Lauri 2011 nro 1 (13 1)

VANTAAN

Risto Kaakinen puhuu rakkaudesta ➤ 7

1

1.1.11

www.vantaanlauri.fi

Brittiprofessori Alister McGrath puolustaa uskoa ➤5 Uudet kolumnistit esittäytyvät ➤ 8–9

Mariah Kari

Lapsikuorossa raikuu laulu ja nauru ➤ 15

Laurin juhlakakku Miksi lumikinoksia ei saada pois hautausmailta?

➤6

Ota kantaa ➤ 4

Uutiset

Huostaanottoja ehkäistään tiiviillä tapaamisilla

Pääkirjoitus ..

Keskellä kaupunkia KUN VANTAAN LAURIN ensimmäinen numero ilmestyi 15 vuotta sitten Suomi oli pikkuhiljaa toipumassa lamasta. Pankkijärjestelmä eli yhä murroksessa, Postipankki päätti tammikuussa 1996 karsia rajusti konttoreitaan. Vantaalla oli 166 480 asukasta ja vuoden ensimmäisen kuukauden keskilämpötila Vantaalla oli –6 astetta.

Nyt Suomi on jälleen toipumassa taantumasta. Pankit ovat meillä tällä kertaa pystyssä. Vantaan asukasluku on kivunnut yli 200 000 rajan ja kuukauden toinen viikko on alkanut suojasäällä. Vantaalla keskustellaan mahdollisesta kuntaliitoksesta Helsingin kanssa. Maailmalla on sotia ja terrorismia, joskin myös rauhanponnisteluja, kuten 15 vuotta sitten. Ei ole mitään uutta auringon alla, sanotaan Raamatun Saarnaajan kirjassa. Ja kuitenkin moni asia on toisin. Esimerkiksi Facebookista ei vuonna 1996 ollut vielä hajuakaan ja nyt siellä on jo runsas neljännes suomalaista. Elämä verkossa on osa arkielämää.

Kun Vantaan Lauri perustettiin, päätettiin tehdä lehti, joka erottuu muusta postiluukusta tulevasta aineistosta ja joka kiinnostaa myös muita kuin kirkon aktiiveja. Tavoitteen onnistuminen testataan aina, kun lehti kolahtaa postiluukusta.

Sijoitus ei ratkaise vuorovaikutusongelmia

Sosiaaliohjaaja Ville Mäensivun mukaan nuori ja hänen perheensä tarvitsevat myös yhteisiä mukavia hetkiä. Niitä syntyy vaikkapa lautapelejä pelatessa.

Länsi-Vantaan sosiaaliasemalla työskentelevällä sosiaaliohjaaja Ville Mäensivulla on hankkeesta reilun kolmen kuukauden kokemus.

— Jos nuori on rikos- tai päihdekierteessä, voi kodin ulkopuolisesta sijoituksesta olla hyötyä kierteen katkaisemiseksi. Jos kyseessä ovat nuoren ja perheen yhteiselämän ja vuorovaikutuksen ongelmat, ne eivät ratkea eikä perhe pääse omilleen sijoituksen avulla.

Lapsi tai nuori on voinut esimerkiksi nousta perheen pomoksi. Hän on alkanut tehdä valinnat ja päätökset, jotka kuuluisivat aikuiselle. Hänellä ei ole ikätasonsa mukaisia kotiintuloaikoja, eikä kotona tiedetä, missä ja kenen kanssa hän milloinkin liikkuu, näpistelee tai rötöstelee.

— Pienet vuorovaikutuksen ongelmat ovat voineet aikaa myöten moninkertaistua. Yhteisissä keskusteluissa yritämme sitten purkaa keskinäisiin suhteisiin kertynyttä salamyhkäisyyttä, epäluottamusta, umpikujia ja suuria solmuja.

Yhteistapaamisten lisäksi työntekijäpari

tapaa vähintään viikoittain nuorta ja hänen vanhempiaan myös erikseen. Ihannetapauksessa tapaamisia on yhteensä 3–5 kertaa viikossa kolmen kuukauden ajan. Sen jälkeen tapaamiset voivat jatkua harvempina toisen kolmen kuukauden ajan.

— Työskentely edellyttää tiivistä sitoutumista niin nuorilta kuin perheiltäkin. Jos vanhempi on nuorensa kanssa aivan lopen uupunut, voi työskentelytapa olla liian vaativa.

Yhteisiä hauskoja hetkiä Vanhempien suostumuksella intensiivityöntekijät rakentavat yhteyksiä nuoren verkostoihin kuten nuorisotoimeen, nuorisopsykiatriseen yksikköön tai koulumaailmaan.

— Tärkeätä on miettiä, mitä tapahtuu intensiivivaiheen jälkeen. Tarvitseeko perhe kaupungin perhetyön tukea ja löytyykö nuorelle harrastuksia, rakentavaa toimintaa ja säännöllisyyttä elämään?

Ulla-Maija Vilmi

 vantaalaista erosi kirkosta

K

irkosta eronneiden määrä lähes kaksinkertaistui Vantaalla viime vuonna vuoteen 2009 verrattuna. Vantaan seurakunnista erosi noin 3700 henkilöä kun vuonna 2009 eronneita oli 1700. Kaksi kolmannesta erosi TV2:n Homoillan jälkeen.

Myös kirkkoon liittyneiden määrä kasvoi. Vantaan seurakuntiin liittyi viime vuoden aikana 670 henkilöä, vuonna 2009 vastaava luku oli 619. Suhteellisesti eniten liikettä kumpaakin suuntaan oli suurimassa seurakunnassa Tikkurilassa, jossa ero-

●

ajia oli 120 ja liittyneitä 209.

Vuoden 2010 lopussa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 136 000 vantaalaista.

Valtakunnallisesti tilanne on hyvin saman tyyppinen kuin Vantaalla. Kirkon jäsenyyden jätti 0 612 ihmistä, vuosi sitten eroajia oli 3 650. Myös liittyneitä oli enemmän kuin koskaan aiemmin, 13 16. Heistä noin 6600 liittyi kirkkoon netissä. Vuoden vaihteessa Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului vakinaisesta väestöstä 7,1 prosenttia.

ICEHEARTS-TOIMINTA ja sen isä, rovasti ja Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan entinen kirkkoherra Ilkka Turkka ovat saaneet Suomen kristillisen rauhanliikkeen rauhanpalkinnon.

Palkinto myönnettiin työstä syrjäytymisen torjumiseksi. Icehearts-urheilujoukkueissa ideana on, että kaikki lapset saavat harrastaa, taidoista tai varallisuudesta riippumatta.

●

● Markku Mattila

TOIVOMME, ETTÄ LEHTI KASVAA lukijoidensa mukana. Että muutumme ja opimme uutta, aivan samalla tavalla kuin viereisellä sivulla haastateltu kaimamme Lauri.

●



Ville Mäensivu painottaa, että hyvään vuorovaikutukseen kuuluu muutakin kuin että perheessä opitaan puhumaan ikävistä ja vaikeista asioista.

— Oleellista on yhteisen sävelen löytäminen ja ylläpitäminen, yhteiset hauskat hetket. Niiden ei tarvitse olla jonkun Thaimaanmatkan kaltaisia massiivisia spektaakkeleita. Vaikkapa pari erää Afrikan tähteä kerran viikossa antaa kokemuksen yhdessä tekemisestä, onnistumisista ja pettymyksistä sekä mahdollisuuden työstää tunteitaan. Muun muassa Uno-pelikortit ovat intensiivityössä arvokas työväline.

Nuorten intensiivityön hanke oli tarkoitus aloittaa kevyesti, mutta Länsi-Vantaan sosiaalityöntekijöillä oli valmiina jonossa työskentelyyn sopivia nuoria ja heidän perheitään. Tähän mennessä intensiivityön piirissä on ollut yhdeksän nuorta, ja muutamat intensiivivaiheet ovat jo päättymässä.

Timo Saarinen

LEHTI EI VOI JÄÄDÄ lepäämään laakereillaan, sen pitää elää ajan hermolla ja tarjota aina tuoretta luettavaa. Toki kun kirkon lehdestä puhutaan, perimmäinen sanoma on hiukan kauempaa kuin edelliseltä kvartaalilta. Sekin on kuitenkin kerrottava uusille ihmisille uudella tavalla ja kielellä, joka on ymmärrettävää. Lehden tekijöiden on syytä muistaa, että ajat ovat muuttuneet eikä uskon kieli ole enää yhtä tuttua kuin ennen.

Vantaan Lauri on seurakuntalehti, joka ei salaa taustaansa. Mutta samalla lehti on paljon muuta. Lehti on vantaalainen paikallislehti, joka seuraa, mitä Vantaalla ja ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Näkökulmana ei niinkään ole hallinto, vaan ihmisten elämä, arki ja juhla, ilot ja surut. Kerromme kirkosta, joka on keskellä kaupunkia. Sitä ei voi tehdä, ellei kirkko ja seurakunnan lehti ole kiinni siinä, millä on ihmisille merkitystä.

V

antaan kaupungin tavoitteena on vähentää 13–17-vuotiaiden nuorten kiireellisiä huostaanottoja ja sijoituksia tarjoamalla nuorelle ja hänen perheelleen tukea. Sitä varten Vantaalla on käynnistynyt nuorten intensiivityön hanke.

— Tavoitteena on parantaa nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia niin, että tarve kodin ulkopuolisiin sijoituksiin vähenee, kertoo Vantaan lastensuojelun avopalveluiden palvelupäällikkö Jaana Vilpas.

Hanke käynnistyi lokakuussa Länsi-Vantaan sosiaaliasemalla. Uudet kolmen työntekijän tiimit aloittavat Tikkurilan ja Korso-Koivukylän sosiaaliasemilla helmikuun alussa.

— Jos perheen kanssa ei työskennellä, nuori palaa usein sijoituksesta muuttumattomiin oloihin, perustelee Vilpas.

Hänen mukaansa vanhempien mukaan ottaminen on tärkeää myös siksi, että lastensuojelun keinot loppuvat viimeistään nuoren täysi-ikäisyyteen.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

136 000 vantaalaista kuuluu vielä kirkkoon.

VANTAALLA OLISI JOKAISELLE vantaalaiselle työpaikka. Vantaan työpaikoista 43 prosentilla on vantaalainen työntekijä, mutta 41 000 vantaalaista käy Helsingissä töissä. Espoossa työssä käyviä on noin 8000. Työpaikkojen määrä Vantaalla kasvoi vuoden 2010 lopulla ripeästi, enemmän kuin Espoossa tai Helsingissä.

VANTAAN KAUPUNKI JÄRJESTÄÄ ilmaisen ryhmän eronneille tai eropäätöksen tehneille, joilla on alle 13-vuotiaita lapsia. Keskusteluryhmän tarkoituksena on auttaa vanhempia huomaamaan lasten tarpeet erotilanteessa. Ryhmä kokoontuu helmikuun alusta alkaen kahdeksana maanantaina klo 16.30–19.30 Keski-Vantaan perheneuvolassa. Ilmoittautua voi Raili Mannisenmäelle, p. 09 83930151 tai raili.mannisenmaki@vantaa.fi.

VANTAALAINEN KIMMO AUVINEN lupasi Facebookissa kerätä lasten ja nuorten syöpäsaira-

uksien tutkimukseen rahaa yhtä paljon kuin hänen perustamaansa Facebook-ryhmään liittyy jäseniä. Ryhmään liittyi 240 031 jäsentä. Nyt Auvinen, jonka tempauksesta kerrottiin Vantaan Laurissa 25.11., on saanut virallisen keräysluvan keräykselle, joka jatkuu maaliskuun loppuun. Keräykseen voi osallistua netissä osoitteessa www.eurollahyvaa.fi. Varoja hallinnoi Hyksin Lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät ja ne ohjataan lyhentämättömänä Lastentautien tutkimussäätiölle. ●

EGYPTILÄINEN ISOÄITI EVELINE FADAYEL on kuollut. Hän menehtyi sairauteen 11. tammikuuta.

Maahanmuuttovirasto oli myöntänyt Fadayelille vuoden oleskeluluvan 21.12. hylättyään ensin aiemmat hakemukset. Fadayelin tilanne ja Vantaankosken seurakunnan hänelle tarjoama turvapaikka aiheuttivat laajan keskustelun ulkomaalaislain oikeudenmukaisuudesta.

Ilkka Turkka ja Icehearts palkittiin.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Lumet silmille JOULUN VÄLIPÄIVINÄ pakkasin perheen ja läjän talviurheiluvälineitä autoon ja lähdin tapaamaan vanhempiani Suomen keskiosiin. Iltahämärässä testailin järven jäällä retkiluistimia, seuraavana päivänä pääsin pitkästä aikaa rinteeseen riehumaan lasten kanssa. Pakkasilma nipisteli poskissa ja vanhaa kotikaupunkia oli kiva katsella yläviistosta. Ja liike tekee hyvää.

Kun tuli aika jättää äidin lihapadat ja pakkautua takaisin tien päälle, oli ajokeli lähes sietämätön. Taivaan suunnalta satavan lumen määrä oli kohtuullinen, mutta tien pinta oli täynnä lentävää pakkaslunta. Juuri sellaista, joka kätkee sisäänsä helposti henkilöauton, mutta onnistuu piilottamaan myös kokonaisen rekan, joka yhtäkkiä on aavemaisena möhkäleenä edessä.

Suurin osa autoilijoista piti yllä kohtuullista vauhtia, mutta oli myös niitä, joille se ei millään riittänyt.

Syöksymällä sutena rekan nostattamaan lumipilveen he ottivat melkoisen riskin. Ja aina kun joku tällainen kuumakalle pyyhälsi muuta jonoa ohittaen peittyivät toiset lumipilveen, jonka seasta välimatkoja oli vaikea tai lähes mahdoton arvioida.

Jarruvalot välähtelivät ja paniikkijarrutukset kertautuivat pitkin jonoa vaarallisesti.

Lauri Vanonen suunnittelee nyt peruskoulun jälkeisiä opintoja.

Lauri Vanonen on jo 15-vuotias.

Ikätoveri

V

antaan Lauri -lehti on seurannut ikätoverinsa, vantaalaisen Lauri Vanosen elämää haastattelemalla häntä 5-vuotiaana ja 10-vuotiaana. Viisi vuotta sitten Lauri kävi neljättä luokkaa Pähkinärinteen koulussa, vaihtoi Pokémon-kortteja, ulkoili paljon ja oli alkanut soittaa viulua.

Viulunsoitto on jäänyt ja moni muukin asia on muuttunut, mutta Laurin mielestä muutokset eivät ole olleet mullistavia.

— Ei viidessä vuodessa ole kovin suuria juttuja tapahtunut. Viime aikojen suurimpia muutoksia ovat olleet tukioppilaaksi ryhtyminen ja isoskoulutuksen aloittaminen, Lauri kertoo.

Tuppukylältä tuntuu Lauri Vanonen asuu äitinsä sekä 13- ja 17-vuotiaiden siskojensa kanssa Pähkinärinteessä.

Kaikilla on omat menonsa, mutta siskoja Lauri näkee silloin, kun perhe kokoontuu syömään. Joka toinen viikonloppu Lauri menee isänsä luo Martinlaaksoon.

— Järjestely toimii hyvin, Lauri tuumii.

Omaan kotiseutuunsa Lauri suhtautuu kriittisesti.

— Pähkinärinne on alkanut tuntua vähän tuppukylältä. Ei täällä ole oikein mitään muuta kuin joku lähikauppa.

Suurin osa Laurin koulukavereista asuu Hämeenkylässä. Kaveripiiri on laajentunut,

mutta sellaisia kavereita ei enää ole, jotka Lauri olisi tuntenut ihan pienestä pojasta lähtien. Harvat vanhemmat haluavat kotiinsa isoa joukkoa 15–16-vuotiaita, joten kaveripiiri on löytänyt oman kokoontumispaikkansa muualta.

— Tapaan kavereita Hämeenkylän mäkissä. Siellä istutaan joskus neljäkin tuntia. Ei me siellä kauheasti syödä, lähinnä hengaillaan.

Bändi koossa, periaatteessa Lauri Vanonen käy yhdeksättä luokkaa Hämeenkylän koulussa. Parhaiten sujuvat lempiaineet matematiikka ja puutyöt, eniten hankaluuksia tuottavat kielet. Suuri osa Laurin kavereista aikoo hakea lukioon, mutta Lauripa ei haekaan.

