Lauri 2011 nro 21 (3 6)

VANTAAN

Tarvitseeko kirkko herätysliikkeitä? ➤ 6–7



..

www.vantaanlauri.fi

Leinelän uuden asuinalueen ensimmäinen asukas ➤3 Kesäkonserteissa soivat jazz, tango ja negrospirituaalit ➤ 11

➤5

Sini Pennanen

Leivo itse

ruisleipää Jumala on minussa kuin moneen kertaan tapetoitu seinä — Kaisa Raittila ➤ 12

Uutiset

M

onen turistin saa tulemaan Vantaalle vain lentokenttä, mutta luokkaretkikohteena Vantaa on jopa aiempaa suositumpi. Suurin osa Vantaalle tulevista koululaisryhmistä suuntaa Heurekaan tai Fazerille, mutta myös muissa kohteissa kuten Ilmailumuseossa ja Pyhän Laurin kirkossa käy keväällä paljon lapsia ja nuoria.

Helsinkiin junalla matkustanut Pelkosenniemen koulun ysiluokka oli valinnut vierailukohteikseen Fazerin tehtaan, eduskuntatalon ja Linnanmäen. Viidestä pojasta koostuva luokka oli kerännyt rahaa myymällä arpoja, karkkeja ja sukkia koko yläkoulun ajan.

Kauan odotettu retki alkoi jo sunnuntaina iltapäivästä ja päättyi lentomatkaan keskiviikkoaamuna.

— Ajattelemme niin, että jos kerran lähdetään, lähdetään sitten kauas, Pelkosenniemen koulun rehtori, sivistystoimenjohtaja ja ysiluokan luokanvalvoja Anita LeppiniemiJärvinen perustelee.

..

Tuloksellista ja läpinäkyvää Viime ViikoLLa kirjoitin siitä, miten Kirkon Ulkomaanavun kyläkehityshanke Etiopiassa oli onnistunut. Nyt jatkan kertomalla kirkon suurimman lähetysjärjestön Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta. Näitä järjestöjä tukemalla myös vantaalaiset ovat mukana muuttamassa maailmaa edes hitusen paremmaksi.

Ulkopuolisen konsulttiyrityksen arvion mukaan Suomen Lähetysseuran vuosien 2007–2010 kehitysyhteistyö oli vaikuttavaa ja tuloksellista. Työn päätavoitteena oli saada aikaan pysyviä muutoksia 18 köyhän maan heikoimmassa asemassa olevien elämässä, hyvinvoinnissa ja ihmisarvon toteutumisessa. Arvion mukaan Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeet paransivat ihmisten elämää. Lisäksi Lähetysseura onnistui monin paikoin vahvistamaan paikallisten kumppaneidensa kykyä toimia kehityksen moottorina alueillaan.

Suomen LähetYSSeura viettää kesäjuhliaan 10.–12.6. Porissa. Juhlilla siunataan matkaan 21 uutta työntekijää.

He voivat lähteä kirkon kansainväliseen työhön rohkein mielin: asioita voi muuttaa.

2

Fazerilassa tulijoiden määrä on ollut viime vuosina kasvussa, eikä toukokuussa pystytä ottamaan vastaan kuin kaukaa tulevia.

— Se, mitä täällä vierailevat ryhmät odottavat eniten, on tietysti karkin syöminen.

Maistatamme tuotteita, sitten meillä on pari videota, joita näytämme ja kerromme yrityksestä ja raaka-aineista, vierailumarkkinointipäällikkö Maileen Korosuo kertoo.

Fazerilla vierailu kiinnostaa kaikenikäisten ryhmiä, mutta toukokuussa enemmistössä ovat peruskoululaiset. Alaikäraja on  vuotta.

— Ikäraja perustuu turvallisuuteen, sillä täällä liikkuu trukkeja ja ryhmän on pysyttävä koossa ja pystyttävä noudattamaan ohjeita. Tammikuussa teemme poikkeuksen, silloin käytössä on pienemmille tehty vierailuohjelma, Korosuo sanoo.

Pelkosenniemeltä tulleet Jarno Isojärvi, Olli Nyman, Sami Kiljunen ja Janne Rytilahti pääsivät maistamaan karkkeja Fazerilla. jotakin toiminnallista tekemistä, näyttelyamanuenssi Valeri Saltikoff kertoo.

Myös tiedekeskus Heureka on tänä keväänä ollut poikkeuksellisen suosittu retkikohde tiedepuisto Galileissa olevan dinosaurusnäyttelyn ansiosta. Toukokuun aikana Heurekassa kävi noin   vierasta, joista ainakin puolet oli koululaisia. Vuosittain kävijöitä on  .

— Kävijöitä on kaukaa, mutta käy meillä keväällä ihan vantaalaisiakin ryhmiä, vies-

Heurekassa käyvät kaikenikäiset Lentokentän lähellä sijaitsevassa Ilmailumuseossa toukokuu on kiireisin kuukausi. Kävijöitä on ollut yli . Suurin osa vierailijoista tulee pääkaupunkiseudulta.

Parhaillaan esillä oleva Myyttinen lento -näyttely on osoittautunut vetovoimaiseksi ja kiinnostanut monen ikäisiä.

— Vierailuilta toivotaan perusopetusta ja Timo Saarinen

kiitoSta Sai mYÖS työn läpinäkyvyys, epäonnistumisten myöntäminen, ja sen näkeminen, että köyhyyden poistaminen ja ihmisoikeuksien parantaminen kulkevat käsi kädessä. Luulisi raportin olevan mieluisaa luettavaa myös ulkoministeriössä, joka kanavoi osan kehitysyhteistyövaroistaan kansalaisjärjestöjen kautta.

Suomen Lähetysseuran tapaiset järjestöt saavat pienillä rahoilla hyvää aikaan muun muassa sen takia, että niiden hankkeet ovat maanläheisiä.

Lisäksi niillä on luotettavia yhteistyökumppaneita: kirkkoja, kansalaisjärjestöjä ja kansainvälisiä järjestöjä.

Raporttia täydentää toinen iloinen uutinen Lähetysseuran työstä. Vuoden 2008 Tasaus-kampanjan keräystuotolla ja ulkoministeriön kehitysyhteistyötuella saatiin aikaan parannuksia Kambodzan alkuperäiskansojen asemaan. Lasten koulunkäynti lisääntyi, aikuisten lukutaito parani ja lisäksi levitettiin terveystietoa. Työn tehokkuus ja sen saama julkisuus sai myös maan päättäjät ottamaan hallitusohjelmaan sen, että alkuperäiskansojen lapsille pitää antaa mahdollisuus käydä koulua ja saada omakielistä opetusta.

Tilaa vain kaukaa tuleville

tintäpäällikkö Heli Ainoa sanoo.

Tiedekeskuksessa käy kaikenikäisiä aina päiväkotiryhmistä aikuisryhmiin ja ohjelmaa voidaan räätälöidä iän mukaan.

Pyhän Laurin kirkossa on toukokuussa vieraillut lähinnä vantaalaisia koululaisryhmiä. Vahtimestari Heini Ahokkaan mukaan suurin osa haluaa kuulla yleisesittelyn kirkosta, mutta jotkut ryhmät liittävät kirkossa vierailun esimerkiksi historian opetukseen.

Hanna Antila

Kahden seurakunnan rajat muuttuvat

T

ikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien välinen raja muuttuu ensi vuoden alusta. Muutoksen myötä noin  Vantaankosken seurakunnan jäsentä siirtyy Tikkurilan seurakuntaan.

Uusi raja noudattaa Vantaan kaupungin Aviapoliksen suuralueen länsirajaa ja kulkee Vantaanjokea pitkin. Tikkurilan ja Vantaankosken seurakuntien välinen raja noudattaa Ylästössä nykyään kylärajaa, joka taas ei vastaa Vantaan nykyisiä kaupunginosarajoja.

— Seurakuntaraja kulkee nyt niin, että jo-

Seurakuntaraja myötäilee Vantaanjokea ensi vuoden alusta alkaen.

●

●

VaLtakunnaLLiSen VirSiViSan on voittanut Virsieeet Mäntsälästä. Virsivisan finaali käytiin Turussa 26.5. Helsingin hiippakuntaa edustanut vantaalaisjoukkue Tuomelan tomerat ei sijoittunut kärkeen. Pelkällä laulutaidolla ei kisassa pärjännyt, vaan kilpailussa ratkottiin myös muun muassa virsiaiheisia kuva-arvoituksia. Viidettä kertaa järjestettyyn virsivisaan osallistui yli 7000 koululaista. riki kuiVaLainen martinLaakSon LukioSta oli yksi parhaista uskonnon osaajista ylioppilaskirjoituksissa. Suomen Uskonnonopettajain liitto palkitsi yli 40 pistettä uskonnon ainereaalissa saaneet nuoret kunniakirjoilla, stipendeillä ja kirjapalkinnoilla. Palkittuja oli yhdeksän.

Erja Saarinen/Lapsityön Keskus

Pääkirjoitus

Vantaa kiinnostaa luokkaretkeläisiä Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

pa saman kadun eri päissä ihmiset kuuluvat eri seurakuntiin. Joki on selkeämpi raja, Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast perustelee.

Silvastin mukaan muutos koskee niin harvoja, ettei se vaikuta Tikkurilan seurakunnan palveluihin. Joissakin tilanteissa seurakuntalaiset voivat yhä käyttää Vantaankosken seurakunnan palveluita.

— Esimerkiksi rippikouluihin ilmoittautuessa lasten kouluyhteydet pyritään aina huomioimaan.

●

●

Virsieeet eli Emma, Emmi ja Emma Mäntsälästä voittivat Virsivisan.

enSi VuoDen YhteiSVaStuukeräYS auttaa kotimaassa taloudellisessa ahdingossa olevia ihmisiä Takuu-Säätiön käynnistämän hankkeen kautta. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta menee edellisten vuosien tapaan 60 prosenttia kansainvälisen diakonian kohteisiin Kirkon Ulkomaanavun kautta. Ulkomainen avustuskohde on pienrahoitustoiminta Ugandassa. t YÖttÖmYYS Vähenee edelleen Vantaalla. Vantaan työttömyysaste oli huhtikuussa 8 prosenttia. Työttömiä oli 9800. Eniten työttömiä oli teollisuudessa. Vantaan työ- ja elinkeinotoimistossa oli haettavana huhtikuun aikana kaikkiaan 3655 paikkaa. Eniten avoimia paikkoja oli kaupallisella alalla.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Riemuylioppilaat kuuLun tämän kevään riemuylioppilaisiin. Riemuylioppilaat ovat niitä, jotka ovat saaneet lakkinsa 50 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi meidät oli kutsuttu vieraiksi koulullemme. Lisäksi meidät on tietysti kutsuttu päättäjäisjuhlaan, jossa uudet ylioppilaat saavat lakkinsa. Meitä pääsi aikanaan ylioppilaaksi 18. Kuusi on jo siirtynyt ajan rajan tuolle puolen.

Kymmenen oli paikalla.

Viisikymmentä vuotta on pitkä aika, mutta kun tapasimme koulun pihalla, vuodet oli pyyhkäisty pois.

Olimme taas Vääksyn yhteiskoulun oppilaita ja koulun ensimmäisiä ylioppilaita. Asikkalan kunta osti meille tuolloin ylioppilaslakit. Kunta on ollut edistyksellinen panostaessaan koulutukseen. Se näkyy myös nykyisellä koululla, ja se näkyy kunnan vireydessä ja elinkelpoisuudessa.

Entinen hakunilalainen Anneli Östman tuntee itsensä jo leineläläiseksi.

Ensimmäisenä Leinelässä Anneli Östman pitää uuden asuinalueen värikkyydestä.

K

un Leinelän asuinalueen talot alkoivat valmistua, Anneli Östman oli miehensä Alfin kanssa ensimmäisenä hakemassa avaimia uuteen kotiin. Vaikka asunto oli varattu jo vuoden  lopulla, muuttopäivä tuli eteen yllättäen.

