.

Pyhyyttä levittäen Thurén on kiinnittänyt huomiota siihen, miten vähän Jeesus puhuu Raamatussa syntiä vastaan. — Paljon enemmän hän vastustaa kaikenlaista hyvää, kuten vaikkapa vanhempien kunnioittamista tai fariseusten hyvää ja

”Ei kenenkään elämä ole niin turha, että Jumala käyttäisi häntä vain toisten opettamiseen.” mukavaa elämää. Monet syntisiksi leimautuneet ihmiset olivat Jeesuksen parasta kuulijakuntaa — ehkä siksi, että ihminen ei koe tarvitsevansa Jumalaa silloin, kun elämässä on kaikki kohdallaan. Jeesus myös jutteli ja juhli reippaasti julkisyntisten kanssa. — Tästä asiasta fariseukset vetivät herneen nenään. Tosi hurskaat halusivat pysyä erillään pahiksista, erottua ja eristäytyä siksi, että he pelkäsivät, että synti tarttuu. Jeesus ajatteli päinvastoin, että pyhyys tarttuu. Kun Jeesus sanoi, etteivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat, se ei ollut ironista puhetta. — Ongelma ei ollut, etteivätkö ihmiset olisi tienneet, miten tulee elää. Heiltä puuttui motivaatio ja halu tehdä se, minkä tiesivät oikeaksi. Jeesuksen kohtaaminen antoi monelle motivaation, halun ja voiman elää oikein. Uudesta testamentista löytyy paljon Jeesuksen ja fariseusten keskinäistä kritiikkiä. Se herättää ajatuksen, että fariseuk set olisivat olleet Jeesuksen vastakohta kaikessa. Thurénin mukaan tuon ajan juutalaisten teologisista ryhmistä lähimpänä Jeesusta olivat kuitenkin juuri fariseukset. Yhteistä oli muun muassa elämänkatsomuksen ehdottomuus ja usko kuolemanjälkeiseen elämään. — Moni luulee, että Vanha testamentin Jumala on ankara ja Uuden testamentin leppoisa. Asia menee kuitenkin aika lailla päinvastoin. Muun muassa siksi Raamattua kannattaa lukea niin, että unohtaa kaikki ennakkoluulot ja tulkinnat. — Sillä tavoin lukemalla voi selvitä, että vastoin yleistä luuloa Raamatusta ei löydy esimerkiksi sellaisia lauseita kuin ”nainen vaietkoon seurakunnassa” tai ”jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi”.

Jumalan lupauksiin tarttuen Kun kristinusko levisi juutalaisen kuulijakunnan ulkopuolelle, kristityt joutuivat miettimään suhdetta omaan taustaansa, juutalaisuuteen ja Mooseksen lakiin. Paavali tunsi ne hyvin, sillä hän oli ennen kristityksi kääntymistään saanut kirjanoppineen koulutuksen.

— Oikeanlainen käytös on Paavalin ajattelun mukaan kristitylle itsestään selvää ja luonnollista. Mooseksen laki ja käskyt kuitenkin epäonnistuivat tehtävässään. Paavali oli sitä mieltä, että oikeaa, Jumalan tahdon mukaista elämää synnyttää vapaus laista ja säännöistä. Evankeliumi saa aikaan sen, mihin laki ei kyennyt. Thurén muistuttaa, että Paavali teki tilit selviksi menneisyyden kanssa korostamalla, että Kristus oli lain loppu. — Jos Raamattua katsoo kokonaisuutena, on selvää, että Vanhan testamentin ohjeiden parasta ennen ‑päivä oli ajanlaskumme alussa. — Silti esimerkiksi kymmenen käskyä eivät lakkaa kertomasta Jumalan tahdosta. Niihin kirjattuja sääntöjä ihmiset pitävät luonnostaan oikeina uskontoon katsomatta. Thurén lisää, että Raamatun mukaan oikea elämäntapa ei ole kuitenkaan vakuutus sille, että ihmiselle kävisi aina hyvin tässä elämässä saati tuonpuoleisessa. — Uutiset sodista, väkivallasta ja onnettomuuksista, joissa syyttömät joutuvat kärsimään, sopivat huonosti yhteen monien jumalakäsityksen kanssa. Ihan yleisestihän Jumalaa pidetään joulupukin kaksoisveljenä, leppoisana taivaan Isänä, joka siunaa kaiken, vaikka onkin pääosan vuodesta työttömänä. Raamatussa Jumalaa ei esitetä noin yksioikoiseksi. Näkyvissä on myös Jumalan pimeä puoli. Job ja Jeesus ovat esimerkkejä siitä, kuinka perusteellisesti Raamatussa paneudutaan syyttömän kärsimisen kysymykseen. — Jeesukselle kävi huonosti, vaikka hän eli ihanteiden, ohjeiden ja Mooseksen lain

”Vanhan testamen‑ tin ohjeiden parasta ennen ‑päivä oli ajan‑ laskumme alussa.” mukaan. Moni muukin joutuu kokemaan vastoinkäymisiä, joita ei ole ansainnut.

Vastoinkäymisten keskellä Thurén kertoo perheensä kolme vuotta sitten kokemasta menetyksestä. Perheeseen syntyi tytär, joka kuoli vakavan sydänvian takia vain viiden päivän ikäisenä. — Ei voi ajatella, että kyseessä olisi sellainen vastoinkäyminen, jonka synti aiheut taa. Vaikka emme ymmärrä sitä, taivaan Isä oli suunnitellut lapsemme elämän yhdeksän kuukauden ja viiden päivän mittaiseksi. Vanhemmat ovat yhdessä 4- ja 1-vuotiaiden tyttäriensä kanssa osallistuneet lapsensa menettäneiden perheiden toimintaan. — Ei kenenkään elämä ole niin turha, että Jumala käyttäisi häntä vain toisten opettamiseen. Kukaan ei ole myöskään niin arvokas, että toisen pitäisi kuolla hänen takiaan. Thurén on sitä mieltä, että lapsen kuolemassa on kyse aivan muusta kuin vanhempien opettamisesta tai rankaisemisesta, vaikka salatun Jumalan tarkoitukset eivät selviäkään tässä elämässä. — Kärsimyksen keskellä puhe rakastavasta Jumalasta tuntuu mielettömältä. Silti kukaan kärsijä ei ole niin yksin, etteikö Jumala olisi vierellä. Tyhjyydessä ja pimey dessä, kun todisteita Jumalan hyvyydestä ei ole, syntyy käsittämätön luottamus siihen, että Herra pitää huolen. Ulla-Maija Vilmi

Lauri Thurén käy töissä Joensuussa ja viettää

Raamattu tutuksi Pyhään kirjaan voi perehtyä erilaisten oppaiden avulla.

Listoja ja luetteloita Näppärää retoriikkaa Lauri Thurén: Raamatun käyttöohje. Karas-Sana 2009. Eksegetiikan professori Lauri Thurénin Raamatun käyttöohje ei ole mikään systemaattinen raamatunlukuopas tai käsikirja, vaan se perustuu Sana-lehdessä julkaistuihin artikkeleihin. Thurénin tavoitteetkin tulisivat ehkä paremmin julki, jos kirjan nimenä olisi ”Raamatun ymmärtämisohje”. Kirjan lähtökohta on selkeästi hengellinen: innostaa kristittyä lukijaa syventymään uskontonsa pyhään kirjaan. Thurén pyrkii madaltamaan kynnystä Raamattuun tarttumiseen kirjoittamalla kansantajuisesti ja humoristisesti, jopa niin, että on toisinaan kompastua sukkeluuksiinsa ja kielikuviinsa. Hän pyrkii myös ohittamaan raamatuntutkimuksen ongelmat ja erilaisten raamattunäkemysten väliset jännitteet kuittaamalla esimerkiksi antavansa mieluummin Jumalalle suunvuoron tai toteamalla, että luotettavin raamatunselityksen menetelmä on sisälukutaito. Kaisa Halonen

Mike Beaumont: Joka kodin raamattuopas. Arkki 2009. Selkeys, hyvä kuvitus, aihetta laajentavat historialliset ja maantieteelliset taustatiedot sekä helppolukuisuus ovat Joka kodin raamattuoppaan vahvuuksia. Kirjassa käydään läpi Raamatun keskeisiä teemoja ja henkilöitä sekä pyritään etsimään sen kirjoista jokin ydinajatus tai opetus. Mukana on myös monenlaisia listoja tyyliin Salomon onnistumiset ja epäonnistumiset, ja esimerkiksi musiikista kiinnostunut löytää psalmien kohdalta luettelon ajan soittimista. Kirjan teologia on melko konservatiivista, mikä ei välttämättä olisi ongelma, jos lukijalle kerrottaisiin kirjoittajan tausta. Ilmeisesti kirjoittaja on jonkin suhteellisen pienen, itsenäisen protestanttisen seurakunnan tai liikkeen pappi ja raamatunopettaja, mutta tätä ei kustantaja ole vaivautunut kertomaan. Pauli Juusela

Oiva apu Kari Kuula, Martti Nissinen ja Wille Riekkinen: Johdatus Raamattuun. Kirjapaja 2008.

