VANTAAN
Eikä maksa mitään ➤ 15
..11
www.vantaanlauri.fi
Teellä Pirkko Arstilan kanssa ➤6 Kantovoimaa naisille ➤3 Paastosta alkaa huolettomampi elämä ➤5
Sirpa Päivinen
Elina Kahla ja pyhät ja rohkeat
NAISET ➤ 8–9
Kenelle ja miksi seurakuntatiloja rakennetaan? Ota kantaa ➤ 4
Uutiset
Uskonnottomien määrä vähenee
Pääkirjoitus
M
aailman uskontotilaston mukaan uskonnottomien määrä maailmassa vähenee ja uskontokuntiin kuuluvien määrä kasvaa. Jos sama suuntaus jatkuu, uskontokuntiin kuulumattomien määrä maailman väestöstä on vuonna 2025 pienempi kuin nyt. Uskontotilaston mukaan eniten kannattajia on kristinuskolla (33 % maailman väestöstä), sen jälkeen tulevat muslimit (22,5 %), hindut (13,6 %) ja buddhalaiset (6,7 %). Uskonnottomia on 9,4 prosenttia. Uskontokuntiin kuuluvien osuutta nostaa eniten se, että Aasiassa ja erityisesti Kiinassa buddhalaisuus ja kristinusko elpyvät. Myös Afrikassa kristittyjen määrä kasvaa nopeasti. Suuri osa uusista afrikkalaisista kristityistä kuuluu kuitenkin pienempiin hengellisiin yhteisöihin, ei katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon tai protestanttisiin kirkkoihin. — Suuri kysymys onkin nyt se, miten vanhoissa kirkkokunnissa on tilaa uusille suuntauksille ja tavoille, lähetysteologi Timo Vasko Kirkon lähetystyön keskuksesta arvioi. Euroopassa suuret kristilliset kirkkokunnat ovat menettäneet jäseniään, mutta toisaalta maahanmuutto ja pienten kristillisten yhteisöjen syntyminen tasapainottavat tilannetta. Kaikkialla maailmassa huomionarvoista on muslimien määrän kasvu. — Islamin yleistymisessä syntyvyydellä on suuri merkitys. Yleensä ihmiset pysyvät siinä uskonnossa, mihin syntyvät, Vasko toteaa.
..
Kunniatonta väkivaltaa tUhAnsien mAAhAnmUUttAjAtyttÖ jen arkea Suomessa on perheväkival ta tai sillä uhkailu. Tätä perustellaan suvun kunnialla. Viranomaisille ilmiö on tuttu, mutta heillä ei ole riittäväs ti keinoja puuttua siihen. Asia ei tun nu oikein kuuluvan kenellekään ja es teeksi saattavat tulla jopa salassapito määräykset. Helsingin Sanomien sunnuntain ja maanantain uutiset tuovat esille on gelman, jota ei pidä katsoa läpi sor mien. Perheväkivaltaa ei voi perustel la kulttuurilla eikä uskonnolla. Perhe väkivalta on yksinkertaisesti väkival taa, ei siinä ole mitään kunniaa, päin vastoin se on kunniatonta ja häpeäl listä. Tämä pitää oivaltaa myös tänne muuttaneiden parissa.