— Haluan hakea metallilinjalle Vantaan ammattiopisto Variaan, hän kertoo.

Vaikka viulunsoitto loppui noin vuosi sitten motivaation puutteeseen, musiikki on yhä tärkeä osa Laurin elämää. Hän on musiikkiluokalla ja kuuntelee musiikkia lähes aina. Musiikkimaku on laaja, mutta hevipainotteinen.

— Soittelen joskus pianoa ja kitaraa ja pelaan JamLegendia. Vaikka viulunsoitto loppui, siitä on ollut hyötyä muussa soittamisessa, osaan nuotit ja musiikin teoriaa. Muut soittimet tuntuvat helpommilta viulun jälkeen.

Eikö noin paljon musisoivan kannattaisi perustaa bändi?

— Meillä onkin bändi, periaatteessa. Sillä ei ole vielä nimeä, eikä me olla harjoiteltukaan säännöllisesti, mutta meillä on kaikki soittajat. Minä soitan sähköbassoa, kun kukaan mukaan ei sitä ottanut. Biisejäkään ei vielä

ole, mutta kyllä me tiedetään, minkä tyylistä haluttaisiin soittaa.

Tiukka isonen Oikeastaan Vanosen Lauri on Vantaan Lauria hieman vanhempi, sillä hän täytti 15 jo elokuun lopulla. Monien muiden 15-vuotiaiden tavoin Lauri on käynyt rippikoulun.

— Olin leirillä Savonlinnassa, sillä ajattelin, että olisi tylsää mennä lähelle leirille ja olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin, hän kertoo.

— Kirkolta lähti Savonlinnan leirille bussikuljetus, kolme tuntia ajettiin, käytiin kaupassa ja sitten ajettiin vielä toiset kolme tuntia ennen kuin oltiin perillä. Leirillä oli vantaalaisia, osa oli tuttuja, osa ei.

Lauri oli kuullut siskolta ja kavereilta rippileiristä, mutta siellä oli paljon rennompaa ja hauskempaa kuin hän kuvitteli. Niinpä hän saattaa mennä rippileirille uudestaankin, isosena.

— Käyn Hämeenkylässä isoskoulutuksessa, joka on suurin piirtein puolivälissä. Se on ollut hauskaa. Ohjelmassa on ollut ainakin erilaisia leikkejä ja itsetuntemusta.

Oman leirinsä isosiin Lauri on erittäin tyytyväinen, mutta aikoo itse olla hieman erilainen.

— Voisin olla tiukempi, en päästäisi leiriläisiä niin helpolla läpi kuulusteluissa, Lauri virnuilee.

Entä mistä löydämme Laurin viiden vuoden päästä?

— Kai mä olen silloin joku hitsaaja. Sitä en tiedä, jatkuuko musiikkiharrastus, onhan meidän bändin rumpalikin vaihtunut jo ties kuinka monta kertaa.

Lauri Vanonen palasi joululoman jälkeen kouluun ma 10.1.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Hanna Antila

MINÄ ENSIN, muut sitten. Hitaammille lumet silmille, aiheutetusta vaarasta ja epämukavuudesta piittaamatta.

Elämää eletään kuin tosi-tv:n pudotuskisaa, jossa tärkeintä on olla itse jatkossa. Arvojen kovenemisen huomaa arjen näppituntumalla ja tutkimukset komppaavat havaintoa. Keiden huono-osaisten tukia voidaan leikata, jotta suuren enemmistön hyvinvointi ei vaarantuisi? Ja tutkimuksiin vastataan: ulkomaisesta kriisiavusta ja maahanmuuttajilta voi leikata.

EHKÄ NÄIN joulun jälkilöylyissä voisi muistuttaa, että Jeesuksen edustama ajattelutapa haastoi oman aikansa olympiaanisen ihmiskuvan. Jokainen ihminen ikään, ihonväriin, sukupuoleen, terveyteen, alkuperämaahan, älykkyyteen ja ärsyttävyyteen katsomatta on samanarvoinen.

Jotenkin tuo tuppaa unohtumaan, ja kristitytkin punnitsevat helposti toisiaan ja muitakin luojanluomia. Voittajien leiriin kun olisi niin kiva kuulua.

Ei jaeta hyvää tasan, vaan kristillisesti. Siis tarpeen mukaan. Ja jakaja valitsee viimeisenä.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja



Pisteitä

Ota kantaa

Tikkurilan kirkossa oli Siionin kannel -seurat sunnuntaina 9.1.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Kuinka Siionin kannel veti puoleensa?

Kontaten haudoille

Markku Mattila

Päivikki Hartikainen,  Mikä toi Siionin kannel -seuroihin?

— Muutin töihin ja asumaan Tikkurilaan kymmenen päivää sitten. Tulin heti ensimmäisenä sunnuntaina kirkkoon. Ajattelin, että jumalanpalvelus voisi alkaa kymmeneltä, niin kuin alkoikin. Kirkon ilmoitustaululta huomasin Siionin kannel -seurat. Arvelin, että niistä voisi löytyä hengenheimolaisia.

Olen elänyt pitkään Savossa, mutta evankelisuus on tuttua kotiseudultani Kaustiselta.

Mitkä ovat lempilaulujasi?

— Minua puhuttelevat monet uudet laulut, kuten Tuula Hakkaraisen Elämän aarteista suurin ja parhain. Lisäksi saan usein ihmetellä, kuinka jokin 1500–1600-luvun laulu tai virsi puhuu niin hyvin nykyihmisen sielunvirtauksista.

Pisteillä 1–5, paljonko annat seuroille?

— Annan  pistettä toiveitteni mukaisesti vanhanaikaiselle tilaisuudelle, jossa puhuttiin pelastumisesta ja uskosta.

Ku i n k a

Hildur Piirainen, 

Pekka Kiviranta, 

Mikä toi Siionin kannel -seuroihin?

— Olin 52 vuotta sitten perustamassa Japanin-lähetyspiiriä Tikkurilaan. Kun se loppui, tilalle tulivat nämä uuden Evankelisen Lähetysyhdistyksen Siionin kannel -seurat. Ne ovat Tikkurilan kirkolla joka kuukauden toisena sunnuntaina.

Olen ollut järjestelyissä mukana sopimalla puhujia seuroihin.

Mitkä ovat lempilaulujasi?

— Olen oppinut Siionin kanteleen laulut jo lapsena Kuhmossa. Etenkin vanhat laulut sattuvat sisimpääni. Yhden vanhan kirjan laulun lauloin aikoinaan aivan puhki, siinä sanotaan näin: ”Korkeimmassa kuorissa istuu Isän helmassa ylimmäinen pappimme Jeesusveljemme.”

Pisteillä 1–5, paljonko annat seuroille?

— Annan 5+ pistettä. Puhuttiin kasteesta, syntien sovituksesta, anteeksiantamisesta ja siitä, että kaikki on armoa. Laulu oli mahtavaa, koin jo olevani taivaassa.

Miksi Tapiolan seurakunnan pappi puhuu seuroissa Tikkurilan kirkossa?

— Niin kauan kuin olen ylipäätänsä laulanut, olen laulanut Siionin kanteleen lauluja. Ennen kuin aloitin Tapiolassa, tein kiertävää työtä ja tutustuin Siionin kanteleen ystäviin eri seuduilla.

— Se, että puhuin täällä, ei kuulu Tapiolan seurakunnan papin työhön. Tosin pappina pystyn järjestelemään töitäni niin, että saatoin tulla tänne. Olin täällä omalla ajallani, ja maksan itse bensani.

Mikä Siionin kannel on?

— Siionin kannel on evankelisen herätysliikkeen laulukirja. Nykyisen kokoelman juuret ovat 170-luvulta lähtien ilmestyneissä eri versioissa. Yhä lauletaan myös herätysliikkeen isän Fredrik Gabriel Hedbergin ja ruotsalaisen hengellisen runoilijan Lina Sandellin lauluja.

Pisteillä 1–5, paljonko annat seuroille?

— Annan ,5 pistettä mukavalle tunnelmalle.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Pirkko Juola, 64, harrastaa nykyään akvarelli- ja öljyvärimaalausta enemmän kuin aiemmin.

 % Kalajokelainen

Synnyin pienviljelijäperheeseen. Minulla on seitsemän sisarusta. Lapsuus oli onnellista aikaa, vaikka jouduimme tekemään paljon töitä. Jos kotiin tarvittiin hevosta, me lapset maksoimme sen tekemällä työtä talolle, josta hevonen lainattiin. Opiskelin ja avioiduin Oulussa. Sieltä muutimme Hämeenlinnan kautta Helsinkiin ja Vantaalle.



 % Vantaalainen

Muutimme vuonna 1988 Simonkallioon ja vuonna 1994 Simonmetsään. Erosin puolisostani lähes 15 vuotta sitten. Työskentelin 20 vuotta perushoitajana Simonkodissa. Nyt eläkkeellä ehdin harrastaa akvarelli- ja öljyvärimaalausta enemmän kuin aiemmin. Toinen poikani asuu perheineen Floridassa. 5-vuotias tyttärenpoikani on luonani päivähoidossa kerran viikossa. Silloin elän hänen ehdoillaan, leikimme koko päivän.

 % Rantasalmelainen

Asumme miesystäväni kanssa eri osoitteissa. Hänellä on hirsimökki saaressa Rantasalmella. Käymme siellä kesäisin. Kalastamme ja minä maalaan tauluja.

On uskomatonta, että kun meillä on näin paljon työttömiä, kirkon varat eivät riitä työttömien palkkaamiseen lumen luomiseen. Nyt ihmiset, jotka voivat kunnolla kävellä, pääsevät haudoille joten kuten. Vanhukset ja liikuntaesteiset eivät pääse.

Itse käytän pyörätuolia. Kävin jouluna aatonaattona haudalla Pyhän Laurin kirkon uurnalehdolla. En päässyt tuolilla lähellekään. Kepeillä loppumatka. Istuin hankeen, jotta sain puhdistettua isoäitini haudan ja sytytettyä kynttilät.

Uudenvuodenaattona kävin uudestaan. Nyt lumia oli luotu hiukan paremmin lehtoa ympäröiviltä poluilta. Lumet oli dumpattu poluille jotka johtavat haudoille. Menin kepeillä niin pitkälle kuin pääsin. Konttasin lopun matkaa.

Mihin menevät kirkolle maksamani verot? Ei voi olla kauhean paha toivomus, että edes isoina juhlapyhinä järjestettäisiin inhimillinen tapa käydä haudoilla.

Jani Kääpä

Lumenpaljous koettelee kaikkia Alkaneen talven lumitilanne koettelee niin hautausmailla kävijöitä kuin hautausmaan työntekijöitäkin. Pitäjän kirkon hautausmaalla lumenaurauksesta ja hiekoituksesta arkisin huolehtii hautausmaan henkilökunta ja viikonloppuisin sekä arki- ja juhlapyhinä urakoitsija. Lumenauraus ja hiekoitus tehdään pysäköintipaikoilla, pääkäytävillä sekä hautaustilaisuuksien edellyttämillä kulkureiteillä.

Auraukseen lähdetään, jos pakkaslunta on 5 cm tai räntälunta on 3 cm. Tänä talvena monena päivänä on lunta ennättänyt sataa jo runsaasti, kun auraustyöt on koko alueella saatu valmiiksi, joten aurauskierros on täytynyt aloittaa uudelleen.

Osastojen sisällä olevat ahtaat käytävät avataan vain tilanteen mukaan, esimerkiksi hautauksien valmistelua varten. Auraamme siis vain sellaisten osastojen sisällä, joilta luovutetaan uusia hautapaikkoja ja joilla on hautaustilaisuuksia.

Huolehdimme myös siitä, että omaiset tulisivat kohdelluksi tasa-arvoisesti koko hautausmaan alueella. Mikäli avaisimme kulkureitit kaikille haudoille koko hautausmaan alueella niin arkkupaikoilla kuin uurna-alueillakin, lumelle ei juurikaan jäisi tilaa muualle kuin hautapaikkojen päälle. Lisäksi hautaosastoilla tehtävät lumityöt voisivat rikkoa hautojen reunakiviä ja istutuksia.

Poismenneiden läheisten muistamiseen on mahdollista käyttää kaikille yhteisiä muistelupaikkoja ja muualle haudattujen muistomerkin ympärillä olevaa aluetta. Nämä alueet pyrimme pitämään mahdollisimman helppokulkuisina myös liikuntarajoitteisille vierailijoille.

Lisäksi Vantaan seurakunnissa toimii Suurella sydämellä -vapaaehtoishanke, jonka puoleen voi kääntyä ja pyytää apua kynttilän viemisessä läheisen haudal-

le. Toivon vastaukseni edes hieman lohduttavan tänä harvinaisen runsaslumisena alkutalvena, jolloin haudoilla vierailu tosiaan vaatii ponnisteluja.

Minna Aho Vantaan seurakuntien hautaustoimen päällikkö

Ei unohdeta köyhimpiä Kiitos niille vapaaehtoisille, jotka tekevät pyyteetöntä työtä lähimmäisten auttamiseksi seurakunnissa, yhdistyksissä ja lukuisissa avustusjärjestöissä. Ilman näitä avun kerääjiä, sopanjakajia ja työpanoksensa avustusjärjestöille antavia ihmisiä ei yhteiskunta enää tule toimeen.

Surullisinta on, että kun määrärahoja koko ajan pienennetään sosiaali- ja terveyspuolelta, vaaditaan yhä enemmän vapaaehtoistyöpanosta. Jopa valtakunnallisesti halutaan kiinnittää huomiota vapaaehtoisten kouluttamiseen ja käyttää heitä apuna yhteiskunnallisten palvelujen tuottamisessa.

Vapaaehtoiset ovat tekevät työtä sydämellä ja kokevat sen mielekkääksi auttamisen muodoksi. Heitä ei saa kuitenkaan käyttää hyväksi. Vastuuta ei voi ulkoistaa vapaaehtoisille, vaan hallituksen ja eduskunnan tulee vastata kansalaisten hyvinvoinnista osoittamalla tarpeelliset varat, jotta jokainen saa tarvittavan toimeentulon ja hoivan.

Koulutettua työvoimaa ei saa yrittää paikata vapaaehtoisvoimin. He voivat olla vain apuna oman jaksamisensa ja vointinsa mukaan.

Yhä enemmän ihmisiä putoaa yhteiskunnan tukien varaan ja vapaaehtoisten avun piiriin.

Milloin tämä kamelin selkäranka katkeaa ja hätä on niin suuri, että sen on pakko kuulua myös niiden korviin, jotka nyt eivät siitä piittaa? Äskettäin eduskunnassa eräs edustaja lausui, että köyhimmätkään Suomessa eivät elä helvetissä. Eräs ystäväni totesi, että eivät eläkään, sillä helvetissä on kuuma, ja köyhimmät elävät ulkona ja heillä on kylmä.

Viime vuosi oli EU:n köyhyyden vähentämisen teemavuosi. Eipä ole köyhyys vähentynyt vaan päinvastoin lisääntynyt. Toivoisin kaikille päättäjille hyvää tahtoa hoitaa myös vähäosaisten asioita.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Tarja Eklund Vantaan yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Kiitos joulukonsertista!

Haluaisin antaa palautetta Tikkurilan seurakunnannalle Tikkurilan kirkossa järjestetystä joulukonsertista. Ensimmäinen kerta Tikkurilan kirkossa oli mukava kokemus. Kiitokset ihanasta joulutunnelmasta, musiikista, lauluista sekä joulukahvista ja -tortusta.

Yksi seikka oli yleisön harmiksi. Miksi, Ville, et laulanut yhtään joululaulua suomeksi?

Saammeko yhden konsertin kevään puolella suomen kielellä vaikkapa jonkun muun artistin esittämänä?

Joulutunnelmaa

Jani Laukkanen

Kristinuskon älyllinen puolustaja Teologi ja luonnontieteilijä Alister McGrath koki älyllisen kääntymyksen ateistista kristityksi.

U

usateistit ovat hyökänneet viime vuosina kiihkeästi uskontoa vastaan. Lontoossa teologian, uskonnon ja kulttuurin professorina työskentelevä Alister McGrath on vastannut kritiikkiin.

— En pelkää uusateistien uskontokritiikkiä, joka on yleensä hataralla pohjalla. Siitä ei ole horjuttamaan kristinuskoa, sanoo McGrath.