Raamattuknoppeja Suuri raamattutieto. Toim. Tim Dowley. Perussanoma 2009.

perhe-elämää Helsingin Laajasalossa.

Suuri raamattutieto on tarkoitettu Raamatun lukemisen ohessa käytettäväksi käsikirjaksi. Se sisältää karttoja, aikajanoja ja juonireferaatit Raamatun kirjoista. Kirja kuvaa myös ihmisten elämää Raamatun aikana ja juutalaista uskontoa. Hauskimmillaan se on listatessaan erilaisia yksityiskohtia, kuten kuolleista herätetyt ihmiset, tärkeät vuoret tai ne Raamatun ihmisistä, jotka näkivät Jumalan. Jotkut asiavirheet kiusaavat. Kirjassa esimerkiksi väitetään, että Jeesuksen opetuslapsi Johannes kirjoitti evankeliumin, Ilmestyskirjan ja kolme kirjettä. Aikansa eläneeltä tuntuu myös kirjan piirroskuvitus, joka tuo mieleen lähinnä Vartiotorni-lehdet. Kaisa Halonen

Johdatus Raamattuun, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2003, on uusintapainoksen arvoinen teos. Nimekkäiden raamatuntutkijoiden kirjoittama kirja on kattava, kiinnostava ja selkeä kokonaisuus ja oiva apu Raamatun rinnalla luettavaksi. Kirja pohjautuu raamatuntutkimukseen ja esittelee yleistajuisesti Raamatun tekstien syntyä, taustaa ja sisältöä sekä tulkinnan ongelmia ja tutkijoiden eriäviäkin näkemyksiä. Neutraaliudessaan kirja on lukijaa kunnioittava: häntä ei ohjata ymmärtämään Raamattua jollakin tietyllä tavalla. Raamattukeskustelun käänteitä kummastelevalle on ehkä apua Wille Riekkisen tiiviistä katsauksesta, jossa esitellään tieteellisen raamatuntutkimuksen periaatteita ja erilaisia Raamatun tulkintaperinteitä. Kaisa Halonen

HERÄNNÄISSEURAT Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,21 snt/ puhelu+16,90 snt/min ja lankapuhelimesta 8,21 snt/puhelu+6,9 snt/min.

ESITTELY

su 24.1. klo 13 - 15

Tofu kasvattaa lihaksia, - ei vatsaa! Savutofu, luomu Suomalaiseen makuun mainiosti iskevä, huippusuosittu kylmäsavutofu hemmottelee makuhermojasi vaikkapa leivän päällä tai salaateissa. Proteiinirikas, vähärasvainen herkku arkeen ja juhlaan.

Marinoitu tofu, luomu Luomubasilikalla ja -valkosipulilla maustettu, yrttisen aromikas luomutofu sopii on nopea ja ravinteikas herkku. Viipaloi, paista pannulla molemmin puolin ja nauti!

Tuoreeks, terveeks.

kpl

1 h+kk+alk 1 h+tupak 2 h+kk 2 h+k 3 h+kk 3 h+tupak 3h+tupak

47,0 1 714 52,0 1 775 50,5 26 774 - 820 60,5 9 849 - 882 63,0 11 918 - 963 76,0 12 1 030 - 1 070 83,0-83,5 2 1 150 - 1 161

Oy Soya Ab: Marinoitu tai savustettu tofu

3,-

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

11.11/ kg (13.78)

/ pkt (3.72) 270 g

Seurat alkavat rukoushuoneella Fredrikinkatu 61 B klo 14 ja kahvitarjoilu ennen seuroja noin klo 13.30.

24.1. Jeesus herättää uskon

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18

Retriittejä ja hiljaisuutta Vantaan seurakunnissa

vuokra €/kk

12. - 14.2. “Ystävikseni minä kutsun teitä” Retriitti Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa

Vesimaksu sisältyy vuokraan. Vakuusmaksu on 250 €. Varallisuusrajat. VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Valitse Kilterinmäestä uusi kotisi ja täytä asuntohakemuksesi jo tänään nettiosoitteessa: www.vvo.fi. VVO-kotikeskus Salomonkatu 5 B, 2.krs., 00100 Helsinki Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 3442 www.vvo.fi

Tällä kupongilla 21.-24.1.12010

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

Myyrmäen Kilterinmäkeen on valmistumassa tammikuun lopussa tyylikäs kerrostalo, jossa on mielenkiintoiset asuntopohjat. Avarat olohuoneet ovat joko tupakeittiö- tai keittokomeroratkaisuilla. Asunnoissa on lasitetut parvekkeet tai istutuksin rajatut asuntopihat. Talossa on lisäksi ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot, kuivaushuoneet sekä viihtyisä saunaosasto. Kiinteistössä on kaapeli-tv -verkko ja laajakaistayhteydet valokuitutekniikalla toteutettuna. Kilterinmäki sijaitsee Kauppakeskus Myyrmannin lähellä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Alueella on loistavat ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet sekä lasten leikkipaikat. m2

Tervetuloa!

Anna-Leena Heikkilä, Paavo Räsänen

Mielenkiintoinen Kilterinrinne 8

asuntotyypit

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa!

Su 24.1. klo 10 Kirkkopyhä Rekolan kirkossa, Kustaantie 22. Saarnaa Kirsti Hildén. Klo 10 Kirkkopyhä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hki. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Keittolounas ja seurat. Klo 13.30 Ekumeenisen rukousviikon seurat Loviisan srkkodissa, Itäinen Tullikatu 6. Ti 26.1. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 27.1. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

14.2. Hiljaisuuden polun talvivaellus Kivistö 13.3. Hiljaisuuden iltapäivä - Rekola 20.3. Maria - sisaremme hiljaisuudessa Hiljaisuuden päivä, Pyhän Annan lastenkirkko

Tarjoilee musiikin mustana radiohigherground.fi

16. - 18.4. Opiskelijaretriitti Heponiemessä 23. - 25.4. Hiljaisuuden puutarha Retriitti Vivamon toimintakeskuksessa Lisätiedot retriiteistä ja hiljaisuuden tapahtumista ZZZ YDQWDDQVHXUDNXQQDW ¿ UHWULLWLW WDL ODXUD RKWRQHQ#HYO ¿

SUOSITELLAAN: Lapsille ja aikuisille Maisemabongareille Ulkona syömiselle Lomapaidoille

.ﬁ

iesi elm n u e. dä Löy akohd KAm T o l MA TI! T TA VOI JAKOR H A L rink o m at

OLETKO PERHEELLINEN? ANNA YLI 90 000 AURINKOMATKALLA KÄYNEEN SUOSITELLA juuri teidän perheellenne sopivia lomakohteita osoitteessa aurinkomatkat.fi. Tutustu samalla uuteen ensi kesän lomavalikoimaan tai poimi omasi näistä lapsiperheiden paratiiseista:

Albufeira, Portugali 1 vk 30.5. alk. 620 € Lefkas, Kreikka 1 vk 1.6. alk. 620 € Belek, Turkki 1 vk 21.8. alk. 790 € Cattolica, Italia 1 vk 28.5. alk. 610 €

Varaa matkatoimistostasi tai www.aurinkomatkat.fi tai soita 010 446 446. Nettivaraajan etu 10 € /hlö.

Suositellaan lämpimästi.

Arki ja Pyhä – Kotimaassa ssa joka viikko.

Tilaa Kotimaa 6 kk

-50% yht. 29 €

(norm. 58 €)

Kyllä kiitos!

Kotimaa maksaa postimaksun.

Haluan hyvää luettavaa ja arjen iloa joka viikko. Tilaan Kotimaa-lehden 6 kk puoleen hintaan vain 29 € (norm. 58 €). Etuni arvo 29 €. Lisäksi saan tilaajaetuna veloituksetta Vuosikalenterin 2010 kaupan päälle. Etuni 15 €. Kotimaa Suola -aikakauskirja 2010. Etuni 8,50 €. Olen mukana 2 000 € matkalahjakortin arvonnassa! KTs0110

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Puhelin Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä. Tarjous on voimassa 15.3.2010 saakka. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

Usko pois.

”

Maailman myllerryksessä ja uutistulvassa pieni ihminen tahtoo mennä pyörryksiin. Onneksi saan voimia jaksamiseen, henkistä rohkeutta ja ajattelemisen aihetta joka torstai Kotimaalehteä lukiessani. Kotimaa on lehti, joka antaa minulle levollisen mielen ja hyvää oloa. Tiedän, että voin uskoa elämänarvoihini ja valintoihini.

”

Voit tilata myös verkosta: www.kotimaa.ﬁ/kampanja. Muista kertoa tilaustunnus KTs0110.

Arvonnan säännöt: Palkinnot arvotaan 5 päivän sisällä tilanneiden ja vastanneiden kesken. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

LIISA NUORTEVA

Tehostetun asumispalvelun PAIKKOJA VAPAANA uudessa Debora Hoivakoti Harmoniassa.