— Talo valmistui noin kuukauden etuajassa. Tuli vähän kiire vanhan asunnon myynnin kanssa. Onneksi se meni kuitenkin nopeasti kaupaksi, Anneli kertoo.

Anneli ja Alf muuttivat Leinelään pienkerrostalosta Hakunilasta. He olivat viihtyneet Hakunilassa erinomaisesti alueen rauhallisuuden ja hyvien ulkoilumaastojen vuoksi, mutta asunto alkoi kaivata remonttia ja Östmanit alkoivat miettiä, että hissitalossa asuminen saattaisi olla tulevaisuutta ajatellen parempi valinta. Samoihin aikoihin he näkivät ensimmäiset mainokset Leinelään rakennettavista taloista ja kiinnostuivat.

Tutustumisretket Leinelään vahvistivat tunnetta siitä, että alueelle on hyvä muuttaa. Erityisesti hyvät kulkuyhteydet ja ulkoilumaastot miellyttivät.

— Meille oli tärkeää, että talvella pääsee helposti hiihtämään, Anneli perustelee.

Vaikka päätös asunnonostosta piti tehdä osittain pelkkien havainnekuvien perusteella, missään vaiheessa muutto ei hirvittänyt.

— Päinvastoin, oli kivaa muuttaa alueelle, jossa kaikki on uutta.

Hiljaisuutta myllerryksen keskellä Anneli ja Alf Östmanin uusi koti on valoisa kolmio, jossa on suuri lasitettu parveke ja sauna. Se ei silti ole samanlainen kuin talon muut kolmiot, sillä asunnon ensimmäisinä asukkaina he saivat vaikuttaa siihen, miltä koti näyttää.

— Halusimme esimerkiksi keittiöön ylimääräisen pakastimen ja vetolaatikot kaappien sijasta, Anneli esittelee.

Ikkunoista avautuvat näkymät muuttuvat koko ajan. Talon taakse nouseva lasten leikkipuisto on vielä keskeneräinen, ja pihalla kulkee rakennusmiehiä, jotka viimeistelevät naapuritaloja ja piha-alueita.

Paljon on toisaalta valmiinakin. Leinelän päiväkoti on jo täyttynyt pienistä asiakkaista, ja kukkaistutuksetkin ovat kohdillaan.

Muutaman sadan metrin päässä rakennetaan ylikulkusiltaa ja Leinelän rautatieasemaa. Myllerrys ei silti tuoreita asukkaita haittaa.

— Täällä on todella paksut seinät, eikä tänne kuulu myöskään veden kohina eivätkä hissin äänet. Naapurit ovat sanoneet ihan samaa, että hiljaista on, Anneli kertoo.

Monenlaisia naapureita Leinelästä on tulossa noin  vantaalaisen koti, mutta vielä asukkaita ei ole kuin parissa talossa. Lisää asukkaita on kuitenkin tulossa aivan näinä päivinä, kun uusia taloja valmistuu.

Anneli Östman pitää hyvänä asiana sitä, että alueelle tulee koteja hyvin monenlaisille ihmisille: yksinasuville, pariskunnille ja lapsiperheille. Kaikki eivät ole omistusasuntoja,

vaan osasta tulee vuokrakoteja ja asumisoikeusasuntoja. Ensimmäisten asukkaiden joukossa on näyttänyt olevan ainakin nuoria pareja, lapsiperheitä ja eläkeläisiä tai eläkeiän kynnyksellä olevia.

— Vielä täällä ei ole tutustunut naapureihin kovin paljon, ja aika vähän heitä on edes näkynyt, Anneli kertoo.

Sen verran hän kuitenkin tietää naapureistaan, että moni on muuttanut Leinelään lähiseuduilta.

— Yhdet muuttivat tänne tuosta viereiseltä omakotitaloalueelta.

Taidetta kotikulmilla Vaikka Leinelä on vielä keskeneräinen, jo nyt voi huomata, että aluetta suunniteltaessa on tehty yhteistyötä taiteilijoiden kanssa. Aivan Anneli ja Alf Östmanin kotia vastapäätä on yksi taideporteista.

— Minusta on tosi hauskaa, etteivät kaikki talot ole samanlaisia ja että niissä on käytetty värejä. On keltaista, sinistä ja punaista. Varsinkin talvella, kun on harmaata ja pimeää, se on tosi hyvä juttu, Anneli sanoo.

Vaikka Anneli on asunut uudessa kodissa vasta muutaman kuukauden, hän tuntee jo itsensä leineläläiseksi. Parannusehdotuksia uuteen asuinympäristöön hän keksii vain muutaman: pätkiviin mobiiliyhteyksiin pitäisi saada parannusta ja jossakin vaiheessa alueelle voisi tuoda jotakin harrastustoimintaa.

— Vaikka päiväkodin tiloihin voisi tulla jotakin iltatoimintaa kuten jooga-, jumppa- tai käsityöryhmiä, Anneli suunnittelee.

p ä ivä

e l ä m ää

ViiVYimme kouLuLLa melkein kuusi tuntia. Lämmin vastaanotto liikutti meitä kyyneliin asti ja vaikutti valtavasti juhlapäivämme onnistumiseen.

Koulu käytti hyvin sille tarjoutuneen tilaisuuden esitellä itseään ja yhdistää vierailumme osaksi koulutyötä.

Kiitollisuutemme osoitukseksi päätimme lahjoittaa yhden stipendin tämän kevään ylioppilaalle tervehdyksenä 50 vuoden takaa.

Hanna Antila

Anneli Östman osallistui uuden kotitalonsa ensimmäiseen yhtiökokoukseen ke ..

Va i n

oLimme henGettÖmiä hämmästyksestä nähdessämme, millaisessa ympäristössä nykyiset oppilaat saavat opiskella: on kielistudio, kuvaamataidon, käsityön, kemian, fysiikan ja kotitalouden erityisluokkia, on auditorio, on suuri kirjasto tai pikemminkin oppimiskeskus vanhassa juhlasalissa. Koulussa voi opiskella englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa ja venäjää.

Ellei koulussa ole tarpeeksi oppilaita ryhmän perustamiseen, opetusta annetaan netin kautta yhteistyössä lähikuntien koulujen kanssa.

Rehtori Jarkko Koponen, lehtori Aino Mela ja lukion ensimmäisen luokan oppilaat olivat isäntinä, emäntinä ja oppaina koko päivän.

Kotitalouden opiskelijat valmistivat meille kaiken tarjottavan alkumaljasta lounaaseen ja päiväkahviin asti. He olivat laatineet kauniin kattauksen ja hoitivat tarjoilun. Meillä oli tilaisuus vierailla luokissa ja seurata opetusta. Kuuntelimme pienen konsertin ja näimme kuvakertomuksen koulumme 85-vuotisesta historiasta. Itse pidin koulun nykyisille oppilaille luennon Qumranin tekstilöydöistä.

Raija Sollamo professori



Pisteitä

Ota kantaa

Luomakunnan ja suvivirren sunnuntain jumalanpalvelus pidettiin 29.5. Kuusijärvellä

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Miten Suvivirsi soi Kuusijärvellä?

Haluamme toiminnan jatkuvan

Markku Mattila

Janne Näreranta,  Suvi Mähönen, 

Vesa Häkkinen, 

Oletko ennen ollut ulkoilmajumalanpalveluksessa?

— Olen ollut ulkoilmajumalanpalveluksessa muun muassa herättäjäjuhlilla. Kun on pieniä lapsia, tämä on hyvä ratkaisu. Lasten äänet eivät häiritse vaan mahtuvat luontoon. Mukanani oli puolitoistavuotias esikoispoikani. Naapurit houkuttelivat meidät tänne.

Millaista oli?

— Jumalanpalvelus tuntui sopivan mittaiselta, ja se oli tuotu ulos ilman suurempia kommervenkkeja.  minuuttia oli sopiva pituus. Virret olivat tuttuja, ja niitä oli helppo laulaa lauluryhmän mukana. Tekniikkaa oli riittävästi, puhe kuului.

Pisteillä –, miten sujui?

— Annan –. Ekstrakivaa olisi ollut, jos olisi voinut ostaa jäätelöä tullessa ja jos lopussa olisi ollut soppatykki. Kuumana kesäpäivänä voisi olla tarjolla vettä ja mehua, ja miksei kuppi kahvia.

Oletko ennen pitänyt jumalanpalveluksia ulkoilmassa?

— Maaseudulla olen pitänyt keväällä esimerkiksi pellonsiunaustilaisuuksia. Olen myös pitänyt jumalanpalveluksia perinteisessä paikassa keskellä metsää.

Kuinka keksitte pitää jumalanpalveluksen Kuusijärvellä?

— En tiedä, kummalta kirkkoherralta ajatus tuli. Kuusijärvi yhdistää seurakuntia: eteläranta on Hakunilaa ja pohjoisranta Rekolaa. Kun Vantaalla vietettiin tänään luomakunnan sunnuntaita, oli luontevaa kiittää Jumalaa luomisesta luonnon keskellä.

Pisteillä –, miten sujui?

— Annan  pistettä seurakuntien yhteistyölle ja sille, että väkeä tuli. Olisi kornia kiittää Jumalaa luomisesta ja pudottaa pisteitä kylmän sään takia. Ihmisen pienuus näkyy siinä, miten olemme luonnon ja sään armoilla.

Ku i n k a

Oletko ennen ollut ulkoilmajumalanpalveluksessa?

— En ole ollut. Enkä olisi huomannut tulla nytkään ilman siskoani, joka laulaa Rekolan seurakunnan Ilonpilarit-kuorossa. Meillä oli oikein perhetreffit. Mukana olivat sisareni, äitini sekä lapseni, kohta vuoden ikäinen Aurora ja kolmivuotias Isabella. Tulimme Vanhasta Koivukylästä eväiden kanssa.

Millaista oli?

— Aiheena oli luonto, luomakunta ja luonnonvarat kaikkien yhteisenä resurssina. Se, että aiheesta puhuttiin luonnon keskellä, konkretisoi ja avasi asiaa hienosti.

Pisteillä –, miten sujui?

— Annan  pistettä. Ympäristö oli hyvä lapsille. Ajankohta oli ehkä liian aikaisin keväällä. Järvi on vielä kylmä, ja niin oli tuulikin. Syönnin jälkeen menemme silti lasten kanssa vielä leikkipuistoon.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Ulla-Maija Perälä, 60, jää huomenna eläkkeelle opettajan työstä.

 % Pöytyäläinen

Viime vuosina olemme asuneet mieheni kanssa työviikot Kartanonkoskella kaksiossa ja viikonloput Pöytyällä. Siellä tapasin mieheni 16-vuotiaana serkkujeni luona. Olin 18-vuotias, kun menimme naimisiin ja tyttäremme syntyi. Asuimme ensin Turussa, mutta muutimme sieltä mieheni kotitaloon Pöytyälle.



 % Helsinkiläis-vantaalainen

Lapsuuteni asuin työläisäitini kanssa Helsingissä. Varhaislapsuudessani asuimme pari vuotta Korsossakin.

Kävin tyttölyseon. Koulupukuun kuului liivihame. Pitkiä housuja ei saanut käyttää missään nimessä.

Ehdin työskennellä muun muassa sahalla, luotonvalvojana ja tutkimusassistenttina ennen luokan-

opettajaksi ryhtymistä. Tulin Simonkallion kouluun vuonna 1997. Mieheni oli saanut aiemmin opettajan paikan Hakunilasta. Eläkkeellä tulee ikävä oppilaitani. Emme aio luopua Vantaan kodista ainakaan heti. Tytär perheineen asuu Kivistössä ja Vantaalta on helppo lähteä kulttuuririentoihin Helsinkiin.

