Lauri 2011 nro 42 (15 12) by Kirkko ja kaupunki

VANTAAN

Vuoden pappi Ilkka Sipiläinen vastustaa sunnuntaishoppailua ➤ 7

15.12.11

www.vantaanlauri.fi

Väinö Purje kannattaa perinteisiä jouluruokia ➤3 10 vinkkiä yksinäisyydestä kärsivälle ➤ 4–5 Töissä etiopian syrjäseuduilla ➤ 8–9

Jani Laukkanen

Jippu:

”Hyvä lahja osuu sydämeen”

➤6

Jumalan holtiton armo on tarkoitettu kaikille — Kimmo Saares ➤ 3

Uutiset

Seurakuntien uusin kahvila avattiin Korsossa

15.12.2011

Pyhät asiat vastakkain VanTaan Ja helSinGin seurakuntien luottamuselinten päätös leikata viiden lähetysjärjestön määrärahoja on herättänyt vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan. Keskustelu osoittaa, että ollaan herkällä alueella. Kumpikin osapuoli puolustaa pyhäksi kokemaansa asiaa eikä silloin vastapuolen argumentteja juuri kuunnella. Tilanne on johtanut paitsi tiukkaan keskusteluun myös tekoihin, joista itse asiassa kärsivät eniten syyttömät. Kun Vantaalla ja Helsingissä leikattuja varoja ohjattiin Suomen Lähetysseuralle ja Pipliaseuralle, niin SavonlinnaSäämingin seurakuntayhtymä leikkasi vastineena Lähetysseuran tukia ja siirsi rahoja järjestöille, joilta Vantaa ja Helsinki tukia leikkasivat. Lähetysseuralle ja Pipliaseuralle on myös tullut palautetta ”verirahoista”, vaikka ne ovat seurakuntien luottamuselinten päätöksiin syyttömiä.

kiRkOn JOhTO on Askolan aloitetta ja piispa Simo Peuran kannanottoja lukuun ottamatta ollut syntyneestä tilanteesta harvinaisen hiljaa. Tämä on pään panemista pensaaseen. En odota, että arkkipiispa jyrähtäisi, mutta voisihan hänkin edes noteerata tilanteen.

Suurin osa seurakuntien kahviloista Vantaalla kantaa nimeä Olotila. Olotila-kahviloista vanhin ja suosituin sijaitsee Vehkapolulla Tikkurilassa. Kohta 20 vuotta toimineessa Tikkurilan Olotilassa käy päivittäin noin 60 asiakasta, eri puolilta Vantaata. — Vapaaehtoiset tekevät tämän paikan. Heidän lisäkseen täällä on työharjoittelussa kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ja maahanmuuttajia, jotka voivat parantaa täällä suomen kielen taitoaan, Olotilan ohjaaja Pia Talvela kertoo. Tikkurilan Olotilassa voi kahvittelun lisäksi lukea lehtiä sekä saada opastusta internetin ja matkapuhelimen käytössä. Erilaisia vieraita ja näyttelyitäkin on ajoittain. Iltaisin tila toimii monenlaisten ryhmien kokoontumispaikkana. Omaleimaista on myös se, että myytävät tuotteet tulevat pääosin kaupungin nuorisopajalta.

— Täältä saa esimerkiksi karjalanpiirakkaa, pizzaa ja pannaria. Hinnat ovat omakustannehinnat eli eivät todellakaan korkeat, Talvela sanoo.

Kuntosali ja sauvakävelyä Vantaankosken seurakunnan alueella Olotila-kahviloita on kolme, Martinristin seurakuntakeskuksessa, Myyrmäen kirkolla sekä Kanniston koululla. Kanniston koulun Olotila on näistä uusin, se aloitti toimintansa uuden koulun asukas- ja nuorisotilassa syksyllä ja on avoinna tiistaisin. — Ensin kävijöitä oli vähemmän, mutta nyt ihmiset ovat alkaneet löytää paikan, diakoniatyöntekijä Kirsti Savolainen Vantaankosken seurakunnasta kertoo.

Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan toimisto on Tikkurilan kirkon yhteydessä. ●

●

Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares siunasi Kirkon kulma -kahvilan käyttöön. Paikan isäntänä toimii Samadi Abdul. Vantaankosken Olotiloissa vapaaehtoiset työskentelevät aina pareittain ja erikoisuutena on se, että asiakkaita kannustetaan myös liikkumaan. Myyrmäessä ja Martinristissä Olotila-toimintaan kuuluu sauvakävelytai kävelyryhmä, Kanniston koululla pääsee käyttämään kuntosalia ilmaiseksi. — Kaupungin työntekijä koulutti vapaaehtoisiamme ennen Kanniston Olotilan avaamista ja nyt vuorossa on aina yksi sellainen vapaaehtoinen, joka osaa neuvoa kuntosalilaitteiden käytössä, Savolainen sanoo. Hanna Antila

Vantaan seurakuntien kahviloita www.vantaanseurakunnat.fi

Hiippakunta puuttui seurakunnan työilmapiiriin Lotta Numminen

miTkä kakSi PYhää asiaa tässä ovat vastakkain? Vantaan ja Helsingin päätösten taustalla olevat luottamushenkilöt korostavat kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. He vastustavat syrjinnäksi kokemiaan käytäntöjä ja lausuntoja. Toinen osapuoli kieltää syrjinnän tai katsoo, että kyseessä on mielipiteenvapaus. He puolestaan kokevat erityisenä loukkauksena puuttumisen evankeliumin julistamisen vapauteen, kirkon ydintehtäväksi kokemaansa asiaan. Toinen osapuoli taas kiistää tämän, sillä lähetysmäärärahoja ei poistettu, vaan siirrettiin järjestöille, joiden katsottiin täyttävän myös asetetut ihmisoikeuskriteerit. Miten tästä päästäisiin eteenpäin, nokittelusta keskusteluun? Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola osoitti tietä järjestämällä tapaamisen, johon osallistuivat lähetysjärjestöjen edustajat ja Vantaan ja Helsingin yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat. Tapaamisessa kannatettiin yksimielisesti seminaaria, jossa käsiteltäisiin ihmisoikeuksia eri näkökulmista. Tätä todella tarvitaan, jotta puhuttaisiin edes samasta asiasta.

Herkkuja halvalla

VanTaan SeuRakunnille on myönnetty kirkon ympäristödiplomi vuosille 2012–2015. Ympäristödiplomin saa, jos noudattaa luterilaisen kirkon ympäristöohjelmaa. Diplomia on haettava uudestaan aina neljän vuoden välein ja sen saaminen edellyttää ympäristötarkastusta. Vantaalla on ollut diplomi vuodesta 2008. VanTaan Ja helSinGin SeuRakunnaT suunnittelevat 8-kerrok-

antaan ruotsinkielisessä seurakunnassa on jo pitkään ollut huono työilmapiiri, jonka taustalla ovat vuosikausia jatkuneet ristiriidat seurakunnan johtamisesta ja hallinnosta. Tilanne on vaikuttanut työntekijöiden jaksamiseen ja halvaannuttanut toimintaa. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli piti vaikean tilanteen vuoksi seurakunnassa hallinnon ja talouden erityistarkastuksen. Tarkastuksessa kuultiin seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, käytiin läpi seurakunnan päätöksentekojärjestelmä ja etsittiin uusia ratkaisuja. Tarkastus pidettiin lokakuussa ja tuloksista kerrottiin työntekijöille ja luottamushenkilöille maanantai-iltana. — Kapituli suositteli toimia, joita on jo alettukin tehdä. Työntekijöiden ja seurakuntaneuvoston tuella tästä päästään eteenpäin, uskoo ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Martin Fagerudd. Fagerudd aloitti kirkkoherrana maaliskuussa 2010. Työilmapiiri oli hänen tullessaan valmiiksi kireä ja työntekijäjoukko jakautunut. Osin siksi kirkkoherran paikka oli pitkään hoidettu sijaisjärjestelyin. — Seurakunnan johtamisjärjestelmä ei

sisen kerrostalon rakentamista Helsingin Lehtisaareen. Kerrostalo, jossa on 32 vuokra-asuntoa, tulee Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhdessä omistamalle maalle. Vantaan seurakuntien rahoitusosuus 3 475 000 euroa otetaan rahastosta, jolloin rakentaminen ei rasita seurakuntien budjettia. Tuoton arvioidaan olevan noin 200 000 euroa vuodessa.

Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

hä useammassa Vantaan kolkassa on nykyään seurakunnan kahvila, jonne voi tulla myös ostamatta mitään. Sinne voi mennä juttelemaan ihmisten kanssa, lukemaan lehtiä tai vaikka surﬀaamaan netissä. Kahvilat toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin, mutta monissa on myös työharjoittelijoita. Uusin Vantaan seurakuntien kahviloista on Korsoon avattu Kirkon kulma, joka siunattiin käyttöön 8. joulukuuta. Kirkon kulma toimii aluksi kokeiluluontoisesti, joulu- ja tammikuun ajan. Paikka sijaitsee nimensä mukaisesti kirkon lähellä, Merikotkantien varressa, ja sen isäntänä toimii Samadi Abdul. — Seurakunnan diakoni pyysi minua tänne töihin. Tulin mielelläni, sillä tämä on siisti paikka, täällä ei tarjoilla alkoholia ja tänne voi tulla lastenkin kanssa. Työ on tuttua, minulla oli oma kahvila kymmenen vuotta sitten, Abdul kertoo. Kuten muissakin seurakuntien kahviloissa, myös Kirkon kulmassa on oma erityispiirteensä. Korsossa erikoisuutena on se, että päivystävä pappi on paikalla kaikkina kahvilan aukiolopäivinä.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

ole vuosiin toiminut normaalisti, kiteyttää Fagerudd. Tuomiokapitulin mukaan seurakunnassa on vallinnut valtataistelu, joka on vienyt voimia. Osa ongelmaa on, ettei työnjako kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston välillä ole ollut selkeä. Kapituli korostaa, että kirkkoherra johtaa seurakunnan käytännön työtä ja seurakuntaneuvosto luo sille edellytyksiä. Kapitulin mukaan seurakunnan hallintoa on selkeytettävä. Osalta työntekijöistä puuttuu johtosääntö, jonka mukaan työtä tehdään. Ne pitää laatia. Seurakunnan hallintorutiineja pitää parantaa ja luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita kouluttaa. Seurakuntaneuvoston tehtävänä on ohjata riittävästi taloudellisia resursseja työilmapiirin parantamiseen. Seurakunta on jo käyttänyt konsulttia ja ensi keväänä tehdään työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvitys. Tavoitteena on, että tilanne helpottuu ja päästään keskittymään seurakunnan perustyöhön. — Sekä työntekijät että kirkkoherra näkevät valoa tunnelin päässä. Myös me uskomme, että tilanne alkaa selvitä, vaikka työtä se vielä vaatii, sanoo tuomiokapitulin notaari Clas Abrahamsson. ●

laulaJa ViRVe ”ViCkY” ROSTille on myönnetty Vantaan kulttuuripalkinto. Palkinto annettiin Rostille kunnianosoituksena pitkästä työurasta, joka on tuonut mainetta myös Vantaalle. Kulttuuripalkinnon arvo on 10 000 euroa.

Virve Rosti on tehnyt Vantaata tunnetuksi. Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Oudot pyhiinvaeltajat RunSaS ViikkO SiTTen upotin itseni jääkylmään tunturipuroon. Saunaan takaisin hölkätessä hiukset jäätyivät päähän kiinni. Kun viimein luovuin löylyn sylistä, jäin suu auki katsomaan koko taivaan kannen mittaiseksi levinneitä revontulia, vihreästä aina punaisen sävyihin. Se hetki hektisen syksyn keskellä pysäytti. Pian hetki oli ohi ja aivot alkoivat tuottaa normaalia tekemättömien töiden listaa. Sama sattumageneraattori nosti mieleen Jaakko Heinimäen vanhan pohdiskelun siitä, jos suomalaiset olisivat luvattu kansa ja Jeesus olisi syntynyt pohjolassa. Silloin hänen viimeistä iltaansa muisteltaisiin maailman kirkoissa ilkosillaan pienet vihdat käsissä. Teologit ja muut hurskaustuntijat sitten kiistelisivät siitä, mistä oksista ja miten vihta olisi koottava, jotta sakramentti voitaisiin viettää aidosti. Kovasti tosissaan tämä kristittyjen lauma kuvittelee tietävänsä Luojansa ajatukset, ainakin jos eksyy erilaisille kristillisille keskustelupalstoille. On monenlaista oikeassa olemisen pakkoa, tuliset kivet lentelevät ja luopiokirkon eksyttäjiä lähetetään tuon tuosta tuliseen järveen. Jos keskustelupalstat olisivat kirkon koko kuva, en ole varma, voisinko toimia pappina.

Väinö Purje tunnetaan edelleen K-kaupan Väiskinä.

Jouluun kuuluu kinkku — Jouluruuissa maistuvat muistot, sanoo eläkkeellä oleva lihamestari Väinö Purje.

un Väinö Purje liikkuu kotikadullaan Helsingin Munkkiniemessä tai matkustaa raitiovaunulla kaupungille, moni tunnistaa hänet yhä Kkaupan Väiskiksi. Parikymmentä vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Väiski ehti esiintyä yli sadassa mainosfi lmissä, joissa hän esitteli muun muassa notkuvia lihatiskejä. Väiski ja hänen herkkunsa tulivat tunnetuiksi tuolloin neuvostoaikaa elänyttä Viroa myöten. Väiski kannusti perinteisten suomalaisten liharuokien valmistamiseen. Myös jouluruuissa Väinö Purje kannattaa perinteitä. — Jouluun kuuluvat kinkku, lanttulaatikko ja imelletty perunalaatikko, graavattu siika tai lohi ja alkuruoaksi rosolli sekä ruokajuomaksi kotikaljaa ja ehkä punaviiniä, muttei muita alkoholijuomia. Salaatit ovat kyllä muuten ihan hyviä ruokia, mutta perinteisiä jouluruokia ne eivät ole.

Lapsuuden lemmikkipossu Väinö Purje eli lapsuutensa Vihdissä. Isä oli kartanossa muonamiehenä, ja perhe asui vanhassa torpassa. Elettiin melko lailla omavaraistaloudessa. Jauhot ja ryynit saatiin kartanosta, mutta perunat, juurekset ja kurkut kasvatettiin itse. Navetassa oli kolme lehmää, joiden maito separoitiin, ja kermasta tehtiin voita.

— Muistan, miten pikkupojasta asti kuljetin voita polkupyörällä. Lämpimällä ilmalla oli poljettava nopeasti, ettei pakettitelineellä korissa ollut voi ehtisi sulaa. Kesällä otettiin sika. — Possu oli rakkauden kohde, sitä pidettiin hyvänä, rapsutettiin ja taputettiin, syötettiin ja juotettiin hyvin. Lokakuussa sika teurastettiin. Toinen kinkku syötiin joulun aikaan, toista säilytettiin suolavedessä pitkälle kevääseen. Huhtikuussa se saunapalvattiin ja syötiin kesällä soppana ja kastikkeina. Äiti opetti ruoanvalmistusta myös perheen ainoalle pojalle. Kesän ensimmäisten mustikoista Väinö sai kokkaustrauman. — Olin kysynyt äidiltä, kuinka paljon mustikoita ja kuinka paljon perunajauhoa tarvitaan mustikkakeittoon. Sitä en ollut kysynyt, mihin perunajauhot sekoitetaan. Lisäsin jauhot maitoon enkä veteen. Äidille yllätykseksi aiottu keitto epäonnistui. Siitä tuli kuin leimasinnestettä.

