Lauri 2010 nro 41 (2 12)

Page 1

Roda Mohamed katselee elämää pyörätuolinäkökulmasta, sivu 5



..

Sami Silfver tietää, mitä on koti-isän arki sivu 7 Hevitiernapojat kiertävät baareissa sivu 3

Jani Laukkanen

Noora Hultin on joululauluihminen sivu 19

Jukka Rasila ja sen sisko

sivut 10–11


..

Sipoonkorpi laajana, kiitos

sipoonkorpeen pääsee Vantaalta helposti Kuusijärveltä tai Sotungista, jossa kulkee upea Kalkkiruukin luontopolku. Yhteensä 7200 hehtaarin laajuisesta alueesta luonnonsuojelualuetta on nyt noin 1800 hehtaaria, mutta paljon tätä suuremmalle alueelle olisi ilman muuta tarvetta. Sipoonkorpi kannattaisi suojella laajimman esillä olleen vaihtoehdon mukaan, vaikka se hiukan rajaisikin asuntorakentamista Helsingin itäosissa. Sipoonkorpi on Nuuksion kansallispuiston kanssa pääkaupunkiseudun keuhkot, tärkeä niin eläinten kuin ihmisten hyvinvoinnille. Viime vuonna Sipoonkorvessa kävi retkeilemässä 35 000 ihmistä, mutta jos aluetta kehitetään, sen löytää paljon useampi. Toki retkeily- ja virkistyskäyttö on suunniteltava niin, ettei alueen luonto siitä kärsi. Laajoja eräaLueita ei Etelä-Suomessa ole liikaa, joten päätös laajan kansallispuiston perustamisesta kannattaisi tehdä pian. Miksei jo tänä vuonna, vietetäänhän nyt YK:n julistamaa luonnon monimuotoisuuden vuotta?

Luontokartoittaja Jyri Mikkola huomasi metsäkauriin jäljet Kylmäojan korvessa.

Seurakunnat suojelevat korpialueen V antaan seurakunnat hakee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta rauhoituspäätöstä omistamalleen maa-alueelle Kylmäojan korvessa. Asiasta päätti yhteinen kirkkovaltuusto toimikautensa viimeisessä kokouksessa 30.11. Rauhoituspäätöstä haetaan Helsingin seurakuntien ja Vantaan kaupungin kanssa. Vantaan ja Helsingin seurakunnat omistavat alueella yhteensä 15 hehtaaria maata. Vantaan kaupunki on vuonna 2001 rauhoittanut korven 11 hehtaarin ydinalueen ja aikoo nyt rauhoittaa 13 hehtaaria lisää sen pohjoisja itäpuolelta. Kylmäojan korpi sijaitsee Ilolan kaupunginosan läheisyydessä Tuusulan ja Vantaan rajalla eikä sinne ole pitkä matka myöskään Asolasta. Alue on yleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi. Korven läpi kulkee Kylmäojan itäinen haara ja sen keskellä on kosteikkoalue. Alue on ympäristön asukkaiden virkistyskäytössä ja sinne syntyneitä polkuja voidaan suojelupäätöksen jälkeen vahvistaa kulkureiteiksi.

Luhtasuo on harvinaisLaatuinen

Jyri Mikkola on ”luontoalan sekatyömies”, joka toimii muun muassa Suomen Luonnonsuojeluliiton luontokartoittajana. Metsätalousinsinööri syttyi luonnonsuojeluun aikoinaan partiossa ja on tehnyt monenlaisia töitä muun muassa Suomen ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungille. Kylmäojan korpi on hänelle hyvin tuttu, joten hän suunnistaa helposti Ilolasta korven sydämeen. — Olin aikoinaan Vantaan kaupungin ympäristökeskuksessa töissä ja silloin tämä alue tuli tutuksi. Tuusulan kunta alkoi rakentaa teollisuusaluetta sen pohjoispuolelle ja olisi halunnut kaivaa maaperän kuivattamiseksi ojan suojelualueen läpi. Onneksi Vantaa pysyi tiukkana, eikä ojaa kaivettu. Se olisi tuhonnut korven, Mikkola kertoo. Hän kulkee lumen peittämiä polkuja seu-

Pauli Juusela päätoimittaja

2

Yhteinen kirkkovaLtuusto päätti nelivuotisen toimikautensa hyväksymällä Vantaan seurakuntien uuden strategian. Strategian mukaisesti seurakuntien missiona on toimia ”armon asialla vaativassa maailmassa”. Kirkkovaltuusto hyväksyi myös seurakuntien ensi vuoden budjetin, jossa haetaan eläköitymisten kautta säästöjä henkilöstömenoista. tikkuriLan huonokuntoinen kirkko asetettiin investoinneissa ykköseksi. Kirkkovaltuuston kokousta edelsi mielenosoitus, jossa vastustettiin ruotsinkieliselle seura-

vokasta korpea. Siellä on paljon järeitä haapoja kuusien ja koivujen lisäksi. Hyvää on sekin, että alueella on eri-ikäistä metsää, jolloin luonto pitää itse huolen uudistumisestaan. — Kaiken kaikkiaan Kylmäojan korpi muodostaa arvokkaan luontotyyppien kokonaisuuden, joka on Suomessa käynyt harvinaiseksi ennen kaikkea pellonraivauksen takia. Tältä Uudellamaalla näytti muutama sata vuotta sitten. Täällä on myös aika hyvä lahopuiden hajottajalajisto, esimerkiksi harvinaisia kääpiä. Eläimiäkin löytyy, niille asuinalueiden keskellä sijaitseva korpi on turvapaikka ja pesimäalue. Lumessa näkyvät metsäkauriin jäljet ja puiden latvojen yläpuolella liitelee kanahaukka.

raten korven arvokkaimmalle paikalle, pienelle luhtasuolle. Se on suurimmaksi osaksi Vantaan kaupungin mailla, mutta pieni nirkko siitä on seurakuntien puolella. — Luhta on hyvin märkä suo. Siellä ei ole paljonkaan rahkasammalta, vaan avovesipintaa ja erilaisia isokokoisia ruohokasveja. Täällä on esimerkiksi mesiangervoa, vehkaa ja kurjenmiekkaa. Kylmäojan luhta on harvinaislaatuinen, sillä yleensä nämä ovat avoveden reunalla. Tässä puro virtaa luhdan sisään ja leviää sadan metrin laajuiselle alueelle. Luhdan alapuolella puro taas kapenee.

järeitä haapoja ja kauriin jäLkiä Kosteikkoalueen suojelussa on tärkeää, että myös sen ympäristö suojellaan. Seurakuntien alueen metsä on kuitenkin myös itsessään ar-

Pauli Juusela kuvat Markku Mattila

Luontohaastekilpailu

K

ylmäojan korven suojelulla seurakunnat ottavat osaa Suomen Luonnonsuojeluliiton, Suomen Partiolaisten ja Suomen Ladun järjestämään luontohaastekilpailuun, mikäli yhteinen kirkkoneuvosto niin päättää 8.1. kokouksessaan. Kilpailu haastaa kuntia ja seurakuntia suojelemaan omistamiaan upeita ja edustavia luontokohteita. Pienetkin askeleet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi, sillä arviolta puolet Suomen luontotyypeistä ja joka kymmenes kasvija eläinlaji on uhanalainen. Suomen Luonnonsuojeluliiton luonnon monimuotoisuuden teemavuoden 010 koordinaattori Hannele Ahponen kertoo, että tähän mennessä haasteen on ottanut vastaan yhdeksän kuntaa ja kolme seurakuntaa, mutta lisää osallistujia on tulossa. Vantaan kaupunki on jo suojellut Petikonmäki-Hermanskarin alueen metsää. Kilpailuaika päättyy 31.1.010 ja tulokset julkis- Lumisessa Kylmäojan korvessa voi nauttia tetaan 31.1.011. erämaan rauhasta keskellä kaupunkia.

Timo Saarinen

o Len puoLentoista vuoden aikana saanut tutustua todella hienoihin luontokohteisiin eri puolilla Vantaata. Osa niistä on suojeltuja, osa ei vielä, mutta toivon mukaan pian. Toissakeväänä tein Korkeasaaren entisen intendentin Ilkka Koiviston kanssa luontoretken Vestran metsiin Länsi-Vantaalle. Viime kesänä kiersin kuvaajan kanssa Sipoonkorvessa. Viime viikolla kuljin kynän ja lehtiön kanssa Kylmäojan korvessa. Huvikseni olen retkeillyt Vantaanjoen rantamilla. Kaikki nämä ovat hienoja luontokohteita. Vantaalaisten ei tosiaan tarvitse matkustaa kauas päästäkseen nauttimaan erämaan rauhasta ja jopa lähes koskemattomasta luonnosta. Tätä mahdollisuutta on syytä arvostaa, käydä itse metsässä ja viedä lapsetkin sinne. Tuntuu hyvältä, että Vantaan seurakunnat on nyt tekemässä ekoteon ja hakee yhdessä Helsingin seurakuntien ja Vantaan kaupungin kanssa suojelupäätöstä omistamilleen alueille Kylmäojan korvessa. Aivan Ilolan kupeessa sijaitseva monipuolinen korpimetsä on ilman muuta nykyistä laajemman suojelun arvoinen. Kylmäojan korpi on kuitenkin pieni alue verrattuna Sipoonkorpeen, jonne suunnitellaan kansallispuistoa.

Larsgårdenin rakentamisen puolesta järjestettiin mielenosoitus. kunnalle suunnitellun Larsgårdenin seurakuntakodin siirtämistä investointilistalla eteenpäin. Asiasta äänestettiin kokouksessa. Vain

neljä kannatti Larsgårdenin rakentamisen aloittamista ensi vuonna, 1 vastusti. Tällä tietoa asiaan palataan vuonna 013.

vantaan kaupunki aLoittaa neuvottelut Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa asuntomessujen järjestämisestä MarjaVantaalla 01. Messujen yhdeksi teemaksi on kaavailtu ekologista rakentamista. Asiasta päätti kaupunginhallitus. jouLukirkko.Fi-sivuiLta löytyy tietoa joulusta ja joulunajan tapahtumista pääkaupunkiseudun seurakunnissa. Sieltä voi myös lähettää joulukortteja ja käydä lukemassa joulublogeja. Sivuilta on myös linkitys Joulu.fi -sivuille.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i


Mikke Pöyhönen

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Pukkipedagogiikkaa

Joona Vallenius on Knihti, Matti-Veikko Vaari Murjaanien kuningas, Petri Söderlund Herodes ja Toni Fagerlund Mänkki.

Raskaan sarjan tiernapojat — Jos yleisö ei kuuntele, me soitetaan kovempaa.

va tähtipaita. — Tiedostan, että olen tässä porukassa laulajana se heikoin lenkki. Siksi valitsin Mänkin rooliin, Toni perustelee.

un Toni Fagerholm kuuli Trio Niskalaukauksen version tiernapojista, hän ajatteli, että tuota pitäisi kokeilla. Nyt idea on jalostunut siihen pisteeseen, että tiernapojat ja bändi ovat koossa, kappaleet sovitettu oman tuntuisiksi, teräsmiekat hankittu ja joukko on valmis viemään jykevää sanomaa Vantaan kaduille ja kuppiloihin. — Tiernapojat ovat hyvä yhdistelmä vanhoja pyhimystarinoita, Raamatun tapahtumia ja metallimiekkoja. Sanoisin, että kristinuskoa hyvällä huumorilla, tiivistää Tikkurilan seurakunnassa pappina työskentelevä Toni.

kokeneita tiernapoikia

K

täYsi roCkBändi taustaLLa Hevitiernapoikien kokoonpano on onnellisten sattumien summa. Toni Fagerholm pohti eräissä illanistujaisissa ääneen, mistäköhän löytyisi laulu- ja soittotaitoiset tiernapojat. Tuttavan tuttava, muusikko ja musiikinopettaja Aleksi Ojala totesi, että hänellä olisi sellaisia yksi luokallinen Tapiolan lukiossa. Sieltä Knihdin rooliin valittiin Joona Vallenius, Herodekseksi Petri Söderlund ja Murjaanien kuninkaaksi Matti-Veikko Vaari. Bändin rumpalina toimii Joonas Junttila, kitaristeina ovat Jussi Pelkonen ja Jarkko Saura ja basistina Julius Elfving. Toni esiintyy Mänkkinä, jonka erikoisuus on vilkku-

Kun Toni Fagerholm otti yhteyttä Tapiolan lukion musiikkilinjalaisiin, poikien ei tarvinnut kauan miettiä, lähteäkö mukaan vaiko ei. Monilla oli tiernapoikataustaa, joten poikkeuksellinen esitystapa kuulosti kiehtovalta. — Viime vuonna olin esiintymässä tiernapoikana Espoon Heikintorilla, ihan arkikamoissa ja spontaanisti. Ihmiset antoivat yllättävän paljon rahaa, tulivat kuuntelemaan, hymyilivät ja sanoivat, että ”kiva pojat”, Joona Vallenius kertoo. Vaikka porukka on nyt jaettu laulajiin ja soittajiin, monista olisi useampaankin rooliin, sillä kaikki harrastavat musiikkia monipuolisesti. Myös Toni-papilla on bänditausta ja sitäkin enemmän rock-asennetta. — Kaverillani oli bändi, jossa kukaan ei osannut soittaa. Kysyin, millaisen soittajan he vielä tarvitsivat, ja kun kuulin, että kitaristi puuttui, menin ostamaan sähkökitaran. Musiikki ylipäätään kiinnostaa, tein yliopistolla lopputyönikin CMX-bändistä.

perinnettä BaarikansaLLe Vaikka hevitiernapoikien harjoitukset ovat tuntuneet lähinnä hauskanpidolta, esityksen taustalla on vakavampiakin tavoitteita. Toni Fagerholmin mielestä ihmisillä on turhan

vanhoillinen kuva seurakunnasta ja papeista, joten hän haluaa päivittää mielikuvia ja viedä joulun sanomaa ihmisten keskelle. Siksi hevitiernapojat esiintyvät baareissa. Esiintymispaikkoihin on tarkoitus viedä etukäteen esirukouspyyntölaatikot. Toni aikoo myös olla käytettävissä, mikäli joku haluaa puhua papin kanssa. Lupa baareissa esiintymiseen saatiin helposti. — Kun otin yhteyttä mahdollisiin esiintymispaikkoihin ja sanoin, että tämä on Tikkurilan seurakunnan projekti, ihmiset olivat aluksi vähän varautuneita. Kun kerroin suunnitelmistamme tarkemmin ja lähetin promokuvia, he ovat suhtautuneet oikein hyvin, Toni kertoo. Pojilla on tulevissa esiintymisissä selkeät tavoitteet. — Toivon, että yleisöllä on edes puoliksi yhtä mukavaa kuin meillä on ollut tätä tehdessä, Joona Vallenius sanoo. Hanna Antila

Hevitiernapojat Tikkurilassa ● ● ● ●

la .12 klo 23 Night Club Pormestari, Kielotie 13 pe 1.12 klo 23 Pub Hertas, Hertaksentie 2 la 11.12 klo 11 Joulumarkkinat, Peltolan tori la 1.12 klo 23 Ravintola Shamrock, Peltolantie 2

Hevitier napoikien ensimmäinen keikk a la 4.12. klo 23 Night Club Pormestarissa.

tänä jouLuna olen ensimmäistä kertaa joutunut pohtimaan, mitä kertoa lapselle joulupukista. Itse sain pienenä uskoa joulupukkiin kaikessa rauhassa aina siihen asti kun keksin, että pukilla oli samanlaiset saappaat ja ääni kuin naapurin sedällä. Lapsille joko ylläpidetään pukkipedagogiikan säilyttämiseksi kulisseja joulupukin olemassaolosta tai sitten heille kerrotaan rehellisesti, että pukki on satuhahmo, jota joku tulee esittämään jouluna. Olen saanut lapsena oman osani ensimmäisestä vaihtoehdosta. Tontut kurkkivat ja lapset jaettiin kiltteihin ja tuhmiin. Viljelimme kolmen veljeni kesken myös omaa kasvatusoppia: jos kiusaat, ei joululahjoja tipu, mutta erityiskohtelulla pakettisi saattaa olla roimasti perustasoa parempi. Mielenkiinnolla odotan sitä vaihetta, kun lapsi kysyy, käykö joulupukki kirkossa tai uskooko pukki Jeesukseen. Käyn läpi mielessäni ne kerrat, kun itse olen ollut joulupukki. Samalla mietin, käyvätkö pikkujouluissa hoipertelevat hiippalakit joulukirkossa, enkä saa päästäni mielikuvaa siitä rovaniemeläisestä virallisesta pääpukista, joka työpäivän päätteeksi hakee lähikaupasta maksalaatikkoa ja maitoa. Lapsuudessani jouLuisen veljesrakkauden ilmentymiä olivat myös lahjasaaliiden avoimet ja vaivihkaiset vertailut. Onneksi lahjasaaliskateus on sittemmin väistynyt. Tilalle on tullut altruistisen ilon harjoittelu eettisten joululahjojen avulla. Niiden kirjo onkin laajentunut kiitettävästi viime vuosina. En tosin aio ostaa kenellekään — edes veljilleni — ”puskapappia”, vaikka sitäkin Facebookissa eettisenä joululahjana markkinoitiin. Mutta pari kymppiä maksava ”Rauha” kuulostaa kivalta, samoin ”Opettaja kuukaudeksi”, ”Ekovessa” tai ”Tiineenä oleva vuohi”. Niissä on jotain sellaista, mihin ”tästä tuotteesta kolme senttiä luonnonsuojeluun” -kampanjoilla ei päästä. Hyvää tekevien lahjojen taustalla olevat periaatteet antavat mahdollisuuden elää todeksi pienen palan sitä idealismia, joka myös jouluun kuuluu. Itsekkään epäitsekkäästi pidän niitä erityisen hyvinä lahjavaihtoehtoina. k aksivuotias tuntuu olevan tyytyväinen totuudenmukaiseen selitykseen joulupukista. Ja loppujen lopuksi hänellehän on kuitenkin aivan sama, onko pukki totta vai ei, kunhan pukilla on punaiset saappaat eikä ruskeat lapikkaat.


ensimmäisen adventtisunnuntain messua vietettiin 28.11. Tikkurilan kirkossa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Miten Hoosianna soi?

