Lauri 2010 nro 7 (25 2)

Karri Nieppo työskenteli Haitin katastrofialueella, sivu 5



..

Vinkkejä avioon aikoville, sivu 11 Viimeinen matka Vantaalta, sivu 2 Unelmatyö opiskelijoiden parissa, sivu 3

Pauli Annala:

NÄKEMISTÄ

”

keskiaukeama

Jani Laukkanen

”Todellisuus ei ole vain

Markku Mattila

..

Pyhää ei voi hallita onko yHteiskunnastamme kadonnut pyhyyden tuntu? Onko kaikki vain samaa, päättymätöntä arkea? Voiko moni ihminen henkisesti pahoin pohjimmiltaan siksi, että pyhän puuttuessa elämästä siitä on kadonnut mieli ja merkitys? Mitä pyhä oikein on?

Luterilainen kirkko haluaa seuraavien kolmen vuoden ajan herättää keskustelua pyhästä. Tänä ensimmäisenä vuonna teemaksi on valittu ”Häivähdys pyhää”. Teeman erityisenä tavoitteena on muistuttaa, että pyhä on jotakin, jota ei voi omistaa eikä hallita.

Sen voi välähdyksenomaisesti kokea.

Vähän siihen tapaan kuin teologian tohtori Pauli Annala tämän lehden keskiaukeamalla pohtii uskon todellisuutta: se on kuin yöllinen ukonilma, jossa salama paljastaa maiseman, joka sitten katoaa uudelleen pimeyteen.

Maisema on totta, mutta emme näe sitä ilman ulkopuolelta tulevaa valoa. pyHyys on jotakin, joka on itsemme ulkopuolella, ja juuri siksi se on nykyihmiselle niin vaikea ajatus. Kuten Jumalakin — eihän minun yläpuolellani voi olla ketään suurempaa, jopa auktoriteettia, josta koko elämäni pohjimmiltaan olisi kiinni.

Kirkossa pyhyyteen ja pyhän kokemukseen liittyy Jumala, mutta kirkko ei yksin omista pyhyyttä. Jotakin pyhästä voi hyvin kokea luonnon hiljaisuudessa. Puhutaan myös ihmiselämän pyhyydestä, meillä on luovuttamaton ihmisarvo. Vaikkei uskoisi Jumalaan, elämässä voi olla asioita, jotka tuntuvat itseä suuremmilta, erityisen kunnioituksen arvoisilta, säilytettäviltä, luovuttamattomilta ja jopa voimaa antavilta. Sellaisista asioista voisi hyvin sanoa: tämä on minulle pyhää, ainutlaatuisen arvokasta. kristittynä ajatteLen niin, että meissä asuu Jumalan kaipaus. Koetamme täyttää elämämme tavaralla. Kulutamme puhki ihmissuhteitamme. Pyrimme pätemään työssä ja aikataulutamme vapaa-aikamme. Hankimme uusia, yhä mahtavampia elämyksiä. Mikään näistä ei kuitenkaan täytä sielussamme olevaa aukkoa. Mielemme on yhä levoton ja etsimme sen paikkaajaksi uusia kokemuksia. Vaan jospa meidät on rakennettu niin, että saamme rauhan vasta kohdattuamme perimmäisen Pyhän.

Moni vantaalainen haluaa tulla haudatuksi entiselle kotipaikkakunnalleen. Arkkua siirtämässä Keijo Suoverinaho.

Puolet vantaalaisista haudataan muualle

V

ain noin 53 prosenttia vantaalaisista haudataan Vantaalle, koska kaupungissa asuu paljon muualta muuttaneita, jotka haluavat tulla haudatuksi entiselle kotipaikkakunnalleen, muualla sijaitsevaan sukuhautaan tai sinne, minne puoliso on haudattu.

Ilmiö näkyy vantaalaisissa hautaustoimistoissa, jotka kuljettavat vainajia eri puolelle Suomea.

— En osaa sanoa, minne päin viemme eniten vainajia. Tilauksia tulee aika tasaisesti eri puolelle Suomea, Eira Heikkinen Vantaan HOK-Elannon Hautauspalvelusta kertoo.

Hautaustoimistot muualla Suomessa saavat myös tilauksia hakea vainajia Vantaalta, varsinkin, jos vainajan entisellä kotiseudulla on joku, joka on ottanut hautausjärjestelyt vastuulleen.

Helsingissä hautausmaat täyttyvät nopeammin kuin Vantaalla. Viime vuonna helsinkiläisistä vainajista 84,5 prosenttia haudattiin kotikaupunkiinsa, mutta myös ulkopaikkakuntalaisia haudattiin Helsinkiin paljon, 21 prosenttia kaikista sinne haudatuista.

omaisten kotikunta ratkaisee Sillä, tarkoittaako viimeinen matka ajoa Helsinkiin vaiko Kainuuseen tai Savoon, ei ole

Oman kotikaupungin multiin tahtoneet vantaalaiset haudataan Helsingin pitäjän kirkon, Hämeenkylän, Korson tai Ruskeasannan hautausmaille.

Itä-Hakkilassa sijaitseva Honkanummen hautausmaa kuuluu Helsingin seurakunnille, mutta hautausmaalla on myös Helsingin ja Vantaan seurakuntien yhteinen tunnustukseton hautausalue.

Vantaan seurakuntien rakennustoimen johtajan Olavi Isotalon mukaan Honkanummi ei kuitenkaan selitä tänne haudattujen

T

uulivoima yleistyy Suomessa hitaasti, vaikka kysyntä kasvaisi. Tämä kävi ilmi kun ilmastomaajoukkueeksi nimetty 2000 suomalaisen ryhmä pyysi sähköyhtiöiltä tuulivoimatarjousta. Valintaperusteena oli, mikä sähköyhtiö pystyisi 2000 uuden asiakkaan tuottamilla lisätuloilla kasvattamaan eniten tuulivoiman tuottoa. Yksikään Suomen 40 sähköyhtiöstä ei tehnyt kuluttajaryhmän kriteerit täyttävää tarjousta.

Ilmastojoukkue sai vastaukset vain Van-

Tuulivoiman saanti omaan kotiin ei ole itsestäänselvää. taan Energialta, Vattenfallilta ja Oulun Energialta. Vantaan Energian tarjous sisälsi myös muilla uusiutuvilla energiamuodoilla tuo-

uudeKsi arkkipiispaksi valitaan

joko Kari Mäkinen tai Miikka Ruokanen. Kukaan ei saanut arkkipiispan vaalin ensimmäisellä kierroksella puolta äänistä, joten vaalin toinen äänestyskierros käydään Mäkisen ja Ruokasen välillä 11.3. Mäkinen sai ensimmäisessä kierroksella 393 ääntä, Ruokanen 285. ●

ei mikään uusi iLmiÖ Seurakuntien kannalta Vantaalle hautapaikkansa haluavien vähyys tarkoittaa sitä, ettei hautauspalveluille ole niin paljon tarvetta kuin väkiluvun perusteella voisi kuvitella.

Moni pieni seurakunta taas joutuu käyttämään hautauspalveluihin varojaan suhteellisesti enemmän. Ilmiö ei ole uusi.

— Tämä on ollut tiedossa pitkään, eikä se näin ollen ole vaikuttanut esimerkiksi hautausmaiden rakentamissuunnitelmiin, Olavi Isotalo arvioi.

— Uskoisin, että asia muuttuu hitaammin kuin aikaisemmin ennustettiin, Isotalo sanoo.

Hanna Antila

tettua sähköä, Vattenfall tarjosi Ruotsissa tuotettua tuulisähköä. Oulun Energia tarjosi tuulisähköä, muttei voinut sitoutua sen lisärakentamiseen.

Ilmastotalkoiden projektijohtajalle Tuuli Kaskiselle tulos oli yllätys ja merkki siitä, että sähkömarkkinoilla kuluttaja ei ole kuningas.

— Helsingin Energialla on jopa jonotuslista tuulivoimaa tahtoville, Kaskinen hämmästelee.

Kilpailutus oli osa Suomen suurimman ilmastokampanjan, Ilmastotalkoiden toimintaa. Mukana oli myös kuluttajaverkosto Porkkanamafia, jonka ajatuksena on sitouttaa yrityksiä hyviin tekoihin tuomalla heille lisää asiakkaita.

esittää kysymyksiä YLE Radio 1:n suorassa lähetyksessä 28.2. klo 11– 12 ja IRC-gallerian church@ -verkkoyhteisössä. Mäkinen on paikalla 28.2. klo 19–20 ja Ruokanen .3. klo 19–20. ●

arKKiPiisPaehdoKKaisiin

pääsee tutustumaan radiossa ja IRC-galleriassa. Ehdokkaille voi Kari Mäkinen

vantaalaisten vähyyttä, sillä Honkanummelle haudattiin viime vuonna vain muutama vantaalainen.

Tilannetta tasapainottaa se, että myös Vantaalle haudataan ulkopaikkakuntalaisia vainajia. Viime vuonna Vantaan hautausmaille haudatuista 683 vainajasta 11 oli ulkopaikkakuntalaisia.

— Uskoisin, että suurin osa heistä oli helsinkiläisiä, sillä erityisesti Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla on helsinkiläisten sukuhautoja, Olavi Isotalo sanoo.

Jussi Vierimaa / KT



Liikennettä moLempiin suuntiin

tuulivoiman tarjonta ei kohtaa kysyntää

●

Pauli Juusela päätoimittaja

merkitystä. Ratkaisevampaa on, asuuko seudulla vielä vainajan sukulaisia, jotka voivat käydä hoitamassa hautaa tai tahtovat käydä muistelemassa häntä kyseisen kunnan hautausmaalla. Monella muualle haudattavalla vantaalaisvainajalla onkin hautapaikkakunnalla lähisukulainen, joka vastaa myös muista hautajaisjärjestelyistä.

Eira Heikkisen mukaan tuhkauksen suosion kasvaessa on yleistynyt myös se, että siunaustilaisuus pidetään Vantaalla, mutta uurna viedään muualle Suomeen. Pääkaupunkiseudulla peräti 0–80 prosenttia vainajista tuhkataan, Vantaalla tuhkattavien osuus on 65 prosenttia.

Miikka Ruokanen

VantaanKosKen seurakunnal-

le on avattu yhteisöprofiili Facebookiin. Sivulla julkaistaan seurakunnan toimintaan liittyviä uutisia, kuvia, linkkejä ja muuta tietoa seurakuntalaisille. Sivulla on myös keskustelumahdollisuus.

Uutisia myös w w w.vant aanl auri . f i

Sini Pennanen

Virpi Hämeen-Anttila kirjailija, tutkija

Luopumisen taidosta viime viikoLLa oli laskiainen, josta alkoi seitsemän viikon mittainen paastonaika. Paastoon ja laskiaiseen liittyvistä tavoista on suomalaisessa arjessamme jäljellä enää joitain rippeitä, kuten laskiaispullat. Ne ovat kaloripommeja, jollaisista on ollut hyvä kerätä voimia paastoon. Pullien ohella on nautittu hernekeittoa, jossa läskisen lihan määrä ylittää reippaasti nykyajan terveyssuositukset.

Laskiaistiistain nimi onkin joissain maissa mardi gras, rasvatiistai.

Mardi gras tuo mieleen ensimmäisenä riehakkaan karnevaalin. Leikit ja ilonpito ovat nekin vanhastaan kuuluneet laskiaisen viettoon. Helmikuinen ajankohta on pohjoisessa kytkenyt kevättä enteilevän juhlan lumileikkeihin ja mäenlaskuun.

Monet korostavat, että laskiaisjuhlan nimi ei liity pulkkailuun vaan siihen, että paastoon laskeudutaan.

Luontevaa on yhdistää sana italiankielen verbiin lasciare, ”jättää” tai ”luopua”. Luopuminen koskee etupäässä lihaa, mutta myös muita raskaita, kalliita tai ruumista kiihdyttäviä ja turruttavia ravintoaineita. Käytöksen ja ajatusten pitää samaten noudattaa vaatimattomuuden periaatetta. Laskiaiskarnevaalin remuava ylenpalttisuus asettuu paastoajan yksinkertaisuuden vastakohdaksi.

Marita Seppänen haaveili käsityönopettajan ammatista, mutta päätyi opintosihteeriksi Laurea-ammattikorkeakouluun.

Kuuntelija ja patistaja Marita seppästä voi kutsua perintösihteeriksi.

H

iekkaharjulainen Marita Seppänen on työskennellyt Vantaan Laurea-ammattikorkeakoulun opintosihteerinä 14 vuotta. Siinä ajassa hän on oppinut erottamaan eri alojen opiskelijat toisistaan.

