Lauri 2011 nro 30 (22 9)

Page 1

VANTAAN

Pisteet Paavalille ➤ 4



..

www.vantaanlauri.fi

Visainen isä–poikasuhde ➤3 Ihana Irlanti

➤5

Hidasta ruokaa ➤ 12

PARISUHDE Hans von Schantz

lapsiperheen

pyörityksessä

➤ 6–7

Valtaan liittyy myös monenlaisia houkutuksia — pääkirjoitus ➤ 2


Uutiset Joanna Lindén/Suomen Lähetysseura

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 22.9.2011

Luottamus loppui

Valta VoI myÖS aiheuttaa sivutuotteena vauhtisokeutta: kun kaikki näyttää olevan mahdollista, helposti unohtuu, että oikeasti kaikki ei olekaan mahdollista. Sen näyttävät karulla tavalla joskus vasta lööpit.

2

K

oulutus ja esimerkin näyttäminen kastittomia työllistämällä ovat parhaita keinoja parantaa kastittomien asemaa Nepalissa. Näin uskoo diakonissa-kätilö Kirsti Kirjavainen, joka on tehnyt töitä Nepalissa jo yli  vuotta. Kirjavainen kutsuu kastijärjestelmää Aasian apartheidiksi, jossa ihmisen arvo ja ammatti määräytyvät sen mukaan, millaiseen perheeseen hän syntyy. Virallisesti kastijärjestelmä on lakkautettu, mutta käytännössä se elää yhä, eikä kastittomien syrjinnästä rankaista. Kastittomiin liittyvien asenteiden muuttaminen on vaikeaa, mutta edistystä on kuitenkin tapahtunut. — Syntyperä ei ole enää ainoa asia, joka ratkaisee, koulutusta katsotaan myös. Nepalissa on jo kastittomia kansanedustajia ja esimerkiksi joillakin työpaikoilla Katmandussa syntyperällä ei ole enää väliä. Maaseudulla tämä sosiaalinen järjestelmä on kuitenkin olemassa. Nuoret ja koulutetut eivät uskalla ajaa kastittomien asiaa käydessään vanhempiensa luona maaseudulla, koska kunnioittavat niin paljon vanhempiaan, Kirjavainen kertoo.

Pääsy moniin töihin estetään Suomen Lähetysseura on tehnyt Nepalissa ihmisoikeustyötä kastittomien, vammaisten

ja naisten aseman parantamiseksi. Kastittomien asemaa on parannettu muun muassa tarjoamalla heille mahdollisuuden saada henkilöpaperit, koulutusta ja puhdasta vettä.

Tasaus-tapahtumia Vantaalla ●

Tasaus-päivän tapahtuma Jumbossa perjantaina 23.9. klo 14–20 ylätasanteen tuloaulassa. Mukana Vantaan seurakuntien ja Suomen Lähetysseuran työntekijöitä sekä taikuri Risto Leppänen klo 15–17. Jaossa ilmapalloja ja esitteitä. Lipaskeräys.

Tasaus-päivän messu sunnuntaina 25.9. klo 10 Korson kirkossa. Vieraina Bimala Gayak ja Devi Gurung Nepalista sekä tulkkeina Suomen Lähetysseuran lähetit Markku ja Riitta-Leena Voutilainen Nepalista. Messun jälkeen tarjolla ruispuuroa ja kahvit. Myytävänä kortteja ja leivonnaisia Tasaus-keräyksen hyväksi.

Tasaus-päivän messu sunnuntaina 25.9. klo 12 Hakunilan kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit, jossa vieraana Bimala Gayak ja Devi Gurung Nepalista.

Myös työllistäminen on tärkeää, sillä perinteisesti kastittomat ovat saaneet tehdä vain tiettyjä töitä. Monet ansaitsevat elantonsa peltotyöläisinä tai kiviä murskaamalla. — Esimerkin näyttäminen on tärkeää. Lähetysseura on työllistänyt kastittomia ja pitänyt huolta siitä, että myös jokaisella kumppanijärjestöllä on kastittomia töissä. Yleisesti kastittomien on ajateltu olevan liian saastaisia esimerkiksi keittäjiksi tai sairaanhoitajiksi, Kirsti Kirjavainen kuvailee.

Vähemmistöjen asema hyvä mittari Kirsti Kirjavainen kokee, että kastittomien asia koskettaa ja kiinnostaa suomalaisia. Monien on kuitenkin aluksi vaikea ymmärtää, että kastijärjestelmä on yhä ihan todellinen ongelma, jota ei ole pystytty poistamaan edes lainsäädännöllä. Myös sitä voi olla vaikea hahmottaa, että kyse ei ole pienen ihmisjoukon ongelmista. Nepalissakin kastittomia on  prosenttia väestöstä. Nepalin kastittomat, vammaiset ja vähemmistökansat ovat tämän vuoden Tasaus-keräyksen kohteena. Nettisivuilla kerätään myös verkkovetoomusta, jossa vaaditaan kastittomien aseman pitämistä esillä. Vetoomus toimitetaan kehitysministeri Heidi Hautalalle. Hanna Antila

Urkutyöt muuttavat hautausaikatauluja

V

Urkujen rakentamistyöt rajoittavat Pyhän Laurin kappelin käyttöä.

uosi sitten valmistuneessa Pyhän Laurin kappelissa alkaa urkujen asentaminen. Asennustöiden aikana ..–.. kappelin salit ovat käytössä hautauksia varten vain lauantaisin. Arkipäivinä siunaustilaisuuksia järjestetään Vantaan kirkoissa ja Ruskeasannan kappelissa. Kappelissa tuhkanluovutushuone on käytössä, joten uurnan laskut voidaan Pitäjän kirkon hautausmaalla hoitaa normaalisti. Pyhän Laurin kappelin ja Pyhän Laurin kirkon varauksissa pyritään antamaan etusija niille siunaustilaisuuksille, joissa vainaja haudataan arkussa. Arkun saattaminen haudalle on siten helpompaa järjestää. Py-

hän Laurin kirkko on käytössä siunauksia varten keskiviikosta lauantaihin. Sunnuntaisin kirkko on varattu jumalanpalveluksille ja kasteille. Vantaan kirkot, joissa vainaja voidaan siunata, ovat Hakunilan seurakunnassa Hakunilan ja Länsimäen kirkot sekä Pyhän Annan lastenkirkko, Hämeenkylän seurakunnassa Hämeenkylän kirkko, Korson seurakunnassa Korson kirkko, Rekolan seurakunnassa Rekolan kirkko ja Vantaankosken seurakunnassa Myyrmäen ja Kivistön kirkot sekä Seutulan kappeli. Hautausjärjestelyistä voi olla ensisijaisesti yhteydessä Vantaan seurakuntien hautatoimistoon, p.    tai   .

Markku Mattila

KorKeaan VIrKaan ja näkyvään asemaan liittyy eläminen suurennuslasin alla. Kaupunginjohtajan yksityiselämä ei ole täysin irrallaan viran hoidosta. Siksi tuntuu käsittämättömältä, että Peltomäki teki mainitun matkan. Johtajalta vaadittavaa harkintakykyä se ei ainakaan osoittanut. Valta antaa mahdollisuuksia edistää hyviä asioita, mutta siihen liittyy myös monenlaisia houkutuksia. Virkamiesten ja johtavien poliitikkojen asema ei ole helppo, kun tehtävän hoidon vuoksi täytyy kehittää suhteita liike-elämään ja samalla pitää huolta omasta lahjomattomuudesta ja tasapuolisuudesta. Yhtälö ei ole yksinkertainen.

Aasian apartheid murtuu hitaasti

Hans von Schantz

K auPunGInJohtaJan tehtävää ei voi hoitaa, jos luottamusta ei ole. Jukka Peltomäki joutui tämän tosiasian eteen viime viikon torstaina ja erosi virastaan. Kaupunginvaltuusto myönsi eron maanantaina. Uuden kaupunginjohtajan etsintä on jo alkanut. Nyt haetaan johtajaa Vantaan ulkopuolelta, mikä on hyvä asia, aito mahdollisuus rauhoittaa tilanne. Johtajaa haetaan edelleen ensisijaisesti demareista, sillä Kokoomus on saamassa puolueiden sopimassa paketissa maankäytön apulaiskaupunginjohtajan paikan. Kaupunkilaisten kannalta tärkeintä ei kuitenkaan ole minkään puolueen jäsenkirja, vaan se, että Vantaa saa pystyvän johtajan. Tämän pitäisi olla ykköskriteeri molempia johtajia valittaessa. Poliisitutkinta mahdollisesta virkaaseman väärinkäyttämisestä on yhä kesken, eikä Peltomäkeä ole tuomittu mistään, ehkä ei tuomitakaan. Hänen olisi kuitenkin kannattanut pidättäytyä viran vastaanottamisesta tutkinnan ajaksi. Nyt hän piti kiinni asemastaan, mikä johti Vantaan johdon kriisiytymiseen ja syytöksiin poliittisesta ajojahdista. Vaikka politiikkaakin varmaan oli pelissä, niin asiat menivät lopullisesti solmuun Peltomäen omien valintojen kautta. Viran jatkolta meni pohja pois, kun paljastui naimisissa olevan Peltomäen naisystävän mukanaolo elokuisella virkamatkalla Manchesterissa.

Suomen Lähetysseura on parantanut kastittomien asemaa auttamalla heitä saamaan henkilöpaperit, joita monella kastittomalla ei ole aiemmin ollut.

 ParIa VIhIttIIn aVIolIIttoon ja yksi maistraatissa solmittu avioliitto siunattiin Hääyössä Pyhän Laurin kirkossa perjantaina 16.9. Hääyötä vietettiin Pyhän Laurin kirkossa kolmatta kertaa. Tapahtuma on vantaalainen keksintö, joka on levinnyt eri puolille Suomea. Ideana on tarjota vaivaton, mutta tunnelmallinen tapa mennä naimisiin. r anKat monSuunISateet ovat aiheuttaneet tulvia Pakistanissa. Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt 50 000 euroa tulvista kärsineiden auttamiseksi. Noin 200 ihmistä on kuollut ja tulvat ovat vaikuttaneet ainakin viiden miljoonan ihmisen elämään tuhotessaan koteja, karjaa, teitä ja rautateitä. Monet tulvista kärsineet ovat vasta toipumassa viime-

vuotisista, Pakistanin historian pahimmista tulvista. ●

Hans ja Anne Lindqvist avioituivat Hääyössä.

Vantaan Pyhän laurIn KaPPelIn sisävalaistus palkittiin Habitare-messujen yhteydessä järjestetyssä Valo-tapahtumassa. Tuomaristo perusteli valintaa muun muassa sillä, että kappelissa keinovalaistus yhdistyy arkkitehtuuriin, taiteeseen ja luonnonvaloon poikkeuksellisen onnistuneesti. PalVeleVa PuhelIn käynnistää kriisipuhelinpäivystyksen suuronnettomuustilanteissa. Kriisiavun tarjoaminen on tarpeen, sillä suuronnettomuuksien yhteydessä Palvelevaan puhelimeen tulee usein soittoja, joissa kerrotaan tuen tarpeesta. Päivystäjillä on kriiseihin liittyvää koulutusta. Mukana on myös seurakuntien työntekijöitä.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i


Hans von Schantz

Kolumni Ristisaaton imussa VoI olla, että vähitellen olen oivaltanut jotain lomavietosta. Mikäli mahdollista, on loman alussa saatava ajatukset pois työstä. Parasta on mennä muualle, päätyipä sitten sukulaisten mökille, rinkka selässä Nuuksioon, tai sitten Italian maaseudulle, kuten viime kesänä. Asuimme hetken pienessä keskiaikaisessa San Donato in Poggion kaupungissa. Se on juuri sellainen unelias paikka, joita löytyy yleensä Italiaan sijoitetuista elokuvista: viinitarhat ja oliivipuut, vanhukset tuoleillaan katselemassa nuorempien elämää. Juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina meidät pyydettiin yllättäen mukaan valmistelemaan katutaidetta Corpus Domini -juhlaan. Kaupungin kapeilla kujilla oli vauvasta vaariin väkeä suunnittelemassa ja toteuttamassa uskomattoman hienoja koristeluja. Kiviin piirrettiin ensin tarkasti mitaten kuvio, joka oli joko abstraktin mosaiikin tyyppinen tai sitten kristillisestä kuvastosta. Nämä kuviot täytettiin värjätyillä sahanpuruilla, jolloin kujat näyttivät olevan kuin täynnä hienoja itämaisia mattoja. Satoja vuosia koristeluun oli käytetty kukkien terälehtiä, mutta sahanpuru oli ehkä kuitenkin edullisempi ja ekologisempi vaihtoehto.