Työuralle -vuotiaana Ensimmäiseen varsinaiseen kesätyöpaikkaansa Väinö meni 13-vuotiaana. Keväällä hän oli pyrkinyt ja päässyt yhteiskouluun. Hän ehti olla koulussa puolitoista päivää, kun häntä tultiin pyytämään takaisin töihin osuusliikkeeseen. Työvoimasta oli sotavuosina pula. — Vihdin seudun osuusliikkeen johtaja sanoi, että mitä minä yhteiskoululla tekisin. Voisin pätevöityä osuusliikkeen kurssien kautta. Hän nosti palkkaani. Kesällä olin saanut 200 markkaa ja uusi palkka oli 400 markkaa kuukaudessa. Väinön isän rahapalkka muonamiehen

työstä oli 150 markkaa. Lisäksi hänen luontaisetuihinsa kuului muun muassa perheen asuminen. Väinön ammattitaito karttui eri osuusliikkeissä. Armeijan jälkeen hän siirtyi Kuusankoskelle lihaosaston hoitajaksi. Vuonna 1954 hän muutti Helsinkiin ja siirtyi Keskon palvelukseen. Siellä hän työskenteli yli 30 vuotta. Puolet tuosta ajasta hän koulutti kaupan henkilöstöä myymään, paloittelemaan ja hinnoittelemaan lihaa. Sitten Väinö Purje siirtyi markkinointitehtäviin, ja hänestä tuli koko kansan tuttu.

Arki- ja juhlaruokaa Väinö Purje kertoo laittavansa itselleen arkiruokia: aamulla kaurapuuroa ja lounaaksi siskonmakkarakeittoa tai silli- tai lohilaatikkoa. — Voin aivan hyvin syödä kolmenakin päivänä samaa ruokaa. Mukavaa on myös, että talomme alakerrassa on kahvila, josta saa hyviä lounaskeittoja ja erilaisia salaatteja, ja jossa leivotaankin. — Äitini leipoi aikoinaan jouluksi pullaa, piirakoita ja torttuja. Myös vaimoni oli hyvä ruoanlaittaja ja leipoja. Minä en ole leiponut. Olen vain koristellut kakkuja. Oman kodin jouluvalmistelut ovat jääneet vaimon kuoleman jälkeisinä vuosina vähiin. Jouluaattona on kuitenkin vakiintunut ohjelma. Siihen kuuluu haudoilla käynti: suvun haudat ovat Vihdissä ja vaimon ja hänen vanhempiensa haudat Hietaniemessä. — Vanhin poikani toimii kuskina. Illaksi ajamme vielä tyttäreni perheen luo Lappeenrantaan. Siellä syömme jouluaterian. Tytär haluaa itse paistaa kinkun.

Väinö Purje aloitti perjantaina .. aamunsa keittämällä k aurapuuroa.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Ulla-Maija Vilmi

SunnunTaina kORSOn joulupolku oli muuttanut Ankkalammen ympäristön satumaisemaksi: sadat ihmiset kiersivät pimeää ulkotulin ja kynttilöin kaunistettua puistoa, kuuntelivat jouluevankeliumia ja tiernapoikia, ihmettelivät lampaita ja joivat nokikahveja. Eikä siellä mittailtu toisten uskon määrää ja laatua. Tämä on sitä oudosti siunattua joukkoa, seurakunta, jonka takia haluan ja kykenen jatkamaan pappina. Jumalan hOlTiTOn armo on tarkoitettu kaikille maailman ihmisille. Kirkko on ihmisoikeusliike, armon asialla oleva vallankumouksellinen toimija, joka muistuttaa kerta kerran perään, että Jumalalle ei tarvitse kelvata. Sinut on hyväksytty, sinut on lunastettu. Vierustoveria ei tarvitse mitata eikä punnita, samassa pyhiinvaeltajien laumassa mennään. Välillä hapuilemme pimeässä yksin kynttilä kädessä, mutta välillä toisten kristittyjen kanssa tuomme pienet tuikkumme yhteen. Ei meidän tarvitse olla kaikista asioista samaa mieltä — eikä olla yksin etsimässä.

Kimmo Saares pappi ja toimittajatuottaja

Ota kantaa

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Nyt tarvitaan lisää tietoa

Irvokasta, ei arvokasta

Vastauksessaan kirjoitukseemme Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtaja, piispa Simo Peura kertoo sitoutuvansa Suomen lainsäädäntöön, piispainkokouksen ohjeistuksiin ja lähetysstrategiaan (VL 1.12.). Hyvä. Peura selostaa vastauksessaan muun muassa parisuhderukousta ja kristillistä avioliittokäsitystä, vaikka ne eivät liity kyseessä olevaan asiaan, lähetystyövarojen kohdentamiseen. Nyt puheena olevassa asiassa on kyse yhdenvertaisuuslain ja rikoslain noudattamisesta sekä siitä, miten lähetysjärjestöt sitoutuvat kirkon linjaan suhteessa naisten pappeuteen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Peura toivoo, että luottamus lisääntyisi ja mielikuvien sijaan keskusteltaisiin tiedon varassa. Sitä mekin toivomme. Tiedon, ja sitä kautta luottamuksen, lisäämiseksi olisi hyvä saada vastaus ainakin seuraaviin kysymyksiin. Kirkko on sitoutunut noudattamaan yhdenvertaisuus- ja rikoslakia ja kohtelemaan ihmisiä kunnioittavasti. Miten kirkon virallisia lähetysjärjestöjä voivat olla sellaiset järjestöt, joiden johtajat viime vuonna julkisesti allekirjoittivat tällaisen, rikoslaissakin kiellettyyn työsyrjintään kehottavan virkkeen: ”Kirkon tulee pidättäytyä antamasta tukea samaa sukupuolta olevien liitoille ja ilmaista, ettei se ota palvelukseensa tällaisessa suhteessa eläviä”? Peura kertoo sitoutuneensa kirkon linjaukseen, jonka mukaan ”homoseksuaalien loukkaaminen sanoin tai teoin on vastoin lähimmäisenrakkauden periaatetta”. Onko tämä ajatus yhteensopiva edellä mainitun lähetysjärjestöjen linjauksen kanssa? Ovatko Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymät Peuran käsityksen mukaan ylittäneet valtuutensa päättäessään budjettiensa lähetystyövarojen kohdentamisesta? Mitkä seikat Vantaan ja Helsingin päätöksissä olivat ”kirkon yhteisistä linjauksista poikkeavia lisäehtoja”, jotka Peuraa huolettavat? Miksi syrjiviä asenteita edustavien ja jopa syrjintää käytännössä harjoittavien ihmisten vakaumusten suojeleminen tuntuu olevan tärkeämpi asia kuin naisten ja seksuaalivähemmistöjen suojeleminen syrjinnältä? Piispa Peura pelkää, että ”lähetystyö joutuu kirkkopolitiikan pelikentäksi”. Oman käsityksemme mukaan kysymys on siitä, millä periaatteilla seurakuntalaisten yhteisiä varoja jaetaan. Seurakunnat ovat tähänkin asti päättäneet näistä asioista itsenäisesti ja demokraattisesti. Uutta on vain se, että niistä keskustellaan nyt julkisesti. On hyvä, että sekä kirkon että lähetystyön periaatteet selvitetään avoimella keskustelulla. Mikäli kirkon sisäiset toimivaltasuhteet kaipaavat selvennystä, selvitettäköön niitäkin.

Johanna Korhonen ja Sari RomanLagerspetz eivät suvaitse enemmistön kantaa miehen ja naisen avioliitosta: suvaitsevaisuutta hehkuttavilta ihmisiltä sangen kummallista käytöstä. Me, enemmistö, olemme hukkuneet tämän jankkaavan keskustelun syövereihin. Enemmistö meistä hakeutuu toista sukupuolta olevan kanssa liittoon. Olemmeko me nyt huonompia, joita tulee alati herätellä ja kyseenalaistaa normaalin merkitys? Sehän on kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan. Hyväksyn homojen seksuaalisen erilaisuuden ja ymmärrän, että jokainen ihminen on ainutkertainen Jumalan kuva. En hyväksy, että homot vaativat aktiivikristittyjä vaihtamaan käsitystään Raamatun suvereniteetista syntikysymyksissä. Vantaalla keskustelu suvaitsevaisuudesta ja suvaitsemattomuudesta on mennyt täysin yli äyräiden. Miten suvaitsemattomia ovatkaan nämä suvaitsevaisuutta itselleen vaativat! Moni tuttavani on eronnut kirkosta tämän takia. Onko tämä Tulkaa kaikki ‑liikkeen tarkoitus? Minulla on koditon olo, seurakuntalaisena minua vaaditaan hyväksymään selkeä synti. Niinpä etsin aktiivisesti itselleni toista hengellistä kotia. Kirkko ei ole onnistunut vakuuttamaan, että me tavalliset, Raamattuun uskovat ihmiset olisimme tervetulleita, saati että kantaamme kuunneltaisiin. Ihmettelen myös, onko Roman-Lagerspez henkilökohtaisesti tutustunut työhön niissä järjestöissä, joilta tuki nyt kiellettiin. Suvaitsevaisena ihmisenä ja sananmiekkaa halukkaasti käyttävänä hänen tulisi uskaltaa tutustua käytännön työhön ennen kuin muodostaa kantansa. Kirkko, johon kuuluu uskovien yhteys, on nykyisin vain kaukainen haave. Mitä Tulkaa kaikki tarkoittaa sanomalla ”kaikki”? Keitä ovat nuo ” kaikki ”, kun fundamentalistit eli Raamattua Jumalan sanana pitävät ihmiset, jotka ovat elävän kirkon kivijalka, eivät enää ole tervetulleita kirkkoon? Soisin kyseisen liikkeen pitävän matalampaa profiilia ja pienempää suuta, miettivän omaa ehdottomuuttaan ja kuuntelevan niitä, jotka teidät ovat valtuuttaneet virkaanne — seurakuntalaisia. Käytöksenne tulisi olla arvokasta, ei irvokasta.

Mitä mieltä olet?

Sari Roman-Lagerspetz ja Johanna Korhonen seurakunnan luottamushenkilöitä, Vantaa

Hilkka Vasenius seurakuntalainen

Tekstiviestit Onkohan Pyhän Laurin kirkon katto korjattu nykyaikaisella liian sementtipitoisella laastilla, kun laasti lohkeilee ja putoilee pelkästä musiikin aiheuttamasta tärinästä? Mikähän arvokirkon kunto muuten on? Ei hyvältä vaikuta.

Oikaisu: Toisin kuin Vantaan

Laurissa 8.12. kerrottiin seurakuntaneuvos Matti Sollamo valittiin Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin maallikkojäseneksi eikä siis hiippakuntavaltuuston. Sollamo aloitti tehtävässä 1.12.

”Yksin oot Yksinäinen ihminen kokee itsensä erilaiseksi.

ksinäisyyttä on kahdenlaista: pakollista ja valittua. Ensiksi mainitussa ihminen joutuu elämään yksin, vaikka ei haluaisi ja jälkimmäisessä ihminen on itse valinnut osansa. Suomen Mielenterveysseura on tehnyt kyselyn siitä, miten ihmiset kokevat yksinäisyytensä, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä ja minkälaisia selviytymiskeinoja heillä on elää yksinäisyytensä kanssa. — Yritimme hakea niitä elämänkohtia, joissa ihminen kokee itsensä erityisen yksinäiseksi. Usein yksinäisyys mielletään henkilökohtaiseksi ominaisuudeksi. Me halusimme kartoittaa myös sitä, onko yhteiskunnassa joitakin rakenteellisia tekijöitä, jotka yksinäistävät ihmistä, Suomen Mielenterveysseuran viestintäjohtaja Tarja Heiskanen kertoo. Rakenteellisia tekijöitä löytyi. Työelämästä voi nykyisin joutua irtisanotuksi huolimatta siitä, miten hyvin on työnsä tehnyt. Köyhyys voi aiheuttaa sen, ettei perheen lapselle ole varaa järjestää syntymäpäiväjuhlia, tai hän ei pääse kaverin syntymäpäiville, kun ei ole varaa ostaa lahjaa. Myös verkkoasiointi voi aiheuttaa syrjäytymistä ja sen myötä yksinäisyyttä. Vallitseva oletus on, että kaikilla on käytössään tietokone. — Nykyaikana saatetaan jopa toivoa, vaikka sitä ei ääneen sanotakaan, ettei asioitaisi henkilökohtaisesti vaan verkon kautta. Jos palvelut siirtyvät pelkästään verkkoon, syntyy varsinkin iäkkäimmille ihmisille valtava kynnys hoitaa omia asioita, Heiskanen sanoo.

Yksinäisyydestä puhutaan paljonkin,

mutta henkilökohtaisesti se voi olla vaikea aihe ottaa esille. Yksinäisyyteen liittyy ahdistusta, häpeää ja pelkoa. — Kyselyssä yksinäiset ihmiset kertoivat kokevansa itsensä erilaiseksi kuin muut, Tarja Heiskanen kertoo. Heiskasen mukaan yksinäisyyttä yritetään joskus medikalisoida ajattelemalla, että se on sairaus, joka on hoidettavissa. — Yksinäisyys ei kuitenkaan ole sairaus vaan kokemuksellinen ilmiö. Jos yksinäisyyden tunne jatkuu pitkään ja syvenee, siitä tulee kierre, eikä ihminen enää pysty irtautumaan yksinäisyytensä kehästä. Silloin yksinäisyys voi sairastuttaa esimerkiksi masennukseen. Yllättävintä Heiskasen mielestä kyselytutkimuksessa oli se, että monet syyllistivät voimakkaasti itseään yksinäisyydestään, eivätkä ajatelleet, että syy voi olla itsen ulkopuolella. — Yksinäisyyden syiksi nousivat etäisyys, liikuntarajoitteet, sairaudet, elämäntapahtumat ja laitoksessa, esimerkiksi vankilassa, olo. Epäonnistuneet ihmissuhteet aiheuttavat joillakin sen, etteivät he enää uskalla lähteä vuorovaikutukseen kenenkään kanssa, ja jäävät sen takia yksin. Nykyisin sukulaiset asuvat usein kaukana toisistaan ja samaan aikaan linja-autovuoroja harvennetaan tai lakkautetaan kokonaan. Millä kulkea, jos ei ole omaa autoa tai ei pysty enää ajamaan autolla? Myös monet sairaudet, kuten esimerkiksi kuulon heikkeneminen, voivat sulkea muiden ulkopuolelle, varsinkin jos ei kehtaa tai jaksa koko ajan kysyä asioita uudestaan.

