Lauri 2011 nro 13 (7 4)

VANTAAN

Jukka Poika laulaa raihnaisesta rakkaudesta ➤ 3

13

7.4.11

www.vantaanlauri.fi

Kirjoita pieniä havaintoja ➤➤5 Taksi-Marjan matkassa ➤➤7 Jaakko Heinimäen kuppilateologiaa ➤➤11

Vaaliehdokkaat

Leipäjonossa

Markku Mattila

➤➤8–9

Viihde on täynnä kuolemaa, mutta aito kuolema on piilotettu. — Kimmo Saares ➤ 3

Uutiset Vesa Moilanen/Lehtikuva

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 7.4.2011

Kansanedustajaehdokkaat Ruoka-avussa Pyysimme kahdeksaa eduskuntapuoluetta poimimaan kukin yhden vantaalaisen ehdokkaan keskustelemaan köyhyydestä. Paikaksi valitsimme Vantaan Ruoka-avun ruoanjakelun Myyrmäessä.

Ehdokkaat saivat nähdä ja kuulla, minkälaisessa tilanteessa hälyttävän iso joukko vantaalaisia elää. Tuiki tuntematon asia tämä ei kenellekään heistä ollut ja osalla oli myös omakohtaista kokemusta köyhyydestä. Suurin osa ei kuitenkaan ollut aiemmin käynyt Ruoka-avussa ja niillekin, jotka olivat, tilaisuus toi lisätietoa. Sitä antoivat Ruoka-avun ja Vantaan seurakuntien työntekijät, mutta vielä tärkeämpää kuin kuulla faktoja oli nähdä, että paikalla oli monenlaisia ihmisiä. Ikävä kyllä entistä enemmän myös lastenvaunuja, sillä myös yhä useampi lapsiperhe on pudonnut köyhyysloukkuun.

2

T

avallinen viharikos on se, kun vaalea‑ ihoiset suomalaiset miehet pahoinpite‑ levät itseään tummemman yön pimey‑ dessä. Mutta viharikollisuutta on sekin, kun aikuiset nimittelevät naapurin maahanmuut‑ tajalasta apinaksi. Vantaalla tehtiin viime vuonna 22 poliisin tietoon tullutta rasistista viharikosta.

— Lähes puolet niistä on pahoinpitelyitä ja tappeluita. Toiseksi yleisimpiä viharikok‑ sia ovat kunnianloukkaukset ja uhkaukset, ja sitten on omaisuusrikoksia, kertoo rikosyli‑ komisario Timo Nyyssönen.

— Rasistinen rikollisuus näyttäisi kään‑ tyneen viime vuonna Vantaalla jyrkkään las‑ kuun. Kaikista rikoksista ei tosin tehdä ri‑ kosilmoitusta, eikä poliisi, joka rikokset kir‑ jaa, välttämättä käsitä kaikkia rikoksia rasis‑ tisiksi, hän jatkaa.

Poliisiammattikorkeakoulu, joka julkai‑ see vuosittain raportin viharikoksista, antaa isompia lukemia: Vantaalla tapahtuu vuosit‑ tain noin 50 rasistista rikosta. Epäsuhtaa se‑ littää se, että Poliisiammattikorkeakoulus‑ sa käsitellään viharikoksena myös tapauksia, joissa paikallispoliisi keskittyy toiseen motii‑ viin vihan jäädessä sivuosaan.

●●

K aivokselan kirkon purkaminen lykkääntyy. Esitys kirkon purkamisesta jäi pöydälle yhteisessä kirkkoneuvostossa, sillä muutama jäsen halusi tutustua vielä tarkemmin suojelumääräyksiin. Yhteinen kirkkoneuvosto palaa asiaan seuraavassa kokouksessaan 27.4.

Kaivokselan kirkko paloi vuonna 2006 ja on siitä lähtien ollut tyhjillään. Museovirasto ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ovat vastustaneet purkua. Seurakunnille tyhjän kirkon ylläpito maksaa vuosittain 30 000 euroa.

Markku Mattila

Äänestäjät arvioivat vaaleissa, minkä puolueen lääkkeet tepsivät parhaiten niin köyhyyteen kuin moniin muihinkin ongelmiin. Ennakkoäänestys alkoi eilen, käy äänestämässä!

Viharikollisuus vähentynyt Vantaalla

Kaivokselan kirkko on tyhjillään.

Uhri useimmiten maahanmuuttaja

Viharikokseksi katsotaan rikos, jonka motii‑ vina on viha jonkin kansanryhmän, uskon‑ non tai vähemmistön edustajia kohtaan. Itse uhri ei välttämättä oikeasti edes kuulu vihan kohteena olevaan ryhmään.

Useimmin viharikoksen uhriksi joutuu Suomessa mies, jolla on juuret Afrikassa tai arabimaassa.

— Ne, jotka poikkeavat ulkoisesti muusta väestöstä eniten, Nyyssönen summaa.

Myös perheenjäsenet voivat saada osan‑ sa vihasta, kuten nainen, jonka autoa vahin‑ goitettiin, koska hän oli avioitunut maahan‑ muuttajan kanssa.

Viharikoksista kärsivät myös esimerkik‑ si seksuaalivähemmistöjen edustajat sekä vammaiset. Kummankin ryhmän osalle tu‑ li vuonna 2009 koko maassa reilut 30 vihari‑ kosilmoitusta. Eräässä niistä teinitytön van‑ hemmat hyökkäsivät hänen tyttöystävänsä kimppuun, koska eivät hyväksyneet lesbo‑ suhdetta.

Suomessa on myös vainottuja kristittyjä: 83 viharikoksen motiivina oli vuonna 2009 viha jotakin uskontoa tai elämänkatsomusta kohtaan. Uhreiksi joutuvat usein pienet kris‑ tilliset ryhmät tai niiden omaisuus.

Alle 10 prosentilla viharikosten tekijöistä on maahanmuuttajatausta, kuten virolaisella, joka oli solvannut venäläistä.

Viharikosta ei ole rikoslaissa Suomen rikoslaissa ei ole määritelty vihari‑ kosta. Rangaistus rikoksesta kuitenkin ko‑ venee, jos rikos ”on kohdistettu kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella”. Hallitus on jättänyt esityksen lainmuutoksesta, jo‑ ka ottaisi myös seksuaalivähemmistöt, vam‑ maiset ja elämänkatsomukset koventamispe‑ rusteen piiriin.

Timo Nyyssösen mielestä Vantaalla tulee ilmi yllättävän vähän rasistista rikollisuut‑ ta väestöpohjaan nähden. Hänestä maahan‑ muuttajat ovat Vantaalla integroituneet yh‑ teiskuntaan hyvin. Nuorten etnisiä yhteen‑ ottoja ei ole tullut esille vuoden 2000 jälkeen.

— Meillä on hyvä yhteistyö eri viran‑ omaisten välillä. Kytevien pesäkkeiden ei an‑ neta roihahtaa.

Koko maan tilanne ei ole yhtä valoisa.

Poliisiammattikorkeakoulun mukaan viha‑ rikokset ovat lisääntyneet parin viime vuo‑ den aikana.

Natalia Kisnanen

●● Jäsenmäärä Vantaan seurakun -

nissa laski vuonna 2010 muun

muassa syksyisen homokeskustelun vuoksi, mutta talous pysyi vakaana. Verotuloja kertyi ennakoitua enemmän ja säästökuuri puri.

Kirkollisveron tuotto jäi pienemmäksi kuin vuonna 2009, mutta yhteisöveron tuotto kasvoi. Käyttötaloudesta säästettiin 1,7 miljoonaa euroa. ●●

K auppatieteen maisteri Minna Sillanpää on valittu Vantaan seurakuntien uudeksi henkilöstöpäälliköksi. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Sillanpään 12 hakijan joukosta.

●●

Evankelisluterilaisten seurakuntien diakoniatyön kautta jaetun EU-elintarviketuen kokonaismäärä on lähes kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa. Viime vuonna seurakunnat jakoivat ruoka-apua eniten suurille lapsiperheille, mutta myös opiskelijoita ja maahanmuuttajia on avunsaa­jien joukossa yhä enemmän. Vuonna 2010 elintarvikkeita jaettiin 700 000 kiloa lähes 110 000 asiakkaalle. Elintarvikeapua välitettiin ruo-

tyttö -kampanjalle samalla kun nostaa rahaa. Automaateilla näkyy kampanjan ajan valinta ”Vain käteisotto” tai ”Otto ja lahjoitus”.

Koska olen tyttö -kampanjalla tuetaan tyttöjen koulutusta 48 köyhässä maassa.

Timo Saarinen

Vaalirahoituskohu on rapauttanut kansanedustajien työn arvostusta jopa niin, että kansanedustaja sijoittuu ammattien arvostuslistalla häntäpäähän. Tämä on suomalaisen demokra­ tian kannalta huolestuttavaa ja suhteetonta. Toki politiikassa on korjaamista, mutta tosiasia on, että kansanedustajan työ on vaativaa ja arvokasta. Jo pelkkä ehdokkaana olo on kovaa työtä ja vaatii itsensä, perheensä ja lähipiirinsä panemista likoon. Silti vain pieni osa ehdokkaista valitaan eduskuntaan.

Keskustelu köyhyydestä osoitti, että Ruoka-avussa nähty ja kuultu ei ollut ehdokkaille yhdentekevää. He halusivat paneutua asiaan ja miettivät, miten köyhyyttä saataisiin vähennettyä. Mielenkiintoinen havainto oli, että vaikka ongelma oli yhteinen, keinoissa oli eroja. Puolueiden näkökulmat näkyivät selvästi, mutta niinhän se on, että monimutkaiseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua.

Pitäisi löytää hyvä yhdistelmä.

Fakta on, että perusturva on jäänyt pahasti jälkeen kustannustason noususta. Viimeksi maanantaina Helsin­ gin Sanomat uutisoi asumistuen saa­ jien asumiskulujen haukkaavan nyt 34 prosenttia tuloista, kun 20 vuotta sitten luku oli 15 prosenttia. Myös ruoan hinta on nousussa, ja se iskee vähävaraisiin.

Tavallinen viharikos on rasistisesta motiivista tehty pahoinpitely yön pimeydessä.

●●

Vantaan oppilaitoksiin haki kevään yhteishaussa enemmän oppilaita kuin Vantaalla on perusopetuksen tai kymppiluokan päättäviä. Vantaan koulutustakuun ansiosta kaikille peruskoulunsa päättäville taataan kuitenkin opiskelu- tai työpajapaikka.

Vantaan suomenkielisistä nuorista 52 prosenttia haki lukioon ja 46 prosenttia ammatilliseen oppilaitokseen.

●●

Simonkallioon rakennetaan uusi päiväkoti 130 lapselle. Päiväkoti rakennetaan samalle tontille Simonkallion koulun kanssa. Väestöennusteen mukaan Tikkurilan suuralueen päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa ja alueen kymmenen päiväkotia tulevat peruskorjausikään seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Pankkiautomaatilla voi nyt lahjoittaa Planille. kapaketteina sekä seurakuntien valmistamina aterioina kaikkiaan 198 seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. ●●

Plan Suomi kokeilee huhtikuussa uutta varainhankintatapaa pankkiautomaateilla. Otto-automaateilla kysytään, haluaako asiakas lahjoittaa euron Planin Koska olen

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Kuolemaa ei saa piiloon Viime viikkoni ovat pitäneet sisällään paljon kuolemaa. Itselleni läheisen ihmisen kuoleman ja hautaan siunaamisen väliseen aikaan sattui vielä TV-ohjelman teko kuolemisesta. Paljon itkua ja surua, luopumisen kipua.

Nuorena tein sairaalatöitä, joissa kuolema tuli työmaalle, toimittajana kuolemaan törmäsi harvemmin, mutta pappina siitä tuli taas osa työtä. Oman syövän kanssa taistelu on myös ollut yhdenlaista kuolemisen opettelua ja luopumisen kuivaharjoittelua.

Oikeat kuolevat, kuolema ja kuolleet on siivottu näkyvistä. Toisaalta viihteemme on täynnä kuolemaa ja kuolleita. Mutta oman isänsä kuolemaa syvästi surevan lapsen ja CSI-sarjojen maailmat ovat valovuosien päässä toisistaan.

Yllättävän moni ei ole koskaan nähnyt kuollutta, mutta tuhannet kerrat verkkokalvoille on tykitetty viihdekuolemaa laskelmoivalla musiikkimaisemalla.

Kuolemasta on tehty poikkeus, vaikka se oikeassa elämässä on sääntö. Kuolemanpelko on tervettä, meidät on jo geneettisesti koodattu pitämään kaksin käsin kiinni elämästä. Elämästä me tiedämme jotain, kuolemasta emme oikeastaan mitään. Siksi on hyvä, jos joku pitää kädestä kiinni tai silittää kuoleman hetkellä.

Reggae-muusikko Jukka Pojan uudet laulut kertovat parisuhteen päättymisestä ja siitä, miten rakkaus sattuu.

Matkalla harmoniaan Jukka Poika hoitaa taloa, lapsia ja keikkoja.

S

ydän on tullut suuremmaksi. Se pys‑ tyy antamaan enemmän tulematta katkeraksi, sanoo muusikko Jukka Poika.

Uudella Kylmästä lämpimään ‑levyllään hän kertoilee avoimia tarinoita avioliittonsa päättymisestä. Mistään itkuvir‑ sistä ei kuitenkaan ole kyse. Kuulaaseen reg‑ gae-sointiin sovitettuina erolaulut ja rakka‑ us sattuu -tyyli kuulostavat maailmaa sylei‑ leviltä.

Tänä iltana yksinhuoltajaisä on keikka‑ matkalla Keravalla ja huomenna Kuopiossa.

Lapset ovat viikonlopun äitinsä luona, kun Jukka Poika tekee muusikon työtään. Keikka‑ matkalta isä ja lapset palaavat Bromarvin pik‑ ku puutaloon ja viikkoarkeen.

— Meidän elämä sujuu nyt hyvin, Jukka Poika sanoo.

— Se, minkä piti kantaa koko elämän ajan, ei toteutunut. Mutta tällaisenkin asian voi ot‑ taa kasvun kannalta. Silloin surusta voi löytää aitoja parantavia fiiliksiä.

Myönteisellä tiellä Jukka Pojan musiikkia voi väljästi luonnehtia maailmankatsomukselliseksi.

Hänen musiikkinsa myönteinen asenne ei ole sattumaa. Sen takana on meditatiivinen ja henkinen elämäntapa, jossa sekoittuvat va‑ paasti kristilliset hengelliset ainekset, Jeesuk‑

sen esimerkki, rastafarismin ideat ja tao.

— Minua on kiinnostanut jo jonkin aikaa taolaisuus ja siihen liittyvät mietiskelyhar‑ joitukset. Meidän parisuhteemme loppuessa mietiskelyharjoitusten tekeminen on antanut mahdollisuuden käsitellä ja tarkastella omia tunteita, hyväksyä ne ja siirtyä eteenpäin.

Myönteisyys nähdään jäyhässä suomalai‑ sessa kulttuurissa helposti pinnallisena viri‑ tyksenä. Jukka Pojan mielestä positiivisuudes‑ sa on kyse paljon syvemmästä elämänasen‑ teesta, joka ei ole pelkkää kivaa tunnelmaa tai hyvien asioiden odottamista.

— Jeesus puhui rakkaudesta, joka ei aseta ehtoja. Jos asettaa valtavasti odotuksia, pettyy syvästi, kun ne eivät toteudukaan.

— Jätä ehdot ja odotukset pois. Jäljelle jää rakkaus ja tasapaino.

Elämän virrassa Jukka Poika on eräänlainen kiertävä Myöntei‑ syyden lähetti välineenään musiikki.

— Kyllähän keikalle mennään, koska pitää saada leipää. Mutta jos ei ole edes sellaista ai‑ komusta, että jotain hyvää tapahtuu, ei kan‑ nata lähteä esiintymään.

— Haluan soittaa, koska haluan soida.

Lopputulos on useimmiten se, että syntyy hyvää vuorovaikutusta. Joku liikuttuu, joku löytää väylän vähän matkaa eteenpäin — ei si‑ tä etukäteen voi tietää.

Jukka Pojalle itselleen keikat ovat omaa ai‑ kaa. Kotona odottaa isän vastuu.

— Minulle se sopii hyvin. On puolensa olla itsekseen lasten kanssa. Saa yksin päättää, mi‑ tä tehdään, ja järjestellä elämän selkeällä ta‑

valla. Minä turvaan lasten elämän ja tarjoan heille yhdenlaisen esimerkin elämästä, Juk‑ ka Poika sanoo.

— Kun sitten pääsee keikkamatkalle, on kuin lomalle lähtisi. Siirtyminen lasten hoita‑ misesta ja heidän asioittensa järjestämisestä omillaan olemiseen on minulle rentouttavaa.