— Kauneudenhoitoalan opiskelijat on helppo tunnistaa, he ovat aina viimeisen päälle huoliteltuja. Sairaanhoitajaopiskelijat ja sosiaalialan opiskelijat erottaa toisistaan siitä, että sairaanhoitajaopiskelijat eivät ole ihan niin rönsyileviä ja ulospäinsuuntautuneita, Seppänen sanoo naurahtaen.

Kauneudenhoitoalan, sosiaalialan ja terveysalan lisäksi Tikkurilassa opiskellaan myös rikosseuraamusalaa. Opiskelijoita on noin tuhat, mikä tarkoittaa sitä, ettei Seppänen koskaan töihin tullessaan tiedä, mitä päivän aikana tulee eteen.

— Koskaan en ole ajatellut, että onpa ikävä mennä tänään töihin, hän kertoo.

Osasyy töissä viihtymiseen on Seppäsen saamassa hyvässä palautteessa. Vaikka suomalaisia usein moititaan aroiksi palautteen antajiksi, opintosihteerit saavat usein lämpimiä kiitoksia opiskelijoilta.

Viime vuoden lopulla Seppänen sai myös toisenlaisen tunnustuksen: hänet valittiin Vuoden opintosihteeri -kilpailussa ”perintösihteeriksi”.

mainostoimistosta opintosiHteeriksi

On oikeastaan erikoista, että Marita Seppänen löysi unelmatyönsä juuri Laureasta, sillä hänen omat opin- ja urapolkunsa näyttivät aluksi johtavan ihan toiseen suuntaan.

— Kävin kauppaopiston, mutta se ei ollut minun alani, ei ollenkaan. Olisin oikeastaan halunnut käsityönopettajaksi, mutta se ei ollut keskikoulupohjalta mahdollista.

— Sitten opiskelin kotiteollisuusalaa. Pyrin myös Taideteolliseen korkeakouluun kerran, mutta sitten se muuttui ylioppilaspohjaiseksi, enkä voinut enää hakea uudestaan.

Kotiteollisuusopintojen jälkeenkään ura ei vielä kirkastunut: käsitöitä oli mukava tehdä, mutta niistä elannon saaminen olikin ihan toinen juttu. Niinpä Seppänen ajautui töihin mainostoimistoon.

— Olin mainostoimistossa kahdeksan vuotta yhteyssihteerinä. Pidin yhteyttä asiakkaisiin ja painoihin ja tarvittaessa hankin rekvisiittaa toimiston omaan valokuvaamoon.

10-luvun laman iskettyä Seppänen jätti mainosalan, oli jonkin aikaa työttömänä ja meni lopulta Laureaan työhaastatteluun työvoimatoimiston virkailijan neuvosta.

— Huomasin pian, että tämähän on minun paikkani, hän muistelee.

kuunteLemaLLa voi auttaa Opintosihteerit hoitavat työssään monenlaisia asioita: opintosuorituksia, todistuksia, tenttiilmoittautumisia ja opintojaksoille ilmoittautumisia. Lisäksi on etsittävä vastauksia kysymyksiin, joita opiskelijoilla on sydämellään.

— Usein asian saa pois päiväjärjestyksestä, kun keskustelee opiskelijan kanssa. On tärkeintä, että opiskelija tulee kuulluksi.

Toisinaan opiskelija tarvitsee opintosihteeriä myös patistajaksi, kun arvosanaa ei kuulu tai opettajaan ei saa yhteyttä.

— Olen ollut täällä sen verran kauan, että uskallan jo sanoa opettajille, että hoidapa se homma, Seppänen arvioi hymyillen.

nuoriLLa on kovat paineet Sinä aikana kun Marita Seppänen on työskennellyt opintosihteerinä, työ on muuttunut paljon. Nykyään moni asia hoidetaan sähköisesti, aikaisemmin hän tapasi opiskelijoita enemmän kasvotusten. Opiskelijaelämä on myös kansainvälistynyt, Laureassakin on vaihtoopiskelijoita Saksasta, Unkarista, Espanjasta ja Venäjältä, tulossa on myös sairaanhoitajaopiskelijoita Filippiineiltä.

Seppänen ei kadehdi nykypäivän nuoria.

— Nykyään on kovat paineet menestyä ja niin paljon mahdollisuuksia, mistä valita.

Alaa valitessa ei voi enää miettiä vain sitä, mistä on kiinnostunut, vaan pitää miettiä myös työllistymistä, hän pohtii.

Toisaalta nuoret ovat onnekkaita, sillä alan vaihto on yleistä, eikä esimerkiksi käymättä jäänyt lukio välttämättä määrää koko elämän suuntaa.

Seppästä ei enää harmita, että haaveet käsityöalan ammatista tyssäsivät: kun käsitöistä ei tullut työtä, ne ovat säilyneet rentouttavana harrastuksena.

sana ”Luopuminen” kuulostaa masentavalta. Se tuo mieleen lasten aikuistumisen aiheuttaman haikeuden, läheisen kuoleman tai oman poislähdön. Luopuja luovuttaa, ja luovuttajat ovat heikkoja luusereita.

Kuitenkin luopumisessa on toinen puoli, jonka paastonaika on pitänyt pitkään ihmisten muistissa. Se, joka kysyy itseltään vakavasti, mistä voisi luopua ensin ja mistä viimeisenä, tulee samalla päivittäneeksi syvimmät tuntonsa siitä, mikä ihmisenä olemisessa on tärkeää. Tämä jää aivan liian usein tekemättä. Suurin tragedia elämässä on lykätä kysymys tärkeästä ja ei-tärkeästä viime hetkeen. paastonaika joHdattaa kristityn pääsiäisen sisältöön: synnintuntoon, myötäelämiseen, armoon. Mutta sillä on myös psykologinen ulottuvuus.

Se kutsuu itsetutkiskeluun ja opettaa arvostamaan jotain, mitä sokeudessamme olemme luulleet itsestäänselvyydeksi. Samalla tavalla toimivat muutkin kristilliset perinteet.

Siksi niistä loitontuminen loitontaa meidät helposti myös arkisesta viisaudesta.

Hanna Antila

kevään yhteishaku alkaa ma 1.3.



Koululaisten raamatturyhmä otti selvää

Paavalista ja seikkaili Rekolan kirkolla sunnuntaina 21.2.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu — vantaan.lauri@evl.fi Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa tekstiviestit 050 438 7858

Mitä Paavali näki?

Päätöksistä voi valittaa

Markku Mattila

Matias Erkkilä, 9

Ville Tiainen, 11

Laura Pekkola, 19

Kuinka tuttua pyhäkoulussa Kuinka tuttua pyhäkoulussa käyminen on sinulle? käyminen on sinulle?

— Aloitin pyhäkoulussa Re— Olet käynyt pyhäkoulua Korkolan kirkolla alle kouluikäisenä. son helluntaiseurakunnassa. RekoVanhemmat ovat messussa, ja py- lan kirkolla aloitin vekkulikerhossa. häkoulu kokoontuu sen aikana. Siihen sai mennä kolmevuotiaana.

Tämä koululaisten raamatturyhmä Mitä teitte raamatturyhmässä? kokoontui tänään toista kertaa. Se — Paavalista ei ole vielä selvinon joka toinen viikko. nyt kovin paljon. Emme ole kovin Mitä teitte raamatturyhmässä? pitkällä hänen elämäntarinassaan.

— Tänään kokeilimme, millaista Tänään olimme sokeita. Kävelimme olisi, jos tulisi sokeaksi. Laitoimme liinat silmillä. Sokkoina arvailimme huivit silmille ja kävelimme kerho- myös, mikä hedelmä on mikin. Siihuoneessa näkemättä mitään. Sil- nä oli sitruuna, mandariini, omena loin kun Paavali vihasi kristittyjä, ja päärynä.

Jumala sokaisi hänet. Myöhemmin — Olimme myös penkkileikkiä. hänen näkönsä palautui. Hän nä- Istuimia oli yksi vähemmän kuin ki merkillisen valon ja halusi tulla osanottajia. Kävelimme kun mukristityksi. siikki soi. Kun se loppui, piti istuu— Teimme myös kartan, johon tua. Se joka jäi ilman istumapaikmerkittiin Egypti, Välimeri ja Kyp- kaa, joutui pois leikistä. Ryhmässä ros. Karttaan merkitään Paavalin tehtiin myös omia kansioita. matkat.

Pisteillä 1–5, paljonPisteillä 1–5, paljonko ko annat raamattuMitä pyhäkoulu voi annat raamatturyhmälryhmälle? le?

— Annan 5+ antaa lapselle? Kerro — Annan 5 pistettä. ajatuksistasi osoitteessa pistettä. Parasta on Täällä oppii uusia asioita askartelu ja piirtäwww.vantaanRaamatusta ja siitä miminen. lauri.fi/pisteita. ten ihmiset ovat eläneet ennen.

Kuinka sinusta tuli koululaisten raamatturyhmän ohjaaja?

— Pidän silloin tällöin pyhäkoulua 3–4-vuotiaille kotikirkollani Korsossa. Sen lisäksi ilmoittauduin pyhäkoulunopettajaksi seurakuntien Suurella sydämellä ‑nettisivujen kautta. Rekolan kirkolle haluttiin kouluikäisille oma ryhmänsä.

— Toisistamme tietämättä ilmoittautui myös opiskelutoverini ja ohjaajaparini Päivi Pulakka. Meidän molempien mielestä pyhäkoulun pito on hyvää harjoitusta papin ammattia varten.

Millaisia ovat ”Paavalin seikkailut”?

— Käymme eri tavoin läpi Paavalin elämänvaiheita ja kirjeitä.

Edessäpäin ovat muun muassa sellaiset kokemukset kuin vankila ja haaksirikko. Toimimme, leikimme, piirrämme, askartelemme ja hiljennymme.

Pisteillä 1–5, paljonko annat raamatturyhmälle?

— Annan 5 pistettä. Ryhmä syntyi tarpeeseen, osanottajia on ollut hyvin. Aiheet on saatu käytyä läpi.

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

Nimimerkki ”Hyvä tietää” (VL 18.2.) kysyi, voiko seurakunnan eri elimissä tehdyistä päätöksistä valittaa. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksestä voi tehdä ”kirkollisvalituksen”. Perusteita ovat seuraavat : 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa ja 3) päätös on muutoin lainvastainen. Valituksen voi tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Valittajan ei tarvitse olla näissä tapauksissa seurakunnan jäsen.

Seurakunnan jäsenellä on oikeus tehdä laillisuusvalitus sellaisissakin asioissa, jotka eivät koske häntä muutoin kuin jäsenenä ja veronmaksajana. Valitus tehdään hallinto-oikeudelle ja asioissa, jotka on kirkkolain mukaan alistettava alistusviranomaisen käsiteltäväksi, tehdään valitus alistusviranomaiselle.

Yhteisen kirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston päätöksistä tehdään ensi vaiheessa oikaisuvaatimus. Tämä merkitsee sitä, että päätös saatetaan uudelleen sen tehneen hallintoelimen käsiteltäväksi. Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen on samoilla perusteilla kuin edellä on todettu.

Kun oikaisuvaatimus on käsitelty ja jos päätös ei edelleenkään miellytä vaatimuksen tekijää, on siitä mahdollisuus tehdä kirkollisvalitus hallinto-oikeudelle myös edellä mainituilla perusteilla.

Hallintoelinten pöytäkirjat ovat kaikkien nähtävillä seurakuntien ilmoitustauluilla. Pöytäkirjojen lopussa on ohjeet siitä, miten tyytymättömyys päätöksiin voidaan ilmoittaa ja miten käytännössä menetellään.

65 % Itä-vantaalainen

Asuin yli parikymppiseksi asti omakotitalossa Korson Vierumäessä. Synnyinkodistani muutimme samalle tontille rakennettuun isompaan taloon. 18-vuotiaana muutin takaisin synnyinkotiini. Siitä tuli ensiasuntoni.

Itä- ja Länsi-Vantaa ovat hyvin samankaltaisia alueita. Eroavaisuudet liittyvät mielestäni asumismuotoon.

Kerrostalossa asuessa voi kestää pitkään ennen kuin saa tietää, minkä näköisen ihmisen naapuriksi on muuttanut.

35 % Länsi-vantaalainen

Vuonna 1995 kuulin, että Myyrmannissa olisi paikka parturi-kampaajaharjoittelijalle. En tiennyt, missä sellainen kauppakeskus on. Länsi-Vantaa oli minulle tuntematonta seutua. Minulla on edelleen työpaikka samassa kampaamossa. Muutin Korsosta Kivimäkeen vuonna 2001.

