Lauri 2011 nro 12 (31 3)

VANTAAN

Kari Pekka Kinnunen: ”Kirkon kevät ei saavu meidän vanhojen kautta” ➤ 8–9

1

1..11

www.vantaanlauri.fi

Seksuaalivähemmistöjen oma messu ➤2 Kierrätysmateriaaleilla sisustettu yksiö ➤3 90-vuotiaan Anna Pyykön kotiaskareet ➤7

Asianajaja Simo Ellilä löytää

metsästä ratkaisun Jani Laukkanen

➤5

Tiesitkö, että Lars Levi Laestadius oli saamelainen? ➤ 6

Hans von Schantz

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus ..

Navanalaista uskoa?

TOIVOISIN, ETTÄ ÄLÄ ALISTU! -kampanjan taustalla olleet järjestöt pysähtyisivät pohtimaan, missä he ajattelevat kristinuskon ytimen olevan. Onko se navan alla, seksissä ja sukupuolisuudessa? Miksi juuri tälle ihmisen intiimeimmälle alueelle kuuluvat tekemiset ja tekemättä jättämiset ovat oikean uskon ja pelastuksen erityinen mittari? Älä alistu -kampanjassa tuotiin esille biseksuaalisuudesta heteroksi ”eheytyneen” Annin tarina tavalla, joka herätti mediamylläkän ja sai aikaan uuden kirkosta eroamisaallon. Arkkipiispa Kari Mäkinen ja muut piispat tuomitsivat kampanjan ja korostivat, että homoseksuaaleilla on oikeus täyteen ja kokonaiseen elämään omana itsenään. Myös Vantaalla kirkkoherrat pohtivat kokouksessaan kampanjaa ja olivat siitä närkästyneitä, vaikka eivät erillistä lausuntoa antaneetkaan.

K AMPANJAN TAUSTAJOUKOILTA on jäänyt huomaamatta, että monen ihmisen suuri kysymys on, kelpaanko minä. Onko olemassa edes yksi paikka maailmassa, jonne saa tulla sellaisena kuin on ja tuntea olevansa rakastettu?

Kirkon pitäisi olla tällainen paikka sen sijaan, että tulijoille asetetaan tiukka ennakkoehto seksuaalisesta puhtaudesta. Kun omaa oikeaoppisuutta kovasti korostetaan, armo peittyy kauas sen taakse.



Sateenkaariväki kokoontuu Alppilan kirkkoon

A

lppilan kirkossa Helsingissä vietetään sateenkaarimessua kerran kuussa.

Paikalla on viitisenkymmentä henkeä.

Kesäkuisissa Pride-tapahtuman sateenkaarimessuissa Kallion kirkossa on ollut parikin sataa ihmistä. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen omaan messuun tullaan kaikkialta pääkaupunkiseudulta.

Vertaistuen tarve on suuri, mutta tärkeää on myös levollinen seurakuntayhteys.

— Ei seurakunnan työntekijöitä yleensä ole tarvinnut pelätä, mutta seurakuntalaisia kyllä. En halua tavallisessa jumalanpalveluksessa enää miettiä, mitähän tuo naapuri kirkkokahvilla suustaan päästää, kertoo Veronica Saarela, sateenkaarimessun pitkäaikainen kävijä.

Teologisia erimielisyyksiä on, mutta ne eivät tätä joukkoa jaa.

— Sateenkaarimessussa käy esimerkiksi naispappeutta vastustavia ihmisiä. Tarve tavata vertaisiaan on kuitenkin suurempi asia kuin se, että naispappi toimittaa messun, Veronica Saarela kuvaa.

Toiminta alkoi -luvulla Veronica Saarelan linkki sateenkaariväen hengelliseen yhteisöön oli Malkus, Helsingin

seudun Setan kristillinen ja maailmankatsomuksellinen keskusteluryhmä. Malkus piti ensimmäiset sateenkaarivesperit 1990-luvulla, ja sen raamattupiiri kokoontuu edelleen, sekin Alppilan kirkolla.

Kallion seurakunta on Suomen seurakunnista ensimmäisenä aloittanut sateenkaarityön. Aloite tuli seurakuntalaisilta itseltään, kertoo pastori Jaana Partti, joka arvelee olevansa ainoa suomalainen pappi, jonka viralliseen työnkuvaan sateenkaarityö kuuluu.

Aloitteen tekemisestä on jo toistakymmentä vuotta. Asenteet olivat silloin nykyistä kireämmät.

– Silloinen seurakuntaneuvosto kielsi kokoontumisen Kallion seurakunnan tiloissa. Kokoonnuimme pitkään Tuomiokirkon kappelissa. Ehtoollisoikeuden saimme neljä vuotta myöhemmin, vuonna 2003, kertoo Partti.

Täällä ei tarvitse pelätä Kun Kallion ja Alppilan seurakunnat tämän vuoden alussa yhdistyivät, siirtyi sateenkaarimessu Alppilan kirkkoon. Moni nuori aikuinen on löytänyt sateenkaarimessussa seurakunnan yhteyteen ja liittynyt takaisin kirkkoon.

— Heille on tärkeää, että kirkossa on edes yksi paikka, johon voi tulla turvallisesti pelkäämättä hengellistä tai henkistä väkivaltaa, Jaana Partti sanoo.

Sateenkaariyhteisön tavoitteena ei ole luoda erillistä sateenkaariseurakuntaa. Messu on yksi erikoismessu muiden joukossa.

Messun lisäksi Kallion seurakunnassa on joka toinen perjantai sateenkaarikahvila, arkinen olohuone ja kohtaamispaikka. Kahvila pyörii vapaaehtoisvoimin.

Partti pitää sateenkaarityötä erityisen mielekkäänä.

— Tämä on hienoimpia juttuja, missä olen pappina ollut mukana. Pienestä porukasta liikkeelle lähtenyt toiminta on kasvanut vakituiseksi työmuodoksi. Itse olen oppinut seksuaalisuudesta sen, ettei ole vain heteroita ja homoja, vaan sateenkaaren kirjo on laaja.

Vuodesta 2010 sateenkaarimessuja on järjestetty myös Tampereella. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on järjestänyt jo vuosia sateenkaariretriittejä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajille ja heidän läheisilleen.

Sateenkaarimessua vietetään Alppilan kirkossa seuraavan kerran 28.5. kello 1.

Kaisa Raittila

Papit kummastelevat Naimalakko-kampanjaa

O

sa eduskuntavaaleissa ehdolla olevista papeista tyrmää Vihreiden Naimalakko-kampanjan. Vihreät kannustavat välttämään naimisiinmenoa tai parisuhteen rekisteröintiä, kunnes avioliittolaki muuttuu sukupuolineutraaliksi. Vihreät tavoittelevat tasa-arvoista siviilivihkimistä, mutta sallisivat kirkkojen vihkiä periaatteittensa mukaan.

Vihreiden ehdokkaana oleva Kari Kanala kertoo yllättyneensä kampanjasta. Hän pitää uutta avioliittolakia hyvänä tavoitteena, mutta kampanjan keinoja huonoina.

— Avioliitossa on kyse sitoutumisesta ja sitoutumattomuus ei aja asiaa eteenpäin. Kyseessä on kahden ihmisen vapaasta tahdosta tapahtuva sitoumus, johon kenelläkään ei pitäisi olla nokan koputtamista, Kanala sanoi

●

Yhteisvastuukeräys auttaa kotimaassa ja ulkomailla.

Kotimaa 24 -uutispalvelun haastattelussa.

Kokoomuksen Olli Valtosen mietteet ovat samankaltaiset.

— Olen samaa mieltä siitä, että ihmisoikeudet eivät tällä hetkellä oikein toteudu ja yhteiskunnan tulee ehdottomasti tukea sitoutuneita parisuhteita. Kaikki muutokset vaativat pitkäjänteistä työtä. Tässä on paljon melua, mutta vähän villoja.

SDP:n Ilkka Kantola kannattaa yhdenvertaisuutta, mutta suomii itse kampanjaa.

Keskustan Jouni Lehikoisen mielestä kampanja on ”naurettavaa provosointia”. Lehikoinen ei kannata sukupuolineutraalia avioliittolakia.

Samaa sukupuolta olevat parit voivat rekisteröidä parisuhteensa, mutta eivät esimer-

YHTEISVASTUUKERÄYKSEN TUO TOSTA halutaan ensi vuonna suurempi osa kotimaan diakoniatyöhön. Kirkkopalvelujen hallitus esittää, että kansainväliseen diakoniaan annettaisiin jatkossa puolet 0 prosentin sijaan.

Perusteena on se, että taantuma söi diakoniarahastojen pääomia ja kirkosta hakee apua yhä enemmän ihmisiä. Kirkon Ulkomaanapu vastustaa esitystä. Asia ratkeaa kirkkohallituksen täysistunnossa huhtikuussa.

●

●

kiksi adoptoida. Vihreiden lisäksi sukupuolineutraalia avioliittolakia kannattavat RKP, Kokoomus, Vasemmistoliitto ja SDP. Timo Saarinen

KRISTILLISDEMOKRAATIT OVAT kiistäneet kytköksen vaalikampanjaan, mutta siitä ei pääse yli eikä ympäri, että kampanjan aloittaneen Nuotta-lehden päätoimittajan Mika Falkin vaimo, TV2:n homokeskustelusta tuttu Sonja Falk, on puolueen ehdokkaana ja kampanja alkoi vaalien alla. Mielenkiintoista on sekin, että kirkon viralliset lähetysjärjestöt Sley ja Kansanlähetys olivat kampanjan taustajoukoissa jyrkän konservatiivisten Patmoksen ja Luther-säätiön kanssa. Luther-säätiön piispana toimii Kansanlähetyksen entinen pääsihteeri Matti Väisänen, sekö on riittävä peruste nakertaa omaa oksaa?

Järjestöt ovat korostaneet sitä, että Annilla on sananvapaus ja oikeus kertoa tarinansa. Totta kai on, mutta kun parikymppisestä nuoresta naisesta tehdään ainoan oikean elämäntavan symboli, ollaan hyvin kyseenalaisilla vesillä. Annihan nostettiin selvästi malliksi siitä, miten muidenkin seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tulisi toimia.

Sateenkaarimessussa ei tarvitse miettiä, mitä naapuripenkissä istuja ajattelee.

Vihreät haluaisivat avioaikeet jäihin.

VANTAAN KAUPUNGIN vuoden 2010 tilikauden tulos oli 21,9 miljoonaa euroa. Tulos parani 231, 3 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna. Tähän vaikutti erityisesti Vantaan Veden liiketoimintojen luovutus HSYkuntayhtymälle. Verotuloja kertyi viime vuonna yhteensä 804, miljoonaa, joten vuoteen 2009 verrattuna verotulot kasvoivat 41,1 miljoonaa euroa.

KIRKKOHALLITUS SUOSITTELEE, että kirkkoherranvirastot ja seura-

kuntien keskusrekisterit harkitsisivat tapauskohtaisesti, antavatko ne alle 100-vuotiaita kirkonkirjoja sukututkijoille. Suositus pohjautuu korkeimman hallintooikeuden ratkaisuun ja koskee ainoastaan omatoimista kirkonkirjojen tutkimusta. Seurakunnista voi yhä tilata tietoja, jotka eivät loukkaa yksityisyyttä. Vanhoissa kirkonkirjoissa on paljon arkaluontoista tietoa muun muassa huostaanotoista ja rikosrekisteristä.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Älä lannistu KOHUTTU NUOTTA-LEHDEN Älä alistu -kampanja antaa ymmärtää, että nuoren ei tarvitse alistua ”väärään” seksuaaliseen suuntautumiseensa. Hän voi ”parantua” tai ”eheytyä” siitä. Näin kampanjaan sitoutuneet heterot lukevat Raamattua ja taas kerran lyövät sillä päähän niitä, joilla on toisenlainen seksuaalinen identiteetti.

Olen 1980-luvulta alkaen koettanut opettaa yliopistolla, mitä Raamatussa sanotaan homoseksuaalisuudesta ja miten monia ongelmia liittyy sen tulkitsemiseen ja soveltamiseen nykytilanteessa. Nyt tuntuu, että tarvitsen kehotusta ”Älä lannistu!”. Juuri kun olimme ehtineet iloita niistä pienistä edistysaskeleista, joita kirkossa on vihdoinkin otettu suhteessa homoseksuaaleihin, tulee taas kylmää vettä niskaan kirkasotsaisten nuorten kampanjasta. He itse ja heidän opettajansa tietävät olevansa oikeassa ja raamatullisia — muuthan eivät sitä ole.

Ehdoton oikeassa oleminen on vaarallista. Se on läheistä sukua fanatismille. Pelkään nuorten seksuaaliseen identiteettiin kajoamista. Raamattu ei riitä työvälineeksi. Kuka vastaa seurauksista? Olen myös pahoillani Raamatun puolesta. Sitä ei ole tarkoitettu lyömäaseeksi.

Vanhasta polkupyörästä tehty kuntopyörä pääsee Minna Haapakosken sisustamaan olohuoneeseen.

Omannäköinen yksiö Edullinen ja persoonallinen sisustus syntyy kierrättämällä ja tuunaamalla.

V

ähän amerikkalaista 1960-luvun tyyliä, turkoosia, valkoista, hieman punaista. Somisteeksi ehkä kulhollinen popcorneja olohuoneen pöydälle, sisustussuunnittelija Minna Haapakoski, 29, kuvailee Kierrätyskeskuksen Tikkurilan myymälään rakenteilla olevaa yksiötä.

Myymälän aulaan näytteille tulevaa yksiötä Minna ei voinut suunnitella etukäteen kovin pikkutarkasti. Kierrätystavaroilla sisustettaessa sattumalla on suuri osuus.

— On ihanaa penkoa tavaroita ja tehdä edullisia löytöjä, Minna kertoo.

Halvempaa ja persoonallisempaa Aiemmin muun muassa kaksi Big Brother -taloa sisustanut ja tämän vuoden Miss Suomi -kilpailut lavastanut Minna on suunnitellut Kierrätyskeskuksen pääkaupunkiseudun myymälöihin neljä erilaista tilaa. Tikkurilaan on luvassa nuorekas yksiö, Matinkylään loftasunto, Hietalahteen siirtolapuutarhamökki ja Kyläsaareen maalaisromanttinen makuuhuone.

— Idea sai alkunsa, kun huomasin, että Kierrätyskeskuksesta löytyy kaikki tarvittava kodin sisustamiseen aina huonekaluista verhoihin ja astioihin. Ihmiset laittavat uskomattoman paljon hyvää tavaraa kiertoon.

Kierrättämällä saa aikaan edullisen ja persoonallisen sisustuksen. Vaikka huonekalut

ovat käytettyjä, tyylistä ei tarvitse tinkiä. Yksiön sadan euron hintainen sohva päällystetään vanhoista farkuista leikatuilla tilkuilla ja olohuoneen pöytä saa uutta maalia pintaan.

Kyläsaaren myymälän maalaisromanttiseen makuuhuoneeseen Minna soveltaa ideaa, jota hän käytti omassa kodissaan. Huoneen väliseinä tapetoidaan ilmaistavaroiden osastolta löytyneiden kirjojen sivuilla.

— Kirjan sivut revitään irti käsin. Paras lopputulos saadaan sommittelemalla joukkoon myös oikein kellastuneita sivuja, Minna vinkkaa.

Koteja Barbieille Ylivieskassa kasvanut Minna tiesi jo pienenä tyttönä haluavansa isona sisustussuunnittelijaksi. Sisustussuunnittelua hän harjoitteli jo Barbie-leikeissä.

— Kaverit sanoivat, että aloitetaan leikki vasta sitten, kun Minna on ensin tehnyt Barbieille kodit. Ei meillä ollut valmiita Barbien huonekaluja. Saatoin tehdä sängyn työpöydän laatikosta, Minna muistelee. Äidin ja isosiskon kanssa Minnalla oli harrastus, jota kotona kutsuttiin ”möbleeraamiseksi”.