Melkein tuttu juttu K

Helsingin Lassilassa hiljattain avattu Harmonia tarjoaa pitkäaikaishoitoa fyysisesti toimintarajoitteisille sekä muistihäiriöisille vanhuksille, sekä lyhytaikaishoitoa omaishoidon lomitukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja kuntoutukseen.

orson kirkolla vietetään Sanaton ikävä ‑teemailtaa. Vieraiksi saapuvat laulaja ja lauluntekijä Joel Hallikainen sekä kirjailija ja terapeutti Seppo Jokinen. Tilaisuuden aihe tulee suoraan Hallikaisen samannimisestä gospelalbumista, joka ilmestyi viime vuonna. Illan aikana etsitään yhteyttä ja vastauksia elämän kipupisteisiin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.

Varaa paikkasi jo tänään! Debora Hoivakoti Harmonia, Kaupintie 10, 00440 Helsinki puh. (09) 75180200, email. hoivakoti.harmonia@debora.fi

Laillistettu kiinteistönvälitystoimisto

Sanaton ikävä ‑teemailta pe 29.1. klo 19 Korson kirkolla

Virtatie 9, Myyrmäki, Vantaa • puh. (09) 5893 9060 • fax. (09) 5893 9061 www.lkvtuijahurme.fi • info@lkvtuijahurme.fi

Teesimme ovat ehdoton rehellisyys, luotettava ja korkea ammattitaito sekä hyvä ja inhimillinen palvelu. Palkkiomme ovat kohtuulliset; esim. osakkeista 3 % sisältäen alv:n toteutuneesta myyntihinnasta. Näitä arvoja noudattaen olemme toimineet alueella jo 20 vuotta. Ota rohkeasti yhteyttä ja liity tyytyväisten asiakkaittemme joukkoon! Tapaamisiin pian, Pia p. 0400 649412

Illalla lasten kanssa kahvilaan

annerheimin lastensuojeluliiton (MLL) Seutulan osasto ja Vantaankosken seurakunta järjestävät Seutulan kappelissa iltaperhekahvilan torstai-illan ratoksi. Kahvilassa on tarkoitus seurustella vapaasti ja pelata erilaisia pelejä ja askarrellakin saa. Kaikki lapsiperheet ovat tervetulleita. Monet vanhemmuudesta ja perheasioista kiinnostuneet haluaisivat paikan, jossa tavata muita. Iltaperhekahvilassa on hyvä tilaisuus tutustua samanlaisessa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin. Ja jos lapset kaipaavat leikkiseuraa, on perhekahvilassa oivallinen tilaisuus lapsillekin löytää uusia kavereita. Pastori Pasi Kilpeläinen tulee paikalle pitämään yhdessäolon päätteeksi iltahartauden kello 19.15.

Tuija p. 040 501 8599 Seija p. 040 824 6202

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Iltaperhekahvilassa voi vaikka pelata ja löytää uuden ystävän.

Iltaperhekahvila to 28.1. klo 17.30–19.30 Seutulan kappelissa

KOTIMAAKAUPAN TALVIALE! 21.1. - 5.2.2010

Mahtava valikoima Kirjapajan ja Lasten Keskuksen kirjoja, kristillisiä äänitteitä ja lahjatavaroita. Aletuotteita rajoitetut erät!

C. S. Lewis

365 päivää C. S. Lewisin seurassa

13,90

14,90

11,90

norm. 32,90

norm. 25,90

Anja Porio

Mikä nainen

Salme Blomster

Ajattele itsellesi elämä

12,90

norm. 28,90

norm. 23,90

Marie-Agnes Gaudrat

Pienten suuria kysymyksiä

9,90

Narnian tarinat

DVD

9,00

norm. 22,90

norm. 25,90

Owe Wikström Pia Perkiö

Tukena toisillemme

13,90

norm. 28,90

Hyvyys ja myötätunto huolenpidon voimasta ja aikamme itsekkyydestä

Hietalahdenranta 13, Helsinki | puh. 020 754 2350 | ma-pe 9-17

Juha Tapio

Suurenmoinen kokoelma

Tarjoukset voimassa 21.1. – 5.2.2010 tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

Prinssi Kaspian

9,90

norm. 22,90

Koulutusta

Vuokrata halutaan

Vuokralle tarjotaan

Avoin RAAmAt tukoulu â&#x20AC;&#x201C; AikuisopiskeluA kAuniAisissA Olet tervetullut viikoksi tai useammaksi oppimaan Raamatun kirjoista, niiden kirjoittajista, syntytilanteesta, sanomasta ja pĂ¤Ă¤henkilĂśistĂ¤. Viikko-ohjelmassa teeman mukaisia luentoja, keskusteluja, ryhmĂ¤tyĂśskentelyĂ¤, musiikkia ja hartaushetkiĂ¤. Vastaava opettaja Reijo Huuskonen.

Avoin R AAmAttukoulu

www.vvo.fi

E lĂ¤mĂ¤si pARAstA AikAA J umAlAn

kevĂ¤Ă¤n Arkkiviikot 11.1.-30.4.2010 syksyn Arkkiviikot 13.9.-3.12.2010

LĂ&#x201E;MMIN AUTOTALLI / VARASTO LĂ¤nsi-Vantaan alueelta. P. 040 825 3144.

sAnAn Ă¤Ă¤REllĂ¤

HyvĂ¤ tietĂ¤Ă¤: Jos opiskelet yli kahdeksan viikkoa, voit hakea Kelan opintotukea!

Ostetaan

Hammashoitoa

viikko-ohjelmat: www.sro.fi/ark. lisĂ¤tiedot ja ilmoittautumiset: Suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen, info@sro.fi, puh. (09) 512 3910, www.sro.fi

Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

Minustako vapaaehtoinen? MikĂ¤ ettei!

PitkĂ¤nsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

VAPAAEHTOISTYĂ&#x2013;N PERUSKURSSI 19.2 - 21.2. Vivamon toimintakeskuksessa Kurssin jĂ¤rjestĂ¤Ă¤ Vantaan seurakunnat ja se on tarkoitettu vapaaehtoisille ja toiminnasta kiinnostuneille, jotka eivĂ¤t ole aiemmin osallistuneet koulutukseen. Kurssi on ilmainen. Ilmoittautumiset ja tiedot ruoka-aineallergioista PHQQHVVl ODXUD RKWRQHQ#HYO Âż WDL /DXUD 2KWRQHQ

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, kerĂ¤ilykokoelmat, kuolinpesĂ¤t, muuttoylijĂ¤Ă¤mĂ¤t, tyĂśkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti kĂ¤teisellĂ¤, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari. Ostetaan posliinia, taide- ja kĂ¤yttĂślasia, kellot ja korut, kortit ja merkit ym. Nouto. KĂ¤teismaksu. Antiikki ja Nykyaika (09) 146 4185 Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjĂ¤ ym. SekĂ¤ jĂ¤Ă¤mistĂśjen tyhjennykset, myĂśs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Palvelukseen halutaan

Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUKSET 25â&#x201A;Ź/h (kotital.vĂ¤h. 60%). P. 040 366 4415 www.loistopalvelut.fi

toimistosihteerin mĂ¤Ă¤rĂ¤aikainen tyĂśsuhde ajalle 1.2.-31.5.2010. TehtĂ¤vĂ¤ muutetaan 1.6.2010 alkaen osa-aikaiseksi toimistosihteerin viraksi, tyĂśaika 26 t/v ja palkkaus 72 %. Tarkemmat tiedot tehtĂ¤vĂ¤stĂ¤ ja kelpoisuusehdot lĂśytyvĂ¤t verkkosivuiltamme www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Tiedusteluihin vastaavat kirkkoherra Jukka Nevala ja hallinto- ja tiedotussihteeri Riitta Kettunen p. 830 6450. HĂ¤meenkylĂ¤n seurakunnan seurakuntaneuvostolle osoitetut hakemukset tulee toimittaa 25.1.2010 klo 15.45 mennessĂ¤ os. Auratie 3, 01630 Vantaa.

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, MyyrmĂ¤ki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

K&P

UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - vĂ¤rejĂ¤ Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. KotitalousvĂ¤hennys tehdystĂ¤ tyĂśstĂ¤. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

HAUTAKIVET

Asianajajia

ut lehti Upeasti uudistun

uskosta, toivosta ja rakkaudesta .

SiitĂ¤ mistĂ¤ ei voi puhua, tĂ¤ytyy laulaa...