Nykyisin hoidan kotona 3-vuotiasta Ronjaa ja 1 v 10 kk ikäistä Peppiä. Pari vuotta sitten vaihdoimme isompaan asuntoon. Uusi kerrostalokoti löytyi samasta pihasta, naapuritalosta.

Mikko Salmela hallintopäällikkö, Kirkkohallitus

Piispainkokouksella valituskielto

Nimimerkille ”Hyvä tietää” (VL 18.2.): Pääsääntö on, että viranomaisen, esimerkiksi seurakuntaneuvoston tai tuomiokapitulin päätöksistä, voi valittaa. Valitusoikeus on asianosaisella, eli sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Seurakunnan viranomaisen, kuten seurakuntaneuvoston, päätöksestä voi valittaa myös seurakunnan jäsen. Seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä voi valittaa myös yhtymän jäsenseurakunta ja sellaisen jäsen.

Kirkkohallituksen ja tuomiokapitulin päätöksistä valitusoikeus on asianosaisilla. Piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen päätöksistä ei voi valittaa kirkkolaissa säädetyn valituskiellon perusteella.

Vaalisijoille asettamista koskevassa päätöksessä asianosaisia ovat virkaa hakeneet, joilla on päätöksestä myös valitusoikeus.

Kirkkoherranvaalin lopullisen tuloksen vahvistaa seurakunnan vaalilautakunta. Kysymyksessä on lain tarkoittama seurakunnan viranomainen, jonka päätökseen voi hakea muutosta myös seurakunnan jäsen. Muutosta voi hakea ns. laillisuusperusteella eli sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muutoin lainvastainen.

MIkä ärsyttää?

Pekka Laakso Vantaan seurakuntien lakimies

Kirkkolaki asettaa rajat valituksille

Marju Nordman, 37, tuntee olonsa kotoisaksi sekä Itä- että Länsi-Vantaalla.

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Mikäli asia on sellainen, että se on alistettava ylemmän kirkollisen viranomaisen tai opetusministeriön ratkaistavaksi, on valitus kuitenkin sallittu myös siksi, että päätös on epätarkoituksenmukainen.

Oikaisuvaatimuksen ja kirkollisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa eli asianosainen. Seurakunnan viranomaisen päätöksen osalta oikeus on myös seurakunnan jäsenillä yleisesti.

Kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen päätöksistä ei saa valittaa.

Kysymykseen siitä, onko eroa siinä, onko kyseessä opillinen asia vai maallinen raha-asia voisi todeta, että periaatteessa ei ole. Koska kirkkohallitus hallintoviranomaisena ei kuitenkaan käsittele opillisia asioita (ne kuuluvat piispainkokouksen toimialueelle), kohdistuvat oikaisuvaatimus- ja valitusmahdollisuudet käytännössä niihin ”maallisiin raha-asioihin”.

Evankelisluterilaisen kirkon hallintoviranomaisen päätöksistä valittamisesta säädetään kirkkolain 24. luvussa.

Kirkkohallituksen jaoston, virastokollegion, kirkon keskusrahaston eläkerahaston johtokunnan ja muun toimielimen sekä viranhaltijan päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen kirkkohallitukselle. Käytännössä oikaisuvaatimus tehdään kirkkohallituksen täysistunnolle.

Kirkkohallituksen täysistunnon päätökseen haetaan puolestaan muutosta kirkollisvalituksella hallinto-oikeudelta. Kirkkohallituksen päätöksistä tehdyt valitukset käsitellään Helsingin hallinto-oikeudessa. Jatkovalitukset suunnataan korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on ylin oikeusaste. Alistusasioissa valitus suunnataan kuitenkin kirkkohallitukselle tai opetusministeriölle asian luonteesta riippuen.

Ritva Saario lakimiesasessori, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli

Hans von Schantz

Karri Nieppo oli avustustöissä Haitissa pari viikkoa maanjäristyksen jälkeen. Häneen teki vaikutuksen se, kuinka pian haitilaiset alkoivat palata arkeen.

Karri Nieppo lähti Haitiin vuorokauden varoitusajalla.

Työkeikka järistysalueella Karri Nieppo

A

amukahdeksalta 13. tammikuuta Päiväkummussa asuva palomies Karri Nieppo sai tekstiviestin, jossa kerrottiin, että Haitissa on tapahtunut voimakas maanjäristys. Iltapäivällä tuli toinen viesti, jossa kysyttiin, olisiko Nieppo valmis lähtemään avustustyöntekijäksi Haitiin. Nieppo vastasi saman tien myöntävästi, ja jo seuraavana aamuna hän istui lentokoneessa matkalla kohti Haitia, josta hän ei aikaisemmin tiennyt juuri mitään.

— Tiesin, että Haitissa on todella köyhää, en juuri muuta. Kun olin vastannut kutsuun, menin nettiin etsimään pohjatietoa ja selvitin, mitä siellä oikein on tapahtunut. Kaikesta huolimatta ei alkanut hirvittää, hän kertoo.

Haiti oli Niepolle ensimmäinen ulkomaankomennus. Hänet kutsui avustustöihin Kuopiossa toimiva Kriisinhallintakeskus (CMC Finland), joka on koonnut ja kouluttanut siviilikriisinhallinnan ammattilaisia, jotka ovat valmiita lähtemään avuksi katastrofialueille. Komennuksella CMC:n työntekijät ovat osa YK:n arviointi- ja koordinointiryhmää ja luovat puitteita pelastustyölle. Komennukset kestävät yleensä noin kolme viikkoa.

— Haitiin lähtiessäni en tiennyt tarkalleen, kuinka pitkään olen siellä. Viivyin lopulta noin kaksi viikkoa. Se oli ihan sopiva aika, sillä en olisi voinut tehdä enää mitään kovin hyödyllistä sen jälkeen ja takki alkoi olla aika tyhjä, Nieppo toteaa.

Toiveikkuus jäi mieleen Haitiin nousi laajoja telttakyliä, kun avustustyöntekijät saapuivat.

”Ensimmäisellä viikolla en ehtinyt nukkua kuin muutamia tunteja yössä enkä päässyt suihkuun.”

Karri Nieppo

Avustustyöntekijöiden toimistot olivat teltoissa.

Sähköä saatiin generaattorilla.

nager. Tein tilastoja, raportteja, vastaanotin tietoa pelastustiimeiltä, vastailin sähköposteihin ja tarkistin tietojen paikkaansapitävyyttä. Viikossa tuli yli 400 viestiä, monet paikallisilta, jotka kertoivat, mistä raunioista kuuluu vielä ääntä ja mistä kannattaa etsiä.

Koulutustaan vastaavia töitä Karri Nieppo ei tehnyt lainkaan. Tiedonkeruuviikon jälkeen käsky kävi toiseen avustajien keskukseen ja fyysisiin töihin. Nieppo kantoi hiekkaa ja kiviä, pystytti telttoja.

Teltat toimivat paitsi toimistoina, myös majoitustiloina avustustyöntekijöille. Kuumuus ja työn paljous verottivat voimia.

— Ensimmäisellä viikolla en ehtinyt nukkua kuin muutamia tunteja yössä, enkä päässyt suihkuun. Toinen viikko oli helpompi, silloin teimme työtä vain valoisaan aikaan ja suihkuunkin pääsi.

Tiedonkeruuta ja telttojen pystytystä Karri Nieppo on koulutettu vastaamaan katastrofialueiden tietoliikenneyhteyksistä, mutta varsinaiselta ammatiltaan hän on palomies. Hän on opiskellut myös tietotekniikkaa ja tehnyt töitä IT-alan yrityksessään.

— Olen tehnyt atk-hommia vapaapäivinäni. Nyt olen laittanut firman vähäksi aikaa huilaamaan, aika ei riitä kaikkeen.

Kuten monet muutkin avustustyöntekijät, myös Nieppo joutui matkaamaan Haitiin lentämällä ensin Ranskan kautta Dominikaaniseen tasavaltaan ja jatkamaan matkaa autolla. Elintasokuilu Dominikaanisen tasavallan ja Haitin välillä näkyi heti.

— Tiestö oli erilaista ja Haitissa oli paljon harmaampaa ja köyhempää kuin Dominikaanisessa tasavallassa, Nieppo kuvailee.

Perille päästyään Nieppo ilmoittautui operaatiokeskukseen, jossa hänet määrättiin kokoamaan tietoa lentokentän lähelle syntyneeseen avustustyöntekijöiden keskukseen.

— Minusta tuli jonkinlainen information ma-

Karut olosuhteet ja se, että työ ei ollut ihan sitä mitä Karri Nieppo oletti, eivät häntä haitanneet.

— Väsymykseen tavallaan tottui ensimmäisen viikon aikana. Telttakiilojen pystyttäminenkin oli ihan mukavaa, ei tarvinnut paljoa ajatella, hän sanoo naurahtaen.

Haitin on sanottu olleen monelle avustustyöntekijälle poikkeuksellisen raskas kokemus. On puhuttu laajamittaisen tuhon lamauttavuudesta, kalman hajusta, ryöstelystä ja turvattomuudesta. Nieppo ei kuitenkaan niitä kokenut.

— Kuulin, että joitain levottomuuksia oli silloin, kun YK-järjestöt ottivat paikallisia töihin. Silloin käytettiin kyynärpäitä, joku kymmenen dollarin palkka on paikalliselle niin iso raha, hän kertoo.

Nieppo ei myöskään kokenut Haitissa viettämäänsä aikaa henkisesti kovin raskaaksi, koska hänen ei tarvinnut esimerkiksi etsiä ihmisiä raunioista.

Päällimmäisenä Haitin-komennuksesta jäi mieleen toiveikkuus ja tunne siitä, että maa toipuu ulkomaalaisten tuella.

— Normaalihyörinä alkoi pian. Kadulla oli monenlaisia myyjiä, ihmiset alkoivat rakentaa uudelleen kotejaan, palata arkeen, Nieppo kuvailee.

Hanna Antila

Pauli Annala on kristillisen spiritualiteetin ja mystiikan teologian parhaita tuntijoita suomessa.

~

”Mystikko on realisti” P

oika istuu yksin kotonaan Lapuan lakeuksilla, katsoo raksuttavaa seinäkelloa ja huomaa ajan kulun. Hänet valtaa eksistentiaalinen ahdistus: kenelle tuo kello tikittää?

Ikkunasta ulos katsoessa näyttää kuin koko luomakunta lepäisi ympärillä.

Yhtäkkiä paljas valo lävistää pojan.

Toinen oman olemassaolon perusteita ravisuttava kokemus tulee heinää niittäessä. Hikinen nuorukainen nousee meluisan koneen kopista ja laskeutuu pellolle.

Traktorin sammuttua on täydellinen hiljaisuus. Pohjanmaan kasvatti katsoo uusin silmin laajaa lakeutta. Noin 300 metrin päässä on sähköpylväs, jonka välilevy muodostaa horisonttiin ristinpylvään.

Yhtäkkiä tajunnan ravistaa kokemus Golgatasta.

Poika joutuu miettimään olemisensa mieltä. Mitä nämä mystiset kokemukset merkitsevät? Kokemukset ovat niin aitoja, ettei niitä voi torjua tai hylätä, mutta aisteista ja arkijärjestä ei ole niiden selittäjäksi.

syVämietteinen maamies lähti etsimään vastauksia perimmäisiin kysymyksiinsä teologisesta tiedekunnasta Helsingistä, ja sillä tiellä hän on yhä.

Tulisieluisena luennoitsijana tunnettu teologian tohtori Pauli Annala työskentelee Helsingin yliopistossa systemaattisen teologian, erityisesti dogmatiikan lehtorina.



— Teologisen ajattelun historia on kertomusta siitä, miten ihminen on rakastanut Jumalaa koko sydämestään, ja miten ihminen on tavoitellut rakkautensa kohdetta koko sielustaan ja rakastanut kaikilla sielunkyvyillään Jumalaa.

— Jumalan olemus on rakkaus. Jumalan etsintä ja tuntemus edellyttävät, että ihmisen tulee jollain tavoin saada ote tai kosketus rakkaudesta, jolla Jumalan ajattelu käy ylipäänsä mahdolliseksi, Annala luonnehtii.

Dogmatiikka tutkii, millaisia muotoja kristinusko milloinkin saa, miten se suhtautuu traditioonsa ja ympäröivään aikaan.

— Yhteiskunnallinen todellisuus vaikuttaa aina siihen, miten kristinusko otetaan vastaan, Annala huomauttaa ja luo kuvan ajastamme: Ihmiset ovat joutuneet ahtaalle niin työssä kuin kotona. Meiltä vaaditaan yhä enemmän ja tehokkaampia suorituksia.

