Lauri 2011 nro 14 (14 4)

VANTAAN

Pia Järvenkylä-Mäenpää punoo pajua ➤ 4

14

14.4.11

www.vantaanlauri.fi

Marco Bjurström nauttii yhdessä tekemisestä ➤➤3 Anna-Maija Raittila uskoo hyvään ➤➤6 Mira Miikki haluaa nuorisotyön­ ohjaajaksi ➤➤7

Tuskien taival

Timo Saarinen

Jerusalemissa ➤➤8–9

Vaikeinta isän kuolemassa oli se, että kaikki kävi niin nopeasti — Iina-Karita Hakalahti ➤ 5

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 14.4.2011

Uhreille oikeutta Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen johto julkaisi viime viikolla sisäisen selvityksen liikkeen piirissä ilmenneistä lasten hyväksikäyttötapauksista. Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys kertoi avoimesti, että tapauksia on 1980-luvulta alkaen ollut 70–100 ja uhreja satoja. Tekijöiden joukossa on ollut 10–15 liikkeen puhujaa. Lähes kaikki tapaukset ovat tapahtuneet perhepiirissä eli kyse on insestistä.

Ikävässä asiassa on yksi myönteinen puoli: se, että herätysliikkeen johto myönsi avoimesti virheensä. Liikkeen aiemmista kannanotoista ja tiedotuksesta on syntynyt kuva, että uhrien asemaa on vähätelty. Useissa hyväksikäyttötapauksissa on annettu ristiriitaisia ja vääriä ohjeita ja myös rippisalaisuuden merkitys on paikoin ymmärretty väärin — uhreja on pyritty vaientamaan ja sopimaan asia ilman rikosprosessia.

Joka ikinen tapaus on liikaa ja toivon mukaan uhrit nyt rohkaistuvat ottamaan yhteyttä poliisiin ja kertomaan kokemuksistaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että valtava enemmistö lestadiolaisista ei ole syyllistynyt mihinkään. Minkäänlaiseen uskonyhteisön tai sen jäsenten leimaamiseen ei ole syytä. YLEn uutisten mukaan vuosittain tulee esille noin tuhat lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, näistä vain murto-osa uskonyhteisöissä.

Vantaanjokea kuormittavat jätevedet ja maatalous

R

iihimäeltä Vantaanjokeen päässeet jätevedet ja Katriinan sairaalan kohdalla havaittu öljy ovat herättäneet taas huolta Vantaanjoen tilasta.

Vantaanjoki sivujokineen on miljoonan ihmisen virkistysalue ja Päijänne-tunnelin huoltotöiden aikaan myös pääkaupunkiseutulaisten raakavesilähde. Lisäksi joki on yhteydessä pohjavesiesiintymiin, joista otetaan talousvettä Riihimäellä, Hyvinkäällä ja Keski-Uudellamaalla.

Siitä huolimatta Vantaanjoki on ajoittain huonossa kunnossa. Varsinkin keväisin joen tila huononee entisestään, kun sinne pääsee jätevettä ja tulvaveden tuomaa maa-ainesta.

Muun muassa vesihuollon ja kaavoituksen asiantuntijoista koottu Vantaanjoki-neuvottelukunta on vedonnut Helsingin, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen puolueaktiiveihin ja päättäjiin Vantaanjoen tilan parantamiseksi.

— Odotan asiallista keskustelua siitä, mitä joen parantamiseksi voidaan tehdä. Koska Vantaanjoen alueella on niin tiheää asutusta, todella hyvään tulokseen tuskin päästään, mutta paljon on silti tehtävissä, Vantaanjoki-neuvottelukunnan sihteeri, ympäristöasiantuntija Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksestä sanoo.

●●

●●

●●

2

Puhdistamokapasiteetti riittämätön

tukien innoittamina parantaneet vesiensuojelua, mutta paljon pitäisi vielä tehdä. Maatalouden vaikutukset eivät jää vain kesään.

— 90 prosenttia eroosiosta tapahtuu talviaikaan. Silloin 75–90 prosenttia kiinteän maa-aineksen mukanaan tuomasta fosforista pääsee vesistöön, Asko Särkelä perustelee.

Maanviljelijät voisivat parantaa Vantaanjoen tilaa jättämällä kasvipeitettä talveksi ja suosimalla suorakylvöä, jossa viljan siemenet kylvetään kyntämättömään maahan.

Lähes joka kevät Vantaanjokeen pääsee jätevettä Riihimäeltä ja Nurmijärveltä, sillä kuntien jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetti ei ole riittävä.

Keväällä tavallisten jätevesien lisäksi puhdistamoihin tulee niin sanottua hulevettä eli taajamista tulevaa sade- ja sulamisvettä. Jätevedenpuhdistamojen kautta ohijuoksutettava vesi on esikäsitelty, mutta verkosto-ohituksena jokeen pääsee myös käsittelemätöntä jätevettä. Puhdistamaton jätevesi alentaa jokiveden hygieenistä tilaa ja toisinaan myös happipitoisuutta, mikä voi aiheuttaa kalakuolemia.

— Kuivaan kauteen verrattuna Riihimäen jätevedenpuhdistamolle tulee keväällä jopa nelinkertainen määrä vettä tavanomaiseen nähden, lähinnä lumensulamisesta. Iso osa ongelmaa on, että Riihimäellä on erittäin paljon sekaviemäreitä, Riihimäen veden käyttöpäällikkö Tiina Oksanen kertoo.

Jätevedenpuhdistamoiden uusimis- ja laajentamistyöt ovat erittäin kalliita, eikä niitä välttämättä pidetä tarpeellisina, kun puhdistamoiden ongelmat ovat kausiluontoisia.

Tilaa tarkkaillaan laajasti Vaikka Vantaanjoki onkin yhä heikossa kunnossa, joen tila on parempi kuin 1960- ja 1970-luvuilla. Tästä kertovat elpyneet lohija taimenkannat, jotka reagoivat hyvin herkästi ympäristön muutoksiin. Nyt joen tila on tyydyttävä.

Vantaanjoen tilasta ja sinne päässeiden ravinteiden vaikutuksista saadaan tänä vuonna lisää tietoa myös erilaisten seurantojen ansiosta. Joen 48:ssa eri kohdassa arvioidaan paitsi vedenlaatua, myös kala- ja pohjaeläinkantoja. Seurannan tulokset ovat nähtävissä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilla www.vhvsy.fi.

Maanviljelijät voivat vaikuttaa Jätevesipäästöjen lisäksi Vantaanjoen tilaa heikentävät maatalous ja peltomaan eroosio.

Maatalousyrittäjät ovat erilaisten ympäristö-

Suomalaisia lähetystyöntekijöitä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 742 eri puolilla maailmaa. Eniten lähetystyöntekijöitä oli Aasiassa, 322. Seuraavaksi eniten työntekijöitä oli Afrikassa, jossa heitä oli yhteensä 186. Euroopassa oli 163 lähetystyöntekijää. Luterilaisen kirkon lähetysjärjestöistä eniten lähetystyöntekijöitä on Suomen Lähetysseuralla, 189.

Kirkon tutkimuskeskuksen tuore tutkimus selvittää alle 30-vuotiaiden äänestämiskäyttäytymistä viime syksyn seurakuntavaaleissa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että mahdollisuus äänestää internetissä lisäisi äänestämistä. Lähes puolet äänestämättä jättäneistä ilmoitti kyse- Suomen Lähetysseura on tehnyt pitkään työlyssä, että äänestäisi varmasti, jos voisi äänes- tä Aasiassa, muun muassa Nepalissa. tää netissä. Tutkimuksessa selvitettiin myös 16–17-vuotiaiden halukkuutta äänestää kunnaltuhannesta järvestä löytyy monia hyviä ehlisvaaleissa, jos niiden äänioikeusikärajaa lasdokkaita, kun kullekin Suomen maakunnalle kettaisiin. Vastanneista alle 18-vuotiaista kolme etsitään omaa nimikkojärveä. Suomen ympäneljästä ilmoitti äänestävänsä, jos ikäraja laskiristökeskus on avannut kilpailun, jossa kansasi 16 vuoteen. laiset voivat ehdottaa ja äänestää maakunnille nimikkojärven. Maakuntajärvet valitaan kaksiLohjanjärvi on Uudenmaan suurin järvi, Lavaiheisella kansalaisäänestyksellä. Ehdotuksia pinjärven Pyhäjärvi syvin ja Tuusulanjärvi kultmaakuntajärviksi kerätään 15.8.2011 asti Järvituurihistoriallisesti merkittävä. Uudenmaan yli

Hanna Antila

Kirsti Kirjavainen/SLS

Noin 30 hyväksikäyttötapausta on viety oikeuteen, mutta liian moni hyväksikäyttäjä on pystynyt jatkamaan toimintaansa vetoamalla siihen, että on pyydetty anteeksi ja vanhoja ei muistella. Tämä on uhrien kannalta erityisen tuhoisaa, sillä tapahtuneen lisäksi on syntynyt uskonnollisesti perusteltu velvoite vaikenemiseen.

Lestadiolaisen liikkeen on tapahtuneen vuoksi syytä käydä läpi opetuksensa. Syntien anteeksiantaminen on tärkeää, mutta sitä ei saisi käyttää siihen, että synnin tekeminen saa sen varjolla jatkua. Liikkeessä myös rippisalaisuus on tulkittu laajemmin kuin kirkossa yleensä, eli sen on katsottu koskevan myös maallikoita. Tämäkin on syytä kyseenalaistaa ja miettiä, mihin se johtaa. Sitäkin voisi olla hyvä miettiä, miten perusteltu on liikkeen seurakuntaoppi. Kun vanhoillislestadiolaisuus pitää itseään Jumalan valtakuntana maan päällä, paha maailma rajautuu ulkopuolelle ja oma pahuus jää kunnolla kohtaamatta.

Pirttirannan alueella Vantaanjoen pinta nousee keväisin korkealle.

wiki-verkkopalvelussa osoitteessa www.jarviwiki.fi/maakuntajarvikilpailu. ●●

Naisten Linja Suomessa -yhdistyksen ylläpitämät neuvonta- ja tukipalvelut väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille tavoittivat vuonna 2010 yhteensä yli 1000 naista. Pelkästään valtakunnallisessa Naisten Linja -puhelinpalvelussa vastattiin noin 1100 puheluun. Naisten Netin kautta yhteydenottoja tuli sen ensimmäisenä toimintavuonna noin 100.

●●

Vantaan kaupunginvaltuusto otti kantaa seutuhallinnon kehittämiseen. Valtuuston mukaan Helsingin seudun kehittämistyössä tavoitteena on hallinnon selkiyttäminen ja seudun yhteisen tahdon vahvistuminen. Kehittämisessä pitäisi tehostaa nykyistä suunnittelua ja päätöksentekoa muun muassa alueen maankäytössä, asumisessa, liikenteessä ja ympäristön hoidossa. Päätökseen lisättiin kuuden puolueen (sd, kesk, vihr, vas, ps ja kd) pöytäkirjalausuma, jonka mukaan paikallista demokratiaa pitäisi vahvistaa ja seudulliset päättäjät valita suoralla kansanvaalilla.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Markku Mattila

Uutiset

Sini Pennanen

Kolumni Vihan varjosta Huhtikuun 6. päivä. Sateinen ja harmaa ilta. Helsinki on likainen. Kansallisteatterissa saa ensi-iltansa Heidi Räsäsen ohjaama ja käsikirjoittama Vihan veli. Näytös alkaa ja lavalle vyöryy joukko mustiin pukeutuneita hahmoja. Poika laulaa surullista laulua. Vähitellen hahmoihin tulee enemmän sävyjä ja ne muuttuvat eläviksi olennoiksi. On tyttöjä ja poikia, poliiseja, äitejä, koulun rehtori ja savimies Deathvader.

Istun katsomossa ja tunnen, kun lavalta valuu vihaa, kostoa, pettymystä, häpeää ja heikkoutta. Kiusaaminen on julmaa, kohteet vaihtuvat.

Näytelmän lapset ovat rikki. Hahmot näyttäytyvät samanaikaisesti kypsinä, vanhempiaan kannattelevia pikkuaikuisina ja itsekeskeisinä ja raakoina julmureina.

Välillä katsojaa armahdetaan hetkeksi, ja lavalta alkaa kuulua laulua.

Tutut suomalaiset sävelet Lasten liikennelaulu ja Laulu oravasta saavat uusia merkityksiä. Nostalgia vaihtuu surusävyiseksi ironiaksi. Missä ovat yhteiset säännöt, rajat ja turva?

Marco Bjurström lumoutui lapsena teatterista ja tanssista ja tahtoo nyt tarjota samanlaisia elämyksiä muille.

Stage-tähtien takana Marco Bjurström auttaa nuoria näyttämään kykynsä.

J

oskus sillä, mitä nuorena näkee tai kokee, voi olla kauaskantoiset seuraukset.

Marco Bjurströmin tietä koko kansan tuntemaksi tanssinopettajaksi, juontajaksi, kouluttajaksi ja koreografiksi on siivittänyt se, että hän 10-vuotiaana näki toisten koululaisten tekemän Prinsessa Ruusunen ‑näytelmän. Se tuntui silloin olevan hienointa maailmassa.

Pari vuotta myöhemmin tapahtui lisää merkittäviä asioita. Marco aloitti Aira Samulinin tanssikoulussa ja kuuli John Travoltasta, miehestä joka tanssii, mutta on silti cool.

Myös omat ensiesiintymiset avasivat uuden maailman.

— Olin alkanut harrastaa nykytanssia ja jazztanssia ja halusin esiintyä koulussa. Mulla oli musta kokohaalari päällä ja kaveri panemassa mankan päälle. Esitin hiekkamyrskytanssin, jossa pyörin kauheasti, Marco muistelee.

Kun esitys päättyi, yläasteelaiset katsoivat kummissaan, mutta lukiolaiset takarivissä taputtivat seisaaltaan.

— Se oli mahtavaa, koska lukiolaiset olivat niitä, joita arvostin ja katsoin ylöspäin. Silloin aloin tajuta, miten suuri valta lavalla olijalla voi olla ja kuinka paljon sitä kautta voi vaikuttaa. Siitä se sitten lähti.

Madonnakaan ei pärjää yksin

Tänä keväänä Nelosella nähtävä Stage syntyi Marco Bjurströmin aloitteesta. Ohjelmassa etsitään Suomen parasta koulumusikaalia. Tarkoituksena on näyttää, että ryhmässä on voimaa. Mukana on myös Lumon lukio Vantaalta.

— Olipa kyse sitten musikaaleista tai muista esityksistä, aina puhutaan vaan pääroolien tekijöistä, eikä nähdä, kuinka tärkeitä kaikki siinä produktiossa ovat. Totuus on, ettei Madonnakaan selviäisi yksin, hänkin tarvitsee ryhmän. Stagessa etsitään sitä hyvää ryhmää, Marco kertoo.

Ohjelmassa ei ole tarkoitus nolata ketään tai antaa julmaa palautetta, mutta on selvää, että kotikatsomoissa ja keskustelupalstoilla nuorten kykyjä arvioidaan rankastikin.

— Uskon, että julkisuuteen voi varautua ainoastaan puhumalla asioista etukäteen. Aion sanoa näille nuorille, ettei niitä keskustelupalstoja todellakaan pidä lukea. Sinne kirjoittavat useimmiten ne, joilla on vain pahaa sanottavaa tai tarve purkaa omaa pahaa oloaan, Marco arvioi.

— Toivon, että ryhmästä tulee nuorille kuin turvallinen perhe. Negatiivinen palautekin on helpompi kestää, kun on osa ryhmää.

Nuoret ja opettajat esiin Marco Bjurström on opettanut tanssia noin 30 vuotta. Hän on tehnyt töitä ja harrastanut paljon jo silloin, kun päätyön olisi pitänyt olla koulunpenkillä. Se antaa perspektiiviä Stageen osallistuvien nuorten maailmaan.

