Lauri 2010 nro 5 (11 2)

Haitilaisperheillä on pulaa kaikesta, sivut 4–5



..

Paasto alkaa tuhkakeskiviikkona sivu 15 Karoliina Rantamäki pelaa olympiajäillä sivu 3

Kikka Nyrén

Maalatut rukoukset sivu 6

E

nkeleitä arjessa keskiaukeama

Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

..

Teho ja etiikka onko mahDollista yhdistää ruoantuotannossa eettisyys, ekologisuus ja edullisuus? Epäilen ainakin, jos puhutaan lihantuotannosta. Kuluttajan on tehtävä valintoja.

Viime vuoden lopulla kohistiin sikatiloilla kuvatuista videoista.

Maanantaina tamperelainen Aamulehti uutisoi sioista, jotka olivat mahdollisesti joutuneet teurastamoissa elävältä karvanpoistoon kuumaan veteen. Vaikka uutisen mukaan epäiltyjä tapauksia on vain kymmenkunta ja teurastettuja sikoja vuosittain parisen miljoonaa, ei moista tietysti pitäisi tapahtua.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira aikookin tehdä tänä vuonna laajan selvityksen eläinten kohtelusta teurastamoilla ja vastaavaa tutkimusta tehdään muuallakin Euroopassa.

Arkkipiispaksi pyrkivät Martti Hirvonen (vas.), Samuel Salmi, Seppo Häkkinen, Miikka Ruokanen, Jouni Lehikoinen, Seppo Rissanen ja Kari Mäkinen.

Arkkipiispanvaalissa valitaan kirkon kasvot Arkkipiispan A tehtävät

julkisuuDella, selvityksillä ja viranomaismääräyksillä saadaan kenties aikaan parannuksia, mutta veikkaan, että ruokakohut ovat tulleet jäädäkseen. Kun tavoitteena on mahdollisimman halpa ruoka, vaaditaan isoja yksiköitä niin maataloudessa kuin elintarviketeollisuudessakin.

Jos tähän ei päästä Suomessa, lihaa rahdataan Tanskasta ja KeskiEuroopasta tai jopa toiselta puolelta maapalloa. Etiikka ja ekologia saavat globaaleilla maatalousmarkkinoilla väistyä ekonomian tieltä.

Tietysti on selvää, ettei ruoka saa mitä tahansa maksaa. Mutta olisiko meillä varaa olla edes hitusen eettisempiä ja huolehtia paremmin eläinten elinolosuhteista ja elintarvikeketjun työntekijöiden jaksamisesta, vaikka se näkyisi lihan hinnassa?

rkkipiispan vaali käydään 18. helmikuuta. Jos kukaan seitsemästä ehdokkaasta ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä, seuraava vaalikierros käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä 11.3.

Uusi arkkipiispa aloittaa työnsä kesäkuussa. Ehdolla on seitsemän kokenutta, pitkälle kouluttautunutta keski-ikäistä miestä: Turun Katariinanseurakunnan kirkkoherra, rovasti Martti Hirvonen, Mikkelin hiippakunnan piispa, TL Seppo Häkkinen, Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen, Turun arkkihiippakunnan piispa, TT Kari Mäkinen, Suomen Lähetysseuran johtaja, TT Seppo Rissanen, Helsingin yliopiston dogmatiikan professori, TT Miikka Ruokanen ja Oulun hiippakunnan piispa, TT Samuel Salmi.

— Arkkipiispan vaali on tärkeä, sillä hän muokkaa mielikuvaa kirkosta. Arkkipiispa ei edusta kirkkoa vain mielipiteillään, vaan koko elämäntavallaan, teologian professori Tage Kurtén Åbo Akademista analysoi.



●

●

on eräiden kirkon yhteisten elinten, kuten kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja

●

vastaa kirkon ekumeenisista ja ulkomaisista suhteista

enimmäkseen

yksimielistä joukkoa

Arkkipiispan tehtävää tavoittelee varsin yksimielinen joukko. Eroja on kuitenkin löytynyt kysyttäessä ehdokkaiden suhtautumista samaa sukupuolta olevien parien puolesta rukoiluun, heidän suhteensa kirkolliseen siunaukseen ja vihkimiseen. Mielipide-eroja on myös siinä, voiko rekisteröidyssä parisuhteessa elävän vihkiä papiksi. Aihetta on käsitelty paljon niin mediassa kuin vaalipaneeleissakin.

Kimmo Kääriäinen on yllättynyt siitä, että aihe on saanut arkkipiispavaaleissa niinkin paljon tilaa lukuisten muiden ajan-

johtaa Turun arkkihiippakunnan hallintoa sekä on sen seurakuntien ja pappien ylin kaitsija

kohtaisten haasteiden keskellä.

— Aihe on tietysti median kannalta kiinnostava. On kuitenkin vaikea kuvitella, että se olisi valitsijajoukon kannalta keskeisimmissä asemassa, hän arvioi.

Tage Kurtén pitää kysymystä tärkeänä, mutta ihmettelee niin ikään asian saamaa painoarvoa.

— On tavallaan sääli, että tällaiset ikään kuin poliittiset ky-

haussa yhteiskunnallinen Vaikuttaja?

Tuleva arkkipiispa joutuu todennäköisesti edeltäjiään enemmän ottamaan kantaa ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin asioihin ja ilmiöihin.

— Jotkut varmasti toivovat, että arkkipiispa olisi enemmän yhteiskunnallinen vaikuttaja, mutta valitsijoiden kannalta olennaisempaa on varmasti se, että tehtävään valitaan sellainen henkilö, joka pystyy hoitamaan arkkipiispalle ensisijaisesti kuuluvat tehtävät, Kimmo Kääriäinen toteaa.

Tage Kurtén ei usko, että arkkipiispan rooli ratkaisevasti muuttuu tai että valitsijajoukko kaipaisi merkittävästi erilaista arkkipiispaa.

— Edeltäjät John Vikström ja Jukka Paarma ovat mielestäni olleet sellaisia arvokeskustelun ylläpitäjiä, vaikkakin toimineet keskenään eri tavoin.

Hanna Antila

Saapas jännittää Kuorosodan tulosta

S

unnuntaina alkaneessa Nelosen Kuorosodassa on mukana Virve ”Vicky” Rostin johtama vantaalaiskuoro. Voittajakuoron rahapalkinto, 40 000 euroa, lahjoitetaan artistin kotipaikkakunnaltaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen.

Virve Rosti on valinnut kohteekseen Palveluoperaatio Vantaankosken Saappaan. Vantaankosken seurakunnan etsivän nuorisotyön ryhmä kiertelee Länsi-Vantaan kaduilla ja puistoissa joka toinen perjantai-ilta Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

symykset ovat olleet niin paljon esillä. Olisi sellaisia globaaleja ja uskonnollisia asioita, joista olisi syytä puhua enemmän.

Mikke Pöyhönen

kun elämme markkinatalouDessa, kuluttajien kannattaa käyttää valtaa, joka heille on annettu. Heillä on valta valita ja suosia luonnonmukaisia, reiluja ja lähituotteita sikäli kun oma kukkaro sen kestää. Mitä useampi tällaisia valintoja tekee, sen todennäköisemmin myös eettisemmin tuotetun ruoan hinta laskee.

Kyse on vähittäisestä muutoksesta, ei vallankumouksesta. Pikkuhiljaa kuluttajien valinnat ja elintarviketuotannon kohuissa kärsinyt maine alkavat vaikuttaa samaan suuntaan.

Tämäntapaiset uutiset lisäävät myös kasvisruoan suosiota. Itse en ole ryhtymässä kasvissyöjäksi, sillä makuhermoni pitävät lihasta, mutta terveys, ekologia ja etiikka ohjaavat lisäämään vihreän määrää lautasella.

Miksei ekonomiakin, kasvikset ovat halvempia.

— Tehtävä on haastava. Arkkipiispa on kirkon kasvot julkisuudessa, mutta johtaa myös kirkon keskeisimpiä hallintoelimiä, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen luonnehtii.

Arkkipiispan valitsee noin 1200 äänioikeutettua, joista osa on kirkon työntekijöitä ja osa maallikkovalitsijoita. Enemmistö valitsijoista on Turun arkkihiippakunnan alueelta.

ajatuksenaan kohdata ja auttaa alle 18-vuotiata nuoria siellä, missä he ovat. Vapaaehtoisista ja koulutetuista aikuisista koottu Saapas päivystää vuoroviikoin kaupungin Ankkapartion kanssa.

— Jännitämme kovasti vantaalaiskuoron puolesta. Rahoja tarvittaisiin pikkubussin kuluihin, vapaaehtoisten koulutukseen, varusteisiin, työvaatteisiin ja niin edelleen. Kiva, että Vicky haluaa tukea toimintaamme, kiittää erityisnuorisotyöntekijä

Anna-Maria Laukkarinen, joka työparinsa Juha Jutilan kanssa johtaa Saappaan työtä.

Vaikka voittoa ei Vantaalle tulisikaan, Laukkarinen iloitsee Saappaan saamasta huomiosta.

Hän toivoo, että se tuo työhön mukaan uusia vapaaehtoisia.

Tällä hetkellä heitä on noin 30.

Lisätietoja Saappaan toiminnasta löytyy osoitteesta www. vantaankoskensaapas.fi. Seuraavan kerran Saapas on liikkeellä Vantaan yössä perjantaina 19.2. kello 20 eteenpäin.

korson kirkon Pohjoisseinällä todettiin maanantaina vesivahinko. Vantaan seurakuntien rakennusmestari Liisa Jehkosen mukaan vettä on tullut muun muassa

kirkkosalin oven eteen käytävän puolelle. Myös kellarissa sijaitsevaan ilmastointikonehuoneeseen on tullut vettä. Asian selvittely jatkuu. Vuoto ei häiritse seurakunnan normaalia toimintaa.

●

Korson kirkon sisään on päässyt vettä.

●

Partio juhlii tänä Vuonna 100vuotista toimintaansa Suomessa.

Juhlavuoden avaustempaus jär-

Vantaankosken saapaslaiset seurasivat Kuorosotaa erityis­ nuorisotyön toimistolla. jestetään 13.–14.2. Ystävänpäiväviikonloppuna partioleirejä nousee lähes 300 julkiselle paikalle ympäri Suomen. Vantaalla tapahtumia on ainakin Korson kirkolla, Rekolan partiomajalla, Hämeenkylän urheilukentällä ja puistossa sekä Sotungin urheilupuistossa.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Mikke Pöyhönen

Sanni Purhonen vapaa toimittaja, kulttuurin sekatyöläinen

Kapteeni käskee tammikuun loPussa julkaistun väitöstutkimuksen mukaan koululiikunta suosii lapsia, joilla on rikkaat vanhemmat ja paljon ystäviä.

Harrastaminen vaatii pääomaa ja joukkueurheilu sosiaalisia suhteita.

Toisin sanoen: epäurheilulliset nörtit ovat jälleen kerran pulassa.

Niin kuin varmasti moni muukin kohtalotoveri, muistan elävästi ne koulun liikuntatunnit, jolloin seisoin rivissä odottamassa nimeni kaikumista jumppasalin seinistä valinnan merkiksi, totta kai viimeisenä. Tämän jälkeen aika kuluikin mukavasti vaihtopenkillä istuskellessa.

Rehellisyyden nimissä, olisin tuskin ollut kapteenille kannattava valinta. Tärkein liikunnallinen harrastukseni on uimahallin kaakeleiden mittaaminen ja minkä tahansa pallon tuleminen kohti saa minut tekemään maanisia väistöliikkeitä.

Karoliina Rantamäki vaihtoi kaunoluistimet hokkareihin 12­vuotiaana.

Unelmana kulta

Jääkiekkoilija Karoliina Rantamäellä on edessään neljännet olympialaiset.

M

yyrmäestä kotoisin oleva Karoliina Rantamäki, 31, teki 12-vuotiaana päätöksen. Taitoluistelu sai jäädä.

Hän päätti keskittyä jääkiekkoon.

— Päätös ei ollut helppo. Olen pikkutytöstä saakka haaveillut voittavani MM- tai olympiakultaa. Taitoluistelussa se ei olisi ollut minulle mahdollista.

Ajattelin, että jääkiekossa unelmastani voi joskus tulla totta.

Tällä hetkellä Rantamäki on ainoa suomalainen nainen, jonka ammatti on jääkiekko.

Hän pelaa kolmatta kautta Venäjällä Nizni Novgorodin SKIF-joukkueessa.

— Koskaan ei harmita lähteä töihin. Jääkiekko on intohimoni.

mahDollisuuDet mitaliin Karoliina Rantamäki on mukana neljättä kertaa Suomen naisjääkiekkoilijoiden olympiajoukkueessa. Naisten jääkiekko oli ensimmäistä kertaa olympialajina Naganossa vuonna 1998, ja Rantamäki oli mukana jo silloin.

Suomi sai Naganossa pronssia.

— Myös Vancouverissa tavoite on pronssi.

Kulta on unelma. Unelmia pitää olla. Kaikki on mahdollista, Rantamäki sanoo.

Hänen mielestään Suomen mahdollisuudet näyttävät hyviltä. Suomen naiset ovat päihit-

täneet Yhdysvallat, yhden vaikeimmista vastustajista, vuoden 2008 MM-kisoissa ja viime syksynä Hockey Canada Cup -turnauksessa.

Ennen siirtymistään Venäjälle naisten ammattilaissarjaan Rantamäki edusti Kiekko-Espoota ja Espoo Bluesia ja työskenteli vantaalaisyrityksessä talousjohtajan assistenttina.

— Siinä työssä olisi ollut hyvät mahdollisuudet edetä. Päätin silti lähteä toteuttamaan unelmaani, kun siihen tarjoutui mahdollisuus. Ajattelin, että kestän Venäjällä yhden kauden, tuli mitä tuli. Kaikki meni kuitenkin hyvin.

äiti on tärkeä tukija Ennen lähtöään Vancouverin olympialaisiin Karoliina Rantamäki ehti olla vajaan viikon Suomessa. Hänen kotinsa Kaivokselassa on nykyisin vuokrattuna, joten majapaikka löytyi äidin luota Myyrmäestä.

— Oli ihana nähdä äitiä pitkästä aikaa.

Emme nähneet toisiamme edes jouluna.

Rantamäen Novgorodin-koti sijaitsee ”noin 450 kilometriä Moskovasta itään”. Äiti on käynyt Venäjällä kerran. Hän seuraa aktiivisesti tyttärensä jääkiekkouraa.

— Äidillä on kotona kaksitoista kansiota, joihin hän on kerännyt lehtileikkeitä urani varrelta.

Karoliina Rantamäki vietti lapsuutensa kaksin äidin kanssa. Kotona oli aina lemmikkieläimiä, parhaimmillaan kaksi kissaa, koira ja kani. Tyttö ehti harrastaa monia lajeja, joista jopa neljää yhtäaikaa: jalkapalloa, käsipalloa, taitoluistelua ja jääkiekkoa.

Nyt hän uskoo, että monipuolisesta har-

rastamisesta on ollut hyötyä jääkiekkoammattilaisuutta ajatellen.

— Äidille suuri kiitos siitä, että hän jaksoi kuljettaa minua treeneihin. Muuten en olisi voinut harrastaa niin monia lajeja. Mihin pieni tyttö olisi päässyt yksin niiden isojen kassien kanssa?

kuPPi kahVia ennen ottelua Karoliina Rantamäki kävi lapsena koulua Kaivokselan ala-asteella. Koulun vieressä sijaitseva luistelurata tuli tutuksi vapaa-ajallakin.

— Pelasin siellä usein poikien kanssa lätkää. Jaksoimme pelata monta tuntia putkeen, hän muistaa.

Karoliina tuli poikien kanssa hyvin toimeen. Käydessään Mäkelänrinteen urheilulukiota hän treenasi kolmesti viikossa aamujäällä sittemmin NHL-pelaajiksi nousseiden Ossi Väänäsen ja Janne Niinimaan kanssa.

Mukana oli myös monia nykyisiä SM-liigan pelaajia.

Jääkiekkoammattilaisuran jälkeen Rantamäki haluaisi toimia jääkiekon valmennustehtävissä Suomessa tai ulkomailla. Oman yrityksen perustaminenkin kiinnostaisi.

— Jääkiekkoa aion pelata niin kauan kuin kroppa kestää ja intohimo lajiin säilyy. Luultavasti en lopeta jääkiekon pelaamista koskaan.

Se on sitten eri asia, missä ja millä tasolla pelaan.

Rantamäki uskoo, että ensimmäiseen olympiaotteluun valmistautuminen sujuu rutiinilla koko joukkueelta. Hänellä itsellään on tapana juoda kupillinen kahvia ennen peliä.