OLK palvelut meiltĂ¤ aina parasta! 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.vĂ¤h. (-60%)

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Osta omasi LehtipisteistĂ¤ tai tilaa: puh. 020 754 2333, www.askellehti.fi

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua

Hautauspalveluja

HĂ¤meenkylĂ¤n seurakunnassa on haettavana

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

â&#x153;&#x2020; 836 25220, 836 25225, pĂ¤ivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! PyydĂ¤ meiltĂ¤ paras tarjous. Soita puh. (09) 474 360 (myĂśs iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY

www.radiotoivo.fi

Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

VANTAAN LAURI Syntisen asialla

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, â&#x2DC;&#x17D; 09 830 62ď&#x2122;&#x160;4, faksiÂ 09 8230 136, vantaan. lauri@evl.ďŹ Â .Â Â toimituksen sihteeri Arja Vasara, â&#x2DC;&#x17D; 09 830 62ď&#x2122;&#x160;4, arja.vasara@evl.ďŹ Â .Â pĂ¤Ă¤toimittaja Pauli Juusela, â&#x2DC;&#x17D; 09 830 628ď&#x2122;&#x160;, pauli.juusela@evl.ďŹ Â .Â Â toimituspĂ¤Ă¤llikkĂ&#x2013; Heli Kulmavuori, â&#x2DC;&#x17D; 09 830 623ď&#x2122;&#x160;, heli.kulmavuori@evl.ďŹ Â .Â Â toimittajat Hanna Antila, â&#x2DC;&#x17D; 050 420 3815, hanna.antila@evl.ďŹ Â .Â Kaisa Halonen, â&#x2DC;&#x17D; 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.ďŹ Â .Â Nina Riutta â&#x2DC;&#x17D; 09 830 6236, nina.riutta@evl.ďŹ Â .Â aD Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola â&#x2DC;&#x17D; 09 830 629ď&#x2122;&#x160;, vantaan.lauri.taitto@evl.ďŹ Â .Â Â paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarkkinointi myyntipĂ¤Ă¤llikkĂś Seija Kosunen, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;54 22ď&#x2122;&#x160;0, myyntipĂ¤Ă¤llikkĂś Paula Kaijanto, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;54 224ď&#x2122;&#x160;, myyntineuvottelija Jaana MehtĂ¤lĂ¤, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;54 2309, myynti- ja markkinointipĂ¤Ă¤llikkĂś Minna Zilliacus, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;54 2361. ilmoitushinta mv 1,50 â&#x201A;Ź, nelivĂ¤ri 1,80 â&#x201A;Ź / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistĂ¤Ă¤n julkaisupĂ¤ivĂ¤Ă¤ edeltĂ¤vĂ¤n viikon keskiviikkona klo 16. ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiĂśt/ Tuula Hurri, PL 2ď&#x2122;&#x160;9 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, â&#x2DC;&#x17D; 020 ď&#x2122;&#x160;54 22ď&#x2122;&#x160;5, faksiÂ 020 ď&#x2122;&#x160;54 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.ďŹ Â . toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita LinnamĂ¤ki, Jorma SĂśderholm, Seppo Flinck, Petri NikkilĂ¤, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.Â jos et ole saanut lehteĂ¤, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: â&#x2DC;&#x17D; 020 0ď&#x2122;&#x160;1 000, www.posti.ďŹ /palaute.

Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pĂ¤Ă¤kaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -tyĂśt Pohjanmaan RakennuspyĂśrĂ¤ Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestĂ¤ ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

PĂ¤ivystĂ¤Ă¤ suâ&#x20AC;&#x201C;to klo 18â&#x20AC;&#x201C;01 peâ&#x20AC;&#x201C;la klo 18â&#x20AC;&#x201C;03

KYLPYHUONE- ja SAUNAREMONTTI suoraan tekijĂ¤ltĂ¤ luotettavasti. Sertifioitu mĂ¤rkĂ¤tila-asentaja. EN-Asennus 040 727 0943

1ď&#x153;ł

Vantaan seurakunnat Hakunila

kerho alakouluikäisille. Kerholaisille tarjotaan välipala. Lähetyspiiri to klo 18.30.

Hämeen‑ kylä

pyhän annan lastenkirkko Koulutie 11

kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 830 6507 ma–to klo 10–14. Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Uusin hinnoin ja tuottein.

Diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277. Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Messu su 24.1. klo 11. Sari Kokkonen, Anna-Kaisa Tenhunen. Matalan kynnyksen maanantai 25.1. klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu. Nyt on rukouksen aika maanantaisin klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä. Lähetyspiiri ma klo 18.30. Päiväraamattupiiri ti 26.1. klo 12. Jari Araneva. Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta tiistaisin klo 18. Virsivartti ke 27.1. klo 12.30. Avoin aamurukous to 28.1. klo 8. Kompletoriomessu to klo 18. Tiina Palmu, Juha Paukkeri. Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to klo 19. Pohditko uskoa, elämää, Jumalaa? Oletko ajatellut kirkosta eroamista tai ehkä jo eronnut kirkosta? Tarjoamme mahdollisuuden pohtia ryhmässä uskoa ja uskomuksia keskustellen ja psykodraaman avulla. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 alk. 3.2. (tai 1.3.). Ohjaajina toiminnallisen ryhmätyön ohjaajat Marjo-Riitta Ristikangas ja pappi Tiina Palmu. Ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina. palmu@evl.ﬁ.

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surﬀaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11– 12 maksuton aamiainen. Messu su 24.1. klo 10. Vesa Häkkinen, Sari Vapaavuori. Senioriklubi ma 25.1. klo 13. Ritva Henkel ja runot. Miesten raamattupiiri ja sauna tiistaisin klo 18.30. Vantaan Rauhanyhdistyksen seurat ke 27.1. klo 18.30. Torstaimesta klo 14–15.30 avoin

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Ryhmä ensimmäisen lapsen saaneille tiistaisin klo 13–15 alkaen 26.1. Tule vauvan kanssa jakamaan kokemuksia ja ajatuksia äitiydestä ja kohtaamaan muita äitejä! Ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina. palmu@evl.fi. Kasvuryhmä pienten äideille Miten jaksat äitinä? Ryhmässä tutkitaan äitiyteen liittyviä kysymyksiä keskustellen ja psykodraaman keinoin. Kokoonnumme kevään ajan joka toinen la klo 9.30–12.30 alk. 30.1. Lapsille tulisi järjestyä hoito kotona. Ilmoittautumiset tiina.palmu@evl.fi tai maria.vonbonsdoff@gmail.com tai Tiina p. 050 356 5715 tai Maria p. 040 708 3025. Elätkö kolhuista toipumisen aikaa? Tunnetko alemmuutta tai arvottomuutta? Etsitkö paikkaa, johon voisit tuntea kuuluvasi? Ryhmässä jaamme elämää yhdessä naisten kesken. Etsimme luottamusta Jumalaan ja ihmisiin. Ryhmän alussa kokoamme rukoushelmet ja käymme elämää läpi helmi helmeltä. Kokoonnumme kevään ajan Pyhän Annan lastenkirkolla joka toinen sunnuntai-ilta klo 16–18 alkaen 7.2. Ohjaajat pappi Tiina Palmu ja sosiaalikasvattaja Maria Mellberg. Ilm. Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina.palmu@evl.fi.

lapsille Pyhäkoulut joka sunnuntai Länsimäen kirkolla klo 10 ja Hakunilan kirkolla klo 11. Kotipyhäkoulu Asta Enqvistin kotona os. Hevoshaantie 9 D su klo 11 seuraavasti 31.1., 14.2., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4, ja 25.4. Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylässä Pallotie 42 pihalla, josta lähdetään luontoon seikkailemaan.

k astettu Emil Alexander Lempiäinen, Mikael Henrik Oliver Peltola.

avioliittoon kuulutettu Petri Juhani Juntunen ja Kati Marika Eskelinen.

hautaan siunattu Kerttu Erna Lydia Pajulinna 81 v, Lea Katri Marja Sarkkinen-Mitrovic 73 v.

Luja usko ”Herra, palvelijani makaa kotona halvaantuneena, kovissa tuskissa.” Jeesus sanoi: ”Minä tulen ja parannan hänet.” Mutta sadanpäällikkö vastasi: ”Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee.” Matt. 8:6–8

1

21.1.–2.1.

kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–16. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p. 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 830 6472. Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Kristittyjen ykseyden rukousviikon ekumeeninen sanajumalanpalvelus su 24.1. klo 10. Saarna Anna-Kaisa Inkala, Raamatun lukua ja rukousta johtaa Jouni Salko mukanaan eri seurakuntien edustajia. Lauletaan kauneimpia hengellisiä lauluja, säestys Anne Viljamaa, Aurismäet esiintyvät. Kirkkokahvit. Nykytystä ja tykytystä -jumppa seurakuntasalissa tiistaisin klo 15 jatkuen 6.4. saakka. Espoon rauhanyhdistyksen seurat su 24.1. klo 16, Matti Hyry. Iltamessu su 24.1. klo 18, Matti Hyry ja Anne Vilajmaa. Aikuinen usko – aikuiskatekumenaatti ti 26.1. klo 18.30. Kirkolla alkaa uusimuotoinen kurssi kristinuskon peruskysymyksistä. Ohjelma muodostuu osanottajien kysymyksistä, joita käsitellään yhdeksällä kokoontumiskerralla. Kurssin yhteydessä on mahdollisuus käydä aikuisrippikoulu. Mukana kappalainen Anna-Kaisa Inkala ja lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen. Oopperakerho ke 27.1. klo 17.30 kirkon nuorten tilassa. Kirkkokuoroon laulamaan! Lauletaan kirkkosalissa tiistaisin klo 18.30–20 kanttori Hannu Lehtikankaan johdolla.

vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 28.1. klo 12 vierailee Sirkka-Liisa Huhtinen.

lammaskuja 2 B kerhohuone

Nettikerho senioreille jatkuu joka toinen keskiviikko toukokuulle saakka. Seuraava kerta 3.2. klo 14–16. Kerhoa ohjaa informaatikko Riitta Sivenius. Aiempaa netin käyttökokemusta ei tarvita, tule vain mukaan oppimaan. Tiedustelut Anna-Kaisa Inkala p. 050 518 5912. Kirjallisuuspiiri ma 1.2. klo 12. Vieraana Irma Koskinen kertomassa toimittamastaan kirjasta Tyyni Tuulio Nuoruusajan kirjeenvaihtoa. Piirin vetäjä Riitta Koistinen keittää Riitan-päivän kahvit. Tule mukavaan seuraan viihtymään ja keskustelemaan, vaikkei sinulla olisikaan ollut

mahdollisuutta kirjan lukemiseen. Kirjallisuuspiiri kokoontuu kerran kuussa keskustelemaan yhdessä sovitusta kirjasta. Naisten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Mukana Helena Lemettinen. HAIKIN piiri tiistaisin klo 13.

varhaisnuorille Suuria kertomuksia III-leiri Holmassa 5.–7.2. Hinta 40 €/lapsi, sisarukset 30 €/lapsi. Ilmoittautuminen nuorisotyönohjaaja Pasi Niemistö p. 0500 518 7967 tai pasi.niemisto@evl.ﬁ.

lapsille ja perheille Pyhäkoulut klo 10 kirkolla, klo 11 Sahratie 1 kerhotilassa , Vapaalan seurakuntatalolla, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja klo 10.30 kotipyhäkoulu Ali-Raatikaisella os. Pikkujärventie 2 sekä ma klo 18 kerhotalossa, Uudentuvantie 6. Lisätietoja pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell p. 830 6473. Päivä- ja vekkuli- sekä iltapäiväkerhojen paikkoja voi kysellä lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta p. 050 544 7647.

muuta Sydämellinen kiitos kaikille teille, jotka lahjoititte joulupaketin alueemme vähävaraisten perheiden lapsille. Avustuskuorma Romaniaan viedään helmikuussa. Puhtaita vaatteita kaikenikäisille, vuodevaatteita ja taloustavaroita otetaan vastaan Hämeenkylän kirkolla. Halutessa voi osallistua kuljetuskustannuksiin Hämeenkylän seurakunnan tilille 15963037749 viitteellä 1779. Tavaroita lajitellaan ti 2.2. alkaen klo 9 kirkon lämpimässä varastossa. Tervetuloa talkoisiin!

k astettu Amanda Alecia Anolin, Eedla Amalia Savolainen, Nooa Viljami Saari, Tytti Tuulia Heinonen, Anni Saara Virtanen, Joona Eemil Meuronen.

Korso kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.ﬁ.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Vanhemman väen piiri to 21.1. klo 13, Anne Saviranta. Miesten saunailta to 21.1. klo 18, isäntänä Vesa Ruokonen.

nsi sunnuntain evankeliumi kertoo sadanpäällikön ja Jeesuksen kohtaamisesta. Sadanpäällikkö toimi Kapernaumissa miehitysjoukkojen edustajana. Todennäköisesti hän oli tappanut ihmisiä aseellisten kahakoiden ja kuolemanrangaistusten toimeenpanon yhteydessä. Roomalaisten sotilaiden uskonto oli keisarinpalvonta. Sotilaat olivat kovia ja armottomia ihmisiä. Tämän tiedon valossa tuntuu ristiriitaiselta, että sadanpäällikkö meni Jeesuksen luo ja oli palvelijansa asialla. Näin kuitenkin oli. Teksti antaa ymmärtää, että hän oli liikkeellä nöyrällä asenteella. Mies tajusi olevansa syntinen ja vaikutti aidosti uskovan Jeesuksen kykyyn parantaa ihmisiä. Sadanpäällikkö oli kuullut elävästä Jumalasta kenties palvelijalta. Mikä oli saanut hänet kiintymään omaan palveli-

SPR:n verenluovutus pe 22.1. klo 14–19. Ota henkilötodistus mukaan. Messu su 24.1. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö. Runopiiri ma 25.1. klo 13. Naisten laulava raamattupiiri ma 25.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. English through Bible ma 25.1. klo 18.30. Hengellisten toivelaulujen ilta ma 25.1. klo 18.30. Uskon ja toivon lauluja. Kirkon kahvila ti 26.1. klo 11–13. Poikkea kahvittelemaan lyhyeksi hetkeksi tai pidemmäksi toviksi. Katulähetyksen tilaisuus ke 27.1. klo 11. Lähetyspiiri ke 27.1. klo 14. Arki-illan ehtoollinen ke 27.1. klo 18, Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Rukousryhmä ke 27.1. klo 18.45. Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta. Vanhemman väen piiri to 28.1. klo 13, Anne Saviranta. Naisten saunailta to 28.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Sanaton ikävä - teemailta ihmisyydestä pe 29.1. klo 19. Joel Hallikainen ja Seppo Jokinen. Illassa etsitään yhteyttä ja vastauksia elämän kipupisteisiin. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

lipun, matkat ja tarjoilun. Ilmoittautuminen Korson kirkkoherranvirastoon pe 29.1. mennessä. Lisätietoja Anne Savirannalta p. 050 599 9068. Diakonian matka Norjaan 9.– 15.8. Geirangerin vuonolle. Meno laivalla Tukholmaan ja sieltä bussilla Norjaan Peikonpolun serpentiinitietä vuonolle. Paluu Oslon kautta. Matkapaketin hinta 690 euroa sis. matkat, majoitukset laivalla ja hotellissa, lauttamaksut, opastukset ja ruokailut. Mukanamme on opas Norjan puolella 3 päivän ajan. Matkan järj. Korson seurakunta (Leena Lehto p. 050 5747 281) ja Tikkurilan seurakunta (Pia Olkkonen p. 040 509 7306). Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoihin, Korso 830 6550 ja Tikkurila p. 830 6717.

k astettu Antti Pekka Juhani Pentikäinen, Mirella Aada Soﬁa Kenttälä, Santtu Petteri Koivunen, Juudit Karelia Klemetti.

hautaan siunattu Kalle Ilmari Nurminiemi 85 v.

Rekola

seurakuntakoti mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 26.1. klo 13, Leena Lehto.

nuorille Nuorten kahvilat Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

lapsille ja perheille Perhekerho pe klo 9–11.30 seurakuntakeskuksessa ja klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1), ma klo 12–15 seurakuntakeskuksessa ja ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4). Pyhäkoulu su klo 10. Muskari Mikkolan seurakuntakodissa alkaa ke 27.1. Ryhmä 0–1-vuotiaille klo 12–12.30 ja 1–3-vuotiaille klo 13–13.45. Ota lapselle mukaan helistin, jotta voimme soittaa yhdessä. Ilmoittautuminen lastenohjaaja Heidi Ilveskerolle, p. 050 574 7283. Ryhmä kokoontuu myös 3.2, 10.2. ja 17.2.

muuta Diakonian kevätretki 2.–15.3. Siikaniemen kurssikeskukseen Lohjalle. Hinta 230 euroa sis. matkat, ruokailut ja majoituksen. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä kirkkoherranvirastoon. Lisätiedot Sirkka Väätäinen p. 040 580 6331 ja Risto Auvinen p. 050 511 1783. Teatterimatka su 21.3. Helsingin kaupunginteatteriin Salaa rakas -esitykseen. Bussi lähtee Korson kirkolta klo 14 ja Mikkolan Shellin pysäkiltä klo 14.10. Esitys alkaa klo 15 ja kestää n. 2,5 tuntia. Väliajalle tilattu kahvi ja suolainen piiras. Matkan hinta 50 euroa sis.

kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 830 6700.

Virasto on avoinna arkisin klo 9–15, ke 27.1. klo 12–15. Päivystävä pappi arkisin klo 11–14 p. 830 6707. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 11–14 p. 830 6707, muulloin p. 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–12 kirkolla, p. 830 6706. Perhetyön päivystys tiistaisin klo 10–12 Asolan seurakuntatalossa.

rekolan pyhän anDreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, 050 590 3495.