— Pärjäsin koulussa hyvin, mutta en usko, että se oli kiinni älykkyydestä vaan oppiminen ja muistaminen oli helppoa ja kaikki tuntui kivalta. Olin varmaan aika ärsyttävä tyyppi, sellainen nuorena aikuistunut ja aina ensimmäisenä avaamassa suutani.

Marco Bjurström tahtoo Stagen muistuttavan siitä, kuinka tärkeää työtä kouluissa tehdään, kuinka hyviä opettajia Suomessa on ja kuinka suomalaiset nuoret pystyvät mihin vain, kun heille vain tarjotaan mahdollisuuksia.

— Mielikuva kouluista pitää saada positiivisemmaksi. Nämä Stagessa mukana olevat nuoret ovat kiinnostuneita maailmasta ja ihmisistä. Valitettavasti nuoret nousevat otsikoihin usein vain silloin, kun jotakin ikävää tapahtuu.

p ä ivä

Esitys loppuu. Aplodit ovat pitkät.

Narikassa joku pyyhkii kyyneleitä.

Helsingin ilta on entistä sateisempi, harmaampi ja likaisempi.

Mutta kun vielä joku näin uskaltaa mennä päin maailmaa ja ihmistä — näyttää, koskettaa ja puhutella — tuntuu, että ehkä toivoa sentään on.

Edes teatterissa.

Suhde esiintymiseen muuttunut Marco Bjurströmin suhde esillä olemiseen on muuttunut elämän varrella. Hiekkamyrskytanssia esittänyt poika haalarissaan oli pollea siitä, mitä itse osasi. Nyt Marcoa palkitsee eniten se, kun joku muu osaa tai oppii uutta.

— Esiintyminen ei ole minulle tärkeintä, vaan koen, että minun juttuni on joukon johdattaminen, opettaminen ja kontaktin saaminen muihin.

— Ylipäätään esiintyminen ei koskaan saisi olla itse tarkoitus, vaan kaiken takana pitää olla ajatus siitä, miksi jotakin tekee, olipa kyseessä sitten koulun Prinsessa Ruusunen ‑näytelmä tai joku muu.

S tagen ensimmäinen jakso esitetään uusintana su 17.4. klo 17.45 Nelosella .

Va i n

Kun katson näitä kyynisiä, haavoittuneita ja kieroon kasvaneita ihmisiä, mietin, miten totta tämä kaikki onkaan. Ja miten epämiellyttävää sitä on katsoa — aikuisena, äitinä ja yhteiskunnan tutkijana.

Mietin, onko kiusaaja oikeastaan sankarimaailmamme varjo. On oltava yksilöllinen, pärjättävä kilpailussa ja kyettävä voittamaan hinnalla millä hyvänsä. Vain siten saa arvostusta.

Onko niin, että toisen heikkoutta on vaikea sietää juuri siksi, että se muistuttaa meitä epäonnistumisesta? Sellainen on tietysti tuhottava.

Heidi Räsänen lainaa tutkijoita ja kirjoittaa käsiohjelmassa: ”Sellaisissa ryhmissä kiusataan, joissa ei ole todellista yhteenkuuluvuutta ja koheesioita ja joissa kiusaaja voi käyttäytyä alistavasti ja aggressiivisesti.”

e l ä m ää

Hanna Antila

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Pisteitä

Ota kantaa

Pajuilta pidettiin Päiväkummun seurakuntatalolla torstaina 7.4.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä pajusta voi tehdä?

Toimintaa on pakko supistaa

Markku Mattila

Aino Hämäläinen, 67 Pekka Puura, 53 Harrastatko askartelemista?

— Harrastan kuvanveistoa ja maalausta, liikuntaa sekä sienestystä ja marjastusta.

— Askartelemista olen harrastanut Inkun Ideapajassa, jossa olen käynyt huovuttamassa ja tekemässä sammalsydämen. Ennen Päiväkummussa oli erilaisia työväenopiston kursseja, joilla kävin, mutta ei ole enää.

Miten paju taipuu?

— Olen kerran aikaisemmin ollut pajukurssilla, ja hyvinhän tämä korin punominen sujuu. Otin mukaani myös risuja siltä varalta, että ehtisin tehdä niistä pääsiäiskoristeen. Yhdessä illassa ei kuitenkaan ehdi kovin paljon, ei varsinkaan, kun alkuillasta keittelin kahvia.

Pisteillä 1–5, paljonko annat pajuillalle?

— Annan 4 pistettä hyvälle paikalle ja hauskalle sosiaaliselle tapahtumalle.

Harrastatko askartelemista?

— En ole askarrellut enkä rakennellut sen enempää kuin mitä omakotitalossa asumiseen kuuluu. Linnunpönttöjä olen rakentanut.

— Pääharrastukseni on liikunta. Pyöräilen, retkiluistelen ja hiihdän. Ehkä puutarhan hoitoakin voisi sanoa harrastukseksi.

Miten paju taipuu?

— Olen katsellut toreilla toisten tekemiä pajutuotteita, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun teen itse jotakin pajusta. Tiedän, että pari muutakin miestä mietti, voisiko tänne tulla. Taisi olla pientä kynnystä tulla mukaan, mutta kyllä pajun punominen sujuu hyvin mieheltäkin.

Pisteillä 1–5, paljonko annat pajuillalle?

— Annan 3,5 pistettä. Se, että voi tehdä käsillään jotakin, juoda kahvia ja rupatella, tekee joskus hyvää kenelle vain.

Pia JärvenkyläMäenpää, 52 Mitä kaikkea pajusta voi tehdä?

— Pajusta voi tehdä amppeleita, koristeita ja vaikka pajuaidan kukkapenkin reunaan. Lapsille voi tehdä renkaan saippuakuplien puhaltamista varten. Totta kai voi tehdä myös pajupillin.

— Useimmat illan askartelijoista eivät olleet ennen tehneet pajutöitä. Siksi teimme korin peruspunoksella.

Mitä eri luonnonmateriaaleja voi käyttää askarteluun?

— Tämä ilta sovittiin niin nopealla aikataululla, että pajuja ei hankittu luonnosta. Viljelty paju on tasalaatuista, joten sitä on helppo punoa. Luonnosta voi poimia esimerkiksi risuja ja käpyjä, mutta sammalta ei saa ottaa ilman maanomistajan lupaa.

Pisteillä 1–5, paljonko annat pajuillalle?

— Annan 5 pistettä ihmisten kiinnostukselle.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Fanni Hämäläinen, 11, viettää äidin kanssa aikaa kirjoja lukien ja lenkkeillen.

70 % Vantaalainen

Kun synnyin, asuimme äidin ja isän kanssa Martinlaaksossa. Olin 3-vuotias, kun muutimme omakotitaloon Päiväkumpuun. Parin vuoden kuluttua siitä muutimme hetkeksi Asolaan ja sieltä Sipooseen. Vuosi sitten muutimme äidin kanssa takaisin Vantaalle luhtitaloon Korsoon.

Aiemmin kävimme yhdessä uimassa, mutta nyt olen alkanut käydä äidin mukana kuntosalilla jumpassa. Viime aikoina olemme myös lukeneet paljon koirista ja hankkineet tarvikkeita meille muuttaneelle koiranpennulle.

4

20 % Sipoolainen

Sipoossa olimme viisi vuotta. Siellä asuimme Nikkilässä entiseen sairaalaan rakennetussa asunnossa. Pihapiirissä oli päiväkotini ja kyläkoulu, jota kävin. Alueella asui paljon kavereita sekä koiria, joita ulkoilutin.

Oululainen

10 %

Lomilla käymme mummin luona Oulussa sekä isoäidin ja isoisän luona Pudasjärvellä. Oulun mummin kanssa maalaamme tai teemme savitöitä. Oulussa asuu myös serkkujani, joiden kanssa pelaamme ja leikimme.

Anja Grönholm kysyi (VL 7.4.), miksi Asolassa kokoontuva koululaisten iltapäiväkerho lopetetaan. Rekolan seurakunnan lapsityötä, jota myös koululaisten iltapäiväkerhot ovat, joudutaan valitettavasti muuttamaan ja supistamaan taloudellisten syiden takia. Kevään 2011 jälkeen kaksi lastenohjaajaa jää eläkkeelle.

Tilalle voidaan palkata vain yksi lastenohjaaja.

Taloudellisesti Rekolan seurakunta on elänyt niukkoja aikoja jo vuosia. Emme ole voineet tai voi tehdä kaikkea sitä hyvää, mitä haluaisimme. Olemme joutuneet säästämään ja karsimaan kuluja. Säästöt ovat koskeneet ja koskevat kaikkia työmuotoja.

Koululaisten iltapäiväkerhot ovat olleet tärkeä osa seurakuntamme toimintaa. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että joudumme lopettamaan sekä Asolan että kirkon iltapäiväkerhot. Rekolan seurakuntaneuvosto käy kokouksessaan 14.4. huolellisesti läpi koko lapsityön tilanteen ja tekee päätöksen toiminnan suunnasta ja tilojen käytöstä.

Mikäli seurakuntaneuvosto lakkauttaa kyseiset kerhot, niin se samalla pyrkii mahdollistamaan perheitä tukevan ja mahdollisimman kattavan lapsityön jatkumisen. Tässäkin tapauksessa pyrimme Rekolan seurakuntana mahdollistamaan iltapäiväkerhotoiminnan jatkumisen sekä Asolassa että kirkolla yhteistyössä Vantaan kaupungin tai yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Mikko Matikainen, kirkkoherra Kirsi Vuorikivi, lapsityönohjaaja Rekolan seurakunta

Herännäisyys poikkeaa muista liikkeistä Viimeaikaisissa keskusteluissa herätysliikkeet ovat olleet näkyvästi esillä. Yhtenäiseltä vaikuttavasta rintamasta on eronnut vain herännäisyys, jonka osalta haluan tarkentaa muutamia yksityiskohtia.

Heränneet eivät omaksu moraalikäsityksiään ympäröivästä yhteiskunnasta, vaan salliva eettinen linja nojaa vankkoihin teologisiin perusteisiin. Seuraliikkeessämme korostetaan oppia luonnollisesta laista. Raamatussa keskeisimmäksi nähdään sanoma Kristuksen pelastustyöstä ja jumalattoman vanhurskauttamisesta. Esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset eivät ole pelastusopillisia.

Laki ja evankeliumi kuuluvat yhteen, mutta körttiläisyydessä lain saarna kohdistetaan omalle sydämelle. Itseltä vaaditaan enemmän kuin muilta. Synti ymmärretään syvemmin kuin vain yksittäisinä tekoina.

Herättäjä-Yhdistys ei näe toimintaansa vaihtoehtona seurakuntien työlle, vaan osana sitä. Koska sanaa julistetaan puhtaasti ja sakramentit jaetaan oikein seurakunnissa, ei meillä ole tarvetta luoda omia jumalanpalvelusyhteisöjä. Tunnustamme kaikki kirkkomme papit evankeliumin viran oikeiksi haltijoiksi. Ohjaamme nuoriamme mukaan oman seurakunnan toimintaan. Lähetystyössä teemme yhteistyötä kirkon linjalle uskolli-

simman lähetysjärjestön Suomen Lähetysseuran kanssa.

Kiitän alueemme seurakuntia yhteistyöstä. Rakkaan kirkkomme virallisen linjan hyväksyen tahdomme yhdessä seurakuntien kanssa pitää esillä puhdasta evankeliumia. Tervetuloa mukaan toimintaamme!

Samuli Korkalainen Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri

Rohkeasti sairaita Yksi yhteinen piirre löytyy Älä alistu ‑kampanjan puolustajista ja vastustajista. He katsovat asiaa ylhäältä, oman eheyden illuusiosta käsin. He sulkevat silmänsä ja unohtavat omat neuroosinsa. Vai juuri siksikö ottavat kantaa, että unohtaisivat hetkeksi?

Puolustajat kertovat, miten joidenkin pitäisi eheytyä jostakin. Entä heidän itsensä eheytyminen? Ovatko he eheytyneet kaikista menneisyytensä traumoista? Samaan kuoppaan lankeavat kampanjan vastustajat.

He tekevät monista asioista normaaleja pitääkseen itsensä terveen ihmisen papereissa.

Kuka hyvänsä meistä, traumoja saaneista, kunnollisuuden vankilaan joutuneista tai julkikurjimuksista puolustaa omaa tilaansa. ”Ole rohkeasti itsesi” ‑huuto kaikuu. Huh helpotus. Mutta kuka oikeastaan olen? Mikä minussa on menneisyyteni pakkoja tai yritystä olla toisin? Itseä ei löydy tekemällä kaikesta normaalia tai poistamalla tautiluokituksista.

Ihminen, jonka jokin osa-alue on jäänyt pelon kahleisiin, on ottanut jonkin korvikkeen alkuperäisen tarpeen tilalle ja treenannut siitä salonkikelpoisen. Niin kauan kuin jaksaa näytellä, saattaa pelittää.

Entäpä jos kauniit ja rohkeat ‑pelleilyn sijaan ollaan rohkeasti sairaita ja yritetään elää ihmisiksi? Katso, miten sairas olen, mutta yritetään.

Taistellaan kiusauksiamme ja neuroosejamme vastaan, jotta edes jotenkin pystyisimme elämään tässä sairaassa maailmassa.

Veijo Vuorio

Näennäinen tasa-arvo ei palvele kirkkoa Tikkurilan seurakunnasta erosi huomattava määrä jäseniä, noin 1200 henkilöä. Erittäin painavista syistä eronneena ja uudelleen liittyneenä minua ja varmaan muitakin sisäpiiriin kuulumattomia kiinnostaa eronneiden taustat ja asema.

Näkemykseni mukaan keskusteluissa homoseksuaalisuudesta ja sukupuolineutraalista avioliitosta on sama harhainen pyrkimys kuin naispappeus- tai lisääntymisongelmissa on kuohunnoissa ollut: halutaan puoluepolitiikalla ja peleillä luoda tasa-arvoa, joka kuitenkin on näennäistä eikä palvele luterilaisen kirkon yhteiskunnallista tehtävää henkisenä ja hengellisenä tukipilarina.

Uskonto ja politiikka eivät sovi yhteen. Kirkko on tehnyt pahan virheen, kun sen edustajat kilpailevat poliittisilla mandaateilla hallinnossa ja luottamustehtävissä. Kehitys kulki täydelliseen maallistumiseen. Tasa-arvosta ei ole kysymys, vaan lapsellisesta halusta toimia systeemeissä.

Laura Hakkarainen

Hans von Schantz

Iina-Karita Hakalahti kaipaa yhä enemmän hiljaisuutta.

Kaikki kävi nopeasti Isän kuolema yllätti urkuri Iina-Karita Hakalahden.

E

spanjalainen 1500- ja 1600-luvun urkumusiikki on urkuri Iina-Karita Hakalahden pitkäaikainen intohimo. Pari vuotta sitten hän sai valmiiksi aiheeseen liittyvän väitöskirjansa. Samalla syntyi idea levyttää vanhaa espanjalaista urkumusiikkia.

Vielä vuosi sitten toukokuussa näytti siltä, että kesäksi sovittu Tiento & Batalha ‑levyn julkistamiskonsertti tulisi juuri sopivaan aikaan. Kuukauden lopulla tuli kuitenkin Oulusta tieto, että Iina-Karitan isä taidemaalari Juhani Hakalahti oli joutunut sairaalaan keuhkokuumeen vuoksi.

Muutaman päivän päästä selvisi, että

kyseessä oli pitkälle edennyt syöpä. Tytär ehti käydä isänsä luona kahteen otteeseen, ennen kuin tämä kuoli 18. päivänä kesäkuuta. Yllättäen edessä olivat hautajaiset.