Niin hän aikoo tehdä myös Vancouverissa.

joukkueeseen Valituksi tulemisessa on kuitenkin kyse muustakin kuin urheilusta. Samaisessa väitöstutkimuksessa mainittiin tosi-tvtuomarit ja epäonnistujien pilkkaaminen esimerkkeinä aikuisuuteen siirretystä kapteenin vallankäytöstä. X Factor -huumassa ja seuraavan idolin kuvaruudulleni lävähtämistä odotellessa pidän vertausta melko osuvana.

Ohitan suosiolla ensimmäiset kierrokset kykyjenetsintäohjelmista. Ne lukemattomat toiveikkaat, joiden astuessa esille jo hullunkurinen taustamusiikki paljastaa, että luvassa on jotain kamalaa. Jos televisio on päällä, on pakko paeta toiseen huoneeseen. Myötähäpeän määrä on liian musertava. Nolaaminen ainoana viihdearvona nolottaa. silti monesti tuntuu, että juuri tämä vaihe kilpailuohjelmissa on se kaikkein kiinnostavin. Kukapa lopulta jaksaisi katsoa ylivertaista taitajaa? Suomalaiset ovat sitä paitsi Aku Ankka -kansaa, mokailija on onnistujaa samaistuttavampi. Toisaalta, ehkä voi olla tyytyväinen siitä, ettei itse ole tuo onneton, joka menee julkisesti munaamaan. On tajunnut rajoitteensa ajoissa. Saa olla hetken kapteenin paikalla.

Tai kenties jokin nuotin vierestä hoilaavassa kilpailijassa muistuttaa itsestäni koulun liikuntatunnilla. Sillä vaikka harvalla meistä on enkelin ääni tai vastaavia lahjoja, vielä harvempi taitaa olla edes keskiverto sählynpelaaja.

Soili Pohjalainen

Naisten jääkiekko - ottelu Suomi–Venäjä pelataan Vancouverin olympialaisissa ma 15.2.



Kolme ke

YHTEISVASTUUKERÄÄJÄT aloittivat

tämänvuotisen urakkansa sunnuntaina 7.2.

Mihin keräyksiä tarvitaan?

Monien haitilaisperheiden elämä oli selviytymiskamppailua jo ennen maanjäristystä.

Haitilaisäidit unelmoivat lasten saamisesta kouluun, juomavedestä ja omasta ravintolasta.

Salla Peltonen

Markku Mattila

Paavo Jämsä, 74

Irmeli Salminen, 60

Kuinka ryhdyit yhteisvastuuKuinka ryhdyit yhteisvastuukerääjäksi? kerääjäksi?

— Osallistuin keräykseen en— Äitini keräsi aikoinaan Yhsimmäisen kerran kymmenkunta teisvastuulle Jormuan kylässä, joka vuotta sitten. Viime vuonna ilmes- kuuluu nykyään Kajaaniin. Kun mityin kerääjien joukkoon. Listakeräys- nusta tuli seurakunnan luottamusalueekseni määriteltiin Itä-Hakkila henkilö 12 vuotta sitten, kirkkoherja Kuninkaanmäki, ja siellä kerään ra kysyi, keitä meistä kiinnosti ryhnytkin. Eläkkeellä on aikaa harras- tyä keräämään. Keräämään lähtö taa hyviä asioita. jännitti häntäkin, koska hänkään ei Miten kerääminen sujuu? ollut tehnyt sitä ennen.

— Olemme vaimoni kanssa Miten kerääminen sujuu? asuneet Itä-Hakkilassa lähes viisi— Listakeräys toimii omakotikymmentä vuotta ja olleet mukana taloalueella, muttei kerrostaloisyhdistystoiminnassa. Ystäviä ja tut- sa, joissa ihmiset asuvat koirien, tuja on paljon, ja tuntemattomatkin lukkojen ja summereiden takana. suhtautuvat myönteisesti. Eräskin Kun lippaan kanssa seisoo kaupan naapuri sanoi, ettei ole koskaan en- edessä, moni antaa mielellään. Josnen osallistunut mihinkään kerä- kus joku haluaa väitellä ja sanoo, ykseen. etteivät rahat mene ulkomaille tai Pisteillä 1–5, kuinka tärkeää että ne päätyvät aseisiin. on auttaa osallistumalla keräPisteillä 1–5, kuinka tärkeää yksiin? on auttaa osallistumalla — Tosi tärkeää, ankeräyksiin? nan 5 pistettä. Yhteis— Se on erittäin tärAnnatko mieluummin vastuukeräyksen 0 keää, annan 5 pistettä. rahaa vai aikaa vuotta ovat opettaJos Yhteisvastuun talähimmäisten hyväksi? neet, että tarvitsempaista laajaa keräystä Kerro osoitteessa www. ei kirkossa olisi, se pime yhteisvastuuta.

Raha ei sinänsä ratkai- vantaanlauri.fi/pisteita. täisi keksiä. se, mutta periaate!

Jani Kaipainen, 19 Kuinka ryhdyit yhteisvastuukerääjäksi?

— Työpajalla meille kerrottiin, että voisimme lähteä vapaaehtoisina keräämään rahaa Haitin maanjäristyksen uhreille. Haiti on muutenkin tänä vuonna yksi Yhteisvastuun keräyskohteista. Maanjäristyksen takia keräys aloitettiin jo tammikuussa. Päätin osallistua.

Miten kerääminen sujui?

— Olin keräämässä toisen pajalaisen kanssa Tikkuraitin päässä noin tunnin. Ihmiset antoivat hyvin rahaa. Moni tyhjensi lippaaseen kaikki kolikkonsa ja joku antoi seteleitä. Ehkä siksi, että olemme nuoria, jotkut kyselivät, keitä me olemme. Kerroin, että olemme keittiöpajalla. Siellä opetetaan tekemään ruokaa ja valmennetaan hakeutumaan työelämään ja koulutukseen.

Pisteillä 1–5, kuinka tärkeää on auttaa osallistumalla keräyksiin?

— Se on tärkeää, annan 4 pistettä. Moni kuolee, jos toiset eivät auta.

Ulla-Maija Vilmi

Hermina Jeanin suurperhe elää vuoristossa Kaakkois­Haitissa.

Suurperheen niukka arki

K

Saara Vuorjoki

ivikkoinen polku kiemurtelee paljaaksi hakatussa maastossa Boucan Chat’n kylässä Forêt des Pinsin alueella Kaakkois-Haitissa. Siellä täällä töröttää muutama kitukasvuinen banaaninpensas, joiden repaleiset oksat roikkuvat maata kohti. Kivenlohkareiden väliin jää vain ohuelti maata, jossa voisi kuvitella jonkin kasvavan.

Polku laskeutuu loivasti betonista valetulle valkoiselle talolle, jonka ikkunaluukut ja ovenpielet ovat joskus hehkuneet vaaleanpunaista ja turkoosia. Kapealla terassilla nelikymppinen Hermina Jean pukee parivuotiasta poikaa, nuorinta kymmenestä lapsestaan.

Noin 15 neliön kokoisessa talossa on kaksi pientä huonetta.

Herminan ja hänen miehensä Jesuelin lisäksi talossa asuu kahdeksan heidän omaa lastaan ja kaksi lastenlastaan.

Niukan elantonsa Hermina ja Jesuel saavat maanviljelystä, kuten lähes kaikki muutkin perheet alueella. He viljelevät papuja, perunaa, sipulia ja kaalia talonsa vieressä kohoavassa rinteessä.

— Maa ei enää tuota, Hermina Jean huokaa.

Avohakkuiden seurauksena

eroosio on pyyhkinyt pois viljavan maan, jota runsas keinolannoitteiden käyttö on entisestään köyhdyttänyt.

Päivisin Hermina laittaa ruokaa ja pitää huolta talosta ja lapsista.

Jesuel tekee maatöitä. Perhe myy osan viljelemistään tuotteista.

Hankkimillaan rahoilla he ostavat hedelmiä. Ruokaa ei kuitenkaan ole riittävästi suuren perheen tarpeisiin ja se on kovin yksipuolista.

Juomavettä varastoidaan sateella.

Syksyllä 2008 neljä peräkkäistä hurrikaania pyyhkäisi yli Haitin.

Myrskyt tekivät valtavaa tuhoa alastomassa maastossa. Hermina Jean menetti kaikki eläimensä: hevosen, vuohen ja kanat.

— Käytimme eläimiä pankkina.

Jos joku sairastui, myimme esimerkiksi kanan, jotta hän pääsi lääkäriin.

Uusia eläimiä perheellä ei ole varaa hankkia. Aiemmin lapset kävivät koulua, mutta vanhemmat eivät enää pysty maksamaan koulumaksuja, jotka ovat vajaa 30 euroa vuodessa yhdeltä lapselta.

Tammikuun maanjäristys ei onneksi aiheuttanut pahempia tuhoja perheen asuinalueella, joka sijaitsee vuoristossa lähellä Dominikaanisen tasavallan rajaa.

Kirkkojen tuki tavoittaa 70 000 haitilaista

K

EEVA TAPIO, 82, on sydänjuuriaan myöten karjalainen.

100 % k arjalais-Vantaalainen

Synnyin Viipurissa. Siellä oli kaupunkikotimme. Maatilamme sijaitsi Sortavalassa. Kouluja kävin molemmissa kaupungeissa. Olen kuusilapsisen sisarussarjan kolmanneksi vanhin. Jatkosodan aikana toimin pikkulottana kirurgi-isäni osastolla. Kesällä 144 tein maatilallamme töitä yötä päivää, ja ehdimme saada sadon suunnilleen viimeiseen junaan.



Äitini lapsuudenkoti sijaitsi Tanskassa. Siitä tuli minulle tärkeä paikka.

Kirjoitin ylioppilaaksi Kotkassa 14.

Olin Ruotsissa piikomassa ennen kuin aloitin agronomin opinnot Helsingissä.

Vantaalle meidät toi työni Tikkurilassa Maatalouden tutkimuskeskuksessa.

Nykyiseen kotiimme Jokiniemeen muutimme 161. Neljäs lapsi oli tulossa

ja Hiekkaharjun-koti oli käynyt ahtaaksi. Kaikki pihamme suuret puut ovat minun ja mieheni istuttamia. Jäin eläkkeelle Helsingin yliopistosta kasvipatologian professorin työstä vuonna 11.

Meillä on yhdeksän lastenlasta ja olen käynyt heidän kaikkien kanssa Sortavalassa. Vuokrasimme moottoriveneen ja ajelimme Laatokalla.

un maa Haitissa järisi, Kirkon Ulkomaanavun työntekijä Sylvia Raulon työpäivä Luterilaisen maailmanliiton toimistossa oli juuri päättymässä. Raulo oli järjestön toimistorakennuksen pihalla. Rakennus ei sortunut, mutta koteja ja supermarketteja muutaman sadan metrin päässä tuhoutui.

Kahta järistyksen jälkeistä päivää Raulo kuvaa sanalla kaaos. Ensimmäinen tehtävä oli ottaa selville, miten järjestön omille työntekijöille oli käynyt, ja sitten alkaa koordinoida apua. Raulosta tuli kirkkojen kansainvälisen yhteistyöjärjestön ACT:n Haitin operaation johtaja.

Työ alkoi kutakuinkin nollapisteestä. Haitin valtiota ei ole voinut luonnehtia kovin toimivaksi aikaisemminkaan, ja viimeksi pari vuotta sitten maata ravisteli neljä peräkkäistä trooppista myrskyä.

Nyt YK:n päämaja, presidentin palatsi ja valtion virastot väestönsuojeluvirastoa myöten olivat maan tasalla. Poliiseista — armeijaa Haitissa ei olekaan — arviolta puolet kuoli järistyksessä.

— Omista paikallisista työntekijöistämme 90 prosenttia on nyt kodittomia ja moni asuu 5000 hengen telttakylässä toimistomme lähellä, kertoo Helsingissä pidettyyn tiedotustilaisuuteen osallistunut Raulo.

Paul Jeffrey

rtomusta Haitista Jokapäiväinen selviytymiskamppailu

I

llan suussa kylmä usva laskeutuu Chapotin kylään, joka sijaitsee 1200 metrin korkeudessa merenpinnasta. Kaksivuo­ tiaalla Mensia-tyttösellä on vain pieni nuhruinen t-paita yllään.

Desulmén 14-henkinen perhe asuu mäen nyppylällä kahdessa pienessä korsikattoisessa majassa, joiden seinät on punottu banaaninlehdistä ja kapeista riu’uista.

Perheen isä, 45-vuotias Midesi Desulmé omistaa pienen maapalan vieressä kohoavan vuoren vastakkaisella puolella.

— Minun täytyy mennä sinne joka päivä. Viljelemme papuja, maissia ja herneitä, väsyneen oloinen mies kertoo.

Hänen vaimonsa Viergemi Aypollite hoitaa kotia, mutta lähtee usein miehensä mukaan maatöihin. Kun vanhemmat ovat poissa, isommat lapset hoitavat pienempiä sisaruksiaan. Eläimiä perheellä ei ole koskaan ollut.

Aamuisin perhe syö tavallisesti

vähän riisiä ja bataattia ja juo kahvia. Hyvänä päivänä he saattavat saada kasaan vielä toisen aterian, mutta on päiviä, jolloin he eivät syö yhtään mitään.

Myös veden saanti on perheelle suuri ongelma. Maaperästä vettä ei saa eikä heillä ei ole mitään, mihin sadevettä voisi varastoida. Tällä hetkellä naapuri antaa perheen hakea vettä omasta sadevesivarastostaan. Veden puute vaikuttaa myös hygieniaan. On hankala peseytyä ja pestä vaatteita.

Kumpikaan vanhemmista ei ole koskaan käynyt koulua. Veden saannin turvaamisen lisäksi heidän suurin toiveensa olisikin lähettää lapsensa kouluun. Jatkuvien vaikeuksien keskellä perheen isä tuntuu turhautuneen jo Jumalaankin.

— Jumala antoi meille kaikki nämä lapset. Nyt he vain ovat, eivätkä voi tehdä mitään.

Tammikuisesta maanjäristyksestä Chapotin kylä vuoristossa selvisi ilman pahoja tuhoja.

Paul Jeffrey

Litanda Dar elättää perheensä valmista­ malla ruo­ kaa alueen asukkaille Vaudreuil’n banaani­ plantaasilla.

Unelma omasta ravintolasta

K

6-vuotiaat kaksostytöt Evita (vas.) ja Evni Desulmé, sekä 2-vuotias Mensia ovat Viergemi Aypolliten ja Midesi Desulmén 12-lapsisen katraan nuorimpia.

Haiti ●

Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa.

●

Tuhoisan maanjäristyksen seurauksena jopa 200 000 ihmisen arvioidaan kuolleen ja kolmen miljoonan olevan ulkopuolisen humanitaarisen avun tarpeessa.

●

Samaan aikaan, kun Raulo aloitti avustustyötä Haitissa, Kirkon Ulkomaanapu ja Yhteisvastuukeräys käynnistivät kansalaiskeräyksen. Haiti olisi muutenkin ollut Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisena pääkohteena, mutta nyt keräys pantiin käyntiin etuajassa katastrofikeräyksenä. Se on tähän mennessä tuottanut 2,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Kirkon Ulkomaanapu on saanut Suomen ulkoministeriöltä 800 000 euroa.

Kootusta avustussummasta on tähän mennessä käytetty jo 900 000 euroa. Sillä on hankittu kaksi vedenpuhdistuslaitetta, 384 000 vedenpuhdistustablettia, 10 000 vesikanisteria, 780 perhetelttaa ja 30 koulutelttaa.

Koulutyön Haitissa toivotaan alkavan yhteistyökumppanina toimivan presbyteerisen kirkon avulla mahdollisim-

●

Haiti on tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohde. Yhteisvastuun lahjoituspuhelimen numero on 0600 1 2010 (10,10 € + pvm). Lahjoittaa voi myös verkossa osoitteessa www.yhteisvastuu.fi.

man pian. Se toisi lasten elämään edes hitusen normaaliuden tunnetta.

— Kirkkojen avustustyö tavoittaa tällä hetkellä noin 70 000 ihmistä, kertoo Raulo.

Pitkäjänteistä apua tarvitaan Paljon on siis jo tehty, mutta edessä on vielä valtavampi urakka. Kirkon Ul-

loppuun koulumaksuja, työteliäs äiti kertoo.

Litanda perheineen asuu banaaniplantaasin halki virtaavan Grise-joen törmällä. Joen uoma putoaa monta metriä alaspäin reilun metrin päässä viimeisen talon takaseinästä. Syksyn 2008 myrskyissä joki laajeni leveyssuunnassa kymmeniä metrejä ja vei monia taloja mennessään. Jäljelle jääneet talot jouduttiin kaivamaan esiin reilun metrin korkuisesta mutaliejusta.

