Lauri 2010 nro 4 (4 2)

Yhteisvastuu-tapahtumia, sivu 15

MARIANNE HEIKKILÄ vaihtoi työpaikkaa sivu 3



..

RUOKAA martan ohjeilla sivu 5

Julmuuksien 1900LUKU sivu 6

Markku Mattila

keskiaukeama

Yksinhuoltajan jääkaapilla

..

HelSinGin piiSpanvaaliSSa on mukana ainakin yksi ja mahdollisesti useitakin naisehdokkaita. Se, valitaanko piispaksi nainen vai mies, riippuu siitä, miten äänestäjät arvioivat piispaehdokkaiden pätevyyttä ja linjaa. Mutta valinnan ensimmäinen edellytys on tällä kertaa täytetty: kynnys ehdokkaaksi lähtemiseen on ylitetty.

Toisin on Turussa, jossa arkkipiispaehdokkaaksi ei saatu yhtään naista.

Turha on silloin valittaa, ettei naista valita arkkipiispaksi. Toki voi olla, että mahdolliset naisehdokkaat arvioivat mahdollisuutensa Turussa niin pieniksi, etteivät halunneet lähteä vaaliin.

Mutta yhtä kaikki tämä ja monet kirkkoherranvaalit herättävät kysymyksen, mikä oikein on suurin este naisjohtajuudelle kirkossa. Onko kirkossa lasikatto vai naispuolisilla papeilla paljon miehiä korkeampi kynnys lähteä hakemaan johtotehtäviä? pod.Fi -Sivuilta löytyi mielenkiintoinen uutinen Kiteen vastavalitusta nuoresta naispuolisesta kirkkoherrasta. Uutisessa kerrottiin, että evankelisluterilaisen kirkon 466 kirkkoherrasta vain kymmenesosa on naisia. Kuitenkin naisia on papeista jo lähes neljäkymmentä prosenttia. Mistä tämä epäsuhta johtuu? Varmasti tässä joukossa on paljon naisia, jotka ovat päteviä hakemaan kirkkoherran paikkaa.

Moni on kenties hakenutkin, mutta hävinnyt vaaleissa. Mutta väitän, että lisäksi on iso joukko naisia, jotka eivät edes hae seurakunnan johtotehtäviin, vaikka edellytyksiä olisi. vantaalla on viime vuosina pidetty useita kirkkoherranvaaleja ja tänä vuonna niitä on peräti kolme. Tikkurilan, Hämeenkylän ja Rekolan kirkkoherraksi ei aikoinaan naisia hakenut, ei myöskään Hakunilan seurakuntaan, jossa on vaalit toukokuussa. Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa oli muutaman vuoden naiskirkkoherra ja sen jälkeen nainen viransijaisena, mutta kun paikka oli moneen kertaan auki, siihen ei tullut kuin yksi hakija — mies. Syksyllä pidetään kirkkoherranvaalit Korsossa ja Vantaankoskella.

Löytyisiköhän niihin naispuolisia ehdokkaita?

Johtajuus ei minusta ole sukupuolikysymys, enkä itse valitsisi ehdokastani sen perusteella. Kovasti kuitenkin hämmästelen sitä, miksi päteviksi tuntemani naiset eivät koe kutsumusta hakea kirkossa johtajiksi.

T

ämän vuoden Yhteisvastuukeräys alkoi dramaattisesti, kun maanjäristys iski Haitiin 12.1. Keräyksen oli tarkoitus alkaa 7.2., mutta se käynnistyi välittömästi.

Myös Vantaan seurakuntien vapaaehtoiset lähtivät liikkeelle lippaineen. Kaduilla ja kauppakeskuksissa liikkui muun muassa Tikkurilan lukiolaisia. Tammikuun loppuun mennessä Vantaalla oli kerätty Haitiin yli 20 000 euroa.

Yhteisvastuukeräys käynnistyy virallisesti kynttilänpäivänä 7.2. Ennen sitä kerätyt varat suunnataan suoraan Haitin katastrofiapuun Kirkon Ulkomaanavun kautta. Sen jälkeen keräystuotot jaetaan ulkomaan ja kotimaan kohteiden välillä.

ruoki rakaS lapSi Suomessa Yhteisvastuukeräyksen 2010 aiheena ovat vähävaraiset lapsiperheet. Keräysvaroja käytetään Lapsiperheiden ruokaturva -hankkeeseen, jonka toteuttaa Marttaliitto yhdessä seurakuntien kanssa.

Tuotolla järjestetään ruokakursseja ja kotikäyntejä lapsiperheille ja harjoitellaan edullisen ruuan laittoa. Kotikäynneillä opastetaan myös taloudenhoidossa. Tällä pyritään turvaamaan jokapäiväinen leipä heikoimmassa asemassa oleville perheille. Hanke toteutetaan vuosina 2011–2012.

Martat ovat näkyvästi mukana seurakuntien kevään Yhteisvastuu-tapahtumissa.

Avajaispäivänä 7.2. klo 16 Tikkurilan kirkolla järjestetään vauvakirkko, jonka jälkeen martat tarjoilevat tietoiskun ruokasuunnittelun apuvälineistä ja jakavat reseptejä. Torstaina 11.2. klo 17.30 valmistetaan edullista arkiruokaa Hämeenkylän kirkolla Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvojan opastuksella.

pienet tulot näkyvät ruokapöydäSSä Suomessa arvioidaan olevan 150 000 köyhyydessä kasvavaa lasta. Köyhiksi luokitellaan kotitaloudet, joiden tulot ovat alle 60 prosenttia väestön keskitulosta. Näiden perheiden määrä on kolminkertaistunut sitten 1990-luvun laman.

Perheen pienituloisuus voi johtua muun muassa sairaudesta, työttömyydestä, pätkätöistä tai matalapalkkaisuudesta. Lapsilisät ja kotihoidon tuki eivät ole nousseet samaa tahtia elinkustannusten kanssa. Perheiden tuloissa tuntuu myös verotuksen perhevähennyksistä luopuminen. Niukkuus näkyy usein ruokapöydässä.

Kun Haitin tilanne helpottuu, keräysvaroin koulutetaan perheitä ja yhteisöjä kehittämään viljelymenetelmiä, varautumaan

luonnonkatastrofeihin ja suojelemaan ympäristöä.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään Kirkon Ulkomaanavun kautta kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. 20 prosenttia käytetään vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseen Suomessa.

Loppuraha käytetään kirkon ja seurakuntien avustustyöhön. Osa tästä käytetään köyhien lapsiperheiden hyväksi Vantaan seurakuntien diakonia- ja perhetyön kautta.

Yhteisvastuukeräykseen voi osallistua myös verkossa www.yhteisvastuu.fi.

Katriina Harviainen

Lippaita liikkeellä 7.–14.2.

Itä-Vantaa

Tikkurilan alue

●

●

Ikeassa kaupan aukioloaikoina, lipaskeräys jatkuu viikonloppuisin kevään ajan

●

Hakunilan ja Itä-Hakkilan marketeilla

●

Rekolan alueella su 7.2. klo 13–16

●

Päiväkummussa to 11.2. klo 17–20

●

Asolassa pe 12.2. klo 17–20

●

Citymarket Koivukylä la 13.2. klo 10–14

●

●

Hakunilan ostarilla torikahvit la 13.2. klo 11 alkaen

Bauhausissa, Tikkurin ostoskeskuksessa ja Tikkurilan Prismassa kauppojen aukioloaikoina

Länsi-Vantaa ●

●

Myyrmannissa ma 8.2. ja pe 12.2.klo 14–18, la 13.2. klo 10–15, lipaskeräys jatkuu lauantaisin 6.3, 13.3., 20.3 ja 27.3 klo 10–15 Martinkeskuksessa la 13.2. klo 10–14

S-Market Koivukylä su 14.2. klo 13–16

H

elsingin hiippakunnan piispanvaaliin asetettiin alkuviikosta kaksi ehdokasta. Ehdokasasettelu päättyy vasta 18.3., joten ehdokkaita piispa Eero Huovisen seuraajaksi ehtii vielä tulla lisää.

Ensimmäisinä mukaan ilmoitettiin Helsingin Huopalahden seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Hannu Vapaavuori ja Espoon hiippakunnan hiippakuntasihteeri Irja Askola. Vapaavuori toimii myös pappisasessorina Helsingin hiippakunnassa.

Askola on Espoon piispan Mikko Heikan teologinen avustaja.

Askolan valitsijaryhmän asiamies ja ensimmäinen allekirjoittaja on Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen. Askolan kannattajalistalla Facebookissa oli maanantaina ●

Suomeen Syntyi uuSi kristillinen uutismedia, kun Seurakuntalainen.fi avautui helmikuun alussa.

Verkkolehden uutistuotantoon osallistuvat Uuden Tien, Elämäänlehden, Sanan, Ristin Voiton ja Suomen Viikkolehden toimitukset sekä Radio Dei. Lisäksi Seurakuntalainen.fi-verkkolehti on keskustellut uutisvälitysyhteistyöstä muun muassa Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa.

noin 600 nimeä. Vapaavuorella ei ainakaan tiistaihin mennessä vielä ollut netissä vastaavaa kannattajalistaa, mutta hänelläkin on Facebook-profiili.

Oleellisempi kuin kannattajalista on äänioikeutettujen kannattajien määrä. Äänioikeus on piispanvaalissa noin 1200 papilla, lehtorilla ja maallikkovalitsijalla.

Maallikkovalitsijoita ovat hiippakunnasta valitut kirkolliskokouksen maallikkoedustajat, hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet, tuomiokapitulin lakimiesasessori ja maallikkojäsen sekä seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen valitsemat maallikkovalitsijat.

Helsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestetään tiistaina 11.5. kello 13.

Markku Mattila



toivontuottajien kakSi nettiradiota Radio Toivo ja Radio Higher Ground ovat aloittaneet yhteistyön nuorten sivuston Fleim.fi: n kanssa. Radiota voi kuunnella niiden omien verkkosivujen lisäksi nyt myös Fleimin sivuilta. Fleim.fi on kirkon rippikoulu- ja nuorisotyön verkkopalvelu. Radio Higher Ground on mustan musiikin erikoiskanava, Radio Toivon musiikki on popimpaa.

Henri Taulavuori (vas.) ja Mikke Eerola keräsivät apua Haitiin.

Kaksi ehdokasta Helsingin piispaksi

Helsingin piispan vaakuna.

●

Pauli Juusela päätoimittaja

Markku Mattila

Ensimmäinen edellytys

Yhteisvastuukeräys jatkuu lapsiperheiden hyväksi

Vantaan hääyö on saanut seuraajia muualla Suomessa.

●

Seurakunnat järjeStävät talvellakin vihkitapahtumia, joissa voi mennä vaivattomasti naimisiin.

Buumi sai alkunsa Vantaalta Pyhän Laurin kirkosta, jossa vihittiin viime syyskuussa yhden yön aikana lähes sata paria. Espoon tuomiokirkossa ja toimituskappelissa vihitään pareja perjantaina 12.2. alkaen kello 17. Jo noin 70 paria on varannut vihkiajan. Vastaavanlaisia tilaisuuksia on ollut tai pidetään ainakin Lahdessa, Oulussa ja Kuopiossa.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Jani Laukkanen

Antti Siukonen Fleim-nuorisomedian päätoimittaja

Ilmastonmuutos on peruttu päivänä, jolloin unohdin pipon kotiin, mietin tarttuvatko lapsenlapseni hamassa tulevaisuudessa pilliin kiinni, jos heille mainitsee sanan bensiini tai muovi.

Pakkanen paukkui junalle kävellessä sen verran kovaa, että järjenjuoksuni meni jotenkin näin: Vanhempieni sukupolvi ei valtaosin ole kiinnostunut koko ilmastonmuutoksesta. Oma sukupolveni tiedostaa kyllä, mutta ei toimi. Lapseni sukupolvi taas ryhtyy toimiin, mutta on jo liian myöhäistä. Lapsenlapset sättivät sitten iso- ja isoisovanhempiaan koko homman mokaamisesta. Samalla kun pukevat meille kestovaippoja.

Martat edustavat Marianne Heikkilälle sanoista tekoihin -asennetta.

Siivouskin sujuu

Marianne Heikkilälle työn ja perheen yhteensovittaminen on palapeliä.

M

arianne Heikkilä, 41, aloitti tämän kuun alussa työt Marttaliiton toiminnanjohtajana. Viimeiset työpäivät Kirkon Ulkomaanavun sidosryhmäjohtajana olivat kiireisiä.

— Kun Haitin katastrofin laajuus selvisi, työsuunnitelmat menivät uusiksi, sähköpostin välityksellä tavoitettu Heikkilä kertoo.

Heikkilän tehtävänä oli vastata kellon ympäri Haitin katastrofityön kotimaan toiminnoista. Samankaltaisissa tehtävissä hän myös aloitti ensimmäisen työpäivänsä Kirkon Ulkomaanavussa. Vuosi oli 2004, ja raju tsunami oli juuri ravistellut Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa.

— Vaikka nämä tapahtumat ovat traagisia, työtä on mahtavaa tehdä osaavien ja sitoutuneiden työkavereiden kanssa. Kun on yhteinen tavoite, työ sujuu kuin siivillä.

apua Haitiin ja lapSiperHeille Sunnuntaina alkavan Yhteisvastuukeräyksen ulkomaan avustuskohteena on maanjäristyksen runtelema Haiti.

— Hätäavun antamisen lisäksi pyritään siihen, että Haiti pystyisi tulevaisuudessa turvaamaan väestönsä ruuansaannin. Kylissä kehitetään kotieläintuotantoa, kahvin luomuviljelyä sekä ympäristönsuojelua, Marianne Heikkilä kertoo.

Hänen mukaansa Yhteisvastuukeräyksellä on merkittävä vaikutus kehitysmaiden ihmisten elämään. Jokaisesta kerätystä eurosta noin 80 senttiä menee perille suoraan avustuskohteeseen. Apua annetaan muun muassa työvälineiden ja koulutuksen muodossa.

— Tarkoituksena on antaa kehitysmaiden asukkaille keinoja ja välineitä ansaita itse oma toimeentulonsa ja tuottaa oma ruokansa, Heikkilä sanoo.

Suomessa keräyksen tuotolla autetaan köyhiä lapsiperheitä. Yli 150 000 suomalaislasta kasvaa köyhyydessä. Luku on kolminkertaistunut sitten 1990-luvun laman.

Yhteisvastuukeräyksen pääyhteistyökumppani kotimaassa on Marttaliitto, Heikkilän uusi työnantaja. Martat saavat viidenneksen tämän vuoden tuotosta. He opastavat vähävaraisia lapsiperheitä valmistamaan edullista ruokaa järjestämällä ruokakursseja ja tekemällä kotikäyntejä.

martta on luotettava Marttaliitossa on tehty työtä suomalaisten kotien ja perheiden hyväksi 110 vuoden ajan. Marianne Heikkilän mukaan työtä riittää yhä.

— Uskon, että martta-aatetta tarvitaan erityisesti kansalaisten ja perheiden ohjaamisessa eettiseen kuluttamiseen.

Heikkilä itse ei vielä tätä haastattelua tehdessä ollut marttojen jäsen.

— Ystäviäni on kuulunut marttoihin. Martat ovat aina edustaneet minulle sanoista tekoihin -asennetta: ahkeruutta, vastuullisuutta ja välittämistä. Martta on luotettava ja häneltä voi kysyä neuvoa mihin tahansa asiaan.

Entä kuinka kätevä emäntä Heikkilä on?

Miten hyvin Marttaliiton uudelta toiminnanjohtajalta sujuvat siivous, pakastus, hilloaminen ja mehustus?

— Siivous ja pakastus sujuvat hyvin. Anoppini ja mummoni ovat opettaneet minulle paljon. Olen ollut anoppilassa avustamassa hilloamisessa ja mehun tekemisessä.

oma aika on kortilla

Marianne Heikkilä asuu puolisonsa Ismo Heikkilän sekä 12-vuotiaan poikansa ja 8vuotiaan tyttärensä kanssa Helsingin Lauttasaaressa. Hän kertoo työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen olevan ”iso palapeli ja keskeneräinen missio”.

— Siinä voi onnistua tyydyttävästi hyvän tukiverkoston, organisointikyvyn ja periksi antamisen avulla. Liian usein lapset ovat jo iltapuuhissa, kun minä kömmin töistä kotiin.

— Lasten kanssa ollessani pyrin vain olemaan. Joskus luen heille, käymme kirjastossa ja keskustelemme. Välillä kyselen heiltä läksyjä tai laitan ruokaa heille ja heidän kavereilleen, Heikkilä luettelee.

Kun perheen kuopus syntyi, Heikkilä jäi hoitamaan lapsia kotiin lähes neljäksi vuodeksi.

— Ne vuodet ovat olleet perheen kannalta parasta aikaa.