— Jälkeenpäin ajateltuna vaikeinta isän kuolemassa oli se, että kaikki kävi niin nopeasti. En ehtinyt sopeutua siihen.

Iina-Karita Hakalahti ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt, kuinka äkkiä ihminen voi hiipua.

— Kun menin toiselle reissulle isän luo sairaalaan, saatoimme vielä keskustella. Pari päivää myöhemmin hän ei enää jaksanut puhua vaan alkoi olla jotenkin poissa. Siinä näki toisen kärsimyksen läheltä.

Isän kanssa oli puhuttu myös Iina-Karitan tulevasta konsertista. Molempien mielestä oli

selvää, että muuttuneissa olosuhteissakin siitä pidettäisiin kiinni.

— Niinpä minun oli lähdettävä takaisin Etelä-Suomeen harjoittelemaan. Suunnittelin palaavani pian isän luo, mutta samalla sisimmässäni tiesin, etten ehtisi enää nähdä häntä elossa.

— Kun vuorokautta myöhemmin sain viestin isän kuolemasta, tuntui pahalta, et­ten ollut paikalla, kun hän kuoli. Toisaalta isäni ei kuollut yksin, sillä hänen luonaan olivat sisareni, äitini ja isäni avovaimo.

Kuolema on osa elämää siinä missä syntymäkin. Niin Iina-Karita Hakalahti on aina ajatellut.

— Opiskeluaikoina jotkut kauhistelivat sitä, kuinka uskalsin kulkea yömyöhällä hautausmaalla, kun kävin harjoittelemassa urkujensoittoa krematorion kappelissa. Minulle hautausmaassa tai tyhjässä, pimeässä kirkossa yksin olemisessa ei ole ollut koskaan mitään pelottavaa.

— Kuolema sinänsä ei pelota eikä ahdista minua. Minulla on varma vakaumus, ettei elämä pääty kuolemaan. Siitä kertoo myös pääsiäinen, Jeesuksen ylösnousemus.

Silti Iina-Karita kertoo viime aikoina pohtineensa kuolemaa eri tavalla kuin aikaisemmin.

— Tuntuu kuin olisin isän kuoleman jälkeen ajatellut kuolemaa ja elämää monen vuoden edestä. Tiedostan nyt, että olen aikuinen ihminen ja vanhempi, jolla on suhteellisen nuori lapsi. Ehkä alkaa olla aika tarttua niihin nuoruuden haaveisiin, joita oikeasti haluaisin toteuttaa tai ainakin kokeilla.

— Kuolemaa ajattelen levollisesti. Kaikki menee omassa aikataulussaan, vaikka ei ehkä aina ihmisten ajattelemassa järjestykses-

sä. Luotan itseni ja läheiseni Jumalan huolenpitoon.

Yksinolo ja hiljaisuus ovat olleet IinaKarita Hakalahdelle aina tärkeitä. Isän kuoleman jälkeen niiden tarve ei ole ainakaan vähentynyt.

— Joskus oikein yllätyn, kuinka äänekäs ja levoton pieni kolmen hengen perheemme voi olla. Yksinäisyyttä ja hiljaisuutta järjes-

Isä tartutti minuun Bachin.

tyy, kun lähden juoksulenkille tai soittamaan urkuja. Kirkossa minulla on tapana kuunnella hiljaisuutta ja rukoilla ennen kuin ryhdyn soittamaan.

— Viime jouluna sain mieheltäni lahjaksi öljylampun. Hän antoi sen tietäen, että tykkään valvoa ja lukea Raamattua. Lamppu on parhaita hänen antamiaan lahjoja.

Hakalahti kertoo olleensa melkein koko ikänsä kirjoitusvimmainen, mutta viime ajat kynä on saanut levätä melkein käyttämättömänä.

— Tekstiviestejä olen sentään kirjoittanut, ja paljon. Joulun aikaan kirjoitin tavalliseen tapaani melkein sata korttia minikirjeineen. Joillekin tutuilleni, joiden kanssa vaihdan kuulumisia harvemmin, kerroin vasta joulupostissa isäni kuolemasta. Alkuvuodesta olen sitten saanut monia rohkaisevia viestejä.

Isän kuolemasta Iina-Karita Hakalahti on voinut puhua myös sielunhoitajansa kanssa. Yli kymmenen vuotta sitten Hakalahti huomasi kaipaavansa sielunhoitajaa. Kun ensimmäinen pappi muutti muualle päin Suomea, löytyi toinen.

— On hienoa, että voin turvallisesti puhua ajatuksistani ja kokemuksistani sekä kysyä neuvoja hengelliseltä oppaalta. Tavallisesti tapaamme muutaman kerran vuodessa, tarvitessani useamminkin.

Pohdiskeluiden myötä on vahvistunut myös oma kutsumus musiikin parissa. Se vie Iina-Karitan vähintään kerran viikossa harjoittelemaan Rekolan kirkon urkujen ääreen.

— Levynjulkistamiskonsertin jälkeen aloin työstää uusia teoksia. Vanhojen espanjalaisten säveltäjien ohella Johann Sebastian Bach on ollut minulle aina tärkeä. Isä tartutti minuun Bachin. Klassinen musiikki soi, kun hän sommitteli maalauksia mielessään. Kun isä alkoi maalata, musiikki vaihtui jazziksi.

— Nyt olen soittanut Bachin Leipzig-koraaleja. Tule Pyhä Henki ‑koraalissa on sormilla paljon liikettä kuin merkiksi siitä, että emme tiedä, mistä Pyhä Henki tulee ja minne se menee. Jalkiossa musiikki kulkee järkähtämättömän hitaasti ja vakuuttaa, että Jumalan sana on kaiken perusta.

Iina-Karita on hämmästellyt elämää myös Baabelin virtain vierillä ‑koraalia soittaessaan.

— Siinä haikea itku soi iloisessa G-duurissa. Lisäksi teoksessa on selkeitä mollijaksoja.

— Minäkin olen itkenyt paljon. Äitini on Karjalan-evakkoja, ja meiltä karjalaisiltahan itku irtoaa helposti niin ilossa kuin surussakin.

Ulla-Maija Vilmi

5

Hengellisiä tiennäyttäjiä

Innostaja Anna-Maija Raittila Runoilijasta tuli kirkon uudistaja.

S

illoin tällöin näkee listauksia ja gallupeja siitä, ketkä ovat tai ovat olleet kirkkomme tärkeimpiä vaikuttajia.

Miesvaltaisilla listoilla piispojen ja professorien joukossa esiintyy poikkeuksetta ainakin yksi nainen: kirjailija ja suomentaja Anna-Maija Raittila.

Hiljattain esimerkiksi Helsingin piispa Irja Askola kertoi pitävänsä Raittilaa esikuvanaan. ”Hän on rohkea toimija, kansainvälinen vaikuttaja, hengellinen esipaimen, syvällinen teologi ja kirjallinen kyky. Hänen ympärillään on aina tilaa myös särkyneille”, Askola sanoi Kotimaa-lehden haastattelussa.

Jos olet veisannut virsiä, käynyt retriitissä tai hiljentynyt hengellisen kirjallisuuden parissa, olet todennäköisesti ollut kosketuksissa Anna-Maija Raittilan elämäntyöhön. Hän on ehättänyt niin moneen, että siitä riittäisi uraa ja aikaansaannoksia useammallekin.

Esimerkiksi kirjailijana, suomentajana ja toimittajana Raittila on tehnyt lähemmäs 300 julkaisua. Monet hänen suomentamistaan kirjailijoista ovat hengellisen kirjallisuuden kestosuosikkeja, kuten Jörg Zink, Henri J. M. Nouwen ja Wilfrid Stinissen. Hän on tutustuttanut suomalaisia myös sellaisiin kristillisen perinteen klassikoihin kuin Hildegard Bingeniläinen ja Franciscus Assisilainen.

Vuonna 1986 käyttöönotetussa virsikirjassa Raittilan vaikutus näkyy vahvasti.

Hän oli mukana virsikirjakomiteassa vuosina 1973–84 ja teki kirjaan enemmän tekstejä kuin kukaan muu runoilija. tuu se työ, jonka Raittila on tehnyt juurruttaessaan suomalaiseen luterilaisuuteen yhteisöllistä ja kirkkojen yhteisestä perinteestä ammentavaa hengellisyyttä ja elämäntapaa. Sen työn hedelmiä ovat esimerkiksi hiljaisuuden retriitit, Taizé-liikkeen tulo Suomeen ja tuomasmessu. Voisi puhua kuudennesta herätysliikkeestä, hiljaisuuden ja avaran hengellisyyden liikkeestä.

Raittilan omin sanoin: ”Mitä kirkko on?

Jotain joka tapahtuu hyvin matalalla.” Raittilan matalakynnyksiseen kirkkoon on löytänyt moni etsijä ja perinteisen seurakuntatoiminnan itselleen vieraaksi kokeva.

Anna-Maija Raittilan veljentytär, toimittaja ja kirjailija Kaisa Raittila sanoo, että hänen tätinsä vakaumusta voi kuvata kolmella lauseella: ”Jumala on hyvä. Maailma voi muuttua. Muutos alkaa minusta.”

— Uskon, että Anna-Maijan voima on ollut juuri häpeämättömässä, horjumattomassa uskossa hyvään. Ihailen sitä aukinaisuutta, jolla hän on astunut uuteen ja kuitenkin onnistunut säilyttämään vanhasta sen, mikä on sen arvoista, Kaisa Raittila sanoo. ”En koe omassa elämässäni aktiivista ratkaisujen, käänteiden, kääntymisen, ponnistelun sävyä, vaan pelkkää taipumista”, Anna-Maija Raittila kirjoitti parikymmentä vuotta sitten 62-vuotiaana.

Vanhoillislestadiolaisessa suurper-

heessä Joensuussa kasvanut Anna-Maija Raittila syntyi vuonna 1928. Kaisa Raittila miettii, olisiko Anna-Maija Raittilan ujous kasvuvuosien perua, häpeää siitä, millainen on. Nenä kiinni kirjassa istuvaa herkkää tyttöä ei kotona aina ymmärretty. Niinpä Raittila jo lapsena löysi luonnosta, lähimetsästä, pakopaikan ja lohdutuksen lähteen.

Toinen pakopaikka oli kirjoittaminen.

Esikoisteos, runokokoelma Ruiskukkaehtoo ilmestyi samana keväänä kun Raittila pääsi ylioppilaaksi. Seuraavaa teosta joudut-

6

Matti Pikkujämsä

Virsiä ja kirjoja pysyvämmältä tun-

Anna-Maijan voima on ollut horjumatto­massa uskossa hyvään. tiin odottamaan kahdeksan vuotta, kun Raittila paneutui teologianopintoihinsa ja aloitteli uskonnonopettajan uraansa Imatralla. Siellä hän myös tutustui Taisto Niemiseen, joka oli hänen oppilaansa. Salaista seurustelua kesti viisi vuotta, kunnes pariskunta vuonna 1961 avioitui ja muutti Espooseen.

1960-luvun alussa vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä tapahtui hajaannus. Maallikoiden asema vahvistui ja liikkeestä joutui eroon parituhatta ihmistä heidän joukossaan Anna-Maija Raittila ja monia muita teologeja.

Tutustuessaan 1970-luvun alussa toimivaan Taizén ekumeeniseen yhteisöön Ranskassa Raittila koki kotiinpaluun. ”Sovituksen kirkkohan oli kuin oman nuoruuteni suviseurojen hulmuava teltta, täynnä laulua ja ystävyyden lounatuulta. Tämä teltta vain paljon paljon suurempi, koko maapallon laajuinen”, Raittila kirjoittaa Pyhiinvaeltajan päiväkirjassa ensimmäisestä Taizén-matkastaan.

Taizé teki Raittilaan niin suuren vaikutuksen, että hänestä tuli Suomessa liikkeen viestinviejä, joka myös toimi oppaana paikan

päälle lähteville suomalaisryhmille. Yhteydet Taizéhen säilyivät vuosikymmenestä toiseen. Sinne hän aina palasi, emännöi yhteisöstä tulleita vieraita ja kävi kirjeenvaihtoa Taizé-veljien kanssa.

Taizé ei ole ainoa paikka, jonne Rait-

tila ja hänen miehensä matkustivat. Raittilan julkaistuja päiväkirjoja silmäilevälle välittyy kuva naisesta, joka on aina liikkeellä.

Raittilalla ja Niemisellä oli ystäviä eri puolilla Eurooppaa. Erityisesti he solmivat suhteita rautaesiripun taakse kristittyjen ja kulttuuriväen kanssa. Unkarista tuli heille niin rakas, että molemmat opiskelivat unkarin kielen pystyäkseen suomentamaan sen kirjallisuutta.

Kotimaassakin Raittila matkusti paljon, milloin puhujana ja luennoijana, milloin vetämässä retriittejä ja kouluttamassa niiden ohjaajia. Keväällä 1995 hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Koko talvi kulunut vailla päiväkirjamerkintöjä. Olen kaikkien matkojen, kohtaamisten, retriittien ja kurssien lomassa tehnyt kaksi kirjaa.”

Taizé-liikkeen vaalima yhteisöllinen ja vaatimaton elämäntapa innosti Raittilaa ja hänen hengenheimolaisiaan kokeilemaan yhteisöelämää Suomessa. Vuonna 1979 unelmaa toteuttamaan perustettiin Sinapinsiemen-yhdistys.

Halikkoon tyhjälle saha-alueelle syntyi

Omenapuukylän yhteisö, joka kuitenkin kariutui muutaman vuoden jälkeen ristiriitoihin. Seuraava yhteisö perustettiin Kaarinan Morbackaan vuonna 1984. Siitä tuli paitsi asukkaidensa koti, myös retriittitoimintaa pyörittävä hiljaisuuden keskus.

Anna-Maija Raittilan puoliso Taisto Nieminen kuoli keväällä 2000. Saman vuoden joulukuussa Raittila sai aivoinfarktin ja kuntoutui vain osittain.

— Sanan ihmiseltä katosivat sanat. Eläminen Morbackan yhteisössä kävi lopulta mahdottomaksi, ja Anna-Maija muutti Helsinkiin keväällä 2008, Kaisa Raittila kertoo.

Nykyisin Anna-Maija Raittila asuu helsinkiläisessä vanhainkodissa.

— Seurustelun armolahjaa Anna-Maija ei enää paljon kykene käyttämään. Kuulo on mennyt lähes täysin ja sanoista löytyvät vain tutuimmat. Mutta, kuten Anna-Maija aina sanoo, mieli on sees ja kaikki on ”oikein hyvin”.

Kaisa Halonen

Lähteet: Anna-Maija Raittila: Omenapuukylän päiväkirja. Kirjayhtymä 1983.

Pyhiinvaeltajan päiväkirja. Kirjapaja 1988.

Vehnänjyvän päiväkirja 1963–1989. WSOY 2002.

Uudenkuun päiväkirja 1990–2000. WSOY 2004.

Mari Teinilä: Anna-Maija Raittila, luottamuksen pyhiinvaeltaja. Kirjapaja 2001.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

Kirkossa kiinni

H

akunilalainen Mira Miikki, 22, on hakenut kirkon nuorisotyönohjaaja koulutukseen. Se ei ole ihme, sillä nuori nainen vaikuttaa olevan aidosti kiinnostunut nuorista ja tuntee olevansa Hakunilan kirkolla kuin kotonaan.

— Olen töissä Hakunilan seurakunnassa ja teen töitä lasten ja nuorten parissa. Olen ollut lastenohjaajan sijainen ja kesällä olen nuorisotyönohjaajan sijainen.

Pidän liikuntaleikkikoulua 3–6-vuotiaille ja olen mukana ala-asteikäisille järjestettävässä Torstaimestassa, Mira kertoo.