Tiedemies kasvoi Pohjois-Irlannissa, joka oli kireä ja jakautunut paikka. Katoliset ja protestantit tappelivat kaiken aikaa. McGrathista näytti selvältä, että uskonto on yksi syyllinen konflikteihin.

Hän opiskeli ennen teologin uraansa filosofian tohtoriksi molekulaarisen biofysiikan alalta.

— Opiskellessani luonnontieteitä 1960-luvulla tiedemiehet julistivat, ettei Jumalaa ole. Myös muodissa olleet marxilaiset vastustivat kristinuskoa. Moni oli varma, että uskonnosta luovutaan yhden sukupolven aikana.

— Nyt tiedämme, että silloin oltiin radikaalisti väärässä. Uskonto ei ole katoamassa mihinkään, McGrath vakuuttaa ja hymyilee leveästi.

Varsinainen vapaa ajattelija Alister McGrath kertoo olleensa ateisti, kunnes tajusi, ettei hän ollut ikinä tutkinut syvällisesti, mistä kristinuskossa on kysymys.

— Aloin lukea uskoa käsitteleviä kirjoja, keskustella uskonnosta ja jopa kuunnella hengellistä musiikkia. Oivalsin, että kristinusko on paljon kiinnostavampi kuin olin kuvitellutkaan. Tutkittuani uskoa tieteelliseltä, filosofiselta ja esteettiseltä kannalta koin intellektuaalisen kääntymisen kristityksi, McGrath kertoo.

Kollegat yliopistolla hämmentyivät.

— Olin ollut yliopistomme johtava ateisti, ja jotkut pitivät minua petturina, kun luovuin epäuskostani. Pian vakaumukseni hyväksyttiin, sillä kaikki tiesivät minun olevan ”vapaa ajattelija” sanan varsinaisessa merkityksessä. Kuljin aina omia polkujani enkä ollut muiden ajatusten vietävissä.

McGrath oli pääpuhujana tammikuun alussa Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa järjestetyillä

Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä. Professori puntaroi kolmena päivänä luennoissaan kristinuskon suhdetta tieteeseen ja ateismiin.

Mies keräsi luentosalit täyteen.

Kymmenille kielille käännetty teologi-kirjailija on arvostettu ajattelija myös suomalaisissa teologipiireissä seitsemän suomennetun teoksensa ansiosta.

— Minulle on tärkeää tutkia uskoa älylliseltä kannalta. Haluan selvittää, mikä kristinuskossa on järkevää, mielekästä ja merkityksellistä, professori valaisee elämäntyötään.

— Lähestyn itse uskoa älyllisesti enkä kokemuksellisesti. Osallistun toki joka viikko messuun ja harjoitan muitakin kristillisiä tapoja.

Terrori-isku toi ateismille vastakaikua Kristinuskon puolustaja pitää tärkeänä Ensimmäisen Pietarin kirjeen 3. luvun kohtaa: ”Olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu. Mutta vastatkaa sävyisästi ja kunnioittavasti ja säilyttäkää omatuntonne puhtaana — silloin ne, jotka parjaavat teidän hyvää vaellustanne kristittynä, joutuvat häpeään juuri siinä, mistä teitä panettelevat.”

Alister McGrath tapaa pysyä keskusteluissa tyynen rauhallisena ja hyväntuulisen huvittuneena.

Hän ärsyttää ateistien äänekästä etujoukkoa sitäkin enemmän, kun ei provosoidu, vaikka saa kuinka rajuja ja henkilökohtaisuuksiin meneviä syytösryöppyjä niskaansa.

Menestyneellä brittiprofessorilla on niin sanotusti itsetunto kohdallaan. Hän tunnustaa, ettei edes viitsi väitellä muiden kuin ateistien terävimpien edustajien, kuten Richard Dawkinsin kanssa. Muista kun ei ole oikein vastusta.

Mistä uusateismin aalto tulee?

— Dawkinsin kaltaiset ateistit olivat julistaneet uskoaan vuosikausia ilman että heidän sananlevityksensä olisi saavuttanut suurempaa vastakaikua. He väittivät, että uskonto on järjetöntä ja vaarallista.

Ateistit väittivät, että uskonto on järjetöntä ja vaarallista.

— Otan vakavasti sen mahdollisuuden, että saatan olla itsekin väärässä monessa asiassa, sanoo Alister McGrath.

— Sitten tapahtui syyskuun 11. päivän terrori-isku. Argumentti uskonnon vaarallisuudesta kuulostikin yhtäkkiä houkuttelevalta. Ensin puhuttiin ”muslimien uskonnollisesta fanaattisuudesta”, sitten ”uskonnollisesta fanaattisuudesta”.

Lopulta tulilinjalle joutui uskonto ylipäänsä.

Jotkut pitivät minua petturina, kun luovuin epäuskostani.

Tee hyvää, älä vain etsi pahaa Uusateistien mielestä uskonto on vaarallista myrkkyä. Koska uskovaiset eivät voi pärjätä järkevässä väittelyssä, heidän ainoaksi keinokseen jää uusateistien mielestä väkivalta.

— Monet ymmärsivät tietysti tällaisten yksinkertaisten yleistysten olevan naurettavia. Mutta toiset pitivät Dawkinsia rohkeana ajattelijana, joka uskalsi kertoa totuuden: uskonto on aikapommi, joka vain odottaa räjähtämistään ja ihmisten tappamista. Uskontoa ei pidä kunnioittaa, vaan se täytyy neutralisoida tai hävittää.

Alister McGrath erottaa kaksi ateismin muotoa. Perinteinen ateismi on välinpitämättömyyttä: ateisti ei vain usko Jumalan olevan olemassa. Aggressiivinen ateisti sen sijaan on kuin kiihkein fundamentalisti-uskovainen: hän uskoo vihan vimmalla Jumalan olemattomuuteen.

— Uusateistit etsivät uskonnosta sen tyhmimpiä ideoita ja ilmenemismuotoja, inkvisitioita ja ristiretkiä, ja kuvailevat sitten näiden kammotusten kautta karkeas-

ti yleistäen kaikkia uskonnon ilmiöitä. He haluavat häväistä ja hämmentää ihmiset pois typerästä uskostaan.

— Uskonnon varjolla on toki tehty hirvittäviä asioita, mutta uusateistit unohtavat, että jokaista suurta tragediaa kohti on tapahtunut kymmeniätuhansia uskon motivoimia hyviä tekoja.

— On kovin helppoa ja köykäistä väittää ateismin olevan parempaa kuin kristinusko, kun unohtaa sekä kaiken sen hyvän, mitä kristinusko on tuottanut, että ateismin pahat puolet, McGrath huomauttaa.

Uskonnottomat katsomukset, joita vaikkapa Stalin ja Hitler sekä kommunistidiktatuurit ovat edustaneet, eivät ole osoittautuneet varsinaisiksi menestystarinoiksi.

— Voisi olla hyvä idea uusateistien keskittyä joskus jossakin päin maailmaa hyvän tekemiseen sen sijaan, että he koettavat vain löytää uskonnosta pahoja puolia.

Janne Villa

5

Paljon onnea!

Vantaalainen harrastajaleipoja Riikka Oinonen teki teiniikäiselle Vantaan Lauri -lehdelle syntymäpäiväkakun.

R

ekolalaisen Riikka Oinosen mielestä kakkujen leipominen on terapeuttista, luovaa ja tosi kivaa, varsinkin jos sitä saa tehdä kaikessa rauhassa. Perhepäivähoitajana työskentelevä neljän lapsen äiti ei muista milloin hän leipoi ensimmäisen täytekakkunsa. Jo Riikan lapsuudenkodissa leivottiin paljon.

— Veljeni teini-ikäiset kaverit saattoivat tulla meille lauantaisin, vaikka veljeni ei ollut edes kotona.

He tiesivät, että äitini leipoi lauantaisin pullaa, Riikka kertoo.

Sekä Riikan äiti että isä leipoivat täytekakkuja, mutta mieleen ovat jääneet erityisesti isän leipomat kakut.

— Isä teki kakkuihin erilaisia muotoja ja päällysteitä, hän muistelee.

Riikka itse leipoo hoitolapsilleen joka viikko jotakin: pasteijoita, pullia tai puuron tähteistä sämpylöitä.

Leivonta- ja ruoka-aiheisen Pullaakka nimisen blogin Riikka perusti muistikirjaksi itselleen.

— Sovellan paljon leipoessani ja laittaessani ruokaa. Olen tallettanut blogiin hyviksi havaitsemiani reseptejä.

Näyttäviä fantasiakakkuja valmistanut Riikka kehottaa leipojia soveltamaan reseptejä omien makumieltymysten mukaan.

— Esimerkiksi Lauri-kakussa karpalot voi vaihtaa mustikoihin tai puolukoihin. Jos ei välitä massapintaisista kakuista, kakun voi koristella kermavaahdolla.

Soili Pohjalainen kuvat Mariah Kari

Neljän lapsen äiti Riikka Oinonen ehtii myös leipoa.

Lauri-kakku Paras lopputulos syntyy varaamalla kakun leipomiseen kolme päivää aikaa. Ensimmäisenä päivänä paistetaan kakkupohja, toisena päivänä valmistetaan sokerimassakoristeet ja täytetään kakku. Kolmantena päivänä koristellaan.

Kakkupohja ● ● ● ● ●

6 kananmunaa 2 dl sokeria 3 dl vehnäjauhoja 1 dl perunajauhoja 2 tl leivinjauhetta

Vaahdota kananmunat ja sokeri ilmavaksi, paksuksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet ja lisää ne ripeästi pyöräyttäen muna-sokerivaahdon joukkoon. Älä enää vatkaa. Paista kakkupohja voidellussa ja jauhotetussa vuoassa 175 asteessa noin 50–60 minuuttia tai kunnes kakku on kypsä.

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sulata lautaselle pilkottua suklaata mikrossa ½ minuuttia kerrallaan, välillä sekoittaen. Yhdistä jäähtynyt toffee ja munasokerivaahto, lisää valkosuklaa ja kiehuvaan vesitilkkaan liotetut liivatteet. Lisää viimeiseksi kermavaahto ja osa karpaloista.

Kasaa kakku samaan vuokaan, jossa pohja paistettiin. Vuoraa vuoan pohja tuorekelmulla siten, että kelmu ylettyy myös vuoan reunoille ja ulkopuolelle. Leikkaa kakku kolmeen osaan. Laita kakun ylin kerros vuoan pohjalle. Kostuta se esimerkiksi tomusokerilla ja vaniljasokerilla makeutetulla maidolla. Kumoa päälle puolet täytteestä ja tasoita. Ripottele täytteen pinnalle karpaloita.

Laita kakun keskimmäinen kerros vuokaan ja kostuta. Levitä päälle loput täytteestä ja ripottele karpaloita päälle. Laita päällimmäiseksi kakun pohjapala ja kostuta se. Käännä kelmut reunojen ulkopuolelta kakun päälle. Anna kakun olla jääkaapissa yön yli.

Värjää loput sokerikreemistä vihreällä pastavärillä. Pursota koristeluvaiheessa vihreällä kreemillä kakun pinnalle nurmikko ja kukkien lehdet lehtija ruohotyllaa apuna käyttäen.

Koristelu

Kakun kansi Varaa kakun kuorruttamiseen ja koristeluun kilon verran sokerimassaa. Lauri-kakun kansi on kaulittu sokerimassasta ja marsipaanista. Kantena voi käyttää myös esimerkiksi pelkkää sokerimassaa. Kauli massa noin 4 millimetriä paksuksi. Jos massa tarttuu kaulimeen, laita massan ja kaulimen väliin tuorekelmua.

Nosta kuorrutelevy kreemin pinnalle ja hiero se kämmenellä kevyesti kreemiin kiinni. Leikkaa reunoilta ylijäävät osat pois. Kannen ei tarvitse peittää niitä kakun kohtia, joihin pursotetaan isompi alue ruohoa.

Täyte ● ● ● ● ● ● ●



3 kananmunaa 0,75 dl sokeria 3,5 dl vispikermaa 300 g valkosuklaata 6 liivatelehteä 1 prk kondensoitua maitoa tai 2 dl valmista kinuskikastiketta 2 dl karpaloita Kaada kondensoitu maito syvään, mikronkestävään astiaan. Kuumenna mikrossa 500–650 W teholla ½ minuuttia kerrallaan.

Sekoita seosta välillä ja tarkkaile, ettei se kiehu yli.

Valmiin toffeen tulisi olla vaaleaa ja kastikemaista. Aikaa sen kuumentamiseen kuluu noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Laita liivatteet ohjeen mukaan likoamaan kylmään veteen. Vatkaa sokeri ja kananmunat vaahdoksi.

Sokerikreemi 125 g pehmeää margariinia 250 g tomusokeria 1 tl vaniljasokeria 1 rkl kermaa Sekoita pehmeä margariini ja puolet tomusokerista. Lisää vaniljasokeri ja kerma. Sekoita joukkoon loput tomusokerista. Valmis kreemi on pehmeää ja tasaista.

Kumoa kakku tarjoilualustalle. Levitä kreemiä tasaiseksi kerrokseksi kakun reunoille ja päälle. Jos kreemi tuntuu hankalalta levittää, pehmitä sitä mikrossa parin sekunnin ajan.

Sokerimassakoristeet Valmista lopusta sokerimassasta koristeita kakun päälle. Lauri-kakun koristeita on värjätty tomuväreillä ja geelimäisillä pastaväreillä.

Esimerkiksi kirkko on tehty maalaamalla sokerimassapintaa siveltimillä ja tomuväreillä. Kukat on leikattu massasta kukkaleikkurilla. Kivimuurin osat ja kirkko on kuivatettu pystyyn nostetun kakkuvuoan reunalla, jotta koristeet saatiin kuperan muotoisiksi. Kivet on kiinnitetty kakkuun elintarvikeliimalla, kirkko ja Laurentius tomusokerista ja vedestä sekoitetulla pikeerillä. ohje Riikka Oinonen

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Jani Laukkanen

Toisenlainen ääni

N

uorisopastorin tehtävistä sotilaspapin uralle lähtenyt Risto Kaakinen, 33, kertoo, että seurakuntatyössä käytetyn hupparin vaihtaminen armeijan harmaisiin vaati opettelua.

— Karvahatun ja kravatin käyttö on vaatinut totuttelemista, hän sanoo.

Kaakinen haluaa olla toisenlainen ääni suorittamiseen ja kilpailuun perustuvassa armeijassa.

— Armeija tarvitsee henkilön, joka puhuu rakkaudesta. Haluan viestiä, että jokainen kelpaa sellaisena kuin on, hän kertoo.

Painajainen vai ikimuistoinen vuosi?

Risto Kaakinen aloitti sotilaspastorin työt runsas vuosi sitten Hennalan kasarmilla Lahdessa. Uuden työuransa alussa Kaakinen sai puhelun. Kasarmin portilla odotti mies, joka halusi tavata sotilaspapin. Mies oli käynyt armeijan vuosia sitten toisella paikkakunnalla ja häntä oli kiusattu henkisesti ja fyysisesti. ”Jos sota syttyis, sä olisit ensimmäinen, jonka mä tappaisin”, oli tupakaveri todennut kiusatulle miehelle kotiinlähtöpäivänä. Mies kertoi Kaakiselle, ettei hänellä ollut tuolloin ketään, jolle puhua.

Tämän tarinan Kaakinen kertoo kohdatessaan uuden saapumiserän varusmiehiä.

— Olen sanonut, että sanoilla ja teoilla on valtava voima vierustoveriin. Se mitä sanotaan ja tehdään, vaikuttaa siihen, millaiseksi varusmiespalvelus muodostuu, tuleeko siitä painajainen vai ikimuistoinen vuosi.

Kuinka hyvin Kaakinen itse viihtyi aikoinaan armeijassa?

— Ei se ollut herkkuvuosi. Olin onnellinen, kun varusmiespalvelus päättyi.

Jos joku olisi tuolloin sanonut Kaakiselle, että sinusta tulee sotilaspappi, Kaakinen ei olisi uskonut.

— Elämä vie ja yllättää. Nykyiseen elämäntilanteeseen tämä, pääosin päivätyö sopii hyvin, 7- ja 3-vuotiaiden lasten isä sanoo.