Heikkilä on vapaa-ajallaankin aktiivinen.

Hän on mukana muun muassa seurakunnan vapaaehtoistyön toimikunnassa ja lastensa koulujen vanhempainyhdistyksissä.

— Läheisiin ystäviin pidän yhteyttä kätevästi Facebookissa. Omaa aikaa on tässä elämänvaiheessa hyvin vähän. Sen vietän hiljaisuudessa, liikkuen, lukien ja kirjoittaen.

Soili Pohjalainen

Marianne Heikkilä aloitti Marttaliiton toiminnanjohtajana ma 1.2.

onnekSi ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Tuoreimman suomalaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan ilmastonmuutosta ei olekaan odotettavissa. Ylen Aamu-tv:ssä kysyivät ihan rehdin oloisilta hiihtäjiltäkin. On ollut sen verran kylmää, että on ihan turha uskoa ilmaston lämpenevän.

Himalajan sulamistahdinkin ennustivat pieleen. Ihan oikeat tutkijat.

Sen verran on pakkasia pidellyt, että yhdeltä jos toiselta on järki jäässä. Itsekin olen miettinyt tällä viikolla, kumpaako uskoisi, ladun miestä vai tutkijoita. Ei pitäisi mennä liian kovilla pakkasilla hiihtämään.

Mutta Yhdysvalloissa ei tarvitse miettiä. Siellä on nimittäin kampanjoitu kovasti hiilidioksidin puolesta. Se on teollisuussetien mielestä tullut kaltoin kohdelluksi koko tässä ilmastonmuutosjupakassa. Reppana tarvitsi ihan oman YouTube-kampanjan, jossa tyhmille ihmisille kerrottiin, ettei hiilidioksidi suinkaan ole saaste vaan elämän keskeinen ainesosa.

Mistä saisimmekaan happea, jos kasvit eivät tekisi sitä hiilidioksidista?

Onneksi meilläkin on Suomessa tehtaita, jotka tuottavat sitä. oliSi Helppoa, jos ilmastonmuutos rysähtäisi päälle kerralla. Boom! Mitä tapahtui? Äkkiä pelastustoimet pystyyn ja korjaamaan, kyllä tästä selvitään.

Mutta ei. Meidät on kahlehdittu kytevään katastrofiin, joka antaa kuulua itsestään vain lämpöasteen kymmenesosa kerrallaan. Olemme suurten puheiden ja pienten ilmastokatastrofien puuduttamia. Tasapainoilemme ympäristöahdistuksen ja välinpitämättömyyden välimaastossa. Ja koemme ympäristöangstia aina kun asia nousee otsikoihin tai pipo unohtuu kotiin.

Saisikohan syyllisyyden voimalla piiskattua itseään uhmakkaampaan taisteluun? Ettei tarvitsisi pelätä tulevia lastenlapsiaan.



tiiStaina 2.2. Hämeenkylän kirkolla pakattiin lahjoituksena saatuja tavaroita vietäväksi Romanian romaneille.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mitä säkkeihin sujahti?

Markku Mattila

Lulu Siltanen, 87 tä?

Kuinka innostuit avustustyös-

Marja-Leena Sjöblom, 63 Marjatta Tammisalo, 74 tä?

Kuinka innostuit avustustyös-

— Tulin mukaan vuonna 1989, — Olen aivan tuore näissä kuvikun jäin eläkkeelle. Professori Esko oissa. Jäin eläkkeelle vuoden alussa.

Koskenvesa ehdotti projektia etiopi- Auttaminen on aina ollut lähellä alaisen lastenkodin hyväksi Kirkon sydäntäni, ja nyt Romania-asia Ulkomaanavun kautta. Lastenko- pompahti eteeni. Avustustyöntedin mukaan nimetty HAIKin piiri kijä kertoi viime syksynä kirkolla kokoontuu edelleen. Teemme käsi- Romaniasta ja Diakonissalaitoksen töitä. Lähetämme niitä avuntarvit- työntekijä työstään Romanian rosijoille tai myymme myyjäisissä. manien parissa Suomessa.

Mitä pakattiin?

Mitä pakattiin?

— Kun tyhjennän komeroita, — Kun lajittelen ja laitan vaatkatson mitä puseroita, hameita, la- teita muovisäkkeihin, tarkistan kanoita ja pyyheliinoja voisin an- että ne ovat sellaisia, että ne voi taa eteenpäin. Tein jo etukäteen antaa jollekulle. Ihmiset ovat selvalmiiksi lappuja, joissa kerrotaan västikin katsoneet tarkkaan mitä englanniksi, mitä säkki sisältää: tuovat. Huonokuntoista tavaraa on lasten, naisten ja miesten vaatteita, erittäin vähän. Itse saatan tuoda takkeja, kenkiä, kaulahuiveja, suk- lapsenlapsen vaatteita sekä miesten kia, takkeja, petivaatteita, kodin ja naisten vaatteita. tekstiileitä.

Pisteillä –, kuinka Pisteillä –, kuinka tärkeätä on, että seutärkeätä on, että seurakuntalaiset tekevät Mihin voit tai rakuntalaiset tekevät avustustyötä? haluat antaa apuasi? avustustyötä?

— Annan 5 pistettä.

Kerro osoitteessa — Se, että voi autAvun kohde on tarkwww.vantaanlauri.fi/ taa tekemällä omin kaan valittu. Toisen, pisteita. käsin, on tärkeää. Anvaikka naapurin, auttanan 5 pistettä. minen on aina tärkeää.

tä?

Kuinka innostuit avustustyös-

— Kun jäin eläkkeelle, HAIKin piiriin kuuluvat ystäväni houkuttelivat minut mukaan. Teemme käsitöitä. Varoilla olemme tukeneet Kirkon Ulkomaanavun tai Suomen Idäntyö UP:n avustustyötä. Rahaa menee myös tavaroiden kuljetuksiin. Senioritapahtumissa autamme keittiössä. Lisäksi pakkaamme avustustavaroita niin kuin nyt.

Mitä pakattiin?

— Mitään hyvää ja käyttökelpoista tavaraa ei kannata heittää suoraa päätä roskiin. Olen kerännyt avustustavaroita myös perheen nuorisolta. Joskus tuntuu, että se mitä itse voi tehdä, on kovin vähän.

Silloin voi ajatella, että tärkeätä on, jos voi auttaa edes yhtä ihmistä.

Pisteillä –, kuinka tärkeätä on, että seurakuntalaiset tekevät avustustyötä?

— Annan 5 pistettä. Kiinnostus lähimmäiseen ja se, että tekee jotain hänen hyväkseen, on supertärkeää.

Ulla-Maija Vilmi

Päätösten julkisuudesta Viime viikon Vantaan Laurissa kaivattiin läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Yleisönosastokirjoittaja on etsinyt tietoa seurakuntaneuvostojen päätöksistä nettisivuilta. Etsijä ei ole löytänyt etsimäänsä.

Kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvostojen päätökset ovat julkisia. Kirkollisveroa maksavilla on oikeus tietää, minkälaista seurakuntatyötä rahoilla tehdään ja minkälaisia työntekijöitä valitaan näitä töitä tekemään ja kuinka seurakunta päättää niistä varoista, jotka kirkkovaltuusto sille yhteisestä talousarviosta myöntää.

Yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston esityslistat ja pöytäkirjat ovat verkossa kaiken kansan luettavana. Seurakuntaneuvostojen päätöksiä on vain Vantaankosken seurakunnan verkkosivuilla.

Muidenkin seurakuntien internetsivuja ollaan kehittämässä entistä informatiivisemmiksi ja vuorovaikutteisemmiksi. Seurakuntaneuvostojen pöytäkirjojen liittämistä kunkin seurakunnan internetsivuille on tarkoitus käsitellä seuraavassa kirkkoherrojen kokouksessa. Estettä pöytäkirjojen julkaisemiselle netissä ei ole.

Tämä vuosi on seurakuntavaalivuosi. Seurakunnan jäsenet 16 ikävuodesta alkaen voivat äänestää omaa ehdokastaan niin yhteiseen kirkkovaltuustoon kuin seurakuntaneuvostoon-

kin. Nimimerkki Ymmällään ja ulkona on oikeassa siinä, että netinkin kautta pitäisi päästä tutustumaan seurakuntien päätöksentekoon.

Aila Alarotu Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö

Tekstiviestit LAIHDUTUSKAMPANJA on

lopulta ovelista ovelin sielunvihollisen harha. Hyvän asian varjolla saadaan seurakunnat vaakojen vahdeiksi.

Voisiko jostain punnituksesta kertoa lehdessä, että punnituksen yhteydessä julistetaan parannusta ja evankeliumia. Pysyisi totuus mielessä. Ja suutari lestissään.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Risto

Nyt netissä

MUUTAMAN KILON pudotus on

tarpeen. Siihen aion pyrkiä liikuntaa lisäämällä ja miettimällä tarkemmin, mitä syön ja paljonko lapioin suuhuni kerralla.

Hommaa hankaloittaa se, että olen hyvän ruuan ystävä ja loistava keksimään tekosyitä. www.vantaanlauri.fi/blogit/ kaninruokaa

MITEN ON, arvoisa Tuntematon

Lahjoittaja, jos joku poistaa liiat kilonsa 3000–7500 euroa maksavassa rasvaimussa, kilahtaako niistäkin lukutaitoeuroja Nepaliin? www.vantaanlauri.fi/blogit/ leipatekstia-jaetsintakuulutuksia

Markku Mattila

Saara Vuorjoki

VIIVI PUMPANEN, 21, leikki lapsena Havukosken myllyn luona.

100 % vantaalainen

Olen muuttamassa Tikkurilasta poikaystäväni luo Espoon Leppävaaraan.

En koe itseäni yhtään espoolaiseksi.

Vantaa tulee jatkossakin olemaan tärkeä paikka minulle. Vanhempani asuvat täällä, samoin isoveljeni sekä parhaimmat ystäväni.

Helsingissä Vantaata pidetään



ehkä landena, mutta minä olen ylpeä vantaalaisuudesta. Olin 2-vuotias, kun muutimme Hakunilasta rivitaloasuntoon Havukoskelle. Vietimme lomia Pyhäjoella meren rannalla, jonne isäni ja setäni ovat rakentaneet kaksi mökkiä.

Minulla on vanhempiini läheiset välit. Äiti on paras ystäväni. Muutin 18-vuotiaana pois kotoa. Asuin ensin

Myyrmäessä, sitten Tikkurilassa. Ennen Miss Suomeksi kruunaamista työskentelin Helsinki-Vantaan lentokentällä matkustamopalveluissa. Misseys muutti elämän kiireiseksi. Sen jälkeen ole ehtinyt tavata vanhempia yhtä usein kuin ennen. Parhaita ystäviä olen ehtinyt nähdä kerran. Oli ihanaa päästä puhumaan heille kaikesta tapahtuneesta.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu?

Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Viime viikon kuva-arvoituksessa liehuivat ammattikorkeakoulu Metropolian liput Myyrmäessä.

Timo Saarinen

Lempeästi tulinen perunakeitto 2 rkl öljyä 1 sipuli 3 valkosipulin kynttä 2 rkl tomaattipyreetä ½ jalopenochili 6 perunaa 1 punainen paprika 3 porkkanaa yhden limen mehu 1,5 l vettä 2 kasvisliemikuutiota 2 rkl smetanaa suolaa tuoretta basilikaa 1. Poista chilistä siemenet. Kuutioi kasvikset.

2. Paista sipulia, valkosipulia ja chiliä hetki öljyssä. Lisää tomaattipyree ja kasvikset, sekoittele ja lisää neste ja kasvisliemikuutiot.

3. Anna keiton kiehua hiljalleen noin 40 minuuttia, lisää smetana ja limemehu, suola ja basilika.

Ohje on Martan keittokirjasta osoitteesta www.martat.fi.

Vatsa täyteen vähällä rahalla Martan ostoslistalla on ainakin perunaa, tarjouskalaa ja kaalia.

T

ilillä on vain vähän rahaa, jääkaapissa ketsuppipullo ja juustonjämät ja lapset valittelevat nälkäänsä. Martat jos ketkä tietävät, miten tällaisesta tilanteesta selvitään.

Siksi heidät on valittu yhteistyökumppaneiksi tämänvuotiseen Yhteisvastuukeräykseen, jonka teemana on lapsiperheiden ruokaturva.

Ruskeasannan Marttoihin kuuluvan Ritva Raappanan kokemuksen mukaan ruokakuluista säästääkseen ei tarvitse olla mikään supermartta eikä huippukokki. Paljon voi säästää käyttämällä maalaisjärkeä, eikä itse tekeminenkään ole vaikeaa. Sen Raappana tietää omasta kokemuksestaan, sillä hän on pyrkinyt tekemään mahdollisimman paljon itse myös silloin kun nyt jo aikuiset pojat olivat pieniä.

— Tekeminen on ollut minulla jossakin takaraivossa, vaikka ymmärränkin, että kiireisessä elämänvaiheessa jostakin on tingittävä. Yleensähän ihminen tinkii siitä, mihin ei tunne mielenkiintoa, aina ruuanlaitosta ja leipomisesta pitänyt Raappana arvioi.

Silakkaa, muikkua ja loHta Yksi marttojen säästövinkeistä on, että kannattaa olla suunnitelmallinen ja

miettiä viikon ruokalistaa etukäteen.

Ritva Raappana kuitenkin tunnustaa noudattavansa tätä ohjetta vain osittain.

— Käyn kaupassa kerran viikossa, silloin ostan kaikki pääraaka-aineet.

Tarvittaessa voin sitten käydä täydennysostoksilla hakemassa jotakin, joka ei säily niin hyvin, kuten maitoa.

Raappana ei yleensä lähde ostoksille tarkan kauppalistan kanssa, vaan viikon ruokalista hahmottuu usein vasta tarjousten perusteella.

— Tarjoukset kannattaa hyödyntää erityisesti sellaisissa tuotteissa, jotka säilyvät pitkään, sekä kalatiskillä.

Jotkut kalat ovat kalliita, mutta niistä on usein hyviä tarjouksia, Raappana vinkkaa.

Hänen ostoskärryihinsä päätyy usein silakkaa, muikkua ja lohta. Lohi laitetaan savustuspönttöön tai keittoon, muikut kalakukkoon ja silakat paistinpannulle. Mitä kokonaisempana kalan ostaa, sitä halvemmalla sen saa.

montako ateriaa kiloSta? Kilohintoja vertaamalla voi säästää, mutta aina ei kannata tehdä ostopäätöksiä pelkän hinnan perusteella, vaan miettiä myös laatua. Esimerkiksi halvinta vessapaperia ostamalla ei välttä-

Perunakeittokattilallisen hinnaksi tuli noin 7 euroa, mutta hinta putoaa noin 4 euroon jättämällä smetanan ja tuoreen basilikan pois.

mättä säästä, jos käyttää huonolaatuista kerralla enemmän.

Tarjouksia ja kilohintoja vertailleessaan Ritva Raappanalla on tapana miettiä myös sitä, paljonko ruokaa kilosta oikeastaan saa.

— Jos miettii vaikka lihaa, niin kilon lihapala ei ole vielä kovin kummoinen, mutta kilosta silakoita saa jo ison aterian, hän havainnollistaa.

Samalla kannattaa pohtia sitä, miten jotakin raaka-ainetta voisi jatkojalostaa riittoisammaksi ja usein myös terveellisemmäksi ateriaksi.

— Esimerkiksi lenkkimakkaraa ei kannata syödä sellaisenaan vaan tehdä siitä keittoa tai kastiketta, Raappana ehdottaa.

Lisukkeissa on myös helppo säästää.

Peruna on aina edullista. Siitä voi tehdä vaihtelun vuoksi vaikka valkosipuli- tai kermaperunoita. Myös erilaiset kaalisalaatit ovat hyviä ja halpoja, kuten myös puolukkasurvos ja itse tehdyt kurkkusäilykkeet.

Sovella reSeptejä ja SääStä Tekemällä itse voi vaikuttaa myös ruuan terveellisyyteen, sillä valmiissa ruuissa on paljon sokeria tai suolaa.

— Säilön marjat ja raparperit pakastimeen ja keitän sekamehua mehumaijallisen kerrallaan. Kun ei tee kerralla paljon, ei tarvitse lisätä niin paljon sokeria, jotta mehu säilyisi, Ritva Raappana neuvoo.

Yksi Raappanan säästövinkeistä on, ettei keittiössä kannata noudattaa kaikkia ruokatrendejä ja reseptejä orjallises-

ti. Jo paistoöljyn valinnassa voi poiketa ohjeesta, sillä monissa resepteissä neuvotaan käyttämään oliiviöljyä, vaikka edullisempi rypsiöljy ajaa saman asian.