Hanhenmaksan tuotanto on julmaa

Markku Mattila

Visa Kaivosoja, 25

Pirjo Pulkkinen, 45

Tuula Lapveteläinen, 46

Mikä sai sinut tulemaan messuun? — Adventtikirkossa käyminen on minulle lapsuuden perinteitä. Olen kotoisin Pietarsaaresta, ja meillä oli vanhempieni kanssa tapana käydä kirkossa. Olen muuttanut vasta Vantaalle, ja olin nyt ensimmäistä kertaa Tikkurilan kirkossa. Millaisin miettein suuntaat jouluun? — Haluan aloittaa jouluvalmistelut mahdollisimman myöhään, mutta kyllä joulua voi tietenkin ensimmäisen adventin jälkeen ja joulukuussa jo alkaa ajatella. Yritän välttää joulun juhlimista ennen varsinaista joulunaikaa, vaikka joissakin pikkujouluissa tuleekin käytyä. Pisteillä –, kuinka adventtimessu sujui? — Annan 5 pistettä Hoosiannan tunnelataukselle. Se alkoi kuulua yhtäkkiä yläkerrasta, siis urkuparvelta, papin lukemaan evankeliumitekstiin liittyen. Virsikirjan ensimmäinen virsi Hoosianna on mielestäni aina ollut hyvä.

Mikä sai sinut tulemaan messuun? — Tulin Hoosiannan takia. Käyn aina kirkossa ensimmäisenä adventtisunnuntaina, jos se suinkin mahdollista, ja silloin tällöin muulloinkin rauhoittumassa ja hiljentymässä. Nyt tuntui tosi mukavalta, kun kirkko oli täynnä ihmisiä. Millaisin miettein suuntaat jouluun? — Otin jo esiin isäni tekemän vaatimattoman adventtikynttelikön. Se on halkaistu koivuhalko, jossa on neljä reikää kynttilöille. Sytytin siihen ensimmäisen kynttilän. — Myöhemmin paistamme 12ja 10-vuotiaiden lasteni kanssa piparitalon. Siivoamme, jos ehdimme. Erilaisten joulujen jälkeen odotan nyt kotijoulua ja mahdollisuutta rauhoittua. Pisteillä –, kuinka adventtimessu sujui? — Annan 4+. Tulin parikymmentä minuuttia myöhässä, mutta ehdin Hoosiannaan. Pidin saarnasta.

Mitä erityistä oli adventtimessussa? — Messun alussa ja lopussa oli kulkue. Kuoro lauloi. Messun virret, muutkin kuin tuttu Hoosianna, liittyivät päivän teemaan. Hoosianna juontaa juurensa siitä Raamatun tapahtumasta, jossa kansanjoukot huutavat Jeesukselle: Herra auta, pelasta. Millaisin miettein suuntaat jouluun? — Jouluvalmistelut alkavat ensimmäisestä adventista. Puuhastelen ja leivon 12- ja 17-vuotiaiden lasteni kanssa. Jouluaatosta alkaa hiljentyminen. Tänä vuonna minulla on lomaa joulun aikaan ja siis aikaa olla perheeni kanssa. Pisteillä –, kuinka adventtimessu sujui? — Annan 5 pistettä messussa mukana olleille seurakuntalaisille. Kirkkosali oli täynnä eri ikäisiä ihmisiä. Lämmin, sydämellinen, herkkä ja odottava tunnelma oli käsin kosketeltava. Ulla-Maija Vilmi

Vantaan Laurissa oli muutama viikko sitten kirjoitus, jossa ehdotettiin ruoaksi hanhenmaksavoileipiä. Onkohan kirjoittaja tietoinen siitä, että hanhenmaksa tuotetaan monissa Euroopan maissa julmalla ankkojen ja hanhien pakkosyötöllä ja että tätä maksaa tuodaan myös suomalaisiin kauppoihin? Menetelmä on meillä kielletty, mutta tuotteiden tuontia ei ole. Ihmettelenkin kovasti, miksi uskonnollinen lehti ehdottaa tällaista. Eikö Raamattu käske viljelemään ja varjelemaan? Eläinten pakkosyöttö ei kuulosta kummaltakaan. Olen artikkelin luettuani todella iloinen, etten maksa veroja Vantaan seurakuntiin, sen verran järkyttävää oli lukea tällaista tekstiä uskonnollisesta lehdestä. Yleensäkin toivoisin, että eläinten tappamista edellyttävät ruokaohjeet jätettäisiin julkaisuistanne pois jo ihan ilmastonmuutoksenkin kannalta. H. T. Arvonen filosofian maisteri

Homoille oma sateenkaarikirkko

Saara Vuorjoki

Kirkkovaalien jälkeen on erityisen tärkeää jatkaa keskustelua, millaisen luterilaisen kirkon haluamme Suomessa olevan. Vaalien alla usein peräänkuulutettiin, ettei kenenkään täytyisi lähteä hengellisestä kodistaan, vaan kodin tulisi mukautua antamaan tilaa erilaisille toisiaan kunnioittaville vakaumuksille. Haluttiin, että tämä myönteiseksi kutsuttu kehitys johtaisi homojen mahdollisuuteen saada kirkkohäänsä tai liiton siunauksen kuten heteroparit. Toiset taas katsoivat, että kirkon kaksi tuhatta vuotta vanhoja moraalisia arvoja ei tule muuttaa, homous tulee nähdä syntinä, johtuen juuri tästä pitkästä teologisesta historiasta ja evankeliumin tulkinnasta. Koska kirkosta keskusteltaessa puhutaan hengellisestä kodista, on syytä miettiä kodin merkitystä kasvattajana. Kodeissa vanhemmat eivät tunnetusti muuta kasvatukseen liittyviä arvojaan lastensa mieltymysten tai mielipiteidensä mukaisesti. Vielä vai-

keampaa vanhempien on lähteä pois kodistaan. Siksi onkin ymmärrettävää, että he seisovat valitsemiensa arvojen takana loppuun asti. Sen sijaan, että vaadittaisiin kirkon arvojen muuttumista, tulisi ottaa mallia hyvistä tavoista. Evankelisluterilaisen kirkon lisäksi maahamme on syntynyt yli 400 muuta kristillistä Raamattuun ja Jeesukseen uskovaa kirkkoa ja seurakuntaa, joissa on yli 150 000 jäsentä lapsineen. Erilaiset kirkot ja seurakunnat ovat syntyneet tunteesta, etteivät ihmiset ole kokeneet evankelisluterilaista kirkkoa hengelliseksi kodikseen, joka olisi vastannut heidän keskeisimpiä teologisia näkemyksiään tai täyttänyt heidän muita odotuksiaan. Homot ja saman teologisen näkemyksen omaavat voisivatkin ottaa esimerkkiä historiasta ja toimia kunnioittavasti niitä kohtaan, jotka haluavat pitää kiinni pitkästä teologisesta perinteestä. Mitään esteitä ei siis olisi sille, että homot perustaisivat oman sateenkaarikirkkokuntansa, johon kaikki heidän arvonsa oikeaksi kokevat voisivat halutessaan liittyä. Samalla selviäisi tämänkaltainen teologisen näkemyksen todellinen tarve. Parasta tässä kuitenkin olisi se, että luterilainen kirkko välttäisi pirstaloitumisen. Mika Niikko Vantaan kaupunginvaltuutettu (peruss.)

Tekstiviestit vantaan papisto on siis trim-

mattu ensiluokkaiseen valmiuteen kirkon uutta rukousseremoniaa varten, joka ei ole muuta kuin julkista synninharjoitusta.

Nyt netissä ”JeesuKsella olisi paha ol-

la, sillä hän ei tuntisi sitä kirkkoa, joka Suomessa väittää olevansa luterilainen. Miettikääpä hiukan sitä.”

”ihMinen on pieni ja oman pie-

nuutensa tunnustaminen on askel ymmärrykseen. Ehdoton faktoihin perustuva elämänkatsomus on illuusio. Illuusio, joka johtaa harhaan.” www.vantaanlauri.fi/ keskustelu

Markku Mattila

hellin saaRelainen, 39, haluaa juurtua Matariin.

90 % espanjaLais-suomaLainen

Synnyin Taivalkoskella, josta muutimme isäni kotimaahan Espanjaan, kun olin parikuinen vauva. Asuimme Las Palmasissa. Isäni työskenteli tarjoilijana ja äiti hotellin vastaanotossa. Espanjassa asuu paljon sukulaisiani. Kaipasin espanjalaisten yhteisöllisyyttä etenkin äidiksi tultuani. Siellä ollaan perhekeskeisiä, sukulaiset pitävät huolta toisistaan.

10 %

korsoLais-keravaLainen

Vanhempieni erottua muutin äidin ja kahden pikkusiskoni kanssa Keravalle. Isänikin muutti samana vuonna Suomeen. Olin silloin 10-vuotias, mutta jouduin toiselle luokalle kielitaidottomuuteni takia. Suomalainen koulu tuntui kuitenkin heti tosi kivalta. Opiskelin ensin puutarhuriksi, myöhemmin merkonomiksi. Työskentelen kirjanpitäjänä korsolaisessa tilitoimistossa. Muutimme kolme vuotta sitten Matariin. Haluan juurtua Korsoon. Perheeseeni kuuluvat arkkitehtina työskentelevä puolisoni, 8- ja -vuotiaat poikamme Onni ja Toivo sekä puolitoistavuotias Piitu-koira.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää? Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.


Jani Laukkanen

— Tykkään kaikesta kauniista: vaatteista, kengistä, laukuista ja kauniista ihmisistä, sanoo Roda Mohamed.

Eri näkökulma elämään Roda Mohamed sai tietää vasta yläasteikäisenä, miksi hänen jalkansa eivät toimi.

R

oda Mohamedilla, 21, on helmenvalkoiset hampaat ja ruskeaakin ruskeammat silmät. Silti hänen pyörätuolinsa on ainoa, jonka jotkut huomaavat. — On tosi outoa, kun Suomessa vammaisia katsotaan, että hyi, hyi. Jos Somaliassa nähdään vammainen, hänet päästetään ruokajonossa ohi. Siellä vammaisia halutaan auttaa, kertoo Roda, joka on asunut Suomessa seitsemäntoista vuotta. — Täällä jos joku istuu pyörätuolissa, suhtaudutaan heti niin, ettei hän osaa tai tajua mitään. Kaupan kassa puhuu avustajalle ja Roda saa huudella pyörätuolistaan, että ”Hei! Mä olen täällä alhaalla!” — Miksi ihmiset ajattelevat, että pyörätuolissa istuvalla on aivoissa vikaa? Roda kysyy.

K aksivuotiaana Roda Mohamed asui Somaliassa. Hän sairastui kovaan kuumeeseen, joka kesti pitkään. Arveltiin, ettei tyttö selviä siitä. Sitä ennen Roda oli ollut kuin kuka tahansa parivuotias, kävellyt ja juossut. Hän oli erityisen eläväinen ja liikkuvainen lapsi. Vihdoin kuume hellitti. Kukaan ei arvannut sitä vaihtoehtoa, että Roda tervehtyy, mutta jää vammaiseksi. — En muista itse, mutta minulle on kerrottu, että kuumeen laskettua en liikkunut ollenkaan. Olin ihan vetelä. Mummoni kul-

jetti minua lääkäriltä toiselle ja poppamiehille. Muistan, että joku tyyppi pisti aina piikin, joka sattui kauheasti, ja poppamiehet hieroivat jalkoihin öljyä. Kukaan ei tiennyt, mikä minua vaivasi. — En tiedä, sainko siinä pientä jumppaa, kun mummo raahasi minua aina mukanaan, mutta pikkuhiljaa pää ja kädet alkoivat liikkua ja lopulta koko keho paitsi jalat. Nelivuotiaana Roda joutui lähtemään perheensä kanssa sotaa pakoon Suomeen. Tyttö itki, kun mummo jäi Somaliaan. Mummo lupasi tulla perässä seuraavalla lentokoneella. Kun pyörätuolia ei ollut, Rodaa kannettiin tai hän konttasi päästäkseen liikkeelle. — Muistan hyvin, kun olin Lastenklinikalla ensimmäisen kerran. Välinevarastossa oli paljon erilaisia pyörätuoleja. Sain valita, minkä tuolin haluan, ja valitsin vaaleanpunaisen pienen pyörätuolin. Minulle opetettiin, kuinka kelataan. Olin tosi iloinen.

te aika moneen asiaan. — Mitä tahansa teenkin, pyörätuoli rajoittaa. Haluaisin tehdä fyysistä työtä, olla sairaanhoitaja, en haluaisi istua koko päivää pöydän takana. — Olen miettinyt tulevaisuutta, että jos minulla joskus on vauva, niin miten minä kelaan ja työnnän rattaita yhtä aikaa. Joo, voin saada avustajan, mutta se on niin epäaito tilanne. Ärsyttävää, että tarvitsee avustajaa, joka on aina perässä. Tavallinen nainen saa olla vain lastensa kanssa ja käydä vieraisilla toisten äitien luona. Peruskoulun kymppiluokan jälkeen Roda opiskeli ammattikoulussa pukuompelua. Yksi hänen haaveistaan olisi olla muotisuunnittelija. Mutta toisaalta hän haluaisi olla myös laulaja, tai tulkkikin hän voisi olla. Roda tykkää myös sisustaa. Tai olla malli.

Roda Mohamedin perhe sai asunnon Helsingin Maunulasta. Roda kävi Auroran sairaalassa kuntoutusjaksoilla ja peruskoulun Ruskeasuon koulussa. — Koulussa tunsin itseni yksinäiseksi. Ruskeasuon koulussa oppilailla oli joko lihasvamma tai CP-vamma ja minulta kysyttiin, että mikä minulla on. En minä tiennyt mistään vammadiagnoosista. — Olin jo yläasteella, kun selvisi, mikä minulla on. Lääkärit arvelivat, että olin sairastanut polion, jonka seurauksena jalkani lakkasivat toimimasta. Ruskeasuon koulussa kenelläkään muulla ei ollut samanlaista vammaa, koska suomalaiset on rokotettu. Siksi lääkäritkään eivät meinanneet löytää vammani syytä.

”Jos olisin terve, olisin pää pilvissä ja ajattelisin, että ei kiinnosta. Siis vammaiset.”

Pienenä Roda ei osannut ajatella, että hä-

nen vammastaan olisi haittaa. Isommaksi tultuaan hän on tajunnut vamman olevan es-

— Mä olen peruspissis ja diiva! Roda sanoo nauraen. — Tykkään kaikesta kauniista: vaatteista, kengistä, laukuista ja kauniista ihmisistä. Roda asuu palvelutalossa, jossa apu on lähellä. Hänellä on lisäksi vapaa-ajan avustaja, jonka kanssa hän käy elokuvissa ja kaupassa. Roda on halunnut tehdä kodistaan turvallisen paikan, eikä hän halua avustajan tekevän kaikkea puolestaan.

— Haluan, että avustaja auttaa minua siivoamaan kotini, ei niin, että hän siivoaisi sen kokonaan. Avustaja on minun käteni ja jalkani — varsinkin jalkani. En myöskään halua, että avustaja tekee päätöksiä minun puolestani, vaan haluan tehdä ne itse.

Mummo ei tullutkaan Rodan perässä Suomeen. Vuosi sitten Roda kävi tapaamassa häntä Somaliassa. Ennen matkaa Rodalla oli haave, että hän tekee paljon töitä ja rakennuttaa mummolle oman talon. Unelmissa oli myös, että hän itse muuttaisi takaisin Somaliaan. Ja sitten he olisivat taas yhdessä, mummo ja hän. — Tajusin, että en pysty tekemään Somaliassa mitään. Siellä ei voi liikkua pyörätuolilla. Tiet ovat miten sattuu, renkaista on haittaa eikä ole tilaa pyörätuolille. Pystyin vain kurkistamaan talon ovesta ulos, sillä pihassa oli pari isoa reikää. En päässyt mihinkään. Haaveen romuttuminen masensi Rodan. Mummo ei voi tulla Suomeen, sillä Roda on jo täysi-ikäinen eikä Somaliasta muutenkaan niin vain tulla tänne. — Olisin halunnut asua Somaliassa, säilyttää sen kulttuurin ja uskonnon. Nyt olen Suomessa, olen somali ja istun pyörätuolissa. Kaksi asiaa, jotka tekevät minut erilaiseksi. Pyörätuolissa istuva näkee maailman eri kulmasta kuin kävelevä. — Jos olisin terve, olisin pää pilvissä ja ajattelisin, että ei kiinnosta. Siis vammaiset. Olisin ”että mä on mä ja mä oon parempi”. Tiedän itseni. Jos en istuisi pyörätuolissa, olisin ihan eri ihminen. En osaisi olla kiitollinen mistään. Mutta ei täällä kukaan ole toista parempi, vaikka pystyy liikkumaan. Kaik­k ien elämässä on jotain hyvää ja jotain huonoa. Nina Riutta

Kansainvälinen vammaistenpäivä pe 3.12.

5


6


Jani Laukkanen

Isän kanssa kotona

V

antaan Jokivarressa asuva Sami Silfver, 38, on ollut lähes vuoden hoitovapaalla. Koti-isän arki on ollut Samin mielestä antoisaa, mutta myös odotettua rankempaa. — Kuvittelin, että koti-isänä oleminen olisi helpompaa kuin töissä käyminen, sanoo 4-vuotiaan Laurin ja 2-vuotiaan Venlan isä. Samille oli yllätys, miten kiinni kotona oleva vanhempi on lapsissa. — Vessassa käyminenkin pitää suunnitella etukäteen. Lasten hoitaminen kotona ei ole mitään lepoa. Hoitovapaalla ollessani olen alkanut arvostaa paljon enemmän äitien tekemää työtä, Sami sanoo.