— Vaihtelimme usein huonekalujen järjestystä. Emme yleensä ostaneet uusia huonekaluja vaan siirsimme kalusteita huoneesta toiseen, Minna kertoo.

Ensimmäisen kesätyöpaikan Minna sai 15-vuotiaana hampurilaisravintolasta.

— Ravintolan omistaja pyysi minua tekemään ravintolan seinälle suuren sisustustaulun. Myöhemmin sain suunnitella mainosteippaukset ravintolan ikkunoihin.

Ammattikorkeakoulusta muotoilijaksi valmistuneen Minnan mukaan sisustussuunnit-

telija pyydetään yhä useammin apuun myös aivan tavallisia koteja sisustettaessa. Toisinaan Minna on etsinyt asiakkaille myös käytettyjä kalusteita, joko asiakkaan pyynnöstä tai omasta ehdotuksestaan.

Vanhoista vöistä uusi matto Vantaan Metsolassa sijaitsevassa paritalokodissa aviopuolisonsa ja pienen koiransa kanssa asuva Minna on hankkinut omaan kotiin niin uusia kuin käytettyjäkin huonekaluja.

Hän ei löytänyt huonekalukaupasta mieleistään olohuoneen pöytää, mutta huomasi myymälän edessä puisen lavan. Minna kysyi, saisiko hän ostaa sen. Myyjä kysyi, onko hän tosissaan.

— Lava oli sopivasti kulahtanut. Sain olohuoneeseen pöydän parilla kympillä. Pöydän jaloiksi pinosin vanhoja sisustuslehtiä.

Lastulevyhuonekaluja hän ei kotiinsa kelpuuta.

— Jos ostaa uutta, kannattaa valita kalusteita, jotka kestävät aikaa. Täyspuisia huonekaluja voi myöhemmin vaikka hioa ja maalata uudelleen, Minna sanoo.

Kierrätyskeskuksesta sisustusaarteita etsivää Minna kehottaa käyttämään luovuutta ja tarkastelemaan asioita uudella tavalla.

— Nahkatakeista voi ommella sisustustyynyjä. Makuuhuoneeseen voisi saada kivan maton ompelemalla valkoisia vöitä pohjakankaaseen ja leikkaamalla kankaan lopuksi pyöreään muotoon.

Makuuhuoneeseen saa uutta ilmettä myös poimimalla idean Minnan suunnittelemasta yksiöstä ja ompelemalla uuden päiväpeiton kierrätyskankaista.

p ä ivä

e l ä m ää

USKONNON KIELELLÄ sanottuna Jumala on luonut niin homot kuin heterotkin. Onko meistä mestaroimaan Jumalan luomistyön tuloksia? Pikemmin olisi tuettava heitä toteuttamaan vastuullisesti seksuaalisuuttaan.

Soili Pohjalainen

Minnan yksiö 6.4.–7.5. K ierrätyskeskuksen k aupassa T ikkurilassa, Horsmakuja 6.

Va i n

RAAMATTU PUHUU homoseksuaalisuudesta oman aikansa kieltä ja edustaa oman aikansa käsityksiä. Vanha testamentti tunsi homoseksuaalisuuden lähinnä voitettuihin kansoihin tai muukalaisiin kohdistuvana seksuaalisena häpäisemisenä, väkivaltana ja raiskaamisena. Tällaisena ilmiönä se tietysti tuomittiin jyrkästi ja siitä langetettiin kuolemanrangaistus.

Uudessa testamentissa ilmiötä käsittelee laajimmin apostoli Paavali.

Hän piti sitä seksuaalisen hurjastelun ja nautinnon hakemisen muotona. Hänen mukaansa ihminen voi itse valita seksuaalisen suuntautumisensa ja on siitä vastuussa. Yhden miehen ja naisen elinikäisessä liitossa harjoitettu seksuaalisuus on se muoto, jonka hän hyväksyy ja jota hän suosittelee.

Paavalilla ei ole samaa tietoa ihmisen seksuaalisesta identiteetistä kuin meillä. Seksuaalinen identiteetti näyttää olevan synnynnäinen tai varhaisessa lapsuudessa syntyvä ominaisuus, jota ei yleensä voi vaihtaa toiseksi. Sen synnystä ihminen ei itse ole vastuussa.

Raija Sollamo professori



Pisteitä

Ota kantaa

Earth Hour -kynttilähartautta vietettiin lauantaina 25.3. Myyrmäen kirkossa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Miten voi torjua ilmastokriisiä?

Ääriliikkeet pyrkivät pitämään yllä jatkuvaa kriisiä

Markku Mattila

Arvo Kyynäräinen,  Mikä sai sinut tulemaan hartauteen?

— Näimme Vantaan Laurista hienon ilmoituksen tilaisuudesta, joka vaikutti erikoiselta ja ainakin meille uudelta. Päätimme vaimon kanssa, että tuonne pitää mennä.

Osallistumme muutenkin erilaisiin tempauksiin kirkolla.

Mitä ajattelet luomakunnan suojelemisesta?

— Sikäli kuin mahdollista yritämme säästää luontoa. Emme halua tärvellä mitään turhan päiten.

Kaunista maapalloa tuhotaan aivan liikaa yrittämällä ottaa käyttöön kaikki sen rikkaudet, mitä vain irti saa. Autolla ajaminen on vähentynyt. Uudelleen käyttö ja kierrätys on huudossa, ja kyllä meilläkin lajitellaan jätteitä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat hartaudelle?

— Annan 4,5 pistettä, vaikka itse tilaisuus ansaitsisi täydet pisteet.

Pisteitä pudottaa huono kuuluvuus, josta tosin saan ehkä syyttää omia korviani.

Anneli Milén,  Mikä sai sinut tulemaan hartauteen?

— Ystävätär soitti ja pyysi lähtemään jotakin yhdessä tehdäksemme. Idean taustalla oli hänen ystävättärensä. Hartauden idea selvisi syvemmin vasta paikan päällä.

Mitä ajattelet luomakunnan suojelemisesta?

— Maapallon tuhoutumisella syyllistetään usein tavallisia ihmisiä, mutta olen sitä mieltä, että tässä asiassa ratkaiseva on poliittisten ja taloudellisten vallanpitäjien ahneus ja kovuus. Minua raivostuttaa se, että ihmisistä tehdään markkinavoimien sätkynukkeja, kun ensin neuvotaan säästämään ja sitten kohta taas kuluttamaan sähköä.

Olennaisempaa on vaikkapa vaaleissa äänestää niin, että on oikeasti solidaarinen maailman köyhille.

Pisteillä 1–5, paljonko annat hartaudelle?

— Annan 4+ pistettä lämpimälle tilaisuudelle. Se ei ollut virkamiesmäinen ja pompöösi. Olimme jotenkin kaikki läsnä.

Ulla PohjolanPirhonen,  Miksi Myyrmäessä järjestettiin Earth Hour -hetki?

— Kirkon kuuluu olla mukana sellaisessa, mikä koskee koko maapalloa, luomakuntaa ja elinympäristöä. Toiseksi aiheeksi nousi Japanin maanjäristystilanteen ja mahdollisesti vielä laajenevan ydinonnettomuuden muistaminen. Kynttilärukouksen tapaisia hiljaisia rukoushetkiä tarvitaan ja kaivataan muutenkin.

Kirkossa oli vain kynttilänvalo, mitä se kertoi?

— Earth Hour muistuttaa tehtävästämme varjella luomakuntaa.

Jokainen voi pohtia, mitkä ratkaisut ovat kestäviä. Ainakin voi vähentää sähkön, veden ja muutakin kulutustaan.

— Pimeässä näkee, miten yksikin kynttilä voi näyttää valon. Voi miettiä, mitä tarkoittaa, että Kristus-valo valaisee maailman.

Pisteillä 1–5, paljonko annat hartaudelle?

— Annan 4,5 pistettä sille, että ihmiset olivat huomanneet hartauden.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

”Eheytykseksi” kutsuttua manipulaatiota suositteleva Älä alistu -kampanja lopetettiin viime viikolla. Ongelmat jäivät. Uudistusmielinen Tulkaa kaikki -liike pitää surullisena sitä, että ääriliikkeet haluavat ylläpitää kirkossa jatkuvaa kriisiä. Toistuvien kohujen ja kriisitunnelman avulla ääriliikkeet taistelevat omasta vallastaan ja muun muassa rahoituksestaan. Älä alistu -kampanjan teki erityisen ongelmalliseksi se, että kyseessä oli keski-ikäisten masinoima hanke, jossa riepoteltiin nuorten ihmisten seksuaalisuutta. Kampanjavideolla esiintyvä nuori nainen joutui puhumaan syvästi henkilökohtaisista asioistaan, joiden ei pitäisi kuulua kenellekään ulkopuoliselle. Hänen sanavalintansa viittasivat ”eheytyksen” läpikäyntiin.

Olemme huolissamme henkisestä väkivallasta ja yksityisyyden loukkaamisesta kristillisissä ääriryhmissä. Emme hyväksy sitä, että aikuiset ääriliikkeiden puuhamiehet käyttävät nuorta naista eheytymismannekiinina, jota esitellään kuin sirkuseläintä.

Ihmisoikeuksia loukkaavien ääriliikkeiden kaikkinainen rahoitus on lopetettava. Seurakunta-aktiiveina ja luottamushenkilöinä pidämme huolen siitä, että Vantaan seurakuntien rahavirrat ääriliikkeille selvitetään huolellisesti ja rahoituksen tulevaisuudesta päätetään avoimessa, demokraattisessa menettelyssä.

Eräillä Suomessa toimivilla kristillisillä ääriliikkeillä on läheisiä suhteita amerikkalaiseen Missourin synodiin. Sen johtaja Matthew Harrison on vastikään määritellyt, että maailman kristittyjä yhdistävä tekijä on tätä nykyä ”taistelu homoseksuaalisuutta vastaan”. Olemme jyrkästi eri mieltä: kristittyjä ei yhdistä homoseksuaalisuuden vastustaminen, vaan Kristus.

Homofobiakampanjat epäasiallisia

, % Helsinkiläinen

Asuin ensimmäiset vuoteni Fleminginkadulla. Palasin aikuisena Helsinkiin. Jälkikasvua syntyi asuessamme Pikku Huopalahdessa.

Eron jälkeen vietin hetken matkalaukkuelämää. Ensin muutin Kannelmäkeen ja sitten Matinkylään Espooseen. Tyttäreni on nyt 15-vuotias, poikani 13-vuotias.



, % Espoolainen

En muista vanhempieni eroa.

Olin silloin niin pieni. Eron jälkeen jäin asumaan mummin ja ukin luo Kiloon. Sitä ennen olimme asuneet heidän naapurissaan. Äitini muutti Ruotsiin, jossa hän asuu edelleen. Käyn välillä moikkaamassa äitiä.

Ruotsissa on pari broidiakin.

 % Vantaalainen

Muutin noin 12-vuotiaana isän luo Pähkinärinteeseen. Kävin kuitenkin peruskoulun loppuun Espoossa. Sen jälkeen menin Sibelius-lukioon, jossa viulunsoitto sai jäädä.

Pop-musa kiinnosti enemmän. Musahommien lisäksi ehostan käytettyjä autoja myyntikuntoon. Olen asunut Kaivokselassa ja Vaaralassa. Vajaa vuosi sitten muutin Maarinkunnaalle avopuolisoni kanssa.

Mika Niikko

Järkeä homokeskusteluun Olisi hyvä, jos keskustelu homoseksuaalisuudesta jo rauhoittuisi ja tulisi järkevämmäksi. Homouden matka rikoksesta muoti-ilmiöksi on tapahtunut nopeasti.

Erilaisia seksuaalisen suuntautumisen muotoja ja aste-eroja on ollut aina. Antiikin Kreikassa ja Roomassa miehet käyttivät poikia seksikohteena, menivät sitten aikanaan naimisiin ja saivat lapsia. Varsinkin menestyneille miehille isät suorastaan tarjosivat poikiaan etujen toivossa. Se vahingoitti poikia sekä ruumiillisesti että henkisesti. Ei ole ihme, että alkuseurakunnat alkoivat voimakkaasti vastustaa käytäntöä.

Katolinen kirkko on selibaattisääntöjen vuoksi joutunut toisaalta sallimaan toisaalta kontrolloimaan homoseksuaalisia ja insestisiä impulsseja läpi vuosisatojen. Siellä, missä sukupuolet erotetaan toisistaan, on kasvupohja homoeroottisille suhteille. Nuoruudessa ne ovat muutenkin yleisiä kiihkeinä ystävyyksinä. Se, että nuoren identiteetti saa rauhassa kehittyä ilman ulkopuolista häirintää, tuomitsemista tai houkuttelua, on mielenterveydelle tärkeää.

Homoseksuaalisuus tuskin on yhtenäinen, biologispohjainen synnynnäinen ominaisuus. ”Luonto” rakentaa elämän jatkumisen heterosuhteen varaan.

Siksi se on helpompi, ristiriidattomampi. Hyvästä ja pahasta ei ole kysymys. ”Kilpailkaa toinen toisenne kunnioituksessa”, sanoo kristittyjen Jeesus.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Vantaan Tulkaa kaikki -liikkeen puolesta Ansu Balac, Eija Harju, Miikka Huuskonen, Laura Häggblom, Johanna Korhonen, Pirkko Kotila, Minna Kuusela, Annika Lappalainen, Juha Luodeslampi, Nina Maskulin, Sari Roman-Lagerspetz, Eve Rämö, Marika Tähkänen, Eero Untamala

Time Schleifer, 41, soittaa bassoa lasten heviyhtyeessä nimeltä Sauruxet.

nettisivut on listannut kaikki eri mieltä olevat kansanedustajaehdokkaat homofobisiksi yhden MTV3:sen vaalikoneessa esitetyn kysymyksen johdosta: ”Homo- ja lesboparien tulee saada oikeus nk. sukupuolineutraaliin avioliittoon — samaa vai eri mieltä”. Homofobiakampanjan toteuttajana on muun muassa yhteiskunnan varoilla toimiva Seta ry. Tämänkaltainen herjaaminen on hyvin epäasiallista, eikä yhteiskunnan varoja tulisi osoittaa tällaista toimintaa harjoittaville järjestöille.

Heteroperheellä ei ole mitään hävettävää, jos he ovat perinteisen perhekäsityksen kannalla. Vaatimukset sukupuolineutraalista avioliittolaista tai lasten adoptoinnista eivät ole tasa-arvo- saati ihmisoikeuskysymyksiä, eikä niitä tule hyväksyä painostuksenkaan edessä.

Seksuaalivähemmistöjen voimakkaat vaatimukset ovat vieneet huomion heteroperheiden hyvinvoinnin kehittämiseltä.

Homojärjestöt hyökkäävät toistuvasti ja voimakkaasti sananvapautta vastaan. Heterot, joilla on perinteinen perhemallikäsitys ja jotka eivät ole valmiita muuttamaan kantaansa, hyväksymään seksuaalivähemmistöjen vaatimuksia, leimataan syrjiviksi, rasisteiksi ja homofobisiksi.

Tällaisen painostuksen kohteena on myös kaikki kansanedustajaehdokkaat. Homofobia-

Anna-Liisa Rekola psykoterapeutti, psykohistorioitsija

Tekstiviestit Homojen jahtaamisen sijaan eikös voitais samalla tarmolla tarttua kirkon puitteissa esim. huumeongelmaan.

Akuutti

Mitä menitte tekemään!

Nylénin pysäyttävän kolumnin perään laitoitte lehteen täytekakun. Minun oli nälkä…

Jani Laukkanen

Luonto ja hiljaisuus ovat Simo Ellilälle energian lähteitä.

Luonto auttaa keskittymään Jos Simo Ellilää ei tapaa työaikana toimistosta, hän todennäköisesti istuu nuotion ääressä metsässä.

O

n mukava tavata ihminen, joka sanoo löytäneensä olemisen tarkoituksen.

Simo Ellilä, 44, uskaltaa tehdä asioita niin, että niissä on mielekkyys mukana.

— Nautin hiljaisuudesta ja kiireettömyydestä, sanoo asianajaja parinkymmenen vuoden työkokemuksella.