Tammikuinen maanjäristys aiheutti pahoja aineellisia tuhoja Vaudreuil’n alueella. 250 talosta ainakin 150 on pahoin vaurioitunut, juuri valmistunut banaanien käsittelylaitos tuhoutunut ja banaanien kastelukanavat halkeilleet. Myös alueen halki virtaava Grise-joki tulvi jälleen. Tiettävästi kukaan alueen asukkaista ei kuitenkaan menehtynyt järistyksessä.

Salla Peltonen

komaanapu kerää lisärahoitusta, sillä järjestö on sitoutunut auttamaan haitilaisia pitkäjänteisesti. Maassa on nyt noin 900 eri avustusjärjestöä, mutta Sylvia Raulo arvelee, että vuoden päästä niitä on paljon vähemmän.

Kirkon Ulkomaanavulla on ollut Haitissa projekteja jo vuodesta 2004.

Yhteisvastuukeräyksen alkuperäisenä kohteena ollut ruokaturvan kehittäminen ei ole nyt yhtään vähemmän tärkeää, päinvastoin. Pääkaupungin asukkaista jopa miljoona on kodittomia ja noin 200 000 on paennut maaseudulle. Siellä ei ole keinoja elättää moista pakolaisjoukkoa, ellei maanviljelyä tehosteta.

— Kansainvälinen apu on tarpeen, mutta oleellisinta on se työ, mitä haitiKirkon Ulkomaanavun norjalaisen sisarjärjestön työntekijät laiset itse tekevät, sanoo Raulo.

Pauli Juusela

avaavat vesijohtorullaa Port-au-Princessä. Vesi johdetaan koulun pihalle perustettuun telttakylään sadevesisäiliöstä.

Paul Jeffrey/ACT Alliance

Vesi, teltat ja koulutyö

Ennen maanjäristystäkin kaksi miljoonaa ihmistä kärsi nälästä ja yli puolet yhdeksänmiljoonaisesta kansasta eli alle kahdella dollarilla päivässä.

olhiintuneet kattilat ja pannut kilahtelevat, kun Litanda Dar laittaa ruokaa katukeittiössään suuren puun alla Vaudreuil’n banaaniplantaasilla Haitin pääkaupungissa Port au Princessä. Lapset pyörivät Litanden ympärillä ja laihat koiranpennut nukkuvat hänen jalkojensa juuressa.

— Toivoisin, että voisin rakentaa joskus oman ravintolan, hän kertoo.

Litanda myy ruoka-annoksia 50 gourdesin eli vajaan euron hintaan, jos ostajalla on oma astia mukanaan. Astiaton ostaja maksaa annoksesta huomattavasti enemmän, yli 100 gourdesia. Litandalla on päivittäin noin 200 asiakasta, joista suurin osa on koululaisia.

— Minulla on seitsemän lasta. Kaikki aloittivat tänä vuonna koulun, mutta en ole vielä maksanut

Hans von Schantz

Sisäiset kuvat Henrika Laxille maalaaminen on hidasta työtä.

Rukoilla voi vaikka maalaamalla tai laulamalla.

R

ukouslaulu on pitkiä ääniä ja yksinkertaisia, levollisia melodioita, joita laulaessa koko ruumis tuntuu soivan. Entä miltä tuntuisi ja näyttäisi maalattu rukous? Miltä tahansa, mutta ainakin rukoilijalta itseltään, selviää kuvataiteilija Henrika Laxin kanssa keskustellessa Hän ja Vox Silentii ‑yhtyeessä rukouslauluja laulava musiikkipedagogi Hilkka-Liisa Vuori ovat yhdessä tehneet kirjan, jossa ohjataan hiljentymään ja lepäämään ääntä ja kuvaa tuottamalla. A ja O — luominen äänenä ja kuvina ‑kirja (Sahlgrenin kustannusliike 2009) syntyi Laxin mukaan käytännön myötä. Molemmat kirjan tekijät vetävät oman alansa kursseja ja ovat huomanneet, että ihmiset kaipaavat sellaista tekemisen tapaa, jossa ei tähdätä suoritukseen.

— Tekemisen pitäisi lähteä ihmisen sisältä. Suorittamisen sijasta korostamme lapsenomaista uteliaisuutta, leikkiä ja hiljentymistä, Henrika Lax sanoo.

Peili Luovuus ei ole vain taiteilijoiden ominaisuus tai yksinoikeus. Henrika Laxin mielestä luovuudessa on kyse siitä, että ihminen pääsee kosketukseen oman sisäisyytensä kanssa, lähelle itseään.

— Maalaaminen tai laulaminen on peili, joka näyttää, kuka minä tänään olen ja missä tilassa olen. Siihen kuuluu ihmetys ja vastaanottaminen.

On ihan yhtä arvokasta huomata, että olen niin väsynyt, ettei tekeminen suju, kuin että tekeminen tuntuu hyvältä ja helpolta. Otan vastaan sen, mikä tulee tänään, annan sen olla ja hiljennyn.

Lax huomauttaa, että luovuus on matka, joka ei ikinä lopu. Vaikka laulaisi vain yhtä vokaalia, se ei ole koskaan samanlaista.

— Ja mitä pitempään jotakin asiaa tekee, sitä enemmän tekeminen heijastaa minää. Itse esimerkiksi tiedän olevani stressaantunut silloin, jos en laulaessani kuule yläsäveliä, Lax kertoo.

Hän on laulanut rukouslaulua vuodesta 2003 alkaen. Koulun musiikinopetus jätti hänet aikoinaan

”Halusin tehdä moderneja ikoneja, ikkunoita ihmisen sisäisyyteen.”

kylmäksi. Samalla hän kuitenkin tunsi kaipausta musiikin pariin ja mietti, että ”muurin takana täytyy olla jotakin ihanaa”. Se ihana avautui aikuisena rukouslaulun kurssilla.

Lax kertoo, että A ja O ‑kirjaa tehdessä ääni, kuva ja kirjoittaminen menivät lomittain ja olivat vuoropuhelussa keskenään. Kirjan kuvat ovat eräänlaisia kuvameditaatioita, jotka ovat syntyneet intuitiivisesti maalaushetkellä. Pelkistetty värimaailma ja tekniikka oli suunniteltu etukäteen, mutta yksittäiset kuvat syntyivät niin, että Lax maalasi niitä samalla, kun hän lauloi Hilkka-Liisa Vuoren kanssa.

Lukija voi tehdä samoin. Kirjan mukana on levy, jolla Vox Silentii laulaa ääniharjoituksia. Niitä voi laulaa mukana tai niitä kuunnellessaan voi tehdä kuvaa. Kuvameditaatioon ei tarvita hienoja varusteita. Riittää että on alusta — paperi, pahvia tai puuta — ja joku väline, vaikka lyijykynä.

Opettaessaan Lax on huomannut, että kaikille heittäytyminen kuvan tekemiseen ei ole helppoa.

Niinpä myös kuvameditaatiota kokeillessa saattaa tulla muuri vastaan.

— Jonkun on saattanut kouluopetus lukita, eikä tekemisestä tule mitään. Joku toinen saattaa huomata, että tekeminen on pelottavaa, joku puolestaan, ettei pääse eroon totutuista tavoista tehdä.

Kuva A ja O ‑kirjan kuvista välittyvä vapauden vaikutelma on Henrika Laxin mukaan osittain väärä.

Spontaanien kuvien taustalla on paljon suunnittelua ja ajattelua, ja kirjaan on valittu monien kuvien joukosta juuri tietyt. Prosessissa oli paljon samaa kuin taidenäyttelyn tekemisessä.

— Halusin tehdä eräänlaisia moderneja ikoneja, ikkunoita ihmisen sisäisyyteen. Yritin etsiä muotoa, joka vastaisi nykyihmisen tarpeisiin. Näitä voi katsoa uskonnollisina kuvina, mutta myös taiteena.

Kuvan tekeminen on Laxille analyysin ja intuition vuoropuhelua: tekemisen lähtökohtien täsmentämistä ja tekemiseen heittäytymistä.

— Monilla on sellainen käsitys, että ensin taiteilijalla on joku idea ja sitten hän vain toteuttaa sen.

Ei se niin mene. Voi toki olla joku mielikuva, mutta usein lopputulos on jotakin ihan muuta. Prosessia voi ohjata jonkin verran, mutta koskaan ei tarkkaan tiedä, mihin se vie.

— Tekovaiheessa ei enää mietitä. Silloin vain otetaan kuva vastaan. Usein tehdessä saattaa olla sellainen tunne, että tästä ei tule mitään. Sillä tunteella ei kuitenkaan ole välttämättä mitään tekemistä itse kuvan kanssa.

Rukous Maalaaminen on hidasta. Joku teos voi odottaa syntymistään vuosia, joku teema palata uudestaan vuosien jälkeen.

— Se sopii minulle, koska inhoan stressiä ja kiirettä. Luulen, että ihminen on syvimmältä olemukseltaan hirveän hidas, Henrika Lax sanoo.

Hän lisää, että monelle pysähtyminen ja hidastaminen on vaikeaa. Siihen ei suostu ennen kuin seinä tulee vastaan.

— Jokaisella on asioita, joita hän haluaa paeta. Ja tässä ajassa on helppoa elää pysähtymättä. Meillä ei enää ole sellaista tahoa, joka hoitaisi ihmisen sisäisyyttä ja auttaisi ihmistä pääsemään kosketuksiin itsensä kanssa. Ennen kirkko ja uskonnot ylipäänsä ovat hoitaneet sitä tehtävää. Nyt siitä vastaavat lähinnä erilaiset hoitomuodot ja terapiat.

Lax kertoo, että yksi syy A ja O ‑kirjan tekemiseen oli halu elvyttää vanhaa kristillistä kulttuuriperintöä ja ohjata nykyihmisiä tutustumaan alkukirkon kokonaisvaltaisempaan meditaatioon.

Harva tuntuu tietävän kristillisen perinteen aarteista, meditaation käsite yhdistetään yleensä idän uskontoihin tai New Ageen.

Mikä sitten tekee maalaamisesta meditaatiota?

Lax sanoo, että rukous ja hengellisyys eivät ylipäänsä ole arjesta erillään, vaan hengellisyys on läsnä kaikessa.

— Rukous ei ole oma eristynyt maailmansa, vaan arkinen asia. Riittää, että on tahto rukoilla.

— Kyse on oman luovuutensa kanssa kosketuksiin pääsemisestä. Meidät on luotu luoviksi. Jos ihminen on lähellä itseään, hän on lähellä Jumalaa.

Ja päinvastoin.

Kaisa Halonen

Vox Silentii laulaa ke 17.2. Pyhän Annan lastenkirkossa: klo 19.30 rukouslaulumietiskely, klo 20 tuhkakeskiviikon messu.

Hans von Schantz

Lapin lumoama

P

ari vuotta sitten Eila Pitkänen, 80, huomasi lehdessä kuvan, jossa joku nainen sytytteli kappelissa kynttilöitä. Jutusta selvisi, että siinä hoiti tehtäväänsä tunturikappelin vapaaehtoinen opas Kolarin Äkäslompolossa. Tunturikappelin päivystäjiksi ei tarvita vain pappeja, vaan myös vapaaehtoisia seurakuntalaisia.

Martinlaaksossa asuva Pitkänen innostui asiasta oitis. Hän soitti Kolarin seurakuntaan ja tarjoutui tehtävään. Luvassa oli kahden viikon mittainen pesti kerrallaan.

Kappelilta löytyisi alkovi, johon voisi majoittua.

— Oppaan tehtävänä on jakaa esitteitä, myydä kortteja, kertoa kappelista ja vähän koko kylänkin elämänmenosta.

Ulkoilua aamuin illoin Turistikautena, niin talven hiihtokaudella kuin syksyllä ruska-aikaan, vapaaehtoistyöntekijä pitää kappelia auki kuusi tuntia päivässä, puolestapäivästä iltakuuteen. Ei kuitenkaan lauantaisin, sillä kukapa sitä Lapin-matkailun vaihtopäivinä ehtisi kappelille kuikistelemaan.

— Syksyllä olen tehnyt viiden tai kymmenen kilometrin lenkin ennen työpäivääni. Illalla olen saattanut poimia mustikoita. Alkutalvesta olen iltaisin hiihtänyt valaistuilla laduilla, Eila Pitkänen kertoo.

Viime syksynä kappeli täytti kymmenen vuotta. Kappelilla käy kymmeniä ihmisiä päivässä. Suurin osa kävijöistä on eläkeläisiä. Joinakin päivinä heitä voi tulla useampikin bussilastillinen. Laulutaitoisena Pitkänen saattaa laulattaa vierailla jonkun virren, jos sitä toivotaan.

Illalla ennen nukkumaanmenoa tai joskus päiväsaikaankin, kun kappelilla on hiljaista, Eila Pitkänen saattaa istahtaa urkujen ääreen.

— Ei siellä ole muita nuotteja kuin Koraalikirjat. Soittelen niitä. Olen ikäni soittanut. Kotona Saarella meillä oli harmoni. Äiti opetti minua soittamaan, ja isäkin soitti.

Kappelissa järjestetään tilaisuuksia yleensä iltaisin. Torstaisin on iltakirkko, sunnuntaisin messu ja melkein viikoittain konsertteja, kun taitelijat haluavat tunnelmoida Lapin-lomallaan.

Avaruutta ja pimeää Lapin maisemat olivat Eila Pitkäselle ennestään tuttuja. Pitkälti toista sataa Lapin-

Eila Pitkänen on taas ensi viikolla lähdössä Lappiin tunturikappelin oppaaksi. matkaa tehnyttä naista voisi kutsua lapinhulluksikin.

Kaikki alkoi, kun Kaakkois-Suomesta kotoisin oleva Pitkänen oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Silloin, nuorena aikuisena, hän päätti vähän irrotella ennen kuin aloittaisi seuraavat opinnot.

— Halusin saada kokemusta siitä, miltä tuntuu elää pimeässä, joten lähdin vuodeksi opettamaan Savukoskelle. Sitä ennen olin käynyt Lapissa vain kerran, toisten seurakuntanuorten kanssa automatkalla PohjoisNorjassa.

Savukoskella Pitkänen kävi päivittäin kymmenen kilometrin päässä tunturissa.

— Tunturilta avautuvat toiset tunturit,

joet, laaksot, purot ja suuret lakeudet. Avaruus ja luonto puhuttelevat. Turhanpäiväiset ja joutavat asiat unohtuvat. Tuntuu kuin Jumalakin olisi lähempänä.

Eila Pitkänen toteaakin, että kun Lappi lumoaa, siihen ei auta muu kuin se, että lähtee sinne uudestaan. Niinpä oli luonnollista, että hän etsiytyi muiden eränkävijöiden seuraan. Opiskeluaikoinaan hän kolusi Lapin tuntureita Suomen Ladun ryhmissä.

Vauhti hiljenee Latu- ja vaellusharrastus jatkui silloinkin, kun Eila Pitkänen teki elämäntyötään Kainuun kehitysvammaisten parissa.

— Vuosikymmeniä sitten olin Raja-Joo-

sepissa ja juttelin itseäni vanhemman helsinkiläisnaisen kanssa. Porukassa vaeltaminen oli alkanut kyllästyttää meitä molempia. Huomasimme, että voisimme vaeltaa kahdestaankin.

Yhdessä kuljettiin kaksikymmentä vuotta Kilpisjärveltä käsin Norjan ja Ruotsin tuntureilla. Vaellustoveruus päättyi ystävän vanhuuteen ja kuolemaan. Harvat ikätoverit ovat enää siinä kunnossa, että voisivat lähteä repun kanssa tunturiin.

— Minun Lapin-harrastuksessani ja muissakin harrastuksissani on meneillään jäähdyttelyvaihe. Vielä sentään jaksan hiihtää ja pyöräillä, vaikka vauhti vähän hiljeneekin.

Ulla-Maija Vilmi

” Tu n t u r i s s a t u r h a n p ä i vä i s e t j a j o u t avat a s i at u n o h t u vat.”

Hyvä osa

Matti Pikkujämsä

T

ouhukkaan Martan sisar Maria istui Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa hänen puhettaan. Martta torui häntä laiskottelusta. Jeesus kuitenkin totesi Marian valinneen hyvän osan, jota ei oteta häneltä pois.

(Luukkaan evankeliumin 10. luku, jakeet 38–42) Arjen kristillisyyden kouluttaja ja hiljaisuuden ystävä Marjaana Kanerva, mikä oli tuo Marian hyvä osa?

— Tässä levollisessa kertomuksessa on ytyä, joka ei ehkä heti avaudu. Emme välttämättä muista, miten alisteinen ja roolitettu naisen asema oli. Tavatonta on jo se, että mies menee vierailulle naisten kotiin, ja ennen kuulumatonta, että nainen istuu miehen lähellä kuuntelemassa palvelemisen sijaan. Kaiken lisäksi Jeesus sanoo, että Maria on itse valinnut tuon osan — huikeaa!

— Marian ”hyvä osa” on kaikkea tätä. Täyttä ihmisarvoa, jonka Jeesus osoittaa kuuluvan myös naiselle ja sa-

malla oikeutta ja mahdollisuutta suoraan vuoropuheluun Jumalan kanssa.