Lähipiiri epäili ja hämmästeli Ennen kuin Sami jäi hoitovapaalle, hänen vaimonsa Jaana hoiti lapsia kotona tehden viikoittain myös muutaman työvuoron ohjaajana autistien palvelukodissa. Kun Jaana huomasi mielenkiintoisen työpaikkailmoituksen, hän kysyi Samilta, jäisikö tämä hoitamaan lapsia kotiin, jos Jaana saisi paikan. — Vastasin heti myöntävästi, Sami toteaa. Jaana aloitti viime tammikuussa kolmivuorotyön lastenkodin ohjaajana. Huoneistoremontteja tekevän Samin työnantaja suhtautui hoitovapaaseen myönteisesti. Ystävät ja lähipiiri hämmästelivät ratkaisua. — Kavereiden yleisin kommentti oli ”täh?”. Vanhemmat ihmiset taas epäilivät pärjäämistäni lasten kanssa, Sami kertoo. Myös vaimo vähän epäili Samin jaksamista ja suunnitelmaa rakentaa hoitovapaalla pihalle terassi ja varasto. — Terassin teimme parissa päivässä yhdessä isäni kanssa. Varastoa rakensin viisi kuukautta. Kiinnitin yhden laudan silloin toisen tällöin. Lasten kanssa se on sellaista. Samin valinta jäädä lasten kanssa kotiin on saanut myös tunnustusta. — Yksi kaverini totesi minulle poikien reissulla, että kunpa hänkin olisi ymmärtänyt jäädä koti-isäksi omien lastensa ollessa pieniä.

Leikki on kotitöitä tärkeämpää Sami on päättänyt, ettei ota stressiä tekemättömistä kotitöistä.

Sami Silfverin pinna on pidentynyt hänen hoitaessaan kotona Venlaa ja Lauria. — En ole niin pedantti kuin Jaana. Olen enemmän sellainen, että kamat päälle ja pihalle, Sami sanoo. Koti-isyys on ollut oppimisen paikka perheen molemmille vanhemmille. Sami on oppinut ymmärtämään, miten vaativaa lasten hoitaminen kotona on. Jaana puolestaan on huomannut, että myös kodin ulkopuolella työssä käyvä voi olla työpäivän päätteeksi todella väsynyt. Jaana on oppinut myös sen, että lapset voivat hyvin, vaikkei heitä olisi puettukaan aina sävy sävyyn. Samilta sujuu lastenhoidon ohella tarvittaessa myös ruuanlaitto, pyykinpesu ja viikkosiivous lattianpesuineen. Kodin siisteyttä tärkeämpää hänelle on kuitenkin yhdessäolo lasten kanssa. — Venla ei vielä leiki kovin paljon. Laurin kanssa leikimme autoradalla tai saatamme pelata pelikonsolilla. Arkea rytmittävät ruokailut, ulkoilut, Venlan päiväunet ja lasten harrastukset.

Lauri käy pari kertaa viikossa kerhossa ja perjantaisin luistelemassa. Keskiviikkoisin lapset menevät päivällä mummon kanssa jumppaan. Sami osaa myös rikkoa arkirutiineja. — Kesällä lähdin lasten kanssa ihan ex tempore muutaman päivän reissuille Kuopioon ja Joensuuhun sukulaisten luo.

Mietteliäs ja rämäpää Samin jäädessä hoitovapaalle pariskunta sopi, että kahdeksan kuukauden jälkeen tilannetta mietittäisiin uudelleen. Kun se aika koitti, Sami jatkoi hoitovapaata mutta käy nykyisin myös töissä keskimäärin parina päivänä viikossa. — Aion olla kotona ainakin ensi elokuuhun saakka, jolloin Venla täyttää kolme vuotta. Kotona ollessa kaipaan työelämästä vain aikuista juttuseuraa. Lasten hoitaminen kotona on Samin mukaan kasvattanut ”pinnaa”, mutta toisinaan

isällä menee hermot. Esimerkiksi silloin kun Venlalla ja Laurilla on molemmilla huono päivä. Sellaisen päivän päätteeksi Sami saattaa ottaa auton avaimet heti Jaanan tultua töistä. — Ajan huoltoasemalle tai kauppaan rauhoittumaan. Käyn siellä lukemassa iltapäivälehtien otsikot, Sami toteaa nauraen. Koti-isänä olon huippuhetkiä on Samin mukaan ollut Venlan puhumaan oppimisen seuraaminen. Sekin on Samin mielestä kivaa, että koti-isänä saa nukkua aamuisin pidempään kuin töissä käydessä. Sami kertoo oppineensa tuntemaan Laurin ja Venlan paremmin hoitovapaan aikana. — Lauri on sellainen rauhallinen ja mietteliäs. Venla on rämäpäisempi. Se saattaa tosin liittyä myös Venlan ikään, hän miettii. — Molemmat lapset ovat iloisia, Sami sanoo. Soili Pohjalainen

” L a s t e n h o i t a m i n e n k o t o n a e i o l e m i t ä ä n l e p o a . Ve s s a s s a k ä y m i n e n k i n p i t ä ä s u u n n i t e l l a e t u k ä t e e n .”

Köyhien kampaaja

Saara Vuorjoki

K

ampaaja Riitta Vuorelan puoliso näki televisio-ohjelman kampaajista, jotka leikkaavat ilmaiseksi vähävaraisten hiuksia Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyö ‑yhdistyksen tiloissa Helsingin Kalliossa. — Mieheni sanoi, että tuohan sopisi sinulle. Aloitin vapaaehtoistyöt viime helmikuussa, Riitta kertoo. Riitta oli koko aikuisikänsä haaveillut vapaaehtoistyöstä Afrikassa, kunnes huomasi että lähelläkin voi auttaa. Afrikassa oli kysyntää sairaanhoitajille, Kalliossa kampaajille. Riitta asuu Lappeenrannassa, missä hänellä on oma kampaamo. Kerran kuussa hän tulee Helsinkiin leikkaamaan hiuksia ilmaiseksi. Tilapäinen kampaamo on pystytetty samoihin tiloihin, joista jaetaan ruokaa. Kampaamon tuolit on saatu lahjoituksena, kuten shampoot ja hiusvä-

ritkin. Suuret peilit nojaavat muovisiin eineslaatikkopinoihin. Takahuoneesta löytyy siirrettävä hiustenpesupiste. — Täällä on kaikki tarvittava. Tuon tullessani vain omat sakset, Riitta sanoo. Lauantai-aamun ensimmäiset kävijät ovat iäkkäitä naisia, mutta asiakkaina on myös miehiä ja lapsia. Kaikille kävijöille tarjotaan ilmaisen kampaajakäynnin lisäksi pullakahvit. — Pyrimme myös antamaan asiakkaalle mukaan jonkin hiustenhoitotuotteen, jos meillä vain on mistä antaa, Riitta kertoo. Riitta on huomannut, että asiakkaiden heikko taloudellinen tilanne on yleensä syntynyt monen asian summana. — Taustalla voi olla työttömyyttä tai sairautta. Hiukset eivät ole elämän tärkein asia, mutta ne ovat näkyvä asia. Kun asiakas saa hiukset kuntoon, hänelle tulee parempi mieli. Soili Pohjalainen

7


Vaietut asiat pyrkivät pintaan Henkilökohtaisen historian lisäksi ihmiseen vaikuttavat perheen, suvun ja kansakunnan vaiheet.

P

sykiatri Heikki Majava kiinnostui ensimmäisen kerran sodan ja rauhan kysymyksistä oman opiskelijasulkupolvensa mukana 1960-luvulla. —  Vierastin marxilaisuutta, vaikka koinkin arvokkaaksi sen tavoitteen vapauttaa ihmiset sosiaalisista alistussuhteista. Arvostin kuitenkin enemmän freudilaisuutta. Heikki Majava innostui ajatuksesta, että ihmisyksilöllä on luontainen halu tiedostaa itseään ja omaa elämäänsä ja kyky vaikuttaa niihin. Lääkärinä hän suuntautui psykiatriaan ja psykoanalyyttiseen teoriaan. Pääosan työurastaan hän toimi psykiatrisen Rauhan sairaalan ylilääkärinä Joutsenossa ja toimii yhä koulutusanalyytikkona Etelä-Karjalassa. — Vasta myöhäisaikuisuudessa aloin kokea, oivaltaa ja hyväksyä niitä ominaisuuksia, joita meillä varhaislapsuutensa sota-aikana eläneiden sukupolvella on.

Ylisukupolvinen vaikeneminen Oman lisänsä Heikki Majavan pohdiskeluihin ovat tuoneet tutkimuksissa viime vuosikymmeninä esiin nostetut näkökulmat, kuten hiljainen tieto ja ylisukupolvinen vaikeneminen. Ihminen tietää aina enemmän kuin voi kertoa tai tietää tietävänsä. Mutta jos hän torjuu pahat kokemukset ja työntää ne ilman psyykkistä läpityöskentelyä pois mielestään, ne pyrkivät aikojen kuluessa palautumaan pintaan. — Silloin ne voivat synnyttää mielen sairautta, jopa skitsofreniaa, tai upota lihaan, ruumiillisesti koettaviksi sairauksien oireiksi. Pahat kokemukset vaativat tulla työstetyiksi. Vaiettujen asioiden taakka ja toisto voivat myös siirtyä eteenpäin sukupolvien ketjussa. — Ihminen on paljon historiasidonnaisempi olento kuin usein ajatellaan. Yksilöhistorian lisäksi ihmiseen vaikuttavat perheen, suvun ja kansakunnan vaiheet.

Vanhat asiat uuteen valoon Jos vaiettuja vääryyksiä ei oikaista, ne kalvavat. Ne voivat Heikki Majavan mukaan puhjeta esiin äärimmäi-

sillä tavoilla, kuten entisen Jugoslavian alueella. Aikojen saatossa serbit olivat omaksuneet uhrin aseman kuusisataa vuotta sitten ottomaaneille kärsimänsä tap­ pion takia. — Uhrin asemaan päätyneelle etniselle ryhmälle tai yksilölle ei mikään ole laitonta eikä kiellettyä. Ihminen on täysin tunteeton ja vailla omakohtaista yliminää. — Kosto tarjoutuu ainoaksi keinoksi hyvittää vääryys, niin kuin Kalevalan Kullervolla, hyljätyllä ja kaltoin kohdellulla lapsella. Hulluus puhkeaa vaatimaan niiden epäoikeudenmukaisuuksien oikaisemista, joista on vaiettu. Vaiettujen asioiden jälkikantoisuus voi toimia ajassa taaksepäinkin. Majavan kollega-ystävä, psykiatrian emeritus-professori Jukka Aaltonen oli pitkään tiennyt isoisänsä kuolleen punaisten ja valkoisten välisessä kahakassa 1918. Mutta vasta myöhään aikuisiässä hän kuuli isoisänsä kuolleen punaisten vankileirillä ja tulleen haudatuksi joukkohautaan. — Nykyisyys voi muuttaa käsitystämme menneisyydestä. Kun historia aletaan nähdä uudessa valossa, myös nykyisyys ja ihmismieli voivat uudistua. Tähän ihmismielen mahdollisuuteen Nelson Mandela turvautui esimerkillisesti, kun suositteli keskinäistä armahtamista keinoksi purkaa rotuvastakohtaisuuksia Etelä-Afrikassa.

Empatian puute Monikin asia saa Heikki Majavan kyselemään, onko nyky-Suomessa tuudittauduttu väärään rauhaan. — Voisin nimittää aikaamme tai joitakin sen piirteitä rauhanajan sotatilaksi. Siihen kuuluvat esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen kouluturmat. Näen myös niiden taustalla torjumisen tragedian. Osa rauhanajan sotatilaa ovat myös maailman toisella puolella Afrikassa ja Aasiassa käytävät sodat sekä Haitin ylisukupolvisen orjuuden, maanjäristyksen ja koleran koettelemukset. — Uutisille, jotka koskevat sotaa, väkivaltaa ja vääryyksiä, ei voi noin vain viitata kintaalla. Niistä jää ihmisen sisälle sovittamista vaativa vääntö. Jotkut yrittävätkin tehdä asialle jotakin, vaikka edes ymmärtää asiayhteyksiä. Mutta jos asia vain torjutaan, vaikeudet toistuvat jossakin muodossa. Nykyaikaan kuuluu Majavan mukaan myös empatian puute. — Empatia, myötäeläminen, on keskeistä ihmisenä olemisessa. Vain ne, jotka osaavat pysähtyä toisen ihmisen lähelle, voivat kasvaa yhdessä. Valitettavasti pelit ja lastenohjelmat ovat vähentäneet jo aivan pienten lasten kykyä empatiaan, koska niissä ei väkivaltaan liity

Heikki Majava on vasta aikuisena ymmärtänyt isänsä vaikenemisen sodasta.

”Voisin nimittää aikaamme tai joitakin sen piirteitä rauhanajan sotatilaksi.”

kipua, vaan lyöminen on pelkkää mättöä. Empatian puute näkyy Majavan mielestä myös sensaatiohakuisessa mediassa, joka ei ymmärrä ihmisen kipua ja kärsimystä. Median kylmästi raportoima väkivalta synnyttää väkivaltaa.

Lääkintämiehen poika Heikki Majava syntyi tammikuussa 1939. Sotien aika alkoi saman vuoden syksyllä ja niiden jälkikausi jatkui Majavan murrosikään asti. — Vaikka isä oli sodassa, en jäänyt vaille huomiota ja hellyyttä. Olin mummolassa evakossa äidin, isosiskon ja pikkuveljen kanssa. Silti menetysten pelot ja pahimman varalle valmistautuminen eivät voineet olla tuntumatta. Majavan aliupseeri-isä toimi sodassa lääkintämiehenä. 1950-luvun koululaisena Heikki MaKuva kirjasta Sodan kasvattamat/Suomen kuvapalvelu

Sota vaati lapsilta uhrauksia Sodan kasvattamat. Toim. Sari Näre, Jenni Kirves ja Juha Siltala. WSOY 2010.

Sodan kasvattamat on kattava ja monipuolinen tietopaketti siitä, minkälaisia uhrauksia lapset ja nuoret joutuivat sota-aikana tekemään ja miten sota vaikutti heidän elämäänsä vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Kirjan faktatietoja täydentävät haastattelut, jotka tekevät tekstistä omakohtaisen ja koskettavan. Tilanteessa, jossa kaikki liikenevät miehet oli värvätty maata puolustamaan ja naiset tekivät työt kotirintamalla, myös lasten ja nuorten työpanosta tarvittiin. Lapset tekivät vapaaehtoistöitä ja toimivat työvelvollisina. Osa nuorista toimi rintamapalveluksessa. Jatkosodan loppuvaiheessa rintaman erilaisiin muonitus- ja huoltotehtäviin ja jopa ruumiinpesijöiksi päätyi lottatyttöjä. Suojeluskuntien sotilaspojat puolestaan jahtasivat venäläisten desantteja ja miehittivät ilmatorjun-

8

tatykkejä muun muassa Helsingin ilmapuolustuksessa. Kesäkuussa 1944 rintamalla kuoli yli 5000 alle 24-vuotiasta. Enimmälle osalle lapsia ja nuoria sota tuli lähelle perheenjäsenten kautta. Isä tai muita läheisiä oli sodassa, äiti uupui huolten ja arjen töiden keskellä. Lisäksi sota merkitsi pommituksia ja rajaseudulla myös partisaanihyökkäyksiä ja niiden pelkoa. Runsaat 140 000 lasta menetti evakkona kotinsa. Yli 70 000 lasta vietiin ulkomaille sotaa pakoon, suhteessa suurempi määrä kuin missään muualla maailmassa. Suomalainen talonpoikainen yhteiskunta ei ennen sotiakaan ollut järin lapsiystävällinen. Lapsia ei haluttu helliä liikaa vaan opetettiin pärjäämään ilman aikuisten apua. Lasten piti olla tottelevaisia ja vastuullisia. Sisällissodan traumatkin vaikuttivat, hiljaisuuden kulttuuri oli jo valmiiksi olemassa. Tunneasioista ei paljon puhuttu. Uusi sota vahvisti näitä ilmiöitä. Kun miehet olivat rintamalla ja äi-

Olympiakultamitalisti Paavo Nurmi kouluttaa sotilaspoikia Helsingissä 1941. dit monin tavoin taakoitettuja, lapsia ei paljon ehditty kasvattamaan. He kasvattivat itse itseänsä ja ottivat kantaakseen myös perheen aikuisten huolia. Kymmenet tuhannet sotaorvot menettivät isänsä ja jotkut myös äitinsä. Monet rintamalta kotiutuneet miehet alkoholisoituivat ja avioerot yleistyivät. Toiset rakensivat rintamiestalon ja yrittivät osoittaa rakkauttaan työllä. Tutkija Ville Kivimäki toteaa kirjan artikkelissaan,

että keskeisin sodan vaikutus vanhemmuuteen ja lapsuuteen oli koteihin kapseloitu ”suuri puhumaton”. Se, että tunteiden käsittelemiseen ei ollut sanoja ja lapsuus oli turvaton, saattoi hänen mukaansa kuitenkin vaikuttaa siihen, että suomalaiset loivat ikään kuin lohduttajaksi hyvinvointivaltion.

Pauli Juusela

Kenttäkanttiinien naiset Reino Lehväslaiho: Rintamalotat. Tammi 2010. Sotakamreeri Reino Lehväslaiho kirjoitti vuonna 1978 kirjan, jota pidettiin arkaluontoisena. WSOY ei kirjaa julkaissut, vaan vinkkasi asiasta Tammelle, joka julkaisi sen salanimellä Veikko Remes. Nyt 30 vuotta myöhemmin kirja on ilmestynyt kirjailijan oikealla nimellä eikä sen sisältö tunnu enää niin ihmeelliseltä. Tarina on kuitenkin ammattitaidolla tehty ja siitä näkyy kirjoittajan oma sotakokemus. Yli 300 lottaa menehtyi sodan aikana. Kenttäkanttiinin pito rintaman välittömässä läheisyydessä ei aina ollut turvallista, kun vastapuoli solutti sissejään rintaman taakse, lentokoneet pommittivat ja tykistö ampui.


Ari Nakari

Tavaralahjan sijasta voit antaa tänäkin vuonna Toisenlaisen Lahjan. www.toisenlainenlahja.fi Puh. 020 787 1201.

