Lauri 2010 nro 30 (16 9)

Tuure Kilpeläinen laulaa kaihosta, sivu 7



..

Kolmekymppinen palasi ysiluokalle sivu 3 Puhu lapselle tunteistasi sivu 5 Tallinnan suomalaispapit sivu 6

Hans von Schantz

Liisa Väisänen on

taide-evankelista sivut 8–9

..

eijaksen sairaalan päivystyksen yhteyteen avataan 20. syyskuuta selviämishoitoasema. Selviämishoitoasemaa on yritetty saada Vantaalle viimeksi vuonna 2007, mutta hanke on aiemmin kaatunut rahapulaan.

Kun Espoon ja Helsingin ilta- ja viikonloppupäivystykset avautuivat keväällä myös vantaalaisille, selviämishoitoaseman perustaminen tuli mahdolliseksi, sillä uusien päivystysjärjestelyiden uskottiin tuovan säästöä.

Selviämishoitoasema on tarkoitettu päihtyneille, jotka tarvitsevat myös päivystyksellistä sairaanhoitoa. Jokaisen potilaan tarkistaa aluksi lääkäri. Lisäksi selviämishoidossa työskentelee hoitajia. Henkilöstö on Attendo MedOnen palveluksessa, kuten Vantaan terveyskeskuspäivystyksen päivystävä henkilökunta ylipäätään.

— Se, kauanko pidämme täällä potilasta, vaihtelee potilaan tilanteen mukaan. Se voi olla vain muutaman tunnin, mutta maksimi on yksi vuorokausi, osastonhoitaja Riia Kuusio-Korpi kertoo.

Potilaita selviämishoitoasemalle voivat tuoda ambulanssi ja poliisi, mutta sinne voidaan myös ottaa omaisen päivystykseen tuoma päihtynyt, jos tilanne niin vaatii.

helsingin hiiPPaKunnan uusi piispa Irja Askola vihittiin sunnuntaina virkaansa. Askola, 57, on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen naispuolinen piispa, joten häneen kohdistuu paljon odotuksia. Monenlaisten paineiden keskellä hänen on rohkeasti seurattava omaa näkyään, vai pitäisikö sanoa johdatusta.

Askolan edeltäjä, piispa Eero Huovinen on emeritus-arkkipiispa John Vikströmin ohella ollut luterilaisen kirkon näkyvin piispa. Huovinen on joutunut puhumaan vaikeista asioista erilaisten suurten onnettomuuksien keskellä Estoniasta tsunamiin. Hän on ollut vahvasti mukana ekumeenisissa neuvotteluissa, kun luterilainen kirkko on solminut sopimuksia anglikaanisen ja roomalaiskatolisen kirkon kanssa.

Piispana Huovinen on ottanut vakavasti oman roolinsa kirkon ykseyden luojana ja pyrkinyt pitämään yhteyksiä eri tavoin ajatteleviin. Hän on saanut kohdata myös kritiikkiä kirkon kummaltakin laidalta ja kokenut piispan hiipan kantamisen varsinkin uransa loppuvaiheissa raskaana.

MyÖs Päihtyneille nuorille

irJa asKola ei tule pääsemään yhtään Huovista helpommalla, päinvastoin.

Sukupuolensa vuoksi hän on tienraivaaja, jota media seuraa erityisen kiinnostuneena.

Vaikka hän on valmis luomaan yhteyksiä ja ylittämään rajoja, kirkon konservatiivien äärilaidalla häneen suhtaudutaan ennakkoluuloisesti.

Askola on hyvin ekumeeninen, mutta kun ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa ei ole naispiispoja, eikä edes naispappeja, hän joutuu tekemään paljon työtä ylittääkseen rajoja.

Markku Mattila

kuuluvat erityissairaanhoidon piiriin. Heidät viedään Jorvin sairaalaan Espooseen. Valitettavasti nuorimmat päihtyneet ovat noin 12-vuotiaita, Vantaan kaupungin terveyspalveluiden johtaja Timo Aronkytö muistuttaa.

Erityisnuorisotyönohjaaja Juha Jutila Vantaankosken seurakunnan Saapas-ryhmästä pitää selviämishoitoaseman avausta hyvänä asiana, vaikka saapaslaiset harvemmin kohtaavat nuoria, jotka olisivat selviämishoitoaseman tarpeessa.

— Me viemme humalaisia nuoria yleensä kotiin. Sammuneita nuoria emme juuri näe, Jutila sanoo.

Pauli Juusela päätoimittaja



Osastonhoitaja Riia Kuusio-Korpi ja apulaisylilääkäri Laura Nikunen työskentelevät Peijaksen uudella selviämishoitoasemalla.

Viime vuonna hääyössä vihittiin 92 paria.

tilaa nelJälle Kerrallaan Vantaalla selviämishoito on terveydenhuollon alaista, eikä kuuluu sosiaalihuoltoon kuten Helsingissä ja Espoossa. Timo Aronkydön mukaan ero tarkoittaa käytännössä sitä, että Vantaalla potilailta peritään päivystysmaksu.

Potilaspaikkoja Vantaalla on neljä, kun Helsingissä on kymmenen ja Espoossa kahdeksan.

— On vaikea sanoa, riittääkö neljä paikkaa Vantaalla, mutta Espoossa on ollut ajoittain väljää.

Potilasmäärät todennäköisesti vaihtelevat paljon, Aronkytö arvioi.

Myös Peijaksessa työsken-

televät apulaisylilääkäri Laura Nikunen ja osastonhoitaja Riia Kuusio-Korpi uskovat neljän potilaspaikan riittävän hyvin.

Jokaisen selviämishoitoasemalta lähtevän kanssa käydään keskustelu päihteiden käytön vaikutuksista, omasta tilanteesta ja jatkohoidon tarpeesta.

— Tarvittavan jatkohoidon järjestää kotikunta. Emme varmaankaan täysin välty siltä, etteikö selviämishoitoasemalla kävisi samoja henkilöitä useita kertoja, mutta se ei ole tarkoitus, Timo Aronkytö toteaa.

Hanna Antila

Pyhän laurin KirKossa, kappelissa ja näiden ympäristössä vietetään perjantaina 1.. hääyötä.

Vihkivuorojen jako alkaa kello 18.30. Vihille voivat mennä parit, joista vähintään toinen kuuluu kirkkoon ja toisenkin on kuuluttava vihkioikeuden saaneeseen kristilliseen kirkkokuntaan. Luterilaisten tulee olla rippikoulun käyneitä ja kaikilta vaaditaan esteettömyystodistus. Avioliitolleen kirkollisen siunauksen hakevien tulee ottaa mukaansa vihkitodistus. Todistajat saa tarvittaessa paikan päältä. hääyÖ-taPahtuMan ideoiJa, Tikkurilan seurakunnan pastori Heikki Leppä on saanut 1000 euron innovaatiopalkinnon. Idea tapahtumasta, jossa voi mennä mutkattomasti naimisiin suositussa vihkikirkossa, on levinnyt myös muualle Suomeen. Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki jakoi palkinnon ensimmäistä kertaa 1.. kirkkovaltuuston informaatiokokouksen yhteydessä. yle radion 1:n luterilaiset radiojumalanpalvelukset voi nyt kuunnella myös verkossa YLE Areenassa. Jumalanpalvelukset lähetetään radiossa sunnuntaisin kello

Joel Takala

asKola VaiKuttaa kuitenkin ihmiseltä, joka on valmis ottamaan vastaan uuden tehtävän mukanaan tuomat haasteet. Hänellä on agenda, joka nousi esille hänen virkaanastumispäivänään pitämässään saarnassa. Hän haluaa kirkon, joka on aidosti ja avarasti armon asialla ja osaa sanoittaa evankeliumia tavalla, jonka ihmiset ymmärtävät.

Hän korostaa kohtuutta elämänasenteena, mikä on ekologisesti välttämätöntä. Ja hän haluaa luoda luottamuksen ilmapiiriä niin yhteiskunnassa kuin kirkossa. Tässä hänen sanomansa osuu aivan ytimeen: “Erimielisyys ei meitä tuhoa. Tuhon tie alkaa siitä, jos emme löydä puhevälejä toinen toistemme kanssa, myös heidän kanssaan, jotka ovat erilaisia — mielipiteiltään, taustaltaan, elämäntavaltaan.”

Selviämishoitoaseman uskotaan lisäävän päivystysaseman turvallisuutta.

— Kun päihtyneiden hoitoon panostetaan ja heille on oma paikkansa, se rauhoittaa muuta päivystystoimintaa. Toisaalta meillä ei ole erityisemmin ollut turvallisuuteen liittyviä ongelmia ja täällä Peijaksessa työskentelee myös vartija, apulaisylilääkäri Laura Nikunen sanoo.

Selviämishoitoasemalle voi tuoda myös nuoria, jotka ovat juoneet liikaa alkoholia ja tarvitsevat seurantaa, sillä esimerkiksi nuorten turvataloon ei oteta päihtyneitä. Hoitoon tuoduista nuorista tehdään lastensuojeluilmoitus.

— Alle 16-vuotiaat päihtyneet

Markku Mattila

Huovisesta Askolaan

Peijakseen avataan selviämishoitoasema P

Naisia kaivolla Senegalissa.

10 alkaen, internetissä ne ovat samana päivänä kello 13 alkaen.

2.–27.9. Vietetään Suomen Lähetysseuran Tasaus-viikkoa. Viime keväänä alkaneella Tasaus-keräyksellä kootaan varoja Mauritaniaan ja Senegaliin, joita uhkaavat aavikoituminen, pula ruuasta ja vedestä. Tasaus-viikko näkyy monissa seurakuntien tapahtumissa ja sunnuntaina 2.. jumalanpalvelusten kolehtivarat ohjataan Tasaus-keräykseen.

Vantaan nuorisoaseMalla aloittaa . 10. ryhmä peliriippuvaisten lasten ja nuorten vanhemmille.

Ryhmässä vanhemmat ja nuorisoaseman työntekijät etsivät yhdessä keinoja tilanteen ymmärtämiseen ja nuoren pelaamisen tai netin käytön muuttumiseen.

Ryhmästä kiinnostuneet pyritään haastattelemaan ennen ryhmän käynnistymistä. Lisätietoja saa muun muassa osoitteesta www. vantaa.fi/nuorisoasema.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

Mielikuvituksen matka ”K annan sydäMessäni kuin täyteen ahdetussa arkussa joka ei mene kiinni kaikkia paikkoja joissa olen ollut”, kirjoittaa Portugalin kenties tunnetuin lyyrikko Fernando Pessoa eräässä kuuluisimmista runoistaan.

Kirjailija ei tiettävästi kovin monta kertaa poistunut kotimaastaan, mutta kehitti sitäkin rikkaamman joukon itsenäisiä kirjallisia persoonallisuuksia eli heteronyymejä, joista jokaisen teksti on omanlaistaan.

Matkallaolo saa usein katsomaan asioita ja ihmisiäkin uusista näkökulmista. Matkustaakseen ei silti tarvitse nousta junaan tai lentokoneeseen, sillä mielikuvituksen voima on vahva.

Lopulta kaikkein tärkeimpänä mieleen jäävät yleensä muiden läsnäolo sekä pienet, arkiset asiat.

Sanni Tirri teki tutkimusmatkan yläkoululaisten maailmaan tanssiteos mielessään.

Paluu nuoruuteen

Sanni Tirri katosi koululaisten sekaan.

K

aikki lähti oikeastaan siitä, kun tanssija Sanni Tirrin mies totesi vaimolleen, että ”sä oot niin teini, kasva jo aikuiseksi”. Kun tähän yhdistettiin Sannin kolmekymmenvuotispäivä, aihe oli selvä.

— Halusin tehdä tanssisoolon ja nimenomaan teinisoolon. Minusta on usein tuntunut siltä, että minun pitäisi olla aikuismaisempi eikä tällainen avoin hölösuu. Koen aikuisten maailman jotenkin vieraana, kun siinä joutuu aina varomaan ja perustelemaan puheitaan.

K aKsi ViiKKoa Koululaisena Sanni Tirri päätti mennä yläkouluun tutkimaan tuntemuksiaan ja koota sieltä materiaalia tanssiteokseen. Pystyykö aikuinen palamaan nuoruuden elinvoimaan edes hetkeksi? Sanni pääsi Mikkolan koulun 9B:lle viisitoistavuotiaiden sekaan kahdeksi viikoksi.

— Halusin mennä kouluun turvallisiin ja rajattuihin puitteisiin ja katsoa maailmaa sieltä. Ekana päivänä minua jännitti ihan hirveästi. Mietin, mitä oikein olen tekemässä: en ollut opettaja, mutta en oppilaskaan, olin joku epämääräinen mönjä. Ei ollutkaan niin helppoa olla aikuisena nuorten joukossa.

Kaksi vuotta sitten Sanni valmistui tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta.

Back to School -tanssiteos valmistuu Vantaan kaupungin myöntämän apurahan tur-

vin. Teos nähdään Kulttuuritalo Vernissassa marraskuun lopussa.

nuoruus Ja aiKuisuus?

Ysiluokan Sanni Tirri valitsi siksi, että siinä iässä joutuu ensimmäisen kerran pohtimaan, mitä elämältään haluaa. Peruskoulu loppuu, mitä sen jälkeen? Sanni näki ysiluokkalaisten tilanteessa ja omassaan jotain samankaltaista.

— Kun täytin kolmekymmentä, ajattelin, että se on tietynlainen rajapyykki ja pitäisi olla ”valmis”. Ysiluokkalaisena sitä kuvittelee, että aikuisuudessa koittaa vihdoin vapaus.

Mutta aikuisena tajuaa, että silloinhan sitä oli vapaa, kun oli koulussa. Aikuisuus ei ole pelkkää vapautta, vaan myös vastuuta.

Koulussa ollessaan Sanni sai hetkeksi unohtaa aikuisen vastuun, mutta sekä hänellä itsellään että opettajilla oli varsinkin aluksi vaikeuksia suhtautua uuteen tilanteeseen.

Seilaaminen kahden todellisuuden välillä vei paljon energiaa. Yksi päivä päättyi niin, että Sanni meni kotiin, tiskasi ja itki.

Koulukavereita Sannin tutkimusmatka nuoruuteen ihmetytti.

— Nuoret kysyivät minulta, että ”miks sä tuut tänne vapaaehtoisesti?” Mutta luokkani oli harvinaisen vastaanottavainen ja jotkut opettajat lähtivät niin sanottuun leikkiin heti mukaan. Minulle tärkeintä oli oma prosessini.

En ollut koulussa tutkimassa luokkatovereitani, mutta tietenkin kokemusten vaihto heidän kanssaan oli tärkeää.

kaan. Koulussa hän oli kiltti oppilas. Päivät alkoivat yleensä kello .05, mikä oli jo uusi asia iltaihmisen aikataulussa. Sanni istui tiiviisti luokassa iltapäivään kello kahteen, kolmeen tai neljään.

Omasta ysiluokka-ajastaan Valkeakosken yläasteella Sanni muistaa sen, että hän ei ollut mikään himoviittaaja. Ainakaan hän ei muista olleensa kovin aktiivinen. Mutta kiltti hän oli silloinkin, vaikka istui kyllä joskus jälkiistunnossa. Kun ruotsi ei vaan iskenyt, eikä matikkakaan, tunneilla oli hankala keskittyä.

Mikkolan koulun nuoret saavat kiitosta.

— Nuoret ovat nykyään aika samanlaisia kuin minun kouluaikanani. Luokkani nuoret olivat suoria ja rehellisiä. Yllättynyt olin siitä, että heissä ei näkynyt sellaista nuoruusiän aggressiivisuutta kuin oman aikani ysiluokkalaisissa.

Koulussa olemalla Sanni antoi nuorille tilaisuuden nähdä, mitä kaikkea tanssitaiteilijan työhön voi liittyä. Se ei ole vain sitä, että he menevät estradille ja alkavat tanssia.

Teosten esittäminen on huipennus, joka on vaatinut valmistautumista.

Kouluviikkojen jälkeen Sanni tutustuu ensin kirjoittamaansa materiaaliin ja tunneilla kuvattuihin videoihin, ja vasta sen jälkeen tulee fyysisen harjoittelun vuoro.

— Yhteistyö 9B-luokan kanssa jatkuu, sillä käyn harjoitteluni välillä esittämässä heille aikaansaannoksiani ja nuoret saavat kommentoida niitä.

tanssiteoKsen toinen Vaihe

Palasin Juuri matkalta. Ensimmäinen kotimaassa lukemani uutinen kertoi Natascha Kampuschista. Hän oli paljastanut yksityiskohtia vankeusajastaan omaelämäkerrassaan nimeltä 3 096 päivää. Karmaisevia faktoja tästä ja vastaavista tapauksista voisi luetella loputtomiin. Päällimmäisenä esiin kuitenkin nousi ajatus, että voittaakseen kauheudet ihmisen täytyy toisinaan luoda oma sisäinen maailmansa.