— Isä on pojalleen ensisijainen malli siitä, miten olla isä, aviomies ja mies, sanoo Visa Koiso-kanttila.

Pojasta isäksi

Visa Koiso-Kanttila on joutunut pohtimaan, millainen isä hän on.

E

lokuvaohjaaja Visa Koiso-Kanttila on -, - ja -vuotiaiden poikien isä. Kun esikoispoika Aaro oli kaksivuotias, tuore isä tiedosti, että hänen oma lapsuudenaikainen isäsuhteensa oli keskeneräinen. — Aloin pelätä, että heijastan sitä omaan isyyteeni. Päällimmäinen ongelmani oli aggression hallinta. Minun oli vaikea säädellä äänenkäyttöäni, ja ymmärsin, että käyttäydyn pelottavasti lapsen näkökulmasta. Toivoin, etten purkaisi lapseen omaa kiivauttani. Visa Koiso-Kanttila kertoo saaneensa autoritaarisen kasvatuksen. Siihen kuului henkinen, muttei fyysinen väkivalta. — Kasvatuskeinoina käytettiin uhkailua ja kiristämistä. Kärsin siitä, ja minulla oli kova halu katkaista ketju. Halusin, etten toistaisi menneitä. En halunnut alistaa ja mitätöidä lasta.

Kuinka uskaltaisin puhua? Visa Koiso-Kanttila ryhtyi selvittämään isäsuhdettaan kahdella tavalla: hän meni lyhytterapiaan ja teki dokumenttielokuvan Isältä pojalle. — Minun sukupolvessani sitä, että mies menee terapiaan ei enää pidetä niin mahdottomana kuin ennen, toteaa nelikymppinen Koiso-Kanttila. Toisaalta hänen mielestään suuri ja usein riittävä askel on jo se, että mies alkaa puhua

itsestään, kokemuksistaan ja tunteistaan puolisolle tai ystävälle. Koiso-Kanttilan lyhytterapiaan kuului kymmenen tapaamista. Lomineen se kesti yhden lukukauden. Elokuvaa kuvattiin vuosi. Kaikkine jälkitöineen projekti kesti kolme vuotta. — Tuollaisen dokumentin tekeminen vie aikaa. Draama saadaan siitä, että kuvataan oikeita ihmisiä todellisissa elämäntilanteissa. Dokumenttielokuvaan tuli mukaan yhteensä neljä miessukupolvea: Visan ja hänen isänsä lisäksi myös isoisä ja Aaro-poika. — Työstin elokuvaa terapian aikana. Jälkeenpäin on vaikea erotella, mikä oli kummankin vaikutus minuun.

Onko herkkyys yhä häpeällistä? Isän ja pojan suhteen erityisluonteesta on puhuttu aika vähän. — Isä on pojalleen ensisijainen malli siitä, miten olla isä, aviomies ja mies. Poika lukee isästään, miten tämä suhtautuu naiseen, kumppaniin, vaimoon ja lastensa äitiin. Jos isä ei ilmaise tunteitaan, pojan voi olla vaikea oppia tekemään niin. Tunteita ilmaistaan ja hahmotetaan Visa Koiso-Kanttilan mielestä usein liian yksipuolisesti. — Sitä, että mies on aggressiivinen ja vihainen ja näyttää sen, ei pidetä kummallisena. Sen sijaan tunteiden toinen ääripää hyväksytään huonommin. — Miehet eivät ilmaise heikkouttaan ja herkkyyttään. Niitä pidetään häpeällisinä, ja siksi niitä halveksitaan itsessä ja toisissa. Se on tuhoisaa, sillä seurauksena on vahvuuteen sairastuminen. Lopulta sairaus voi purkautua ja oireilla runsaana alkoholin käyttönä, työnarkomaniana tai muuna maanisena käytöksenä.

Koiso-Kanttila näkee miesten vahvuuteen sairastumisen taustalla sotatraumat ja niihin pohjautuvan pärjäämisen kulttuurin. Hän laskee olevansa kolmatta sukupolvea sodasta lähtien. — Minun sukupovellani pitäisi jo olla vara valita, kuinka toimimme. Saan kuitenkin melkein päivittäin itseni kiinni siitä, että mitätöin lapsen tarpeita ja tunteita.

Millaista esimerkkiä näytän? Dokumentin tekeminen tutustutti Visa Koiso-Kanttilan uudelleen omaan isäänsä ja lähensi heitä toisiinsa. — Isäni on hyvä isoisä. Isoisäksi tuleminen on monille uusi mahdollisuus. Lastenlasten sukupolven kanssa voi tehdä monenlaista kivaa ilman kasvatusvastuuta. Mutta mitä nyky-isä tarkoittaa kasvatusvastuulla? Ensinnäkin Koiso-Kanttila on sitä mieltä, että lapsia pitää kasvattaa. Siinä tärkeintä on esimerkkinä oleminen ja rajojen asettaminen. — Meillä on kotiintuloajat ja rajat sille, mitä saa sanoa ja tehdä. Toista ei saa pahoinpidellä fyysisesti eikä henkisesti. Jos rajoja rikotaan, käytetään kurinpidollisia toimia, kuten kotiarestia. Isä pitää tärkeänä myös sitä, että poika voi seikkailla turvallisesti hänen kanssaan. Kun pääsee vaikka kalaan tai kiipeilemään, ei ehkä tarvitse testata rajojaan potkimalla ikkunoita. — Välillä kyllä mietin, miten voin luottaa siihen, että lapsistamme tulee hyviä ihmisiä lähinnä vain sillä, että me vanhemmat yritämme olla heille oikeanlaisia esimerkkejä — kohtelemalla heitä oikeudenmukaisesti ja rakastamalla heitä. Ulla-Maija Vilmi

Visa Koiso-Kanttila ja Isältä pojalle -elokuva to 29.9. klo 18 isien kasvattajaillassa Hämeenkylän kirkolla

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

meSSun JälKeen kuljimme ristisaatossa kapeita kujia, aina välillä polvistuen rukoilemaan: Ave, o Maria, piena di grazia, il Signore è con te. Tu sei benedetta fra le donne e benedetto è il frutto del tuo seno, Gesù. Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi. Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus. Polvistuessani mietin, miten monta kertaa näillä kujilla kristityt ovat kulkeneet, rukoilleet Jumalaa ja muistaneet kuolevaisuuttaan, pyytäneet armoa. Monenlaista kulkijaa, julmaa hallitsijaa ja maan hiljaista. Tämä oudosti siunattu sekalainen sakki, kahdentuhannen vuoden ristisaatossa, kaipaus ja huokaukset sydämissä. Santa Maria, Madre di Dio, prega per noi peccatori, adesso e nell’ora della nostra morte. Amen. Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen. eI ValKoPuKuISten erehtymättömien, pystyyn pyhittyneiden lauma, vaan elämänmakuinen sekajoukkue ruhtinaasta nunnaan, prostituoidusta tuomariin ja lapsesta vanhukseen. Siihen saattoon minäkin haluan kuulua.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja

3


Pisteitä

Erosta eteenpäin

Raamattu läpi kolmessa vuodessa -lukupiiri kokoontui ma 19.9. Tikkurilan kirkon kahviossa.

Y

Mikä mies Paavali oli?

Eila Collanus, 

Heikki Leppä, 

Mikä sai sinut tulemaan lukupiiriin? — Muutin kesällä Tikkurilaan ja luin lehdestä, että on olemassa tällainen piiri. Haluan olla mukana seurakunnan toiminnassa, ja Raamattu on tärkeä osa sitä. Olen teologian maisteri, mutta teen työkseni muunlaisia hommia. Mitä lukupiirissä tapahtui? — Lukupiirin lähestymistapa, eli tieteellinen tapa lukea Raamattua avoimin silmin, on hyvä. Ei lähdetä liikkeelle vakiintuneista tulkinnoista vaan katsotaan, mitä Paavalin kirjeissä oikeasti sanotaan ja miten taustalla olevat asiat näkyvät niissä. Kahdessa tunnissa käytiin läpi  luvun mittainen laaja kokonaisuus. Pisteillä 1–5, paljonko annat lukupiirille? — Annan piin likiarvon ,. Pidin kovasti. Se, että enemmänkin kysellään kuin sormi pystyssä toitotetaan, miten asiat pitää ymmärtää, sopii minulle.

Mikä sai sinut tulemaan lukupiiriin? — Olen ollut mukana alusta asti, siis jo kaksi vuotta. Tänä syksynä siirryttiin Uuteen testamenttiin ja ohjaajaksi tuli siihen perehtynyt Heikki Leppä. On kiinnostavampaa käydä Raamattu läpi isommalla joukolla kuin vain pähkäillä sitä itsekseen. Mitä lukupiirissä tapahtui? — Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit ovat minulle ennestään tutumpia kuin Paavalin kirjeet. Ne ovat olleet minulle hepreaa. Tutustuimme jo jonkin verran Paavalin kiinnostavaan, mutta ongelmalliseen persoonaan. Pisteillä 1–5, paljonko annat lukupiirille? — Annan  pistettä sille, että Ensimmäinen Korinttilaiskirje tuli selvitettyä sekä aktiivisesti osallistuneille piiriläisille ja ohjaajalle, joka kiersi hienosti mahdolliset väittelyn aiheet. Aion olla mukana loppuun asti.

Mikä sai sinut kiinnostumaan Uudesta testamentista? — Teologian opinnoissani pääaineenani oli dogmatiikka, mutta tein sivulaudaturin Uuden testamentin eksegetiikasta. Ne opinnot veivät mukanaan. Tutkin aluksi Galatalaiskirjeen käsitystä laista. Tohtorinväitöskirjani tein Galatalaiskirjeen ja Apostolien tekojen suhteesta. Mitä lukupiirissä tapahtui? — Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille Paavali esittää aidoimmin ohjelmansa: sanoma Kristuksesta kuuluu kaikille, ei vain juutalaisille, ja sanoman viejä on juutalaiselle juutalainen ja kreikkalaiselle kreikkalainen. Paavali on ainoa ensimmäisen sukupolven kristitty, josta meillä on ensikäden tietoa. Pisteillä 1–5, paljonko annat lukupiirille? — Annan –. Raamatusta kiinnostuneille seurakuntalaisille  pistettä ja miinus itselleni.

Ku i n k a

Hänen mukaansa ryhmän toiminnassa on tärkeää vertaistuki. Vaikka jokainen ero on erilainen, eronneiden tilanteesta löytyy paljon yhteistäkin. Ryhmään kannattaa lähteä senkin takia, että asioiden käsitteleminen ja kipeiden tunteiden kohtaaminen lyhentää toipumisaikaa. Eroryhmä kokoontuu maanantaiaamupäivisin perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Ryhmä on maksuton. Vetäjät tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tapaamisajan voi varata perheasiain neuvottelukeskuksesta p.   . Tiedusteluihin vastaa Paula Ruotsalainen, paula.ruotsalainen@evl.fi.

Eroryhmä maanantaiaamupäivisin lokakuusta alkaen perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa Helena Johnsson/Folio

Markku Mattila

Jussi Matikainen, 

ksi raskaimpia asioita avioerossa on se, että joutuu luopumaan niin monesta: perheestä, kodista, ystävyyssuhteista. Erityisen raskasta se on, jos eroamaan joutuu vastoin tahtoaan, sanoo perheneuvoja Paula Ruotsalainen. Hän vetää yhdessä kollegansa Lauri Anttilan kanssa eroryhmää, joka alkaa lokakuussa Tikkurilassa. Ryhmä on tarkoitettu niille, joiden eropäätös on jo selvä. Erityisesti mukaan kaivattaisiin miehiä. Kymmenen kokoontumiskerran aikana ryhmässä käsitellään muun muassa eroon liittyviä tunteita, kuten surua, vihaa ja syyllisyyttä. Puhutaan myös eron vaikutuksesta lapsiin ja lapsista luopumisesta. — Lopuksi suunnataan katse eteenpäin. Mietitään selviytymiskeinoja ja sitä uutta, mitä elämässä voisi olla, Ruotsalainen sanoo.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n? Saara Vuorjoki

Eroryhmä auttaa käsittelemään surua, vihaa ja syyllisyyttä.