Perinteiset myyjäiset Itsenäisyyspäivänä 6.12.2010 klo 9.30-15 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki käsitöitä • tauluja • ruokaa • leivonnaisia • arpoja vanhoja kortteja • Ompeluseuran ”Vanhasta uutta” -mallisto ensi kertaa myynnissä

Lähetyskirkossa klo 9.30 Alkuhartaus klo 12 Konsertoi Cumina-yhtye

java teki omia havaintojaan sodan käyneistä miehistä. Tunnelma oli väsynyt. Amputoituja ja juopottelevia miehiä oli paljon. — En isäni eläessä ymmärtänyt sitä vaikenemisen muuria, jonka ympäröi häntä kuin jokin Marskin päiväkäsky. En muista hänen koskaan kertoneen sotakokemuksistaan. En myöskään tullut kysyneeksi häneltä mitään. Asia oli selvästi tabu meidän suhteessamme.

haavoittuneiden LavetiLLa Heikki Majava arvelee isänsä silti löytäneen omia tapojaan selvittää tunteitaan ja suhdettaan sotakokemuksiinsa. Isä toimi muun muassa Sotainvalidien Veljesliitossa sekä julkaisujen Suomi tahtoi elää ja Kansa taisteli ja miehet kertovat hyväksi. — Lähimmäksi isäni sotakokemuksia pääsin ehkä

Kirjan lopussa on hurja kuvaus venäläisten rintamalinjojen taakse unohdetun etuvartion ja kahden lotan näännyttävästä ja vaaroja täynnä olevasta taipaleesta kohti suomalaisten asemia.

Kuvakirja naisista sodassa John Lagerbohm, Jenni Kirves, Olli Kleemola: Me puolustimme elämää. Naiskohtaloita sotakuvien takaa. Otava 2010. Kun lähdeaineistona on yli 00 000 sodanaikaista valokuvaa, joista valita parhaat ja aiheeseen sopivimmat, lopputuloksena on upea teos. Me puolustimme elämää -kirjassa ainutlaatuisia sodan ajan naisten elämästä kertovia kuvia tukevat asiantuntevat artikkelit ja tapausesimerkit. Kirjassa kerrotaan naisten arjes-

alle kouluikäisenä, kun isä veti minua suksien päälle laitetulla haavoittuneiden lavetilla Punaisen Ristin sairaalasta Töölöstä Munkkiniemeen. Tuossa suksikelkassa minulla oli vällyn alla ihan hyvä, turvallinen olo. Majava on huomannut, että monesti vaikeista tapahtumista puhutaan asiakeskeisesti kertaamalla vuosilukuja, päivämääriä ja kellonaikoja. — Tärkeämpää olisi kokemuksellisuus. On olennaista puhua ihmisenä olemisen sisällöistä: miltä tuntui, mitä muut ajattelivat ja miten selviydyin elävänä? — Sota ei lopu koskaan, jos emme opi tarkastelemaan menneisyyttämme sotien varjossa. Niin kauan kuin vanhemmat ovat elossa, kannattaa yrittää puhua asiat selviksi.

ta rintamalla, kenttäsairaaloissa, työpaikoilla ja kotona. Siinä kerrotaan rakkaudesta, joka auttoi kestämään, ja kaipuusta, joka poltti rintaa. Moni pariskunta kirjoitti toisilleen lähes päivittäin, ja jos viestiä ei tullut, hiipi sydämeen pelko, onko sattunut jotain. Koska monet sotilaista olivat nuoria, heille läheisin nainen oli kuitenkin äiti. Äänislinnan sisätautisairaalassa työskennellyt lotta muistelee kirjassa kuolevien viimeisiä hetkiä: ”Siellä täällä nukkui poikia paareilla ja ne huuti äitiä. Minä istuin siellä eikä mulla ollut sanoja.”

Lapsuuden haavat Sodan haavoittama lapsuus. Toim. Anne Kuorsalo ja Iiris Saloranta. Ajatus Kirjat 2010. Sotaan mahtuu monenlaisia tarinoita, mutta yhteistä niille on se, että sota jättää jälkensä lapsiin ja ne jäljet kulkevat mukana kauas aikuisuuteen. Sodan haavoittama lapsuus -kir-

Juhlavuoden kunniaksi kirkontäydeltä musiikkia, tanssia ja iloa afrikkalaisen ja suomalaisen hengellisen musiikkin tahdissa. Basaari ja vanhaintavarainkauppa Vanhaliina sekä Lähetysravintola Teranga ovat avoinna. Lounas klo 11-14

Suomen Pipliaseura

800018-55783 SAMPO viestiin: INTIA 6749

Ulla-Maija Vilmi

jan takakannessa teoksen todetaan tarjoavan vertaistukea sodan kokeneille ja heidän jälkeläisilleen. Varmaan niinkin, mutta kirja on mielenkiintoista luettavaa myös niille, joilla kokemus sodasta rajoittuu tietoon siitä, että se oli isovanhempien ja isoisovanhempien todellisuutta. Kirjassa sekä tunnetut julkisuuden henkilöt Riitta Uosukaisesta onnellisuusprofessori Markku Ojaseen että tavalliset ihmiset maanviljelijästä vahtimestariin muistelevat lapsuutensa traagisia hetkiä. Kansien sulkeuduttua mieliin jää Paavo Kärkkäisen kokemus: ”Muistan, miten pienenä poikana kuljetin sormiani isäni päälaen yli. Siinä oli syvä uurre, siihen kohtaan oli osunut, ja se vei välillä isäni minulta kauas.” Pauli Juusela

Avaa joulu

Intiassa

Avaa jouluwww.avaajoulu.fi OKU805A

Tervetuloa hiljentymään Adventin miniretriittiin Ilolan seurakuntatalolle (Soittajankuja 1) lauantaina 4.12. 2010 klo 12-18! Ilmoittautumiset ja lisätiedot pastori Kristiina Kartano p. 050 363 2372, kristiina.kartano@evl.fi. Mukana myös Aulikki Kleemola. Keittolounas ja kahvit. Hinta 5 e. Järjestää Tikkurilan seurakunta


Haisu-sisko ja papin Oppilaitospappi Hanna Liedes ja näyttelijä Jukka Rasila ovat sisaruksia, jotka kuuntelevat ja lohduttavat mutta myös ojentavat toisiaan.

H

anna Liedes, 30, ja Jukka Rasila, 41, viettivät lapsuutensa suuressa ja äänekkäässä perheessä Kellon kylässä Haukiputaalla. Lapsia oli kuusi ja samassa pihapiirissä asuivat mummo ja pappa. Kotona oli vaihteleva määrä kissoja, koiria, ankkoja ja lampaita — ja usein myös serkkuja ja kavereita, joita varten äiti kattoi pöytään muutaman lautasen lisää. Jukka on lapsista vanhin ja Hanna toiseksi nuorin. — Minä ja veljeni Kimmo olemme äidin ensimmäisestä avioliitosta ja yksi veljistämme on oikeasti serkkumme, joka otettiin kasvattilapseksi perheeseen. Sillä ei koskaan ole ollut mitään merkitystä, nytkin tuntuu oudolta ajatella, että yksi veljistäni on oikeasti serkkuni, Jukka kertoo. — Minäkin ymmärsin vasta isona, että Jukka on oikeasti velipuoleni ja ihmettelin, että miten niin. Minulle hän on ollut aina täysi veli, ei mikään ”puolikas”, Hanna jatkaa. Lasten ollessa pieniä äiti oli kotona, isä pyöritti perheyritystä, jossa valmistettiin muun muassa jäkälälaatikoita. Kaikkien oli osallistuttava työntekoon: autettava yrityksessä, tiskattava tai pidettävä huolta pienimmistä. Vastapainoksi lapsiin luotettiin ja he saivat harrastaa vapaasti. — Suuressa perheessä kasvaminen on ollut rikkaus. Meillä oli aina paljon porukkaa ja ovet avoinna. Muiden kotien tiukemmat säännöt ihmetyttivät minua, esimerkiksi se, ettei voinut mennä jonkun luo ilmoittamatta, Jukka sanoo.

Lukutoukka ja tanssijatyttö Partiota, jalkapalloa, kansantanssia, jääkiekkoa ja seurakunnan kerhoja. Kellon kylän lapset saivat harrastaa, jos olivat itse valmiit tekemään pelikentät, maalit ja muut. Hanna aloitti kansantanssin ja siirtyi myöhemmin muihin tanssilajeihin, jazziin ja moderniin. Jo varhain Hanna päätti, että tanssista tulee hänelle myös ammatti. Jukka kävi partiossa, oli mukana seurakunnan kerhoissa ja isostoiminnassa kuten perheen muutkin lapset — kaikki muut paitsi Hanna. — Sama jengi kävi kaikissa harrastuksissa. Olin mukana seurakunnan toiminnassa ja leireillä siksi, että siellä oli niin mukavaa, Jukka sanoo. Kaikki odottivat Jukasta pappia ja sillä nimellä häntä kutsuttiin kylilläkin. — Nimitys tuli varmaankin siitä, että minua on siunattu vähän rauhallisemmalla olemuksella ja olin kova lukemaan. Kuljin pitkin peltoja muiden jäljessä, nenä kiinni kirjassa. Harkitsinkin papin työtä hetken aikaa. Jukan varsinainen toiveammatti oli kuitenkin lentäjä, minkä vuoksi hän meni lu­ kioon ja haki Ilmasotakouluun, muttei päässyt sinne opiskelemaan, kun fysiikan ja matematiikan numerot eivät riittäneet. Onneksi kesätyöt Koffin varastolla ja Sanomalehtien Liiton oikolukijana toivat eteen vaihtoehdon, jota Jukka ei ollut ajatellutkaan. — Sivuja oikolukiessa huomasin, että Keski-Pohjanmaan opiston näyttämötaiteen linjalle haettiin oppilaita. En ollut sellaisesta

kuullutkaan, mutta se kuulosti kiinnostavalta, ja päätin hakea.

Kelpaanko papiksi? Kansanopiston näyttämötaiteen linjalla vietetty vuosi oli ujolle Jukalle käänteentekevä. Ala tuntui omalta ja hän uskaltautui hakeutumaan Teatterikorkeakouluun. — Ajattelin, että ihmiset siellä eivät minua tunne ja voin olla kuka haluan. Lähdin pääsykokeisiin henkseleitä paukutellen, ja pääsin kouluun. Joitakin vuosia myöhemmin Helsinkiin muutti myös Hanna, samaan kaksioon Jukan ja hänen silloisen avovaimonsa kanssa, sillä äiti ei olisi muutoin päästänyt. — En hakenut lukioon, olin niin asennoitunut siihen, että minusta tulee tanssija. Tulin Helsinkiin opiskelemaan tanssia, ja menin aikuislukioon vasta kun tajusin, että silloin saisin myös opintotukea. Kävin myös ravintolassa töissä ja hoidin Jukan näyttelijätuttujen lapsia, Hanna kertoo. Kun tanssijanura tyssäsi selkäongelmiin, oli löydettävä uusi ura. Uskonnosta, psykologiasta ja historiasta kiinnostuneena Hanna päätti hakea lukemaan teologiaa.

Uhkaus, kiristys ja komero Koska Hannalla ja Jukalla on 11 vuotta ikäeroa, Hannalla ei ole juurikaan muistikuvia siitä, millaista oli kun Jukka asui Kellossa. Sen sijaan hän muistaa hyvin, kuinka odotettuja Jukan vierailut olivat. — Kun Jukka tuli kotiin, hän järjesti jotakin hauskaa. Tehtiin popcorneja kattilassa, pidettiin pöytälätkäkisat, vuokrattiin leffoja tai käytiin grillillä. Jukka muistaa Hannan enkelimäisenä tyttönä, jolla oli pitkät, vaaleat kiharat ja joka näytti ikäistään pienemmältä. Sisko oli myös vilkas ja voimakastahtoinen. Hanna esimerkiksi halusi vuokrata aina saman elokuvan ja vaati, että hänen valintansa katsotaan ensimmäisenä, muut odottakoot vuoroaan. Tahtoa eivät nujertaneet edes isojenveljien järjestämät koettelemukset. — Murrosiässä minulla oli akne ja Jukka kiusasi siitä laulamalla ”Sulle luvannut en ruusutarhaa…”. Saimme isoilta veljiltä myös komerokäsittelyä. — Komerokäsittely tarkoitti sitä, että minä ja Kimmo-veli ruuvasimme vaatehuoneesta lampun pois, suljimme pienemmät sisarukset sinne ja tungimme vielä pyyhkeen oven alle, että sinne ei pääse valoa. Sitten raavittiin ovea, ja kun sisällä olleet olivat kiljuneet tarpeeksi, päästimme pois. Se oli sellainen uhkauskeino pienimmille: jos ei homma ala kohta toimia, tulee komerokäsittelyä, Jukka selittää.

10

Jukka Hannasta: ●●

”Arvostan Hannasta määrätietoisuutta. Hän on valmis viemään jotakin asiaa eteenpäin vaikka maailman tappiin asti. Hän on myös aina ollut kova nauramaan. Hänellä on mukava testata sitä, millaiset jutut menevät läpi. Hän on myös erinomainen kuuntelija.”

●●

”Ärsyttävää Hannassa on kärsimättömyys, itse kun olen tällainen viilipytty.”

— En vieläkään osaa selittää, mikä sai minut hakemaan sinne. Ajattelen, että se oli johdatusta. Teologiseen päästyään Hanna joutui miettimään, mitä tarkoittaa uskonnollisuus ja kuka on kelvollinen papiksi. Vaikka lapsuudenkoti oli ollut ihan ”perusluterilainen”, kuva uskonnollisuudesta oli Haukiputaalla vahvasti vaikuttaneen vanhoillislestadiolaisuuden värittämä. — Jo opiskelujen alkuaikoina tiesin, että minusta ei tule ainakaan opettajaa. Opintojen edetessä kutsumus papin työhön kasvoi, vaikka aluksi tuntuikin siltä, että pitäisi olla jotakin muuta kuin olen, parempi ja vähemmän särkynyt ihminen. — Nyt tiedän, että tämä riittää. Kaikkea, mitä olen tehnyt ja kokenut, olen voinut hyödyntää pappina, erityisesti oppilaitostyössä, sanoo Vantaalla oppilaitospappina toimiva Hanna.

Arvot yhdistävät Vaikka Hanna ja Jukka ovat perustemperamenteiltaan erilaisia, heillä on paljon yhteistä. Kotoa he oppivat muun muassa sen, että mitään ei saa ilmaiseksi vaan kaiken eteen on tehtävä töitä. Tärkeää on myös yhteisöllisyys, kohteliaisuus ja vanhempien kunnioittaminen.


n oloinen veli — Mielestäni meille kaikille sisaruksille on muodostunut selkeä kuva oikeasta ja väärästä. Vanhemmat olivat silti realistisia: kun jotain tapahtui, suhtautuminen ei ollut sellaista, että meidän lapset ja naapurin kakarat, vaan meiltä kysyttiin heti, että mitäs te ootte tehneet, Hanna kuvailee. Sisaruksilla on myös yhdistäviä vaikeita kokemuksia kuten koulukiusaaminen. — Minua kiusattiin viidenneltä seitsemännelle luokalle. Ainakin osasyynä kiusaamiseen oli se, että olin tosi pieni, kasvoin vasta lukiossa. Muut pojat sitten vetelivät turpaan, kun eivät muuta keksineet. Se loppui vasta, kun aloitin veljen kanssa karaten voidakseni edes jotenkin suojautua, Jukka toteaa. Hannan kokema kiusaaminen johtui osittain Jukasta. Hän sai yläasteella kuulla kaikenlaista veljestään, joka teki uraa näyttelijänä ja esiintyi televisiossa ja lehdissä. — Sain kuulla Jukasta koulussa ja minua syytettiin leuhkaksi, vaikka en edes puhunut hänestä tai hänen tekemisistään muille. Pie-

nellä paikkakunnalla tuollaiset asiat tiedettiin silti. Siitä on jäänyt sellainen pelko, että en ole aikuisenakaan uskaltanut kertoa kaikille, että Jukka on veljeni. Jukka ja Hanna näkevät yhtäläisyyksiä myös ammateissaan. Niin pappi kuin näyttelijäkin ovat välittäjiä ja tekevät työtä koko persoonallaan.

— Nyt pyrin siihen, että tekisin töitä kausittain. Lapset kasvavat niin nopeasti ja varsinkin tämä syksy on ollut niin hirvittävän kiireinen, huokaa Tanssii tähtien kanssa ‑kisassakin mukana ollut Jukka.

Koodikieltä ja vuodatuksia Perheen kuusi sisarusta asuu nykyään eri puolilla Suomea, joten kaikkien saaminen samaan aikaan samaan paikkaan on liki mahdotonta. Hyvinkäällä asuva Hanna ja Helsingissä asuva Jukka pyrkivät olemaan yhteyksissä paljon, vaikka Jukka on ollut vuosia hyvin työorientoitunut.

Hanna ja Jukka kokevat, että sisarusten kanssa voi puhua kaikesta. Tuki on ollut tärkeää erityisesti kipeissä vaiheissa, kuten silloin kun jommankumman parisuhde on päättynyt eroon. — Sisarusten kanssa oleminen on erilaista kuin ystävien. Takana on pitkä yhteinen historia ja heidän kanssaan pystyy käyttämään sellaista koodikieltä, jota kukaan muu ei ymmärrä, Jukka kuvaa. — Koen, että sisarusten kanssa voi myös sanoa suorempaan ja riidellä turvallisesti. Pidämme toistemme puolta ja ojennamme tarvittaessa, Hanna sanoo. Sisarusten kesken jaetaan myös omanlaisensa, piikittelevä huumori. — Siskojen ja veljien kanssa ei tarvitse esittää mitään. Minunkin on ihan turha esittää heille mitään pappia, he tipauttavat minut aina maanpinnalle. Heille olen aina vaan Hanna tai oikeastaan Haisu. Sillä nimellä Jukka on minua kutsunut lapsesta asti. Hanna Antila kuva Jani Laukkanen

Hanna Jukasta: ●●

”Arvostan Jukan lahjakkuutta ja sitä, että hän on viimeisten vuosien aikana oppinut näyttämään tunteitaan eikä ole enää sellainen jäämies kuin ennen.”

●●

”Ärsyttävää Jukassa on se, että hänellä on edelleen kyky sulkea muu maailma pois ympäriltään, jos hänellä on joku proggis meneillään. Toisaalta suuren perheen esikoisena keskittymiskyky on varmasti ollut elinehto.”