Ellilää ei aina tapaa hänen työpaikallaan Helsingin keskustassa, vaikka hän tekee töitä lähes koko ajan. Puhelin piippaa povitaskussa. Ellilä osaa käyttää teknologiaa hyödyksi. Ei ole pakko istua paikoillaan työhuoneessa, sillä puhelin ja sähköposti toimivat melkein missä tahansa — vain Venäjän puolella puhelin on mykistynyt.

— Päivätyöni on paljolti sen miettimistä, miten joku asia perustellaan tai ongelma ratkaistaan. Miettimistyötä teen usein luonnossa, Sipoonkorvessa tai Nuuksiossa reittien ulkopuolella. Sytytän tulet, keittelen kahvit ja istun nuotion ääressä. Luonnon keskellä säilyttää kyvyn ymmärtää ongelmat.

Töiden tekemisestä huolimatta Ellilä rauhoittuu luonnossa.

— Hyvin moni ihminen voisi tehdä

töitä muualla kuin työpaikalla, se on vain järjestelykysymys.

Simo Ellilä on toiminut oppaana Vantaan seurakuntien järjestämillä vaellusreissuilla Lapissa 1980-luvun loppupuolelta lähtien kerran tai pari vuodessa. Hän on vetänyt myös Suomen Ladun järjestämiä eräretkiä.

— Vaellusreissuilla ollaan, katsellaan ja kuunnellaan luontoa. Tietenkin kävellään, mutta tärkeintä on luonnossa oleminen.

Eräopas on suunnitellut kuljettavan reitin, mutta luonnossa eteen voi tulla yllätyksiä ja matkaa tehdään silloin tilanteen ja intuition mukaan.

— Minulla on mukanani tarkat

Vanhoihin puihin, erityisesti mäntyihin, on kasautunut olemassaolon tasapainoa. kartat ja kompassi. Tärkeää on kartanluku, se että vertaa maastoa ja karttaa reaaliaikaisesti.

Erämaassa ruoan tekeminen nuo­ tiolla, teltoissa yöpyminen ja säiden armoilla oleminen ovat osa matkan viehätystä. Ne ovat elämyksiä.

— Mieleenpainuvimpia reissuja ovat olleet ne, kun aamulla on herännyt teltasta ja yöllä on satanut lunta tai taivaalta on vihmonut räntää. Matkanteko on eräänlaista itsensä voittamista.

— Eräretki on seikkailu, jolla koetaan erilaisia olosuhteita, ylitetään virtoja ja jyrkänteitä. Nähdään mahdollisesti poroja, lintuja, jäätiköitä ja lumenviipymäkasveja. Syksyn vaellusretkellä voi yllättäen haistaa vaikka kevään tuoksun.

Yleensä Ellilän vaellusporukassa on parikymmentä henkilöä. Luonnossa voidaan vaeltaa hiljaisuudessa, mutta siellä myös keskustellaan ja kuullaan Elillän kertomia luonnon ihmeisiin liittyviä tarinoita. Satoi tai paistoi, eräoppaalta sujuu tulien teko.

— Metsästä, jopa paljakoilta, löytyy aina nuotiotarpeita. Sade ei haittaa nuotion sytyttämistä, ainoastaan kova tuuli on haaste tulen teolle.

Suomen luonto, siellä oleminen ja eräoppaana toimiminen ovat Simo Ellilälle enemmän kuin harrastus. Hän kokee olevansa osa kalevalaista jatkumoa. Samanlaista tunnetta kuin omissa metsissämme hän ei koe esimerkiksi Espanjan luonnossa.

Ellilästä ei ole mitenkään kummallista halata puita.

— Entistä enemmän aistin alkuperäisessä luonnossa harmonisen järjestelmän. Kutsun sitä energiaksi. Vanhoihin puihin, erityisesti mäntyihin, on kasautunut olemassaolon tasapai-

Vaellus jättiläisten maassa

Elo–syyskuun vaihteessa Vantaalta lähdetään tunturivaellukselle kolmen valtakunnan rajalle Kilpisjärvelle. Matkaa tehdään hiljaisuuden hengessä.

Vaellus järjestetään 25.8.–2.9. Sen hinta on 480 euroa.

Eräoppaana vaelluksella on Simo Ellilä. Matkanjohtajina toimivat pastorit Tarja Korpela ja Tapio Koivu sekä diakoniatyöntekijä Irma Liljeström.

Vaellukselle tulee ilmoittautua 30.4. mennessä. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Elina Piippo p.

050 321 3282 tai elina. piippo@evl.fi. Lisätietoja saa Tarja Korpelalta p. 050 388 8501.

noa. Niiden lähellä kokee onnea ja rauhaa.

Luonto puhuu, jos ihminen malttaa mielensä ja löytää tiensä sen äärelle.

Elämä ei enää olekaan itsestään selvä.

— Luonnossa oppii näkemään arjen kiireen läpi: kaikki mitä teemme ja saamme on lahjaa. Siellä huomaa, mikä arjessa on tarpeellista ja mikä ei.

Ainakin minulle käy niin, että mietin, mitä turhuutta saatan elämässäni tavoitella tai mikä omassa olemisessani on tärkeintä.

— Luonnossa voi myös miettiä ikuisuutta ja oman aikamme lyhyyttä: nämä tunturit ovat olleet muuttumattomina vuosituhansia ja ovat vielä meidän jälkeemme.

Ellilälle hiljaisuus on energian lähde, mutta toisinaan hiljaisuus voi pelottaa. Pelko on kuitenkin luonnollinen osa ihmisyyttä.

— Olen joskus yöpynyt yksin erämaassa. Hetkeä ennen kuin olen ummistanut teltassa silmäni, on mielessä käynyt, että voisikohan joku tulla tänne. Mutta se on tuntunut positiivisesti salaperäiseltä.

Nykyisin Simo Ellilä asuu vaimonsa ja lapsiensa kanssa Helsingissä. Nuorena hän asui Vantaalla ja osallistui 11-vuotiaana Vantaankosken seurakunnan järjestämälle nuorten Lapinvaellukselle. Siitä kipinä lähti. Ellilä kävi eräopaskurssin. Sen jälkeen hän toimi eräoppaana kymmenillä Hakunilan ja Tikkurilan seurakuntien vaellusrippileireillä.

Nina Riutta

5

Hengellisiä tiennäyttäjiä

Monilahjakas Lars Levi Laestadius Pohjoisen mies tunsi saamelaisten maailman.

Matti Pikkujämsä

L

ars Levi Laestadiuksesta tulee mieleen lähinnä hänen nimeään kantava herätysliike, lestadiolaisuus. Sen varjoon on jäänyt hänen monipuolinen ja kansainvälisestikin tunnustettu tiedemiehen uransa.

— Laestadius oli merkittävä ajattelija ja tiedemies, pohjoisen luonnon ja mielenmaiseman tuntija, sanoo professori Juha Pentikäinen.

Laestadiuksen kuolemasta tuli helmikuussa kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi uskontotieteilijä Pentikäinen on yhdessä dosentti Risto Pulkkisen kanssa kirjoittanut huhtikuussa ilmestyvän kirjan Laestadiuksesta. He ovat myös toimittaneet ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan suomeksi Laestadiuksen uskonto- ja kansatieteellisen teoksen Lappalaisten mytologian katkelmia.

— Tarkoituksena on ollut murtaa Laestadiukseen liittyviä ennakkoluuloja. Hengellinen kutsumus hallitsi oikeastaan vain viimeistä neljännestä hänen elämästään 1840-luvulta alkaen, mutta tutkija hän oli koko ikänsä, se oli hänen perusolemuksensa. Laestadius oli utelias. Häntä kiinnosti kaikki, mitä ympärillä ja ihmismielessä on, Pentikäinen kertoo.

Pentikäisen mukaan Lars Levi Laestadius oli ennen kaikkea pohjoisen ihminen jo sukujuuriltaan.

— Harva tietää, että Laestadius oli saamelainen. Hänet on kirkkohistoriassa yleensä esitetty ruotsalaisena, Pentikäinen sanoo.

Laestadiuksen äiti Anna Magdalena oli eteläsaamelainen, isä Karl lähtöisin ruotsalaisesta pappissuvusta, jossa pidettiin kunnia-asiana osata saamea.

Lars Levi Laestadius syntyi tammi-

kuussa 1800 Arjeplogissa, Ruotsin Lapissa. Perhe oli köyhä, sillä alkoholisoituneesta isästä ei oikein ollut siitä huolehtijaksi.

Niinpä Lars Levin velipuoli Karl Erik, joka oli pappina Kvikkjokkissa, otti äitipuolen ja pikkuveljet luokseen, kun Lars Levi oli 8-vuotias ja Petrus 6-vuotias. Kvikk­ jokkissa saamesta tuli perheen kotikieli.

Laestadiuksen kiinnostus luontoon, erityisesti kasvitieteeseen, heräsi jo poikavuosina. Elämänsä aikana hän keräsi kymmeniätuhansia kasveja. Kolmisenkymmentä kasvia hän sai omiin nimiinsä. Ne olivat lajeja, jotka hän oli ensimmäisenä löytänyt.

Laestadius opiskeli Uppsalan yliopistossa. Pappisura ei ollut hänelle mitenkään itsestäänselvä vaihtoehto. Äiti sitä toivoi, mutta pojan mielessä kangasteli myös kasvitieteilijän ura. Varma leipä kirkon virassa kuitenkin voitti, ja hänet vihittiin papiksi vuonna 1824.

Koko elämäntyönsä Laestadius teki Lapissa. Yli 20 vuotta hän oli kirkkoherrana Karesuvannossa ja elämänsä viimeiset reilut kymmenen vuotta Pajalassa.

Lapin kasvien lisäksi Laestadius oli kiinnostunut saamelaisten perinteestä ja uskomuksista. Toimittuaan ranskalaisen tutkimusretkikunnan oppaana hän sai tilauksen kirjoittaa lappalaisten historian.

Aiheesta syntyi Lappalaisten mytologian katkelmia, viisiosainen käsikirjoitus, jota ei kuitenkaan koskaan julkaistu Ranskassa.

Lappalaisten mytologian katkelmia on Juha Pentikäisen mukaan kieh-

tovaa luettavaa siksikin, että Laestadius kirjoitti sitä samanaikaisesti uskonnollisen heräämisensä kanssa. Laestadiuksen uskonnollisen heräämisen taustalla oli traagisia tapahtumia: vuonna 1839 kuoli hänen poikansa Levi ja vuonna 1842 hän itse sai-

6

Hänen saarnoissaan Jumalalla on rinnat, joilla vanhurskas saa perillä levätä. rastui vakavasti, ilmeisesti johonkin koleran kaltaiseen sairauteen.

Vuonna 1844 tapahtui jotakin käänteentekevää. Eräällä tarkastusmatkallaan Laestadius kohtasi Åselen kirkossa Milla Clementintyttären, Lapin Mariaksi nimittämänsä naisen, joka oli kokenut uskonnollisen herätyksen ja kuului niin kutsuttuun lukijaisten liikkeeseen.

Pentikäinen kertoo, että tapaamisen yksityiskohdista ei ole tarkkaa tietoa. Millankin jäljet katoavat Norjaan, jonne hän muutti. Laestadius kirjoitti kohtaamisesta: ”Ja minä ajattelin tässä on nyt yksi Maria, joka istuu Jeesuksen jalkain juuressa. Ja nyt vasta, ajattelin minä, nyt näen tien, joka vie elämään; se on ollut kätkettynä, kunnes sain puhua Marian kanssa.”

Lapin Marian lisäksi Laestadiuksen elämässä oli toinen tärkeä hengellinen vaikuttaja, hänkin nainen: oma äiti. ”Äidin helmassa olen saanut sen, mitä minussa on uskontoa ja uskoa”, kuvasi Laestadius äidinperintöään.

Laestadiuksen kokemus Jumalasta onkin lähempänä hoivaavaa äitiä kuin ankaraa isää.

— Laestadiuksen jumalakuva on kiehto-

van naisellinen. Hänen saarnoissaan Jumalalla on rinnat, joilla vanhurskas saa perillä levätä. Läsnäolleiden kertoman mukaan Laestadius kysyi kuolinvuoteellaan: ”Onko täällä nainen?” Hän siis näki naisen kuollessaan, Pentikäinen kertoo.

Laestadiuksen saarnoissa oli paikkansa myös saamelaisen mytologian hahmoille kuten maahisille, hattaroille ja äpärille, joille hän antoi uuden, kristillisen merkityksen.

Pentikäinen summaa, että Laestadiukselle uskonto oli kulttuurista äidinkieltä, jossa oli saamelainen korostus. Hän käytti tästä luonnonuskonnosta ilmausta ”lappalaisten sisäinen talous”.

Hengellisen herätyksen hoitoon Laestadius alkoi keskittyä heti Mytologiateoksensa valmistuttua.

Hänen saarnojensa vaikutuksesta oli alkanut tapahtua kummia: ihmiset kokivat hurmoksellisia tiloja, näkyjä ja ilmestyksiä, armon merkkejä. Herätys levisi nopeasti saamelaisten keskuudessa, sillä Karesuvanto sijaitsi Ruotsin ja tuolloin Venäjään kuuluneen Suomen rajalla ja oli siksi poromiesten läpikulkupaikka.

— Sanonta ”lumessa paloi” kuvaa hyvin tapahtumia, niin raju ja voimakas herätys oli, Juha Pentikäinen sanoo.

Laestadiuksen hengellisen opetuksen ydin on Pentikäisen mukaan Jumalan armo ja anteeksiantamus.

— Lisäksi hänen opetuksessaan korostuu pyhien yhteys. Armo toimii uskovien yhtei-

sön, seurakunnan sisällä. Tämän seurakuntanäkemyksen mukaan maan päällä on aina ollut Jumalan seurakunta suuremman kirkon sisällä.

Omaa herätysliikettä Laestadius ei kuitenkaan katsonut perustaneensa. Lapin heränneitä sanottiin esimerkiksi lukijaisiksi.

Lestadiolaisiksi heitä alettiin kutsua vasta toistakymmentä vuotta Laestadiuksen kuoleman jälkeen. Varsin pian liike levisi saamelaisalueilta muualle Ruotsiin ja Suomeen ja siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan. Amerikkaan lähteneiden joukossa oli esimerkiksi yksi Laestadiuksen tyttäristä.

Pentikäinen huomauttaa, että Laestadiukseen liittyy paljon tarinoita, joiden historiallisen totuuden kanssa on niin ja näin.

— Tositapahtumista tulee kertomuksia ja niistä aikanaan myyttejä tai uskonkappaleita, jotka sitten hallitsevat ihmisten kokemuksia, hän kuvailee.

Myytit myös toistuvat. Asiaa havainnollistaakseen Pentikäinen mainitsee liikkeen alkuhistoriaan kuuluneen kertomuksen saar­ namatkalla kuolleesta miehestä. Mies oli uupuneena paneutunut tunturissa pitkäkseen hankeen Raamattu päänalusenaan, eikä siitä enää noussut.

— Kysymyksessä on uusi versio ikivanhasta noidan kuoleman myytistä, joka tunnetaan koko pohjoisella pallonpuoliskolla.

Pyhä mies kuolee yksin. Laestadiuksen itsensä muuten kerrotaan kuolleen karhuntaljalle. Voisiko olla hienompaa kuvaa!

Kaisa Halonen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Saara Vuorjoki

Kotona paras

P

ari kertaa päivässä 90-vuotias Anna Pyykkö kävelee portaat alas ja takaisin ylös toisen kerroksen kotiinsa. Posti on haettava postilaatikosta ja roskat vietävä ulos.

— Asun täällä niin kauan kuin pystyn kulkemaan raput. Ylöspäin rappuja on helpompi tulla, alaspäin meno on huonompaa. Jalkani ovat sen verran heikot.

Käsivoimat ovat hyvät, kun olen ikäni työtä tehnyt.

— En halua palvelutaloihin, vaikka sitä on ehdoteltu. En osaa lähteä minnekään, kun olen niin kova ikävöimään.