Päiväkummun omakotiyhdistys haluaa, että seurakuntatoiminta jatkuu Päiväkummussa. Nykyinen seurakuntatalo on rakennettu sitä varten lahjoitetulle tontille. Tontin lahjoittivat vuonna  lahjakirjalla Martti, Lauri, Aune ja Rauha Pihkala pyhäkoulua ja seurakuntatoimintaa varten. Lahjakirja on kirjoitettu hyvässä uskossa, että seurakunta pitää huolta lahjoituksesta, eikä siinä ole vaatimuksia, kuinka lahjoitustonttia tulee jatkossa käyttää.

Tontille on rakennettu -luvulla vaatimaton parakki seurakuntataloksi, jota laajennettiin vuonna . Omakotiyhdistys toivoo, että lahjoituksen henkeä ja lahjoittajia kunnioitetaan jatkamalla nykyistä seurakuntatoimintaa. Pidämme erittäin tärkeänä, että tulevaisuudessakin Päiväkummun seurakuntatilassa voidaan järjestää muun muassa kastetilaisuuksia ja joulukirkkoja. Nykyisen seurakuntatalon juhlasali on toiminut erinomaisesti.

Päiväkummun seurakuntatalon tilalle on aikaisemmin esitetty uutta seurakuntataloa, mutta ilmeisesti tahdon ja rahoituksen puutteen vuoksi hanke on jäänyt toteuttamatta. Uuden Päiväkummun kiinteistösuunnitelman mukaan tontille suunnitellaan mittavaa rakennushanketta, jossa rakennusten pinta-ala noin  m². Suunnitelma on omakotiyhdistyksen mielestä epärealistinen. Siihen kuuluvat kymmenen asunnon talo, huoltotilat, parkkipaikat ja ulkoilutilat noin  neliön tontille tuntuvat ylimitoitetulta.

Esitämme, että hankkeesta on päätöksentekoa varten laadittava luonnokset, joista käy ilmi kuinka kiinteistö sovitetaan tontille.

Vasta tämän luonnoksen jälkeen voidaan arvioida uuden kiinteistön soveltumista. Omakotiyhdistys haluaa, että kiinteistösuunnitelma noudattaa alueen rakennustyyliä ja rakennuskorkeutta ja että se istuu maisemaan muuttamatta sitä liikaa.

Koska Päiväkummun seurakuntatalon kunto on jo monta vuotta ollut tiedossa, ihmettelemme, miksi uutta kiinteistöhanketta viedään erityisen kovalla kiireellä eteenpäin. Näin tärkeä hanke tulee valmistella normaalilla aikataululla ja siitä pitää tiedottaa asukkaille ja omakotiyhdistykselle. Nyt omakotiyhdistykselle annettiin vain neljä päivää aikaa laatia lausunto uudesta hankkeesta. Omakotiyhdistys toivoo Rekolan seurakunnalta parempaa tiedotusta ja yhteistyötä.

Päiväkummun Omakotitaloyhdistys Pekka Puura, puheenjohtaja

Toiminta aiotaan turvata

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto on vahvistanut investointisuunnitelman, jonka mukaan Päiväkumpuun ei rakenneta uutta seurakuntataloa. Vantaan seurakunnat ha-

luaa kuitenkin kiinteistökehityshankkeella turvata Rekolan seurakunnan toimintojen jatkumisen Päiväkummussa.

Nykyinen seurakuntatalo on muutamassa vuodessa tulossa käyttöikänsä päähän. Taloa ei voi korjata, sillä vanha osa ja vuonna  rakennettu laajennusosa eivät rakennusteknisesti toimi yhdessä. Väliaikaisilla toimenpiteillä sisäilman laatu on pystytty pitämään sellaisena, että toimintaa on voitu jatkaa.

Kun Vantaan seurakuntien taloudelliset resurssit niukkenevat ja kiinteistöinvestointeihin jää aiempaa vähemmän mahdollisuuksia, on selvää, ettei Päiväkumpuun rakenneta uutta seurakuntataloa. Sen vuoksi olemme selvittäneet mahdollisuutta turvata seurakunnan toiminta tontilla muulla tavalla. Tässä olemme huomioineet sen, että seurakuntatalon tontti on testamentilla lahjoitettu seurakunnalliseen käyttöön.

Olemme selvittäneet monia yhteistyökumppaneita. Nyt näyttää siltä, että Vantaan kaupungin vammaispalveluiden ja seurakunnan tarpeet voisivat kohdata. Itsenäistymässä olevat kehitysvammaiset nuoret aikuiset tarvitsevat tuettua asumista. Seurakunta voisi saada samaan kiinteistöön kaksi kerhohuonetta, jotka voi yhdistää yhdeksi saliksi. Siten nykyisen laajuinen kerhotoiminta, kastetilaisuudet ja muut perhejuhlat sekä joulukirkko voidaan jatkossakin järjestää Päiväkummussa. Ilman tätä hanketta se ei onnistu.

Rekolan seurakuntaneuvosto käsitteli .. kiinteistökehityshankkeen päälinjoja ja hyväksyi sen jatkamisen. Se pyysi samalla Päiväkummun omakotiyhdistykseltä virallisen lausunnon .. mennessä. Päiväkummun omakotiyhdistys oli nopea ja toimitti lausuntonsa neljä päivää myöhemmin.

Yhdistyksen näkökulmat otetaan huomioon jatkotyöskentelyssä. Nyt on välttämätöntä laatia Vantaan kaupungin kanssa kunnollinen tilaohjelma ja luonnokset rakennuksesta, jotta sen toteuttamismahdollisuudet voidaan kunnolla arvioida. Tätä tehdään parhaillaan.

Tiedotimme hankkeesta omakotiyhdistykselle heti, kun oli jotakin kerrottavaa. Olemme sopineet palaverista, jossa keskustellaan suunnitelmasta. Pidämme myös päiväkumpulaisille informaatiotilaisuuden syksyllä, kun hankkeesta on tarkemmat suunnitelmat.

Mikko Matikainen Rekolan seurakunnan kirkkoherra Juha Tuohimäki Vantaan seurakuntayhtymän johtaja

Kiitos Kiitos lukuisista ihanista muistamisista eläkkeellelähtöjuhlassani .. Hienoa, kun tuitte Mariakodin ystäviä.

Jaakko Simojoki

Oikaisu Toisin kuin Maalaismaisemasta kasvoi kaupunki -jutussa viime viikolla (VL ..) mainittiin, Vantaasta ei tullut kaupunki vuonna  vaan .

Hilkka Huttusella on yli viisikymmentä vuotta vanha hapanleipäjuuri.

Ruisleipä syntyy vaivaten ja hyrräten Hilkka Huttusen nuoruudessa tansseihin sai lähteä, kun ruisleipätaikina oli alustettu.

M

arttojen opetuskeittiössä tuoksuu vastapaistettu ruisleipä. Kohoamassa olevien limppujen pinta repeilee.

— Se tarkoittaa, että ne ovat valmiita uuniin, Uudenmaan Marttojen kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen sanoo.

Pellillä komeilevat leivät ovat melkein yhtä suuria kuin ne maalaislimput, joita leivottiin Hilkan lapsuudenkodissa joka lauantai. Hilkka on leiponut ruisleipää lapsesta saakka äitinsä oppien mukaan. Hän vakuuttaa, että ruisleivän leipominen onnistuu jokaiselta.

sellaista ole saatavilla tutulta leipojalta, palan pakastettua juurta voi ostaa Uudenmaan Martoilta.

Juuri kuplii iloisesti Tämänkertaisen leipomisurakan Hilkka aloitti eilen päivällä. Silloin hän lisäsi jäisen taikinapalan joukkoon vettä ja ruisjauhoja ja jätti juuren happanemaan huoneen lämpöön.

— Taikina alkoi pian kuplia iloisesti aurinkoisella ikkunalaudalla.

Hilkan mukaan ruisleipien ja muiden pe-

Kaarevapintaiseksi kohotettu

Urjalan mummon yleiskone Kolmen litran taikinasta syntyy kuusi isoa hapanlimppua. Hilkan lapsuudenkodissa Juankoskella Savossa leivottiin limppuja, kun taas Länsi-Suomessa tehdään reikäleipiä.

Hilkka näyttää vanhaa Urjalasta peräisin olevaa lehmänsarvea. Hän nimittää sitä Urjalan mummon yleiskoneeksi.

— Tämä on peräisin siskoni länsisuomalaiselta anopilta. Sarven leveällä päällä hän teki reikäleipiin reiät. Makkaroita täytettäessä sarvi käännettiin toisin päin ja kapeasta päästä pursotettiin makkaran täyte suoleen.

Tänään leivotut leivät on valmistettu yli viisikymmentä vuotta vanhasta hapanleipäjuuresta. Hilkka on tuonut sen Marttojen keittiöön opinahjostaan Lappeenrannasta, josta hän valmistui ravitsemusteknikoksi.

Taikinajuuren voi valmistaa myös itse.

— Itse tehty taikinajuuri vaatii yleensä muutaman leipomiskerran ennen kuin se alkaa toimia kunnolla, Hilkka opastaa.

Jos taikinajuurta ei halua tehdä itse eikä

taikina valmistuu melkein itsekseen. Entisajan maalaistaloissa leipää valmistettiin muiden töiden ohessa. Hilkan lapsuudenkodin leivinuunissa paistettiin lauantaisin kahdeksan suurta hapanlimppua.

— Ruisleipätaikina piti alustaa ensin, vasta sitten sain lähteä tansseihin, Hilkka muistelee.

Yhdessä kulhossa on vielä kohoamassa taikina, jonka päälle on painettu risti.

— Ennen sanottiin, että risti tehdään taikinan päälle, jotta leipä olisi Jumalan siunaamaa, mutta kyllä risti toimii myös hyvänä kohotusmittarina, Hilkka tuumii.

Hilkan rystyset punoittavat vielä taikinan vaivaamisesta.

— Entisajan naisilla oli ruista ranteessa, Hilkka toteaa.

Kun taikinaa on vaivattu tarpeeksi kauan ja riittävän voimakkaasti, se alkaa irrota leipojan käsistä.

— Taikina alkaa napsahdella sormissa.

Siitä alkaa kuulua sellainen sopiva soundi.

rinneruokien valmistus kiinnostaa erityisesti nuoria ja keski-ikäisiä naisia. Äideiltä tyttärille siirtynyt perinneruokien valmistuksen taito on saattanut katketa tai oma äiti tai anoppi saattaa olla jo niin huonossa kunnossa, ettei voi enää tehdä perinteisiä herkkuja eikä neuvoa niiden valmistamisessa.

Martoille on tullut paljon kyselyjä siitä, voiko ruisleipää tehdä tavallisessa sähköuunissa.

— Voi tehdä. Itse paistan ruisleivän kotona kiertoilmauunissa, Hilkka sanoo.

Taikinan soundi Ruisleivän valmistus vie pari päivää, mutta

Tottuneen tekijän käsissä taikinasta näyttää syntyvän kuin itsestään sileäpintaisia leipiä.

Hilkka pyörittää leivistä hiukan kartion muotoisia. Sitä kutsutaan hyrräämiseksi.

— Kohoamisen aikana leipä elää ja saa tasaisen kaarevan pinnan.

— Paras lopputulos tulee, jos leivän tekee puisen, käsittelemättömän alustan päällä.

Kotonani keittiön työtaso ei ole puuta, mutta kyllä senkin päällä leipiä syntyy.

Martinlaaksossa asuva Hilkka kertoo leipovansa ruisleipää monta kertaa vuodessa.

Hän leipoo kerrallaan neljä limppua, halkaisee ne kahtia ja laittaa osan leivistä pakastimeen. Hilkka syö paljon itse tehtyä leipää tai sämpylöitä, mutta ostaa leipää myös kaupan hyllyltä.

— Elämästä ei pidä tehdä liian vaikeaa.