Epämääräiset yksinäisyyden tunteet ovat kyselyn mukaan vaikeampia kestää kuin elämäntapahtumiin, kuten omaisen sairastumiseen tai puolison kuolemaan tai muuttoon toiselle paikkakunnalle, liittyvät yksinäisyyden kokemukset. — Elämäntapahtumiin liittyvissä tilan-

10 keinoa torjua yksinäisyyttä 1. Lähde liikkeelle. Hakeudu paikkoihin, joissa on muita ihmisiä. Huomaat, että monet muutkin liikkuvat yksin. 2. Työstä ajatuksiasi ja tunteitasi esimerkiksi kirjoittamalla, käsitöitä tekemällä tai muulla itselle mieluisalla tavalla. 3. Ota itse yhteyttä ihmisiin. Kysy kuulumisia naapurilta, tutulta tai vanhalta kaverilta. 4. Mene ilmaisiin yleisötapahtumiin, kulttuuritilaisuuksiin ja katsele, näkyykö tuttuja. Vaihda vieraidenkin ihmisten kanssa muutama sana. 5. Puhu ääneen kotona. Kuuntele, mitä kerrot itsellesi. 6. Osallistu netin keskustelupalstoille. Kerro mielipiteesi, kommentoi toisia ja pistä pystyyn blogi. 7. Kerro jollekin yksinäisyydestäsi. 8. Hakeudu vertaisryhmiin ja kysy neuvoa terveysasemalta tai paikallisilta järjestöiltä. Selvitä harrastusmahdollisuudet ja vapaaehtoistyön mahdollisuudet. 9. Jos yksinäisyys ahdistaa tai pelottaa, soita valtakunnalliseen kriisipuhelimeen p. 01019 5202. Sen voi tehdä nimettömänä. (Päivystysajat la 24.12. klo 15–06, su 25.12. klo 15–22, ma 26.12. klo 15–06. Normaalisti ma–pe klo 9–06, la klo 15–06 ja su klo 15–22.) 10. Jos et saa apua näistä keinoista, hae ammattiapua. Lähde: Tarja Heiskanen ja Liisa Saaristo (toim.): Kaiken keskellä yksin. Yksinäisyyden syyt, seuraukset ja hallintakeinot (PS-kustannus 2011).

sinä ihminen”

Matti Pikkujämsä

teissa tiedetään, että kyseessä on ohimenevä vaihe elämässä. Vaikka puolison kuolema voi olla pitkäänkin kipeä asia, ihminen kuitenkin tietää, että elämä jatkuu ja ajan myötä raastava tuska helpottaa ja muuttuu muistoksi, Tarja Heiskanen sanoo. Jotkut kyselyyn vastanneet yksinäiset tunnistivat itsessään sosiaalisten taitojen puutetta. He kertoivat, että eivät oikein osaa olla muiden ihmisten kanssa tai että toistavat suhteissaan aina samaa kaavaa niin, että ne katkeavat. Toisilla yksinäisyyttä aiheuttivat lapsuuden vaikeat, läpikäymättömät kokemukset. Ihmiset kokevat yksinäisyyden eritavalla, joidenkin on helpompi kestää yksinäisyyttä kuin joidenkin toisten. — Mutta elämään kuuluu se, että ikääntyessä ja kuoleman lähestyessä — kovimmilla hetkillä — ihminen on yksin. Ihminen syntyy yksin ja kuolee yksin, Heiskanen kiteyttää.

Positiivisesta yksinäisyydestä esimerk-

keinä ovat ne yksinäiset, jotka tunnistavat itsessään tietynlaisen luonteenpiirteen. — Kyselyssä jotkut kuvailivat, että ”olen sellainen erakkoluonne”. Siinä on kyseessä itsevalittu yksinäisyys.

”

Nykyaikana halutaan sitä, että sinulla on annettavaa minulle ja minulla sinulle. Se on sellaista pelimerkkien vaihtamista. Mutta mitkä ovat yksinäisen ihmisen pelimerkit? ”

— Kirjailija Torsti Lehtisen mukaan ihminen tarvitsee yksinäisyyden ja kanssakäymisen vuorottelua. Välillä elämässä täytyy olla hetkiä, jolloin voi vetäytyä omiin ajatuksiinsa, ja sitten taas hetkiä, jolloin voi olla muiden kanssa. Lehtinen kuvaa tällaisten hetkien olevan kuin ulos- ja sisäänhengitys-

Jouluaaton 24.12. tilaisuuksia yksineläville tä, ihminen tarvitsee molempia, Tarja Heiskanen sanoo. Heiskasen ja työryhmän eteen nousi tutkimuksen myötä kysymys: miksi kukaan ei ole yksinäisen ystävä? — Vastaus kielii jotakin nykyajan ihmissuhteiden laadusta. Pyyteetön antaminen ja saaminen on harvinaista. — Nykyaikana halutaan vaihtosuhteita. Sitä, että sinulla on annettavaa minulle ja minulla sinulle. Se on sellaista pelimerkkien vaihtamista. Mutta mitkä ovat yksinäisen ihmisen pelimerkit? Psykiatri Jouko Lönnqvist sanoo, että nykyajan yksinäiset ovat kuin orjamarkkinoilla olevia ihmisiä: he odottavat, että joku tekee heistä tarjouksen. Espoon Ison Omenan kauppakeskuksessa on ryhdytty toimeen yksinäisten ihmisten huomioimiseksi. — Citymarketissa on niin sanottu hidas kassa, jossa työntekijällä on aikaa jutella ja vaihtaa kuulumisia asiakkaiden kanssa. Heillä toimii myös Omenaemäntä, joka auttaa keräämään ostokset kasseihin. Milloin heidänlaisensa nähdään Jumbossa?

Nina Riutta

Korsossa ●●

Yksinäisten majatalo klo 10–15 Korson seurakuntakeskuksessa. Jouluruokaa, joulurauhan julistus televisiosta, laulua ja yhdessäoloa. Osallistumismaksu 5 euroa. Kotkansiiven sauna lämpimänä klo 9 (naisille) ja klo 10 (miehille). Ilmoittautumiset 15.12. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Rekolassa ●●

Jouluaaton viettoa klo 9–16 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Joulusauna, puuro, joululauluja, joulurauhan julistus, kahvia, torttuja, leikkejä ja jouluateria. Tilaisuus päättyy klo 16 alkavaan hartauteen. Ilmoittautumiset 16.12. mennessä Irma Liljeströmille p. 050 553 8459. Vapaita paikkoja voi tiedustella 19.12.

Tikkurilassa ●●

Jouluaaton viettoa klo 14.30–18 Tikkurilan kirkolla. Alussa hartaus, sitten rentoa yhdessäoloa, pienimuotoista ohjelmaa, joululauluja ja pientä jouluista tarjoilua. Ilmoittautumiset 19.12. mennessä Päivi Mäkiselle p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Myyrmäessä ●●

Yksin elävien joulunvietto klo 18–23 Myyrmäen kirkon takkahuoneessa. Tervetuloa koko illaksi tai osaksi aikaa. Joulupuuroa ja -lauluja.

Jeesuksen synttärit Miten kolmekymppinen Jeesus viettäisi synttäreitään? Muusikko Meri-Tuuli Elorinne eli Jippu sekä pappi ja radiotoimittaja Mikko Salmi vastaavat.

”Hän olisi siellä, missä on jengiä”

uusikko Meri-Tuuli Elorinteen eli Jipun, 26, mielikuvissa Jeesus tulisi viettämään syntymäpäivää ihmisten joukkoon esimerkiksi Stockmannin jouluruuhkaan. — Hän olisi siellä, missä on jengiä. Hän toisi hyvää tunnelmaa ja rauhoittaisi ihmisiä siellä, missä jonotetaan kärttyisinä sitä uutta blenderiä tai jääpalakonetta. — Koska Jeesus ei tullut aikoinaan maan päälle tuomitsemaan ihmisiä, ei hän nytkään tekisi niin. Hän ei syyttäisi joululahjoja ostavia ihmisiä materialistisuudesta, Jippu sanoo. Hän on varma, että Jeesus rakastaa ehdoitta kaikkia. — Myös sitä mummoa, joka paistaa Eirassa lettuja maailman kalleimmalla paistinpannulla ja joka ei ikinä anna senttiäkään hy-

väntekeväisyyteen. Armo on saatu lahjaksi. Kukaan ei mene siinä jonossa toisen ohi millään teoilla tai sanoilla. — Mutta sitä en ymmärrä, että vain jouluna muututaan hetkeksi anteliaiksi, avuliaiksi ja hyväntahtoisiksi. Toisista pitää välittää vuoden kaikkina päivinä. Jippu arvelee, ettei Jeesus ilmestyisi maan päälle viettämään syntymäpäiväänsä humanitaarisena työntekijänä eikä olisi läsnä vain huono-osaisten joulussa. Jeesus viettäisi joulua yhtä lailla myös rikkaiden kanssa. Hän ehtisi mukaan moneen paikkaan. Jeesus olisi kuuntelemassa joulurauhan julistusta, vierailisi eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten luona ja vaihtaisi ehkä joulupukin kanssa kuulumisia.

Lapsuuden jouluista Jipulla

on valoisia muistoja.

— Meillä joulut olivat isoja juhlia, Jippu kertoo. Jipulle joulu on Jeesuksen juhla, johon kuuluu hiljentyminen, kynttilöiden polttaminen ja hartauksissa käyminen. Aattona hän menee aviopuolisonsa kanssa kasvattiperheensä luo. Siellä syödään yhdessä ja jaetaan lahjoja. —  Ostan jouluisin hirveitä määriä lahjoja, jos minulla vain on rahaa. Lahjan idea on, että sen antaja on miettinyt lahjan saajan persoonaa ja löytänyt juuri hänelle sopivan lahjan. Hyvä lahja osuu sydämeen. Keväällä Jipulta ilmestyy uusi levy, jota hän on kirjoittanut neljä vuotta. Tulevalle levylle on taltioitu elettyä elämää. Mistä levyn laulut kertovat? — Mistäköhän muusta kuin rakkaudesta ja kaipuusta? Levy on raadollinen ja rujo, mutta syvästi kaunis, Jippu luonnehtii.

Kulki ympäriinsä ja teki hyvää

Jippu arvelee, että Jeesus olisi tuonut hyvää tunnelmaa jouluruuhkaan.

”Juhlitaan nyt sitten”

appi ja radiotoimittaja Mikko Salmi, 36, arvelee, että kolmekymppinen Jeesus saattaisi viitata kintaalla koko synt-

täreille. —  Tyypilliselle tuon ikäiselle paljon merkityksellisempää on oman tehtävän ja elämän tarkoituksen löytäminen, Mikko pohtii. Hänen mielestään Jeesus voisi ahdistua synttäreistä, mutta ymmärtäisi elämänsä taustalla olevan suuremman suunnitelman. — Toisin kuin moni tavallinen kolmekymppinen Jeesus oli tuossa iässä jo ymmärtänyt elämäntehtävänsä. Hän tietäisi joulun olevan päivä, jolloin syttyy valtava toivo. Ehkä Jeesus ajattelisi, että juhlitaan nyt sitten, Mikko miettii. Alkuvuodesta eronnut Mikko viettää aattoa työn merkeissä ja tapaa 2-, 4- ja 8-vuotiaat lapsensa vasta joulupäivänä. Aatto ilman lapsia ei ole Mikolle yhtä kova paikka kuin jotkut muut eron myötä eteen tulleet asiat, joihin ei osannut varautua. — Paljon kovempi paikka oli esimerkiksi huomata, että nuorimman lapsen puheenkehityksessä oli tapahtunut harppaus sillä välin, kun en tavannut häntä. Avioero sai Mikon tunnusta-

maan sen, ettei kaikki mene aina niin kuin itse suunnittelee. — Tajusin suuremman suunnitelman läsnäolon omassa elämässäni. — Ihmisten suunnitelmat ovat myönteisiä, niin kuin pitääkin olla. Ei ihminen ajattele, että tuossa kohtaa elämääni minä eroan, masennun, sairastun syöpään tai menetän lapseni. Vaikeuksia ei kuitenkaan pidä pelätä. Mitään uutta ei synny ilman kipua, Mikko sanoo.

Mikolle on tullut tavaksi

tarkastella joulua joka vuosi uudesta näkökulmasta. Tämän vuoden näkökulma löytyi Sammatista Elias Lönnrotin haudalta: ”Jokainen, joka seuraa omaa tähteään, kuten itämaan tietäjät, löytää lopulta itsensä seimen luota. Siellä jokainen löytää syvimmän kutsumuksensa.” Lönnrotin hautakiveen kaiverrettu teksti sai Mikon pohtimaan uudella tavalla sitä, mitä itämaan tietäjistä on kerrottu. — Itämaan tietäjät, joita on voinut olla useampiakin kuin kolme, tulivat Jeesuksen luo eri suunnista, ja näin ollen he seurasivat eri tähtiä. On tärkeää pohtia, mitä tähtiä me seuraamme ja mihin ne meidät vievät.

eesuksen syntymästä, elämästä ja kuolemasta tiedämme lähinnä sen, mitä Raamattu kertoo. Mutta myös ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen historioitsija Josefus mainitsee Nasaretista kotoisin olevan Jeesuksen, joka kulki ympäriinsä ja teki hyvää. Jeesus oli perheensä esikoinen ja avioton lapsi. Hänellä oli neljä veljeä ja ainakin kaksi sisarta. Jeesuksen sisaria ei tosin mainita Raamatussa. Raamatussa kerrotaan Jeesuksen vanhempien olleen huolissaan, kun poika 12-vuotiaa-

na katosi Jerusalemin markkinoilla. Tuon maininnan jälkeen Jeesuksen isä Joosef häviää Raamatun lehdiltä. On mahdollista, että Joosef on kuollut Jerusalemin temppelin rakennustöissä. Jeesus, puusepän poika ja rakennusmies, eli luultavasti melko tavallista tuon ajan perheettömän miehen elämää, ennen kuin hän kolmekymppisenä löysi aidosti elämäntehtävänsä. Fariseuksia ja vallanpitäjiä kohtaan tinkimättömällä Jeesuksella oli paljon kannattajia, mutta hän-

tä myös kritisoitiin paljon. Jeesus vietti kulkijan elämää. Hänen lähipiiriinsä kuuluivat kahdentoista opetuslapsen lisäksi Lasarus, Martta ja Magdalan Maria. Jeesus sai puheillaan ja toiminnallaan aikaan poikkeuksellisen kansanliikkeen. Tuhannet ihmiset kulkivat hänen perässään, mikä on hämmästyttävä saavutus, kun miettii sen ajan tiedonvälitystä ja sitä, ettei Jeesuksella ollut ennestään julkista asemaa, kuten vaikkapa kuningas Herodeksella. Tietolähteenä pastori Mikko Salmi

— Jumalan ylitsepursuavaa luomisvoimaa kuvaa se, että taivaalla olevien tähtien määrää ei mitenkään pysty laskemaan. Jokaiselle on ikioma tähtensä ja elämäntehtävänsä, Mikko sanoo. Joululahjojen sijaan Mikko toivoo saavansa läheisiltä ja ystäviltä aikaa ja aitoja kohtaamisia. — Juoksemme usein toistemme ohi. Läsnäolo on vaikeaa ja paljastavaa. Siinä nousevat väistämättä pintaan syvältä kumpuavat kelpaamisen kysymykset. —  Ajatus aattoiltana kuusen ympärillä lahjoja toisilleen jakavasta perheestä on idyllinen ja kaunis. Ja perheonni on tärkeä asia, mutta ihmisten pitäisi ymmärtää olevansa osa suurempaa yhteisöä. Maailma ei voi hyvin, jos kaikki keskittyvät vain omien perheidensä hyvinvointiin, Mikko muistuttaa. Hänen mielestään jouluun valmistautuminen on hyvä asia kaikkine joulukiireineenkin. Hän uskoo, että joulua valmistellessaan ihminen tulee väkisinkin miettineeksi joulun merkitystä. — Joulu rakentaa ihmistä samalla, kun ihminen rakentaa joulua. Soili Pohjalainen kuvat Jani Laukkanen

Mikko Salmi epäilee, että Jeesus saattaisi ahdistua synttäreistään.

a Jani Laukkanen / Kotimaadeski

Ekopappi

ämän ajan pyhin rakennus on kauppakeskus, ja siksi ostostemppelien täytyy olla auki jopa sunnuntaisin, manaa vuoden papiksi valittu Ilkka Sipiläinen, 53. — Kulutususkonnon myötä hylkäämme vuosituhansien viisauden siitä, miten arki ja pyhä kannattaa erottaa toisistaan. Jatkuva tavaroiden hankkiminen kuormittaa paitsi ihmistä myös luontoa, hän jatkaa. Sipiläinen on yhtä kuin kirkon ympäristödiplomi. Yhteiskunnallisesta työstä vastaavana pappina hän on ollut kehittämässä ainutlaatuista ympäristödiplomijärjestelmää, jonka avulla seurakunnat voivat tarkistaa ympäristövastuutaan ja tarvittaessa muuttaa toimintaansa ekologisesti kestävämmäksi.