Identiteetin, onnen ja leivän palaset kootaan pienistä pirstaleista maailmalta. Moni on hukannut niitä etsiessään itsensä.

Uskon yhteisöllisyys on kadonnut, usko on muka ”yksityisasia”.

Moderni taidekin on unohtanut tuonpuoleisen ulottuvuuden.

Mutta ajan pintakuohun läpi puskee aina esiin Jumalan todellisuus.

nuorella laPualaisella luontomystikol-

la ei ollut vielä tietoa teologi Paul Tillichin ajatuksesta, johon hän nykyään yhtyy.

— Uskovan realismin kokemus on kuin yöllinen ukonilma salamoiden valaistessa häi-

käisevällä kirkkaudella koko maiseman jättäen sen heti seuraavassa hetkessä täydelliseen pimeyteen.

— Todellisuus muuttuu uudeksi, koska sen perusta on tullut näkyviin. Sitä ekstaattista kokemusta, joka avaa näkymän todellisuuden perustaan, me nimitämme uskoksi.

Tutkija-pappi esittää hämmentävän väitteen: mystikko on aito realisti.

— Mystisessä realismissa on kyse sen tunnustamisesta, ettei todellisuus olekaan pelkkää näkemistä, kuulemista, maistamista, haistamista eikä koskettamista, vaan jokainen aistinen havainto heittää ankkurinsa todellisuuden jumalalliseen perustaan.

— Jokainen joka on valmis tunnustamaan, että todellisuuden perusta on jotakin jumalallista, on itse asiassa mystinen realisti. Mystikot ne varsinaisia realisteja ovatkin — hehän nimittäin ovat tietoisia siitä, että todella todellinen uinuu pinnan alla, Pauli Annala perustelee.

Teknologisen realismin ja ateistisen materialismin mukaan todella todellista on ainoastaan aineellinen pinta. Pinta on kuitenkin alkanut käydä kovaksi.

— Mystiseen realismiin taipuvaiset ihmiset ovat jo pitkään odottaneet hengellistä sadetta, joka kostuttaisi ja pehmentäisi kovettunutta pintaa.

Mystikko käy kamppailua todellisen minän ja valheminän välillä.

— Mitä ilmeisemmin valheminä väistyy todellisen minän tieltä, sitä voimallisemmaksi käy mystikon sisäinen varmuus, kiintymys, riemu

ja rauha. Sisäinen rauha ja varmuus kumpuavat siitä kokemuksesta, ettei todellinen eli reaalinen lepääkään minun itseni varassa, vaan minä saan heittäytyä todella todellisen varaan.

Tosiasiassa todellisuuden perusta on nimittäin kolmiyhteinen Jumala.

Pauli annalan mielestä kirkolla on hyvät

materiaaliset edellytykset ja siellä on hienoja ihmisiä töissä, mutta jotain uudistumista täytyisi tapahtua sekä kirkossa että koko länsimaisessa elämänmuodossamme.

Siksi hengellisyyden olemusta valottavalla teologialla on hänestä nyt paljon annettavaa.

Spiritualiteetin teologian lähtökohta on, että Jumala loi jokaisen ihmisen samanarvoiseksi.

Toinen lähtökohta on Augustinuksen lause: ”Sinä Jumala loit minut yhteyteesi ja sydämeni on levoton kunnes se löytää levon sinussa.”

— Jumala on luonut ihmisen sisimpään tyhjän tilan, jota raha, tavara, kunnia tai pätevyys työssä eivät voi tyydyttää. Ellei Jumalan todellisuus pääse läpäisemään ihmistä, hän on loppuun asti levoton.

— Kaupallinen maailma voi keksiä loputtomasti tyydytyksen apuvälineitä, mutta mikään niistä ei tyydytä meitä lopullisesti. Voimme nähdä, mitä tämä kulutustyyli tekee luonnolle.

— Ihmisen oikea paikka on luomakunnan suuressa kuorossa, jossa luodut ylistävät Luojaansa.

Lapsuudestaan asti ”luomakunnan kanssa seurustellut” hiljaisuuden ystävä viittaa

Jani Laukkanen

”Mystikot nimittäin ovat tietoisia siitä, että todella todellinen uinuu pinnan alla.”

pyhään Franciscukseen, jonka Aurinkolaulu esittää luomisuskon perusidean.

Jumala loi maailmankaikkeuden sulasta hyvyydestään. Luotujen osaksi lankeaa se, että ne palauttavat kiitoksen ja kunnian Hänelle, jolle ne kuuluvat.

Jumalasta ja luonnosta vieraantunut

aikalainen ei kuitenkaan tahdo löytää luontevaa paikkaansa luomakunnan kiitoskuorossa.

Ylpeyden syntiin lankeavalta ihmiseltä saattaa näet hämärtyä taju siitä, että kaikki elämän hyvyydet kumpuavat Jumalasta. Itsekäs individualisti ei halua jakaa saamaansa hyvää kiertoon, ja on kiittämätön siitä hyvästä, mitä on saanut.

Vieraantumisen syvällisin syy johtuu siitä, että ihminen palvoo ja kumartaa vääriä jumalia.

— Mutta niin pian kuin yöllinen salamanisku säikäyttää ihmisen ja avaa hänen silmänsä katsomaan olemisen pohjattomaan kuiluun, hän alkaa juurtua takaisin olemisen pyhään perustaan ja saada yliotteen niistä vieraannuttavista voimista, joiden takia Jumala on tuntunut hänestä siihen asti vieraalta.

Historiassa on esiintynyt yksi ihminen, jolle Jumala on pysynyt lempeästä seimen ensihuokauksesta aina Golgatan kummun tuskaiseen huutoon asti läheisenä ja tuttuna.

— Nasaretin mestarista on tullut meille Kristus eli Jumalan voideltu vain ja ainoastaan sen perusteella, että hän omalla elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemisellaan voitti ja kumosi ne vieraantumisen voimat, jotka vää-

jäämättä sisältyvät jokaiseen inhimilliseen olemassaoloon.

— Kaikista jännitteistä huolimatta emme pysty löytämään Raamatun antamasta Jeesuskuvasta yhtään kohtaa, joka kertoisi hänen ja Jumalan välisestä vieraantumisesta. Emme myöskään löydä piirteitä, jotka viittaisivat hänen kokemaansa epäuskoon.

Kuinka Pauli Annalan kuvailemat ”kaupungistuneen ja teknokraattisen sekä kulutukseen perustuvan elämäntavan uuvuttamat olennot” sitten voisivat kuulla Jumalan äänen sisäisen ja ulkoisen metelin alta?

Spritualiteetin teologin vastaus on yksinkertainen: vaikenemalla.

— Jotta Raamatun todellisuus avautuisi ja voisimme asettua raamatullisen sanan puhutteluun, meidän täytyy ensin asettua Jumalan sanattomaan puhutteluun. Meidän täytyy pysähtyä, nöyrtyä ja hiljentyä.

— Varsinkin me, jotka puhumme työksem-

”Jumalasta pitää puhua, mutta häntä ei voi pakottaa puheella esiin.

Jumala on suurempi kuin sanamme.”

me Jumalasta, saatamme paatua, emmekä enää ymmärrä, miten valtavasta asiasta puhumme.

Annala kertoo, että kirkon perinteessä tunnetaan Jumala-puheen korkein muoto, jossa ihminen ei enää ensisijaisesti puhu, vaan antautuu Jumalan puhutteluun.

Vakuuttava Jumala-puhe ja armolliset sanat saavat syntynsä hiljaisuudessa, jossa ihminen jättäytyy lapsen lailla Jumalan armon varaan.

— Kristillisen uskon ydin kärjistyy rakkauden sanomaan. Ellemme tunne olevamme hyväksyttyjä myös silloin, kun olemme hiljaa ja vaiti, emme ole kenties päässeet tuntemaan, mistä evankeliumissa on perimmiltään kysymys.

— Jumalan olemassaolo tai läsnäolo ei ole riippuvainen meidän uskostamme eikä puheestamme, vaan asetelma on päinvastainen.

Uskomme ja olemassaolomme ovat yksin Jumalasta riippuvaisia, sillä ”hänessä me elämämme, liikumme ja olemme”.

— Jumalasta pitää puhua, mutta häntä ei voi pakottaa puheella esiin. Jumala on suurempi kuin sanamme.

Pauli Annalan mukaan ihminen voi oppia

ymmärtämään itseään uudella tavalla tunnistaessaan sielunsa kaipauksen, jokaisen sisällä olevan “Jumalan kaikupohjan”.

Vanha kristillinen hiljentymisen ja rukouksen perinne, hienommin sanottuna meditaatio, auttaa Raamatun valoon asettuvaa lukijaa.

— Meditaation myötä luettu sana sisäistyy niin elimelliseksi osaksi kilvoittelijan elämää,

että hän muuttuu ikään kuin jatkuvaksi rukoukseksi.

— Siinä missä meditaatio on sanattoman rukouksen esivaihe, sanaton rukous on mystisen kokemuksen idätyshuone.

Hiljaisuudessa kuuluvassa Jumalan sanassa on perusta, joka antaa eväitä elämän merkityksen ymmärtämiseen, Annala muistuttaa.

Jos hiljaisuuden maaperään istutetut siemenet saavat varttua rauhassa, kristillisyyteemme voi murtautua uusi, virvoittava henki.

Annalan aatos liikkuu välillä korkeissa sfääreissä. Pyhän kolminaisuuden kommunikaatiosta ja luomakunnan kuoron äänitaajuudesta puhuva mies on kuitenkin myös jalat maassa.

Taannoin 60 vuotta täyttänyt teologi asuu perheineen Lapinjärven maalaismaisemassa.

— On terapeuttista mennä pihalle. Saa laittaa saappaat jalkaan ja tuntea, että elää muutenkin kuin ajatuksen tasolla. Benediktiiniveljestön perusneuvo on: ora et labora — rukoillessasi tee työtä ja työskennellessäsi rukoile.

— Suomalainen sanonta ”käsi aurassa, sydän taivaassa” vastaa tätä ideaa. Jos vain istuu työpöydän äärellä ja junnaa jotain ajatusta, se ei etene, mutta jos tiskaa samalla, ratkaisu voi valjeta. Yhtäkkiä.

Janne Villa

Pauli Annala johdattelee Pyhä-teemavuoteen ke 10.3. klo 13–16 Pyhän Annan lastenkirkossa.

Aiheena on Jumala. Ilmoittautumiset 5.3. mennessä laura.ohtonen@evl.fi tai p. 050 321 3282.

Kotimaisia romaaneja

Yleiskuntoa kohottava, unenlaatua parantava

rukoilun ja tieteen ääniä

Maca-jauhe

Viiliin, puuroon tai jogurttiin ripoteltava maca Ruohonjuuri on täyttä ravintoa. Se sisältää runsaasti aminohappoja, kalsiumia, rautaa ja vitamiineista mm. palvelee myös B1-, B2-, B12- ja C-vitamiineja. Mieltä ja kehoa Itäkeskuksessa. vitalisoiva ja energisoiva jauhe helpottaa stresTervetuloa! siä ja uupumusta, hidastaa ikääntymisen oireita, parantaa unen laatua ja hedelmällisyyttä ja auttaa osteroporoosissa, vaihdevuosivaivoissa, kuukautisongelmissa, PMS-oireissa Tällä kupongilla 25.-28.2.2010 sekä hiusten lähdössä.

Tuoreeks,

terveeks.

Detoxyourworld:

Maca-jauhe, 100 g

5,-

/pss

(6.15)

50,-/kg (61.50)

KAMPPI: Salomonkatu 5, 00100 Helsinki.

ITÄKESKUS: Itäkeskuksen kauppakeskus Avoinna: arkisin klo 10-21, LA klo 10-18.

Suomen teologinen opisto

Santalan Kartanontie 177, Hanko Puh. 019-2449400

OPISKELE KESÄLLÄ LUONNONKAUNIISSA SANTALASSA Kesäkurssitarjontaa Hankoniemellä: 28.6.-2.7. Maalauskurssi 5.-10.7.

Brush up your English!

Kaksi tasoa: keskitaso ja edistyneet 5.-10.7.

Espanjan alkeet Espanjan jatkokurssi: Espanjan ja latinalaisen Amerikan kieli ja kulttuuri Hinnat 220-240 euroa/kurssi.

Raamattukurssit: 31.5.-4.6. Israelin historia ja Raamatun maantieto 28.6-2.7. Seurakuntamusiikki eilen ja tänään 16.-20.8. Vapaakirkko eilen ja tänään 16.-20.8. Uuden testamentin kreikan alkeiden intensiivikurssi Hinnat 150 euroa/kurssi.