Miran aika menee kirkolla joko töitä tehdessä tai joskus muuten vaan hengaillessa. Hänen mielestään Hakunilan seurakunnassa on yhteisöllinen henki.

— Meidän työyhteisössämme kaikki tukevat toisiaan, ovat kannustavia ja auttavat hädässä.

Tunnelmaa seurakuntanuorissa Seurakunnan ympyröihin Mira Miikki jäi kuin vahingossa rippikoulun myötä. Hänellä ei ennen sitä ollut minkäänlaisia kokemuksia seurakunnan toiminnasta, ei edes päiväkerhosta tai pyhäkoulusta. Rippikouluaika oli mukavaa, varsinkin kun isoset olivat kivoja ja muut rippikoululaiset Miralle tuttuja. Suurin osa riparilaisista oli samasta koulusta ja samalta luokalta kuin hän.

— Rippikoulun jälkeen lähdin mukaan isoskoulutukseen ja sitten vaan olin enemmän ja enemmän mukana seurakunnan tilaisuuksissa. Minä menin vähän muiden mukana, mutta aloin tuntea oloni kotoisaksi ja turvalliseksi siinä joukossa. Mukaan veti ilmapiiri, joka rakentui hartauksista, Jumalasta ja isosista.

Vanhat kaverit eivät oudoksu Miran työpaikkaa, mutta jos kaveriporukkaan tulee joku ulkopuolinen ja kuulee Miran olevan kirkossa töissä, saattaa tulla negatiivista palautetta varsinkin median esille nostamista asioista.

— Kaverit kuitenkin rohkaisevat minua, että miksi minä suotta arastelisin kertoa, missä olen töissä, kun oikeasti olen ylpeä siitä.

15

Mira Miikki on Poikkipuut-bändin manageri, joka sanoo viimeinen sanan.

Ohjaajan viimeinen sana

Muutama vuosi sitten Mira Miikin ohjaamissa nuorissa oli paljon sellaisia, jotka halusivat harrastaa musiikkia vähän enemmän kuin yhteislaulujen verran. Mira ja nuoret perustivat bändin nimeltään Poikkipuut.

— Bändin nimi tulee Raamatusta. Kun mietimme, mikä bändille nimeksi, aloin availla Raamattua eri kohdista ja huutelin sanoja, joita sieltä nousi. Lopulta valitsimme poikkipuut.

Nykyään bändissä on kahdeksan soittajaa ja laulajaa, alkuperäisjäseniä on jäljellä kaksi. Mira itse ei laula eikä soita, vaan hän vetää treenejä ja pitää porukan koossa.

— Nuoret opettavat ja auttavat treeneissä toinen toisiaan, mutta minä sanon viimeisen sanan — ja aamen, Mira sanoo ja naurahtaa.

Poikkipuut esittää itselleen mieluisia veisuja ja virsiä. Parina viime kuukautena se on treenannut ahkerasti tulevaa metallihenkistä messua varten. Ideana on, että messussa on normaali kaava, mutta musiikki soitetaan ja lauletaan hevinä. Saarnan paikalla nuoret esittävät näytelmän.

— Messussa kuullaan heviversio esimerkiksi virrestä Herraa hyvää kiittäkää, Mira kertoo.

Pienillä jutuilla iloa Mira Miikki ei itse ole mikään hevidiggari, vaikka kaikenlaista musiikkia kuunteleekin.

Mutta siitä hän on iloinen, että messuissa on valinnanvaraa.

— On kiva, että on erilaisia messuja, mutta ei niin, että mentäisiin koko kaava muuttamaan. Jo pienillä jutuilla saa mes-

suun iloa. Messun järjestämiseen voisi osallistua muitakin kuin pappi ja kanttori, vaikka vain kolme isosta siellä edessä laulamassa.

Nuoret ovat ”ihan mahdottomia”, rempseitä ja motivoituneita, ja siksi Mira tykkää työstään. Varsinkaan bänditreeneissä ei tarvitse mietiskellä, että mitähän nyt tehtäisiin. Mutta Mira tietää jo, mikä nuorisotyönohjaajan työssä on haastavaa.

— Nuorista lähtee hirveästi ääntä ja treenit voivat helposti mennä häsläämiseksi, mutta minun pitää vain saada kaikki kokoon ja kuuntelemaan.

Nina Riutta

Nuorten metallihenkinen messu su 17.4. klo 18 Hakunilan kirkossa

”M e n i n vä h ä n m u i d e n m u k a n a , m u t t a a l o i n t u n t e a o l o n i ko to i s a k s i s i i n ä j o u ko s s a .”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Virttä 15 eli Tiellä ken vaeltaa lauletaan palmusun‑ nuntaina. Ylivahtimestari Arja Käkelä asettelee vir‑ sinumeroita Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa.

7

Via Dolorosalla kulkee paljon fransiskaanimunkkeja, joita on ollut Jerusalemissa 1300-luvulta lähtien.

Kuolemaantuomitun jäl Kristityt muistelevat hiljaisella viikolla Jeesuksen Via Dolorosaa eli kärsimyksen tietä.

J

eesus matkusti viimeisen kerran Jerusalemiin kotiseudultaan Galileasta kansan hurratessa pääsiäisen alla noin vuonna 30.

Sen jälkeiset tapahtumat Jerusalemissa — kansansuosion vaihtuminen tuomioon, viimeinen ehtoollinen, Jeesuksen kärsimys ja ylösnousemus — ovat kristinuskon tärkein kertomus, mutta niiden oikeita tapahtumapaikkoja ei tiedetä. Oletetaan, että silloinen Jerusalem oli useita metrejä nykyisen alapuolella.

Roomalaiset tuhosivat kaupungista suurimman osan vuonna 70.

Kun kristinuskosta tuli 300-luvulla Rooman valtakunnan virallinen uskonto, alettiin etsiä Jeesuksen elämän tärkeitä paikkoja. Silloin Golgata ja Jeesuksen hauta sijoitettiin paikalle, missä nykyään on Pyhän haudan kirkko.

Kun kristityt ristiretkillään

1000-luvulla palasivat muslimien valloittamaan Jerusalemiin, ei Jeesuksen ja alkuseurakunnan ajan kaupungista ollut enää mitään alkuperäistä jäljellä.

Mutta pääsiäisen tärkeille tapahtumille haluttiin löytää paikat: missä vietettiin viimeistä ehtoollista, missä Juudas kavalsi Jeesuksen, missä oli Pilatuksen palatsi, missä Golgata? Kristittyjen parissa Euroopassa oli nimittäin tullut tavaksi muistella pääsiäisen alla Jeesuksen elämän viimeisiä hetkiä ja tapahtumapaikkoja.

Perinnettä kutsuttiin latinakielisil-

8

lä nimillä Via Dolorosa (käsimysten tie) ja Via Cucis (ristin tie).

Keskiajan lopulla vakiintui 14-osainen tiukasti Jeesuksen kärsimykseen rajattu Via Dolorosa, jonka ensimmäinen etappi on Jeesuksen tuomitseminen ja viimeinen hänen hautaamisensa.

Perinteiset 14 etappia muo-

dostavat myös Jerusalemin Via Dolorosan nykyisen noin kilometrin pituisen reitin, jonka varrelle on merkitty etapit 1–9. Kadun nimi on Via Dolorosa, joskin osa reitistä kulkee muilla kaduilla. Etapit 10–14 ovat Pyhän haudan kirkon sisällä.

Jeesuksen oikeasta reitistä ei olla yksimielisiä ja käytetty reitti on vaihdellut vuosisadasta toiseen. Jerusalemin Via Dolorosaa ovat muokanneet eniten fransiskaanimunkit, joita on ollut Jerusalemissa 1300-luvulta lähtien.

Nykyisen reitin historiallisuuden pahin ongelma on se, että alkupiste, Pilatuksen tuomio, tapahtui melko varmasti Herodeksen palatsissa aivan toisella puolella vanhaakaupunkia nykyisen Jaffa-portin luona.

Reitti on siis enemmän pyhiinvaellus kuin historiallinen reitti.

Fransiskaaniveljet kulkevat Via Dolorosan joka perjantai. Reitillä vaeltaa päivittäin veisaavia ja Raamattua lukevia pyhiinvaeltajia. Suurin osa reitistä on Jerusalemin muslimineljänneksessä, vilkkailla arabien kauppakujilla. Kadut ovat vain muutaman metrin levyisiä, eikä niillä ajeta autoilla. teksti ja kuvat Timo Saarinen

1

Jeesus tuomitaan kuolemaan

Ristin tie alkaa temppelivuoren pohjoisreunalta, läheltä Stefanuksen porttia. Tässä kohdassa kaupunginmuurin ulkopuolella oletetaan olleen Jeesuksen vangitsemispaikan Getsemanen puiston.

Ylipapit veivät vangitsemansa Jeesuksen roomalaisen maaherran Pilatuksen tuomittavaksi. Pilatus ei löytänyt Jeesuksesta syytä, vaan ehdotti kansalle Jeesuksen vapauttamista, koska pääsiäisenä oli tapana vapauttaa yksi vanki. Kansa halusi mieluummin vapauttaa murhaaja Barabbaan.

Johanneksen evankeliumin mukaan Pilatus määräsi sotilaat ruoskimaan Jeesuksen, ja siksi paikalla on katolinen Jeesuksen ruoskimisen kappeli.

Lähes joka etapin kohdalla on kirkko, kolmannen kohdalla puolalainen. ”asettui tuomarinistuimelleen niin sanotulle Kivipihalle”. Ehkä juuri tällaisella ki­veyk­sellä Jeesus tuomittiin ja roomalaiset sotilaat lähettivät hänet ristin kanssa kohti teloituspaikkaa.

Rooman vallan aikaista katukiveystä.

2

Jeesukselle annetaan risti kannettavaksi

Vähän edempänä Via Dolorosan yli kulkee Ecce homo ‑kaari, joka on osa roomalaista 100-luvun holvikaarta. Ecce homo on latinaa ja tarkoittaa ”katso ihmistä”. Niin Pilatus sanoi esitellessään kansalle orjantappurakruunu päässä olevan Jeesuksen. ”Ristiinnaulitse”, kansa vastasi.

Paikalla on nykyisin Ecce homo ‑kirkko. Sen alta on arkeologisissa kaivauksissa löydetty alkuperäistä roomalaista katukiveystä. Johanneksen evankeliumin mukaan Pilatus lopulta

3

Jeesus kaatuu ensimmäisen kerran

Kolmannen etapin kohdalla Via Dolorosalta käännytään vasemmalle El Wad Hagai ‑kadulle. Perinteisesti Jeesuksen matkasta Golgatalle on kerrottu enemmän kuin ne vähät rivit, jotka evankeliumeista löytyvät. Peräti kolmella etapilla Jeesus luhistuu voimattomana, lyötynä ja ruoskittuna maahan.

4

Jeesus tapaa surevan äitinsä

Perinteen mukaan Jeesus tapasi äitinsä Marian neljännellä etapilla. Evankeliumit eivät tästä kerro, vaan niissä tapaamme surevan äidin vasta ristin juurella.

5

Simon Kyreneläinen ottaa Jeesuksen ristin

6

Veronika pyyhkii Jeesuksen kasvot

Viidennen etapin kohdalla käännytään oikealle jälleen Via Dolorosa ‑kadulle. Kolme evankeliumia kertoo, kuinka sotilaat pakottivat satunnaisen ohikulkijan Simon Kyreneläisen kantamaan Jeesuksen ristiä.

Katolisen perinteen mukaan jerusalemilainen nainen nimeltä Veronika pyyhki kärsivän Jeesuksen kasvot.

Liinaan jäi Jeesuksen kuva, jonka Veronika myöhemmin vei pyhäinjäännöksenä Roomaan. Veronika-nimen oletetaan tulevan latinan sanoista vera icon, tosi kuva.

7

Jeesus kaatuu toisen kerran

Vilkkaassa risteyksessä katettujen arabialaisten kauppakujien kuhinassa on seitsemäs etappi. Elokuvista nämä Jeesuksen luhistumiset ovat ko-

Katetulla kauppakujalla seitsemännen etapin kohdalla kohtaavat Jerusalemin arabit ja kristityt pyhiinvaeltajat.

Islamilainen neljännes

Damaskon portti El

äljillä

ad W H

Kristitty neljännes

ai

Pyhän haudan kirkko 10–14

7

ag

Beit Habad

8

3

6 olo Via D

4 ros a

Via Do

lorosa

1

2

Stefanuksen portti eli leijonaportti

5

9

Temppelivuori ja Kalliomoskeija

Saint Helena

Jaffa-portti Juutalainen neljännes

Armenialainen neljännes

Nykyisen vanhankaupungin muurit rakennettiin 1500-luvulla. Jeesuksen aikaan Pyhän haudan kirkon paikka oli kaupungin ulkopuolella.

Monet pyhiinvaeltajat seuraavat puista ristiä.

Jeesuksen haudan uskotaan olleen tässä. vin tuttuja. Esimerkiksi väkivaltaisuudellaan kohua herättänyt Mel Gibso‑ nin elokuva The Passion of the Christ perustuu enemmänkin Via Dolorosa ‑traditioon kuin evankeliumeihin.

8

Jeesus puhuu Jerusalemin tyttärille

9

Jeesus kaatuu kolmannen kerran

”Älkää minua itkekö, Jerusalemin tyttäret, itkekää itseänne ja lapsianne”, Jeesus sanoo häntä seuraaville sureville naisille Luukkaan evankeliumin mukaan.

Yhdeksännen etapin lähellä on viehättävä pysähdyspaikka. Koptilaisen Pyhän Helenan kirkon kohdalla munkki opastaa laskeutumaan pieniä portaita maan alle ikivanhaan vesisäiliöön. Englanninkielinen kyltti kehottaa vieraita laulamaan siellä omia hymnejään. Usko-

vat Jeesukselta vaatteet ja jakoivat ne keskenään heittäen viimeisestä paidasta arpaa.

11

mattoman kaunis kaiku pehmentää ja moninkertaistaa körttivirtenä lauletun Herraa hyvää kiittäkää.

Pyhä Helena oli keisari Konstantinuksen äiti, jonka kerrotaan 300-luvulla rakennuttaneen ensimmäisen, myöhemmin tuhotun Pyhän haudan kirkon.

Tästä vesisäiliöstä kirkon kerrotaan saaneen vetensä.

10

Via Dolorosan viimeiset neljä etappia ovat kirkon sisällä. Jos Golgata on joskus ollut tässä, niin kaikki ympärillä oleva kallio on aikoinaan louhittu pois. Jäljellä on ortodoksisen kimalluksen keskellä pieni kohta maata, jonne pyhiinvaeltajat jonottavat suudellakseen Golgatan kalliota.

Jeesukselta riisutaan vaatteet

Pyhän haudan kirkko sijaitsee Jerusalemin kristityn neljänneksen ytimessä. Kirkkoa on 1000-luvulta lähtien rakennettu, laajennettu ja muutettu. Nykyään rakennusryppäässä toimivat ortodoksinen, katolinen, armenialainen ja koptilainen kirkko. Pihalla on kymmenes etappi, jolla sotilaat riisui-

Jeesus ristiinnaulitaan

12 Pyhiinvaeltajat jonottavat päästäkseen suutelemaan Golgataa.

Jeesus kuolee

Yllättävän pimeyden vallitessa Jeesus huusi ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit” ja kuoli. Kuulustelut ja kidutus olivat heikentäneet Jeesusta niin, että Johanneksen evankeliumin mukaan roomalaisten ei tarvinnut hakata hänen sääriluitaan rikki kuoleman nopeuttamiseksi.

13

Jeesus otetaan ristiltä

Kun menee Golgatan kohdalta portaat alas, löytyy kivipaasi, jonka päällä Joosef Arimatialainen ja Nikodemos pukivat Jeesuksen ruumiin käärinliinaan. Täällä ei edes väitetä, että kivipaasi olisi alkuperäinen.