Runoryhmän harjoitukset to 21.1. klo 18–20. Ilonpilarit-ylistyslauluryhmän harjoitukset torstaisin klo 18.30. Rukouspiiri torstaisin klo 18.30. Aamurukouspiiri sunnuntaisin klo 9. Messu su 24.1. klo 10, liturgina Mikko Matikainen, saarna Kirsti Hildén, musiikki Noora Hultin. Herättäjäpyhä. Kirkkokahvit ja Siioninvirsiseurat messun jälkeen. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18–20.30. Miesten raamattupiiri ma 25.1. klo 18.30. Aamurukoushetki tiistaisin klo 9–10. Vapaaehtoisten työntekijöiden purkupalaveri ti 26.1. klo 17.

jaansa niin paljon, että hän pyysi apua Jeesukselta? Huomioni kiinnittyi sadanpäällikön lujaan uskoon. Jeesuskin hämmästeli sitä: ”Totisesti: näin vahvaa uskoa en ole tavannut yhdelläkään israelilaisella.” Nykyajan ihmisten on yhä vaikeampi uskoa Jeesukseen ja Jumalaan ilman todisteita. Rippikoulussa nuoret kyselevät todisteita työntekijöiltä ja vaativat Jeesuksen ihmetekoihin järjellisiä selityksiä. Usko ei ole järjen asia. Se ylittää kaikki inhimilliset rajat: kansallisuuden, sukupuolen ja varallisuuden. Uskossa on kysymys uskosta. Se on Jumalan suuri lahja. Onnellisia ne, jotka uskovat, sillä heidän on taivasten valtakunta. Nele Borchardt Vantaankosken seurakunnan pastori

Ensi sunnuntai on 3. sunnuntai loppiaisesta. Sen aihe on Jeesus herättää uskon. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 102:16–23, 5. Moos. 10:17–21 tai 1. Kun. 8:41–43, Room. 1:16–17 ja Matt. 8:5–13.

Aamumessu ke 27.1. klo 9.30, Marja-Liisa Malmi ja Sirkku-Liisa Niemi. Lähetysilta ke 27.1. klo 18.30, tarjoilu alkaa klo 18. Pilvi ja Tomi Rämä kertovat Japanin-matkastaan ja tuovat terveisiä nimikkoläheteiltämme Mari ja Daniel Nummelalta. Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset alkavat ke 27.1. klo 18.30. Torstaipiiri 28.1. klo 13. Aikuisrippikoulu alkaa Rekolan kirkolla ti 9.2. klo 19. Ei ennakkoilmoittautumista. Tarkempia tietoja antaa pastori Vappu Olsbo p. 050 414 5610, vappu.olsbo@ evl.ﬁ.

Elsa-Martta Sanelma Luokkanen, Onni Hermanni Niemi.

Miesten ilosanomasolu to 28.1. klo 18 takkahuoneessa.

hautaan siunattu

k artanonkosken

Voitto Paavali Valo 79 v, Nelli Inkeri Falck 77 v, Marjo Hannele Kähäri 49 v.

Hagelstamintie 20

Tikkurila kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Raamattupiiri torstaisin klo 18. Avoin kipuryhmä ma 25.1. klo 13, ”Tunnelma, tunne ja mielenliikutus”, alustajana Jorma Kuusijärvi.

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

rautkallion kerhohuone

Diakoniatoimisto

Rautkalliontie 4

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.ﬁ

asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Rukouspiiri perjantaisin klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

nuorille Isoskoulutus 1 a ti 26.1. klo 17.30 ja 1 b klo 19 kirkolla. Open doors keskiviikkoisin klo 18–21.

varhaisnuorille Kerhot ovat alkaneet viikolla 3. Kyselyt kerhoista Mari Vuorisalmelle p. 050 535 3072 tai mari. vuorisalmi@evl.ﬁ. Kaiken kattava kerho – monipuolista puuhastelua (leikkiä, askartelua, kokkausta jne.) maanantaisin klo 18–20 Rekolan kirkolla / E-ovi, maanantaisin klo 17.30– 19.30 Päiväkummun srk-talossa ja tiistaisin klo 17–18.30 Asolan srk-talossa. Minikokit (kokkailua ja leipomista yhdessä) maanantaisin klo 18.15–19.45 Asolan srk-talossa. Sählykerho tiistaisin klo 17–18 Kytöpuiston koulussa, Peltoniemenkuja 1. Toimintakerho tiistaisin klo 17– 18.30 Rekolan kirkolla. Kuvataidekerho (maalausta ja piirtämistä eri teemoihin liittyen) keskiviikkoisin klo 18–20 Päiväkummun srk-talossa. Luovan toiminnan kerho (leikkejä, askartelua, leipomista ja piirtämistä) torstaisin klo 17.15–18.45 Asolan srk-talossa. Tyttöklubi (4–7-luokkalaisille, ei ilmoittautumista) torstaisin klo 18–20 Rekolan kirkon nuorisotilassa, Kustaantie 22 C-ovi. Tytöille olohuone, jossa voi pyörähtää tai viihtyä koko illan, joka viikko ohjattua toimintaa musiikin soidessa.

lapsille ja perheille Vauvakerho perjantaisin klo 9–11 kirkolla. Vauvakerho on tarkoitettu alle 1-v. lapselle ja hänen vanhemmilleen. Isommat sisarukset voivat leikkiä viereisessä huoneessa. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki messun aikana. Perhekerho tiistaisin klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa ja torstaisin klo 9.30–11 kirkolla. Kaakaopyhäkoulu tiistaisin klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa. Lapsikuoro Vividon harjoitukset keskiviikkoisin klo 16.

muuta Palvelutalohartaus to 28.1. klo 14 Leena-kodissa, Vappu Olsbo. Ekumeeninen matka Heinävedelle Uuteen Valamoon 19.– 21.3.10 Lähtö pe klo 12, paluu su klo n. klo 19. Hinta 150–180 e riippuen majoituksesta. Ilmoittautumiset diakoni Siru Rantaselle, p. 050 342 6155.

k astettu Veeti Jimi Juhani Hölttä, Kerttu Aina Margareetta Lampsijärvi,

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

pyhän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 24.1. klo 12, Jaakko Hyttinen, Päivi Helén, Samppa Laakso. Messussa avustaa nokkahuiluyhtye Flauto Dolce. Ekumeenisen rukousviikon kristittyjen rukousvaellus su 24.1. klo 16 Veromäen koulu–Pyhän Laurin kirkko. Klo 16 hartaus Veromäen koululta (Veromäentie 2), jossa puhuu Jarkko Korhonen Tikkurilan seurakunnasta. Klo 16.30 alkaa vaellus Pyhän Laurin kirkolle. Rukoushetki kirkossa klo 17.30, juontaa Kirsti Hildén. Mukana pastori Harri Kröger, kirkkoherra Janne Silvast ja isä Andreas Larikka. Ekumeeninen iltatee Pappilassa hartauden jälkeen, mukana Harri Kröger ja laulaja Alida Friman Keski-Vantaan kristityistä. Loppusanat lausuu Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast.

tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Messu su 24.1. klo 10, Tuula Lapveteläinen, Pirkko Yrjölä, Iina Katila. Inkeripiiri su 24.1. klo 15 neuvotteluhuoneessa, Päivi Helén. Popmessu su 24.1. klo 19. Artistivieraana Kristian Meurman. Messua toimittamassa pastorit Tarja Korpela ja Hans Tuominen. Musiikista vastaa Make Perttilä bändeineen. Lastenhoito järjestetty messun ajaksi (klo 18.30 lähtien) kirkon alakertaan. Eläkeläiskerho ma 25.1. klo 13 kahviossa. Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 25.1. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa. Mukaan voi liittyä matkan varrella! Kirkon ruokailu ti 26.1. alkaa klo 12 hartaudella kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilalla. Lähetyksen päiväpiiri ti 26.1. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Tixi-Jive -yhtyeen gospelkonsertti ti 26.1. klo 18. Vapaa pääsy. Omalla äänellä nuotin vierestä ti 26.1. klo 19, Terje Saard. Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä ke 27.1. klo 15 takkahuoneessa. Arki-illan ehtoollinen ke 27.1. klo 18, Jarkko Korhonen. Pirkon raamis kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa. Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 28.1. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa. Kirkkokuoron harjoitukset to 28.1. klo 18, Simo Santaranta. Ilosanomapiiri to 28.1. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

seurakuntakoti

Kansanlähetyspiiri ke 27.1. klo 18.30. Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 28.1. klo 18.

mio, Maija Matilda Kuopanportti, Jessi Eleonora Tilda Järvinen, Lucas Benjamin Palola, Eve Matilda Kaarin Hyvärinen, Lenni Samuel Hotti, Vieno Edith Vastamäki, Isla Anniina Räsänen.

hautaan siunattu Yrjö Jalmari Nyberg 85 v, Kirsti Sinikka Virrankoski 69 v.

ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Vantaan‑ koski

Naisten rukouspiiri pe 22.1. klo 18, Toini Härmälä. Joka naisen lepohetki la 5.12. klo 16, Tuula Purhonen.

ylästÖn seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläisten kerho ke 27.1. klo 12.

lapsille ja perheille Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja 24.1. alkaen Ylästössä klo 10–11. Ristipuron Periodipyhäkoulu su 24.1. ja 31.1. klo 11–12 (Simonkyläntie 11).

varhaisnuorille Kerhotoiminta: Tikkurilan kerhotila, Unikkotie 5 b, 2. krs: tiistaisin animaatiokerho (10–14-vuotiaille) klo 18 ja näytelmäkerho klo 18, torstaisin pienoismallikerho klo 18. Ylästö, Lehtikummuntie 2: tiistaisin kokkikerho klo 18 ja keskiviikkoisin askartelukerho klo 18. Ristipuro, Simonkyläntie 11 a: keskiviikkoisin näytelmäkerho klo 18 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Ilola, Soittajankuja 1: tiistaisin askartelukerho klo 17.30 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Pakkala, Käräjäkuja 1b: maanantaisin kokkikerho klo 18. Tammisto, Tammistonkatu 29b: keskiviikkoisin kokkikerho klo 18. Kartanonkoski, Hagelstamintie 20a (käynti Herttuankujan puolelta): maanantaisin ilmailukerho klo 18. Simonkallion koulu, tekstiilikäsityön luokka: keskiviikkoisin pienoismallikerho klo 18. Kerhot ovat suunnattu alakoululaisille paitsi animaatiokerho 10-14-vuotiaille. Kerhot ovat ilmaisia paitsi pienoismallikerho, jossa materiaalimaksu on 20 e. Kerhot alkavat viikolla 3. Lisätietoja kerhoista jussi.savoranta@evl.ﬁ p. 050 526 9401.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 22.1. klo 19–22. Iso1 A & B koulutus ti 26.1. klo 17–18.30. Hengenvarassa ke 27.1. klo 18–20. Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 28.1. klo 18–20.30.

muuta Retki naistenpäiville Vivamoon 6.2. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 8 ja paluu noin klo 18. Retki maksaa 10 e sis. bussikuljetuksen, lounaan, päiväkahvin ja osallistumismaksun tapahtumaan. Retkellä mukana pastori Pirkko Yrjölä ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset Terttu Vehviläiselle p. 09 830 6225 pe 29.1. mennessä. Ekumeeninen matka Uuteen Valamoon Heinävedelle 19.3.– 21.3. Majoitus Uudessa Valamossa hartauselämään osallistuen. Lauantaina vierailu Lintulan Luostarissa. Aikaa omaan hiljentymiseen ja keskusteluun. Lähtö pe klo 12 ja paluu su n. klo 19. Bussimatka kestää n. 6 t /suunta. Osallistujien tulee pystyä istumaan bussissa vähintään kaksi tuntia kerrallaan sekä kävelemään 1 km matka. Hinta majoituksesta riippuen 150–180 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 12.2. mennessä Helvi Reijonen, Tikkurila p. 050 592 5348 ja Siru Rantanen, Rekola, p. 050 3426 155.

k astettu Veera Eleonoora Komulainen, Aliisa Aleksandra Kähkönen, Eedit Aurora Malinen, Vilho Elias Kai-

kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe. Tilojen ja toimitusten varaus p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Sanajumalanpalvelus su 24.1. klo 12. Saarna ja liturgia Tuuli Aitolehti, kanttori Kari Jerkku. Iltaperhekahvila to 28.1. klo 17.30–19.30. Syötävää ja juotavaa pientä maksua vastaan. Vapaata seurustelua, pelejä, askartelua. Illan päättää klo 19.15 iltahartaus.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Laulupiiri to 21.1. klo 18.30–20.30 srk-sali. Perhekirkko su 24.1. klo 11. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen. Lähetyspiiri ti 26.1. klo 18.30–20 diakonian työhuone. Rukouspiiri ke 27.1. klo 18.30–20 Kahvila Olotila. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta. Rukouspiiri to 28.1. klo 18–19.30 ruots. kerhohuone.

20 i Dickursby kyrkas konferensrum. S:t Martins pensionärskrets ti 26.1. kl. 13 i Myrbacka kyrka Strömfårav. 1. Sjöskog diakonikrets ti 26.1. kl. 13 hos Ilse Lindberg. Har du visor min vän? Allsång on 27.1. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmov. 28. Allsångsledare Gunnar Weckström, vid pianot Håkan Wikman. Missionskväll on 27.1. kl. 18.30 i S:t Martins kapell, Strömfårav. 1. Mamma-barngrupp to 28.1. kl. 9.30-11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12. Vandaforsens diakonikrets to 28.1. kl. 13 i Myrbacka kyrkas brasrum, Strömfårav.1. Sottungsby-Håkansbölekretsen to 28.1. kl. 13 i Håkansböle kyrka, Håkansbölev. 48.

DÖDa Gudrun Marianne Järvinen 75 år.

DÖpta Jesper Johannes Appelqvist, Silas Johannes Peltola.

Yhteiset

nuorille aikuisille Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 28.1. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Keskustelua Soﬁ Oksasen kirjasta Puhdistus. Juttelua, yhdessäoloa, teetä sekä lauluja ja sympatiaa.

lapsille ja perheille

Kirkko on avoinna arkipäivisin Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle klo 9–16, iltaisin ja viikontoivotaan aikuinen loppuisin toiminnan mukaan. Myyrmämukaan. en kirkolla joka Ilta koko rippiä Lis sunnuntai klo kouluikäluokan taan 10. Arkipyhävanhemmille ietoja Van t koulu: torsto 21.1. klo 18. n ie t n taisin klo seuraku Asiaa rippilve- 17.30 Ruuka p ja koululaisen a t s kukuja 1 A toiminna vanhempana antaan- kerhotila. olemisesta ja ista www.v t.ﬁ lu Viherpuiston tietoa rippikouna asukaspuisto seurakun lusta. Pastori Heklo 10.30, 25.1., li Ojalehto kertoo, 1.3. ja 26.4. mitä rippikoulu on Isä–lapsi-leiri 5.tänä päivänä. Taika7.2. Kuntokallion leiPetteri kertoo huumorilla höystettynä murrosikäisen isänä rikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Ilmoittautumiset viim. olemisesta. Rauhanyhdistyksen järjestä- 21.1. Ohjelmassa kivaa tekemistä ulkona ja sisällä, sauna ja uinmät seurat pe 22.1. klo 18. Messu su 24.1. klo 10. Saarna Tuuli ti, leirijumalanpalvelus ja hyvää Aitolehti, liturgia Nele Borchardt, ruokaa. Lähtö Myyrmäen kirkolta pe klo 17.15, omalla autolla tai kanttori Kari Jerkku. Pyhäkoulu su 24.1. klo 10 kerho- kimppakyydein. Paluu on su n. klo 15.30. Leirin hinta on 60 e / huone 4. Konsertti: Frédéric Chopin 200 isä ja lapsi/lapset yhteensä. Tied. vuotta su 24.1. klo 18.15. Anne ja ilm. pasi.kilpelainen@evl.ﬁ tai Kauppi, piano. Ohjelmassa mm. p. 050 381 6323. Chopinin 4 balladia, Poloneesi- muuta Fantasia, Impromptu Ges, Etydejä op. 10 ja 25, Nocturno Es op. 55. Reilun kaupan tuotteita, kuten Myynnissä soittajan levyjä. Vapaa kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa. pääsy, ohjelma 10 e. Raamattu-rukouspiiri ma 25.1. k astettu klo 13–15, takkahuone. Lähetyspiiri ma 25.1. klo 15– Eedit Liisa Vignisdóttir, Veera Rebekka Perälä, Janni Minna Mariia 16.30 pieni srk-sali. Raamattupiiri Ilosanoma ma Henriksson, Lula Viola Vanessa 25.1. klo 17.30–18.45 morsius- Hovi, Anni Viola Maria Ojamo. huone. hautaan siunattu Raamattupiiri ma 25.1. klo 18.30–20 takkahuone. Tutkimme Kauko Olavi Manninen 85 v, Hilja Annikki Varis 75 v, Raimo Juhani Jesajan kirjaa luvusta 40. 5 varttia ti 26.1. klo 12.30–13.45 Keränen 71 v, Kalevi Elias Hautatakkahuone. Ryhmä on sinulle mäki 64 v. mielenterveyskuntoutuja joka kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä. Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen. Sinkkupiiri ti 26.1. klo 18.30–20 takkahuone. Aiheena Sammon arvoitus. Seurakuntailta ke 27.1. klo 18.30. pastorskansliet Raamattutunti: “Suomalaisen Stationsvägen 12 B, tfn 8306262 Raamatun vaiheita”, teologian Öppet må-fre kl. 9–13. tohtori Aarne Toivanen. Miesten piiri to 28.1. klo 18.30– verksamhet 20 takkahuone. Ajanlasku ja aika. Högmässa sö 24.1. kl. 10 i HelsinkivistÖn kirkko ge kyrka S:t Lars. Saara Roto. Högmässa sö 24.1. kl. 12 i S:t MarLaavatie 2, p. 050 341 8381 tins kapell, Saara Roto. Raamattu-rukouspiiri ti 26.1. Mamma-barngrupp må 25.1. kl. klo 18.30–20 srk-sali. Kokoontuu 9.30-11.30 i Martinristi församparillisilla viikoilla. lingshem. Miesten saunailta ke 27.1. klo Larskören övar må 25.1. kl. 1819–21 (joka toinen keskiviikko).