Anna on asunut talossa vuodesta 1965.

Alun perin talo rakennettiin 1950-luvulla Vapaalan terveystaloksi. Silloin siinä oli kätilön ja terveyssisaren vastaanotot ja kahdeksan asuntoa.

— Asuntoni on hyvä. On erikseen makuuhuonekin. Kun 63-vuotiaana jäin eläkkeelle, minulle sanottiin, että saan asua täällä vuokralla niin kauan kuin itse sanon itseni irti.

Vasta viime aikoina häntä on vähän alkanut haitata se, että saunaan ja suihkuun pitää mennä talon toisen rappukäytävän kautta.

Töiden perässä etelään Anna Pyykkö muutti aikoinaan työsuhdeasuntoon. Hän oppi tuntemaan oman kotitalonsa ja naapurissa olevan opettajien asuntolan rappukäytävät aivan sananmukaisesti nurkkia myöten, kun hän siivosi niitä työkseen 18 vuotta.

— Koko Rajatorppaa ei edes vielä ollut, kun muutin perheeni kanssa tänne Nurmeksesta. Asuimme ensin muutaman kuukauden Sihtolan kartanossa tässä lähellä.

— Aluksi tulin pääkaupunkiseudulle yksin etsimään töitä. Työn saaminen ei ollut helppoa, mutta pääsin siivoamaan kauppaoppilaitosta Haagassa.

Aikaisemmin Anna oli ollut toistakymmentä vuotta keittäjä-vahtimestaritalonmies-siivoojana kotiseudun kansakouluilla. Kun aviomiehelle ei enää löytynyt töitä, päätettiin koko perheellä lähteä etelään.

Perheen 10- ja 11-vuotiaat pojat alkoivat käydä Ilpolan koulua, joka on nykyisin Rajatorpan koulu. Siellä rehtori kyseli op-

15

Anna Pyykkö on asunut samassa talossa vuodesta 1965. pilailta, voisiko jonkun äiti tulla siivoamaan opettajien asuntolan rappukäytäviä. Pyykön pojat tiesivät heti, että heidän äitinsä voisi.

Liian touhukkaana törmäilee Nykyään Anna Pyykkö kulkee kotioloissa valkoisen kepin ja ulkona rollaattorin kanssa. Apuna ovat myös suurennuslasi ja luku-tv.

— En silti pysty lukemaan pitkään, kun silmissäni alkaa pyöriä.

— Minulta leikattiin kaihi vuonna 1995, ja kolme vuotta näin oikein hyvin. Sitten silmiini tuli verenvuotoja ja näkö heikkeni. Mutta kyllä minä kotiaskareet vielä teen.

Laitan itse ruoan tai ostan valmista. Olen vanha pullapeukalo. Joskus tosin vahingossa törmäilen johonkin, kun olen liian touhukas.

Kuulo on ollut heikko kauan. Kuulolaitteen avulla Anna saa puheesta selvän, jos puhuja on sopivan lähellä.

Kuulon heikentyminen alkoi jo lapsena.

— Isäni oli suutari, ja olin joskus 4-vuotiaana vahingossa rikkonut yhden hänen työkalunsa terän. Kun pikkusisko kertoi siitä isälle, tämä löi niin, että minulta meni taju.

— Kun virkosin, menin mummon turviin, vaikkei mummokaan uskaltanut panna pojalleen vastaan. Siinä oli mies, joka ei koskaan ottanut lasta syliin.

Joskus tulee ikävä Anna Pyykköä käydään toisinaan katsomassa kotisairaanhoidosta.

— Yhteen aikaan kotiavustaja kävi tuomassa lääkkeet, mutta minä kyllästyin siihen, että ne viskattiin valmiina pöydän reunalle kuin luu koiralle. Sanoin, että laitan itse lääkkeet. Aamulla on otettava viisi lääkettä, illalla kolme.

Nykyään parikymppinen pojantytär lait-

taa lääkkeet kahteen dosettiin. Hän valmistui keväällä lähihoitajaksi ja on luvannut käydä isoäitinsä luona joka viikonloppu. Muutkin sukulaiset käyvät katsomassa ja kuljettamassa. Myös avustaja tai seurakunnan vapaaehtoinen on valmis tulemaan seuraksi kävelylle, kauppaan tai näkövammaisten kerhoon.

Moni ystävä ja sukulainen on kuollut.

Joskus kun Anna on yksin, tulee ikävä.

— Perjantai-iltana rupesin itkemään.

Soitin silloin pojanpojalle. Hän tuli lauantaina käymään ja menimme yhdessä syömään.

— Eniten minun on ikävä keskimmäistä lastani. Poika on ollut haudassa jo kaksikymmentä vuotta. Hän oli kuollessaan vasta 36-vuotias. Hän aina sanoi, että kyllä he pitävät minusta huolen.

Ulla-Maija Vilmi

”Kyllä minä kotiaskareet vielä teen. Laitan itse ruoan tai ostan valmista. Olen vanha pullapeukalo.”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Toisen hylkäämästä tavarasta voi tulla toisen aarre. Myyrmäen Fida-lähetystorilla kauniin lampun arvoksi on määritelty 15 euroa.

7

-luvun ra

Nuo pyhä

Hans von Schantz

Toivon, että kirkossa nousisivat nyt rohkeasti esiin ne nuoret, jotka ymmärtävät tämän ajan sydänääniä.



adikaalin unelmat

orena Kari Pekka Kinnunen päätti ästi tehdä ihanteistaan totta.

V

antaan seurakuntien vahvan miehen sisällä velloo ristiriitainen tunne — yhtäältä helpotuksen, toisaalta tyhjyyden.

— Kun ilmoitin jääväni eläkkeelle, ajattelin että kohta alkaa ihana pitkä loma samaan tapaan kuin kesäloma! Mutta kun lähdön hetki lähestyy, tajuan menettäväni kaikki tärkeät työtoverit, joiden kanssa olen voinut tehdä merkittäviksi kokemiani juttuja. Myös seurakuntalaisia tulen tapaamaan vähemmän.

— On tämä yllättävän kova paikka, 64-vuotias Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen tunnustaa.

Kirkkoherran kiireiden ja eläkeläisen rauhan kontrasti korostuu varsinkin, kun viime vuoden alkupuolisko oli hillitöntä rumbaa. Kinnunen johti töidensä ohessa täydellä höyryllä Irja Askolan piispakampanjaa.

— Vaimoni välillä jo kyseli, olenko naimisissa hänen vai kampanjan kanssa. Mutta hän antoi anteeksi, kun Irja tuli valituksi, Kari Pekka kertoo nauraen.

Uskollinen nuoruuden näyille Kari Pekka Kinnunen varttui helsinkiläisessä työläisperheessä Alppilassa ja Vallilassa. Isä oli kirvesmies, äiti kahvilan työntekijä. Kirkossa käytiin lähinnä jouluna sekä häissä ja hautajaisissa.

— Oppikoulussa huomasin olevani jollakin syvätasolla kristinuskon koskettama. Tykkäsin laulaa virsiä ja pidin joskus koulussa aamuhartauden.

Ajauduin kuitenkin ristiriitaan uskonnonopettajan kanssa ja päätin erota kirkosta heti, kun se tulisi mahdolliseksi.

Sitten oppikouluun teki vierailun pastori Pertti Luumi.

— Päätin testata miehen ja pyysin häntä selvittämään älyllisesti tyydyttävällä tavalla luomisopin ja kehitysopin suhteen. Hän onnistui siinä, ja minä päätin lähteä hänen johtamalleen rippileirille. Toimin myös isosena, Kinnunen selvittää uskonnollista taustaansa.

Hän määrittelee olevansa seurakunnan nuorisotyön kasvatti. Teologian opiskeluaikoina vaikutuksen tekivät ekumeeninen taizé-liike ja sosiaalieettisesti valpas kristillisyys, joka suuntautuu pikemminkin ulos maailmaan kuin uskovaisten sisäpiireihin.

Kinnunen on pysynyt uskollisena nuoruutensa näyille.

— Ajattelen edelleen, että kirkon on tehtävä ”kansankynttilänä” työtä ihmisten keskellä, erityisesti diakonian puolella. Seurakunta on paikka, jossa yritetään yhdessä tulkita ihmisen osaa tässä maailmassa ja Jumalan todellisuudessa.

Uskallus utopioita kohti Sivuun jääminen työtehtävistä on vaikeaa myös siksi, että emeritus maailmanparantaja on tottunut teinikunta-ajoista lähtien vaikuttamaan asioihin. Kinnunen oli mukana 1960-luvun opiskelijaliikehdinnässä Vanhan ylioppilastalon valtauksineen kaikkineen.

— Kannan mielelläni määritelmää 60-luvun radikaali. En ole koskaan häpeillyt sitä aikaa, vaan olen iloinen siitä, että sain olla mukana. Minulla oli, ja on yhä, usko siihen, että me voimme muuttaa maailmaa yhdessä!

Nuorta Kari Pekkaa inspiroivat Jeesuksen Vuorisaarna, Martin Luther Kingin puheet ja Albert Schweitzerin kirjoitukset.

— Sukupolveni tajusi, että maailma on yksi ja me

olemme vastuussa myös kehitysmaiden veljien ja siskojen hyvinvoinnista. Lapseni muistelevat yhä hymyillen ruokapöytämme yläpuolelle kiinnitettyä julistetta. Siinä luki ”hyvää ruokahalua kolmas maailma”. Kuvassa oli tyhjä lautanen ja neljä lusikkaa.

— Jos jotakin opin, niin sen, että kaukaisetkin lähimmäiset ovat oikeasti lähimmäisiämme. Myöhemmin sain vierailla kolmannen maailman maissa ja nähdä Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun hienon työn merkityksen.

Kari Pekka Kinnunen meni siviilipalvelukseen, mikä oli siihen aikaan ihmetystä ja vastustusta herättänyt valinta.

— Olen aina arvostanut suuresti sotaveteraaneja, jotka lähtivät puolustamaan maatamme. Sotavuosina olisin varmaan tehnyt samalla tavalla.

— Sivari oli idealistinen valinta, mutta joitakin utopioita täytyy yrittää panna toimeen ja joidenkin lippujen kantajana on uskallettava seistä. Minä halusin heiluttaa rauhanlippua.

Uuden polven aika aktivoitua Kari Pekka Kinnusen pesti kirkolliskokousedustajana jatkuu ensi vuoden kevääseen, uudelle nelivuotiskaudelle hän ei pyri.

— Uusien ihmisten ja raikkaiden ajatusten on aika nousta tilalle. Meillä 60-lukulaisilla on ollut tärkeä viesti kirkolle ja yhteiskunnalle, ja monet aja-

Seurakunta on paikka, jossa yritetään yhdessä tulkita ihmisen osaa tässä maailmassa ja Jumalan todellisuudessa. mistamme asioista ovat toteutuneet. Kirkon kevät ei kuitenkaan enää saavu meidän vanhojen varassa.

— Kristinuskon radikaalille sanomalle täytyy antaa jokaisena aikakautena uusi tulkinta. Toivon, että kirkossa nousisivat nyt rohkeasti esiin ne nykykulttuurin keskellä kasvaneet nuoret, jotka ymmärtävät tästä ajasta ja sen sydänäänistä paljon enemmän kuin minä.

Kirkon kannalta ei ole ongelmallista vain nuorten vähäinen määrä hallintoelimissä vaan etenkin se, ettei nuorilla ole ollut viime aikoina esittää selkeitä vaihtoehtoja.

— Toivoisin nuorten ajavan asioita, jotka eivät kohdistu vain heihin itseensä vaan esimerkiksi vaihtoehtoiseen elämäntapaan, kirkon varojen käyttöön, lähetystyöhön tai kirkon kansainväliseen apuun.

— Näen kuitenkin myös toivon merkkejä monissa paikoissa, kuten Kirkon Ulkomaanavun Changemakers-verkostossa ja seurakuntien upeissa, tuoreissa työntekijöissä, joita meillä Korsossakin on.

Iloitsen siitä, että aina nousee nuoria kristittyjä, jotka kantavat kristinuskon sanomaa voimakkaasti eteenpäin.

Huutavan äänet erämaassa Kari Pekka Kinnunen arvelee, että 1990-luvun lamaa seuranneet seesteisemmät vuodet vaikuttivat kirkon radikaalin sanoman muuttumiseen mauttomammaksi, hajuttomammaksi ja värittömämmäksi.

— Uudenlaiset äänenpainot tulevat todennäköisesti taas kuuluville, kun kirkko joutuu ahtaammalle. Kristityt voisivat olla suunnannäyttäjiä ja puhua yhteisestä eettisestä vastuustamme sekä köyhien auttamisesta niin kansainvälisellä kuin kotimaisellakin tasolla.

— Maahanmuuttokeskustelussa puhaltaa kylmä talvipuhuri. Siinäkin kirkon edustajat voisivat olla ”huutavan ääniä erämaassa” ja viedä keskustelua eteenpäin, Kinnunen visioi.

Hänellä on tämän vuoden ajan käytössään iso saarnastuoli. Kari Pekka Kinnunen pitää joka toinen torstaiaamu Yle Radio1 -kanavalla aamuhartauden,

jossa tuoreet uutiset ja yhteiskunnalliset keskustelut yhdistyvät kirkkovuoden teemoihin.

— Nautin puhumisesta ja saarnaamisesta. Olen tumpelo käsistäni enkä osaa tehdä taidetta, mutta maalaan mielelläni sanoilla, tykkään kertoa juttuja ja vaikuttaa puhumalla.

Mielipiteitä miehellä riittää edelleen. Yksinomaan Facebookissa Kinnunen tukee kymmeniä eri tahoja kirkollisista ja yhteiskunnallisista hyväntekijöistä Turun Buddhalaistemppelin Solidaarisuusryhmään ja maksuttoman koulutuksen ajajista Postmodernin tekotaiteen ystäviin.

Hän vastustaa homofobiaa, rasismia ja sovinismia.

Taide on pyhän sisar Kirkon kuvioista tutut työtoverit luonnehtivat Kari Pekka Kinnusta aikaansaavaksi, laajalti verkostoituneeksi ja työorientoituneeksi vaikuttajapersoonaksi, joka jättää mieluusti kädenjälkensä sinne, missä milloinkin toimii.

Kirkkoherra on testannut uusia ajatuksia ja toimintatapoja esimerkiksi bibliodraaman keinoja hyödyntäneissä saarnoissaan.

— Kirkossa on ollut vahva perinne siihen, että ihmiset asettuvat tiettyihin, aika jäykkiin rooleihin.

Olen halunnut rikkoa senkin tradition.

— Bibliodraaman oppien mukaisesti olen saarnoissani pyytänyt kuulijoita samaistumaan johonkin raamatuntekstissä olevaan hahmoon ja ratkaisemaan sen ongelmia. Seurakuntalaiset ovat eläytyneet rooleihinsa evankeliumin hengen mukaisesti, ja olen ollut aina kosketettu siitä, mitä he ovat roolihahmojensa kautta sanoneet.

— Kirkossa on uskallettava käyttää monipuolisen musiikin, draamallisen ilmaisun, runouden ja muidenkin taiteenlajien keinoja, jotta evankeliumi voitaisiin välittää kokemuksellisesti ja koskettavasti.

Korson seurakunta on ollut Kinnusen kirkkoherrakaudella tunnettu järjestämistään taidenäyttelyistä.

— Taiteilijat etsivät näyttelymahdollisuuksia, seurakunta tarjoaa tilat. Kaikki voittavat. Ainakin minua moni taideteos on koskettanut ja olen nauttinut näyttelyistämme valtavasti. Mottonamme on ollut: ”Taide on pyhän sisar.”

Merkittävimmän musiikillisen panoksensa Kinnunen antoi teologian ylioppilaana työskennellessään Nuorten Keskuksessa. Hän kokosi Nuoren seurakunnan veisukirjan ensimmäisen laitoksen ja valitsi siihen negrospirituaalit, virret ja hengelliset laulut. ”Punainen kirja” meni heti kuin kuumille kiville.