Kulutuskulttuurin vastavoima Vuoden pappi toivoo, että kirkko asettuisi entistä rohkeammin moraaliseksi vastavoimaksi kaikkialla jylläävälle kulutususkonnolle. — Ostamisessa, toreissa ja kaupoissa ei ole sinänsä mitään vikaa. Mutta ei niistä elämän sisällöksi ole. Kirkkomme voisi tuoda tähän kulutuskulttuuriin tajua Pyhän voimasta, joka on paljon syvempää laatua kuin shoppailu. Sipiläinen pohtii työssään oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista niin Suomessa kuin kansainvälisestikin: työttömyyttä, syrjäytymistä, eettistä sijoittamista ja reilua kauppaa sekä ympäristönsuojeluja. Hänen työnsä pohjana on luterilainen etiikka. Lisäksi Sipiläisen ajattelussa on vaikutteita eko-, feministi- ja vapautuksen teologiasta. Näkemyksensä hän on kiteyttänyt kirjaansa Maailma on Jumalan ruumis (Kirjapaja 2010). Siinä korostuu kristinuskon vastakulttuurinen luonne ja luonnonsuojelu.

Kieltäydy sunnuntaishoppailusta Sunnuntaishoppailua Ilkka Sipiläinen kehottaa boikotoimaan aina kun mahdollista. Hän muistuttaa, että pyhäpäivän rauhoittaminen on maailman vanhin työsuojelulaki. — Vaikka kaikissa ammateissa vapaapäivää ei voikaan pitää sunnuntaina, on

Vuoden pappi Ilkka Sipiläinen on huolissaan siitä, että hyvinvointivaltio on vaarassa murtua itsekkyyden ja kulutususkon vallatessa alaa. sunnuntailepo yleisesti ottaen rauhoittanut työntekijöiden, perheiden ja koko yhteisön elämää. Elämänrytmimme muuttaminen osoittaa sivistymättömyyttä, sanoo Sipiläinen. Hän ihmettelee kauppojen aukioloaikojen laajentamista. Turhasta kuluttamisesta luopuminen ja länsimaisen elämänmuodon muuttaminen ekologisesti ja eettisesti kestäväksi on nyt sekä kirkon että kaikkien puolueiden haaste. — Vihreät järjestävät kerran vuodessa Älä osta mitään! ‑päivän. Se on aika surkeaa tai jopa surkuhupaisaa sen rinnalla, että vielä vähän aikaa sitten joka seitsemäs päivä oli sellainen. Sipiläinen tunnustaa, että hänenkin moraalinsa joustaa eikä mies ole totaalikieltäytyjä sunnuntaishoppailusta. Pappismies on

toisinaan täydentänyt ruokavarastoja ”vähän häveten” — jääkaappi kun on keksitty, ja sitä osattiin käyttää ennenkin yhteen kaupattomaan päivään varautuen.

Elämisen edellytykset jälkipolville Ilkka Sipiläisen mielestä kirkossa suhtaudutaan vakavasti ekologisiin uhkiin. Hän on ollut mukana tekemässä Kirkon ilmasto-ohjelmaa. Kirkkohallitus otti ympäristökysymykset asialistalleen jo 1980-luvulla. Lama pakotti 1990-luvulla kirkon keskittämään voimavaransa köyhien ja syrjäytyneiden auttamiseen, mutta koko 2000-luvun ajan ympäristöasioissa on parannettu vauhtia. Kovin muutosvastarinta on murtunut. — Jotkut kirkot ovat tehneet hienoja ympäristöohjelmia ja antaneet komeita julis-

tuksia. Suomen luterilaisessa kirkossa on haluttu laittaa ensin oma pesä kuntoon ja puhua vasta sen jälkeen isompaan ääneen, kertoo Sipiläinen. Hän sparraa ympäristökysymyksiin laiskasti suhtautuvia seurakuntia ja niiden jäseniä ekologisesti ja eettisesti kestävämpään kulttuuriin. — Aikamme merkittävin moraalikysymys on, kuinka onnistumme varmistamaan, että myös meidän lapsillamme ja tulevilla sukupolvilla on elämisen edellytykset tällä kestokykynsä rajoille tulleella planeetalla. —  Luontoon kohdistamaamme kuormitusta on yksinkertaisesti kevennettävä. Kierrätystä on tehostettava ja energiaa on tuhlattava vähemmän esimerkiksi liikenteessä. Janne Villa / Kotimaadeski

— Pyhäpäivän rauhoittaminen on maailman vanhin työsuojelulaki. -vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Marianne Grundströmin työpisteessä Tikkurilassa roikkuu 15-helminen komboloi, jonka ystävä toi Kreikasta 20 vuotta sitten. Komboloi muistuttaa rukousnauhaa, mutta sen tarkoitus on toimia stressileluna, antaa käsille tekemistä.

Kirsi ja Risto Leikola ovat tehneet työtä Etiopiassa lähes 20 vuotta.

Abbebe ja Kabuli ovat me’en-kansaa.

Jemun uuden kirkon peltikatto on hankittu Rekolan seurakunnan tuella.

Kaukaisissa kylissä Kirsi ja Risto Leikola tekevät työtä Etiopian syrjäseuduilla.

alkoinen mies kulkee kaukaisissa Afrikan kylissä ja saarnaa savimajoissa asuville puolipukeisille ihmisille evankeliumia. Sellainen on monen mielikuva lähetystyöstä. Se on väärä mielikuva nykyaikana, kun lähetystyöntekijät ovat opettajia, terveydenhoitajia, insinöörejä ja tiedottajia. Tai sitten se on oikea mielikuva. Pastori Risto Leikola seisoo nimittäin savimajassa ja ihan selvästi saarnaa. Ollaan LounaisEtiopiassa pienessä kylässä, joka on keskellä ei-mitään. Lounaiset alueet ovat olleet osa Etiopian valtiota vasta reilut sata vuotta. Pohjoisen amharat valloittivat ne 1800-luvun lopussa. Silloin sieltä ryöstettiin orjia muualle Etiopiaan. Orjakaravaanit kulkivat vielä niinkin myöhään kuin 1930-luvulla. Ja vaikka Etiopian pohjoisosiin perustettiin kristitty valtio jo 300-luvulla, maan lounais- ja eteläosissa on edelleen lukemattomia ihmisiä, joita kristinusko ei ole tavoittanut. Siksi Risto Leikola seisoo savimajassa ja saarnaa. Risto Leikola ja hänen vaimonsa, opetta-

ja ja kulttuuriantropologi Kirsi Leikola ovat työskennelleet Suomen Lähetysseuran palveluksessa Etiopiassa pian 20 vuotta. He ovat Hakunilan seurakunnan nimikkolähettejä. Risto Leikola toimii nykyisin neuvonantajana Etiopian Mekane Yesus -kirkossa. Kirsi Leikola on miehensä työpari ja vastaa lisäksi kehityshankkeesta, jolla pyritään parantamaan vähemmistöjen asemaa. Päävastuu toiminnasta on paikallisilla seurakunnilla. Ne voivat myös päättää, mihin saamansa taloudellisen tuen käyttävät: järjestävätkö koulutusta, hankkivatko kirjoja tai vaikka hevosia.

Jemussa on päätetty kouluttaa evankelis-

ta. Hän on 22-vuotias me’en-kansaan kuuluva Birhanu Gebre. Nuoresta iästään huolimatta Birhanu on naimisissa ja kolmen lapsen isä. Perheen esikoinen on -vuotias. Birhanu opiskelee Rekolan seurakunnan tuen turvin raamattukoulussa Mizan Teferissa, lähimmässä isossa kaupungissa. Kun hän saa opintonsa valmiiksi, hänen on tarkoitus palata töihin kotiseurakuntaansa. Birhanu sai ensikosketuksen kristinuskoon lapsuudessa, kun hänen kotikylässään kävi paljon matkustellut mies, joka kertoi Jeesuksesta. — Myöhemmin olin pitkään sairas. Kehoni oli turvonnut ja olin kuin halvaantunut. Jee-

sus paransi minut. Lupasin, että en mene valtion virkaan vaan palvelen Herraa koko ikäni. Nyt Birhanulla on takanaan kuukauden verran opintoja raamattukoulussa. — Olen innoissani Raamatun lukemisesta. On niin paljon uutta oppimista koko ajan. Hän unelmoi siitä, että me’en-kansasta ainakin puolet olisi parinkymmenen vuoden päästä kuullut Jeesuksesta.

Me’enejä kuten muitakin alankojen ja met-

sien kansoja on perinteisesti pidetty muita alempiarvoisina. Monilla etiopialaisilla kristityillä on edelleen sellainen asenne, että syrjäseutujen väen on alettava pukeutua, paimentolaisten on asetuttava aloilleen ja epäpuhtaina pidetyt ruokakäytännöt on kitkettävä pois. Yhä esimerkiksi apinoita syöviä ihmisiä saatetaan pitää saastaisina eikä heidän kanssaan suostuta aterioimaan. Myös eri ammattien välillä on selvä hierarkia, ja ammatit kulkevat suvussa. Alhaisimpia ovat käsityöammattien harjoittajat: kutojat, sepät, savityöläiset ja metsästäjät. Osa Leikoloiden työtä on asenteiden ja ennakkoluulojen muuttaminen. — Alangon kansojen alastomuus, koristelu ja ruuat tuntuvat aiheuttavan monille ylänköevankelistoille kulttuurishokin. Olemme yrittäneet opettaa, että älkää puuttuko suri-kan-

san huulilautasiin tai muihin kulttuurisiin käytäntöihin. Evankeliumi unohtuu, kun ruvetaan nimeään toisten tapoja synneiksi, Risto Leikola sanoo. — Parhaillaan käymme evankelistojen kanssa keskustelua tanssista. Muistutamme, että ei kaikki tanssi ole ekstaattista tai eroottista, vaan jotkut tanssit sopivat hyvin kirkonmenoihin. Onneksi rummut ja muut perinnesoittimet, jotka aikoinaan tuomittiin, ovat päässeet taas käyttöön kirkoissa. Leikoloita harmittaa, että paikalliset sananjulistajat helposti toistavat samoja virheitä kuin eurooppalaiset lähetyssaarnaajat aikoinaan. Toisaalta kirkkoa on heidän mielestään usein myös perusteettomasti syytetty kulttuurien tuhoamisesta. Todellisuudessa esimerkiksi raamatunkäännöstyö on vaikuttanut siihen, että monet vähemmistökielet ovat säilyneet. Leikolat ovat myös sitä mieltä, että evankeliumi voi muuttaa ihmisten arkista elämää: lisätä empatiaa, vähentää sotaisuutta ja parantaa naisten asemaa. — Joskus kielteisistäkin kulttuurisista käytännöistä voi löytyä piirteitä, joille voi antaa uuden merkityksen. Mutta toisten halveksiminen on kyllä sellainen perinne, jonka haluaisimme kitkeä, Risto Leikola sanoo. — Ihmisiä ja heidän vanhaa elämäntapaansa ei voi eikä pidäkään museoida. Syrjäisten

Evankelista Kader Tigenu (oikealla edessä) vierailulla Karman kylän rukoushuoneessa. alueiden villi meininki ja koko se maailma on katoamassa — sekä hyvässä että pahassa. Toivottavasti kirkko voisi olla silta ja pehmentävä puskuri siinä muutoksessa.

Jemun kaupunki sijaitsee Kenian ja Etela-Sudanin raja-alueelle johtavan tien varressa. Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta Jemuun on kahden päivän ajomatka. Tie kulkee halki huikaisevien vuoristomaisemien. Välillä ohitetaan valtavia kahvi- ja teeplantaaseja. Kirkkoon päästäkseen on luovuttava autosta ja tarvottava parisen kilometriä pitkin upottavia ja liukkaita mutapolkuja. Torstaisin mudassa kahlaa moni, sillä silloin on markkinat. Syrjäisemmistä kylistä tulee väkeä kauppaamaan karjaa ja tuotteitaan. Miehillä näkee lannevaatteita, keihäitä ja nilkkakoruja. Viittoihin verhoutuneet naiset kantavat nyyttejä päänsä päällä. Leikoloiden viime käynnin jälkeen ruohokattoisen rukoushuoneen tilalle on rakennettu talkootyönä iso kirkko, jossa on peltikatto ja ikkuna-aukot. Alttarina toimii pystytolpan päälle asetettu lauta. Seurakunnan nuoret laulavat. Musiikkia säestetään rummulla ja kirarilla, perinteisellä kielisoittimella. Kirsi Leikolan mukaan laulun sanat ovat hyvin tyypilliset: niissä käsitellään pahoja henkiä ja niiden voittamista. — Jeesus on antanut voimia murskata käärmeen pään ja ajaa pahoja henkiä pois, hän tulkkaa. Bench-kansaan kuuluva evankelista Kader Tigenu kertoo, että Jemun lähistössä on avat-

tu seitsemän uutta saarnapaikkaa, joissa on tarkoitus käydä säännöllisesti. Seurakunnassa on 800 jäsentä, mutta alueella asuu kymmeniätuhansia ihmisiä. Mekane Yesus -kirkon tavoittavan työn koordinaattori, pastori Ganjula Gaito matkustaa usein Leikoloiden mukana. Hänen mielestään Birhanun ja Kaderin kaltaiset sitoutuneet evankelistat ovat kirkon voimavara ja yksi sen nopean kasvun salaisuuksista. — Nyt eletään hyvää vaihetta: uusia kirkkoja rakennetaan ja ne ovat täynnä ihmisiä. Mutta varsinkin Etelä- ja Lounais-Etiopiassa on vielä paljon alueita, joita kirkko ei ole tavoittanut. Kansojen väliset jännitteet ovat kirkolle haaste. Haaste on myös se, kuinka ihmisille pystyttäisiin tarjoamaan palvelut heidän omalla kielellään, Ganjula kertoo.

Kilun kylä on yksi niistä, joihin on avattu uusi saarnapaikka. Sinne ei ole autolla asiaa, sillä hiekkatien katkaisee ruskeana vellova joki. Joen yli vie paksu puunoksa, jonka jatkeeksi on sidottu riukuja. Rantatöyrään takaa avautuu vuorten ympäröimä savanni, jossa on siellä täällä ruohokattoisia majoja. Väki elää kasvattamalla karjaa ja viljelemällä maissia ja paikallista öljykasvia. Ilmasto on läpi vuoden niin lämmin, että majoissa ei tarvita tiiviitä seiniä. Osa kyläläisistä asuu vieläkin kevyemmin, perinteisissä lehtimajoissa. Taivas on korkealla. Jossain siellä asuu Tuma, me’enien luojajumala ja kaiken ylläpitäjä. Samaa nimeä käytetään myös kristinuskon Jumalasta.

Evankelista Birhanu Gebre (oik.) seurakuntalaistensa parissa Jemussa. — Tuma on me’en-kansan henkiolennoista mahtavin, ja enemmän hyvä kuin paha, vaikka hän voi myös rangaista ihmisiä. Eri paikoilla kuten joilla ja vuorilla on henkiä, joiden ajatellaan aiheuttavan sairauksia ja joita siksi lepytellään uhreilla. Eräänlaisia shamaanejakin on, mutta he eivät ole niin vahvoja ja vaikutusvaltaisia kuin monilla muilla kansoilla, Risto Leikola kertoo. Perinteisten uskomusten tuntemista tarvitaan, jotta kristinuskon sanoma voidaan sijoittaa kuulijan omaan maailmaan. Mutta mitä annettavaa kristinuskolla enää voi me’eneille olla?