Matkan aikana tietooni oli lisäksi tihkunut uutisia chileläisten kaivosmiesten kohtalosta. Asiantuntijoiden lausunnot rutiinien tärkeydestä ja tilanteen vaikutuksesta mielenterveyteen lienevät jo koko maailman tiedossa. Silti ei voi kuin ihmetellä, miten miehet kestävät koettelemuksensa.

Tavallaan kaivosmiehiin pätee sama ajatus kuin Kampuschiin, vaikka tilanne on erilainen. Siinä missä pieni tyttö joutui vankeuteen yhden ihmisen mielivallan takia, yhden miehen olisi varmasti vaikeampi olla loukussa itsekseen kuin jakaa koettelemuksensa kolmenkymmenenkahden toverin kanssa. Kummassakin tapauksessa voi yhtä kaikki ajatella, että kyky kuvitella parempaa tulevaisuutta auttaa selviämään yli mahdottoman. esiMerKit ihMisistä vaaratilanteissa ovat tietysti äärimmäisiä, eikä niissä ole mitään runollista. Toivon, että myös kaivosmiesten kohtalo ratkeaa onnellisesti ja he pääsevät takaisin koteihinsa. Tilannetta seuratessa korostuu jälleen, että matkaa olennaisempi on paikka, jonne palata.

Nina Riutta

Hupparissaan ja tukka ponihännällä Sanni Tirri menisi hyvin nuoremmasta kuin on-

Sanni Tirri opiskeli viimeistä päivää ysiluokkalaisena pe 10.9.



Seurakuntavaaleissa -vuotiaat saavat äänestää.

Vaalipäivät ovat . ja ...

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Puuttukaa kirkosta eroamisiin!

Jerusalem yhdistää vantaalaisiakin

Sanni Riitaho, 17-vuotias lukiolainen Varistosta, kysyy.

Pasi Järvinen, 45-vuotias ATK-suunnittelija ja Hämeenkylän seurakunnan luottamushenkilö, vastaa.

Markku Mattila

Miten kirkosta eroamisia voisi vähentää?

— Kirkon kynnyksen pitäisi olla niin matala, että jokainen voisi kokea seurakunnan omakseen. Meillä on paljon jäseniä, joilla ei vuoden mittaan ole kosketusta kirkkoon syystä tai toisesta. Heitä pitäisi lähestyä. Hämeenkylässä vapaaehtoiset ovat vieneet uusille seurakuntalaisille kirjeen, jossa on ollut tietoa seurakunnan toiminnasta. Se on ollut hyvä juttu, toimintaahan on paljon ja meillä on muun muassa hyvät nuorten tilat.

Mikä on mielestäsi seurakunnan rooli Hämeenkylässä?

— Seurakunnan rooli on olla lähellä seurakuntalaisia erilaisissa elämäntilanteissa. Seurakunta tulee usein esiin, kun kaste, rippikoulu, häät tai hautajaiset ovat ajankohtaiset, mutta sen tulee olla arjessakin läsnä. Seurakunnan tehtävä on tukea erilaisia ihmisryhmiä ja erityisesti vähäosaisia.

Oletko itse aktiivinen seurakuntalainen?

— Mielestäni olen keskimääräistä aktiivisempi. Olen mukana seurakuntaneuvostossa ja varajäsenenä yhteisessä kirkkovaltuustossa, käyn jumalanpalveluksessa ja hyvissä konserteissa Hämeenkylän kirkossa erityisesti joulun ja pääsiäisen aikaan, mutta myös muulloin.

Joskus kauan sitten olin myös vetämässä nuorten toimintaa. On aina hauskaa, kun entiseen seurakuntanuoreen törmää jossakin.

Hanna Antila

Sanni Riitaho.

Pasi Järvinen.

Saara Vuorjoki

Luin suurella mielenkiinnolla keskiaukeaman artikkelin Aabrahamin perilliset maailman keskipisteessä (VL 26..). Artikkelikokonaisuus oli selkeä ja mielenkiintoa herättävä.

Tässä tekstikokonaisuudessa tuli esille varsin yleinen näkemys historiallisesta Jerusalemista. Näkökulma syventyisi, jos tarkastelisimme analyyttisesti esimerkiksi juutalaisten omaa näkökulmaa Jerusalemiin.

Eräillä juutalaisortodoksien ryhmillä on suunnitelmana rakentaa Kolmas temppeli temppelivuorelle. Olen itse turistioppaana tutustunut tietokoneella tehtyihin piirustuksiin, pappien pukuihin, pyhiin esineisiin ja niin edelleen. Tämä Kolmannen temppelin instituutti on aivan juutalaiskorttelin sydämessä.

Kuinka ajankohtainen ja oikea asia tämä on, onkin jo toinen kysymys.

Mielenkiintoinen kohde olisi tutustua myös Jerusalemin kaikkein vanhimpaan osaan, eli Daavidin kaupunkiin. Sieltä kaivettiin esille muutama vuosi sitten Siloan allas tai lammikko, joka mainitaan Johanneksen evankeliumissa. Alue on täynnä Raamatussa mainittuja historiallisia tapahtumapaikkoja.

Artikkelissa oli hauskoja yleistyksiä kuten ”ortodoksijuutalaiset – – osoittavat halveksuntaa sylkemällä kristittyjen päälle”. Tämä on yleinen väittämä, jolla ei ole todellisuuspohjaa.

Tiedän tämän hyvin, koska asuin Jerusalemissa yli 10 vuotta juuri ortodoksien alueella. Sieltä löytyy vielä käytöstapoja.

Yleistys on myös, että ”juutalainen, kristitty ja muslimi uskovat samaan Jumalaan”. Yhtä perusteltua olisi väittää, että kaikki maapallon asukkaat uskovat samaan Jumalaan. Sen sijaan on kyllä totta, että kaikki nämä kolme mainittua ryhmää pitävät itseään Aabrahamin perillisinä.

On hyvä todeta lopuksi, että Jerusalem yhdistää meitä vantaalaisia toinen toisiimme. Se on samalla todellista ekumeniaa.

Raamatun maininta ”Tämäkin on syntynyt siellä” tuo julki tosiasian, että kaikkien kristittyjen uskon juuret ovat pyhässä kaupungissa.

Harri Kröger pastori, Vantaan ekumeenisen toimikunnan puheenjohtaja

Uskoko suurin?

ThereSa naTri, 13, ulkoiluttaa Veeti-koiraa päivittäin.

50 % Vantaalais-itähaKKilalainen

Olen asunut koko ikäni samassa talossa äidin, isän ja 1-vuotiaiden isosiskojeni kanssa. Huonetta olen vaihtanut kaksi kertaa. Toinen siskoistani lähti kesällä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin Arizonaan. Meillä asuu nyt japanilainen vaihto-oppilas.

Aloitin tänä syksynä yläasteen.



50 % Koulumatka piteni, mutta yläkoulussa on kivempaa kuin alakoulussa. Ei tarvitse istua koko ajan samassa luokassa. Harrastan ratsastusta ja pianonsoittoa. Olen ekaluokkalaisesta saakka käynyt tyttökerhossa Pyhän Annan lastenkirkolla ja viidesluokkalaisesta lähtien toiminut kerhossa ohjaajana.

PääKauPunKiseutulainen

Itä-Hakkilasta pääsee julkisilla kulkuneuvoilla helpommin Helsinkiin kuin Jumboon. Käyn Helsingissä elokuvissa, shoppailemassa ja vierailemassa äidin ja isän työpaikoilla. Isän vanhemmat asuvat Mäntyharjulla, äidin vanhemmat Hakunilassa. Hakunila on niin lähellä, että sinne on helppo mennä, jos kotona on tylsää.

Heiltä, jotka julistautuvat homojen ja lesbojen tai heidän ystäviensä vihollisiksi, kysyisin: eikö milloinkaan ole tullut mieleenne, miten itse kokisitte elämänne, jos olisitte syntyneet rakastumaan saman sukupuolen ihmiseen? Sovitteko Luojan kanssa ennen syntymäänne, että teille ei semmoista temppua tehdä? Monet teistä taisivat vannottaa Luojaa myös laatimaan teidät mieheksi, että voisitte elää aikuiselämänne pappina.

Rakastatteko uskoa enemmän kuin lähimmäistä? Ensimmäi-

sessä korinttilaiskirjeessä sanotaan: ”mutta suurin niistä on rakkaus”. Paljon kärsivällisyyttä ja rakkautta teitä kohtaan kysytään nyt heiltä, jotka papin virassa haluavat siunata poikkeavuudesta paljon kärsineiden liittoja.

Lähimmäisen rakastamisen harjoitustehtävät ovat tietenkin hyväksi. Uskomisen ylenpalttinen rakastaminen lienee tuonut pelkkää pahaa, ainakin, jos uskovan usko on ”ainoa oikea”.

Harjoittelija, maallikko

Radion alennustila

Virpi Hämeen-Anttila kirjoitti kolumnissaan (VL 2.9.), että ”ilmeisesti yleisömäärän pienuuden vuoksi klassista musiikkia lähettävän aseman signaali jää helposti rokkikanavien signaalin peittoon”.

Valitettavasti radiosta ei ole voinut kuunnella klassista saati muutakaan musiikkia enää kahteenkymmeneen vuoteen. Yleisradion johtaja Seppo Härkönen kertoi syyn 2003: ”Radioasemat ovat pilanneet lähetyssignaalinsa niin, ettei nykyään ole oikeastaan merkitystä vastaanottimella. Aikaisemmin myytiin kalliita virittimiä hyvän äänen takia. Nykyisin hieno laite ei takaa enää hyvää ääntä. Radio on hifi-välineenä menettänyt merkityksensä. DAB-tekniikalla voi olla mahdollisuuksia, mikäli sillä välitetty signaali on selkeästi parempaa. Nykyisin DAB ei takaa parempaa ääntä.”

DAB-radio on kuollut ja kuopattu ja totuudenpuhuja savustettu ulos talosta. Yleisradio säästäisi kymmenen miljoonaa euroa vuodessa lopettamalla Radion sinfoniaorkesterin eli kymmenen kertaa enemmän kuin lakkauttamalla Radion kamarikuoron, jota sitäkään kukaan itseään kunnioittava musiikinystävä ei ollut kuunnellut radiosta enää vuosikausiin.

Klassisen ja jazzmusiikin ystävä saa kuultavakseen musiikkia kuvan kera vain kolmella eurolla kuukaudessa ympäri vuorokauden Welhon Mezzokanavalta. BBC HD -kanavalta näkee loistavia tanssi- ja oopperaesityksiä Metropolitanista ja muilta oopperalavoilta teräväpiirtotarkkuudella. Mihin me enää Yleisradiota tarvitsemme?

Seppo Heinonen taloustieteiden maisteri Martinlaakso

Kiitos Vantaankosken seurakunnalle!

Kiitämme rakasta kotiseurakuntaamme osallistumisestanne hääjuhliimme 5.9. ja häälahjastanne avioliittotyön hyväksi lähetystyössä.

Risto Pottonen ja Pirjo Majamäki

Tekstiviestit minä kyllä syyttäisin sodista ja auto-onnettomuuksista ihmisiä, jotka ovat ne aiheuttaneet, en Jumalaa tai piispaa. Kai meillä ihmisilläkin joku vastuu on?

Tutustuta lapsesi tunteisiin!

Tunteista kannattaa opetella puhumaan.

Se lisää omaa ja toisten hyvinvointia.

N

Miltä matsi tuntui?

Tietoista tunnekasvatusta voi perheessä syventää monin tavoin.

Ideoi­ta ja tukea voivat antaa esimerkiksi monissa kouluissa käytössä oleva kiusaamisen vastainen KiVa-ohjelma ja jo vuosikymmeniä käytetty nuorten ihmissuhdetaitojen NUISKU-kurssi.

Kun vuorovaikutustaitoja kehitetään, opitaan myös tunteita ilmaisemaan rakentavasti. Kokkosen mukaan sen voi tehdä suunnilleen kolmella lauseella.

— Ensin kerrotaan kärpäsen näkökulmasta, mitä tapahtui. Sitten todetaan, mitä seurauksia tapahtuneesta oli kertojalle itselleen.

Viimeiseksi kerrotaan, miltä tilanne tuntuu.

Mutta kuinkahan tuo sujuisi käytännössä? Kokkonen kertoo esimerkin.

— Kuulepas Joona, olet nyt kolmena päivänä peräkkäin jättänyt ulkokengät eteiseen aivan kynnyksen eteen. Pikkusiskon ei ole turvallista tulla kotiin, eikä minunkaan kauppakassien kanssa. Se huolestuttaa ja vähän ärsyttääkin minua.

Samaan tapaan voisi mennä sohvallapomppimisjuttu.

— Kun pompit, jouset lyövät pohjaan, ja sohva voi mennä rikki.

Meillä ei ole rahaa ostaa uutta sohvaa kerran vuodessa, ja sen takia pomppinen huolestuttaa minua.

Jaksa toistaa Tunneviestissä olennaista on Marja Kokkosen mukaan se, että puhuu vain itsestään, siitä mikä vaikka loukkaa tai huolestuttaa itseä.

— Tunteistaan voi oppia puhumaan rauhallisesti, ääntään korottamatta. Nokittelun, jäkättämisen, marisemisen, toisen mollaamisen ja nujertamisen sijasta voi käyttää asiallista puhetyyliä.

Varsinainen haaste on se, että lapsen kanssa sama keskustelu on yleensä toistettava moneen kertaan.

— Vanhemman pitää olla valmis toistamaan sama asia vaikka 260 000 kertaa. Lapsen muisti ja keskittymiskyky ovat toisenlaisia kuin aikuisen. Lapsi ei ajattele yhtä joustavasti kuin aikuinen. Jos hän on oppinut laittamaan sandaalit pois eteisen lattialta, hän ei välttämättä ymmärrä, että sama koskee myös lenkkareita ja kumisaappaita.

Silti aina kun lapsi on yrittänyt parhaansa, hänen on hyvä saada

Petteri Kivimäki

Se, että vanhempi kiinnittää huomiota lapsensa tunteisiin, ei ole mitenkään uutta ja ihmeellistä, vakuuttaa Kokkonen. Hän on 3-vuotiaan tytön ja 5-vuotiaan pojan äiti.

— Suunnilleen jokainen osaa sanoa viikon vanhalle vauvalleen, että tämän olo tuntuu varmaan ikävältä, kun vaippa on märkä.

Vain vähän myöhemmin tunnepuhe voi unohtua, mutta mikään ei estä nostamasta asiaa uudelleen perheen esityslistalle.

— Mikään taito ei kehity ilman, että se näytetään ja opetetaan.

On luonnollista, että vanhemmat opettavat lapselleen hampaiden pesun, kengännauhojen solmimisen ja liikennesäännöt. Aivan samalla tavalla heidän tulisi opettaa lasta tunneasioissa niin, että tämä pärjää tunteidensa kanssa ja voi olla onnellinen.

— Jos vanhemmalla on tapana koulupäivän jälkeen kysyä lapseltaan, mitä ruokaa koulussa oli, hän voisi yhtä hyvin kysyä jotain tähdellisempää: miltä sinusta tuntui?

Kengät kynnyksen edessä

Matti Pikkujämsä

iin kuin kaikkia taitoja voi tunteiden säätelyäkin opetella minkä ikäisenä tahansa, mutta perusta luodaan ensimmäisten elinvuosien aikana, toteaa psykologian tohtori Marja Kokkonen.

Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Ihastuttavat, vihastuttavat tunteet (PS-kustannus 2010), jossa hän käsittelee tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä.

Kokkonen on suorastaan käärmeissään siitä, kuinka vähälle huomiolle tunnetaitojen kehittäminen voi lapsuudessa jäädä.

— Eri taitoihin suhtaudutaan hyvin kaksinaamaisesti. Jonkun NHL-tähden pelitaitoja jaksetaan ihailla. Jääkiekkoa, jalkapalloa tai pianonsoittoa arvostetaan niin, että lapsi laitetaan nelivuotiaana harjoittelemaan sitä.

— Mutta kun joku nuori tekee väkivallantekoja, sitä vain päivitellään. Jos jokainen lapsi pääsisi viisivuotiaasta harjoittelemaan tunteiden säätelyä, hän voisi olla siinäkin lajissa aika pitkällä viisitoista vuotta myöhemmin.

Myös soittotunneilta, urheiluharrastuksesta tai ottelusta palaavan lapsen kanssa voisi keskittyä suoritusten sijasta tunnepuoleen.

Marja Kukkonen on psykologian tohtori ja kahden leikki-ikäisen lapsen äiti.

”Aivan samalla tavalla kuin hampaiden pesussa vanhempien tulisi opettaa lasta tunneasioissa.” myönteistä palautetta toiminnastaan. Aikuisen on syytä muistaa, ettei kukaan ole tunteiden ilmaisuissaan täydellinen. Kehittymishaasteita riittää.

Vanhemmat antavat mallin Merkittävä osa tunnekasvatuksesta hoituu vähemmän tietoisesti mallioppimisen ja kodin ilmapiirin kautta. Vanhempien riitaisa tai väkivaltainen parisuhde on huono lähtökohta oppia tunteiden säätelyä.