11


Kulje kristinuskon jalanjäljissä – tee matka pyhille paikoille Israeliin. Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle Raamatun maahan. Käymme Raamattu matkaoppaanamme Jerusalemissa, Nasaretissa, Galileassa, Genesaretinjärvellä, Vuorisaarnan vuorella, Öljymäellä ja muilla kristinuskon historiaan kuuluvilla myyttisillä paikoilla. Järjestämme ryhmämatkoja, joilla et ainoastaan tutustu Raamatun maahan vaan saat myös tilaisuuden löytää itsesi ja rentoutua Israelin lämmössä ja auringossa.

Lisätietoja löydät osoitteesta www.goisrael.fi Toiviomatkojen suorat tilauslennot Tel Aviviin 13.2. – 8.5. Tarjous 13.2. lähdössä: viikon kiertomatka 1295 Euro www.toiviomatkat.fi Puh. (09) 5657170 Lomamatkojen suorat tilauslennot Eilatiin 28.10. – 6.1. ja 17.2. – 14.4. Tarjous joululähdössä 23.12: viikon kiertomatka 1599 Euro. www.lomamatkat.fi Puh. (020) 120 4100

Tai ota yhteyttä matkatoimistoosi!

www.goisrael.fi

12


Hans von Schantz

..–..

Kristiina Brask laulaa Pyhän Laurin kirkossa perinteisiä joululauluja. hakuniLan kirkko Hakunilantie 48

Joulukonsertti to 2.12. klo 19. Hakunilan musiikkiluokat. Vapaa pääsy. Iltapäivämusiikkia sota-ajan lauluista su 5.12. klo 15. Hannu Holman lauluoppilaat. Vapaa pääsy. Joululaulumatinea ke 8.12. klo 18.30. Kultaisen iän laulajat. Vapaa pääsy. Adventin jazz- ja swingkonsertti to 9.12 klo 20. Janne Maarala -trio. Vapaa pääsy.

hämeenkYLän kirkko Auratie 3

LC Vantaa-Hämeenkylän joulukonsertti su 5.12. klo 16. Jaakko Hietikko, basso, Tuomelan koulun lapsikuoro sekä Hannu Lehtikangas, säestys, tenori. Vapaa pääsy. Joulukonsertti ke 8.12. klo 19. Qoro quando -kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Taas aiot jouluvieraakseni pe 10.12. klo 19. Baritoni Elja Puukko ja Hannu Lehtikangas, urut. Vapaa pääsy. Hoosianna-joulukonsertti la 11.12. klo 18. Jorma Hynninen ja Helsinki Brass Quartet. Liput 20/15/5 e, ennakkoon Lippupisteestä ja tuntia ennen ovelta. Joulukonsertti su 12.12. klo 16. Kamarikuoro Valon Kaiku. Vapaa pääsy. Joulukonsertti ma 13.12. Klo 19. Hämeenkylän kamarikuoro ja mieskuoro Kanto. Solistina Jari Parviainen, basso. Vapaa pääsy.

kivistön kirkko Laavatie 2

Joulukonsertti ke 15.12. klo 19. Cecilia-kuoro. Vapaa pääsy.

mYYrmäen kirkko Uomatie 1

Suomalaisen runon ja musiikin matinea su 5.12. klo 17. Runot Kullervo Ahlroth ja musiikki Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 e. Julkonsert med luciaspel to 9.12. klo 18.30. Musikinstitutet Kungsvägen i Vanda. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Joulukonsertti pe 10.12. klo 18. Vantaan musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Juhlakonsertti su 12.12. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonus 20 vuotta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Joulukonsertti ke 15.12.klo 19. Martinlaakson koulu. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Joulukonsertti to 16.12. klo 19. Vaskivuoren lukion kamarikuoro ja mieskuoro sekä Vaskivuoren lukion tyttökuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Kustaantie 22

HowManyMothers-yhtye esiintyy Pyhän Annan lastenkirkossa. pYhän annan Lastenkirkko

Joulukonsertti to 2.12. klo 19. Eino Grön. Liput 15 e. Joulugospelia la 11.12. klo 15. Tixie Jive. Vapaa pääsy. Joulumusiikkimatinea to 16.12. klo 18.30. Musiikki- ja lausuntaesityksiä sekä yhteislaulua. Kultaisen iän laulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

seutuLan kappeLi Solbackantie 6

Joulukonsertti ma 13.12. klo 19. HowManyMothers-lauluyhtye. Vapaa pääsy.

Nyt syttyy valot tuhannet ke 15.12. klo 19. Finnair Senior Singers -kuoro ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

pYhän Laurin kappeLi

tikkuriLan kirkko

Pappilankuja 3

Asematie 12

Joulukonsertti to 16.12. klo 19. Corvus Laurencij -kuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Balalaikka helkkää, loistaa tähdet, kuu pe 3.12. klo 19. Balalaikkaorkesteri Kalinkan joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulukonsertti ti 7.12. klo 18.30. Simonkallion koulu. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e. Joulukonsertti pe 10.12. klo 18.30. Kultaisen iän laulajat. Rauno Lehtovaara, viulu, Tuure Paalanen, sello, Leena Sinisalo, piano, Ari Mäkinen, laulu, ja Irja Oksa, lausunta. Vapaa pääsy, ohjelma 5. Jouluinen popmessu su 12.12. klo 18. Artistivieraana Ville Pusa. Vapaa pääsy. Joulukonsertti ma 13.12. klo 19 Vantaan musiikkiopisto. Vapaa pääsy.

MarjaSarjan joulukonsertti la 4.12. klo 16. Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikin oppilaiden ja opettajien esityksiä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. MarjaSarjan joulukonsertti su 5.12. klo 15. Paula ja Matti Rankala, laulu, Jussi Miilunpalo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. On lapsi syntynyt meille su 9.12. klo 19. Hyvät Herrat -kvartetti ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy.

korson kirkko

Kirkkotie 45

Syvä hiljaisuus to 2.12. klo 19. Petri Laaksosen konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Suomalaisen musiikin konsertti pe 3.12. klo 19. Helena Tenhusen oppilaat esittävät liedejä ja joululauluja. Ohjelma 5 e. Joulun parhaat virret ja koraalit su 5.12. klo 18. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye ja urkurit. Juontaa Hannu Taanila. Vapaa pääsy, kolehti Kirkon Ulkomaanavulle. Itsenäisyyspäiväkonsertti ma 6.12. klo 18. Korson mieslaulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Joulukonsertti ti 14.12. klo 19. Lauruskamarikuoro. Vapaa pääsy. Joulukonsertti to 16.12. klo 19. Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesteri ja yhtyeet. Vapaa pääsy.

Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa. Yksikkömme sijaitsevat Vuosaaressa, Itä-Pasilassa, Länsi-Pasilassa sekä Malmilla.

www.hoitokotipaivakumpu.fi Paikkatiedustelut: 050

382 0616, vastaavahoitaja@hoitokotipaivakumpu.fi

Hellällä hoivalla elämäniloa

rekoLan pYhän andreaan kirkko

Koulutie 11

Merikotkantie 4

opiston oppilaat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Itsenäisyyspäiväkonsertti ma 6.12. klo 18. Vantaan Suzukisoittajat. Vapaa pääsy, ohjelma 6 e. Julkonsert ti 7.12. klo 19. Vanda sångoch musikförbund. Liput 10 e. Seimen lapsi -konsertti ke 8.12. klo 19. Kristiina Brask, laulu, Ossi Jauhiainen, urut, laulu ja piano, Antti Kajanus, kitara ja laulu. Liput 10 e. Nyk ypäivän joulusuosikkeja keskiajan akustiikassa pe 10.12. klo 19. Helsingin Naispoliisilaulajat ja Järvenpään Kamarikuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulukonsertti la 11.12. klo 18. Anitta Ranta, sopraano, Hannu Leminen, tenori, vanhanmusiikin yhtye Scholares Aeternae, Timo Olli, urut, sekä Rekolan Sekakuoro. Ohjelma 10 e. Joulukonsertti ma 13.12. klo 19. Tikkurilan laulajat, Sanna-Liisa Untamala, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

pYhän Laurin kirkko Joulun odotuksessa pe 3.12. klo 19. Elina Kauppinen, Teija Sotikoff, Simo Laakso ja Pekka Laakso, laulu, Sirke Nieminen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Joulukonsertti la 4.12. klo 18. Finnairin laulajat. Ohjelma 10/5 e, ennakkoon kuorolaisilta. Joulukonsertti su 5.12. klo 18. Keski-Vantaan musiikki-

Karpalolla

tulehduksia vastaan! Raitaniemen karpalojauhe

antaa aamupuuroon ripoteltuna terveellisen ja virkistävän alun uudelle päivälle. Karpalon on todettu tehokkaasti ehkäisevän virtsatieinfektioiden syntyä ja kohottavan yleiskuntoa.

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa! Tervetuloa!

Karpalojauhe säilyy hyvin ja erittäin riittoisaa: yksi teelusikallinen jauhetta vastaa YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja.

Karpalojauhe sisältää jauhettuna myös karpalon siemenet, jolloin elimistö pystyy hyödyntämään tämän kaikkein terveellisimmän osan marjasta.

terveeks. www.ruohonjuuri.fi Tuoreeks,

VALA Tällä kupongilla 2.-5.12.

Raitaniemen marjatila:

Karpalojauhe, 100 g

5,95 /pss (7,62)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki. Puh. 09-445 465

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Palvelemme ilomielin: arkisin 10-21, LA: 10-18, SU: 12-18

Docrates Klinikka

Länsimäen kirkko Kerokuja 9

Joulukonsertti su 12.12. klo 18. Jukka Hallikainen ja Rajakylän koulun 4. luokka. Vapaa pääsy.

Elja Puukko ja Hannu Lehtikangas konsertoivat Hämeenkylän kirkossa.

Erikoistunut syövän hoitoon Erikoislääkärin vastaanotolle nopeasti, ilman lähetettä. Neuvonta ja ajanvaraus ma–to 8–20 pe 8–16 puh. 010 773 2000 Lue lisää → www.docrates.com

1


Juha Vähäsarja

Joka päivä lupaus kantaa

JOULUKERÄYS 2010

Päivittäishartauskirja, joka rohkaisee lukijaansa luottamaan Jumalan lupauksiin ja armoon niissäkin tilanteissa, joissa tulevaisuudenusko horjuu.

Joulun sanoma kuuluu kaikille

Ovh 28 €

Tim Dowley

Suuri Raamattutieto Laaja, värikäs ja luotettava johdatus Raamatun maailmaan. Mukana historiallisia karttoja ja havainnollistavia aikajanoja. Suurteoksen sivuilla avautuu Lähi-idän kirjava elämänmeno ennen ja jälkeen Kristuksen syntymän.

Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto käytetään tänä vuonna lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Osallistu keräykseen ja anna lapselle mahdollisuus parempaan huomiseen.

Ovh 35 €

Lahjoita joulukeräykseen! Pankissa

TeksTiviesTillä

sOiTTamalla

inTerneTissä

Tilinumero 800014-161130 Viestiksi J10 IBAN: Fi3880001400161130 BIC: DaBaFiHH

Lähetä viesti JOUlU5 (5 euroa) tai JOUlU10 (10 euroa) numeroon 16160

0600 01515 (15,07 € + pvm)

www.mission.fi /joulukerays

Anne Gröhn Yusif Mirza (kuvitus)

Nyt Betlehemiin! Kirja tutusta jouluevankeliumista, jolle Gröhnin oivaltavat kommentit antavat tuoreita näkökulmia. Omaperäinen moderni kuvitus on saanut vaikutteita Kaukasian muinaisesta kalliomaalaustaiteesta.

Kiitos lahjastasi. Toivotamme rauhallista joulua.

Ovh 18 €

Kampanjan tuotto käytetään vuosina 2011-2012 Lähetysseuran yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja diakonian työhön.

Eero Junkkaala

Keräyslupa: OKH626A, voimassa 2009-2010 koko Suomessa (ei Ahvenanmaalla). Myönnetty 3.12.2008, Etelä-Suomen lääninhallitus.

Eedenistä Itään: Esseitä Raamatun paikkakunnista Kansantajuisesti kirjoitettu teos Pyhän maan historiallisista paikoista ja niihin liittyvistä tiedemaailman tuoreista löydöistä. Mainio matkakirja Israeliin aikovalle.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 3.12. klo 19 Kotiseurat Sisko ja Christian Danielilla, Ristiniementie 28 G 31, Espoo. Su 5.12. klo 10 Kirkkopyhä Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Hki. Saarnaa Jaro Julkunen, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 16 Hannu Pöntisen 50-vuotissyntymäpäiväseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Puhujina Ari Muttonen, Mari Pöntinen, Jouko Kuusinen, Jaakko Simojoki ja Paavo Rinkineva. Ei lahjoja. Muistamiset Helsingin Seuratupayhdistyksen tilille 572054-510142. Tiedonantoihin merkintä ”Hannu 50”. Tilille tulleet lahjoitukset ja seurojen runsas kolehti ohjataan Heränneen kansan lähetysrahaston kautta Botswanan kirkon työlle, Gabanen seurakunnan kirkon kellon hankintaan sekä orpokodin työn tukemiseksi. Ti 7.12. klo 19 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Kahvit ennen seuroja. Ke 8.12. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 9.12. klo 18 Mummon Kammarissa, Helenenkatu 34, Hyvinkää. Klo 19 Herännäisnuorten kuoron ja veisuuveljien joulukonsertti Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Hki.

Ovh 25 €

Kysy kirjakauppiaaltasi tilauspalvelu@perussanoma.fi puh. (09) 5123 9120 www.perussanoma.fi

Perussanoma - uskon ja tiedon lähteellä

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille. Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

Parempaa hoitoa ESPERI CARE

Turvallisuus, itsenäisen asumisen avain Meiltä saat avun ympäri vuorokauden. Tilaa turvapuhelinpalvelumme numerosta: 010 4088 117 www.esperi.fi

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03

W W W. VA N TA A N L A U R I . F I

1


L a s t e n k i r j o j a

Kulta, voisitko syöstä tulta? -kirjan kuvittaja Laura Valojärvi on suunnitellut myös kirjan graafisen asun, mikä näkyy tekstin ja kuvien hienona sommitteluna.

Lohikäärmeitä, hiiriä ja ensirakkautta Syksyn lastenkirjoissa luotetaan perinteisiin aiheisiin: ei virtuaalitodellisuutta vaan lohikäärmebisnestä, hiirten kesäkoulua ja maalaiselämää.

Lohikäärmeitä, onko heitä? Emilia Lehtinen ja Laura Valojärvi: Kulta, voisitko syöstä tulta? WSOY 2010.

Lohikäärmeet ovat lastenkirjallisuuden peruskuvastoa. Emilia Lehtisen ja Laura Valojärven mielikuvitusrikkaassa lastenkirjassa lohikäärmeet elävät eri aikakausilla. Kirja on jatkoa tekijöidensä suositulle Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille, joka ilmestyi viime vuonna. Kulta, voisitko syöstä tulta? liikkuu suvereenisti ajassa, tarinoissa ja erilaisissa käsityksissä lohikäärmeistä. Kirjan nykyhetkessä ollaan rahanahneiden bisnesmiesten maailmassa, jossa lohikäärmeistä yritetään ottaa kaikki irti. Keskiajalle sijoittuvassa tarinassa kerro-

taan Pyhästä Yrjöstä ja prinsessa Saabasta. Myös Leonardo da Vinci harrastaa kirjassa lohikäärmeitä. Eksyypä lohikäärme Texasiinkin. Yllätyksenä tulee se, että lohikäärmekin voi olla vegaani. Valojärvi vaihtelee sujuvasti kuviensa asemointia, suuntaa ja kokoa. Riemukasta kirjaa täytyy lukea käännellen ja etäisyyksiä vaihdellen. Lopussa tarinoiden ympyrä sulkeutuu ja osoittautuu, että kaikki ei ollutkaan pelkkää mielikuvitusta. Kiina on nimittäin lohikäärmeiden luvattu maa, jossa kunnioitettu peto leijailee taivaalla leijoina värikkäissä kulkueissa.

tittämässä. Lapset oppivat tuntemaan toisiaan pikkuhiljaa yhdessä luontoa tutkiessaan ja ihmetellessään. Riitta Jalosen kielen kauneus ja rauhallisuus vakuuttavat jälleen. Kristiina Louhen kuvitus tukee pyörein muodoin lapsuuden ihmemaailmassa etenevää kerrontaa.

Varovaista ensirakkautta

20-vuotiskirjailijajuhlaansa viettävältä vantaalaiselta lastenkirjailijalta Tuula Korolaiselta ilmestyy tänä vuonna peräti kahdeksan kirjaa, joista osa on omia teoksia, osa lastenkirjasuomennoksia. Yksi uutuuksista jatkaa Korolaisen loistavan Kuono kohti tähteä -runokirjan viitoittamalla hiirihahmojen tiellä. Tällä kertaa kyseessä ovat hiirikaverukset Rentukka, Silmu, Ratamo ja Timotei. He ovat menossa kesäkouluun, sillä kyllähän metsän väenkin täytyy sivistyä. Vastavalmistunut opettajatar Minttu Matara tarttuu tomerasti toimeen, ja mikäpä olisikaan parempi vuodenaika kuin kesä tutkiskella luontoa ja ympäristöä. Marjo Nygårdin yksityiskohtia täynnä oleva kuvitus tukee kerrontaa mainiosti. Koulumiljöö tuttuine alakoulun rekvisiittoineen ja ympäröivä luonto sulautuvat mai-

Riitta Jalonen ja Kristiina Louhi: Aatos ja Sofia. Tammi 2010.