Torinossa sen sijaan väitetään, että siellä on alkuperäinen, aito käärinliina, johon käärittynä Jeesus haudattiin.

14

Jeesus haudataan

Jeesuksen hautapaikka sijaitsee Pyhän haudan kirkossa keskellä pyöreää holvia. Jos se alunperin oli luola, on kaikki muu ympäriltä tasattu. Nykyisen 1800-luvun alussa rakennetun pyhäkön sisälle mahtuu vain muutama ihminen kerrallaan ja sinne joutuu jonottamaan jopa tunteja.

Hiljaisen viikon Via Dolorosa päättyy apeissa tunnelmissa Jeesuksen hautaamiseen. Parin päivän päästä tulee pääsiäinen, Jeesuksen ylösnousemuksen juhla, mutta se ei enää ole Via Dolorosaa, tuskien taivalta.

9

Luonnon rauhaa Sanomatalossa Näyttely on pääsiäisen aikaan esil-

lä hiljaisia valokuvia, joissa luonto on konstailemattoman kaunis. Keväisen koivumetsän hento vihreys ja kesäpäivän tyyni järvenpinta puhuvat puolestaan.

Kuvat on ottanut Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Nevala, joka on aktiivinen luontokuvaaja.

— Näyttelyyn on valittu valokuvia, joissa on pysähtynyt hetki luonnon keskellä. Minua viehättää tietyn hetken vangitseminen, Nevala sanoo.

Kuvissa näkyy koko vuodenkierto ja niitä on otettu eri puolilla Suomea. Digikuvien sijaan Nevala suosii filmiä.

— Tekemällä tehdyt mainoskuvat ovat omien valokuvieni vastakohta. Pyrin kuvaamisessa aitouteen. Filmille kuvatessa onnea on noin neljäsosa — että esimerkiksi valo osuu kohdalleen.

Nevalalle luonto on Luojan käyntikortti, jossa näkyy luonnon suunnitelmallisuus ja järjestelmällisyys.

Rauhalliset luontokuvat ja näyttelyn sijainti keskeisellä ja vilkkaalla paikalla synnyttävät hiljaisuuden ja vilinän vastakohdan.

— Näyttely on päässyt paikkaan, jossa se on arjen keskellä eikä gallerian sisällä.

Samaan aikaan näyttelyn kanssa ilmestyy Jukka Nevalan kirja Tie valmis on (Aurinko Kustannus 2011), jossa on valokuvia ja hartaus kuukauden jokaiselle päivälle.

Olen suomalainen.

Sosialidemokraatti.

Kauppatieteiden maisteri.

Yrittäjä ja työllistäjä.

Ranbir Sodhin tukiryhmä

Vaaleissa Sinä ratkaiset säilyykö Suomi Suomena.

– Sivistyneenä, ihmisoikeuksia kunnioittavana hyvinvointivaltiona.

401 www.ranbirsodhi.fi

Löydät kolumnin ”Hiljaisen enemmistön puolustus” blogistani 9.1.2011 ja voit tilata kirjani ”Työ, elämä ja ulkomaa” osoitteesta: www.ristoanttonen.kokoomus.net ”Kirjan tekijä on moniottelija, jonka kolumneissa heijastuvat yritysjohtajan tuhannet matkapäivät maailman eri kolkissa ja yhteiskunnallinen aktiivisuus kaupunginvaltuustovuosineen sekä toisaalta Lapinjärven pappilan ja urheilukenttien perintö.”

RISTO ANTTONEN

Luonto puhuu puolestaan.

Toimitusjohtaja, teollisuusneuvos.

Luottamushenkilö, dipl.ekon.

73 326

327

Maher Gerges tak sinkul jE t ta ja kduusima a.fi

Soili Haverinen

339

Jouko Jääskeläinen

341

345

352

Petri Muinonen

Marja-Vuokko Mäkinen

Hanna Paulanto

Arja Sarpola

sair a anhoita ja

fm, konsult ti w w w.nuortEn.a sia

Erik.sair a anhoita ja

artEsa ani hannapaul anto.fi

lEntoE mäntä, BBa kduusima a.fi

m a r javu okkomakin En .n E t

Eduskuntavaalien 2011 ennakkoäänestys 6.-12.4., vaalipäivä 17.4. maksaja kd:n Etelä-vantaan osasto

LAPPIIN

PÄÄSIÄISEKSI

20.-26.4.2011

Hiihtäjille matka Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtissä 2-hengen huoneissa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 20.4. klo 19. Paluu ti 26.4. klo 8 mennessä. Hinta 570,- €.

Latuoppaina jo 23. kertaa Tarja ja Pauli Tuohioja. Varaukset p: (09) 51239130 tai 0500-603786.

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 10.-17.9.2011.

Lisäinfoa: www.tuohioja.fi

10

KOKOOMUS. UUSIMAA. NYLAND

UUSIMAA

Ros-Britt Kangas k a n g a r o .p u h E E nvuo ro . u u s i s u o mi . fi

Risto Anttosen tukiryhmä

331

tutkija, tE ol. maist. va lt. t r i , ta l ou sj oh ta j a jo u koj a a sk E l a i n E n . c om soilihavErinEn.fi

332

UUSIMAA

SUUREN HILJAISEN ENEMMISTÖN PERINTEITÄ TULEE KUNNIOITTAA

Katriina Harviainen

Hiljaisuuden kosketus -valokuvanäyttely 19.–30.4. Sanomatalossa, Töölönlahdenkatu 2, Helsinki.

RANBIR SODHI

Jukka Nevala

Sanomatalossa Helsingissä

Pidetään Suomi Suomena!

Verkko-Laura Vantaalta haluaa olla kaverisi Facebookissa

TEKOJA JUHLAPUHEIDEN SIJASTA

Lasten ja nuorten asialla vuodesta 2000

MIKA NIIKKO

244 244

Nuorisojärjestöjohtaja Kaupunginvaltuutettu Vantaa, Uusimaa www.mikaniikko.fi

TAITAVA KRISTITTY VAIKUTTAJA

Vantaan NMKY:n kesätoiminta: Lastenleiri 8-13 v. Kukonnotkossa 6.-11.6., päiväleirit 7-9 v. Rajakylässä, Hakunilassa ja Rekolassa 6.-23.6. sekä isä-lapsi -leirit elokuussa: www.NMKYvantaa.fi

Markku Mattila

Musiikkia Vantaan kirkoissa 14.–30.4.

9

Anne Viljamaa, Hannu Lehtikangas ja Hannu Niemelä laulavat palmusunnuntaina 17.4. Hämeenkylän kirkossa.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●●

●●

●●

Palmusunnuntain kantaattimessu su 17.4. klo 10. Messussa esitetään J. S. Bachin kantaatti Himmelskönig, sei willkommen. Hämeenkylän kamarikuoro, Anne Viljamaa, altto, Hannu Lehtikangas, tenori, Hannu Niemelä, basso, sekä soitinyhtye, johtaa Hannu-Pekka Heikkilä.

Hyväntekeväisyyskonsertti ma 25.4. klo 16. Svetlana Musina, sopraano, Alina Nikitina, piano. Vapaa pääsy. Kolehti Inkerin kirkon diakoniatyöhön.

Japanin kukka ke 27.4. klo 19. Aya ja Jarno Koivunen, viulu, Hannu-Pekka Heikkilä, sello, Julia Tamminen, cembalo ja piano. Ohjelma 7 e, tuotto Japanin maanjäristyksen uhreille.

Kivistön kirkko

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●●

●●

●●

Laavatie 2 ●●

MarjaSarja: Huhtisointuja ke 27.4. klo 19. Vantaan musiikkiopiston jousiorkesteri, johtaa Sirkka Kuula-Niskanen. Vapaa pääsy.

Korson kirkko

●●

●●

Merikotkantie 4 ●● ●●

●●

●●

Hiljaisen viikon musiikkia ma 18.4. klo 19.

Kuuntele kun sinulle kerron ti 19.4. klo 19. Hiljaisen viikon runoilta. Korson seurakunnan runopiiriläiset lausuvat pääsiäisaiheisia runoja. Marja Turu, kantele.

Hiljaisen viikon konsertti ke 20.4. klo 19. Noora Hultin, sopraano, Ursula Hynninen, mezzosopraano, Martti Sirviö, urut.

Laulun ilo ‑ilta to 28.4. klo 19. Helena Tenhusen oppilaat laulavat ja laulattavat musikaalisävelmiä ja laulelmia. Hannamaria Tamminen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Myyrmäen kirkko

●●

●●

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●●

Uomatie 1 ●●

Jukka Kankaisen Luukas-passio ke 20.4. klo 19. Vantaan Kamarikuoro, Hannu Holma, evankelista, Markus Bäckman, Jeesus, Kari Jerkku, urut, johtaa Ilona Korhonen. Vapaa pääsy.

Palmusunnuntain konsertti su 17.4. klo 18. J. S. Bachin motetti Jesu, meine Freude sekä palmusunnuntain kantaatti Himmelskönig, sei willkommen. Hämeenkylän kamarikuoro, Anne Viljamaa, altto, Mikko Niemikorpi, tenori, Hannu Niemelä, basso, orkesteri, johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Franz Lisztin Via Crucis ke 20.4. klo 19. Samppa Laakso, urut, Outi Noponen ja Meri Metsomäki sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Jussi Hirvonen ja Martti Anttila, tenori, Jaakko Hyttinen ja Mikko Sateila, basso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Gregoriaaninen Johannes-passio ja Jeesuksen kuolin‑ hetken hartaus pe 22.4. klo 15. Corvus Laurencij ‑kuoro.

Kanttori ja musiikin johto Samppa Laakso. Vapaa pääsy.

Agios o Theos la 23.4. klo 15. Lauluyhtye Schola Sancti Henrici esittää gregoriaanista kärsimysajan musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Glory, Hallelujah! su 24.4. klo 15. Pääsiäisen gospelkonsertti. Negrospirituaaleja ja Duke Ellingtonin musiikkia. Heli Närhi, sopraano, Tiina Sinkkonen, altto, Juhani Aaltonen, huilu, Ulf Krokfors, basso, Seppo J. Järvinen, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Barnatro och Pärleport ma 25.4. klo 16. Kauneimpia ruotsinkielisiä hengellisiä lauluja. Yhteislaulua. Johanna Fernholm, laulu, Joanna Broman, piano, Håkan Wikman, urut.

Vapaa pääsy.

Franz Schubertin Deutsche Messe to 28.4. klo 19. Rekolan sekakuoro. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

●●

Palmusunnuntain konsertti su 17.4. klo 18. Léo Delibes: Messe brève, Mozart, Bach. Ursula Hynninen, sopraano, Noora Hultin, sopraano, Markus Malmgren, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräykseen.

Toisen pääsiäispäivän kuoromessu ma 25.4. klo 10. Franz Schubertin Deutsche Messe. Rekolan sekakuoro, johtaa Jori Männistö, urkuri Sirkku-Liisa Niemi.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●●

Franz Schubertin Deutsche Messe ti 26.4. klo 19 Rekolan sekakuoro.

www.aarrearkku.fi HERÄNNÄISSEURAT

www.vantaanlauri.fi

La 16.4. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 17.4. klo 10 Kirkkopyhä Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Klo 16 Palmusunnuntain kahvikonsertti Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Joonas Vapaavuori, sello, ja Iikka Kotaja, piano. Mieskuoro Veisuuveljet, joht. Samuli Korkalainen ja Seuratuvan virsikuoro, joht. Taina Sulkanen.

Ma 18.4. klo 18 Loviisan siunauskappelissa, Läntinen Harjutie.

Klo 19 Hiljaisen viikon iltakirkko Huopalahden kirkossa, Vespertie 12, Hki. Saarnaa Hannu Vapaavuori.

Herännäisnuorten kuoro esittää Jukka Kankaisen teoksen Rukoushetki päivän päättyessä.

11

Kokouksia

Lasten kuvakirjoja Sebastian Lothin kuvitusta kirjassa Mirabelin uskomaton löytö

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 19.4.2011 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 11.4.2011 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Ostetaan Unikkotie 5, Vantaa

Mirabel-etana haaveilee kuun koskettamisesta.

(Seurakunnan talo)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

✆ 836 25220, 836 25225,

Louie Stowell ja Peter Allen: Avaruuden ihmeet. Gummerus 2011.

7-vuotiasta naurattaa, kun hän saa tietää, miksi astronautit eivät voi käyttää avaruuden painottomassa tilassa tavallista vessaa.

Louie Stowellin ja Peter Allenin kirja Avaruuden ihmeet kertoo taivaan tapahtumista selkeästi, ymmärrettävästi ja hauskasti.

Maapallo on pyöreä eikä pannukakku, siitä ollaan nykyisin yhtä mieltä. Mutta minkä muotoinen on maailmankaikkeus? Pyöreä, jotkut sanovat. Rengas tai putki, toiset väittävät. Kolmannet uskovat, että on olemassa useita erilaisia maailmankaikkeuksia.

Entä miten maailmankaikkeus oikein alkoi? Siinäkin on vielä selvitettävää. Avaruuteen mahtuu isoja kysymyksiä.

Tähdet ovat toimineet aikojen saatossa muun muassa karttoina merenkulkijoille ja onpa niiden avulla ennustettu tulevaakin.

Kirjassa ei unohdeta, että lapsetkin ovat ansioituneet avaruuden tutkimuksessa. Tarinan mukaan kaukoputken keksijä sai ide-

Soili Pohjalainen

Pyöreä on kaunista Sebastian Loth: Mirabelin uskomaton löytö. Lasten Keskus 2011.

Saksalaisen Sebastian Lothin lastenkirjan pääosassa on Mirabel-etana, joka pitää pyöreistä muodoista. Mirabel katselee maailmaa mielipaikastaan vanhasta luumupuusta ja tuumii, että täysikuu on pyöreyden huippu. Sitä kun pääsisi koskettamaan!

Kuuhun asti ei päästä trampoliinilla, eikä valitettavasti ritsankaan avulla. Mutta Mirabel päättää ystävänsä Pellen kanssa lentää kuuhun, tavalla tai toisella.

Uuden vuoden raketin avulla lähtö onnistuu, ja avaruuden kauneus välittyy hienosti Lothin piirrosten avulla. Suurin Mirabeletanan keksintö on se, että myös maapallo on pyöreä, joten ei tarvitse etanankaan enää lähteä merta edemmäksi kalaan. Mirabelin uskomaton löytö ‑kirja saa kauneudellaan ja mielikuvituksellaan lukijan hyvälle mielelle.

Hannu Kylkisalo

/ VANTAA

Tietoisku avaruudesta Pierre Winters ja Margot Senden: Tähdet ja planeetat. Lasten Keskus 2011.

Pierre Wintersin ja Margot Sendenin Tähdet ja planeetat on tietokirja, jossa on vähän juonellistakin kehystä, kun sisarukset leikkivät auringossa ja ihmettelevät illalla kuun muotoa. Kerrontaan mukavasti sulautuvassa tieto-osuudessa saadaan vastauksia ihmeellisiin asioihin.

Kirjasta löytyy muun muassa isoksi aukeava upea linnunrata, avaruuden valloittamisen historiaa, itse tehtyjä pahviraketteja, tähtipipareita ja perusasiat kokoava avaruusaiheinen tietovisa. Mikä parasta, kirja toimii mainiosti aikuisellakin lukijalla avaruustiedon kertauksena.

Tähdet ja planeetat ‑kirja kuuluu Tahtoo tietää ‑sarjaan, joka sisältää kuvitettuja tietokirjoja yli 3-vuotiaille. Wintersiltä ja Sendeniltä on ilmestynyt tänä vuonna suomeksi myös lentokoneella lentämistä käsittelevä kirja Hui, me lennetään.