Myös silloin, kun perheessä on alavireisyyttä, masennusta tai muita psyykkisiä sairauksia, Marja Kokkonen neuvoo vanhempia häpeämättä pyytämään apua. Isovanhemmat, kummi tai joku muu läheinen aikuinen voi kannatella lasta perheen vaikean vaiheen ohi.

— Kodin ilmapiiristä voi tulla raskas myös silloin, jos vanhemmat säästävät tunnepuheensa kahdenkeskisiin kynttiläillallisiin. Parempi olisi kertoa tunnetilastaan parilla lauseella silloin, kun se on päällä.

Lapselle tekee hyvää kuulla vaikka se, että isäkin voi säikähtää.

— Mutta jos vanhempi vain puuskahtaa, että nyt niin vituttaa tai kututtaa, hän ei auta lasta op-

Kolmen lauseen taktiikka

Miten ilmaista itseään rakentavasti, kun lapsi pomppii olohuoneen sohvalla? Psykologian tohtori Marja Kokkonen neuvoo kolmen lauseen taktiikan.

1. Käydään läpi kärpäsen näkökulmasta, mitä tapahtui. (Kun hypit sohvalla, jouset lyövät pohjaan.)

2. Todetaan, mitä seurauksia tapahtuneesta oli tai voi olla.

(Sohva voi mennä rikki, eikä meillä ole rahaa ostaa joka vuosi uutta sohvaa.)

3. Kerrotaan, miltä tilanne tuntuu. (Siksi pomppiminen huolestuttaa minua.)

pimaan tunteiden tunnistamista ja hallintaa. Olisi hyvä sanoa ja nimetä se asia, mistä on kyse: olenko suuttunut itseeni vai johonkin toiseen, olenko huolissani, pettynyt, kateellinen tai mustasukkainen?

Lenkille tai leffaan Monet pitävät itsestään selvänä, että aikuiset oppivat säätelemään tunteitaan biologisen kypsymisen ja kokemusten kertymisen myötä.

Totta onkin, että 50–60-vuotiaat ovat usein rauhallisempia kuin 10-vuotiaat.

— Silti voi hyvinkin olla sellai-

sia tunneasioista kiinnostuneita 15-vuotiaita nuoria, jotka osaavat säädellä tunteitaan paremmin kuin vanhempansa. He osaavat erilaisten toiminnallisten keinoin tai ajatustapojen avulla vaikuttaa tunteen voimakkuuteen ja kestoon. Ärtyneenä tai suuttuneena joku menee kuntosalille nostelemaan painoja ja alavireisenä tai huolestuneena lähtee pitkälle lenkille. Toinen voi purkaa tilannetta puhumalla ystävänsä kanssa tai saadakseen hengähdystauon mennä elokuviin.

Moni miettii myös, mitä hyvää ikävässä asiassa kuitenkin oli.

Tunteiden säätely ei Marja Kokkosen mielestä tarkoita missään tapauksessa niiden tukahduttamista.

— On kiistaton näyttö siitä, että tunteiden tukahduttaminen kuormittaa muun muassa immuunipuolustusjärjestelmää ja nostaa verenpainetta. Kun oppii säätelemään tunteitaan, tunnetilasta tulee siedettävä.

Lisäksi se, joka on oppinut tunnistamaan omia tunteitaan, osaa lukea myös toisten tunteita.

— Kun tutkittiin arkoja ja ryhmässä jännittäviä koulupoikia, huomattiin, etteivät he tiedä, miltä toisista tuntuu. He tulkitsivat kaikki erilaiset ilmeet hyökkääviksi, olivatpa toisten kasvot sitten ujot, vihaiset tai pelokkaat.

— Voi vain miettiä, mitä siitä seuraa, jos tunteet eivät tule tuota tutummiksi.

Ulla-Maija Vilmi

5

Hans von Schantz

Hannele ja Markku Päiviölle ovat tulleet Tallinnassa tutuiksi Pyhän Mikaelin kirkko ja sen museo.

Viro on toista maata J Päiviön pappispariskunta hoitaa Virossa suomalaissieluja.

os Virossa asuva tai vieraileva suomalainen kaipaa kirkon palveluita, hän todennäköisesti tapaa joko kirkkoherra Päiviön tai turistipappi Päiviön tai molemmat.

Hannele Päiviö on ollut Virossa lähes neljä vuotta, Markku Päiviö tämän vuoden alusta. He ovat huomanneet, että lähelle voi tulla kauas — pääkaupunkiseudultahan on lyhyempi matka Tallinnaan kuin vaikkapa Turkuun.

— Mitä kauemmin täällä on, sitä paremmin huomaa Suomen ja Viron välisen eron.

Siinä eivät R-kioskitkaan auta, kun historia ja kulttuuri ovat niin erilaisia, Päiviöt ihmettelevät.

Hannele on kirkkoherrana Tallinnan suomalaisessa Pyhän Pietarin seurakunnassa.

Hiljattain 20-vuotisjuhliaan viettänyt seurakunta on Viron kirkon alainen, mutta kirkkoherran palkan maksaa Suomen kirkko.

Markku on Virossa turistipapin nimikkeellä. Hän muun muassa selvittää turistityön mahdollisuuksia Viron kylpyläkaupungeissa ja ulkosuomalaistyötä Pietarissa.

Suomalaisten Viron-turismi ei Päiviöiden mukaan ole aikoihin ollut vain pikaisia ostosmatkoja Tallinnaan. On myös kylpylä-, golfja kulttuurimatkailijoita. Tallinnan lisäksi suomalaisturisteja tulee paljon esimerkiksi Pärnuun, Kuressaareen ja Haapsaluun.

Tallinnan Pyhän Pietarin seurakunnan 170 aikuisjäsenestä suurin osa on inkerinsuomalaisia vanhuksia.

6

— He tulivat pieninä tyttöinä perheidensä mukana Viroon odottamaan, että laiva hakee heidät Suomeen evakkoon. Suomessa pienetkin tytöt saattoivat joutua raskaisiin metsätöihin. Silti heidän muistonsa ovat valoisia, moni heistä aloitti koulunsa Suomessa, Hannele Päiviö kertoo seurakuntalaistensa tarinaa.

Inkeriläiset ehtivät olla Suomessa vain pari vuotta, kun Neuvostoliitto kutsui heidät takaisin. Kotiseuduilleen Inkeriin he eivät päässeet, vaan joutuivat kuka Siperiaan, kuka minnekin.

— Näiden mummojen elämänkohtalot ovat riipaisevia. Ja miten valoisia ja positiivisia ihmisiä he silti ovat! Mikä saa ihmisen jaksamaan niin luottavaisena semmoisissa oloissa? Ehkä se on lapsenusko ja luottamus Jumalan huolenpitoon. Kirkko ja seurakunta ovat heille tärkeitä ja rakkaita.

Vanhuksia varten seurakunta on palkannut yhdeksi päiväksi viikossa suomalaisen diakonissan. Hän käy niiden vanhusten luona, jotka eivät enää itse pääse liikkeelle. Muutenkin seurakunta toimii vähän entisajan kyläyhteisön tapaan: seuraillaan ja kysellään kuulumisia. Joka tiistai seurakuntakodilla vanhankaupungin kupeessa on mummontupa, avoin kohtaamispaikka.

Seurakuntakoti ei kuitenkaan ole vain mummojen paikka, vaan siellä käyvät myös työkomennuksella olevien suomalaisten perheet. Usein mukana on pieniä tai kouluikäisiä lapsia. Heille seurakunta järjestää kerhotoimintaa: sählyä, puuhakerhon, muskarin ja pyhäkoulun. Kun lapset ovat omissa puuhis-

”Vanhassa kaupungissa on ihmeellinen pyhäaamun rauha.”

”Siinä eivät R-kioskitkaan auta, kun historia ja kulttuuri ovat niin erilaisia.” saan, äideillä on mahdollisuus tavata toisiaan ja jutella. Lauantaisin isät ja lapset pelaavat yhdessä sählyä.

— Täällä on pieni suomalaisyhteisö, jossa suomalaisella koululla ja seurakunnalla on molemmilla tärkeä rooli. Meillä voi olla aika vapaasti, tuolla keittiön pöydän ääressä usein selvitellään perheiden ongelmia, Hannele Päiviö kertoo.

Suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelukset pidetään sunnuntaisin kymmeneltä Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Pyhän Mikaelin kirkossa, jonka omistaa ruotsalainen seurakunta. 1500-luvulla rakennettu torniton, matala rakennus sijaitsee aivan Pyhän Nikolauksen kirkon takana.

Ulkosuomalaisten kirkossakäynti on Hannele Päiviön mukaan samanlaista kuin kotiSuomessakin eli keskittyy juhlapyhiin. Kauneimmat joululaulut on hitti Tallinnassakin.

Myös monet turistit ovat löytäneet tiensä sunnuntain jumalanpalvelukseen.

— Se kertoo siitä, että ihmiset hakevat Tallinnasta muutakin kuin alkoholia ja halpoja ostoksia. Kirkossakäynti ja tuttu jumalanpalvelus virsineen voivat olla elämys kauppojen ja ostoskeskusten hulinaan uupuneille, Hannele Päiviö sanoo.

— Vanhassa kaupungissa on ihmeellinen pyhäaamun rauha. Tunnelma on ainutlaatuinen.

Jonkin verran seurakuntaan käy tutustu-

massa myös suomalaisia ryhmiä ja esimerkiksi kuoroja, jotka laulavat jumalanpalveluksessa. Viime aikoina myös suomalaiset parit ovat tulleet Tallinnaan viettämään häitään.

— Ja välillä tarvitaan kriisiapuakin, jos joku sairastuu, loukkaantuu tai kuolee, lisää Markku Päiviö.

Markku Päiviö on virkavapaalla Suomussalmen seurakunnasta. Hän on huomannut, että siinä missä Suomessa seurakunnissa joka tehtävässä on alan ammattilainen, virolaisissa seurakunnissa käytettävissä on vain vähän palkattua työvoimaa.

— Eroa on myös siinä, että Viron kirkolla ei ole kansankirkon asemaa, joten esimerkiksi kunnan tai kaupunginhallinnon kanssa asioiminen on paljon työläämpää. Eikä yhteiskunnallisessa keskustelussa kysytä kirkon mielipidettä.

Hannele Päiviön mukaan Virossa kaikki on pientä eikä niin tiukasti järjestettyä kuin Suomessa, mikä tekee asioiden hoitamisesta nopeampaa ja joustavampaa.

— Ihanaa täällä on iloinen yhteisöllisyys.

Ihmiset tuntevat toisensa ja pitävät toisistaan huolta. Eikä täällä ihmisillä ole niin kiire kuin Suomessa.

Päiviöt sanovat pysähtyneensä välillä miettimään, mihin virolainen yhteiskunta on menossa. Ihmiset ovat 50 vuotta kestäneen ateistisen kasvatuksen myötä vieraantuneet kirkosta niin, että esimerkiksi kirkollisten toimitusten merkitys on unohtunut, ja niinpä niistä helposti tingitään esimerkiksi taloudellisista syistä. Surullista heistä on se, että enää noin kolmasosa vainajista siunataan kristillisesti hautaan.

— Sellaista yhteisöä ei ole, jolle hautajaiset eivät olisi tärkeät. On järkyttävää, jos hautajaisten pyhyys ja vainajan kunnioitus kadotetaan, Markku Päiviö miettii.

Kaisa Halonen

Sini Pennanen

Harrastelijan rakkaudella

K

un Tuure Kilpeläinen valmisteli keväällä ilmestynyttä Valon pisaroita -levyään, hän kuunteli lattarimusiikkia kuten fadoa ja flamencoa sekä muun muassa kapverdeläisiä artisteja. Yllätyksekseen hän löysi tuttuja elementtejä: mollisointuja, kaihoa ja surumielisyyttä, paljon samaa kuin suomalaisessa musiikissa.

— Kappaleissa oli vahvoja tekstejä, rakkautta, kipua ja kuolemaa. Asioista laulettiin kuitenkin suoraan, vailla minkäänlaista ironiaa tai häpeää. Se teki vaikutuksen, hän kertoo.

PelKoJa Päin Muilta mailta tulleet vivahteet kuuluvat Tuure Kilpeläisen levyllä paitsi rytmeissä ja melodioissa myös sanoituksissa. Niissä puhutaan kuoleman julmuudesta, unelmista kiinni pitämisen tärkeydestä ja siitä, kuinka miehen on vaikea kestää niin naisen heikkoutta kuin vahvuuttakin.

Tunteista puhuminen vaatii kouvolalaislähtöiseltä rokkijätkältä ponnistelua, mutta onnistuakseen biisintekijänä siihenkin on venyttävä.

— Asioista pitää laulaa suoraan. Kun tekstissä on jotakin, joka hävettää, siinä on sitä jotakin. Pitää mennä pelkoja päin, eikä pidä älyllistää asioita liikaa, Kilpeläinen pohtii.

Tuure Kilpeläisen musiikkiin on tullut vaikutteita matkoilta ja eri kulttuurien musiikista kuten fadosta ja flamencosta.

MinäKÖ MuusiKKo? Tuure Kilpeläinen on tehnyt musiikkia siitä lähtien, kun hankki teini-ikäisenä basson. Aikuistuttuaan hän työskenteli kuitenkin ensin kokkina ja opiskeli sitten taidekasvattajaksi Taideteollisessa korkeakoulussa saadakseen ”oikean ammatin”.

Vasta sitten Kilpeläisellä oli rohkeutta alkaa tehdä musiikkia täyspainoisesti.

— Sana muusikko hätkähdyttää silti yhä. Musiikin tekeminen kun on tuntunut aina enemmänkin harrastamiselta, sellaiselta räpeltämiseltä. Minulla on harrastelijamaisuuteen kuitenkin positiivinen ote.

Harrastaminenhan tulee sanasta harras ja minulle se merkitsee omistautumista, jonkun asian rakastamista. Harrastaminen

on vapaaehtoista, kuten musiikki minulle.

Vaikka Kilpeläinen onkin arastellut itsensä nimittämistä muusikoksi, alalla hänen kykynsä on huomattu. Kilpeläiseltä on tilattu kappaleita muun muassa Anna Puulle, Jonna Tervomaalle, Kari Tapiolle, Vesa-Matti Loirille ja Vuokko Hovatalle sekä Ipanapa-lastenlevyille. Musiikin tekemisestä toisille Kilpeläinen aikoo pitää kiinni jatkossakin, vaikka oma artistinura on nousussa.

— Biisien tekeminen muille pitää koneen käynnissä ja varmistaa, että teen koko ajan jotakin. Niin ei pääse tulemaan sitä niin sanottua synnytyksen jälkeistä masennusta, kun oma levy on ilmestynyt, hän perustelee.

äiti Ja isä Mielessä

Muille kappaleet syntyvät usein nopeasti, intuitioon luottaen. Silloin Tuure Kilpeläinen pystyy myös sanoittamaan vapaammin — sanat siirtyvät ikään kuin toisen vastuulle, eikä Kilpeläisen tarvitse miettiä, mikä sopii keski-ikäisen miehen suuhun. Toisaalta joissakin kappaleissa puhuu myös Tuure itse.

— Tiedän aina tarkkaan, kenelle kappale menee ja millaisia mielikuvia kyseinen artisti herättää. Esimerkiksi tehdessäni biisejä Kari Tapion kantrilevylle, mietin, että äitini pitää hänen musiikistaan ja isä-vainaja piti myös. Ajattelin, että niiden biisien kautta pystyisin puhumaan äidilleni, kuten teinkin, hän paljastaa.

Vaikka oma ääni artistina on nyt löytynyt ja kappaleiden synnyttäminen muille sujuu paremmin kuin koskaan, ei tarvitse pelätä, että menestys nousisi Kilpeläisen hattuun. Ylevästä taiteilijan statuksesta harrastelijatasolle hänet pudottavat viimeistään 3- ja 6-vuotiaat tyttäret.

— Tuntuu siltä, että he eivät kunnioita työtäni yhtään! Kuningas Ei -kappale meni vielä läpi, mutta muuten he eivät tykkää musisoinnistani yhtään. Se on toisaalta ymmärrettävää, onhan kaikki työ pois heidän saamastaan huomiosta, Kilpeläinen toteaa nauraen.

Hanna Antila

”Musiikin tekeminen tuntuu enemmän harrastamiselta. Harrastaminen tulee sanasta harras ja minulle se merkitsee omistautumista.”

Sini Pennanen

Tuuli käy

J

os pitäisi kuvata kaislikkoa, kivi tuskin olisi ihan itsestäänselvin materiaalivalinta. Mutta niin vain kuvanveistäjä Laila Pullinen on taivuttanut raskaan, mykän ja kovan graniitin tuulessa aaltoileviksi ja kohiseviksi kaisloiksi.

Pullisen veistos Kaislat tuulessa hankittiin vuonna 1 Hakunilan kirkon kupeessa sijaitsevalle muistopihalle.

Pullinen on paitsi kotimaisten kuvanveistäjien kärkeä, myös vähän kuin oman kylän tyttö. Pullisen Nissbackan kartano, jonka veistospihalla hänen töihinsä voi tutustua, sijaitsee Hakunilan seurakunnan alueella Sotungissa.