Ja onhan se lapsillekin vaihtelua, kun saavat olla tiiviisti äidin kanssa.

Musiikilla yhteisyyttä Perjantaina 8.4. Jukka Poika esiintyy Korsos‑ sa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tänä vuo‑ na keräyksen aiheena on nuorten yksinäisyys.

Yksinäisyydestä poispääsykin kiertyy Juk‑ ka Pojan mielestä myönteisyyden ympärille.

Jos itsellä on positiivinen asenne suhteessa it‑ seen ja toisiin, muilla on pian kiva olla samas‑ sa seurassa.

— Sellaisen asenteen edellyttäminen on tietysti aika kova vaatimus, Jukka Poika sa‑ noo.

— Minulle musiikista muodostui reitti ulos yksinäisyydestä. Se on monella tapaa hy‑ vä väline. Se tarjoaa ilmaisulle muodon ja an‑ taa tilaa oman luovuuden kokeilemiselle. Li‑ säksi soittaminen on sanatonta viestintää par‑ haimmillaan.

Myönteisyyttä musiikilla on Jukka Pojan tie.

— Maailmassa voi vaikuttaa vain siihen, mihin voi vaikuttaa. Jotkut lähtevät järjestöi‑ hin tai politiikkaan muuttamaan maailmaa.

Toiset lähtevät toimimaan seurakuntaan. Mi‑ nun juttuni on innostaa muita musiikilla.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

Jukk a Poik a pe 8.4. klo 20 korsolaisessa ravintola Brodessa, Metsolantie 4. Lipu t 5 e.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Kristinuskoon sisältyy kaipaus iankaikkiseen elämään ja lupauksia ylösnousemuksesta, mutta Raamatun viittaukset kuolemanjälkeiseen elämään ovat hajanaisia ja osittain ristiriitaisiakin. Mitä kuolemanjälkeinen elämä voi olla? Me olemme myös ruumiimme, mitä siis on oleminen ilman ruumista? Jos minusta erotetaan oma lihani, mitä jää jäljelle?

Pappina puhun hautajaisissa toivosta, Jumalan rakkaudesta joka ei pysähdy kuolemaan. Mutta myös siitä, miten annettu ja saatu rakkaus ei katoa. Vaikka läheinen siirtyy peruuttamattomasti rajan yli, hänen ajatuksensa, sanansa ja rakkautensa säilyvät meissä. Martti Lindqvist ‑vainaa sanoi asian hienosti: ”Me kuolemme, emmekä kuitenkaan kuole, vaan elämme niiden sydämissä jotka rakastavat meitä”.

Mutta en minä voi halata Marttia tai muita kuolleita ystäviä, en läiskäistä harteille tai koskettaa poskea, vaikka kappaleita heistä kannankin mukanani. Kuolema jättää myös kosketuksen ja katseen, kohtaamisen kaipuuta.

Eikä meille eläville jää muuta mahdollisuutta kuin pitää huolta elämästä, kaikesta mikä siinä on hyvää ja kaunista.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja

3

Pisteitä

Ota kantaa

Tuhansin kielin ‑konsertissa Hakunilan kirkossa sunnuntaina 31.3. kuultiin hengellisen musiikin suosikkikappaleita.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Kuulitko toivekappaleesi?

Nyt on lapsi­ perheiden vuoro

Markku Mattila

Signe Anthonsen, 82 Erkki Kröger, 52

Kristiina Nurmi

Mikä sai sinut tulemaan konserttiin?

— Minulla on takana kiireinen päivä, kävin kahdessa lääkärissä‑ kin. Kun sitten tulin väsyneenä ko‑ tiin, näin lehdestä konsertin ja pää‑ tin tulla. Viimeisen vuoden aika‑ na olen käynyt paljon erilaisissa ti‑ laisuuksissa, ettei olo tuntuisi yk‑ sinäiseltä.

Kuulitko toivekappaleesi? Mikä se on?

— Yksi lempilauluistani on Maa on niin kaunis. Sitä lauloin jo kou‑ luaikoina. Lauloimme sen nyt muu‑ taman muun yhteislaulun lisäksi.

Pisteillä 1–5, miten konsertti onnistui?

— Annan 5 pistettä tasapainoi‑ selle kokonaisuudelle. Yhteislaulu‑ jen ja esitysten välissä kuulimme historiallista tietoa. Tunnin pitui‑ nen konsertti sopii hyvin arki-il‑ taan. Konsertti toi hyvää mieltä ja rauhaa.

Miten konsertin idea syntyi?

— Toivekonserttien järjestämi‑ nen on Hakunilassa perinne. Eten‑ kin joulumusiikin toivekonsertti on ollut suosittu.

Juonsit konsertin ja johdit yhtä kuoroa, mutta kuulitko oman toivekappaleesi?

— Omia suosikkejani on niin paljon, että on vaikea poimia niis‑ tä joitain esimerkkejä. Pidän lauluja viulumusiikista. Tässä konsertis‑ sa kansansävelmä Jumalan rauhaa rinnassansa oli hieno, nimenomaan kanttori-kollegani Anne Viljamaan esittämänä. Niin ikään kollegojen flyygelillä ja sähköpianolla esittämä Amazing Grace oli mainio.

Pisteillä 1–5, miten konsertti onnistui?

— Annan 5–. Kaikkia toiveita ei pystytty toteuttamaan, mutta tun‑ nelma oli lämmin.

Ku i n k a

Mikä sai sinut tulemaan konserttiin?

— Konserttiin tuloni oli vaimo‑ vetoinen ilmiö. Minun ei tule seu‑ ratuksi seurakunnan tilaisuuksia mistään mediasta. Vaimoni laulaa Cecilia-naiskuorossa, joka esiintyi tässä konsertissa.

Kuulitko toivekappaleesi? Mikä se on?

— En ollut toivonut mitään, mutta kuulin myös mielimusiikkia‑ ni. Barokin mestarit ovat suosikke‑ jani. Siten jo avausbiisi Bachin Toccata D-molli sopi minulle hyvin.

Beethovenin Jumalan kunnia luonnossa oli hyvin mahtipontinen. En ole koskaan aikaisemmin kuullut enkä nähnyt sitä esitettävän uruilla nelikätisesti ja myös nelijalkaisesti.

Pisteillä 1–5, miten konsertti onnistui?

— Annan 4,5 pistettä urkumu‑ siikille ja Cecilia-kuorolle.

Ulla-Maija Vilmi

Suomessa elää 150 000 lasta köy‑ hyysrajan alapuolella. Yksikin on liikaa. Köyhyys lisää lasten syr‑ jäytymisriskiä ja kuntien lasten‑ suojelumenoja. Lastensuojelussa Suomi on yksi Euroopan laitos‑ tuneimmista maista. Meillä alle kolmivuotiaista sijaishuollon pii‑ rissä olevista lapsista yli 60 pro‑ senttia sijoitetaan laitoksiin.

Monen köyhän perheen on‑ gelmat ovat ratkaistavissa suo‑ ralla taloudellisella tuella. Ko‑ tihoidon tuen ja lapsilisien ko‑ rottaminen pienituloisimmissa perheissä, esimerkiksi harraste‑ rahalla, tasaisi lasten välistä eri‑ arvoisuutta.

Myös työelämässä mukana olevat lapsiperheet voivat huo‑ nosti. Elämisen ja asumisen kal‑ leus, työelämän vaativuus ja tur‑ vaverkkojen puute venyttävät perheiden voimavarat äärimmil‑ leen. Avioerot, päihteiden käyt‑ tö ja mielenterveysongelmat ovat yhä useammassa lapsiperheessä arkipäivää.

Monen perheen ensisijainen toive on saada lisää aikaa lap‑ sille. Työelämän pitäi‑ si joustaa paremmin elämän ruuhkavuosi‑ na ja silloin, kun lä‑ hiomainen sairastuu.

Osa-aikatyöskentely voidaan mahdollistaa esimerkiksi korottamal‑ la osittaista hoitorahaa ja säätämällä päivähoitomaksui‑ hin 5–7 tunnin maksuluokka.

Mielenterveysongelmia voi‑ daan ehkäistä lisäämällä osaa‑ mista neuvoloissa, päiväkodeis‑ sa ja kouluissa. Samoin kotiapua tulee olla saatavilla uupuneille vanhemmille. Parisuhde on lap‑ sen koti. Tarkoituksenmukaisel‑ la ja oikea-aikaisella tuella mo‑ ni kriisi, ero ja huostaanotto voi‑ daan ennaltaehkäistä.

Saara Vuorjoki

Ihmishenki on tärkeämpi kuin paita Vartin retriitti ‑kirjoitus Harmaa villapaita (VL 31.3.) nos‑ tatti karvani pystyyn. Kirjoituk‑ sen mukaan ”ambulanssimiehet olivat säälittä leikanneet rikki harmaan villapaidan”. Ihmette‑ len suuresti, olisiko ihmishengen pelastusyritys pitänyt jättää sik‑ seen, ettei vaan villapaidalle käy kuinkaan.

Kunnioitan näitä ambulans‑ simiehiä, tekevät tärkeää työtä.

Kiitos siitä. Antaa mennä vaan villapaidat ja kalliit turkitkin!

Kiitos

Miksi kerho lopetetaan?

Pirjo Ala-Kapee-Hakuliselle, 67, juna on hiljentymisen paikka.

55 % Uusmaalaisitäsuomalainen

Olen syntynyt Vihdissä ja asunut seitsemässä eri kunnassa. Kiertolaisuuteni juontaa juurensa siitä, että olen evakkoperheestä. Isäni oli kotoisin Sortavalasta, äiti Karkkilasta.

4

Tamperelainen

10 %

Muutimme pian sodan jälkeen Tampereelle.

Perheeseeni kuului äidin ja isän lisäksi minua viisi vuotta nuorempi veli. Myös edesmennyt aviopuolisoni oli Tampereelta. Muuttaessamme Havukoskelle kerrostaloon vuonna 1975 kävimme Tampereella melkein joka viikonloppu. Pääradan läheisyys oli tärkeä tekijä valitessamme asuinpaikkaa. Junarata oli napanuora Tampereelle äitini luo.

35 % Vantaalainen

Rakensimme Rekolan kodin vuonna 1992. Vantaan koti oli tukikohtani myös ollessani Itä-Suomen läänin maaherrana. Matkustan yhä paljon junalla, esimerkiksi tyttäreni perheen luo Ouluun. Junassa ehtii hiljentyä. Työvuosina junamatkoilla tuli myös luettua monta selvitystä ja raporttia.

Olen seurannut kiivasta keskus‑ telua siitä, miten kristillisyyden tulisi ilmetä kirkossamme. Olen havainnut julkisuudessa esite‑ tyissä argumenteissa tahallisia tai tahattomia väännöksiä.

Katsoin mielenkiinnosta ko‑ hua herättäneen Älä alistu ‑kam‑ panjan videon. Paljon toistettu väite ”homot rinnastettiin mur‑ haajiin” on tietoinen manipulaa‑ tio Annin sanomasta: ”Jos kerran murhaaja voi tehdä parannuksen niin miksei joku homokin?”

Siinähän korostetaan että jos joku niin äärimmäinen kuin murhaaja voi tulla kirkon tur‑ viin, niin vielä enemmän homo, joka ei ole tehnyt kenellekään mitään. On huolestuttavaa, että tällainen viesti on haluttu kään‑ tää niin päälaelleen julkisessa keskustelussa.

Loogista tarkastelua ei kestä sekään, että populistisessa val‑ takeskustelussa hetero voi aina huomata olevansa homo, voi jo‑ pa leikata itsensä miehestä nai‑ seksi tai päinvastoin, mutta kun homo kertoo tulleensa hete‑ roksi, on tämä tuomitta‑ vaa. Totalitarismi toi‑ mii tällä tavalla.

Otan tähän esi‑ merkin tavasta, jolla keskustelu julkisuu‑ dessa on viime aikoina edennyt. Alkuperäinen teksti Vantaan Laurissa 31.3. kuuluu näin: ”Nuorta nais‑ ta… jota esitellään kuin sirkus‑ eläintä”. Kirkuva otsikko kuului‑ si näin: ”Tulkaa kaikki ‑liike rin‑ nastaa heteronaisen sirkuseläi‑ meen”. Miltäs tämä kuulostaisi?

Näin menetellen on kuitenkin kirkossa ja mediassa saatu paljon pahaa aikaan sekä yksityisiä hen‑ kilöitä että kirkon herätysliikkei‑ tä kohtaan. Tätä argumentoin‑ nin tasoa on nyt nähty riittäväs‑ ti, kun on keskusteltu homoudes‑ ta tai avioliitosta Suomen evan‑ kelisluterilaisessa kirkossa.

Kirkossa on todellakin yllä‑ pidetty jatkuvaa kriisiä, kuten Vantaan Laurin keskustelupals‑ talla 31.3. esitettiin. Suurin osa mediakohujen aloitteista on kui‑ tenkin tullut Tulkaa kaikki ‑liik‑ keen jäseniltä, ei kirkon herätys‑ liikeaktiiveilta, jotka keskittyvät vapaaehtoistyöhön vallan tavoit‑ telun sijaan.

Mitä mieltä olet?

Virpi Korhonen

va n t a a l a i n e n?

Keskustelu asialinjoille

Rekolan seurakunta on lopetta‑ massa Asolan seurakuntatalos‑ sa toimivan koululaisten iltapäi‑ väkerhon ensi syksystä alkaen.

Miksi täytyy lopettaa hyvä seu‑ rakunnan toimintamuoto, jo‑ ka on auttanut meitä vanhem‑ pia ja lapsia arjen onnistumises‑ sa? Miksi säästöt aina kohdistu‑ vat juuri lapsiin?

Kyseinen iltapäiväkerho on antanut ekaluokkalaiselle lap‑ sellemme rauhallisen ja laaduk‑ kaan paikan meluisan koulupäi‑ vän jälkeen iltapäiväksi.

Anja Grönholm

Päivi Pitkäranta kotiäiti, Tikkurilan seurakunta­ neuvoston jäsen

Tekstiviestit Miksi vanhaan Pitäjän kirk‑

koon ei kelvannut halvem‑ pi ehtoollisviinikannu? Eikö yli 15 000 euron hopeinen kannu ole katolisten kirkkoruhtinaiden meininkiä? Luterilaiseen kirk‑ koon sopisi paremmin edulli‑ nen ja kestävä ruostumaton te‑ räskannu.

Paljonkohan kirkon ho‑ peakannu painaa? Siis mikä on hopeapitoisuus?

Oikaisu Pyhän Laurin kirkko on raken‑ nettu jo 1400-luvulla, ei 1500-lu‑ vulla, niin kuin Parasta pöytään ‑jutussa viime viikon Vantaan Laurissa mainittiin.

Jani Laukkanen

— Jokaisen elämässä on paljon kirjoittamisen arvoisia asioita, Matti Summanen sanoo.

Lukuhetkiä ja luovaa kirjoittamista Lukeminen ja kirjoittaminen tekevät ihmiselle hyvää.

V

antaan Kivistös‑ sä asuva kirjailija Matti Summanen, 74, neuvoo kirjoit‑ tajia ja kirjoitta‑ misesta haaveile‑ via ammentamaan tekstiensä aiheita

omasta elämästä.

— Luovuudella on hyvin vähän te‑ kemistä mielikuvituksen kanssa. Se, mitä tunnemme ja havaitsemme, on luomista, Summanen sanoo kotonaan kahvipöydän ääressä.

Hänen sotaa käsitellyt esikoisteok‑ sensa sai J. H. Erkon palkinnon vuon‑ na 1971.

— Olen kuullut pommituksen ja nähnyt viholliskoneen putoavan. Olen kirjoittanut niin läheltä kuin olen pys‑ tynyt sen, mitä olen nähnyt ja havain‑ nut.

Sota jatkui isältä pojalle Matti Summanen on ohjannut lukui‑ sia luovan kirjoittamisen kursseja. Hä‑ nen mielestään kirjoittaminen on vaa‑ tivin itseilmaisun muoto.

— Näyttää siltä, että ihmiset ovat rohkaistuneet kirjoittamaan enem‑ män kuin aiemmin. Se on hieno asia.

Mielestäni ihmiset saisivat kirjoittaa vieläkin enemmän.

— Aikaisemmin kirjoittamista pi‑ dettiin jotenkin epäilyttävänä. Jos ih‑ minen sanoi kirjoittavansa, mietittiin, että mihin se pyrkii ja mitä se oikein haluaa.

Summanen on kotoisin Etelä-Kar‑ jalasta Taipalsaarelta. Hän on seitsen‑ päisen sisarussarjan keskimmäinen.

Perhe asui maanviljelystilalla Saimaan rannalla. Summanen kertoo kasva‑ neensa perheessä, jossa jokaisesta pi‑ dettiin huolta.