Sen takia niitä valmistuotteita on myytävänä, Hilkka sanoo. tekstit Soili Pohjalainen kuvat Sini Pennanen

Hapanleipä Taikinajuuri 0,5–1 dl vanhaa hapanleipätaikinaa ● 1 l vettä ● n. 1 l ruisjauhoja ●

Taikina ● 1,5 rkl suolaa ● n. 1,5 l ruisjauhoja . Liuota hapanleipätaikinapala haaleaan veteen. Lisää ruisjauhot vatkaten.

Anna juuren käydä huoneenlämmössä vähintään vuorokausi ja sekoita sitä välillä. Valmis juuri tuoksuu raikkaan happamalta ja kuplii voimakkaasti. . Pari tuntia ennen varsinaista taikinan valmistamista lisää juureen 2–4 dl ruisjauhoja. . Lisää seokseen suola. Lisää loput ruisjauhot ja alusta taikinaa käsin, kunnes se alkaa natista ja irrota käsistä. . Anna taikinan kohota noin 1,5-kertaiseksi ja leivo siitä neljä limppua. Säästä pieni pala taikinaa juureksi seuraavaan leipomiskertaan. Taikinajuuri säilyy pakastimessa. . Kohota leipiä liinan alla, kunnes leipien pinta alkaa repeillä. Paista limput uunin alaosassa 200 asteessa 45– 60 minuuttia. Leipä on kypsä, kun se kuulostaa pohjaan koputettuna ontolta. Jäähdytä leivät liinalla peitettyinä.

Jos vanhaa taikinaa ei ole Taikinajuuri kolme viipaletta eli noin 100 g hapanta ruisleipää ● 1 l vettä ● n. 1 l täysjyväruisjauhoja ●

Vatkaa ainekset lämpimään veteen. Anna juuren seistä lämpimässä 12–15 tuntia ja sekoita sitä välillä. Kun juuri kuplii, se on valmista. Jos käyminen on pysähtynyt, elvytä juuri sekoittamalla 2 dl lämmintä vettä ja 1,5 dl ruisjauhoja keskenään ja lisää juureen. Anna käydä noin kaksi tuntia.



Liik

Herätysliikkeissä k onko niille tilaa ki

S

uomessa on oma kirkollinen erikoisuutensa, jollaista ei löydy muualta: joukko luterilaisen valtakirkon sisällä toimivia herätysliikkeitä. Niiden näkemykset eivät aina osu yksiin kirkossa tehtyjen päätösten kanssa, sillä liikkeiden jäsenet ovat usein muita kirkon jäseniä uskonnollisesti aktiivisempia ja katsomuksiltaan vanhoillisempia.

Vanhimpien liikkeiden eli rukoilevaisuuden ja herännäisyyden juuret ovat -luvulla. Tuorein tapaus, -luvulla syntynyt Nokia Missio, oli opillisesti niin eri linjoilla kirkon kanssa, että se irtautui omaksi kirkokseen.

Suurin herätysliikkeistä on vanhoillislestadiolaisuus, johon kuuluu noin   suomalaista. Se on liikkeistä myös laajimmalle levinnyt. Esimerkiksi vuonna  sillä oli toimintaa kahdessa kolmesta luterilaisesta seurakunnasta.

Suuri vaikutus Herätysliikkeet eivät suinkaan ole mitään pienen joukon perinneharrastusta, sillä joka kymmenes suomalainen kuuluu johonkin herätysliikkeeseen ja toinen kymmenesosa on saanut niistä hengellisiä vaikutteita. Aktiivisesti kirkon toiminnassa mukana olevista puolet on herätysliikkeiden jäseniä.

— Herätysliikkeillä on siis suuri vaikutus luterilaisessa kirkossa. Usein aktiivinen herätysliikeväki valikoituu vastuunkantajiksi seurakuntien luottamustehtäviin. Myös seurakuntien henkilöstössä on paljon herätysliiketaustaisia ihmisiä, yli  prosenttia työntekijöistä on mukana jossakin herätysliikkeessä, kertoo teologian ja yhteiskuntatieteiden tohtori Hanna Salomäki, jonka tutkimus Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen ilmestyi viime vuoden lopulla.

Salomäki huomauttaa, että yhdeksän kymmenestä paikallisseurakunnasta kokee yhteistyön herätysliikkeiden kanssa toimivan hyvin.

Esimerkiksi naispappeuteen liittyvät ristiriitatilanteet ovat harvinaisempia kuin niiden saaman julkisuuden perusteella voisi ajatella.

— Totta kai julkisuudessa korostuvat vastakkainasettelut ja konfl iktit. Esimerkiksi Nokia Missio oli näkyvästi esillä silloin, kun Markku Koiviston ja Tampereen tuomiokapitulin välisiä kiistoja ratkottiin. Nyt Nokia Missio on oma kirkkonsa, eikä sitä juuri näy julkisuudessa, vaikka sen toiminta ei ole merkittävästi muuttunut. Riita kirkon kanssa teki siitä medialle mielenkiintoisen.

Rukoilevaisuus

on syntynyt 1700-luvun lopulla vaikuttaneen Länsi-Suomen kansanherätyksen ja 1800-luvun alun hyppyherätyksen pohjalta.

Liisa Eerikintytär.



Paav

kkeessä

kysellään, irkossa.

Herätysliikkeet otsikoissa Naispappeus

Naisia on Suomessa vihitty papeiksi yli 20 vuotta, mutta herätysliikkeiden enemmistö ei naispappeutta hyväksy. Vuonna 2006 piispainkokous päätti, että kirkon työntekijä ei voi enää kieltäytyä yhteistyöstä naispapin kanssa. Kiistely ei ole loppunut siihen. Tänä keväänä on keskusteltu siitä, saako Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley) järjestää seurakuntien tiloissa erityismessuja, joita toimittamassa ei ole naispappeja.

Jännitteet kuuluvat kuvaan

Hanna Salomäki toteaa, että herätysliikkeiden ja kirkon suhde elää. Liikkeillä on tietty elinkaari, jonka eri vaiheissa painottuvat eri asiat.

Alkuvaiheessa liikkeet ovat eräänlaisia protestiliikkeitä, joille on ominaista konflikti kirkon virallisen järjestyksen kanssa. Aikaa myöten liikkeet löytävät jonkinlaisen tasapainon suhteessaan kirkkoon — tai erkaantuvat omiksi uskontokunnikseen.

— Tulee pisteitä, jolloin vakiintuneissakin liikkeissä arvioidaan uudelleen, mikä niiden suhde kirkkoon on. Viime vuosina on alettu molemmin puolin kysellä, minkä verran kirkko sallii liikkeille vapautta. Osassa herätysliikkeitä esimerkiksi kysymys homoseksuaalisuudesta on nähty laajempana kuin vain moraalia koskevana. Heille siinä on kyse myös Raamatun arvovallasta ja roolista kirkossa, Salomäki sanoo.

— Monissa herätysliikkeissä mietitään nyt, onko joku selvä raja, jonka jälkeen yhteistyötä ei voi jatkaa. Ei enää ole mitenkään itsestään selvää, että herätysliikkeet pysyvät kirkossa.

Jos kirkko esimerkiksi alkaisi siunata samaa sukupuolta olevien parisuhteita, se toimisi selkeästi sitä vastaan, mitä monissa herätysliikkeissä pidetään oikeana.

Rajoja on etsitty molemminpuolin. Viime aikoina monissa seurakunnissa on vaadittu esimerkiksi kolehtikohteiden ja lähetysmäärärahojen ottamista harkintaan. Tulisiko edelleen tukea liikkeitä, jotka eivät hyväksy esimerkiksi naispappeutta? Entä saavatko herätysliikkeet opettaa, että homoseksuaalisuus on syntiä? Salomäki arvioi, että keskustelu on kiristänyt jo ennestään jännittynyttä asetelmaa.

— Kirkolliskokouksen ratkaisu parisuhderukouksesta oli ehkä laiha kompromissi, joka ei ratkaise todellista ongelmaa. Nyt kummallakin ryhmällä on mahdollisuus jatkaa omaa opetustaan. Riidat siirtyvät seurakuntatasolle: rukoillaanko meillä vai ei?

Liberaalit ja konservatiivit Kirkon jakautumisesta kahtia on viime vuosina puhuttu paljon. Ilmiö näkyy esimerkiksi nettikeskusteluissa, mutta myös viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat samaan. Hanna Salomäki tiivistää sen näin: erot liberaaleiksi ja konservatiiveiksi itsensä määrittelevien kirkon jäsenten välillä ovat selviä.

Monien sitoutuneiden seurakuntalaisten kannat ovat toisenlaisia kuin kirkon päättäjien kannat. Mitä aktiivisempi seurakuntalainen on kyseessä, sitä todennäköisemmin hänen näkemyksensä homoseksuaalisuudesta tai naispappeudesta on kirkon perinteisen kannan mukainen — siis kielteinen.

Suurin osa kirkon jäsenistä on kuitenkin uskonnollisesti passiivisia. Lähes puolet osallistuu toimintaan harvemmin kuin kerran

vo Ruotsalainen.

Nokia Missio

Hengellisille kesäjuhlille osallistuminen on monille perinteensiirtoa. vuodessa. Salomäki arvioi, että viimeaikaisissa eroaalloissa lähtijöitä ovat olleet enimmäkseen sellaiset, joille kirkko on etäinen. Jos kirkon virallisen linjan ja herätysliikkeiden välit kiristyvät, kirkosta saattaa lähteä myös aktiivista herätysliikeväkeä.

— Moni miettii, onko hän kirkossa vain välttämätön paha, joka kelpaa veronmaksajaksi mutta on muuten ei-toivottu. Nuoremmilla sukupolvilla kynnys lähteä kirkosta voi olla paljon matalampi kuin vanhemmilla. He kyselevät, miksi he oikein ovat jäseniä ja mitä he siitä saavat. Ja jos kirkon opetus ei vastaa omaa ajattelua, voisiko rahansa käyttää johonkin muuhun?

Hajanainen herännäisyys Hanna Salomäki haastatteli tutkimustaan varten herätysliikkeiden kesäjuhlille osallistuneita vuosina  ja . Mukana oli yhdeksän eri liikettä, ja kyselyyn vastasi lähes  kesäjuhlakävijää. Kyselyn perusteella herätysliikkeiden vankin tukijoukko on Väli-Suomessa, erityisesti Pohjanmaalla ja Savossa.

Enemmistö herätysliikkeiden kannattajista on naisia. Iältään aktiivien enemmistö on yli -vuotiaita. Vanha mielikuva herätysliikkeistä oppimattoman kansan liikkeinä ei Salomäen mukaan enää pidä paikkaansa, sillä liikkeiden piirissä on paljon korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Herätysliikkeiden väliltä löytyy Salomäen mukaan selviä eroja. Yhtenäisin ja näkemyksiltään yksimielisin liike on vanhoillislestadiolaisuus. Valtaosa vanhoillislestadiolaisista osallistui liikkeensä toimintaan viikoittain. Sen sijaan Raamattua he lukivat selvästi vähemmän kuin muihin liikkeisiin kuuluvat. Liikkeen jä-

Nokian luterilaisessa seurakunnassa alkanut herätysliike Nokia Missio ja sen johtaja Markku Koivisto nousivat julkisuuteen 1990-luvun lopulla, kun liikkeen ja Tampereen hiippakunnan välillä oli sovittamattomia erimielisyyksiä. Vuonna 2008 Nokia Missio irtautui omaksi kirkkokunnakseen.

Homoseksuaalisuus

Viimesyksyinen TV2:n homoilta sai aikaan kirkosta eroamisten vyöryn ja jyrkensi kirkossa käytävää keskustelua suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Enemmistö herätysliikkeistä suhtautuu homoseksuaalisuuteen kielteisesti, ja niiden jäsenet äänestivät kirkolliskokouksessa vastaan, kun tehtiin päätös rekisteröityjen parisuhteiden puolesta rukoilemisesta.