Veistoksen jalustaan on kaiverrettu

Psalmin 103 sanat ”Kun tuuli käy hänen ylitseen, ei häntä enää ole”. Psalmi ja veistoksen luja kivi muistuttavat, että vaikka ihmisen kukoistus on lyhyt kuin kedon kukkien, jotain pysyvääkin on: ”Herran armo pysyy ajasta aikaan”.

Väillä levottomankin lähiön alueella muistopiha rehevine istutuksineen on kuin pieni, hiljainen keidas. Siellä voi istahtaa hetkeksi vaikka miettimään katoavaisuutta ja kuuntelemaan tuulta. Pihan muurissa on hyllyjä, joille voi halutessaan tuoda kynttilän kuolleen läheisen muistoksi. Pyhäinpäivän ja joulun aikoihin hyllyt täyttyvät.

Kaisa Halonen

haKunilan KirKKo Hakunilantie 48 ●

Vuonna 1 valmistunut rakennus on arkkitehti Pauli Halosen suunnittelema. Alun perin se oli Hakunilan seurakuntatalo.

●

Vuonna 1 rakennusta laajennettiin ja peruskorjattiin ja se vihittiin kirkoksi.



Luota omiin silmiisi Taide-evankelista Liisa Väisänen opastaa taiteen äärelle.

L

iisa Väisäsen käyntikortissa on tittelinä director, johtaja, mutta yhtä hyvin siinä voisi lukea fi losofian tohtori, teologian opiskelija tai taideevankelista.

Haastattelua edeltävänä päivänä Väisänen on tehnyt evankelistan toimenkuvaan kuuluvia hommia, ja on edelleen hieman tuohtunut kertoessaan luennoineensa kaupunkisuunnittelusta insinöörivaltaiselle kuulijakunnalle. Insinöörit olivat laatineet mittarin, jonka avulla pystytään arvioimaan, millainen on hyvä kaupunki. Kuinka ollakaan, kukaan mittarin kehittäjistä ei ollut tullut ajatelleeksi, että myös kulttuuripalvelut parantaisivat elämisen laatua.

— Joten kyllä meitä evankelistoja tarvitaan.

Yksi Väisäsen lempiaiheista evankelistana on omien juurien ja kulttuurihistorian tuntemisen merkitys. Se väritti myös kohtaamista insinöörien kanssa. Väisäsen mielestä historiaa ei pitäisi peittää eikä unohtaa ja kaiken pitäisi rakentua vähitellen. Iso osa Eurooppaakin on muotoutunut pyhiinvaellusreittien varrelle pikkuhiljaa ja inhimillisestä tarpeesta.

Sen vuoksi Väisänen kammoksuu uusia asuinalueita, jotka nousevat kuin tyhjästä sinne, missä vielä hiljan ei ollut muuta kuin joutomaata — ja joita Suomessa niin innokkaasti visioidaan.

— Ihmiset tarvitsevat muistijälkiä. Ei vain riitä, että insinööri laskeskelee paperilla, mitä tarvitaan. Tarvitaan myös historia.

alun Perin Liisa Väisäsestä piti tulla kirjastonhoitaja. Kirjoja rakastanut tyttö ei edes ajatellut itselleen muuta ammattia. Kun alan opiskelupaikka ei auennut, hän päätyi yliopistoon opiskelemaan kirjallisuustiedettä ja estetiikkaa. Vielä valmistuttuaankin hän haki töitä

Liisa



kirjastoista, mutta ei onnistunut.

— Olin kuulemma testien mukaan täysin soveltumaton alalle, Väisänen hymähtää.

Niinpä hän ajautui matkailualalle ja asumaan ulkomaille. Nykyisin hän omistaa Italiassa kulttuurimatkoihin erikoistuneen matkatoimiston ja opastaa itse muun muassa pyhiinvaelluksia ja taidematkoja. Sen verran toteutumattomat kirjastohaaveet kuitenkin ovat kaihertaneet, että hän lahjoitti nykyisen kotikaupunkinsa Genovan pääkirjastoon suomenkielisen kirjallisuuden kokoelman ja ujutti nettikaupasta ostamansa täytetyn poron kirjaston jouluapulaiseksi.

— Poro pääsi sinne, minne minä en.

liiSa väiSänen on sitä mieltä, että taiteen kynnys on Suomessa liian korkea. Koulujen taideopetus keskittyy tekemiseen, ei katsomiseen.

— Kuitenkin vain ani harvasta voi tulla taiteen tekijä, mutta kaikista voi tulla hyviä taiteen katsojia, Väisänen sanoo.

”Taideteoksen tarkastelu muistuttaa rukousta. Molemmat vaativat avoimena olemista ja aikaa.”

— Esimerkiksi Ranskan kouluissa lapset on pakko viedä keskiviikkoisin kulttuurin pariin: vaikka museoon, konserttiin tai teatteriin.

Kun siihen lapsena tottuu, kynnys ei ole korkea aikuisenakaan. Italiassa puolestaan annetaan

Väisäsen

peruskouluissa vastaavantasoista taidehistorian opetusta kuin meillä yliopistojen alkeiskursseilla.

Mutta ei taiteeseen perehtyminen ole liian myöhäistä aikuisiälläkään. Väisänen kertoo, että kunnon evankelistan tavoin hänkin on saanut ihmisiä käännytettyä. Hän muistelee moottoripyöräjengiläistä, jonka palkinnoksi saamaan matkaan kuului myös opastettu vierailu Picasso-museoon.

— Hänellä oli tosi halveksuva asenne kaikkeen. Mutta muutama viikko matkan jälkeen hän lähetti minulle viestin ja kysyi, voisinko suositella joitakin taidehistorian kirjoja, joista olisi hyvä aloittaa. Tällaisella palautteella minä elän pitkään.

Väisänen haluaa tuoda taidetta ihmisten lähelle — tai toisin päin.

— Ihmisten pitäisi oppia luottamaan omiin silmiinsä. Monet tietävät paljon, mutta heiltä puuttuu itseluottamusta. Kun tuntee perusasiat, pääsee pitkälle.

Hän tarkentaa, että jos tietää, milloin tietyt maalaustekniikat keksittiin, pystyy alustavasti ajoittamaan teoksen. Jos esimerkiksi maalauksessa on käytetty sfumatoa eli ääriviivojen

häivyttämistä, se ei voi olla Leonardoa varhaisempi, koska Leonardo kehitti tuon tekniikan.

TaiDemuSeoiSSa oPaSTaeSSaan Liisa Väisänen selittää myös keskeisiä symboleja.

Esimerkiksi pyhimysten tunnistaminen on helpompaa, kun tietää, miten ja millaisten tunnusten kanssa heidät on tapana kuvata.

Kun vaikkapa näkee naisen kidutuspyörän kanssa, voi olla melkein varma, että kyseessä on Pyhä Katariina Aleksandrialainen.

Uskonnollinen taide pyhimyksineen on Väisäsen omaa erityisalaa. Hänen mielestään sen tuntemisen pitäisi kuulua yleissivistykseen.

— Ei tarvitse olla kyse henkilökohtaisesta vakaumuksesta tai uskosta, vaan eurooppalaisen kulttuurihistorian ymmärtämisestä.

Eurooppaa ei voi irrottaa sen kristillisistä juurista. Miksi esimerkiksi Euroopan unionin lipussa on tähtiä? Ne ovat Neitsyt Marian tunnus. Samoin lipun sininen väri on Marian väri. kuviTellaan, eTTä olen juuri kävellyt sisään taidemuseoon. Voisiko taide-evankelista kertoa, mitä minun nyt pitäisi tehdä?

valinnat

sandro BottiCelli: VenuKsen syntyMä (n. 1486)

Mathias grünewald: ristiinnaulitseMinen (1512–16)

”Pikkutyttönä tämä teos viehätti minua, koska se oli minusta niin tavattoman kaunis. Myöhemmin aloin katsoa teosta toisella lailla: miksi Venuksella on lysyt olkapäät ja liian pitkä kaula? Oivalsin, että taiteessa ei ole kyse todellisuuden kuvaamisesta vaan jostakin enemmästä. Heräsin miettimään, mikä on jonkin teoksen esteettisen arvon ja realismin välinen suhde. Kolmannessa vaiheessa katsoin teosta uskonnollisen symboliikan kannalta. Venuksen kuvauksessa on samaa symboliikkaa kuin Neitsyt Marialla, esimerkiksi simpukka. Se taas muistuttaa, että kristillinen taide ei ole syntynyt tyhjästä, vaan vanhan päälle.”

”Tämä on minulle maailman luterilaisin taideteos, vaikka se on maalattu kymmenkunta vuotta ennen uskonpuhdistusta. Teoksesta jotenkin näkyy, että uskonpuhdistus on tulossa. Jumala tulee ihan lähelle katsojaa. Erityisen rakas tämä Grünewaldin maalaus on minulle teologisesti. Sen sanoma on, että mitä enemmän tuskaa, sitä enemmän armoa. Se korostaa kristinuskon ainutlaatuisuutta. Kristinuskohan on ainoa uskonto, jossa Jumalan poika on täysi luuseri. Miten tällainen uskonto on voinut mennä läpi ja millaista

vastustusta sen o herättää?

Teoksesta hen on jotain hyvin eu esimerkiksi islam tutkin väitöskirjas nen aiheena ajaa sellaista Euroopa että kristityt ottiv Oikeastaan koko silloin, kun pohjo kohtasivat etelän muuten häviäjät

Hans von Schantz

nkivä traagisuuden taju urooppalaista ja puuttuu milaisesta taiteesta, jota ssani. Ristiinnaulitsemia myös kysymään, mitä assa tapahtui 800-luvulla, vat tunnuksekseen ristin.

Eurooppa syntyi vasta oisen viikingit ja keltit n. Viikinkikulttuurissa pääsivät paratiisiin.”

— En vain osaa ajatella esimerkiksi ikoneita välikappaleena toiseen maailmaan. Toki voin ihailla niitä taideteoksina. Ja huomaan lähestyväni katolista taidetta ja kirkkoarkkitehtuuria enemmän kulttuurihistorian kannalta kuin uskonnollisessa mielessä. Katolisuus menee helposti harrastamiseksi.

Väisäsen mukaan protestanttisissa kirkoissa ei oikeastaan voi puhua pyhästä taiteesta niin kuin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa.

— Ajattelen niin, että taide voi kuvata esimerkiksi pyhän elementtejä, mutta pyhä kokonaisuudessaan jää aina sen ulottumattomiin.

Taide on ihmisen luomaa. Parhaimmillaan kirkkotaide voi saada ihmisen miettimään tiettyjä asioita.

— Taideteoksen tarkastelu muistuttaa rukousta siinä mielessä, että molemmat vaativat avoimena olemista ja aikaa. Seurauksena voi olla samantapaisia, hätkähdyttäviäkin kokemuksia, esimerkiksi liikutusta.

Väisänen kuitenkin korostaa sitä, että kyse on aivan eri asioista. Jumala-kokemusta ja esteettistä kokemusta ei pitäisi ikinä sotkea toisiinsa.

— Mikään ei rakennu tyhjän päälle, ei taidekaan. Jos aloittaa väärästä päästä, ei näe historiaa. Nykytaidetta on vaikea ymmärtää, jos ei tiedä, miten siihen on päädytty.

Sellainenkin suomalainen, joka ei tule koskaan poikenneeksi kotikaupunkinsa taidemuseossa, saattaa lomalla kiertää kirkkoja ja gallerioita.

— Kun on matkoilla, on jotenkin sallittua, että ei tiedä tai hallitse kaikkea. Siksi silloin saattaa uskaltautua taiteen pariin, Väisänen miettii.

— Joillekin se on suorittamista, enemmän nimilappujen kuin varsinaisten taideteosten katsomista. Tällainen ihminen saattaa sanoa nähneensä viisi Veronesen maalausta, mutta ei muista, mitä ne esittivät. Arkielämän suorittaminen jatkuu lomalla taiteen suorittamisena.

Liisa Väisänen on asunut 24 vuotta ulkomailla: Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Yhdysvalloissa. Hän toteaa, että mitä kauemmin hän on asunut poissa Suomesta, sitä luterilaisemmaksi hän tuntee itsensä. Se näkyy myös siinä, miten hän suhtautuu uskonnolliseen taiteeseen.

Andrés Serrano: Piss Christ (1987) “Pidän eniten nykytaiteesta, koska se on älyllisesti haastavaa. Asiat voivat olla hätkähdyttävän kauniita, vaikka materiaali olisi mitä tahansa. Tässä Serranon valokuvassa virtsa on vähintään yhtä hienon näköistä kuin lehtikulta barokkialttarilla. Katsoja joutuu ylittämään ennakkoluulonsa. Tämä Kristus on paljon todellisempi kuin moni muu, koska se hätkähdyttää. Ja ne, joiden mielestä Serranon teos on jotenkin halventava, voivat miettiä, eikö kärsimys ristillä muka ollut sitä.”

Tampereen seurakunnat

on täytynyt aikanaan

Lehtikuva

— Älä ainakaan lue taideteosten nimikylttejä. Varaa aikaa ja yritä päästä dialogiin teoksen kanssa: Mitä siinä tapahtuu? Keitä henkilöt ovat? Mikä on ihmisten tai esineiden suhde toisiinsa? Käytetäänkö arvoperspektiiviä, joka osoittaa tietyt henkilöt toisia tärkeämmiksi? Oikeastaan kyse on ihan samasta asiasta kuin tuntemattomien ihmisten tarkkailussa vaikka junassa tai kahvilassa, Liisa Väisänen rohkaisee.

Hän myös kehottaa viljelemään miksi-kysymystä. Jos esimerkiksi huomaa, että teoksesta puuttuu jotain olennaista, kannattaa kysyä miksi.

— Luota omiin silmiisi. Taiteilijalla ei ole yksinoikeutta teoksensa tulkintaan. Taideteoksissa saattaa olla alitajuisia merkityksiä, joita tekijä itse ei ole tiedostanut. Ja ajatellaan vaikkapa 1500-luvulla elänyttä taiteilijaa: me voimme arvioida hänen teoksiaan katsoessamme, millaisen kuvan ne antavat aikakaudestaan. Taiteilijalla itsellään ei ole tällaista aikaperspektiiviä omiin teoksiinsa.

Kun taidemuseoon on uskaltautunut, Väisänen suosittelee aloittamaan vanhasta taiteesta.

”Vain ani harvasta voi tulla taiteen tekijä, mutta kaikista voi tulla hyviä taiteen katsojia.”

— Ne saattavat olla tunnetasolla samanlaisia, kouraisevia ja mieleen jääviä, mutta kokemusten lähde on eri. Esteettinen kokemus tapahtuu siinä ja sillä hetkellä, mutta Jumalakokemus jättää merkkinsä koko elämään.

Taiteella on myös helppo loukata uskonnollisia tunteita — tai ainakin taiteesta tuntuu olevan helppo loukkaantua. Väisänen sanoo, että jos joku taideteos loukkaa, se todella on taidetta. Viihde ei loukkaa. Se täyttää odotukset, kun taas taide ylittää ne.

— Taide järisyttää perusturvallisuuttamme. Mutta voiko taide muka loukata Jumalaa?

Ihmisiä ehkä, mutta Jumalalta tuskin puuttuu huumorintajua.

Kaisa Halonen

Raili ja Reima Pietilä: K alevan kirkko (1964–66) ”Luterilaiset ja reformoidut ovat kulttuurihistoriallisesti menettäneet paljon, kun kirkkoa on toisinaan pidetty pelkkänä kokoontumispaikkana ja unohdettu kirkkorakennukseen liittyvä symboliikka. Tampereella sijaitsevassa Kalevan kirkossa on kirkkoarkkitehtuurin menneitä piirteitä, kuten goottilaisista kirkoista muistuttava valo ja korkeus.

Se on lempikirkkoni nimenomaan kirkkona, sillä se herättää minussa ihan toisenlaisen hengellisen tilan kuin esimerkiksi monet katoliset kirkot, joissa taiteesta saa sellaiset kicksit, että Jumala tahtoo unohtua.”

9

Leiri- ja kurssikeskus

Enä-Seppä

Enäjärven rannalla Vihdin Ojakkalassa 45 km Helsingistä!

Leirit, kokoukset, juhlat, virkistyspäivät, leirikoulut...

Tilamme sopivat myös liikuntarajoitteisille. www.opko./enaseppa Enätie 45 03250 Ojakkala 050 468 7501 ena-seppa@opko.

Energ iapalloista Damien Hirstin teos Hallelujah 2.

K

iasman tämän syksyn päänäyttely Cream esittelee brittitaiteilijoita, jotka nousivat maineeseen 1990-luvun alussa. Osa taiteilijoista kuului tuolloin ilmiöksi nousseeseen Young British Artists -ryhmittymään (YBA), muut ovat heidän aikalaisiaan. Aikansa nuoret kapinalliset, joiden tempauksia ja tyyliä myös pintajulkisuus rakasti, ovat nyt nelikymppisinä asemansa vakiinnuttaneita isoja nimiä.