Vastapainoa koville arvoille Kristinuskon vahvimpiin kasvualueisiin kuuluu Kiina, jossa vuosittain noin kaksi miljoonaa aikuista kastetaan. Protestantteja on Kiinassa jo noin 50 miljoonaa, katolilaisia 12 miljoonaa. Lähetystyö on silti yhä kiellettyä. — Suurin osa kiinalaisista elää arvotyhjiössä. Ateismi ei anna uskottavaa perustaa etiikalle ja korruptio kukoistaa kaikkialla. Osittain raha ja elintason nousu täyttävät arvotyhjiötä, mutta uskonnot ovat vahvassa kasvussa, kertoo Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen, joka toimii vierailevana professorina useissa kiinalaisissa yliopistoissa. Ruokasen mielestä kristittyjen mää-
toiVottAVAsti mAAhAnmUUttAjien omat järjestöt ja uskonnolliset yhtei söt alkavat toden teolla puuttua asi aan ja ryhtyvät viranomaisten kanssa aktiiviseen yhteistyöhön sen kitkemi seksi. Nyt Mannerheimin Lastensuoje luliitto on jo vuosien ajan tehnyt työ tä, joka kuuluisi viranomaisten hoidet tavaksi: yrittänyt selvittää ilmiön laa juutta ja auttaa uhreja. Vantaan seurakuntien Oikeus elä mään hankkeen työntekijä Mariela Salminen on tehnyt kuusi vuotta töitä maahanmuuttajatyttöjen kanssa. Tä nä vuonna hän pitää Vantaan kouluis sa tunteja, joissa puhutaan tyttöjen oikeuksista ja avun hakemisesta kun niaväkivaltatilanteissa. Helsingin Sanomien haastattelussa Salminen kertoo, että monien tyttöjen kotikasvatus on niin tiukkaa, etteivät he koulun jäl keen voi osallistua mihinkään. Tyttö jä seurataan ja jo puolen tunnin myö hästyminen kotoa voi johtaa vaikeuk siin. Tällainen kontrolli on ahdistavaa. Usein siihen liittyy väkivaltaa, sillä uh kailua tai sulkeminen pois perhepiiris tä, jos tytön katsotaan tuottavan per heelle häpeää. Asiasta kertominen on vaikeaa — kuka haluaisi tulla hylätyksi ja jäädä yksin.
2
Kiinan Wuhanissa katolisen kirkon messuun on paljon tulijoita. Kiinassa poliittinen johto on muuttanut suhtautumistaan uskontoihin. Perinteistä kunfutselaista etiikkaa on elvytetty, buddhalaisuutta tuetaan monin tavoin ja suhtautuminen kristinuskoon on muuttunut suopeammaksi. — Kristinuskon arvojen ja eettisten periaatteiden leviäminen laajemmalle yhteiskuntaan vaikuttaa esimerkiksi tasa-arvon, lain kunnioituksen ja rehellisyyden lisääntymiseen ja köyhistä ja sairaista huolehtimiseen. Kiinassa ollaan heräämässä siihen, että yhteiskunnan on pidettävä parempaa huolta heikoista ja kaikille on tarjottava tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, Miikka Ruokanen sanoo.
rän kasvu on pääosin kiinalainen ilmiö, eikä länsimaisen vaikutuksen ansiota. Erityisesti nuoria, koulutettuja kiinalaisia kuitenkin kiinnostaa kristinusko myös sen vuoksi, että sen katsotaan olevan osa länsimaista elämänmenoa. Kristinuskon koetaan tuovan myös vastapainoa yhteiskunnan ankaruuteen ja koviin arvoihin.
Vaikuttaa koko yhteiskuntaan Kun eri uskonnot leviävät uusille alueille, ne usein ottavat vaikutteita ympäröivästä kulttuurista, mutta samalla vaikuttavat paikallisiin tapoihin. — Vallitseva uskonto vaikuttaa aina koko yhteiskuntajärjestykseen. Siksi uskontojen tuntemus on tärkeää, Timo Vasko muistuttaa.
Hanna Antila
Neljän kunnan liitos toisi tasa-arvoa
V
antaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kuntaliitos olisi nopein ja yksinkertaisin vaihtoehto metropolialueen ongelmien ratkaisemiseksi. Nyt palvelurakenne pääkaupunkiseudun kunnissa on hyvin erilainen, palveluiden taso vaihtelee ja kuntarajat aiheuttavat käytännön ongelmia. Myös kaksiportainen hallintomalli voisi parantaa tilannetta, mutta tekisi päätöksenteosta monimutkaisempaa ja voisi lisätä hallinnon kustannuksia. Tähän tulokseen on tullut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Helsingin kaupungin tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, eri asuinalueitten asukkaiden tasa-arvoa, taloudellisia näkökulmia ja paikallisdemokratiaa. Selvityksen mukaan kuntien yhdistyminen lisäisi pääkaupunkiseutulaisten tasa-arvoa kun palvelut yhdenmukaistettaisiin ja ra-
Helsingin lentokenttä on Vantaan Aviapoliksessa.