Hannu Kylkisalo

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Palveluja tarjotaan Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

12

Vuokrata halutaan

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

VANTAAN

Pienille tähtitieteilijöille

ansa seurattuaan lastensa leikkiä lasilinsseillä. Pluton taas nimesi aikoinaan pieni tyttö.

www.vantaanlauri.fi

Julkaisija Vantaan seurakunnat.

Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl. fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli. kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa. halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi.

Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%.

Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitusten vastaanotto ja valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti. fi/palaute.

Vantaan seurakunnat 14.–21.4.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa aamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–12. Hintaan 2,50 e / hlö kuuluu lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia.

Kahvio suljettu 19.–25.4.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13.

Messu su 17.4. klo 12. Tiina Palmu,Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

Matalan kynnyksen maanan‑ tai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 18.4. klo 18.30 Päivärukous ti 19.4. klo 12.30.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous ke 20.4. klo 12.30.

Kiirastorstain messu to 21.4. klo 19. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa.

Länsimäen kirkko

pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulu ke klo 18 parittomilla viikoilla ItäHakkilassa Riekkomäentie 8 Anna ja Mika Hyvärisillä. Hakunilassa kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä parillisilla viikoilla su klo 11–12 Hevoshaantie 9 D. Leiripäivä lapsiperheille ke 15.6. Mustasaareen. Bussikyyti lähtee klo 8.20 Hakunilan kirkolta ja paluu noin klo 17.30. Hiekkaleikkejä, uimista, musiikkia ja käden töitä sekä lounas ja kahvit.

Ilmoittaudu virastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Kerro montako henkeä tulee mukaan, mahdolliset allergiat ja varaa paikka rattaille. Päivä maksaa 15 e / aikuinen, 6 e / 6–12-vuotiaat, 3 e / 1–5-vuotiaat.

Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312.

Isä–lapsi-leiri 12.–14.8. Kukonnotkossa. Isä–poika-leiri 26.– 28.8. Räfsössä. Leirien ohjelmassa askartelua, toimintapisteitä, iltanuotio, korikiipeilyä, pihaleikkejä, rantasauna ja raamattupuuhaa. Yhden leirin hinta 175 e isä ja lapsi, sisarukset 30 e. Hintaan kuuluu täysihoito, kuljetukset, vakuutus alle 18-vuotiaalle ja ohjelma. Hakuaika 11.6. asti www.nmkyvantaa.fi. Tiedustelut Justus Kivimäki p. 040 762 0162 tai toimisto@NMKYvantaa.fi.

Kastettu Jessica Linnea Heimonen, ElliNoora Hirvonen, Jonna Jemina Tiainen, Pihla Tuulikki Ala-Norppa, Edith Maria Nyman, Olavi Voitto Hartikainen, Seela Aurora Mattila.

Hautaan siunattu Eeva Turunen 91 v, Anja Lea Anneli Erfving 75 v, Veikko Sakari Räihä 60 v, Jarmo Ensio Ristola 57 v, Marika Eva Annikki Saranpää 22 v.

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Puuroperjantait jatkuvat kevään ajan. Äiti Teresa ‑peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja sau‑ nailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21.

Marttojen pääsiäismyyjäiset la 16.4. klo 10–13. Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä, keittoa, kahvia. Arpajaiset.

Messu su 17.4. klo 10. Tiina Palmu, Kristiina Nurmi.

Iltakirkko ma 18.4. klo 18. Seppo Suokunnas.

Senioriklubi ti 19.4. klo 13. Hans Tuominen.

Iltakirkko ti 19.4. klo 18. Sari Kokkonen, Anne Viljamaa.

Iltakirkko ke 20.4. klo 18. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi, rippikoululaisia.

Kiirastorstain messu to 21.4. klo 19. Harri Nurminen, Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Mukulamessu palmusunnuntaina 17.4. klo 15. Hans-pappi, Huiman perhe, Minna, Anne, Liisa ja Itä-Hakkilan koulun ekan luokan oppilaita. Messussa voi laulaa, liikkua, ihmetellä ja hiljentyä. Tilaa on kaikenikäisille kirkkovieraille.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille ja perheille Syksyn päiväkerhoihin on haku käynnissä. Lisätietoja Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051.

Lastenleiri Kukonnotkossa 6.– 11.6. Päiväleirit 6.–23.6. Rajakylässä ja Hakunilassa. Ilmoittautumiset www.nmkyvantaa.fi.

Pyhäkoulut kokoontuvat kevään viimeisen kerran 17.4. klo 10 Länsimäen kirkossa. Seikkailupyhäkoulu su klo 14. Kokoontuminen Pallotie 42 pihalla. Mukaan säänmukainen varustus,

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitus‑ ten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Palmusunnuntain messu 17.4. klo 10. Saarna Jaakko Kara ja liturgia Anna-Kaisa Inkala. Messu toteutetaan kantaattimessuna.

J.S. Bachin kantaatti Himmelskönig sei willkommen. Hämeenkylän kamarikuoro, Anne Viljamaa altto, Hannu Lehtikangas tenori, Hannu Niemelä basso, soitinyhtye, johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Jumalanpalveluksen jälkeen leivonnaismyyjäiset ja kirkkokahvit lähetystyön ja Kirkon Ulkomaanavun hyväksi.

Pääsiäisen rukousvaellus ma 18.4. klo 18–20. Vaelletaan kirkon tiloissa ihmettelemässä pääsiäistä ja Jumalan tekoja. Kirkon eteisaulassa voi tutustua Jeesuksen aikaiseen torielämään. Vaellus toteutetaan pienissä ryhmissä 10 minuutin välein. Kesto n. 45 min.

Iltakirkko ke 20.4. klo 19. Saarna Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Kiirastorstain messu to 21.4. klo 14. Saarna Jaakko Kara, liturgia Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Avustaa laulaja Matleena Hintsala.

Kiirastorstain iltakirkko klo 21.4. klo 18. Saarna Jukka Nevala, liturgia Matti Hyry ja kanttori Hannu Niemelä.

Lammaspolku 1 kerhotila Soita ja laula ‑periodipyhä‑ koulu su 17.4. klo 16–17.

Lammaskuja 2 B kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 2.5. klo 12.

Kirjana Riikka Pulkkisen Totta.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 21.4. klo 12. Vieraana pastori Teemu Kakkuri.

Nuorille Hämeenkylän kirkon nuortentila

Nuorten avoimet su 17.4. klo 18–20.30.

Nuorten avoimet ti 19.4. klo 18–20.30.

Isokoulun EtKot ke 20.4. klo 17–19.

Muuta Hiljaisen viikon ehtoollishar‑ taus ke 20.4. klo 10, Pähkinärinteen Senioritalolla, Kastanjakuja 1 A. Pastori Jaakko Kara ja kanttori.

Seurakuntaretki Lahteen ja Verlaan to 12.5. Tutustumme Radio ja tv-museoon, Iitin kirkkoon ja opastettuna Verlan tehdasmuseoon. Lounas, ja tulomatkalla kahvit Antik Annassa. Hinta 45 e. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450. Lisätietoja Riitta Ahonen, p. 0400 558 308.

Seurakuntamatka Kirkkopäi‑ ville Lahteen la 14.5. Retken hinta on 50 e. Sisältää matkat ja lauantaipäivän rannekkeen Kirkkopäiville. Matkat tehdään tilausbussilla. Ilmoittautuminen 20.4. mennessä ja lisätietoja pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrelliltä, p. 040 837 9875.

Haluaisitko järjestää kesäkes‑ kiviikkona pihaseurat? Pihaseuratoiminnalla on pitkät perinteet Hämeenkylän seurakunnassa. Joka kesä seurakuntalaiset avaavat keskiviikkoisin ovensa jokaiselle halukkaalle, joka haluaa kokoontua yhteen sanan, laulun ja yhdessäolon merkeissä. Seuroissa seurakunnan työntekijä pitää puheen ja lisäksi on mahdollisuus vapaaseen keskusteluun ja toivelauluihin. Ota yhteys kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Romania-keräys tuotti runsaasti avustustavaraa Romaniaan lähetettäväksi. Kiitos kaikille lahjoittajille. Voit avustaa tavaran kuljetuskustannuksissa lahjoittamalla tilille: 159630-37749.

Kastettu Seela Eerika Kilpeläinen, Heikki Olavi Lohi, Netta Kaarina Holopainen, Veera Karoliina Leino, Ingrid Linnéa Sjöroos.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Johannes Mustakallio ja Anna Kaisa Norovuori.

Myyrmäen kirkko muuntuu pääsiäistapahtumien näyttämöksi palmusunnuntaina.

Pääsiäisvaelluksia ja -näytelmä ●●

Lasten pääsiäisvaellus su 17.4. messun jälkeen noin klo 11 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla.

●●

Lasten pääsiäisvaellus ma–to 18.–21.4. Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Kierrokset puolen tunnin välein alkaen klo 8.30, viimeinen lähtö klo 11.

●●

Pääsiäisnäytelmä Seitsemän päivää Je‑ rusalemissa su 17.4. klo 12.30, 15 ja 18 sekä

18 Kotkansiivessä, Vesa Ruokonen.

Palmusunnuntain messu su 17.4. klo 10, Hanna Vaittinen, Kimmo Saares ja Ursula Hynninen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja lähetyskuulumisia Nepalista. Myytävänä kortteja ja leivonnaisia lähetyksen hyväksi.

Kylväjäpiiri su 17.4. klo 15 Kotkansiiven kokoustilassa.

Runopiiri ma 18.4. klo 13.

Oi Jumalan Karitsa ma 18.4. klo 19, Martti Sirviö ja Sanna Heikurinen. Hiljaisen viikon virsiä, urkukoraaleja ja Raamatun tekstejä.

Kuuntele, sinulle kerron — hil‑ jaisen viikon runoilta ti 19.4. klo 19. Runopiiriläiset lausuvat pääsiäisaiheisia runoja. Musiikki Marja Turu, kantele, puhe RiittaMaija Palmusaari.

Leo Delibes: Messu kahdelle naisäänelle ja uruille ke 20.4. klo 19. Ursula Hynninen, Noora Hultin ja Martti Sirviö.

Kiirastorstain messu to 21.4. klo 19, Kimmo Saares, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Pitkäperjantain jumalanpal‑ velus pe 22.4. klo 10, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Hautaan siunattu

Seurakuntakoti Mikael

Hannu Ensio Laitamäki 57 v., Arto Olavi Mustonen 50 v.

Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 19.4. klo 13. Ehtoollishartaus, RiittaMaija Palmusaari.

Nuorille

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu to 21.4.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 14.4. klo 13, Vesa Ruokonen.

Seurakuntakuoron harjoituk‑ set to 14.4. klo 18.

Miesten saunailta to 14.4. klo

Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, (suljettu pe 22.4.) Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Varhaisnuorille Kevätretki Särkänniemeen 7–14-vuotiaille kerholaisille la 28.5. Lähtö klo 9 kirkolta ja paluu n. klo 20. Retken hinta 35 euroa sis. matkat, rannekkeen ja ruokailun. Ohjelmaan kuuluu myös vierailu ja vartin hartaushetki tamperelaisessa kirkossa. Ilmoittaudu mieluiten sähköpostilla 13.5. mennessä, tytöt: liisa.oksanen@evl.fi, p. 050 576 6958 ja pojat: terho.kettunen@evl.fi, p. 050 520 8286.

Poikien kesäleiri 7–14-vuotiaille Kuntokalliossa 20.–23.6. Ilmoittautuminen ja lisätiedot: terho.kettunen@evl.fi tai p. 050 520 8286.

Tyttöjen kesäleiri 7–14-vuotiaille Holmassa 8.–11.8.

ma 18.4. klo 19 Myyrmäen kirkossa. Esiintyjinä Vantaankosken seurakunnan työtekijöitä ja vapaaehtoisia. Ohjaus Antti Sevanto. Kesto noin 30 minuuttia. Vapaa pääsy. ●●

Pääsiäisen rukousvaellus ma 18.4. klo 18– 20 Hämeenkylän kirkolla. Vaellus toteutetaan pienissä ryhmissä 10 minuutin välein.

Vaellus kestää noin 45 minuuttia.

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: liisa.oksanen@evl.fi tai p. 050 576 6958. Molemmilla leireillä luvassa monipuolista ohjelmaa.

Lähtö Korson kirkolta klo 9.30 ja paluu n. klo 13.30. Hinta 60 euroa sis. kuljetukset, täysihoidon ja ohjelman.

Lapsille ja perheille Perhekerho to 14.4. klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe 15.4. klo 9–11.30 Korson seurakuntakeskuksessa. Hiljaisella viikolla ei ole perhekerhoja.

Pyhäkoulu su 17.4. klo 10. Kevätkauden viimeinen kerta.

Soita ja laula ‑pyhäkoulu yli 5-vuotiaille su 17.4. klo 15. Kevätkausi päättyy.

Uusien päiväkerholaisten il‑ moittautuminen ensi syksyn ryhmiin on käynnissä. Ilmoittautumislomakkeen voi tulostaa netistä päiväkerhosivulta osoitteessa vantaanseurakunnat.fi/ korso.

Muuta Hartaus Metsonkodissa (Metsotie 23) to 14.4. klo 13, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Keväinen retki Kuntokallioon to12.5. Bussi lähtee kirkolta 9.15.

Kyytiin voi tulla myös Mikkolan Shellin pysäkiltä. Retken hinta 20 euroa kerätään bussissa. Lähtö Kuntokalliosta kotiin klo 16. Ohjelmassa ulkoilua, hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja saunomismahdollisuus. Retkellä mukana Mari Liimatainen ja Anne Saviranta. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 21.4. mennessä.

Diakonian matka Valamoon 1.–3.6. Matkan hinta 145 e, joka sis. bussimatkat, majoituksen vierasmajassa 2 hh:ssa. Ilmoittautumiset 29.4.mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Kastettu Alvari Allan Richard Korp, Helmi Viivi Josefiina Jääskeläinen, Kaisla Hilkka Maria Holmikari, Oliver Matias Maximus Blom, Oskari Lenni Tapani Anttila.

Avioliittoon kuulutettu Jari Veli Hirvi ja Aila Mirja Katriina Hauta-aho.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, kiirastorstaina 21.4. klo 9–14.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710.

Vapaaehtoisten purkupalaveri to 14.4. klo 17.

Rukouspiiri to 14.4. klo 18.30.

Aamurukoushetki su klo 9.

Palmusunnuntain perhemes‑ su su 17.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttorit Noora Hultin ja Sirkku-Liisa Niemi. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja lapsikuoro Vivido ja Vivi-music-soitinryhmä avustavat. Pääsiäispurtavaa myytävänä messun jälkeen lähetyksen hyväksi.

Palmusunnuntain konsertti su 17.4. klo 18. Léo Delibes: Messe brève Mozart, Bach. Ursula Hynninen, sopraano; Noora Hultin, sopraano; Markus Malmgren, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Alaovi auki aikuisille ma klo 18 nuorisotilassa.

Hiljaisen viikon ahtisaarna ma 18.4. klo 19, Marja-Liisa Malmi ja Sirkku-Liisa Niemi.

Hiljaisen viikon ahtisaarna ti 19.4. klo 19, Ben Ahlroos, SirkkuLiisa Niemi ja Noora Hultin.

Hiljaisen viikon ahtisaarna ke 20.4. klo 19, Mikko Matikainen, Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku-Liisa Niemi.

Kiirastorstain messu 21.4. klo 19, Laura Leverin, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

13

Vantaan seurakunnat 14.–21.4.

Asolan seurakuntatalo Yksinhuoltajailta to 14.4. klo 17.30.

Raamattupiiri to 14.4. klo 18.

Pyhän Laurin kirkko

Rautkallion kerhohuone

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Nuorille Nuorten sähly pe klo 17 Rekolan koululla.