Hinnat sis. opetuksen, majoituksen ja ruokailut.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Opiston toimisto Heikki Virtanen tai Anna Hirvonen, puh. (019) 244 9400, teologinen.opisto@svk.fi tai www.teologinenopisto.fi -> lyhytkurssit

Lämminhenkisiä hoivapalveluita ikääntyneille Tarjoamme monipuolisia kotihoiva- ja asumispalveluita vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea hoivakoti Harmoniassa.

Tiedustelut

Debora Hoivakoti Harmonia (09) 75180200 Debora Kotihoito (09) 45590096 www.debora.fi



Kristina Carlsonin romaani kertoo tieteellisen maailmankuvan ujuttautumisesta kansan pariin.

Ollaan Kentissä, pienessä englantilaiskylässä 180-luvun lopulla.

Charles Darwin asuu kylässä, mutta vilahtaa vain varjona ikkunassa.

Lajien synty ja siitä alkanut maailmankuvan muutos on tärkeämmässä osassa. Uusien ajatusten myllerrystä peilataan kyläläisten ja erityisesti Darwinin puutarhurin Thomas Daviesin kautta. Tiede on jumalatonta ja sellaisena pidetään myös Daviesia, joka on ottanut vaikutteita Darwinin ideoista.

On kyräilyä, juoruilua, säälittelyä, kirkossa ja pubissa istumista, traagisia kohtaloita. Kuolema on tuttu vieras lähes joka talossa.

Kertoja tunkeutuu kyläläisten tajuntaan. Evoluutio-ajatukset ja tiede ylipäänsä herättävät epäluu-

Ihoa ja lihaa Pirjo Hassinen: Sano että haluat. Otava 2009.

Pirjo Hassisen yhdestoista romaani on juonen tasolla murhamysteeri, mutta vielä enemmän kuin kuolemasta on kyse siitä, mikä pitää ihmistä hengissä: halusta. Sano että haluat on romaani epäsuhtaisista

Aikuiskasvatusta Virpi Hämeen-Anttila: Päivänseisaus. Otava 2009.

Virpi HämeenAnttilan romaanien ystävien ei tarvitse pettyä: viime syksynä markkinoille ilmestyi taas muhkean paksuinen teos.

Pettyä ei tarvitse senkään vuoksi, että Päivänseisaus on tuttua ja taattua Hämeen-

loa. Jumalaa ajatellaan paljon ja eri kanteilta, pelonsekaisesti, lapsenuskoisesti, kaivaten. Tulevia keksintöjä enteillään, naisasiakin häivähtää. Tajunnanvirrassa sekoittuvat kliseet, aistimukset, havainnot ja tunteet, siinä kuuluu pohdintaa, rukouksia, aforistisia kiteytyksiä.

Yksi teemoista on suvaitsemattomuus. Nuori mies lynkataan ja samoin jää ”jumalankieltäjä” Davies yhteisön ulkopuolelle, osin omaehtoisesti. Vaimonsa menettänyttä, vammaisen lapsen isää säälitellään.

Onko ihmisellä oikeutta surra ja elää omalla laillaan, menettämättä yhteyttä muihin? Kuinka suuren tilan yhteisö sallii yksilölle ennen kuin alkaa

hylkiä? Kyläläiset ovat laumaeläimiä, joita huhupuheet ja yhteisön paine heittelevät väliin päättömästi. Tuttua.

Kristina Svensson

Tommi Tuomi

Kehon energiatasoa kohottava maca lisää myös vastustuskykyä.

Vahvistavan, suorituskykyä lisäävän vaikutuksensa ansiosta maca-jauhe on erityisen suosittua kuntoillijoiden ja urheilijoiden keskuudessa.

Kristina Carlson : Herra Darwinin puutarhuri. Otava 2009.

Kristina Carlson on pohtinut suvaitsemattomuutta.

ihmissuhteista ja haluajista, jotka eivät koskaan tunnu kokonaan saavan haluamaansa. Haluun kytkeytyy mustasukkaisuus, alistaminen ja toisen halun hyväksikäyttö. Romaani etenee näiden arvaamattomiksi vääntyvien kuvioiden varassa.

Epäsuhtaiset ihmissuhteet ja niiden yritykset raastavat toteutumattomuudellaan ja vajavuudellaan ja nostavat ihmisestä rikkonaisimmat ja tarvitsevimmat puolet esiin.

Matka turhautumisesta väkivaltaan näyttää hetkittäin niin pieneltä, että kuka tahansa Has-

sisen romaanin henkilöistä voisi olla murhaaja.

Hassinen on tarkka ja jäljittelemätön ihmisihon ja kosketuksen kuvaaja, jolla on taito taivuttaa aistien kokemukset sanoiksi. Nyt hän tekee gastronomiasta eräänlaista erotiikkaa ja saa romaanin keskeisen tapahtumapaikan gourmetravintolan antimet elämään. Osterit ja sisältä punainen liha saavat rinnalleen pornon maailman, kun muutamien romaanin henkilöiden menneisyydestä paljastuu toinen, aivan erilainen ravintola: striptease-paikka.

Anttilaa. Siinä on sivistyneet päähenkilöt, joilla on akateemiset tai taiteelliset ammatit. On rakkaustarina, jonka voi olettaa kirjan loppua kohti kehittyvän ”sitten he saivat toisensa” -tilanteeseen.

Päähenkilöitä ja minäkertojia ovat keski-ikäiset alttoviulisti Paula ja kirjailija Erik, joiden kummankaan elämä ei ole mennyt ihan niin kuin unelmissa oli.

Hämeen-Anttila tuntuu armeliaasti antavan henkilöilleen uuden tilaisuuden. Romaanista ei siis tule kuvausta elämän realiteettien hyväksymisestä ja keski-iän haikeudesta hukattujen mahdolli-

suuksien äärellä, vaikka sellaisenkin siitä olisi voinut rakentaa.

Sen sijaan Hämeen-Anttilan painopiste on toivossa, sovituksessa ja kasvamisessa uuteen. Anteeksianto niin itselle kuin eläville ja edesmenneille läheisille, itsensä kuuntelu ja kunnioittaminen ovat kirjan suuria teemoja.

Ehkä Hämeen-Anttila-fani kuitenkin vähän pettyy. HämeenAnttila on sujuva kertoja ja kirja kirjalta henkilökuvaukseltaan osuvampi, joten hän pärjäisi jo loistavasti ilman rakkausjuonta ja varsinkin pakollista happy endiä.

Kaisa Halonen

Kaisa Halonen

HERÄNNÄISSEURAT La 27.2. klo 18 Mikaelinkirkolla, Emännänpolku 1, Hki. Su 28.2. klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Jari Jolkkonen, Jukka Nevala, Matti Malmivaara ja Ermo Äikää.

Ke 3.3. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Jaakko Heinimäki, Pekka Kaskinen, Hannu Pöntinen, Pirjo Työrinoja.

To 4.3. klo 18.30 ”Vapaus, armo, oikeus - vallankumous vanhatestamentilliseen malliin” Viikin kirkossa, Agronominkatu 5, Hki. Mukana Samuli Korkalainen.

Hautauspalveluja KAIKKI HAUTAUSALAN PALVELUT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Unikkotie 5, Vantaa

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

TALVILOMA MEREN ÄÄRELLÄ Lähde virkistävälle lomalle Ruissalon Kylpylään. Nauti lämpimistä altaista, hemmottelevista hoidoista ja ulkoilusta luonnonkauniissa ympäristÜssä.

Viikonloppu 2 vrk ....................................... alk. 130,- /hlÜ Kylpyläloma 3 vrk.........................................alk. 147,- /hlÜ

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Itäkeskus Tapiola Myyrmäki Hyvinkää

puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66580

Lomat sisältävät majoituksen 2 hengen Standard+ tason huoneessa, buffetaamiaisen, vapaan sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin käytÜn.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

TÜÜlÜ puh. 010 76 66530 Leppävaara p. 010 76 66610 Tikkurila puh. 010 76 66560 Kerava puh. 010 76 66550

Ostetaan

(0,0821`/puhelu + 0,119`/min)

Ostetaan METSĂ„TILA

Lisätietoja saat:

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ„IVYSTYS 24 h: 050-347 1555

Jooga-päivät 1 vrk 6.–7.3.................................... 150,-/hlÜ Sisältää edellä mainitun lisäksi joogaharjoituksia, luennon stressin hallinnasta ja buffetpäivälliset.

päivystys 0400 612256 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

p. 040 762 8210 3 %TUKORTILLA "ONUSTA JA ETUJA

Vuokralle tarjotaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Katso myĂśs muut lomapaketit ja tee varaus www.ruissalospa.fi | p. 02 44 55 100

www.vvo.fi

Palveluja tarjotaan Tilaa Espoo: Timo RĂśyskĂś ilmainen Pohojalaasta luotettavuutta !

UUSI ILME KEITTIÖÖN gsm 0400-718473 -kylpyhuoneuudet ovet - tasot - saranat ja vetimet nyt! kartoitus RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. timo.roysko@blosius.fi - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy Ruoholahdenkatu 12,543 Helsinki 00520 Hki, puh. 040 7055.

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA ! �Tyyli on tukassa� alk. 18 ₏.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

www.lkvtuijahurme.fi Onko sinua pyydetty kummiksi, haluisitko mennä kirkossa naimisiin, mutta rippikoulu puuttuu?

- tai kiinnostavatko kristinuskon kysymykset muuten?

Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) alkaa 3.3. klo 18 kuusi iltaa kestävä �Ohutta yläpilveä maan ja taivaan välillä�

- matka kristinuskon perusasioihin.

Matkaoppaina toimii joukko seurakunnan pappeja ja vapaaehtoisia.

Kyse on pienryhmätoiminnasta, joka antaa tietoa, mutta myÜs mahdollisuuden keskusteluun ja ajatusten vaihtoon ryhmissä vapaaehtoisen ryhmänvetäjän johdolla.

Ilta alkaa kirkkohetkellä, jonka jälkeen nautitaan iltakahvi/tee.

Ennen ryhmäkeskusteluja on noin puolen tunnin opetusosuus.

Kokoontuminen päättyy viimeistään klo 21.

Iltoihin osallistuminen on samalla aikuisrippikoulu sitä tarvitsevalle.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset pastori Pirkko YrjÜlä 050 369 3527 pirkko.yrjola@evl.fi

â—?

â—?

Kotisiivous Kotipalvelu Omaishoito

Tilaa ilmainen â—?

YksilĂśllisesti, luotettavasti, ammattitaidolla.

Kerron mielelläni lisää: kylpyhuoneAuli 040nyt!

529 7755 kartoitus auli@njkpalvelut.net

Vuokrata halutaan

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Kotipalvelu Lilja

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien poisto ja fluoraus 59 ₏

Kokoproteesit 600₏ pari Särkypäivystys Yksi kokoproteesi 350₏ Ajanvaraus Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎ 622 2727

KOTISIIVOUSTA kotiapua, ikkunanpesua OLK palvelut meiltä aina parasta!

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUKSET 25â‚Ź/h Helsinki: Petrialk.

Takkula (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415, www.loistopalvelut.fi gsm 041-4402311

petri.takkula@blosius.fi Ruoholahdenkatu 12, Helsinki

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. (09) 474 360 (myĂśs iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki

juLkaisija Vantaan seurakunnat. kustantaja Kustannus-OsakeyhtiĂś Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 01301 Vantaa, ☎ 09 830 2, faksi 09 8230 13, vantaan.lauri@evl.fi. toimituksen siHteeri Arja Vasara, ☎ 09 830 2, arja.vasara@evl.fi. päätoimittaja Pauli Juusela, ☎ 09 830 28, pauli.juusela@evl.fi. toimituspääLLikkĂ– Heli Kulmavuori, ☎ 09 830 23, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, ☎ 050 20 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, ☎ 09 830 319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta ☎ 09 830 23, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen, AD-assistentti Taru Ukkola ☎ 09 830 29, vantaan.lauri. taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. iLmoitusmarkkinointi myyntipäällikkĂś Seija Kosunen, ☎ 020 5 220, myyntipäällikkĂś Paula Kaijanto, ☎ 020 5 22, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, ☎ 020 5 2309, myynti- ja markkinointipäällikkĂś Minna Zilliacus, ☎ 020 5 231. iLmoitusHinta mv 1,50 â‚Ź, neliväri 1,80 â‚Ź / pmm + alv 22%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. iLmoitusten vastaanotto ja vaLmistus Kotimaa-yhtiĂśt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, ☎ 020 5 225, faksi 020 5 233, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma SĂśderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson. jos et oLe saanut LeHteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: ☎ 020 01 000, www.posti. ďŹ /palaute.