Vantaan neuvoloiden tarjoama perheval mennus uudistuu. Uutta mallia on kokeiltu jo Hakunilassa, Tikkurilassa, Kartanonkoskella ja Martinlaaksossa, muualla uudistukset toteute
Esko Jämsä
●
hoitettaisiin yhteisistä varoista. Myös kunnallinen päätöksenteko yksinkertaistuisi. Merkittävin riski olisi kustannusten kasvu, mikäli palvelut eivät tehostuisi tarpeeksi tai kuntien eri käytäntöjen yhdistäminen epäonnistuisi. Vantaalla laajempaa kannatusta saanut seutuhallintomalli saa VATT:n selvityksessä ristiriitaisia arvioita. Vertailupohjana on käytetty muita pohjoismaita, mutta Suomessa kuntien asema on erilainen kuin muualla. Kaksiportainen seutuhallintomalli on toiminut Ruotsissa, mutta koettu ongelmalliseksi Norjassa ja Tanskassa. Toisaalta Suomessa seutuhallintomalli voisi toimia, sillä pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä eri aloilla.
taan vielä tänä vuonna. Tapaamiskertoja on li sätty, valmennuksen aloitusajankohtaa aikais tettu ja isät pyritään ottamaan paremmin mu kaan. Perhevalmennus on tarkoitettu esikois taan odottaville pareille. ●
Perhevalmennus auttaa sopeutumaan tulevaan.
Mikke Pöyhönen
LAstensUojeLULAissA on ilmoitus velvollisuus perheväkivallasta ja sen mukaan pitää toimia. Väärän perin teen muuttamiseksi tarvitaan kuiten kin ennaltaehkäisevää työtä perhei den kanssa ja maahanmuuttajayhtei söjen omaa aktiivisuutta. Uskonnollis ten johtajien soisi näyttävän tässä esi merkkiä.
AFP/Lehtikuva
Pauli Juusela päätoimittaja
Kirkon Ulkomaanapu toimittaa katastrofi apua Liberiaan, jonne pakenee ihmisiä Norsun luurannikolta. Norsunluurannikon presidentin vaalien jälkimainingeissa eri kannattajaryhmät ovat ottaneet yhteen ja jo noin 50 000 ihmis tä on paennut väkivaltaisuuksia Liberiaan. Kir kon Ulkomaanapu on lähettänyt maahan kol me avustustyöntekijää ja myöntänyt katastro fiapua 100 000 euroa. Myös ulkoministeriö on myöntänyt Kirkon Ulkomaanavulle 300 000 eu roa pakolaisten auttamiseksi.
●
●
Työpaikkojen määrä Vantaalla kasvoi 2001– 2008 enemmän kuin muissa suurissa kaupun geissa. Uusia työpaikkoja syntyi 16 500. Suurin ta kasvu oli vuonna 2007 ja eniten työpaikko jen määrä kasvoi Myyrmäen ja Tikkurilan suur alueilla. Hakunilan suuralueella työpaikkojen määrä on sen sijaan vähentynyt 2000luvul la. Tiedot perustuvat helmikuussa julkaistuun Vantaan kaupungin tilastokatsaukseen. Pääkaupunkiseudun abien yhteistä abimes sua vietetään sunnuntaina 6.3. kello 18 Agrico lan kirkossa Helsingissä. Puhujana on filosofi ja kirjailija Tuomas Nevanlinna ja liturgina Ha kunilan seurakunnan vt. kirkkoherra Hans Tuo minen.
Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i
Sini Pennanen
Kolumni Vastuuta jäsenille mUUtAmA Viikko sitten Tampereen hiippakuntadekaani Ari Hukari esit ti visionsa seurakuntien hallinnon ja toiminnan järjestämisestä. Suomessa olisi yhdeksän hallinnollista yksikköä eli hiippakuntaa. Hiippakuntia on to ki nykyiselläänkin yhdeksän, mutta seurakunnilla on itsehallinto ja seu rakuntien rajat ovat yhteneviä kunta rajojen kanssa. Hukarin ehdotuksen mukaan luotaisiin jättisuuria seura kuntayhtymiä eli hiippakuntia, joita johtaisivat piispa ja hiippakuntaval tuusto. Hiippakunta hallinnoisi hen kilöstöä, taloutta ja kiinteää omai suutta. Kirkkovaltuustot korvattaisiin yhdellä yhteisellä hiippakuntaval tuustolla. Paikalliset seurakuntaneu vostot edustaisivat kirkollista lähide mokratiaa. Muutamat ovat jo kehuneet Hu karin esitystä. Itse olen epäileväinen. Hiippakunnasta muodostuisi helpos ti uusi, kallis väliportaan hallinto. Hu karin mukaan uudistus säästäisi re sursseja perustoimintaan. En ymmär rä, mistä säästöt syntyisivät, kun tar vittaisiin lisää päätoimisia virkoja. Si tä paitsi hiippakuntavaltuuston ko koukset vaatisivat satojen kilometri en matkoja varsinkin Oulun hiippa kunnassa. Ympäristö saastuisi ja eu roja palaisi.