Ryhmän kuuluisin, myydyin ja ehkä kiistellyinkin taiteilija on Damien Hirst, jonka seitsemän teoksen ympärille Kiasman näyttely jäsentyy. Kiasmassa esillä olevat Hirstin teokset on tehty 2000-luvulla, mutta ne toistavat hänen

varhaisemmista teoksistaan tuttua kuvastoa: perhosia, pääkalloja ja pillereitä.

Mukana on myös yksi täplämaalauksista, joita Hirstin yrityksen palkkalistoilla olevat taiteilijat ovat tehtailleet niin monia, ettei niiden määrää tunnu tietävän kukaan.

Keräilijöille ne kuitenkin kelpaavat. Hirstin teoksien kohdalla tulee väistämättä kysyneeksi, kuinka paljon taiteilija saa kopioida itseään — mikä on tuotteliaisuuden ja tuotteistamisen välinen ero.

Kuolema ja ikuisuus ovat Hirstin taiteen kestoaiheita. Välillä epäilyttää, että Hirst käsittelee niitä lähinnä siksi, että kuolema alkaa olla ainoa aihe, joka enää hätkähdyttää — ei siksi, että hänellä olisi siitä uutta ja kiinnostavaa sanottavaa.

Hirstin hätkähdyttävimpiä teoksia, formaldehydiin säilöttyjä eläimiä, ei Helsingissä nähdä.

Kuoleman julmuus ja turhuus on

kuitenkin läsnä teoksissa Hallelujah  ja Katukaa. Hengästyttävän kauniiden, goottilaisten katedraalien ruusuikkunoita muistuttavien teosten materiaalina ovat kuolleet perhoset.

Jumalan rakkauden tähden on puolestaan versio yhdestä Hirstin omasta veistoksesta, aidoilla timanteilla koristetusta pääkallosta. Samalla se on muunnelma vanhasta vanitas-aiheesta, joka muistuttaa kaiken katoavaisuudesta. Hirst tuntuu huomauttavan, että siinä missä ihminen maatuu ja katoaa, timantit ovat ikuisia.

Arkisemman näkökulman kuolevaisuuteen ja siihen suostumiseen avaa Parannus-niminen teos, jossa vitriinikaapissa on 1505 käsintehtyä ja maalattua lääkekapseli-pienoisveistosta. Teos ei ole koskaan aiemmin ollut julkisesti esillä.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa.

saavat voimasi valloilleen ja antavat Sinulle terveellistä ja Tervetuloa! herkullista energiaa päivän haasteisiin.

Kolme valloittavaa vaihtoehtoa: VALA - spirulina-ginseng - manteli - maapähkinä Tällä kupongilla 16.-19.9.2010

Maukkaat pallerot ovat matalahiilihydraattinen, gluteiiniton, maidoton ja kolesteroliton valinta.

Maista ja ihastu!

Tuoreeks,

Bounce:

Proteiinipallot, 40 g

2,95

/ kpl (3,70) 73,75/kg (92,50)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki.

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18, SU 12-18.

Kaisa Halonen

Cream .11. asti Kiasmassa Helsingissä

Palveluksessasi Pia Hurme, LKV, YEAT

HERÄNNÄISSEURAT

Vantaan NMKY:n viikkotoiminta alkavalla kaudella: Tanssi-, sähly-, Löydä Liikunta-, lennokki-, lentopalloja perhepelikerhot. Ilmoittautumiset: www.VantaaNMKY.net • tied: toimisto@vantaanmky.net

Uutta Suomessa!

Bounce: Proteiinipallerot

Brittitaiteen kermaa Brittitaiteen kapinalliset ovat nyt rikkaita keski-ikäisiä.

pontta päivääsi!

La 18.9. klo 18 Merimieskirkolla Vuosaaren satamassa, Provianttikatu 4, Hki. Su 19.9. klo 9 Aamuveisuut Hyvinkään kirkon yläsalissa, Hämeenkatu 16.

Klo 10 Kirkkopyhä Pihlajamäen kirkossa, Liusketie 1, Hki. Saarnaa Raimo Virekunnas. Klo 15 Kotiseurat Turjalla, Fredrikintie 9, Loviisa.

Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 21.9. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 22.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 23.9. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki. Klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit klo 18 alkaen Omenan olohuoneen puolella.

Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys Seurat Filadelfiakirkossa 19.9. klo 13, Albertinkatu 31. Jeesus antaa elämän, Kerttu Nygren ja Raimo Vanninen.

Kahvit seurojen päätyttyä.

Laillistettu kiinteistönvälittäjä pia.hurme@lkvtuijahurme.fi Välityspalkkio vain lopuun saatetusta työstä, osakehuoneistot 3,69% ja kiinteistöt 4,92% sis. alv. 23%.

Palkkio toteutuneesta myyntihinnasta.

Huom! Emme peri erikseen markkinointi- ja asiakirjakuluja.

www.lkvtuijahurme.fi

PORKKANAMARKKINAT Lauantaina 18.9. klo 10-14 Helsingin Tuomiokirkon edustalla Alkuhartaus portailta klo 10.

Myytävänä mm. maan tuotteita, mehuja, hilloja, porkkanakeittoa, kiinalaisia kevätkääryleitä, käsitöitä, Tuomiokirkon kappelin alakerrassa kahvio.

Markkinoilla mukana Tasaus-kampanja.

Suomen Lähetysseura

JulKaisiJa Vantaan seurakunnat. KustantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leViKKi 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toiMitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ), 01301 Vantaa, ☎ 0 830 2, faksi 0 8230 13, vantaan. lauri@evl.fi. toiMituKsen sihteeri Arja Vasara, ☎ 0 830 2, arja.vasara@evl.fi.

PäätoiMittaJa Pauli Juusela, ☎ 0 830 28, pauli.juusela@evl.fi. toiMitusPäälliKKÖ Heli Kulmavuori, ☎ 0 830 23, heli.kulmavuori@evl.fi. toiMittaJat Hanna Antila, ☎ 00 20 381, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 0 830 31, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 0 830 23, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 0 830 2, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilMoitusMarKKinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020  220, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020  22, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020  230, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020  231. ilMoitushinta mv 1,0 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilMoitusten Vastaanotto Ja ValMistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 2 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020  22, faksi 020  233, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toiMitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 01 000, www.posti.fi/palaute.

Opiskelijoiden Lähetysliitto

Ev.lut. seurakunnat

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

1

Kuulumisia Indonesiasta, Sanansaattajien radiolähetyspyhä su 19.9.10 Klo 10 messu Tikkurilan kirkossa, Veikko Kurki, Heikki Leppä, Anne Viljamaa ja Iina Katila, klo 11.20 kirkkokahvit ja lähetystilaisuus kahviossa, Veikko Kurki, Jalokinos, Leppä.

Tervetuloa!

Markku Mattila

Klaara Service Oy - laadukas kodinhoitoyritys etsii laadukasta

kodinhoitajaa

pääkaupunkiseudulle. Kodin puhtaanapito on perusasia, sen lisäksi palvelu räätälöidään jokaiseen kotiin erikseen. Lisäpalveluita voivat olla esim. pyykkihuolto, pesulassa käynti, ostokset, takkapuiden tuonti, lemmikkien ulkoilutus ja juhlien järjestäminen. Meitä on jo 14 henkeä ja noin 200 asiakasta. Toiminnan yhä kasvaessa, tiimi tarvitsee vahvaa osaajaa rinkiin.

Sinulla on entuudestaan vankka kokemus kotisiivouksista, sekä taito monenlaisiin kodin askareisiin. Et tingi työn laadusta ja asiakaspalvelu sujuu luontevasti hymy huulilla. Omaat joustamisen taidon ja olet oma-aloitteinen. Osaat ilmaista itseäsi täydellisellä suomen kielellä suullisesti ja kirjallisesti. Sinulla on ajokortti, meiltä saat auton. Lisäksi etuihin kuuluu puhelin, laadukkaat työvaatteet ja varmasti kilpailukykyinen palkka.

Työsuhde on vakituinen, myös osa-aikatyö on mahdollista.

Lähetä vapaamuotoinen hakemus sähköpostilla osoitteeseen info@klaara.com. Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Juha Jakovuori, puh. 040-540 2064, arkisin klo 14-15.

DH= BG DNMLNMNBG O B>K :L

www.klaara.com

Korsossa harjoitellaan sunnuntaiaamuisin virsiä.

Veisuun iloa kokemaan

O

n liikuttava ja upea kokemus, kun kirkkosali kaikuu veisuusta. Yhdessä veisaaminen voi tarjota yhteyden ja osallisuuden kokemuksen, jollaista moni kaipaa, sanoo Korson seurakunnan kanttori Ursula Hynninen.

Hynninen ja hänen kollegansa Martti Sirviö aloittivat syyskuun alussa Korson seurakunnassa virsikuoron. Kuoro kokoontuu sunnuntaiaamuisin harjoittelemaan yhdessä päivän virsiä ja toimii sitten messussa esilaulajana. Ajatus on, että esilaulajien tuki rohkaisisi

myös muuta seurakuntaa laulamaan.

Kuoroon tulijoilta ei vaadita solistisia taitoja, vaan innon lisäksi edellytetään vain äänessä ja rytmissä pysymistä.

Hynninen suree sitä, että laulaminen esimerkiksi kouluissa ja kodeissa on selvästi vähentynyt.

Musiikin harrastamisesta on tullut korvanapeista kuuntelemista, ei itse laulamista.

— Jos laulaa vain kerran vuodessa kauneimmissa joululauluissa, se varmaan tuntuukin vaikealta. Mut-

ta ääni vetristyy, kun sitä käyttää.

Laulukulttuurin köyhtyminen tuntuu myös messujen suunnittelussa. Hynnisen mukaan messujen virsivalikoima typistyy, kun suunnitteluvaiheessa saatetaan jo todeta, että tätä virttä ei kukaan kuitenkaan laula. Paljon hienoja virsiä jää silloin käyttämättä. Virsikuorossa on mahdollisuus oppia niitä itselle tuntemattomiakin virsiä.

Virsikuoro su 19.9. klo 9 ja messu klo 10 Korson kirkossa

10 sormea ja 100 soittajaa Beethovenin sinfoniat pianolla -sarjan konsertteja pidetään Myyrmäessä harvakseltaan, koska urakka on suuritöinen. Keväällä 2011 sarja jatkuu kolmella konsertilla.

— Sarja on tarkoitus päättää 9. sinfoniaan, ja kanttori Kari Jerkku on suunnitellut tuovansa silloin myös kuoron paikalle, Hautala kertoo.

Beethovenin 9. sinfoniaan sisältyy tunnettu Oodi ilolle, jonka kuoro esittää.

Eikö esiintyjää kyllästytä, kun soittaa peräjälkeen pelkkää Beethovenia?

— Ei ikimaailmassa.

Aikaisemmin Hautala on soittanut Myyrmäen kirkossa pianolla Johan Sebastian Bachin kaikki klaveeriteokset.

Beethovenin sinfoniat pianolla I su 19.9. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

1595 €

Portugalin tie 11.-18.4.

1685 €

Vihreä tie 24.6.-1.7.

1798 €

Pyhiinvaellus Via Francigena Milano – Rooma 27.5.-3.6.

1995 €

Joulu Provencessa 23.-28.12.2010 Asiantuntijaopas FT Liisa Väisänen Joulunviettoa ranskalaiseen malliin, juhla-ateriasta pastoraalinäytelmään.

Provencessa elävät voimakkaina seimi-, joululauluja joulukuvaelmaperinne sekä ihastuttavan värikkäät joulutorit käsitöineen ja herkkuineen.

1696 €

.fi

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Onko läheisesi turvassa lomasi ajan?

Meiltä saat avun ympäri vuorokauden.

Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 040 1733 150 www.esperi.fi

Näe nälkä.

Olli Hautala vaihtoi Bachin Beethoveniin.

Keräyslupa OKU 975A

Tule kerääjäksi tai lahjoita.

Soita 0600-122 20 (20 euroa + pvm).

Nordea 221918-68000.

Pyhän Laurin jalanjäljissä V a n t a a n L a u r i Pyhiinvaellus Santiago de Compostela Asiantuntijaopas FT Liisa Väisänen.

Ranskalainen tie 9.-16.5.

5600

hoiva www.

Hans von Schantz

P

ianotaiteilija Olli Hautala aloittaa suururakan Myyrmäen kirkossa. Hän soittaa läpi kaikki Ludvig van Beethovenin sinfoniat Franz Lisztin pianolle tekeminä sovituksina. Ensimmäisessä konsertissa kuullaan Beethovenin 7. sinfonia.

— Paikalla on kymmenen sormea ja sata soittajaa, Hautala hymähtää.

Konserttirupeama on ainutlaatuinen, sillä teoksia ei ole aiemmin Suomessa esitetty sarjana.

Hautala kehuu Lisztin sovituksia. Pianisti saa olla niissä monena.

— Liszt on pystynyt saamaan kaikki sinfoniaorkesterin äänet mukaan. Pianosovitus ei ole helpotettu versio, vaan se seuraa tarkkaan sinfonian partituuria.

Hautalan mukaan pianosovituksia orkesteri- ja oopperamusiikista tehtiin, koska konserteissa käyminen oli hankalaa.

7750

6

750 5

09) 7

puh. (

(09) 10 tai

Joulu Roomassa 22.–26.12.

Asiantuntijaopas Jussi-Matti Tolonen Jouluvalot tuikkivat, jouluseimet koristavat piazzoja… Paavin toimittama messu jouluyönä on unohtumaton kokemus!

1295 €

nälkäpäivä.fi

Unescon Helmet 19.-26.10.

Asiantuntijaopas FT Liisa Väisänen Matka Unescon suojelukohteisiin Espanjan Kataloniaan.

Toledo, El Grecon taideaarteet, Cuencan kalliokaupunki, Segovia, Avila, Madrid…

1795 €

EVITA -musikaali Tallinnassa ja tutustuminen tekstiilitaiteilija Marja Matisenin kotiateljeen myyntinäyttelyyn 16. -17.10. ja 6. -7.11.

Asiantuntijaopas Riitta Niemenmaa 225 €

Oopperamatka La Scala Milano 9.-12.12.

Oopperan asiantuntija, toimittaja Minna Lindgren ja taiteen asiantuntijaopas FT Liisa Väisänen 1295 €

Puh. 010 289 8100

11

gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

kylpyhuonekartoitus nyt!

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Myydään hautakiviä

Virkoja haettavana

Palveluja tarjotaan

Vantaan seurakuntayhtymässä on avoinna

ylivahtimestarin vakinainen virka Viran sijoituspaikka on Hämeenkylän seurakunta.

Tehtävän palkkaus määräytyy KirVestes:n mukaan ja on vaativuusryhmän 402 mukainen. Valittavan henkilön on oltava evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Tehtävä on otettava vastaan 15.11.2010 ja siinä on neljän kuukauden koeaika.

Lisätietoja avoimesta virasta saat www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja

Ostetaan

Palvelukseen halutaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Vantaalla toimii seitsemän seurakuntaa, jotka yhdessä muodostavat seurakuntayhtymän. Jäseniä seurakunnissa on 140 000 ja työntekijöitä lähes 500.

Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön palveluissa ja sen kasvatus- ja musiikkityön tiimissä on avoinna

kasvatusasiain sihteerin viransijaisuus

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Vuokrata halutaan

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

kylpyhuoneIkkunoiden pesut ammattitaidolla, nyt! kartoitus myös hankalat, Petri Posti Oy, www.petriposti.com, 050 500 3090.

gsm P. 040041-4402311 502 3270 www.muuttokuljetus..kotikone.com petri.takkula@blosius.fi

Tilaa ilmainen

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

LOMA ON OHI . . . MITÄ SYKSYLTÄ ODOTAT ?

”Kasvatusasiain sihteerillä tulee olla virkaan soveltuva korkeakoulututkinto, ammattikorkeakoulututkinto, piispainkokouksen hyväksymä kirkon nuorisotyönohjaajan tutkinto tai lapsityönohjaajan erikoistumiskoulutus, kasvatusalan tuntemusta ja riittävä kenttätyön kokemus. Lisäksi vaaditaan erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito.”

Tehtävä kuuluu vaativuusryhmään 602 ja viran peruspalkka ilman vuosisidonnaista osaa on 2848,16 euroa kuukaudessa.

Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan (sisältäen hakuohjeet, viran tehtävänkuvaus ja odotuksemme viransijaiselta) luettavissa osoitteessa http://www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja Sähköpostilla lähetettyjen hakemusten tulee olla perillä Vantaan seurakuntayhtymässä 5.10. klo 15.00 mennessä.

JA SUO ITSELLESI HELPOTUSTA ARJEN RUTIINEIHIN • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm. 0400 997 116

...........

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

Hammashoitoa

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

Kokouksia

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 21.9.2010 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 13.9.2010 alkaen.

Matti Lehtonen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Palveleva puhelin www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

1

p. 050 569 0477

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Asianajajia

Huoneisto- ja kylpyhuoneremontit, putkityöt, maalämpöpumput ja uudisrakennukset.