Aatos-poika viettää kesää maalla ja kuuntelee siellä isoisänsä tarinointia. Hän saa kuulla, miten tarvitaan tahdonvoimaa, jos halutaan tosissaan saavuttaa jotain. Lapsuuden viimeisiä hetkiä viettävä Aatos tajuaa, että juuri sitä hän tarvitsee saavuttaakseen samanikäisen Sofian kiinnostuksen. Syksyn tullen Sofia katoaisi omiin tyttöporukoihinsa, joten hänellä on kesän verran aikaa. Kirja jakautuu seitsemään episodiin, joissa lapset käyvät hiekkakuopalla, suolla hyttysiä katsomassa ja vedenneidon tukkaa le-

Hiiret kesäkoulussa Tuula Korolainen ja Marjo Nygård: Kuono kohti koulua. Lasten Keskus 2010.

niosti värikylläiseksi hiirten maailmaksi. Opettaja Mataran työn vaikeusastetta lisää se, että mukana opetuksessa on myyrä Lapio Kontiainen, jolla on hyvä hämäränäkö mutta joka ei kestä päivänvaloa. Apu löytyy kuitenkin vertaisryhmästä: vähän paremmista piireistä tuleva Suklaamuro-hiiri tuo Lapiolle Barbie-aurinkolasit!

Vahingossa idoliksi Tiina Nopola ja Sinikka Nopola: Rauhallinen Erkki harrastaa. Tammi 2010.

Tiina ja Sinikka Nopolan kirjoittama ja Markus Majaluoman kuvittama Rauhallinen Erkki (2001) poikkesi kymmenisen vuotta sitten ilmestyessään lastenkirjojen joukossa edukseen. Kirjan hiljainen huumori nauratti ja puhutteli. Uudessa kirjassa Erkki on yhtä rauhallinen kuin ennenkin. Vanhempien mielestä on tietenkin huolestuttavaa, että perheen ainoa poika tykkää vain tuijotella perhosia. Myös joulutorttujen tekeminen kiinnostaa itsekseen viihtyvää poikaa. Majaniemi kuvaa henkilöhahmojaan tarkasti, ja hänen jokainen piirroksensa korostaa Erkin rauhallisen maailman vähän jäykkää huumoria. Juuri tällaisen jääräpään elämään tarvitaankin avuksi sattumaa.

Erkki laskee vahingossa suksilla pelätyn Paholaisenkourun rinteen ja hänestä tulee pian oman kylänsä sankari, eräänlainen Elmo, jonka hassuja harrastuksia jäljitellään. Erkin elämänmuoto kun osoittautuu yllättävän fi ksuksi, rentouttavaksi ja jopa tavoittelemisen arvoiseksi.

Pikkupöllö äitiä etsimässä Chris Haughton: Ihan hukassa. Lasten Keskus 2010.

Irlantilaissyntyinen Chris Haughton on tehnyt äärimmäisen yksinkertaisen, jopa naivistisen lastenkirjan, joka on kuitenkin värimaailmansa ansiosta täynnä elämää. Pikkupöllö putoaa pesästään ja alkaa etsiä äitiään muiden metsän elävien avulla. Eipä siellä äidin kainalossa ollessa tullut mieleenkään, millaista olisi menettää se turvallisuus. Pikkuinen ei osaa sanoa, miltä äiti näyttää, se vain tiedetään, että etsittävä on hurjan iso. Niinpä tarjolla on runsaasti mahdollisuuksia hassuille väärinkäsityksille. Haugtonin kirjassa on kauneutta, sydämellisyyttä ja yllätyksellisyyttä, jotka on saatu aikaan vähin keinoin ja pienin asetelmin. Kuvituksessa vakuuttavat värien kontrastit ja selkeys. Lisää tällaista! Hannu Kylkisalo

15


Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Ostetaan

Satuhammas Oy

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Hautauspalveluja

Jaakko Kiilunen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kullervo Ahlroth ja Kari Jerkku johdattavat itsenäisyyspäivän aaton tunnelmiin.

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

K&P HAUTAKIVET

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

juLkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie  B, Tikkurila (PL ), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 7, faksi 09 830 13, vantaan.lauri@evl.fi. toimituksen sihteeri Arja Vasara, ☎ 09 830 7, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 87, pauli.juusela@evl.fi. toimituspääLLikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 37, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎ 00 0 381, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 3, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen ☎ 09 830 97, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. iLmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 00 7 70, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 00 7 7, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 00 7 309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 00 7 31. iLmoitushinta mv 1,0 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. iLmoitusten vastaanotto ja vaLmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 79 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 00 7 7, faksi 00 7 33, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et oLe saanut Lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 00 071 000, www.posti. fi/palaute.

Suomalaista sielunmaisemaa

M

yyrmäen kirkossa eläydytään Suomi-tunnelmaan itsenäisyyspäivän aattona. Perinteisessä suomalaisen runon ja musiikin matineassa Kullervo Ahlroth lausuu sota-aikaan ja jouluun liittyviä runoja. Tilaisuudessa kuullaan kylpyhuoneainakin Eino Leinon ja Yrjö Jylhän tekstejä. nyt! kartoitus Runojen lisäksi tunnelmaa ko-

Tilaa ilmainen

hottaa musiikki, jota esittävät Anne Ketola, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku ja Jaakko Kiilunen. Naiset laulavat, Jerkku soittaa urkuja ja Kiilunen tarttuu selloon. — Esitämme muun muassa OsTimo musiikkia Röyskö sekä karEspoo: Merikannon uudempaa jonka on sägsmmusiikkia, 0400-718473 veltänyt Matti Rankala, kertoo pastori Pohjolan-Pirhonen. timo.roysko@blosius.fi Tilaisuuteen on vapaa pääsy,

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

ohjelma maksaa 10/5 euroa. Tuotto lahjoitetaan inkeriläiselle Mariakodille, joka on Vantaankosken seurakunnan tukema vuonna 1995 käyttöön vihitty vanhainkoti. Ilta päättyy Marttojen järjestämään kahvitarjoiluun.

Suomalaisen runon ja musiikin matinea su .12. klo 1 Myyrmäen kirkossa

Palveluja tarjotaan

Unikkotie 5, Vantaa

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Vuokrata halutaan

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

VALTAVA KYSYNTÄ VUOKRA-ASUNNOISTA!

Vuokralaiset heti ja vuokranantajalle täysin kuluitta. Tarjotkaa heti sitoutumatta mihinkään! P. 050 68621 klo 7-21. A-List LKV, Pohjoinen Hesperiank. 11, 00260 Hki e-mail: asunto@a-list.fi

Tilaa ilmainen

kylpyhuonekartoitus nyt! KOTISIIVOUSTA

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt. Helsinki: Petrip.Takkula Kotitalousvähennys. 050 594 0360

gsm 041-4402311 petri.takkula@blosius.fi

Timpurintyöt, maalaukset, tapetoinnit. Luotettava ja laadukas tekijä. RAKENNUSPALVELU KOKKONEN SEPPO

040 570 1884 Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Ikkunanpesua, kotiapua

Ammattitaidolla ja edullisesti 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Vantaa102,4/103,1 MHz (28.11.2010 – 10.1.2011) Kaapeliverkossa 104,8 MHz (Elisa) / 100,5 MHz (Welho)

www.jouluradio.fi

16


Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoherranvirasto

kirkkoherranvirasto

Hakunilantie 48

Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, pe 3.12. klo 9–11 p. 050 573 6277. Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, pe 3.12. klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

hakuniLan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Vaatteita, leluja ym. edullisesti, lähes kaikki 0,50 €. Tuotto kirppiksen kummilasten hyväksi Israelissa ja Namibiassa. Messu su 5.12. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Anne Viljamaa. Iltapäivämusiikkia sota-ajan lauluista su klo 15. Hannu Holma ja lauluoppilaat. Yhteislaulua. Vapaaehtoinen maksu Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 12. Harri Nurminen, Juha Paukkeri. Partiolippukunta Tuikku-Tyttöjen myyjäiset alkaa jumalanpalveluksen jälkeen jatkuen klo 14 asti. Senioriklubi ti 7.12. klo 13 jouluaskartelua. Päivärukous ke 8.12. klo 12.30. Kultaisen Iän Laulajien joululaulumatinea ke klo 18.30. Adventin jazz & swing -konsertti to 9.12. klo 20. Janne Maarala Trio. Perjantai-ilta Kristukselle 10.12. klo 18. Terhi Smeds.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Olohuone auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11–14. Mahdollisuus käydä netissä, lukea päivän lehti, nauttia kuppi kahvia yms. Perjantaisin lounas klo 11 (2,5 €). Lisätietoja toiminnasta diakonit Laura Alho ma–pe p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen ma–ke p. 050 593 5503. Messu su 5.12. klo 10–15. Tuomo Kahenvirta, Tiina Palmu, Anne Viljamaa. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

pYhän annan Lastenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka. Annanpäivän ilta ja seuraa tähteä -jouluvaellus to 9.12. klo 18. Tarjolla joulupuuroa ja glögiä. Mukana Lasten harmonikkaryhmä opettaja Terhi Romun johdolla. Joulukalenterin luukku avataan.

LapsiLLe ja perheiLLe Periodipyhäkoulu Seimen salaisuus su 5.12. klo 11 Vaaralan kirkolla. Alle 4-vuotiaat vanhemman kanssa.

k astettu Veera Eveliina Juhantytär Salminen, Mio Valtteri Perätalo, Ellen Victoria Järvinen, Eetu Mikael Itkonen, Kaisla Kerttu Vanamo Tornberg, Viivi Siiri Amalia Rajanen, Sofia Onerva Lahero.

hautaan siunattu Senni Sanelma Järvi 88 v, Väinö Immonen 78 v.

hämeenkYLän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, 2. adventtisunnuntai su 5.12. klo 10. Saarna Jouni Salko, liturgia Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas. Messu, itsenäisyyspäivä ma 6.12. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jaakko Kara ja kanttorit Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Niemelä. LC Vantaa-Hämeenkylän hyväntekeväisyysjoulukonsertti su 5.12. klo 16. Tuotto sotaveteraaneille ja alueemme vähäosaisille. Solistina Jaakko Hietikko, basso, Tuomelan koulun lapsikuoro johtajanaan Hanna Perkola-Musikka, Hannu Lehtikangas, säestys, tenori. Rukouspiiri ti 7.12. klo 12.30 takkahuoneessa. Qoro quando -kuoron joulukonsertti ke 8.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5/10 €. Mielenterveyskuntoutujien joulukirkko to 9.12. klo 13. Mukana seurakuntapastori Jaakko Kara, diakoniatyöntekijät Anne Puumala ja Satu Enrold sekä kanttori Hannu Lehtikangas. Joululahjatoivekuusi kirkon aulassa. Haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta jouluna? Diakoniatyöntekijät ovat keränneet sosiaalitoimen kanssa alueen lasten joululahjatoiveita. Joululahjatoiveen voi noutaa kuusesta, paketoida sen ja tuoda sen kirkkoherranvirastoon, diakoniatyöntekijöille tai vahtimestareille 13.12. mennessä. Diakonityöntekijät toimittavat lahjasi perille seurakuntamme vähävaraisille lapsiperheille. Huomioithan, että joululahjojen tulee olla uusia ja käyttämättömiä.

Lammaskuja 2 B kerhotiLa Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 8.12. klo 18. Vierailijana KaislaKerttuli Laxenius, aiheena Juutalaisille juutalainen, mongoleille mongoli.

LapsiLLe ja perheiLLe Pyhäkoulujen joulujuhlat: Hämeenkylän kirkko su 12.12 klo 10, Vapaalan seurakuntatalo su 12.12 klo 11, Sahratie su 12.12 klo 11 ja Uudentuvantien kerhotalo, ma 13.12 klo 18. Pyhäkoulujen kevätkausi alkaa joululoman jälkeen 9.1.2011. Mukava tehtävä tarjolla lapsille! Tarvitsemme innokkaita esiintyjiä enkeleiksi, paimeniksi ja itämaan tietäjiksi jouluevankeliumin toteutukseen perhehartaudessa jouluaattona klo 14. Esiintyjiä voi ilmoittaa lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnille p. 09 830 6457 tai eila.paulun@ evl.fi. Harjoitukset ke 22.12. klo 18 Hämeenkylän kirkolla.

nuoriLLe Nuorten aikuisten glögi-ilta to 9.12. klo 18 nuorisotilassa. Pinja Puha ja Tuula Vanhanen.

muuta Seurakunnan kuorojen levyjä myynnissä kirkkoherranvirastossa. Mieskuoro Kanto: Etsin joulun hiljaisuutta, Hämeenkylän kamarikuoro: Käy jouluvieraaksein se-

Mariah Kari

Hämeenkylä

2.12.–9.12.

kä Kamarikuoro Valon kaiku: Rakkauden käsky. Hinta 15 €.

k astettu Onni Severi Johannes Sippola, Julia Eve Mikaela Leino, Anette Alma Pahkasalo, Isabell Vanessa Vartiamäki.

Korso kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

korson kirkko ja

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 2.12. klo 13, hartaus Vesa Ruokonen. Vieraana lakimies Marja Laanterä Kelasta. Naisten saunailta to 2.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Seurakuntakuoron harjoitukset to 2.12. klo 18. Syvä hiljaisuus — Petri Laaksosen konsertti to 2.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Suomalaisen musiikin konsertti pe 3.12. klo 19. Helena Tenhusen oppilaat esittävät liedejä ja joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Messu su 5.12. klo 10, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen. Joulun parhaat virret ja koraalit su 5.12. klo 18. Joulun paras musiikki esityksinä ja yhdessä laulaen. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye. Sirkku-Liisa Niemi ja Martti Sirviö, urut, Kari Tikkala, harmoni ja Pekka Kivekäs, lausunta. Puhetta johtaa Hannu Taanila. Kolehti Kirkon ulkomaanavulle. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö, mukana veteraanit ja partiolaiset. Tilaisuus alkaa lipunnostolla klo 9.30. Kirkkokahvit. Korson Mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti ma 6.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Kirkon kahvila ti 7.12. klo 11–13. Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 8.12. klo 11. Lähetyspiiri ke 8.12. klo 14. Jäämme joulutauolle ja tapaamme ke 12.1. Arki-illan ehtoollinen ke 8.12. klo 18, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Enkelikurssi to 9.12. klo 10–13. Valmistamme pieniä pöytäenkeleitä Vuokko Tammen ohjauksella. Ilmoittautuminen Marja-Liisa Karille, p. 040 564 7879. Vanhemman väen piiri to 9.12. klo 13. Ursula Hynninen laulattaa joululauluja. Seurakuntakuoron harjoitukset to 9.12. klo 18. Katulähetyksen jouluinen puurojuhla ke 15.12. klo 11. Juhla alkaa kirkossa ehtoollisella, jonka jälkeen ruokailu seurakuntasalissa. Kutsukortin juhlaan voit noutaa diakoniatoimistosta tai kirkkoherranvirastosta. Joulujuhla vanhemmalle väelle to 16.12. klo 11. Juhla alkaa hartaushetkellä kirkossa ja jatkuu jouluaterialla seurakuntasalissa. Aterian hinta 10 € maksetaan juhlassa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon.

nuoriLLe Kahvilat: Kaino sunnuntaisin klo 17–20, Kake keskiviikkoisin klo 17–20 ja Dooris perjantaisin klo 19–22.

LapsiLLe ja perheiLLe Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakun-

Kynttilöitä hautausmaille

J

ouluna kynttilät tuikkivat hautausmailla. Kaikki eivät läheistensä haudoille syystä tai toisesta pääse. Siksi Vantaan seurakunnilla on vapaaehtoisia, jotka voivat käydä hautausmaalla sytyttämässä joulukynttilän toisen puolesta. Vapaaehtoiset vievät kynttilöitä Vantaalla sijaitseville hautausmaille. Kynttilöitä sytytetään toiveiden mukaan Pyhän Laurin kirkon vieressä sijaitsevalle Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle, Hämeenkylän kirkon ja Ruskeasannan hautausmaille, Korson kirkon uurnalehtoon ja

takodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Pyhäkoulu su 5.12. klo 10 seurakuntakeskuksessa. Jatkamme jälleen joulutauon jälkeen tammikuussa.

tunnustuksettomalle hautausmaalle Honkanummella. Kynttilä voidaan sytyttää myös muualle haudattujen muistomerkille. Toiveen siitä, että joku veisi kynttilän oman läheisen haudalle, voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen suurellasydamella.vantaa@evl.fi tai soittaa p. 050 511 1427. Viestissä tulee mainita omat yhteystiedot sekä tiedot siitä, kenen hauta ja mikä hautausmaa on kyseessä. Lisätietoja saa projektityöntekijä Heikki Heikuriselta p. 050 511 1427. syntymää. Jos pyhäkoululainen on alle 4-vuotias, vanhemman on hyvä olla mukana. Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen. Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla. Koululaisten raamatturyhmä Mooseksen seikkailut su klo 10 kirkolla. Jouluruokakurssi lapsiperheille la 11.12. klo 10–14 Rekolan kirkolla. Kurssilla valmistamme mm. porkkana- ja lanttulaatikoita, rosollia, joulupipareita ja -torttuja ja joulukarkkia. Kurssilaiset saavat vinkkejä ja reseptejä jouluruokien ja leivonnaisten valmistamiseen. Erityisesti lapsille piparkakkujen tekoa ja jouluista askartelua. Omat essut mukaan. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 7.12. mennessä, p. 09 830 6700.

Avoinna ma–to klo 9–15.

myös tuoda valmistamiasi tuotteita myyntiin ja tulla myyjäistalkoisiin lauantaina 4.12. klo 10–14. Kauneimmat joululaulut ma 6.12. klo 13, kanttori Noora Hultin. Aamurukoushetki ti klo 9. Aikuis- ja diakoniatyön vapaaehtoisten jouluinen ilta ti 7.12. klo 18. Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 7.12. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki. Diakonian joulujuhla ke 15.12. klo 13 kirkolla. Tarjolla jouluruokaa sekä leppoisaa jouluista yhdessäoloa. Hae oma lippusi kirkkoherranvirastosta 7.–9.12. Lippuja on rajoitettu määrä. Joululahjaverkko antaa mahdollisuuden auttaa lasta, joka muuten saattaisi jäädä ilman joululahjaa. Verkko on viritettynä 15.12. asti kirkkosalissa. Voit hakea siitä lapun, jossa kerrotaan minkä ikäiselle ja kokoiselle lapselle voit hankkia nimettömän lahjan (arvo korkeintaan 50 €). Toimita lahjasi kirkkoherranvirastoon 16.12. mennessä. Rekolan seurakunnan historiikkia on myytävänä kirkolla messun jälkeen sekä arkisin kirkkoherranvirastossa, hinta 10 €.

diakoniatoimisto

asoLan seurakuntataLo

hautaan siunattu

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Asolantie 6

Päivystys vain Rekolan kirkolla ti ja to klo 10–12, ei to 2.12.