— Isäni oli selvinnyt Ihantalan taisteluista. Hän oli täysin väkivalla‑ ton, mutta sain kuulla lapsuudessani paljon sotatarinoita.

Sota jatkui tarinoiden myötä isältä pojalle. Matti Summasesta kasvoi vä‑ kivaltaa vastustava mies. Hänestä tu‑ li isä, joka laittoi telkkarin kiinni, kun uutisissa näytettiin Vietnamin sodan jälkiä. Hänestä tuli opettaja, joka ei antanut oppilaiden tehdä leikkiaseita.

Summasen veli teki uraa armeijas‑ sa. Kun hän lähti vuoden mittaiseen koulutukseen, Matti tarjosi veljenpo‑ jalleen kodin siksi aikaa. Purkaessaan tavaroitaan väliaikaisessa majapaikas‑ saan kasarmilla kasvanut poika nosti laukustaan esiin kullanvärisen leikki‑ aseen, pikakiväärin näköisen.

— Sanoin pojalle, että eiköhän lai‑ teta tämä pois, saat sen sitten lähties‑ säsi takaisin.

Tuo poika oli Petteri Summanen.

Hänestä kasvoi näyttelijä, käsikirjoit‑ taja ja ohjaaja.

— Meillä on Peten kanssa edelleen läheinen suhde.

Ihmistä kunnioittava hiljaisuus Matti Summanen tuli nuorena opet‑ tajana töihin Kivistön kouluun ja teki siellä 36 vuotta kestäneen uran.

Opettajan homma alkoi sujua, kun Summanen luopui nuoren opettajan ehdottomuudesta. Se edellytti kahden asenteen hylkäämistä. Ne olivat ”teh‑ kää niin kuin minä sanon” ja ”ope‑ tusmetodia ei voi vaihtaa”. Summa‑ sen luokassa jokainen päivä aloitettiin ja päätettiin lukuhetkellä. Silloin koko luokka keskittyi lukemaan.

— Se oli ihmistä kunnioittava hil‑ jaisuus, Summanen luonnehtii.

— Sellaiseen tilanteeseen ei päästä koululuokassa viikossa, kuukaudessa tai edes yhdessä vuodessa. Lapset täy‑ tyy kasvattaa lukemaan.

Lukeminen auttaa lapsia kartutta‑ maan sanavarastoa. Samalla heidän taitonsa pukea omia tunteitaan sa‑ noiksi kasvaa.

— On tärkeää, että lapset saavat it‑

se vapaasti valita, mitä he lukevat. Mi‑ nun luokassani lapset saivat lukea mitä vain, vaikka autokirjaa tai sarjakuvia.

Opettajan työ oli Summaselle ra‑ kas, eikä hän epäröinyt puolustaa lap‑ sia. Erään koulupäivän jälkeen Sum‑ masen aloitellessa kirjoitushommia yksi oppilas juoksi opettajan kotiovel‑ le ilman kenkiä, sukat märkinä. Poika oli tullut Summasen luo pakoon äitiä ja isäpuolta, jotka olivat päättäneet, et‑ tä pojan tukka leikattaisiin. Vanhem‑ mat eivät hyväksyneet pojallaan pit‑ kää tukkaa.

Summanen otti pojan autonsa kyy‑ tiin, vei hänet kotiin ja kertoi vanhem‑ mille ankaraan sävyyn, että pojan tuk‑ kaan ei kosketa. Hiusten leikkaus vei‑

Luovuudella on vähän teke­ mistä mieli­ kuvituksen kanssa.

Se, mitä tunnemme ja havaitsemme, on luomista. si pojalta hänen persoonansa, ja sitä vanhemmat eivät saisi tehdä. Tukkaa ei leikattu.

— Kasvatuksessa on kyse lapsen hyväksytyksi tulemisesta. Kun ihmi‑ nen tulee hyväksytyksi, hän pääsee kaikkien kykyjensä lähteelle, Summa‑ nen toteaa.

Vierailu omalla haudalla Viides romaani jäi aikoinaan Matti Summaselta kesken, kun hänellä to‑ dettiin melanooma. Lääkäri antoi en‑ sin kolme kuukautta elinaikaa, sitten puoli vuotta, sitten vuoden.

— Varasin itselleni jo hautapaikan

Kirjoita läheltä!

Kirjailija Matti Sum­masen vinkkejä luovaan kirjoittamiseen. ●●

Kirjoita säännöllisesti. Kirjoita joka päivä vähän.

●●

Pidä päiväkirjaa. Päiväkirjaan ei tarvitse kirjoittaa kokonaisia lauseita. Kirjaa ylös pieniä havaintoja, sanoja, jotka kuvaavat päivän tunteita ja tunnelmia.

●●

Älä yritä kirjoittaa hienosti. Kirjoita sillä kielellä, jota käytät muutenkin. Unohda sivistyssanat.

●●

Kirjoita läheltä, omasta elämästä, omista tunteista ja havainnoista. Jokaisen ihmisen elämässä on paljon kirjoittamisen arvoista.

●●

Pyri kirjoittamaan kipeistä kokemuksistasi. Kulje näitä kokemuksia kohti vähitellen.

●●

Aloita kirjoittaminen lapsuudesta. Minkälainen oli koulumatkasi? Kerro lapsuudenkodistasi. Kuvaile minkälaisia esineitä lapsuudenkodissasi oli. Esineillä on muisti, ne avaavat aikakauden.

Taipalsaaresta lapsuuden maisemista.

Kerran Summanen ajoi hautaus‑ maalle, istui penkille, katseli tulevaa hautapaikkaansa ja avasi oluen.

— Oli kesäilta, puut humisivat.

Ajattelin, että tässä tämä elämä nyt oli, Summanen muistelee.

Sairastumisesta on nyt kulunut 27 vuotta. Tuolloin kesken jäänyt kirja al‑ kaa olla valmis. Summanen ei ole vie‑ lä varma, haluaako hän tarjota teosta kustantajalle.

Summanen on ollut yli kolme‑ kymmentä vuotta naimisissa kirjailija Anelma Järvenpää-Summasen kans‑ sa. Kummallakin on aiemmasta avio‑ liitosta yksi lapsi.

Kirjailijapariskunta piti Joutsenon Taidekesässä luovan kirjoittamisen kursseja 12 vuoden ajan. Siitä perin‑ teestä he luopuivat toissa kesänä.

— Toimin edelleen jonkinlaisena mentorina muutamille kirjoittajille, Summanen kertoo.

Hän arvioi lukeneensa elämänsä ai‑ kana tuhansia käsikirjoituksia ja kir‑ joittaneensa satoja kirja-arvosteluja.

Summanen kirjoittaa yhä lehtiartik‑ keleita. Lisäksi hänellä on Maaseudun Tulevaisuudessa kolumnipalsta nimel‑ tä Koulupäiväkirja.

— Olen saanut kolumneistani enemmän lukijapalautetta kuin ro‑ maaneistani koskaan, Summanen sa‑ noo.

Molemmat puolisot ovat myös ah‑ keria päiväkirjan kirjoittajia. Summa‑ nen on pitänyt päiväkirjaa vuodesta 1979 saakka. Pariskunta viettää kirjai‑ lijaelämää.

— Syömme aamiaista vasta kym‑ menen aikaan ja saatamme vielä kol‑ men aikaan aamuyöllä keskustella sän‑ gyssä kirjallisuudesta, hän sanoo.

Soili Pohjalainen

Matti Summanen ja Anelma Järvenpää-Summanen kertovat luovasta kirjoittamisesta ke 13.4. klo 18 Martinristin seurakuntakeskuksessa.

5

Hengellisiä tiennäyttäjiä

Ristiriitainen Urho Muroma

Viidennen herätysliikkeen isä oli vaikuttava puhuja.

Matti Pikkujämsä

S

uomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala hoitaa työkseen opiston perustajan, herätys‑ saarnaaja Urho Muroman perintöä.

— Vaikka Muroma oli aika kiistanalainen ja jän‑ nitteinen henkilö, hän jätti hyvän perinnön seurattavaksi. Hänen työnäkynsä evankeli‑ oimisesta ja raamattuopetuksesta on edel‑ leen ajankohtainen.

Vuonna 1890 syntyneen Urho Muro‑ man isä Emil Murén oli pappi ja evanke‑ lisen herätysliikkeen kasvatti. Hän ei hy‑ väksynyt nuoren Urhon haaveita näytteli‑ jän ammatista. Niinpä poika lähti opiskele‑ maan oikeustiedettä, vaikkei se erityisem‑ min tuntunut omalta alalta. Hän oli innos‑ tuneempi kuorolaulusta kuin opinnoistaan.

Muroma joutui kriisiin, kun isä syk‑

syllä 1912 äkillisesti kuoli hänen käsivar‑ silleen. Isä oli suositellut hänelle norjalai‑ sen saarnamiehen Albert Lunden kokouk­ sia, ja niihin hän nyt hakeutui. Lunden ti‑ laisuudessa Muroma koki hyvin voimak‑ kaan herätyksen. Usko täytti hänen ko‑ ko elämänsä: hän saattoi lukea Raamat‑ tua 16 tuntia päivässä ja vaihtoi opiskele‑ maan teologiseen tiedekuntaan. Kutsumus oli selvä.

— Muroma oli saanut näyn, että ihmi‑ siä oli menossa kohti vaarallista putous‑ ta ja hänen tehtävänsä oli pysäyttää mah‑ dollisimman moni joutumasta kadotuk‑ seen. Muromalla oli määrätietoinen pyrki‑ mys auttaa ihmisiä uskon tielle, Junkkaa‑ la kertoo.

Pappisvihkimyksen jälkeen Muroma haki omaa paikkaansa. Hän ehti työsken‑ nellä monien yhdistysten kuten Suomen Lähetysseuran ja Helsingin NMKY:n pal‑ veluksessa, kunnes hän vuonna 1939 perus‑ ti oman järjestön ja tavallaan kokosi siihen elämäntyönsä. Nykyisin tuo järjestö on ni‑ meltään Suomen Raamattuopiston Säätiö.

Vaikuttava puhuja Urho Murhoma

oli jo nuorena. Hän sai aikaan herätyk‑ siä ja häntä tultiin varta vasten kuuntele‑ maan. ”Hänestä puhutaan nyt kaikkialla.

Hän saa joka paikassa kaikki ihmiset liik‑ keelle”, kertoo aikalaisarvio vuodelta 1922.

— Hänen puheitaan on tallella nauhal‑ la. Hän oli epäilemättä karismaattinen pu‑ huja ja retorisesti taitava. Hänellä oli tarve todella sanoa jotakin, hän oli hirveän to‑ sissaan ja halusi vaikuttaa, Timo Junkkaa‑ la arvioi.

Hän huomauttaa, että Muroma oli kir‑ kossa aikanaan niitä harvoja, jotka tarjosi‑ vat selvän vaihtoehdon helluntailaisuudel‑ le. Hänen toimintansa ja julistuksensa pu‑ hutteli monia, jotka muuten olisivat etsiy‑ tyneet kirkon ulkopuolelle.

Herätyskristillistä liikehdintää oli ollut jo vuosisadan alussa, eikä Muroma siis tullut tyhjästä. Vastaavanlaisesta Ti‑ mo Junkkaala mainitsee esimerkkinä niin sanotun Hannulan herätyksen, joka ei kui‑ tenkaan järjestäytynyt omaksi liikkeeksi vaan sulautui Suomen Lähetysseuraan.

— On mahdoton tietää, olisiko nykyis‑ tä viidettä herätysliikettä syntynyt ilman Muromaa. Muroma oli liikkeelle tavatto‑ man keskeinen. Toinen tärkeä vaikuttaja oli professori Osmo Tiililä. Kaikki nykyi‑ set viidesläiset järjestöt kokevat olevansa Muroman työn hedelmiä, Junkkaala sanoo.

On Raamattuopisto säätiöineen, Kan‑ sanlähetys, Kansan Raamattuseura ja li‑ säksi lähetystyöhön ja opiskelijatyöhön vie‑ lä omia järjestöjään.

— Kullakin järjestöllä on oma histori‑

6

Muroma oli välillä täynnä tarmoa, välillä taas hyvin masentunut. ansa. Ehkä niiden syntyyn vaikutti myös se, ettei Muroma ollut aivan johdonmukainen teologi, Junkkaala sanoo.

— Muroma oli ristiriitainen persoona, jo‑ ka oli välillä täynnä tarmoa, välillä taas hyvin masentunut. Muromasta on sanottu, että hä‑ nen lähellään ei ollut helppo elää, mutta hä‑ nen lähellään oli helppo uskoa.

Junkkaalan mukaan Muroma ja hänen seuraajansa ovat lähempänä pohjoismaista herätyskristillisyyttä kuin kotimaisia vanho‑ ja herätysliikkeitä. 1930-luvulla järjestettiin pohjoismaisia opiskelijakokouksia, joissa Mu‑ roma oli mukana. Hän myös luki paljon poh‑ joismaista herätyskristillistä kirjallisuutta.

Muroman suhde kirkkoon oli jännit‑

teinen, Timo Junkkaala arvioi. Seurakun‑ nassa Muroma työskenteli vain muutaman kuukauden jatkosodan aikana. Toisaalta hän halusi, että hänen perustamansa Raamattu‑ opisto olisi kirkollinen laitos. Hän pyysi piis‑ pat sitä vihkimään ja koulutti siellä kirkon nuorisotyöntekijöitä.

— Toisaalta hän oli koko ajan kriitti‑ nen kirkon linjaa ja maallistumista kohtaan.

Ajoittain keskustelu oli aika voimakasta. Pa‑ himmillaan hän oli jo eroamassa pappisvi‑ rasta, mutta tuli sitten toisiin ajatuksiin, eh‑ kä siksikin, ettei aiheuttaisi säätiölle hallaa.

Muromalla ja viidennellä herätysliikkeel‑ lä on kirkossa ollut myös protestiliikkeen rooli. Junkkaalan mielestä Muroman linjan voisi tiivistää: kirkossa ja kirkon puolesta, ja jos tarvitaan niin kirkkoa vastaan.

1950- luvulla Urho Muroma ajautui kiis‑ taan Erkki Niinivaaran ja hänen edusta‑ mansa kansankirkkoajattelun kanssa, joka korosti kirkon sosiaalieettistä vastuuta. Uus‑ kansankirkollinen suuntaus suhtautui kriit‑ tisesti muun muassa uskovien ja ei-uskovien erotteluun. Timo Junkkaalan mukaan kiis‑ tassa oli kyse paitsi teologisesta kahtiajaos‑

ta, myös siitä, että Muroma otti herätyskris‑ tillisyyteen kohdistuvan kritiikin henkilö‑ kohtaisesti. ”Meitä on lyöty!”, Muroma kirjoitti jul‑ kaisemassaan Herää Valvomaan ‑lehdessä.

Hän lopetti kirjoituksensa: ”Mutta me tu‑ lemme lyömään takaisin. Ja tulemme armot‑ tomasti lyömään sitä suruttomuuden hen‑ keä, joka huokuu näistä sanoista.”

1950-luvun taistelussa on yhtymäkohtia nykyiseen kirkon tilanteeseen ja kahtiajakoon, joka viime aikoina on kärjistynyt erityisesti suhtautumisessa homoseksuaalisuuteen.

— Samankaltaista on halu puolustaa voi‑ makkaasti Raamattua ja omaa ymmärrystä siitä. Muroman lailla olemme valmiita jul‑ kisestikin käymään teologista ja kirkon si‑ säistä rajankäyntiä. Kaikki asiat eivät ole yh‑ tä oikein. Jos näyttää siltä, että uskon perus‑ taa murennetaan, on syytä nousta puolus‑ tautumaan.

— Muromalla oli hätä siitä, kadottaako kirkko merkityksensä keskittyessään tämän maailman asioihin. Minusta sama vaara on edelleen olemassa. Siinä olemme Muroman perillisiä, Junkkaala sanoo.

Kaisa Halonen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Melkein kuin kylätaksi

T

aksi on pysähtynyt uimahallin ulko-oven tuntumaan. Näyttää siltä, että se odottaa asiakasta, mutta kuljettajaa ei näy missään.

Kohta ovesta tulee ulos kaksi naista. Toinen heistä liikkuu pyörätuolilla, toinen kiirehtii pitämään ulko-ovea auki ja alkaa sitten availla taksin ovea.

Tottunein ottein taksinkuljettaja Marja Parkkima auttaa asiakkaansa etuistui‑ melle ja asettelee pyörätuolin auton taka‑ osaan.

Ura alkoi Limousine-palvelusta Seutulalaisesta Marja Parkkimasta tu‑ li taksinkuljettaja, kun hänen elämänsä kaksi keskeistä juonnetta yhdistyivät. Hän on aina pitänyt autoista ja autoilla ajami‑ sesta. Sen lisäksi hän on tehnyt koko ikän‑ sä asiakaspalvelutyötä.