Armon ja alatien teologi Kari Pekka Kinnunen käy körttiläisten herättäjäjuhlilla ja seuroissa. Siellä kuulee ”suurenmoista armonjulistusta”.

— Kannatan armon ja ”alatien” teologiaa. Uskon Kristuksen olevan paljon armollisempi kuin me voimme kuvitellakaan kaikissa kilvoittelu- ja pyhitysvaatimuksissamme. Kristus laskeutui todellisuuteemme, ja hän kulkee rinnallamme rohkaisijana ja tiennäyttäjänä.

Kinnunen siteeraa laulun sanoja: ”Niin alhaalla kenkään ei kulje, ettei siellä Jeesus ois.”

— Työtoverini Kimmo Saares käyttää termiä ”holtiton armo”. Ihmisen näkökulmasta Jumalan käsittämättömässä armossa ei ole mitään tolkkua. Siihen voi vain turvautua. Armo menee yli käsityskyvyn rajojen. Se tarkoittaa Jumalan totaalista asettumista ihmisen puolelle.

Kinnusen mukaan armon julistus on kirkon varsinainen aarre.

— Siihen liittyy aina haaste asettua heikomman rinnalle ja puolustajaksi ja ajatella toisen asemasta lähtien, mikä hänelle on parasta.

— Kristinuskon perussanoma pyörii varsin yksinkertaisten juttujen ympärillä: holtiton armo, usko ja lähimmäisenrakkaus. Tähän olen teologina päätynyt, summaa Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen.

Janne Villa

Kari Pekka Kinnusen lähtösaarna su .. klo  Korson kirkossa



Pojan ja äidin suhde joutuu koetukselle kesälomalla.

Äitiä, poikia ja rakastajia Hyvä poika. Ohjaus Zaida Bergroth.

Zaida Bergrothin

Elokuva parin vuoden takai-

nen Skavabölen pojat toi valkokankaalle Antti Raivion käsikirjoittaman, alun pitäen Q-teatterissa kulttimaineen saavuttaneen lapsuuskuvauksen. Toisen Bergrothin pitkän elokuvan nimi Hyvä poika viittaa ironisesti äidin ja murrosiän loppuvaiheita elävän pojan suhteeseen. Äiti Leila (Elina Knihtilä) on iltapäivälehtien lööpeissä viihtyvä näyttelijä, joka vetäytyy komealle kesähuvilalleen kahden poikansa kanssa julkisuutta pakoon. Myöhäismurrosikäinen Ilmari (Samu-

li Niittymäki) ei haluaisi päästää ketään miestä äitinsä lähelle. Äiti puolestaan sitoo omalla häilyvyydellään poikaa itseensä.

Leilalla on tarkoitus viettää kesäpäiviä poikiensa kanssa, mutta hän kutsuukin huvilalle kostean tuttavaporukan, josta irtautuu kesäsiipaksi kirjailija Aimo (Eero Aho). Ilmari ei ole innostunut ajatuksesta. Toisesta suunnasta pojan pasmoja sekoittaa paikallinen baarimyyjä Karita (Anna Paavilainen).

Elokuva etäännyttää katsojaa erikoisilla asetelmillaan tietynlaisen hämmennyksen tilaan. Henkilöt ovat oman elämänsä vankeja, mutta he ovat sen verran yleispä-

tevän inhimillisesti luonnosteltuja, että heidän tekonsa ja keskinäiset suhteensa kiinnostavat ja jännittävätkin.

Bergroth on onnistunut hahmottamaan henkilöiden taustalla olevat traumat ja kivut. Elokuvasta selviää ainakin se, että lapset ja nuoret tarvitsisivat rauhaa ja turvallisuutta läheisissä ihmissuhteissaan.

Draaman kaari kantaa hyvin ja jännitteet säilyvät loppuratkaisuun saakka. Rankasta kipuilusta huolimatta tulee tunne, että tästä selvitään, kunhan vain saadaan perhevyyhteä purettua.

Hannu Kylkisalo

maK sa ja: ehdoK a s

Ku n Kr ist illise t a r v o t o vat s i n u l l e tä r Ke i tä

Jouko Jääskeläinen va lt io t ie t e ide n t o h t o r i, ta l o u s j o h ta j a

331

”Lähetetään yhdessä Jouko eduskuntaan” – Antero Laukkanen

UUS I M A A

w w w. j o u K o j a a s K e l a i n e n . c o m

HERÄNNÄISSEURAT Pe 1.4. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 3.4. klo 10 Kirkkopyhä Oulun herättäjäjuhlien merkeissä Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hki. Saarnaa kirkkoherra Jouni Riipinen Oulusta, mukana virsikuoro.

Seuroissa puhujana mm. Sauli Typpö Oulusta. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, Vantaa. klo 16 Seurat Oulun herättäjäjuhlien merkeissä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Puhujina Jouni Riipinen ja Sauli Typpö Oulusta sekä Juhani Elenius ja Jaana Kumpumäki.

Ma 4.4. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ti 5.4. klo 18 Paavalinkirkon alasalissa, Sammatintie 5, Hki. Ke 6.4. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Seppo Holm, Annette Markkunen, Heikki Sippola ja Johan Wennerström.

HuK Perttu Pulkkinen (Krist.dem.) ”Kristittynä Suomen asialla” www.risteys.net/perttu

347

VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI S-Etukortilla alennusta remontista

Varaa suunnitteluaika!

KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS

P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

www.aarrearkku.fi

Ota erilainen irtiotto arjesta.

Miksi meillä on kiire?

Lahjoita itsellesi aikaa. Tule Valamoon nauttimaan hiljaisuudesta, levollisesta ilmapiiristä ja ympäröivän luonnon rauhasta.

Kohti sisäistä pääsiäistä 7.-10.4.

Kurssin ohjaajana lääkäri, kirjailija Helinä Siikala. Hinta alk. 205 e.

Pääsiäisen täysihoitopaketit alk. 266 e Koe kevään suuri juhla luostarin rauhassa.

Tutustu kursseihin ja majoituspaketteihin: www.valamo.fi Valamon myymälä myös Helsingissä, Liisankatu 29. Tervetuloa!

Luonamme löydät minkä kiireelle kadot it.



Musiikkia Vantaan kirkoissa .–..

Tarja Eklund www.kolumbus.fi/tarja.eklund Vantaan kirkkovaltuuston, yhteisen seurakuntaneuvoston ja Hakunilan seurakuntaneuvoston jäsen

371

Leivän ja työn lisäksi välittävä ja oikeudenmukainen yhteiskunta on ihmisille välttämätön

SDP Uusimaa

Ehdokas maksoi tämän ilmoituksen

Jakaranda-kuoro konsertoi sunnuntaina 10.4. Länsimäen kirkossa.

Hakunilan kirkko

Korson kirkko

Hakunilantie 48 ●

●

Merikotkantie 4

Kevätkonsertti pe 1.4. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaat, Anni Holma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Kromaattiset tasot su 3.4. klo 18. J. S. Bachin, Brahmsin ja Schumannin musiikkia, Eeva-Liisa Mannerin runoja.

Anna Kuvaja, piano, Tuukka Vasama, lausunta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

● ●

●

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●

●

●

●

Barokkia Hämeenkylässä su 3.4. klo 18. Hämeenkylän Kamarikuoro ja Valon Kaiku esittävät J. S. Bachin motetit Komm, Jesu komm ja Jesu meine Freude. Johtaa Hannu Lehtikangas.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Palmusunnuntain kantaattimessu su 1.4. klo 10. Messussa esitetään J. S. Bachin kantaatti Himmelskönig sei Willkommen. Hämeenkylän kamarikuoro, Anne Viljamaa, altto, Hannu Lehtikangas, tenori, Hannu Niemelä, basso, ja soitinyhtye, johtaa HannuPekka Heikkilä.

Hyväntekeväisyyskonsertti ma 25.4. klo 1. Svetlana Musina, sopraano, Alina Nikitina, piano. Vapaa pääsy. Kolehti Inkerin kirkon diakoniatyöhön.

Kerokuja 9 ●

●

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●

●

Viekää viesti kaikkeen maailmaan su 10.4. klo 15. Jakaranda-kuoro, johtaa Pekka Nyman. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

●

●

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●

Laavatie 2

MarjaSarja: Luludi-Kukkanen su 3.4. klo 1. Kreikkalaista musiikkia esittää Duo Zorbas eli Maaria Vannemaa, laulu ja viulu, Kari Vannemaa, buzuki ja orientaalisyntikka. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

MarjaSarja: Huhtisointuja ke 2.4. klo 19. Vantaan musiikkiopiston jousiorkesteri, johtaa Sirkka Kuula-Niskanen. Vapaa pääsy.

Hiljaisen viikon musiikkia ma 18.4. klo 19.

Kuuntele kun sinulle kerron ti 19.4. klo 19. Hiljaisen viikon runoilta. Korson seurakunnan runopiiriläiset lausuvat pääsiäisaiheisia runoja. Marja Turu, kantele.

Hiljaisen viikon konsertti ke 20.4. klo 19. Noora Hultin, sopraano, Ursula Hynninen, mezzosopraano, Martti Sirviö, urut.

Laulun ilo -ilta to 28.4. klo 19. Helena Tenhusen oppilaat laulavat ja laulattavat musikaalisävelmiä ja laulelmia.

Hannamaria Tamminen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Länsimäen kirkko

Kivistön kirkko ●

Bäckman, Jeesus, Kari Jerkku, urut, johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy.

●

●

Lauluja pääsiäisen lähestyessä ma 4.4. klo 18. Mieskuoro Vantaan Laulu johtajanaan Jori Männistö, Vantaan Laulun Oltermannit johtajanaan Ari Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Jubilate Deo — ylistäkää Jumalaa su 10.4. klo 1. Vantaan Naislaulajat johtajanaan Ari Pärnänen, VanDaamit johtajanaan Kaisa Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Jukka Kankaisen Luukas-passio ke 20.4. klo 19. Vantaan Kamarikuoro, Hannu Holma, evankelista, Markus

●

●

Palmusunnuntain konsertti su 1.4. klo 18. J. S. Bachin motetti Jesu, meine Freude ja palmusunnuntain kantaatti Himmelskönig, sei willkommen. Hämeenkylän kamarikuoro, Anne Viljamaa, altto, Mikko Niemikorpi, tenori, Hannu Niemelä, basso, orkesteri, johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Franz Lisztin Via Crucis ke 20.4. klo 19. Samppa Laakso, urut, Outi Noponen ja Meri Metsomäki sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Jussi Hirvonen ja Martti Anttila, tenori, Jaakko Hyttinen ja Mikko Sateila, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 22.4. klo 15. Corvus Laurencij -kuoro. Kanttori ja musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

Agios o Theos la 23.4. klo 15. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanista kärsimysajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Glory, Hallelujah! su 24.4. klo 15.

Pääsiäisen gospelkonsertti. Negrospirituaaleja ja Duke Ellingtonin musiikkia. Heli Närhi, sopraano, Tiina Sinkkonen, altto, Juhani Aaltonen, huilu, Ulf Krokfors, basso, Seppo J. Järvinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Konsertti to 28.4. klo 19. Rekolan sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

INFO-ILTAPÄIVÄ perjantaina 8.4.2011 klo 13.00 – 16.00

Vantaalla Tikkurilassa, Vapaaehtoistalo Violassa, Orvokkirinne 4 Ohjelmassa tietoa POLLIn toiminnasta sekä keskustelua aiheesta Tunteiden kirjo omaishoidossa!

Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry – POLLI on omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa edunvalvonta- ja tukijärjestö. Toimimme Helsingissä ja Vantaalla.

Kahvitarjoilu Ilmoittautumiset 6.4. mennessä POLLIn toimistoon 040 5332 710 tai (09) 7562 690.

Rekolan kirkko Kustaantie 22 ●

Toisen pääsiäispäivän kuoromessu ma 25.4. klo 10. Rekolan sekakuoro, johtaa Jori Männistö, urkuri Sirkku-Liisa Niemi.

Virsiä jenkan ja klezmerin tahtiin

V

irret ovat pääosassa vantaalaisvoimin toteutettavassa Varrella virren -draamassa. Eri aikoina eläneet virsirunoilijat Jacobus Finno, Hemminki Maskulainen ja Hilja Haahti väittelevät näytelmässä siitä, millainen virren tulee olla.

Virret kuljettavat tarinaa eteenpäin ja niitä laulavat sekä esiintyjät että yleisö. Virsiä esitetään eri tyyleillä: Johann Sebastian Bachin ja Felix Mendelssohnin tapaan sekä juutalaisen kansanmusiikin klezmerin tyyliin. Myös jenkan tahtiin

lauletaan.

Roolihahmoja esittävät draaman käsikirjoittaja Pekka Kivekäs, Vantaankosken seurakunnan kanttori Kari Jerkku ja Rekolan seurakunnan kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Musiikista vastaavat Vantaan seurakuntien kanttorit ja satakunta vantaalaista kirkkokuorolaista.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 5 euroa.

ntaan! Rakennetaan yhdessä Inka Hopsu edusku yhdenvertainen ja hyvinvoiva Suomi.

Varrella virren -virsidraama ti .. klo  Helsingin Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 

www. inkahopsu.fi Mainoksen maksaa ehdokas.

10

• Lapset ja nuoret • Monimuotoinen luonto • Globaali yhteisvastuu • Yrittäjyys, innovaatiot ja hyvinvointi



Palvelukseen halutaan Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin mediatalo. Vuonna 2010 Kotimaa-yhtiöiden liikevaihto oli 21,5 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 117. Kustannamme yli 40 lehteä, jotka tavoittavat yhteensä jo 1,5 miljoonaa lukijaa. Yhtiön tunnetuimpia tuotteita ovat Kotimaa- ja Askel-lehti, verkkomedia www.kotimaa24.fi sekä Kirjapajan kirjat.

Haemme Kotimaa-yhtiöiden mediamyyntiin

MYYNTIPÄÄLLIKKÖÄ vahvistamaan tiimiämme.

Työssäsi vastaat itsenäisesti nimettyjen asiakkuuksien ilmoitusmyynnistä valtakunnallisesti sekä haet myös aktiivisesti uusia asiakkaita.

Toivomme, että sinulla on kokemusta media-alasta ja näyttöä tuloksellisesta myyntityöstä. Odotamme sinulta ennakkoluulotonta otetta myyntiin, tiimihenkisyyttä ja halua sitoutua tulostavoitteisiin.

Olet innokas, yhteistyöhaluinen sekä työskentelet asiakaslähtöisesti ja pitkäjänteisesti.

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden toimia osana ammattitaitoista myyntitiimiämme ja kilpailukykyisen palkan, joka on sidottu tuloksiin sekä muut työsuhde-edut. Toimistomme sijaitsee Helsingin keskustassa Hietalahdenrannassa.

Häätapahtumassa annetaan vinkkejä häihin ja parisuhteessa elämiseen.

Kohti yhteistä tulevaisuutta

M

yyrmäen kirkolla vietetään Kohti yhteistä tulevaisuutta -häätapahtumaa. Tarjolla on asiaa avioitumista suunnitteleville.

Perheneuvoja Leena Jokinen puhuu kestävän avioliiton ja yhdes-

sä elämisen haasteista. Papit Heli Ojalehto ja Reija Vienola kertovat vihkikaavan monista mahdollisuuksista.

Kanttori Kari Jerkku on paikalla esittelemässä musiikkivaihtoehtoja: marsseja ja virsiä sekä muuta

Hautauspalveluja

kirkkoon sopivaa musiikkia.

Tilaisuudessa on myös häätarjoiluesittelyjä ja pientä iltapalaa.

Häätapahtuma su .. klo – Myyrmäen kirkolla

Myydään hautakiviä

Jo vuodesta 1999

Ostamme Kulta- Ja hOpea esineesi.

Maksamme sUOMen parhaan hinnan!

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Nyt ylimääräiset esineet kiertoon.

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Tilaa puhelimella tai kotisivuiltamme KULTAPUSSI jossa lähetät esineesi meille turvallisesti. Lähetyksen saavuttua meille arvioimme ja valokuvaamme esineet.