Mitä Maria voisi opettaa nykypäivän ihmisille?

— Tottumuksia voi ja pitää murtaa, kun ne eivät ole sovussa oikeudenmukaisuuden tai hyvinvoinnin kanssa.

Ihmisen pitää arvostaa itseään, vaikka muut eivät sitä tekisikään. Ja on tärkeää etsiä ja ottaa tilaisuuksia Jumalan äänen kuuntelemiseen.

Hiljaisuus ja kuuntelu ovat tärkeitä, mutta ei kai niillä muuteta maailmaa?

— Uskon, että muutetaan. Etsiipä kohtaamista sitten Jumalan, ihmisten tai yhteiskunnan kanssa on myös kuunneltava oikeiden sanojen ja tekojen löytämiseksi. Hiljaisuudessa ja rukouksessa on perusta hyvän elämän etsimiselle, myös muutokselle.

Pauli Juusela Asiantuntijat kommentoivat Raamatun henkilöiden elämäntilanteita nykypäivän näkökulmasta.

E Sivistynyt seuralainen

LÄHDIN TYÖTOVERINI kanssa Ruotsin-risteilyl-

le. Heti laivaan saavuttuamme sain huomata, että odotuksemme poikkesivat huomattavasti toisistaan. Hänellä oli mukanaan iso matkalaukku täynnä viinapulloja ja tarkoituksena juoda hytissä pää täyteen. Risteilin siis yksinäni. Olin tosi pettynyt ja arvelin, että paluumatkasta oli odotettavissa samanlainen. Menin syömään buffet-ravintolaan. Laiva oli melkoisen täynnä, mutta onnistuin saamaan kahden hengen pöydän. Odottelin tarjoilijaa tehdäkseni tilauksen, kun pöytääni tuli mies. Hän pyyteli englanniksi anteeksi ja sanoi saaneensa sen paikan, kun muita ei ollut. ”Kaikin mokomin”, sanoin ja pyysin häntä istumaan. Tuosta alkoi matka, jota en koskaan unohda. Mies oli erittäin sivistynyt, englantilainen, joka asui New Yorkissa. Meillä riitti puhuttavaa. Sitten hän kysyi, lähtisinkö hänen kanssaan tanssimaan ja drinkille, mihin suostuin ilomielin.

Ikinä en ole viettänyt yhtä ihanaa iltaa. Aamulla kävimme aamiaisella, ja sitten hän oli mennyt. Se mies oli minun enkelini tuolla risteilyllä.

Nainen, 

nkelin hipa

Pelastajanainen

KUN OLIN noin 13-vuotias,

meinasin saada Myyrmäessä häirikköporukalta turpaan. Pelastava enkeli, eräs nainen, tuli väliin ja pääsin juoksemaan pakoon kaukana olevaan rappuun. Pelastuin kuin ihmeen kaupalla, kiitos hänelle.

Mies, 

Pyöräilevä ihmemies

OLIN TAVALLISEEN tapaani menossa töihin polkupyörällä. Kesken ajon pyörästäni irtosivat ketjut. Juuri kun lähdin taluttamaan pyörääni, ystävällinen ääni tien toiselta puolelta kysyi, tarvitsenko apua. Mies nousi polkupyöränsä päältä ja tuli katsomaan pyörääni. Hänellä oli mukanaan salkku, jossa oli paljon työvälineitä. Hän kertoi auttavansa apua tarvitsevia tien päällä. Juttelimme, ja samalla hän laittoi pyöräni ketjut paikoilleen ja neuvoi vielä kiristämään ketjuja, jottei vastaavaa enää tapahtuisi. Kiitin häntä kauniisti ja sanoin, että hän oli oikea enkeli ihmishahmossa. Mies oli tyytyväisen näköinen, kun sai auttaa minua. Mitään vastaavaa en ole ennen kokenut. Minulle hän oli enkeli, jota muistelen aina lämmöllä.

Nainen, 

Opastaja tietämättään

Koululle lämpimään

kutytön kanssa evakkomatkalla jatkosotaa paossa Perniön lähellä. Vieläkin ihmettelen, miksi meidät piti viedä täysin ummikkoruotsalaiselle seudulle. Menimme kalastajaveneellä saareen, jossa oli harmaa mökki. Ilta oli viileä ja meidät laitettiin mökkiin yöksi. Siellä ei ollut mitään, vain limppu pöydän reunalla, eikä meilläkään ollut mitään mukana.

Olimme siellä yön ja seuraavan päivänkin.

Sana oli kulkenut, sillä luoksemme tuli ystävällinen, nelikymppinen kansakoulunopettaja, joka puhui suomea. Hän huudahti meidät nähdessään, että ”herranjumala, mihin ihmiset on laitettu”. Kaiken ankeuden ja kylmyyden lisäksi mökissä oli kolme viikkoa aiemmin kuollut kalastaja keuhkotautiin.

Opettaja vei meidät kolmen kilometrin päähän koululle, jossa oli lämmintä, ruokaa ja vuodevaatteet. Se jäi elävästi mieleeni.

Mies, 

OLIN KÄYMÄSSÄ poikani perheen luona Vantaalla. Aikuiset lähtivät töihin ja lapset hoitoon ja kouluun. Minä olin varannut aamupäivän kaupoissa kiertelyyn. En osaa kovin hyvin kulkea yleisillä kulkuneuvoilla Vantaalla, ja silti mieleni teki mennä Jumboon. Ajattelin kuitenkin, että enköhän löydä ostokset Tikkurilan kaupoista.

Hyppäsin umpimähkään ensimmäiseen vastaantulevaan bussiin. Siellä eräs rouva neuvoi, missä vaihtaa bussia, että pääsen Tikkurilaan. Seuraavalta pysäkiltä kyytiin nousi nuori äiti, jolla oli lapsi rattaissa. Äidin puhelin soi, ja muun juttelun lomassa tuo äiti kertoi aikovansa mennä Jumboon ostoksille. He istuivat niin lähellä, että en voinut olla kuulematta keskustelua. Sitten vain istuin penkilläni ja päätin seurata heitä. Kaikkien mutkien ja tietyömaitten keskellä aloin kyllä epäillä, että meneeköhän bussi todella Jumboon. Mutta menihän se!

Tietämättään tuo nuori äiti lapsensa kanssa oli minulle arjen enkeli.

Nainen, 



OLIN PIKKUPOIKANA äidin, veljen ja serk-

Avuliaan arjen enkelin voi tavata vaik missa tai Myyrmäessä. Joskus enkeli s

V

uosia sitten Marja ja Alex Ojasti kohtasivat arjen enkelin viikonloppumatkallaan Amsterdamissa. Pariskunnalla oli tapana lähteä reissuun ex tempore ja varata yöpymispaikat vähän samaan tyyliin.

Yleensä yöpaikka aina löytyi, mutta Amsterdamin-matkalla heitä kohtasi yllätys.

— Olimme varanneet hotellihuoneen vain yhdeksi yöksi, mutta tarvitsimme yöpaikan vielä toiseksi yöksi. Kun menimme kysymään vapaata huonetta, meille sanottiin, että valitettavasti hotelli on täynnä, kertoo Alex.

SATTUI NIIN, ETTÄ Amsterdamis-

sa oli juuri sinä viikonloppuna kansainvälinen konferenssi ja huoneet todellakin olivat täynnä, eikä vain siinä hotellissa, vaan kaikkialla keskustassa. Marja ja Alex lähtivät kaupungille miettien, mitä tehdä.

Nuoripari meni jonottamaan infokioskille kysyäkseen vaihtoehtoja.

Heitä neuvottiin etsimään yöpaikkaa hiukan syrjäisemmiltä pikkukujilta, jos vaikka bed and breakfast -typpinen majoitus löytyisi. Jonossa pariskunnan takana seissyt nainen oli kuullut heidän ongelmansa ja sanoi, että hän voisi tarjota yöksi huoneen, jos se vain kelpaisi. Molemmat yllättyivät yhtäkkisestä tarjouksesta.

Varsinkin Marja oli varuillaan ja ihmetteli, että mitähän tämä nyt on.

Alex halusi tietää vähän lisää.

Nainen kertoi, että hän oli aikoinaan ollut matkalla Afrikassa ja joutunut samanlaiseen tilanteeseen. Hän oli tarvinnut majoitusta

ja joku tuiki tuntematon oli tarjonnut hänelle yösijan. Silloin hän oli päättänyt, että haluaa panna hyvän kiertämään ja tehdä joskus samoin jollekin toiselle.

NAINEN VAIKUTTI NIIN vilpittö-

mältä ja luotettavalta, että Marja ja Alex lähtivät hänen mukaansa katsomaan tarjottua huonetta. Naisen koti oli noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä Amsterdamin keskustasta kanaalin rannalla, ja ympäristö tuntui turvalliselta. Talo oli vanha, ehkä hiukan rähjäinen.

Nainen asui yläkerrassa.

Kun Marja ja Alex olivat kavunneet rappuset ylös ja astuivat naisen kotiin, heitä vastassa oli rooliasuja, keskiaikaisia pukuja ja lavasteita.

Kävi ilmi, että nainen oli lavastaja.

Hän esitteli kotinsa. Huone, jota hän tarjosi Marjalle ja Alexille, oli hänen kotoa jo poismuuttaneen tyttärensä huone.

— Nainen sanoi, että saamme tarvitessamme käydä jääkaapilla, ja antoi meille avaimen, että voimme liikkua niin kuin haluamme, Marja muistelee.

Pariskunta hyväksyi yösijan, jätti tavaransa niille sijoilleen ja lähti kaupunkikierrokselle. Kun he palasivat yöllä takaisin, oli talon emäntä laittanut puhtaat lakanat sänkyyn ja sytyttänyt huoneeseen kynttilöitä.

— Hän oli laittanut kaiken niin kauniisti. Huone oli aivan erinäköinen, Marja kertoo.

AAMULLA KUN NUORIPARI heräsi,

oli aamiainen katettuna. Tarjolla oli muroja, leipää ja kahvia. Marja ja

Äiti pulassa

-VUOTIAALLE tyttärelleni tehtiin

Lumet pois pihalta

hammashoitolassa kirurginen toimenpide paikallispuudutuksessa. Oli aamupäivä, ja minun oli tarkoitus viedä tyttö kotiin lepäämään ja lähteä tärkeään työtapahtumaan. Hammaslääkäri sanoi toimenpiteen jälkeen, ettei tyttöä saa missään tapauksessa jättää yksin sinä päivänä. Voi tulla vakaviakin komplikaatioita. Soitin miehelleni, joka sanoi, ettei hänkään pääse tulemaan lapsen seuraksi. Hätäännyin ja mietin eri vaihtoehtoja. Sukulaiset? Toisella paikkakunnalla. Ystävät? Töissä. Naapurit?

Ainoa eläkeläinen kurvasi juuri autollaan pois pihasta. Palkattu hoitaja? Ei ehdi. Jäisinkö pois tärkeästä työtehtävästä? Jättäisinkö tyttäreni yksin? Ottaisinko hänet mukaan? Lopulta en enää voinut muuta kuin rukoilla: ”Herra auta, minä en osaa.” Samassa ovikello soi. Siellä seisoi uppo-outo, mutta mukavannäköinen nainen, joka esitteli itsensä ja kertoi olevansa lähinaapurissa siivoamassa ystävänsä asuntoa. Vedentulo huoneistoon oli yllättäen loppunut, ja hän kysyi, voisiko saada meiltä ämpärillisen vettä. Annoin hänelle vettä ja rohkaistuin kysymään, voisiko tyttäreni tulla naapuriin tarvittaessa ja voisiko hän käydä välillä vilkaisemassa, että tytöllä on kaikki hyvin. ”Juu, totta kai”, kuului vastaus. ”Eiköhän se meiltä suju, olen ammatiltani lasten sairaanhoitaja.” Tyttäreni ja hoitaja olivat viettäneet iltapäivää yhdessä, ja kun siivous oli saatu valmiiksi, he olivat tulleet meille pelailemaan lautapelejä.

Nainen, 

Asennusta pakkasessa

OLIMME MIEHENI kanssa lomamatkalla Kajaanissa. Oli kirpakka pakkaspäivä. Ajaessamme keskustassa auto pysähtyi yhtäkkiä keskelle katua. Siinä sitten hytisten ihmettelimme, mitä tehdä, kun paikalle saapui mieshenkilö. Hän äkkäsi, että vika oli laakereissa, kipaisi jostain lähistöltä hakemassa tarvikkeet ja alkoi korjata autoa. Muistan, miten miehen paljas selkä loisti liian lyhyen paidan alta hänen puuhastellessaan autonrenkaan kimpussa. Minua säälitti mies, joka kylmyydestä välittämättä uhrasi meille aikaansa ja varaosiansa. Niin vain hän sai auton kuntoon, eikä hän suostunut ottamaan mitään palkkioksi. Aivan varmasti enkeli, ajattelin.

Nainen, 

TÄMÄ TALVI on ollut poikkeuksellisen luminen. Kun tulin lomareissulta kotiin, piha oli hämmästyksekseni lumeton. Naapurini oli tehnyt lumityöt.

Hän oli tuumaillut, että aura-auton jättämä lumikinos portin pielessä on kurja kolattava, kun se pääsee jäätymään. Niinpä hän oli kolannut sen pois ja samalla koko pihan puhtaaksi lumesta. Olin mykistyneen kiitollinen.

Nainen, 

paisu

ka Amsterdaoittaa ovikelloa.

Alex sanoivat hollantilaisrouvalle, että hän on enkeli. Nainen sanoi iloisena, että sai vihdoin jatkaa sitä hyvää, mitä oli itse saanut. Hän oli odottanut tilaisuutta jo kauan.

Marja ja Alex ottivat enkelinsä nimen ja osoitteen ylös, mutta matkan varrella lappunen hävisi. Kun he seuraavan kerran kävivät Amsterdamissa, he yrittivät löytää ikimuistoisen yöpaikan, mutta aikaa oli jo kulunut ja haarautuvat kadut olivat niin samannäköisiä, että he eivät enää muistaneet, missä se oli. Vain tuttu kulmakahvila, jossa he istuskelivat ja katselivat ihmisiä, löytyi.

— Minusta tuntuu, ettei tuonkaltaista tilaisuutta tule, jos sitä tarkoituksella kyttää. Joskus vain sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, miettii Alex.

Hänen mielestä pitäisi tuoda enemmän esille sitä, että maailmassa on ihmisiä, jotka vilpittömästi haluavat auttaa muita. Aina ei pitäisi ajatella kaikesta pahinta. Amsterdamissa tapahtunut oli luottamusta puolin ja toisin.

Ojastin pariskunnan haaveena on jatkaa sitä hyvää, mitä he saivat kokea. Vielä siihen ei ole tullut tilaisuutta. Ellei lasketa sitä, että Marja on ottanut heille kaksi kulkukissaa — ihan niin kuin hän teki jo pikkutyttönä. Toinen kissoista asuu Ojasteilla kokopäiväisesti, toinen käy vain syömässä ja nukkumassa ja menee menojaan.

Nina Riutta kuvitus Kikka Nyrén

Ilmaiset liput

Olimme ystäväni kanssa parikymppisiä, köyhiä opiskelijatyttöjä ja päätimme mennä taidenäyttelyyn. Kun olimme lippuluukulla, myyjä sanoi meille: ”Teidät on jo maksettu.” Katsoimme ystäväni kanssa toisiamme ihmeissämme.

Virkailija osoitti hieman kauempana seisovaa pariskuntaa. Harmaahiuksinen mies hymyili meille. ”Tuo herra tuolla halusi maksaa kaksi seuraavaa näyttelyyn tulijaa ja te olitte ne kaksi”, sanoi virkailija.

Päätin silloin, että minä teen saman jollekulle toiselle, mutta huomaan, että se on edelleen tekemättä. Mutta nyt kun asia nousi esille, päätänpä taas tehdä sen.

Nainen, 



PsykologiyhteistyĂś Prosessi Oy Masurkka- kuntoutuskurssit Tuusulassa

APU MASENNUKSEEN JA UUPUMUKSEEN JA AHDISTUKSEEN • TyÜelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mielialaongelmista tyÜn ja arjen paineissa. • Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa. • Masurkka piano kurssit – pysähdyspaikka masentuneille.

Seuraavat kurssit alkavat 12.4.ja 10.5.2010. • Masurkka fortissimo – voimaantumista uupuneille. Seuraava 22.3.2010 alkaen. • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset. • Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela. • Toteutuksesta vastaa PsykologiyhteistyÜ Prosessi Oy • Paikkana Loma- ja kurssikeskus Onnela Tuusulassa HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi tyÜterveyslääkärin tmv. B-todistus kyseisistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja netti-sivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja info@psykologiyhteistyo.fi sekä Raija Hänninen p. 050-341 5868, raikki.hanninen@luukku.com, sekä www.kela.fi.