Lapsen uskosta

”L Jouni Airaksinen, 48, on moottorimies.

% Enolainen

%

Synnyin Enossa Pohjois-Karjalassa. Sieltä muutimme ensin Saloon, sitten Tammelaan, Ruotsinpyhtäälle ja Lopelle. Vantaalle asetuimme ollessani ekaluokkalainen. Asuimme Tikkurilassa Kenkäaseman talossa. Saimme pikkusiskoni Marrin kanssa omat huoneet, kun muutimme Maarinkunnaalle joenrannalla sijaitsevaan rivitalokotiin. Enossa vanhemmillani on kesäpaikka isäni kotitilalla. Lomailemme siellä kesäisin.

4

 % Helsinkiläinen

Valmistuin autoinsinööriksi Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta. Kotoa muutin silloisen tyttöystäväni ja nykyisen vaimoni Tuulan kanssa Malmille. Sieltä muutimme omaan kaksioon Vantaalle Leppäkorpeen.

Vantaalainen

Vuonna 1995 muutimme Matariin omakotitaloon, jonka ostimme keskeneräisenä. 20-vuotias poikamme Jerry on jo muuttanut kotoa. 15-vuotias Jesse käy yhdeksättä luokkaa. Teen tiedotus- ja markkinointialan töitä. Autot ovat harrastukseni. Pidän urheilu- ja avoautoista. Pihalla on Honda Prelude odottamassa kunnostusta.

apsen ensimmäiset hengelliset kokemukset tapahtuvat sylissä. Turvallisuus vanhemman läheisyydessä luo pohjaa Jumalan rakkauden kokemiselle ja ymmärtämiselle”, kirjoittaa sosiaalipsykologi, perheneuvoja Saara Kinnunen uudessa kirjassaan Lapsen usko (Uusi Tie ). Kodin ilmapiirillä on suuri merkitys lapsen hengelliselle kasvulle ja myöhemmälle jumalasuhteelle. Monet vanhemmat kuitenkin ovat epävarmoja siitä, kuinka lapsen hengellistä kasvua tuetaan ja kuinka usko voisi olla luonteva osa

perheen arkea. Usein kuulee myös kokonaan kyseenalaistettavan vanhempien oikeus antaa lapsilleen uskonnollista kasvatusta. Myyrmäen kirkolla järjestetään keskiviikkona .. kasvattajailta, jossa Saara Kinnunen puhuu lapsen uskosta ja sen tukemisesta. Yli -vuotiaat lapset voi jättää tilaisuuden ajaksi hoitoon, johon ilmoittaudutaan Helena Fyhrille, p.    tai helena.fyhr@evl.fi.

Lapsen usko -kasvattajailta ke .. klo . Myyrmäen kirkolla

Oikaisu Vantaan Laurin Pisteitä-palstalla oli .. Antti Leskelän haastattelu. Juttuun oli sitä kirjoitettaessa tullut virheellinen tieto odotettavissa

olevasta perheenlisäyksestä. Tieto ei pidä paikkaansa eikä Leskelä ollut haastattelussa näin sanonut. Pahoittelemme tapahtunutta.

Toimitus


Tätä on Irlanti: lampaita, raunioita ja kukkuloita.

Irlanti sydämessä Suomalainen löytää Irlannista jotain tuttua.

T

om Sjöblomista tuli Irlannin tuntija ja ystävä lapsena luettujen sankaritarinoiden ansiosta. Eddan, Kalevalan, pyöreän pöydän ritareiden ja Asterixin innoittamana hän päätti, että haluaa ammatikseen tutkia vanhoja kertomuksia. Irlannista niitä löytyi, sillä siellä on säilynyt kirjallisia lähteitä varhaiskeskiajalta saakka. Ensin Sjöblom kävi Irlannissa interraililla. Myöhemmin teologian opiskelijana hän vietti puolitoista vuotta Irlannin länsirannikolla Galwayssa opiskellen iirin kieltä ja Irlannin kulttuurihistoriaa. Sen jälkeen Sjöblom on vieraillut saarella säännöllisesti sekä tutkimustyön merkeissä että omaksi ilokseen. Hänen vuonna  valmistunut uskontotieteen väitöskirjansa käsittelee tabuja irlantilaisessa kulttuurissa.

Tutustuessaan irlantilaisiin ja Irlan-

tiin Tom Sjöblom huomasi, kuinka erilaista arjen katolilaisuus oli tuttuun luterilaisuuteen verrattuna. Ihmisten tapa suhtautua elämään tuntui toisenlaiselta. Suomessa uskonto on yksityisasia, joka ei juuri muussa elämässä näy. Irlantilaisten uskonnollisuus on yhteisöllisempää. Irlanti on Euroopan katolisista maista konservatiivisimpia. Kirkon asema oli pitkään hyvin vahva, mutta pedofi liaskandaalit, aborttikeskustelu ja yleinen maallistuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kirkon jäsenmäärä on viime vuosina selvästi pienentynyt. Sjöblom arvioi, että Irlannin pitkän pyhimysperinteen vaikutusta on se, että uskonto tuntuu elävän joka paikassa, ei vain kirkossa. Pyhimysten kuvia ja patsaita esimerkiksi on kaikkialla — metsissäkin, jossa ne ikään kuin nousevat maasta. — Irlannissa uskonnollisuus on jotenkin kansanomaisempaa, ihmisillä on siihen juurevampi suhde kuin Suomessa, Sjöblom miettii.

Kirjassaan Tuulten saarella (Kirjapaja ) hän kertoo, että irlantilaisten usko näkyy jopa villapaitojen kuvioinnissa. Esimerkiksi timanttikuvio on rukous, jolla pyydetään onnea ja menestystä villapaidan kantajalle.

Irlannissa ei voi olla törmäämättä saa-

ren pitkään ja monipolviseen historiaan, johon ovat kuuluneet niin keltit, viikingit kuin normannitkin. — Historia elää kaikessa. Luontokin on täynnä ihmisten jälkiä eri aikakausilta: linnojen, kirkkojen ja luostarien raunioita sekä esikristillisiä hautakumpuja. Niitä on pelloilla ja ihmisten takapihoilla, Tom Sjöblom kuvailee. Irlannin asutuksen arvellaan alkaneen pian jääkauden päättymisen jälkeen. Vanhimmat säilyneet rakennelmat ovat kivikaudelta noin  vuoden takaa. Keltit, joiden vaikutus näkyy Irlannin kulttuurissa vielä nykyäänkin, saapuivat saarelle joskus vuoden  eKr. paikkeilla. Kristinusko tuli Irlantiin -luvulla. Saaren kristillistämisen arvellaan sujuneen suhteellisen rauhanomaisesti. Kelttien uskonnon pyhiä paikkoja tai vuodenkiertoon liittyviä juhlapäiviä ei kielletty tai tuhottu, vaan niille annettiin kristillinen sisältö. Samoin vanhasta kertomusperinteestä omaksuttiin aineksia kristillisiin pyhimyslegendoihin. On myös oletettu, että jotkut pakanapapit eli druidit siirtyivät kristillisiin luostareihin.

Tom Sjöblomin mukaan Irlannin kirkko poikkesi varhaiskeskiajalla Manner-Euroopan katolilaisuudesta lähinnä joissakin käytännön asioissa. Irlannissa kirkko jäsentyi luostareiden ympärille ja valta oli niiden johtajilla, ei piispoilla niin kuin muualla Euroopassa. Eroja oli myös kastekäytännöissä ja siinä,

Minne mennä Irlannissa Näitä ei Tom Sjöblomin mielestä kannata ohittaa: ●

Newgrange, Knowth tai Dowth Kolme kivikautista, kumpumaista käytävähautaa Boyne-joen laaksossa on satoja vuosia Egyptin pyramideja vanhempia. Taran kukkula Taran kukkulalla tiivistyy Irlannin historia: se on ollut muinoin Irlannin hallinnollinen keskus, siellä on käyty kuuluisia taisteluja ja sieltä myös Pyhän Patrickin kerrotaan aloittaneen Irlannin käännyttämisen. Näköalat kilometrien päähän lännen suuntaan ovat komeat. Knock Länsi-irlantilaisessa pikkukaupungissa voi nähdä modernia katolilaisuutta ja karnevaalitunnelmaa. Se on suosittu pyhiinvaelluskohde ja turistinähtävyys 1900-luvun alussa tapahtuneen Neitsyt Marian ilmestymisen ansiosta. Aran-saaret Atlantin valtameressä sijaitsevilla karuilla saarilla voi kokea irlantilaista elämää ja kulttuuria aidoimmillaan sekä meren mahtavimmillaan. ●

Ring of Kerry Päivän mittaisella kiertoajelulla kierretään Lounais-Irlannissa sijaitseva niemimaa ja tutustutaan alueen luontoon, esikristillisiin muistomerkkeihin, varhaiskristillisiin luostareihin ja kalastajakyliin.

kuinka munkkien hiukset leikattiin. Suurimmat erimielisyydet Rooman kanssa syntyivät pääsiäisen ajankohdasta. Kelttikirkon kukoistuskausi päättyi -luvulla, jolloin kirkon käytäntöjä yhtenäistettiin koko Euroopassa ja esimerkiksi irlantilaiset luostariperheet katosivat suurten kansainvälisten sääntökuntien tieltä. — Suurin osa siitä, mikä nykyisin kulkee kelttiläisen hengellisyyden nimellä, on itse asiassa -luvun kansallisromantiikan tuotetta — samaan tapaan kuin Kalevala meillä. Tyypillisiä piirteitä ovat Jumalan läsnäolon kokeminen luonnossa ja arjen ympäristössä sekä vetäytyminen yksinäisyyteen mietiskelemään, Sjöblom kertoo.

Vuosien varrella Irlannista on tullut

Tom Sjöblomille liki toinen kotimaa. Hänen kotikaupungissaan Hangossa on kuulemma jotain samaa kuin Irlannissa, varsinkin syksyisin, kun kaupunki on tyhjentynyt turisteista ja merellä tuulee. — Suomessa ja Irlannissa on jotain yhteistä. Historiassa on paljon samaa. Molemmat maat kaupungistuivat myöhään, ovat eläneet naapurisuurvallan varjossa ja itsenäistyivät samoihin aikoihin. Yhteistä on ehkä myös juurevuus, luonnonläheisyys sekä vahva näkemys ihmisten samanarvoisuudesta ja siihen liittyvä hienostelun karsastaminen. Ja sauna. — Sauna ei ole mikään suomalainen erikoisuus. Saunoja on käytetty halki Euroopan, mutta vain meillä saunakulttuuri on jäänyt elämään ja kuuluu nykyisinkin kulttuuriidentiteettiin, Sjöblom toteaa. Hän kertoo, että saunoja on ollut Irlannissa mahdollisesti jo esikristillisellä ajalla. Ilmeisesti niitä on käytetty jonkinlaisiin puhdistautumisrituaaleihin. Vielä -luvun alussa Irlannin maaseudulla saunottiin — ei välttämättä edes viikoittain, vaan yleensä erilaisten juhlien ja tapahtumien, kuten markkinoiden, edellä. — Saunat katosivat, kun elämä maaseudulla modernisoitui. Varmaan silläkin on ollut vaikutusta, että katolinen kirkko ei oikein hyväksynyt saunomista ja alastomuutta. Kaisa Halonen teksti ja kuvat

5


Yhä samalla aa Sevannon perheessä äidin ja isän kahden­ keskistä aikaa on iltapala television ääressä. Älä unohda puolisoa! Perheneuvoja Hellevi HilskaSalonen kannustaa perheitä löytämään oma tapansa elää. Yhteyden säilyminen puolisoon kantaa parisuhdetta eteenpäin. Välittämisen osoittaminen ja puolison huomioiminen kertoo, että toinen on tärkeä ja merkityksellinen.

Työpäivän jälkeen voi tarvita palautumisaikaa ennen kuin pystyy keskittymään kotiasioihin. Silloin kannattaa levätä muutama minuutti, lukea vaikka päivän lehti. Lapselle se voi olla hyvä tilanne harjoitella odottamista. Lapsilla on kerrottavaa vanhemmilleen, ja sille pitää löytyä aikaa, mutta aina kaiken ei tarvitse tapahtua heti, kun lapsi haluaa.