— Etnisten ruokien resepteissä on usein paljon erilaisia mausteita, mutta esimerkiksi wokkiin ei minusta tarvitse lisätä kuin soijakastiketta ja chiliä.

porukalla metSään Ritva Raappana pitää marjastuksesta ja sienestyksestä. Taloudenpitoa helpottaa, että pihalla on kasvimaa. Mökillä ja kotipihalla kasvaa myös perunaa. Näin hän saa ilmaista ruokaa, joka on kaiken lisäksi monikäyttöistä ja terveellistä.

Raappana kuitenkin tietää hyvin, että nykyään kaupunkilaisella pienituloisella on kaikista huonoimmat mahdollisuudet omavaraisuuteen, sillä omaa pihaa tai mökkitonttia ei ole ja hyviin marja- ja sienimetsiin voi olla matkaa.

— Kaupungeissa voisi yrittää koota sieni- ja marjapiirejä. Mukaan otettaisiin joku, jolla on auto, ja joku, joka tuntee paikat, sienet ja marjat. Näin muutkin pääsisivät metsään, hän ideoi.

Hanna Antila

Ritva Raappana kertoo marttojen toiminnasta Yhteisvastuukeräyksen avajaisjuhlassa Tikkurilan kirkossa 7.2. klo 1 alkavan messun jälkeen.

Katso Ritva Raappanan makaronipataohje ja muita marttojen reseptejä osoitteesta www.vantaanlauri.fi.

5

Hanna Antila

Sotien ja kansanmurhien vuosisata Viime vuosisata oli edistyksen vuosisata, mutta samalla yksi ihmiskunnan historian julmimmista.

Yksi 1900-luvun kansanmurhista tapahtui Kambodzhassa, jossa Pol Potin hirmuhallinnon aikana kuoli noin 1, 7 miljoonaa ihmistä. Uhrien kalloja on koottu muistomerkkiin Phnom Penhissä.

K

aksi totalitaarista järjestelmää nousi valtaan 1900-luvulla: fasismi ja kommunismi. Kumpikin jätti jälkeensä kymmeniä miljoonia kuolleita, mutta myös demokraattisissa yhteiskunnissa tehtiin pahaa jälkeä. Esimerkiksi rodunjalostusta eli eugeniikkaa, jota perusteltiin darvinismilla, harrastettiin pitkälle 1950-luvulle. Sven Lindqvist kertoo siitä järkyttäviä esimerkkejä kirjassaan Tavoitteena kansanmurha.

Lindqvistin kirja sopii hyvin johdatukseksi siihen, mihin ihminen pahimmillaan kykenee. Yhdistämällä teoriaa luonnonvalinnasta, vanhoja rotuennakkoluuloja ja kyynistä politiikkaa löydettiin hyviä perusteluja niin aktiivisille kansanmurhille kuin välinpitämättömyydelle.

Esimerkiksi Kenian maumau-kapinassa britit sovelsivat natsien menetelmiä. Lindqvist esittää myös hyvän kysymyksen: jäikö suuri osa sotarikollisista tuomitsematta, koska liittoutuneet rikkoivat itse sodan sääntöjä Saksan ilmapommituksissa?

Sotainnosta karuun todellisuuteen

Ruotsalainen Peter Englund on aiemminkin osoit-

tanut olevansa erinomainen historian popularisoija.

Uusimmassa kirjassaan hän käsittelee ensimmäistä maailmansotaa mikrohistoriallisesti, sotaan tavalla tai toisella osallistuneiden miesten ja naisten elämäntarinoiden kautta.

Kirjan nimi Sodan kauneus ja kauheus tuntuu ensin oudolta. Mitä kaunista sodassa muka on?

Mutta itse asiassa nimi on osuva. Maailmanpalon syttyessä monet kirjan henkilöistä suhtautuivat siihen innolla, kuka nationalistisesti, kuka seikkailua odottaen. Sodan todellisuus paljastui paitsi paljon kuvatuilla länsirintaman kuoleman kentillä myös eksoottisemmilla rintamilla, kuten Afrikassa ja Turkissa. Eteläamerikkalaisen palkkasoturin kuvaus turkkilaisten toimeenpanemasta kansanmurhasta Armeniassa on hyytävää luettavaa.

Ensimmäinen maailmansota antoi myös monille pienille kansakunnille mahdollisuuden itsenäisyyteen. Yksi niistä oli Suomi, jossa vapautuminen Venäjästä merkitsi myös sisällissotaa. Siemenet sille kylvettiin koko ajan kiihtyneessä vihankylvössä, jota sekä punaiset että valkoiset harrastivat.

Suomen sisällissodan 36 000 uhrista suurin osa kuoli taistelujen ulkopuolella. Mikä johti vastusta-

Janne Aaltonen

Sodan arvet Irja Wendisch: Me sotilaiden lapset.

Ajatus Kirjat 2009.

I

rja Wendisch kertoo osin omakohtaisessa kirjassaan, miten toinen maailmansota ja isän sodankäynti näkyivät hänen perheensä henkisessä ilmastossa.

Vuonna 1955 syntyneen Wendischin lapsuutta leimasivat isän lyhytpinnaisuus ja juopottelureissut, jotka päättyivät väkivaltaisiin purkauksiin.

Wendisch on ennenkin kirjoittanut sodasta, mutta vasta nyt hän uskaltautuu juurilleen. Oma uupumus pani hakemaan pahoinvoinnin syitä menneestä, isän vaietuista sotamuistoista.

Kirjassa rakennetaan sodan traumoista siltaa 1950- ja 1960-luvuilla syntyneiden sotilasisien lasten pahoinvointiin. Voisiko tuon ikäpolven kyvyttömyyttä tunnistaa omia tarpeitaan ja tunteitaan selittää kansakunnan yhteisellä sotatraumalla?

Wendisch tukeutuu psykiatrien havaintoihin. Monet sodan kokeneet kärsivät henkisistä kovettumista. Psyyke puo-

Irja Wendisch. lustautuu kivuliailta muistoilta depressiivisellä tai maanisella asenteella. Ihminen vuoroin torjuu sodan traumat kokonaan vetäytymällä maailmasta, vuoroin vaalii loistavan sotasankarin myyttiä. Monelle sotilasisän lapselle ovat tuttuja niin isän masennus kuin juopotteluun huipentuvat maaniset kaudet.

Kiinnostava on havainto siitä, että ruumiillisesti vammautuneet veteraanit selviytyivät traumastaan paremmin nimenomaan vammansa turvin. Sen avulla sotilas voi hoitaa myös henkistä vammaansa. ”Henkinen vointikin paranee

”Suomen sisällissodan 36 000 uhrista suurin osa kuoli taistelujen ulkopuolella.”

askel askeleelta samalla kun kuume laskee ja ruumiillinen tuska vähenee”, kirjoittaa Wendisch. Psyykkisesti vammautuneille ei suotu samaa lupaa työstää traumaansa.

Kun sodasta vaikenevien isien oirehtiminen syö äitien voimat, lapsista tulee helposti äitiensä kumppaneita ja kanssakestäjiä. Liian varhain itsenäistyneet lapset oppivat omillaan pärjäämisen eetoksen. Kun isä elää sodan haavoja yhä uudelleen, lapsi välttää suuria mielenliikutuksia viimeiseen asti. Tämä syö hänen henkistä vastustuskykyään, ja kun hän myöhemmin elämässään kohtaa menetyksiä ja sairauksia, on niiden käsittely erityisen työlästä.

Kirja on arvokas puheenvuoro siitä, miten historia elää meissä. Esimerkkitarinoita on liikaa, eikä niiden todistusvoima sotatraumojen vaikutusten kannalta aina oikein jäsenny. Silti muistojen ja tunteiden herättäjänä kirja on paikallaan. Se auttaa varmasti monia näkemään uudelta kannalta omaa ja sukunsa psykohistoriaa — ja toivottavasti rohkaisee puhumaan kipeistä muistoista.

Kristina Svensson

jien demonisointiin? Siihen antaa puuduttavankin perusteellisen vastauksen Juha Siltala. Hän käy kirjassaan läpi sotaa edeltänyttä ja sen aikaista vastakkainasettelua psykohistorian näkökulmasta.

Aitoja luokkaristiriitoja pahensi propaganda, joka tuskin olisi voinut johtaa muuhun kuin kauheaan lopputulokseen.

Hitleristä Kimien Koreaan Ensimmäisen maailmansodan lopputulos mahdollisti myös Adolf Hitlerin valtaannousun. Brittiläisen historioitsijan Ian Kershawin mukaan hänenkaltaisensa mies ei olisi voinut nousta valtaan missään muualla kuin juuri tappion kärsineessä Saksassa.

Yli 900-sivuinen elämäkerta antaa tähän vankat perustelut.

Mielenkiintoista Kershawin kirjassa on Hitlerin persoonan käsittely. Hän oli työtä vieroksuva ja taiteilijan haaveissaan pettynyt mies, jolla oli yksi hyvin poikkeuksellinen kyky. Hän oli äärimmäisen taitava demagogi, kansankiihottaja. Politiikka oli hänelle ensi sijassa propagandaa ja jatkuvaa uhkapeliä, esimerkiksi hallinto ei häntä kiinnostanut.

Persoonana hän oli sisäisesti ontto ja samastui täysin rooliinsa myyttisenä Führerinä.

Hitler osasi taitavasti käyttää hyväkseen vastustajiensa heikkouksia ja otti valtavia riskejä. Hän ei noussut valtaan kapinalla vaan demokraattista järjestelmää hyödyntämällä. Hänen juutalaisvastaisuuteensa sai vastakaikua monissa saksalaisissa ja johti lopulta teolliseen tappamiseen. Selkeää vastavoimaa ei Hitlerille pystytty muodostamaan, sillä hänen valtaannousunsa ajoi liian monien etuja.

Sitten olikin jo liian myöhäistä.

Hitler ei kuitenkaan ollut viime vuosisadan ainoa diktaattori, eivätkä saksalaiset ainoa manipuloitu kansa. Myöskään keskitys- ja vankileirit eivät loppuneet Hitlerin tai Stalinin kukistumiseen.

Siitä, millaista on elää nykypäivän totalitaarisen järjestelmän armoilla, saa kuvan lukemalla Kang Chol-hwanin ja Pierre Rigoulot´n kirjan Pjongjangin akvaariot. Pohjois-Korean Kimien diktatuuri pysyy pystyssä armottoman kurin avulla. Muu maailma katselee sivusta, sillä maalla on ydinase. Kun näin on, miljoonat ihmiset saavat odottaa, josko järjestelmä joskus kaatuisi sisältäpäin.

Pauli Juusela

Kang Chol-hwan & Pierre Rigoulot: Pjongjangin akvaariot. Siltala 2009.

Peter Englund: Sodan kauneus ja kauheus.

WSOY 2009.

Ian Kershaw: Hitler. Otava 2009.

Sven Lindqvist: Tavoitteena kansanmurha. Like 2009.

Juha Siltala: Sisällissodan psykohistoria. Otava 2009.

Hans von Schantz

V

Laulellen sotaan

iime vuonna Heidi Koistinen katsoi Kuorosota-ohjelmaa kotisohvallaan ja kannusti kaikki kuoroja vuorotellen. Kun hän sai tietää Vantaan olevan yksi 7.2. Nelosella käynnistyvän tämänvuotisen Kuorosodan kaupungeista, oli päivänselvää, että mukaan on päästävä. Marraskuun alussa Koistinen osallistui koelauluihin.

— Koelaulusta ei jäänyt paljon mieleen.

Ei sitä oikein tajunnut, että se saatetaan näyttää koko Suomen kansalle.

— Olen muutenkin sellainen tyyppi, että pystyn tsemppaamaan itseni vaikka mihin, horkkatärinä tulee vasta jälkeenpäin, hän kuvailee.

Kilpakuoroon valituilla 20 vantaalaisella on edessään tiukka kevät, sillä harjoituksia on päivittäin ja sunnuntait ovat varsinaisia kilpailupäiviä. Laulamisen lisäksi kuorolaiset opettelevat tyyliin sopivat koreografiat.

— Vapaa-ajanongelmia ei tänä keväänä ole, sillä minulla on työharjoittelukin, lähihoitajaksi opiskeleva Koistinen kertoo.

Sata salamaa karaokessa Heidi Koistinen luonnehtii itseään suurisuiseksi ja -sydämiseksi ihmiseksi, jolle musiikki ja laulaminen ovat tärkeitä.

— Puhun paljon sen kummempia ajattelematta, mutta huomaan, jos olen sanonut jotakin loukkaavaa. Suurisydämisyydestä taas kertoo jo alanvalintakin, tällä alalla täytyy olla hoivaviettiä, hän arvioi.

Laulua 23-vuotias Koistinen on harrastanut lapsesta asti kuorossa, kavereitten kanssa ja seurakunnan toiminnassa. Pianonsoitto sujuu sen verran, että hän voi säestää itseään ja kitaransoiton opettelu on työn alla.

— Minulla on hyvin musikaalisia kavereita. Heidän kanssaan kitarat, pianot ja roskiksista tehdyt rummut soivat.

Koistisen ominta musiikkia ovat lähinnä pop ja rock. Niinpä hän on tyytyväinen siihen, että Vantaan kuoroa luotsaava Virve ”Vicky” Rosti on sanonut, että heviä kuoro tuskin esittää, mutta muuten kaikki on mahdollista. Koistinen ei panisi pahakseen, vaikka kuoro pääsisi esittämään myös Vickyn kappaleita.

— Olen laulanut niitä karaokessa. Sata salamaa on sellainen laulu, että jos ei muuten ole hyvä meininki, sillä sen saa aikaan!

Heidi Koistinen on mukana Vantaan Kuorosota-joukkueessa, sillä hän rakastaa laulamista ja viihtyy joukossa.

Toinen toistaan tukien

Vaikka Heidi Koistinen rakastaa laulamista, Idolsiin, X Factoriin tai vastaaviin ohjelmiin hän ei ole halunnut.

— En halua tuoda itseäni esille, vaan tykkään kuulua johonkin isompaan joukkoon, menemättä kuitenkaan massan mukana, hän analysoi.

Koistinen arvioi Kuorosodan ja kuoroharrastuksen suuren suosion johtuvan juuri siitä, että kuorolaulu on sosiaalista toimintaa, joka sopii kaikenikäisille ja jota voi harrastaa pienilläkin paikkakunnilla.

— Kuorossa laulamiseen kuuluu toisen tukeminen.

Mikäli Vantaan kuoro voittaa Hämeenlinnan, Helsingin, Kuopion, Joensuun ja

Leppävirran kuorot, se saa 40 000 euron hyväntekeväisyyspotin artistin valitsemaan paikalliseen kohteeseen. Virve Rosti tahtoisi antaa varat palveluoperaatio Vantaankosken Saappaalle.

— Minusta se oli hieno valinta. Tämä on ennaltaehkäisevää työtä, itsekin lapsi- ja nuorisotyöstä kiinnostunut Heidi Koistinen sanoo.

Henkisesti korsolainen Heidi Koistisen mukaan Vantaan kuorossa on mukana vain kaksi syntyperäistä vantaalaista, joista hän on se toinen. Koistinen on ehtinyt asua kaupungin eri laidoilla: Korsossa, Ylästössä, Koivukylässä ja nyt Jokiniemessä.

— Vaikka kuulun nyt Tikkurilan seurakuntaan, henkisesti olen korsolainen. Olen asunut Korsossa, käynyt siellä riparin ja isoskoulutuksen ja olen siellä mukana nuorten aikuisten toiminnassa. Vanhempanikin asuvat siellä, Koistinen kertoo.

Kotiseutuhenki, jota kaupunkien välisenä kilpailuna toteutettavassa Kuorosodassakin herätellään, huokuu Heidi Koistisesta selvästi.

— Minä en näe Vantaassa mitään pahaa, ja olen sentään asunut eri puolilla Vantaata. Kaikkihan on kiinni siitä, millaisessa seurassa liikkuu. Minusta Vantaa on hyvä paikka, täällä on kaupunkimaisuutta, mutta myös tilaa ja metsää, hän kehuu.

Hanna Antila

” P y s t y n t s e m p p a a m a a n i t s e n i v a i k k a m i h i n , h o r k k a t ä r i n ä t u l e e v a s t a j ä l k e e n p ä i n .”

Historiantutkija

Matti Pikkujämsä

L

uukkaan evankeliumin kirjoittaja, perimätiedon mukaan lääkäri, lähestyi Jeesuksen tarinaa historioitsijan ottein. Hän käytti kirjallisia lähteitä ja silminnäkijöiden kertomuksia. Niiden pohjalta hän kokosi yhtenäisen esityksen. (Luukkaan evankeliumin 1. luku, jakeet 1–4) Teologian tohtori, kirkkohistorioitsija Jenni Krapu, mitä ajattelet Luukkaan metodeista?