Tänä keväänä eräät viidennen herätysliikkeen järjestöt ja Sley tekivät nuorille suunnatun Älä alistu -nettikampanjan, jonka viesti oli, ettei homoseksuaalinen elämäntapa ole hyväksyttävä ja että siitä voi eheytyä.

Kuka on oikea piispa?

Konservatiivisen herätysliikeväen jumalanpalvelusyhteisöksi perustettu Luther-säätiö vihitytti vuonna 2010 itselleen oman piispan, koska kirkko ei enää suostu vihkimään papeiksi niitä, jotka eivät hyväksy naispappeutta. Kirkko ei Matti Väisäsen piispuutta tunnusta.

Jotkut herätysliikkeiden edustajat ovat ilmoittaneet sanoutuvansa irti kirkon piispoista ja pitävänsä näitä harhaoppisina. Syynä on piispojen antama ohje rukouksesta rekisteröityjen parisuhteiden puolesta.

Pedofilia

Tänä keväänä julkistettiin tieto, että vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä on 1980-luvulta alkaen satoja lapsia ja nuoria joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, suurin osa heistä omissa perheissään. Hyväksikäyttäjiä arvioidaan olevan useita kymmeniä.

senten moraalikäsitykset olivat hyvin samankaltaisia — ja poikkesivat selvästi keskivertosuomalaisten näkemyksistä.

Toista ääripäätä herätysliikkeistä edustaa herännäisyys, jossa harvat osallistuvat liikkeen toimintaan aktiivisesti. Monet käyvät tilaisuuksissa vain kerran vuodessa tai sitäkin harvemmin. Uskonnollisilta ja moraalisilta käsityksiltään körtit ovat hajanaista joukkoa: mukana on sekä hyvin perinteisiä että vapaamielisiä kantoja.

Herännäisyys eroaa muista herätysliikkeistä siinäkin, että siitä tuli -luvulla eräänlainen kirkon ”virallinen herätysliike”. Sen parista on tullut enemmän kirkon työntekijöitä ja johtohenkilöitä kuin mistään muusta liikkeestä. Kirkkoa vuosikymmeniä repineessä naispappeuskiistassa herännäisyys on ollut valtakirkon linjoilla, ja viimeaikaisessa homokeskustelussa monet sen edustajat ovat julkisuudessa asettuneet eri kannalle kuin muut herätysliikkeet.

Kodin perintöä Yksi syy herätysliikkeiden elinvoimaisuuteen on Hanna Salomäen mukaan niiden yhteisöllisyys. Koska liikkeillä on niukasti työntekijöitä, ne myös tarjoavat enemmän mahdollisuuksia vapaaehtoisuuteen kuin seurakunnat, jotka usein ovat työntekijäkeskeisiä.

— Koska kirkko on iso instituutio, sen päätöksenteko on melko hidasta. Liikkeet pystyvät joustavammin reagoimaan erilaisiin tarpeisiin ja kehittämään toimintaansa.

Salomäki huomauttaa, että miehet ovat selvästi aktiivisempia herätysliikkeiden toiminnassa kuin seurakuntatoiminnassa. Myös rippikouluiän ohittaneet nuoret tuntuvat löytäneen paikkansa paremmin niistä kuin perusseurakunnista. Yksi syy siihen on, että esimerkiksi viidennen herätysliikkeen järjestöt ja Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys hyödyntävät toiminnassaan taitavasti nuorisokulttuurin elementtejä. Toisaalta lestadiolaisuudessa nuorisokulttuuri ei ole lyönyt läpi, mutta sitoutuneita nuoria on paljon.

— Lestadiolaisuudessa näkyy selvästi uskonnollisen kasvatuksen merkitys. Lapsuudenkodilla on tutkitusti suuri vaikutus ihmisen myöhempään uskonnollisuuteen. Monet herätysliikkeet ovat perheiden ja sukujen uskonnollisuutta. Lapset ovat liikkeiden toiminnassa mukana, ja uskontoa eletään arjessa, Salomäki sanoo.

Hengellisille kesäjuhlille osallistuminen on Salomäen mukaan monille perinteensiirtoa.

Vanhemmat välittävät lapsilleen oman lapsuutensa ja sukunsa mielenmaisemaa. Elämyksellisyys, oman liikkeen kulttuuri, musiikki ja virret ovat juhlien osallistujille tärkeitä. Tärkeää on myös tuttujen ja sukulaisten tapaaminen.

— Ja totta kai juhlille tullaan hengellisten tarpeiden vuoksi. Ihmissuhteiden lisäksi juhlilla hoidetaan myös jumalasuhdetta. tekstit Kaisa Halonen kuvat Katja Lösönen piirrokset Matti Pikkujämsä

Herätysliikkeiden kesäjuhlat www.vantaanlauri.fi

Herätysliikkeiden juuret Herännäisyys

sai alkunsa 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun irrallisista kansanherätyksistä Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla.

Lestadiolaisuus

Evankelisuus

syntyi Ruotsin Tornionjokilaaksossa 1860-luvulla. Liike on hajaantunut useaan eri suuntaukseen.

eriytyi herännäisyydestä omaksi liikkeekseen 1800-luvun puolivälissä.

Fredrik Gabriel Hedberg.

Viides herätysliike eli uuspietismi koostuu

Lars Levi Laestadius.

Urho Muroma.

useista järjestöistä, joista keskeisimpiä ovat 1940-luvulla perustetut Kansan Raamattuseura ja Suomen Raamattuopiston säätiö ja vuonna 1967 perustettu Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys.



Huoletonta vuokra-asumista ja palveluita oman tarpeen mukaan

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto

valmis Muutto 11 30.6.20

25 asunnon intiimi yhteisö Vantaan Hakunilassa, Birkanpolku 3.

Omat pihat. Avarat yhteiset tilat. Metsäinen ympäristö.

Huoneistoesimerkit 2H, KK, terassi, 36 m2, 670 €/kk 2H, avokeittiö, terassi, 54,5 m2, 1050 €/kk

neuvonta, turvapuhelinvalmius, maksuttomat sisäpuhelut ja internet, säännöllistä liikunta- ja virkistystoimintaa.

Peruspalvelumaksuun, 120 €/hlö/kk sisältyy hoitajan vastaanotto kerran viikossa, palveluohjaajan

Lisäksi voit tilata kotihoitopalveluita Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lta.

Lisätietoja 010 292 2002, Markus Hohenthal

www.emerituskoti.fi

Esittely sopimuksen mukaan. Kysy myös tulevista omistusasunnoista.

vuokraus@emerituskoti.fi

11.3.-7.9.2011 Päivälehden museo Ludviginkatu 2–4, Helsinki www.paivalehdenmuseo.fi p. 09-122 5210 Avoinna ti–su klo 11–17 VAPAA PÄÄSY!

-lehti 60 vuotta Suomessa

© DISNEY

juhlanäyTtely

HERÄNNÄISSEURAT

Senioripoliklinikka Tilkka

Su 5.6. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Mannerheimintie 164, 00300 Helsinki

PÄIVÄLEHDEN MUSEO ON OSA HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖTÄ

Tutkimusta ja hoitoa asiantuntemuksella ja kokemuksella Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille.

Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

Verkko-Laura Vantaalta

Geriatrian erikoislääkäri Matti Sandström · mieliala- ja muistihäiriöt Neurologian erikoislääkäri Ari Ylikoski · muistihäiriöt · aivoverenkierronhäiriöt · Parkinsonintauti ja liikehäiriöt Gastrokirurgian erikoislääkäri LKT Veikko Remes · vatsan-ja suoliston alueen vaivat Osteopaatti (AMK)Kirsi Sorsa · manuaalista hoitoa erilaisiin tuki-ja liikuntaelinvaivoihin

Auttava puhelin senioriikäisille ja vanhuksille.

Kuulolla joka aamu kello 5-9 09-2528 2730 gsm. 045-3410504 www.aamukorva.fi

haluaa olla kaverisi Facebookissa

Ajanvaraus arkisin klo 9–14 puh. 030 622 1540 sähköposti:seniori@poli.fi, www.dementiakoti.fi

w w w.v a n t a a n l a u r i . f i

Kesän hyviin hetkiin.

Anna-Mari Kaskinen

Toivon enkeleitä elämääsi Valoisa kirja arkeen ja juhlaan. Se kannustaa heittäytymään uusiin haasteisiin ja luottamaan, että elämä kantaa.

90 9,–

(norm. 22,10)

25,–90 (norm. 28,90)

Jukka Itkonen

6,–

Kaupunkiretki Hyväntuulinen runomatka kaupungin halki.

/kpl

Irene Kristeri

Samuli Edelmann

19,–

Voimakkaan taiteilijan henkilökuva.

90

(norm. 22,90)

Samuli Edelmann

Virsiä 1 & 2 & 3 cd

Marko Kivistö

Hiljainen huone Musiikkitalon arkkitehdin muistikirjasta

Koskettava Virsiä-trilogia.

Tarjoukset voimassa 30.6.2011 asti.

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki



|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

Jani Laukkanen

Kokouksia

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 7.6.2011 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila.

Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 30.5.2011 alkaen.

Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Hammashoitoa Laitetaan yhdessä haudat kesäkuntoon.

Haudat kauniiksi

K

aipaako omaisesi hauta hoitoa talven jäljiltä? Vielä ehdit saamaan sen kesäkuntoon, ja vieläpä neuvojen kera. Ruskeasannan hautausmaalla vietetään .. hautojenlaittopäivää.

Omaisille tarjotaan kello – multaa, työvälineitä ja istutusapua.

Hautausmaalla vierailevat myös kukkakauppias ja kivenkorjauspalvelu, josta omaiset voivat kysellä apua hautakivien kunnostukseen.

Hautausmaan kappelissa on kello  hartaus, ja kappelin vieressä on kahvitarjoilu.

Hautojenlaittopäivä ke .6. klo –6 Ruskeasannan hautausmaalla

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Tilava huone vapaana hoitokodissamme!  YksilšllistŠ elŠmŠŠ oman pŠivŠrytmin mukaan  Ulkoilemaan suoraan olohuoneesta  Maukasta kotiruokaa omasta keittišstŠmme Kodikas ja turvallinen Villa Lauriina on keskittynyt muistisairaiden hoitoon.

Paikkatiedustelut : 040 Ð 516 0884/Minna

Villa Lauriina, NimismiehenmŠki 1, 02770 Espoo Ð info@seniorikodit.fi

ESPOON AIKUISLUKIO

TAPIOLASSA

Aamulla, päivällä, illalla, etänä

Tule opiskelemaan maksuttomaan Espoon aikuislukioon.

Meillä voit suorittaa: * lukion haluamassasi ajassa * kesken jääneen peruskoulun loppuun * yksittäisiä kielikursseja * lukion suomi toisena kielenä -kursseja * A-ja AB-tietokoneajokortin

Kiitokset Lämpöiset kiitokset teille kaikille muistamisesta läksiäisissäni erityisesti Vantaan srky:n eläkeläiset ry:n jäsenille ja esimiehelleni.

Olen liikuttunut kaikista niistä kauniista sanoista ja musiikkiesityksistä, joita olen saanut osakseni.

Alli Kaija

Myydään HYVÄÄ MULTAA

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

Vuokrata halutaan

p. 09 8163 9030

Kopio viimeisimmästä todistuksesta mukaan. espoon.aikuislukio@espoo.fi www.espoonaikuislukio.fi

VANTAAN

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Otamme uusia opiskelijoita lukuvuodeksi 2011-2012 kesäkuussa 14.6. ja 16.6. klo 16.30-18.30 elokuussa 16.-18.8. klo 15-18.30 22.-24.8. klo 15-18.30 osoitteessa Itätuulenkuja 8

www.vantaanlauri.fi

Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Hautauspalveluja

juLkaiSija Vantaan seurakunnat. kuStantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LeVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toimituS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toimitukSen Sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toimituSPääLLikkÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. iLmoituSmarkkinointi myyntipäällikkö Seija Kosunen, p. 020 754 2270, myyntipäällikkö Paula Kaijanto, p. 020 754 2247, myyntineuvottelija Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. iLmoituShinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. iLmoituSten VaStaanotto ja VaLmiStuS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toimituSneuVoSto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. joS et oLe Saanut Lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Palveluja tarjotaan Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu.

Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%).

P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti.

040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) Pohojalaasta luotettavuutta !

Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla.

- huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym.

- LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.



Vantaan seurakunnat 2..–..

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys kesäkuussa Länsimäen kirkolla keskiviikkoisin klo 9–11 ja Hakunilan kirkolla torstaisin klo 9–11. Ajanvaraukset kesäkuussa päivystysaikana, heinäkuun päivystykset vain ajanvarauksella p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvila on kesätauolla 5.9. asti.

Messu su 5.6. klo 12. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30.

Kesäkahvila torstaisin 9.6.–25.8. klo 13–14.30. Hartaus ja keskustelua eri teemoista.

Isä–poika-leiri 26.–28.8. Räfsössä.

Leirien ohjelmassa mm. askartelua, toimintapisteitä, iltanuotio, korikiipeilyä, pihaleikkejä, rantasauna ja Raamattupuuhaa. Yhden leirin hinta 175e isä ja lapsi, sisarukset 30 e. sisältää täysihoidon, kuljetukset, vakuutuksen alle 18-vuotiaalle ja ohjelman.

Hakuaika 11.6. asti osoitteessa nmkyvantaa.fi. Tiedustelut Justus Kivimäki p. 040 762 0162 tai toimisto@MKYvantaa.fi.

Muuta Diakoniatyön syysleiri Riuttarannassa 13.–15.9. Ohjelmassa ulkoilua, tekemistä ja toimintaa sekä hartaushetkiä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leirimaksu 35 €. Leiriläiset valitaan hakemusten perusteella. Hakemuksia saa kirkkoherranvirastosta. Hakemukset toimitetaan kirkkoherranvirastoon tai postitse 15.8. mennessä. Lisätietoja Mirja Jalo p. 050 560 5693 tai Elina Vepsäläinen p. 050 593 5503.

Marttamökissä, Toivonrinne 6, Askisto. Ohjelmassa kahvittelua, toivelauluja ja puheita. Mahdollisuus vapaaseen sanaan. Mukana pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Avioliittoon kuulutettu Sini Johanna Rauta ja Toni Petteri Harju.

Hautaan siunattu Seija Sinikka Hoikko 60 v, Toini Marketta Pirhonen 60 v, Mikko Juhani Matikka 29 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Kastettu

Diakoniatoimisto

Jessica Aino Elina Kilponen.

Merikotkantie 4, p. 830 6560

Avioliittoon kuulutettu

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Länsimäen kirkko

Kimmo Mika Juhani Soikkeli ja Oona Marianne Arovirta.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Hautaan siunattu

Merikotkantie 4, p. 830 6558

Messu su 5.6. klo 10. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri. Äiti Teresa -peittopiiri ti 7.6. klo 11–13. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan.

Kesäkahvila keskiviikkoisin 8.6.–31.8. klo 13–14.30. Hartaus ja keskustelua.

Aili Mutanen 91 v, Aada Åberg 80 v, Pentti Olavi Kotiranta 59 v.

Hämeenkylä

Lapsille ja perheille Lasten kesäparkki 1.6., 6.6., 8.6., 13.6., 15.6. ja 20.6. klo 9–12.

Hakunilan kirkolla 3–8-vuotiaille lapsille. Voit tuoda lapsen vaikka tunniksi tai koko ajaksi, hoitoaika lapsen iän ja hoitotarpeen mukaan. Parkki on maksuton eikä tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Ota lapsellesi mukaan sisätossut ja pieni välipala.

Kesäperhekerhot tiistaisin klo 9–11 Hakunilan kirkon yläkerrassa 21.6. saakka. Keskiviikkoisin Pyhän Annan lastenkirkolla 15.6. saakka ja torstaisin Vaaralan kirkolla 16.6. saakka.

Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30. Vantaan seurakuntien yhteinen juhannusaaton tapahtuma Kuntokallion leirikeskuksessa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus. Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Ilmoittautuminen viimeistään ma 20.6. mennessä kirkkoherranvirastoon ma–to p.

09 830 6500. Bussikuljetus Pyhän Annan lastenkirkolta klo 17 reittiä Hakunilan kirkko–Vaaralan kirkko– Länsimäen kirkko– Kuntokallio. Paluulähtö klo 21.30 samaa reittiä päinvastaisessa järjestyksessä.

Isä–lapsi-leiri 12.–14.8. Kukonnotkossa.

Kirkkoherranvirasto Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p.

830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. ke klo 9–11, p. 830 6472.

Vahtimestari p. 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 830 6459

Messu su 5.6. klo 10. Saarna Matti Hyry, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Lapsille Koululaisten kesäkerhot Hämeenkylän kirkolla ja Vapaalan seurakuntatalossa 6.6.–22.6. klo 9–15. Kerhot on tarkoitettu 1.–2.-luokkalaisille. Jos tilaa riittää, mukaan otetaan myös 3.-luokkalaisia. Monipuolista ohjelmaa, lämmin ateria ja välipala.

Hinta 156 €. Vapaita paikkoja voi tiedustella Eila Paulúnilta, p. 830 6457 tai eila.paulun@evl.fi.

Muuta Pihaseurat ke 8.6. klo 19

Silja Miriam Anttila, Topias Aleksanteri Pyrrö, Sara Sofia Härkönen, Veikko Topias Atenpoika Ahlroos.

Hautaan siunattu Kaarlo Olavi Vahteristo 83v, Pirkko-Liisa Soljava 63v.

Nuorten kesäkahvilat maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20.

Varhaisnuorille Karting-kerho 7–14-vuotiaille maanantaisin klo 18. Ajopaikkana sään salliessa Jokivarren entisen Esson piha (Ravuntien ja Lahdentien kulmassa). Sateella kerho pidetään Kulomäen seurakuntakodin autotallissa (Kulotie 5) tekniikkakerhona. Kerhonohjaajana Petri Hanski, p. 040 700 3344. Lisätietoa nuorisotyönohjaaja Terho Kettunen p. 050 520 8286.

Lapsille ja perheille Kesäkerhot 3–6-vuotiaille lapsille. Kerhot ovat maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua.

Omat eväät mukaan. Kerhot kokoontuvat 6.6. alkaen juhannukseen asti ti ja to klo 12–15 Nikinmäen seurakuntakodilla ja ke ja pe klo 12–15 Korson kirkolla lapsi- ja perhetyön tilassa.

Muuta Puutarhan aamu ti 7.6. klo 10– 12 seurakuntakeskuksessa. Tule vaihtamaan, ostamaan tai myymään monivuotisten kasvien taimia 1 eurolla. Lisätietoja Marja-Liisa Kari, p. 040 564 7879.

Juhannusjuhla pe 24.6. klo

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Raamatun äärellä ke 8.6. klo 18–19.30, opetusta ja keskustelua vuorisaarnan teemoista. Illat jatkuvat joka toinen viikko (22.6., 6.7., 20.7., 3.8. ja 17.8.)

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Messu su 5.6. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lankalahjoituksia otetaan vastaan, myös pieniä määriä. Ryhmään ovat tervetulleita kaikki, joita kiinnostavat käsityöt, yhdessä tekeminen, tietotaitojen jakaminen, rupattelu ja kahvinjuonti.

Kristityn matkaevästä — ilta

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Open doors ke 18–21 kirkolla.

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Lapsille ja perheille

Pyhän Laurin kirkko

Perheiden retki Tykkimäelle Kouvolaan ti 14.6.. Lähtö bussilla Rekolan kirkolta klo 10, Asolan srk-talolta klo 10.10. Paluulähtö Tykkimäeltä klo 17, Rekolassa n. klo 19. Matkan hinta 5 e, alle 6-vuotiaat ilmaiseksi. Mukaan omat eväät ja säänmukainen varustus. Perheet vastaavat itse kuluistaan retkellä ja Tykkimäen huvipuistossa. Lapsilla tulee olla huoltaja mukana. Ilmoittautumiset ti 7.6. mennessä Siru Rantaselle, p. 050 342 6155. Retki on tarkoitettu Rekolan seurakunnan alueella asuville perheille.

Kirkkotie 45, p. 830 6621

Nuorille

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30. Vantaan seurakuntien yhteinen juhla Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingissä. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus.

Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Juhannusjuhlaan ja kuljetukseen ilmoittaudutaan viimeistään ma 20.6. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700. Bussireitti Rekolasta: klo 17 Päiväkummun Valintatalo (Laurintie 84) – Laurintie – Rekolantie (kirkon vastap. pysäkki) – Peijaksentie – Laurantie – Havukosken Valintatalo (Et. Rastitie 5) – Peijaksentie – Kytötie – Koivukylän keskusta (Alepan pysäkki) – Koivukylän puistotie – Haapatie – Kuntokallio. Paluulähtö n. klo 21.30 samaa reittiä.

Kastettu Peter Janne Tapani Holländer, Minttu Milja Jukantytär Pertta.

Avioliittoon kuulutettu Toni Mikael Jeskanen ja Johanna Maria Maksimainen.

Hautaan siunattu Enni Emilia Silvan 87 v, Sylvia Tuulikki Heikkinen 87 v.

Diakoniatoimisto Päivystys ti ja to klo 10–12.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Diakoniatoimisto

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Messu su 5.6. klo 12. Kirsti Hildén, Marja Ruuska ja kanttori Samppa Laakso.

Ikäihmisten kevätkirkko ke 8.6. klo 13. Ehtoollinen mahdollista saada myös penkissä istuen. Pudi Kettunen, Pirjo Kettu ja kanttori Simo Santaranta. Kirkkokahvit Pappilan juhlahuoneistossa.

Vantaan reserviläisten kenttäehtoollinen to 9.6. klo 18. Sateen sattuessa sisällä kirkossa. Sotilaspastori Henri Kivijärvi, avustajana sotilasdiakoni Petri Minkkinen.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 830 6223

Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 4.6. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa.

Messu su 5.6. klo 10. Outi Lievonen, Pirjo Kettu ja kanttori Simo Santaranta.

Arabiankielinen raamattupiiri su 5.6. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Ei lastenhoitoa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 7.6. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa.

Nuorten avoimet ovet ke 8.6. klo 17–20 nuorisotilassa.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 .

Naisten lenkkisauna to 9.6. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa.

Lapsille ja perheille Lomamäen lemmikkipuiston retki 1.–6.-luokkalaisille ke 8.6.

Launeen perhepuiston retki ja Radio- ja TV-museo 1.–6.-luokkalaisille ma 13.6.

Särkänniemen retki 3.–7.-luokkalaisille to 16.6.

Leiri Koivupuistossa Ylöjärvellä 20.–22.6. 1.–6.-luokkalaisille.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset nuorisotyönohjaaja Enni Korhonen, p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi.

Perheleiri Kuntokalliossa kaikenlaisille perheille 28.–30.7. Ilmoittautumiset ja tiedustelut perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Perhekerho kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11.

Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto (Käräjäkuja 1 B) perjantaisin.

Lapsiparkki klo 9–11 perjantaisin Tikkurilan kirkolla ja tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse.

Mukaan mahtuu 12 lasta. Maksu on 2 € / perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilmoittautuminen viim. edellisenä

Ensi sunnuntai on 6. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Pyhän Hengen odotus.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 27:1–3, 7–9, 1. Kun. 19:8–13, Ap. t. 1:12–14 ja Joh. 7:37–39.