SUOMESSA KASVAA 150 000 LASTA KĂ–YHYYDESSĂ„.

OLE ARKIENKELI JA AUTA. LAHJOITA YHTEISVASTUUKERĂ„YKSEEN. WWW.YHTEISVASTUU.FI TAI SOITA 0600-1-2010 (10,10 â‚Ź / PUH. + PVM)

!

"

! #$%& # '

! (

! )

Herukka on herkkua!

MARJATILA RAITANIEMEN MUSTAHERUKKAJAUHE

antaa aamupuuroon ripoteltuna terveellisen Ruohonjuuri ja virkistävän alun uudelle päivälle. Mustapalvelee myÜs herukan on todettu auttavan kolesterolin Itäkeskuksessa. ja verenpaineen alentamisessa. Tuon herTervetuloa! kullisen herukan sanotaan myÜs tuovan helpotusta atooppiselle iholle, rytmihäiriÜihin ja vaihdevuosivaivoihin.

Tällä kupongilla 11.-13.2.2010 Mustaherukkajauhe säilyy hyvin ja on erittäin riittoisaa: yksi teelusikallinen jauhetta vastaa YHTÄ DESILITRAA tuoreita marjoja. Jauhe sisältää jauhettuna myÜs herukan siemenet, jolloin elimistÜ pystyy hyÜdyntämään tämän kaikkein terveellisimmän osan marjasta.

Tuoreeks,

Raitaniemen marjatila:

Mustaherukkajauhe 100 g:n säästÜpussi

450

Tehostetun asumispalvelun PAIKKOJA VAPAANA uudessa Debora Hoivakoti Harmoniassa.

Helsingin Lassilassa hiljattain avattu Harmonia tarjoaa pitkäaikaishoitoa fyysisesti toimintarajoitteisille sekä muistihäiriÜisille vanhuksille, sekä lyhytaikaishoitoa omaishoidon lomitukseen, sairaalasta kotiutumiseen ja kuntoutukseen.

/pss (6.56) 45,-/kg (65,-)

terveeks.

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki.

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18.

Varaa paikkasi jo tänään!

Debora Hoivakoti Harmonia, Kaupintie 10, 00440 Helsinki puh. (09) 75180200, email. hoivakoti.harmonia@debora.fi

Su 14.2.10 Evankelisen lähetysyhdistyksen pyhä Tikkurilan kirkolla.

Klo 10 messu, Heikki Leppä, Antero Rasilainen, Iina Katila, klo 11.15 kirkkokahvit ja Ely:n lähetysjuhla kahviossa, pääsihteeri Antero Rasilainen, Iina Katila ja Sipe Jalokinos.

10

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

LAPPIIN

PĂ„Ă„SIĂ„ISEKSI

31.3.-6.4.2010

Hiihtäjille matka EnontekiÜlle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussi lähtee Kauniaisista ke 31.3. klo 19.00. Paluu ti 6.4. klo 08.00 mennessä. Hinta 560 ₏. Latuoppaina jo 22. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja.

Varaukset puh.

51239130 tai 0500-603786.

Tulossa myĂśs Ruskamatka samalle seudulle 11.-18.9.2010.

Lisäinfoa: www.tuohioja.ďƒž.

Uupumattoman utelias Työpäiväkirjat paljastavat Leonardo da Vincin laaja-alaisen kiinnostuksen ympäröivää maailmaa kohtaan.

L

eonardo da Vinci on renessanssineron — monella tieteen ja taiteen alalla lahjakkaan ja uutta luovan ihmisen — perikuva. Suomalaiselle lukijalle hänen erikoinen maailmansa avautuu nyt ihan uudella ja kiehtovalla tavalla, kun Laura Lahdensuu on suomentanut kokoelman hänen työpäiväkirjojaan ja kirjoittanut niitä selventämään asiantuntevan ja perusteellisen esipuheen.

Yli 400-sivuisen teoksen kuvitus on peräisin Leonardon työpäiväkirjojen lehdiltä. Siinä näkyy hänen käsialansa niin suvereenina piirtäjänä kuin peilikirjoituksella havaintojaan erittelevänä itseoppineena.

Leonardo da Vinci (1452–1519) oli firenzeläisen notaarin avioton lapsi, joka jo teini-ikäisenä meni taiteilija Andrea del Verrocchion työpajaan oppipojaksi. Jälkipolvet tuntevat Leonardon parhaiten taiteilijana, joka maalasi Mona Lisan ja Viimeisen ehtoollisen, mutta hänellä oli lahjoja ja innostusta monelle muullekin alalle.

Hän pystyi toimimaan niin hovimuusikkona kuin suunnittelemaan linnoituksia ja erilaisia sodankäynnin apuvälineitä — ehkä työtilauksia metsästellyttä Leonardoa voisi pitää aikansa pätkätyöläisenä. Toisaalta hän ei ollut pelkästään väsymätön uuden ideoija vaan myös erehtyjä ja sovittujen projektien kesken jättäjä.

Luonnontieteiden alalla Leonardon kiinnostus ulottui anatomiasta tähtitieteeseen. Hän vaikuttaa suhtautuneen ympäröivään maailmaan intohimoisella uteliaisuudella ja pohtineen väsymättä luonnon ilmiöitä. Luonnon havainnointi sai hänet esimerkiksi epäilemään, olisiko Nooan aikainen vedenpaisumus todella voinut olla maailmanlaajuinen, ja päätymään kielteiselle kannalle.

kuollut nainen Vatsallaan Yksi Leonardon kiinnostuksen kohteista oli ihmisruumis, eikä hän tunnu väsyvän havainnoimaan sen rakennetta, toimintaa ja mittasuhteita. Leonardon ehkä kuuluisin piirros, italialaiseen euron kolikkoonkin päässyt Vitruviuksen ihminen, on esitys ihmisen mittasuhteista.

HERÄNNÄISSEURAT La 13.2. klo 18 Kotiseurat Kokkosilla, Vaaralankulma 19 A. Su 14.2. klo 10 Kirkkopyhä Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro.

Klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Saarnaa Matti Malmivaara. Lounas, kirkkokahvit ja seurat. Klo 12 Pohjan kirkossa, Vanha Turuntie 79. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Paavo Kilpi ja Laura Pentti. Klo 18 ”Haavamehiläisten lauluja ? tutkimusmatka Sionin Wirsiin 1790” Rekolan kirkossa, Kustaantie 22.

Matkanjohtajana Pekka Kivekäs.

Ti 16.2. klo 18 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Sisäänkäynti Omenan olohuoneen puolelta.

Ke 17.2. klo 18 Veisuut Vehkojan srk-keskuksessa, Yli-Anttilantie 3, Hyvinkää.

Aluesihteeri Samuli Korkalainen lomalla 16.-28.2.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

Vuokrata halutaan

Ostetaan Ostetaan posliinia, taide- ja käyttölasia, kellot ja korut, kortit ja merkit ym. Nouto. Käteismaksu.

Antiikki ja Nykyaika (09) 146 4185

METSÄTILA p. 040 762 8210

Leonardon kiinnostus ihmisen anatomiaan näkyy piirroksissa, joissa hän tutki auki leikkaamaansa pääkalloa.

”Ole iloisella mielellä, vältä ylettömyyttä.”

Työpäiväkirjassaan Leonardo kertoo, että saadakseen todenmukaisen käsityksen ihmisen anatomiasta hän on leikellyt yli kymmenen ruumista. Se lienee vaatinut melkoista kutsumustietoisuutta, sillä tuohon aikaan katolinen kirkko ei hyväksynyt ruumiinavauksia. Toisinaan kiinnostus ihmisruumiista johti Leonardon tekemään hieman erikoisia huomioita: ”Kuollut nainen kelluu vedessä vatsallaan, mutta mies selällään” ja ”Kyyneleet tulevat sydämestä, eivät aivoista”.

Ehkä vainajien tutkiminen herätti Leonardon myös antamaan ohjeita niille, jotka haluavat pysyä terveenä: ”Älä anna vatsan pömpöttää äläkä kulje pää kumarassa, peitä itsesi lämpimästi yöllä, älä kanna turhasta huolta, ole iloisella mielellä, vältä ylettömyyttä ja hekumaa ja katso mitä syöt.”

ailahteleVat Pääskyset

Opetuslapsia Leonardon Viimeisen ehtoollisen luonnoksessa.

Leonardo ei ollut kiinnostunut pelkästään ihmisistä. Suhtautumisessaan eläimiin hän oli edelläkävijä, sillä tiettävästi hän oli viimeisinä elinvuosinaan kasvissyöjä. Työpäiväkirjoissa arvuutellaan esimerkiksi, mistä on kyse, kun isännät syövät uskolliset työntekijänsä. He syövät häränlihaa, on Leonardon vastaus.

Vertailu ihmisen ja eläinten välillä

ei välttämättä pääty ihmisen eduksi: Leonardo kirjoittaa, että ihmisen puhe on usein turhaa ja valheellista, kun taas eläinten niukempi viestintä hyödyllistä ja totta.

Eläimet kiehtoivat muutenkin Leonardon mielikuvitusta — linnut jo hänen lentämishaaveidensakin vuoksi. Hän kirjoitti myös niin kutsutun bestiarion, jossa hän yhdistää niin todellisia kuin mielikuvituseläimiäkin erilaisiin inhimillisiin tunteisiin ja ominaisuuksiin.

Muurahainen esimerkiksi edustaa harkitsevaisuutta ja pääskynen ailahtelevaisuutta.

Totta kai Leonardo kirjoittaa myös taiteesta, lähinnä käytännöllisestä näkökulmasta. Maalaaminen on eräänlainen käsityöammatti, jonka harjoittajan on hallittava tietyt tekniikat ja perusasiat valon, varjon, värin ja perspektiivin käytöstä. Niihin Leonardo työpäiväkirjoissaan opastaa. Toisaalta Leonardolle ei riitä käsityöläisen status, vaan hän pyrkii kohentamaan maalaustaiteen arvostusta. Maalaaminen ja piirtäminen ovat hänelle aktiivista ajattelua, eivät pelkkää todellisuuden kopioimista.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Kaisa Halonen

Leonardo da Vinci: Työpäiväkirjat.

Teos 2009.

11

Palveluja tarjotaan

www.aktia.fi

LUMIONGELMIA:

LUMENPOISTOT ammattitaidolla 26v. katot, pihat •omakotitalot •teollisuushallit •kerrostalot •yritys alihankinta tyÜt •kiinteistÜhuollot WWW.MAKROTALO.COM

SRA OY 050-514 5272 KOTISIIVOUKSET alk. 25₏/h (kotital.väh. 60%). P. 040 764 6933, 040 583 8775. www.loistopalvelut.fi

UUSI ILME KEITTIÖÖN MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tilaa ilmainen

KAHDEN PROSENTIN

kylpyhuonekartoitus nyt!

Rakennus- ja remonttityĂśt

Espoo: Timo RĂśyskĂś www.taktwell.fi p. 040 756 0276 gsm 0400-718473 timo.roysko@blosius.fi KOTISIIVOUSTA

kotiapua, ikkunanpesua Ruoholahdenkatu 12, aina Helsinki OLK palvelut meiltä parasta!

TALLETUSKORKO MYĂ–S SINULLE

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Talletusaika 12 kk. Yksi nosto ilman kuluja 3 kk:n jälkeen. Minimitalletus 10 000 euroa. Lisätietoja Aktia Pankin konttorista tai www.aktia.fi.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous mainontaan ja mittauspalvelu.!

Lisävirtaa Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi Ota yhteys: ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ilmoitusmarkkinointi

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta 020 754 2000/vaihde pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. www.kotimaa-yhtiot.fi - LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Kotipalvelu Lilja

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vai

Tervetuloa!

Aktia Tikkurilassa, puh. 010 247 6100* Aktia Flamingossa, puh. 010 247 6120* Aktia Myyrmäessä, puh. 010 247 6130*

â—?

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi â—?

*kiinteästä linjasta 0,08 ₏/puhelu + 0,06 ₏/min., matkapuhelimesta 0,08 ₏/ + 0,17 ₏/min.

Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen.

â—?

YksilĂśllisesti, luotettavasti,

ammattitaidolla.

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaih Kerron mielelläni lisää: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Auli 040 529 7755

Hautauspalveluja

auli@njkpalvelut.net

Koulutusta

KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

Hammashoitoa

Lisätietoja saat:

3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

Siitä mistä ei voi puhua, täytyy laulaa...

www.radiotoivo.fi

(Seurakunnan talo)

Tilaa ilmainen

suomen Raamattuopisto, Helsingintie 10, 02700 Kauniainen puh. (09) 512 3910, info@sro.fi, www.sro.fi

(0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

Unikkotie 5, Vantaa Lisävirtaa

mainontaan !

✆ 836 25220, 836 25225,Ota yhteys:

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 ₏

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

Vuokralle tarjotaan

päivystys 0400 612256 Ilmoitusmarkkinointi Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan 020 754 2000/vaihde palvelua 30 vuotta www.kotimaa-yhtiot.fi Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

www.vvo.fi

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

1ďœ˛

Kaikki, mitä tarvitset.

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Opintopäivät on tarkoitettu erityisesti sielunhoitotyÜtä tyÜssään tai Ruoholahdenkatu 12, Helsinki vapaaehtoisesti tekeville sekä sielunhoitoa opiskeleville, mutta on avoin kaikille. ilmoittautuminen 26.2. mennessä.

TÜÜlÜ puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

Miten tukea kiusattua tai tyÜnsä menettänyttä? Miten toimia, kun sielunhoitoon tulee mielenterveysongelmista kärsivä? Kuinka auttaa lapsuuden traumojen käsittelyssä? Sielunhoidon vaikeisiin kysymykHelsinki: PetriMäkelä.

Takkula siin vastaamassa mm. Kirsti Ijäs, Saara Kinnunen ja Raimo Pohdimme myÜs sielunhoidon ja terapian suhdetta, ripin käyttÜä sekä kylpyhuonegsm kokonaisuudessaan 041-4402311 onnistuneen sielunhoitotyÜn edellytyksiä. Ohjelma kartoitus nyt! nähtävissä verkossa www.sro.fi.

petri.takkula@blosius.fi

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää

Vaikeat kysymykset sielunhoidossa

sielunhoidon opintopäiVät kauniaisissa 5.-7.3.2010

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

VANTAAN LAURI Pitenevien päivien lukuhetkiä

☎ 622 2727

julkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie ď™ˆ B, Tikkurila (PL ď™ˆ6), 01301 Vantaa, ☎ 0ď™Œ 830 624, faksi 0ď™Œ 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toimituksen sihteeri Arja Vasara, ☎ 0ď™Œ 830 624, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ 0ď™Œ 830 628, pauli.juusela@evl.fi. toimitusPäällikkĂś Heli Kulmavuori, ☎ 0ď™Œ 830 623, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎ 0ď™ˆ0 420 381ď™ˆ, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 0ď™Œ 830 631ď™Œ, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 0ď™Œ 830 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen, aD-assistentti Taru Ukkola ☎ 0ď™Œ 830 62ď™Œď™Š, vantaan.lauri. taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkĂś Seija Kosunen, ☎ 020 ď™Šď™ˆ4 220, myyntipäällikkĂś Paula Kaijanto, ☎ 020 ď™Šď™ˆ4 224, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 ď™Šď™ˆ4 230ď™Œ, myynti- ja markkinointipäällikkĂś Minna Zilliacus, ☎ 020 ď™Šď™ˆ4 2361. ilmoitushinta mv 1,ď™ˆ0 â‚Ź, neliväri 1,80 â‚Ź / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmoitusten Vastaanotto ja Valmistus Kotimaa-yhtiĂśt/ Tuula Hurri, PL 2ď™Šď™Œ (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 ď™Šď™ˆ4 22ď™Šď™ˆ, faksi 020 ď™Šď™ˆ4 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toimitusneuVosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma SĂśderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 01 000, www.posti. fi/palaute.

Vantaan seurakunnat 18–19.30. Sari ja Jarmo Kokkosella os. Vaaralankulma 19 A.

Hakunila

k astettu

kirkkoherranVirasto

Alisa Elisabet Eklund, Ella Orvokki Juhola, Aki Juhani Artur Sinkkonen, Helmi Lumi Linnea Ahola, Pyry Arthur Janinpoika Rajamäki, Hilma Iida Helena Larvala.

Hakunilantie 48

hautaan siunattu

avoinna ma–to klo 9–16. tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Yrjö Antero Kosonen 83 v, Terttu Marketta Torppa 78 v, Pirjo Sinikka Asikkala 53 v.

Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313.

Päivystys peruttu to 18.2. Hakunilan kirkolla. Päivystys on tiistaina klo 9–11 Länsimäen kirkolla.

hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita ihmisiä, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11– 12 maksuton aamiainen.