Kaisa Kivimäestä läsnäolo on luonnollinen asia eikä mikään suoritus.
Sure pois Kaisa Kivimäki voimaantuu keittiössä.
M
oni on pojan tai tytön kummi, mutta kuinkahan moni voi sanoa olevansa kirkon kummi? Kaisa Kivimäki voi. Hän on Pyhän Annan lastenkirkon kummi, jonka tehtäviin kuuluu antaa kirkon käyttöön omaa osaamistaan. Niinpä Kivimäki puhuu siellä Naisten voimaantumiskeidas -tapahtumassa naisen voimasta. Kivimäki on psykoterapeutti ja hänellä on vastaanotto Helsingissä. Yksityistä terapiatyötä hän on tehnyt yksitoista vuotta. — Minulla on kaikenikäisiä asiakkaita — omia asioitaan voi käsitellä minkä ikäisenä tahansa, Kivimäki toteaa.
Normaali läsnäolo Kun Kaisa Kivimäeltä kysyy, mitä ihmettä se naisen voima on ja eikö nykyään voisi jo puhua ihmisen voimasta, hän vastaa, että naisen voima tai voimattomuus kertautuu lähipiirissä moneen ihmiseen. — Nainen on kodin sydän ja lasten tunteiden koti. Naiset opettavat tunteita lapsille, vakuuttaa Kivimäki. Hänen mielestään nykyajan naisilta vaaditaan paljon. — Naisen pitää olla sporttinen, uraa luova, harrastava, kodin henki, rakastajatar ja alati kehittyvä. Naisille tulee riittämättömyy-
den tunne. Imee voimia, jos täytyy jatkuvasti miettiä, mitä minun täytyy olla tai tehdä. Kivimäki on huomannut, että pienten lasten äidit ovat usein huolissaan siitä, kuinka he olisivat nykysuositusten mukaan riittävästi läsnä lapsilleen. Häntä ärsyttää koko läsnäolo-sana. — Vanhemmat yrittävät antaa lapsilleen jonkinlaisen läsnäolopiikin, eikä lapsen kanssa yhdessä oleminen lähdekään siitä, että vanhempi omasta halustaan tahtoo tehdä niin. — Nykyään perheistä puuttuvat normaalit elämänrakenteet, ja läsnäolemisesta tehdään erillinen suoritus. Jos perhe esimerkiksi ruokailisi yhdessä, siinä oltaisiin täysin luonnollisesti läsnä. Tietenkin on myös perheitä, joissa rakenteet toimivat hyvin, selittää Kivimäki. Kivimäki muistuttaa, että myös lapsen tuikitavalliset hoitotilanteet ovat sitä läsnäoloa.
Jäsentävä puhuminen Jos nainen kokee olonsa pitkään riittämättömäksi, hän voi masentua. Kaisa Kivimäen mielestä masennus on käsittelemätöntä surua. Läpikäymätön suru jähmettyy masennukseksi. — Ajattelemme usein, että suru kuuluu vain siihen, että suremme kuollutta ihmistä. Mutta surua voi tuottaa myös se, että menettää jonkin käsityksen itsestään. Esimerkiksi nainen ajattelee, että olen puolisona tietynlainen ja jos siihen tulee kolaus, se on myös menetys. Kivimäen mukaan sama pätee työelämässä. Jos ei siellä etenekään niin kuin on toivo-
nut, joutuu muuttamaan käsityksen itsestään. Se aiheuttaa surua, ja se pitäisi käydä läpi. Voimia vievät myös esimerkiksi avioero, lapsettomuus tai vaikeudet lasten kanssa. Mistä nainen sen voiman silloin nappaa? — Voimaa ei voi noin vain napata, vaan pitää löytyä kantovoimaa. Vaikeita asioita elämässä pitäisi saada puhutuksi. Puhuminen auttaa jäsentämään elämää ja ymmärtämään itseä. Siitä tulee kantovoimaa, Kaisa Kivimäki toteaa. Puhua voi arkisesti ystävien kanssa, mutta joskus terapia voi olla tarpeen.