Uutta luovaa Mutta se kävi Herran edellä, myrskyssä herra ei ollut. Myrskyn jälkeen tuli maanjäristys, mutta Herra ei ollut maanjäristyksessä. Maanjäristystä seurasi tulenlieska, mutta Herra ei ollut tulessakaan. Tulen jälkeen kuului hiljaista huminaa.

1. Kun. 19: 11–12

1

Kastettu

Nuorille

Auratie 3, p. 830 6450

Leipää ja viiniä ➤

Helatorstain jumalanpalvelus to 2.6. klo 10, Hanna Vaittinen, Mari Liimatainen, Martti Sirviö.

Vetomarkkinat Korsossa to 2.6.

Seurakunnan koju kirkon edessä, kahvila avoinna seurakuntakeskuksessa klo 11 alkaen.

Messu su 5.6. klo 10, Emma Sihvola, Risto Auvinen, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Kirkon kahvila ti 7.6. suljettu.

18–21.30 Kuntokalliossa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18– 21. Hinta 5 euroa sisältää kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus, koska perillä ei ole paikoitustilaa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon 20.6. mennessä. Korsosta juhlaan lähtee kaksi bussia. Aikataulut ja reitit: Bussi 1:Vallinojalta (Varpusenkujan kioski) klo 16.45, Leppäkorven maauimalan kioskilta klo 16.55, Korson kirkolta (Filmtownin edestä) klo 17 ja Nikinmäen seurakuntakodilta (Surviaisenkuja 1) klo 17.10. Bussi 2: Kulomäen seurakuntakodilta (Kulotie 5) klo 16.55, kirkolta klo 17 ja Mikkolan Shellin pysäkiltä klo 17.05.

Kesäinen matka Helsinkiin to 18.8. Lähtö Korson kirkolta klo 9.15, Mikkolan Shellin pysäkiltä myös mahdollisuus tulla kyytiin.

Klo 10 opastettu kierros bussilla liikkuen Helsingin tärkeimmissä kohteissa. Pysähdymme Temppeliaukion kirkossa sekä kasvitieteellisessä puutarhassa. Ruokailu Ravintola Kolmessa Sepässä. Sen jälkeen omatoimista ostosaikaa esim. kauppatorilla tai Hietaniemen kirpputorilla. Matka päättyy noin klo 16. Matkan hinta on 35 euroa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 17.6. mennessä p. 8306 550. Lisätietoja matkasta Anne Savirannalta p. 050 599 9068.

L

uonnonmullistukset pelottavat. Rajumyrskyn keskellä tuntee oman pienuutensa. Myrsky kaataa ja tuhoaa ja repii rikki. Missä Jumala on silloin, kun häntä tarvitsen?

On olemassa voimia, joille ei mahda mitään. Myrsky vie mennessään, tapahtumat vain karkaavat käsistä. Suunnitelmat muuttuvat. Sairaus sattuu, riita repii. Epävarmuus ja pelko valtaavat mielen.

Näyttääkö Herra myrskyssä voimansa, pitää puhuttelua — vapise ihminen?

Jumalan edellä on kulkenut myrsky, mutta Herra ei ole myrskyssä. Myrskyn jälkeen alkaa hiljaisuus.

Melun ja pauhun jälkeen puhaltaa hiljainen tuuli.

Jumala kohdataan hiljaisuudessa.

Silloin Jumala puhuu, ei pyhyyttä vaatien tai eh-

toja esittäen, vaan luotunsa lempeästi ja rakkaudella kohdaten.

Jumalan voima ei tarvitse näyttävää tapahtumaa ilmaantuakseen. Pienissä ja vähäisissä tapahtumissa tapahtuu suuria ja merkityksellisiä asioita: Jumalalla on asiaa.

Ihmisen osa on ottaa vastaan. Vain hiljentymällä kuulemme, mitä hän puhuu.

Jumalan Henki ei riko eikä tuhoa. Se luo uutta, se saa elämään. Jumalan henki on rauhan ja rakkauden henki. Arka ihminen saa levätä Jumalan Hengen hiljaisessa huminassa.

Kirsi Vuorikivi Rekolan seurakunnan lapsityönohjaaja

Kesämusiikkia Vantaan kirkoissa päivänä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille maanantaisin klo 13.30–15 Tikkurilan kirkon yläkerrassa päiväkerhotiloissa ja torstaisin klo13.30–15 Kartanonkosken kerhohuoneistossa.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka.

Avoin päiväkerho lasten ja aikuisten virikkeelliseen yhdessäoloon klo 9.30–11. Maanantaisin Kartanonkosken kerhotila, tiistaisin Ristipuron seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, keskiviikkoisin Tikkurilan kirkon yläkerta, torstaisin Ilolan seurakuntakoti.

Pyhäkoulut kesätauolla.

Kesäpyhäkoulu Tikkurilan kirkon alakerrassa aloittaa su 5.6. klo 10.

Lisätietoja perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen, p. 050 434 5539, lapsityönohjaaja Krisse Elo p. 050 420 3991, pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30. Vantaan seurakuntien juhla Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingissä. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12 v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus. Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Juhannusjuhlaan ja kuljetukseen ilmoittaudutaan viimeistään ma 20.6. Tikkurilan seurakunnan kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717. Linja-auto 1: Klo 17.00 Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1 – klo 17.05 Ristipuron seurakuntakoti, Simonkyläntie 11 A – klo 17.15 Malminiityn Siwa, Uusiniityntie 7 – klo 17.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12. Linja-auto 2: klo 17.00 Ylästön seurakuntakoti, Lehtikummuntie 2 – klo 17.10 Point-Pakkalan oppimis- ja informaatiotalo – klo 17.30 Tikkurilan kirkko, Asematie 12, Vantaa. Paluukuljetukset Kuntokalliosta klo 21.30 samoja reittejä takaisin.

Kastettu Emmi Mila Sofia Ritola, Tino Espen Elias Ylimaa, Vilma Aurora Salo, Enni Aurora Kyckling, Hertta Heikintytär Majamaa, Kristian Roope Viitanen, Ava Neetu Alexandra Judén, Venla Marianne Luostarinen, Jim Nikolas Raittila, Emma Annikki Kääriä, Elias Sebastian Holopainen´, Pyry Juhani Herranen, Suvi Siiri Emilia Ahonen, Sisu Tuomas Huhtala, Miisa Susanna Petäinen, Elias Henrik Meriläinen, Ollie Erland Somer, Aino Elise Lummaa.

Avioliittoon kuulutettu Niklas Sebastian Kontinen ja Linda Kristina Kumlin, Jani Kristian Vesala ja Armi Satu Anneli Hirvonen, Alexandre Zaitsev ja Kateryna Desyatnyk.

Hautaan siunattu Reijo Juhani Lievonen 72 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Kesäpäivystykset Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Ei päivystystä ti 7.6.

Myyrmäen kirkko

Juulia Kawka laulaa Pyhän Laurin kirkossa jazzia.

Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 5.6. klo 10. Saarna Maari Santala, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Siioninvirsiseurat su 5.6. klo 14.

Aamurukouspiiri kokoontuu kesällä keskiviikkoisin klo 7.15–8.

Nuorisotila, käynti radan puolelta G-ovesta.

V

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lauluilta ke 8.6. klo 18.30. Mukana Heli Ojalehto, Margit Helin ja Kari Jerkku.

Vaatevarasto on avoinna to 9.6. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p.

050 326 2631.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Toivon tuulet ma 6.6. klo 18.30.

Katariina Välitalo.

Varhaisnuorille Retkipäivä Lohjan Vivamoon ti 9.8. Ohjelmassa on tutustumista Raamattukylään, kaksi näytelmää, lounas ja välipala. Hinta 25 e / lapsi ja 30 e / aikuinen.

Retkipäivä Lahteen ja Orimattilaan to 11.8. Luvassa seikkailua Launeen perhepuistossa sekä tutustuminen Orimattilan kotieläintilaan. Hinta 15 e / lapsi ja 20 e / aikuinen. Retkipäiviin voi osallistua koko perheen voimin tai isovanhemman tai kummin kanssa. 7 v. täyttäneet voivat osallistua retkille ilman vanhempia. Lisätietoa ja ilmoittautumiset 17.6. mennessä: Ann-Marie Ahlsten p. 050 381 6303 tai annmarie.ahlsten@evl.fi

Lapsille ja perheille Kesäperhekahvilat 6.6.–17.6.

Seutulan kappelissa ti ja to klo 10–14. Vantaanlaakson kerhopisteessä ti, ke, to klo 9–12, Martinristissä ma, ke, pe klo 10–14.

Muuta Juhannusjuhla pe 24.6. klo 18– 21.30. Vantaan seurakuntien yhteinen juhla Kuntokallion leirikeskuksessa Helsingissä. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 5 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoilun, alle 12-v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus.

Omilla autoilla Kuntokallioon ei voi tulla, koska paikoitustilaa ei ole. Juhannusjuhlaan ja kuljetukseen ilmoittaudutaan viimeistään 20.6. kirkkoherranvirastoon p. (09) 8306 440. Auto 1: klo 17.15 Myyrmäen kirkko. Auto 2: klo 17.00 Kaivokselan kääntöpaikka, 17.05 Kaivokselan kirkko, 17.10 Myyrmäen asema, 17.20 Myyrmäen kirkko. Auto 3: klo 16.45 Martinkeskus, uimahallin puoleinen pysäkki, 16.55 Vantaanlaakso, ostarin pysäkki, 17.00 Vantaanpuisto, ostarin pysäkki, 17.10 Kivistön kirkko, Kivistöstä Riipiläntietä Seutulaan ja Reunaan kaikki pysäkit. Paluukuljetukset Kuntokalliosta klo 21.30.

Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Musiikkia päivään ja iltaan Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45

Päivämusiikki: How My Heart Sings to 9.6. klo 12. Jazzahtava kesäkonsertti. Juulia Kawka, laulu, Saku Järvinen, piano, Eero Seppä, kontrabasso, ja Kasimir Kawka, rummut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Ihana Aurinko! to 16.6. klo 12. Barokkiyhtye Le Fiabe: Katja Vaahtera, sopraano, Satu Parkkonen, nokkahuilu, Louna Hosia, sello, ja Anna Franzon, cembalo. Kantaatteja ja aarioita, joissa aiheina ovat valo ja aurinko. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Puuvillapelloilta oopperaan — negrospirituaaleja ja aarioita to 23.6. klo 12. Esa Aapro, basso, ja Merja Aapro, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Modernia konserttitangoa palkein ja koskettimin to 30.6. klo 12. Milla Viljamaa, koskettimet, ja Johanna Juhola, harmonikka. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Kesäyön on onni omanani — Eino Leinon runoja to 7.7. klo 12.

Minna Nyberg, laulu ja lausunta, ja Taru Ritavesi, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Romanttista Annikki Mönkkönen 82 v, Irja Tuulikki Hakkarainen 81 v.

Kastettu Nelli Casandra Kariluoto, Jasper Johannes Savolainen, Lilja Maaria Kataja, Nuutti Arvo Aukusti Manninen, Meri Sofia Antila, Olivia Ellen Evena Nissilä, Katri Sofia Pietarsaari, Aaron Jussi Artturi Powell, Aleksi Johannes Rämö, Elias Joonatan Rämö, Nea Maria Liimatainen, Eeva Kaisa Cajan, Tiina Eeva Johanna Toivonen.

Avioliittoon kuulutettu Jari-Matti Tapani Hiltunen ja Tiina Eeva Johanna Toivonen, Harry Juhani Railakari ja Piia-Maria Katariina Kulha.

Hautaan siunattu Paula Eliina Widerholm 83 v, Irja

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13, juni–augusti må–to kl. 9–13.

Verksamhet Högmässa to 2.6 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars på Kristi himmelsfärdsdag. Pred och lit . Kaj Andersson, text och förbön Marius Niemelä Røed, kantor Wikman. Högmässan radieras för Radio Vega.