Lapsiperheissä joudutaan miettimään, mihin aika käytetään. Kaikkea ei ehdi. Ruokaa on pakko tehdä ja pyykkiä pestä, mutta tarvitseeko pöytätasojen kiiltää? Lasten tarpeista en tinkisi, suursiivouksesta kyllä.

Jokaisessa perheessä ja parisuhteessa on tärkeä löytää oma tapansa elää. Se, mikä toimii naapureilla, ei välttämättä sovi meille. Mitään yhtä oikeaa toimintamallia ei ole. Olisi hyvä järjestää koko perheelle rauhallisia pysähtymisen hetkiä. Ne ovat vastapainoa nykyajan vauhdille. Vuorovaikutus perheenjäsenten välillä sujuu paremmin, kun keskustelulle on aikaa ja tilaa.

K

olmekymppisillä Henna ja Juha Sevannolla on kolme lasta. Perheen arjen vauhdista pitävät huolen seitsemänvuotias Vilma, viisivuotias Sonja ja melkein kaksivuotias Silja. Viisitoista vuotta yhdessä olleen parin mielestä parisuhteessa hienointa on se, että yhteys kumppaniin on säilynyt myös pikkulapsiperheen arjen keskellä. — On hienoa huomata, että olemme yhä samalla aaltopituudella. Sitä ilahtuu havaitessaan, että toinen on edelleen se sama tyyppi, johon aikoinaan ihastui, vaikka arjessa parisuhde meinaa välillä hautautua jonnekin taustalle, Henna kertoo.

Välillä menee suorittamiseksi Sevannon perheessä noudatetaan säännöllistä perherytmiä, mikä Hennan mukaan helpottaa arjen sujumista. Siljan päiväuniaikaan kotona rauhoitutaan niin, että äitikin voi oikaista hetkeksi sohvalle. Kotiäidin arki voi silti toisinaan olla aikamoista hulinaa. Esimerkiksi silloin kun Henna samaan aikaan laittoi ruokaa, ripusti pyykkiä, juoksi parvekkeella katsomassa, onko Sonja vielä pihalla leikkimässä, ja yritti tavoittaa kännykällä Vilmaa. Atk-järjestelmien parissa työskentelevä Juha ei aina ehdi töistä yhteiseen päivällispöytään, ja kotiin tultuaan hän saattaa olla poissaoleva. — Etenkin, jos töissä on ollut kiirettä, olen vielä kotonakin helposti omissa ajatuksissani, Juha sanoo. — Minä puolestani odotan, että ovesta astuu isä, joka on täysillä kiinnostunut lasten asioista. Esimerkiksi siitä, miten Vilman koulupäivä on sujunut. Jos Juha ei sitten olekaan sataprosenttisesti läsnä, ärsyynnyn, Henna sanoo. Juha on huomannut, että arjen pyörittäminen menee toisinaan suorittamiseksi. — Välillä voisi varmaan hellittää, mutta toisaalta on paljon asioita, jotka on vain pakko hoitaa, hän toteaa. — Joskus voisimme tietysti miettiä, tarvitseeko kodin olla niin siisti ja onko sillä nyt niin väliä, mitä lapsille on puettu päälle, Henna sanoo. Kotitöistä Sevannoilla ei riidellä. Henna laittaa ruokaa arkisin, Juha viikonloppuisin. Henna hoitaa suurimman osan siivouksesta, mutta Juha pesee vessan. Pyykkiä ripustaa ja tiskikonetta tyhjentää se, kumpi ehtii. Kaupasta isommat ostokset käy yleensä hakemassa Juha. — Juha jaksaa paremmin kantaa kauppakasseja ja hänellä menee kaupassa vähemmän rahaa, Henna toteaa. — Jos täytyy ostaa jotain erikoista, kuten talvikenkiä tai synttärilahjoja, saatamme mennä koko perhe ostoksille kauppakeskukseen ja käydä pitsalla. Se on sellaista arjen luksusta, Henna kertoo.

Omasta hyvinvoinnista huolehtimista ei voi laittaa hyllylle odottamaan parempia aikoja. Omat harrastukset tukevat jaksamista kotona, eikä niihin pidä lähteä syyllisyyttä kokien. Jos haluaa harrastaa jotain, on hyvä sopia puolison kanssa, kuinka paljon siihen voi käyttää aikaa.

6

Juha ja Henna ovat päätyneet siihen, että toistaiseksi kullakin lapsella on korkeintaan yksi harrastus. — Se riittää tämän ikäisille lapsille. Haluamme rauhoittaa arki-iltoja perheen yhteiselle olemiselle, Henna linjaa. Hän käy itse pari kertaa viikossa jumpassa, mutta arvelee luopuvansa harrastuksesta palatessaan ensi syksynä takaisin luokanopettajan työhön. Talvisin Juha harrastaa hiihtoa. Hän lähtee yleensä hiihtolenkille sunnuntai-iltaisin lasten

Hans von Schantz

Äidin ja isän omat harrastukset


altopituudella nukkumaanmenon aikaan. Talven tuloon asti hänen urheiluharrastuksensa on liitetty töihin menoon. Juha kulkee työpaikalleen joko skikeillä eli eräänlaisilla minikokoisilla rullasuksilla tai polkupyörällä. Juha kannustaa usein Hennaa ottamaan omaa aikaa, mutta itselleen hänen on sitä vaikea pyytää. — Luulen, että jos Hennakin kävisi töissä, minun olisi helpompi ottaa useammin omaa aikaa, Juha pohtii. Henna ja Juha ovat sitä mieltä, että rahat ovat perheessä yhteisiä ja laskut maksaa se, kumman tilillä on rahaa. Huolimatta siitä, onko toinen kotona hoitamassa lapsia vai palkkatyössä. Vuosi sitten pariskunnalla oli erimielisyyttä Juhan työmatkoista. Hennaa hermostutti, kun tieto Juhan Ruotsiin lähdöstä saattoi tulla vasta edellisenä päivänä. — Silloin oli koviakin riitoja. Nyt pystyn ennakoimaan työmatkat paremmin, Juha sanoo. — Joskus kun Henna haluaa ostaa jotain isompaa, saatan leikkimielisesti kysyä, kuinka monta Ruotsin-päivärahaa se maksaa, Juha kertoo.

Kunpa aika pysähtyisi Heinäkuussa Sevannon perhe oli lomareissulla Gotlannissa. Siellä Juha ja Henna saivat tehdä kahdestaan päiväretken Visbyhyn Juhan äidin hoitaessa lapsia. Arjessa yhteistä aikaa otetaan joka ilta. — Jo ennen lasten syntymää meillä oli tapana istua iltaisin sohvalla ja katsoa televisiota. Digiboksille tallentuu kotimaisia ja pohjoismaisia tv-sarjoja, Juha kertoo. — Joskus kun yhteinen iltapalahetki television ääressä jää väliin, sitä oikein ikävöi, Henna toteaa. Entä millaisia suunnitelmia pariskunnalla on sitten, kun tyttökolmikko varttuu ja vanhemmille jää enemmän omaa aikaa? — Haluaisin hiihtää useammin. Kaipaan pitkiä talvisia hiihtolenkkejä, Juha sanoo. — Minulla taas on jonoksi asti neule- ja virkkaustöitä, joita haluaisin toteuttaa, Henna suunnittelee. Juhan mielestä elämä on kuitenkin tällaisenaankin mukavaa. — Vasta nyt, kun meidän nuorimmaisemme Silja nukkuu yöt jo paremmin, olen huomannut että vauvavaihe olikin aika rankkaa aikaa. Vaikkei Silja ollut mikään vaikea vauva, hän sanoo. Henna hoiti Vilmaa ja Sonjaa neljä vuotta kotona. Silloin viimeisin vuosi kotona lasten kanssa tuntui turhauttavalta, ja Henna odotti kovasti töihin paluuta. Hän ehtikin olla vuoden töissä ennen kuopuksen syntymää. — Tiesin jo silloin, että lasten kasvaessa elämä muuttuu koko ajan helpommaksi, mutta enää en odota lasten kasvamista niin paljon, Henna sanoo. Päinvastoin. Hän kokee usein, että haluaisi pysäyttää ajan kulumisen. — Tulee sellainen tunne, että kunpa lapset pysyisivät tämän ikäisinä vielä pitkään. Perheessä ei enää ole pikkuvauvaa, voin olla lasten kanssa kotona eikä tarvitse stressata työasioita. Elämässä on nyt kiva vaihe.

Rahankäytöstä kannattaa sopia selkeästi. Miten laskut maksetaan? Miten kumpikin voi osallistua kohtuullisella osuudella yhteisiin kuluihin? Mistä tingitään tarvittaessa? Rahasta saa helposti riidan aikaan, jos puolisoiden rahankäyttötavat ovat kovin erilaisia.

Tämän päivän työelämä on hektistä. Työssäkäyvä perheellinen voi kokea olevansa kahden tulen välissä. Kun tieto työmatkoista tai muusta poikkeavasta tilanteesta kerrotaan ajoissa, kotiin jäävä vanhempi voi valmistautua siihen paremmin. Henna ja Juha ovat ilmeisesti saavuttaneet asiassa yhteisymmärryksen, kun siitä voidaan jo vitsailla.

On tärkeää, että perheen aikuisilla on mahdollisuus jutella kahden kesken niitä näitä, tuulettaa päivän aikana mieleen tarttuneita asioita tai vain olla yhdessä. Arjen pienten kahdenkeskisten hetkien hyödyntäminen ja arvostaminen on tärkeää. Yhteisen ajan ei tarvitse välttämättä olla mitään erityistä, kuten teatterissakäynti tai kylpylämatka.

Se vaihe, jolloin lapset ovat pieniä ja tarvitsevat paljon vanhempien aikaa ja huomiota, on loppujen lopuksi aika lyhyt. Se on hyvä muistaa. Juha ja Henna ovat tyytyväisiä siihen, miten elämä sujuu. Se heijastuu epäilemättä myös lapsiin.

Soili Pohjalainen

Valoa vanhemmuuteen ‑ ryhmä alkaa tiistaina 4.10. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa Tikkurilassa. Ryhmä on tarkoitettu 4–10-vuotiaiden lasten vanhemmille. Ohjaajina toimivat perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautumiset 26.9. mennessä Asta Lustigille p. 09 830 6330, Leena Jokiselle p. 050 347 2917 tai Hellevi Hilska-Saloselle p. 050 347 6846.

Tällä hetkellä Juha ja Henna Sevannon elämän täyttää kolme lasta.

7


Su 25.9.2011 klo 18

TASAUS 2011 NEPAL

Jaakko Heinimäki saarnaa otsikolla ”Paljon ois aihetta, mutta kiitos nyt tästäkin vähästä”.

Maria Ylipää ja Hannu Lepola tulkitsevat Jesus Christ Superstar -musikaalin laulut ”I don’t know how to love him” ja ”Gethsemane”.

Liturgina Pirjo Kantala, juhlaisäntänä Olli Valtonen, esirukousjohtajana Jukka Järvinen, ”Käpylän pyövelinä” tunnettu sosiaalityöntekijä.

Sydämellisesti tervetuloa! Mikael Agricolan kirkko › Tehtaankatu 23, Helsinki › Ratikka 3B, bussi 14

tuomasmessu.fi

TALVEKSI TURVALLISEEN KOTIIN

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto 13-14, o l k . 9 . ly su 25 , A-talo, 2.krs. e t t i s e o Asunt kuja 6 n e v r o k ään os. Pyht VAKUUSMAKSU

VAIN 250 €

Veromiehen (Aerolan) asuinalue on palvelujen ja liike-elämän keskipisteessä Vantaalla Kehä III:n, Tuusulanväylän ja lentokentän kainalossa. Neljään moderniin kerrostaloon valmistuu loppuvuodesta 2011 uusia, vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Jokaisella asunnolla on parveke, terassi tai pieni asuntopiha. Maksuton pesutupa. Talosauna. Pyhtäänkorvenkuja 6, valmistuu lokakuussa 2011 vuokra, €/kk Asuntotyyppi m2 1 h+kt 36,5 665-709 2 h+kk/avokeittiö 42,0-54,5 730-823 3 h+avokeittiö 51,5 815-854 Vesimaksu ja laajakaistayhteys sisältyvät vuokraan. Vuokrataan myös yrityksille. VVO:n asunnot ja talojen yhteistilat ovat savuttomia. Vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 12 kk sopimuksen alkamisajankohdasta. VVO:n vuokra-asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan. Katso lisää osoitteesta www.vvo.fi/pyhtaankorvenkuja4ja6. Muuta meille! VVO-kotikeskus Vantaa Vernissakatu 1, 5. krs | 01300 Vantaa Avoinna ma-pe 8.30-15.30 Puh. 020 508 3860 | vantaa@vvo.fi www.vvo.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

8

Yritysnumeroihimme (020 508 xxxx) soittaminen maksaa Soneran hinnaston mukaisesti kotimaan lankapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puhelu + 7 snt/min ja matkapuhelimesta 8,28 senttiä/puhelu + 17 snt/min.