Koti, uskonto ja isänmaa ”Älä tapa.” ”Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.”

15

Risto Kaakinen tietää, ettei sotilaspapin luo tulla heppoisin perustein.

— Näin Raamatussa sanotaan. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, Risto Kaakinen sanoo ja muistuttaa työskentelevänsä puolustusvoimissa, ei hyökkäysvoimissa.

— Puolustusvoimien tehtävänä on suojella kansallemme tärkeitä ja rakkaita asioita, kotia, uskon vapautta ja itsenäistä isänmaata. Miekkaan on tartuttu, kun nämä asiat ovat olleet uhattuina, Kaakinen sanoo.

Viime vuonna Hämeen rykmentissä suoritti rippikoulun 25 varusmiestä. Kaakinen on luvusta ilahtunut.

— Täällä rippikoululaisten lähtötasot ovat hyvin erilaisia. Yksi varusmies ei löytänyt mitään tuttua eteen ripustetuista monisteista, joissa kuvattiin Jeesuksen elämänvaiheita Betlehemistä Golgatalle, Kaakinen kertoo.

Rippikoulun voi suorittaa armeijassa lei-

rimuotoisena tai käymällä keskusteluja Kaakisen kanssa kasvotusten. Hänen mielestä rippikoulun käyminen parikymppisenä sopii erityisen hyvin pojille.

— Poikien keskustelu liikkuu silloin aivan eri tasolla kuin 15-vuotiaana.

Kaikkia varusmiehiä varten Kun varusmies on kysynyt Risto Kaakiselta, että ”voinko tulla teidän luoksenne käymään?”, Kaakinen on vastannut, että ”saat sä tulla”. Kaakista ei tarvitse herroitella eikä häntä kohdatessa tarvitse vetää kättä lippaan.

Sotilaspappi on varuskunnassa kaikkia varten uskontokuntaan katsomatta. Kaakinen on auttanut muslimia sovittamaan rukoushetket tupaelämän arkeen.

— Ilahduin kuullessani tupakavereiden

suhtautuneen rukoushetkiin uteliaasti ja kunnioittaen.

Eräs varusmies tuli juttelemaan pelkotiloistaan Kaakiselle. Myös varusmiehen lähipiirissä tapahtunut kuolema on johdattanut sotilaspapin luo. Silloin on istuttu vastakkain. Pöydällä on ollut nenäliinapaketti, on sytytetty kynttilä ja pidetty rukoushetki.

— Minä voin lohduttaa tiettyyn rajaan asti. Kun sanat loppuvat, laitetaan kädet ristiin.

Kaakinen toteaa, ettei sotilaspapin puoleen käännytä aivan heppoisin perustein.

— Olisi parempi, että asioista tultaisiin juttelemaan ajoissa. Aina on joku, jonka puoleen kääntyä ja jonka tehtävänä on kuunnella, hän sanoo.

Soili Pohjalainen

”Ilahduin kuullessani tupakavereiden suhtautuneen rukoushetkiin uteliaasti ja kunnioittaen.”

-vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähtee noin kolmesataa lentoa päivässä. Kakkosterminaalista portilta 15 on lähdössä lento Pariisiin.

7

Millä a

15-vuotiaan Vantaan Laurin uudet kolumnistit kertovat, mil

Kimmo Saares täyttää kahden viikon päästä 50 vuotta. Hän on pappi ja toimittajatuottaja ja tehnyt myös kouluttajan ja konsultin töitä. Nykyisin Saares työskentelee Korson seurakunnassa.

Johanna Sumiala on 39-vuotias viestinnän dosentti, joka työskentelee Helsingin yliopistossa viestinnän tutkijana, mutta siirtyy piakkoin Tampereen yliopistoon tutkijaksi.

Johanna Sumiala Kimmo Saares Miten päädyit papiksi?

— Pitkän kaavan mukaan kipuillen, kysellen ja kilvoitellen. Ehkäpä tällaisiakin pappeja tarvitaan. Pappina puhun rakkaudesta, toimittajana haluan tehdä maailmasta vähän paremman paikan.

Mitkä asiat ovat sinulle luovuttamattomia?

— Rakkaus on aina jotain pyhää, eli se ainakin on luovuttamatonta, samoin kuin ihmisen arvo. Jokainen ihminen on korvaamattoman, huikean arvokas. Yksityiselämässä yritän opetella määrittelemään luovuttamattoman siivun aikaa, joka on vain ja ainoastaan omalle perheelle. Se sakki on tietysti myös luovuttamaton.

Mitä asioita haluaisit edistää? Entä muuttaa?

— Suvaitsevaisuutta, erilaisuuden sietokykyä, rauhaa ja rakkautta kannattaa aina edistää. Kirkon diakoniatyössä tärkeää on taisteleva diakonia: ei puututa ainoastaan oireisiin, vaan vaikutetaan kärsimyksen syihin ja pyritään muokkaamaan todellisuutta paremmaksi elää. Kirkon olisi aika ottaa taas vahvasti kantaa.



Mikä sinua huolestuttaa?

— Arvojen koveneminen yhteiskunnassa ja rajalinjojen pystyttäminen kirkon sisälle.

Mistä suutuit viimeksi? Mitä silloin teit?

— Enpä taida kertoa syytä, mutta joudun myöntämään, että käämin kärähtäessä kielenkäyttöni ei ole parasta A-luokkaa, ainakaan papillisin kriteerein.

Miltä maailma näytti, kun sinä olit 15-vuotias? Mikä sinua silloin kosketti tai kiinnosti?

— Vuonna 1976 veivasin innokkaasti polkupyörällä ympäri Suomea ja ihmettelin ihmiselon ihanuutta ja kurjuutta. Väsäsin runoja ja kirjoitin pateettisia kirjeitä, koin suuria tunteita.

— Käynnissä oli useita sotia, jotka kummittelivat lähes jokaisen ajatuksissa, kylmä sota roikkui uhkana ilmassa. Sinä vuonna aloittivat soittaa U2 Dublinissa ja Eppu Normaali Ylöjärvellä. Concorde, äärimmäisen kaunis ja ekologisesti älytön lentokone, pääsi kutistamaan maailmaa.

Miten sinusta tuli viestinnän tutkija?

— Joku voisi sanoa sattumalta, toinen, että johdatuksesta. Minusta piti tulla toimittaja. Haaveilin porilaisena lukiolaistyttönä kirjeenvaihtajan ammatista asemapaikkana Pariisi. Tuo toive ei ole vielä toteutunut.

— Aloitin opinnot Helsingin yliopistossa heti ylioppilaskevään jälkeen. Pääaineen valitsin lähinnä sen perustella, missä aineessa olisi pääsykoe heinäkuussa ja vaatimuksena yksi kirja. Sellainen oli folkloristiikka. Tajusin aika nopeasti, että folkloristiksi minusta ei ole. Oikeaa pääainetta etsiessäni vaeltelin eri laitoksilla.

— Muutin Pohjois-Suomeen ja Oulun yliopistoon, josta valmistuin aate- ja oppihistorian maisteriksi. Matka jatkui Jyväskylän yliopistoon, jossa väittelin vuonna 2001. Pääaineeni oli journalistiikka.

— Sittemmin palasin Helsingin yliopistoon, jossa olen tehnyt erilaisia pätkätöitä kohta kymmenen vuotta välillä yliopistonlehtorina, välillä taas tutkijana. Viime vuosina olen tutkinut paljon kuolemaa, rituaaleja, pyhää ja sitä, miten nämä ilmiöt näyttäytyvät tämän päivän mediassa.

Mitkä asiat ovat sinulle luovuttamattomia?

— Intohimo. Ilman sitä ei jaksa elää.

Mitä asioita haluaisit edistää tai muuttaa?

— Toivoisin, että me ihmiset olisimme rehellisempiä itsellemme ja toisillemme.

Nykyisin yritän katsoa maailmaa ja itseäni enemmän sen kautta mitä teen, en sen mitä sanon. Ristiriita on joskus irvokas sekä ympärillä että itsessäni.

Mikä sinua huolestuttaa?

— Pelkuruus ja narsismi.

Mistä suutuit viimeksi? Mitä silloin teit?

— Olen aika suuttuvaista tyyppiä. Viimeksi taisin suivaantua siitä, miten huonosti meitä tutkijoita kohdellaan nykyisin yliopistolla. Vuodatin suuttumusta parille kollegalle ja mietimme, mitä asiassa voisi tehdä — jos mitään.

Miltä maailma näytti, kun sinä olit 15-vuotias? Mikä sinua silloin kosketti tai kiinnosti?

— 190-luvun puoliväli oli Suomessa juppikulttuurin nousua, joka tosin päättyi sitten vuosikymmenen lopulla mahtavaan mahalaskuun. Olin vähän sellainen äänekäs nuori nainen, joka halusi kiihkeästi puuttua kaikkiin maailman epäkohtiin. Siilin piikkien alla taisi piillä kuitenkin aika epävarma, naiseuttaan etsivä tyttö.

asialla?

llaisia he olivat 15-vuotiaina ja mikä heitä nyt huolestuttaa.

Antti Nylén on 37-vuotias kirjailija ja suomentaja. Hän on kirjoittanut kaksi esseekokoelmaa: Vihan ja katkeruuden esseet (2007) ja Halun ja epäluulon esseet (2010).

Raija Sollamo on 68-vuotias ja eläkkeellä Raamatun alkukielten professorin virasta, mutta hän toimii edelleen aktiivisesti eksegetiikan tutkimuksen parissa. Hän oli vuosina 1998–2003 ensimmäinen nainen Helsingin yliopiston vararehtorina.

Raija Sollamo

Antti Nylén Miten päädyit kirjailijaksi?

— En ole elämässäni valinnut juuri mitään, en myöskään sitä, että kirjoitan työkseni. Joskus lukiolaisena rakastuin lauseisiin, joita lauluissa ja kirjoissa oli, ja rakastan niitä yhä. Mutta pian aloin tuntea halua tehdä itse samanlaisia. Rupesin harjoittelemaan kirjoittamista. Siinä kului monta vuotta. Olen siis fani, joka selittämättömästi ei tyydy osaansa.

Mitkä asiat ovat sinulle luovuttamattomia?

— Tässä ei voi mainita asioita, jotka voidaan minulta kysymättä ottaa minulta pois, kuten järki tai jalat, vaikka en niistä helposti luopuisikaan. Aidosti luovuttamattomia lienevät vain mielessä olevat perusvakaumukset, kuten usko ja toivo. Ilman niitä ei voi elää.

Mitä asioita haluaisit edistää?

— Haluaisin edistää ajattelua, jossa koko luomakunta nähdään Jumalan lahjana eikä typerien halujemme tyydyttämistä varten perustettuna resurssivarastona.

Mikä sinua huolestuttaa?

— Se, mitä maailmassa tapahtuu, kun kristillisestä ihmiskäsityksestä — kaikki ihmiset, niin vammaiset kuin kauniitkin, ovat Jumalan kuvina täsmälleen yhtä täydellisiä — vähitellen luovutaan. Eläinten jalostus

hirviöiksi on nykyään jo hyväksytty. Olisi johdonmukaista, että ihmisiäkin aletaan pian kehittää yhä ”kilpailukykyisemmiksi” myös geenimuuntelun avulla. Rodunjalostusopit olivat sata vuotta sitten hyvin suosittuja edistyksellisen älymystön piirissä, mutta natsit pilasivat niiden maineen. On mahdollista, että maine puhdistuu vielä, kun 1900-luvun kauheudet unohtuvat.

Mistä suutuit viimeksi? Mitä silloin teit?

— En muista. En osaa tarkentaa. Olen enimmäkseen vihainen. Siitä seuraa yleensä kirjoittamisen halu, joskus myös itse kirjoittaminen.

Miltä maailma näytti, kun sinä olit 15-vuotias? Mikä sinua silloin kosketti tai kiinnosti?

— 15-vuotias alkaa usein jo olla sillä tiellä, jolla pysyy koko ikänsä. Minunkin kulttuurinen identiteettini sai alkumuotonsa 190-luvun lopussa. Ensin löysin poplaulaja-kirjoittaja Morrisseyn äänen, joka on kuulunut elämääni siitä lähtien.

— 190-luvun loppu oli masentavan rajuilun aikaa suomalaisessa kulttuurissa. Teemu Mäen kissantappovideo ja Jumalan teatteri olivat minusta käsittämättömän tyylittömiä. Ajattelen edelleen, että taiteessa hyökkäävyyskin on toteutettava hillityin keinoin.

Miten päädyit professoriksi?

— Pienestä tytöstä lähtien olen aina halunnut opettajaksi: ensin kansakoulun, sitten oppikoulun ja lopulta yliopiston opettajaksi. Haaveeni toteutui, kun professorin virassa voi yhdistää opettamisen ja tutkimisen.

Mitkä asiat ovat sinulle luovuttamattomia?

— Luovuttamattomia asioita minulle ovat perhe ja läheiset ihmiset, samoin kotiseurakuntani Vantaankoski, oma kirkkoni ja tämä isänmaa. Ne ovat asioita, joista elän.

Mitä haluaisit muuttaa?

— Haluaisin poistaa köyhyyden maailmasta. Se on toteutettavissa, mutta se edellyttää sotien lopettamista ja kansainvälisen terrorismin poisperkaamista. Itsessäni haluaisin muuttaa montakin asiaa ja huonoa ominaisuutta, mutta tässä iässä se on työtä ja tuskaa, ellei suorastaan mahdotonta.

Mikä sinua huolestuttaa?

— Minua huolestuttaa kansainvälinen terrorismi ja ihmisten välinpitämättömyys.

Pahuus on niin realistisesti läsnä tässä maailmassa, että pelottaa.

Mistä suutuit viimeksi? Mitä silloin teit?

— Minulla on aika pitkä pinna. En yleensä suutu. En minä eikä edes mieheni pysty muistamaan, milloin olisin viimeksi suuttunut. Sen sijaan minua ottaa päähän, jos yhteiskunta tai palvelut eivät toimi niin kuin niiden pitäisi, esimerkiksi kun Martinlaak-

son-bussi jättää matkustajat pysäkille pimeään, kylmään iltaan, kun sen ovia ei saada pysymään kiinni. Seuraava bussi tulee puolen tunnin kuluttua. Viimeksi kun näin kävi, kävelin iltapimeässä Kaivokselasta Vantaanlaaksoon ja olin iloinen, että pystyin kävelemään. Pysäkillä en olisi tarjennut odottaa.

Siinä mielessäni suunnittelin kirpeää yleisönosastokirjoitusta joukkoliikenteen surkeasta palvelutasosta.

Miltä maailma näytti, kun sinä olit 15-vuotias? Mikä sinua silloin kosketti tai kiinnosti?

— 15-vuotiaana olin juuri sairastanut aasialaisen influenssan ja keuhkokuumeen sen jälkitautina. Venäläiset ampuivat ensimmäisen Sputnikin maata kiertävälle radalle.

— Minun pienessä maailmassani suuri kysymys oli, saisinko jatkaa lukiossa. Onneksi Vääksyn yhteiskoulu muuttui juuri silloin lukioksi luokka kerrallaan. Siinä minun kohtaloni sinetöitiin, eivätkä köyhät vanhempanikaan hennoneet vastustaa. Itse tietysti halusin ehdottomasti jatkaa lukiossa.

— Minulla on läpi elämäni ollut voimakas tunne siitä, että elämäntieni on kuin etukäteen viitoitettu. Askel askeleelta, portti kerrallaan se on avattu eteeni. Voisi kai puhua johdatuksesta. Ainakin se on subjektiivinen kokemukseni. koonnut Kaisa Halonen kuvat Sirpa Päivinen



Simo Rista

le nhemmil rtti isova jaksi!

Lahjako päivälah ! syntymä ksi konlopu ii v le Tu

Lähde kylpylälomalle Saloon!

25.–31.1.

1.–7.2.

8.–14.2.

1.–7.3.

15.–21.3.

29.3.–4.4.

17.–23.5.

24.–30.5.

14.–20.6.

21.–27.6.

28.6.–4.7.

Pelimanniviikko Kultaisen iän loma 40-, 50-, 60-luvun ikivihreät Hyvän olon eväät ja tanssin taikaa Maaliskuun virkistysviikko Positiivisuusviikko Svengaava 50-luku Pelimanni- ja kansanmusiikkiviikko Harmonikkaviikko Juhannusloma Sykettä sydämeen

Hinta 432 euroa/hlö/puolihoito/2 hh. Sinulla on mahdollisuus liittyä jäseneksi Eläkeliittoon, jolloin loman hinta vain 355 euroa.