Veckomässa fre 3.6 kl. 14 i

jousimusiikkia to 14.7. klo 12. Englantilainen jousiorkesteri. Mm. Jean Sibeliuksen ja Edvard Griegin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Muinaismusiikista jazzahtavaan kansanmusiikkiin to 21.7. klo 12. Vilma Timonen, kantele ja laulu, Topi Korhonen, kitara, Elina Lappalainen, basso, ja Tuomas Timonen, rummut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Päivämusiikki: Menneestä uuteen to 28.7. klo 12. Sväng — New Harmonica Quartet: Eero Grundström, kromaattiset ja diatoniset huuliharput, Jouko Kyhälä, sointuhuuliharppu sekä kromaattiset ja diatoniset huuliharput, Pasi Leino, bassohuuliharppu, ja Eero Turkka, kromaattiset ja diatoniset huuliharput. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5

Kappelissa Soi! Kreikkalaista musiikkia ke 8.6. klo 19. Maaria Vannemaa, viulu, ja Kari Vannemaa, buzuki. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Kappelissa Soi! Suomalaisia suvisia säveliä ke 6.7. klo 19. Liisa Tiensuu, laulu, ja Maija Maltela, urut. Mm. Ilmari Hannikaisen

Folkhälsanhuset, Vallmov. 28, Marius Niemelä Røed.

Högmässa sö 5.6 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Marius Niemelä Røed, Håkan Wikman.

Kansliets öppethållningstider under sommaren (juni–augusti) må–to kl. 9–13, fredag stängt.

Döpta Elis Alexander Paajanen, Angelina Isabella Tuukkanen.

Yhteiset Matkoja Näkövammais- ja huonokuuloistyön matka 15.–19.8. Ahvenanmaalle. Peruutuspaikkoja voi tiedustella 12.6. saakka

antaan kirkoissa esitetään kesäistä musiikkia.

Konserteissa voi kuulla muun muassa jazzia, negrospirituaaleja, barokkimusiikkia, tangoa, Eino Leinon runoja ja muinaismusiikkia.

Pyhän Laurin kirkossa järjestetään jo . kerran perinteinen Päivämusiikki-sarja ..–.. Konsertit alkavat kesätorstaisin kello  ja kestävät vajaan tunnin.

Päivämusiikit käynnistyvät .. jazzahtavalla How My Heart Sings -konsertilla, jossa esiintyy Juulia Kawka yhtyeineen.

Tasokkaan sarjan huippuina ovat heinäkuussa englantilainen nuorten jousiorkesteri Bromley Youth Chamber Orchestra, joka pysähtyy Suomen-kiertueellaan Vantaalla, ja kulttimainetta saavuttanut Sväng-huuliharppuyhtye.

Iltaisinkin kesäkonserttiin ehtii. Kappelissa Soi! -konserttisarja on uutuus, jota järjestetään vuosi sitten valmistuneessa Pyhän Laurin kappelissa ja Ruskeasannan idyllisessä kappelissa. Lisäksi Korson kirkossa esitetään kesämusiikkia kerran kuussa.

Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy. Päivämusiikkien ohjelmalehtinen maksaa  euroa. Tuotto käytetään Vantaan diakoniatyön kotimaiseen kriisirahastoon.

ja Oskar Merikannon musiikkia. Vapaa pääsy.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3

Kappelissa Soi! Eikä rakkaus koskaan kuole ke 15.6. klo 19. Helena Vesamo ja Jaakko Sampanmaa, laulu, ja Olli Hautala, piano. Mm. Jean Sibeliuksen ja Oskar Merikannon musiikkia. Vapaa pääsy.

Kappelissa Soi! Kesäisiä yhteislauluja ke 29.6. klo 19. Kanttori Sirkku-Liisa Niemi säestää. Kappelin esittely klo 18.30.

Vapaa pääsy.

Korson kirkko Merikotkantie 4

Kesämusiikkia ke 15.6. klo 20. Mika Suihkonen, viola da gamba, ja Johannes Vesterinen, cembalo ja urut. J. S. Bachin gambasonaatteja ja koraalisovituksia. Vapaa pääsy.

Kesämusiikkia ke 13.7. klo 20. Janne Maarala, piano. Kauneimpia virsiä, gospel-musiikin helmiä uusina, jazzahtavina sovituksina ja omia sävellyksiä. Vapaa pääsy.

Kesämusiikkia ke 10.8. klo 20. Duo Midnight Melody: Pia Vilermo, huilu, ja Marja Turu, konserttikantele. Vapaa pääsy.

diakoniapastori Lea Karhiselta p.

050 381 8757 tai 09 830 6341.

Näkövammaistyö Kesäkävely ma 6.6. klo 18 Maunulassa. Kokoonnumme Maunulan majalle ja ulkoilemme lähiympäristössä. Helsingistä Elielinaukiolta laiturilta 23 bussi numero 63. Osoite: Maunulan maja, Keskuspuistontaival (Metsäläntie 9). Paluu kello 20.

Myyrmäen kerho to 9.6. klo 13– 15 Myyrmäen kirkossa. Leena Siekkinen. Kahvitarjoilu.

Koti-ilta to 9.6. klo 17–19 Rauha Malkin luona, Sateenkaari 4 H 16.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna 1.–24.6. ma–pe klo 10–14.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä.

11

koonnut Heli Kulmavuori

Tauko, taivaallista! ti maanantaista perjantaihin kello 9–20. Opas on paikalla kello 12–20.

Voit käydä katsomassa oman reittisi varrelle sopivia taukopaikkoja nettisivulta www. taivaallinentaukopaikka.fi. Siellä voit ehdottaa myös omaa suosikkitaukopaikkaasi.

Sivuston mukaan Vantaalla voi Pyhän Laurin kirkon lisäksi viettää taivaallista taukoa ainoastaan kukkakauppa Rentun ruusussa Rekolassa. Eikö Vantaalta tosiaankaan löydy muita lumoavia levähdyspaikkoja?

Virpi Talvitie

Mitä jos unohtaisit huoltoasemat ja puiset moottoritienvarsipenkit, joissa autojen pärinä peittoaa kesäisen hiljaisuuden. Taivaallisissa taukopaikoissa voi kokea erilaisen tauon, joka ravitsee mieltä. Taukopaikka voi olla kesäinen kahvila, uimaranta, nähtävyys tai tiekirkko.

Tiekirkot kuuluvat paikkakuntansa tärkeimpiin nähtävyyksiin ja ovat auki lähes koko kesän. Vantaalla tiekirkon virkaa hoitaa Pyhän Laurin kirkko, joka on avoinna 31.8. as-

2011 jKr.

”Ihminen haluaa rajat.

Siksi me menemme naimisiin. Emme halua, että elämä on kokonaan omissa käsissä.”

Tauon voi viettää myös toisin.

Sini Pennanen

Sosiologi Jaana Maksimainen Image-lehdessä 5/2011

Minttu hullaantuu häistä.

Yllätyshäät Lastenkirjailija Maikki Harjanteen, 66, luoma Minttu ilahduttaa jo kolmatta sukupolvea pieniä lukijoita. Sarjan uusimmassa kirjassa Minttu morsiusneitona (Otava 2011) vietetään häitä.

Harjanne paljastaa, ettei hän aluksi innostunut kustantajan ehdottamasta imelästä aiheesta.

— Kun Lontoossa asuva poikani sitten löysi itselleen netin välityksellä vaimon Perusta, ajattelin että tästä voisi saada jotain aikaan, Harjanne kertoo.

Kirjassa valmistaudutaan Mintun enon häihin, joissa Mintulla on kunnia toimia morsiusneitona. Australiassa asuva eno on löytänyt netin avulla vaimon. Myös morsiusnei-

don juhlamekkoa etsitään nykytyyliin netistä.

Lastenkirjojen sivuilla jo yli kolmekymmentä vuotta seikkaillut Minttu on lukijoiden onneksi säilynyt ajattoman valloittavana ja tutunoloisena pikkutyttönä. Häiden alla koettu jännitys näkyy Mintun unessa ja välillä itkettääkin, mutta kaikki asiat selviävät lopulta, kuten lastenkirjassa kuuluukin.

Enon ja vaimon vihkipaikka säilyy juhlavieraille viimeiseen saakka yllätyksenä. Meren rannalla papin eteen astuvat morsian ja sulhanen, joiden hiukset on solmittu poninhännille.

— Myös kälyni poika vihittiin rannalla. Meidän perheessä on pidetty monenlaisia häitä, Harjanne toteaa.

3.6. Onnea, Viola!

●● ●● ●●

Lämpöistä apua neulomalla Suomen kesään mahtuu tunnetusti viileän raikkaita sadepäiviä. Silloin on hyvää aikaa tehdä vaikka käsitöitä. Erityisen lämminhenkistä puuhaa on neuloa lämmikettä Venäjän Inkerinmaalla sijaitsevan Skuoritsan lapsille ja nuorille. Skuoritsan kylissä tarvitaan lämpimiä vaatteita kylmään syksyyn.

Lämpöistä apua neulomalla ‑kampanja toivoo lapasia, pipoja, kaulaliinoja ja sukkia. Voit käyttää omia lankoja tai hakea lankoja Myyrmäen kirkolta työalasihteeri Kaisa Aallolta arkisin kello 9–15.

Valmiit neuletyöt voi toimittaa 1.9. mennessä Myyrmäen kirkolle, jossa ne ovat näytteillä sunnuntaina 4.9. messun jälkeen. Sen jälkeen neuleet toimitetaan Skuoritsaan, jossa paikallinen luterilainen seurakunta jakaa ne tarvitseville.

Heiluta puikkoja ja auta!

Viola on kukkien maailmasta tuleva naisennimi. Se on latinaa ja tarkoittaa orvokkia. Sekä Viola että Orvokki viettävät nimipäiväänsä 3.6.

Legendan mukaan Viola-niminen nuori nainen kärsi marttyyrikuoleman Tirolissa 300-luvulla, kun kristittyjä vainottiin. Nimeä on tehnyt tunnetuksi myös William Shakespearen Loppiaisaatto-näytelmä, jonka henkilöistä yksi on Viola.

Viime vuonna 178 tyttöä sai nimekseen Viola ja 163 tyttöä nimen Orvokki.

H

Tapettiliima

alusin kertoa siitä ohikiitävästä hetkestä, jota juuri vieraassa kaupungissa kaukana täältä todistin, mutta en saanut sitä sanoiksi. Miten muotoillaan lauseeksi pakahtuminen, joka sähköistää koko ruumiin?

Yritin kyllä, mutta hetken kuluttua hengästymiseni lumo oli jo poissa. Minulle nyökyteltiin hyväntahtoisesti, vaikka yritin kertoa sellaista, mikä oli saanut minut suunniltaan.

Yhtä turha puhua Jumalasta, minä ajattelen. Väri putoaa hänestä, kun vain aloitankin. Jumala rakentuu katseenpuolikkaista ja äänenriekaleista, tuskin aistittava tuoksu ja ihoa pitkin kulkeva ilmavirta kerrallaan.

12

Hän on minussa kuin vanhan talon moneen kertaan tapetoitu seinä. En pääse enää käsiksi siihen, mitä oli ensin, vaikka se, mikä on nyt, on muhkuralla kaikesta siitä, mitä on ehtinyt olla.

Sanovat uskoa yksityisasiaksi. Yhteisöön rakastetut nauravat sellaiselle puheelle. Monen kohdalla se on kuitenkin ainoa vaihtoehto. Ei ole enää yhteisiä sanoja sille, mistä elämänhalua ja lohdutusta vuotaa.

Kun vuosisatainen patina putoaa uskon salaisuuksien kyljestä kuin väri puhki puhutusta Jumalasta, jäljelle jää vain tapettiliima, rakastavat teot. Harvoin saarnaan niillä.

Kaisa Raittila

Timo Saarinen

Vartin retriitti