— Valppaan kirkkohistorian tutkijan tavoin Luukas kertoo tekstinsä alussa metodit, joiden varaan hän on tutkimuksensa tehnyt. Oman haasteensa tosin tuo se, että Luukas kertoo silminnäkijöiden kääntyneen ”sanan palvelijoiksi”. On siis oletettavaa, että he kertoivat tapahtumista kristinuskon kannalta myönteiseen sävyyn. Mielenkiintoista olisi tietää, miten tilanteita tulkitsivat ne ihmiset, jotka eivät kääntyneet.

Kuten Luukaskin aikanaan, tutkit lähihistoriaa. Millaisia lähteitä käytät?

— Luukkaan tavoin käytän tutkimusta tehdessäni sekä kirjallisia lähteitä että silminnäkijähaastatteluja. Haastattelut ovat mahdollisia, koska tutkin 1900-luvun kirkkohistoriaa.

Miten sovellat lähdekritiikkiä, kun on kyse silminnäkijöiden kertomuksista?

— Monesti haastatteluissa nousee esille asioita, jotka eivät paljastu kirjallisesta materiaalista. Tosin haastatteluissa tulee myös vahvasti esille niiden subjektiivisuus.

Muisti voi tehdä tepposet. Kirjallinen materiaali saattaa kertoa tapahtumista aivan jotakin muuta kuin haastateltava. Ihminen yksinkertaisesti unohtaa paljon asioita ja pyrkii helposti harmonisoimaan muistojaan.

Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

”Elän rahapäivästä

rahapäivään

Viiden lapsen yksinhuoltaja Kirsi Peteri on väsynyt niukkuuteen.

”Minulla menee kuulemma liian hyvin, vaikka itse kyllä ihmettelen, missä se oikein näkyy.”

J

ääkaappi, seinäkalenteri ja eteisen naulakko kertovat paljon Hakunilassa asuvan Kirsi Peterin elämästä.

Jääkaapin ovessa on lapsen piirros, jossa on täällä asuva perhe: äiti ja viisi lasta. Kuvassa näkyy rakkaus. Oven toisella puolella on arki: maitoa ja parin seuraavan päivän perusruoka. Ei ylimääräisiä herkkuja.

Seinäkalenterissa on tammikuun tärkeät päivät: elatustuet, äitiyspäiväraha ja lapsilisät. Ei harrastuksia, ei matkoja, ei juhlia. Kun rahaa on niukasti, elämä pelkistyy siihen, miten selviää seuraavaan päivään.

— Ei minun tarvitse kalenteriin yleensä muuta laittaa. Oleellista on, kuinka selviän rahapäivästä toiseen. Niitä on kolme kertaa kuussa. Tärkeintä on, että saan maksettua vuokran ja sähkölaskun. Ihmisellä pitää olla katto pään päällä, joten niihin rahojen on aina riitettävä, kiteyttää Kirsi.

Kirsi seuraa tarkasti kauppojen tarjouksia ja hankkii pienellä rahalla arkiruokaa. Vähimmillään on pärjättävä viikko 80 eurolla ja hankittava sillä myös perheen nuorimmaiselle, neljän ja puolen kuukauden ikäiselle Moonalle vaippoja ja maissivelliä. Hankinnoissa auttaa pitkä kokemus niukkuudesta sekä työkokemus kaupan kassalta. Lähihoitajan koulutus auttaa sekin osaltaan miettimään ruoan terveellisyyttä.

Omat tarpeet jäävät sivuun Eteisen naulakon alla on lenkkarit, mutta ei talvikenkiä. Lapsilla pitää olla kengät, mutta itselleen Kirsi ei ole talvikenkiä pystynyt hankkimaan. Niinpä hän laittaa Moonan ja perheen sekarotuisen koiran kanssa ulkoillessaan paukkupakkasilla jalkaan paksut sukat ja lenkkarit.

— Lapsille hankin vaatteita Seppälästä tai kirpputorilta, itselleni en ole ostanut aikoihin mitään. Joululahjoja ostin jokaisella lapselle, mutta nyt menee ainakin pari kuukautta, että saan lompakon päiväjärjestykseen.

Vaikka joulu on lasten juhla, niin vuosi vuodelta se ahdistaa entistä enemmän, kun rahaa ei ole.

Harrastuksia Kirsillä ei ole, ellei siksi lasketa koiran kävelyttämistä. Se ei maksa mitään, eikä kirjastossa käynti. Yksi tavallista hienompi esine kodissa

Kirsi Peteri ulkoiluttaa Moonaa jalassaan lenkkarit.

Talvikenkiä hänellä ei ole varaa ostaa. on, iso televisio. Sen myi pikkuveli halvalla.

— Kun on aikaa, luen kirjoja ja katson telkkaria.

Kirjasto on tärkeä siksikin, että käyn siellä lukemassa lehden. Oma sosiaalinen elämäni rajoittuu kaupan, eskarin ja kirjaston välille. Kerran viikossa käyn Malmilla pojan toimintaterapiassa. Sitä kauemmas en ole mennyt varmaan vuosiin, Kirsi kertoo.

Jos Kirsi saisi toteuttaa jonkun toiveensa, hän menisi lasten kanssa hampurilaiselle tai elokuviin.

Ulkomaanmatkoista tai Viron-reissuista hän ei edes haaveile. Kampaajalla käynti voisi olla mukavaa.

Pahemminkin voisi olla Vaikka Kirsillä on nyt taloudellisesti tiukkaa ja hän on monesti väsynyt arkirumban pyörittämiseen ja oman ajan puutteeseen, niin huonomminkin voisi mennä. Sen hän tietää kokemuksesta.

— Olen aiemmin joutunut kokemaan, millaista on elää parisuhteessa, jossa on alkoholiongelma ja väkivaltaa. Jälkeenpäin olen syyttänyt itseäni siitä, miten päästin tilanteen niin pitkälle, varsinkin kun minua varoitettiin, että tästä ei hyvää seuraa. Mutta ulkopuolisen on helppo sanoa.

Rankan taustansa vuoksi Kirsi haluaa nyt antaa

”

paljon aikaa lapsilleen ja toipua menneestä. Hän haluaa olla kotona, kun lapset lähtevät kouluun, viedä ja hakea pojan eskarista ja hoitaa itse vauvaa.

— Moonan isän kanssa asiat ovat hyvin. Olemme kihloissa. Hänellä on oma kämppä, mutta totta kai hän on paljon myös täällä ja maksaa jupisematta Moonan elatusmaksun, kertoo Kirsi.

— Kun taustalla on mitä on, niin nyt on sellainen tunne, että haluan olla lasten käytettävissä. Kun itse olen monesti lopen uupunut, en kyllä ole aina henkisesti läsnä, mutta paikalla kuitenkin, Kirsi lisää.

Paluu juurille helpottaisi Kirsi perheineen asuu nyt Hakunilassa, mutta hän toivoisi voivansa muuttaa lähemmäs entistä kotiaan.

Siellä asuvat tyttöjen kaverit ja myös Kirsin sukulaiset ja ystävät.

— Olen asuntojonossa, mutta edellä on satoja muita. Toivon, että kaupungin sosiaalitoimi voisi auttaa tässä. Nyt omaa ja lasten elämää hankaloittaa se, että olemme täällä niin yksin. Kavereihin pidän yhteyttä lähinnä puhelimitse. Ei ole rahaa bussilippuun, päivät kuluvat pyykkiä pestessä ja ruokaa laittaessa ja oma energia on niin vähissä, etten edes oikein jaksa lähteä entisille kotikulmille. Auttaisi paljon, jos asuisin lähempänä.

Kirsi kertoo hakeneensa kaupungilta toimeentulotukea, mutta hän ei täytä kriteerejä.

— Minulla menee kuulemma liian hyvin, vaikka itse kyllä ihmettelen, missä se oikein näkyy. Pyysin myös tukiperhettä, jotta voisin saada edes yhtenä viikonloppuna kuussa vapaa-aikaa, mutta sitä kaupunki ei suostu maksamaan. Pientä taloudellista apua olen saanut vain seurakunnasta. Sillä rahalla ostin ruokaa jouluksi.

— Jos tässä revohkassa hajoaa vaikka pesukone tai joku sairastuu, olen todella pulassa. Perheneuvolasta olen saanut apua. Nyt keskustelin perheneuvolan työntekijän kanssa ja pyysin tekemään lastensuojeluilmoituksen. Sieltä tullaan nyt kotikäynnille katsomaan, miten täällä jaksetaan, Kirsi Peteri selvittää.

Moonan hymy auttaa jaksamaan Kysymykseen, tuleeko välillä toivoton olo, Kirsi vastaa yhdellä sanalla: tulee. Sitten hän kuitenkin jatkaa, että elämässä on toki myös hyviä asioita. Hänellä on kuudeskin lapsi, joka on jo muuttanut pois kotoa ja pärjää omillaan. Kotona lapsista ja kihlatusta on paljon iloa.

Ja kun on oikein rankkaa, auttaa Moonan hymy.

— Kun kaikesta huolimatta selviydyn arjesta ja saan lapsille ruokaa pöytään, ajattelen, että olen sittenkin hyvä äiti ja selviytyjä. Samaa kertoo Moonan hymy: äiti hoidat minua hyvin, vaikka oletkin väsynyt.

Pauli Juusela kuvat Markku Mattila

Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt

K

öyhien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut 15 vuodessa ja lapsiköyhyys liki kolminkertaistunut. Vuonna 2007 pienituloisissa talouksissa eli yli 150 000 alle 18-vuotiasta eli 13,8 prosenttia lapsista ja nuorista.

Pienituloisiksi määritellään henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot ovat alle 60 prosenttia samanlaisten kotitalouksien keskimääräisestä tulosta.

Kyse on siis suhteellisesta köyhyydestä erotuksena esimerkiksi kehitysmaiden absoluuttiseen köyhyyteen.

Ihmisiä ei sentään Suomessa kuole nälkään, mutta moni joutuu tinkimään ruoastaan. Tämän näkee Vantaalla joka viikko Ruoka-avun ruokakassijonoissa.

Suhteellinen köyhyys voi olla aika lähellä absoluuttista köyhyyttä, jos ajatellaan mitä seurauksia vaikka puhelimen puuttumisesta voi nyky-yhteiskunnassa olla — esimerkiksi työnhaku vaikeutuu.

Eniten pienituloisuus on lisääntynyt yksinhuoltajaperheissä ja perheissä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia.

Monilapsiset perheet ovat myös usein

tiukoilla. Riskiä ajautua suoranaiseen köyhyyteen lisäävät työttömyys, matala koulutus ja vanhempien nuori ikä.

Monissa opiskelijaperheissä rahat ovat todella vähissä.

Vuonna 2008 toimeentulotukea sai 16 727 vantaalaista eli 8,7 prosenttia väestöstä. Tuhannet vantaalaislapset elävät näissä perheissä, mutta lapsiköyhyys on vielä tätä paljon laajempi ilmiö. Köyhyyteen liittyy usein häpeä siitä, ettei selviä samalla tavalla kuin muut, ja siksi moni jättää hakematta toimeentulotukea. Kun velkoja ei yleensä oteta huomioon toimeentulo-

tuessa, moni velkaantunut lapsiperhe elää köyhyydessä.

Työttömyyden kasvu ei ainakaan helpota tilannetta. Työ- ja elinkeinotoimiston mukaan Vantaan työttömyysaste oli joulukuussa 9,3 prosenttia. Työttömiä on yli 3000 enemmän kuin edellisvuonna.

Yhteisvastuukeräys pyrkii omalla panoksellaan tekemään jotakin lapsiperheiden köyhyyden hyväksi. Tärkeintä on nostaa asia yleiseen keskusteluun.

Itse keräystuotolla pyritään Suomessa auttamaan köyhiä perheitä

käyttämään vähät rahansa mahdollisimman järkevästi. Suunnitteilla on Marttaliiton kanssa järjestettäviä ruokakursseja, kotikäyntejä ja neuvontaa ensin muutamalla pilottipaikkakunnalla ja sitten ympäri Suomea.

Osa Yhteisvastuukeräyksen tuotosta käytetään keräävän seurakunnan valitsemaan kohteeseen, Vantaalla köyhille lapsiperheille ruokaan liittyvänä tukena diakonia- ja perhetyön kautta.

Ulkomaisena avustuskohteena on tänä vuonna Haiti.

”Kun kaikesta huolimatta selviydyn arjesta ja saan lapsille ruokaa pöytään, ajattelen, että olen sittenkin hyvä äiti ja selviytyjä. Samaa kertoo Moonan hymy.”

K i r j o j a Jukka Nevala

”Lakritsin ystävälle - ja erityisesti makeanhimoon.”

Yogi Tea:

Lakritsitee

Lakritsinjuurta ja makuhermoja hiveleviä mausteita sisältävä, lämmittävä, ruuansulatusta parantava ja makeanhimoa lievittävä luomutee-elämys.

Myyjä suosittelee tätä tuotetta

Ruohonjuuri palvelee myös Itäkeskuksessa.

Tervetuloa!

Tällä kupongilla 4.-6.2.2010

Yogi Tea:

Lakritsitee

350 (4.60)

Sari, Ruohonjuuri/Itäkeskus

Tuoreeks,

/pkt 15 pss/ pkt

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki.

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18.

Ilmaista keskusteluapua yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 www.senioripysakki.fi

Puhelin seniori-ikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 www.aamukorva.fi

Hiihto- ja laskettelumatka Ylläkselle Uudenmaan ja Helsingin Kansanlähetyspiirit järjestävät hiihto- ja laskettelumatkan Ylläkselle 14.-20.3.2010.

Matkan hinta 490 €, joka sis. matkat, majoituksen, ruuan, retkieväät, saunat ja opetuksen.

Tiedustelut ja ilmoitautumiset matkanvetäjille, Eero Ahonen puh. 040 5287238 tai Seppo Paloselle puh. 040 5106474.

Tehostetun asumispalvelun PAIKKOJA VAPAANA uudessa Debora Hoivakoti Harmoniassa.

Helsingin Lassilassa hiljattain avattu Harmonia tarjoaa pitkäaikaishoitoa fyysisesti toimintarajoitteisille sekä muistihäiriöisille vanhuksille, sekä lyhytaikaishoitoa omaishoidon lomitukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja kuntoutukseen.

Varaa paikkasi jo tänään!

Debora Hoivakoti Harmonia, Kaupintie 10, 00440 Helsinki puh. (09) 75180200, email. hoivakoti.harmonia@debora.fi

LAPPIINLisävirtaa mainontaanLestadiolainen !

PÄÄSIÄISEKSI

31.3.-6.4.2010

UUSHERÄYS

Ota yhteys:Seurat alkavat rukoushuoneella

Fredrikinkatu 61 B klo 14 ja kahvitarjoilu ennen seuroja noin klo 13.30.

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Ilmoitusmarkkinointi 7.2. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Pallas-Ounastunturin upeille, Irma Nygren, Heikki Hilvo lumisille laduille. Majoitus 020hotelli 754 2000/vaihde Vuontispirtissä 2-hengen huowww.kotimaa-yhtiot.fi neissa. Bussi lähtee Kauniaisista ke 31.3. klo 19.00. Paluu ti 6.4. klo 08.00 mennessä. Hinta HERÄNNÄISSEURAT 560 €. Latuoppaina jo 22. kertaa Tarja Su 7.2. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. ja PauliIlmoitusmarkkinointi Tuohioja.

020 754 2000/vaihde Ti 9.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Varaukset puh.

Seuratuvalla, Salomonkatu 51239130 tai 17 D, Hki. 0500-603786.

Ke 10.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. Tulossa myös Ruskamatka samalle To 11.2. klo 18 Länsi-Pasilan ilmoitusmyynti@kotimaa.fi seudulle 11.-18.9.2010. kappelissa, Maistraatintori 3,

Lisäinfoa: www.tuohioja..

Hki.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

1 Kaikki, mitä tarvitset.

Suomi on kaunis, mutta ympäristön muutokset ja vastuu muista eivät pysähdy valtion rajalle, muistuttaa Jukka Nevala kirjassaan.

Juurevaa ekohartautta Jukka Nevala: Vihreä sanakirja.

Aurinko Kustannus 2010.

H

ämeenkylän seurakunnan kirkkoherralta Jukka Nevalalta on ilmestynyt jo kolmas ekologiaa ja hartautta yhdistyvä kirja, tällä kertaa nimeltään Vihreä sanakirja. Teos on juureva yhdistelmä perinteistä kristillistä hartauskirjaa ja ajankohtaista ympäristöajattelua.

Vihreä sanakirja käy läpi keskeisiä luonnonsuojelun käsitteitä, mutta vielä enemmän se opettaa kiitollisuutta ja kunnioitusta luontoa ja sen Luojaa kohtaa.