Ensi tuntumaa asiakaspalveluun Park‑ kima sai, kun hän oli töissä Elannon seka‑ tavarakaupassa kotikylässään. Pitkäaikai‑ nen työpaikka löytyi Helsingistä Postin fi‑ latelia-palvelusta.

— Ihmisten kanssa toimiminen on mi‑ nusta aina ollut mukavaa. Kun postissa al‑ koivat 1990-luvulla muutokset, oli selvää, etten halunnut siirtyä vain tietokoneiden pariin. Sanoin, että jos pääjohtaja voi läh‑ teä, niin yhtä hyvin minä.

Samoihin aikoihin osuivat Suomen EU-jäsenyyden valmistelut ja toteutumi‑ nen. EU-virkamiehiä ja poliitikkoja alkoi tulla yhä enemmän tutustumis- ja ko­ kous­matkoille Suomeen. Ja kuinka olla‑ kaan, Limousine-palveluun tarvittiin kie‑ litaitoisia taksinkuljettajia.

— Lähdin hoitamaan joitakin ajoja, ja jäin sille tielle.

Nostalgiaa lentokentällä Tutut asiakkaat kutsuvat Marja Parkki‑ maa taksi-Marjaksi.

— Tätä nykyä työskentelen oikeastaan isäntärenkinä. Isäntä ei pysty enää itse ajamaan ja halusi kuljettajan, joka ottaa auton hoitaakseen ja huoltaakseen. Au‑ tolla ei ole muita kuljettajia, vaan ajan au‑ toa yksinäni.

Taksi-Marja toimii samaan tapaan kuin maaseudun kylätaksit. Hän järjeste‑ lee töitään kotoaan käsin. Arkipäivisin on

15

Marja Parkkimalle taksinkuljettaminen on kutsumustyötä. enimmäkseen etukäteen tilattuja kyytejä.

— Iltamyöhällä ja viikonloppuisin, jol‑ loin ei ole terveysasemalle tai leikkaukseen vientikyytejä, saatan käydä tyhjentämässä lentokoneita.

Lentokenttäkeikkoihin liittyy oma nos‑ talgiansa. Silloin kun lentokenttä aloitti, ja oli nimeltäänkin Seutulan lentokenttä, siellä toimi kuusi taksia. Yksi niistä oli taksi-Mar‑ jan isän taksi, jota Marjan veli jatkaa.

— Kerran takapenkille istahti nainen, jo‑ ka katsoi kelloa ja totesi, että aikaa on niin paljon, että voisi vaikka käydä ensin tutus‑ tumassa Seutulan lentokenttään. Hän ker‑ toi kuulleensa siitä niin paljon, että olisi ki‑ va nähdäkin se. Hän ei tiennyt, että vain ni‑ meä oli muutettu.

Lentokentän lisäksi taksi-Marja on tu‑ tustuttanut asiakkaitaan moniin kohteisiin

— ja saanut heistä ystäviä Australiaa ja Ja‑ pania myöten.

Hätätilanteita ja keskusteluseuraa Taksi-Marjan vakioasiakkaiden joukossa on muun muassa muistisairaita ihmisiä.

— Olen useammankin asiakkaani muis‑ ti. Otan sen luottamustehtävänä. Muisti‑ na toimimiseen kuuluu usein yhteistyötä myös sairaanhoitajien tai sosiaalivirkailijoi‑ den kanssa.

Tuttu asiakas saattaa soittaa kuljettajal‑ le myös silloin, kun äkillinen kipu tai muu hätä yllättää.

— Minun ei ole vaikea nousta ja käynnis‑ tää autoa, jos on lähdettävä viemään synny‑ tykseen tai hakemaan muuta apua. Tämä on tapa elää, lähden ajoon silloin kun tarvitaan.

Toisinaan tilanne on ollut niin paha, et‑

tei taksinkuljettaja ole voinut lähteä kuljet‑ tamaan sairasta.

— Kun lyhyen ajan sisällä kävi kolman‑ nen kerran niin, että jouduin soittamaan ambulanssin, sen henkilökunta vähän kat‑ soi että, olenko ihan tosissani. Jotenkin ti‑ lanteen vakavuuden näkee ja vaistoaa. Siitä, että kouluaikanani terveysopin tiedot jäivät hyvin mieleeni, on ollut paljon hyötyä.

Hyötyä on ollut siitäkin, että Marja Parkkima muistaa Katriinan sairaalan al‑ kuajat 1960-luvulta. Silloin se tosin oli van‑ hainkoti.

— Mummoni oli töissä vanhainkodissa, ja poikkesin sinne koulumatkoillani. Jutte‑ lin vanhusten kanssa ja kävin piha-alueel­ la työntelemässä heitä heidän pyörätuoleil‑ laan.

Ulla-Maija Vilmi

”Minun ei ole vaikea nousta ja käynnistää autoa, jos on lähdettävä viemään synnytykseen.”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Bussilinjalla 15 pääsee Martinlaaksosta Viinikanmetsään. Matka-aika on 15 minuuttia.

7

Köyhät aina keskuud Ruoka-avussa vierailleet kansanedustaja­ehdok­kaat uskovat, että köyhyys on voitettavissa.

K

8

öyhyydestä on tullut yksi kevään edus‑ kuntavaalien kes‑ keisistä teemoista.

Evankelisluteri‑ lainen kirkko vaa‑ tii köyhyyden pois‑ tamisen kirjaamis‑ ta hallitusohjel‑ maan ja arkkipiispa Kari Mäkinen on koonnut köyhyysryh‑ män etsimään ratkaisuja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi.

Myös Vantaan kaupungilla on köy‑

hyysryhmänsä ja SATA-komitea on sel‑ vittänyt perinpohjaisesti suomalaisen sosiaaliturvan kiemurat. Tietoa siis on, enää puuttuvat teot.

Vantaan Lauri pyysi kahdeksaa edus‑ kuntapuoluetta valitsemaan keskuudes‑ taan vantaalaisen kansanedustajaehdok‑ kaan, joka tutustuisi Ruoka-avun toimin‑ taan ja kertoisi, miten köyhyys voitetaan.

Lapsiperheiden hätä kasvaa Ruoka-apu ‑yhdistys auttaa viikoittain noin 2000 ihmistä, ruokajonossa heistä käy noin 800. Jakeluesimies Anneli Ny-

man toivottaa kansanedustajaehdokkaat tervetulleiksi entisen terveyskeskuksen tiloihin Myyrmäkeen ja kertoo siitä, mi‑ ten ihmisiä autetaan.

Ensimmäisenä ruokakassiaan kokoa‑ maan pääsevät pienten lasten kanssa tu‑ levat ja ne, joiden liikkuminen on vai­ keaa. Sen jälkeen tulijoita kutsutaan käy‑ tävälle vuoronumeron perusteella. Käy‑ tävän varrella vapaaehtoiset jakavat mai‑ totuotteita, vihanneksia, pullaa ja lihaa, käytävän päässä olevilta pöydiltä saa ot‑ taa leipää. Käytettyjä vaatteitakin saa.

— Vaihteleeko kävijämäärä viikoit‑ tain? Keskustan kansanedustajaehdokas Sami Kilpeläinen kysyy.

— Ei kovin paljon. Joka kerta varau‑ dumme 400 ruokakassinhakijaan, Ny‑ man vastaa.

Aulassa Ruoka-avun toiminnanjohta‑

ja Riikka Halko kertoo kansanedusta‑ jaehdokkaille karua faktaa. Lastenvau‑ nujen kanssa tulevien määrä on kym‑ menkertaistunut toissakeväästä, erityi‑ sesti Koivukylän toimipisteessä heitä käy paljon. Työttömyys ei aina ole syy avun‑ tarpeeseen, vaan kävijöissä on myös nii‑ tä, jotka eivät tule toimeen palkallaan.

Maahanmuuttajiakin käy paljon, niin auttamassa kuin autettavina. Anneli Ny‑ man kertoo toivottavansa ihmisiä terve‑ tulleeksi kuudella eri kielellä.

— Meillä käy ihan kaikenlaisia ihmi‑ siä, siivoojasta diplomi-insinööriin. En kiinnitä enää edes huomiota siihen, min‑ kä värisiä ihmiset ovat, minulle kaikki ovat vain ihmisiä, Riikka Halko toteaa.

Mistä tilat ensi vuodeksi?

Kun Ruoka-avun tilat on nähty, ehdok‑

Kaikki köyhät eivät ole päihteidenkäyttäjiä, mutta kaikki päihtei­ den­käyttäjät ovat köyhiä.

kolmannen sektorin rooli ihmisten aut‑ tamisessa.

— Valtio varastaa RAY:n ja Veik­ kauksen varoja, vaikka niitä pitäisi jakaa enemmän järjestöille. Järjestöjen teke‑ mä työ on kuitenkin kuusi kertaa tehok‑ kaampaa kuin kuntien tekemä, näin on tutkittu, Mika Niikko jyrähtää.

Yrittäjyyttä ja työpaikkoja

— Sen olen huomannut, että mitä korkeampi koulutus on, sitä vaikeampi on pyytää apua, hän jatkaa.

Riikka Halko ja Anneli Nyman ha‑ luavat jakaa ehdokkaille myös huolensa toiminnan tulevaisuudesta. Ruoka-avun Myyrmäen toimitila on saanut purku‑ tuomion ja pitää saada tyhjäksi vuoden lopussa. Koivukylän tiloissa on ahdasta.

— Tarvitsimme 2000–3000 neliötä, mieluiten 5000 ja keskeltä Vantaata, hy‑ vien kulkuyhteyksien varrelta. Köyhyys on kasvanut silmissä, Riikka Halko ve‑ toaa.

— Entä jos saisitte useamman tilan eri puolilta kaupunkia? demariehdokas Tarja Eklund kysyy.

— Niin Ruoka-apu toimi aikaisem‑ min, olimme kirkoissa eri puolella Van‑ taata. Nyt se ei enää ole mahdollista, sillä silloin tarvitsisimme lisää henkilöstöä ja kuljetuskalustoa tavaran kuljettamiseen, Riikka Halko vastaa.

Tahdon asia

Anneli Nyman ja Riikka Halko kertoivat Ruoka-avun toiminnasta Soili Haveriselle, Astrid Nurmivaaralle, Tarja Eklundille, Arja Tiaiselle, Mika Niikolle, Timo Valtoselle, Sirpa Kauppiselle, Sami Kilpeläiselle ja Tapani Mäkiselle.

Kun ehdokkaat ovat kuulleet perustie‑ toa Ruoka-avusta ja köyhyydestä, alkaa keskustelu. Tapani Mäkinen (kok), Sami Kilpeläinen (kesk), Tarja Eklund (sd), Sirpa Kauppinen (vihr), Arja Tiainen (vas), Astrid Nurmivaara (RKP), Mika Niikko (perus) ja Soili Haverinen (kd) pohti‑ vat, onko köyhyys ikuisuusongelma, joka on vain hyväksyttävä.

— Köyhyyden ei tarvitse olla ikuis‑ ta. Suomessa tuloerot ovat kasvaneet no‑ peimmin OECD-maissa, mutta se on poliittisista päätöksistä kiinni. Ainakin työmarkkinatukea ja äitiyspäivärahaa on nostettava, Mika Niikko aloittaa.

— Ylisukupolvinen köyhyys on tul‑ lut Suomeen. Erityisen huolestunut olen opiskelijoista ja lapsiperheistä. Köyhyys on koko yhteiskunnan asia, ei vain kau‑ punkien ja kuntien, Sami Kilpeläinen jat‑ kaa.

Sirpa Kauppinen kertoo, että tuloerot kasvoivat vuosina 2003–2009, mutta köyhimpien köyhtyminen on nyt pysäh‑ tynyt.

— Kaikki on tahdosta kiinni. Ajatel‑ laan vaikka sairauksia: esimerkiksi tu‑ berkuloosin voittaminen veisi vain pie‑ nen osan vaikkapa Yhdysvaltain puolus‑

dessamme? kaat istuvat alas kuulemaan lisää köyhyy‑ destä ja yhdistyksen toiminnasta. An‑ neli Nyman painottaa, että ruokakassi‑ en jako on vain osa työtä, kävijöitä aute‑ taan myös keskustellen ja rukoillen. Ruo‑ ka-apu myös työllistää, 30 on kuntoutta‑ vassa työssä, neljä palkkatuella, työhar‑ joittelussa muutama.

Kokoomuksen Tapani Mäkistä kiin‑ nostaa, paljonko avuntarvitsijoissa on päihdeongelmaisia.

— Köyhyys, päihteet ja nälkä kulkevat käsi kädessä. Monen ruoka-apua hakevan tulot eivät vain yksinkertaisesti riitä. Toi‑ meentulotuki on riittämätön, on työttö‑ myyttä. Päihteidenkäyttö on yksi ilmiö muiden joukossa. Voi sanoa, että kaikki köyhät eivät ole päihteidenkäyttäjiä, mut‑ ta kaikki päihteidenkäyttäjät ovat köyhiä, Anneli Nyman vastaa.

22 vantaalaista kauppaa lahjoittaa elintarvikkeita Ruokaavulle.

Ruoka-apu auttaa viikoittain 2000 ihmistä.

tusbudjetista. Meillä tarvittaisiin perus‑ tulo ja jokaisen tienatun lantin pitäisi ol‑ la eduksi eikä vähentää tukia. On järje‑ töntä, että pienistä tuloista ja eläkkeistä verotetaan, Sirpa Kauppinen päivittelee.

Joukon ainoa istuva kansanedustaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ta‑ pani Mäkinen muistuttaa, ettei nykyinen eduskunta ole pelkästään levitellyt käsi‑ ään köyhyyden edessä. Ratkaisuksi köy‑ hyyteen hän tarjoaa työpaikkojen lisää‑ mistä ja yrittäjyyden tukemista.

— Edellinen hallitus teki monia leik‑ kauksia, mutta nykyinen hallitus on ko‑ rottanut perusturvaa, lapsilisiä, työttö‑ myysturvaa ja opintotukea. Yksi syy köy‑ hyyden kasvuun on myös kaupungistu‑ misessa ja siinä, että toisista huolen pi‑ täminen on vähentynyt, Tapani Mäki‑ nen arvioi.

Nykyisten päättäjien saavutusten maininta nostaa kritiikkiä, sillä osa on sitä mieltä, ettei nykyhallitus voi todel‑ lakaan kehua ansioillaan. Myös yhteisöl‑ lisyyden vähentyminen puhuttaa. Yhtei‑ söllisyys on heikentynyt, mutta yhteisöl‑ lisyyteen ei voi pakottaa, Astrid Nurmi‑ vaara muistuttaa.

— En halua lähteä kiistelemään siitä, mitä köyhyyden purkamiseksi on todella tehty, mutta meillä ei pitäisi olla leipäjo‑ noja tässä mittakaavassa kuin nyt. Selvää on, että köyhyys vähenee työllisyyden kautta, mutta myös verotuksen ja lain‑ säädännön, Tarja Eklund sanoo.

Tunteikas vierailu Köyhyydestä puhuminen ja ruokaa hake‑ vien ihmisten näkeminen liikuttaa kan‑ sanedustajaehdokkaita.

— Täällä on paljon tunteita pinnas‑ sa. Teette valtavan hienoa työtä, kaikkien kansanedustajaehdokkaiden pitäisi käydä täällä. Olen itsekin elänyt köyhyydessä yksinhuoltajaisän kasvattamana. Tiedän miltä tuntuu, kun pitää miettiä, onko va‑ raa ehjiin kenkiin, Soili Haverinen sanoo.

Arja Tiainen kertoo kärsineensä köy‑ hyydestä niin ikään, sosiaalitoimiston puoleen hän on kääntynyt viimeksi vii‑ me vuonna. Hän puhuu kansan kahtia‑ jakautumisesta ja siitä, kuinka kaikki tie‑ to pitäisi nykyään kaivaa netistä. Monet syrjäytyneet eivät käytä nettiä, eikä heil‑ lä ole siihen edes varaa.

— Eduskuntaan pitäisi saada taiteili‑ joita. Taiteilijat eivät ole koskaan toimet‑ tomia, mutta he ovat usein palkattomia, runoilija paukauttaa.

Astrid Nurmivaaraa, entistä diakonis‑ saa, avunhakijoiden virta muistuttaa sii‑ tä, kuinka 1990-luvulla toivottiin, ettei leipäjonoja enää tarvitsisi nähdä.