— Jeesus sorrettujen vapahtajana on näille vähemmistökansoille sekä sosiaalisesti että hengellisesti tärkeä. Ihmiset kokevat, ettei heidän enää tarvitse pelätä. Monet sanovat saaneensa sydämeensä rauhan, Kirsi Leikola vastaa. — Kristinuskolla on tuomisinaan myös lähimmäisenrakkaus. Ajatus siitä, että me kaikki olemme yhtä ja että kaikilla on ihmisarvo. Kristinusko mahdollistaa vanhojen rajaaitojen ja vihanpidon ylittämisen, Risto Leikola sanoo. Me’eneillä ja muilla syrjäisillä kansoilla on myös paljon annettavaa. Leikoloille on ollut tärkeä läksy se, että kukaan ei pärjää omin voimin. — Suomessa auttajan ja autettavan suhde nähdään usein yksisuuntaisena. Täällä ajatellaan, että jokainen voi auttaa toista jollakin lailla, vaikka antamalla siunauksen tai kertomalla tietoa, Kirsi Leikola sanoo. — Suomessa ihannoidaan yksilön täydellistä riippumattomuutta. Täällä elämän realiteetteja ei ole unohdettu, vaan ihmiset tajuavat olevansa riippuvaisia toisistaan ja Jumalasta, Risto Leikola lisää. Erityisen opettavaisia Leikoloille ovat olleet jalkapatikassa ja hevosen selässä tehdyt pitkät matkat kaukaisiin kyliin. Ilman paikallisten vieraanvaraisuutta he olisivat jääneet ilman ruokaa, yösijaa ja apua. — Matkoilla syrjäkyliin oma rajallisuus korostuu. Luotan kuitenkin siihen, että ihmiseen kuin ihmiseen voi saada yhteyden. Aina löytyy jokin kontaktipinta, Risto Leikola sanoo.

Kilusta lähdettäessä vastaan tulee markkinoilta palaavia kyläläisiä. Birhanu esittelee komeissa maalauskoristeluissa ja perinnevaatteissa kulkevat tuttavansa Abbeben ja Kabulin. Nuoret miehet ovat kristittyjä. Siksi toinen heistä on maalannut paljaaseen rintaansa valkoisen ristin. teksti ja kuvat Kaisa Halonen

Ryhmä on hyvä terapiavalinta – varsinkin jos pulmasi liittyvät ihmissuhteisiin. Ryhmässä saa monipuolista palautetta.

PSYKOTERAPIAA Psykoterapiaryhmä Töölössä 2012–2013. Ota yhteyttä 21.12. mennessä ja sovi haastattelu. Ryhmään voi hakea KELA tukea.

• markkinoiden laajin raamattuvalikoima • Suomen Pipliaseura • www.pipliakauppa.fi

uutuus

ATTU RAAM STIIN RA N RISTII

Piplialahjat RAAMATTU RISTIIN RASTIIN

Innostava luku- ja hakuteos Raamatun opeista. 365 tekstikokonaisuutta vuoden jokaiselle päivälle.

Leila Valtonen psykoterapeutti 040 5374 168 leila.valtonen@elamanvirta.fi

PIPLIA LAPSILLE

Koko perheen klassikkoraamattu. Myös äänikirjana.

Joulukonsertti Joulukonsertti

NAHKAKANTINEN RAAMATTU JA VIRSIKIRJA

- perinteiset kauneimmat joululaulut -

- perinteiset kauneimmat joululaulut Joulukonsertti Tik k u rilan M iesk u oro

Tikkurilan Mieskuoro Pekka Itkonen Tik k u rilan M iesk u oro Tik k uJohtaa rilan M iesk u oro

Tilaa lahjansaajan kultainen nimipainatus kanteen. Useita eri värejä.

- perinteiset kauneimmat joululaulut - Pek k a Itk on en Joh taa

Säestys, Ju h a Pau k k eri Yk sin lau lu , Pek k a Itk on en

Suomen Pipliaseura

| PL 54 | 00241 HELSINKI | puh 010 838 6520 | myynti@bible.fi

Rek olan Säestys Juha Joh taa Pek k a Paukkeri Itk on enk irk k o tiistain a 20.12 k lo 19:00 Yksinlaulu Pekka Itkonen

Joh taa Pek k a Itk on en

Säestys, Ju h a Pau k k eri Yk sin lau lu , Pek k a Itk on en

Säestys, Ju h a Pau k k eri

Pyh än Lau rin k irk k o Rek olan k irklau k o lu , Pek Yk sin k a Itk on en tiistain a 20.12 k lo 19:00torstain a 22.12 k lo 18:00 ja 20:00

J. S. Bach:

Rekolan kirkko tiistaina 20.12. klo 19.00 Pyh än Lau rin k irk kolan o Rek k irk k o torstain a 22.12 k lo 18:00 ja 20:00 PyhänaLaurin kirkko tiistain 20.12 k lo 19:00 torstaina 22.12. klo 18.00 ja 20.00

JOULUORATORIO

En n a kko va ra u ks e t: p u h 0400-270750

BWV 248, kantaatit 1-3

la 17.12. klo 15.00

Lip u t: Aiku is e t:15 €, La p s e t a lle 12v . 10 € a lle 6v . ilm a is e ks i

En n a kko va ra u ks e t: p u h 0400-270750

Debora Kotihoito

Lip u t: Aiku is e t:15 €, La p s e t a lle 12v . 10 € a lle 6v . ilm a is e ks i

Pyh än Lau rin k irk k o 270750 Ennakkovaraukset: puh. 0400 torstain a 22.12 k lo 18:00 20:00 Liput: aikuiset 15 e * lapset alle 12 v. 10 e ja * alle 6 v. ilmaiseksi Ennakkomyynti: En n a kko va ra u ks e t: p u h 0400-270750 Tikkurilan Kirjakauppa, 45 min. ennen esitystä ovelta

Lip u t: Aiku is e t:15 €, La p s e t a lle 12v . 10 € a lle 6v . ilm a is e ks i Jouluradio_logo_Vantaa.pdf

3.10.2011

Debora Kotihoito

(09) 7518 0200 www.debora.fi

Tarjous on voimassa 31.12.2011 saakka, ja se koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjoustunnus KM 21 42/11.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Sähköposti Sähköposti

Puhelin Puhelin

Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka

Osoite

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi

Saaja (jos eri kuin maksaja) Tilaaja/Maksaja

puhelu + 6,9snt/min, matkapuhelimesta 8,21snt/puhelu + 14,9snt/min)  Lähetä tilauskortissa mainitut tiedot sähköpostilla osoitteeseen tilauspalvelut@kotimaa.fi

Liput 10/5 € konservatorio@konservatorio.fi ja tuntia ennen ovelta, www.konservatorio.fi

Debora Hoivakoti Harmonia

Nimi

Kotimaa maksaa postimaksun.

Voit tehdä tilauksen myös

Jani Sivén, kapellimestari

(09) 4559 0096

Vantaa 102,4 MHz

 020 754 2333 (lankaverkosta 8,21snt/

Niina Laitinen, sopraano Terhen Heikkilä, mezzosopraano Emma Suszko, mezzosopraano Matias Haakana, tenori Robert Näse, baritoni Jarno Lehtola, evankelista

Tiedustelut

Tervetuloa kuuntelemaan!

Tilaan Kotimaa-lehden 4 kk vain 24,90€ (norm. 48€). (Rastita haluamasi vaihtoehto) Lahjaksi Itselle Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Voit jatkaa tilausta kätevästi puhelimitse tai sähköpostilla.

Helsinki Concordia Kamarikuoro Audite Helsingin Konservatorion Nuoret Laulajat

on kodinomainen hoivakoti Sinulle, joka tarvitset tukea ympärivuorokautisesti.

13.41

Rauhanyhdistysten seuroja kuultavana joka kuukauden ensimmäisenä ja neljäntenä tiistaina klo 20 – 21.

Kyllä kiitos!

tarjoaa laadukasta kotihoivaa vauvasta vaariin pääkaupunkiseudulla.

Debora Hoivakoti Harmonia

Seuroja Lähiradiossa 100,3 Mhz

Helsingin Konservatorion konserttisali Ruoholahdentori 6 (Selkämerenk. 3)

Jokainen ihminen on Luojan luoma ihme. Kotimaa kertoo, mitä siitä seuraa. Kotimaa päivittää kerran viikossa Suomen suurimman yhteisön, kirkon, kuulumiset. Lehti kertoo myös kiinnostavia tarinoita ihmisistä sekä pyhästä arjessa. Nauti lukemisesta, jossa on sisältöä. Tilaa Kotimaa-lehti.

Kotimaa 4 kk vain

norm. 48,-

Kirjat Inkerinsuomalaisen Paavon tarina Sisko Latvus: Kaukana omalta maalta. WSOY 2011.

Karkotettuna kotoa Ruta Sepetys: Harmaata valoa. WSOY 2011. Neuvostoliiton valloittaessa Baltian maat 1940-luvun alussa lukuisat asukkaat karkotettiin kauas kotoa työleireille. Niin kävi myös yhdysvaltalaisen Ruta Sepetyksen liettualaisille sukulaisille. Esimerkiksi hänen isänsä ja tämän veli karkotettiin kotimaasta. Sukunsa kertomusten pohjalta Sepetys on kirjoittanut romaanin liettualaisen Linan ja tämän perheen vaiheista. 15-vuotias Lina, hänen äitinsä Jelena ja pikkuveljenä Jonas joutuvat muiden karkotettujen kanssa työleireille, joilla heitä kohdellaan epäinhimillisesti ja nöyryyttävästi. Nälkää nähdään, työtä on yli voimavarojen eikä kukaan tiedä, milloin päästään takaisin kotiin vai päästäänkö ollenkaan ja saadaanko enää koskaan nähdä perheen isää. Lina saa lohtua ja voimaa piirtämisestä. Kynä ja paperi seuranaan hän pääsee omaan maailmaansa kaiken kauhean keskellä. Piirtämällä hän saa purettua pelkojaan. Myös kehittyvä suhde samassa ahdingossa olevaan, häntä jonkun verran vanhempaan,

Sisäisesti Siperiassa Sisko Latvus vie aikamatkalle inkerinsuomalaisten kohtaloihin.

Matti karppinen

Toiseen maailmansodan ajalta on kirjoitettu lukuisia romaaneja erityisesti natsiSaksan hirmutöihin ja juutalaisvainoihin liittyen. Mutta Stalinin vainot ja varsinkin inkerinsuomalaisten koettelemukset niissä ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Vuonna 1945 karjalaiseen evakkoperheeseen syntynyt Sisko Latvus on kirjoittanut poikkeuksellisen nuortenkirjan inkerinsuomalaisesta Paavosta ja hänen perheensä kohtalosta sodan aikana. Paavo on vasta 13-vuotias, kun hänen perheensä joutuu vuonna 1942 lähtemään muiden karkotettavien kanssa heidän piiritetystä kotikaupungistaan Leningradista. Loputtomalta tuntuva junamatka päättyy Siperiaan rankoille työleireille. Elämää helpottaa onneksi matkalta löytyvä tuttavuus: kaunis virolainen Mare, josta Paavo ei haluaisi erota mistään hinnasta. Kirjaa varten on selvästikin tehty runsaasti taustatyötä, mikä näkyy henkilöiden käyttämissä kielissä ja murteissa ja tarinan yksityiskohdissa. Niillä Latvus on saanut toisen maailmansodan ajan kuvaukseensa uskottavan tunnelman. Kirjan lopussa on jopa pieni Siperia-sanasto. Tarina on jännittävä ja koskettava, mutta tapahtumissa tunnutaan menevän välillä turhankin nopeasti eteenpäin. Kun ottaa huomioon kirjan kuvaaman ajanjakson pituuden, se on ymmärrettävää, mutta olisin itse kaivannut hieman hienovaraisempaa etenemistä ja enemmän puhdasta asioiden kuvailua. Uskon, että Kaukana omalta maalta voisi olla tärkeä teos erityisesti Suomessa asuville inkerinsuomalaisille. On hyvä tietää sukulaistensa koettelemuksista. Tällaiset kirjat saavat myös miettimään nykyisen elämämme helppoutta täällä Suomessa. Heikki Kylkisalo, 15

euvostoliiton hajottua parikymmentä vuotta sitten fi losofian maisteri Sisko Latvus muutti Pietariin, jossa hän toimi luterilaisen Marian kirkon tiedottajana. — Muistan, kuinka ensimmäisenä vuonna joulukirkossa Pietarissa muuan noin 80-vuotias mies sanoi, että miut tehtiin kulakiks. Se oli Stalinin nimitys maanviljelijöistä, jotka vastustivat maatalouden kollektivisointia. Siinä yhdessä sanassa oli vanhan miehen esittely ja elämäkerta, kokonainen elämänkohtalo. Neuvostoliiton aikoina pioneerikasvatus oli lapsille ainoa tie elämässä eteenpäin. Vain jotkut harvat kristityt jättäytyivät tietoisesti järjestelmän ulkopuolelle. Se tiesi yleensä vaikeuksia. — Toisen maailmansodan aikana totalitaariset valtiot Saksa ja Neuvostoliitto taistelivat keskenään. Sellaisen sekasorron keskellä nuorten ihmisten oli varmasti vaikea löytää itselleen identiteetti.

Täpärä selviytyminen Inkerinsuomalaisten elämänvaiheet olivat Neuvostoliitossa raskaat. — On vaikea ymmärtää, kuinka ihmiset selvisivät ehjin nahoin sorrosta ja siitä, että omaisia oli tapettu. Kuitenkin monet vanhat ihmiset, joita tapasin Pietarissa, suhtautuivat tyynesti menneisyyteen. He osasivat olla jopa kiitollisia. Monet kuulivat omaistensa kohtaloista vasta 1990-luvulla. Siitä, että ihmisiä joutui Siperiaan, Sisko Latvus oli tiennyt pitkään. — Pelkäsin lapsena Siperiaa. Se oli läsnä tunteissa ja ilmapiirissä. Lapsuudessani muistettiin hyvin, että Siperia oli ollut vuosisatojen ajan karkotus- ja rangaistuspaikka. Aika hilkulla oli, ettemme mekin joutuneet Siperiaan. — Isäni oli upseerina sodassa. Olen laskenut, että sain alkuni juhannuksena 1944. Samoihin aikoihin Neuvostoliitto esitti Suomelle uhkavaatimuksen. Suomi oli alakynnessä. Varmaan niistä ajoista vanhempiini jäi pelko. Oli siinä ja siinä, että selvisimme länteen. Sisko Latvuksen sukujuuret ovat Jaakkimassa Karjalassa. Hän syntyi evakossa Närpiössä maaliskuussa 1945.

Kertomus alkaa tutuilta kulmilta Esikoiskirjansa Saviminä (WSOY 1965) Sisko Latvus julkaisi ollessaan 20-vuotias kotimaisen kirjallisuuden opiskelija. Kirjoja on ilmestynyt myöhemminkin. Tosin välillä perhe ja työ veivät kaiken ajan. — Kun jäin eläkkeelle 2009, ajattelin, että nyt jos koskaan voisin tehdä sen sisäisen matkan Siperiaan, joka aikoinaan jäi tekemättä. Mielessä alkoi hahmottua kertomus 13-vuotiaasta Paavosta, joka Leningradin piirityksen aikana joutui lähtemään perheensä viisaaseen ja luotettavaan Andriukseen luo merkitystä elämään. Tarina alkaa raa’asti kiväärein varustautuneiden Neuvostoliiton salaisen poliisin (NKVD) miesten hyökätessä Linan kotiin: ”He veivät minut yöpaidassani.” Tapahtumia alustetaan kirjan mittaan takaumilla, jotka ovat Linan muisteluja. Niin päästään hiljalleen hänen maailmaansa. Aavistuksen huumoria muuten rankkaan ja totiseen tarinaan tuo kaikkeen kyynisesti suhtautuva kaljupäinen liettualaismies. Poikkeusoloissa ihmisten luonteenpiirteet kärjistyvät. Todentuntuisia hahmoja on sekä säälimättömien NKVD:n miesten että kärsivien työleiriläisten joukossa. Heikki Kylkisalo, 15

Sisko Latvus tutustui inkerinsuomalaisiin työskennellessään Pietarissa.

kanssa kauas Jeniseille. Kertomus on fi ktiota, mutta monet yksityiskohdat pitävät paikkansa: tynnyreiden valmistus, äidin paleltuneet varpaat, isän kuolema. — Kertomus alkaa niiltä nurkilta, joilla asuin Pietarissa. Myös venäläinen puhetapa jäi mieleeni. Huomasin jälkikäteen, että jopa Jenisein varrelle kuvittelemani lakkautettu luostari on ollut oikeasti olemassa. Kaukana omalta maalta -kirja ilmestyi tänä syksynä ja oli Finlandia Junior 2011 -ehdokas.