Maksamme summan välittömästi arviointitapahtuman jälkeen tilillenne.

LÄHETYS ON VAKUUTETTU ja POSTIMAKSU MAKSETTU. Teille ei tule mitään kuluja.

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

WWW.KOTIMAA-YHTIOT.FI HIETALAHDENRANTA 13 | 00180 HELSINKI

Ostetaan

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

www.hautaus.fi

Lisätietoja tehtävästä antaa myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361 tai minna.zilliacus@kotimaa.fi.

Hakemukset sähköpostilla viimeistään 21.4. mennessä.

K&P HAUTAKIVET

Puhelinpalvelumme ma-pe klo 10-16, p. 045 355 9203

www.kultatukku.fi, KIRKKONUMMI

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Vuokrata halutaan

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA !

✃

Unikkotie 5, Vantaa

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

”Tyyli on tukassa” alk. 19 e.

Parturi Hairlocks

Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

/ VANTAA

Palveluja tarjotaan KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

VANTAAN

UUSI ILME KEITTIÖÖN

www.vantaanlauri.fi

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 01301 Vantaa, p. 09 830 24, faksi 09 8230 13, vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 830 24, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 830 28, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 23, heli.kulmavuori@evl.fi.

TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 23, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 29, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 54 220, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 54 224, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 54 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 54 231.

ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 54 225, faksi 020 54 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 01 000, www.posti.fi/palaute.



- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Vantaan seurakunnat 1..–..

18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa on aamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–12. Hintaan 2,50 € / hlö kuuluu lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13.

Iltarippikoulun konfirmaatiomessu la 2.4. klo 12. Kaija LaaloLipponen, Jouko Saari, Justus Kivimäki, Anne Viljamaa.

Elämän leipä -musiikkimessu su 3.4. klo 12. Pastorit Sari Kokkonen, Tiina Palmu, kanttorit Juha Paukkeri, Kristiina Nurmi, Anne Viljamaa. ”Kromaattiset tasot” su 3.4. klo 18. Näyttelijä Tuukka Vasama, lausunta, pianotaiteilija Anna Kuvaja, piano.

Lähetyspiiri ma 4.4. klo 18.30– 20. Merja Araneva. Vierailijana lähetyssihteeri Päivi Peittola.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Päiväraamattupiiri ti 5.4. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Päivärukous ke 6.4. klo 12.30– 13.

Viikkomessua ja ehtoollista vietetään torstaisin klo 18. Messu kestää noin 40–45 min.

Raamattupiiri ti 5.4. klo 18–20.

Ryhmä pientuloisille yksinhuoltajaperheille tiistaisin klo 17. Lastenhoito järjestetty.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to 7.4. klo 19–21. Juha Paukkeri.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan.

Hannu Holman lauluoppilaiden kevätkonsertti pe 1.4. klo 19. Anni Holma, piano.

Elämän leipä -musiikkimessu su 3.4. klo 10. Pastorit Sari Kokkonen, Tiina Palmu, kanttorit Juha Paukkeri, Kristiina Nurmi, Anne Viljamaa. Äiti Teresa -peittopiiri ti 5.4. klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Peittopiiri neuloo lahjoituslangoista. Langat ovat loppumassa.

Lojuuko nurkissasi lankoja, jotka voisit lahjoittaa? Langoissa olisi hyvä olla villaa vähintään 50 prosenttia. Lankoja voi tuoda Hakunilan tai Länsimäen kirkon vahtimestareille tai postittaa: Peittopiirin langat, Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 01280 Vantaa. Lisätietoja p. 050 560 5693.

Senioriklubi ti 5.4. klo 13–14.30.

Pääsiäisaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Lähetyspiiri to 7.4. klo 18.30–20.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo

Lastenleiri Kukonnotkossa 6.–11.6.

Päiväleirit 6.–23.6. Rajakylässä ja Hakunilassa. Ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

Lapsille ja perheille Perhekerhot kokoontuvat klo 9–11 tiistaisin Hakunilan kirkossa, keskiviikkoisin Länsimäen kirkossa sekä Pyhän Annan lastenkirkossa ja torstaisin Vaaralan kirkossa.

Pyhäkoulut klo 10 Länsimäen kirkossa. Seikkailupyhäkoulu su klo 14. Kokoontuminen Pallotie 42 pihalla. Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulu ke klo 18 parittomilla viikoilla Itä-Hakkilassa Riekkomäentie 8 Anna ja Mika Hyvärisillä. Hakunilassa kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä parillisilla viikoilla su klo 11–12 Hevoshaantie 9 D. Syksyn päiväkerhoihin hakuaika käynnissä. Lisätietoja Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051.

Muuta Vertaistukiryhmä omaishoitajille ti 5.4. klo 13–14.30 Hakunilan päivätoimintakeskuksessa os. Laukkarinne 4.

Kastettu Kerttu Malviina Lappalainen.

Avioliittoon kuulutettu Simo Tapani Reinikainen ja Tuulia Helena Saine.

Hautaan siunattu Veikko August Voutilainen 86 v., Anja Mirjami Jukkala 72 v., Heimo Ensio Ojell 64 v., Anne Marie Åkerblom 49 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, leipäsunnuntai su 3.4. klo 10. Saarna Jukka Nevala, liturgia Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Vivaldi-kuoro. Yhteisvastuuleivän myyntiä messun jälkeen.

Miesten iltapäivä, Liemola sjungaa ja bamlaa su 3.4. klo 16–18. Lasse Liemola Stadin Slangi ry:stä laulaa ja laulattaa.

Tarinankerrontaa ja rentoa yhdessäoloa. Mukana pastori Jaakko Kara.

Barokkia Hämeenkylässä su 3.4. klo 18. Hämeenkylän kamarikuoro ja Valon kaiku esittävät J. S. Bachin motetit Komm, Jesu Komm ja Jesu meine Freude.

Johtaa kanttori Hannu Lehtikangas. Ohjelma 10 €.

Muksukirkko, Leipä on lahja ke 6.4. klo 9.30. Mukana pastori Jouni Salko ja lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulún.

Seurakuntailta, kansakoululauluja to 7.4. klo 18.30, pieni seurakuntasali. Kas kuusen latvassa oksien alla, Souda, souda sinisorsa, Nyt metsän halki viesti soi, laulajaiset on. Muistatko vielä Pesosen laulukirjan? Jos kaapistasi löytyy oma Pesonen, ota se mukaan. Laulattamassa Jukka Nevala ja säestäjä. Iltatee.

Lammaskuja 2 B kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 4.4. klo 12.

Kirjana Markku Nummi, Karkkipäivä.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kohtaamispaikka to 31.3. klo 12. Vieraana lähetys- ja aikuistyönsihteeri Riitta Ahonen.

Kenian piiri to 7.4. klo 12. Vieraana toiminnanjohtaja, päätoimittaja Hannu Kippo.

Lapsille ja perheille Lapsikuoro 7–13-vuotiaille tiistaisin klo 17–18. Kanttori HannuPekka Heikkilä opastaa lapset laulamisen ja musiikin erityiseen maailmaan. Kuoro on aloittanut viime syksynä ja vielä on tilaa innokkaille laulajille.

Haku ensi syksyn vekkuli- ja päiväkerhoihin 15.3.–15.4. Vekkuli- ja päiväkerhot ovat pienten seurakuntalaisten omia kerhoja.

Koulutettujen ohjaajien johdolla ja monimuotoisella toiminnalla tuetaan lapsen kasvua eri kehitysvaiheissa.

Vekkulikerhot 3–4-vuotiaille kokoontuvat kerran viikossa kahden tunnin ajan. Lukukausimaksu 40 €.

Päiväkerhot 4–6-vuotiaille kokoontuvat kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu 90 €.

Musiikkipainotteiset kerhot.

Hämeenkylän kirkolla kaksi kertaa viikossa kokoontuvissa vekkuli- ja päiväkerhoissa pidetään toisena kerhopäivänä 45 minuutin mittainen musiikkileikkikoulu, jonka ohjaa musiikkileikkikoulunopettaja. Muskari-vekkulikerhon hinta on 170 € ja muskari-päiväkerhon hinta 180 € lukukaudessa.

Kerhopaikat: Hämeenkylä, kirkko, Auratie 3. Pähkinärinne, Lammaspolku 1. Vapaala, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9.

Hakukaavakkeita saa kerhopaikoista, lapsityön toimistosta tai seurakunnan verkkosivuilta. Hakukaavake palautetaan viimeistään 15.4. kerhoihin tai lapsityön toimistoon, Auratie 3, 01630 Vantaa. Päätös postitetaan kotiin. Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta, p. 09 830 6457, 050 544 7647 tai eila.paulun@evl.fi.

Varhaisnuorille Tyttöjen ja poikien kevätleiri Holmassa 13.–15.5. Leiri on suunnattu 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Leiritoiminnan lisäksi tutustumme myös yhteen Vanhan testamentin henkilöön. Hinta 40 €. Ilmoittautuminen 14.3.– 10.4. Pasi Niemistölle p. 050 518 7967.

Nuorille Nuorten aikuisten iltapäivä su 3.4. klo 16, nuortentila. Keskustelun aiheena tämän päivän vaatimukset ja vapaudet nuoren aikuisen elämässä. Keskustelun lomassa kahvit ja lopuksi hartaus.

Muuta Seurakuntamatka Kirkkopäiville Lahteen la 14.5. Retken hinta on 50 €. Sisältää matkat ja lauantaipäivän rannekkeen Kirkkopäiville. Matkat tehdään tilausbussilla. Ilmoittautuminen 20.4. mennessä ja lisätietoja pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrelliltä, p. 040 837 9875.

Senioreiden retki Kihniöön, Pohjois-Pirkanmaalle ke 4.5.

Tutustumista vireään kesämökkikuntaan, sen yritystoimintaan, harvinaisiin kädentaitoihin ja kauniiseen puukirkkoon. Pitopöytä perinneruokineen odottaa katettuna. Mukana paikallinen opas. Paluumatka Virtain ja Ruoveden kautta. Lähtö Askistosta klo 7.15, paluu n. klo 20.

Bussi kulkee reittiä: Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Hämevaaran bussien kääntöpaikka, Rajatorpan ostoskeskus. Retken hinta 50 €. Ilmoittautuminen viimeistään 20.4.

kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450.

Haluaisitko järjestää kesäkeskiviikkona pihaseurat? Pihaseuratoiminta on perinne Hämeenkylän seurakunnassa. Joka kesä seurakuntalaiset avaavat keskiviikkoisin ovensa kaikille, jotka haluavat kokoontua yhteen sanan, laulun ja yhdessäolon merkeissä. Seuroissa seurakunnan työntekijä pitää puheen ja lisäksi on mahdollisuus vapaaseen keskusteluun ja toivelauluihin. Ota yhteys kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Kastettu Alpo Johannes Ahtiainen, Nella Lumi Johanna Toikka, Iina Amelie Martikkala.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 31.3. klo 13, Anne Saviranta. Pääsiäiskortteja myytävänä lähetyksen hyväksi.

Miesten saunailta to 31.3. klo 18 Kotkansiivessä, Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 31.3. klo 18.

Leipäsunnuntain messu su 3.4. klo 10, Kari Pekka Kinnunen, Kimmo Saares, Martti Sirviö, Ursula Hynninen ja Jorma Hynninen. Messun jälkeen Kari Pekka Kinnusen eläkkeellelähtöjuhla.

Mahdolliset muistamiset Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon tili 157230-500504, viesti Kari Pekka Kinnunen eläkkeelle.

Runopiiri ma 4.4. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 4.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa.

English through Bible ma 4.4. klo 18.30.

Paastonajan katumusvesper ma 4.4. klo 19 kappelissa, pastori Henri Järvinen. Puolen tunnin iltarukoushetki on paikka pysähtyä ja hiljentyä rukousten, katumuspsalmien ja piispa Eero Huovisen kirjoittamien viriketekstien äärellä.

Kirkon kahvila ti 5.4. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 5.4. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 6.4. klo 11.

Lähetyspiiri ke 6.4. klo 14.

Diakonian iltakirkko ke 6.4. klo 18. Paaston ajan diakoniahenkinen iltamessu. Tule murtamaan itse leivottua leipää ehtoollisella ja hiljentymään sanan äärelle. Tilaisuuden jälkeen tarjolla iltateetä.

Vanhemman väen piiri to 7.4. klo 13.

Naisten saunailta to 7.4. klo 18 Kotkansiivessä.

Parisuhdepäivä la 9.4. klo 9–15.

Mitkä ovat parisuhteen ja puolisoiden vahvuudet ja voimavarat? Miten ratkaista ristiriitoja rakentavasti? Päivässä on yhteistä keskustelua ja toiminnallisia harjoituksia. Ilmoittautumiset Heidi Ilveskerolle p. 050 5747 283 tai heidi.ilveskero@evl.fi.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 5.4. klo 13.

Nuorille Nuorten messu ke 6.4. klo 20 Korson kirkossa.

Miesten iltapäivä. Stadin slangi -yhdistyksen puheenjohtaja Lasse Liemola sjungaa ja bamlaa su 3.4. klo 16–18 Hämeenkylän kirkossa. Tarinankerrontaa ja yhdessäoloa. Mukana pastori Jaakko Kara.

Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Varhaisnuorille Poikien kesäleiri 7–14-vuotiaille Kuntokalliossa 20.–23.6. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Terho Kettunen p. 050 520 8286 tai terho.kettunen@evl.fi.

Tyttöjen kesäleiri 7–14-vuotiaille Holmassa 8.–11.8. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Liisa Oksanen p. 050 576 6958 tai liisa.oksanen@evl.fi.

Molemmilla leireillä luvassa monipuolista ohjelmaa. Lähtö Korson kirkolta klo 9.30 ja paluu n. klo 13.30. Hinta 60 € sis. kuljetukset, täysihoidon ja ohjelman.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulua ei pidetä sunnuntaina 3.4.

Uusien päiväkerholaisten ilmoittautuminen ensi syksyn ryhmiin on käynnissä. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa netistä päiväkerhosivulta osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ korso.

Pirjon ja Pentin tarinatupa -iltapäivä to 31.3. klo 12. Keskustellaan rakkaudesta ja armosta Marttojen valmistaman lounaan (5 €), kahvin ja hyvän seuran kera. Keskustelun johdattelijoina ja musisoijina isäntäpari Pirjo AlaKapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Konfirmaatiomessu, päivärippikoulu, su 3.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.30.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, pienetkin määrät ovat tervetulleita.

Torstaipiiri 7.4. klo 13.

Kastettu

Asolan seurakuntatalo

Anton Aleksi Palvanen, Akseli Samuel Turunen, Ava Ellen Amalia Virtanen, Ilyas Hannu Tapani Rantala, Leon Matteo Ruuskanen, Matias August Lukkari, Emilia Iris Maria Tuominen, Juho Petteri Oksman, Nicklas Ano Christian Taipalus, Tomi Oskari Hosio, Aurora Katariina Axberg, Eetu Antero Korhola.

Asolantie 6

Hautaan siunattu

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Lapsille ja perheille

Natti Juhani Mikael Depner 63 v, Seppo Ilmari Hämäläinen 66 v.

Raamattupiiri to klo 18.

Kipuryhmä ma klo 15. Aiheena: Sosiaalitoimen apu kipupotilaalle, Leila Savola.

Perheiden raamattupiiri ti klo 18.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Nuorille

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 6.4. klo 12–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Fraidis, nuorten ilta pe klo 19 kirkolla.

Isko 1 ja 2 ti klo 17 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja



Vantaan seurakunnat 1..–..

Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Pääsiäisen ihme -periodipyhäkoulu ti 5.4. klo 17.30. Tutustumme kuuden viikon aikana pääsiäisen ihmeellisiin tapahtumiin luovasti ja leikkisästi. Pyhäkoulu on avoin kaikille yli 4-vuotiaille lapsille, vanhemmat ovat myös tervetulleita mukaan. Pyhäkouluun ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

Muuta Vanhemman väen iltapäivä ti klo 12 Havunneulassa, tuolijumppaa, laulua, rupattelua ja kahvittelua.