Hartauskirjassa on viikkorytmi ja se seuraa vuoden ja kirkkovuoden kiertoa teemoissa ja valokuvissa,

Arkkipiispan perintö Jukka Paarma: Ihmisen huuto.

Kärsimyksestä, toivosta ja lähimmäisyydestä. Kirjapaja 2009.

Puhujana ja esiintyjänä arkkipiispa Jukka Paarma antaa jähmeän vaikutelman, mutta kirjoittajana hän on sujuvampi. Tai ainakin hän onnistuu tässä eräänlaisessa testamentissaan aika hyvin.

Kirjan punainen lanka löytyy

Itseironiaa ja kiitollisuutta Claes Andersson: Jokainen sydämeni lyönti. Merkintöjä elämästäni. WSOY 2009.

Claes Anderssonin omaelämäkerrassa käsitellään paljon asioita lyhyessä mitassa. Koska Andersson on muun muassa runoilija, hänellä on tiivistämisen taito. Andersson on hajauttanut muistelmiaan useampaan kirjaan: poliittiset muistelmat Kaksitoista vuotta politiikassa – katkelmia, muistikuvia, unia ilmestyi jo vuonna 2000.

Anderssonin tarinointia on nautinnollista lukea ja siinä on luontaista kirjallista itsetuntoa.

jotka ovat Nevalan ottamia.

Sympaattiseksi kirjan tekee kirjoittajan konstailematon, perinteinen kristillisyys, joka sopii aiheeseen ja kuvien henkeen.

Aina valitut raamatuntekstit ja teema eivät heti kolahda yhteen, mutta usein sananpaikasta tai rukouksen pätkästä syntyy kuitenkin syventävä oivallus. Ajatuksia ruokkivat ajankohtaiset tiedot: samalla kun me voimme nauttia puhtaasta ilmasta, neljä miljoonaa lasta kuolee vuosittain ilmansaasteiden takia.

Vihreä sanakirja on innokkaan luontoharrastajan tekstiä. Nevala löytää luonnon kauneusarvoja yhtä hyvin ikimetsistä ja järven rannalta kuin kaupunginosansa

maisemista ja kotikirkkonsa kulmilta. Hän haastaa lukijoitaan pohtimaan, millainen on oma ainutkertainen jälkemme talvisen valkeuden keskellä.

Nevala puolustaa hiljaista ja rauhallista elämäntapaa. Siihen sopii mieluummin ruokarukous, luomuruoka ja ateriayhteys kuin nopeasti hotkaistu pikaruoka.

Pyhäpäivää hän puolustaa sillä, että muuten jokaisesta päivästä tulee keskeytymätöntä arkea. Kertakäyttökulttuurin vastapainoksi hän asettaa evankeliumin näkökulman: miten Jumala voi poisheitetystä ja hylätystä luoda uutta ja jokainen ihminen on Jumalalle ainutkertaisen arvokas.

norjalaisen Edvard Munchin maalauksesta Huuto. Munchin teos syntyi hänen omien kokemustensa pohjalta: lapsuudenkodin ahdas uskonnollisuus jätti Munchin elämään ”sairauden, mielenvikaisuuden ja kuoleman tummat enkelit” ja tunteen totaalisesta yksinäisyydestä.

Arkkipiispa pohtii nykypäivän ihmisen huutoa ja sitä, mitä sanottavaa kirkolla on ihmisen monenlaiseen hätään. Hän käy läpi surun ja kärsimyksen teemoja, miettii elämän ja kuoleman rajapintoja ja kysyy, millainen on hyvä yhteiskunta ja miten pitää huolta yhteisestä maapallostamme.

Koskettavimmillaan Paarma on kun hän astuu ulos roolistaan ja käsittelee saamaansa henkilökohtaista palautetta uskonsa ja seksuaalisuutensa kanssa kamppailevilta ihmisiltä ja heidän läheisiltään.

Paarma toteaa, että kun hänen tuntemansa homoseksuaalinen pari on sitoutunut rakkauteen ja uskollisuuteen ja toivoo yhteiseen elämäänsä Jumalan siunausta ja rukousta, hän ei tohdi sitä kieltää.

Hän on valmis sydämestään rukoilemaan tällaisen parin puolesta. Avioliittoa Paarma kuitenkin pitää miehen ja naisen liittona.

Monilahjakkaasta Anderssonista on riittänyt psykiatriksi, kirjailijaksi, jazzpianistiksi ja jalkapalloilijaksi. Psykiatrina ja terapiansa läpikäyneenä Anderssonilla on itseironiaa ja makaaberin tajua, jotka tekevät myös tästä pienestä omaelämäkerrasta mielenkiintoisen.

Aika yksityissairaalan ylilääkärinä Veikkolassa 1970-luvulla pakotti uusine, demokraattisine hoitomuotoineen koko mielenterveydenhoidon uudistumaan.

Vasemmistoaktiivisuutta ei katseltu aina hyvällä, minkä vuoksi puhelinterroristit kiusasivat ja Andersson joutui suoranaisen murhayrityksen kohteeksi.

Onnistumiset ja pettymykset rakkaudessa ja työssä sekä sydänvaivat, joihin kirjan monimerkityksinen nimikin viittaa, on kuitenkin kuvattu kiitollisen, riittävän värikkään ja intensiivisen elämän eläneen ihmisen näkökul-

masta. Hyvää on myös se, että kirjassa ei edetä kronologisesti vaan enemmänkin teemojen mukaan.

Voidaan käydä lapsuudessa ja tulla sitten 1990-luvulle katsomaan, miltä asiat näyttävät nyt.

Mikä sitten elämässä on ollut kaikkein tärkeintä? Anderssonille se taitaa olla psykoterapia niin ammattina kuin omana kasvuprosessina. Isä oli etäinen ja äiti vaikea, mutta vanhemmat eivät päässeet ”ihon alle” tuhoamaan lastaan.

Silti elämänahdistus kasvoi 1980-luvulla niin suureksi, että Andersson oli hyppäämässä alas hotellin katolta uskoessaan sairastavansa aidsia. Peliriippuvuuden kanssa Andersson on painiskellut viimeisen vuosikymmenen, mutta kirjan rivien välistä voi myös lukea hänen käsityksensä, että ihminen ei ole täydellinen ilman paheita.

Pauli Juusela

Pauli Juusela

Hannu Kylkisalo

Jukka Granström/Kuvakotimaa

Herätysliikkeiden lauluja

M

yyrmäen kirkossa pääsee 7.2. veisaamaan sydämensä kyllyydestä Veisuun voimaa ‑yhteislaulutilaisuudessa. Tilaisuuteen on valittu lauluja eri herätysliikkeiltä: rukoilevaisten Halullisten Sielujen Hengelliset Laulut ‑kokoelmasta, lestadiolaisten Siionin Lauluista, evankelisten Siionin Kanteleesta sekä heränneiden eli körttien Siionin Virsistä.

— Pastori Ulla Pohjolan-Pirhonen on puhunut jo pitkään, että tällainen laulutilaisuus pitäisi joskus järjestää. Yhteislaulutilaisuuksia on pidetty eri teemoista kuten maakuntalauluista, miksei siis herätysliikkeiden lauluistakin, Vantaankosken seurakunnan kanttori Kari Jerkku kertoo.

Jokaisen herätysliikkeen lauluista on otettu ohjelmaan myös yksi sellainen laulu, joka on virsikirjassa. Kappaleiden valinta ja harjoittelu on Jerkun mukaan ollut kiinnostava, mutta haastava tehtävä. Monet laulut ovat pitkiä, jopa 16-säkeistöisiä, ja kieleltään vanhahtavia. Silti Jerkku uskoo veisuun sujuvan hyvin.

— Kauneimmissa joululauluissa lauletaan yleensä 16 laulua ja siihen menee noin tunti. Samaan pyrimme nytkin, eivätkä nämä mene kovin korkealle.

Kivistön kirkko

Koska laulut ovat monelle varmasti uusia tuttavuuksia, esilaulajana tilaisuudessa toimii Vantaankosken kantaattikuoro. Tilaisuuteen on pyydetty myös kunkin herätysliikkeen jäsen kertomaan taustatietoa ja kokemuksiaan lauluista. Heidän lisäksi lauluihin johdattelee tilaisuuden juontava pastori Risto Pottonen. Kanttorina tilaisuudessa toimii Kari Jerkun lisäksi Ritva Holma.

Haavamehiläisiä laskiaisriehassa Viikkoa myöhemmin Rekolan kirkossa puolestaan keskitytään vanhoihin Siionin virsiin, kun siellä vietetään heränneiden laskiaistapahtumaa otsikolla Haavamehiläisten lauluja.

Tilaisuudessa matkanjohtajana toimiva teologi Pekka Kivekäs kertoo nimen juontavan juurensa 1700-luvun Ruotsiin ja herrnhutilaisten laulukirjaan. Herrnhutilaiset viljelivät lauluissaan erikoisia kielikuvia ja veisasivat Kristuksen kärsimyksestä, haavoista ja verestä. Pastori Elias Lagus suomensi Siionin Virret vuonna 1790, ja kirjasta ovat ammentaneet monet nykyiset herätysliikkeemme.

Haavamehiläinen-sana tuli tunnetuksi erään herrnhutilaisten virsirunoilijan an-

Kynttilänpäivän konsertti su 7.2. klo 15. Naiskuoro Mystica.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

ilta ma 8.2. klo 18.30. Valo-aiheisia lauluja.

Suomalaisia lauluja su 14.2. klo 16. Jukka Romu laulaa suomalaisia ja muitakin lauluja. Vapaa pääsy.

Korson kirkko

Martinristi

Merikotkantie 4

Laajaniityntie 2

Missa Sopra su 7.2. klo 18. Messu lauluäänelle ja uruille. Helena Tenhunen ja Kaj-Erik Gustafsson.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hengellisten toivelaulujen

Yhteisvastuukonsertti to 11.2. klo 18. Esa Ruuttunen, laulu, ja Ritva Holma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Laavatie 2

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

Huilumusiikin ilta pe 5.2. klo 17.30. Vantaan musiikkiopiston oppilaita. Vapaa pääsy.

Veisuun voimaa su 7.2. klo 18.15. Lauletaan herätysliikkeiden lauluja. Mukana kanttorit Ritva Holma ja Kari Jerkku sekä Vantaankosken kantaattikuoro.

Vapaa pääsy.

Ystävänpäiväkonsertti su 14.2. klo 18.15. Sopraanot Jaana Siitonen, Katariina Manninen ja Päivi

Siionin virsiä veisaamassa. siosta, joka hukkui nuorena laiva- tai veneonnettomuudessa. Tarinan mukaan nuoren runoilijan viimeinen toive oli olla haavamehiläinen, joka imisi verta Kristuksen haavoista.

Kivekkään mukaan on vaikea sanoa, miten aikalaiset kokivat ja tulkitsivat verisiä kielikuvia. Nykyään ne saattavat kuulostaa mässäilyltä, mutta 1700-luvulla niissä ei välttämättä ollut mitään erikoista.

— Pitää muistaa, että tuon ajan ihmisten elämä oli usein veristä ja täynnä kärsimystä. Se näkyi virsien kielessä. Heille nämä saattoivat tuoda lohtua: Kristus kärsi yhtä verisenä heidän kanssaan.

Aarnio-Kepsu sekä pianisti Annalina Backman. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45

Kauneimmat hengelliset laulut su 7.2. klo 18. Laulattamassa Leena Kanninen ja pastori Jaakko Hyttinen sekä Tikkurilan seurakunnan kanttoreita. Vapaa pääsy, lauluvihko 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pekka Kivekäs kertoo tilaisuudessa lisää lauluista ja niiden taustoista. Tilaisuudessa pääsee myös veisaamaan kanttori SirkkuLiisa Niemen sekä Herättäjäyhdistyksen kanttori-pappi Samuli Korkalaisen johdolla.

Hanna Antila

●

●

Veisuun voimaa -yhteislaulutilaisuus su 7.2.

Myyrmäen kirkossa klo 18.15. Vapaa pääsy.

Haavamehiläisten lauluja — tutkimusmatka Siionin Wirsiin Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa su 14.2. klo 18. Ilmainen ohjelma, kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

Musiikin ja hiljaisuuden messu pe 26.2. klo 21. J.S.Bach: Preludi ja fuuga a-molli sekä urkukoraalit Jesu meine Freude, Wenn wir in höchsten Nöten sein, Durch Adams Fall ist ganz verderbt, Herzlich tut mich verlangen. Iina Katila, urut.

Pyhän Martin kappeli Uomatie 1

Allsångslunch ti 16.2. klo 12.

Laulattajana ja pianistina kanttori Håkan Wikman.

Rekolan Pyhän Anreaan kirkko Kustaantie 22

Haavamehiläisten lauluja su 14.2. klo 18. Pekka Kivekäs kertoo vanhoista Siionin virsistä.

Kanttorit Samuli Korkalainen, Ursula Hynninen ja Sirkku-Liisa Niemi kuoroineen laulattavat.

Vapaa pääsy, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Kreikkalainen konsertti su 28.2. klo 16. Vannemaan perhe.

Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

11

Hautauspalveluja KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Unikkotie 5, Vantaa

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

Tilaa ilmainen

kylpyhuonekartoitus nyt!

HAUTAKIVET

Espoo: Timo Röyskö Syntisen asialla gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi

Vanta an Lauri Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Palveluja tarjotaan

Kirjoita elämäntarinasi 15.3.–31.10.2010, verkkokurssi, 10 op Haluatko kirjoittaa elämäntarinasi?

Kurssi antaa runsaasti muistelemisen ja kirjoittamisen keinoja, joiden avulla saat tarinasi kirjoitetuksi. Aikaisempaa kirjoitusharrastusta ei edellytetä.

Kouluttajana kirjailija Timo Montonen, jonka teos Kirjoita tarinasi (Otava 2008) on kurssin oppikirjana. Paljon kirjoittamista ja palautetta! Verkkokurssi on helppo ja tehokas tapa opiskella kirjoittamista asuinpaikasta riippumatta. Harjoitustehtävät, palautteet ja keskustelut ovat kurssin omilla sivuilla ulkopuolisilta suljetussa ryhmässä. Hinta 980 €.

Ilmoittautuminen viimeistään 1.3.2010.

Tiedustelut: Suunnittelija Timo Montonen, timo.montonen@helsinki.fi, p. (09) 191 54044 Ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteessa: www.helsinki.fi/palmenia/koulutus

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Rakennus- ja remonttityöt www.taktwell.fi p. 040 756 0276 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua OLK palvelut meiltä aina parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

KOTISIIVOUKSET alk. 25€/h (kotital.väh. 60%). P. 040 764 6933, 040 583 8775. www.loistopalvelut.fi

Tilaa Petrirutiineihin Takkula ! ilmainen Suo itsellesi helpotusta arjen Helsinki: puuduttaviin

Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/palmenia

Vuokrata halutaan

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI!

UUDET KUJEET IHANALLE UUDELLE VUODELLE 2010 !

Pyydä meiltä paras tarjous.

Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi vuoden alusta asti (-60 %)

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

•kylpyhuoneKaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset gsm 041-4402311 •kartoitus Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut nyt!

• Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit. petri.takkula@blosius.fi Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

gsm.

...........

✁ Leikkaa minut talteen tarvittaessa ........

0400 997 116

Olet sen ansainnut.

Asianajajia

Hammashoitoa

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Ostetaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Vuokralle tarjotaan

www.vvo.fi

1

Vanta an Lauri Pitenevien päivien lukuhetkiä

Tarjoilee musiikin mustana www.radiolux.fi radiohigherground.fi

julkaiSija Vantaan seurakunnat. kuStantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimituS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan. lauri@evl.fi. toimitukSen SiHteeri Arja Vasara, ☎ 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toimituSpäällikkö Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎ 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoituSmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, ☎ 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, ☎ 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, ☎ 020 754 2361. ilmoituSHinta mv 1,50 €, neliväri 1,80 € / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoituSten vaStaanotto ja valmiStuS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimituSneuvoSto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. joS et ole Saanut leHteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoHerranviraSto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimiSto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Läskillä lukutaitoa -kampanja.

Alkupunnitus la 6.2. klo 12–14.

Loppupunnitus ke 26.5. klo 17– 19. Itä-Vantaan Urheilijat hoitavat punnitukset.

Yhteisvastuukeräyksen avausmessu ja kerääjien siunaaminen tehtävään, yhteinen marttojen kirkkopyhä su 7.2. klo 11. Tiina Palmu, Juha Paukkeri, Heli Leskinen, Laura Alho, Kultaisen iän laulajat johtajanaan Leena Sinisalo.

Kirkkokahvit, yhteisvastuuinfoa ja listojen jako kerääjille. Yhteisvastuutuotteita myynnissä.

Matalan kynnyksen maanantai 8.2. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Nyt on rukouksen aika maanantaisin klo 18. Tule rukoilemaan yhdessä.