Messu su 14.2. klo 10. Kaija LaaloLipponen, Kristiina Nurmi.

Miesten raamattupiiri ja sauna tiistaisin klo 18.30.

Raamatunlukuryhmä naisille tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 18.2. klo 18.30.

Pyhän annan lastenkirkko Koulutie 11

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.

Rukouslaulumietiskely ke 17.2. klo 19.30–20. Lauluyhtye Vox Silentii. tuhkakeskiviikon messu 17.2. klo 20. Tiina Palmu, Hans Tuominen, Vox Silentii.

laPsille ja Perheille Perhekerhot tiistaisin klo 9–11 Hakunilan kirkon yläkerta, keskiviikkoisin Pyhän Annan lastenkirkko klo 9–11 ja Länsimäen kirkko klo 9.30–11, sekä torstaisin klo 9.30–11 Vaaralan kirkko. Kerhoja ei ole hiihtolomaviikolla 8.

Siioninvirsiseurat la 13.2. klo

k astettu Aki Valdemar Ranta, Riikka Pauliina Veijalainen.

hautaan siunattu Urho Olavi Savolainen 82 v.

kirkkoherranVirasto auratie 3, p. 830 6450

Korso kirkkoherranVirasto

avoinna ma–pe klo 9–14.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Merikotkantie 4, p. 830 6550

hämeenkylän kirkko

korson kirkko ja

auratie 3, p. 830 6459

Remontin vuoksi kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti avoinna klo 9–14 helmikuun loppuun saakka. Käynti virastoon päiväkerhotilojen ovesta. Virkatodistustilaukset muina aikoina keskusrekisteristä p. 830 6345.

Messu su 14.2. klo 10, pyhäkoulun ystävien kutsukirkko, laskiaissunnuntai. Saarna Jouni Salko, liturgi Matti Hyry ja kirkkokuoro, johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Jumalanpalveluksen jälkeen laskiaistapahtuma koko perheelle ja pyhäkoulun ystäville. Pyhäkouluja ei tänä sunnuntaina ole, vaan kaikki pyhäkoululaiset on kutsuttu kirkon alakerran päiväkerhotilaan pyhäkouluun alkaen klo 10.

Hämeenkylä-messu su 14.2. klo 18. Saarna Rovasti Raimo Lampinen, liturgia Jukka Nevala ja kanttorina Lauri Lehtikangas.

Yhteisvastuutanssit, levottomat jalat pe 12.2. klo 17–19 kirkon nuortentilassa.

Mukaan kevyet sisätossut, mukavat vaatteet ja juomapullo. Lipas kiertää yhteisvastuun hyväksi.

Vauhdittajana pastori Jaakko Kara. avataan Roomalaiskirjeen 3. luku to 13.2. klo 18.30 seurakuntasalissa. Pastori Matti Hyry kuunteluttaa ja keskusteluttaa yhtä Raamatun pääkappaletta.

lammaskuja 2 B kerhohuone

Lähetyspiiri ke 17.2. klo 18. Vieraana Namibian lähetit Erkki ja Kaisa Halme.

nuorille Nuorten avoimet tiistaisin ja sunnuntaisin klo 18 nuortentilassa. Paleltaa, mitä tekisin? Nuorisotila on paikka, jossa saa jakaa ajan ja tilan, ajatuksen jos toisenkin muiden kanssa. Voi tulla käväisemään pikaisesti tai istua iltaa tunneittain. Mahdollisuuksia on lautapelien tai biljardin pelaamiseen. Mukana avoimissa ovat seurakunnan nuorisotyönohjaajat. tuhkamessu ke 17.2. klo 18 kirkossa. Jouni Salko ja Hannu Lehtikangas.

muuta Etsijän eväät ti 16.2. klo 18.30.

Kokoonnutaan aina parittomilla viikoilla Kimaran päiväkodin asukastila os. Kimaratie 12. Etsitään kasvua elämään! Keskustellaan oheismateriaalin pohjalta elämisen ja olemisen syvyyksistä.

Ryhmänvetäjänä Vuokko Kuokkanen. avustuskuorma Romaniaan lähtee helmikuussa. Voit osallistua kuljetuskustannuksiin Hämeenkylän seurakunnan tilille 159630-37749 viitteellä 1779.

avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12. seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Elämän voimavarat - Lempi Hartikan taidenäyttely avoinna 21.2. saakka arkisin klo 9–15.

Ystävänpäiväaskartelua to 11.2. klo 10–13. Askartelemme sydämiä ja keskustelemme ystävyydestä. Ohjaajana Marja-Liisa Kari, ilm. p. 040 564 7879.

Vanhemman väen piiri to 11.2. klo 13, Kari Pekka Kinnunen.

Naisten saunailta to 11.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Naisten aamukahvit la 13.2. klo 9–11. Mistä tunnet sä ystävän?

Ohjelmassa lyhyt alustus teemasta, keskustelua ja mukavaa yhdessäoloa. Mukana Sari Vapaavuori. Aamupala 2 euroa.

Laskiaissunnuntain messu ja yhteisvastuulounas su 14.2. klo 10, Antti Kupiainen ja Martti Sirviö. Messun jälkeen seurakuntakuoron valmistama soppalounas ja yhteislaulutilaisuus. Lounaan hinta 5 euroa (lapsille ilmainen), kahvi ja pulla 2 euroa. Laulamme yhdessä kultaisia koululauluja 70luvulta nykypäivään.

Ystävänpäiväkonsertti su 14.2. klo 16. Laulu: Jukka Romu ja Thelma Romu, säestys Tomi Hannula.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Runopiiri ma 15.2. klo 13.

Naisten laulava raamattupiiri ma 15.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 15.2. klo 18.30.

Yhteisvastuu-kahvila ti 16.2. klo 11–13. Tarjolla myös edullisesti rokkaa.

Katulähetyksen tilaisuus ke 17.2. klo 11.

Lähetyspiiri ke 17.2. klo 14. tuhkakeskiviikon messu ja paastonajan iltatee ke 17.2. klo 18, Risto Auvinen, Antti Kupiainen ja Martti Sirviö. Hiljenny paaston ajan alkaessa.

Rukousryhmä ke 17.2. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Vanhemman väen piiri to 18.2. klo 13, Antti Kupiainen.

Miesten saunailta to 18.2. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Ota omat saunakamppeet mukaan.

nuorille Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

laPsille ja Perheille Perhekerho pe klo 9–11.30 seurakuntakeskuksessa ja klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1), ma klo 12–15 seurakuntakeskuksessa ja ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4).

Pyhäkoulu su klo 10.

Vaikuta vammaisten asioihin

M

yyrmäen kirkossa kokoontuu vammaisfoorumi, jossa voi vaikuttaa vammaisten asioihin Vantaan seurakunnissa. Mukaan toivotaan erityisesti vammaisia ja heidän omaisiaan, seurakuntien työntekijöitä sekä päättäjiä.

Vammaisfoorumi järjestään Vantaalla ensimmäistä kertaa.

— Taustalla on kirkkohallituksen Kirkko kaikille -ohjelma, joka velvoittaa seurakunnat miettimään, miten vammaiset voisi ottaa mukaan seurakuntien päätöksentekoon, kehitysvammaistyön diakoni Kristiina TuohimaaSalminen kertoo.

— Meillä ei ole erillistä vammaisneuvostoa kuten monissa muissa seurakunnissa, joten tämä on kokeilu, Vantaan tapa toimia, hän jatkaa.

Tarkoitus ei ole miettiä vain tilojen esteettömyyttä, vaan myös sitä, miten seurakuntien toiminta ylipäätään palvelee vammaisia.

Puhujina tilaisuudessa ovat rovasti Ari Suutarla, yhteisen seurakuntatyön johtaja Pontus Salmi, Kynnys ry:n arkkitehti Nina Kilpeläinen ja Vantaan seurakuntien rakennuttajainsinööri Maija-Liisa Sahlbom.

Ohjelmassa on myös paneelikeskustelu, kehitysvammaisten Euroviisuista tunnetuksi tulleen Jaakko Lahtisen musiikkiesityksiä ja pientä tarjoilua.

Tilaisuus on tulkattu viittomakielelle ja vammaisfoorumin materiaali on saata-

villa myös pistekirjoituksena ja isotekstisenä. Tila on esteetön. Ilmoittautumiset viimeistään 15.2. leena.nurminen@evl.fi tai p. 050 553 848.

Vammaisfoorumi — Kirkko kaikille Vantaalla? ke 17.2. klo 12–1 Myyrmäen kirkossa Leena Punkari

Yhteisvastuu-perhemessu laskiaissunnuntaina 14.2. klo 11. Tiina Palmu, Vesa Häkkinen, Ilopisarat -lapsikuoro Helsingin Mikaelin srk:sta Kirsi Honkanen-Punkarin johdolla. Mehu- ja keksitarjoilu sekä yhteisvastuu -tuotteita myytävänä.

Senioriklubi ma 15.2. klo 13. Ulla-Maija Järviö kertoo yhteisvastuusta. Myynnissä yhteisvastuu -tuotteita. ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.

Päivärukous ke klo 12.30. tuhkamessu ke 17.2. klo 18. Salla Poropudas, rippikoululaisia mukana. avoin aamurukous torstaisin klo 8. Mariitta Nuortie.

Viikkomessua ei ole to 18.2.

Uskossa, elämässä. Oletko ajatellut kirkosta eroamista tai ehkä jo eronnut kirkosta? Onko uskossasi tapahtunut jotain, mikä sinua mietityttää? Tarjoamme mahdollisuuden pohtia ryhmässä uskoa ja uskomuksia keskustellen ja psykodraaman avulla. Tule mukaan etsimään, kyselemään ja keskustelemaan. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 alkaen 1.3. Ohjaajina toiminnallisen ryhmätyön ohjaajat Marjo-Riitta Ristikangas ja pappi Tiina Palmu.

Ilmoittautumiset Tiina Palmu p.

050 356 5715 tai tiina.palmu@ evl.fi. aikuisrippikoulu alkaa to 11.3. klo 18 ja päättyy konfirmaatioon 23.5. Ryhmä kokoontuu noin viisi kertaa. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500 tai sari.kokkonen@evl.fi p. 050 574 4469.

Läskillä lukutaitoa -kampanja punnitukset jatkuvat 28.2. saakka kirkkoherranvirastossa päivittäin klo 9–14. Punnitusaika on muuttunut kirkkoherranviraston remontin vuoksi. Lisätietoa kampanjasta saa seurakunnan nettisivuilta.

Hämeenkylä

Diakoniatoimisto

11.2.–18.2.

Totta vai tarua?

Radioraamattukoulun johtaja Jukka Norvanto saapuu Rekolan kirkolle kertomaan, millä perusteilla voi väittää Raamatun sanan todeksi.

Lähetysjärjestö Sanansaattajissa työskentelevä Norvanto lupaa kertoa myös, onko Raamatun tekstille tie-

muuta Myräkkä-tapahtuma Ruusuvuoren koululla (Kisatie 21) su 14.2. klo 10–13. Seurakunnan kojulla kasvomaalausta ja yhteisvastuutuotteita.

k astettu Elsa Alina Träskbäck, Fanni Viliina Salonen, Sofia Ina Amanda Gröhn, Raakel Setota Parila.

Rekola kirkkoherranVirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

avoinna ma–pe klo 9–15, ke 17.2. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707. tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekolan Pyhän anDreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, 050 590 3495.

Yhteisvastuukahvit to 11.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa, myynnissä YV-tuotteita. torstaipiiri 11.2. klo 13.

teellisiä perusteita, vai onko kaikki vain uskon varassa. Tilaisuudessa on mahdollisuus keskusteluun.

Raamattu — totta vai tarua? ti 1.2. klo 1.30 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla Rukouspiiri to klo 18.30.

Yhteisvastuukahvit pe 12.2. klo 12–15 kirkkoherranvirastossa, myynnissä YV-tuotteita. aamurukouspiiri su klo 9.

Perhemessu su 14.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Henrik Wikström, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Messu on joulukuussa 2008 ja vuonna 2009 kastettujen lasten juhlamessu. Messun jälkeen kirkkomehut. ”Haavamehiläisen lauluja – tutkimusmatka Sionin Wirsiin 1790” su 14.2. klo 18. Matkanjohtajana Pekka Kivekäs, kanttorit Samuli Korkalainen, Ursula Hynninen ja Sirkku-Liisa Niemi laulattavat. Kolehti Yhteisvastuulle.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma 12–13, lähtö kirkolta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30. aamurukoushetki ti klo 9–10. ”tie, totuus ja elämä” -luentosarjan toinen osa ti 16.2. klo 18.30, Jukka Norvanto. Aiheena: Raamattu – totta vai tarua? aamumessu ke 17.2. klo 9.30, Vappu Olsbo.

Urbaani unelma -koulutus ke 17.2. klo 17.30. Jose Turunen kertoo palveluevankelioinnin mahdollisuuksista. Mitä se voisi olla Rekolassa? tuhkakeskiviikon messu 17.2. klo 19, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, musiikki Sirkku-Liisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Runoryhmän harjoitukset to 18.2. klo 18–20.

Jukka Norvanto. asolan seurakuntatalo asolantie 6

Yhteisvastuukeräyspäivä asolan alueella pe 12.2. klo 17–20, lähtö seurakuntatalolta.

Raamattupiiri to klo 18.

PäiVäkummun

seurakuntatalo tuovintie 39

Yhteisvastuukeräyspäivä Päiväkummun alueella to 11.2. klo 17–20, lähtö seurakuntatalolta.

rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri perjantaisin klo 19. ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

nuorille Nuorten sähly pe klo 18–19 Rekolanmäen koululla.

Nuorten perjantai-illat klo 19–21 kirkolla, ohjelma alkaa klo 19.30.

Open doors ke klo 18–21 kirkolla. tuhkakeskiviikon messu 17.2. klo 19 kirkossa.

laPsille ja Perheille Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla päiväkerhotiloissa. Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki messun aikana.

Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

1

Vantaan seurakunnat Yhteisvastuun lipaskeräys la 13.2. klo 10–14 Koivukylän Citymarketissa ja su 14.2. klo 13–16 Koivukylän S-Marketissa.

Rekolan ja tikkurilan seurakuntien yhteinen ekumeeninen matka Heinävedelle Uuteen Valamoon 19.–21.3. Lähtö pe klo 12, paluu su klo 19. Hinta 150–180 e riippuen majoituksesta. Ilmoittautumiset diakoni Siru Rantaselle, p. 050 342 6155.

k astettu Samu Christian Kauppala, Milja Johanna Peritalo.

hautaan siunattu Aulis Olavi Vieno 82 v.

Tikkurila kirkkoherranVirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

avoinna ma–pe klo 9–15. tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226. Virasto ja varaukset kiinni pe 12.2.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 a, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

Pyhän laurin kirkko

tain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa.

Mukaan voi liittyä matkan varrella!

Sansan radiolähetyspiiri ma 15.2. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Omalla äänellä nuotin vierestä ma 15.2. klo 19, Terje Saard.

Kirkon ruokailu ti 16.2. alkaa klo 12 hartaudella kirkossa. Vuoronumerot kirkolta, ruokailu nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa. arkiaamun ehtoollishetki ke 17.2. klo 8.45. tuhkakeskiviikon messu ke 17.2. klo 18, Kirsti Hildén, Heikki Leppä, Simo Santaranta. Tapio Tuovila soittaa messussa G. P. Telemannin Fantasian viululle nr.

6, e-molli Runo-, laulu- ja rukousilta ke 17.2. klo 19 aikuisten kerhohuoneessa, Elina Kalliokoski.

Vantaan seurakuntayhtymän eläkeläisten johtokunnan kokous to 18.2. klo 12 neuvotteluhuoneessa.

Kirkkokuoron harjoitukset to 18.2. klo 18, Simo Santaranta. ilosanomapiiri to 18.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 18.2. klo 18 takkahuoneessa.

Omalla äänellä nuotin vierestä to 18.2. klo 19, Terje Saard.

k artanonkosken seurakuntakoti Hagelstamintie 20

Kansanlähetyspiiri ke 17.2. klo 18.30, keskustelua ja rukousta teekupin ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa, Heli HiipakkaEshetu ja Elisa Paljakka.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 18.2. klo 18.

Kirkkotie 45, p. 830 6621

ristiPuron seurakuntatila

Laskiaissunnuntain messu su 14.2. klo 12, Janne Silvast, Toni Fagerholm, Simo Santaranta.

Simonkyläntie 11, p. 825 0271

tikkurilan kirkko

ylästön seurakuntatilat

asematie 12, p. 830 6223

Omalla äänellä nuotin vierestä pe 12.2. klo 19, Terje Saard.

Laskiaissunnuntain messu, Japanin lähetyspyhä su 14.2. klo 10, liturgi Heikki Leppä, saarna Antero Rasilainen ELY:stä. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetysjuhla kahviossa.