Itseen asettuminen Elämänkriiseissä kannattaa Kaisa Kivimäen mukaan katsoa ympärillä olevaa luontoa. Ennen luonto rytmitti ihmisen elämää paljon: oli kiihkeämpiä kausia ja hiljaisempia kausia. — Luonnossa on helppo hyväksyä muutos vaiheesta toiseen. Myös ihmiselämä vaihtelee muokatakseen sisimpämme valmiiksi seuraavalle elämämme vaiheelle. Kun on levoton olo tai ahdistunut mieli, Kivimäki suosittelee tekemään jotakin konkreettista, joka auttaa keskittymään itseen. Tietenkin tekemisen tulee olla mieluista. — Minä asetun parhaiten itseeni tekemällä ruokaa tai touhuamalla muuten keittiössä tai hoitamalla puutarhaa. Metsässä kävelemällä taas aistii ympärillä olevan luonnon, ja se elvyttää. Realismikaan ei ole pahitteeksi. — Elämä ei ole jossakin muualla, vaan tässä ja nyt. Arjessa.
p ä ivä
e l ä m ää
toDeLListA VAstUUtA on vastuu se kä taloudesta että toiminnasta. Kun seurakunnan jäsenille annetaan vas tuuta, he sitoutuvat en tistä lujemmin kirk koonsa. Sitoutu neet jäsenet ovat kirkolle kullan ar voisia. Tätä inhi millistä pääomaa en saneeraisi pois lyhytnäköisillä säästöillä.
Nina Riutta
Kaisa Kivimäki puhuu Naisten voimaantumiskeitaassa la 12.3. klo 11.30 Pyhän Annan lastenkirkossa.
Va i n
UUDistUkseLLA keVennettäisiin seu rakuntien hallintoa. En pidä nykyis tä hallintoa raskaana enkä jäykkä nä julkisyhteisön hallinnoksi. Huka rin mukaan seurakuntalaisia ei kiin nosta, miten asiat on hallinnollisesti järjestetty. He haluavat ihmiskasvoi sen, osallistuvan ja palveluja tarjo avan kirkon. Siitä olen eri mieltä. Kirkko ei ole vain palvelulaitos, vaan uskovien ih misten yhteisö. Sen jäsenet eivät ha lua vain palveluja, vaan he haluavat myös olla mukana ja antaa osaami sensa yhteiseksi hyväksi. Mitä enem män seurakunnalla on hallinnollisia elimiä paikallistasolla, sitä suurem pi joukko ihmisiä toimii sitoutuneesti seurakunnan hyväksi. Kirkon jäsenet, joille ei anneta vastuuta, turhautuvat ja loittonevat kirkostaan. Seurakun nat kuihtuvat.
Raija Sollamo professori
Pisteitä
Ota kantaa
Miehet saunoivat Kivistön kirkolla keskiviikkona 23.2.
www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858
Millaisissa löylyissä viihdyt?
Ruotsinkielisiä syrjitään rakennushankkeissa
Markku Mattila
Taisto Tuominen, Vesa Tolin,
Erkki Holmsten,
Kuinka innostuit saunomaan kirkolla? — Kuulin kirkkokahveilla, että kirkolla alkaisivat miesten saunaillat ja kaikki kiinnostuneet olisivat tervetulleita. Mielelläni käyn kirkolla erilaisissa tapahtumissa, sen minkä ehdin. — Saunon tavallisesti kerran viikossa, enkä ole kova löylynottaja. Miedompikin sauna käy, saunan ei tarvitse olla kuin saunomisen MM-kisoissa. Mitä miesten saunaillassa tapahtui? — Keskustelimme miesten ja vähän naistenkin asioista, maailmanmenosta ja vähän uskonkin asioista, vaikka ei tänne tullakseen tarvitse olla uskonnollismielinen. Saunoimme, paistoimme ja söimme eväsmakkaroita, joimme mehua. Lauloimme virsiä, joita ainakin joku osasi ennestään. Pisteillä –, paljonko annat miesten saunaillalle? — Annan 5 pistettä toiminalle, joka on omien kriteerieni mukaan kaikin puolin asiallista.