Fraidis, nuorten ilta pe klo 19– 21 kirkolla.

Isko 1 ti 19.4. klo 17.30. Pääsiäisvaellus kirkolla.

Isko 2 ti 19.4. klo 18. Pääsiäisvaellus kirkolla.

Varhaisnuorille SYKE — Tyttöjen ja poikien suurleiri 20.–25.7 Partaharjulla. Leirin hinta 95 e seurakunnan jäseniltä, muilta 105 e. Mukaan makuupussi ja makuualusta. Ilmoittautumiset mari.vuorisalmi@evl.fi tai p. 050 535 3072.

Lapsille ja perheille Taaperokerho to 14.4. klo 9 alle 3-vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho to 14.4. klo 9.30–11 kirkolla.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Lasten pääsiäisvaellus kirkolla su 17.4. messun jälkeen.

Lasten pääsiäisvaellus kirkolla ma–to 18.–21.4., kierrokset puolen tunnin välein alkaen klo 8.30, viimeinen lähtö klo 11.

Pääsiäisen ihme ‑periodipyhä‑ koulu ti klo 17.30 kirkolla (viimeinen kerta 19.4.) kaikille yli 4-vuotiaille lapsille. Vanhemmat myös tervetulleita mukaan.

Muuta Tule keräämään koirankakat pois! Urbaani Unelma ‑henkinen palvelutempaus to 14.4. klo 18– 20 Havukosken alueella. Kokoontuminen Rekolan kirkolle klo 18.

Kakankeruuvälineet saa mukaan kirkolta.

Hautaan siunattu Liisa Helena Esko 58 v, Rauno Matti Kalevi Kauppinen 41 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys poikkeuksellisesti vain keskiviikkona klo 10–12

Uusi kevät ‑yhteiskristillinen rukoustapahtuma la 16.4. klo 18–20. Tapahtumassa rukoillaan Suomen, kaupungin, alueen seurakuntien, nuorten ja maailman tapahtumien puolesta. Musiikista vastaa Pakkalan House Band.

Palmusunnuntain messu su 17.4. klo 12. Saarna Sirpa Tallberg, liturgi Pirkko Yrjölä. Musiikki Outi Noponen ja Samppa Laakso ja Pyhän Laurin kuoro.

Palmusunnuntain konsertti su 17.4. klo 18. J. S. Bach motetti nr.

3, Jesu, meine Freude BWV 227 ja kantaatti Himmelskönig, sei willkommen, BWV 182. Hämeenkylän kamarikuoro, soitinyhtye, Anne Viljamaa, altto, Mikko Niemikorpi, tenori, Hannu Niemelä, basso, johtaa Hannu-Pekka Heikkilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Hiljaisen viikon konsertti F. Liszt: Via Crucis (Ristin tie) ke 20.4. klo 19–20. Lauluryhmä: Outi Noponen ja Meri Metsomäki, sopraano, Vuokko Saariaho, altto, Martti Anttila, tenori, Jaakko Hyttinen ja Mikko Sateila, basso. Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Kiirastorstain messu to 21.4. klo 19.30. Kirsti Hildén, Heikki Leppä, kanttori Samppa Laakso.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 14.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 14.4. klo 18 takkahuoneessa.

Naiset sanan äärellä ‑perhe‑ kerho perjantaisin klo 9.30–11 aikuisten kerhohuoneessa. Samaan aikaan alakerrassa lapsiparkki. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Laulupiiri pe 15.4. klo 13 kahviossa. Simo Santaranta.

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 16.4. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Koulutuspäivä ”Kuulemisen salaisuus” la 16.4. klo 15–18 Tikkurilan kirkon kahviossa. Koulutus on suunnattu Tikkurilan seurakunnan vapaaehtoistyöntekijöille. Kouluttajana perheneuvoja Leena Jokinen. Ilm. 12.4. mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Palmusunnuntain messu su 17.4. klo 10. Jarkko Korhonen, Jaakko Hyttinen, musiikki Simo Santaranta ja Tikkurilan kirkkokuoro.

Messuavustusvuorojen jako su 17.4. klo 11.15 kahviossa. Jaossa vapaaehtoisten vuorot 21.4.– 29.5.

Inkeripiiri su 17.4. klo 15 kirkon kahviossa.

Arabiankielinen raamattupii‑ ri su 17.4. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Leipää ja viiniä ➤

Paastonajan virsiä ja rukouksia ti 19.4. klo 18 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Pastori Ulla Pohjolan-Pirhonen ja kanttori Sinikka Honkanen.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 17.4. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa.

Mielenterveyskuntoutujien pääsiäiskirkko ma 18.4. klo 13– 14. Pastori Lea Karhinen, kanttori Samppa Laakso. Alkoholiton ehtoollinen.

Nuorten aikuisten lyhyteloku‑ va-projekti ma 18.4. klo 18–20 nuorisotilassa.

Kiirastorstain messut to 21.4. klo 15 Toni Fagerholm, Heikki Leppä, kanttori Simo Santaranta.

Klo 18 Jaakko Hyttinen, Outi Lievonen, kanttori Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 21.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 21.4. klo 18 takkahuoneessa.

Hiljaisen viikon musiikkihar‑ taudet ma 18.4. klo 18 pastori Jaakko Hyttinen, kanttori Outi Noponen. Ti 19.4. klo 18 pastori Päivi Helén, kanttori Outi Noponen. Ke 20.4. klo 18 pastori Pirjo Kettu, kanttori Simo Santaranta.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 14.4. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Nuorten aikuisten raamattu‑ piiri to 14.4. klo 17.30.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 18.4. klo 18.

Nuorten aikuisten raamattu‑ piiri to 21.4. klo 17.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 15.4. klo 18.

Lapsille ja perheille Hertta ja pääsiäisen ilo to 14.4. klo 9.15 ja 10.15 Tikkurilan kirkossa. Pääsiäisen sanoman äärelle johdattaa Hertta-kirkonrotta. Päivähoitoikäisille suunnitellun pääsiäishartauden kesto n.

30 min.

Haku syyskauden päivä- ja vekkulikerhoihin 24.3.–29.4.

Hakukaavakkeita saa nettisivultamme, kerhopisteistämme niiden aukioloaikoina ja kirkkoherranvirastosta. Hakukaavakkeessa palautusohjeet. Vapaita kerhopaikkoja kesäkuuksi voi tiedustella lapsityönohjaajalta alk. vko 15. Tied. lapsityönohjaaja Krisse Elo p. 050 420 3991.

Ilmoittautuminen koulu‑ laisten kesäkerhoihin käynnissä. Kesäkerho on tarkoitettu 1.–4.-luokkalaisille. Kerho on avoinna arkisin 6.–23.6. klo 9–15.

Kerhomaksu 50 e, sis. vakuutuksen, ohjelman ja askartelumateriaalit. Lapsilla tulee olla omat eväät mukana. Kerhoja järjestetään Ylästössä seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2, p. 050 370 2705 ja Viertolan koululla, Liljatie 2, p. 050 575 1787. Ilmoittautuminen em. numeroihin. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634 tai outi. myllyla@evl.fi.

Perhekerho klo 9.30–11.Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin.

Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista.

Lapsiparkki klo 9–11 perjantaisin Tikkurilan kirkolla ja tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse.

Maksu on 2 € / perhe. Ilmoittautuminen viim. edellisenä päivänä Marja-Leena Koponen.

Vauvaolkkari maanantaisin klo 13.30–15 Tikkurilan kirkon yläkerrassa päiväkerhotiloissa ja torstaisin klo13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Esikoisvauvojen läheisille.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoin päiväkerho lasten ja aikuisten virikkeelliseen yhdessäoloon klo 9.30–11. Maanantaisin Kartanonkosken kerhotila, tiistaisin Ristipuron seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, keskiviikkoisin Tikkurilan kirkon yläkerta, torstaisin Ilolan seurakuntakoti.

Pyhäkoulut kokoontuvat sunnuntaisin Tikkurilan kirkon alakerta klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo klo 11–12.

Lapsille ja perheille suunnatusta toiminnasta tied. perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p.

050 434 5539, lapsityönohjaaja Krisse Elo p. 050 420 3991, pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Nuorille Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs.

Walkers nuortenkahvila pe 15.4. klo 19–22 Tikkurilassa.

Ilmailukerho 10–16-vuotiaille ma 18.4. klo 18 Kartanonkoskella.

Kastettu Pihla Elviine Judin, Jade Juulia Lindqvist, Pyry Valtteri Mäkeläinen, Anni Tuula Aliisa Jerkku, Veikko Juhani Pukki, Uljas Verne Vuonokari, Miisa Vieno Judin, Kalle Emil Palokangas, Jenna Ea Amelia Ahva.

Avioliittoon kuulutettu Jesse Jürgen Grünn ja Kirsi Maria Talvio, Kimmo Olavi Salminen ja Elina Johanna Alhonsalo, Olli Heikki Tapio Nummi ja Kirsi Sofia Näkki.

Hautaan siunattu Hilkka Maila Marjatta Pautola 94 v, Veikko Matti Sirainen 83 v, Toivo Samuel Jokipii 83 v, Hilja Matilda Hiltunen 82 v, Paavo Eemeli Kärkkäinen 79 v, Risto Kalervo Juslin 62 v.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten vara‑ us p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Lou‑ hela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaak‑ so Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 14.4. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 14.4. klo 17.30.

Palmusunnuntain perhemes‑ su su 17.4. klo 10. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Reija Vienola, kanttori Eveliina Pulkkinen. Mukana Myyrmäen kirkon iltapäiväkerho ja päiväkerho.

Pyhäkoulu su 17.4. klo 10 kerhohuone 4.

Pääsiäisnäytelmä Seitsemän päivää Jerusalemissa su 17.4. klo 12.30, 15 ja 18 ja ma 18.4. klo 19. Ohjaus: Antti Sevanto. Kesto n. 30 min. Vapaa pääsy.

Sinkkupiiri ti 19.4. klo 18.30–20 takkahuone. Jeesuksen kärsimys ja meidän kärsimyksemme?

Laulupaja ke 20.4. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Luukas-passio ke 20.4. klo 19.

Jukka Kankaisen säveltämä Luukas-passio. Esiintyjät: Hannu Holma, evankelista, Markus Bäckman, Jeesus, Vantaan Kamarikuoro, Kari Jerkku, urut, joht. Ilona Korhonen. Vapaa pääsy.

Kiirastorstain päivämessu to 21.4. klo 14. Saarna Maari Santala, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 21.4. klo 19. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Maija Maltela.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Kiirastorstain ehtoollismessu to 21.4. klo 20. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Sinikka Honkanen.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, kiirastorstaina 21.4. klo 9–14.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 21.4. klo 18. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 14.4. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 14.4. klo 18.30– 20.30 srk-sali.

Ensi sunnuntai on palmusunnuntai. Sen aihe on Kunnian kuninkaan alennustie. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 22:2–6 tai Ps. 118:26–29, Jes. 50:4–10 tai Sak. 9:9–10, Fil. 2:5–11 tai 2. Kor. 14–17 ja Joh. 12:1–8.

Riemujuhlaa kohti Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.

Sak. 9:9

14

Janine Rewell — valokuva Markku Mattila

pyhien vuoksi. Toukokuussa päivystykset jatkuvat normaalisti.

Puhelinpäivystys ja ajanva‑ raus ke klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Asolantie 6

P

almusunnuntain kuningas ja adventin kuningas — kirkkovuotemme kahtena sunnuntaina meillä on samankaltainen aihe, sama raamatunkohta, johon keskitymme. Odotamme kuningastamme jouluna ja pääsiäisenä ja muistelemme hänen maanpäällisen elämänsä vaiheita.

Palmusunnuntaina Kuninkaan ratsuna on aasi, jota pidämme tyhmyyden symbolina. Kuninkaan ratsastaessa teloituskaupunkiinsa häntä ympäröivät lasten kirkkaat silmät ja ihmisjoukon riemukkaat huudot: ”Hoosianna, auta, hoosianna, Daavidin Poika!”.

Olin muutama viikko sitten kadunmiesten iltakahvilla. Tilaisuus oli jo päättymässä, kun yksi kahvivieraista astui esiin ja alkoi laulaa: ”Vain Jeesus yksin hän mulle riittävi, vain hänen luonaan tyyntyy sieluni, vain luona ristin hiljaa vartoen, saan kaiken hältä mä mitä tarvitsen.” Mies lauloi kaikki säkeistöt ja

kertoi sitten lyhyesti: ”Minulla ei ole asuntoa.” Ja jatkoi: ”Olen laulanut joskus vähän enemmänkin.”

Löydän tämän miehen tarinasta yhtymäkohtia Vapahtajamme alennustiehen. Palmusunnuntaina laulamme hoosiannaa ja voimme pohtia Kunnian Kuninkaan matkaa kohti pitkääperjantaita ja pääsiäistä. Hän, jonka maanpäällistä elämää eivät leimanneet maallisen vallan merkit, kulki päämäärätietoisesti kohti lunastavaa kärsimystä ja kuolemaa. Pääsiäisen ylösnousemussalaisuus oli odottamassa.

Yli 2000 vuotta myöhemmin voimme hiljentyä seuraamaan samaa matkaa. Jo matkan varrella, ja etenkin määränpäässä, meitä odottaa riemujuhla.

Sirpa Tallberg Tikkurilan seurakunnan seurakuntateologi

Varhaisnuorille Perheleiri 27.–29.5. Holmassa Nurmijärvellä alakouluikäisten perheille. Leirille ovat tervetulleita kaiken kokoiset perheet!

Ulkoilua, pelaamista, askartelua, saunomista, hartauksiin hiljentymistä sekä hyvää ruokaa. Leirin hinta alakoululaisilta 38 e, aikuisilta 60 e. Tied. ja ilm. 28.4. mennessä Ann-Marie Ahlsten p. 050 381 6303 ja Iina Laitinen p. 040 746 5626.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla to 14.4. klo 17.30 ja su 17.4. klo 10. Viherpuiston pyhäkoulu kokoontuu Myyrmäen kirkkoon katsomaan pääsiäisnäytelmän ma 18.4. klo 10.30. Äiti–lapsi-leiri 14.–15.5. Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Tule virkistäytymään sanan, saunomisen ja yhteisen tekemisen äärellä. Hinta 50 e / perhe. Tied. Laura Sydänmaanlakka p. 050 381 6353.

Ilm. sähköpostitse 28.4. mennessä laura.sydanmaanlakka@evl.fi.

Kastettu Lenni Eemil Aleksanteri Karumaa, Liisi Elisabet Huotari, Justus Tapio Nykänen, Mikael Toivo Olavi Heikkinen, Maia Kerttu Minerva Hytönen, Sanni Susanna Jääskeläinen, Akseli Mikael Verner Koskinen.

Hautaan siunattu Irma Annikki Jalava 82 v, Lulu Margit Toivanen 73 v, Taisto Reino Leppänen 71 v, Ritva Helena Hiltunen 66 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Fredagsgruppen fre 15.4 kl. 10 i Dickursby kyrkas kafferum, Annakatri Aho. Påskpyssel lö 16.4 kl. 10–13 i Bagarstugan. Vi bjuder på saft och tilltugg.

Familjemässa på Palmsönda‑ gen 17.4 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars. Marius Niemelä Røed, Håkan Wikman. Tag gärna med blommor eller videkvistar till kyrkan. Församlingen delar ut dem till åldringar som en hälsning från högmässan.

Larskören övar må 18.4 kl. 18 i S:t Lars kapell ViAndakören övar ti 19.4 kl.

13.30 i Dickursby kyrka.

Drop in i Bagarstugan ti 19.4 kl.

15–19. Ungdomskväll med Sege och Kaj. Skärtorsdagsmässa to 21.4 kl.

18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Håkan Wikman.

Skärtorsdagsmässa to 21.4 kl.