Ilmainen arviointi. Kotitalousvähennys tehdystä työstä.

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään!

P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV,

Olet sen ansainnut.

! Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ..........

Hautauspalveluja VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Pienmuutot kuljetukset todella Helsinki: jaPetri Takkula edullisesti ilt. ja viikonloppuisin.

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

Viransijaisuus alkaa 01.11.2010 alkaen tai sopimuksen mukaan ja se päättyy 30.9.2012.

Yhteisen seurakuntatyön johtosäännön mukaan:

Ostetaan huoneistoja

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

01019 0071

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

Vantaan seurakunnat

KirKKoherranVirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diaKoniatoiMisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

haKunilan KirKKo Hakunilantie 48, p. 830 6512

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Otamme vastaan puhtaita ja hyväkuntoisia vaatteita, leluja ym. pientavaraa. Tuemme toiminnalla kummilapsiamme Israelissa ja Namibiassa.

Messu su 19.9. klo 11. Kaija LaaloLipponen, Sari Kokkonen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki sekä leipää ja kahvia.

Lähetyspiiri ma 20.9. klo 18.30– 20.

Päivä raamattupiiri ti 21.9. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamatun lukua, keskustelua, rukousta tiistasin klo 18–20. Mariitta Nuortie ja Petri Häkkänen.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Aamurukous to 23.9. klo 8.30– 10. Mariitta Nuortie, Anneli Rajamäki.

Viikkomessu torstaisin klo 18– 19.

Perjantai ilta Kristuksen seurassa pe 17.9. klo 18–21. Pastori Harri Nurminen ja Kansan Raamattuseuran rukoileva pastori Arto Härkönen.

länsiMäen KirKKo Kerokuja 9, p 830 6623

Torstaimesta klo 14–16. Avoin kerho ala-asteikäisille lapsille.

Kerholaisille tarjotaan välipala ja puuhailua aikuisten seurassa.

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Kaikille avoimessa tilassa mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas klo 11 hintaan 2,5 €.

Lisätietoja toiminnasta diakonit Laura Alho p. 050 560 5693 ja Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503.

Messu su 19.9. klo 10. Vesa Häkkinen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Tarjolla hartaushetki ja puuroaamiainen. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lehetettäväksi Intiaan, niitä tarvitseville.

Senioriklubi ti 21.9. klo 13. Diakoni Elina Vepsäläinen vierailee.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Lähetyspiiri to 23.9. klo 18.30– 20.

Pyhän annan lastenKirKKo Koulutie 11

Hiljainen lauantai la 2.10. klo 12–18. ”Sydämen ja ruumiin rukous”. Mukana Lasse Maarala. Hinta 8 €, sis. keittolounaan ja kahvit.

Ilm. elina.piippo@evl.fi p. 050 321 3282.

nuorille Viikkotoiminta: Lepaani tiistaisin Vaaralan kko klo 18–21. Lentopalloa tiistaisin Hakunilan koulun iso sali klo 20.30–22. Keskiviikkoisin bilisilta Vaaralan kko klo 18.30–20 alkaen 1.10. Torstaisin bilisilta Hakunilan kko klo 18.30–

Varhaisnuorille Kokkikerho 7–9-vuotiaille maanantaisin klo 16.30–18, lennokkikerho tiistaisin klo 17.30–19.30 ja sekakerho 9–11-vuotiaille keskiviikkoisin klo 17–18.30 Hakunilan kirkolla. Sekakerho 7–11-vuotiaille maanantaisin klo 16.30–18, kokkikerho 7–10-vuotiaille tiistaisin klo 17–18.30 ja puuhakerho 8–10-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–17.30 Länsimäen kirkolla. Puuhakerho 10–12-vuotiaille maanantaisin klo 17–18.30, tyttökerho tiistaisin klo 16–17.30, kokkikerho 8–12-vuotiaille torstaisin 16–17.30 Vaaralan kirkolla. Tyttökerho perjantaisin klo 17 Pyhän Annan lastenkirkolla. Kaikissa kerhoissa on suunniteltu ohjelma ja hartaus. Kerhoihin voi tulla suoraan ja kysyä paikkoja.

laPsille Ja Perheille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla sunnuntaisin klo 10–11. Kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D klo 11–12 seuraavasti: 3.10., 17.10., 31.10., 14.11. ja 28.11.

Kaikenikäisille lapsille, alle 4-vuotiaat voivat tulla yhdessä isomman sisaruksen tai vanhemman kanssa. Tied. p. 050 493 5154.

Hyvärisillä, Riekkomäentie 8 keskiviikkoisin klo 18–19 aina parittomilla viikoilla Kaikki yli 4-vuotiaat lapset tai vaikka kokonainen perhe yhdessä ovat tervetulleita.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylässä Pallotie 42:n pihalla!

Mukaan säähän sopivat ulkoiluvarusteet, evästä ja juomapullo.

Muuta Oletko menettänyt läheisesi?

Sururyhmässä voit jakaa ajatuksiasi ja tunteitasi yhdessä muiden kanssa. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 8306 500 syyskuun loppuun mennessä. Ryhmä alkaa lokakuun alussa ja ohjaajat soittavat jokaiselle ryhmäläiselle ennen ryhmän alkamista. Tiedustelut kappalainen Vesa Häkkinen p. 050 434 3030 ja diakoni Liisa Juusela p. 050 349 0793 Lojuuko nurkissasi lankoja, joilla ei ole käyttöä? Nyt voit tuoda tai postittaa niitä Länsimäen kirkolle Äiti Teresa -peittopiirin käyttöön. Langoissa olisi hyvä olla villaa vähintään 50 %. Lankoja otetaan vastaan Länsimäen ja Hakunilan kirkoilla. Voit myös postittaa: Peittopiirin langat, Läsimäen kirkko Kerokuja 9, 01280 Vantaa.

Marjatan maalauskursseilla loka- ja tammikuussa vielä muutama paikka vapaana. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30.

Yhden kurssin hinta 21 € sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen.

Ilm. ja tiedustelut virastoon p.

830 6500.

K astettu Mathilda Helena Elisabet Kämpe, Luka Samuel Pietarinen, Miisa Olivia Liuha, Frida Emilia Schmelzer, Antti Erland Antero Maatiala, Neela Minnea Rannikko, Taavi Johannes Mänty, Unna Ilona Hurme, Emilia Outi Kaarina Roihu.

aVioliittoon Kuulutettu Harri Kullervo Ala-Piirto ja Jutta Nina Marjut Tiittanen, Teemu Heikki Pellervo Ratinen ja Pia Annika Karppinen.

hautaan siunattu Raimo Johannes Nokelainen 69 v.

Hämeenkylä KirKKoherranVirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina

aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 –12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

häMeenKylän KirKKo Auratie 3, p. 830 6459

Sanajumalanpalvelus, maanpuolustusväen kirkkopyhä su 19.9. klo 10. Kirkkoherra Jukka Nevala, seurakuntapastori Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Tikkurilan soittokunta TixiBand. Kirkkokahvit tarjoaa Länsi-Vantaan reserviläisjärjestöt.

Hyppyherätys! Ei koskaan sunnuntaisin? Sunnuntaitanssit kreikkalaisin askelin su 19.9. klo 15–18. Seurakuntapastori Jaakko Kara tanssittaa seurakuntasalissa.

Vapaaehtoinen kolehti lähetys- ja aikuistyön hyväksi. Ota mukaan sisäliikuntaan sopivat asusteet, juomapullo, sisätossut ja letkeät leukaperät. Tilaisuuden lopuksi iltakirkko.

Iltakirkko su 19.9. klo 18. Seurakuntapastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Kirkkokuoro tiistaisin klo 18– 19.30 kirkkosalissa. Myös uudet laulajat ovat tervetulleita. Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p. 050 420 3982.

Aikuinen usko -kurssi ti 21.9. klo 18.30–20 takkahuoneessa.

Kurssilla käsitellään kristinuskon perusteemoja osallistujien kysymysten pohjalta. Sopii etsijöille.

Mukana lähetyssihteeri Riitta Ahonen ja seurakuntapastori Matti Hyry.

Isokoulu keskiviikkoisin klo 19 seurakuntasalissa. Isokoulu on tarkoitettu nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakunnan rippikouluissa.

Roomalaiskirjeen luento to 23.9. klo 18.30. Aiheena Israel ja Jumalan lupaukset, luku 9. Hämeenkylän seurakunnan ja Espoon tuomiokirkkoseurakunnan Kalajärven alueen yhteiset Roomalaiskirjeen luennot alkoivat kevätkaudella ja jatkuvat koko syyskauden. Luennoitsijoina illoissa ovat Matti Hyry, Jouni Salko, Seppo Särkiniemi ja Heikki Marjanen.

Keskusteluryhmä 12.10. alkaen tiistaisin klo 14–15.30 takkahuoneessa. Tule oppimaan kanssamme masennuksen ehkäisy- ja hoitotaitoja. Ryhmä kokoontuu viikottain 8 kertaa. Keskusteluryhmän tavoitteena on rakentaa oma” työkalupakki” masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Apuna käytetään työkirjaa. Ryhmän ohjaajina toimivat diakoniatyöntekijät Satu Enrold ja Anne Puumala. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 5.10. mennessä diakoniatoimistoon p. 830 6472.

laMMasKuJa 2 B Kerhotila Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Poikkea kahville ja viivy pidempäänkin.

Nettikerho ikäihmisille 22.9. alkaen parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 14–16. Aiheena internet tutuksi. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Pähkinärinteen lähetyspiiri parittomilla viikoilla keskiviikkoisin klo 18. Seuraava 29.9.

Naisten raamattupiiri maanantaisin klo 18. Vetäjänä Helena Lemettinen.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä torstaisin parittomilla viikoilla klo 13. Ryhmä ei kokoonnu 30.9.

laMMasPolKu 1 Kerhotila Käsityöpiiri HAIK tiistaisin klo 13–14.30. Valmistetaan neuleita, mm. sukkia ja kintaita myyjäisiin.

Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle.

Vastaanotetaan myös keräysvaatetta ja leluja lahjoitettavaksi edelleen.

Aikuisten raamattupiiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 16.

Kreikkalaisia askeleita

Markku Mattila

Hakunila

20 alkaen 1.10. Perjantaisin Jengiilta Hakunilan kko klo 20–22.30 alkaen 8.10. Perjantaikahvila ASSARI Nissaksen asukaspuistossa klo 18–22.

16.9.–23.9.

H

ämeenkylän kirkon seurakuntasalissa otetaan kreikkalaisia askeleita sunnuntaitansseissa. Pastori Jaakko Kara tanssittaa tutuimpia kreikkalaisia ketju- ja paritansseja.

Mukaan voi tulla ja lähteä silloin, kun parhaalta tuntuu, eli aloitus- ja päätösajat eivät ole sitovia.

Aikaisempaa tanssitaitoa ei vaadita, sillä opetus aloitetaan alkeista.

Mukaan tarvitaan sisäliikuntaan sopivat asusteet, juomapullo, sisätossut ja letkeät leukaperät.

Tilaisuuden päätteeksi mennään iltakirkkoon kello 1.

Vapaaehtoinen kolehti kerätään Hämeenkylän seurakunnan aikuis- ja lähetystyölle.

Ilmoittautumiset 17.9. mennessä Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherranvirastoon (ma–pe klo 9–14), p. 09 30 6450 tai hameenkylan.seurakunta@evl.fi.

Jaakko Karalta sujuu tansseista niin sirtos kuin servikos.

Sunnuntaitanssit kreikkalaisin askelin su 19.9. klo 15–18 Hämeenkylän kirkolla

Seuraava 23.9. Piirin vetäjänä vuorottelee seurakunnan teologi.

VaPaalan seuraKuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 5

Kenian piiri parillisilla viikoilla torstaisin klo 12. Seuraava 23.9.

Väinöläkodin johtaja, pastori Tapio Kiviranta.

Kohtaamispaikka parittomilla viikoilla torstaisin klo 12. Seuraavat 16. ja 30.9.

nuorille Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18–20.30 kirkon nuorisotilassa. Tarjolla vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

laPsille Ja Perheille Lapsikuoro tiistaisin klo 16.45– 17.45. Kaikki laulavat 7–13-vuotiaat lapset mukaan! Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Pyhäkoulu maanantaisin ja sunnuntaisin. Kirkkohetki, jossa lauletaan, käydään luovasti läpi Raamatun kertomuksia, hiljennytään, askarrellaan ja leikitään.

Ma klo 18 Askisto, Uudentuvantie 6:en kerhotila, su klo 10 Hämeenkylän kirkko, su klo 11 Hämeenkylä, Sahratie 1:en kerhotila, su klo 11, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9. Tiedustelut pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell, p. 040 837 9875.

Vekkulikerhoissa, 3-vuotiaille ja päiväkerhoissa, 4–6-vuotiaille on vielä vapaita paikkoja. Kirkolla toimiviin kerhoihin kuuluu myös musiikkileikkikouluhetki. Tiedustelut Eila Paulún p. 050 5447647.

Muuta Miesten kuntokävelypiiri sunnuntaisin parittomilla viikoilla klo 18. Lähtö Hämeenkylän kirkolta.

Mukana kirkkoherra Jukka Nevala. Seuraava 19.9.

Senioriretki Mänttä-Vilppulaan to 23.9. Vieraillaan Joenniemen taidemuseossa ja Serlachius Oy:n entisessä pääkonttorissa sekä Mäntän kirkossa. Paluumatkalla poiketaan Kangasalla Marjamäen pajutilalla. Retken hinta 50 e lounaineen. Lähtö klo 7.30

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu ke 22.9.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

SPR:n verenluovutus pe 17.9. klo 14–19.

Virsikuoro su 19.9. klo 9. Virsikuoro toimii virsien ja liturgisten sävelmien esilauluryhmänä.

Harjoittelemme yhdessä päivän virret.

Messu ja Sea Sunday su 19.9. klo 10, merimiespastori Teemu Hälli ja kanttori Ursula Hynninen. Kirkkokahvit ja Lontoon merimieskirkon kuulumisia.

Kylväjäpiiri su 19.9. klo 15 Kotkansiiven kokoustiloissa. Ajankohtaisia lähetystyön kuulumisia.

Runopiiri ma 20.9. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 20.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Kirkon kahvila ti 21.9. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 21.9. klo 18.30 kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 22.9. klo 11.

Lähetyspiiri ke 22.9. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.9. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 23.9. klo 13, Antti Kupiainen. Laulattamassa Inkeri Jääskeläinen tyttöineen.

Naisten saunailta to 23.9. klo 18 Kotkansiivessä.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 23.9. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

diaKoniatoiMisto

nuorille

Merikotkantie 4, p. 830 6560

seuraKuntaKesKus

Kahvila Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22 Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Varhaisnuorille

ja paluu n. klo 20. Tarkempi retkikirje lähetetään ilmoittautuneille.

Mukana kirkkoherra Jukka Nevala. Ilmoittautuminen 16.9. mennessä kirkkoherranvirastoon p.

830 6450.

Diakonian syysretki to 30.9.

Kuntokallioon. Virkistytään ja hiljennytään yhdessä. Lähtö klo 9 ja kotiinpaluu klo 15.30. Hinta 10 e ruokailuineen. Ilmoittautumiset diakoniatoimistoon p. 8306 472.

Nuorten leiri Enä-Sepässä 8.– 10.10. Hinta 37 e. Ilmoittautuminen viim. 22.9. Tiina Huhtalalle p.

050 557 2128 tai Tuula Vanhaselle p. 041 535 0264.

K astettu Leevi Eemeli Lahti, Ebba Viola Lustig.

Korso KirKKoherranVirasto

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson KirKKo Ja

Maisema kukkii – Anja Lammisen akvarellinäyttely 15.10. asti.

Näyttely on avoinna arkisin klo 9–15 sekä seurakunnan tapahtumien yhteydessä.

Vanhemman väen piiri to 16.9. klo 13, Sanna Heikurinen. Kuulemme Jorma Ketosen matkaterveisiä Costa Ricasta.

Miesten saunailta to 16.9. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, isäntänä Terho Kettunen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 16.9. klo 18.30 kirkkosali II:ssa.

Kerhojen paikat ja ajankohdat nettisivuillamme vantaanseurakunnat.fi/korso.

laPsille Ja Perheille Perhekerho ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4) ja to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1).

Kirkon perhekerhon retkipäivät pe 17.9. klo 9.30 ja ma 20.9. klo 12. Kokoontuminen seurakuntakeskuksessa lapsi-ja perhetyön sisäänkäynnin luona. Säähän so-

1

Vantaan seurakunnat pivat varusteet, reppuun omat eväät.

Pyhäkoulu su 19.9. klo 10 Korson kirkolla lapsi- ja perhetyön tiloissa.

Soita ja laula -pyhäkoulu 5 vuotta täyttäneille lapsi- ja perhetyön tiloissa joka toinen sunnuntai klo 17–18.30 (alkaen 3.10.).

Ilmoittautumiset Erja Lindholmille, p. 050 336 5794.

Muuta Hartaus ke 22.9. klo 14 Hoivakoti Tarinassa, Vesa Ruokonen.