— Maaseudulla paljon pienyrittäjiä on jäämässä eläkkeelle. Heidän työnsä pi‑ täisi saada jatkumaan ja nuorisotyöttö‑ myys vähenemään. Perusturva ei ole sil‑ lä tasolla kuin pitäisi ja on hälyttävää, et‑ tä monet nuoret jäävät ennenaikaiselle eläkkeelle. Siinä olen samaa mieltä kuin Mäkinen, että köyhyyttä torjutaan työl‑ listämällä, Astrid Nurmivaara sanoo.

Tunteita herättää myös se, mikä on

Vantaan seurakuntien päihdetyön diako‑ ni Anette Malinen tekee työtään myös Ruoka-avun asiakkaiden parissa ja on tullut kertomaan köyhyydestä diakonin näkökulmasta. Diakoniatyössäkin köy‑ hyyden kasvu näkyy, viime vuonna Van‑ taan diakoneilla oli yli 11 000 asiakaskon‑ taktia. Ehdokkaille Malinen pudottelee lukuja siitä, millaiseksi huoltosuhde eli työssä käyvien määrä suhteessa muuhun väestöön on kääntymässä.

— Huoltosuhde on hirveän iso ongel‑ ma ja se, että työelämässä nuoret pala‑ vat loppuun eivätkä vanhukset saa riittä‑ vää hoitoa, Sirpa Kauppinen kommentoi.

— Kahden kouluikäisen lapsen isänä olen miettinyt, että työaikaa pitäisi pys‑ tyä lyhentämään niin halutessaan. Ny‑ kyinen työelämä on sitä, että olet joko 110-prosenttisesti töissä tai 110-prosent‑ tisesti työelämän ulkopuolella, Sami Kil‑ peläinen ihmettelee.

Kun ihmiset kokevat eriarvoisuut­ta, rikollisuus kas­vaa ja sosiaalinen eheys murenee.

Keskustelu kääntyy nopeasti suuriin sfääreihin työllisyydestä, mahdollisista kasvualoista ja Suomen tulevaisuudesta.

— Ympäristö, laatu ja design. Meidän tavoitteenamme on luoda 100 000 uut‑ ta työpaikkaa pieniin ja keskisuurin yri‑ tyksiin ja saada perustulo kaikille, Sirpa Kauppinen julistaa.

— Minäkin tukisin pienyrittäjyyttä.

Sinne syntyvät uudet työpaikat, eivätkä ne siirrä toimintaansa Kiinaan. Lisäk‑ si syntyvyys pitäisi saada nousuun. Koti‑ hoidon tuki tulisi ulottaa esikouluikään saakka, eikä lapsilisä saisi leikata kaik‑ kein köyhimpien toimeentulotukea, Soili Haverinen ehdottaa.

Perusturvan riittämättömyydestä kaikki ovat yhtä mieltä.

— 120 euron korotusta on esitetty ja ainakin 100 euron korotus toimeentulo‑ tukeen on saatava. Myös tätä tukiviidak‑ koa on selkiytettävä, Tarja Eklund vaatii.

Kahtiajakoa ilmassa Kun keskustelulle varattu aika päättyy, tuntuu, että siinä on päästy vasta al‑ kuun. Köyhyys on monimutkainen vyyh‑ ti. Vaikka kaikki ovat samaa mieltä siitä, että sitä on vähennettävä, keinoista ol‑ laan eri mieltä. Osa aloittaisi sosiaalitur‑ van parantamisesta, osa työllisyyden li‑ säämisestä.

Lopuksi diakoni Anette Malinen ve‑ toaa kansanedustajaehdokkaisiin, ettei sosiaali- ja terveyspalveluista enää sääs‑ tettäisi.

— Kun ihmiset kokevat eriarvoi‑ suutta, rikollisuus kasvaa ja sosiaalinen eheys murenee. Arja Tiaisen viittaus sii‑ hen, että kansa jakautuu tällä menolla kuten vuonna 1918 oli raju, mutta sikäli totta, että kuplintaa on käynnissä.

Ruoka-avun Riikka Halkon toive tule‑ ville päättäjille on yksinkertainen, mutta paljon puhuva.

— Toivon, että tuleva eduskunta teki‑ si minut työttömäksi.

Hanna Antila kuvat Markku Mattila

9

Miksi taide on tärkeää?

Vantaan taidemu‑ seossa Myyrmäessä on villi meno. Koira‑ puistollinen koiria haukkuu lattial‑ la, katossa lentävät lohikäärmeet ja keskellä huonetta kasvaa nukkepuu.

Kahdeksansataa oppilasta on an‑ tanut taideteoksensa Vantaan ku‑ vataidekoulun 30-vuotisnäyttelyyn.

Näyttelyn ovat koonneet Van‑ taan kuvataidekoulun opettajat ja oppilaat.

Juhlanäyttely on upea kokonai‑ suus. Seinillä on sekä perinteisil‑ lä tekniikoilla tuotettuja maalauk‑ sia että grafiikkaa, on tekstiilitöi‑ tä, esineinstallaatioita ja videoita, veistoksia ja koruja. Värien ja mie‑ likuvituksen runsaus on hyvä osoi‑ tus lasten ja nuorten taiteentekemi‑ sen tarpeesta, jolle peruskoulun vä‑ henevät tunnit ja kiireinen opiske‑ lutahti eivät jätä tilaa eivätkä aikaa.

Näyttelyn aiheina ovat erilaiset paikat: oma koti, koulu, kaupunki, piha ja kadut sekä lähiluonto. Oppi‑ laat ovat esimerkiksi tehneet laati‑ koihin omia huoneitaan, joko todel‑ lisia tai uneksittuja. Tunteita löy‑

Taide

TEKOJA JUHLAPUHEIDEN SIJASTA

Lasten ja nuorten asialla vuodesta 2000

MIKA NIIKKO

244

Jade Tamminen, 11: Minä ja haaveeni. tyy laidasta laitaan. On pelkoa öi‑ sessä kaupungissa, iloa luonnosta ja lemmikeistä sekä värikkäitä sisäi‑ siä maisemia.

Koulun oppilailta oli myös ky‑ sytty, miksi taide on tärkeää.

— Koska maailma olisi muuten ihan harmaa, vastaa yksi kuvatai‑ dekoululainen.

— Taide tulee sille alueelle, josta ei voi puhua sanoin, toteaa toinen

— Taide ottaa kantaa, antaa uu‑ sia ajatuksia, saa näkemään asiat toisin.

— Taide on vapautta.

— Taide on terapiaa.

Eila Jaatinen

Vantaan kuvataidekoulun 30-vuotisnäyttely 15.5. saakka Vantaan taidemuseossa Myyrmäkitalossa. Vapaa pääsy.

Nuorisojärjestöjohtaja Kaupunginvaltuutettu Vantaa, Uusimaa www.mikaniikko.fi

LUE VAALILEHTI KOTISIVUILTA!

326 Maher Gerges tak sinkul jE t ta ja kduusima a.fi

327 Soili Haverinen

331 Jouko Jääskeläinen

UUSIMAA

tutkija, tEol. maist. valt.t ri , talou sj oh ta j a j ou koj a a skE l ai n E n .c om soilihavE rinEn.fi

55. KOTIMUSIIKKIVIIKKO 25.-31.7.2011

Ainutlaatuinen musiikkileiri kaiken ikäisille ja -tasoisille musiikin harrastajille, erityisesti perheille. Opetus: jousisoittimet, huilut, kitara, yhtye-ja orkesterisoitto, yksinlaulu ja kuorot. Lapsille kanteleryhmät, lapsikuoro ja musiikkileikkikoulu.

Lisätietoja: www.seurakuntaopisto.fi > Koulutustarjonta Koulutussihteeri, puh. 044 358 9052

341

345

352

Ros-Britt Kangas

Petri Muinonen

Marja-Vuokko Mäkinen

Hanna Paulanto

Arja Sarpola

sair a anhoita ja

fm, konsult ti w w w.nuortE n.a sia

Erik.sair a anhoita ja

artEsa ani hannapaul anto.fi

lEntoEmäntä, BBa kduusima a.fi

k an g aro.pu h EEn vu oro. u u sisu omi.f i

Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 Järvenpää

339

332

mar javuokkomakinE n.nE t

Eduskuntavaalien 2011 ennakkoäänestys 6.-12.4., vaalipäivä 17.4. maksaja kd:n Etelä-vantaan osasto

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

Pyhä lahja PSALMIT SEPTUAGINTAN MUKAAN

Uusi suomennos. Helposti ääneen luettava ja laulettava. Kaunis lahjakirja. 39 €

LUUKKAAN EVANKELIUMI –ÄÄNIKIRJA 2 CD:n lahjapakkaus. 12 €

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI

Laajassa valikoimassa uusia värejä.

Tilaa lahjansaajalle ajoissa kultainen nimipainatus kanteen.

S-Etukortilla alennusta remontista

PIPLIA LAPSILLE –ÄÄNIRAAMATTU

Koko perheen klassikkoraamattu myös äänikirjana.

Lukijana Markus Bäckman. 9 CD:n pakkaus. 39 € Varaa suunnitteluaika!

KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS

10

P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

Suomen Pipliaseura

• saatavana kirjakaupoista •

PL 54 / 00241 HELSINKI / p.010 838 6520 / www.bible.fi / www.pipliakauppa.fi

Viime aikoina olen sivistänyt itseäni us‑ konopillisesti bus‑ sissa, metrossa ja junassa. Tämän on tehnyt helpoksi käteensopiva ja käsilaukkuun mukavasti mahtuva punakantinen Kafekismus. Jaakko Heinimäki on koonnut kirjasen ta‑ vallista kansalaista mietityttävis‑ tä kristinuskon kysymyksistä. Mu‑ kavasti on koonnutkin. Välillä oli‑ si ääneen naurattanut, mutta ei si‑ tä yleisissä kulkuvälineissä sentään.

Käsittelyssä on 33 aihetta. Help‑ po kuvitella, että juuri näitä asi‑ oita kysytään, kun junan ravinto‑ lavaunussa nähdään teeveestä tut‑ tu pappi.

Kirjan lukeminen tuotti vapau‑ tuneen ja iloisenkin olon. Tällä ta‑ valla luterilaisena on hyvä olla ja uskoa. Olen kuullut, että luterilai‑ suuden yksi ominaispiirre on roh‑ keus tulkita asioita uudelleen. Ei se tarkoita ytimestä luopumista, mutta turhasta painolastista luo‑ pumista se tarkoittaa. Maailma ei ole se, mikä se oli Martti Lutherin aikana, Mestari Eckhartin ai‑ kana 1200–1300-lukujen taitteessa tai alkukirkon aikana. Kafekismus on modernille ihmiselle kirjoitettu.

Heinimäelle Raamattu on pelk‑ kää paperia ja painomustetta siinä

Kirja

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

20.-26.4.2011

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 20.4. klo 19. Paluu ti 26.4. klo 8 mennessä. Hinta 570,- €.

Latuoppaina jo 23. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset p: (09) 51239130 tai 0500-603786.

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 10.-17.9.2011.

Lisäinfoa: www.tuohioja.fi

missä Bilteman kuvastokin, mutta sellaisena myös jumalallinen teos.

Lutherkaan ei pitänyt jokaista raamatunkohtaa yhtä tärkeänä. Jee‑ suskin opetti, ettei ihminen ole sa‑ pattia varten vaan sapatti ihmistä varten. Sapattina kaivoon pudon‑ nut pitää nostaa, vaikka pyhä kir‑ ja sen kieltäisi. Tulee ymmärtää, et‑ tei Raamatun luonne ole sama asia kuin yksittäiset lauseet.

Kafekismuksessa käsitellään neitseestä syntyminen, joulu, pa‑ han ongelma, koiran pääsy taivaa‑ seen, kummin kirkkoonkuulumi‑ nen, helvetin olemassaolo ja pal‑ jon muuta.

On hauska muistutus, että tam‑ perelaisten vapaa-ajattelijoiden kampanja ”Jumalaa tuskin on ole‑ massa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä” pohjautuu toisaal‑ ta Jeesuksen opetukseen katsoa tai‑ vaan lintuja ja kedon kukkia, jotka eivät murehdi, toisaalta kristittyjen teologien noin tuhat vuotta harjoit‑ tamaan pohdintaan Jumalan ole‑ massaolosta.

Entä onko muslimeilla ja kris‑ tityillä sama Jumala? Kafekismus vastaa yksiselitteisesti: on. Muuta ei voisikaan vastata, koska on vain yk‑ si Jumala. Tuli mieleeni vanha satu sokeista lapsista, jotka tunnusteli‑ vat elefanttia ja kuvasivat oman ko‑ kemuksensa toisilleen. Se, joka sai tunnusteltavakseen hännän, arve‑

Lestadiolainen

UUSHERÄYS KIRKKOPYHÄ su 10.4.2011

Vanhassa kirkossa, Lönnrotink. 6

Saarna Paavo Räsänen Liturgia Arto Antturi Messun jälkeen siirrymme seurapaikalle. Kokoonnumme Filadelfiakirkon tiloissa, Albertinkatu 31.

Klo 11.30 Tarjoilua Klo 12.30 Päiväseurat Puhujina ovat Arto Antturi ja Raija Kotaviita Kahvitarjoilu Seurat jatkuvat Puhujana Raimo Vanninen Loppusanat Matti Latvala

Palvelukseen halutaan Yhteisvastuukeräys on 60-vuotias lähimmäisenrakkauden kansanliike. Sitä toteuttaa 40 000 vapaaehtoista arkienkeliä kautta maan. Sen näkyviä hankkeita ovat olleet mm. Takuu-Säätiö ja ruokapankit.

Haluatko joukkoomme arkienkeliksi – sinustako uusi

KAMPANJASUUNNITTELIJA Tuotat joka vuosi yleisöä koskettavan ja tuloksellisen mainoskampanjan, joka tukee seurakuntien ja vapaaehtoisten kerääjien työtä.

Vastaat kampanjan yleisö- ja mediaviestinnästä yhteistyössä luovien yhteistyötahojemme kanssa. Vastaat työssäsi keräysjohtajallemme.

Sinulla on usean vuoden työkokemus luovan viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta sekä tehtävään soveltuva koulutus.

Johdat monitasoisia tuotantoprosesseja ja pidät langat käsissäsi. Sinulla on sujuva kynä ja olet vakuuttava esiintyjä. Sinua ohjaa aito halu ja kiinnostus hädänalaisten auttamiseen.

Tarjoamme sinulle näköalapaikan arjen diakoniaan ja mahdollisuuden tehdä aidosti merkityksellistä ja monella tasolla vaikuttavaa työtä.

Lisätietoja tehtävästä saat Arespartnersin konsultti Pertti Leppäkoskelta, puh. 0400 623 115, varmimmin to 7.4. klo 15–17, pe 8.4. ja ma 11.4. klo 8–10 tai www.arespartners.fi, www.yhteisvastuu.fi ja www.kirkkopalvelut.fi/tyopaikat

li elefantin olevan kuin naru. Jal‑ kaa taputteleva lapsi vertasi elefant‑ tia paksuun pylvääseen. Joku kokei‑ li suuria korvia, joku kylkeä ja jo‑

Juuri näitä asioita kysy­ tään junan ravintolavau­ nussa teeveestä tutulta papilta.

ku kärsää. Kokemus oli kaikilla eri‑ lainen.

Kafekismus on kirja, jonka seu‑ rakunta voisi antaa lukemiseksi vaikkapa kastettavan vanhemmil‑ le, ja voisipa vihkiparikin siitä ker‑ rata, mitä oma kirkko opettaa. Hy‑ vä kirja se on siitä huolimatta, että alun selitys kuinka ”potentiaalinen olemus aktualistuu” on selvästi vai‑ kea pala. Siinäkin Heinimäki kyllä yrittää parhaansa.

Aila Alarotu

Kirjailija-pastori Jaakko Heinimäki kirjoittaa muun muassa kummeista, helvetistä, koirista ja taivaasta

Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

HERÄNNÄISSEURAT Su 10.4. klo 10 Kirkkopyhä Keravan kirkossa, Papintie 2.

Klo 12 Kirkkopyhä Siltamäen srkkodilla, Jousimiehentie 5, Hki. Kahvit ja seurat. Klo 14 Perheseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Anna-Kaisa Tenhunen ja Karoliina Virkamäki. Klo 14 Kotiseurat Annamari Salmi-Vilhusella, Rautatienkatu 5 as. 1, Lohja.

Klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7.

Ti 12.4. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 13.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

VANTAAN

Jaakko Heinimäki: Kafekismus.

Kirjapaja 2011.

Esko Jämsä/Kirjapaja

Terävää kuppilateologiaa

Ostetaan Jo vuodesta 1999

Ostamme Kulta- Ja hOpea esineesi.

MaksaMMe HYVÄn Hinnan!

Nyt ylimääräiset esineet kiertoon.

Tilaa puhelimella tai kotisivuiltamme KULTAPUSSI jossa lähetät esineesi meille turvallisesti. Lähetyksen saavuttua meille arvioimme ja valokuvaamme esineet.