Winkut (nuorten leskien vertaistukiryhmä) su 14.2. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Tiedustelut: Hanna Raunu p. 050 384 8481. arabiankielinen raamattupiiri su 14.2. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Omaiset mielenterveystyön tukena ma 15.2. klo 16.30 takkahuoneessa.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 15.2. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoit-

Naisten rukouspiiri pe 12.2. klo 18, Toini Härmälä.

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Laskiaissunnuntain rieha 14.2. klo 10-14. Toimintaa ja ruokailua yhteisvastuuhintaan: pyhäkouluhetki klo 10 sisäpihalla, 10.30-13 poniratsastusta, 11 ja 11.30 Taikuri Laurilan show sisätiloissa, klo 11 alkaen hernekeittoa, lettuja, makkaraa ja mehua ulkosalla, askartelua, kahvia, laskiaispullaa ja Yhteisvastuu-tuotemyyntiä koko ajan sisällä. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

laPsille ja Perheille avoimet päiväkerhot Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden pohjalta.

Kerhoon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot kokoontuvat: Kartanokosken kerhotilassa (Ha-

Pysähdys Mitä haluat minun tekevän sinulle? Mies vastasi: ”Herra, anna minulle näköni.”

Luuk. 18:41

Pyhäkouluun liukuri mukaan

HÄMEENKYLÄN kaikki pyhäkou-

lulaiset ovat tervetulleita ystävänpäivänä ensin kirkon alakertaan pyhäkouluun ja sen jälkeen pihalle mäen laskuun. Kirkon pihalla on iso lumikeko, josta laskiaissunnuntaina saa hyvät vauhdit. Mukaan kannattaa ottaa oma liukuri ja sään mukainen vaatetus. Energiaa saa kuumasta mehusta, grillatusta makkarasta ja maissintähkistä.

Vapaaehtoinen osallistumismaksu menee Yhteisvastuukeräykseen.

Laskiaistapahtuma ulkona on tarkoitettu pyhäkoululaisten lisäksi koko perheelle ja kaikille pyhäkoulun ystäville.

Laskiaistapahtuma su 1.2. klo 10 alkaen Hämeenkylän kirkolla

aVioliittoon kuulutettu Aleksi Antero Järvinen ja Tiina Annika Andersson.

hautaan siunattu Tyyne Valkiainen 92 v, Antti Alarik Leppävuori 90 v, Erkki Tapio Laine 81 v, Lauri Kalevi Salo 78 v, Matti Johannes Neuvonen 57 v, Jorma Juhani Suomi 56 v.

Vantaankoski kirkkoherranVirasto Uomatie 1, p. 830 6440

avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset Juha Tuomi/Rodeo

muuta

11.2.–18.2.

gelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30–13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11.

paitsi animaatiokerho 10-14-vuotiaille. Kerhot ovat ilmaisia paitsi pienoismallikerho, jossa materiaalimaksu on 20 e. Lisätietoja kerhoista jussi.savoranta@evl.fi p.

050 526 9401

nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Varhaisnuorille

Walkers pe 12.2. klo 19–22.

Nuorten tanssiryhmä ma 15.2. klo 17. iso1 a&B-koulutus ti 16.2. klo 17–18.30.

MeSe-päivystys ti 16.2. klo 19–21.

Hengenvarassa – nuorten ilta ke 17.2. klo 18–20.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 18.2. klo 18–20.30.

Kerhotoiminta: Tikkurilan kerhotila, Unikkotie 5 b, 2. krs: tiistaisin animaatiokerho (10-14-vuotiaille) klo 18 ja näytelmäkerho klo 18, torstaisin pienoismallikerho klo 18. Ylästö, Lehtikummuntie 2: tiistaisin kokkikerho klo 18 ja keskiviikkoisin askartelukerho klo 18. Ristipuro, Simonkyläntie 11 a: keskiviikkoisin näytelmäkerho klo 18 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Ilola, Soittajankuja 1: tiistaisin askartelukerho klo 17.30 ja torstaisin kokkikerho klo 18. Pakkala, Käräjäkuja 1b: maanantaisin kokkikerho klo 18. Tammisto, Tammistonkatu 29b: keskiviikkoisin kokkikerho klo 18. Kartanonkoski, Hagelstamintie 20a (käynti herttuankujan puolelta): maanantaisin ilmailukerho klo 18. Simonkallion koulu, tekstiilikäsityön luokka: keskiviikkoisin pienoismallikerho klo 18. Kerhot ovat suunnattu alakoululaisille

Malminiityn eläkeläiskerho ma 15.2. klo 13.30-15 Malminiityntie 16 B-talo.

Läskillä lukutaitoa – kampanja (lisätietoa www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/ajankohtaista/ laskilla-lukutaitoa). Tikkurilassa punnitaan Olotilassa Unikkotie 5a (Vehkapolun kävelykadulla) ti 16.2. klo 11–13, ke 17.2. klo 11–13 ja to 18.2. klo 11–14.30. Punnitusta voi pyytää myös esimerkiksi isoille työpaikoille, yhdistyksille, seuroille ja vaikkapa taloyhtiöille tai itse kootulle ryhmälle. Näitä punnituksia tehdään viikoilla 6–7 ja sitä hoitaa pastori Päivi Helén.

Yhteydenotot sähköpostilla paivi. helen@evl.fi, jolloin sovitaan punnituksen paikka ja tarkka aika.

Bussimatka Etelä-Norjaan 9.–15.8. Menemme laivalla Tukholmaan ja sieltä Norjaan Peikonpolun serpenttiinitietä vuonoil-

J

muuta

erikon kaupunkia lähestyy joukko ihmisiä.

Heidän keskellään kulkee Jeesus. Ihmisiä on liittynyt kulkueeseen ja hälinä kuuluu yhä lähempää. Omalla paikallaan istuva sokea kerjäläinen kysyy lähellä seisovilta, mistä metelissä on kysymys. Hän on kuin pappi Jaakob juuri palkitussa elokuvassa Kirjeitä pappi Jaakobille. Kuuleminen ja kuunteleminen sekä kuulluksi tuleminen on pyhän evankeliumissa ratkaisevaa. Äänestä ja puheesta muodostuu silta ihmisten välille. Sokea ei näe Jeesusta, mutta kuulee enemmän kuin muut. Hän on kuullut Jeesuksesta ja parantamisihmeistä. Kadun laidalla istuva kerjääjä ei anna elämänsä tilaisuuden mennä ohitse.

Hän haluaa pysäyttää Vapahtajan. Hän huutaa suureen ääneen apua, armahdusta elämäänsä. Hän uskoo Jeesuksen pystyvän auttamaan. Se riittää.

le. Takaisin Oslon kautta. Norjan puolella mukanamme on opas 3 päivän ajan. Matkapaketti on 690 €, 2 hengen huoneissa (4 yötä hotellissa ja kaksi laivalla). Bussi mukanamme koko ajan, lauttamaksut, laivaliput, 4 hotelli-illallista ,1 laivaillallinen, aamupalat, kenttälounaat ja taukokahvit opastus ja srk:n työntekijöiden palvelut kuuluvat hintaan. Matkan järjestää Korson srk ja Tikkkurilan srk.

Ilmoittautumiset oman seurakunnan kirkkoherranvirastoon Korso: p. 8306 550 ja Tikkurila p.

8306 717.

Ekumeeninen matka Uuteen Valamoon Heinävedelle 19.3.– 21.3. Majoitus Uudessa Valamossa hartauselämään osallistuen.

Lauantaina vierailu Lintulan Luostarissa. Aikaa omaan hiljentymiseen ja keskusteluun. Lähtö pe klo 12 ja paluu su n. klo 19.

Bussimatka kestää n. 6 t /suunta.

Osallistujien tulee pystyä istumaan bussissa vähintään kaksi tuntia kerrallaan sekä kävelemään 1 km matka. Hinta majoituksesta riippuen 150 – 180 e. Järjestäjinä Tikkurilan ja Rekolan seurakunnan diakoniatyö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 12.2. mennessä Helvi Reijonen, Tikkurila p. 050 592 5348 ja Siru Rantanen, Rekola, p. 050 3426 155.

k astettu Lotta Milla Amalia Huuskonen, Julia Anna Charlotte Smolander, Daniel Alex Vahtola, Vilja Aino Elina Tillikka, Sofia Anna Maria Eronen, Kaarlo Kosti Severi Lappi, Lara Amanda Luotonen, Aaro Eemeli Kotilainen, Rasmus Timi Olavi Kiuru.

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä iii:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kirjoittajaryhmä Me kynät pe 12.2. klo 16–19 takkahuone.

Messu su 14.2. klo 10. Saarna Tapio Rahkonen, liturgia Päivi Niemi-Impola, kanttori Kari Jerkku Kantaattikuoro avustaa.

Pyhäkoulu su 14.2. klo 10 kerhohuone 4.

Ystävänpäivän konsertti su 14.2. klo 18.15. Esiintymässä sopraanot Jaana Siitonen, Katariina Manninen ja Päivi Aarnio-Kepsu sekä pianisti Annalina Backman.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa.

Mongoliapiiri ma 15.2. klo 17– 18.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri ke 17.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Mukana Kaisa ja Erkki Halme. tuhkamessu ke 17.2. klo 18.

Saarna Ulla Pohjolan-Pirhonen ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Laulupaja ke 17.2. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Miesten piiri to 18.2. klo 18.30– 20 takkahuone. Kokoontuu parittomilla viikoilla.

kiVistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

talvivaellus hiljaisuuden polul-

Jeesus pysähtyy, kuuntelee ja armahtaa. Sokean kerjäläisen elämässä mikään ei ole enää niin kuin ennen. Hän syrjään sysätty on nostettu elämäntielle. Hän on kohdannut Vapahtajan. Armahdettu ja autettu liittyy Jeesuksen seuraan ja ystäväjoukkoon, siis seurakuntaan.

Kun kuulemme puhuttavan Jeesuksesta, uskallammeko kysellä? Tartummeko siihen hetkeen, jolloin meille annetaan mahdollisuus rukoilla ja pyytää armahdusta elämäämme?

Huomaammeko, kun hyvä sanoma Jeesuksesta lähestyy ja kuuluu, vaikkapa Hämeenkylän kirkossa, Raamatussa tai radiossa?

Kaikki voi sittenkin muuttua, kun Vapahtaja lähestyy meitä sanassa ja sakramenteissa. Meillä on toivo, joka tuo Kristuksessa elämäämme uuden ulottuvuuden, iankaikkisuuden.

Jukka Nevala Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra

Ensi sunnuntai on laskiaissunnuntai. Sen aihe on Jumalan rakkauden uhritie. Alttarilla on vihreä liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 31:2–6, Jes. 58:1–9, 1. Kor. 13 ja Luuk. 18:31–43.

1

seutulan kaPPeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Lapsiparkki keskiviikkoisin klo 13–15. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 040 719 2616 ark. klo 12–16 viim. edell. päivänä.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Yhteisvastuukonsertti to 11.2. klo 18. Esa Ruuttunen, laulu, Ritva Holma, piano. Vapaa pääsy. Ohjelma 5 e Yhteisvastuun hyväksi.

Väliajalla pientä tarjoilua ja yhteisvastuutuotteiden myyntiä.

Rukouspiiri to 11.2. klo 18–19.30 ruots. kerhohuone.

Perhemessu su 14.2. klo 11. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Ritva Holma. Martinristin iltapäiväkerho ja päiväkerho avustavat.

Naisten raamattupiiri ma 15.2. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Laulupiiri to 18.2. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

k aiVosristi Kaivosvoudintie 3

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Fastlagssöndagens högmässa sö 14.2. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola. Larskören medverkar under ledning av Håkan Wikman.

Skribadag för alla konfirmander sö 14.2. kl. 10–16. Vi inleder med högmässan kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars.

Mamma-barngrupp må 15.2. kl.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem. allsångslunch ti 16.2. kl. 12 i S:t Martins kapell, Strömfåravägen 1. Sångerna valda av Ragni Lager-Nyman. Vid pianot Håkan Wikman.

Sportlovsskriftskolans infokväll för föräldrarna on 17.2. kl.

18 i Bagarstugan.

Mamma-barngrupp to 18.2. kl.

9.30–11.30 i Dickursby kyrka, Stationsvägen 12.

DöPta Johan Wilhelm Ruusu, Thomas Ivar Karlsson, Elin Ebba Rehn.

israelpiiri ti 16.2. klo 18–19.30.

Yhteiset

nuorille aikuisille Nuoret aikuiset kokoontuvat to 11.2. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Kuulumisia, sisältöä, iltapalaa ja aikaa hiljentymiselle.

laPsille ja Perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille.Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30–11.

Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11. Vaskipelto, Aaprwamintie 1, ke klo 17–18.30. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11.

Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, yksinhuoltajille, pe klo 15.30–17.30.

Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko, Laavatie 2, ti 16.30–17.30. Kivistön kirkko, Laavatie 2, pe klo 9.30–11.

Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

muuta Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanjan punnitukset Martinristin Olotila-kahvilassa helmikuussa ma–ke klo 11–14. Myyrmäen Olotila-kahvilassa (Myyrmäen kirkko) helmikuussa ke klo 11–14, Myyrmäen kirkon isossa seurakuntasali su 14.2. ja su 28.2. klo 11.30–12.

k astettu Siiri Ellen Soikkeli, Minja Matilda Majuri, Elsa Kaarina Kapulainen, Lukas Eemil Ilvonen, Matias Jooa Markus Jaakonen, Tommy Antero Nerg, Jaro Valtteri Lehtinen, Aati Kauko Johannes Leinonen, Jaron Eelis Sakari Boström.

aVioliittoon kuulutettu Matti Henrik Silvennoinen ja Heini Orvokki Vuorinen, Jari Kalevi Venninen ja Tuija Kristiina Kuusisto.

aVioliittoon Vihitty Harri Juhani Laurila ja Päivi Maria Laurila s. Tervonen.

hautaan siunattu Jorma Wilhelmi Nordlund 93 v, Elma Laukkanen 84 v, Olli Pekka Harmiala 84 v, Anja Terttu Räsänen 78 v, Juha Pekka Sulanko 71 v.

Diakonia Viittomakielinen perhekerho to 11.2. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki.

Lastenvaate-esittely.

Näkövammaisten Myyrmäen kerho to 11.2. klo 13–15 Myyrmäen kirkolla. Ystävyyden päivä.

Leena Siekkinen ja Sirpa Sokka.

Kahvitarjoilu.

Viittomakielinen lähetyspiiri su 14.2. klo 12–14 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Matkakuulumisia Tansaniasta.

Päihdetyön naistenryhmä ma 15.2. klo 17–19 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Aiheena Viha ja katkeruus. Lisätietoja Eeva Nurminen p. 050 381 8774.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 16.2. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Vammaisfoorumi – Kirkko kaikille Vantaalla? ke 17.2. klo 12–16 Myyrmäen kirkossa. Puheenvuoroja, musiikkia, paneelikeskustelu ja kahvit. Viittomakielen tulkkaus, ohjelma isotekstisenä ja pistekirjoituksella. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä leena.nurminen@evl.fi tai p. 09 830 6264.

Kuulonäkövammaisten kerho to 18.2 klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Aiheena näkövammat. Terhi Pikkujämsä.

Kuurojen lähetyksen vuosikokous ja juhla 27.–28.3. Porissa, Silokallion kurssikeskuksessa. Hinta 90 € (matka, majoitus ja ruokailut juhlapaikalla). Ilmoittautumiset ja tiedustelut 15.2. mennessä seija. einola@evl.fi tai p. 050 338 6212.

Päihdetyön retki pe 5.3. Kuntokallion kurssikeskukseen Helsinkiin. Mukavaa yhdessäoloa, ulkoilua, saunomista ja uimista.

Päivän hinta 5 € sisältää kuljetuksen ja ruokailut. Bussikuljetus Korson kirkolta klo 8.30 ja Tikkurilan kirkolta klo 9. Takaisin lähdemme noin klo 15. Ilmoittautumiset 26.2. mennessä diakoniakeskukseen ma–to klo 9–11 p. 09 830 6264.

Perehdytyskurssi näkövammaisen oppaaksi 1.–29.3. Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Ilmoittautumiset viimeistään 18.2. sirpa.talmia@welho.com tai p. 09 730 579 tai terhi.suonsivu@ evl.fi tai p. 050 381 8758. Kouluttajina diakoni Sirpa Talmia ja kasvatustieteen tohtori liikkumistaidonohjaaja Helinä Hirn. Vierai-

Jani Laukkanen

Paastossa keskitytään olennaiseen

la su 14.2. klo 12. Lähtö Kivistön kirkon parkkipaikalta. Taize-lauluja, tekstejä, rukousta, lämmintä juomista.

Diakoniapiiri ti 16.12. klo 12.30– 14.30 srk-salissa. Kokoontuu parittomilla viikoilla.