ďœš

Vantaan seurakunnat Hakunila kirkkoHerranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 830 6507 ma–to klo 10–14.

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

HakuniLan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Messu su 28.2. klo 11. Tuomo Kahenvirta, Heli Peitsalo.

Senioriklubi ma 1.3. klo 13. Levyraati.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Päivärukous ke 24.2. klo 12.30– 13.

Viikkomessu to 25.2. klo 18.

Uskossa, elämässä. Pohdimme uskoa ja uskomuksia keskustellen ja psykodraaman avulla. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa Hakunilan kirkolla keskiviikkoisin klo 17–20 alkaen 3.3. Ohjaajina toiminnallisen ryhmätyön ohjaajat MarjoRiitta Ristikangas ja pappi Tiina Palmu. Ilmoittautumiset Tiina Palmu p. 050 356 5715 tai tiina. palmu@evl.fi.

Aikuisrippikoulu alkaa to 11.3. klo 18 ja päättyy konfirmaatioon 23.5. Ryhmä kokoontuu noin viisi kertaa. Ilmoittautuminen virastoon p. 830 6500 tai sari.kokkonen@evl.fi p. 050 574 4469.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Olohuone avoinna joka arkipäivä klo 11–14. Tule nauttimaan kuppi kahvia, tapaamaan muita, surffaamaan netissä tai lukemaan päivän lehti. Maanantaisin klo 11–12 maksuton aamiainen. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13.

Messu su 28.2. klo 10. Sari Vapaavuori, Vesa Häkkinen.

Lähetyspiiri to 4.3. klo 18.30.

pyHän annan Lastenkirkko Koulutie 11

Naistenpäivän ilta ma 8.3.

Tarjoilua, vapaata seurustelua, kohtaamisia klo 18. Teemat käynnistyvät klo 18.30. Mukana mm.

Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, HowManyMothers & kanttori Heli Peitsalo, lastenkirkon kummeja, pastori Tarja Korpela, lapsityönohj. Liisa Pietilä.

Naisten hemmottelupäivä su

14.3. klo 14–17 Tuote-esittelyjä sekä pientä maksua vastaan käsija jalkahoitoja, hierontaa, ripsien ja kulmien värjäystä, kasvohoitoja, päähierontaa ja tarjoilua.

Sitovat ilmoittautumiset iltaisin viimeistään 10.3. Saaralle p. 050 343 2220 tai Hannalle p. 040 560 8939.

kirkkoHerranvirasto

LapsiLLe

Auratie 3, p. 830 6450

Pyhäkoulut sunnuntaisin Länsimäen kirkolla klo 10 ja Hakunilan kirkolla klo 11.

Seikkailupyhäkoulu sunnuntaisin klo 14–15.30. Kokoontuminen Rajakylän kerhohuoneen edessä os. Pallotie 17, josta lähdetään luontoon seikkailemaan.

Kotipyhäkoulut Asta Enqvistin kotona su klo 11 seuraavasti 28.2., 14.3., 28.3., 11.4 ja 25.4. os. Hevoshaantie 9 D. Hyväristen luona 10.2., 10.3., 24.3., 7.4. ja 21.4. keskiviikkoisin klo 18 os. Riekkomäentie 8.

Soita ja laula musiikkipainotteinen pyhäkoulu tiistaisin klo 18–19. Hakunilan kirkolla.

Pääsiäisen salaisuus toimintapainotteinen pyhäkoulu sunnuntaisin 7.3.–28.3. klo 11–12 Vaaralan kirkolla.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma–pe klo 9–13, p.

830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

varHaisnuoriLLe Päiväleirit 7.–24.6. Rajakylän koululla klo 8.30–16.30. Hinta 155 €. Hakunilan kirkon alakerrassa klo 8.30–16.30. Hinta 155 €.

Hakuaika 1.3.–14.5. Päiväleiri on ensisijaisesti tarkoitettu 2001–03 syntyneille. Hinta sisältää ohjelman, välipalan ja vakuutuksen.

Lastenleiri Kukonnotkossa 7.– 12.6. Hakuaika 1.3.–14.5. Leiri on tarkoitettu 8–13-vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta 135 € sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutukset sekä ohjelman. Tiedustelut päiväleirit Justus Kivimäki p. 040 726 0162. Lastenleiri Marja-Riitta Typpi, p. 040 588 6242.

Hakemukset voi tehdä ja lähettää netissä www.vantaanmky.net.

muuta

Hämeenkylä

Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: ”Herra auta minua!”

Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille.”

Matt. 15:25–2

Rautkalliontie 4

k astettu

korso kirkkoHerranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 9–15, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

korson kirkko ja

Konfirmaatiomessu su 28.2. klo 10. Talven päivärippikoulun konfirmaation toimittavat Jouni Salko, Jaakko Kara, Anne Viljamaa, Tiina Huhtala ja Pasi Niemistö.

Nykytystä ja tykytystä -jumppa tiistaisin klo 15–16 seurakuntasalissa jatkuu 6.4. saakka.

Rukouspiiri ti 2.3. klo 17.30 kirkon takkahuoneessa, lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Nuorten messu ke 3.3. klo 19.

Roomalaiskirjeen 4. ja 5. luku to 25.2. klo 18.30 Kalajärven kappelissa Vihdintien varrella ja to 4.3. klo 18.30 Hämeenkylän kirkossa. Pastorit Seppo Särkiniemi ja Matti Hyry alustavat. Illoissa on tilaa kysymyksille ja keskustelulle.

Lammaskuja 1 B kerHoHuone

Kirjallisuuspiiri ma 1.3. klo 12.

Vaihdetaan ajatuksia Veikko Huovisen tuotannosta.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 4.3. klo 13. Vetäjinä seurakunnan diakonit.

k astettu

Terttu Onerva Halinen 79 v, Kaija Annikki Vesikari 66 v, Kirsi Marjut Savolainen 43 v.

rautkaLLion kerHoHuone

Nuorten kahvilat nuorten tiloissa Dooris pe klo 19, Kaino su klo 17 ja Kake ke klo 17.

Auratie 3, p. 830 6459

Avustuskuorma Romaniaan on lähtenyt. Vielä voi osallistua dieselkuluihin Hämeenkylän seurakunnan tilille 159630-37749 viitteellä 1779.

Naisten päivä la 6.3. klo 14–18.

Aiheena naisen salaiset kansiot.

Erikoisvieraana Maija Nyman.

Hautaan siunattu

nuoriLLe

Irma Mononen 81 v, Seppo Arto Olavi Savolainen 57 v.

HämeenkyLän kirkko

Lankoja Äiti Teresa -peittoihin.

Lojuuko nurkissasi lankoja, joilla ei ole käyttöä? Länsimäen kirkon Olohuoneessa aloittaa Äiti Teresa -peittopiiri ti 2.3. klo 11–13, jossa neulotaan tilkkupeittoja Intiaan.

Lankoja voi tuoda Hakunilan kirkolle sekä Länsimäen kirkon Olohuoneeseen ma–pe klo 11–14 tai kirkon ollessa auki. Lankoja voi myös postittaa os. Peittopiirin langat, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 01280 Vantaa. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä Laura Alho p. 050 560 5693 tai Ulla-Maija Järviö p. 050 593 5503.

Luca Daniel Fahlström, Miko Samuel Natunen, Mila Aleksandra Ahonlinna, Kaarlo Arvid Agge, Oliver Toivo Antero Aaltonen.

Hautaan siunattu

Päivystys ti, ke ja pe klo 10–12.

LapsiLLe ja perHeiLLe

Heittäytyen eteensä



25.2.–4.3.

Nyyttikerho maanantaisin klo 13.30–15.00 pienten vauvojen ja masuvauvojen perheille.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30-15.00 yli 8 kk ikäisten vauvojen perheille.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11.00. Tiistaisin Vapaalan seurakuntatalolla ja Kimaran päiväkodissa. Torstaisin Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1. Keskiviikkoisin kirkolla ja Variston päiväkodissa klo 9–10.30.

muuta

k astettu Niclas Onni Olavi Halttunen, Luka Valo Santjer.

H

Minttu Julia Törmänen, Pyry Samuel Suorsa, Veeti Veikko Iivari Salminen, Tiitus Veli Valtteri Ahokas, Marjana Maarit Maisa Takkinen, Justus Henrik Hardén, Lukas Viljami Hopia Michelle Lamunu Nieminen, Atte Eetu Vesilahti, Vanessa Peppi Maria Turunen.

avioLiittoon kuuLutettu Mika Tapani Liesivesi ja Taija Talvikki Laurell.

Hautaan siunattu Onni Evald Hartikainen 83v, Reino Ilmari Silvennoinen 60v, Jarmo Aulis Tapio Hyvärinen 59v, Ritva Irmeli Pursiainen 57v.

seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Hiihtolomalounas lapsiperheille to 25.2. ja pe 26.2. klo 11–13.

Vapaaehtoinen maksu Yhteisvastuulle.

Vanhemman väen piiri to 25.2. klo 13, Vesa Ruokonen.

Naisten saunailta to 25.2. klo 18 Kotkansiipi 1 saunatilassa seurakuntakeskuksen takana.

SPR:n verenluovutus pe 26.2. klo 14–19. Ota mukaan henkilötodistus.

Messu su 28.2. klo 10, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Ripaus renessanssia – Eva Luostarisen taidenäyttelyn avajaiset su 28.2. messun jälkeen.

Näyttely on avoinna seurakunnan tapahtumien ja kirkkoherranviraston aukioloaikoina 21.3. saakka.

Kylväjäpiiri su 28.2. klo 15 Kotkansiipi 1 kokoustilassa.

Runopiiri ma 1.3. klo 13.

Naisten laulava raamattupiiri ma 1.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

English through Bible ma 1.3. klo 18.30. Englanninkielisessä raamattupiirissä keskustellaan ja tutkitaan Sanaa yhdessä.

Kirkon kahvila ti 2.3. klo 11–13.

Katulähetyksen ruokailu ke 3.3. klo 11.

Lähetyspiiri ke 3.3. klo 14.

Seurakuntailta ke 3.3. klo 18.

Vesa Ruokonen alustaa aiheesta pyhä Raamatussa. Keskustelua siitä, mikä meille on pyhää.

Rukousryhmä ke 3.3. klo 18.45.

Rukoilemme esirukouspyyntöjen ja yhteisten asioiden puolesta.

Nuorten messu ke 3.3. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 4.3. klo 13, myynnissä keväisiä kortteja lähetystyön hyväksi.

Miesten saunailta to 4.3. klo 18 Kotkansiiven saunatilassa, Kari Pekka Kinnunen.

LapsiLLe ja perHeiLLe Perhekerho pe klo 9–11.30 seurakuntakeskuksessa ja klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1), ma klo 12–15 seurakuntakeskuksessa ja ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4). Perhekerhot lomalla viikolla 8.

Pyhäkoulu su klo 10.

ätääntynyt äiti rukoilee Jeesukselta apua tyttärelleen. Miksi Jeesus ei ensin vastaa, mutta opetuslasten pyynnöstä suostuu vastaamaan naiselle, torjuvasti, kylmästi kieltäytyen? En tunnista kohtauksesta rakastavaa Kristusta. Miksi Jeesus kieltäytyi ensin auttamasta?

Onko tarinan opetus siinä, että meidän tulee kasvaa uskon mestareiksi ennen kuin Jumala suostuu vastaamaan rukouksiimme? Että kovalla harjoittelulla ja pinnistäen löytäisimme oman sisäisen sankarirukoilijan? Tai jos tarpeeksi jankuttaa Jumalalle, hän palkitsee jankutuksen vastaamalla?

En jaksa uskoa näin.

rekola kirkkoHerranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–pe klo 9–15, ke 3.3. klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12, Asolantie 6, p. 050 342 6155.

rekoLan pyHän andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 830 6710, 050 590 3495

Torstaipiiri 25.2. klo 13.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukouspiiri su klo 9.

Messu su 28.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Kreikkalaisen musiikin konsertti ”Mystiko – salaisuus” su 28.2. klo 16. Duo Zorbas: Maria Vannemaa, laulu ja viulu, Kari Vannemaa, buzuki. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Läskillä lukutaitoa -kampanjan kimppakävely ma klo 12–13, lähtö kirkolta.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18–20.30.

Aamurukoushetki ti klo 9–10. ”Tie, totuus ja elämä” -luentosarjan kolmas osa ti 2.3. klo 18.30, Mikko Matikainen. Aiheena ”Ihminen – pyhä vai paha?”

Seniori-iltapäivä to 4.3. klo 13, ”Valoja ja varjoja”, vieraana Kauko Puranen.