Käytä 77 euron etu hyväksesi!

Kaikilla viikoilla monipuolista ikäihmisen ohjelmaa: hengellinen päivän avaus, vesijumppaa, yhteislaulua, tanssia, tietokilpailuja, iltamia. Lomaviikoille maksuton kuljetus Salon asemilta.

Varaukset ja tiedustelut p. (02) 727 5200 Lehmirannan lomakeskus Lehmirannantie 12, 25170 Kotalato (Salo) www.lehmiranta.fi, lehmiranta@elakeliitto.fi

Jo 70 000 lukijaa. www.askellehti.fi

Polar-kansantaloja Kuninkaalassa vuonna 1972.

Erilainen elämisen tahti 1970-luvulla lapset olivat irrallaan ja äidit käyttivät hattuja.

A

ta, joiden vapautta moni nykylapsi saattaisi kadehtia. Aikuisia ei näy lähimaillakaan ja leikiksi kelpaa hyvin lumisota tai kiipeily.

Utelias tai nostalgian tartuttama näyttelyvieras voi myös istahtaa hetkeksi ihka-aidolle 1970-luvun sohvalle huoneeseen, jossa kaikki muukin kalustus ja esineistö on 1970-luvulta. Tarpeeksi vanhat voivat bongata tuttuja muoviastioita, kirjoja, leluja ja kodinkoneita. Tarpeeksi nuoret voivat ehkä ihastella ruskeanvihreänoranssia värimaailmaa ja möhkälemäistä muotokieltä.

Kaisa Halonen

Asfalttia ja auringonkukkia -näyttely .. saakka Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie  d Eeva Rista

lakoululaisilla oli turkislakit ja miehet joivat ruuan kanssa maitoa 1970-luvulla. Baareissa oli tuhkakupit ja pajatsot ja kerrostalojen kivijaloissa siirtomaatavarakauppoja, asusteliikkeitä ja kemikalioita. Vilkkaimmissa risteyksissä Datsuneita, Saabeja ja kuplavolkkareita ohjaili korokkeeltaan valkohanskainen liikennepoliisi.

Valokuvaajat Eeva ja Simo Rista ovat tallentaneet kotikaupunkinsa Helsingin elämää noin 60 000 kuvan verran. Helsingin kaupunginmuseon Asfalttia ja auringonkukkia -näyttely esittelee heidän kuvistaan yli 150 vuosina 1969–79 kuvattua. Perusteellisemmin 1970-luvun elämänmenoon ja ilmeeseen voi tutustua verkkonäyttelyssä www.asfalttiajaauringonkukkia.fi, jossa on yli 9000 kuvaa. Verkkonäyttelyssä saattaa päätyä myös Vantaalle, esimerkiksi lentoasemalle tai Hakunilan liepeille.

Ristojen kuvat vievät kaupunkiin ja maailmaan, jota ei enää ole. Kuvat havainnollistavat, kuinka kaupunkikuva on muuttunut.

1970-luvun alussa Hakaniemen kupeeseen rakennetaan betonista Merihakaa, Töölönlahdelle Finlandiataloa. Siellä, missä nykyisin kohoaa

Itäkeskuksen kauppakeskus, levittäytyy valtava kaalimaa.

Koko elämisen tahti näyttää toisenlaiselta kuin nykyisin. Mikään ei ole ihan viimeisen päälle ja priimaa — ja silti kuvien ihmisistä paistaa jonkinlainen arvokkuus ja tyytyväisyys. Puistonpenkillä juopottelevilla miehillä on tummat puvut päällä. Perheenäiti on pukeutunut kävelylle lähtiessään valkoisiin vaatteisiin ja kesähattuun — ei tuulipukuun ja lippikseen. Eikä sauvakävelevien aktiivisenioreiden nyky-Helsingissä enää tapaa niitä huivipäisiä mummoja, joilla on kesälläkin paksut ruskeat sukkahousut.

Ristat ovat tallentaneet myös kaupungin lasten elämää. He ovat löytäneet asfalttipihoilta, kaduilta ja rannoilta isoja lapsiporukoi-

Vaihto-oppilaita lähdössä Yhdysvaltoihin vuonna 1973.

Tilaa tai osta lehtipisteestä.

Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Senioripoliklinikka Tilkka Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

SENIORIFOORUMIN KEVÄTKAUSI Agricolan kirkon krypta (os. Tehtaank. 23) alk. ke 12.1. klo 13 (edull. ja hyvä tarj. klo 12 alk.)

Tammikuun teemat: • 12.1. Ilon pillereitä, mitä ne ovat? psykol. tri Anja Laurila • 19.1. Okkultismin ja spiritismin vaarat, päätoim. Hannu Nyman



• 26.1. Enemmän elämästä, psykoterap. Pepi Reinikainen Isäntinä mukana: rov. Ensio Klemi ja Matti Amnell.

Kaikki ovat tervetulleita!

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

HERÄNNÄISSEURAT Su 16.1. klo 14 Kotiseurat Raija ja Hannu Kotaviidalla, Kasarminkatu 5 C 15, Lohja. Klo 15 Loviisan siunauskappelissa, Läntinen Harjutie.

Klo 18 Maunulan kirkolla, Metsäpurontie 15, Hki. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 18.1. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 19.1. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5, Hki. To 20.1. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo. Kahvit klo 18 Omenan olohuoneen puolella.

Kansallisromanttisissa tunnelmissa Sini Pennanen

Laura Pyrrö levytti Merikannon sävellyksiä.

S

opraano Laura Pyrröstä tuli valtakunnallisesti tunnettu, kun hän voitti Timo Mustakallio -laulukilpailun vuonna 2002. Sen jälkeen hän on tehnyt monenlaisia rooleja muun muassa Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla ja konsertoinut ahkerasti eri puolilla Suomea ja muuta Eurooppaa. Siksi onkin hieman yllättävää, että ensimmäinen hänen omaa nimeään kantava levy ilmestyi vasta kolmisen kuukautta sitten.

— En ole kokenut olevani valmis oman levyn tekemiseen aiemmin. Monta vuotta sitten oli jotain viritystä, mutta levyn teko kuivui tuolloin kasaan.

— Toinen syy on se, että klassisella saralla tilaisuuksia levytykseen ei tarjoudu ihan joka viikko, Pyrrö muistuttaa.

Uudella Jos olet mun -levyllä Pyrrö laulaa Oskar Merikannon sävellyksiä, jotka ovat olleet hänelle rakkaita lapsuudesta asti. Hän on myös esittänyt Merikannon musiikkia lähes jokaisessa konsertissaan.

— Merikannon musiikki on ihanaa, kansallisromanttista ja täynnä tarttuvia melodioita. Yleisökin rakastaa hänen musiikkiaan, mutta en usko, että kukaan on levyttänyt kokonaista albumillista hänen laulujaan sitten 1970-luvun. Muun muassa siksi tämän levyn teko tuntui tärkeältä.

Kovaa työtä ja kärsivällisyyttä Kun äiti, täti ja vaari ovat laulajia, ei ole ihme, että Laura Pyrrökin hakeutui musiikin pariin. Hän aloitti musiikinharrastamisen pianon- ja huilunsoitolla, mutta lauloi pitkään vain yksin kotona.

Pyrrö aloitti laulutunnit vasta 1-vuotiaana. Hän sai aluksi huomata olevansa turhan malttamaton.

— Olisin halunnut laulaa ne kaikista vaikeimmat jutut ensimmäiseksi, enkä olisi malttanut harjoitella yksinkertaisia juttuja, vaikka laulussa tärkeintä on saada perusasiat ensin kohdalleen.

Laulutaidon kehittyessä on kasvanut myös maltti, sillä musikaalinen lahjakkuus on vain perusedellytys.

Laura Pyrrölle Oskar Merikannon sävellykset ovat olleet tuttuja lapsuudesta asti.

Laulutaidosta 90 prosenttia on kovan työn ansiota.

— Ei se ihan niin mene, että jos on lahjakas, laulaminen on helppoa. Sanoisin, että laulutaidosta 90 prosenttia on kovan työn ansiota.

Kurinalaista elämää Laura Pyrrö asui välillä Espoossa, mutta muutti syksyllä takaisin Helsingin kantakaupunkiin vinttikoiransa Arton kanssa. Laulamista hän harjoittelee noin viitenä päivänä viikossa, toisinaan vähemmänkin, ellei ole mitään uutta työn alla tai kovia aikataulupaineita.

— Äänessä väsymys kuuluu heti. Pyrin siihen, että nukun aina kunnon yöunet. Varjelen ääntäni myös välttämällä kovassa metelissä tai autossa puhumista esiintymistä edel-

tävinä päivinä ja elämällä terveellisesti, mutta ei se sen kummempaa vaadi, hän kertoo.

Laulajan elämään kuuluu keikkailua ja muutamia oopperaproduktioitakin on vireillä.

— On ihan valtavasti rooleja, jotka haluaisin vielä tehdä. Ne vaihtelevat sen mukaan, millä tasolla koen olevani laulajana. Mozartin Figaron häiden kreivitär ja Tšaikovskin Jevgeni Oneginin Tatjana ovat ainakin minulle unelmarooleja.

Hanna Antila

Hammashoitoa Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rovasti Kauko Mäen muistoseurat

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Filadelfiakikossa, Albertinkatu 31

16.1. klo 13.

Kirkkoherra Kalervo Salo ja Matti Latvala.

Kahvitarjoilu seurojen päätyttyä.

Vuokrata halutaan

VANTAAN

Päivystää su–to klo 18–01 pe–la klo 18–03 www.vantaanlauri.fi

JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin.

TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. TOIMITUKSEN SIHTEERI Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

ILMOITUSTEN VASTAANOTTO JA VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Anita Linnamäki, Jorma Söderholm, Seppo Flinck, Petri Nikkilä, Maarit Salovuori ja Kristian Karlsson.

JOS ET OLE SAANUT LEHTEÄ, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.



Vuokralle tarjotaan

Koulutusta KÄNNYKKÄ- JA TIETOKONEKURSSEJA SENIOREILLE FOIBESSA

ESITTELY Kilterinrinne 6:ssa su 16.1. klo 12-13

Onko ongelmia kännykän tai tietokoneen käytössä?

Kotisivut tietokoneelle 18.1., 20.1., 25.1. ja 26.1.

Tietokoneen käytön alkeet 15.-16.2.

Kännykän käyttö 15.-16.3.

Kurssit klo 10-14. Hinta 10 eur/pvä.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset puh. (09) 851 851.

Palvelukeskus Foibe, Sairaalakatu 7, Vantaa.

Asuntopohjien esimerkit: www.vvo.fi/kilterinrinne6

Tervetuloa oppilaaksi Helsingin Kristilliseen kouluun www.helsinginkristillinenkoulu.fi

Muuta Myyrmäkeen - lähelle palveluja Kilterinmäki sijaitsee Vantaalla hyvien liikenneyhteyksien varrella Myyrmäen juna-aseman tuntumassa. Kauppakeskus Myyrmannin palvelut ovat kävelymatkan päässä samoin päiväkodit, koulut ja hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet.

ESITTELY Pyhtäänkorventie 21:ssä su 30.1. klo 13.30-14.00

Asuntopohjien esimerkit: www.vvo.fi/pyhtaankorventie21 Pyhtäänkorventie 21

asuntotyyppi m2 vuokra, €/kk 1 h+tpk 45,0 - 48,0 737 - 793 2 h+kk/k 43,0 - 58,5 729 - 855 3 h+k 64,0 913 - 966 3 h+k+s 66,5 - 68,5 979 -1007 3 h+k (2-taso) 71,0 982 Vesimaksu ja laajakaista sisältyvät vuokraan.

Ei varallisuusrajoja.

Kilterinrinne 6, valm. 2/2011

asuntotyyppi m2 vuokra, €/kk 1 h+kt 34,0 674 - 722 1 h+kk+alkovi 36,0 674 - 707 2 h+kk 50,5 780 - 825 3 h+k 71,5 978 -1025 Vesimaksu ja laajakaista sisältyvät vuokraan. Varallisuusrajat.

Muuta Veromieheen - lähelle lentokenttää Veromiehen Aerolan asuinalue sijaitsee Aviapoliksen yrityskeskittymässä, kilometrin päässä Kauppakeskus Jumbon ja Flamingon palveluista. Alvar Aallon -hengessä suunnitellut tyylikkäät vapaarahoitteiset vuokra-asunnot valmistuvat helmikuun lopussa.

VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan ja vakuusmaksu on vain 250 €.

Tutustu asuntoihin ja täytä asuntohakemus jo tänään osoitteessa: www.vvo.fi. Tutustu samalla myös avainasiakasetuihimme!

HKK toimii Pukinmäessä (1.- 4.lk) ja Suurmetsässä Somerikkokujalla (5 – 9.lk), kunnes Pukinmäen koulun korjaus- ja muutostyöt valmistuvat. Koulussamme on tällä hetkellä vapaita oppilaspaikkoja kaikilla luokilla.

Toivotamme uudet oppilaat tervetulleeksi kouluumme, jossa vallitsee kiva ja lämmin kristillisen välittämisen ilmapiiri.

Tiedotustilaisuus järjestetään molemmilla kouluilla 20.1.2011 klo 18.00.

Tiedustelut ja oppilashakulomakkeen tilaukset: Koulusihteeri Ulla Jurvanen p. 010 841 5658 ulla.jurvanen@edu.hel.fi Rehtori Markus Andersson p. 010 841 5651 markus.andersson@edu.hel.fi

Seurakuntalaisen saarnakoulutus 29.-30.1.2011 alkaen

Mukana: piispa Irja Askola, Ilkka Puhakka, Päivi Räsänen, Pekka Y. Hiltunen, Leena Kairavuo, Yrjö Rossi, Kaarina Linko, Sami Seppänen, Vihtori Leskelä, Lauri Kemppainen Aiempaan saarnalupatutkintoon pohjautuva koulutus koostuu lähi- ja etäopiskelusta.

Koulutukseen tarvitaan seurakunnan kirkkoherran tai muun papin suositus.

Lähijaksot: 29.-30.1. Matka alkaa, 26.-27.3. Raamattu ja usko, 21.-22.5. Ilmaisutaito, 27.-28.8. Yhteinen ihmisyys, 8.-9.10. Kirkko ja yhteiskunta, 10.-11.12. Tehtävä odottaa

Hinta 420 €. Hinta sisältää opetuksen, ruokailut ja kahvit, kurssimateriaalin ja todistuksen.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen: sami.seppanen@laajasalonopisto., p. (09) 621 9000

Sijaiskanttorikoulutus

1.2.-27.5.2011 (ilta- ja etäopiskeluna)

Koulutus antaa valmiuksia toimia kanttorin sijaisena seurakunnassa. Kouluttajina mm.

MuM Ruut Kiiski, kanttori Anna Pulli, MuM Matti Vaakanainen, laulaja Annaliisa Pillak.

Pääsykoe 25.1. klo 16 alkaen. Hinta 250 €/kk (sis. opetuksen ja materiaalin) Tiedustelut ja ilmoittautuminen: vihtori.leskela@laajasalonopisto., (09) 6219 0036

Sielunhoidon syventävä koulutus 22.-23.1.2011 alkaen

sielunhoidon perusteisiin perehtyneille. Tiedustelut: sami.seppanen@laajasalonopisto.

www.laajasalonopisto. VVO-kotikeskus Vernissakatu 1, 5. krs., 01300 Vantaa puh. 020 508 3860 Avoinna ma-pe 8.30-15.30 vantaa@vvo.fi www.vvo.fi

Kiitokset

Helsingin kristillinen opisto Kuukiventie 6, 00840 Helsinki, (09) 621 9000 Yrityspuhelinnumeroon soitto maksaa matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17 snt/min (alv 23 %) ja lankapuhelimesta 8,28 snt/ puhelu+7 snt/min (alv 23 %).

Hautauspalveluja Palveluja tarjotaan

Lämpimät kiitokset Teille, jotka kunnioititte Väinö Kalevi Ruuskan muistoa ja otitte osaa suruumme.

Inkeri Ruuska ja lapset perh.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitöitä.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, työkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.



Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Huoneistoremontit

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Rakennuspalvelu Kokkonen Seppo

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

040 570 1884

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Vantaan seurakunnat 1.1.–.1.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p.

830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Puhelinneuvonta ja ajanvaraus tiistaisin klo 9–11 p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 p. 050 573 6277.

Päivystys tiistaisin klo 9–11 Länsimäen kirkolla, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Kirppis la 15.1. klo 10–13.

Messu su 16.1. klo 12. Vesa Häkkinen, Sari Kokkonen, Kristiina Nurmi.

Matalan kynnyksen maanantai 17.1. klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30.

Raamattupiiri vasta-alkajille ja kaikille kiinnostuneille. Jari Araneva.

Senioriklubi ti 18.1. klo 13. Diakoni Elina Vepsäläinen vierailee.

Raamattupiiri ti 18.1. klo 18.

Päivärukous ke 19.1. klo 12.30.

Viikkomessu to 20.1. klo 18.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitusta ei ole to 20.1. Seuraava harjoitus on 3.2.2011.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p 830 6623

Puuroperjantai 14.1. klo 11. Hartaus ja ilmainen puurotarjoilu.

Messu su 16.1. klo 10. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi. Äiti Teresa -peittopiiri ti 18.1. klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Ryhmä pienituloisille yksinhuoltajaperheille ti 18.1. klo 17– 20. Lastenhoito järjestetty.

Miesten raamattu ja -saunailta ti 18.1. klo 18.30–20.30.

Torstaimesta 20.1. klo 14–16.

Avoin kerho alakouluikäisille.

Kerholaisille tarjotaan välipala.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Kuunloiste -lapsikuoron kevätkausi alkaa ke 19.1. klo 15.

Harjoitukset ovat keskiviikkoisin klo 15–16. Tervetuloa uudet 7–12-vuotiaat tytöt ja pojat laulamaan. Kuorossa laulattaa Anne Viljamaa p. 050 533 0756.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa.

Kasvuryhmä aikuisille. Ryhmässä tutkitaan oman elämän kysymyksiä psykodraamamenetelmin. Kokoontumiskertoja on 10 torstaisin 27.1.–7.4. klo 17.30– 20.30. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 21.1. mennessä Tiina Palmu p. 050 356 5715.

Ryhmä äideille ja vauvoille tiistaisin klo 13–14.30 alkaen 8.2.

Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äidille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kuukauden ikäisiä. Keskustelun lisäksi loruilemme ja opimme vauvojen laululeikkejä. Tarjolla on myös kahvia ja teetä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 27.1. mennessä Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi

Lapsille ja perheille Perhekerhot kokoontuvat klo 9–11 tiistaisin Hakunilan kirkossa, keskiviikkoisin Länsimäen kirkossa sekä Pyhän Annan lastenkirkossa ja torstaisin Vaaralan kirkossa.

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11 Pyhän Annan lastenkirkossa.

Kevään pyhäkoulut alkavat su 16.1. klo 10 Länsimäen kirkossa.

torstaisin parillisilla viikoilla klo 12.

Lauluseurat su 16.1. klo 16. Veisataan Siionin kannelta. Mukana kanttori Hannu Lehtikangas ja kirkkoherra Jukka Nevala.

Kohtaamispaikka 20.1. alkaen torstaisin parittomilla viikoilla klo 12. Vierailijana seurakuntapastori Jaakko Kara.

ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Kastettu

Lapsille ja perheille

Kerttu Oilikki Salmelin, Sara-Maria Minea Suomi, Elmeri Onni Aleksanteri Reitti, Mauro Kalevi Ensio Vuolio, Iisa Alli Olivia Ahola, Rasmus Oliver Hedström.

Pyhäkoulu maanantaisin ja sunnuntaisin. Kirkkohetki, jossa lauletaan, käydään luovasti läpi Raamatun kertomuksia, hiljennytään, askarrellaan ja leikitään. Hämeenkylän kirkko su klo 10, Vapaalan seurakuntatalo su klo 11, Sahratie 1, kerhotila su klo 11, Uudentuvantie 6, kerhotila ma klo 18. Tiedustelut pyhäkoulusihteeri Irmeli Hendrell p. 040 837 9875.

Perhekerhot maanantaisin klo 9.30–11 Lammaspolku 1:ssä ja Variston päiväkodissa, Luhtimäki 2. Tiistaisin klo 9.30–11.00 Vapaalan seurakuntatalossa. Keskiviikkoisin klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkolla.

Nyyttikerho maanantaisin klo 13.00-14.30 Lammaspolku 1:ssä.

Taaperokerho keskiviikkoisin klo 13.30-15.00 Lammaspolku 1:ssä.

Lapsikuoro harjoittelee kirkolla tiistaisin klo 17–18. Lisätiedot kanttori Hannu-Pekka Heikkilä p.

050 420 3982.

Vanhemman väen piiri to 13.1. klo 13.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 13.1. klo 18. Myös uudet laulajat tervetulleita. Lisätietoa kanttori Ursula Hynniseltä p. 050 573 6368.

SPR:n verenluovutus pe 14.1. klo 14–19.

Messu su 16.1. klo 10, Kimmo Saares ja Martti Sirviö.

Vauvakirkko su 16.1. klo 15, Sanna Heikurinen, Martti Sirviö ja lastenohjaajat. Mukana viittomakielen opiskelijoita. Tarjoilua kirkkohetken jälkeen.

English through Bible ma 17.1. klo 18.30.

Kirkon kahvila ti 18.1. klo 11–13.

Rukousryhmä ti 18.1. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappelissa.

Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 19.1. klo 11, Mari Liimatainen.

Lähetyspiiri ke 19.1. klo 14.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.1. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri to 20.1. klo 13, Mari Liimatainen.

Miesten saunailta to 20.1. klo 18 Kotkansiiiven saunatiloissa.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 20.1. klo 18.

Avioliittoon kuulutettu Juha Antero Vesterinen ja Jenni Pirita Manninen, Mika-Olavi Jokela ja Aija Helena Kuivanen.

Hautaan siunattu Tauno Taavetti Peltonen 82 v, Helvi Kyllikki Bergström 78 v, Pekka Tapani Paakala 65 v, Jorma Severi Tasa 64 v, Risto Rudolf Näkki 64 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9 -12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p.

830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Perhekirkko, 5-vuotiaiden kutsujumalanpalvelus ja syntymäpäiväjuhla su 16.1. klo 10.

Saarna Anna-Kaisa Inkala, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas. Perhekirkon jälkeen syntymäpäiväjuhla tänä vuonna 5 vuotta täyttäville ja heidän perheilleen. Esiintyjänä Kengurumeiningin duo. Tiedustelut lapsija perhetyön sihteeri Eila Paulún p. 830 6457.

Iltamessu su 16.1. klo 18. Seurakuntapastori Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Seniorijumppa tiistaisin 18.1.– 3.5. klo 15 seurakuntasalissa.

Katekumenaatti - aikuinen usko alkaen ti 25.1. klo 18.30 takkahuoneessa. Ryhmässä pohditaan kristinuskon peruskysymyksiä ja se soveltuu myös aikuisrippikouluksi. Ohjaajana toimii Vuokko Kuokkanen ja pappina Anna-Kaisa Inkala. Tiedustelut Riitta Ahonen p. 0400 558 308.

Lammaskuja 2 B kerhotila Naisten raamattupiiri maanantaisin klo 18.

Avoimet ovet tiistaisin klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille parillisilla viikoilla keskiviikkoisin klo 14-16. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Pähkinärinteen lähetyspiiri 19.1. alkaen keskiviikkoisin parittomilla viikoilla klo 18.

Mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhmä 20.1. alkaen torstaisin parittomilla viikoilla klo 13.

Varhaisnuorille Bofferikerho ma klo 18–19, pienten ryhmä 7–9-vuotiaille.

Bofferikerho ma klo 19–20, isojen ryhmä 10–14-vuotiaille, kirkon nuortentila.

Autokerho ma 17–18, 7–10 -vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo.

Kuviskerho ti 17.30–19, 7–14-vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Musakerho ti 17–18.30, 7–10 -vuotiaille, kirkon alakerran päiväkerhotila.

Puuhakerho ke 17–18.30, 7–10 -vuotiaille, Pähkinärinteen kerhotila, Lammaskuja 2 A. Kokkikerho to 17–18.30, 7–10 -vuotiaille, Vapaalan seurakuntatalo.

Näytelmäkerho to 17–18.30, 7–10 -vuotiaille, kirkon alakerta.

Tiedustelut nuorisotyönohjaaja Pasi Niemistö p. 050 518 7967.

Nuorille Nuorten avoimet nuorten tilassa sunnuntaisin ja tiistaisin klo 18-20.30.Vapaamuotoista yhdessäoloa, jutustelua, pingistä, biljardia ja lautapelejä.

Isokoulu keskiviikkoisin klo 19 seurakuntasalissa. Tarkoitettu nuorille, jotka haluavat toimia isosena seurakunnan rippikouluissa.

Nuorten aikuisten sulkis maanantaisin klo 19–20 hallilla.

Muuta Senioritalon ehtoollishartaus to 13.1. klo 14, Kastanjakuja 1 A. Seurakuntapastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Senioritalon kahvikammari 19.1. alkaen parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 13.30, Kastanjakuja 1 A. Etsijän eväät 18.1. alkaen parittomien viikkojen tiistaisin klo 18.30, Askiston Kimaran päiväkoti.

Kastettu Ina Lena Julia Abrahamsson.

Avioliittoon kuulutettu Markku Tapio Hautala ja Jaana Helena Viitanen.

Lammaspolku 1 kerhotila

Hautaan siunattu

Käsityöpiiri HAIK tiistaisin klo 13. Valmistetaan neuleita myyjäisiin. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Vastaanotetaan myös keräysvaatetta ja leluja lahjoitettavaksi edelleen.

Aikuisten raamattupiiri 20.1. alkaen parittomilla viikoilla torstaisin klo 16.

Katri Lempi Mauno 83 v.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri alkaa 13.1. alkaen

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 830 6558

Nuorille Nuorten kahvilat: Dooris perjantaisin klo 19–22, Kaino sunnuntaisin klo 17–20.

Varhaisnuorille Varhaisnuorten kerhot alkaneet. Lisätietoa www.vantaanseurakunnat.fi/korso

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1, ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla

Muuta Kylväjäpiiri su 16.1. klo 15 Raili ja Reijo Savolaisella, Kotkansiipi 2 B.

Kastettu Jesse Antero Johannes Hurri, Emil Nikolai Mälkki, Venla Viola Aleksandra Pyötsiä, Emil Akseli Lindeman, Akseli Juho Kristian Tervo, Sofia Susanna Ilvonen, Elias Verneri Muinonen, Milla Aleksandra Nordfors, Casper Julius Rudik, Aleksandra Emilia Eklund, Vanessa Katariina Alin, Pihla Assi Katriina Nisumäki, Thomas Milko Benjamin Holmström, Iida Maria Virtanen, Onni Johannes Jimi Everi, Aatu Johannes Leppänen, Adele Isla Emilia Sotikoff, Kati Pauliina Hussi, Santeri Vertti Lakonen, Lello Zarkov.

Avioliittoon kuulutettu Riku Tapio Suihko ja Heli Annikki Lämsä, Toni Thomas Ensio Nieminen ja Jonna Marita Juven.

Hautaan siunattu Oili Maire Irene Pankolainen 85 v, Kirsti Helena Koskenranta-Nieminen 60 v, Markku Tapani Savolainen 54 v, Oleg Tsyganok 27 v, Helmi-Juulia Malmi 17 v.

Rekola Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pappi tavattavissa

Sirpa Päivinen/Kuvakotimaa

Hakunila

Seikkailupyhäkoulu su klo 14.30, kokoontuminen Pallotie 42 pihassa. Mukaan säänmukainen varustus, pientä evästä, juomapullo ja seikkailumieltä. Kotipyhäkoulu ke 19.1. klo 18 Itä-Hakkilassa, Riekkomäentie 8 Anna ja Mika Hyvärisellä. Hakunilassa alkaa myös kotipyhäkoulu Asta Enqvistillä.

Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, suljettu ke 19.1.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten

Yhteistä uskoa etsimässä

V

antaalla ja aika monella muullakin maailman paikkakunnalla vietetään jälleen 1.–25.1. ekumeenista rukousviikkoa. Mihin sillä ekumenialla oikein pyritään?

— Ekumenia kuuluu kristinuskon olemukseen: on vain yksi Kristus. Kristityt valitettavasti ovat olleet mestareita keksimään raja-aitoja. On arvioitu, että maailmassa on ainakin 200 erilaista merkittävää kristillistä kirkkokuntaa, kertoo ekumeniikan dosentti Jaakko Rusama.

Rusama puhuu rukousviikon tilaisuudessa aiheesta ”Tarvitseeko kristityillä olla sama usko?”. Hänen mukaansa riittää, että kristityt voivat sitoutua samaan apostoliseen uskontunnustukseen — siihen, joka meilläkin jumalanpalveluksissa luetaan. Sen sijaan esimerkiksi eettisistä kysymyksistä saa olla eri mieltä.

— Toivottavasti ekumeniassa oltaisiin joskus niin pitkällä, että eri kirkkoihin kuuluvat kristityt voisivat viettää yhdessä

ehtoollista, Rusama sanoo.

Moni luterilainen mieltää ekumenian kirkonjohtajien kansainvälisiksi neuvotteluiksi, jotka eivät rivikristityn elämää kosketa. Rusama kuitenkin huomauttaa, että muiden kirkkojen jäsenille ekumenia on käytännön todellisuutta joka päivä. Sitä eletään todeksi monen perheen ruokapöydässä, kun esimerkiksi puolisot kuuluvat eri kirkkokuntiin.

— Luterilaisille olisikin haaste nähdä moninaisuus rikkautena ja eri lailla uskovat kristityt sisarina ja veljinä — ei uhkana.

Ekumeenisen rukousviikon tilaisuudet Vantaalla: ●

●

●

to .. klo  Rekolan kirkossa dosentti Jaakko Rusaman alustus, keskustelua, yhteinen rukoushetki ja kahvit su .. klo  Martinristissä Yhteinen rukous -teematilaisuus, kahvitarjoilu klo . su .. klo . Pyhän Laurin kirkossa ekumeeninen iltavesper

varaukset ma–pe klo 11–14 p.

09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

”Tarvitseeko kristityillä olla sama usko?” ja keskustelua. Ilta päättyy yhteiseen rukoushetkeen.

Diakoniatoimisto

Asolan seurakuntatalo

Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155.

Asolantie 6

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Rautkallion kerhohuone

Kustaantie 22, p. 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Torstaipiiri 13.1. klo 13.

Lauluryhmä Ilonpilarien harjoitukset to klo 18.30.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Aamurukoushetki su 16.1. klo 9.

Messu su 16.1. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Aamurukoushetki ti klo 9.

Sanan ja rukouksen ilta ti 18.1. klo 19, puhujina Mikko Matikainen ja Kaisa Koivula, musiikki Riina Matikainen.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset alkavat ke 19.1. klo 18.30.

Ekumeenisen rukousviikon tilaisuus to 20.1. klo 18.30. Ohjelmassa kahvitarjoilu, ekumeniikan dosentti Jaakko Rusaman alustus

Yksinhuoltajailta to 13.1. klo 17.30.

Raamattupiiri to 20.1. klo 18.

Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Isko 1 ti 18.1. klo 17.30 kirkolla.

Kuulumisia, infoa tulevasta.

Open doors ke 19.1. klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen.

Lapsikuoro Vividon harjoitukset ke klo 16 kirkolla.

Muuta Rekolan seurakunta kiittää sinua, joka mahdollistit jouluilon.

Joululahjaverkosta lahjan sai 112 Rekolan alueella asuvaa lasta.



Vantaan seurakunnat 1.1.–.1.

Hautaan siunattu

kerhohuoneessa. Vantaan kristilliset eläkeläiset ry, vetäjänä Taisto Lipponen.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.1. klo 18. Outi Noponen, Jaakko Hyttinen.

Ilosanomapiiri to 20.1. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten ilosanomasolu to 20.1. klo 18 takkahuoneessa.

Kirkkokuoron harjoitus to 20.1. klo 18.

Väinö Taina 83 v.

Ilolan seurakuntatalo

Dominic Jonathan Järvinen, Santeri Taavetti Harrinpoika Nipuli, Jere Pekka Werner Hiltunen.