Lähetyspiiri ma 8.2. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 9.2. klo 12.

Jari Araneva.

Raamatun lukua, keskustelua ja rukousta tiistaisin klo 18.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Yhteisvastuu-perhemessu su 14.2. klo 11.

Uskossa, elämässä. Oletko ajatellut kirkosta eroamista tai ehkä jo eronnut kirkosta? Onko uskossasi tapahtunut jotain, mikä sinua mietityttää? Tarjoamme mahdollisuuden pohtia ryhmässä uskoa ja uskomuksia keskustellen ja psykodraaman avulla. Tule mukaan etsimään, kyselemään ja keskustelemaan. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 alkaen 1.3. Ohjaajina toiminnallisen ryhmätyön ohjaajat Marjo-Riitta Ristikangas ja pappi Tiina Palmu.

Ilmoittautumiset Tiina Palmu p.

050 356 5715 tai tiina.palmu@ evl.fi.

länSimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11– 12 maksuton aamiainen.

Messu su 7.2. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Kristiina Nurmi.

Senioriklubi ma 8.2. klo 13. Vierailee Taisto Lipponen Kristillisten Eläkeläisten kanssa.

Läskillä lukutaitoa -kampanja.

Alkupunnitus ma 1.2. klo 17–19.

Loppupunnitus ke 19.5. klo 17–19.

Itä-Vantaan Urheilijat hoitavat punnitukset.

pyHän annan laStenkirkko Koulutie 11

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

Körö körö kirkkoon su 7.2. klo 15. Kutsumme sinut vauva ja perheesi sekä isovanhempasi ja kummisi vauvakirkkoon. Tässä kirkkohetkessä on paljon musiik-

kia. Voit ottaa vauvalle mukaan oman helistimen. Kirkkokahvit ja mehut.

Maria – sisaremme hiljaisuudessa la 20.3. klo 11–18. Hiljaisuutta, rukoushetkiä, ulkoilua ja messu. Päivällinen ja kahvit 8 euroa. Ilmoittautuminen Laura Ohtonen p. 830 6288 tai laura. ohtonen@evl.fi. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

lapSille ja perHeille Perhekerhot tiistaisin klo 9–11 Hakunilan kirkon yläkerta, keskiviikkoisin Pyhän Annan lastenkirkko klo 9–11 ja Länsimäen kirkko klo 9.30–11, sekä torstaisin klo 9.30–11 Vaaralan kirkko. Kerhoja ei ole hiihtolomaviikolla 8.

k aStettu Tessa Helinä Orava, Ia Cecilia Karin Huovinen, Milla Emilia Sysioja, Leevi Matteus Masalin, Tilja Omelia Koskinen.

avioliittoon kuulutettu Vesa Antero Tasanen ja Suvi Karoliina Lempinen, Jari Pekka Juhani Seppälä ja Johanna Kristiina Heikkinen.

Hautaan Siunattu Alpo Emil Palén 76 v, Timo Tapio Kupiainen 36 v.

Hämeenkylä

4.2.–11.2.

Juodaan kahvia särpimineen ja jutellaan. Poikkea sisään vaikka kauppareissulla.

HAIKIN piiri tiistaisin klo 13. Piirissä on mahdollisuus käsitöitä tehden osallistua Kirkon Ulkomaanavun kautta kansainväliseen diakoniaan.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 17.2. aiheena Lähetys ei jätä rauhaan. Vierailijoina Erkki ja Kaisa Halme.

nuorille Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18 nuortentilassa. Paleltaa, mitä tekisin? Nuorisotilassa saa jakaa ajan ja tilan, ajatuksen jos toisenkin muiden kanssa. Voi tulla käväisemään pikaisesti tai istua iltaa tunneittain.

Mahdollisuuksia on lautapelien tai biljardin pelaamiseen. Mukana avoimissa ovat seurakunnan nuorisotyönohjaajat.

muuta Etsijän eväät ti 16.2. klo 18.30.

Kokoonnutaan aina parittomilla viikoilla Kimaran päiväkodin asukastila os. Kimaratie 12. Etsitään kasvua elämään. Ryhmänvetäjänä Vuokko Kuokkanen.

Avustuskuorma Romaniaan lähtee helmikuussa. Voit osallistua kuljetuskustannuksiin Hämeenkylän seurakunnan tilille 159630-37749 viitteellä 1779.

k aStettu Mea Micaela Pannula, Arttu Olli Juhani Anttonen, Leo Evert Tukia, Leevi Johannes Kokkonen, Veera Amanda Karlsson.

kirkkoHerranviraSto

Hautaan Siunattu

Auratie 3, p. 830 6450

Teppo Rikhard Tuominen 76 v, Terttu Tuulikki Pere 74 v, Lauri Antero Räsänen 71 v, Elvi Annikki Partanen 69 v.

Avoinna ma–pe klo 9–16.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Korso

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Perhekirkko su 7.2., kynttilänpäivä, Yhteisvastuukeräyksen avaus. Saarna Anna-Kaisa Inkala, liturgia Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Jumalanpalveluksen jälkeen lounas, aikuiset 8 e, lapset 4 e ja alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Lapsille lisäksi eurolla mm. kasvomaalausta ja ruokarukoustaulun askartelua. Kaikki tuotto suunnataan Yhteisvastuulle. Jumalanpalveluksen jälkeen voi noutaa diakoniatyöntekijöiltä keräyslistoja ja muuta yhteisvastuumateriaalia.

Iltakirkko, ehtoollinen su 7.2. klo 18, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Aikuinen usko – aikuiskatekumenaatti ti 9.2. klo 18.30. Ilmoittautuminen kappalainen AnnaKaisa Inkalalle tai lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahoselle p. 830 6450. Ohjelma muodostuu osanottajien kysymyksistä, joita käsitellään yhdessä.

Yhteisvastuuilta: Ruoki rakas lapsi, ole arkienkeli to 11.2. klo 17.30. Tule valmistamaan hyvää ja edullista arkiruokaa Marttojen opastuksella. Pienille lapsille on järjestetty lastenhoito. Vapaaehtoinen osallistumismaksu yhteisvastuun hyväksi. Tiedustelut pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell p. 040 837 9875.

Yhteisvastuutanssit, levottomat jalat pe 12.2. klo 17–19 kirkon nuortentilassa.

Mukaan kevyet sisätossut, mukavat vaatteet ja juomapullo. Lipas kiertää Yhteisvastuun hyväksi.

Vauhdittajana pastori Jaakko Kara.

Läskillä lukutaitoa -kampanja punnitukset jatkuvat 28.2. saakka kirkkoherranvirastossa päivittäin klo 9–16. Lisätietoa kampanjasta saa seurakunnan nettisivuilta.

lammaSkuja 2 B kerHoHuone

Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

mäisessä tapaamisessa. Lisätiedot pastori Antti Kupiainen, p.

050 540 9782.

Arki-illan ehtoollinen ke 10.2. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 10.2. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Ystävänpäiväaskartelua to 11.2. klo 10–13. Askartelemme sydämiä ja keskustelemme ystävyydestä. Ohjaajana Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879.

Vanhemman väen piiri to 11.2. klo 13, Kari Pekka Kinnunen.

Naisten saunailta to 11.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakoti mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 9.2. klo 13, Leena Lehto.

nuorille Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

lapSille ja perHeille Perhekerho pe klo 9–11.30 seurakuntakeskuksessa ja klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1), ma klo 12–15 seurakuntakeskuksessa ja ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4).

Pyhäkoulu su klo 10.

muuta Diakonian kevätretki 2.–5.3. Siikaniemen kurssikeskukseen. Vielä ehdit ilmoittautua! Hinta 230 euroa sis. matkat, ruokailut ja majoituksen. Ilmoittautuminen 10.2. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Lisätiedot Sirkka Väätäinen p. 040 580 6331 ja Risto Auvinen p. 050 511 1783.

k aStettu Annileena Elisabet Linkovesi, Lauri Aarre Oskari Niemi, Eelis Mikael Pullinen, Linda Eerika Emilia Vahtera, Mea Amanda Otranen, Anni Orvokki Kitunen.

Hautaan Siunattu kirkkoHerranviraSto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniatoimiSto

Sylvi Emilia Skogberg 94 v, Tommi Juhani Järvinen 40 v.

Rekola

Merikotkantie 4, p. 830 6560

Ruokaa rakkaille lapsille

H

iihtolomalla viikolla 8 moni korsolainenkin lapsi kaipaa ruokaa.

Korsossa toteutetaan Yhteisvastuukeräyksen ruokaturvateemaa ruokaa jakamalla.

Jos haluat olla mukana, voit toimittaa säilyvän ruokalahjoituksesi kirkkoherranvirastoon arkisin kello Aamurukoushetki ti 9.2. klo 9–10.

Yhteisvastuukahvit ti 9.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa, myynnissä YV-tuotteita.

Aikuisrippikoulu ti 9.2. klo 19.

Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, sovitaan muut kokoontumisajankohdat.

Yhteisvastuukahvit ke 10.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa, myynnissä YV-tuotteita.

Yhteisvastuukahvit to 11.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa, myynnissä YV-tuotteita.

Torstaipiiri 11.2. klo 13.

Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma 8.2. klo 13, ”Puolustusmekanismit”, alustajana Jorma Kuusijärvi.

Nuorten aikuisten ja perheiden raamattupiiri ti 9.2. klo 18.

Yksinhuoltajailta ke 10.2. klo 17.30.

rautkallion kerHoHuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

kirkkoHerranviraSto

korSon kirkko ja

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

nuorille

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat klo 19.30–21.

Isoskoulutus 1 a ti 9.2. klo 17.30 ja 1 b klo 19.

Open doors ke klo 18–21.

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Elämän voimavarat – Lempi Hartikan taidenäyttely avoinna 21.2. saakka arkisin klo 9–15.

Vanhemman väen piiri to 4.2. klo 13.

Miesten saunailta to 4.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuun avaus su 7.2. klo 10, Risto Auvinen, Ursula Hynninen ja Martti Sirviö. Martat avustavat messussa. Yhteisvastuulounas, tietoa keräyksestä ja Marttojen toiminnasta, listoja ja lippaita jaossa sekä tuotteita myynnissä.

Missa sopra su 7.2. klo 18. Messu naisäänelle ja uruille. Helena Tenhunen, laulu ja Kaj-Erik Gustafsson, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuun hyväksi.

Runopiiri ma 8.2. klo 13.

Naisten laulava raamattupiiri ma 8.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 8.2. klo 18.30.

Hengellisten toivelaulujen ilta ma 8.2. klo 18.30. Valoaiheisia lauluja.

Yhteisvastuukahvila ti 9.2. klo 11–13. Poikkea kahvittelemaan lyhyeksi hetkeksi tai pidemmäksi toviksi.

Katulähetyksen tilaisuus ke 10.2. klo 11.

Lähetyspiiri ke 10.2. klo 14.

Aikuisrippikoulu alkaa ke 10.2. klo 17. Rippikoulun sisällöt ja kokoontumisajat päätetään ensim-

diakoniatoimiSto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekolan pyHän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, 050 590 3495

Seniori-iltapäivä to 4.2. klo 13. ”Ei omin voimin” – lähetystyön alkuvaiheista Bangladeshissa kertoo Tapio Karvonen.

Runoryhmän harjoitukset to 4.2. klo 18–20.

Rukouspiiri to 4.2. klo 18.30.

Aamurukouspiiri su 7.2. klo 9.

Messu su 7.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin, lapsikuoro Vivido. Yhteisvastuukeräyksen avaus.

Kirkkokahvit messun jälkeen Marttojen tarjoamina.

Yhteisvastuukeräys su 7.2. klo 13–16 Rekolan alueella.

Yhteisvastuukahvit ma 8.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa, myynnissä YV-tuotteita.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30.

Miesten raamattupiiri ma 8.2. klo 18.30.

150–180 e riippuen majoituksesta. Ilmoittautumiset diakoni Siru Rantaselle, p. 050 342 6155.

k aStettu Teemu Topias Kotamäki, Teemu Elmeri Leinonen, Emilia Nea Clarissa Niemi, Jade Evelina Wass.

avioliittoon kuulutettu Tomi Jukka Juhani Brofelt ja Kristina Chikobava.

Hautaan Siunattu Jenni Maarit Laine 23 v.

aSolan Seurakuntatalo

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

SeurakuntakeSkuS

9–15. Ruokalahjat jaetaan diakoniatoimistosta hiihtolomaviikon tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina kello 10–12.

Hiihtolomaviikon lounas on tarjolla lapsiperheille Korson kirkolla 25.–26.2. kello 11–13. Lounaasta kerätään vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

lapSille ja perHeille Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. ”Paavalin seikkailut” -koululaisten raamatturyhmä su 7.2. klo 10. Kevään aikana seuraamme Paavalin jännittäviä matkoja! Raamatturyhmäläisen tulee osata lukea ja kirjoittaa. Ryhmä on maksuton eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Ryhmä kokoontuu parittomilla viikoilla.

Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

muuta Jumalan kohtaamisen ilta pe 5.2. klo 18.30 kirjaston salissa, Hakopolku 2. Puhujina Tauno Rantala ja Raija Ahvenainen-Rantala.

Lastenhoito järjestetty.

Vanhemman väen iltapäivä ti 9.2. klo 12 Havunneulassa.

Rekolan ja Tikkurilan seurakuntien yhteinen ekumeeninen matka Heinävedelle Uuteen Valamoon 19.–21.3. Lähtö pe klo 12, paluu su klo 19. Hinta

Tikkurila kirkkoHerranviraSto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimiSto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

pyHän laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Kynttilänpäivän messu su 7.2. klo 12, alkoholiton ehtoollinen.

Maria Koukkari, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Kauneimmat hengelliset laulut su 7.2.klo 18. Tilaisuudessa lauletaan kauneimpia hengellisiä lauluja. Mukana myös laulaja Leena Kanninen ja pastori Jaakko Hyttinen ja Tikkurilan seurakunnan kanttoreita. Tilaisuus Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Vapaa pääsy, lauluvihko 10 e.

tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Kynttilänpäivän messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 7.2. klo 10 alkoholiton ehtoollinen. Päivi Helén, Kirsti Hildén, Simo Santaranta.

Lounastapahtuma Yhteisvastuukeräyksen hyväksi messun jälkeen kahviossa. Lounasliput 5 e aikuinen, 2 e lapsi, perhe 12 e.

Lounaalla tietoa YV-kohteista sekä Marttojen toiminnasta. Myynnissä Yv-tuotteita ja mahdollisuus vielä ilmoittautua kerääjäksi.

1

Vantaan seurakunnat Arabiankielinen raamattupiiri su 7.2. klo 16.

Eläkeläiskerho ma 8.2. klo 13 kahviossa.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 8.2. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jossa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa. Mukaan voi liittyä matkan varrella.

Kirkon ruokailu ti 9.2. alkaa klo 12 hartaudella kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 9.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Rukous- ja yhteysilta ti 9.2. klo 18.30 kahviossa, Hannu Äimänen puhuu aiheesta Anna minun arvoni kasvaa.

Omalla äänellä nuotin vierestä ti 9.2. klo 19, Terje Saard.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä ke 10.2. klo 14 takkahuoneessa.

Yhteisvastuukonsertti, Majakka-kuoro Simonkallion koulusta ke 10.2. klo 18, johtajanaan Tuula Peti-Peti. Kuoro laulaa Jippii-lauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tikkurilan Hannat lähtevät lenkille to 11.2. klo 9.30 kirkon edestä. Kahvit sanan äärellä klo 10.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkkokuoron harjoitukset to 11.2. klo 18, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 11.2. klo 18 ryhmähuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 11.2. klo 18 takkahuoneessa.

ilolan Seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 11.2. klo 18. Keskustelemme Apostolien pohjalta iltapalan ääressä, iltapala 2 e. Merja Laakso.

k artanonkoSken Seurakuntakoti Hagelstamintie 20

Kansanlähetyspiiri ke 10.2. klo 18.30.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 11.2. klo 18.

riStipuron Seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 5.2. klo 18, Toini Härmälä.

yläStön Seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläisten kerho ke 10.2. klo 12.

lapSille ja perHeille Vauvakirkko su 7.2. klo 16. Vauvojen kanssa leikitellään ja lauletaan. Vauvat kutsutaan alttarille siunattaviksi. Tervetuloa erityisesti vuoden aikana kastetut lapset perheineen, isovanhempineen ja kummeineen. Lopuksi tarjoilua.

Ota oma helistin mukaan! Mukana myös Martat ja Yhteisvastuu.