Maksamme summan välittömästi arviointitapahtuman jälkeen tilillenne.

LÄHETYS ON VAKUUTETTU ja POSTIMAKSU MAKSETTU. Teille ei tule mitään kuluja.

Puhelinpalvelumme ma-pe klo 10-16, p. 045 355 9203

www.kultatukku.fi, KIRKKONUMMI Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

/ VANTAA

www.vantaanlauri.fi

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl. fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

11

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan Hyödynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

JA ANNA AURINGON PAISTAA KOTIISI • Kaikki kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset • Myös patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit.

Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti.

Ota yhteyttä myös iltaisin.

gsm.

Suomalaiset siivoojat ...........

Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

✁

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

UUSI ILME KEITTIÖÖN

... KEVÄT KEIKKUEN TULEVI ...

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

0400 997 116

Olet sen ansainnut.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

HUONEISTOREMONTIT: timpurintyöt, maalaus, tapetointi. Kotital.väh.

Rakennuspalvelu Kokkonen Seppo p. 040 570 1884.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Hammashoitoa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Vuokrata halutaan

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

Asianajajia

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Verkko-Laura Vantaalta haluaa olla kaverisi Facebookissa

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

☎

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Keväällä on aihetta iloon ja juhlaan!

Kristillisen kirjan viikon kirjailijavieraat Torstaina 14.4. klo 15.30–16.30 Jaakko Heinimäki

Keskiviikkona 13.4. klo 15–16.30 Anna-Mari Kaskinen

90 19,–

19,10–

(norm. 24,90,-)

(norm. 23,90,-)

90 21,–

50 21,–

(norm. 24,90,-)

Millainen Jumala on Kirja kertoo lapsille raikkaasti hengellisyydestä ja Jumalasta.

Sinulle laulavat linnut Runoissa liikutaan heräävän kevään rikkaassa valossa ja kukkaan puhkeavan luonnon keskellä.

(norm. 26,90,-)

Kafekismus Katu-uskovan kristinoppi.

Kahvitarjoilu kirjailijavierailupäivinä!

Tervetuloa!

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

12

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

Kummin paluu Mitä kaikkea voikaan tapahtua, kun kummitäti ilmestyy ovelle?

Vantaan seurakunnat 7.4.–14.4.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljetaan to 7.4. klo 15.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa on aamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–12. Hintaan 2,50 e/hlö kuuluu lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13.

Lähetystapahtuma su 10.4. alkaa klo 12 afrikkalaisella messulla. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Tiina Palmu, Kristiina Nurmi, Juha Paukkeri. Messun jälkeen on tarjolla ohjelmallinen lähetyslounas, josta vapaaehtoinen maksu lähetystyölle. Mukana Karen-heimon kuoro Burmasta. Jakaranda-kuoron konsertti klo 15 päättää lähetystapahtuman.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma 11.4. klo 18.30. Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille.

Senioriklubi ti 12.4. klo 13. Pääsiäisaskartelua.

Ryhmä pientuloisille yksinhuoltajaperheille tiistaisin klo 17. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous ke 13.4. klo 12.30.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan. Äiti Teresa -peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Tiedustelut p. 050 560 5693.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Messu su 10.4. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Juha Paukkeri.

Marttojen myyjäiset la 16.4. klo 10–13.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Perhekahvila ja avoimet pääsiäisvaellukset ti 12.4. klo 18 ja 19. Oppaina Tiina Palmu ja Liisa Pietilä. Pääsiäisaskartelua ja tarjoilua. Emäntänä Eija Hyytiäinen.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulut klo 10 Länsimäen kirkossa. Seikkailupyhäkoulu su klo 14. Kokoontuminen Pallotie 42 pihalla. Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulu ke klo 18 parittomilla viikoilla Itä-Hakkilassa Riekkomäentie 8 Anna ja Mika Hyvärisillä. Hakunilassa kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä parillisilla viikoilla su klo 11–12 Hevoshaantie 9 D. Pyhäkoulujen kevään viimeinen kokoontuminen on su 17.4.

Syksyn päiväkerhoihin hakuaika käynnissä. Lisätietoja Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051.

Lastenleiri 6.–11.6. Kukonnotkossa ja Päiväleirit 6.–23.6. Rajakylässä ja Hakunilassa. Ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

Isä–lapsi-leiri 12.–14.8. Kukonnotkossa ja Isä–poika-leiri 26.– 28.8. Räfsössä. Leirien ohjelmassa mm. askartelua, toimintapisteitä, iltanuotio, korikiipeilyä, pihaleikkejä, rantasauna ja raamattupuuhaa. Yhden leirin hinta 175 e isä ja lapsi, sisarukset 30 e. Hinta sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen alle 18-vuotiaalle ja ohjelman. Hakuaika 11.6. asti osoitteessa www.nmkyvantaa.fi. Tiedustelut Justus Kivimäki p. 040 762 0162 tai toimisto@ NMKYvantaa.fi.

Kastettu Sara Katariina Ahjokivi, Linda Minea Erika Hämäläinen, Valtteri Jooa Akseli Jääskeläinen, Topi Evald Mikkola, Josefiina Anna Emilia Silvo.

Hautaan siunattu Hannu-Matti Kalevi Holmberg 37 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 10.4. klo 10. Isosten ja appareiden siunaaminen tehtäviinsä. Saarna Matti Hyry, liturgia Jouni Salko ja kanttori Janne Peltokorpi.

Hämeenkylä-messu su 10.4. klo 18. Saarna Saija Palmutie, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Lauri Lehtikangas.

Seurakuntailta to 7.4. klo 18.30, pieni seurakuntasali. Kansakoululauluja. Kas kuusen latvassa oksien alla, Souda, souda sinisorsa, Nyt metsän halki viesti soi, laulajaiset on. Muistatko vielä Pesosen laulukirjan? Jos kaapistasi löytyy oma Pesonen, ota se mukaan. Laulattamassa Jukka Nevala ja säestäjä. Iltatee.

Kevätkimara-konsertti la 9.4. klo 16. Musiikkileikkikoulu Musiken kevätkonsertti.

Sanan ja laulun ilta ti 12.4. klo 18.30, seurakuntasali. Elämä puristaa — Missä Jumala? Puhujana aikuistyön sihteeri Seppo Palonen. Mukana Vuokko Kuokkanen ja lähetys- ja aikuistyönsihteeri Riitta Ahonen.

Lammaskuja 2 B kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri 13.4. klo 18. Vieraana Ritva Olkkola-Pääkkönen ja Pertti Pääkkönen. Aiheena Etiopia.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

kerhot: Hämeenkylän kirkolla kaksi kertaa viikossa kokoontuvissa vekkuli- ja päiväkerhoissa pidetään toisena kerhopäivänä 45 minuutin mittainen musiikkileikkikoulu. Muskari-vekkulikerhon hinta on 170 e ja muskari-päiväkerhon hinta 180 e lukukaudessa. Kerhopaikat: Hämeenkylä, kirkko, Auratie 3, Pähkinärinne, Lammaspolku 1, Vapaala, Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9. Hakukaavakkeita saa kerhopaikoista, lapsityön toimistosta tai seurakunnan verkkosivuilta. Hakukaavake palautetaan viimeistään 15.4. kerhoihin tai lapsityön toimistoon, Auratie 3, 01630 Vantaa.

Päätös postitetaan kotiin. Lisätietoja lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulúnilta, p. 09 830 6457, 050 544 7647 tai eila.paulun@evl.fi.

Varhaisnuorille Tyttöjen ja poikien kevätleiri Holmassa 13.–15.5. Leiri on suunnattu 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Leiritoiminnan lisäksi tutustumme myös yhteen Vanhan testamentin henkilöön. Hinta 40 e. Ilmoittautuminen 14.3.– 10.4. Pasi Niemistölle p. 050 518 7967.

Muuta Senioritalon ehtoollishartaus to 7.4. klo 14, Kastanjakuja 1 A. Lisäksi hartaus Kastanjakodissa klo 14.50. Mukana pastori Maari Santala ja kanttori Eveliina Pulkkinen.

Seurakuntaretki Lahteen ja Verlaan to 12.5. Lahdessa tutustumista Radio ja tv-museoon, matkalla Iitin kirkko, opastus Verlan tehdasmuseossa sekä lounas.

Tulomatkalla kahvit Antik Annassa. Hinta 45 e. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450. Lisätietoja Riitta Ahonen p.

0400 558 308.

Matka Kirkkopäiville Lahteen la 14.5. Retken hinta on 50 e. Sisältää matkat sekä lauantaipäivän rannekkeen Kirkkopäiville.

Matkat tehdään tilausbussilla. Ilmoittautuminen 20.4. mennessä ja lisätietoja pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrelliltä, p. 040 837 9875.

Senioreiden retki Kihniöön Pohjois-Pirkanmaalle ke 4.5.

Tutustumista vireään kesämökkikuntaan, sen yritystoimintaan, harvinaisiin kädentaitoihin ja kauniiseen puukirkkoon. Pitopöytä perinneruokineen odottaa katettuna. Mukana paikallinen opas. Paluumatka Virtain ja Ruoveden kautta. Lähtö Askistosta klo 7.15, paluu n. klo 20.

Bussi kulkee reittiä: Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Hämevaaran bussien kääntöpaikka, Rajatorpan ostoskeskus. Retken hinta 50 e. Ilmoittautuminen viimeistään 20.4. kirkkoherranvirastoon p.09 830 6450.

Kastettu Pinja Olivia Kunnas, Oona Ida Maria Kleemola, Sanni Eveliina Liukkonen, Lilja Alexandra Jemina Palosaari, Sara Anni Alma Turunen.

Avioliittoon kuulutettu Juha Petteri Saarinen ja Sani Quach.

Hautaan siunattu Tapio Kärpänniemi 83 v.

Kenian piiri to 7.4. klo 12. Vieraana toiminnanjohtaja, päätoimittaja Hannu Kippo.

Lapsille ja perheille Lasten pääsiäiskirkot ti 12.4. ja ke 13.4. klo 9.15 ja 10.15 sekä to 14.4. klo 9.15 Hämeenkylän kirkossa.

Haku ensi syksyn vekkuli- ja päiväkerhoihin 15.3.–15.4. Vekkulikerhot 3–4-vuotiaille kokoontuvat kerran viikossa kahden tunnin ajan. Lukukausimaksu 40 e.

Päiväkerhot 4–6-vuotiaille kokoontuvat kaksi kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu 90 e. Musiikkipainotteiset

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Jakaranda-kuoro esiintyy sunnuntaina 10.4. kello 15 Hakunilan kirkossa.

Messu ja musiikkia afrikkalaisittain

H

akunilan kirkossa järjestetään sun‑ nuntaina lähetystapahtuma, joka alkaa kello 12 afrikkalaisella gos‑ pelmessulla. Messun jälkeen on tarjolla lähetyspiiriläisten valmistama lounas.

Esillä on myös jurtta eli paimentolaismaja.

Tilaisuudessa on mukana Karen-heimon kuoro Burmasta.

Lähetystapahtuman päättää Jakaran‑ da-kuoron konsertti kello 15. Jakarandaan kuuluu kolmisenkymmentä laulajaa ja soittajaa. Heidän esittämänsä musiikki on vahvasti afrikkalaisvaikutteista.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 7.4. klo 13.

Naisten saunailta to 7.4. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 7.4. klo 18.

SPR:n verenluovutustilaisuus pe 8.4. klo 14–19. Tule antamaan lahja lähimmäiselle.

Messu su 10.4. klo 10, Mari Liimatainen, Sanna Heikurinen ja Lauri Kiviranta.

Runopiiri ma 11.4. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 11.4. klo 18 Kotkansiiven kokoustiloissa.

English through Bible ma 11.4. klo 18.30.

Paastonajan katumusvesper ma 11.4. klo 19 kappelissa, pastori Henri Järvinen. Puolen tunnin iltarukoushetki on paikka pysähtyä ja hiljentyä rukousten, katumuspsalmien ja piispa Eero Huovisen kirjoittamien viriketekstien äärellä.

Kirkon kahvila ti 12.4. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 12.4. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 13.4. klo 11, Sanna Heikurinen.

Lähetyspiiri ke 13.4. klo 14.

Diakonian iltakirkko ke 13.4. klo 18, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen. Paaston ajan diakoniahenkinen iltamessu. Tule murtamaan itse leivottua leipää ehtoollisella ja hiljentymään sanan äärelle. Tilaisuuden jälkeen tarjolla iltateetä.

Pääsiäisaskartelukurssi to

Laulajien rinnalla soivat kitarat, puhal‑ timet, basso ja erilaiset lyömäsoittimet.

Konsertti rakentuu rytmin, melodian ja tanssin lisäksi vuorovaikutuksessa ylei‑ sön kanssa. Kuoron johtajana toimii Pekka Nyman. Konserttiin on vapaa pääsy, kolehti kerätään lähetystyölle.

Toisin kuin viime viikon Vantaan Laurissa kerrottiin, Jakaranda-kuoro ei esiin‑ ny Länsimäen kirkossa vaan Hakunilan kirkossa.

Lähetystapahtuma su 10.4. klo 12 alkaen Hakunilan kirkossa

14.4. klo 10–13. Valmistamme uudella tekniikalla Vuokko Tammen opastamana pääsiäismunia.

Ilmoittautuminen ja tiedustelut Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879.

Vanhemman väen piiri to 14.4. klo 13, Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 14.4. klo 18.

Miesten saunailta to 14.4. klo 18 Kotkansiivessä, Vesa Ruokonen.

Nuorille Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Nuorten aikuisten K-18 Kokkis la 9.4. klo 13.30. Tarvitset mukaasi yhden euron ja reipasta mieltä. Euroilla ostetaan yhdessä päättämämme ruoan pääraakaaine. Ruoan valmistamisen ohella jutellaan päivän polttavista puheenaiheista.

Varhaisnuorille Kevätretki Särkänniemeen 7–14-vuotiaille kerholaisille la 28.5. Lähtö klo 9 kirkolta ja paluu n. klo 20. Retken hinta 35 euroa sis. matkat, rannekkeen ja ruokailun. Retken ohjelmaan kuuluu myös vierailu ja vartin hartaushetki tamperelaisessa kirkossa.

Ilmoittaudu mieluiten sähköpostilla 13.5. mennessä, tytöt Liisa Oksaselle, liisa.oksanen@evl.fi, p.

050 576 6958 ja pojat Terho Kettuselle, terho.kettunen@evl.fi, p.

050 520 8286.

Poikien kesäleiri 7–14-vuotiaille Kuntokalliossa 20.6–23.6. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Terho Kettunen p. 050 520 8286 tai terho.kettunen@evl.fi.

Tyttöjen kesäleiri

7–14-vuotiaille Holmassa 8.–11.8.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: Liisa Oksanen p. 050 576 6958 tai liisa.oksanen@evl.fi. Molemmilla leireillä luvassa monipuolista ohjelmaa. Lähtö Korson kirkolta klo 9.30 ja paluu n. klo 13.30. Hinta 60 euroa sis. kuljetukset, täysihoidon ja ohjelman.

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 10.4. klo 10.

Soita ja laula ‑pyhäkoulu yli 5-vuotiaille su 10.4. klo 15. Lisätietoa Erja Lindholmilta, p. 050 336 5794.

Uusien päiväkerholaisten ilmoittautuminen ensi syksyn ryhmiin on käynnissä. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa netistä päiväkerhosivulta osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ korso.

Muuta Jukka Poika. Reggaerytmeillä yhteisvastuun hyväksi pe 8.4. ravintola Brodessa, Metsolantie 4. Liput 5 e ja narikka 2 e. Lipunmyynti alkaa klo 20 ja keikka klo 22. Paikalla myös seurakunnan työntekijöitä kertomassa tarkemmin keräyskohteesta ja vastaamassa kysymyksiin.

Hartaus to 14.4. klo 13 Metsokodissa, Metsotie 23, Sanna Heikurinen.

Keväinen retki Kuntokallioon 12.5. Bussi lähtee kirkolta 9.15.

Kyytiin voi tulla myös Mikkolan

13

Vantaan seurakunnat 7.4.–14.4.

Shellin pysäkiltä. Retken hinta 20 e kerätään bussissa. Lähtö Kuntokalliosta kotiin klo 16. Ohjelmassa ulkoilua, hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja saunomismahdollisuus. Retkellä mukana Mari Liimatainen ja Anne Saviranta. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 21.4. mennessä.