Avioliittoon kuulutettu Teemu Johannes Borodulin ja Mari Annukka Rahikainen, Kari Matti Valtteri Freudenthal ja Meeri Maria Peltola.

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Pyhän Laurin kuoron harjoitus ma 17.1. klo 18. Outi Noponen.

Naisten lenkkisauna to 20.1. klo 18 Quo Vadis -kuoron harjoitus to 20.1. klo 18.30. Iina Katila.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 830 6621

Messu su 16.1. klo 12. Päivi Helén, Maria Koukkari, Simo Santaranta.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 15.1. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 16.1. klo 10. Heikki Leppä, Outi Noponen, Jaakko Hyttinen.

Arabiankielinen raamattupiiri su 16.1. klo 16 aikuisten kerhohuoneessa.

Winkut työikäisten leskien vertailutukiryhmä su 16.1. klo 16 neuvotteluhuoneessa.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 17.1. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen.

Sansan radiopiiri ma 17.1. klo 18.30 neuvotteluhuoneessa.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 18.1. klo 12.

Ehtoollishartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 18.1. klo 13 neuvotteluhuoneessa, Sipe Jalokinos.

Omalla äänellä kuoro ti 18.1. klo 19 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Outi Noponen.

Raamis ke 19.1. klo 13–15

Ylästön seurakuntatilat

Muuta

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Malminiityn eläkeläiskerho ma 17.1. klo 13 Malminiityn 16 B-talo.

Naistenpäivät, Elämäni sillat la 5.2. Vivamossa Lohjalla. Lähtö tilausbussilla Tikkurilan kirkolta aamulla, paluu illalla samaan paikkaan. Hinta 30 € sisältää bussikuljetuksen, ohjelman, lounaan ja iltapäiväkahvin. Maksu bussissa. Ilmoittautumiset 24.1 mennessä p.

050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Ristipuron seurakuntatila

Ylästön eläkeläiskerho ke 19.1. klo 12.

Nuorten avoimet ovet to 20.1. klo 18.

Lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta ti klo 9.30–11, Ylästön seurakuntatalo to klo 9.30–11, Pakkalan kerhohuoneisto, Käräjäkuja 1 B, pe klo 9.30–11. Aikuisille kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille virikkeitä ja yhdessäoloa lastenhuoneessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on yhteinen hetki.

Lapsiparkki pe klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, ti klo 9-11 Pakkalan kerhohuoneistossa, Käräjäkuja 1 B. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse.

Mukaan mahtuu 15 lasta. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen, p. 050 434 5539.

Toivomme sovittujen aikojen noudattamista.

Vauvaolkkari to klo 13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahvikupin äärelle ja jakamaan vauvaperheen arkea ja juhlaa.

Torstaitupa to klo 17.30–19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoimessa päiväkerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä ohjaajien antamien virikkeiden

Leipää ja viiniä ➤

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Messu su 16.1. klo 12. Saarna ja liturgia Reija Vienola, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Eläkeläiskerho ti 18.1. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 8306 661

Kastettu Samu Eemeli Mikonpoika Virtanen, Oona Emilia Mäkelä, Max Joonatan Eric Eronen, Vilja Elina Korpisalo, Marko Juhani Leskinen, Ana Isabel Mikaela Ståhlhane, Elisa Tuuli Maria Tams, Nooa Mikael Vidgrén, Fia Leena Marjatta Hirvonen, Patrik Harri Aatos Österman, Jami Väinö Antero Parkkisenniemi, Siiri Helena Pöyhönen, Siiri Aleksandra Kostin, Piitu Kaisa Katariina Koski, Hilla Kerttu Kojo, Reino Hermanni Saukkonen, Vertti Oliver Arnell, Knut Eskil Nymark, Ellen Sara Sofia Sivenius, Hermanni Veikko Juhani Toivanen, Vilma Ria Kerttuli Lempiäinen, Timothy Antti Jonah Omon.

RYHMÄ ENSIMMÄISEN LAPSENSA SAANEILLE ÄIDEILLE ja heidän vauvoilleen alkaa ti 8.2. klo 13–14.30 Pyhän Annan lastenkirkossa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 27.1. mennessä Liisa Pietilälle p. 050 337 7312, liisa.pietila@evl.fi.

Hautaan siunattu Siiri Laine 88 v, Pirkko Marjatta Salmi 79 v, Aarre Anselmi Hellman 71 v, Martti Sakari Tanskanen 84 v, Väinö Kalevi Ruuska 78 v, Valto Viljam Väisänen 78 v, Helena Elisa Penttinen 65 v, Eila Irmeli Kurkela 62 v, Mauno Olavi Mustonen 56 v, Birgit Ilona Niemi 93 v, Rauha Alina Teittinen 87 v, Aino Helinä Nieminen 65 v, Harry Antero Rahikainen 54 v, Aili Antipov 50 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p.

830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko

Avioliittoon kuulutettu

Uomatie 1, p. 09 8306 429

Jani Petteri Koistinen ja Sara Kristiina Petersen-Jessen, Kari Juhani Martikainen ja Tanja Kristiina Saarinen, Aarne Juhani Harju ja Mervi Piritta Pennanen.

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Miesten piiri to 13.1. klo 18.30– 20 takkahuoneessa.

Kirjoittajapiiri Me kynät pe 14.1. klo 16–19 takkahuoneessa.

Kokoontuu kerran kuussa. Vapaita paikkoja voi tiedustella etukäteen aikuistyön toimistosta p.

050 512 1168.

Messu su 16.1. klo 10. Saarna Reija Vienola, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pyhäkoulu su 16.1. klo 10 kerhohuoneessa 4.

Kylväjäpiiri ma 17.1. klo 17–18.30 pienessä srk-salissa.

Aamurukouspiiri ti ja to klo 7.15–8 nuorisotilassa, käynti radan puolelta G–ovesta.

Eläkeläiskerho ti 18.1. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa.

Sinkkupiiri ti 18.1. klo 18.30–20 takkahuoneessa.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 19.1. klo 14–15 St. Martinin kappelissa.

Toivevirsien yhteislaulutilaisuus ke 19.1. klo 18.30. Lauletaan parikymmentä seurakuntalaisten eniten toivomaa virttä.

Eläkeläiskerho to 20.1. klo 13– 14.30 takkahuoneessa.

Arkipyhäkoulu to 20.1. klo 17.30.

Tämän vuoden rippikoululaisten vanhempien ilta kirkkosalissa to 20.1. klo 18. Taika-Petteri alustaa rippikoulupappi Heli Ojalehdon kanssa rippikoululaisen vanhempana olemisesta. Ilta alkaa kahvittelulla seurakuntasalissa.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto on avoinna to 13.1. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Eläkeläiskerho ti 18.1. klo 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho

Toivon tuulet su 16.1. klo 17.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 17.1. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lukupiiri ke 19.1. klo 18 Olotilassa. Herta Müller: Ihminen on iso fasaani.

Eläkeläiskerho to 20.1. klo 13– 14.30.

Laulupiiri to 20.1. klo 18.30– 20.30 Olotilassa.

Lapsiparkki perjantaisin klo 13–15. Yli 2-v. lapsille. Ohjelmassa leikkiä, satuhetkiä, askartelua, mahdollisesti ulkoilua, välipala (omat pienet eväät mukaan). Ilm. p. 050 561 7280.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Israelpiiri ti 18.1. klo 18–19.30.

Eläkeläiskerho ke 19.1. klo 13– 14.30.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotilassa.

Varhaisnuorille Tilaa 7–13-vuotiaiden kerhoissa: Näytelmäkerho Martinristissä ma klo 17–18.30. Puuhakerho Vaskipellossa ma klo 18.30– 20. VaVa eli Vaskipellon varikset Vaskipellossa ti klo 17–18.30. Liikunta- ja leikkikerho Rajatorpan kalliosuojassa ti klo 16.30–17.30.

Puuha- ja pelikerho Kaivosristissä ti klo 17–18. Leikkikerho Myyrmäen kirkolla Hipsulassa to klo 17– 18.30. Sählykerho Rajatorpan kalliosuojassa to klo 17–18. Askartelu- ja puuhakerho Kaivosristissä to klo 17–18.30.

Alakoululaisten puuhapäivät hiihtolomalla 2011. Voit osallistua koko viikon ajan tai vain yksittäisiin päiviin. Retkipäiviin voi osallistua koko perheen voimin tai vaikka isovanhempien kanssa.

Junnu-Olka-special ti 22.2. klo 13–17 Myyrmäen kirkon nuorisotila, kulku G-ovesta junaradan puolelta. Avoimet ovet 1.–6.-luokkalaisille tytöille ja pojille. Välipala, biljardia, lautapelejä ja Wii:tä. Mukaan huoltajan yhteystiedot. Ei ennakkoilmoittautumista.

Retkipäivä Korkeasaareen ke

Ensi sunnuntai on 2. sunnuntai loppiaisesta. Sen aihe on Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 105:2–5, 39–42, 2. Moos. 17:1–6, Ilm. 22:16–17 ja Joh. 4:5–26.

Kuusi pettymystä Joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan.

Joh. 4:14



Tikkurilan nuorisotila Unikkotie 5 C

kokoontuu yhdessä Seutulan eläkeläiskerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12.

Seutulan kappeli

Nuorille

Naisten rukouspiiri pe 14.1. klo 18.

Kartanonkosken piiri ke 19.1. klo 18. Sanaa teekupin ääressä.

Lapsilla omaa ohjelmaa. Avoin piiri.

Nuorten aikuisten avoin raamattupiiri to 20.1. klo 17.30.

Simonkyläntie 11

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

pohjalta. Ohjelmaan sisältyy pieni hartaushetki, kahvi- ja mehutuokio, leikkiä, askartelua ja musisointia. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakuntakoti ti 9.30–11, Tammiston kerhotila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon alakerta ke 9.30-11, Ilolan seurakuntakoti to 9.30–11.

Pyhäkoulut sunnuntaisin Tikkurilan kirkon alakerta klo 10–11, Kartanonkosken kerhohuoneisto klo 11–12, Ylästön seurakuntakoti klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo klo 11–12. Ristipurossa, Simonkyläntie 11, alkaa 6.2. klo 11–12 kahdeksan kertaa kokoontuva Jeesuksen seurassa -periodipyhäkoulu.

Walkers pe 14.1. klo 19–22 Tikkurilassa.

Ilmailukerho ma 17.1. klo 18 Kartanonkoskella.

Nuorten aikuisten ilta ma 17.1. klo 18-20 Tikkurilassa.

Iso 1 AB -koulutus ti 18.1. klo 16.30–18 Walkers ke 19.1. klo 16–18.30 Tikkurilassa.

Nuortenilta ke 19.1. klo 18.30– 20.

Nuorten avoimet ovet to 20.1. klo 18 Ylästöllä.

Hagelstamintie 20 A

Sini Pennanen

Kastettu

M

ietin Jeesuksen kohtaaman samarialaisen naisen tarinaa. Hän saattoi ajatella näin: ”Se mies kaivolla tiesi minun menneisyyteni ja nykyisen tilanteeni. Niin, viisi miestä ja tämä nykyinen.

Muistan nuoruuteni ihastuksen. Hän rakasti minua. Olimme onnellisia ja suunnittelimme tulevaisuutta. Aluksi kaikki oli pelkkää iloa, mutta sitten me aloimme kiistellä. Kumpikin halusi erilaisen tulevaisuuden, erilaisen onnen. Lähdimme etsimään eri suunnilta.

Kohtasin miehen, joka vei minut intohimon hurmioon.

Tunsin itseni naiseksi, joka on haluttava ja haluava. Ne yöt…

Mutta en ollut ainoa, jota hän halusi, olin vain yksi monista. Hän hävisi jonnekin.

Etsin vakavuutta ja sitoutumista. Löysinkin, mutta hän alkoi vartioida minua. Minun oli pakko paeta hänen omistushaluaan.

Etsin vapautta ja kahdenkeskistä hyvää oloa.

Meillä oli hienoja hetkiä, pidimme toisiamme hyvänä, ei ollut kiire minnekään. Hänen huomiontarpeensa oli loputon. Olin kuin hänen äitinsä. Hän al-

koi viihtyä enemmän siinä mielihyvässä, jota hyvät juomat antoivat. Hän ei ollut enää kanssani. Kun lähdin, hän ei varmaan sitä edes huomannut.

Etsin turvallisuutta ja vakiintumista. Sitouduimme, noudatimme hienoja periaatteita. Hän oli sankarini. Vihdoinkin elämälläni oli tarkoitus. Mutta hänen pyhyytensä meni äärimmäisyyksiin. En jaksanut seurata häntä. Hän syytti minua syntisyydestä ja erotti minut.

Nyt minä vain olen tämän nykyisen kaverini kanssa. Me emme toivo mitään, yritämme vain jotenkin selviytyä. Mutta tässä ei ole mitään mieltä.

Olenko etsinyt vapahtajaa näistä miehistä? Olivatko he epäjumalia, joilta odotin kaiken täyttymystä? Mies kaivolla sanoi, että hän antaa vettä janooni. Minuun itseeni voi tulla lähde, joka pulppuaa ikuisuuteen.”

Risto Pottonen Vantaankosken seurakunnan pappi

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille. Myyrmäen kirkko ti klo 9.30–11. Martinristi to klo 9.30–11, esikoisvauvakerho ke klo 13–15. Vaskipelto, Aapramintie 1, ke klo 17–18.30 ja yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20. Kaivosristi to klo 9.30–11.

Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, to klo 9.30–11. Kivistön kirkko ti klo 9.30–11. Seutulan kappeli pe klo 9.30–11.30. Tied. lapsityönohjaaja Laura Sydänmaanlakka p.

830 6412.

Lasten lauluryhmä su 16.1. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217.

Isä–lapsi-leiri Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa la–su 5.–6.2. Yhdessä olemista ja tekemistä, pelailua, makkaranpaistoa ja saunomista. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.1. mennessä Maari Santala, p. 050 347 6045.

Muuta Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Onnitteluadresseja ja Lähetysjärjestöjen ja Herättäjäyhdistyksen suruadresseja myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Kivimäen raamattupiiri kokoontuu 18.1. alk. parittomien viikkojen tiistaisin klo 19–20.30.

Lisätietoja Terttu Lemström p. 09 898 386.

Naisten raamattupiiri kokoontuu Martinlaaksossa 21.1. alk. parittomien viikkojen perjantaisin klo 19–20.30. Lisätietoja Eira Eriksson p. 09 890 703.

Kastettu Aleksi Sampo Juhani Heino, Hellä Kyllikki Iloniemi, Elise Iida Amanda Aaltonen, Oona Sofia Saukkonen, Suvi Karoliina Leino, Evelina Silja Sofia Häkkinen, Kuisma Eino August Utunen, Joosua Amos Ossian Salonen , Rasmus Maximus Hintsanen, Joona Aleksi Ketonen, Touko Paulus Virsunen, Aamos Martti Ilmari Penttilä, Vili Pekko Kaleva Pasanen, Eedit Amalia Eerola, Mikko Uolevi Aarne, Eetu Nooa Matias Haapanen, Aino Helena Elisabeth Eränen.

Avioliittoon kuulutettu

Sylvia Rintakoski 75 v, Jouni Tapio Valldén 71 v, Tuomo Uljas Tikkanen 65 v, Runar Robert Kumlin 65 v, Timo Jaakko Manninen 50 v, Heikki Tapani Pekkala 48 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må-fre kl. 9–13.

Verksamhet Ungdomskväll på Helsinggård fre 14.12 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl.

Högmässa sö 16.1 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, NiemeläRøed, Wikman, kyrkkaffe i kaffestugan Laurentius.

Högmässa sö 16.1 kl. 12 i S:t Martins kapell, Niemelä-Røed, Wikman.

Larskörens sångövning må 17.1 kl. 18 i S:t:Lars kapell, Wikman.

Viandakörens sångövning ti 18.1 kl. 13.30 i Dickursby kyrka, Wikman.

Drop in i Bagarstugan ti 18.1 kl.

15–19. Kom och chilla efter skolan, Jan ”Sege” Lindqvist.

Ungdomsmässa ti 18.1 kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Wikman.

Dickursby pensionärskrets on 19.1 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Missionskväll on 19.1 kl. 18.30 i S:t Martins kapell, Andersson.