Lähetyksen kotipiiri ke 6.4. klo 18.30 Marja Karvosella, Kiulukuja 4 B 21. Kahvitarjoilu klo 18.

Kastettu Sofia Aurora Elisabet Brofelt, Sofia Senja Maaria Selin.

Avioliittoon kuulutettu Antti Jaakko Hakama ja Ida Lotta Carolina Vento.

Hautaan siunattu Salme Anna-Maija Karvinen 61 v, Tuomo Antero Ryynänen 56 v, Kari-Pekka Saarinen 48 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Tikkurilan kirkko

Ristipuron seurakuntatila

Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 31.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 31.3. klo 18 takkahuoneessa.

Laulupiiri pe 1.4. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 2.4. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu ja nuorten kirkkopyhä su 3.4. klo 10. Pudi Kettunen, Tuula Lapveteläinen, kanttori Outi Noponen.

Arabiankielinen raamattupiiri su 3.4. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Nuorten aikuisten lauluilta ma 4.4. klo 18–20 nuorisotilassa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 4.4. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 5.4. klo 12.

Ehtoollishartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.4. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Miesten saunailta ti 5.4. klo 17.30–21 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5a B. Saunomista, uimista, iltapalaa (5 €), keskustelua, laulua ja rukousta.

Naisten saunailta ke 6.4. klo 17.30–21 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5a B. Saunomista, uimista, iltapalaa (5 €), keskustelua, laulua ja rukousta.

Omaiset mielenterveystyön tukena -vertaistukiryhmä ke 6.4. klo 17. Helvi Reijonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 6.4. klo 18. Outi Lievonen, kanttori Simo Santaranta.

Tikkurilan Hannat to 7.4. klo 9.

Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Ilosanomapiiri to 7.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 7.4. klo 18 takkahuoneessa.

Ilolan seurakuntatalo

Diakoniatoimisto

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Ilorieha su 10.4. klo 10–14. Kausi vaihtuu — lapset kasvavat.

Iloisessa tapahtumassa on myös kirpputori lapsiperheille. Tule myymään vanhaa, ostamaan ”uutta”. Pöytävuokra 10 €. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Pöytävaraukset Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 3.4. klo 12. Saarna Pirkko Yrjölä, Kirsti Hildén, Heikki Leppä, kanttori Iina Katila. Uuden viinikannun käyttöönotto.

Normaali ehtoollisviini. Meron sukuseura mukana messussa.

Raimo Mero laulaa. Kirkkokahvit Pappilan juhlahuoneistossa.

Sanan ja rukouksen ilta su 3.4. klo 18. Vieraileva puhuja sairaalapastori Iiro Leino. Mukana pastori Jarkko Korhonen ja Quo Vadis -kuoro kanttori Iina Katilan johdolla. Kahvitarjoilu Pakarituvassa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 31.3. klo 17.30. Myös lapsiperheet tervetuloa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 4.4. klo 18.

Kartanonkosken piiri ke 6.4. klo 18. Rukous — oljenkorsi vai elämäntapa?

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 7.4. klo 17.30. Myös lapsiperheet tervetuloa.

Leipää ja viiniä ➤

kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Simonkyläntie 11

Nuorille

Myyrmäen kirkko

Naisten rukouspiiri pe 1.4. klo 18.

Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs.

Uomatie 1, p. 09 830 6429

Lapsille ja perheille

Walkers nuortenkahvila pe 1.4. klo 19–22 ja ke 6.4. klo 16–18.30 Tikkurilassa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 4.4. klo 18 Kartanonkoskella.

Iso 2 -koulutus ti 5.4. klo 16.30 rippikoululuokassa.

Iso 1C -koulutus ke 6.4. klo 16.30 rippikoululuokassa.

Nuortenilta ke 6.4. klo 18.30–20 nuorisotilassa.

Puuhajumis su 3.4. klo 16 Tikkurilan kirkossa. Musiikkipainotteinen ja toiminnallinen koko perheen yhteinen hetki, joka on suunniteltu erityisesti 3–5-vuotiaille. Aiheena elämän leipä. Jumiksessa jaetaan leipä jokaiseen perheeseen. Mukana Cantores Minores -kuoro.

Haku Tikkurilan seurakunnan syyskauden päivä- ja vekkulikerhoihin 24.3.–29.4. Hakukaavakkeita saatavissa nettisivultamme, kerhopisteistämme niiden aukioloaikoina ja kirkkoherranvirastosta. Hakukaavakkeessa palautusohjeet. Vapaita kerhopaikkoja kesäkuuksi voi tiedustella lapsityönohjaajalta alk. vko 15. Lisätietoja lapsityönohjaaja Krisse Elo p. 050 420 3991.

Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin klo 9.30–11.

Ylästön seurakuntatalo torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pieni yhteinen hetki. Ilmoittautua ei tarvitse.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse.

Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa.

Mukana kaksi lastenohjaajaa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito, teetarjoilu, vaihtelevaa ohjelmaa ja virkistystä.

Avoimet päiväkerhot. Lasten ja aikuisten yhteinen kohtauspaikka. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia.

Voit tulla vauvankin kanssa eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30– 11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, klo 11–12. Jeesuksen seurassa -periodipyhäkoulu klo 11,

Muuta Pääsiäisvaellusretki Vivamon raamattukylään. Tiistaina 19.4. linja-auto lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, paluu klo 16 mennessä. Perillä lounas klo 11, Ihmisen Poika -vaellus klo 12–13.30, kahvit 13.45. Varaudu sään mukaisiin vaatteisiin, sillä vaellus on ulkona noin 1,5 km. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla 10 € retkimaksu maaliskuun aikana, viimeistään 31.3. diakoniatoimistossa päivystysten yhteydessä, ma ja to klo 10– 12 tai Kirkon ruokailuissa tiistaisin klo 12–14.

Kastettu Max Emil Ilomäki, Emma Victoria Chandi, Vili Petteri Reponen, Max Oliver Uusitalo, Thomas Antero Iljin, Mathias Sauli Iljin, Matleena Sofia Haapamäki, Bea Liinu Fredrica Ullgren, Ella Maria Eveliina Talvitie, Ciira Olivia Karttunen, Irene Silvia Elvira Hovisalmi, Julius Oskari Päri, Elli Matilda Koski, Kristian Sakari Oilinki.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Ranta 91 v, Taimi Anneli Moilanen 77 v, Taisto Aatos Kivelä 69 v, Juha Herman Santeri Pennanen 59 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 31.3. klo 13– 14.30 takkahuone. Ehtoollinen.

Arkipyhäkoulu to 31.3. klo 17.30.

Miesten piiri to 31.3. klo 18.30– 20 takkahuone. Keskustelemme aiheesta kristillinen usko Auschwitzin ja Hiroshiman jälkeen.

Messu su 3.4. klo 10. Leipäsunnuntai. Saarna Ulla Pohjolan-Pirhonen, liturgia Risto Pottonen, kanttori Maija Maltela. Leipää myynnissä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi messun jälkeen kirkon eteisaulassa.

Pyhäkoulu su 3.4. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 3.4. klo 14.

Häätapahtuma Kohti yhteistä tulevaisuutta su 3.4. klo 17–19.

Asiaa avioitumista suunnitteleville. Perheneuvoja Leena Jokinen puhuu kestävän avioliiton perusedellytyksistä ja yhdessä kasvamisen haasteista. Papit Reija Vienola ja Heli Ojalehto kertovat vihkikaavan antamista monista mahdollisuuksista. Kanttori Kari Jerkku esittelee musiikkivaihtoehtoja, marsseja ja virsiä sekä muuta kirkkoon sopivaa musiikkia. Häätarjoiluesittelyjä ja pientä iltapalaa.

Lähetyspiiri ma 4.4. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.4. klo 17.30–19 takkahuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Lauluja pääsiäisen lähestyessä -konsertti ma 4.4. klo 18.

Mieskuoro Vantaan Laulu johtajana Jori Männistö, Vantaan Laulun Oltermannit johtajana Ari Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovi.

Eläkeläiskerho ti 5.4. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Luterilainen Neitsyt Maria, Risto Pottonen.

Sinkkupiiri ti 5.4. klo 18.30–20 takkahuone. Millaisen Suomen haluamme?

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Laulupaja ke 6.4. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Keskiviikon sana -lähetysilta ke 6.4. klo 18.30. Lähetystyö Israelissa, pastori Juha-Pekka Rissanen.

Eläkeläiskerho to 7.4. klo 13– 14.30 takkahuone. Luterilainen Neitsyt Maria, Risto Pottonen.

Arkipyhäkoulu to 7.4. klo 17.30.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Marja-sarjan konsertti LuludiKukkanen su 3.4. klo 17. Kreikkalaista musiikkia esittää Duo Zorbas: Maaria Vannemaa, viulu ja laulu, Kari Vannemaa, buzuki ja orientaalisyntikka. Vapaa pääsy, ohjelma 8 €.

Raamattu-rukouspiiri ti 5.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho ke 6.4. klo 12.30–14. Terveiset Angolasta, Kaisa ja Erkki Halme.

Miesten saunailta ke 6.4. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviikko). Oma pyyhe ja omat saunamakkarat mukaan.

Vaatevarasto on avoinna to 7.4. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Lisätietoja p.

050 326 2631.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Messu su 3.4. klo 12. Leipäsunnuntai. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Maija Maltela. Kirkkokahvit. Leipää myynnissä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi messun jälkeen.

Eläkeläiskerho ti 5.4. klo 12.30– 14. Isovanhemmuus, Maari Santala.

Avoimet ovet kaiken ikäisille to 7.4. klo 18–19.30. Tarjoilua, pelejä, vapaata seurustelua. Iltahartaus klo 19.15.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 31.3. klo 13– 14.30. Luterilainen Neitsyt Maria, Risto Pottonen.

Laulupiiri to 31.3. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Perhemessu su 3.4. klo 11. Leipäsunnuntai. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen. Leipää myynnissä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi messun jälkeen.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Diakoniapiiri ma 4.4. klo 12–14.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 5.4. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Eläkeläiskerho to 7.4. klo 13– 14.30. Arvoitukset ja sananlaskut.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 6.4. klo 13– 14.30. Arvoitukset ja sananlaskut.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 6.4. klo 19–21.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Varhaisnuorille Perheleiri Holmassa Nurmijärvellä 27.–29.5. Alakouluikäisten perheille. Leirille ovat tervetulleita kaiken kokoiset perheet.

Ensi sunnuntai on 4. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Elämän leipä.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 84:6–10, 13, Aam. 8:11–12 tai 2. Moos. 16:11–19, 31, 35, 1. Piet. 2:1–3 ja Joh. 6:24–35.

Nälkä ja nälkä En leivän nälkää, en veden janoa, vaan Herran sanan kuulemisen nälän.

Aam. 8:11



seurakuntatila, Simonkyläntie 11, klo 11–12.

M

inulle ruoka on enemmän kuin polttoainetta. En syö elääkseni, vaan elän syödäkseni. Elän aamupalasta lounaaseen, välipaloista toiseen ja illallisesta iltapalaan. En voi sietää nälän tunnetta, sillä olen tottunut syömään kolmen tunnin välein. Ruumiini kertoo välittömästi, mikäli edellisestä ruokailusta on kulunut turhan kauan.

Nälkä jaksottaa päivääni. Nälän tehtävänä on pysäyttää minut. Nälkä tahtoo sanoa: pysähdy, sinä olet vajaa, sinä tarvitset jotakin. Ruokaa ei voi varastoida ruumiiseen. Vaikka olisi syönyt kuinka paljon edellisenä päivänä, seuraavana päivänäkin on syötävä.

Syvin nälkä ei kuitenkaan kurni vatsassa. Kyltymättömin nälkä ei ole vatsan tyhjyydessä, vaan sielun tyhjyydessä. Jälkimmäinen ei tyydyty proteiinipatukalla, mikropizzalla tai banaanilla. Tämä nälkä tulee silloin, kun ei vain jaksa luottaa Jumalaan ja

hänen lupauksiinsa. Tämä nälkä kurnii silloin, kun turruttaa omantuntonsa äänen tai tukahduttaa tunteensa. Tämä nälkä kasvaa silloin, kun unohtaa, että Jumala ruokkii meitä.

Sielu tulee kylläiseksi vain armosta ja uskosta. Jumalan rakkaus saa tyynnytettyä sielun sopukoissa murisevan nälän. Mutta tällä nälälläkin on tarkoitus. Nälkä pakottaa toimimaan. Se tahtoo sanoa: pysähdy, sinä olet vajaa, sinä tarvitset jotakin. Nälkä suostuttelee ottamaan vastaan meille valmistetun leivän. Jeesus sanoo: ”Minä olen elämän leipä.”

Jumala, ruoki meitä, mutta pidä meidät nälkäisenä.

Hanna Vaittinen Korson seurakunnan pappi

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, ti klo 9.30– 11. Martinristi, Laajaniityntie 2, to klo 9.30–11, esikoisvauvakerho ke klo 13–15. Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi, Kaivosvoudintie 3, to klo 9.30–11. Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30– 11. Seutulan kappeli, Solbackantie 6, pe klo 9.30–11.30. Lisätietoja lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p. 09 830 6412.

Lapsiparkki perjantaisin klo 13– 15 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilmoittautuminen p. 050 300 7634.

Muuta Lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden kirpputori su 3.4.2011 klo 9–13 Vantaanlaakson kerhopiste, Naapurinkuja 2. Marttojen kahvio. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

Vierailukäynti evankelisluterilaiseen Lähetysyhdistys Kylväjään ma 11.4. klo 17–18.30.

Aluekoordinaattori Janne Sironen kertoo meille Kylväjän lähetystyöstä eri puolilla maailmaa.

Osoite: Tikkuraitti 11 A, 2. krs. Ilmoittautumiset retkelle aikuistyöntoimistoon Kaisa Aalto p.

050 512 1168.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille

Hans von Schantz

Ulkoilua, pelaamista, askartelua, saunomista, hartauksiin hiljentymistä ja hyvää ruokaa. Leirin hinta alakoululaisilta 38 €, aikuisilta 60 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 28.4. mennessä Ann-Marie Ahlsten p. 050 381 6303 tai Iina Laitinen p. 040 746 5626.

Kesäleirit ja retket. Ilmoittautuminen alkaa 4.4. klo 10 vain puhelimitse. Emme ota ilmoittautumisia vastaajiin tai sähköpostitse. Iina Laitinen p. 040 746 5626, Ann-Marie Ahlsten p. 050 381 6303 tai Vesa Laukkarinen p.

050 346 0727.

Tontunniemen luontoleiri Asikkalassa 6.–9.6. 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Mukavaa yhteistä aikaa luonnon keskellä. Leiriyöt vietetään teltassa. Et tarvitse omaa telttaa, mutta makuupussi, makuualusta ja sadevaatteet ovat välttämättömiä varusteita. Leirillä askarrellaan, vietetään yhteisiä iltanuotioita, puuhataan luonnossa ja hiljennytään hartaushetkissä. Leirin hinta 70 € / lapsi.

SYKE — suuri telttaleiri Partaharjulla 20.–25.7. Tule mukaan kesän makeimmalle leirille. Leiri on tarkoitettu yli 9-vuotiaille tytöille ja pojille. Partaharjulle saapuu noin 2000 tyttöä ja poikaa eri puolilta Suomea, ja saammepa tavata vieraita muiltakin mailta. Asumme koko viikon teltoissa. Leirille et tarvitse omaa telttaa, mutta makuupussi ja makuualusta ovat välttämättömiä varusteita. Lisätietoa leiristä: www.syke.ptk.fi. Leirin hinta 80 € / lapsi, sisaralennus seuraavasta lapsesta –30 €. 80 € / aikuinen lapsen / lapsien kanssa. 60 € / lapsi joka on leirillä vanhemman kanssa.

Retkipäivä Lohjan Vivamoon 9.8. Ohjelmassa seikkailua Raamattukylässä, kaksi näytelmää ja lounas. Lisätietoa Vivamon Raamattukylästä www.vivamonraamattukyla.fi. Retken hinta 25 € / lapsi ja 30 € / aikuinen.