Metsäveljen tytär Ene Mihkelson : Ruttohauta. WSOY 2011. Viljandissa sodan aikana syntynyt Ene Mihkelson on Viron arvostetuimpia nykykirjailijoita. Hänen 2000-luvulla ilmestyneestä aikalaistrilogiastaan on nyt suomennettu poikkeuksellisesti kolmas osa. Ruttohauta kertoo Viron kansan ja historian kehityksestä viime vuosisadan aikana. Kertoja, pieni tyttö,

— Raja nuorten ja aikuisten kirjojen välillä on häilyvä. Luin itse Tuntematonta sotilasta 12–13-vuotiaana. Toivon lukijoikseni nuoria, mutta aiheensa puolesta kirja voi hyvinkin kiinnostaa myös mummoja. Lisäksi Latvus toivoo, että romaani voisi toimia Suomeen paluumuuttajina tulleiden 20 000–30 000 inkerinsuomalaisen muistina. — Monellakaan heistä ei ole lähellä isovanhempia kertomassa perheen vaiheista. Kuitenkin ne ovat tärkeä osa identiteettiä.

menettää vanhempansa jo varhain ja joutuu salaperäisen tätinsä Kaatan hoiviin. Kaata puolestaan jättää tytön milloin minnekin ja risteilee elämässään sinne tänne kertomatta tytölle, missä mennään. Aikuistuttuaan tyttö alkaa etsiä juuriaan ja perheensä ja kansansa historiaa. Käy ilmi, ettei isä ehkä olekaan kuollut vaan piileskellyt metsäveljenä vuosikymmeniä. Arkistojen ja sukulaishaastattelujen valossa kertoja koettaa perehtyä sekavaan ja valheita, virheitä ja poistoja täynnä olevaa historiaan. Miltä tuntuu elää maassa, jossa oman nahan päälle on kasvatettava toinen iho? Maassa, jossa mielipide, varomaton lausahdus tai väärä kon-

Ulla-Maija Vilmi

takti voi viedä jopa hengen? Totuus jakautuu palasiksi, joista ei saa otetta. Rehellisen ajattelun tai sananvaihdon riskiä ei useimmiten voi ottaa. Uskollisesti romaanin päähenkilö haastattelee, kulkee, kopioi, muistelee ja matkustaa pitkiä matkoja Viron maaseudulla. Haudat aukeavat vähitellen. Mutta voiko ihminen eheytyä siitä häpeästä, unohduksesta ja kauhusta, mitä on joutunut kollektiivisesti kokemaan? Mitä on haudan pohjalla, sen löyhkässä ja pimeässä? Mihkelson kirjoittaa kuin muuraisi tiukkaa, karheaa tekstiä. Lukijalle ei juuri jää lepotaukoja. Mutta kirja ei olekaan viihdettä vaan luja ja järkyttävä aikalaistodistus. eila Jaatinen

Tuomo Manninen

Hammashoitoa HAMMASASEMA • Hammaslaboratorio Hakaniemenranta 1 (Metallitalo, Hakaniementoria vastapäätä) Ystävällistä ja asiantuntevaa hammashoitoa Hammaslääkäri Beata Heikkinen

Erikoishammasteknikko Tommi Jokilahti

suuhygienian hoitopaketti: hammaskiven ja värjäytymien

Kokoproteesit 690e pari Särkypäivystys poisto ja fluoraus 69 e Yksi kokoproteesi 390e Ajanvaraus 622 2727 Korjaukset ja pohjaukset odottaessa

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Palveluja tarjotaan UUSI ILME KEITTIÖÖN

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä työstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

TILAA JOULUSIIVOUS AJOISSA ! • kaikki kodin siivoukset • ikkunanpesut • viikkosiivoukset • muuttosiivoukset • remonttisiivoukset kodinhoidon veroväh. 60%

Tip Top Siivous www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan huoneistoja

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 0500 467808 Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Kaikki kodin remontit lattiasta kattoon. Kotimaista laatutyötä. Huomioi kotitalousvähennys. T:mi Rakennus- ja remonttipalvelu Riihimaa 050 464 3399. IKKUNAT PUHTAAKSI Laadukas ja varma palvelu IkkunaMan Kim Mansnerus tmi p. 044 548 9762

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kotiapua.

Ammattitaidolla ja edullisesti. 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%)

Vuokrata halutaan

oli ”sopivan hurja”, ei liian lälly eikä myöskään liian pelottava. Dickensin Saiturin joulu (A Christmas Carol) ilmestyi vuonna 1843. Teos on aiemmin suomennettu nimillä Jouluaatto ja Jouluilta. Parannuksen tekevän saiturin tarina on yhä ajankohtainen maailmassa, jossa tarvitaan inhimillisyyttä ja hyväsydämisyyttä. Vanhan joulutarinan päähenkilö on paitsi saita myös yksinäinen. Jo lapsena Ebenezer Scrooge viettää joulua yksin ilman perhettä — koululla. Charles Dickens itse joutui lapsena eroon perheestään, kun hänen taloudellisiin vaikeuksiin ajautunut kirjanpitäjä-isänsä tuomittiin velkavankeuteen. Osa perheestä me-

Myydään

ni isän mukana vankilaan, mutta 12-vuotias Charles lähetettiin töihin kengänkiillotusaineita valmistavaan tehtaaseen. Se, että juuri ahneesta kitupiikistä kertovat Saiturin joulu teki köyhyyttä pelänneestä Dickensistä vauraan, on mielenkiintoinen sattuma. Kurt Nuotion ohjaama Saiturin joulu on upeasti ja ajatuksella toteutettu koko perheen näytelmä. Esitystä suositellaan yli 6-vuotiaille. — Esityksen jälkeen oli iloinen olo. Se tartutti joulumielen, 11-vuotias katsoja kiteytti teatterikokemuksensa. Soili Pohjalainen

Saiturin joulu .1. saakka Kansallisteatterissa

HERÄNNÄISSEURAT

Omron verenpainemittarit ja muut hyvinvointituotteet edullisesti suoraan kotiin toimitettuina! Treknet Finland Oy Tilauspuhelin: 020 7191 820 (ma-pe klo 12-15) Verkkokauppa: www.treknet.fi

Su 18.12. klo 10 Kirkkopyhä Puistolan kirkossa, Tenavatie 4, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Klo 16 Jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Susanna Airola ja Samuli Korkalainen sekä Seuratuvan virsikuoro. Klo 18 Kotiseurat Jaana ja Jussi Lesceliuksella, Lammaskatu 24, Järvenpää. Jouluradio_logo_Vantaa.pdf

3.10.2011

13.41

ASIANAJOTOIMISTO ELO p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Ostetaan kuolinpesiä. P. 040 578 3003.

Kansallisteatterin Saiturin joulu vie katsojat Charles Dickensin luomaan viktoriaanisen ajan Englantiin. Pihin ja äkäisen saiturin nahkoihin sukeltaa Kari Heiskanen, ja hän tekee sen hienosti. Lähtökohtaisesti ikävässä hahmossa on myös jotain sympaattista ja inhimillistä. -vuotiaan katsojan mielestä esityksessä oli hienoa ”lavasteet ja ne kaikki ihmiset” ja pelottavinta saituri Ebenezer Scroogen edesmenneen yhtiökumppanin Jacob Marleyn haamu. — Se haamu oli pelottava naamasta, mutta sen kahleet oli hauskan hienot. 11-vuotiaan mielestä näytelmä

Teatteri

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Saiturin nahoissa

Asianajajia

ASUNTO RAHAKSI!

Ostetaan

Ahne ja pihi Ebenezer Scrooge (Kari Heiskanen) on myös hyvin yksinäinen.

Rakennusalan töitä REILU TALVIALENNUS pienten ja suurempien remonttien teettäjille. Myös kotitalousväh. Esim. laatoitus-, laminaatti-, parketti-, maalaus-, tapettija kirvesmiestyöt ym. 27v. kok. Tarvikeale ja kuljetus. Ilmainen arviointi. P. 0400 819 757 myös iltaisin ja viikonl. Saneeraus Pe-Ry tmi

VANTAAN

Hautauspalveluja

www.vantaanlauri.fi

Anna hyvän kiertää r a k e n n a j o u l u p u u . fi

Vantaa 102,4 MHz

ISSN 1799-9022. JulkaiSiJa Vantaan seurakunnat. kuSTanTaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. leVikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOimiTuS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. TOimiTukSen SihTeeRi Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi. PääTOimiTTaJa Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. TOimiTuSPäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. TOimiTTaJaT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PainO SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmOiTuSmaRkkinOinTi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ilmOiTuShinTa 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmOiTuSTRaFiikki /-ValmiSTuS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOimiTuSneuVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. JOS eT Ole SaanuT lehTeä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Vantaan seurakunnat 15.12.–22.12.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio on suljettu 15.12.–17.1. Hakunilan kirkon kirppis la 17.12. klo 10–13. Tervetuloa ostoksille eurolla kassi! Avaamme jälleen 14.1. Messu su 18.12. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Anne Viljamaa. Kauneimmat joululaulut su klo 18. Senioreiden kauneimmat joululaulut ja pikkujoulu ti 20.12. klo 13–14.30. Janne Maarala -trio, levynjulkistamiskonsertti ti klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Christmas Carol — kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 19. Kansainvälisiä joululauluja eri kielillä. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri, Hakunilan kirkon kuoro. Kiitoskahvit villasukkaprojektiin osallistujille ke 21.12 klo 14–15.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai perjantaisin klo 11–12. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla ilmainen puuro ja kahvi. Messu su 18.12. klo 10. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri. Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18. Service in English. Vivace-kuoron joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti to 22.12. klo 19. Anni Holma, piano. Vietetään joulua yhdessä! Aattojuhla tarjoiluineen la 24.12. klo 16 Länsimäen kirkolla. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500 viimeistään 19.12. tai hakunilan.seurakunta@evl.fi Ilmoita myös ruoka-aineallergiat.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Lasten kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 15.

Muuta Joululauluhetket, piparia ja glögiä ma 19.12. ja ti 20.12. klo 16 Hakunilan ostarilla. Virkistyspäivä Kuntokalliossa Matalan kynnyksen maanantain ryhmäläisille ma 23.1. klo 9–15. Ilmoittautumiset 16.1. mennessä kirkkoherranvirastoon maksamalla 5 e. Lisätiedot Liisa Juusela p. 050 349 0793.

Kastettu Patricia Victoria Holmström, Fanni Adalmina Lehtonen, Ilona Liisa Karoliina Taponen, Lumi Leena Johanna Taponen, Fiona Nelli Marie Lukkari, Romeo Yaron Josua Ekroos, Simeoni Heikki Olavi Kiviniemi.

Avioliittoon kuulutettu Erkko Ilmari Agge ja Jaana Pauliina Julkunen.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, 4. adventtisunnuntai 18.12. klo 10. Saarnaaja kirkkoherra Jukka Nevala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Kotikirkon joulujuhla to 15.12. klo 18.30. Glögiä tarjolla jo klo 18 lähtien. Ehtoollishartaus kirkossa ja juhla seurakuntasalissa. Koko perheen kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 15. Hämeenkylän muskari, musiikkikoulu Musike ja seurakunnan lapsikuoro. Valon Kaiun 10-vuotisjuhlajoulukonsertti su 18.12. klo 15. Kuoroa johtaa Pekka Soranummi. Kauneimmat joululaulut 18.12. klo 18. Pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Diakonian jouluruokailu ma 19.12. klo 12 seurakuntasalissa. Soi kunniaksi Luojan – Janne Maaralan joulukonsertti pianolla ke 19.12. klo 19.

Muuta toimintaa Ostariglögit pe 16.12. klo 16–18 Pähkinärinteen ostoskeskuksessa. Tarjolla glögiä ja pipareita. Joululaulujen live jukebox. Jouluhartaus ti 20.12. klo 18 Lammaslammella valaistun kuusen juurella, minigolfkentän laiturin läheisyydessä. Kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 13.30. Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 2 A.

Kastettu Mio Emil Oliver Tuominen, Nicklas Velmu Petteri Jonninen, Venni Pentti Valtteri Nikkanen, Aman Onni-Pekka Antonius Niemi.

Avioliittoon kuulutettu Susan Carita Laine ja Toni Hänninen.

Hautaan siunattu Vieno Erik Engelbert Lehtonen 87 v, Teuvo Eemeli Korhonen 83 v.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Nuorille Nuorten kahvilat jäävät joululomalle su 18.12. Kainon jälkeen ja avautuvat jälleen ke 11.1. alkaen. Pe 16.12. ja su 18.12. kahviloissa livemusiikkia.

Lapsille ja perheille ”Seimelle saapukaa” perheiden joulutapahtuma su 18.12. klo 15–18. Joulutunnelmaa, puuroa, pipareiden leivontaa ja askartelua. Vaella seimelle klo 15.30, 16.30 ja 17.30. Muskariin keväällä? Suomen Kuoro-opisto on aloittamassa muskaritoimintaa Korson seurakuntakeskuksessa kevätkaudella 2012. Musiikkileikkikoulussa keskitytään erityisesti laulamiseen ja äänen muodostuksen kehittämiseen. Suunnitteilla on muskariryhmät maanantaisin klo 12 ja klo 13. Hinta 60e/lukukausi. Mikäli kiinnostuit, kysy lisää lapsityönohjaaja Lea Heikkilältä p. 050 336 5865.

Muuta Jouluisin ikkuna -kisa 18.12. saakka. Äänestä Korson liikkeiden jouluisinta ikkunaa. Äänestyslippuja saa liikkeistä ja ne palautetaan Lumoon. Paras ikkuna palkitaan ja äänestäneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Ikkunakisan tulokset julkistetaan ke 21.12.

Kastettu Adele Serafina Sorvari, Onni Sakari Piiroinen, Jone Eelis Kaartinen, Joa Keijo Eitel Berglund.

Avioliittoon kuulutettu Valtteri Eemil Viljakainen ja Krista Elisa Hakkarainen.

Korso

Hautaan siunattu Eeva Riitta Aaltonen 66 v, Pirkko Katri Lehtinen 64 v.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 15.12. klo 12–15. Virasto suljettu pe 23.12. Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12. Huom! Diakoniapäivystystä ei ole to 15.12. vaan pe 16.12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Joulujuhla vanhemmalle väelle to 15.12. klo 11. Hartaus ja

Anssi Rauhala

Hakunila

jouluateria. Hinta 10 euroa, joka maksetaan juhlassa. Seurakuntakuoron harjoitukset to 15.12. klo 18. Miesten saunailta to 15.12. klo 18 Kotkansiivessä, Terho Kettunen. Neljännen adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 10, Kimmo Saares, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen. Korson Mieslaulajien joulukonsertti su 18.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Joululauluilta ma 19.12. klo 19, Anja Andersenin lauluoppilaat Vantaan musiikkiopistosta. Iltarukoushetki ma 19.12. klo 19.30 seimen äärellä kappelissa, Henri Järvinen. Joulun sanomaa, kynttilänvaloa ja rauhaa. Kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 19, Ursula Hynninen ja Korson seurakuntakuoro. Yksinäisten majatalo jouluaattona la 24.12. Kotkansiiven sauna lämpimänä klo 9 (naisille) ja klo 10 (miehille). Klo 10–15 jouluruokaa, laulua ja yhdessäoloa sekä joulurauhan julistus televisiosta. Osallistumismaksu 5 euroa. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon to 15.12. mennessä.