Bibelföredragsserie to 20.1 kl. 18 i S:t Lars kapell, lilla salen. ”Avslöjandet av de yttersta tidernas hemligheter”, Martin Fagerudd.

Yhteiset Diakoniatyö Sururyhmä itsemurhan tehneiden läheisille tiistaisin 8.2.–29.3. klo 17–19 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Kokoontumisia on yhteensä kuusi. Ohjaajina diakoniasihteeri Eija Miettinen ja diakonissa Hanna Raunu.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Eija Miettinen p. 050 381 8768 tai Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Perheneuvonta Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ke 2.2. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ryhmä on tarkoitettu vanhemmille, joilla on 4–10-vuotiaita lapsia. Ryhmän tavoitteena on tukea ja vahvistaa lapsen ja vanhemman välistä myönteistä vuorovaikutusta ja etsiä vaihtoehtoisia tapoja kasvatustilanteisiin. Ilmoittautumiset 20.1. mennessä p. 09 830 6330 tai Leena Jokinen p. 050 347 2917 tai Hellevi Hilska-Salonen p. 050 347 6846.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Tutustu pappiin aamukahvilla to 13.1. klo 9.30–10.30. Tikkurilan seurakunnan pastori Jarkko Korhonen.

Haluatko tehdä hyvää? Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Olotilan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Juha Sakari Kemiläinen ja Anna Maria Puotiniemi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Hautaan siunattu

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Tyyne Sanelma Hämäläinen 94 v, Olga Hämäläinen 93 v, Helvi Ines Koistinen 88 v, Lauri Valdemar Alhonen 88 v, Margareta Viola Kalliala 86 v, Marja Leena Johanna Hämäläinen 85 v, Kerttu Maria Kajava 84 v, Jukka Eliel Valtonen 83 v, Meeri Annikki Pulkkinen 81 v, Martti Juhani Uljas 80 v, Kerttu Karhunen 79 v, Irja

Saara Vuorjoki

23.2. Lähtö klo 10 Myyrmäen kirkolta. Paluu samaan paikkaan klo 16. Omat eväät mukaan. Retkimaksu 5 e / lapsi ja 10 e / aikuinen sis. sisäänpääsymaksun ja kuljetuksen. Ilmoittautumiset Ann-Marie Ahlstenille p. 050 381 6303 viimeistään 31.1.

Ulkoilupäivä to 24.2. alkaa klo 10 Myyrmäen kirkolla ja päättyy klo 16. Pulkkamäkeä, luistelua, lumikenkäilyä, lumiveistoksia ja muuta ulkoilua. Keittolounas.

Ruokamaksu 2 e / lapsi. Ilmoittautumiset Ann-Marie Ahlstenille p. 050 381 6303 viimeistään 31.1.

Retkipäivä Sea Lifeen pe 25.2.

Lähtö klo 10 Myyrmäen kirkolta ja paluu klo 14. Omat eväät mukaan. Retkimaksu 7 e/ lapsi ja 12 e/ aikuinen sis. sisäänpääsymaksun ja kuljetuksen. Ilmoittautumiset Ann-Marie Ahlstenille p.

050 381 6303 viimeistään 31.1.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

— Lapsikuorossa parasta on aitous, sanoo kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Hyvällä sykkeellä ja ilolla Tuore lapsikuoro ja sen johtaja puhkuvat intoa.

H

ämeenkylän kirkossa soivat tiistai-iltaisin heleät äänet. Kymmenen reipasta tyttöä — kuten kuoronjohtaja heitä kutsuu — ovat Hämeenkylän seurakunnan uuden lapsikuoron perustajajäseniä. Keski-ikä on yhdeksän vuotta.

Syksyllä aloittanut lapsikuoro oli harjoitellut vasta muutaman kuukauden, kun se teki ensiesiintymisensä adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa. Lisää esiinnyttiin joulun alla.

— Esiintymiset menivät hienosti! kehuu kuoron johtaja, kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Ohjelmistossa on ollut lastenlauluja ja hengellisiä lauluja ja joulun aikaan tietysti joululauluja. Jatkon suhteen kuorolla ei ole kattoa eikä rajaa. Kuoro on toisinaan mukana jumalanpalveluksissa, mutta järjestää myös konsertteja omassa kirkossa ja muuallakin. Heikkilä kaavailee mielessään pieniä esiintymismatkoja.

— Lapsissa on niin paljon potentiaalia, että toiminta voi kasvaa mihin vain. Mielenkiinnolla odotan itsekin.

Jo tänä vuonna Vantaan seurakuntien lapsikuoroilla on tulossa yhteisprojekteja. Hämeenkylän, Hakunilan ja Rekolan seurakuntien lapsikuorot esiintyvät Hakunilan musiikkivii-

koilla 30.3. Laulun siivin -konsertissa kuullaan lasten kauneimpia lintuja enkelilauluja. Lisää yhteisesiintymisiä on tulossa myöhemmin keväällä ja syksyllä.

Herskyvää naurua Jos kuoron kymmenen reipasta tyttöä ovat innostuneet laulamisesta, on Hannu-Pekka Heikkiläkin innoissaan kuoron ohjaamisesta.

— Kaikki uudet asiat ovat lapsille mielenkiintoisia. Lapset janoavat oppia uutta.

Heikkilän mukaan heidän kuorossaan on ideaalitilanne siinä mielessä, että lapset ovat melkein samanikäisiä, joten oppiminenkin sujuu lähes tasatahtiin.

— Lapsikuorossa parasta on aitous. Kun lapset tykkäävät jostakin asiasta, he näyttävät sen, ja jos eivät, palaute on välitön. Heidän herskyvä naurunsa ja laulamisen kautta kaikuva ilo saavat aina hyvälle tuulelle.

Heikkilän mukaan lasten kanssa työskennellessä spontaani lähestymistapa on välttämätön. Tunteja ei voi liian tarkasti suunnitella valmiiksi. Mielikuvitusta ei ohjaajalla ole koskaan liikaa.

— Haastavinta on pitää mielenkiinto itse aiheessa, kun lapset tulevat harjoituksiin koulupäiviensä päätteeksi. Silloin keskittyminen ei enää voi olla samanlaista kuin aamukymmeneltä.

Aika paljon myös nauretaan.

Mukavalla mielellä oppii parhaiten.

Uusi laulu joka viikko?

Lapsikuoroa ei ole Hämeenkylän seurakunnassa ollut vähään aikaan. Aloite uuden kuoron perustamiseksi oli Hannu-Pekka Heikkilän.

— Ajattelin, että samalla kun se rikastuttaisi entisestään seurakunnan musiikkielämää, voisin tarjota lapsille hienon harrastuksen. Kävin kouluilla mainostamassa uutta harrastusmahdollisuutta. Aluksi meitä oli yksi, sitten kaksi. Sitten taisi olla jo neljä.

Lapsikuoron harjoituksissa tietysti lauletaan paljon, mutta välillä leikitään ja jutellaan. Takavuosien urheilutermeillä voisi kuvata, että mennään hyvällä sykkeellä ja ilon kautta.

— Aika paljon myös nauretaan.

Harrastamisen tulee tietysti aina olla kivaa. Mukavalla mielellä oppii parhaiten. Tytöt ovat niin nopeita oppimaan, että haluaisivat joka viikko uuden laulun, Heikkilä kertoo.

Poikia ei kuorossa vielä ole, mutta Heikkilä toivoo heitäkin tulevan. Hän kannustaisi myös vanhempia tsemppaamaan poikia kuoroon.

— Bonuksena kuorossa olisi, että saisi laulaa tyttöjen kanssa yhdessä, virnistää Heikkilä.

— Kuoroon ovat tervetulleita kaikki lapset, jotka tykkäävät laulamisesta. Mukaan ei tarvitse ottaa kuin oma ääni.

Katriina Harviainen

Hämeenkylän seurakunnan lapsikuoro harjoittelee tiistaisin klo – Hämeenkylän kirkossa.

Lisätietoa Vantaan seurakuntien lapsikuoroista www.vantaanseurakunnat.fi.

5

koonnut Nina Riutta

11 jKr.

Hillitöntä menoa

VANTAAN LAURI ON lokakuusta alkaen ollut Facebookissa. Mutta ei perinteisellä fanisivulla, vaan Verkko-Laurana. Kyseessä on fiktiivinen hahmo, jonka takana on aito ihminen, lehden aktiivinen lukija.

— Olen Vantaan Laurin virallinen fani ja luen lehden tarkkaan, kertoo Verkko-Laura.

Verkko-Lauran koti on Louhelassa. Sieltä on hyvät yhteydet joka puolelle.

— Alue on sopivan pieni, mutta samalla riittävän iso ja lähellä keskuksia.

Laura on yksinhuoltaja. Nuorin lapsista on eskarissa, keskimmäinen on esiteini ja vanhin on teini.

Heidän arkensa näkyy Facebookin päivityksissä. Parisuhdetilannettaan Verkko-Laura kuvaa sanoilla ”vaikea selittää”.

EI MIKÄÄN kaunis tapa juhlia: ”Pitää pitoja katujen varsilla, muuttaa koko kaupunki kapakaksi, kadut viinistä velliksi, juoksennella joukoittain sinne tänne tekemään törkeyksiä, sotkeutumaan siveettömyyteen himon kiihkossa.”

Sama meno joka uusi vuosi, vappu ja taiteiden yö. Ja pikkujoulut päälle. ”Näinkö siis on, että julkisen ilon ilmaisee julkinen häpeä?” kirjoittaa tuohtunut kommentaattori ja jatkaa: ”Eihän tapanne juhlia anna tilaa kohtuullisuudelle, arvokkuudelle eikä mielen puhtaudelle.”

No, on meillä sentään itsenäisyyspäivä soihtukulkueineen ja sotilasparaateineen!

Naisten käyttäytymisessäkin on kuulemma toivomisen varaa. Nykynaiset pukeutuvat kuin ilotytöt ja kiskovat viiniä kuin miehet ja avioerot ovat arkipäivää. ”Missä ovat nuo vanhat, onnelliset avioliitot, joita varmasti hyvät tavat edistivät?” kirjoittaja kyselee. Hänen kantansa maailman menoon on, että ”kristitty ei vaihda sukupuoltaan eikä vaimoaan”.

Profiilissaan Verkko-Laura kertoo olevansa henkinen etsijä. Mitä tämä tarkoittaa?

— Vaikka Laura kuuluu kirkkoon, häntä kiinnostavat myös muiden uskontojen ja filosofioiden tavat jäsentää elämää ja ihmisyyttä. Yhteistä on yllättävän paljon.

Verkko-Laura bongaa sivulleen itseään kiinnostavia linkkejä ja juttuja myös muualta kuin Vantaan Laurista. Niistä päätellen Laura on suvaitsevainen ja lämminhenkinen.

— Siihen ainakin kovasti pyrin.

Ihminen on toki erehtyväinen — virtuaali-ihminenkin.

Verkko-Lauralla on Facebookissa yli 100 ystävää.

— More is more! Jos fanitat Vantaan Lauria, pyydä Laura kaveriksi, innostaa Verkko-Laura.

”Se oli elämäni syvin pohjakosketus, mutta toisaalta myös suurin siunaus. Kun kaikki meni pieleen, olin jotenkin niin nöyrä, että silloin yläkerrasta alettiin kaataa armoa.

Ensin piti menettää kaikki, sitten vasta olin riittävän nöyrä vastaanottamaan.”

Kirjailija, elokuvaohjaaja, henkisyyden opettaja Taavi Kassila Eevassa 1/2011

Anssi Rauhala

Verkko-Laura on Vantaan Laurin virallinen fani Facebookissa.

..

Kiitos ajankohtaisesta kannanotostasi, kirkkoisä Tertullianus ja terveiset sinne vuoden 190-luvun loppupuoliskolle Roomaan!

Tertullianus: Apologeticum. Kristinuskon puolustus. Kirjapaja 2010.

Lähiöt kunniaan!

MONI MEISTÄ asuu ihan tyytyväisenä kerrostaloasunnossa lähiössä.

Hinnat ovat usein kohtuullisia kantakaupungin hintoihin verrattuna ja luonto ja palvelut ovat lähellä. Silti lähiö-sanalla on negatiivinen kaiku: kukaan ei sano haaveilevansa lähiökodista, eikä lähiökoteja esitellä sisustuslehtien kiiltävillä sivuilla.

YLE:n TV1:ssä nähtävässä Tehtävä lähiössä -sarjassa lähiöitä lähestytään positiivisessa hengessä. Muun muassa Radio Helsingistä tutun toimittajan Anna Laineen ja muotoilija Mikko Paakkasen kanssa tutustutaan erilaisiin lähiöihin ympäri Suomea, kuullaan lähiöiden taustoista tutkijoilta ja tietenkin vieraillaan

Onnea, Nuutti!

● ●

kauniissa lähiökodeissa ja tavataan niiden tyytyväisiä asukkaita. Mukana on myös julkkiksia kuten Arno Kotro, Saimi Hoyer ja Virpi Hämeen-Anttila kertomassa lähiökokemuksistaan.

Vantaalaisille on luvassa tuttuja maisemia 16.1. esitettävässä jaksossa.

Siinä mietitään, onko lähiö ekologinen asuinpaikka ja käydään metsäretkellä Vantaan Pähkinärinteessä.

Tehtävä lähiössä -ohjelmaa esitetään TV1:ssä sunnuntaisin klo 18.45.

Sarjalla on myös omat verkkosivut, joilla voi äänestää parasta lähiökotia.

Nuutti on suomalainen muunnos Knutista. Vastaava muoto Virossa on Nuut, joka esiintyy siellä enää sukunimissä.

Talvinen Nuutin päivä nuuttipukkeineen on kansanperinteessä ollut joulunajan päätöspäivä. ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti poijes viepi.”

Viime vuonna 111 poikaa nimettiin Nuutiksi. Nuutti-nimi yleistyi 2000-luvun alussa, jolloin vanhoja nimiä alettiin suosia.

Vihan vimma

uden vuoden ensimmäinen aamu valkeni synkkänä. Heräsin siihen, kun kolmevuotias poikani hyppi keltaisella kengurupallolla rintakehäni päällä.

Ahdistuksesta jäykkänä ponkaisin ylös vuoteestani sillä seurauksella, että kumipallo lensi suoraan isoäidin perintömaljakkoon kohtalokkain seurauksin. Kymmenen sekunnin tapahtumaketju oli saanut aikaan tuhansia sirpaleita, karjuvan isän ja pelosta kankean poikapolon.

Raivon vallassa kiskoin tenavani parvekkeelle jäähylle. Huusin hänelle kaiken patoutuneen vihani ja tein kaikki samat virheet kuin isät ennen minua. Koko nujakasta jäi jäljelle vain pienen pojan murskattu sielu ja isän punaisena hehkuvat äänihuulet. Voittajaa episodista on turha hakea.

Ennen perinteistä uudenvuoden mäkikilpailua saimme kuitenkin pojan kanssa tilit selviksi. Sovittiin, ettei kukaan enää hypi kengurupallolla toisen päällä, eikä iskä huuda enää niin kovaa. Istuttiin hetki sylikkäin ja täristiin helpotustamme toisiamme vasten.

Illalla hampaita harjatessani tuijotin peilistä ilotonta miestä. Lapsuudesta saakka sisälläni vellonut viha oli päässyt irti tuhoisin seurauksin. Patoutuneen vihan pahin puoli onkin se, että se etsii kohteekseen herkän ja haavoittuvaisen olennon. Ilman kovaa työtä ja pakottamista viha ei koskaan löydä oikeaan osoitteeseen.

Joskus tapahtuu kuitenkin ihmeitä. Kun viha palaa lähettäjälleen, katkeaa kymmeniä sukupolvia kestänyt ketju. Lumen alta paljastuu vihdoin vihan toinen puoli — rakkaus.

Mikko Salmi

Hans von Schantz

Vartin retriitti



Totta kai tätä ystäväämme häkellyttää myös uskontojen kirjo: on ennustajia, parantajia, astrologeja ja jos jonkinlaista jumalaa. Samaan aikaan kunnon kristittyjä ahdistellaan ja vaaditaan tilille, niin kuin Jumalaan uskominen olisi jotenkin naurettavaa tai paheksuttavaa.

Mikko Paakkanen ja Anna Laine vierailevat lähiöissä.

●

U

Pablo Picasso

Facebook-fani