SOVI Y S E ITTEL

Pariskunnille tilavat kodit. Upeaa rivitaloasumista. Avarat yhteiset tilat. Hieno oleskelupiha. Nauti edullisista peruspalveluista. Vielä vapaana olivia asuntoja Metsäinen näkymä länteen Asunto 21 2H, KK, terassi ja piha 54,5 m2 1100 €/kk Asunto 17 2H, KK, terassi ja piha 54,5 m2 1080 €/kk Näkymä puutarhaan Asunto 18 2H, KK, terassi ja piha 54,5 m2 990 €/kk Asunto 24 2H, KK, terassi ja piha 54,5 m2 1070 €/kk Asunto 10 2H, KK, terassi ja piha 36 m2 770 €/kk

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Palvelut tuottaa Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy: mm. hoitajan vastaanotto ja fysioterapeutin jumppa kerran viikossa. Talosauna 2 kert/vko. Turva­ puhelinvalmius ja ilmainen internet. Voit liittyä kauppapalveluun ja käyttää taloon tilattuja mukavuuspalveluja. Kysy myös Hoivan kotihoito­ palveluita.

Lisätietoja 010 292 2002, vuokraus@emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

HERÄNNÄISSEURAT La 24.9. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 25.9. klo 9 Aamuveisuut Hyvinkään kirkon yläsalissa, Hämeenkatu 16. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Kalle Hiltunen ja Matti Malmivaara. Ke 28.9. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Debora Kotihoito tarjoaa laadukasta kotihoivaa vauvasta vaariin pääkaupunkiseudulla.

Debora Hoivakoti Harmonia on kodinomainen hoivakoti Sinulle, joka tarvitset tukea ympärivuorokautisesti. Tiedustelut Debora Kotihoito (09) 4559 0096 Debora Hoivakoti Harmonia (09) 7518 0200 www.debora.fi

www.emerituskoti.fi


Tilaa ajattelevan ihmisen uskolle

Hautauspalveluja VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

K&P

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Sekalaisia www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Professori Juha Sihvolan kirja on helmi uskontoa käsittelevien kirjojen joukossa. Se on sivistynyt ja humaani teos, jossa on valtava määrä tietoa. Kirjan punainen lanka on suvaitsevaisuus, jonka lähtökohtana on asettuminen eri tavalla ajattelevien asemaan tinkimättä silti oikeaksi ja todeksi katsomistaan asioista. Tämän kirjan lukeminen voisi olla hyvä lähtökohta sille ”erilaisuuden etiikalle”, jota piispa Irja Askola on peräänkuuluttanut. Sihvola käsittelee kirjassaan viime aikojen uskontokeskustelun vaikeita kysymyksiä: seksuaalietiikkaa, vakaumusten tasa-arvoa, kirkon ja valtion suhdetta, suvaitsevaisuuden rajoja ja uskonnon roolia maailman konflikteissa. Hän nostaa esiin ilmiöiden taustoja ja sanoo rohkeasti oman näkemyksensä. Sihvola onnistuu jopa mahdottomalta tuntuvassa tehtävässä: hän kuvaa Israelin ja palestiinalaisten välistä konfliktia tavalla, joka tekee ymmärrettäväksi molempien osapuolien motiivit. Hän yhtyy israelilaisen kirjailijan Amos Ozin näkemykseen, jonka mukaan rauhaan päästään vain, jos sekä israelilaiset että palestiinalaiset myöntävät omat virheensä ja oivaltavat, että kumpikin osapuoli on pohjimmiltaan oikealla asialla. Kummatkin ovat uhreja, eikä kummallakaan osapuolella ole maailmassa muuta kotimaata. Sihvola puolustaa yhteiskuntaa, jossa erilaisia identiteettejä edusta-

Kirja

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

www.hautaus.fi

Juha Sihvola: Maailmankansalaisen uskonto. Otava 2011.

Työnohjaajaksi opiskeleva etsii asiakasharjoitteluun henkilöitä tai pientä ryhmää. Harjoitusohjaukset veloituksetta. P. 040 701 3925.

Kokouksia

Filosofi ja historioitsija Juha Sihvola käsittelee kirjassaan viime aikojen uskontokeskustelun vaikeita kysymyksiä. vat ihmiset ja ryhmät elävät rauhassa ja kunnioittavat toisiaan. Vaikka suhtautuisi penseästi homoseksuaaliseen käyttäytymiseen ja pitäisi sitä jopa syntinä, pitää Sihvolan mielestä ymmärtää, että on hyvä suojella homoseksuaaleja syrjinnältä ja väkivallalta ja tukea heidän vakaata perhe-elämäänsä. Tähän velvoittaa jo rakkauden kaksoiskäskyyn perustuva kristillinen etiikka. Kirkon ja valtion suhdetta Suomessa Sihvola ei pidä uskonnonvapauden kannalta ongelmallisena, vaikka uskonnonopetuksessa onkin ”lievä evankelisluterilaista kirkkoa

Palveluja tarjotaan Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -työt Pohjanmaan Rakennuspyörä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 27.9.2011 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 19.9.2011 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 €/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382 IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Vuokrata halutaan

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti. 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357. Hei! Minä tarvitsisin lisäansiota. Tarvitsisitko Sinä koti-, lastenhoitoapua, kauppa-/siivousapua. Soittele tai jätä viestiä 050 321 6120 / Arja.

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

suuhygienistin hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 600€ pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 59 € Yksi kokoproteesi 350€ Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

VANTAAN

suosiva epäsymmetria”. Yhteisövero on hänen mukaansa valtion näkökulmasta koko väestöä hyödyttävien palvelujen ostamista kirkolta. Sihvolan kirjassa on erinomaista se, miten analyyttisesti ja kiihkottomasti hän käsittelee aihettaan. Hän ilmaisee myös tavoitteensa luoda tilaa ajattelevan ihmisen uskonnolle. Hänen mielestään elävä kirkko on sellainen, joka tuntee myötätuntoa ihmisen haurautta kohtaan ja ymmärtää, että vahvinkin meistä on joskus armon tarpeessa. Pauli Juusela

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Palveluja halutaan Varamummo / vaari jolla olisi aikaa tulla joskus leikkimään 7-vuotiaan Laurin seuraksi tai lähteä vaikka metsäretkelle. Ota yhteyttä Tuula p. 040 5551519 tai s.posti tupu@kotiportti.fi

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 €/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Ostetaan

Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

Jani Laukkanen/Otava

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. JulKaISIJa Vantaan seurakunnat. KuStantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. toImItuS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. toImItuKSen SIhteerI Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. PäätoImIttaJa Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. toImItuSPäällIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. toImIttaJat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PaIno SanomaPrint, Sanomala Oy. IlmoItuSmarKKInoIntI Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, Timo Salminen p. 020 754 2247, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. IlmoItuShInta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. IlmoItuStraFIIKKI /‑ValmIStuS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. toImItuSneuVoSto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Timo Karonen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. JoS et ole Saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

9


Vantaan seurakunnat 22.9.–29.9. Piirissä neulotaan tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30. Naistenpiiri tiistaisin klo 19.

Hakunila

Pyhän Annan lastenkirkko

Kirkkoherranvirasto

Koulutie 11

Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys to 27.9. Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 euroa, lapsilta 1,50 euroa. Viikkomessua ja ehtoollista vietetään torstaisin klo 18. Hakunilan kirkon kuoro torstaisin klo 18.45. Uudet laulajat tervetulleita. Tied. Juha Paukkeri p. 050 537 1464. Aikuisrippikoulu alkaa to 22.9. klo 17.30. Ota yhteyttä Harri Nurmiseen p. 050 354 7648. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13. Uudet isommat tilat. Messu su 25.9. klo 12. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi. Messun jälkeen kirkkokahvit. Kahveilla SLS:n Tasaus-vieraat Bimala Gayak ja Devi Gurung kertovat työstään naisten, kastittomien ja maattomien elinolojen parantamiseksi Nepalissa. Iskelmäiltamat su 25.9. klo 18. Sota-ajan iskelmiä ja aitoja tarinoita menneiltä ajoilta. Lopuksi oikeat iltamakaffeet, ei korviketta. Laulujen ja tarinoiden tulkitsijana lauluyhtye HowManyMothers kanttori Anne Viljamaan johdolla. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Matalan kynnyksen maanantai maanantaisin klo 11. Lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu. Ilosanomapiiri ma 26.9. klo 18.30. Merja ja Jari Araneva. Senioriklubi ti 27.9. klo 13. Hartaushetki, kahvi ja mukavaa yhdessäoloa senioreille. Raamattupiiri tiistaisin klo 18. Virsivartti ke 28.9. klo 12.30. Marjatan taidepiiri kokoontuu tiistaisin klo 18–20.30 Hakunilan kirkolla: a) 4.10., 18.10., 25.10. ja b) 10.1., 17.1. ja 24.1. Muutama paikka vielä jäljellä. Yhden kurssin hinta 21 euroa sisältää kaiken materiaalin ja opetuksen. Ilm. virastoon, p. 09 830 6500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen ilmainen puuro ja kahvi. Messu su 25.9. klo 10. Vesa Häkkinen, Kristiina Nurmi. Peittopiiri tiistaisin klo 11.

Ilta naisille to 6.10. klo18–20.30. Nainen elämän merkitystä metsästämässä, aiheesta puhuu viestintäpäällikkö Unna Lehtipuu. Annaliina Lassila ja Hilla Pietilä musisoivat. Syvä kaivo -kertomus Sirkka Sevanto. Ilm Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

12. Vieraana rovasti Martti Laitinen. Kimarakahvila su 25.9. klo 18. Aiheena seurakuntayhteys. Tarjolla iltakahvit. Mukana Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

Kastettu

Kastettu

Katariina Helen Amanda Karttunen.

Samu Kasper Ojajärvi, Otso Eemil Tammi, Siiri Milja Vilhelmiina Heinonen.

Hautaan siunattu

Jengi-ilta perjantaisin Hakunilan kirkolla klo 20. Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18 Vaaralan kirkossa. Lentopalloa tiistaisin klo 20 Hakunilan koulun isossa salissa. Bilisilta torstaisin klo 18 Hakunilan kirkolla. Biliksen jälkeen voit siirtyä Sotungin koululle klo 20 olevaan liikuntakerhoon.