Rekola Kirkkoherranvirasto

Musiikillinen matka Betlehemiin

yyrmäen kirkossa lähdetään matkalle Betlehemiin. Siellä esitetään joulukuvaelma, joka pohjautuu jouluevankeliumiin ja pääasiassa Piae Cantiones -lauluihin. Piae Cantiones on vanhin suomalainen nuotinnettu laulukokoelma, jonka ensipainos ilmestyi 1582. Teoksen on käsikirjoittanut ja ohjannut ja musiikin sovittanut Matti Rankala. Kertojana on kirkkoherra Hannu Pöntinen. Musiikista vastaavat kanttori Kari Jerkku, urut ja cembalo, ja jousikvartetti, jossa soittavat Silja Lassila, viulu, Juuso Mero, viulu, Heikki Vehmanen, altto-

21.12. klo 10–12 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Aamurukoushetki su klo 9. 4. adventtisunnuntain messu su 18.12. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Messun jälkeen lyhyt informaatio messukohtaisten palautteiden tuloksista. Kiitos kaikille palautteen antaneille! Yksityiskohtaisemmat tiedot palautteesta annetaan alkutalven 2012 messukoulutuksen yhteydessä. Konsertti su 18.12. klo 16 kirkossa. Zambian Vocal Collection -lauluyhtyeen joulutervehdys suoraan Afrikasta. Ohjelmaja glögi-piparilippu 5/10 e malariaja orpokotiprojekteihin Sambiassa. Tikkurilan Mieskuoron joulukonsertti ti 20.12. klo 19 kirkossa. Pääsyliput 15 e. Kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 19.

Rautkallion kerhohuone Rukouspiiri pe klo 19.

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Nuorille

Päivystys to 15.12., ti 20.12. ja ke

Matka Betlehemiin -joulukuvaelma su 1.12. klo 1.15 Myyrmäen kirkossa

Muuta Vanhemman väen kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 13 Havukosken palvelutalossa. Kauneimmat joululaulut ja hartaus to 15.12. klo 14 Koivukylän vanhusten keskuksessa, Karsikkokuja 13. Voit ostaa joululahjan miehelle tai naiselle annettavaksi kirkolla jouluaattoaan viettäville. Tuo lahja 15.12. mennessä kirkkoherranvirastoon, josta voit kysellä tarvittaessa myös lisätietoja.

Nuorten joulujuhla to 15.12. klo 18 kirkolla.

Lapsille Lasten joulukirkot kaikille alle kouluikäisille hoitajineen ja perheineen to 15.12. klo 9 ja klo 10 Asolan srk-talossa sekä pe 16.12. klo 9 Päiväkummun srk-talossa.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Kastettu

Pyhän Laurin kirkko

Linus Oliver Niinimäki, Emilia Helene Summa, Inka Mea Maria Suominen, Iisa Astrid Agata Wikström, Jan Sebastian Hintsala, Tony Atte Patrik Muhonen, Minea Nia Sofia Simonen, Roope Erik Viljanen, Valtteri Emil Viljanen.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Avioliittoon kuulutettu Roni Reino Mikael Lehmus ja Satu Sinikka Kataja.

Hautaan siunattu Toivo Johannes Mörsky 98 v, Keijo Jalmari Äikäs 80 v.

Rautkalliontie 4

Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto

viulu ja Veikko Höylä, sello. Nokkahuilua soittavat Tom Smeds ja Mikko Blomberg ja rumpuja Markku Rankala. Teoksessa laulaa kaksi kuoroa, Brevis Nova -kamarikuoro ja tätä teosta varten koottu Vaelluskuoro. Kuvaelman valoista vastaa Risto Linnapuomi. Esitykseen on vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa inkeriläisten vanhusten Mariakodin hyväksi.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Kauneimmat joululaulut lapsille to 15.12. klo 9.30. Kauneimmat joululaulut lapsille to 15.12. klo 11. Kauneimmat joululaulut pe 16.12. klo 20. Messu su 18.12. klo 12. Päivi Helén, Heikki Leppä ja kanttori Samppa Laakso. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 16, mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18, mukana Pyhän Laurin kuoro. Corvus Laurencij -kuoron ja Pekka Leimu Swingtetin joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 15.12. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Vantaan seurakunnat 15.12.–22.12. Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 13. Ilosanomapiiri to 15.12. klo 16 ryhmähuoneessa, Virpi Bäck. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 15.12. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Joulun tähti. Petri Laaksosen joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 €. Laulupiiri pe 16.12. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042. Peltolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti pe 16.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 17.12. klo 15 Olotilassa. Kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 19. Messu su 18.12. klo 10. Marja Ruuska, Tiina Komulainen ja kanttori Simo Santaranta. Inkeripiiri su 18.12. klo 15 kahviossa, joulukahvit ja kauneimmat joululaulut. Hiljaa, hiljaa. Tikkurilan laulajien joulukonsertti su 18.12. klo 19. Kuoroa johtaa Sanna-Maarit Hakkarainen. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 euroa. Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 19.12. klo 18 kahviossa. Nuorten aikuisten ilta ma 19.12. klo 18 nuorisotilassa Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Pienimmät orkesterilaiset ja kuorolaiset esiintyvät. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kauneimmat joululaulut lapsille ti 20.12. klo 9.30. Kauneimmat joululaulut lapsille ti 20.12. klo 11. Ave Maria ti 20.12. klo 19. Aventur-kuoron joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 18. Mukana nuorten aikuisten lauluryhmä. Kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 20. Ilosanomapiiri to 22.12. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Tule viettämään jouluaattoa yhdessä toisten kanssa. Juhla on juuri sinulle, joka kaipaat jouluaattona ihmistä vierellesi, olitpa sitten nuori tai elämän polkuja pidempään tallannut. Aloitamme joulun vieton Tikkurilan kirkossa 24.12. klo 14.30 aattohartaudella. Ohjelmassa on rentoa yhdessäoloa, pienimuotoista ohjelmaa, joululauluja ja pientä jouluista tarjoilua. Yhteinen juhlamme päättyy klo 18. Ilmoittautumiset 19.12. mennessä vapaaehtoistyön koordinaattori Päivi Mäkiselle p. 050 548 6078 tai paivi.makinen@evl.fi.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Kauneimmat joululaulut to 22.12. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Kauneimmat joululaulut to 15.12. klo 18.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila. Walkers nuortenkahvila perjantaina 16.12. klo 19–22 nuorisotilassa. NOA Wintillä su 18.12. klo 16–19.

Koululaisille Puuhakerho ma klo 17.30–19 Tammisto, Tammistonkatu 29 B. Puuhakerho 1.–3. lk ma klo 18–19.30 ja ke klo 17.30–19 Ilola, Soittajankuja 1. Laulavat kokit 3.–5. lk ma klo 17.30–19 Ristipuro, Simonkyläntie 11 A. Ulkoilu- ja puuhakerho ti 18– 19.30 Kartanonkoski, Hagelstamintie 20 A. Puuhakerho ke 17.30–19 Ylästö, Lehtikummuntie 2. Ilm. Ylästöön, p. 050 526 9401. Koululaisten hiihtolomaleiri Kuntokalliossa 18.2.–20.2. Lähde mukaan touhuamaan talvisessa luonnossa sekä pelaamaan, leikkimään ja askartelemaan yhdessä muiden kanssa. Ohjelman lomassa pysähdymme myös hiljentymään. Hinta 45e/ lapsi. Ilmoittautumiset vantaanseurakunnat.fi/tikkurila tai Enni Korhonen p. 050 526 9401 tai Matti Mäenpää p. 050 538 4814.

ZamBian VOCal COlleCTiOn -lauluyhtyeen konsertti su 18.12. klo 16 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Joulutervehdys suoraan Afrikasta. Konsertti- ja glögi-piparilippu 5/10 euroa malariaja orpokotiprojekteihin Sambiassa. Avoimet päiväkerhot 16.12. saakka. Joululomaa vietämme 19.12.–8.1. Pyhäkoulut jäävät joulutauolle.

Kastettu Sandra Ilona Jeptoo Ruuskanen, Elsa Aino Orvokki Luoma, Sara Olivia Oikarinen, Hilla Linnea Inkinen, Elmo Toivo Veikka Asteljoki, Nelli Taimi Anneli Kaimio, Pinja Erika Pohjolainen, Veeti Joni Viljami Burgman, Onni Matias Viitanen, Vili Toivo Joonatan Sassi, Lennart Olavi Johannes Pitkänen, Emmy Katarina Andrews, Anna-Kaarina Pösö.

Hautaan siunattu Kaino Kettunen 75 v, Olavi Tapio Rahkola 62 v, Petri Mikael Korkalainen 42 v.

Lapsille ja perheille Perhekerho Kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30–11. Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2.krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/perhe. Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä lasta iästä riippuen. Maksu 2 €/perhe. Toivomme sovittujen aikojen noudattamista. Ilm. viim. edellisenä päivänä Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091. Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla. Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty. Avoin päiväkerho. Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista. Ei ennakkoilmoittautumista. Viimeiset päivä- ja vekkulikerhot kokoontuvat viikolla 50 ma ja ti.

Leipää ja viiniä ➤

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Kauneimmat joululaulut pe 16.12. klo 10. Kauneimmat joululaulut pe 16.12. klo 20.

Vantaan Naislaulajien joulukonsertti la 17.12. klo 18.15. Esiintyjinä Vantaan Naislaulajat johtajana Ari Pärnänen, VanDaamit johtajana Kaisa Pärnänen ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Esteetön pääsy kirkkoon -messu su 18.12. klo 10. Saarna pappi Sami Mustakallio, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Maija Maltela. Lasten lauluryhmä su 18.12. klo 18–19. Yhteyshenkilö Ritva-Leena Tuuli p. 050 358 9217. Matka Beetlehemiin su 18.12. klo 18.15. Musiikillinen joulukuvaelma. Käsikirjoitus ja ohjaus Matti Rankala. Esiintymässä mm. lauluja soitinyhtye Brevis Nova. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Mariakodille Inkeriin. Vantaan Laulun joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu johtajana Jori Männistö, Vantaan Laulun Oltermannit johtajana Ari Pärnänen. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Vantaan kamarikuoron joulukonsertti Joulun kajo ti 20.12. klo 19. Joht. Juha Kuivanen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat joululaulut ke 21.12. klo 19.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vantaankosken koulun joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy. Naiskuoro Silmun joulukonsertti pe 16.12. klo 19. Joht. Annukka Vannas. Perinteinen Joulupolku-tapahtuma su 18.12. klo 15–19 (huom. pidennetty aika). Kynttilälyhdyin valaistulla Hiljaisuuden polulla jouluevankeliumi iltapäiväkerhon lasten kuvittamana. Kirkossa tunnelmallisia jouluasetelmia. Seurakuntasalissa puuroa, mehua, kahvia, piparia. Kerhopuolella lelukeräys (klo 15–17), johon voi tuoda hyväkuntoisia leluja, lasten pelejä ja kirjoja.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 18.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Käsityökahvila Kantapään kautta to 15.12. klo 18–20.

Ensimmäisellä kerralla tehdään huopapalloista koruja ja pannunalusia. Käsityökahvila on tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin. Tule mukaan ideoimaan ensi vuoden aiheita. Toivon tuulien esirukous- ja ylistysilta to 15.12. klo 18.30– 20.30 srk-sali. Kauneimmat joululaulut la 17.12. klo 18. Toivon tuulet su 18.12. klo 17. Puhujana Elli Kukkula. Naisten raamattupiiri ma 19.12. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Kanniston koulun asukastila Kenraalintie 6

Äiti–lapsi-ilta ti 20.12. klo 18.15– 19.45. Yhteistä tekemistä ja tutustumista. Lauletaan, leikitään, askarrellaan. Tee- ja mehuhetki, pientä purtavaa.

Kastettu Miska Nooa Tapani Uotila, Wilma Alma Annikki Palkeinen, Anna Ida Maria Wedman, Elma Rebekka Serafiina Levä, Mamelo Siranko, Inka Erika Karppinen, Lauri Olavi Nurmi.

Avioliittoon kuulutettu Jari Juhani Seppälä ja Ilona Talvikki Kumpulainen, Mikko Ville Livola ja Päivi Helena Säteri.

Hautaan siunattu Anna Eliina Koponen 85 v, Terttu Emilia Andersson 82 v, Kai Armas Salomaa 77 v, Mikko Matias Malkamäki 21 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 18.12 kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Andersson, Fogelberg. Högmässa sö 18.12 kl. 12 i S:t

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti 20.12. klo 9–11 diakoniakeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs, p. 050 346 8358.

Kuurojentyö Tikkurilan Olotilan joulutapahtuma ti 20.12. Viittomakielen tulkkaus klo 12–14. Viittomakielinen joulukirkko su 25.12. klo 15 Myyrmäen kirkossa. Elina Jokipaltio ja Seija Einola.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Olotila joululomalla 22.12.–8.1. Kysy internetin käytöstä ma 19.12. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tietojen ja lomakkeiden haku ja täyttö, sähköpostin käyttö. Henkilökohtainen opastus. Olotilan joulutapahtumailtapäivä ti 20.12. Klo 12 joulunajan hartaus, diakoniapastori Lea Karhinen. Klo 12.30 puuroa, joulutorttuja ja kahvia (yht. 4 euroa) niin kauan kuin riittää, tuotto Suomen lähetysseuran joulukeräykseen perheiden hyväksi. Klo 13–14 jouluinen musiikkihetki JosSois-lauluryhmän kanssa. Harrastelijataiteilija Aino Suomisen teoksia 10.1. saakka. Maalauksissa käytetty isoäidin käsitöitä. Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Vaatteita, kenkiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheiluvälineitä. Suljettu 22.12.–8.1.

Ensi sunnuntai on 4. adventtisunnuntai. Sen aihe on Herran syntymä on lähellä. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 130:5–8, Jes. :17–1, Room. 15:8–13 ja Matt. 1:18–4.

Joosefin osa Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.” Matt. 1:20–21

Martins kapell, Andersson, Fogelberg. Dib-kväll med glögg ti 20.12 kl. 15–18.30, Kaj bjuder på glögg och pepparkaka. De Vackraste Julsångerna ti 20.12 kl. 18 på Folkhälsanhuset, Nina Fogelberg vid pianot. Barnens julkyrka on 21.12 kl. 9.30 i Martinristi kapell i Mårtensdal, Paavola, Fogelberg. Barnens julkyrka on 21.12 kl. 10.15 i Martinristi kapell i Mårtensdal, Paavola, Fogelberg. Har du visor min vän? on 21.12 kl. 14 på Folkhälsanhuset, Gunnar, Nina.

Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

i ollut Joosefin osa helppo. Kuinka uskoa kihlattua, joka kertoo olevansa samalla kertaa neitsyt ja raskaana. Jotain on oltava pielessä, yhtälö ei vain toimi. Eikä Joosef aluksi uskonutkaan. Mutta voiko häntä syyttää siitä? Hänhän oli täysin ennenkuulumattoman tilanteen edessä. Profeetat olivat kyllä ennustaneet asian, mutta että se tapahtuisi juuri heille. Hehän olivat ihan tavallisia kansalaisia. Mitä naapuritkin sanoisivat, ja ihmiset kaupungilla? Kukaan ei varmasti uskoisi. Joosef oli jo aikeissa purkaa avioliittosopimuksen, kun Herran enkeli ilmestyi hänelle. Tuo kohtaaminen vakuutti Joosefin, ja muutti samalla koko hänen elämänsä.