Raamattupiiri torstaisin klo 18. Perheiden raamattupiiri ti 7.12. klo 18.

Vieno Aili Tuomisoja 88 v, Seppo Juhani Ahola 60 v.

muuta Jouluisin ikkuna -kilpailu 19.12. saakka. Äänestä Korson liikkeiden parasta jouluikkunaa. Kilpailulipukkeita saa liikkeistä ja ne voi palauttaa Lumon aulaan. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

k astettu Hilla Ilona Rämä, Noora Sara Anniina Haavisto, Toivo Hermanni Teräsniska, Amanda Ida Saari, Sami Matias Aaltonen.

Rekola kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

rekoLan pYhän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Torstaipiiri 2.12. klo 13. Kirjoittajapiiri to klo 16. Rukouspiiri to klo 18.30. Eino Grönin joulukonsertti to 2.12. klo 19. Liput 15 €. Aamurukoushetki su klo 9. 2. adventtisunnuntain messu su 5.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin. Partiolaisten kirkkopyhä. Diakoniamyyjäiset ma 6.12. jumalanpalveluksen jälkeen. Virkistäydy puurolla ja kahvilla, kokeile onneasi arvonnoissa, osta mukaasi leivonnaisia, käsitöitä ja muuta jouluista tavaraa. Voit

nuoriLLe Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla. Perjantai-ilta klo 19 kirkolla. Isko 1 ti 7.12. klo 17.30 kirkolla, aiheena Nimeltä kutsuttu. Open doors ke 18–21 kirkolla.

LapsiLLe ja perheiLLe Taaperokerho to klo 9–10.30 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa. Lasten joulukirkko ti 7.12. ja ke 8.12. klo 9 ja klo 10 kirkolla, to 9.12. ja pe 10.12. klo 9 ja klo 10 Asolan seurakuntatalossa sekä ma 13.12. klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa. Joulun ihme -periodipyhäkoulu alkaa to 2.12. klo 17.30 kirkolla päiväkerhotiloissa. Matkaamme kuuden viikon aikana Marian ja Joosefin jalanjäljissä kohti seimen pientä lasta, Jeesus-vauvan

k astettu Joel Matias Mannermaa, Lauri Otto Nyyssönen, Hannes Iikka Pökkylä.

avioLiittoon kuuLutettu Kadir Alan ja Katja Johanna Kinnula.

Tikkurila kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Torstaina 9.12. suljettu klo 11–13. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus

17


Vantaan seurakunnat

pYhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Joulun odotuksessa pe 3.12. klo 19. Perinteisiä ja uudempia joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Finnairin laulajien joulukonsertti la 4.12. klo 18. Tuttuja kappaleita Suomesta ja maailmalta. Ohjelma 10/5€ ovelta ja ennakkoon kuorolaisilta. Messu su 5.12. klo 12. Kirsti Hildén, Jarkko Korhonen, Outi Noponen. Alkoholiton ehtoollinen. Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti su 5.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Vantaan suzukisoittajien itsenäisyyspäiväkonsertti ma 6.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 6 €. Seimen lapsi -konsertti ke 8.12. klo 19. Perinteisiä joululauluja uusin sovituksin. Liput 10 € ovelta tuntia ennen. Ikäihmisten adventinajankirkko ke 8.12. klo 13–14, Päivi Helén, Jaakko Hyttinen, Iina Katila, Helvi Reijonen, Merja Riihelä, Hanna Raunu, Päivi Mäkinen. Kotona asuville, jotka eivät voi käyttää yleisiä kulkuneuvoja, varaamme mahdollisuuden tilataksikuljetukseen. Ilmoittautuminen diakoniatoimistoon 7.12 mennessä p.050 439 9651.

tikkuriLan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Hanna-piiri to 2.12. klo 9.30. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30. Lenkin jälkeen kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Elisabet Tepora, Marjo Koivisto ja Eevi Korhonen. Ilosanomapiiri to 2.12. klo 18 ryhmähuoneessa, Virpi Bäck. Miesten ilosanomasolu to 2.12. klo 18 takkahuoneessa. Ilkka Rytilahden luentosarja to 2.12. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa. Elämäsi viesti. Laulupiiri pe 3.12. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta. Balalaikkaorkesteri Kalinkan joulukonsertti 3.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Messu su 5.12. klo 10. Päivi Helén, Pudi Kettunen, Iina Katila, Quo Vadis kuoro. Alkoholiton ehtoollinen. Inkeriläisten kirkkopyhä. Arabiankielinen raamattupiiri su 5.12. klo 16 ryhmähuone. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10, Janne Silvast, Outi Noponen. Israel-piiri ti 7.12. klo 18.30 Israeliin liittyvä alustus ja keskustelua,

rukousta. Laila Jouhki, Ritva Karikoivu ja Päivi Moilanen. Simonkallion koulun joulukonsertti ti 7.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 2 €. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 7.12. alkaa hartaudella klo 12 kirkossa. Alkoholiton ehtoollinen. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilassa. Lähetyksen päiväpiiri ti 7.12. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Vantaan kristillisten eläkeläisten kuukausikokous ja joulujuhla ke 8.12. klo 13 kahviossa. Mukana opettaja veteraani Erkki Kokko, rovasti Pirkko Yrjölä, laulu Paula Vikström, lausunta PerttiJuhani Pylkkänen. Vetäjänä Taisto Lipponen p. 040 761 0513. Arki-illan ehtoollinen ke 8.12. klo 18. Pudi Kettunen, Samppa Laakso. Hertta-kirkonrotan jouluseikkailu to 9.12. klo 9 ja klo 10. Tule hetkeksi ensimmäisen joulun äärelle Hertta-kirkonrotan seurassa. Näytelmä soveltuu myös perheen pienimmille. Kesto noin 30 minuuttia. Yli 8 henkilön ryhmät ilmoittautuvat p. 050 572 2811, 050 420 3991 tai 050 434 5539. Peltolan koulun musiikkituen joulukonsertti to 9.12. klo 16. Vapaa pääsy. Miesten ilosanomasolu to 9.12. klo 18 takkahuoneessa. Ilkka Rytilahden luentosarja to 9.12. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa. Aiheena Viesti ei vanhene. Haluatko ilahduttaa vähävaraisen perheen lasta? Diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten tikkurilalaisten perheiden lasten lahjatoiveita. Sinulla on mahdollisuus valita yksi tai useampi pieni lahjatoive joulupuusta. Lahjat voivat olla uusia tai itse tehtyjä. Toiveet ovat noudettavissa joulupuusta kirkon aulasta. Vähävaraisia lapsiperheitä voit tukea myös lahjoittamalla rahaa Tikkurilan seurakunnan tilille: F131 1578 3007 101193, viite 1766. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjasi perille.

iLoLan seurakuntataLo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Adventin miniretriitti la 4.12. klo 12–18. Ilmoittautumiset ja lisätiedot pastori Kristiina Kartano p. 050 363 2372, kristiina.kartano@evl.fi. Mukana myös Aulikki Kleemola. Keittolounas. Hinta 5 €. Naisten lenkkisauna to 9.12. klo 18. Keskustelemme Apostolien pohjalta, iltapalan ääressä, iltapala 2 €.

k artanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 2.12. ja to 9.12. klo 18.00. Myös lapsiperheet tervetulleita. Kartanonkosken käsityöläisten joulumyyjäiset la 4.12. klo 10–15.

Tie valmis on… Me emme ole niitä, jotka luopuvat ja joutuvat tuhoon, vaan niitä, jotka uskovat ja pelastavat sielunsa. Hepr. 10:39

Kartanokosken piiri ke 8.12. klo 18–21.

ristipuron seurakuntatiLa Simonkyläntie 11

AP/Lehtikuva

ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Nikkariapu Tarvitsetko pientä nikkariapua? Nikkaristit ovat vapaaehtoisia seurakuntalaisia, jotka tarjoavat maksutta kertaluonteista apua kodin pieniin askareisiin, kuten palovaroittimen pariston vaihtoon ja taulun kiinnitykseen seinälle. Apua annetaan diakonisin perustein. Lisätietoja p. 050 548 6078/ diakoni Päivi Mäkinen.

2.12.–9.12.

Naisten rukouspiiri pe 3.12. klo 18.

LapsiLLe ja perheiLLe Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta (Asematie 12) tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo (Lehtikummuntie 2) torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Perhekerho on lapselle oiva tilaisuus harjoitella erossa oloa turvallisesti. Ilmoittautua ei tarvitse. Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12), tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa (Käräjäkuja 1 B). Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen, p. 050 434 5539. Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa (Hagelstamintie 20 A). Tule jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa. Mukana kaksi lastenohjaajaa. Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla (Asematie 12). Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä. Avoimet päiväkerhot: Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Voit tulla vauvankin kanssa. Ei ilmoittautumista. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11. Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, Hagelstamintie 20 A, klo 11– 12, Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, klo 11–12, Ristipuron seurakuntakoti (kokoontuu kuukauden toisena sunnuntaina), Simonkyläntie 11, klo 11–12.

nuoriLLe Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C

Walkers pe 3.12. klo 19–22 Tikkurilassa. Iso 1 AB ti 7.12. klo 16.30–18 Tikkurilassa. Raamatun henkilöitä ti 7.12. klo 18.30–20 Tikkurilassa. Walkers ke 8.12. klo 16–20 Tikkurilassa. Iso 1 D ke 8.12. klo 16.30–18 Tikkurilassa. Raamatturäppi 1–4 ke 8.12. klo 18.30–20 Tikkurilassa.

N

tujille. Kauneimmat joululaulut, torttukahvit. Eläkeläiskerho ti 7.12. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Joulupuuro. Sinkkupiiri ti 7.12. klo 18.30–20 takkahuone. Hengellistä musiikkia gospelista gregoriaaniseen, Risto Pottonen. Raamattupiiri ke 8.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Eläkeläiskerho to 9.12. klo 13– 14.30 takkahuone. Joulupuuro. Miesten piiri to 9.12. klo 18.30– 20 takkahuone. Luterilainen Neitsyt Maria. Joulukonsertti to 9.12. klo 18.30. Musikinstitutet Kungsvägen i Vanda. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

iltapäiväMusiiKKia sota-aJan lauluista su 5.12. klo 15 Hakunilan kirkossa. Hannu Holma ja lauluoppilaat. Yhteislaulua. Vapaaehtoinen maksu Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. muuta Miesten saunailta ti 7.12. klo 17.30 Betaniassa. Saunomista, uimista, iltapalaa (5 €), keskustelua, laulua ja rukousta. Omalla äänellä kuoro ti 7.12. klo 19 Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa, Outi Noponen.

k astettu Adessa Fiona Johanna Haatanen, Roosa Maria Pystynen, Isla Kyllikki Raudoskoski, Olga Elena Tuomaala, Lumi Maria Unelma Nissinen, Morris Veikko Hohka, Aisha Gita Nyman, Eemi Oliver Järvi, Miro Sakari Sillman, Veera Jessica Kaarina Matikka, Iines Martta Esteri Ponkiniemi, Maisa Lotta Laihio, Hanna Tuulia Tarula, Jonne Ilmari Junikka, Jukka Markus Virkki, Essi Linnea Rajala.

hautaan siunattu Asta Annikki Pajunen 77 v, Risto Tapio Lairi 76 v.

Vantaankoski kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Reilun kaupan tuotteita kuten

uorena koululaisena sain partiovyön. Vyön soljessa oli metalliin kaiverrettu sanat: Ole valmis. Mietin usein, mihin tuli olla valmis. Sittemmin kävi selville, että tuli olla valmis toteuttamaan niitä hyviä ihanteita, joita kansainvälisessä partioliikkeessä ja Hämeenkylän kirkon partiokolossa pidetään nykyäänkin esillä. Ei odotettukaan valmista ihmiseltä, joka oli kasvamassa. Enemmänkin opittiin valmiutta palvelemiseen rakkaassa kotimaassamme. Toisen adventtisunnuntain evankeliumi opettaa meitä odottamaan. Odottamisen oppiminen on vaikeaa. Sen me kokemuksesta tiedämme. Haluaisimme päästä jo täällä ajassamme uskosta Kristuksen näkemiseen. Odotus on kuitenkin tärkein osa kristillistä uskoamme. Se on meille annettu tehtävä. Vasta odotuksen jälkeen saapuu joulun Vapahtaja keskellemme.

kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

mYYrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Eläkeläiskerho to 2.12. klo 13– 14.30 takkahuone. Pyhäkoulu su 5.12. klo 10 kerhohuone 4. Messu su 5.12. klo 10. Saarna teologian maisteri Hanna Rissanen, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Siioninvirsiseurat su 5.12. klo 14. Suomalaisen runon ja musiikin matinea su 5.12. klo 17. Runot Kullervo Ahlroth, musiikki Anne Ketola ja Ulla Pohjolan-Pirhonen, laulu, Kari Jerkku, urut, sekä Jaakko Kiilunen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 10/5 €. Tuotto Mariakodille Inkeriin. Kahvitarjoilu. Kaksikielinen itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ma 6.12. klo 10. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Kaj Andersson, kanttori Maija Maltela. Viisi varttia ti 7.12. klo 12.30. Ryhmä mielenterveyskuntou-

Eläkeläiskerho tiistaisin 12.30– 14. Kivistön eläkeläiskerho kokoontuu syyskaudella Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12. Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikin joulukonsertti la 4.12. klo 16. Oppilaiden ja opettajien esityksiä yksin ja ryhmässä. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Joulukonsertti su 5.12. klo 15. Paula ja Matti Rankala laulu, Jussi Miilunpalo, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. On lapsi syntynyt meille -joulukonsertti to 9.12. klo 19. Hyvät Herrat -kvartetti ja Kari Jerkku, urut. Kirkkoherra Jaakko Simojoki. Glögitarjoilu alkaen klo 18.15. Vapaa pääsy.

seutuLan kappeLi Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti klo 12.30–14. Joulupuuro.

martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 2.12. klo 13– 14.30. Ihmisen arvo. Torstain sana — lähetysilta to 2.12. klo 18.30–20. Saatetaan sana pastori Seija Uimosen johdolla. Sanan ja rukouksen ilta su 5.12. klo 17. HPE. Mukana pastori Tapio Rahkonen. Martinlaakson Marttojen myyjäiset ma 6.12. klo 11–13. Tarjolla joulupuuroa, leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, kirpputori ym. Eläkeläiskerho to 9.12. klo 13– 14.30. Joulupuuro. Laulupiiri to 9.12. klo 18.30– 20.30 srk-sali. Bibliodraamaryhmä 25.1.2011 ja 8.2.2011 klo 18–21. Muovaamme, väritämme, esitämme, tutkimme itseämme ja elämää kolmen Raamatun kertomuksen avulla. Erityistaitoja ei tarvita. Ilmoittautumiset viimeistään 22.12. Helena Fyhr p. 050 380 6500, helena. fyhr@evl.fi.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 7.12. klo 18–19.30.

Meidän ei tarvitse oikaista suoraan Vapahtajan syntymäjuhlaan. Saamme odottaa Jumalalta yhä suurempia asioita myös omaan elämäämme. Yhteinen uskomme on syvimmältä olemukseltaan luottamusta ja Kristuksen odotusta. Hän, Vapahtajamme, on luvannut tulla keskellemme sanassaan. Tie taivaaseen on avoinna Kristuksen ansiosta. Jumalan lupaukset täyttyvät, heikosta uskostamme huolimatta. Millaista on adventin odotus? Voi käydä niin, että kiire ja markkinahäly kadottavat meiltä mahdollisuuden hiljentymiseen, rukoukseen ja paastoon. Ehkäpä juuri näinä päivinä tällainen hiljentyminen on oikeaa hengellistä valvomista ja vastakulttuuria. Vantaalla jumalanpalvelukset ovat adventin aikaan avoinna kaikille, jotka haluavat hiljentyä ja valmistaa myös sisimpänsä Kristuksen tulolle. Vapahtajan tulo on lähellä. Jukka Nevala Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra

Ensi sunnuntai on 2. adventtisunnuntai. Sen aihe on Kuninkaasi tulee kunniassa. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 80:15–20, Jes. 35:3–6, Hepr. 10:35–39 ja Luuk. 12:35–40.

18


Sini Pennanen

Eläkeläiskerho ke 8.12. klo 13– 14.30. Joulupuuro.

nuoriLLe Nuorten joulujuhla ke 8.12. klo 17–19.30 Myyrmäen kirkossa.

varhaisnuoriLLe Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (Govi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä. JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille. Talvileiri alakoululaisille 28.– 30.1.2011 Kuntokalliossa. Talvisia ulkopuuhia ja askartelua sekä hiljentymistä ja yhdessä tekemistä. Leirin hinta 45 €. Ilm. ja tied. viimeistään 17.12. Ann-Marie Ahlsten p. 040 746 5626. Perheiden hiihtolomaleiri Lapissa Tievatuvalla Saariselällä 19.–26.2.2011. Alakoululaisille ja heidän perheilleen. Laskettelua, hiihtoa, lumikenkäilyä, saunomista ja mukavaa yhdessäoloa sekä hartaushetkiä. Hinta 15 vuotta täyttäneiltä 370 €, alle 15-v. 230 €, alle 12-v. lapset vanhempien seurassa 170 €. Hinnat eivät sisällä laskettelulippuja. Lisätiedot ja ilm. Vesa Laukkarinen, p. 050 346 0727.

LapsiLLe ja perheiLLe Pyhäkoulu Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Viimeiset pyhäkoulut ennen joulua 9.12. ja 12.12. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Kirjepyhäkoulu käynnissä. Tied. Helena Fyhr p. 050 380 6500. Lasten lauluryhmä su 5.12. klo 18–19 kerhohuone 4. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

k astettu Pyry Joakim Nousiainen, Laura Hanna Mirjami Back, Leevi Juhani Saarela, Robert Sakari Laitinen, Leon Sakari Kallio, Sofia Maria Piispala.

hautaan siunattu Aune Vilhelmina Lönnqvist 82 v, Anneli Unelma Nyqvist 74 v.