19.30 i S:t Martins kapell, Kaj Andersson, Håkan Wikman.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 15.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Viittomakielinen lähetyspii‑ ri su 17.4. klo 14–16.30 Tikkurilan Olotilassa.

Viittomakielinen kohtaamis‑ paikka ti 19.4. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa.

Viittomakielinen messu to 21.4. klo 18 Ruoholahden kappelissa, Selkämerenkatu 1, Helsinki.

Näkövammaistyö Myyrmäen kerho to 14.4. klo 13–15 Myyrmäen kirkossa. Vieraana Tapio Rahkonen aiheenaan pääsiäisen sanoma. Kahvitarjoilu.

Yhteislauluilta ma 2.5. klo 17.30–19.30 Vaskipellon kerhohuoneessa, Aapramintie 1, sisäänkäynti Vaskipellontien puolelta, viimeinen talo vasemmalla.

Kiirastorstain ehtoollinen ja kirkkokahvit to 21.4. klo 14.30 Tapiolan kirkossa, Kirkkopolku 6, Espoo. Kirkkokahvit Pylvässalissa. Oppaat ovat ovella vastassa klo 14 lähtien. Lisätietoja Tarja Huttunen p. 040 734 7715.

Päihdetyö Naistenryhmä ma 18.4. klo 17– 19 Tikkurilan Olotilassa. Ryhmä on tarkoitettu päihdekuntoutujille sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Lisätietoja päihdeja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen p. 050 382 8774.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15 Eeva Hiltusen öljyvärimaala‑ uksia 2.5. asti.

Pajutöiden tekoa ma 18.4. klo 10.30–14.

Tutustu pappiin aamukahvil‑ la ti 19.4. klo 9.30–10.45. Oppilaitospastori Hanna Liedes.

Pääsiäisajan hartaus ti 19.4. klo 10.15–10.30. Pastori Hanna Liedes ja musiikkisihteeri Pippa-Riina Tuhkalainen.

Tutustu seurakuntien vapaa‑ ehtoistyöhön ke 20.4. klo 13–14.

Kysy lisää tai ilmoittaudu vapaaehtoiseksi.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

Pyhät bongarit su 17.4. klo 15 mukulamessussa Pyhän Annan lastenkirkossa. Kokoonnumme kirkon aulaan klo 14.45.

Pääsiäisjumalanpalvelus ke 20.4. klo 10.30 Pyhän Laurin kirkossa. Lea Karhinen, Minna Kovalainen ja Comfort Asante. Erityistarpeet ilmoitettava minna. kovalainen@evl.fi tai p. 050 433 4232.

Hyvin mielin pöytään Ehtoollisella saa katsoa muista mallia.

K

iirastorstai on pääsiäisen ajan suosituin kirkossakäyntipäivä. Silloin muistellaan sitä, kuinka Jeesus kokoontui viimeistä kertaa syömään opetuslastensa kanssa ja asetti ehtoollisen.

Mutta miten ehtoollisella toimitaan?

— Katso reilusti, mitä muut tekevät, neuvoo Tikkurilan seurakunnan kappalainen Pirkko Yrjölä.

Yrjölä sanoo uskovansa siihen, että jo ehtoolliselle menossa Jumala ohjaa askeleita.

— Jumala on jokaisen sinne johdattanut. Hän on synnyttänyt ajatuksen, että lähdenpä kirkkoon. Ei se ole vain itsestä lähtöisin.

Tyhjälle kämmenelle

Yhteiset Kehitysvammaistyö

Jani Laukkanen

Toivon tuulet su 17.4. klo 17. Airi ja Pekka Viertola.

Paastonajan rukouksia ja vir‑ siä ti 19.4. klo 18. Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Lähetyspiiri ti 19.4. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

T seu ietoa raku toim ntie ja p innas n t ww alvelui a w.v s ta a seu raku ntaannna t.fi

Kun kirkonmenot ovat siinä vaiheessa, että ehtoollisen vietto alkaa, voi lähteä itselleen sopivalla hetkellä kohti alttaria. Kun on tilaa, polvistutaan alttarikaiteen ääreen.

Ensin pappi jakaa leivän. Sitä varten yleensä ojennetaan käsi ja pappi asettaa leivän siihen.

— Ei ole merkitystä, ojentaako kaksi kättä päällekkäin vai toisen käden.

Tärkeintä on ajatus, että ehtoollinen annetaan meille tyhjälle, avoimelle kämmenelle, Yrjölä sanoo.

— Itse asetan leivän niin, että siinä oleva kuva on ehtoollisvieraaseen päin. Opetan rippikoululaisillekin, että ”Katso kuvaa”. Se tuo pyhän tun-

teen. Ristiinnaulitun Kristuksen kuva puhuu siitä, mikä tässä on tärkeää.

Leivän jälkeen tarjoillaan viini. Joskus viinipikari otetaan itse sivupöydältä tai tarjottimelta jo odotteluvaiheessa, mutta useimmiten pikarit ovat alttarikaiteella.

Viiniä jakava pappi täyttää pikarin ja ojentaa sen. Viinin juomisen jälkeen pikari lasketaan takaisin kaiteelle tai viedään sivummalla olevalle pöydälle.

Pikari oikein päin Pirkko Yrjölä tietää, että ehtoollisenvietossa kommelluksia sattuu silloin tällöin, mutta niillä ei ole merkitystä.

— Tikkurilan kirkossa on tiimalasia muistuttavat pikarit, joiden jalkaosaa luulee helposti kuppiosaksi. Lähes joka sunnuntai sanon jollekin ehtoollisvieraalle, että käännätkö pikarin toisinpäin ennen kuin kaadan vii-

Kiirastorstain ehtoolliskirkot 21.4.

Hakunilan kirkko klo 19 Hämeenkylän kirkko klo 14 ja klo 18 ●● Kivistön kirkko klo 20 ●● Korson kirkko klo 19 ●● Länsimäen kirkko klo 19 ●● Myyrmäen kirkko klo 14 ja klo 19 ●● Pyhän Annan lastenkirkko klo 18 ●● Pyhän Laurin kirkko klo 19.30 ●● Rekolan Pyhän Andreaan kirkko klo 19 ●● Seutulan kappeli klo 18 ●● Tikkurilan kirkko klo 15, klo 18 ja klo 19.30 ●● ●●

nin. Neuvoista ei kannata nolostua.

Yrjölä kannustaa kysymään, jos ei ole varma, kuinka toimia. Sama pätee alkoholittomaan viiniin ja gluteenittomaan leipään.

— Niitä on yleensä varattu valmiiksi alttarille, joten niitä voi pyytää ehtoollista jakavalta papilta.

Lapsi saa tulla ehtoolliselle tutun aikuisen kuten vanhemman, isovanhemman tai kummin kanssa, kun hänelle on kerrottu, mistä ehtoollisessa on kyse. Lapsi voidaan siunata alttarilla tai hän voi saada ehtoollisleivän tai koko ehtoollisen.

— Kun pappi on aikuisen kohdalla, hänelle voi kertoa, saako lapselle antaa ehtoollista vai siunataanko hänet, neuvoo Yrjölä.

Aidosti ja luontevasti Leivän ja viinin jälkeen voi halutessaan viivähtää hetken alttarilla ja nousta pöydästä omaan tahtiin. Kiirettä ei ole.

Jotkut pysähtyvät vielä seisaallaan tekemään ristinmerkin, kumartamaan tai niiaamaan alttariin päin.

— Ehtoollisesta kiittäminen on kaunis vanha tapa. Rippikoulussa sanon, että ruokapöydästäkin noustessa kiitetään. Pääasia on, että toimii niin kuin tuntuu luontevalta.

Pirkko Yrjölän mukaan kynnystä ehtoollispöytään ei pidä itse tehdä korkeaksi.

— Siellä ei mitata, punnita eikä katsota miltä näyttää. Pöytään on hyvä tulla, kun kokee tarvitsevansa yhteyttä Jumalaan.

Katriina Harviainen

Kiirastorstaita vietetään to 21.4.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Puuhaa kirkonpenkkiin Perheen pienimmille kirkossa hiljaa paikallaan istuminen on mahdoton tehtävä. Sen tietää jokainen äiti tai isä, joka on joutunut rauhoittelemaan kirkonpenkissä vääntelehtivää tai ympäri kirkkosalia ryntäilevää jälkikasvuaan.

Tikkurilan seurakunnan pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo muistaa tapauksen omasta lapsuudestaan Kiimingistä.

— Lähdimme isän kanssa jumalanpalveluksesta kesken pois, koska minun mielestä kirkossa oli niin tyl-

2011 jKr.

sää. Siihen aikaan ei järjestetty puuhajumiksia eikä mukulamessuja, Hirvensalo muistelee.

Kun Hirvensalo vei muutama vuosi sitten omaa jälkikasvuaan kirkkoon, ovelta löytyi perheen kuopuksen ja vanhempien onneksi lelukori.

Kuopuksella riitti mielekästä tekemistä hänen piipahtaessaan aina välillä eteisen lelukorille ja vanhemmat saivat keskittyä rauhassa messuun.

Nyt Hirvensalo on toimittanut kirkkokavereiksi nimettyjä pussukoita Pyhän Laurin kirkkoon ja Tikkurilan kirkkoon pienimpien kävijöiden iloksi. Yhden vetoketjulla suljettavan pussukan sisältä löytyy mustavalkoinen pehmolelulehmä, kotikirkosta kertova kuvakirja ja pörröisellä kankaalla päällystetty lastenraamattu.

— Pussien sisältö hieman vaihtelee. Suljettu pussi on lapselle eräänlainen salaisuus tai aarre, Hirvensalo sanoo.

Pehmolelulehmä on tottunut viihdyttäjä.

”On mielenkiintoista, miten paljon panostamme uraan tai harrastuksiin, ja miten vähän olemme valmiita harjoittelemaan tullaksemme paremmiksi ihmisiksi.”

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman Eeva-lehdessä 4/2011

Pieni kukka, iso sielu.

Thérèsen kukat Kukapa ei ilahtuisi saadessaan aivan odottamatta kukkia.

Ranskalaistyttö Thérèse Martin halusi ilahduttaa kanssaeläjiä kukkasilla joka päivä, keskellä talveakin.

Erityisesti hän halusi muistaa niitä, jotka olivat kukkia vähiten saaneet.

Hän etsi päättäväisesti epäsuosittuja, sosiaalisesti kömpelöitä ihmisiä.

Me muutkin voimme kokeilla Thérèsen taikakukkia. Poimimme sellaisen joka kerta, kun vastaamme töykeyteen huomaavaisuudella. Kun suomme myrtsille mököttäjälle hymyn. Kun emme ohita juttuseuraa kaipaavaa siksi, että saisimme rauhassa tehdä omaa juttuamme muutaman minuutin kauemmin.

Varsinainen kukkaseppele syntyy, kun käännämme keskustelun suunnan silloin, kun ruoditaan jonkun ärsyttävän ihmisen huonoja puolia.

Kuulostaa loistavalta, mutta to-

sipaikan tullen vaikealta. Thérèsen mielestä kannattaa silti yrittää. ”Olen vielä kaukana siitä, että se, minkä ymmärrän, muuttuisi teoiksi, ja kuitenkin pelkkä halu toimia toisin antaa minulle rauhan.”

Thérèsen kukkaa ei ojenneta vastapalveluksen toivossa. ”Minusta tuntuu, ettei voi saada aikaan mitään hyvää, jos etsii omaansa”, hän arveli. ”Kutsu köyhiä, raajarikkoja, rampoja ja sokeita, niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi maksaa sinulle, ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle.”

Kukituksen juju oli Thérèselle Jumalan ilahduttaminen. ”Olen niin pieni sielu, etten voi tarjota Jumalalle muuta kuin pieniä asioita.

Muut pitivät kuitenkin 24-vuotiaana kuolleen nöyrän naisen sielua suurena. Katolilaiset tuntevat hänet pyhänä Jeesus-lapsen Teresana, kirkonopettajana.

Sodanvastaisia lauluja hylätystä kirkosta Englantilainen Polly Jean Harvey on ollut 1990-luvun alkupuolelta saakka yksi aikamme merkittävimmistä lauluntekijöistä. Harveyn moderni musiikki pohjautuu vanhaan bluesiin, englantilaiseen kansanmusiikkiin ja 1970-luvun lopun New York ‑punkiin.

2000-luvun alussa Harvey omisti kokonaisen levyllisen lauluja suosikkikaupunkinsa New Yorkin kunniaksi. Nyt hän sulkeutui viikkokausiksi kotiseudullaan Dorsetissa kirkkoon ja nauhoitti muusikkokavereidensa kanssa meditatiivisen levyn Let England Shake (Universal Island Records 2011).

Uusi levy on yhtä aikaa yksinkertainen ja

runsas. Laulujen aiheina on taistelutantereita, inhimillistä kärsimystä, kaipaamaan jääneitä naisia ja ennen kaikkea kokemus siitä, että on lujasti kiinnittynyt maahan, joka tuottaa tuskaa. Harveyn teksteissä on viittauksia englantilaisten veriseen historiaan niin ensimmäisen maailmansodan aikaisissa Gallipolin taisteluissa kuin myöhemmin Irakissa ja Afganistanissa.

Sodanvastainen levy ei sorru yksinkertaistavaan julistukseen. Harvey onkin verrannut itseään rintamalta raportoivaan puolueettomaan reportteriin, joka antaa äänen toisille. Pienen hylätyn kirkon akustiikka tuo kappaleisiin ilmavuutta ja pehmeyttä.

14.4. Onnea, Taito!

●● ●● ●●

PJ Harvey sotareportterina.

Taito-nimi tuli käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Nimeen liittyy vanhempien toive siitä, että lapsi taidollisesti selviäisi eri elämäntilanteissa ja eteen tulevissa haasteissa.

Yhteensä Taito on annettu nimeksi noin 2500 pojalle ja parille tytölle. Eniten nimeä annettiin 1920-luvulla.

Viime vuonna nimettiin 20 Taitoa. Tänä vuonna on nimetty ainakin yksi poika ja yksi tyttö Taitoksi.

H

Äiti seisoi tuskissansa

iljaisen viikon laulut elävät taas voimakkaasti sisälläni. Nuo vanhat hymnit, joiden sanojen patina on syntynyt vuosisatojen käytöstä.

Ne ovat kaikuneet katedraaleissa ihmisäänten kantamina soihtuina kohti Jumalan kasvoja.

Kun kontratenori laulaa pitkin, tummin vokaalein vaikkapa Giovanni Battista Pergolesin teosta Stabat mater, sieluni rauhoittuu. Arjen kohina vaikenee ja sydän katsoo kohti salaisuutta, mykkänä ja hiljentyen.

Teos on kuin valo tuulisella, pimeällä tasangolla. On ihme, että se pysyy kirkkaana. On ihme, että se loistaa vuosisadasta toiseen sammumatta.

Teksti on usein myös viiltävän tuskaista. Stabat mater katsoo Marian äidintuskaa, kun tämän on näh-

16

tävä poikansa kuolevan. Maria tuntee sydämensä halkeavan kahtia. Hänen maailmastaan sammuu valo.

Vasta teoksen lopulla kootaan murheen täyteys vapisevaksi pyynnöksi: kun ruumis kuolee, anna sielulle paratiisin kunnia.

Tekstin kirjoittaja rukoilee meille ristinkuoleman katsojille kestävyyttä ja palavaa rakkautta kantaa Kristuksen kanssa hänen kärsimystään. Yhdessä Marian kanssa ristin juurella seisova saa todistaa sen hetken, jolloin pimeys on täysi eikä lohdutusta ole.

Pitkäperjantain tekstit eivät vie meitä pidemmälle. Vasta pääsiäisaamuna saamme seisoa tyhjällä haudalla.

Eila Jaatinen

Hans von Schantz

Vartin retriitti