Diakonian matka Valamoon 1.–3.6. Matkan hinta 145 e (sis. bussimatkat, majoitus vierasmajassa 2 hh:ssa) Ilmoittautumiset 29.4.mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Vielä kaksi paikkaa vapaana merimieskirkkomatkalle 21.– 25.5. Lontooseen. Matkan hinta 750 e sis. matkat, majoituksen 2 h huoneissa, aamupalan ja yhden lämpimän aterian päivässä. Ohjelmassa mm. tutustumista pohjoismaisten merimieskirkkojen toimintaan, nähtävyyksien katselemista ja kaupunkiin tutustumista. Matkalla liikumme yleisillä kulkuneuvoilla. Pikaiset ilmoittautumiset Sirpa Horpulle, p. 050 331 3226.

Kastettu Helmi Sanelma Suihkonen, Rosa Vanessa Sabrina Bellini, Eelis Veikko Olavi Anttila, Kristiina Saara Lyydia Jaatinen, Tuomas Tapio Virtala, Sini Briitta Mari Mikkola, Mimosa Lumia Huhtakallio, Venla Josefina Kiviaho, Ella Marie Tompuri, Tomas Taavi Mikael Raitanen, Aapo Santeri Sutinen, Saana Alina Sutinen, Julia Alli Katariina Anttila, Ellen Hilkka Annikki Seppi.

Hautaan siunattu Taimi Kyllikki Mattila 87 v, Pertti Tapio Ollilainen 78 v, Maria Aino Tellervo Koivulahti 67 v, Topi Ragnar Östman 66 v, Juha Tapio Sinisalo 39 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari p. 050 590 3495

Torstaipiiri 7.4. klo 13.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Konfirmaatiomessu (Holma 1) su 10.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Noora Hultin.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi ‑ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, pienetkin määrät ovat tervetulleita.

Vapaaehtoisten purkupalaveri to 14.4. klo 17.

Asolan seurakuntatalo Raamattupiiri to klo 18.

Yksinhuoltajailta to 14.4. klo 17.30.

Rukouspiiri Israelin ja Lähiidän puolesta ke 13.4. klo 18.30.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Fraidis, nuorten ilta pe klo 19– 21 kirkolla.

Isko 2 ti 12.4. klo 18 kirkolla, ”Haloo???”

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to klo 9 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Pääsiäisen ihme ‑periodipyhäkoulu ti klo 17.30. Tutustumme kuuden viikon aikana pääsiäisen tapahtumiin. Pyhäkoulu on yli 4-vuotiaille lapsille, vanhemmat ovat myös tervetulleita mukaan.

Ei tarvitse ilmoittautua.

Koululaisten kesäkerho Rekolan kirkolla. Järjestämme 6.–23.6. klo 9–15 pienten (1–3-luokkalaisten) kesäkerhon. Tarjolla mukavaa toimintaa sekä lounas ja välipala. Kesäkerhon hinta on 55 e / viikko tai 150 e / koko aika. Kerhoon mahtuu 25 lasta. Ilmoittautumiset lastenohjaaja Sari Laineelle, p. 050 573 6329 tai 050 573 6328.

Nyt on aika ilmoittautua syksyn päiväkerhoihin. Päiväkerhot ovat maksullisia ja niihin voi hakea läpi vuoden. Hakulomakkeen saa kerhojen toimipisteistä tai kirkkoherranvirastosta. Päiväkerhot ovat 3–6-vuotiaille lapsille. Kerhot kokoontuvat 1–3 kertaa viikossa 2–3 tuntia kerrallaan.

Muuta Klinksuuko sarana, repsottaako verho, heiluuko hylly? Nikkaristit auttavat kodin pienissä nikkaroinneissa. Ota yhteyttä p. 050 553 8459 / Irma Liljeström.

Kastettu Helmi Emilia Backman.

Hautaan siunattu Toini Inkeri Kortesaari 90 v, Aino Eeva Laine 87 v, Pentti Veikko Hopia 78 v, Raija Leena Kuvaja 50 v.

Leipää ja viiniä ➤

Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 10.4. klo 12. Jaakko Hyttinen, Sirpa Tallberg, kanttori Simo Santaranta.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 7.4. klo 9.

Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Ilosanomapiiri to 7.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 7.4. klo 18 takkahuoneessa.

Laulupiiri pe 8.4. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 9.4. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 10.4. klo 10. Saarna Tiina Komulainen, Toni Fagerholm, Kirsti Hildén, kanttori Samppa Laakso.

Siionin kannel ‑seurat su 10.4. klo 15–16.30 Arabiankielinen raamattupiiri su 10.4. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 11.4. klo 13–14.30 Tikkurilan kirkon kahviossa.

Nuorten aikuisten ilta ma 11.4. klo 18–20 nuorisotilassa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 11.4. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 12.4. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 12.4. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa. Pastori Pirjo Kettu: Nepal.

Yhteysilta ti 12.4. klo 18.30 kahviossa. Sipe Jalokinos esittää kuvakertomuksen Egyptin kristillisistä kirkoista ym.

Israel-piiri ti 12.4. klo 18.30–21 aikuisten kerhohuoneessa.

Vaskivuoren lukion tyttökuoron konsertti ti 12.4. klo 19–21.

Omalla äänellä ‑kuoro ti 12.4. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Outi Noponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 13.4. klo 18. Pirkko Yrjölä, kanttori Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 14.4. klo

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Ilorieha su 10.4. klo 10–14. Koko perheen tapahtumassa ulkoleikkejä, puuhaa ja askartelua, lapsiperheiden kirpputori, arpajaiset ja palveluskoiranäytös sekä myytävänä kahvia, grillimakkaraa, lettuja ja hernekeittoa (klo 11 alkaen). Kirppiksen pöytävuokra 10 e. Pöytävaraukset Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi. Yhteistyökumppaneina SAK:n seniorit, Ristipuron partiolaiset ja Vantaan palveluskoirayhdistys. Tapahtuman tuotto kokonaisuudessaan Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Naisten lenkkisauna to 14.4. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 7.4. klo 17.30. Myös lapsiperheet tervetuloa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 11.4. klo 18.

Kartanonkosken piiri ke 13.4. klo 18. Meritähdet.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 14.4. klo 17.30. Myös lapsiperheet tervetuloa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 8.4. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Ylästön eläkeläiskerho ke 13.4. klo 12–13.30.

Lapsille ja perheille Hertta ja pääsiäisen ilo ti 12.4., ke 13.4. ja to 14.4. klo 9.15 ja 10.15 Tikkurilan kirkossa. Tervetuloa seuraamaan pääsiäisen tapahtumia yhdessä toisten lasten kanssa. Meitä pääsiäisen sanoman äärelle johdattaa Hertta-kirkonrotta. Päivähoitoikäisille suunnitellun pääsiäishartauden kesto n. 30 min.

Tikkurilan pääsiäisaskarteluilta ke 13.4. klo 17–19 Tikkurilan kirkon päiväkerhotiloissa. Perinteinen pääsiäisaskartelu perheille ja kaikille askartelusta innostuneille. Tarjolla pientä purtavaa.

Haku Tikkurilan seurakunnan syyskauden päivä- ja vekkulikerhoihin 24.3.–29.4. Hakukaavakkeita saatavissa nettisivultamme, kerhopisteistämme niiden aukioloaikoina ja kirkkoherranvirastosta. Hakukaavakkeessa palautusohjeet. Vapaita kerhopaikkoja kesäkuuksi voi tiedustella lapsityönohjaajalta alk. vko 15. Tied. lapsityönohjaaja Krisse Elo p. 050 420 3991.

Ilmoittautuminen koululaisten kesäkerhoihin alkaa ma 11.4. klo 11. Kesäkerho on tarkoitettu 1.–4.-luokkalaisille. Kerho on avoinna arkisin 6.–23.6. klo 9–15. Kerhomaksu 50 e, sis. vakuutus, ohjelma ja mm.

askartelumateriaalit. Lapsilla tulee olla omat eväät mukana. Kerhoja järjestetään Ylästössä seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2, p. 050 370 2705 ja Viertolan koululla, Liljatie 2, p. 050 575 1787. Ilmoittautuminen em. numeroihin ma 11.4. klo 11 alkaen. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634 tai outi.myllyla@evl.fi.

Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin klo 9.30–11.

Ylästön seurakuntatalo torstaisin klo 9.30–11. Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin klo 9.30–11.

Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneistossa. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoimet päiväkerhot: Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30– 11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30–11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut sunnuntaisin: Tikkurilan kirkon alakerta, Asematie 12, klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto, klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti, klo 10–11.

Ilolan pyhäkoulun aikaan Ilorieha. Su 10.4. klo 11–12 Jeesuksen seurassa ‑periodipyhäkoulu, seurakuntatila, Simonkyläntie 11.

Nuorille Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs.

Walkers nuortenkahvila pe 8.4. klo 19–22 ja ke 13.4. klo 16–18.30 Tikkurilassa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 11.4. klo 18 Kartanonkoskella.

Iso 1 D ‑koulutus ti 12.4. klo 16.30 rippikoululuokassa.

Nuorten yö 9.4. klo 19 – 10.4. klo 7 nuorisotilassa. Nuorille kivaa yhdessäoloa ja ohjelmaa läpi yön. Tilaisuudessa ei saa nukkua. Tied. Reetta Leppänen p.

050 369 3529 ja Enni Korhonen p. 050 526 9401.

Nuortenilta ke 13.4. klo 18.30– 20 nuorisotilassa.

Muuta Vuorovaikutusaiheinen koulutuspäivä la 16.4. klo 15–18 Tikkurilan kirkon kahviossa. ”Kuulemisen salaisuus”. Koulutus on suunnattu Tikkurilan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöille.

Kouluttajana perheneuvoja Leena Jokinen. Ilm. 12.4. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Kastettu Venla Sofi Johanna Piispanen, Ennilotta Matleena Viitala, Theo Mikael Kojonen, Venla Rosa Aurora Ingberg, Harri Akseli Sireeni, Max Emil Ilomäki, Varpu Vanessa Valkeapää, Atte Sakari Rapala, Aada Maria Sutinen, Nicolas Ivanov Vidinovski, Kiira Marjaana Aho, Maunu Henrik Sebastian Tuomaala, Lukas Cai Williams.

Hautaan siunattu Aira Irene Katavisto 80 v, Pentti Kalevi Ahola 72 v, Martti Olavi Väistö 63 v, Kirsti Anneli Pöyry 50 v, Petri Mikael Seppälä 45 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 7.4. klo 13– 14.30 takkahuone. Luterilainen Neitsyt Maria, Risto Pottonen.

Arkipyhäkoulu to 7.4. klo 17.30.

Messu su 10.4. klo 10. Saarna Elina Hellqvist ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Kari Jerkku.

Pyhäkoulu su 10.4. klo 10 kerhohuone 4.

Jubilate Deo — Ylistäkää Jumalaa ‑konsertti su 10.4. klo 16. Vantaan Naislaulajat, joht. Ari Pärnänen, VanDaamit, joht. Kaisa Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kylväjäpiiri ma 11.4. klo 17– 18.30 pieni srk-sali.

Eläkeläiskerho ti 12.4. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Sinkkupiiri ti 12.4. klo 18.30–20 takkahuone. Mitä kirkkomme sisältää?

Raamattupiiri ke 13.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Seurakuntailta: Esittelyssä kansainvälinen diakonia ke 13.4. klo 18.30. Vapaaehtoistyössä Brasiliassa ollut Sirkku Lehtoranta kertoo kokemuksistaan.

Eläkeläiskerho to 14.4. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 14.4. klo 17.30.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto on avoinna to 7.4. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p.

050 326 2631.

Raamattutunti, iltamessu su 10.4. klo 17–19.30. Klo 17 kirkossa raamattutunti ”Mikä on kärsimysten tarkoitus?”, Irma Obele-Luomaa Kansan Raamattuseurasta. Klo 17 lapsille

Ensi sunnuntai on 5. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Kärsimyksen sunnuntai.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 43:2–5, Jes. 65:1–3, Ef. 2:12–16 ja Luuk. 13:31–35.

Elämäntehtävä Tänään ja huomenna ja seuraavanakin päivänä minun on jatkettava kulkuani — eihän ole mahdollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa. Je­ rusalem, Jerusalem! Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset sii­ piensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.

Luuk. 13:33–34

14

Tikkurila

Asolantie 6

18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 14.4. klo 18 takkahuoneessa.

J

eesus ei noudattanut fariseusten kehotusta keskeyttää matkaansa. Parempi noudattaa Isän tahtoa ja suorittaa elämäntehtävä kuin noudattaa ihmisten tahtoa. Jeesus kulki suoraan kohti kärsimystä ja kuolemaa. Hän tunsi kirjoitukset. Ne olivat hänelle Jumalan puhetta, ei ihmisten puhetta Jumalasta. Hän toteutti sen, mitä hänestä oli kirjoitettu.

Ilman tätä kuuliaisuutta ei olisi pääsiäistä eikä toivoa paremmasta kuoleman jälkeen. Olisimme ilman armollista Jumalaa tässä maailmassa ja ilman puolustajaa tuomiolla viimeisenä päivänä.

Kärsimystie ei ollut syytösten tie. Jeesusta kyl-

lä syytettiin, mutta hän rakasti. Hän halusi armahtaa syyttäjiäänkin ja koota kaikki lähelleen, turvaan. Monet eivät tahtoneet.

Este ei ollut Jeesuksessa vaan ihmisissä. Rak­kaus ei pakota. Se kutsuu ja antaa valinnanvapauden.

Ketään, joka hänen luokseen tulee, ei ajeta pois, ei ainuttakaan.

Vappu Olsbo Rekolan seurakunnan pappi

Minea Nuppu Ilona Jyvä, Fiona Matilda Jusslin, Miki Onni Oliver Hyvärinen, Sofi Ada Amelia Hyvärinen, Emilia Josefina Härkönen, Saimi Emma Sofia Määttänen, Camilla Aurora Orenius.

Seutulan kappeli

Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Avoimet ovet kaiken ikäisille to 7.4. klo 18–19.30. Tarjoilua, pelejä, vapaata seurustelua. Iltahartaus klo 19.15.

Vauvakirkko su 10.4. klo 10.

Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Sinikka Honkanen.

Eläkeläiskerho ti 12.4. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 7.4. klo 13– 14.30. Arvoitukset ja sananlaskut.

Sanan ja rukouksen ilta su 10.4. klo 18. Ehtoollinen.

Naisten raamattupiiri ma 11.4. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Lukupiiri ke 13.4. klo 18 Olotila. Kirjailijat Anelma JärvenpääSummanen ja Matti Summanen kertovat luovasta kirjoittamisesta.

Eläkeläiskerho to 14.4. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 14.4. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 13.4. klo 13– 14.30.

Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G-ovi). Avoimet ovet 2.–7.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messissä koko iltapäivä! JunnuOlkassa voit pelata biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Joskus askarrellaan, leivotaan, kisaillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnumero vanhemmille.

Perheleiri Holmassa Nurmijärvellä 27.–29.5. Alakouluikäisten perheille. Ulkoilua, pelaamista, askartelua, saunomista, hartauksiin hiljentymistä sekä hyvää ruokaa. Leirin hinta alakoululaisilta 38 e, aikuisilta 60 e. Tied. ja ilm.28.4. mennessä Ann-Marie Ahlsten 050 381 6303 ja Iina Laitinen 040 746 5626.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30.

Lasten lauluryhmä su 10.4. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217. Äiti–lapsi-leiri 14.–15.5. Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Äitien ja lasten yhteinen leiri. Tule virkistäytymään sanan, saunomisen ja yhteisen tekemisen äärellä. Hinta 50 e / perhe. Tied. Laura Sydänmaanlakka, p. 050 381 6353.

Ilm. sähköpostitse 28.4. mennessä laura.sydanmaanlakka@evl.fi.

Muuta Vierailukäynti Evankelisluterilaiseen Lähetysyhdistys Kylväjään ma 11.4. klo 17–18.30.

Aluekoordinaattori/työalavastaava Janne Sironen kertoo meille Kylväjän lähetystyöstä eri puolilla maailmaa. Osoite: Tikkuraitti 11 A , 2. krs (Tarjoustalon yläkerta), Vantaa. Ilmoittautumiset retkelle aikuistyöntoimistoon: Kaisa Aalto p. 050 512 1168.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Kastettu Tuukka Rasmus Kuivalainen,

Markku Mattila

kerhopuolella pyhäkoulu. Klo 18 kirkkokahvit ja -mehut. Klo 18.30 iltamessu, Pasi Kilpeläinen, Elina Hellqvist, Maija Maltela, Riikka Blomberg, viulu, Urpo Pakarinen ja miesten lauluryhmä.

Rukoushetki ti 12.4. klo 9–10 sakastissa. Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Eläkeläiskerho ke 13.4. klo 12.30–14. Jaakko Simojoki.

Vanda svenska Pastorskansliet Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 8.4 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 10.4 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Niemelä Røed, Wikman.

Högmässa sö 10.4 kl. 12 i S:t Martins kapell, Niemelä Røed, Wikman.

LARSKÖREN övar må 11.4 kl. 18 i S:t Lars kapell.