Joosefin vaimo, ei siis kuka tahansa, vaan juuri hänen vaimonsa, tulisi synnyttämään pojan, josta olisi tuleva ihmiskunnan pelastaja! Jo kohta Herran enkeli ilmestyy uudelleen tuoden suurta ilosanomaa, tällä kertaa paimenille kedolla. Jouluun valmistautuminen päättyy pian. On aika rauhoittaa ajatukset ja tyhjentää mieli kaikesta ylimääräisestä. On aika ottaa iloiten vastaan joulun sanoma. Vapahtajamme syntymä on lähellä.

eveliina ojala Rekolan seurakunnan pappi

Aattohartaudet ja joulukirkot Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

Joulupäivän messu 25.12. klo 12

●

Päiväkummun seurakuntatalo

Hakunilan kirkko

Tuovintie 39

Hakunilantie 48

●

● ● ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ● ● ● ●

Jouluaaton hartaus lapsiperheille 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 Jouluyön hartaus 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.30

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Joulukirkko 25.12. klo 10

● ● ●

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen), 16 ja 17

●

Seutulan kappeli

Ilolan seurakuntatalo

Solbackantie 6

Soittajankuja 1

●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

Kivistön kirkko Laavatie 2 ● ●

Jouluaaton hartaus lapsille 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

Korson kirkko Merikotkantie 4 ● ● ● ●

Jouluevankeliumi ja lasten kauneimmat joululaulut 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun messu 25.12. klo 10

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 ja 15.30 Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. klo 8

●

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Jouluaaton hartaus lapsiperheille 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.30 Jouluaamun messu 25.12. klo 8

● ● ●

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16

●

Ylästön seurakuntatalo

Länsimäen kirkko

Lehtikummuntie 2

Kerokuja 9

●

● ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ● ● ● ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

Jouluaaton hartaus lapsille 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) ja 17 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Joulupäivän messu 25.12. klo 10

Nikinmäen seurakuntakoti

Kauneimmat joululaulut Folkhälsanhuset Unikkotie 28 ●

Surviaisenkuja 1 ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ● ●

Jouluaaton perhehartaus 24.12. klo 13 ja 14 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Pyhän Laurin kirkko

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ● ●

● ●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13, 14, 15, 16 ja 17 (ruotsinkielinen) Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen)

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ●

●

Janne Maarala -trion levynjulkistamiskonsertti ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Christmas Carols — kansainvälisiä joululauluja eri kielillä ke 21.12. klo 19. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri ja Hakunilan kirkon kuoro. Vapaa pääsy.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 ●

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti to 22.12. klo 19. Anni Holma, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Eteläinen Rastitie 12 ●

●

Valon Kaiun 10-vuotisjuhlajoulukonsertti su 18.12. klo 15. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Soi kunniaksi Luojan — pianisti Janne Maaralan joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e.

to 15.12. klo 13 senioreille

●

Auratie 3

la 24.12. klo 13 lapsiperheille

Martinristin seurakuntakeskus

Martinkeskus, Laajaniityntie 2

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 ●

●

la 17.12. klo 15 lapsille

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45

to 15.12. klo 9.30 lapsille to 15.12. klo 11 lapsille ● pe 16.12. klo 20 ● su 18.12. klo 16 ● su 18.12. klo 18 ● ma 26.12. klo 15 ● ma 26.12. klo 18 ruotsinkielinen ● ●

Karsikkokuja 13

to 15.12. klo 14 senioreille

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

pe 16.12. klo 10 ● pe 16.12. klo 20 ● ke 21.12. klo 19 ●

Pakaritupa Kirkkotie 45

Merikotkantie 4 ●

la 17.12. klo 18 ● ma 26.12. klo 15 lapsille ●

to 22.12. klo 18

Koivukylän vanhustenkeskus ●

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

la 17.12. klo 15 lapsiperheille ● su 18.12. klo 18 ●

Korson kirkko

●

ke 21.12. klo 19

ma 15.12. klo 18 ruotsinkielinen nuorille

Pähkinärinteen senioritalo Kastanjakuja 2 A ●

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●

Tikkurilan kirkko Asematie 12

to 15.12. klo 13 la 17.12. klo 19 ● ti 20.12. klo 9.30 lapsille ● ti 20.12. klo 11 lapsille ● ke 21.12. klo 18 ● ke 21.12. klo 20 ●

ke 21.12. klo 19

●

Ristipuron seurakuntakodin kerhohuoneisto Simonkyläntie 11 A ●

Vaaralan kirkko

su 18.12. klo 18

Kirkkokuja 2

Seurakuntakoti Mikael

●

to 15.12. klo 19

Venuksentie 4 ●

Ylästön seurakuntatalo

ma 26.12. klo 15

Lehtikummuntie 2.

Seutulan kappeli

●

to 15.12. klo 18

Solbackantie 6 ●

su 18.12. klo 18

ke 21.12. klo 13.30

Musiikkia Vantaan kirkoissa 15.12.–26.12. Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4 ●

●

Korson mieslaulajien joulukonsertti su 18.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joululauluilta ma 19.12. klo 19. Anja Andersenin lauluoppilaat Vantaan Musiikkiopistosta. Vapaa pääsy.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●

●

Kustaantie 22 ●

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

su 18.12. klo 18 ti 20.12. klo 13 senioreille

Havukosken palvelutalon auditorio

Kirkkotie 45 ●

ke 21.12. klo 18 ruotsinkielinen

Hämeenkylän kirkko

● ●

Zambian Vocal Collection su 18.12. klo 16. Lauluyhtyeen joulutervehdys Afrikasta. Liput 5/10 e sisältäen ohjelman ja glögin/piparin. Tuotot malariaja orpokotiprojekteihin Sambiassa. Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Liput 15 e. Tapaninpäivän joululaulumessu ja glögit ma 26.12. klo 10.

●

Joulun tähti — Petri Laaksosen joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 15 e. Peltolan koulun musiikkiluokkien joulukonsertti pe 16.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Hiljaa, hiljaa — Tikkurilan laulajien joulukonsertti su 18.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ma 19.12. klo 19. Pienimmät orkesterilaiset ja kuorolaiset esiintyvät. Vapaa pääsy. Ave Maria — Aventur-kuoron joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

●

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●

●

Joulun odotuksessa pe 16.12. klo 18. Mirja Aittamo, Simo Laakso, Teija Sotikoﬀ ja Pekka Laakso, laulu, Sirke Nieminen, piano ja urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. A White Christmas with HBK — Julkonsert med Helsingebygdens kör

lö 17.12. klo 18. Håkan Wikman, dirigent. Biljetter vid förköp 10 e, vid dörren 15 e. Rakkaimmat joululaulumme su 18.12. klo 20. Helsingin laulu. Solistina Margit Tuokko, sopraano. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Corvus Laurencij -kuoron ja Pekka Leimu Swingtetin joulukonsertti ti 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Me käymme joulun viettohon — Rekolan sekakuoron joulukonsertti ke 21.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti to 22.12. klo 18 ja 20. Solistina Pekka Itkonen. Juha Paukkeri, piano ja urut. Marvet-lauluyhtyeen esityksiä ja yhteislaulua. Liput 15/10 e. Ennakkoon Tikkurilan kirjakaupasta ja kuorolaisilta sekä 45 minuuttia ennen konserttia ovelta.

Kivistön kirkko

●

Matka seimelle pe 16.12. klo 19. Naiskuoro Silmu. Vapaa pääsy.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ● ●

●

Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy. Vantaan Naislaulajien joulukonsertti la 17.12. klo 18.15. Mukana VanDaamit ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy. Matka Beetlehemiin su 18.12. klo 18.15. Musiikillinen joulukuvaelma Piae Cantiones -laulujen hengessä inkeriläisten vanhusten Mariakodin hyväksi. Kertoja Hannu Pöntinen, urut ja cembalo Kari Jerkku, kaksi kuoroa ja soitinryhmä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Mieskuorojen joulukonsertti 19.12 klo 19. Vantaan Laulu ja Vantaan Laulun Oltermannit. Vapaa pääsy. Joulun kajo ti 20.12. klo 19. Vantaan kamarikuoro. Vapaa pääsy.

Laavatie 2 ●

Vantaankosken koulun joulukonsertti to 15.12. klo 19. Vapaa pääsy.

koonnut Heli Kulmavuori

2011 jKr.

Laita paha setä pakettiin

Mistä tiernapojat tulevat?

Markku Mattila

”Viime kesänä ratsastin Kreikassa aasilla ja tein itsestäni täydellisen pellen. Jalkani sojottivat sivuille naurettavasti. Yritin silti istua satulassa ylväänä. Kuvittelin olevani Neitsyt Maria matkalla Betlehemiin synnyttämään. En ole noista kolmesta mitään, kaikkein vähiten Maria. Mutta kai sitä kuvitella saa.” Kirjailija-näyttelijä Anna-Leena Härkönen Anna-lehdessä 49/2011

Joulupää Tiedätkö, minä vuonna joulurauhanjulistuksia alettiin radioida Turusta? Tai mistä julistus vuonna 1943 poikkeuksellisesti lähetettiin? Et tiedä vai? Et sitten taida olla kovin kovan luokan jouluihminen. Ainakaan sinulla ei ole mahdollisuuksia pärjätä Älypää-pelin Joulutietäjä-versiossa. Me, jotka osamme ulkoa joululaulut ja hallitsemme evankeliumit, kalenterin, virsikirjan, liturgiset värit ja tiernapoikaperinteen,

Kim Jong-il on sedistä suosituin.

Kauneuskisan toinen puoli ”Olá! Me brasilialaiset pidämme naiskauneudesta. Ja kauneuskuningattarista. Kaikenlaisia kuningattaria täällä onkin vuosien varrella valittu, mutta keksimme ihan uuden tittelin: Miss Peppu (Miss BumBum). Hieno idea (uma ideia boa)! Kaunispeppuisia naisia ilmoittautui satamäärin, ja valitsimme heistä 27 loppukilpailuun. Lopulta jäljellä oli 11 kaunotarta, ja mietimme, miten ikuistaisimme heidät mainoskuviin. Joku keksi, että laitetaan tytöt poseeraamaan Leonardo da Vincin Viimeisen ehtoollisen (A última ceia) tyyliin. Huono idea (uma ideia má)!

tyrmistymme, kun peli katkeaa neljänteen kysymykseen: Mistä alkaen joulurauhanjulistuksia on voinut seurata televisiosta? Terveisiä Turkuun: älkää ainakaan alkako lähettää niitä julistuksianne vielä netinkin kautta. Jo nyt on joulumielenrauha koetuksella. Ja terveisiä teille, jotka tiedätte kaiken paremmin: peli löytyy alypaa.com-sivustolta nimellä Joulutietäjä2011.

15.12. Onnea, Heimo!

●● ●● ●●

Mitä mahtaisi Leonardo sanoa tästä tulkinnasta?

Työn parkitsemat kädet Isoisäksi ei vain tulla, siihen kasvetaan. Siinä vaiheessa elämää voi jo nähdä, ettei tarvitse läheskään kaikkea sitä, mitä on halunnut, eikä niin kovasti tarvitse pelätä sitä, mitä kaikkea voi menettää. Voi ennemmin ottaa vastaan sen, mitä elämä vielä tuo, ja välittää jotain siitä, mitä on saanut ja mitä on toivonut. Voi antaa jotain siitäkin, mistä on pitänyt luopua. Parhaimmillaan isovanhemmilla on tilaa lapselle ja lapset vaistoavat sen. Hengellisessä matkassa on kyse jostakin samankaltaisesta. Siinä ei ole aina niinkään olennaista uuden oppiminen ja hallinta kuin poisoppiminen, hallinnasta luopuminen, irtipäästäminen, sisäisen tilan avartuminen, sille avautuminen, mikä todella on tärkeää. Tärkeintä ei ole oman elämän varjeleminen vaan uuden siunaaminen. Lauri Maarala

Hans von Schantz

Ensin hermostui kirkko. Ja lopulta osa kansastakin. Katolilaisilla ei selvästi ole huumorintajua joulun (Natal) alla. Jouduimme sitten lähettämään tiedotteen, jossa pyysimme koko kohua anteeksi. Halusimme vain esitellä peppuja, emme loukata ketään! Onneksi metakka laantui, ja saimme missin valittua. Hän on Rosana Ferreira, 25. Rosana on kotoisin Pyhän Hengen (Espírito Santo) osavaltiosta. Pepun alkuperä on voittajan mukaan ’hyvissä geeneissä ja treeneissä’. ”

Ensimmäinen Heimo-niminen mies lienee Jyväskylässä vuonna 1878 syntynyt lakitieteen tohtori Heimo Helminen. Nimipäiväkalenteriin Heimo otettiin vuonna 1908. Nimi ilmaisi tuon ajan suomalaisten kiinnostusta paitsi suomen kieleen myös Suomen kansaan ja sen heimoihin. Viime vuonna seitsemällä pojalle annettiin nimeksi Heimo.

Vartin retriitti

atselin kastejuhlassa vanhaa miestä, joka piteli pientä lapsenlastaan käsissään. Työn parkitsemat kädet kannattelivat hellävaroin pientä päätä ja heiveröistä niskaa. Kasvojen uurteissa kimalteli kyyneliä, suu suli hymyyn. Silmistä näki, että hetki oli miehelle harras. Tiedän, että noissa käsissä on rauta monesti taittunut. Saatetaan häntä kuulemma vieläkin hakea apuun, kun nuoremmat joutuvat pulaan jonkin raskaan metsäkoneen kanssa. Mutta hellemmin lasta ei voinut kääntää kainaloon, kun miehen toinen käsi laskeutui silittämään jaloissa pyörivän vähän isomman lapsen päätä. En tiedä, millainen isä hän on ollut omille lapsilleen. Nyt hänellä ainakin on sydämessään tilaa lapselle eikä kiire mihinkään.

Oletko ilahduttanut lähimmäisiäsi jo Onnen lahjalla, Toisenlaisella lahjalla, Paremmalla lahjalla, Parhaalla lahjalla, Taivaan lahjalla ja lehmällä? Ja jouluksi pitäisi löytää jotain uutta? Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vastaa tämän joulun kekseliäimmästä aineettomasta lahjasta, Pahasta sedästä. Pahan sedän ostaja on mukana auttamassa Amnestyä ihmisoikeusrikkomusten ja pahojen valtionpäämiehien pysäyttämisessä. Valittavana on kolmikko: Iranin Mahmoud Ahmadinejad, Pohjois-Korean Kim Jong-il ja Valko-Venäjän Aleksander Lukashenka. Tiedottaja Heli Sariola, missä ovat tädit? — Pahoja tätejä ei valikoimassa ole. Sitä kyllä mietittiin, mutta ei löytynyt naisia, joiden johtamissa valtioissa kidutetaan ja teloitetaan systemaattisesti kansalaisia. Sariolan mukaan suosituin setäkolmikosta on ollut Kim Jong-il. Miten ihmisoikeusaktivistit ovat suhtautuneet lahjaideaan? — Aineeton lahja on otettu hyvin vastaan. Monien mielestä Paha setä on tuore ja humoristinen lahja. Muutamia kyselyjä on tullut siitä, miksi juuri nämä henkilöt valittiin. Ehkä jatkossa valikoimaa tullaan laajentamaan. Pahan sedän hinta on 5–100 euroa. Lahjoitettavan summan saa Amnestyn verkkokaupassa määritellä itse. Lahjan saaja saa sedän kuvalla varustetun kortin, joka kertoo lahjoituksesta ja antaa toimintavinkkejä Pahojen setien pysäyttämiseen.