Retkipäivä Lahteen 11.8. Lahden kesäretkellä seikkailemme Launeen perhepuistossa ja tutustumme Orimattilan kotieläintilaan. Retki on tarkoitettu koko perheelle. 7–14-vuotiaat tytöt ja pojat voivat lähteä retkelle ilman vanhempaa. Omat eväät mukaan. Retken hinta 15 € / lapsi ja 20 € / aikuinen.

toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Santeri Lauri Tapio Moisio, Matilda Sofia Helasuo, Juho Nestori Andersson, Otso Olof Jussinpoika Sundström, Peetu Michael Montin, Sauli Erkki Antero Piispanen, Mauri Viljami Jormanainen.

Avioliittoon kuulutettu Esa Pekka Daniel Häkkinen ja Kirsi Marjaana Härkönen, Stefan Harald Collin ja Jutta Kaisli Kaarina Collin s. Lehtimäki, Pekka Matias Louhula ja Heidi Sinikka Hämäläinen, Juha Matti Jantunen ja Minna Maria Johanna Aulaskari.

Hautaan siunattu Margit Jenny Kuusela 90 v, Aki Mauno Ylijaara 71 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13 Kansliet är stängt fre 1.4 p.g.a utbildning

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 1.4 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Veckomässa fre 1.4 kl. 14 på Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Niemelä Røed.

Högmässa sö 3.4 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Fagerudd, Wikman.

Högmässa sö 3.4 kl. 12 i S:t Martins kapell, Fagerudd, Wikman.

Söndagsskola sö 3.4 kl. 10 i Bagarstugan, Pia Valtonen.

LARSKÖREN övar må 4.4 kl. 18 i S:t Lars kapell.

ViAndakören övar ti 5.4 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

Drop in i Bagarstugan ti 5.4 kl.

15–19. Ungdomskväll med Sege och Kaj. Veckomässa on 6.4 kl. 8.30 i Dickursby kyrkas kapell, Niemelä Røed.

Yhteiset Vaellus Vaellus jättiläisten maassa 25.8.–2.9. Tunturivaellus kolmen valtakunnan rajalle Kilpisjärvelle hiljaisuuden hengessä. Hinta 480 euroa. Eräoppaana Simo Ellilä. Matkanjohtajina pastorit Tarja Korpela ja Tapio Koivu sekä diakoniatyöntekijä Irma Liljeström.

Tiedustelut Tarja Korpela p. 050 388 8501. Ilmoittautumiset 30.4. mennessä elina.piippo@evl.fi tai p. 050 321 3282.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 1.4. klo 9.30–12 Espoossa Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.4. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi.

Viittomakielinen lähetysaskartelupiiri ke 6.4. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Lähetysarpajaiset.

Näkövammaistyö Näkövammaisten Kristillisen yhdistyksen hartaustilaisuus su 3.4. klo 14–16 Pengerkatu 11 A, kerhosali, Helsinki.

Miesten ilta ma 4.4. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5a B, 5. krs.

Keijo Lehtonen ja Timo Sammallahti.

Vilho Voutilainen tutustuu uusiin ihmisiin helposti, mutta suosittelee kesäleirejä ujoillekin.

Kavereita ja hyviä muistoja Nyt on aika miettiä ensi kesän leirejä.

V

aaralassa asuva 13-vuotias Vilho Voutilainen on kokenut leiriläinen. Erityisesti Vilhon mieleen on jäänyt neljä vuotta sitten ollut suurleiri Partaharjussa, jossa oli osallistujia eri puolelta Suomea ja ulkomailta. Leirin järjesti Poikien ja Tyttöjen keskus.

— Osallistujia oli myös muun muassa Ruotsista ja Norjasta, mutta kun heillä oli omat ohjaajat mukana ja heidät oli majoitettu vähän eri puolelle leirialuetta kuin meidät, en tutustunut heihin, Vilho kertoo.

Leiri kesti viikon ja siellä yövyttiin teltoissa.

— Leirille piti ottaa mukaan ainakin makuupussi, makuualusta ja kumisaappaat. Teltan sai leiriltä. Minäkin otin sen sieltä, ei tullut sitten niin paljon kannettavaa.

Joillekin lapsille ja nuorille oleminen luonnon helmassa ja yöpyminen teltassa saattaa olla liiankin jännittävä kokemus, mutta Vilholle telttaelämä ei tuottanut ongelmaa.

— Olen ollut serkkujen kanssa mökkeilemässä saaressa ja siellä ollaan nukuttu teltassa monta kertaa, hän perustelee.

Hengellisen musiikin levyraati ma 4.4. klo 18–20.30 Seurakuntien talossa, Kolmas linja 22, Helsinki. Jukka Lapola ja Tarvo Jouti.

Kahvia tarjolla klo 17 lähtien.

Rupattelukerho ti 5.4. klo 13–15 yhdistyksen toimistossa, Orvokkitie 13.

Ensiaputaitoja ja metsäretki

Leirin ohjelmassa oli muun muassa pitkä metsäretki, erilaisia rasteja, joilla tehtiin älyä ja voimaa vaativia tehtäviä sekä ensiaputaitojen opettelua. Uimaankin pääsi.

— Silloin kun oltiin metsäretkellä, oli hirvittävän kuuma päivä ja vettä piti kantaa mukana paljon, Vilho muistelee.

Leirielämän sykettä Noin 2000 tyttöä ja poikaa ohjaajineen odotetaan 20.–25.. Partaharjun leirikylään Pieksämäelle. Silloin siellä järjestetään Syke-suurleiri.

Leiri on tarkoitettu 10–14-vuotiaille lapsille, mutta sitä nuoremmatkin voivat päästä mukaan vanhempien seurassa. Leirillä majoitutaan teltoissa.

Vantaalaiset voivat ilmoittautua leirille 4.4. alkaen. Ilmoittautumisia ottavat vastaan ja lisätietoja antavat nuorisotyönohjaajat Ann-Marie Ahlsten Vantaankosken seurakunnasta p. 050 381 303, Mari Vuorisalmi Rekolan seurakunnasta p.

050 535 302 ja Pasi Niemistö Hämeenkylän seurakunnasta p. 050 518 9.

Olotila – olohuone kaikenikäisille

Samaisella leirillä oli mukana joitakin Vilhon tuttuja ja kolme vuotta vanhempi isosisko, mutta muihinkin leiriläisiin hän tutustui jonkin verran.

Vilholle uusiin ihmisiin tutustuminen on helppoa, mutta leiriä hän suosittelee myös sellaisille, jotka tuntevat itsensä ujoiksi eivätkä saa niin helposti uusia kavereita.

— Siellä ei tarvitse olla se, joka menee juttelemaan tuntemattomille, vaan ihan varmasti jokaiselle tulee joku juttelemaan, hän uskoo.

Riittävästi vapaa-aikaa Hyvän leiri syntyy Vilhon mielestä lämpimästä säästä ja siitä, että leirillä on kivoja kavereita. Yhteishenki on tärkeää ja se, että ketään ei kiusata eikä syrjitä.

— Leirillä pitää olla yhteistä tekemistä, mutta myös riittävästi vapaaaikaa. Myös se on hyvä, että leiri ei ole keskellä kaupunkia vaan jossain erilaisessa paikassa.

Vilhon ensi kesän suunnitelmat ovat vielä auki, mutta saattaa olla, että tulevanakin kesänä hän menee jollekin leirille.

— Kukonnotkossa on sellaisia kansainvälisiä leirejä, joiden ikäraja on 14 vuotta. Sellaiselle voisi olla kiva mennä joskus, voisi puhua vähän englantia, mutta suomellakin pärjäisi, hän pohtii.

aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Avoinna ma–pe klo 9.30–15 Eeva Hiltusen öljyvärimaalauksia esillä 4.4.–2.5.

Tutustu seurakuntien vapaaehtoistyöhön ke 6.4. klo 13–14.

Kysy lisää tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Hanna Antila

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

5

11 jKr.

koonnut Heli Kulmavuori

Parasta pöytään

Terveempi koira, terveempi ihminen

Outi Lähteenoja

VUONNA 1811 sotakamreeri Johan Weckström lahjoitti Pyhän Laurin kirkkoon ehtoolliskaluston. Kaluston viinikannua käytettiin ahkerasti 2000-luvulle asti, kunnes SE TIEDETÄÄN, että koira on ihmisen todettiin, että sen sisäpinnan kultaus on paras ystävä. Geenitutkimus osoitpahasti kulunut. Korjausyrityksistä huolitaa, että nelijalkaisista kavereista matta kannu on käyttökelvoton. voi olla ihmisille aivan arvaamatonNyt, 200 vuotta Weckströmin lahjan ta apua esimerkiksi sairauksien, kujälkeen, Pyhän Laurin kirkko saa uuden ten epilepsian ja sokeritaudin geeviinikannun. Vanha ilmaisu ”kallis sovinnitaustan selvittämisessä. toveri” saa ihan uuden merkityksen, kun Helsingin yliopiston professori, ehtoollisviiniä kaadetaan tästä kannusta. geenitutkija Hannes Lohi etsii koiKannu nimittäin maksoi 15 31,0 euroa. rien dna:sta sellaisia tautigeenejä, Vertailun vuoksi 1: Sehän on pienen jotka aiheuttavat sairauksia myös uuden auton hinta. Ja saisi sillä jo jonihmisille. kinlaisen vaatimattomamman Rolexin— Geenitutkijalle koirien dna kin. Vertailun vuoksi 2: Kirkollisia tarvikon aarreaitta. Koiria tutkimalla taukeita myyvässä Kotimaakaupassa hopeis- Kannun on suunnitellut Lauri Eno ja valmistanut Heta Anderson. tigeenejä voidaan tunnistaa ten viinikannujen hinnat ovat 84–30 paljon pienemmästä näyteeuroa. Halvin, teräksinen kannu maksaa ”Olen alkanut ymmärtää määrästä kuin ihmisten pe135 euroa. rakennettu Pyhän Laurin kirkko on meirimää tutkimalla. Se on noMikä tässä maksaa? dän tärkein kirkkomme, niin onhan meillä omia vanhempiani parem- peampaa ja edullisempaa, — Kannu ei ole kallis, kun ajattelee, et- oltava varaa hankkia sinne parasta. Ei sinmin, ja sitä kautta myös Lohi selvittää. tä se on käsityönä tehty ja hopeaa. Sen on ne voi mitään sarjatuotantona tehtyä tePitkälle viedyn jalostuktarkoitus kestää käytössä 100–200 vuotta. räskannua hankkia. Tingitään sitten jositseäni. Näen selvemmin, sen seurauksena koirilla on Mikä auto niin kauan kestää? sanoo Vantain muusta. miksi reagoin tietyllä ta- paljon rodulle tyypillitaan seurakuntien rakennuttajainsinööri siä ominaisuuksia ja Viinikannu otetaan käyttöön messussa Maija-Liisa Sahlbom. valla, ja myös sen, kuinka sairauksia. Siitä on — Ja kun ajattelee, että 1500-luvulla su .. klo  Pyhän Laurin kirkossa siirrän saamaani kasvatus- hyötyä geenitutkimukselle. Vita lapsiini.” allisten geeniNäyttelijä Eero Aho, 43, en löytyminen Anna-lehdessä 12/2011 hyödyttää niin koiria kuin ihmisiä.

— Koirilta on äskettäin löydetty uusi epilepsiageeni. Sen seurauksena ihmisesAnna-Mari Kaskisen ja Matti Pikkujämsän kirtäkin löydetään todennäjassa Kummin paluu (Kirjapaja 2010) yhdeksänvuoköisesti vastaava geeni, tissynttäreitään lähestyvä Emppu päättää etsiä käjoka aiheuttaa varhaisessiinsä Keniassa asuvan kumminsa, jota ei ole nähnyt sa iässä puhkeavaa episitten ristiäisten. Kummi saapuukin värikkäänä ja lepsiaa. elämää pursuavana afrikkalaismekossaan juuri soGeenitutkimukpivasti syntymäpäiville ja tuo Empulle lahjaksi leisen ansiosta esimerkikjonanhampaan, sillä hän on kuuluisa leijonatutkija. si ajokoirilla on käytössä Onko sinulla kummilapsi, johon et ole pitägeenitesti, jonka avulla nyt yhteyttä? Tai oletko kummisi kadottanut lapsi? voidaan välttää penKummin paluu on mahdollinen kaikille. Kummius ei tuiässä esiintyvä, katoa mihinkään, sitä ei peruuteta — sen voi uudiskoiran lopettamitaa milloin vain. Yhteyden voi löytää vaikka yhdeksän vuoden jäähyn jälkeen kuten Empulle ja hänen Amelia-kummilleen käy.

Kummit ovat tärkeitä. Kummiuteen havahtunut Amelia ottaa tehtävänsä hyvin vakavasti ja koettaa selvittää, mitä hänen velvollisuuksiinsa kuuluu. Ennen kaikkea hän on kiinnostunut ja innostuKoira on geenitutnut kummilapsestaan ja alkaa viettää aikaa Empun kijan paras ystävä. kanssa.

seen johtava motoriikkahäiriö.

Lohen tutkimusryhmä selvittää parhaillaan muun muassa koirien ahdistuneisuushäiriöiden geenitaustaa.

— Näyttää alustavasti siltä, että olemme onnistuneet paikantamaan geenin, joka vaikuttaa hännän jahtaamisena ilmenevään pakko-oireeseen, Lohi kertoo.

Tutkimustuloksia soveltamalla voidaan kenties tulevaisuudessa löytää apua myös pakko-oireista kärsiville ihmisille.

Ihmisen paras ystävä geenitutkimuksessa -luento to .. ja to .. klo  Heurekassa. Vapaa pääsy.

Matti Pikkujämsä

Kummin paluu

Kasteen jälkeen kummi katosi.

..

Onnea, Irma!

● ● ●

Irma on lyhentymä sellaisista vanhoista saksalaisnimistä kuin Irmgard ja Irmhild. Se merkitsee mahtavaa.

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Irma otettiin 1900-luvun alussa. Eniten Irma-nimisiä tyttöjä meillä oli 1930–1950-luvuilla.

Viime vuonna nimettiin 13 uutta Irmaa.

I

Harmaa villapaita

sä kuoli 21 vuotta sitten. Oli aurinkoinen päivä, lunta enää metsän painanteissa. Lapset kaivoivat kellarista talven yli odottaneita pyöriään. Pienin läträsi kuraa pihan lätäkössä.

Laskin puhelimen kuulokkeen, kävelin kuistille ja avasin pihalle aukeavan oven. Kerroin kuulemani arkisesti kuin olisin puhunut valmiiksi tulleesta ruuasta.

Pappa on kuollut, minä sanoin, enkä ymmärtänyt sitä edes itse. Lapset katselivat märkien lapastensa takaa niin kuin kummajaista.

Kun sitten menimme katsomaan isää, makasi hän oikeuslääketieteen laitoksen kappelin lavitsalla vaatteet levällään, elvytyspiuhat vielä iholla. Isältä oli pettänyt sydän kesken kirkkoretken. Panin merkille, et-

6

tä ambulanssimiehet olivat säälittää leikanneet rikki harmaan villapaidan, jota isä oli pitänyt niin kauan kuin muistin.

Aikakaudet ratkesivat sitä villapaitaa katsellessa liitoksistaan eivätkä enää koskaan solmiutuneet yhteen. Maa, jolla seisoin, repesi kahtia. Tuolla oli se, mikä oli ollut ennen, tässä jalkojeni alla se, mikä on nyt ja tästä eteenpäin. Isä makasi edessäni kuin murentunut instituutio.

Historian lehdet kääntyvät kovalla huminalla juuri, kun en yhtään arvaa. Yhtäkkiä kaikki on toisin, ja olemisen mantereet irtoavat toisistaan. Lapsi lapioi lätäkköä, joka äsken oli vielä hanki. Kohta se jo voikukkaa työntää.

Kaisa Raittila

Jukka Heiskanen/Kuvaario

Vartin retriitti