Bibelföredrag ”Avslöjandet av de yttersta tidernas hemligheter”, ”Uppenbarelseboken nu” må 11.4 kl. 18 i S:t Martins kapell, Martin Fagerudd.

ViAndakören övar ti 12.4 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

Drop in i Bagarstugan ti 12.4 kl.

15–19. Ungdomskväll med Sege och Kaj. DVAS– De Vackraste Andliga Sångerna on 13.4 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Håkan Wikman.

Döpta Kevin Matts Erik Niukkanen.

Riitta Elorannan mukaan eläkeläiskerhossa on luottamuksellinen ilmapiiri.

Döda Bror Hemming Sundberg 79 år.

Yhteiset Asuntotyö Asuntotyön päivystys tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5a A, 3. krs, p. 050 346 8358.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 12.4. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa. Tapio Laine.

Viittomakielinen perhekerho pe 15.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa Leppävaarassa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs.

Viittomakielinen yksinhuoltajien kohtaamispaikka la 16.4. klo 10–12 Tikkurilan kirkolla. Keskustellaan yksinhuoltajien arjesta, jaetaan huolia ja etsitään voimavaroja. Lastenhoito järjestetty. Ilmoittautuminen 8.4. mennessä Seija Einola p. 050 338 6212.

Näkövammaistyö Senioritapaaminen ma 11.4. klo 13 yhdistyksen toimistolla, Orvokkitie 13. Keskustelua arjen askareista.

Naisten ilta ti 12.4. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5a B. 5. krs.

Rauha Malkki.

Myyrmäen kerho to 14.4. klo 13–15 Myyrmäen kirkolla. Leena Siekkinen. Vieraana pastori Tapio Rahkonen, aiheenaan Pääsiäisen sanoma. Kahvitarjoilu.

Näkövammaisten hengelliset päivät 15.–17.4. Kauniaisten Raamattuopistolla, jonne ilmoittautuminen p. 09 512 3910. Kerro ilmoittautuessasi, aiotko yöpyä ja minkälaista opastusta tarvitset.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15 Taidetta esillä. Harrastelijataiteilija Eeva Hiltusen öljyvärimaalauksia 2.5. saakka.

Myyjäiset ke 13.4. klo 10–14 Peetelin lastenkodin hyväksi.

Kerhossa kerran viikossa Säännöllinen toiminta pitää rytmin ja ryhdin elämässä.

R

iitta Eloranta jäi eläkkeel‑ le viisi vuotta sitten. Hän pi‑ ti vuoden lomaa ja laskeutui uuteen elämäntilanteeseen.

Ajatus siitä, ettei olisi min‑ käänlaista säännöllistä aikataulua, ei kuitenkaan sopinut hyvässä kunnossa olevalle Elorannalle.

— Halusin ryhtiä eläkeläisen elä‑ mään ja aloin ohjata Martinristin elä‑ keläiskerhoa kerran viikossa. Kaikki eläkeläiset eivät halua sitoutua sään‑ nölliseen toimintaan, mutta minulle se sopii, sanoo Eloranta.

Eloranta löytyi seurakunnan tilai‑ suudesta, jossa aikuistyönsihteeri pyy‑ si häntä lähtemään vapaaehtoistyön‑ kurssille. Vantaankosken seurakun‑ nassa järjestettiin silloin kurssi ni‑ menomaan eläkeläiskerhon ohjaajille.

— Kurssi monipuolisti kuvaa van‑ huudesta. Siellä korostettiin paljon si‑ tä, että ihmiset ovat erilaisia ja kaikkia pitää kohdella kunnioittavasti, muis‑ telee Eloranta.

Ryhmän ohjaaminen on Riit‑ ta Elorannalle ennestään tuttua, sillä hän on koulutukseltaan erityisopetta‑ ja. Hän työskenteli ala-asteella.

Seurakunnan vapaaehtoistyö oli Elorannalle selvä valinta, sillä hän on aina käynyt kirkossa.

— Kirkko on osa elämääni ja elä‑ keläiskerhon ohjaaminen on minulle mieluinen tehtävä. Teemme kerhossa paljon ryhmätöitä. Pienemmissä ryh‑ missä on aluksi helpompi tehdä kysy‑ myksiä ja keskustella.

Eloranta innostuu silmin nähden, kun hän kertoo, minkälaisia tavoittei‑ ta hänellä on ohjaamassaan kerhossa.

— On tärkeää, että edes tässä ryh‑ mässä vanhat ihmiset saavat sanoa mielipiteensä. Haluan rohkaista heitä puhumaan asioistaan ja tuomaan esil‑ le epäkohtia, sanoo Eloranta.

Eläkeikäisiä ovat mietityttäneet muun muassa hankaluus päästä ter‑ veyskeskukseen hoitoon ja se, etteivät lääkärit kohtele iäkkäitä ihmisiä tar‑ peeksi kunnioittavasti, sekä epäasialli‑ nen kohtelu Palvelevassa Puhelimessa.

— Eläkeläiskerhossamme on luot‑ tamuksellinen ilmapiiri. Kerholaiset sanovat oikein odottavansa kerhopäi‑ vää. Se on minusta kiva kuulla, sil‑ lä valmistamme kerhon ohjelman ai‑ na huolella.

Martinristin eläkeläiskerhossa käy noin 20–30 kerholaista ja ikähaita‑ ri on 70–90 vuotta. Nykyisin kaik‑ ki kävijät ovat naisia, mutta Eloran‑ ta muistaa neljän vuoden aikana ker‑ hossa käyneen pariskunnan ja muuta‑ man miehenkin. Kerho on tarkoitettu

Sinustako eläkeläiskerhon vapaaehtoisohjaaja?

Jos kiinnostuit ja haluat eläkeläis­ kerhon ohjaajaksi, ota yhteyttä. ●●

Hakunilan seurakunta: Vesa Häkkinen p. 050 434 3030

●●

Hämeenkylän seurakunta: Riitta Ahonen p. 0400 55 8308

●●

Korson seurakunta: Anne Saviranta p. 050 599 9068

●●

Rekolan seurakunta: Päivi Peittola p. 050 410 3832

●●

Tikkurilan seurakunta: Päivi Mäkinen p. 050 548 6078

●●

Vantaankosken seurakunta: Kaisa Aalto p. 050 512 1168

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@evl.fi.

sekä naisille että miehille, mutta yksi mies naisten keskellä voi kokea olon‑ sa tukalaksi. Naistapaamisille voi ol‑ la myös tilaus.

— Joillekin naisille voi olla tär­keää päästä joskus naisporukkaan ilman omaa miestään, Eloranta miettii.

On tärkeää, että edes tässä ryhmässä vanhat ihmiset saavat sanoa mieli­ piteensä.

Vantaankosken seurakunnan alu‑ eella toimii kuusi eläkeläiskerhoa.

Yleensä kerhoissa on kaksi ohjaajaa siltä varalta, jos toinen sairastuu tai tulee yllättävä meno. Martinristin elä‑ keläiskerhon toinen ohjaaja on Kirsti Viitasaari.

Kaikissa eläkeläiskerhoissa on sa‑ ma ohjelma, joka suunnitellaan yh‑ dessä aikuistyönsihteeri Kaisa Aallon kanssa. Joillakin kerroilla ohjaajat saa‑ vat itse suunnitella ohjelman.

— Kerran kerroin kerhossa Pyhimyksiä ja paanukattoja ‑kirjasta, joka oli vuoden 2009 kristillinen kirja. Ker‑ ran puhuin siitä, minkälaista oli dia‑ konissojen elämä ennen. Minä luen‑ noin, ja välillä heitettiin kysymyksiä ja kommentteja. Aiheena meillä ovat ol‑ lut myös esimerkiksi maahanmuutta‑ jat ja lähetystyö.

Elorannan mukaan hänen vapaaeh‑ toistyössään tarvitaan ainakin kahta asiaa — kaikki muu taito on bonusta.

— Eläkeläiskerhon ohjaajan pitää ymmärtää vanhuutta ja olla iloinen luonteeltaan. Hymy ja nauru tarttuvat.

Nina Riutta

15

koonnut Heli Kulmavuori

Eevan lapsista tuli ihmisiä ja maahisia.

Mistä kertoo se, että tavallisen marketin lehtihyllystä löytyy yli kaksikymmentä sisustamiseen ja asumiseen erikoistunutta lehteä?

Sisustuslehtien suosiossa saattaa olla kyse ihmisten koti-ikävästä, pohtivat Johanna ja Juha Tanska kirjassaan Talo minussa, minä talossa (Kirjapaja 2011).

Viimeisimpien trendien mukaisia sisustusvinkkejä on pappispariskunnan meditatiivisesta sisustuskirjasta turha etsiä. Vinkkien sijaan Tanskat kirjoittavat niin kotien ja talojen kuin mielen ja elämänkin rakenteista.

”Jos vain istuu pöydän äärellä ja junnaa jotain ajatusta, se ei etene, mutta jos vaikka tiskaa samalla, ratkaisu voi valjeta. Yhtäkkiä.”

Teologian tohtori Pauli Annala Tuomasmessu-lehdessä 2/2011

Johanna ja Juha Tanska

Sisustajan koti-ikävä

2011 jKr.

Saa repsottaa.

Koti kertoo asujastaan. Voimme nähdä itseämme vanhoissa tavaroissa, kodista toiseen seuranneissa ja kolhiintuneissa huonekaluissa. Vanhat esineet ovat inhimillisiä ja armollisia, Tanskat toteavat.

Sisustuslehdet puolestaan ovat kuin aikuisten satukirjoja. Ne esittelevät täydellisiä koteja. Huippuunsa stailattuja asuntoja, joissa huonekalut ja tekstiilit sointuvat virheettömästi toisiinsa. Koteja, joiden lattioilla ei nähdä parittomia sukkia, koirankarvoja eikä rikkinäisiä leluja.

Niihin kuviin on ihana paeta, mutta kun siirtää katseensa lehden kiiltäviltä sivuilta oman kodin seinille, alkaa ahdistaa. Oma koti onkin äkkiä ruma. Kaikki näyttää eripariselta, pölyiseltä ja vääränväriseltä. Pitäisi siivota, viedä kirpputorille, ostaa uutta, pyytää stailisti käymään.

Johanna ja Juha Tanskan kirjan jälkeen on toisin. Kivan kaihoisaa, että vessan ovenpielen maalipinta repsottaa. Onpa meillä elämännäköistä, kodikkaasti kulahtanutta. Melko tyylikästä.

Kikka Nyrén

Miksi Jumala vihaa suomalaisia?

Likaiset lapset Lapin herättäjänä paremmin tunnettu Lars Levi Laestadius oli kiinnostunut saamelaisten uskomuksista, joita hän kokosi teokseensa Lap­ palaisten mytologian katkelmia (SKS 2011). Kirja havainnollistaa saamelaisten vanhan luonnonuskon ja kristinuskon kohtaamista ja sekoittumista kansanuskoksi.

Laestadius kertoo muun muassa maahisista eli maanalisista, jotka nimensä mukaisesti elävät maan alla.

Maanalisten alkuperästä on erilaisia oletuksia. Norjassa kerrotaan, että he olisivat langenneita enkeleitä.

Jotkut taas väittävät, että maanaliset ovat Aatamin ja Eevan jälkeläisiä siinä missä me ihmisetkin. Ker-

7.4.

rotaan, että Eeva oli pesemässä lapsiaan, kun Jumala kutsui häntä. Eevalle tuli kiire piilottaa ne lapsista, jotka olivat vielä likaisia. Jumala kysyi, olivatko kaikki hänen lapsensa paikalla ja kun Eeva vastasi myöntävästi, Jumala sanoi: ”Minkä sinä olet piilottanut Jumalalta, olkoon piilotettu myös ihmisiltä.” Niin Eevan piilottamista lapsista tuli maanalisia.

Maanalisten tiedetään sieppaavan itselleen ihmislapsia ja jättävän tilalle vaihdokkaan. Koska maanaliset eivät kestä ristinmerkkiä, kaste suojelee lasta. Vanhan kansanuskomuksen mukaan myös lapsen kapalon kietominen ristiin saattaa auttaa.

Onnea, Allan!

●● ●● ●●

Tämähän on pyhäinhäväistys! Amerikkalaisen kirkon keskustelupalstalla solvataan muumeja. Näille baptisteille muumit ovat syntisiä noitia, jotka viettelevät lapsiparkoja paholaisen pauloihin.

Viime vuonna joku kysyi samalla foorumilla, miksi Jumala vihaa suomalaisia. Syitä löytyi. Suomalaiset ovat kommunisteja, jotka eivät ole

Rakastavan katseen alla

16

rusalemin temppelin esipihalla. Paikalle oli kokoontunut hurjasti väkeä ja monet kysyivät Pietarilta: ”Etkös sinä ole yksi niistä Jeesus Nasaretilaisen seuraajista.”

Kun Pietari kolmannen kerran kielsi tuntevansa koko miestä, kukko lauloi. Samassa Pietarin silmät osuivat vangittuun Nasaretilaiseen. Jeesus katsoi pitkään Pietaria silmiin. Tuntuu kuin aika olisi miesten välillä pysähtynyt. Lopulta Pietari käänsi katseensa pois, purskahti itkuun ja ryntäsi tiehensä.

Mitähän Pietari niin kovasti itki? Sitäkö, että hän oli pettänyt Mestarinsa luottamuksen? Vai sitä, että Jeesus tunsi Pietarin syntisyyden niin perinpohjin, että oli arvannut tämän kieltävän hänet heti tilaisuuden tullen? Ei. Pietari itki sitä, että hänen alhaisimman petturuutensa hetkellä Jeesus katsoi häntä rakkaudella. Sellaisella, jolla vain Jumala voi katsoa.

Mikko Salmi

Hans von Schantz

M

Felicity Freeholdista kertoo, miksi Jumala vihaa suomen kieltä.

on kuvitteellisessa Freeholdin kaupungissa Iowassa. Nettisivuillaan se kertoo taanneensa pelastuksen jo vuodesta 1620.

Kaikki foorumille eksyneet eivät ole huomanneet, että kyse on huumorista. Monet suomalaisetkin puolustavat kyynelsilmin Jumalan rakkautta suomalaisia ja muumeja kohtaan.

Ei foorumilla kerrota, että se on parodiaa. Se täytyy tietää tai päätellä.

Mutta miten foorumilaiset ovat viitsineet kirjoittaa roolihahmoissaan tuhansia viestejä? Esimerkiksi ”Pastor Ezekiel” on kirjoittanut yli 54 000 viestiä.

Muumikeskustelun aloittaja näyttää muuten olevan parodiaan täysillä mukaan mennyt suomalainen.

Oikeasti tolkuttomiahan nuo ovat. Arvatkaapa, missä Landover Baptist -kirkon perustaja Chris Harper on Wikipedian mukaan syntynyt. Bethlehemissä — Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa.

Allan on todennäköisesti kelttiläinen nimi. Alkuperäinen muoto lienee ollut Alun, joka tarkoittaa sopusointua. Nyky-Englannissa on käytössä muoto Alan ja Ranskassa Alain.

Toinen vaihtoehto nimen alkuperäksi on iranilainen paimentolaisheimo alanit, josta osa tuli Eurooppaan kansainvaellusten aikana.

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin Allan tuli vuonna 1908. Viime vuonna 93 poikaa nimettiin Allaniksi.

Vartin retriitti

istä ihmisen katse kertoo? Lähtökohtaisesti katse viestii siitä, miten suhtaudumme toisiimme.

Pienelle lapselle hyväksyvä katse on välttämätöntä. Kun lapsi luo kuvaa itsestään, hän on kuin lähimpien ihmisten katseiden summa. Mitä enemmän hyväksyviä katseita lapsi on saanut, sitä kokonaisvaltaisemmin hän kykenee hyväksymään itsensä. Mutta jos lapsuus on kyllästetty vihaisilla ja ärsyyntyneillä katseilla, voi koko minäkuva säröytyä.

Koska katseen merkitys on niin perustava koko ihmisyydelle, se oli myös Jeesuksen tärkein työväline.

Usein kuvittelemme, että Jeesuksen voima oli hänen sanoissaan ja teoissaan. Väittäisin kuitenkin, että suurimmat ihmeensä Jeesus teki silmillään. Vai mitä mieltä olet tästä vanhasta pääsiäistarinasta: Jeesus oli vangittu ja Pietari vaelteli eksyneenä Je-

tehneet mitään ansaitakseen Jumalan suosion. Suomessa puhutaan käsittämätöntä kieltä, jonka Jumala on Baabelin tornin ajoista asti kironnut.

Ovatko nämä tosissaan?

No eivät ole, ainakaan kaikki.

Landover Baptist Church on valtavaksi kasvanut nettiajan parodia, joka pilkkaa amerikkalaista fundamentalistista kristillisyyttä. Sen päämaja