Korso

Varhaisnuorille Kuunloiste-lapsikuoro 7–12vuotiaille harjoittelee keskiviikkoisin klo 15 Pyhän Annan lastenkirkolla. Kokkikerho maanantaisin klo 17 Hakunilan kirkolla 7–9-vuotiaille. Lennokkikerho tiistaisin klo 17.30 Hakunilan kirkolla. Sekakerho tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 17 Hakunilan kirkolla ja tiistaisin sekä torstaisin Länsimäen kirkolla. Puuhakerho tytöille ja pojille 7–10-vuotiaille maanantaisin 17 Länsimäen kirkolla ja tiistaisin klo 17.30 Pyhän Annan lasten kirkolla. Tyttökerho maanantaisin klo 17 Vaaralan kirkolla ja perjantaisin Pyhän Annan lasten kirkolla. Pyhäkoulu klo 10 kuukauden toisena sunnuntaina Länsimäen kirkolla. Kotipyhäkoulu sunnuntaisin parillisilla viikoilla, 25.9. klo 11–12 Hakunilassa, Asta Enqvistin luona, os. Hevoshaantie 9 D. Perhepyhäkoulu keskiviikkoisin parittomilla viikoilla, alkaen 14.9. klo18–19 Itä-Hakkilassa, os. Riekkomäentie 8. Pyhäkoulu su 25.9., 23.10. ja 20.11. klo 15 Pyhän Annan lastenkirkolla. Pyhäkoulu keskiviikkoisin parittomilla viikoilla klo 18 Hakunilan kirkolla. Tarkemmat tiedot pyhäkouluista netistä tai pyhäkoulusihteeri Sari Paanaselta sari.paananen@evl.fi

Lapsille ja perheille Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15 . Pyhän Annan lastenkirkolla Perhekerhot tiistaisin Pyhän Annan lasten kirkolla ja Hakunilan kirkolla klo 9–11, Länsimäen kirkolla keskiviikkoisin ja Vaaralan kirkolla torstaisin klo 9–11. Vantaan NMKY:n harrastekerhotoiminta, lisätietoja www. nmkyvantaa.fi tai Juhalta 0400 481877. Isien ja lasten peli-saunaillat 27.9., 25.10. ja 29.11. klo 18–20 Kuntokallion kurssikeskuksessa. Aloitamme palloiluhallissa pelien

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12 , p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 25.9. klo 10. Marja Mäkilän tulosaarna. Liturgina Matti Hyry ja kanttorina Hannu Lehtikangas. Jumala on! -luentosarja alkaa to 22.9. klo 18.30 seurakuntasalissa. Raamattuluennosta vastaa Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistosta. Aiheena ”Onnellisena yksin kaikkeudessa?”. Mukana pastori Marja Mäkilä. Sari Kaasisen Nuku, nuku -kehtolaulukonsertti su 25.9. klo 16. Lauletaan tuttuja nukutuslauluja ja hyräillään uusia. Rukouspiiri ti 27.9. klo 17.30 takkahuoneessa. Mukana Riitta Ahonen. Oopperakerho ke 28.9. klo 17.30 nuortentilassa. Asiantuntijavieraana oopperalaulaja Hannu Niemelä. Isyydestä miesten kesken -kasvattajailta to 29.9. klo 18. Katsotaan dokumentti Isältä pojalle. Dokumentin ohjaaja Visa KoisoKanttila johtaa keskustelua dokumentin aiheista. Kahvitarjoilu. Uudet laulajat ovat tervetulleita lapsikuoroon ja kirkkokuoroon. Lapsikuoro ti 17–18 ja kirkkokuoro ti klo 18–19.30. Lisätietoa hannu-pekka.heikkila@evl.fi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 28.9. klo 18. Vieraana Aili-Maria Manninen kertomassa Bangladeshin työstä.

Lammaspolku 1 Aikuisten raamattupiiri to 29.9. klo 16. Mukana pastori Marja Mäkilä.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Miesten piiri pe 23.9. klo 14, Risto Auvinen. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko ja on tarkoitettu päihdekuntoutujille. Mikkola-päivänä la 24.9. seurakuntakodissa avoimet ovet klo 10–14. Mahdollisuus askarteluun, piirtämiseen ja hiljentymiseen.

Nuorille

Eeva Aliina Räsänen 91 v, Antti Johannes Lidman 69 v.

Nuorille

Leipää ja viiniä ➤

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 22.9. klo 13. Miesten saunailta to 22.9. klo 18 Kotkansiivessä. Saunaisäntänä Vesa Ruokonen. Seurakuntakuoron harjoitukset to 22.9. klo 18. Tasauspäivän messu su 25.9. klo 10, Vesa Ruokonen, Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Vieraina Mimala Gayak ja Devi Gurung sekä lähetit Markku ja Riitta-Leena Voutilainen Nepalista. Messun jälkeen tarjolla ruispuuroa ja kahvit. Myytävänä kortteja ja leivonnaisia tasauskeräyksen hyväksi. Runopiiri ma 26.9. klo 13. Naisten raamattupiiri ma 26.9. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille naisille. Mahdollisuus saunomiseen. English through Bible ma 26.9. klo 18.30. Kirkon kahvila ti 27.9. klo 11–13. Kahvia, teetä ja pientä purtavaa edulliseen hintaan. Rukousryhmä ti 27.9. klo 18.30 kappelissa. Katulähetyksen tilaisuus ke 28.9. klo 11, Mari Liimatainen. Alkuhartaus ja ruokailu. Lähetyspiiri ke 28.9. klo 14. Arki-illan ehtoollinen ke 28.9. klo 18, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Varaventtiili-ilta ke 28.9. Kaikenikäisten aikuisten yhteisö. Ilta alkaa messulla klo 18, jonka jälkeen mahdollisuus rukouspalveluun ja sielunhoitoon. Teetarjoilu. Klo 19 Tanssitaan yhdessä! Rokkaisiko Jeesus? Opi ilmaisemaan itseäsi tanssimalla, ohjaajana Maiju Tykkyläinen. Ilta päättyy iltarukoukseen klo 20. Voit osallistua illan koko ohjelmaan tai osaan siitä. Ilmainen lapsiparkki. Vanhemman väen piiri to 29.9. klo 13, Martti Sirviö. Naisten saunailta to 29.9. klo 18 Kotkansiivessä. Seurakuntakuoron harjoitukset to 29.9. klo 18.

Kenian lähetyspiiri to 22.9. klo

Nuorten kahvilat sunnuntaisin ja keskiviikkoisin klo 17–20. Isoskoulutukset ovat alkaneet, mutta vielä ehdit mukaan. Lisäinfoa ja ilmoittautuminen anna-riina.aromaa@evl.fi

Lapsille ja perheille Perhekerho ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Pyhäkoulu su 25.9. klo 10 kirkolla lapsi- ja perhetyön tiloissa, opettajina Anne Lempinen ja Marja-Liisa Korjus.

Muuta Hiihdä ja hiljenny 1.–5.12. Tule mukaan Lapin kaamokseen Muotkan majalle. Matkat Saariselälle lentäen. Lähtö Korson kirkolta torstaina klo 9.30 ja paluu maanantaina noin klo 16.15. Hinta täysihoidolla 570 euroa, maksu kahdessa erässä. Sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon ti 27.9. mennessä. Tiedustelut Sirkka Väätäinen p. 040 580 6331. Haluatko ilahduttaa tuntematonta merenkulkijaa? Merimiehille välitettäviä joulupaketteja voi tuoda kirkkoherranvirastoon 14.10. saakka. Paketissa voi olla esim. uusia kirjoja tai levyjä, villasukkia tai säilyviä herkkuja. Toimitamme lahjat edelleen Merimieskirkolle.

Kastettu Edvin Julius Antinpoika Ijäs, Tobias Aukusti Märijärvi.

Kuulutettu Janne Juhani Korhonen ja Jenny Emilia Kuusela, Heikki Johannes Ihalainen ja Eija Maria Nousiainen, Tomi Markus Misukka ja Johanna Inkeri Irene Virtanen.

Hautaan siunattu Eini Inkeri Blomqvist 90 v, Arja Anna Helena Kouhia 58 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15 (parilliset viikot). Päivystävä pappi ma–pe klo 11– 14 p. 09 830 6707. Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706. Ma 26.9. päivystys peruttu. Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155. Ti 27.9. päivystys peruttu.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Rukouspiiri to klo 18.30. Aamurukoushetki su klo 9. Messu su 25.9. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Messun jälkeen mahdollisuus vastata palautekyselyyn jumalanpalveluksista. Vormsilaiset vieraat osallistuvat messuun. Messun jälkeen keittolounaalla on mahdollisuus tavata vieraitamme. Kahvit, käsitöiden myyntinäyttely. Sari Kaasisen konsertti lapsiperheille su 25.9. klo 14–15. Yläovi auki aikuisille ma klo 18. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Pirjon ja Pentin Tarinatupa -iltapäivä to 29.9. alkaen klo 12 Marttojen valmistamalla 5 €:n lounaalla. Isäntäparina Pirjo Alakapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen. Vierailevan tarinoitsijan Erkki Rantalan aiheena”Ihana isovanhemmuus”. Torstaipiiri to 29.9. klo 13. Runoryhmä to 29.9. klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri to klo 18.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13. Israel-piiri ke 28.9. klo 18.30.

Nuorille Open doors ke 18–21 kirkolla. Sähly to klo 16.30–17.30 Rekolanmäen koululla. Iske-startti la 24.9. klo 10 kirkolla. Isko 1 ti 27.9., alkamisaika selviää Iske-startissa. Torppa — nuorten ilta to 29.9. klo 18–20.

Varhaisnuorille Rekolan kirkolla ke klo 17– 18.30 Kaiken Kattava Kerho (leikkiä, askartelua, kokkausta jne), to klo 17–18.30 toimintakerho (1.–3.-luokkalaisille) Piirtämistä, maalausta, leikkejä, askartelua ym., joka 2. su klo 10 koululaisten raamatturyhmä (parilliset viikot) Tutustumme nuoreen Samueliin ja elämäänsä luovasti ja toiminnallisesti. Ryhmä on avoin kaikille koululaisille eikä siihen tarvitse ilmoittautua. Asolan seurakuntatalossa ma klo 18–19.30 Minikokit (leipomista, purtavien tekemistä yms., ti klo 17–18.30 Kaiken Kattava Kerho. Päiväkummun seurakuntatalossa ma klo 17.30–19.30 Kaiken Kattava Kerho, ti klo 17–18.30 Luovis, luovan toiminnan kerho (leikkejä, askartelua, leipomista ja piirtämistä). Kytöpuiston koululla ti klo 16– 17 sählykerho, mukaan sisäpelikengät, juomapullo ja oma maila,

Ensi sunnuntai on 15. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Kiitollisuus. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 65:2–6, 9 tai Ps. 136:1–9. 25–26, Jes. 24:14–16, 2. Kor. 9:6–15 ja Joh. 5:1–15.

Muovatut Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. Onhan kirjoitettu: Hän jakelee, hän antaa köyhille, hänen hyvyytensä kestää ikuisesti. 2. Kor. 9:8–9

10

ja leikkien merkeissä, minkä jälkeen siirrytään saunomaan ja uimaan. Mukaan uima-asu, pyyhe ja liikuntavälineet. Illan päätteeksi pidetään hartaus ja juodaan iltatee.

S

uomalaisuuteen tuntuu aina kuuluneen heikko itsetunto ja vaatimattomuus. Kun katsomme peiliin, näemme usein ne piirteet, joista emme itsessämme pidä tai joiden toivoisimme olevan toisin. Emme myöskään osaa arvostaa sitä, mitä teemme tai osaamme. Tuntuu kuin aina pitäisi saada enemmän aikaiseksi tai olla jotain enemmän. Yksi tärkeä totuus on päässyt unohtumaan. Me olemme saaneet muotomme Jumalan käsien kautta. Hän itse muovasi meitä, teki hyväksi ja kauniiksi. Meitä ei luotu samanlaisella muotilla, vaan hän teki meidät pienintä yksityiskohtaa myöten erilaiseksi ja kauniiksi. Meille annettiin erilainen ulkomuoto, jot-

ta erottaisimme toisemme, voisimme olla erilaisia ja täydentää toisiamme. Jumala jakaa hyvyyttään koko ajan. Toisinaan se tuottaa hedelmää, toisinaan ei. Sinä ja minä olemme täynnä Jumalan meille antamia lahjoja ja hyvyyttä. Näenkö itsessäni Jumalan luoman kauneuden? Olenko kiitollinen? Onko minusta arvostelemaan sitä, minkä Jumala on minulle antanut?

Aapo Koskela Vantaankosken seurakunnan kesänuorisotyönohjaaja


jos on. Kerhot alkavat viikolla 38 ja päättyvät viikolla 49. Kerhoja ei ole arkipyhinä eikä koulujen loma-aikoina. Yhteen kerhoon mahtuu 15 lasta. Kerhot on tarkoitettu 1.–7.-luokkalaisille ellei toisin mainita. Ilmoittautumiset Mari Vuorisalmelle p. 050 535 3072 tai mari.vuorisalmi@evl.fi.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa. Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla, ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntaloissa. Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla. Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla. Vivido-lapsikuoro ke klo 16.15– 17 kirkolla. Soitinryhmä Vivi-music ke klo 17–17.30 kirkolla.