Hartaus to 23.9. klo 13 Metsonkodissa, Sanna Heikurinen.

K astettu Akseli Olavi Ahonen, Miika Veikko Tapani Heikkinen, Tinja Julia Valkama.

Rekola

laPsille Ja Perheille Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Vauvakerho pe klo 9–11 alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Lapsikuoro Vivido ke klo 16.15– 17 seurakuntasalissa. ”Vivi-music” soitonvalmennusryhmä ke klo 17–17.30 heti Vividon jälkeen.

Muuta Aikuisrippikoulu 1. Kokoontuminen ke 29.9 klo 19 Rekolan kirkolla. Muut kokoontumiset la–su 9.–10.10 ja 23.–24.10. Konfirmaatio su 31.10. klo 10. Tied. past. Vappu Olsbo p. 050 414 5610.

K astettu Onni Ilmari Asikainen, Cecilia Aino Katriina Immonen, Ilona Anna Aulikki Kettunen, Iida Amanda Petäjistö, Leo Maininki Somari, Karlo Cristian Syrén.

KirKKoherranVirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, perjantait suljettuna. Ke 22.9. suljettu koko päivän.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

aVioliittoon Kuulutettu Tommi Juhani Mikkonen ja Jenni Piia Piritta Pitkänen.

hautaan siunattu Hemmi Kalevi Piela 76 v.

diaKoniatoiMisto Päivystys ma ja to klo 10–12. Ei päivystystä to 23.9, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155

reKolan Pyhän andreaan KirKKo

Tikkurila KirKKoherranVirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Kirjoittajapiiri to klo 16, kirjoitetaan tekstejä ja luetaan niitä yhdessä.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Messu su 19.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Pyhän Andreaan kirkon kuoro ke 18.30.

Torstaipiiri 23.9. klo 13.

asolan seuraKuntatalo

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma– pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diaKoniatoiMisto

Pyhän laurin KirKKo

Ilmailukerho ma 20.9. klo 18–20.

Kartanonkosken piiri ke 22.9. klo 18. Sanaa teekupin ääressä.

Lapsilla omaa ohjelmaa.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 23.9. klo 18. Myös lapsiperheet tervetuloa!

Simonkyläntie 11, p. 825 0271

ylästÖn seuraKuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

tiKKurilan KirKKo

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten raamattupiiri ma klo 13.

Asematie 12, p. 830 6223

Eläkeläiskerho ke 22.9. klo 12– 13.30.

Nuorten avoimet ovet to 23.9. klo 18–20.30.

laPsille Ja Perheille

Laulupiiri pe 17.9. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 18.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 19.9. klo 10. Sanansaattajien kirkkopyhä, liturgina Heikki Leppä, saarnaajana diakoni, teol. yo Veikko Kurki Sanansaattajista, kanttoreina Anne Viljamaa ja Iina Katila. Messun jälkeen n. klo 11.15

Hiekka valuu Ihmisen elämä on laskettu tarkoin, lasketut ovat sen kuukaudet ja päivät. Sinä olet pannut hänelle rajan, jota hän ei voi ylittää.

Job 1:

1

Hagelstamintie 20, p. 6933 845

Naisten rukouspiiri pe 17.9. klo 18.

Rautkalliontie 4

Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolan koululla.

Perjantai-ilta klo 19–21 kirkolla.

Isoskoulutus, Isko 2 ti klo 18– 19.30 kirkolla.

Open doors ke 18–21 kirkolla.

seuraKuntaKoti

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

rautKallion Kerhohuone

nuorille

K artanonKosKen

ristiPuron seuraKuntatila

Messu su 19.9. klo 12. Toni Fagerholm, Tuula Lapveteläinen, Samppa Laakso.

Kipuryhmä ma 20.9. klo 15.

kirkkokahvit ja radiolähetysjuhla ”Kuulumisia Indonesiasta”, aluesihteeri, teol.kand. Veikko Kurki Sansasta kertoo ja laulattaa kitaran säestyksellä. Heikki ja Sipe.

Inkeripiiri su 19.9. klo 15 kahviossa.

Arabiankielinen raamattupiiri su 19.9. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Winkut – työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 19.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Yhteyshenkilönä diakonissa Hanna Raunu p. 050 3848481.

Eläkeläiskerho ma 20.9. klo 13.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 20.9. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 20.9. klo 18–20. Anne Viljamaa.

Radiopiiri ma 20.9. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkon Ruokailu ti 21.9. vähävaraisille ja yksinäisille alkaa klo 12 hartaudella Tikkurilan kirkossa (ehtoollinen). Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 21.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa, Sirpa Jalokinos.

Omalla äänellä kuoro ti 21.9. klo 19–20.30 kahviossa. Anne Viljamaa.

Arki-illan ehtoollinen ke 22.9. klo 18. Heikki Leppä, Simo Santaranta.

Hanna-piiri to 23.9. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30. Kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Elisabet Tepora, Marjo Koivisto ja Eevi Korhonen.

Ilosanomapiiri to 23.9. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 23.9. klo 18 takkahuoneessa.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 23.9. klo 18.30–20.30.

Simo Santaranta.

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Asolantie 6

16.9.–23.9.

Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuo-

M

klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

Kaakaopyhäkoulu maanantaisin, 6.9. alkaen klo 13–15. Eka- ja tokaluokkalaisille hetki aikuisen ja toisten lasten seurassa Malminiityn kerhotilassa, Koivukyläntie 47 C. Mahdollisuus vapaaseen leikkiin, läksyjen tekoon, pyhäkouluun ja välipalatarjoiluun sekä toisinaan myös askarteluun.

Ei ennakkoilmoittautumista, maksuton.

nuorille

ilta KristuKsen seurassa pe 1.. klo 18 Hakunilan kirkolla.

Mukana on ex-keihäänheittäjä, nykyinen rukoileva pastori Arto Härkönen.

neessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Perhekerho on lapselle oiva tilaisuus harjoitella erossaoloa turvallisesti, lähellä.

Ilmoittautua ei tarvitse, olet lämpimästi tervetullut!

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B).

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 15 lasta.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Hei sinä esikoisvauvan äiti, isä, mummi tai kummi. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi koulutettua lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka – Yhteys on voimavaramme. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2,

inut on sidottu perheeseeni, ystäväpiiriini ja työyhteisööni, mutta voisin murtaa ihmissuhteideni siteet.

Minut on sidottu kotiini ja kotipaikkaani, mutta nuo siteet voisi murtaa muuttamalla toiselle paikkakunnalle tai toiseen maahan.

Minut on sidottu ammattiini koulutukseni ja työkokemukseni kautta, mutta moni on kesken työuran vaihtanut ammattia.

Minut on sidottu kieleeni ja kulttuuriini, mutta voisin opetella uuden kielen ja toisen kulttuurin tavat.

Walkers pe 17.9. klo 19–22 Tikkurilan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Nuorten tanssiryhmä ma 20.9. klo 17–18 Tikkurilan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Ilmailukerho ma 20.9. klo 18–20 Kartanonkosken kerhohuoneistossa, Hagelstamintie 20.

Iso 2 ti 21.9. klo 16.30–18 Tikkurilan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Raamatun henkilöitä ti 21.9. klo 18.30–20 Tikkurilan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Walkers ke 22.9. klo 16–20 Tikkurilan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Iso 1 C ke 22.9. klo 16.30–18 Tikkurilan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Raamatturäppi 1–4 ke 22.9. klo 18.30–20 Tikkurilan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Nuorten avoimet ovet to 23.9. klo 18–20.30 Ylästön seurakuntatilassa, Lehtikummuntie 2.

teemme pieniä retkiä ja leirejä toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Inkeripiiri kokoontuu syyskaudella 19.9. (mukana pastori Lea Karhinen), 17.10. (vieraana Inkerin historian tuntija, dosentti Seppo Flink) ja 21.11. klo 15.

Inkeriläisten kirkkopyhä 5.12 klo 10 Tikkurilan kirkossa. Lisätietoja pastori Päivi Helén p. 050 5722 666.

K astettu Viljami Leo Antero Saransaari, Joel Juhani Joonatan Kukkonen, Lukas Antoni Lindblad, Veikko Jarmus Aleksanteri Pelkonen.

aVioliittoon Kuulutettu Osmo Sakari Vallbacka ja Mirjam Hannele Suomisto, Teemu Matti Topias Kivilehto ja Riikka Anniina Laurila, Jyrki Armas Palmu ja Greta Maria Vähätupa, Juha Martin Frisk ja Anne Elisabet Juvonen, Reijo Aulis Kariniemi ja Tuija Maria Leinonen, Jarkko Pekka Christian Lagerstedt ja Marjaana Katriina Oksa, Lassi Petteri Rajamäki ja Anna Meri Huttunen.

aVioliittoon Vihitty Linnea Klaus 91 v, Yrjö Hannes Ruohonen 79 v, Rauno Olavi Laakso 56 v, Juha Einari Vartiainen 47 v, Terttu Anneli Väisänen 43 v.

Vantaankoski

Muuta Hääyössä Pyhän Laurin kirkolla (Kirkkotie 45) vihkivuorojen jako alkaa 17.9. klo 18.30 ja vihkimiset klo 19.00. Vihkipaikkoina toimivat mm. tunnelmallinen Pyhän Laurin kirkko (koko hääyön ajan) ja tyylikkään moderni Pyhän Laurin kappeli (klo 19–22). Kahvitupa Laurentius on avoinna klo 23 saakka ja Kirkkotien kukka palvelee klo 21 saakka, Valokuvaamo Laurista (p. 050 338 5522 ) ja Helsingin Pitäjän Valokuvaamosta (p. 050 5949 973) voi varata ajan hääkuvaa varten jo etukäteen.

Muista ottaa avioliiton esteettömyystodistus mukaan! Lue lisää: www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila/haayo-2010.

Vapaaehtoisten saattohoitokoulutus torstaisin 14.10–11.11. klo 17–19 Tikkurilan kirkon kahviossa (Asematie 12). Oletko kiinnostunut kouluttautumaan vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi ihmisen vierelle, hänen elämänsä viimeisiksi ajoiksi? Tehtävässä tarvitset tasapainoista ja myönteistä elämänasennetta, kykyä sitoutua, itsetuntemusta ja kiinnostusta toiseen ihmiseen. Kouluttajina toimivat sairaalapastorit Leena Heinonen ja Markku Elo. Koulutukseen tulijat haastatellaan. Ilmoittautumiset ja lisätietoja pe 10.9., ma 13.9., pe 17.9. ja ma 20.9. klo 12–16 p. 050 3848481 / diakonissa Hanna Raunu tai p. 050 5925348 / diakoni Helvi Reijonen.

Inkeripiiri on oma kokoontumismahdollisuus Suomeen muuttaneille inkeriläisille. Piiri kokoontuu kerran kuukaudessa (kuukauden 3. sunnuntai) Tikkurilan kirkon kahviossa ja piirin voimin

KirKKoherranVirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

diaKonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

MyyrMäen KirKKo Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 19.9. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Saarna kenttärovasti Valde Palola, liturgia Jaakko Simojoki, kanttori Ritva Holma. Kirkkokahvit ja seurat kirkkosalissa.

Pyhäkoulu su 19.9. klo 10 kerhohuone 4.

Beethovenin sinfoniat pianolla 1 su 19.9. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin tekeminä pianosovituksina. Tämän konsertin päänumerona on 7. sinfonia.Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. järj. Vantaankosken srk.

Mutta aika on ehdoton. Minulla ei ole mitään keinoa siirtää syntymäni hetkeä. Minut on tuomittu elämään 20. ja 21. vuosisadalla. Aika on minulle ja jokaiselle muulle ehdottoman rajallinen luonnonvara.

Miten käytän korvaamattoman aikani?

Kun hiekka tiimalasissani loppuu, minut kutsutaan ajasta iankaikkisuuteen. Silloin jää vain ylösnousemuksen toivo. Luottamus siihen, että tämä korvaamaton elämä ei ole kaikki, vaan matkan jälkeen odottaa taivaallinen isänmaa.

Heikki Leppä Tikkurilan seurakunnan pappi

Ensi sunnuntai on 17. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Jeesus antaa elämän. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 86:10–13, Job 14:1–6, 13–15, Room. 8:18–23 ja Luuk. 7:11–16.

Lähetyspiiri ma 20.9 klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 20.9. klo 17.30–18.45 morsiushuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 21.9. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Sinkkupiiri ti 21.9. klo 18.30–20 takkahuone.

Laulupaja ke 22.9. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Raamattuilta ke 22.9. klo 18.30.

Professori Raija Sollamo: ”Profeetat – uskonnon uudistajia?”

Eläkeläiskerho to 23.9. klo 13– 14.30 takkahuone.

Miesten piiri to 23.9. klo 18.30– 20 takkahuone. Kokoontuu parittomilla viikoilla.

KiVistÖn KirKKo Laavatie 2, p. 050 341 8381

Perheet pihalla su 19.9. klo 17–19. Kivistön kirkolla ja sen ympäristössä touhua ja toimintaa yhdessä. Vieraanamme on Jorma Haivio Mexico Citystä ilmapalloineen ja kuulumisineen katulasten pyhäkoulusta. Meksikolaisia leikkjä, Vapaa-ajankalastajat ry:n järjestämää ongintaa, Hiljaisuuden polku rasteineen, onnenpyörä ja makkaranpaistoa (1e makkara+mehu). Tule tutustu samalla kirjepyhäkouluun. Tied.

Helena Fyhr p. 050 3806500.

Eläkeläiskerho ti 21.9. klo 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa.

Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Raamattu-rukouspiiri ti 21.9. klo 18.30–20 srk-sali.

Miesten saunailta ke 22.9. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

seutulan KaPPeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Messu su 19.9. klo 12. Saarna ja liturgia Reija Vienola, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Eläkeläiskerho ti 21.9. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Laulupiiri to 16.9. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Lähetyspiiri ti 21.9. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Mammaraamis ke 22.9. klo 10– 11.30.

Eläkeläiskerho to 23.9. klo 13– 14.30.

Torstain sana – lähetysilta to 23.9. klo 18.30–20. Meksikon katulapsi ja -lähetystyö. Jorma Haivio kertoo työstään.

K aiVosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 22.9. klo 13– 14.30.

Raamattu-rukouspiiri ke 22.9. klo 18.30–20.30.

Varhaisnuorille Koululaisten syyslomaleiri 13.–15.10. Holmassa Nurmijärvellä alakoululaisille. Tiedossa ulkoilua, askartelua ja yhteistä hiljentymistä mukavien kavereiden seurassa.

Leirin hinta 45 euroa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Outi Kivistö p.

050 381 6303. Viim. ilm.päivä 1.10.

laPsille Ja Perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Viherpuiston asukaspuisto 20.9., 25.10. ja 29.11. klo 10.30. Kirjepyhäkoulu 19.9. alkaen. Alkuinfo Kivistön kirkossa su 19.9. klo 17.

Muuta Lähetystapahtuma la 18.9. klo 10–14 Myyrmäen Paalutorilla.

Toritapahtumassa on paikalla lähetystehtävissä olleita henkilöitä kertomassa työstään ja elämäs-

tään eri puolilla maailmaa. Myytävänä mm. keittoa, käsitöitä sekä Tasaus-tuotteita. Tapahtuman tuotto menee lähetysjärjestöille.

Lisätietoja Kaisa Aalto p. 050 512 1168.

Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry:n tilaisuus to 23.9. klo 13 iso srk-sali. Puhuu kirkkoherra Jaakko Simojoki ja Taisto Lipponen.

Eläkeläisten syysretki ke 29.9. ja to 30.9. Kotiseuturetki Vantaankosken alueen omaan historiaan.

Retken ohjelmassa kuulemme oman alueemme historiasta, vierailemme mm. Vantaan maatalousmuseossa ja Pyhän Laurin kirkossa. Retken hinta 38 euroa.

Liput syysretkelle myydään eläkeläiskerhoissa 14.–23.9. ja mahdollisesti yli jäävät liput kirkkoherranvirastossa p. 09 830 6440.

K astettu Iida Sofia Vilhelmiina Moisio, Aino Olivia Maaria Tienvieri, Siiri Lyydia Marttunen, Topias Lauri Ferninand Oksanen, Viivi Mette Maaria Venäläinen, Lucius Georg Modev, Terho Otto Ilmari Reunanen.

aVioliittoon Kuulutettu Ari Henrik Mäkinen ja Katja Marjaana Toikka, Juha Tapio Tiilikainen ja Kaija Tuula Irmeli Rissanen, Ari Juhani Iiskola ja Päivi Johanna Moilanen, Mikko Markus Kalevi Suuronen ja Tea Anna Erika Räisänen.

hautaan siunattu Sylvi Maria Svärd 92 v, Erkki Johannes Vahtera 84 v, Paavo Lennart Manner 82v, Tyyne Hirvilammi 75 v, Oili Irene Äijö 53 v.

Vanda svenska PastorsKansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

VerKsaMhet Fredagsgruppen fr 17.9. kl. 10– 11.30 i Dickursby kyrkas café.