Vanda svenska

Diakonia Viittomakielinen perhekerho to 21.1. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki. Vapaata keskustelua. Heikkonäköisten ja huonokuuloisten kerho to 21.1. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä. Näkövammaisten käsityökerho ma 25.1. klo 15–17 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Valmistamme saippuaa. Kahvi 1 euron. Ohjaajana Sirpa Sokka. Ilmoittautumiset Sirpalle p. 0405 625 416. Keskusteluryhmä kehitysvammaisten omaisille ma 25.1. klo 17.30–19 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Ohjaajana kehitysvammaistyön diakoni Kristiina Tuohimaa-Salminen p. 050 433 4232. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 26.1. klo 12.30-14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (sisäänkäynti Vehkapolulta). Tapio Laine. Askartelua näkövammaisille ti 26.1. klo 17–19 Inkun ideapajassa, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset Ritva Eskeliselle p. 09 873 6368 viimeistään 25.1. mennessä. Sururyhmä aloittaa ti 26.1. klo 18–20 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille henkilöille, jotka ovat menettäneet läheisensä onnettomuuden tai äkillisen sairauden kautta. Tiedustelut ja ilmoittautuminen ryhmän ohjaajille diakoni Anne Puumalalle p. 050 367 5743 tai sairaalapastori Leena Heinoselle p. 050 3818779. Raamatturyhmä näkövammaisille ja huonokuuloisille ke 27.1. klo 13–15 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ohjaajina Mariela Salminen ja Terhi Suonsivu.

perheneuvonta Eroryhmä eron kokeneille miehille ja naisille. Samassa tilanteessa olevilta ryhmäläisiltä saa tukea ja uusia näkökulmia. Ryhmä alkaa perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa maaliskuun alussa. Kokoonnumme viikoittain aamupäivisin klo 9–10.30 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset alkuhaastattelua varten viimeistään 5.2., p. 09 830 6330.

   

koonnut Heli Kulmavuori

K r .

Havukka‑aho rauhoittaa turruttaako talvi? Kaipaatko kesään, metsäretkille, järvenselille ja rantasaunaan? Mene elokuviin katsomaan juuri ensi-iltansa saanut Havukka-ahon ajattelija. Siinä on kesää, luontoa ja paljon muuta. Kari Väänänen on tehnyt hienon elokuvan Suomen sodanjälkeisen humoristisen kirjallisuuden suosituimmasta teoksesta, Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijasta. Elokuva on kuin keidas kaiken kiireen, kaupallisuuden ja massaviihteen keskellä. Luonnon lisäksi siinä soljuvat rauhallinen ystävyys ja yhteisöllisyys. Kai Lehtisen esittämässä Konsta Pylkkäsessä on ripaus monenlaista: lentojätkää, työmiestä, uteliasta ajattelijaa ja humoristia. Konsta on juurevan monitaitoinen metsien mies, jolla ei mene sormi suuhun luontoäidin helmassa. Mutta hän myös hengenmies,

koko luomakuntaa nöyrästi ihmettelevä ja kunnioittava vapaa kulkija. Havukka-ahon ajattelijassa eletään aikaa ennen googlaamista ja hartaasti laadittuja portfolioita. Konstan syntyperästä ja myöhemmistäkin vaiheista liikkuu kaikenlaisia juttuja, mutta kunnon veijaritarinassa liian uteliaat saavat pitkän nenän. Katsojalle tulee hyvä mieli siitä, että avaruuden alle mahtuu Konsta Pylkkäsen kaltainen henkilö. Luonnossa kulkemiselle, vapaille ajattelijoille ja vilpittömälle ihmettelylle näyttää olevan sosiaalista tilausta, sillä Havukka-ahon ajattelija oli viime viikonvaihteen katsotuin elokuva.

Mene Konsta Pylkkäsen kanssa metsään!

Kuva Thomas J. Graughwellin kirjasta Barbaarien valloitusretket.

Vandaalit Italiaa valloittamassa.

”Lapsuuden kuuluu olla myös tylsää. Lap‑ suuden hitaasti ma‑ tavilla, tylsillä päivillä on ahdistavuudestaan huolimatta erityinen tehtävänsä. Ne kas‑ vattavat ja valmista‑ vat elämään.” Kasvatustieteen professori ja seitsemän lapsen isä Juha T. Hakala Kodin Kuvalehdessä 1/2010

Pahempia kuin vandaalit vanDalismi tarkoittaa mielivaltaista tuhoamista. Sanan otti käyttöön piispa Henri Grégoire vuonna 194 kuvaamaan Ranskan vallankumouksen aikaista taideaarteiden hävitysvimmaa. Sanalla hän viittasi Rooman 400-luvulla ryöstäneeseen germaaniheimoon, vandaaleihin. Piispa Grégoiren olisi kannattanut valita sanansa paremmin, sillä vandaalit eivät suinkaan olleet Eurooppaa hävittäneistä barbaarikansoista pahimpia. Vandaalit itse pakenivat paljon pahempia tuholaisia, hunneja. Idästä tulleen ratsastajakansan kuuluisin johtaja oli Attila, jota Euroopassa nimitettiin Jumalan ruoskaksi. Hunnit olivat kotoisin samoilta

seuduilta kuin mongolit, joiden johtaja Tsingis-kaani kuuluu kaikkien aikojen kauhugalleriaan. Myöskään pohjoinen kansa, viikingit, ei ollut vain rohkeisiin löytöretkiin ja kaupantekoon erikoistunut humaani heimo, vaan heitä pelättiin hurjina merirosvoina. Tästä kaikesta kertoo Thomas J. Graughwellin kirja Barbaarien valloitusretket (Karisto 2009). Toisaalta kirja muistuttaa myös, miten tuhkasta syntyi uutta. Ilman barbaareja meillä ei olisi nykyisenkaltaisia Englantia, Ranskaa eikä Venäjää. Venetsian kaupunginkin perustivat hunneja suoalueelle paenneet Pohjois-Italian asukkaat.

21.1. Onnea, Aune!

● ● ●

Hitti suoraan Raamatusta youtuBessa surFFaillessa voi törmätä nostalgiaan, vanhoihin hit teihin ja vaikkapa raamatullisiin säkeisiin, kuten The Byrds -yhtyeen videopätkässä. Amerikkalainen The Byrds oli 1960-luvun puolivälissä oman maansa The Beatles. Bändin tulevaa singleä varten oli jo ehditty painattaa 200 000 levypussia, kun yhtyeen keulahahmo Roger McGuinn sai idean: levylle otettaisiin vielä folkin isän Pete Seegerin ajan henkeen sopiva laulu Turn! Turn! Turn!, johon tämä oli poiminut sanat suoraan Raamatusta.

”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta, aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa”, todetaan laulussa Saarnaajan kirjan 3. luvun sanoin. Levypussit menivät uusiksi ja The Byrdsin Turn! Turn! Turn! nousi Yhdysvalloissa listaykköseksi useammaksi viikoksi, mikä on ainutlaatuista popmusiikin historiassa. Löytyy YouTubesta muutama muukin Raamatun tekstiin perustuva hitti. The Melodians -yhtyeen reggaeklassikko The Rivers of Babylon pohjautuu psalmiin 13. Myös diskoyhtye Boney M. on tehnyt siitä oman versionsa. U2:n kappale  perustuu puolestaan psalmiin 40.

The Byrds luotti Saarnaajaan.

Aune on suomenkielinen versio vanhasta pyhimysnimestä Agnes. Se tulee kreikan kielestä ja merkitsee puhdasta ja siveää. Aune-nimeä on käytetty Suomessa jo 1600-luvulla. Almanakkaan se tuli vuonna 1908 ja oli erittäin suosittu tytönnimi 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Viime vuonna nimettiin 29 tyttöä Auneksi.

Jani Laukkanen

Sielun harmaakaihi

armaakaihi oli outo ilmiö. Se veti vasemman silmän eteen samean harmaan hunnun. Keskeinen näönalue peittyi kokonaan. Se vääristi värit. Puhdas valkoinen alkoi näyttää kellertävältä. Musta, ruskea ja tummansininen eivät erottuneet toisistaan. Perspektiivi vinoutui. Esineet venyivät. Ehkä ne myös sijaitsivat eri paikoissa näkökenttää kuin ennen. Se teki kaikesta hyvin epävarmaa. Häikäisy piinasi. Valoa tarvittiin paljon, mutta samalla se häikäisi. Sielun suuri lääkäri, parantajamme Kristus! Ojenna

1

kirurginveitsesi ja leikkaa pois näköämme verhoavat harsot, jotka samentavat todellisuuden. Anna värien palautua luomisaamun kirkkauteen. Valaise silmämme oikealla, suoralla valollasi, joka on yhtaikaa terävä ja lempeä. Meidän kaihinen katseemme peittää meiltä totuuden, joka johtaa rakkauteen. Vääntynyt katseemme näkee tulevaisuuden virheellisesti. Palauta katseellemme toivon puhdas, kirkas valkoinen — tai anna meidän oivaltaa, että harmaakin voi olla toivon väri. Eila Jaatinen