Muuta Ystävyysseurakunnastamme Vormsista on tulossa vieraita Rekolaan 24.9.11. Vormsilaiset osallistuvat su 25.9. messuun. Messun jälkeen keittolounaalla on mahdollisuus tavata vieraitamme. Lähetyksen kotipiiri ke 28.9. klo 18.30 Aila Kerimällä, Kiulukuja 4 A 1, tarjoilu klo 18. Porukalla piristystä päivään. Vanhemman väen retki Sääksin leirikeskukseen Nurmijärvelle to 6.10. Päiväretki tehdään yhteistyössä Vanhusten kotiapusäätiön kanssa. Retken hinta 25€, sisältää kuljetukset, lounaan ja kahvit. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 tai Havurastiin p. 09 874 14500 30.9 mennessä.

Kastettu Joakim Alex Anton Clarén, Aatos Elmeri Holma, Mimosa Elli Aurora Lukkarinen, Niia Noora Jessika Pyykkö, Oiva Armas Tamminen.

Hautaan siunattu Aili Mirjam Tjäder 86v.

lauluhetki la 24.9. klo 15 aikuisten kerhohuoneessa. Messu su 25.9. klo 10. Maria Koukkari, Pudi Kettunen ja kanttori Simo Santaranta. Arabiankielinen raamattupiiri su 25.9. klo 16 aikuisten ryhmähuoneessa. Lastenhoito järj. Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 26.9. klo 18 kahviossa, Heikki Leppä. Lähetyksen päiväpiiri ti 27.9. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Diamatka Mexikoon. Arki-illan ehtoollinen ke 28.9. klo 18. Tuula Lapveteläinen ja kanttori Terje Saard. Ilosanomapiiri to 29.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Miesten ilosanomasolu to 29.9. klo 18 takkahuoneessa. Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 29.9. klo 18. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042. Nuorten aikuisten lauluryhmän harjoitus to 29.9. klo 18 nuorisotilassa. Tied. Samppa Laakso p. 050 330 1582. Aikuisrippikoulu la–su 19.– 20.11. Konfirmaatio ke 23.11. klo 18. Ilmoitt. viim. pe 11.11. kirkkoherranvirastoon. Tied. pastori Pirjo Kettu p. 050 3632 372 / pirjo.k.kettu@evl.fi tai kirkkoherranvirasto 8306 717.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 23.9. klo 18.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 25.9. klo 18.30. Tied. Pastori Kirsti Hildén p. 050 382 7987. Kartanonkosken lähetyspiiri ke 28.9. klo 18. Kansanlähetyspiirin aiheena radiolähetystyö. Lapsille ohjelmaa. Vetäjä Heli Hiipakka-Eshetu.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Tikkurila

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 28.9. klo 17.30–19.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Kirkkoherranvirasto

Ylästön seurakuntatilat

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Diakoniatoimisto poikkeuksellisesti suljettuna ma 27.9. Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Kirkon ruokailua ei ole ti 27.9.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Messu su 25.9. klo 12. Toni Fagerholm, Pirkko Yrjölä ja kanttori Samppa Laakso.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 22.9. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa. Ilosanomapiiri to 22.9. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Miesten ilosanomasolu to 22.9. klo 18 takkahuoneessa. Tikkurilan kirkkokuoron harjoitus to 22.9. klo 18. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042. Laulupiiri pe 23.9. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042. Yhteiskristillinen rukous- ja

Eläkeläiskerho to 28.9. klo 12. Kiitos Helka – Tervetuloa Seija! Juhlimassa mukana pastori Pirjo Kettu ja kanttori Simo Santaranta.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C, ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila. Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30. Walkers nuortenkahvila pe 23.9. klo 19–22 nuorisotilassa. Iso E -koulutus su 25.9. klo 16.30–19.30 Wintillä Ylästössä. Iso 1 A -koulutus ti 27.9. klo 16.30–18 nuorisotilassa. Walkers nuortenkahvila ke 28.9. klo 18–20 nuorisotilassa.

Koululaisille Iltakerhot alakouluikäisille. Tied. Enni Korhonen p. 050 526 9401, enni.korhonen@evl.fi. Kokkikerhot ma ja ti klo 17.30–19 Tikkurila, Unikkotie 5 B 2.krs. Kokataan leikiten ti klo 18.30–20 ja puuhakerho 1.–3. lk ma klo 18– 19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja1. Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19, puuhakerho 1.–6. lk ke klo 17–18.30, näytelmäkerho 2.–7. lk ke klo 18.30–20 ja kokkaus- ja puuhakerho to klo 18–19.30 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Kokkikerho 3.–6. lk ma klo 17.30–19 Pakkala, Käräjäkuja 1 B. Askartelukerho 3.–5. lk ma klo 17.30–19 Viertolan koulu, Liljatie 2. Ilmailukerho ma klo 18–20 ja ulkoilu- ja puuhakerho ti 18– 19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhoista tied. lapsityönohjaaja Päivi Kaura-aho p. 050 410 3863. Pyhäkoulut su 25.9. klo 10–11 Ylästön kerhotilassa ja Tikkurilan kirkolla sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilmoittautumista. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Perheiden retkipäivä Holmaan ti 27.9. klo 10 lähtö Tikkurilan kirkolta tilausbussilla. Maksu 10€ / aikuinen ja 5€ /lapsi 3-v. alkaen sisältää ruoan, kahvin/mehun ja matkan. Ilm. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539 tai Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Muuta Luentosarja Toisin silmin to 22.9. klo 18 Opistotalolla, Lummetie 5. Kirjailija Marja-Leena Parkkinen: Homoseksuaalisuus läheisen silmin. Tasauspäivä-tapahtuma Jumbossa pe 23.9. klo 14 –20. Lipaskeräys Nepalin alakastisten ja syrjittyjen hyväksi. Ohjelmassa taikuri Risto Leppänen, ilmapalloja, esitteitä. Keidashetki vapaaehtoistyöntekijöille, Hiljaisuuden ja rukouksen lauantai Ilolan seurakuntakodilla 8.10. klo12–18. Tarjolla lounas ja kahvi. Ilm. 23.9. mennessä paivi.makinen@evl.fi tai p.050-5486078. Eläkeläiskerho ma 26.9. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa. Omaishoitajan jaksaminen, Soili Hyvärinen. Luentosarja Toisin silmin to 29.9. klo 18 Opistotalolla, Lummetie 5. Taidemaalari Nanna Susi: Abstrakti taide tuonpuoleisuuden heijastajana. Sururyhmä omaisensa menettäneille aloittaa Tikkurilan seurakunnassa pyhäinpäivän jälkeen. Omaisen kuolemasta tulee olla aikaa puoli vuotta ennen ryhmään tuloa. Ilm. diakonissa Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Kastettu Aava Aurora Torro, Saana Aliisa Savukoski, Olivia Kristiina Heikka, Sani Linnea Jalova, Eino Oskari Manninen, Luca Samuel Haapala, Tommi Aleksanteri Leminen, Elmo Oliver Eemeli Rautiola, Voitto Elmeri Kokkonen, Silja Aino Kaarina Kiiskilä, Juuli Anniina Kokkonen, Elsa Eulaalia Pöyry, Jenna Aurora Vartiainen, Samu Veikka Antero Koivusilta ja Miika Valentin Sivonen.

Hautaan siunattu Martti Aleksanteri Kallinen 66 v, Reijo Ilmari Juhani Mamia 66 v ja Harri Juha Holappa 45 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, ma 26.9. klo 9–14. Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe. Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe.

Diakonia Päivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14– 16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Arkipyhäkoulu to 22.9. ja to 29.9. klo 17.30. Rauhayhdistyksen järjestämät seurat pe 23.9. klo 19. Messu su 25.9. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Saarna pastori Markus Kopperoinen, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Ritva Holma. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurat. Pyhäkoulu su 25.9. klo 10 kerhohuoneessa 4. Lasten lauluryhmä su 25.9. klo 18–19. Tule mukaan, jos iloitset laulamisesta ja haluat laululla ilahduttaa muitakin. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217. Eläkeläiskerho ti 27.9. klo 13– 14.30 isossa srk-salissa. Israelpiiri ti 27.9. klo 18–19.30. Monikulttuurinen äiti–lapsikerho ke 28.9. klo 10.30 nuorisotilassa. Kohtaamispaikka äideille lapsineen. Keskustelua arkisista aiheista. Pääkielenä puhumme suomea. Raamattupiiri ke 28.9. klo 14–15 St. Martinin kappelissa. Laulupaja ke 28.9. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja. Kasvattajailta ke 28.9. klo 18.30. ”Lapsen usko” — Miten tukea lapsen hengellistä elämää. Vierailija sosiaalipsykologi, perheneuvoja Saara Kinnunen. Lastenhoito järjestetty yli 2-vuotiaille. Lastenhoitoon ilmoittautumiset Helena Fyhr p. 050 380 6500 helena.fyhr@evl.fi. Eläkeläiskerho to 29.9. klo 13– 14.30 takkahuoneessa. Alfa-kurssi ti 4.10. klo 18.30– 20.30. Kurssi kokoontuu viikoittain 11 kertaa tiistaisin. Kurssilla käsitellään kristinuskon perusasioita. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Kaisa tai Erkki Halme p. 050 326 2882 tai 050 573 8532. Japanilainen ruokailta pe 7.10. klo 18–20. Maistelemme susheja, misokeittoa sekä vihreää teetä. Tilaisuudessa laulaa japanilainen baritoni Hiroyuki Suzuki. Liput 12 e. Myynnissä 60 kpl lippuja, jotka myydään kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–15 3.10. asti. Lisätietoja illasta p. 050 512 1168.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Bibliodraama Kiitollisuus, kirkkokahvit ja Iltamessu su 25.9. Bibliodraama Kiitollisuus klo 16.30 kerhopuolella. Tutkimme päivän Raamatun tekstiä, itseämme, elämää erilaisia toiminnallisia menetelmiä käyttäen. Kirkkokahvit klo 18.30 seurakuntasalissa. Iltamessu klo 18.30, Pasi Kilpeläinen, Kari Jerkku ja Urpo Pakarinen. Eläkeläiskerho ke 28.9. klo 12.30–14. Lapsikuoron harjoitukset ke 28.9. klo 17–18.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 27.9. ei kerhoa, sen sijaan retki Kivistön kerhoon 28.9. Kyyti lähtee Seutulan kappelilta klo 12.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 22.9. ja 29.9. klo 18.30–20.30. Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 25.9. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille. Naisten raamattupiiri ma 26.9. klo 18.30–20 diakonian työhuoneessa. Eläkeläiskerho to 29.9. klo 13– 14.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 28.9. klo 13– 14.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 28.9. klo 19–21.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Olotila-kahvila ti 27.9. klo 11– 13.30.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan. Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja torstaisin klo 17.30. Kanniston koulun asukastilassa su 25.9. klo 11–12. Äiti–lapsi-illat ti 27.9. klo 18.15– 19.45 Kanniston uudella koululla. Äiti-lapsi-illoissa mukavaa yhteistä tekemistä ja tutustumista. Lauletaan, leikitään, askerrellaan. Tee- ja mehuhetkiä+ pientä purtavaa. Kerho kokoontuu 25.10., 22.11. ja 20.12.

Muuta Tasaustapahtuma Kauppakeskus Jumbossa pe 23.9. klo 14– 20. Vantaan seurakunnat yhdessä järjestävät lähetysaiheisen iltapäivän Tasaus-kampanjan hyväksi. Lipaskeräys ja ohjelmaa. Hyvinvointimessut Myyrmäen Energia-areenalla la 24.9. klo 10–15. Seurakunnan osastolla esitellään syksyn toimintaa ja vapaaehtoistyötä. Eläkeläisten syysretki Porvooseen perjantaina 30.9. ja 7.10. Lähtö Myyrmäen kirkolta klo 8. Mahdollista tulla mukaan myös muilta pysäkeiltä. Vierailu Brunbergin makeistehtaan myymälässä, hartaushetki ja kirkon esittely Porvoon tuomiokirkossa. Lounas on Ravintola Wanhassa Laamannissa ja iltapäivästä tutustumme Porvoon Paahtimoon. Retken hinta 42 e/hlö sisältäen matkat, lounaan, luennon ja iltapäiväkahvin. Ilmoittautumiset aikuistyön toimistoon p. 050 512 1168.

Kastettu Annika Nea Tuulia Puhakka, Heini Vellamo Imponen, Elina Ann-Marie Leskinen, Oscar Luis Diaz de la Serna Vacklin, Inka Maria Daniela Vartiainen, Alice Helena Laitakari, Roni Lionel Lema Huhtala, Erika Mireia Lema Huhtala.