Paastoon kuuluu lähimmäisen auttaminen.

I

hminen ei tule paastoamalla paremmaksi, toteaa Hämeenkylän seurakunnan pappi Jouni Salko.

Silti hän ei pidä paastoamista turhana. Päinvastoin hän innostaa ja neuvoo kokeilemaan paastoa — mutta niin, ettei paastoaja keskity vain omaan itseensä, terveyteensä tai laihtumiseensa.

— Vaikka ihminen luopuisi kuinka monesta asiasta, se ei muuta häntä enemmän Jumalan mielen mukaiseksi ja pyhemmäksi. Jostain mukavasta asiasta luopuminen ei ole itsetarkoitus, vaan väline siihen, että voi auttaa toista, Salko sanoo.

Meneillään oleva Läskillä lukutaitoa -kampanja toteuttaa hänen mielestään raamatullisen paaston ideaa, sillä laihtuminen ei jää vain laihtujan iloksi. Jokaisesta lähteneestä kilosta lahjoitetaan 15 euroa lukutaidon opetukseen Nepalissa.

Vanhan testamentin ja varhaiskristillisyyden aikaan vain harvat elivät yltäkylläisyydessä.

— Ruokaa ja muuta aineellista hyvää oli vain sen verran, että tuli toimeen. Niinpä jos joku eli puutteessa, piti toisen paastota, jotta hän saattoi antaa ruoka-annoksensa nälkäiselle.

Jeesuksen antamiin ohjeisiin kuuluu, ettei paastoamisesta pidä tehdä esitystä tai näytelmää. Tarkoituksena ei ole sen paremmin surkeilla kuin kiillottaa omaa sädekehäänsä toisten silmissä.

— Jumala odottaa meiltä toisenlaista paastoa: sitä että vapautamme sorretut ja syyttömät kahleista, murramme leipää nälkäiselle, avaamme kotimme kodittomalle, vaatetamme alastoman emmekä karttele apua tarvitsevaa lähimmäistä, Salko siteeraa profeetta Jesajan kirjaa.

meno hiljenee Joskus kuulee sanottavan, että paastoaminen olisi luterilaisuudelle vierasta roomalaiskatolista tai ortodoksista hapatusta. Jouni Salko torjuu käsityksen.

— Uskonpuhdistaja Martti Luther viittaa paastoon itsestäänselvyytenä.

Paasto on hänen mielestään hyvä tapa, vaikka vain usko Kristukseen tekeekin ihmisen kelvolliseksi Jumalan edessä.

Paastoaminen hiipui luterilaisessa kirkossa vasta vuosisatojen myötä.

Esimerkiksi 100–1800-luvulla voimassa ollut kirkkolaki antoi paastoohjeita.

— Paastonaikaan ei ollut sopivaa pitää häitä tai ainakaan tanssia niissä.

Ei myöskään saanut soittaa kirkonkelloja eikä urkuja. Tuosta määräyksestä on jäljellä enää vain se, että kellot ja urut vaikenevat pitkänäperjantaina.

vä on tuhkakeskiviikko. Useissa kirkoissa voi silloin saada katumuksen merkiksi tuhkaristin otsaansa.

Kirkollisessa kalenterissa on myös toinen paastonaika, pieni paasto, jota vietetään ennen joulua. Ja muitakin paastoperinteitä on.

Jouni Salko pitää paastoa iloisena mahdollisuutena. Paastotessa ei tarvitse vaipua synkkyyteen. Viime vuonna pastori perusti Facebookiin suklaalakko-ryhmän huumorimielellä. Silloin mukaan ehti 0 jäsentä, tänä vuonna ilmoittautuneita on jo satoja.

— Ryhmä ei ole protesti suklaateollisuudelle. Vaikka lakko ajoittuu

Kirkkovuoden suuri paasto on ennen pääsiäistä. Paaston ensimmäinen päi-

läntisen kristikunnan suuren paaston aikaan, osanottajien uskonnollisia tai muita motiiveja ei kysytä eikä lakon tuloksia kontrolloida.

Moni, jolle suklaa on ongelma, on nettisivuilla todistanut vertaistuen ja ryhmäpaineen merkityksestä.

— Parasta on, että lakon jälkeen suklaiset pääsiäismunat maistuvat entistä paremmilta, Jouni Salko naureskelee, mutta vakavoituu pian.

— Paaston idea on luopua siitä, mikä ei ole niin tärkeätä ja välttämätöntä, jotta voi keskittyä siihen, mikä on olennaista ja aivan välttämätöntä.

Ulla-Maija Vilmi

Tuhkakeskiviikon messut 17.2.

P

ääsiäiseen valmistava paastonaika alkaa tuhkakeskiviikkona, joka tänä vuonna on 1.2. Tuhkakeskiviikon messussa seurakuntalaiset kutsutaan alttarin ääreen ja heidän otsaansa piirretään tuhkaristi katumuksen merkiksi. ● Hakunilan kirkossa tuhkamessu klo 18 ●

keskitytään yDinasiaan

lijoina Vantaan näkövammaiset -yhdistyksen puheenjohtaja Aini Korhonen ja Vantaan seurakuntien näkövammaistyöntekijä Terhi Suonsivu.

Yksinhuoltajaperheiden leiriviikonloppu 12.–14.3. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingissä.

Leiri alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy sunnuntaina klo 13.30.

Hinta aikuisilta 30 €, 12–17-vuotiailta 25 € ja 3–11-vuotiailta 19 €. Alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Linja-autokuljetus sisältyy leirimaksuun. Ohjelmassa muun muassa ulkoilua, saunomista, vesijumppaa ja askartelua. Ilmoittautumiset 26.2. mennessä diakoniapastori Lea Karhiselle p. 050 3818 757 tai 09 8306 341.

Jouni Salko toimittaa 17.2. tuhkamessun Hämeenkylän kirkossa.

●

Hämeenkylän kirkossa tuhkamessu klo 18

●

●

●

●

Korson kirkossa tuhkakeskiviikon messu ja paastonajan iltatee klo 18

Näkövammaisten keväinen matka Viroon 4.–6.5. Pääkaupunkiseudun näkövammaisten retki Pohjois-Viroon. Kohteina muun muassa Lahesmaan kansallispuisto, Viinistuun vanha kaupunki, Palmsen kartano, Rakveren linna, Kuremäen nunnaluostari ja Kohtla-Nommen kaivosmuseo.

Hinta 330 €, oppailta 110 €. Hintaan sisältyy matkat, majoitus, retkikohteet ja ruokailut. Majoittautuminen kylpylähotelli Aqva Spassa Rakveressä. llmoittautumiset 11.3. mennessä ma–to klo 9–11 leena.nurminen@evl.fi tai p.

09 830 6264.

Myyrmäen kirkossa tuhkamessu klo 18 Pyhän annan lastenkirkossa Vox Silentii -yhtyeen rukouslaulumietiskely klo 1.30, tuhkakeskiviikon messu klo 20 Rekolan Pyhän andreaan kirkossa tuhkakeskiviikon messu klo 1 tikkurilan kirkossa tuhkakeskiviikon messu klo 18, Tapio Tuovila soittaa messussa G. P. Telemannin Fantasian viululle nr. 6, e-molli

olotila – olohuone kaikenikäisille

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 13.2. klo 10–14. Vanhanajan nukketeatteria klo 11 ja 13, lounaslivemusiikkia ja siskonmakkarakeittoa (lapsille ilmaiseksi).

Elävää musiikkia Kitaracoctailin ja JosSois-lauluyhtyeen seurassa klo 12. Voit osallistua keräykseen myös hörppäämällä korvapuustikahvit tai nauttimalla hartiahieronnasta (5 € / 15 min).

Läskillä lukutaitoa -kampanja. Tule lahjoittamaan liikakilosi hyvän asian hyväksi. Yhdellä laihduttamallasi kilolla annat 15

€ nepalilaisten opettajien koulutukseen. Tule punnittavaksi ti 16.2. klo 11–13, ke 17.2. klo 11–13 tai to 18.2. klo 11–14.30. Ravitsemusterapeutti Jaana Martikaisen kanssa voi jutella laihduttamisesta to 18.2. klo 13–14.30.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Unikkotie 5 B, p. 830 6345

avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

1

koonnut Kaisa Halonen

   

j

K r .

Aleksi Koskinen

Marjukka Vainion kuva viimevuotisilta Venetsian karnevaaleilta.

Paasto pitkästä ilosta ennen Pitkää ja hiljaista paastonaikaa, johon kuuluu katumus ja kieltäymys, on syytä ottaa elämästä kaikki ilo irti. Erityisen hyvin tämä on osattu Venetsiassa, joka on kuuluisa karnevaaleistaan. Karnevaaliperinne lienee alkanut siellä jo 1100-luvulla.

Perinteisesti juhlinta aloitettiin heti tapaninpäivänä ja sitä jatkettiin aina laskiaistiistaihin asti.

Karnevaali-sana viittaa suoraan paaston alkuun: latinan ilmaus carne vale merkitsee lihan hylkäämistä.

Lihan lisäksi paaston ajaksi hylättiin myös voi, kananmunat ja sokeri. Niitä tankattiin varastoon laskiaistiistaina, jonka tyypillisiä herkkuja olivat pannukakut ja vohvelit.

Toisinaan meno karnevaaleissa äityi hurjaksi. Siitä kertoo esimerkiksi vuodelta 148 säilynyt säädös, jossa

kielletään miehiä menemästä nunnaluostareihin naisiksi pukeutuneina.

Rikospaikkatutkijat työssään.

Juuri sopivasti karnevaaliaikaan avautui Helsingissä Sinebrychoffin taidemuseossa näyttely Venetsia — naamiohuvien juhlaa. Se esittelee Venetsian karnevaalien historiaa, Commedia dell’Arte -teatteria ja kuuluu kirkaisu, laukaus kajahtaa. Riveduta-maalauksia, jotka ovat yksikospaikalta löytyy sormenjälkiä ja ase. tyiskohtaisia kaupunkinäkymiä.

Kuka epäillyistä valehtelee?

Nykypäivään näyttelyn kytkevät Heurekan uudessa näyttelyssä voi valokuvaajat Marjukka Vainio ja leikkiä dekkaria täysin palkein. Saa Carl Gustaf Hagström, jotka ovat kerätä johtolankoja ja merkitä niitä kuvanneet karrikostutkinevaalielämää jan muisja naamioidentikirjaan. ”Kun tietää, kuinka herkästi päästä sa taakse kätSitten tehkeytyneitä ihtipahtaa kuollut hius, ja kun Jumala dään päämisiä. Näyttely telmiä ja niistäkin pitää lukua, niin kyllä semon avoinna 23.. koetetaan asti. moiseen Jumalaan voi luottaa.”

Rikospaikalla

11.2.

tihkuvat eksotiikkaa ja seikkailuja.

Kasakkapartio, Oolannin sota, Kanoottilaulu, Aaveratsastajat ja Nyt musta lippu liehumaan veivät pienet laulajat villiin länteen, aavoille aroille ja suurille merille. Erään tytön ehdoton suosikki oli murhamiehen hirttämisestä kertova balladi Tom Dooley.

Mutta poikkeuskin löytyy.

— Tykkäsin maakuntalauluista, niissä oli haastetta. Jopa virret olivat kivoja, joskin synkkiä, tunnustaa eräs.

No, hänestä tulikin aikuisena opettaja.

Onnea, Talvikki!

● ● ●

Peppejä, kapteeneja tai inkkareita ei kuitenkaan yhteislaulutilaisuudessa tavata. Hynninen kertoo, että ystävänpäivän kunniaksi tarkoitus on laulaa lauluja ystävyydestä. Miten kilttiä!

Kultaiset koululaulut -yhteislaulutilaisuus su 1.2. klo 10 alkavan messun jälkeen Korson kirkolla

”Me halu­ taan laulaa sodista, murhista ja meriros­ voista!”

talvikki on alun perin tarkoittanut talvella syntynyttä. Nimi voi myös viitata samannimiseen kukkaan.

Nimeä lienee käytetty jo ennen kristinuskon tuloa Suomeen. Uudelleen se tuli käyttöön 1800- ja 100-luvun vaihteessa ja almanakkaan vuonna 12.

Vuosina – Talvikki-nimen on saanut 43 tyttöä ja  poikaa.

Jos voisi unohtaa

os kaikki olisi pelkkää unta. Jos voisi herätä uudelleen aamuna, jona kaikki oli ennallaan eikä mitään peruuttamatonta ollut vielä tapahtunut.

Umpikujaan ajautunut ei muusta haaveksi kuin puhtaasta pöydästä. Hänessä on tiukassa kuvitelma elämästä, jota voisi jatkaa menneitä muistamatta. Sama toivo on saanut monen epäonnistujan kokeilemaan kirkon ovea. Siellähän sitä loputonta armoa on.

Syyllisyyttä on vähintään kahta lajia, hyvää ja huonoa. Hyvä näyttää, missä olisi parantamisen varaa.

Huono sitoo itseinhoon. Puhtaan pöydän kaipailija ei tahtoisi suostua niistä kumpaankaan. Pitäisi saada silkkaa unohdusta, pakoa siitä, mikä on.

Uskonnosta toiseen toistuu sama: tavaton tarve

1

Kultaisten koululaulujen laulattaja, Korson seurakunnan kanttori Ursula Hynninen aloitti vuonna 12 ekaluokan Martinlaakson kansakoulussa.

— Olin jo vuoden ollut suunnattoman kateellinen, kun isoveli oli oppinut koulussa lauluja, joita en koskaan ollut kuullutkaan. Ylpeydelläni ja voitonriemullani ei ollut rajaa, kun minun opettajani opetti sellaisia lauluja, joita veli ei osannut, Hynninen muistelee.

— Ehdoton suosikkini oli Polli papukaija puussa. Myös Rouva Hulda Huoleton oli hitti, samoin Kapteeni katsoi horisonttihin ja Peppi Pitkätossu.

puhtauteen. Pyhät kirjoitukset ja tarkat rituaalit opastavat pyhään astuvaa pesemään itsestään sen, mikä ei pyhälle kelpaa. Kasteen vesi on kristitylle Gangesin virta. Ruumistakin tarkemmin pitää rukouksessa valella hajanaisia polkujaan kulkenut mieli.

Ihmistä piiskaa kohtuuttoman täydellisyyden vaatimus, halu ryhtyä jumalaksi. Jumalaksi pyrkivää ihmistä sapettaa inhimillisyyden kahle. Missä rikkoo täydellistä hyvää vastaan, siinä on tarve peitellä ja kaunistella.

Mutta elämä, se raapaisee lupaa kysymättä kylkeen.

Siistityn pintani alla se hautoo tulehtuneita naarmujani. Mitä järkeä piilottaa paise tai pyyhkiä eletyn jäljet?

Juuri nehän pakottavat minut ikävöimään pyhää.

Kaisa Raittila

Mikko Paartola/Vastavalo

J

tiin tulee uhkaava mies. Tuttu perusasetelma lukuisista amerikkalaisista tv-sarjoista. Ja sieltähän se onkin peräisin. Näyttely on alun perin kanadalaista tuotantoa ja nimeltään C.S.I. — Autopsy of a Murder.

Tarvitseeko naisten kokemaa miehisen väkivallan uhkaa aina ruokkia, vaikka se tosiasia onkin? Ehkä juuri siksi ei tarvitsisi. Eikö vaikka epäillyistä yksi olisi voinut olla nainen? Viisikko voittaa C.S.I.:n 1–0.

Taiteilija Miina Äkkijyrkkä kirjassa Miina — Äkkijyrkkä (Johnny Kniga 200)

Hulabaloo balai! seurakuntien tapahtumakalenteria selaillessa silmiin osuu otsikko ”Kultaiset koululaulut 10-luvulta nykypäivään”. Kultaiset? Apua!

10-luvun musiikkitunneilta tulee ensimmäisenä mieleen muovisten nokkahuilujen ujellus. Kolmen sormen liikutteleminen Makkaralaulussa oli osalle porukasta ylivoimainen haaste.

Ikätoveri muistaa laulukokeet. Luokan edessä piti laulaa yksin, ilman säestystä. Aika monella ääni vapisi.

Mutta mitä silloin laulettiin? Kyselykierros 10-luvulla alakoulua käyneille paljastaa, että lempilaulut

saada murhaaja tunnustamaan.

Tulee olo kuin lapsena Viisikkoja lukiessa. Paitsi että tässä näyttelyssä rikosta ratkaistaan teknisillä tutkimuksilla ja apuvälineillä, joista Viisikko ei osannut uneksiakaan. Tutkimukset ja apuvälineet on suunniteltu yhteistyössä Keskusrikospoliisin rikoslaboratorion kanssa, joten ohimennen oppii kaikenlaista ihan oikeasta poliisityöstä. Aikuinenkin innostuu.

Näyttelyn avausvideo särähtää vähän. Nuori nainen, pimeä ilta, ko-