Runoryhmän harjoitukset to 4.3. klo 18–20.

asoLan seurakuntataLo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

nuoriLLe Isko 1 ti 2.3. klo 17.30, rukous, hartauden valmistamisesta.

Open doors ke klo 18–21 kirkolla.

LapsiLLe ja perHeiLLe Perhekerho to 4.3. klo 9.30–11 kirkolla ja ti 2.3. klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

muuta Vanhemman väen iltapäivä ti 2.3. klo 13 Koivutorin palvelutalossa.

Syysretki Lappiin 4.–10.9. yhdessä Hausjärven seurakunnan kanssa. Pyhä- ja Luostotunturien maisemissa vaelletaan päivittäin 10–15 km. Matkan hinta 395 e, sis. matkat, majoituksen (Kemijärven lomamajoitus), ruokailut perillä ja retkieväät. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 26.3. mennessä diakoni Siru Rantaselle p. 050 342 6155.

k astettu Leevi Aleksi Laaksonen, Milma Amelia Pitkänen, Matias Sebastian Suvila.

avioLiittoon kuuLutettu Henrik Matias Kemppainen ja Maria Katariina Palokangas.

Hautaan siunattu Paula Marjatta Sario 86 v, Maria Tellervo Lehtimäki 84 v.

tikkurila kirkkoHerranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15, p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p.050 439 9651.

pyHän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Musiikin ja hiljaisuuden messu pe 26.2. klo 21. Musiikkina on J.S. Bach: Preludi ja fuuga a-molli sekä urkukoraalit Jesu meine Freude, Wenn wir in höchsten

Ehkä kohtauksen pointti onkin naisen heittäytymisessä? Nainen tietää, ettei mikään muu auta. Hän heittäytyy maahan Jeesuksen eteen ja rukoilee.

Jeesuksen edessä me olemme kaikki samanarvoisia. Emme ansaitse hänen armoaan ja rakkauttaan omilla teoillamme, emme mestarillisilla rukouksilla.

Evankeliumi, pääsiäisen sanoma kuuluu kaikille, niillekin, jotka vahvempien uskovaisten rinnalla eivät edes tohdi kokea itseään uskoviksi.

Kirsi Vuorikivi Rekolan seurakunnan lapsityönohjaaja

Ensi sunnuntai on 2. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Rukous ja usko. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 25:1–10, 2. Aik. 20:1–9, 1. Tess. 4:1–8 ja Matt. 15:21–28.

Nöten sein, Durch Adams Fall ist ganz verderbt, Herzlich tut mich verlangen. Pastori Jaakko Hyttinen, kanttori Iina Katila.

Konfirmaatiomessu su 28.2. klo 12, Pirkko Yrjölä, Iina Katila.

tikkuriLan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Eläkeläisten laulupiiri pe 26.2. klo 13 kahviossa, Simo Santaranta.

Messu su 28.2. klo 10, Jaakko Hyttinen, Päivi Helén, Samppa Laakso.

Arabiankielinen raamattupiiri su 28.2. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 1.3. klo 18 kahviossa, pastori Jaakko Hyttinen. Viikoittain kokoontuva lukupiiri, jonka puitteissa on tarkoitus lukea Raamattu läpi kolmessa vuodessa.

Mukaan voi liittyä matkan varrella.

Kirkon ruokailu ti 2.3. alkaa klo 12 hartaudella, jonka jälkeen vuoronumeroiden jako kirkolla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 2.3. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Israel-piiri ti 2.3. klo 18.30 aikuisten kerhohuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 3.3. klo 18, Kristiina Kartano, Terje Saard.

Runo-, laulu- ja rukousilta to 4.3. klo 18 aikuisten kerhohuoneessa, Elina Kalliokoski.

Ilosanomapiiri to 4.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 4.3. klo 18 takkahuoneessa. ”Ohutta yläpilveä maan ja taivaan välillä” – matka kristinuskon perusasioihin 3.3. klo 18. Matkaoppaina seurakunnan pappeja ja vapaaehtoisia. Kyse on pienryhmätoiminnasta, joka antaa tietoa, mutta myös mahdollisuuden keskusteluun ja ajatustenvaihtoon. Ilta alkaa kirkkohetkellä klo 18, jonka jälkeen nautitaan iltakahvi/tee. Ennen ryhmäkeskusteluja on noin puolen tunnin opetusosuus. Kokoontuminen päättyy viimeistään klo 21. Kuuteen iltaan osallistuminen on samalla aikuisrippikoulu sitä tarvitsevalle. Lisätietoja ja ilmoittautumiset pastori Pirkko Yrjölä p. 050 369 3527, pirkko.yrjola@ evl.fi.

k artanonkosken seurakuntakoti Hagelstamintie 20

Rukouspiiri su 28.2. klo 18.30.

Tiedustelut past. Kirsti Hildén 050 3827 987.

Kansanlähetyspiiri ke 3.3. klo 18.30, keskustelua ja rukousta teekupin ja Sanan äärellä. Lapsilla omaa ohjelmaa, Heli HiipakkaEshetu ja Elisa Paljakka.

Nuorten aikuisten ilosanomapiiri to 4.3. klo 18.

ristipuron seurakuntatiLa Simonkyläntie 11, p. 825 0271

Naisten rukouspiiri pe 26.2. klo 18.

LapsiLLe ja perHeiLLe Avoimet päiväkerhot Kartanokosken kerhotilassa (Hagelstamintie 20) keskiviikkoisin klo 9.30–11, Ristipuron seurakuntatilassa (Simonkyläntie 11) tiistaisin klo 9.30–11, Tikkurilan kirkolla (Asematie 12) torstaisin klo 9.30– 13.30 ja Tammiston kerhotilassa (Tammistonkatu 29 B) torstaisin klo 9.30–11.

Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30. Maanantaisin ja perjantaisin Tikkurilassa, tiistaisin Pakkalassa, torstaisin Ylästössä ja Ilolassa. Lisätietoja Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilassa klo 10–11 ja Kartanonkoskella 11–12, Ilolassa klo 11–12 (Soittajankuja 1) ja Ylästössä klo 10–11.

nuoriLLe Nuorisotila, Unikkotie 5 C

Nuorten tanssiryhmä ma 1.3. klo 17–18.

MeSe-päivystys ti 2.3. klo 19– 21.

Hengenvarassa – nuorten ilta ke 3.3. klo 18–20.

Nuorten avoimet ovet Ylästössä to 4.3. klo 18–20.30.

Sibbo, Nilsas lägergård. Anmäl dig senast 6.3. till Maikki tfn 0505668112 eller per e-post maikki.vaananen@evl.fi.

Upplev Israel hösten 2010!

Du som är nypensionerad i Vanda,kom med på en innehållsrik, förmånlig resa 31.10–8.11. Informationstillfälle 27.2. kl. 12 på kansliet Stationsvägen 12. Anmäl dig senast 1.3. till diakoniarbetarna Carita Dahlberg tel. 050 3301828 e-post carita.dahlberg@ evl.fi eller Annakatri Aho tel. 050 4645060 e-post annakatri.aho@ evl.fi.

muuta Malminiityn eläkeläiskerho ma 1.3. klo 13.30 Malminiityntie 16 B-talo.

Miesten saunailta ti 2.3. klo 17.30. Saunomista, uimista, iltapalaa (5 e), keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Naisten saunailta ke 3.3. klo 18.

Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta.

Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB.

yhteiset

k astettu Stig Kristian Huovilainen, Kevin Elias Glynn, Nea Valeria Lahtinen, Emilia Ida Kristiina Rytkönen, Kia Anniina Suomalainen, Ville Oskari Lintu, Maija Helena Huhtala, Selma Katariina Jantunen, Elias Aleksei Kauko Kenkkilä, Julia Eeva Maarit Rissanen, Aleksi Heikki Marius Pulliainen.

avioLiittoon kuuLutettu Toni Kristian Haatainen ja Satu Marianne Numminen.

Hautaan siunattu Salme Linnea Rinne 89 v, Aili Riihelä 86 v, Maire Liisa Calenius 83 v, Anna-Liisa Nurmi 80 v, Teuvo Johannes Pennanen 79 v, Leena Orvokki Anttila 55 v.

Vantaankoski kirkkoHerranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

diakonia

Myyrmäen häätapahtumassa kuullaan vihkitilaisuuteen liittyvistä vaihtoehdoista.

Omannäköinen vihkitilaisuus

M

yyrmäen kirkossa järjestetään 3. maaliskuuta Naimisiintapahtuma, jossa kaiken hössötyksen, tyllien ja kultakirjailtujen kutsukorttien sijaan keskitytään itse asiaan. Tilaisuuden pääpaino on siinä, miten vihkitilaisuudesta saa itsensä näköisen, eikä pääasiaa eli rakkauttakaan ole unohdettu, sillä perheneuvoja Lauri Anttila kertoo parisuhteen vaiheista. Tilaisuudessa ovat mukana pastorit Heli Ojalehto ja Risto Pottonen sekä kant-

tori Maija Maltela.

Naimisiin-tilaisuudesta saa vinkkejä kaikenkokoisiin häihin ja esittelyssä ovat erilaiset vihkikaavat.

— Usein hääparit pyytävät sitä perinteistä vihkikaavaa, mutta miettivätkin asiaa uudestaan, kun esittelee muita vaihtoehtoja, Ojalehto kertoo.

Kanttori Maltela esittää vaihtoehtoja häämusiikiksi, ja häntä voi pyytää soittamaan jotakin sellaista, jonka haluaisi kuulla häissään muttei ole varma, miltä se kuulostaa uruilla

soitettuna. Kanttorilta voi myös kysellä, mikä musiikki ylipäätään sopii kirkolliseen vihkimiseen.

— Kerromme varmasti myös kaikenlaisista kommelluksista, joita häissä voi tapahtua, sillä niitähän sattuu. Onhan se jännittävä tilanne ja kuuluukin olla, ei naimisiin mennä kuin maitokauppaan, Ojalehto naurahtaa.

Tilaisuudessa on iltapalatarjoilu.

Naimisiin-tapahtuma ke 3.3. klo 18 Myyrmäen kirkossa

diakonia Päivystykset

Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. (09) 8306 429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 26.2. klo 19.

Konfirmaatiomessu su 28.1. klo 10. Talven 2010 päivärippikoulun konfirmaatio. Heli Ojalehto ja Jaakko Simojoki, kanttori Ritva Holma.

Pyhäkoulu su 28.2. klo 10 kerhohuone 4.

Läskillä lukutaitoa Nepaliin -kampanjan alkupunnitus su 28.2. klo 11.30–12. Viimeinen mahdollisuus!

Myrtsimessu su 28.2. klo 17. Rento musiikkipainotteinen iltamessu. Teemana “Pyydän ja luotan”.

Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Nele Borchardt, kanttori Maija Maltela. Käsikelloyhtye Sonus, joht. Sinikka Honkanen. Kirkkosali on avoinna klo 16.30 alkaen.

Messun jälkeen ilta jatkuu teejatkoilla srk-salissa. Lastenhoito järjestetty.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovi.

Sinkkupiiri ti 2.3. klo 18.30–20.30 takkahuoneessa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–14 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 3.3. klo 14–15

St. Martinin kappelissa. Mukana Kaisa ja Erkki Halme.

Laulupaja ke 3.3. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet.

Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Naimisiin-tapahtuma ke 3.3. klo 18. Tietoa kirkollisesta vihkimisestä ja vihkikaavasta ja häämusiikista. Perheneuvoja Lauri Anttila kertoo parisuhteen vaiheista.

Lopuksi pientä iltapalaa.

Miesten piiri to 4.3. klo 18.30–20 takkahuoneessa.

kivistÖn kirkko

Laulupiiri to 4.3. klo 18.30–20.30 srk-salissa.

k aivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 2.3. klo 18–19.30. Kokoontuu parittomilla viikoilla.

Työikäisten raamattu- ja rukouspiiri keskiviikkoisin klo 18.30–20.30. Kokoontuu joka viikko.

nuoriLLe Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa, Uomatie 1.

Laavatie 2, p. 050 341 8381

nuoriLLe aikuisiLLe

Messu su 28.2. klo 12. Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön seurakuntakuoro.

Diakoniapiiri tiistaisin klo 12.30– 14.30 srk-salissa, kokoontuu parittomilla viikoilla.

Vaatevarasto on avoin to 4.3. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 341 8381.

Vantaankosken nuoret aikuiset kokoontuvat to 25.2. klo 18–21 Kaivosristin seurakuntakodissa (Kaivosvoudintie 3). Kuulumisia, sisältöä, iltapalaa ja aikaa hiljentymiselle.

martinristi Laajaniityntie 2, p. (09) 8306 661

Rukouspiiri to 25.2. klo 18–19.30 ruots. kerhohuoneessa.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 28.2. klo 15–16.30.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–14.