Avioliittoon kuulutettu Simo Tapani Veijonen ja Varpu Helena Vuorinen, Timo Kristian Pieninkeroinen ja Petra Katariina Hietaniemi, Tapio Jalmari Kotiranta ja Taru Hannele Lauren.

Hautaan siunattu Väinö Joonas Olsbo 82 v, Niko Petteri Viljanen 22 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn. 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13.

Verksamhet Familjemässa sö 25.9 kl 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Nina Fogelberg. Efter mässsan välkomnas alla till missionsbasaren i Bagarstugan, servering. Missionsbasar sö 25.9 kl. 11.15– 14 i Bagarstugan, Kurirv. 1. Foibekretsen må 26.9 kl. 14 på Foibe. Jakobsmässa med Larskören må 26.9 kl. 19 i S:t Lars kapell, bandning för Radio Vega. ViAndakören övar ti 27.9 kl. 13.30 i Dickursby kyrka. Sjöskogkretsen 27.9 kl. 13.00 hos Maja Åkerlund-Wickström. Har du visor min vän? Allsång med Gunnar on 28.9 kl. 14 på Folkhälsanhuset. Sottungsby-Håkansbölekretsen to 29.9 kl. 13 i Håkansböle kyrka. Pensionärsläger ”Kraft för åren” på Hopeaniemi bad- och rehabiliteringscenter i Vichtis 3–8.10. Målgrupp:75 år och äldre medlemmar i Vanda svenska församling. Pris 40 e. Begränsat antal platser! Närmare information och anmälningar, kontakta

diakonissan Annakatri Aho tel. 050 464 5068 eller diakon Carita Dahlberg tel. 0503301828 (må– ons). Sista anmälningsdag 23.9.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika tiistaisin klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p. 050 346 8358.

Päihdetyö Syysretki Itäsalmeen ja Kuntokallioon ke 19.10. Korso–Tikkurila–Östersundom–Kuntokallio, sauna, lounas ja iltapäiväkahvit/ teet. Sitova ilmoittautuminen, erityisruokavaliotiedot ja bussiinnousupaikka 10.10. mennessä Anette Maliselle p. 050 381 8775 tai Jari Hirvoselle p. 050 573 6354.

Kehitysvammaistyö Musakerho la 1.10 klo 10–11.30 Vaskipellon seurakuntakodilla, Aabramintie 1 a. Luvassa iloista soittoa ja laulua. Lisätiedot minna.kovalainen@evl.fi, p. 050 433 4232. Vanhempien vertaistukiryhmä ma 3.10 klo 17–18.30 ja 7.11. klo 17–18.30 diakoniakeskuksen ryhmähuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Vaihdamme kuulumisia ja juttelemme mieltä askarruttavista asioista. Lisätiedot minna.kovalainen@evl.fi, p. 050 433 4232.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 23.9. klo 9.30–12 lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11. Lähetyspiiri su 25.9 klo 14–16.30 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 27.9. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Tapio Laine.

Näkövammaistyö Tikkurilan kerho su 25.9. klo 13– 15 Olotilassa Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Vieraana Aini Korhonen, aiheena levyraati. Hyvän olon päivä näkövammaisille ti 27.9. klo 10–15 Palveluja toimintakeskus Iiriksessä, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki. Iirikseen mennään kimppakyydeillä. Ilmoittautumiset Ritva Eskeliselle p. 09 873 6368. Askartelua ke 28.9. klo 17–19.30 Inkun ideapaja, Korsonpolku 4. Ilmoittautumiset edellisenä päivänä p. 09 872 1025. Koti-ilta to 29.9. klo 17–19 Rauha Malkin kotona, Sateenkaari 4 H 16. Askarrellaan myyjäisiä varten.

Perheneuvonta Eroryhmä kokoontuu maanantaiaamupäivisin lokakuusta alkaen Tikkurilassa. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. He tapaavat ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Tapaamisajan varaaminen ja tiedustelut perheasian neuvottelukeskus p. 09 830 6330 tai paula. ruotsalainen@evl.fi. Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ti 4.10. klo 18–19.30 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ryhmä on tarkoitettu 4–10-vuotiaiden lasten vanhemmille. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen ja Leena Jokinen. Ilmoittautumiset 26.9. mennessä Asta Lustig p. 09 830 6330, Leena Jokinen p. 050 347 2917 tai Hellevi HilskaSalonen p. 050 347 6846.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Pekka Kolehmaisen grafiikkaa esillä 30.9. saakka. Kysy internetin käytöstä ma 26.9. klo 12–13. Tule painamaan kangasväreillä omalle tai Olotilan kankaalle ke 28.9. klo 11–13. Käytämme apuna mm. sabluunoita ja luonnonmateriaaleja. Kankaina mm. kangaskasseja ja tyynyliinoja.

11


koonnut Heli Kulmavuori

aKI K aurISmäen uusin elokuva ei ole ehkä hänen parhaansa, mutta ainakin se on Kaurismäen elokuvista kaunein. Jälleen kerran kaikki turha krumeluuri on riisuttu ja jäljelle on jäänyt puhtaita perusasioita, jotka eivät käytössä kulu. Le Havren satamakaupungissa asuvan kengänkiillottajan Marcel Marxin (André Wilms) maailma rakentuu sairastavan vaimon (Kati Outinen), naapurien, lähikauppiaiden ja baarien yhteisöllisyydelle. Joukkoon liittyy laiton maahanmuuttajapoika Idrissa (Blondin Miquel), joka on päässyt viranomaisia karkuun Le Havren satamassa. Kaupanpäälliseksi Marcel saa elämäänsä laittomia maahantulijoita jahtaavan poliisin Monet’n (Jean-Pierre Darrous). Elokuvaa voi ajatella juuri etsivä Monet´n kehitystarinana. Lainsäädännön koukerot ja sydämen lait kun ovat joskus kaksi aivan eri asiaa. Kaurismäki viittaa suo-

raan Jeesuksen opetuksiin kohtauksessa, jossa kaksi kirkonmiestä keskustelee Vuorisaarnasta ja siihen sisältyvästä ajatuksesta kirjaimellisen lain noudattamisen ja syvempien ihmisarvojen ristiriidasta. Kun satama-altaassa seisoo yksinäinen poika ilman turvapaikkaa, on kai selvää, että hänen puolestaan pitää tehdä se, minkä haluaisi itselleen tehtävän. Satamakaupungin kengänkiillottaja Marcel lähipiireineen tekee sen, mikä ihmisen täytyy toiselle ihmiselle tehdä. Rikosetsivä Monet’n työtehtävä heidän parissaan johdattaa hänet yhtä syvemmälle ihmisyyden lähteille. Ehkä ei olekaan tapahtunut rikosta, vaan palvelus.

Kengänkiillottaja Marcel Marx suojelee poikaa, jota poliisi Monet etsii.

Ekotieto lisää tuskaa Ympäristöasioissakin podetaan synnintuntoa ja tehdään hyviä tekoja pahojen vastapainoksi. Osa on fundamentalisteja, jotka eivät luista periaatteistaan ja vaativat samaa tiukkuutta myös muilta. Osa on kerettiläisiä, jotka epäilevät pienten tekojen vaikutusta ja koko ilmastonmuutosta. Osa on käännynnäisiä, jotka vastaheränneen innolla pohtivat loputtomasti valintojaan ja niiden merkityksiä.

”Sydämen syvimpiä tuntoja ei ole tarkoitettu jaeltavaksi yleisölle. Sisimmät asiat elävät hiljaisuudessa, piilossa toisten silmiltä ja korvilta. Tässä mielessä usko on mitä suurimmassa määrin yksityisasia, vain Jumalan ja meidän välisemme asia.” Pappi Pertti Luumi kirjassaan Matkaan syntyneitä (Kirjapaja 2011)

Lapsista on tullut ekopoliiseja.

.. Onnea, Mauri!

● ● ●

Slow food valmistetaan rakkaudella ilman kiirettä. Mian sämpyläohjeessa vinkataan ottamaan nokkaunet taikinan kohotessa. — Pataruuan hautuessa voi vaikka lukea kirjaa, Mia ehdottaa. Hidas ruoka ei tarkoita sitä, että hellan luona vietetään päivittäin tuntikausia. — Kannattaa tehdä ruokaa kerralla useammaksi päiväksi. Sekin on hidastamista, ja jää aikaa tehdä jotain muuta tai aikaa olla vaan, Mia sanoo. Ateria syödään hoppuilematta ruokapöydän, ei television, ääressä. — Ruoka on parasta hyvässä seurassa, mutta aivan yhtä lailla voi kattaa pöydän kauniisti itselleen, sytyttää vaikka kynttilän ja nauttia ruuasta kaikessa rauhassa.

Ruokaa rakkaudella ja ilman kiirettä.

Maatumismatkaa käy kadun varrella heinä, jäätyvät lehdet, väistyvät pois väsyneinä.

Tilhet ja rastaat — oi — tuhat syöjää ja juojaa oksilla soittaa siunaten maailman Luojaa!

Pihlaja-parka työhönsä uupua ei saa. Haavaisin kourin maljan hän nostaa ja veisaa:

Ihminen astuu mielessä huolta ja hallaa, marjojen kuoret kuurona kenkiinsä tallaa.

Pekka Kivekäs

Timo Saarinen

Pyhä pöytä

12

tIeDätKÖ, mItä tarKoIttaa SloW FooD ja kestävän kehityksen kokkailu? Jos et, käänny asiassa lähipiiriisi kuuluvan mummon puoleen. Nimittäin se mummon tekemä taivaallisen hyvä lihapata, jota haudutetaan pitkään ja syödään kolmena päivänä peräkkäin, on slow foodia parhaimmillaan. Marjastus ja sienestys taas ovat osa kestävän kehityksen kokkailua ja tunnetusti mummojen erityisosaamisaluetta. Kestävän kehityksen kokki Mia Iris Stjerna toimii Hidasta elämää -nimisen nettisivuston ruokaspesialistina. Hän neuvoo suosimaan lähiruokaa, luomutuotteita ja kauden raakaaineita. — Esimerkiksi nyt on sienien, marjojen, rapujen ja riistan aika. Kaupassa ei kannata mennä ollenkaan eineshyllylle, Mia sanoo.

Mauri on suomalainen versio latinankielisestä nimestä Mauritius, joka merkitsee marokkolaista. Legendan mukaan 200-luvulla eli Mauritius-niminen kristitty sotapäällikkö. Hän kuoli marttyyrina Genevenjärven rannalla paikassa, jossa nykyään on tunnettu hiihtokeskus St. Moritz. Viime vuonna 27 poikaa sai nimekseen Mauri.

Vartin retriitti

— Syökää ja juokaa taas pyhä ruumis ja veri! Lahjaksi saatte, Luoja ei maksua peri.

Mummon malliin

Mia Iris Stjerna

monI haluaISI tehdä arjessaan ympäristöystävällisiä valintoja, mutta ne vaativat vaivannäköä ja lujaa tahtoa. Ranskalainen sarjakuvapiirtäjä Cyril Pedrosa kuvaa omaelämäkerrallisessa albumissaan Ekoloogiset (WSOY 2011) tiedostavan perheen arkea hulvattomalla tyylillä. Monet sarjakuvien tilanteet ovat tutun tuntuisia: Mitä tehdä kun kotimaiset vadelmat maksavat kolme kertaa enemmän kuin chileläiset? Onko perulaisesta luomupuuvillasta valmistetusta olkalaukusta pakko tykätä, vaikka se on epäkäytännöllinen? Mitä enemmän ympäristöasioista tietää, sitä vaikeammaksi elämä menee. Miten hävitetään täit lasten hiuksista ekologisesti, entä millainen patja olisi mahdollisimman ympäristöystävällinen? Maapallon pelastamiseksi ponnisteleva perheenisä paljastaa väsähtänyttä puoltaan: potee krapulaa ja menettää välillä hermonsa lapsiin, joista on tulossa varsinaisia ekopoliiseja. Ihmisten suhtautumista ympäristöasioihin Pedrosa kuvaa samantapaiseksi kuin suhtautumista uskonasioihin.

Marja-Leena Hukkanen/ Sputnik

Kaurismäen evankeliumi

2011 jKr.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.