Lapsi pyhän äärellä – iltakahvit pienten lasten vanhemmille ti 9.2. klo 18 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa. Kahvin lomassa keskustelua aiheesta Lapsi pyhän äärellä. Jokaisella kerralla

oma teemansa. Lastenhoito järjestetty.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta. Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11.

varHaiSnuorille Kerhotoiminta: Tikkurilan kerhotila, Unikkotie 5 b, 2. krs: tiistaisin animaatiokerho (10-14-vuotiaille) klo 18 ja näytelmäkerho klo 18, torstaisin pienoismallikerho klo 18. Ylästö, Lehtikummuntie 2: tiistaisin kokkikerho klo 18 ja keskiviikkoisin askartelukerho klo 18. Ristipuro, Simonkyläntie 11 a: keskiviikkoisin näytelmäkerho klo 18 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Ilola, Soittajankuja 1: tiistaisin askartelukerho klo 17.30 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Pakkala, Käräjäkuja 1b: maanantaisin kokkikerho klo 18. Tammisto, Tammistonkatu 29b: keskiviikkoisin kokkikerho klo 18. Kartanonkoski, Hagelstamintie 20a (käynti herttuankujan puolelta): maanantaisin ilmailukerho klo 18. Simonkallion koulu, tekstiilikäsityön luokka: keskiviikkoisin pienoismallikerho klo 18. Kerhot ovat suunnattu alakoululaisille paitsi animaatiokerho 10–14-vuotiaille.

Kerhot ovat ilmaisia paitsi pienoismallikerho, jossa materiaalimaksu on 20 e. Kerhot alkavat viikolla 3. Lisätietoja kerhoista jussi.savoranta@evl.fi p. 050 526 9401.

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Walkers pe 5.2. klo 19–22.

Nuorten tanssiryhmä ma 8.2. klo 17-18.

Iso2-koulutus ti 9.2. klo 17– 18.30.

MeSe-päivystys ti 9.2. klo 19-21.

Iso1 C & D -koulutus to 11.2. klo 17–18.30.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 11.2. klo 18–20.30.

muuta Eläkeläiskerho ti 9.2. klo 13.30, Malminniityntie 16 B. Läskillä lukutaitoa – kampanja Tikkurilassa punnitaan Olotilassa Unikkotie 5a (Vehkapolun kävelykadulla) ti 16.2. klo 11–13, ke 17.2. klo 11–13 ja to 18.2. klo 11–14.30.

Punnitusta voi pyytää myös esimerkiksi isoille työpaikoille, yhdistyksille, seuroille ja vaikkapa taloyhtiöille tai itse kootulle ryh-

Kynttilänpäivänä Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun.

Luuk. 2:25–26

1

4.2.–11.2.

mälle. Näitä punnituksia tehdään Marianne Virtanen 85 v, Helga viikoilla 6–7 ja sitä hoitaa pastori Ebba Eliina Visakko 84 v.

Päivi Helén. Yhteydenotot sähköpostilla paivi.helen@evl.fi, jolloin sovitaan punnituksen paikka ja tarkka aika.

Yhteisvastuun listakeräystempaus to 11.2. klo 16–20. Yhteisvastuukerääjät liikkeellä Tikkurilan seurakunnan alueella keräyslistojen kanssa. Tikkurilan kirkon kirkkoHerranviraSto neuvotteluhuoneesta (Asematie 12) voi tulla noutamaan keräyslis- Uomatie 1, p. 830 6440 tan klo 16–18 Listat palautetaan Avoinna ma–pe klo 9–15 klo 18 alkaen kun sovittu alue Päivystävä pastori p. 830 6419 on kierretty. Tarjolla on myös il- klo 9–14 ma, ti, to ja pe tapalaa. Yhteinen iltahartaus n. Tilojen ja toimitusten varaus p. klo 20.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Bussimatka Etelä-Norjaan.

Menemme laivalla Tukholmaan diakonia ja sieltä Norjaan Peikonpolun Päivystykset serpentiinitietä vuonoille. Takaisin Oslon kautta. Norjan puolella Myyrmäki, Louhela ja Kaivokmukanamme on opas 3 päivän sela Myyrmäen kirkolla, Uomatie ajan. Matkapaketti on 690 €, 2h 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426. huoneissa (4 yötä hotellissa ja Martinlaakso ja Vantaanlaakso kaksi laivalla). Bussi mukanamme Martinristissä, Laajaniityntie 2, II koko ajan, lauttamaksut, laivali- krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, put, 4 hotelli-illallista ,1 laivaillal- p. 050 357 7736. linen, aamupalat, kenttälounaat Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön ja taukokahvit opastus ja srk:n kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, työntekijöiden palvelut kuuluvat p. 050 326 2631. hintaan Matkan järjestää Korson myyrmäen kirkko srk (Leena Lehto p. 050 574 7281) ja Tikkkurilan srk (Pia Olkkonen p. Uomatie 1, p. (09) 8306 429 040 509 7306) Ilmoittautumiset Kirkko on avoinna arkipäivisin oman seurakunnan kirkkoherran- klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuivirastoon Korso p. 8306 550 ja sin toiminnan mukaan.

Tikkurila p. 8306 717.

Miesten piiri to 4.2. klo 18.30–20 Ekumeeninen matka Uuteen Va- takkahuoneessa. lamoon Heinävedelle 19.3.–21.3. Huilumusiikin ilta pe 5.2. klo Majoitus Uudessa Vala17.30. Vantaan musiikkiopismossa hartauseläton oppilaat esiintyvät. mään osallistuen.

Vapaa pääsy.

Lauantaina viePerhemessu su Lisärailu Lintulan 7.2. klo 10. SaarLuostarissa. na Heli Ojantaan a V ja o t ie t Aikaa omaan lehto, liturgia n ie hiljentymiTuuli Aitolehti, eurakunt s - kanttori Eveliie seen ja keslv a p ja a t kusteluun. toiminnas antaan- na Pulkkinen.

Lähtö pe klo Myyrmäen ja w.v luista ww 12 ja paluu su Vaskipellon .fi t a n n. klo 19. Busiltapäiväkerhot seurakun simatka kestää avustavat. Kirkkon. 6 h / suunta. kahvit ja YhteisvasOsallistujien tutuukeräyksen avaus. lee pystyä istumaan Pyhäkoulu su 7.2. klo 10 bussissa vähintään kaksi tuntia kerhohuoneessa 4. kerrallaan sekä kävelemään 1 Siioninvirsiseurat su 7.2. klo 14. km matka. Hinta majoituksesta Veisuun voimaa -yhteislauluriippuen 150–180 e. Järjestäjinä tilaisuus su 7.2. klo 18.15. HeTikkurilan ja Rekolan seurakun- rätysliikkeiden lauluja. Mukana nan diakoniatyö. Lisätietoja ja mm. kanttorit Ritva Holma ja Kari ilmoittautumiset 12.2. mennessä Jerkku sekä Vantaankosken kanHelvi Reijonen, Tikkurila p. 050 taattikuoro. Vapaa pääsy.

592 5348 ja Siru Rantanen, Reko- Lähetyspiiri ma 8.2. klo 15–16.30 la, p. 050 3426 155. pienessä srk-salissa.

Raamattupiiri Ilosanoma ma k aStettu 8.2. klo 17.30–18.45 morsiusJay Alex Anthony Li, Ida Ingrid huoneella. Maallikkopiiri, jossa Taskila, Erin Isabel Sandberg, Len- käydään läpi Raamattua lukien, ni-Pekka Aleksander Snäll, Niko pohtien ja keskustellen.

Kristian Kojola, Paavo Eemeli Ki- 5 varttia ti 9.2. klo 12.30–13.45 velä, Senni Emma Sofia Hautala, takkahuoneessa. Ryhmä on sinulLenni Risto Jortikka, Peppi Olivia le mielenterveyskuntoutuja joka Turunen, Miko Adrian Kozul. kaipaat seuraa. Keskustelemme, laulamme ja teemme kädentöitä. aviolittoon kuulutettu Mukana Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kaj Mikael Kristian Winter ja Leea J-P Virtanen ja Sanna Ollikainen.

Kaarina Lundahn, Vesa Juhani Raamattuilta ke 10.2. klo 18.30.

Ahonen ja Tiia Maria Eskola.

Vanhan testamentin apokryfikirjat – kirkon salattu kansio vai osa Hautaan Siunattu Raamattua? Dosentti Jarmo KiiAlma Sundell 91 v, Harriet Julia lunen.

Vantaankoski

L

astenkirkon yläikkunan lasimaalauksessa Maria on puettu purppuranpunaiseen viittaan.

Väri kertoo pyhyydestä. Maria ja Joosef ovat saapuneet temppeliin, jossa he kohtaavat vanhan Simeonin. Simeon ottaa Jeesus-lapsen syliinsä. ”Herra nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut”.

Sain joulun alla viestin, odotettu raskaus oli päättynyt keskenmenoon. Se ei ollut ensimmäinen kerta. Omaa lasta kaipaavat ymmärtävät, millaista on odottaa kauan, jopa seitsemäntoista vuotta. Ja miten uskomatonta on vihdoinkin saada vauva käsivarsilleen ensi kerran.

Emme tuoneet loppiaisen lastamme ulos Naistenklinikalta

kiviStön kirkko

k aStettu

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Veeti Wiljami Salonen, Emma Aleksandra Landgärds, Nella Jasmiina Landgärds, Milo Ilja Aleksi Nuora, Vilho Ahti Gunnar Hämäläinen, Minttu Mea Marlena Blomster, Ella Olivia Lynch, Reeta Maria Raitasalo, Niilo Elias Silvanto.

Vaatevarasto on avoinna to 4.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

Naiskuoro Mystican kynttilänpäivän konsertti su 7.2. klo 15.

Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e. Kivistön Marttojen järj. kahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Raamattu-rukouspiiri ti 9.2. klo 18.30–20 srk-salissa.

Miesten saunailta ke 10.2. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Pyyhe ja saunamakkarat mukaan.

Seutulan kappeli

avioliittoon kuulutettu Arto Tapio Kainulainen ja Johanna Maaria Laurén.

Hautaan Siunattu Elli Aurora Wasenius 84 v, Kaj Arthur Lindström 84 v, Hilkka Anna-Liisa Juurikka 82 v, Veikko Einari Sainio 78 v, Mirja Iida Kaarina Ylänen 78 v, Ritva Helena Hirvonen 57 v, Joni Hans Antero Jääskeläinen 29 v.

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Iltamessu su 7.2. klo 18. Seutula–Riipilän Marttojen kirkkopyhä.

Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 040 719 2616 ark. klo 12–16 viim. edell. päivänä.

martinriSti Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Laulupiiri to 4.2. klo 18.30–20.30 srk-salissa.

Sanan ja rukouksen ilta su 7.2. klo 17. HPE. Mukana Jaakko Simojoki.

Lähetyspiiri ti 9.2. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Rukouspiiri ke 10.2. klo 18.30–20 Kahvila Olotilassa. Rukouspiiri toimii ja tukee Jorma Haivion ja hänen perheensä työtä Mexico Cityssä tehtävän katulapsityön, paikallisten lastenkotien ja pyhäkoulutyön puolesta.

Yhteisvastuukonsertti to 11.2. klo 18. Esa Ruuttunen, laulu, Ritva Holma, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

Väliajalla pientä tarjoilua ja yhteisvastuutuotteiden myyntiä.

Rukouspiiri to 11.2. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneessa.

nuorille aikuiSille Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 11.2. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Kuulumisia, sisältöä, iltapalaa ja aikaa hiljentymiselle.

lapSille ja perHeille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Viherpuiston asukaspuisto klo 10.30, 1.3. ja 26.4.

Vanda svenska paStorSkanSliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må-fre kl. 9-13.

verkSamHet Runebergsdagskaffe fre 5.2. kl.

13-15 i Dickursby kyrkas konferensrum, frivillig avgift till förmån för Gemensamt Ansvar. Försäljning av varor till förmån för Gemensamt Ansvar.

Veckomässa fre 5.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Familjemässa och Gemensamt Ansvar inledning sö 7.2. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola. Efter högmässan lunch i kaffestugan Laurentius, försäljning av varor till förmån för Gemensamt Ansvar insamlingen.

Högmässa sö 7.2. kl. 12 i S:t Martins kapell, Saara Roto.

Mamma-barngrupp må 8.2. kl.

9.30-11.30 i Martinristi församlingshem.

Kyrkobröderna må 8.2 kl. 13 i Dickursby kyrkas konferensrum, Stationsvägen 12 Larskören övar må 8.2. kl. 18-20 i Helsinge kyrka.

Vandas psalmtopp 2010 on 10.2. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Mamma-barngrupp to 11.2. kl.

9.30-11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

Ungdomsmässa to 11.2. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars. Servering i Bagarstugan efter mässan.

Vanda västra diakoniförenings årsmöte i S:t Martins kapell söndagen den 21.2. efter gudstjänsten ca kl. 13. Föreningen bjuder på kyrkkaffe.

Yhteiset

muuta Yhteisvastuukeräyksen keräyslistoja on saatavana kirkkoherranvirastosta 8.2. alkaen.

Yhteisvastuutuotteita myytävänä kirkkoherranvirastossa.

diakonia Kuulonäkövammaisten kerho to 4.2. klo 16–18 Olotilassa,

ennen kuin pappiystävä piti kanssamme rukoushetken, jossa kiitimme Jumalaa tästä lapsesta ja siunasimme hänet sairaalapapin huoneeseen rakennetun pikku alttarin äärellä. Alttarilla oli isäni veistämä Maria-ikoni ja palava tuohus. Me vanhemmat olimme ihmeissämme, lähes ällikällä lyötyjä.

Simeon siunasi lapsen ja hänen vanhempansa. Kun kynttilänpäivänä kirkkojen alttareilla lapsen ja aikuisen otsaan piirretään ristinmerkki, siunataan näin pään ajatukset, kätten työt ja sydämen tunteet Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Liisa Pietilä Hakunilan seurakunnan lapsityönohjaaja

Ensi sunnuntai on kynttilänpäivä. Sen aihe on Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 48:11–15, Jes. 52:8–10, 2. Kor. 3:18–4:6 ja Luuk. 2:22–33.

Perheneuvonta Eroryhmä eron kokeneille miehille ja naisille. Miten elämä on muuttunut? Mistä on joutunut luopumaan? Miten lapset ovat eron kokeneet? Miltä ero tuntuu ja miten sen kaiken keskellä itse pärjää? Samassa tilanteessa olevilta ryhmäläisiltä saa tukea ja uusia näkökulmia. Ryhmä alkaa perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa maaliskuun alussa 2010. Kokoonnumme viikoittain aamupäivisin klo 9–10.30 yhteensä 10 kertaa. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Tiedustelut ja ilmoittautumiset alkuhaastattelua varten viimeistään 5.2., p. 09 830 6330.

Olotila – olohuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Nicehearts-yhdistyksen naisresurssikeskus Pihlaja esittäytyy 5.2. saakka.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Jaakko Hyttisen tapaa Kauneimmat hengelliset laulut ‑tilaisuudessa.

Jaakko laulaa…

P

yhän Laurin kirkossa järjestetään Kauneimmat hengelliset laulut ‑tilaisuus, jonka juontaa pastori Jaakko Hyttinen.

Tilaisuus on samantapainen kuin monille tuttu Kauneimmat joululaulut. Illan aikana lauletaan tilaisuutta varten tehdystä kymmenen euron vihkosta ja tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen.

Jos klassiset ja vanhemmat hengelliset laulut lämmittävät sydäntä, kannattaa mennä kirkkoon laulamaan yhdessä. Muistojen väreitä saavat aikaan esimerkiksi Mua tartu käteen Herra ja Tule Jeesus ja siunaa lastas. Hyttinen lupaa, että muutama ”uudempikin henksu” kaikuu kirkossa ilmoille.

Hyttinen ei kuitenkaan pelkästään juonna, vaan hän esittää myös yksinlaulua. Musiikki on kuulunut pastorin elämään pienestä pitäen. Musiikkiluokkien kasvatti on ollut jo pitkään Kallion kantaattikuoron jäsen. Hän on ottanut myös jonkin verran laulutunteja.

— Laulamisessa kiehtoo se, että se tekee hyvää fyysisesti ja psyykkisesti.

On hieno juttu, että saa olla väylänä, pohdiskelee Hyttinen.

Yksinlaulua tilaisuudessa esittää myös laulaja Leena Kanninen. Kanttoreina ovat Samppa Laakso ja Simo Santaranta.

Kauneimmat hengelliset laulut su 7.2. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa

... ja Jaakko tanssii

Y

hteisvastuu-tansseissa Hämeenkylässä rahankeräyslipas kiertää kreikkalaisen musiikin tahtiin. Pastori Jaakko Kara johdattaa mukaan rohkenevat kreikkalaisen tanssin askeliin.

Kara ei ole mikään eilisen teeren poika, ainakaan mitä kreikkalaiseen tanssiin tulee, sillä hän on perehtynyt asiaan jo parikymmentä vuotta.

Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun Kara etsiskeli nuorena miehenä kaapeistaan jotakin seurakunnan myyjäisiin vietävää ja löysi äänilevyn.

— Aluksi vain kuuntelin kreikkalaista buzuki-musiikkia, mutta sitten halusin oppia tulkitsemaan niitä rytmejä ja kävin tanssikurssit, hän kertoo.

Kara on siis ihan oikea kreikkalaisen tanssin tuntija ja opettaja, mutta yhteisvastuu-tansseissa ei ole kurin-

alaisesta parin tunnin treenistä kysymys, vaan tanssiin saa liittyä ja lähteä omien aikataulujen mukaan.

Hämeenkylän raitilla pastori Karan tanssinohjaamistaidot jo tunnetaan, sillä toisinaan hänelle tullaan ehdottamaan, että ”tanssitaanko pastori kreikkalaisia”.

— Kreikkalaisessa tanssissa voi yhteen liitetyin käsin kohdata seurakuntalaiset, sanoo pastori — ja ihan sydämestään.

Yhteisvastuu-tanssit pe 12.2. klo 17–19 Hämeenkylän kirkolla

Markku Mattila

Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Terhi Pikkujämsä.

Näkövammaisten kristillisen yhdistyksen hengellinen tilaisuus su 7.2. klo 14–16 Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Viittomakielinen messu su 7.2. klo 13 Soukan kappelissa, Soukankuja 3, Espoo. Kuurojenpappi Elina Jokipaltio ja kuurojendiakonissa Maria Laulaja.

Näkövammaisten käsityökerho ma 8.2. klo 15–17.30 Myyrinkodissa, Ruukkukuja 5. Valmistamme uusiopaperia. Kahvi 1 euron. Ohjaajana Sirpa Sokka. Ilmoittautumiset Sirpalle p. 040 562 5416.

Kuurojen vastaanottoa ei ole ti 9.2. Myyrmäen kirkolla eikä Tikkurilan diakoniakeskuksessa.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 9.2. klo 12.30–14.30 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

Näkövammaisten naisten ilta ti 9.2. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomisen, uimisen ja yhdessäolon merkeissä.

Iida Nevalainen.

Näkövammaisten Myyrmäen kerho to 11.2. klo 13–15 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Ystävyyden päivä. Ohjaajina Leena Siekkinen ja Sirpa Sokka. Kahvitarjoilu.

Viittomakielinen perhekerho to 11.2. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki.

Perehdytyskurssi näkövammaisen oppaaksi 1.–29.3. Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Ilmoittautumiset viimeistään 18.2. sirpa.talmia@welho.com tai p. 09 730 579 tai terhi.suonsivu@ evl.fi tai p. 050 381 8758. Kouluttajina diakoni Sirpa Talmia ja kasvatustieteen tohtori liikkumistaidonohjaaja Helinä Hirn. Vierailijoina Vantaan näkövammaisten puheenjohtaja Aini Korhonen ja Vantaan seurakuntien näkövammaistyöntekijä Terhi Suonsivu.

Näkövammaisten keväinen matka Viroon 4.–6.5. Pääkaupunkiseudun näkövammaisten retki Pohjois-Viroon. Kohteina Lahesmaan kansallispuisto, Viinistuun vanha kaupunki, Palmsen kartano, Rakveren linna, Kuremäen nunnaluostari ja Kohtla-Nommen kaivosmuseo. Matkan hinta 330 euroa, oppailta 110 euroa. Hintaan sisältyy matkat, majoitus, retkikohteet ja ruokailut. Majoittuminen kylpylähotelli Aqva Spassa Rakveressä. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä Leena Nurmiselle ma–to klo 9–11, p. 09 830 6264 tai leena.nurminen@evl.fi.

Jaakko Karan kanssa saa tanssia Yhteisvastuutansseissa.

Tapahtumia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi Hakunilan kirkko Hakunilantie 48

Yhteisvastuukeräyksen avausmessu su 7.2. klo 11. Kirkkokahvit ja tietoa keräyksestä.

Hakunilan ostoskeskus Torikahvit la 13.2. klo 10–13.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

Yhteisvastuukeräyksen avaus ja lounas su 7.2. klo 10. Lounas (8/4 euroa), lapsille kasvomaalausta (1 euro), narunvetoa (1 euro) ja ruokarukouskorttien askartelua.

Yhteisvastuu-ilta: Ruoki rakas lapsi to 11.2. klo 17.30. Valmistamme hyvää ja edullista arkiruokaa Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvojan opastuksella.

Lastenhoito järjestetty.

Yhteisvastuu-tanssit pe 12.2. klo 17–19.

Pastori Jaakko Kara tanssittaa kreikkalaisin askelin.

Kivistön kirkko Laavatie 2

Naiskuoro Mystica su 7.2. klo 15. Marttojen kirkkokahvit keräyksen hyväksi.

Tilaisuudessa tuotteiden myyntiä.

Korson kirkko Merikotkantie 4

Avausmessu su 7.2. klo 10. Kirkkokahveilla tietoa keräyksestä.

Missa Sopra — messu sopraanolle ja uruille su 7.2. klo 18. Helena Tenhunen, laulu, Kaj-Erik Gustafsson, urut. Messu

on draamallinen kokonaisuus ja lähestyy sävelkieleltään oopperaa.

Laskiaissunnuntain messu su 14.2. klo 10. Messun jälkeen lounas Yhteisvastuun hyväksi ja yhteislaulutilaisuus Kultaisia koululauluja 70-luvulta nykypäivään.

Elämän voimavarat — Lempi Hartikan näyttely. Maalauksia on myytävänä 10–100 euron hintaan. Tuotosta 10 % Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Avoinna 21.2. asti arkisin klo 9–15.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9

Yhteisvastuu-tapahtuma ti 9.2. klo 11.

Ystävänpäiväkorttien askartelua, lounas (2,50 euroa) ja keräystietoa. Tuotteita myytävänä.

Martinristi Laajaniityntie 2

Yhteisvastuu-konsertti 11.2. klo 18. Esa Ruuttunen, laulu, Ritva Holma, piano.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

Perhemessu su 7.2. klo 10. Marttojen kirkkokahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tietoa keräyksestä ja tuotteiden myyntiä.

Olotila — olohuone

ensimmäiselle, aikuisille 4 euroa, lapsille ilmaiseksi. Nukketeatteriesitys Suuri sankaritarina klo 11 ja 13. Lounasmusiikkia klo 12 Kitaracocktail ja JosSois‑lauluyhtye. Hartiahierontaa 15 min / 5 euroa.

Tarjolla myös korvapuustikahvit.

Kasvomaalausta 2–5 euroa, Yhteisvastuu-tuotteita myytävänä. Järjestäjänä Korson Leijonat.

Pyhän Laurin kirkko

Tikkurilan kirkko

Kirkkotie 45

Asematie 12

Kauneimmat hengelliset laulut su 7.2. klo 18. Yhteislaulujen lomassa yksinlaulua esittävät pastori Jaakko Hyttinen ja laulaja Leena Kanninen. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10 euroa.

Perhemessu su 7.2. klo 10 (ruotsinkielinen).

Messu su 7.2. klo 10. Messun jälkeen keittolounas (12/5/2 euroa) ja tietoa keräyskohteista ja marttojen toiminnasta.

Myytävänä marttojen keittokirjoja ja Yhteisvastuu-tuotteita.

Vauvakirkko su 7.2. klo 16. Tarkoitettu puolen vuoden sisällä kastetuille perheineen ja kummeineen. Vauvakirkon jälkeen tarjoilua ja marttojen pieni tietoisku ruokasuunnittelun apuvälineistä.

Majakka-kuoro laulaa Jippii-lauluja ke 10.2. klo 18. Simonkallion koulun kuoroa johtaa Tuula Peti-Peti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

Messu su 7.2. klo 10. Kirkkokahvit ja keräysinfoa. Myytävänä leivonnaisia, arpoja ja keräystuotteita.

Kahvitarjoilu 8.–12.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Haavamehiläisten lauluja — tutkimusmatka Sionin Wirsiin 1790 su 14.2. klo 18. Pekka Kivekäs kertoo vanhoista Siionin virsistä. Kanttorit Samuli Korkalainen ja Sirkku-Liisa Niemi kuoroineen laulattavat. Ilmainen ohjelma, kolehti Yhteisvastuukeräykseen.

kaikenikäisille

Ruusuvuoren koulu

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Kisatie 21

Perhetapahtuma la 13.2. klo 10–14.

Siskonmakkarakeittoa ja ruisleipää 80

Myräkkää luvassa su 14.2. klo 10–13.

Iloinen talvitapahtuma koko perheelle.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2

Laskiaisrieha su 14.2. klo 10–14. Pyhäkouluhetki klo 10 sisäpihalla, poniratsastusta klo 10.30–13 ja Taikuri Laurilan show klo 11 ja 11.30. Paistettua makkaraa ja mehua, hernekeittoa ja lettuja tarjolla sisäpihalla ja paikoitusalueella.

Sisätiloissa tarjolla laskiaispullaa ja juotavaa. Askartelua. Yhteisvastuu-tuotteita myytävänä.

15

koonnut Kaisa Halonen

    Apokryfikirjojen kertomukset ovat innoittaneet monia taiteilijoita. Tässä Artemisia Gentileschin näkemys Susannasta ahdistelun kohteena.

yHteiSvaStuukeräyS kutsuu suomalaisia olemaan arkienkeleitä toinen toisilleen. Jotta jaksaisi olla kiltti koko päivän, kannattaa aamulla tankata marttojen ideoimaa Arkienkelin voimajuomaa. Ehkä se antaa myös siivet.

Kahden enkelin juoma-annokseen tarvitaan 2 dl piimää tai maustamatonta jogurttia, 1,5 dl marjoja, 0,5 dl omenamehua tai maitoa, 2–4 tl hunajaa ja 2 rkl kauraleseitä. Ainekset sekoitetaan sauvasekoittimella tasaiseksi ja juoman annetaan tasaantua kylmässä 5–10 minuuttia ennen nauttimista.

Susanna kieltäytyi makaamasta miesten kanssa, minkä vuoksi nämä syyttivät häntä julkisesti aviorikoksesta. Susanna olisi saanut kuolemanrangaistuksen, ellei nuori Daniel olisi paljastanut vanhimpien valheita.

Kauneus oli koitua Susannan kohtaloksi, mutta Juditin kirjan päähenkilölle se oli tehokas ase. Kauneutensa avulla israelilaisleski Judit ujuttautui vihollisten leiriin ja sotapäällikkö Holoferneksen läheisyyteen. Kun juomingeista uupunut Holofernes nukkui, Judit iski miekalla häneltä pään irti ja pelasti näin piiritetyn kotikaupunkinsa.

Naiskauneus on vain yksi juonne apokryfikirjoissa. Jos haluaa perehtyä niiden historiaan ja sisältöön, kannattaa suunnata Myyrmäen kirkolle kuuntelemaan dosentti Jarmo Kiilusta, joka on ollut mukana apokryfikirjojen käännöskomiteassa. Hän alustaa raamattuilloissa keskiviikkoina 10.2. ja 24.2. kello 18.30.

4.2. Onnea, Armi!

● ● ●

1

Näillä eväillä enkeliksi.

Purkakaa jo se seimi! joulunviettoa on jo yritetty lopettaa niin loppiaisena kuin nuutinpäivänäkin. Nyt on kyllä sitkeimpienkin jouluihmisten syytä kantaa kuusenranka pihalle ja hentomielisimpienkin pyhäkoulutätien purkaa jouluseimi. Sunnuntaina nimittäin vietetään kynttilänpäivää, joka päättää joulun tapahtumien muistelun tältä erää — Jeesus-vauvasta on tullut jo niin iso, että hän pääsee temppeliin näytille.

Suomalaisessa kansanperinteessä kynttilänpäivä on ollut yksi talven taitekohdista. On sanottu, että ”kynttilänä talven selkä katkeaa” tai alettu jopa odotella ”kevättä kynttilästä”. Kovin keväiset säät kynttilänpäivänä eivät kuitenkaan ole suotavia, tiedettiinhän myös, että ”jos ei kylmä kynttelinä, ei ole kelpoa keseä”.

Kynttilänpäivän nimi muuten periytyy katolisilta ajoilta, päivästä, jolloin vihittiin koko vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Ehkä kynttilänpäivänä voisi myös polttaa kynttilöitä, joita joulunajalta jäi yli. Kevätaurinkoa odotellessa…

Onko nyt kohta joulu vai kevät?

Armi-nimi on ollut almanakassa vuodesta 1929.

Suosionsa huipulla nimi oli 1950-luvulla, kiitos vuoden 1952 Miss Universumin Armi Kuuselan.

Armi Aavikon valinta Miss Suomeksi vuonna 1977 ei sen sijaan juuri näkynyt nimen suosiossa.

Tänä vuonna kukaan ei vielä ole saanut nimekseen Armia. Vuonna 2009 nimi annettiin 21 tytölle.

Lordi pitää huolen

eidän perheemme harrastaa muuttamista.

Parin vuoden välein pakkaamme koko maallisen omaisuutemme isoon kuorma-autoon ja ajamme toiselle puolelle Suomea. Taakse jää monta tärkeää ihmissuhdetta ja nakkikioskia.

Muuttamisessa mielenkiintoisinta on se, että tajuaa, miten vähän ihminen on lopulta kiinni tavarassa.

Yhden kuorma-auton lavalla köllii koko perheen irtaimisto. Vain pieni oikosulku kuomun lämmitysjärjestelmässä, ja koko tavaramassa haihtuu savuna ilmaan.

Sellainen on ihmisenkin elämä.

Viimeisimmän muuton yhteydessä mietin, miksi yleensäkään roudaan mitään mukanani. Eiväthän muuttolinnutkaan kanna nokassaan raskaita nyyttejä kaukomaille. Ne luottavat siihen, että kukin talvi antaa tarvittavat eväät elämään.

Voimajuoma tarjotaan tietysti Yhteisvastuun sydänkäpykuviolla koristetuista laseista. Sellaisia myydään kahden kappaleen pakkauksissa 15 euron hintaan. Laseja ja muita kannatustuotteita voi ostaa ja tilata oman seurakunnan kirkkoherranvirastosta.

Ihminen ei luota siihen, että elävä Jumala kulkee arjessa mukana. Hän elää koko elämänsä ajatellen, että jos vielä joskus tarvitsenkin tuon jo kertaalleen hylätyn mankelin.

Viimeisimmällä muuttomatkalla apunamme oli sisukas savolainen rakennusmies. Hän uurasti väsymättä koko viikonlopun tavarakuormamme kimpussa ja kylvi hyvää mieltä koko talkoojengiin. Kun kolmannen päivän iltana kyselin hänen hyväntuulisuutensa salaisuutta, hän osoitti sormellaan taivaalle ja sanoi: ”No mikä hätä miulla vois olla, kun Lordi pitää minusta huolta!

Joka hetki, se on kuule lahjaa Lordilta. Se ennalta on jo siunkin päiväs päättäny!”

Lordi pitää huolen. Sattuvasti murjaistu.

Mikko Salmi

Anneke Schram/Rodeo

M

Jani Laukkanen

Filosofi Timo Airaksinen kirjassaan Parasta kaikille (Johnny Kniga 2009)

oStin raamatun. Jos myyjän oudoksuvasta katseesta jotain voin päätellä, niin ehkä sen, että Raamattu ei taida olla kyseisen ostoskeskuksessa sijaitsevan kirjakaupan hittituote. Kumma juttu, sisältäähän se jännitystä, väkivaltaa, juonittelua, seksiä ja rakkautta enemmän kuin keskivertobestseller.

Sopivasti joulun alla myyntiin tulleet uudet Raamatut sisältävät vauhdikkaita käänteitä vielä tavallistakin enemmän.

Uudelleen suomennetuissa ja Raamattuihin sisällytetyissä Vanhan testamentin apokryfikirjoissa tavataan muun muassa kaksi hurskaaksi mainittua kaunotarta.

Danielin kirjan lisäyksissä kerrotaan Susannasta, Jojakimin vaimosta, joka eli Babyloniassa juutalaisten pakkosiirtolaisuuden aikaan. Kaksi juutalaisten vanhinta eli kansanjohtajaa oli iskenyt Susannaan silmänsä ja seuraili tätä salaa. Kun Susanna sitten kuumana päivänä kylpi puutarhassa, miehet kävivät hänen kimppuunsa.

K r .

Enkeli tankkaa

”Ylensyöntiään pystyy kyllä rajoittamaan, jos vain haluaa.

TV:n katsomista on hyvä hillitä ja hallita, samoin surffailua netissä. Elämässä on ikään kuin harmaa vyöhyke todellisen pahan ja oikean hyvän välillä, ja tällä harmaalla alueella pahetta voisi vähän kohtuullistaa.”

Seksuaalista häirintää

j