Högmässa sö 19.9. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Kaj Andersson och Håkan Wikman. Kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 19.9. kl. 12 i S:t Martin. Kaj Andersson och Håkan Wikman.

Larskören må 20.9. kl. 18–20.30 övar i S:t Lars kapell i Helsinge kyrkoby. Dirigent Håkan Wikman.

Vuxen-barngrupp må 20.9. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingslokal, Bredängsvägen 2.

S:t Martins pensionärskrets ti 21.9. kl. 13–15.30 i Myrbacka kyrka.

ViAndakören ti 21.9. kl. 13–15 i Dickursby kyrkas café, en ny kör för dej som är 60+. Dirigent Håkan Wikman.

Allsångslunch on 22.9. i S:t Martins kapell i Myrbacka kyrka. Välkommen med att sjunga bekanta och omtyckta allsånger och sedan äta en bit god husmanskost. Vi sjunger ca en timme i kapellet och går sedan över till församlingssalen för lunchen. Vid pianot: Håkan Wikman.

Missionsbasar sö 26.9. kl. 11–14 i Bagarstugan. Handarbeten, matvaror, lotteri och nygräddade våfflor samt kaffe med dopp.

Grundkurs för frivilliga 22.– 24.10. i Riuttaranta, Vichtis. Gratis för den som deltar. Under veckoslutet ges grundkunskaper i frivilligverksamheten i församlingarna. Anmälan senast 8.10 till elina. piippo@evl.fi.

dÖPta Ida Matilda Kärkkäinen, Elmeri Johannes Hemminki, William Valdemar Lindberg.

T seu ietoa raku toim ntie ja p innas n t a l v elui a ww w s seu .vanta ta raku a nna nt.fi

Jorma Haivio työskentelee Meksikossa katulasten ja lastenkotilasten parissa.

Toivoa turvattomuuden keskelle Jorma Haivio näkee työssään huumekaupan seuraukset.

M

eksikon pääkaupungissa Méxicossa lähetystyötä tekevä Jorma Haivio on tulossa Vantaalle kertomaan työstään lasten ja nuorten

parissa.

Haivio on asunut Meksikossa jo kahdeksan vuotta espanjalaisen vaimonsa Maravillasin ja kahdeksan lapsensa kanssa. Pariskunnan työhön Meksikossa kuuluu muun muassa pyhäkoulujen pitämistä, kouluvierailuja, oppimateriaalin jakoa, lastenkotien kehittämistä ja katulasten auttamista.

luottaMus VoitettaVa ensin Jorma ja Maravillas Haivion pitämät viikoittaiset pyhäkoulut muistuttavat suomalaista pyhäkoulua. Niissä käydään läpi Raamatun kertomuksia ja leikitään. Lastenkodeissa työ on ollut paljolti olosuhteiden parantamista.

On esimerkiksi perustettu tietokone-

Yhteiset KehitysVaMMaistyÖ Kehitysvammaisten nuortenilta pe 17.9. klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tekemistä, olemista ja mukavia ihmisiä. Lisätietoja kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232 Kehitysvammaisten valtakunnallinen kirkkopyhä su 26.9. klo 10–11 Korson kirkossa, Merikotkantie 4. Jumalanpalvelus televisioidaan suorana lähetyksenä YLE TV1:ssä, joten kirkossa on oltava paikalla viimeistään klo 9.45. Kirkkokahvit monitoimikeskus Lumossa klo 11–12.30. Lisätiedot ja ilmoittautumiset 24.9. mennessä kehitysvammaistyön diakoni Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

luokkia, jotka ovat innostaneet lapsia opettelemaan lukemista ja kirjoittamista. Tietokoneita on saatu lahjoituksina.

Meksikossa Haivion perhe on saanut nähdä paljon ihmisten pahuutta ja heikkoutta, mutta myös hyvyyttä.

Lastenkodit ovat saaneet tavaralahjoituksia Haivion ystäviltä, mutta tukea on saatu myös yrityksiltä kuten patjatehtaalta, joka lahjoitti lastenkotiin kunnolliset patjat. Auttajia on löytynyt myös paikalliselta tukkutorilta.

— Olemme luoneet verkoston ystävällisistä kauppiaista, joita on satoja. He auttavat meitä joka torstai ruokalahjoituksilla. Säästämme sillä tavalla suuren summan, ja lastenkodit voivat käyttää vähäiset varansa lasten muihin tarpeisiin.

turVallisuus heiKentynyt Yhdysvaltoihin menevät huumeet kulkevat yleensä Meksikon kautta.

Huumekauppaan liittyvät yhteenotot ja huumeisiin liittyvä rikollisuus ovat yleistyneet Meksikossa, mikä vaikuttaa myös lapsiin. Kaikki vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsistaan, monet katulapset myyvät huumeita

KuuroJentyÖ Viittomakielinen perhekerho to 16.9. klo 10–12 EVY:llä, Kauppamiehentie 6, 4. krs, Espoon Tapiolassa. Keskustelua ja yhdessäoloa.

Ei vastaanottoa ti 21.9. Myyrmäen kirkolla, sovi oma aika kuurojendiakonin kanssa.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

näKÖVaMMaistyÖ Hyvä mieli – iloa elämään!

-ryhmä ke 29.9. klo 13–15 Espoon seurakuntayhtymän tiloissa, Kirkkokatu 1, Espoo. Ryhmä on tarkoitettu itsensä yksinäiseksi tai alakuloiseksi tunteville ja elämäänsä piristystä kaipaaville ikääntyneille näkövammaisille.

Kokoontumisia syksyn aikana viisi kertaa. Ohjaajina sairaanhoitaja, psykoterapeutti Tarja Huttunen ja palveluohjaaja Kirsi Kariluoto.

Ilmoittautuminen 20.9. mennessä Tarja Huttuselle p. 040 734 7715.

tai joutuvat ihmiskaupan uhreiksi.

Turvattomuus vaikuttaa myös Haivioiden arkeen.

— Lapsemme leikkivät korkean aidan ympäröimällä pihalla. Kadulle ei ole menemistä ilman aikuisen seuraa. Se harmittaa meitä vanhempina, mutta emme voi ottaa riskejä heidän turvallisuutensa suhteen, Jorma Haivio toteaa.

Raskaassa työssä Jorma Haivio sanoo jaksavansa uskon avulla. Hänelle antavat voimaa Raamattu ja luonto.

— Kun väsyn, ajelen läheisille vuorille parin lapseni kanssa. Kun palaamme kiipeilemästä, olen väsynyt, mutta henkisesti levännyt. Vuorilla mieli lepää.

Hanna Antila

Jorma Haivio vierailee ●

●

●

Perheet pihalla -tapahtumassa su 19.9. klo 1–19 Kivistön kirkolla Lähetysillassa to .9. klo 18.0 Martinristin seurakuntakodissa Lähetyspiirissä ke 9.9. klo 18 Lammaskuja B:n kerhotilassa

Lisätietoja Tarja Huttunen tai Kirsi Kariluoto p. 044 066 2249.

Hengellisen musiikin levyraati ma 20.9. klo 18.30–20.45 Myötämäessä, Siltasaarenkatu 28.

Sirkka-Liisa Vornanen.

PäihdetyÖ Naistenryhmä ma 20.9. klo 17–19 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Syksy mielessä. Ryhmä päihdekuntoutujille ja heidän omaisilleen ja läheisilleen. Käsittelemme elämän eri alueita naisnäkökulmasta. Mukana päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen. p. 050 381 8774.

VaPaaehtoistyÖ Vapaaehtoisten peruskurssi 22.–24.10. Vihdin Riuttarannassa.

Osallistujille ilmainen viikonloppu antaa perustietoa seurakuntien vapaaehtoistoiminnasta. Ilmoittautumiset 8.10. mennessä, elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

olotila – olohuone KaiKeniKäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Syyskuussa esillä Ulla-Maija Huovarin öljyvärimaalauksia.

Oletko vantaalainen harrastelijataiteilija? Etsitkö töillesi näyttelypaikkaa? Olotilassa voit esitellä töitäsi (ei myyntiä) neljän viikon ajan. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Olotilan ohjaajaan p. 09 830 6302.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai puhelimitse.

Vantaan seuraKuntien KesKusreKisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ keskusrekisteri.

15

koonnut Heli Kulmavuori

   

Kellokosken kuninkaallinen KelloKosKen tunnetuin henkilö 10- ja 10-luvuilla oli paikallisen mielisairaalan potilas, Anna Svedholm. Arto Halosen tuore elokuva Prinsessa perustuu hänen tarinaansa.

Erinomaisten näyttelijäsuoritusten siivittämä elokuva käynnistyy hetkestä, jolloin Kellokosken sairaalaan tuodaan puhumaton nuori nainen. Asiakirjat kertovat, että hänellä on takanaan muun muassa 1 sijaiskotia.

Nainen osoittautuu hassuksi verbaalikoksi, jonka suuruudenhulluuteen sekoittuu hyväntahtoisuutta ja ihmisistä välittämistä.

Kuplettilaulajanakin ennen sairastumistaan toiminut tähti saa aikaan paljon hyvää mieltä, eikä vähiten silloin kun jakaa kuninkaallisia ”shekkejä” paikkakunnan asukkaille.

Elokuva onnistuu erinomaisesti ja kärjistämättä osoittamaan, miten mielen sairaus voi olla erilaisuutta, jossa on paljon herkkää, aitoa ja alkuvoimaista, eli sellaista, mitä meiltä ”terveiltä” usein puuttuu.

Herkullisin kohta on se, kun Prinsessa ja hänen ”hovineitonsa”, oikeasti siniverinen potilas, Christina von Heyroth käyvät irrottelemassa tyttöjen kesken Tukholmassa. Tosin irtioton jälkeen sairaala on entistä suljetumpi paikka. Mieleen tulee Milos Formanin legendaarinen elokuva Yksi lensi yli käenpesän, jossa vapaus oli terapeuttista, mutta hoitoyhteisölle liian radikaalia.

Elokuvateattereissa parhaillaan pyörivään

Israelin tuntematon sotilas

Kovia kokenutta Prinsessaa esittää Katja Küttner.

Prinsessa-elokuvaan liittyy koulukampanja, jolla pyritään hälventämään psyykkisiin sairauksiin liittyviä ennakkoluuloja. Elokuvan voi tilata Koulukino-esitykseksi ja nettisivuilta löytyy opetusta tukevaa materiaalia.

Innokkaimmat elokuvan ihailijat voivat tehdä pyhiinvaellusmatkan Kellokoskelle,

jossa edelleen toiminnassa olevan sairaalan puistoon on vuonna 1 pystytetty spiraalimainen muistomerkki Prinsessan kunniaksi.

”Olemme soittaneet paskaisissa paikoissa jo tarpeeksi. Kirkot ovat aina kiinnostavia ja todella historiallisia paikkoja soittaa.

Niissä riittää kontekstia, konseptia ja tunnetta.”

Seppo J.J. Sirkka

Sohvaperuna piispajuhlissa Juhlallinen KulKue, pitkiä pukuja, ulkomaisia kunniavieraita, presidentti ja pääministeri, musiikkiesityksiä, puheita ja rukouksia.

Hymyjä ja hartaita hetkiä.

Aamupalan lomassa katson televisioista Helsingin uuden piispan Irja Askolan virkaan vihkimistä. Kyynel nousee silmäkulmaan, kun mies toisensa perään kysyy ”tahdotko” ja Irja tahtoo. Hän polvistuu ja erilaisiin viittoihin ja kaapuihin pukeutunut joukko laskee kätensä hänen päälleen. Sen jälkeen myös Irjalle annetaan oma viitta sekä sauva.

Käynnissä ovat hienot kekkerit. Vain yksi puuttuu: selostus.

Sohvaperunaseurakuntalaisessa herää monta kysymystä: Keitä nuo jätkät oikein on, ja onko siellä kaapujen alla joku nainenkin?

Miksi niillä on tuollaiset oudot hatut? Kuka siellä Tarja Halosen ja Pentti Arajärven vieressä istuu? Oliko se Helsingin kaupunginjohtaja, joka luki Raamattua?

Mieleen nousevat monet television äärellä

Waltz with Bashir (K15) pe 1.9. klo 1.55 YLE Teema

Vihitäänkö vai kruunataanko? itkemäni prinsessahäät. Niitä on siivittänyt selostaja Eila-Maija Mirolybovin matalan rauhallinen ääni, eikä se ole vienyt kirkollisen toimituksen pyhyydestä tippakaan, päinvastoin.

Viime sunnuntaina vietetty piispallinen juhlamessu olisi ollut oiva tilaisuus kertoa ● ● ●

television katsojille kirkollisista tavoista ja asuista sekä niiden symboliikasta. Esitellä kirkollista väkeä ja kirkonpenkissä istuvia valtiovallan edustajia. Avata pyhää toimitusta ja pyhien yhteyttä myös asiaan vihkiytymättömille.

Sotilaat nousevat merestä Beirutin edustalla.

Hilla-nimi tulee suoraan luonnosta. Hilla on suolla kasvava keltainen marja, jota myös suomuuraimeksi ja lakaksi kutsutaan.

Toisaalta Hilla on myös perinteisesti Hildasta, Hiljasta, Hilkasta ja Hilmasta käytetty lempinimi.

Tyttöjä on nimetty Hillaksi jo 1800-luvulla, mutta kalenteriin nimi otettiin vasta vuonna 18. Sen jälkeen nimen suosio on kasvanut.

Viime vuonna syntyi 132 uutta Hillaa. Tänä vuonna heitä on tullut 82.

Rukous vie minut elämäni varsinaiselle lähteelle ja auttaa muistamaan, minkä varaan kaiken saa jättää.

Pääasia ei ole, mitä sanon. Helpottavaa kuitenkin on, että se mikä omassa elämässäni on sanoittamatonta, tulee sanoitetuksi. Samalla tiedän, että joku toinen, minua parempi kuuntelija, tietää sen jo. Pyydän, että hän antaisi minulle rohkeutta katsoa elämääni ja että voisin katsoa sitä hänen rakkautensa koskettamana, oli se mitä tahansa.

Sanon hiljaa sydämessäni: Jumala, sinä joka olet kaikessa ja ylläpidät kaikkea elämää, tule tähän hetkeen, tule tähän päivään, tule tähän tehtävään, joka on edessäni. Kiitos, että sinä olet läsnä kaikessa, rumassa ja kauniissa, surussa ja ilossa, siinä, mistä minun pitää luopua ja siinä, minkä saan ottaa vastaan.

Lauri Maarala

Jani Laukkanen

Miksi rukoilen?

ukoilen, että havahtuisin elämään. Rukoilen, että tietäisin ja tuntisin eläväni, enkä antaisi päivieni lipua ohi huomaamattani. Rukous syntyy elämästä ja on vastausta siihen, minkä keskellä havaitsen eläväni.

Rukouksessa tulen tietoiseksi omasta elämästäni ja etsin kaiken elämän lähdettä, itse elämää, Jumalaa.

Rukouksessa tunnistan, mikä juuri nyt liikuttaa ja koskettaa minua.

Sytytän kynttilän, avaan Raamatun tai asetun aloilleni. Yksinkertaiset eleet ja toimet ennen rukousta valmistavat hiljentymään ja muistuttavat luottamuksesta — siitä, että joku toinen, minua suurempi ja minua paljon avarampi kantaa rukousta, kutsuu rukoukseen ja pitää sitä yllä.

16

eloKuVa alKaa painajaisella. Vihainen koiralauma jahtaa miestä öisessä kaupungissa. Tämä on palvellut Israelin armeijaa Libanonin sodassa 182, mutta ei muista siitä juuri mitään.

Mies alkaa selvittää muistikuviaan haastattelemalla sotilastovereitaan. Yksinkertaisesta ideasta syntyy vähitellen täydentyvä palapeli, jossa sekoittuvat realistinen tyyli ja unien ja muistojen oudot kuvat. Koiralaumankin arvoitus selviää.

Israelilaisen Ari Folmanin animaatioelokuvassa Waltz with Bashir (2008) sota on kuvattu realistisemmin kuin filmatussa elokuvassa ehkä olisi edes mahdollista.

Folman oli itse Libanonin sodassa ja palveli sen jälkeen Israelin armeijaa mainosfilmien tekijänä.

Animaatiossa nuoret ja kokemattomat sotilaat toteuttavat ylhäältä tulevia käskyjä hirvittävän pelon vallassa. Pimeään on parasta ampua koko ajan ettei tule itse ammutuksi — ja jos pelottaa, niin rukoilla ja ampua yhtä aikaa.

Sodan kauhujen ydin liittyy Sabran ja Shatilan pakolaisleirien verilöylyyn. Elokuvan nimessä esiintyvä Bashir Gemayel oli Libanonin kristitty presidentti, joka murhattiin vain parin kuukauden vallassaolon jälkeen.

Sen jälkeen Libanonin niin sanotut falangistikristityt tappoivat satoja tai tuhansia palestiinalaispakolaisia Israelin armeijan vartioidessa leirien ympärillä.

Kanadalaisen Arcade Fire -bändin muusikko Richard Reed Parry Rumba-lehdessä 11/2010

1.9. Onnea, Hilla!

R

j K r .