Diakoniapiiri maanantaisin klo 12–14 kokoontuu parittomilla viikoilla.

Naisten raamattupiiri ma 1.3. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Mammaraamis ke 3.3. klo 10– 11.30 suom. kerhohuoneessa.

Kokoontuu joka viikko.

LapsiLLe ja perHeiLLe Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla joka sunnuntai klo 10. Arkipyhäkoulu: torstaisin klo 17.30 Ruukkukuja 1 A kerhotila. Viherpuiston asukaspuisto klo 10.30, 1.3. ja 26.4.

muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

k astettu Elias Juhani Honkanen, Lisbet

Lumia Lamberg, Leo Oskari Lamberg, Viljami Jalo Juhani Lindblom, Viljo Vel Luukkonen, Amy Amanda Ojansivu, Enni Eliisa Aurora Uromaa.

avioLiittoon kuuLutettu Aatu Joonas Antero Piispanen ja Päivi Susanna Järvinen.

Hautaan siunattu Risto Tuomas Lehtonen 96 v, Pauli Ensio Havukunnas 76 v, Tauno Juhani Lahti 75 v, Anneli Sintonen 75 v, Kalevi Pentti Mäkinen 71 v, Risto Olavi Mecklin 62 v, Pirjo Ritva Annikki Pirskanen 62 v.

Vanda svenska pastorskansLiet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet må–fre kl. 9–13.

Viittomakielinen perhekerho to 25.2. klo 9.30–11.30 Tapanilan kirkolla, Veljestentie 6, Helsinki.

Aiheena vauvahieronta.

Kehitysvammaisten nuortenilta pe 26.2. Klo 18–20 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Iltaan osallistuvalle huoltajien yhteystiedot mukaan. Lisätietoa Kristiina Tuohimaa-Salminen p.

050 433 4232.

Näkövammaisten retkipäivä su 28.3. klo 9.30–16 Holman kurssikeskuksessa, Holmantie 10.

Ohjelmassa messu, lounas, ulkoilua, yhteislaulua ja kahvit. Hinta 15 euroa. Ilmoittautumiset 11.3. mennessä Leena Nurmiselle ma, ti, ke tai to klo 9–11 p. 830 6264.

Näkövammaisten siioninvirsiseurat su 28.2 klo 16 Helsingin Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Helsinki. Puhujina Jari Jolkkonen, Matti Malmivaara, Jukka Nevala ja Ermo Äikää.

Näkövammaisten Tikkurilan kerho su 28.2. klo 13–15 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vantaan näkövammaisten puheenjohtaja Aini Korhonen ja näkövammaistyön diakoni Terhi Suonsivu.

Näkövammaisten yhteislauluilta ma 1.3. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aapramintie 1, sisäänkäynti Vaskipellontien puolelta, viimeinen talo vasemmalla. Illan ohjaajana ja säestäjänä Ritva-Leena Tuuli.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 2.3. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Kuulonäkövammaisten kerho to 4.3. klo 16–18 Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Ohjaajana Terhi Pikkujämsä, aiheena kuulonäkövammaisuus.

oLotiLa — oLoHuone kaikenikäisiLLe

Unikkotie 5 a (Vehkapolku)

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Reilun kaupan viikko Olotilassa 1.–5.3. Maistiaisia ja tietoa reilusta kaupasta. Reilun kaupan tuotteista tehtyä kasvissosekeittoa (2,50 €) to 4.3. klo 12 alkaen.

Olotilan atk-vapaaehtoinen opastaa internetin käytössä joka keskiviikko klo 13–14.

Haluaisitko vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää aukioloaikoina p. 09 830 6302.

vantaan seurakuntien Högmässa sö 28.2. kl. 10 i Hel- keskusrekisteri singe kyrka S:t Lars, Lucas Snell- Unikkotie 5 B, p. 830 6345 man.

Avoinna ma–pe klo 9–15. VirkaHögmässa sö 28.2. kl. 12 i S:t todistukset, sukuselvitykset, suMartins kapell, Lucas Snellman. kututkimus, esteiden tutkinta ja Mamma-barngrupp må 1.3. kl. kirkkoon liittyminen.

9.30–11.30 i Martinristi församlingshem.

Larskören övar må 1.3. kl. 18 i Dickursby kyrkas Lisäkonferensrum.

Dickursby pensiontaan tietoja Va närskrets on 3.3. kl. tien 14 i Folkhälsanhuset, seurakun Vallmov. 28. ta ja palve Mamma-barngrupp toiminnas antaanto 4.3. kl. 9.30–11.30 i w.v luista ww Dickursby kyrka, Stanat.fi tionsvägen 12. seurakun Välkommen med på mammornas vilodag den 20.3. kl. 11–19 i verksamHet



koonnut Nina Riut ta

   

Paavi suosittelee thrilleriä vatikaanin viraLLinen lehti L´Osservatore Romano (Rooman tarkkailija) julkaisee yleensä paavin ja muiden korkeiden kirkonmiesten puheita, virallisia kirkollisia dokumentteja kommentteineen ja tarkastelee maailman politiikkaa katolisen kirkon näkökulmasta. Vastikään lehti kuitenkin yllätti lukijansa julkaisemalla näkemyksensä hyvästä musiikista.

Toisin kuin voisi kuvitella, listalla ei ole kirkkomusiikkia, eikä edes irlantilaisten pastorien muodostaman Priests-yhtyeen levyä, vaan rockia ja poppia, joita Vatikaani on ajoittain myös paheksunut. Kymmenen levyn listalle on kelpuutettu esimerkiksi U2:n Achtung Baby, Pink Floydin The

Dark Side Of The Moon ja Beatlesin Revolver.

Hittiradioita ei Vatikaanissa ilmeisesti kuunnella, sillä listan tuoreimpia levyjä on vuonna 1995 ilmestynyt Oasiksen (What´s The Story) Morning Glory?. Sen sijaan 1980luvun syntikkasaundit saavat kai paavinkin tanssijalan vipattamaan, sillä listalle on poimittu Michael Jacksonin Thriller.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan luterilaisen ja ortodoksisen kirkon musiikkisuosituksia. Mitenköhän taittuisi vaikkapa ”Englanti on useipian tehtävästään den maiden virallinen kieli. eläkkeelle jäävältä arkkipiispa Jukka Paarsiksi minulla on tapana rumalta moonwalk?

koilla englanniksi.”

j

K r .

Michael Jackson on Vatikaanin valinta.

Nimimerkki Bible Demi-lehdessä 3/2010

Eläkerahat kenkinä

Ladyt ladulle!

LyHyt tyÖura, huono eläke. Suuret ikäluokat syövät eläkerahat. Ei hyvältä näytä tulevien eläkeläisten osa.

Eipä valiteta. Aina voi olla huonommin. Vai mitä tuumitaan siitä, että eläkerahojen sijaan annettaisiinkin mukaan jotain tavaraa. Vaikka kenkiä.

Nekin liian pieniä.

Petina Gappahin Tanssimestarikirjan (Tammi 2009) niminovelli ker-

oLetko seLLainen hiihtäjä, joka liikkatunnilla lykki hitaasti pitkin pururataa takapuoli mustelmilla edellisestä kaatumisesta? Vai hän, joka ehti maaliin aina ennen muita ja kuvitteli, että hiihtämisessä tärkeintä on olla perillä ennen naapurin Liisaa? Oli miten oli, koskaan ei ole liian myöhäistä huomata, että hiihto voi olla myös hauskaa. Varsinkin, kun siihen yhdistää hyvän porukan ja mielikuvituksellisen pukeutumisen.

Vantaan Hiihtoseura ja Suomen Maastohiihto -yhdistys järjestävät varaslähtönä naistenpäivään naisten oman hiihtotapahtuman, joka starttaa Hakunilan urheilupuistosta .3. kello 12. Valittavana on 10 tai 20 kilometrin lenkki. Sarjoja on kaksi, yleinen sarja ja joukkuesarja. Joukkueeseen kannattaa kerätä vaikka työpaikan naiset tai ystäväporukka

Liian pienet kengät?

18.2.

Onnea, tuija!

● ●

Tämä lady on päättänyt pärjätä yhdellä sauvalla.

Tuija-nimi on saatu kasvikunnasta, tuija eli elämänpuu on sypressikasveihin kuuluva havupuu, joka viihtyy Etelä-Suomen puistoissa.

Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tuijan kohdalla latinalaiseen nimeen Perpetuaan, ilmeisesti siksi, että nimen loppu ja siitä saatu nimi Tua (kestävä, ainainen, pysyvä) muistuttavat Tuijaa. -luvulla Tuija-nimen sai moni tyttö, tänä vuonna ei vielä yksikään ja vuosina 2000–09 Tuijia tuli 52.

Sipuli opettaa

aluaisin kuoria itseni kerros kerrokselta. Josko näkyviin tulisi se, mitä pelkoni ja kyynisyyteni alla piilottelen. Yhtä lailla epävarmuus kuin paremmin tietäminen kasvattavat minuun kuorta.

Kilpeni takana kummastelen, miksi kukaan ei huomaa ja taasko minut jätetään ulkopuolelle.

Ensin riisuisin sen, mikä helpoimmin lähtee: etukäteen huolehtimisen turhan vaivan, itseni ylikriittisen soimaamisen ja toisen arvostelemisen, josta ei elämä kummemmaksi muutu.

Paljon kovemmassa ovat ennakkoluuloni. Ne estävät minua katsomasta elämää sellaisena kuin se on. Kuvittelen muiden näkevän väärin ja toimivan totuudesta piittaamatta. Pidän kaikille parhaana sitä, mikä minulle itselleni on tuttua ja luonnollista.



●

ja valmistautua yhdessä kilpaan miettimällä hulvattomat hiihtoasut, sillä paras asukokonaisuus palkitaan.

Kisaan ilmoittaudutaan sähköpostitse osoitteeseen vhs.kilpa@ vantaanhiihtoseura.fi tai paikan päällä. Osallistumismaksu on 25/35 euroa, josta osa ohjataan Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjaan.

Tarkemmat tiedot tilinumeroineen löytyvät www.vantaanhiihtoseura.fi -sivuilta.

Lohdutuksena heille, jotka kaikesta huolimatta tahtovat voittaa naapurin Liisan, kerrottakoon, että 10 ja 20 kilometrin matkan nopeimmat palkitaan. Hitaammat voivat puolestaan päästä retostelemaan arpajaisvoitoilla, sillä kukin osallistumismaksun maksanut saa tuotekassin ja osallistuu arvontaan.

Peloistani kuorisin ne, jotka hidastavat matkaa.

Mikä ihmeen syy ihmisellä olla kaiken aikaa varuillaan, Jumalan maailmassa! Muutaman kuluttamaan jääneen surun kuorisin samoin tein. Katkeruuden kaapisin viimeistä rihmaansa myöten.

Lopulta olisi jäljellä pelkkä ydin. Paljaana se aistisi kylmän ja lämpimän, pehmeän ja kovan.

Varo, sanoisi joku. Älä kerro, kuka pohjimmiltasi olet, koska sitä voidaan käyttää sinua vastaan.

Mikä hullu ajatus. Ikään kuin kuoreni takana olisin oikeasti näkymättömissä muilta. Puolustautumiseni sokaisee vain minut itseni. Vastaväitteet ja vaatimukset vaikenevat vasta, kun olen toisen kanssa vereslihalla, suojaa vailla.

Kaisa Raittila

Joe Gough / Rodeo

H

too miehestä, jonka palkka kolmenkymmenen vuoden tehdastyöstä oli kolme paria puoli numeroa liian pieniä kenkiä. Työntekijöiden eläkerahat oli sijoitettu pankkiin, joiden johtajat olivat livistäneet rahat mukanaan. Niinpä M’dhara Vitalis ja muut tehtaasta potkut saaneet saivat mukaansa vain kenkiä.

M’dhara osaa kuitenkin tanssia, jopa puristavissa kengissä.

Zimbabween sijoittuvien kertomusten aiheet nousevat taloudellisessa kaaoksessa elävän Afrikan maan arjesta. Vaikka ihmisten elämä on silkkaa murhetta, jostakin ilo ja huumori vain pursuavat esiin. Tarinat naurattavat, vaikka oikeastaan yhtä hyvin voisi itkeä.

Afrikan nykyisyys ja moderni maailma kohtaavat ulkomailta saapuvissa sukulaisissa tai internet-huijauksissa. Kaikki tarvitsevat rahaa. Sen saamiseksi tehdään melkein mitä vain.