Vanda svenska pastorskansLiet

döpta Jennifer Henrita Adéle Mattson, Emil Kristian Pratskonen, Zahara Madden Davis.

döda Tor Waldemar Lindström 87 år, Lisi Kristina Silfverberg 84 år, Thelma Dorothea Gröndahl 86 år.

Yhteiset huonokuuLoistYö Teemailta huonokuuloisille la 4.12. klo 13–16 saunaosastolla, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Aiheena Terveys ja hyvinvointi.

kehitYsvammaistYö Musiikkikerho la 4.12. klo 10– 11.30 Vaskipellon seurakuntakodilla, Aapramintie 1 a. Tule laulamaan iki-ihania joululauluja ja laskeutumaan joulun tunnelmaan. Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232. Missä mielesi – Kalevalassa teatteriesitys su 12.12. klo 15 Tikkurilan Olotilassa. Esitys on lahja kehitysvammaistyön toiminnassa mukana olleille. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

kuurojentYö Lähetysmyyjäiset ma 6.12. klo 9.30–15 Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18, Helsinki. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 7.12. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi. Viittomakielinen perhekerho to 9.12. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs.

näkövammaistYö Läheiskurssi 11.–13.2. Hvittorpissa ja 4.–6.3. Velskolassa näkövammaisille ja opasystäville. Kurssi on tarkoitettu päihdeongelmaisten läheisille. Hinta 50€/viikonloppu. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 17.1. mennessä Terhi Suonsivu ti ja to klo 9–11 p. 050 381 8758. Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen joulujuhla su 5.12. klo 14–16, Pengersalilla, Pengerkatu 11 A, Helsinki. Rupattelukerho ti 7.12. klo 13–15 yhdistyksen toimistolla, Orvokkitie 13. Myyrmäen kerho to 9.12. klo 13– 15 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Arja Forsström. Kahvitarjoilu.

oLotiLa – oLohuone kaikenikäisiLLe

Stationsvägen 12 B, tfn 09 8306262

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Öppet: må–fre kl. 9–13

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Itsenäisyyspäivänä 6.12. suljettu. To 9.12. suljemme poikkeuksellisesti klo 14.30. Ovi- ja joulukranssien tekoa luonnonmateriaaleista to 2.12. klo 10–13. Voit tuunata myös oman vanhan kranssisi. Sotareissumuistelmahetki pe 3.12. klo 13–14.30. Sotaveteraani Aulis Nurmi kertoo sotakokemuksiaan vuosina 1939–44. Tule juttelemaan diakonin kanssa ke 8.12. klo 10–11. Vs. päihdetyön diakoni Johanna Munukka. Taidetta esillä! Harrastelijataiteilja Aili Pulkan öljyvärimaalauksia 7.12.–14.1. Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 3.12 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl. Högmässa sö 5.12 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius. Högmässa sö 5.12 kl. 12 i S:t Martins kapell, Andersson, Wikman. Tvåspråkig gudstjänst på självständighetsdagen må 6.12 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, pred. Niko Huttunen, lit. Martin Fagerudd och Hans Tuominen, kantor Håkan Wikman. Tvåspråkig gudstjänst på självständighetsdagen må 6.12 kl. 10 i Myrbacka kyrka, pred. Jaakko Simojoki, lit. Kaj Andersson, Efter gudstjänsten Vanda västra diakoniförenings julbasar med lunch kl. 11–13. ViAndakören ti 7.12 kl. 13–15, för alla som är 60+ i Dickursby kyrkas café, Wikman. Traditionell julkonsert ti 7.12 kl. 19 i Helsinge kyrka S:t Lars med Vanda sång- och musikförbund. Biljetter 10 €. DVAS — De Vackraste Andliga Sångerna on 8.12 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Wikman, Vallmov. 28

vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Noora Hultin laittaa jo ensimmäisillä pakkasilla joululaulut soimaan.

On kivempi laulaa yhdessä Joululaulut tuovat kanttori Noora Hultinille mieleen onnellisia lapsuudenmuistoja.

J

oulunalus on kanttorille vuoden kiireisintä aikaa. Rekolan seurakunnan kanttori Noora Hultin laskee soittavansa virren Enkeli taivaan joulun alla suunnilleen kuusikymmentä kertaa. Hän sanoo, ettei ole vielä koskaan kyllästynyt joululauluihin. Päinvastoin, Noora saattaa laittaa joululaululevyn soimaan jo lokakuussa. — Heti kun ensimmäiset pakkaset tulevat, laitan kotona Soile Isokosken joululaululevyn stereoihin. — Joululaulut tuovat mieleen hämärän talvimaiseman, kynttilän valon, kuusen ja joulun tuoksun. Lapsuudenperheeni jouluperinteeseen kuului joululaulujen laulaminen yhdessä kolmen sukupolven voimin, Noora kertoo.

— Olin ehkä 5- tai 6-vuotias, kun kaverini lauloi minulle Heinillä härkien kaukalon. Minusta se oli todella kaunis. Siitä tuli suosikkini moneksi vuodeksi. Viime aikoina Noora on soittanut paljon kappaletta nimeltä Mökit nukkuu lumiset. Kestosuosikkeja ovat Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu ja En etsi valtaa loistoa. — Joululaulut herättävät muistoja lapsuudesta. Esimerkiksi vanhus saattaa unohtaa kaiken muun, mutta muistaa vielä jonkun lapsuudesta tutun jouluvirren, Noora kertoo. Suomalaiset joululaulut ovat molli-

voittoisia verrattuna esimerkiksi englantilaisiin joululauluihin. — Se kertoo jotain kansamme luonteesta ja historiasta. Meiltä löytyy muustakin musiikista slaavilaista nostalgiaa, melankoliaa ja kaipausta. Tänä jouluna Noora on poikkeuksellisesti vapaalla. Hän aikoo miehensä kanssa viettää jouluaattoa kummityttönsä perheen luona. Joulun viettoon kuuluu tietysti myös joululaulujen laulamista. — Kun minä olen paikalla, niin eiköhän siellä jotain laulua viritetä. He laulavat kyllä, kunhan joku vain laulattaa.

Kauneimmat joululaulut 2010 Asolan seurakuntatalo

Myyrmäen kirkko

✴ ti 14.12. klo 19 Folkhälsanhuset

✴ la 11.12. klo 16 ✴ pe 17.12. klo 19 ✴ ti 21.12. klo 20

✴ ti 21.12. klo 18 ruotsinkielinen

Nikinmäen seurakuntakoti

Hakunilan kirkko

✴ ma 13.12. klo 18

Kauneimmat joululaulut ovat muodostuneet perinteeksi, joka kokoaa pimeimpään ja kylmimpään vuodenaikaan kirkot täyteen ihmisiä. — Kauneimmista joululauluista on tullut nyky-Suomessa yksi harvoista todella yhteisöllisistä perinteistä, Noora Hultin sanoo. Nooran mielestä ei ole yhdentekevää, laulaako joululauluja yksin kotona vai kirkossa yhdessä muiden kanssa. — Yhdessä laulaminen lisää laulun parantavaa vaikutusta, Noora sanoo. Kauneimmat joululaulut kokoavat kirkkoihin eniten työikäisiä ihmisiä. Omat joululaulutilaisuutensa järjestetään myös päiväkodeissa ja kouluissa sekä palvelutaloissa vanhuksille, jotka eivät pääse kirkkoon. Lasten kauneimmissa joululauluissa on jätetty kaikkein vaikeimmat laulut pois ja mukana saattaa olla esimerkiksi pienille tuttu Tuiki tuiki tähtönen.

✴ la 18.12. klo 18

Pyhän Annan lastenkirkko

meLankoLiset jouLuLauLusuosikit

Martinkeskus, Laajaniityntie 2

voimaa antava perinne

Noora Hultinin omat suosikkijoululaulut ovat vaihtuneet vuosien varrella.

Soili Pohjalainen

Asolantie 6

Unikkotie 28

Hakunilantie 48

Uomatie 1

Surviaisenkuja 1

Koulutie 11

Hämeenkylän kirkko

✴ la 11.12. klo 15 lapsille ✴ ti 14.12. klo 19

✴ la 11.12. klo 15 lapsille ✴ ke 15.12. klo 19 ✴ su 19.12. klo 18

Pyhän Laurin kappeli

Auratie 3

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1

✴ ti 14.12. klo 9.30 lapsille ✴ ti 14.12. klo 11 lapsille Kaivosristin seurakuntakoti Kaivosvoudintie 3

✴ ke 15.12. klo 18 Kivistön kirkko Laavatie 2

✴ su 12.12. klo 18 Korson kirkko Merikotkantie 4

✴ su 12.12. klo 18 ✴ ke 15.12. klo 19 ✴ su 19.12. klo 16 lapsille Länsimäen kirkko Kerokuja 9

✴ su 19.12. klo 18 Martinristin seurakuntakeskus

Pappilankuja 3

✴ su 12.12. klo 18 ruotsinkielinen eläkeläisille ✴ ti 14.12. klo 18 ruotsinkielinen nuorille Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45

✴ la 11.12. klo 21 ✴ su 12.12. klo 16 ✴ su 12.12. klo 18 ✴ ke 15.12. klo 9.30 lapsille ✴ ke 15.12. klo 11 lapsille ✴ pe 17.12. klo 20 ✴ su 19.12. klo 16 ✴ su 19.12. klo 18 ✴ su 26.12. klo 15 ✴ su26.12. klo 18 ruotsinkielinen Pähkinärinteen kerhohuoneisto Lammaskuja 2 B

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

✴ ma 6.12. klo 13 ✴ su 12.12. klo 14 lapsille ✴ su 12.12. klo 17 ✴ ma 13.12. klo 18 viitotun puheen tulkkaus ja isotekstiset laulut, myös pistekirjoituksella Ristipuron seurakuntakodin kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A

✴ su 12.12. klo 18 Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

✴ su 26.12. klo 16 Seutulan kappeli Solbackantie 6

✴ su 12.12. klo 16 ✴ su 19.12. klo 18 Tikkurilan kirkko Asematie 12

✴ ma 13.12. klo 9.30 lapsille ✴ ma 13.12. klo 11 lapsille ✴ to 16.12. klo 13 ✴ la 18.12. klo 19 ✴ ke 22.12. klo 18 Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

✴ to 16.12. klo 19 Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

✴ ti 14.12. klo 13

✴ ma 13.12. klo 19

Pähkinärinteen senioritalo

Ylästön seurakuntatalo

Kastanjakuja 1

✴ ke 22.12. klo 13.30

Lehtikummuntie 2

✴ to 16.12. klo 18

✴ la 18.12. klo 18 ✴ su 26.12. klo 15 lapsille

1


koonnut Heli Kulmavuori

   

j K r .

Matti Pikkujämsä

Hyviä uutisia, ole hyvä! mYönteisen ajatteLun sanomaa levittävä Ajatusten Aamiainen kolahtaa joka arkiaamu minun ja yli sadantuhannen muun sähköpostilaatikkoon. Kokkina häärii Positiivarit Oy:n perustaja Juhani Töytäri. Ensimmäisen ajatusten aamiaisen hän lähetti ystävänpäivänä vuonna 1999 seitsemällekymmenelle hyvälle ystävälleen. Nykyään Töytäri käyttää päivittäin kolmisen tuntia aikaa kirjoittaakseen viestin, joka on tilaajilleen täysin maksuton. Jokaisessa aamuviestissä on sama punainen lanka. — Se tapahtuu, mikä tapahtuu. Sille emme voi mitään, mutta me voimme valita, miten suhtaudumme tapahtuneeseen. Sitä valtaa ei pidä antaa itseltään pois. Yhtenä keskiviikkoaamuna Ajatusten Aamiaisella tarjoiltiin elämänohjeita Nooan malliin. Monet pitävät Raamattua melko synkkänä kirjana. Nooalta opitut viisaudet kuitenkin osoittavat, että Raamattua voi lukea myös myönteisellä ajattelulla varustettujen lasien läpi. — Suuri osa siitä, mistä puhun luennoillani löytyy isosta kirjasta. Siellä on esimerkiksi kylvämisen ja korjaamisen laki. Sitä niität, mitä olet kylvänyt, Töytäri sanoo. Hänellä on vinkki papeille, jotka sunnuntaisin nousevat saarnatuoliin.

Mikäli et voi taistella tai paeta — kellu!

Unelmia nukkekotimittakaavassa — mun mieLestä nukkekodeissa on ihaninta se, kun kaikki on niin suloista ja pientä, kymmenvuotias tyttö toteaa Kansallismuseossa avatussa Unelmien koti -nukkekotinäyttelyssä. Näyttely saa niin pienet tytöt kuin aikuiset naisetkin huokailemaan ihastuksesta. Nukkekoteja löytyy joka lähtöön, aina 1800-luvun itäsiperialaisesta mammutinluisesta pienoistalos-

ta 1970-luvun ruotsalaiseen Lundbynukkekotiin. Kuusivuotias ihastuu pienoissotasairaalaan, jolla on leikitty 1930-luvulla. Kymmenenvuotiaasta kivointa olisi leikkiä suuressa kaapissa asuvalla Väinölän nukkekotiperheellä. Nukkekodit ovat yhtä lailla lasten kuin aikuistenkin juttu. Väinölän omistaa harrastaja, jolle nukkekodin sisus-

2.12.

Onnea, Unelma!

● ● ●

Nooan oppipoikana ●

Varaudu tulevaan. Ei satanut vielä silloin, kun Nooa rakensi arkin.

Pysyttele vireänä. Kun olet 00-vuotias, joku saattaa pyytää sinua tekemään jotain suurta. — Älä kuuntele arvosteluja — tee se, mitä on tehtävä.

Matkusta varmuuden vuoksi pareittain.

Nopeus ei aina ole etu. Leopardit olivat jo laivassa, mutta niin olivat etanatkin.

Mikäli et voi taistella tai paeta — kellu!

Muista että olemme kaikki samassa veneessä.

Muista myös, että sisäpuolella olevat tikat ovat usein suurempi vaara kuin ulkona raivoava myrsky.

Näyttipä kuinka synkältä tahansa, toisella puolen on aina sateenkaari.

”Minä rakastan vaimoani ja kaikkia neljää lastani. Ketään en sen enempää enkä vähempää, sillä rakkaudella ei ole rankinglistaa.” Käsikirjoittaja, ohjaaja ja näyttelijä Kari Väänänen Helsingin Sanomissa 8.11.010

taminen on ikuisuusprojekti. Elämä nukkekodeissa on idyllistä. Tosielämässä niin ei aina ole. Siitä muistuttavat pienoiskodit, joita ovat rakentaneet oman kodin perustamisessa ja työelämään siirtymisessä erityistukea tarvitsevat nuoret. Koskettavia ovat kodittomuuden kokeneiden naisten rakentamat miniatyyrikodit. -vuotias Taru kertoo omaa unelmakotiaan esittelevässä tekstissä: ”Tein tällaisen unelmakodin, koska se edustaa minulle pysyvyyttä. Kotiani on rikottu ja olen muuttanut paljon, mutta tämä koti on eheä.”

Unelmien koti -nukkekotinäyttely Kansallismuseossa. Seuraava yleisöopastus su .12. klo 1.

Nukkekoti 1950-luvun tyyliin.

— Jos papit kertoisivat sanomaansa siten, että kirkossa kävijä lähtisi kotiin tuntien itsetuntonsa ja olonsa paremmaksi, meillä olisi kirkot täynnä väkeä, hän vakuuttaa.

Joulutähti kuuluu eurooppalaiseen jouluun.

Vihreää ja valoa mistä sYntYY joulu? Euroopan-laajuisessa nettikyselyssä pyydettiin arvioimaan 17 perinteistä joulusymbolia. Mukana olivat esimerkiksi joulukuusi, seimikuvaelma, joulukalenteri ja kynttilät. Tärkeimmäksi joulun symboliksi nousi joulukuusi. 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että jouluun

kuuluu ehdottomasti kuusi ja sen koristelu. Kuusen kanssa lähes yhtä tärkeiksi koettiin kynttilät ja jouluvalot. Kolmanneksi tulivat tähdet. Nettikyselyn mukaan 0 prosenttia eurooppalaisista pitää erilaisia tähtikoristeita ja joulutähtikukkaa erottamattomana osana joulua.

Unelma on supisuomalainen tytönnimi, joka heijastaa vanhempien lämpimiä tunteita lastaan kohtaan. Nimipäiväkalenteriin Unelma otettiin vuonna 1973 Anelman rinnalle. Eniten Unelmia syntyi 190- ja 30-luvuilla. Nyt nimi on taas pienessä nousussa. Viime vuonna Unelmaksi nimettiin 33 tyttöä. Tänä vuonna uusia Unelmia on tullut 37.

Sirpa Päivinen

E

Kärsimätön odottaja

n ole koskaan pitänyt odottamisesta. Olen kärsimätön, minussa on tämän ajan vamma: kaikki heti tänne nyt! Odottaminen tekee levottomaksi, hajottaa keskittymisen, saa mietteet harhailemaan. Niin monenlaista pitää odottaa. Tuloksia verikokeista, tietoa pääsystä töihin tai koulutukseen, paranemista, lomaa, joulua, helpotusta elämän tiukkoihin paikkoihin. Aina ei odotus ole ihanaa. Joskus se on kireän jännittävää, kivuliasta. Tuleeko se, mitä odotamme? Ainakin joulu tulee. Adventin ajan odotus on erilaista kuin muu odottaminen. Tiedämme, että Hän tulee ja tuo meille juhlan.

20

Meiltä voi puuttua monenlaisia juhlan ulkoisia edellytyksiä, rahaa, sopua, terveyttä, aikaa, elämäniloa, mutta juhla tulee silti, ja sille on lupa antaa tilaa sisällään. Sille joutuu ehkä suorastaan raivaamaan tilaa, vaikkapa yrittämällä ajatella joulun sanomaa ja sen tuottamaa iloa maailman kansoille. ”Arkihuolesi kaikki heitä”, lauletaan rakkaassa suomalaisessa joululaulussa. Vaikeahan niitä on heittää. Mutta tarvitsemme valoa ja iloa, vaikka se pitäisi houkutella esiin mustasta asvaltista, sateen pieksävistä äänistä ja adventtikynttilän pienestä liekistä. Eila Jaatinen


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.