Kuinka innostuit saunomaan kirkolla? — Kun muutama vuosi sitten muutin Heinolasta Vantaalle, huomasin, ettei kotikirkollani Kivistössä ole omaa toimintaa miehille. Ehdottelin miesten saunailtaa, ja pari kuukautta myöhemmin aluekappalainen kysyi, voisinko ottaa illoista vetämisvastuun. Saunomme joka toinen viikko. — Olen kova saunoja. Heinolan miehet ottavat kunnon löylyt. Mitä miesten saunaillassa tapahtui? — Alkuaikoina illalle oli jokin teema. Luettiin Raamattua, ja taisinpa pitää pari alustustakin. Nykyään keskustelemme siitä, mikä milloinkin kiinnostaa, miesten asioista, luottamuksellisesti ja aika avoimesti. Loppuillasta laulamme virsiä. Miesten köörinä olemme joskus esiintyneetkin. Pisteillä –, paljonko annat miesten saunaillalle? — Annan 4+ pistettä porukalle ja sille, että voimme kokoontua yhteen.
Ku i n k a
Kuinka innostuit saunomaan kirkolla? — Kuulin jo etukäteen illoista eräältä mieheltä, joka myös ryhtyi käymään niissä. Sitten illasta tuli tieto lehteenkin. Länsipuolella Vantaata ei muilla kirkoilla olekaan miesten saunailtoja. — Käyn ihan mielelläni saunassa, vaikkei minun ole mahdollista käydä kovin usein. Vuorotyöni takia ei perinteinen kerran viikossa saunominen onnistu. Mitä miesten saunaillassa tapahtui? — Saunomisen ohella makkaranpaisto on olennainen osa iltaa. On harmi, että kirkon seurakunta- ja keittiötilojen remontin takia emme ole voineet viime aikoina käyttää takkaa. Makkarat kuumuivat kiukaalla. Keskustelut, virret ja loppurukous kuuluvat myös iltaan. Pisteillä –, paljonko annat miesten saunaillalle? — Annan 4 pistettä. Takan puuttuminen on isoin miinus. Kävijöitä mahtuisi enemmän kuin puoli tusinaa.
Ulla-Maija Vilmi
va n t a a l a i n e n?
Koulu ei ole viihdytyskeskus
Vantaan seurakunnat luopuu Kuntokallion kurssikeskuksesta (VL 17.2.). Puretaanko kurssikeskus? Neljän hehtaarin maa-alalle kaavoitetaan asuntotuotantoa. Tikkurilan uuden kirkon rakentamista varten on perustettu rakennustoimikunta, jonka puheenjohtajana on Vantaan kaupunginjohtaja Asematien toiselta puolelta. Nykyinen Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus, jossa Vantaan ruotsinkielinen seurakunta on toiminut pitkään, on niin huonossa jamassa, että se edellyttää toimenpiteitä. Ruotsinkielinen seurakunta joutuu muuttamaan pois. Vantaan seurakuntayhtymä on tilannut ja maksanut sekä Tikkurilan uuden kirkon että ruotsinkielisen seurakunnan Larsgårdenin piirustukset. Jälkimmäinen on pistetty jäihin. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun pitäjän hautausmaan siunauskappeli revittiin. Hiljattain valmistuneessa Helsingin pitäjän siunauskappelikompleksissa, joka tuli alkuperäistä arviota selvästi kalliimmaksi, on jo ollut vesivaurio. Vuonna 1907 rakennettu navetta Helsingin pitäjän kirkonkylässä on peruskorjattu harjakorkeuteen. Siinä on muun muassa uutta kappelia palveleva lämpökeskus. Rakennus valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Ruotsinkielinen seurakunta on toistuvasti siirretty päätöksenteossa punakynäviivalla syrjään. Jarl S. V. Sörensen pastori
Uskonnon aineenopettajaksi opiskelevana olen pohtinut paljon opetukseen ja koulumaailmaan kohdistuvia tämänhetkisiä odotuksia. Trenditermejä ovat yksilöllinen opetus, vaihtelevat opetusmetodit ja konstruktiivinen oppimiskäsitys. Oppilaiden yksilöllisyyttä ja viihtyvyyttä koulussa pyritään pitämään opetuksen suunnittelun keskiössä. Yleinen ajattelumalli näyttää mielestäni olevan, että koulussa tulisi olla kivempaa, jotta oppiminen olisi mahdollista. Näitä seikkoja on tärkeää pohtia, mutta koulun ja opetuksen päätavoitteet ovat mielestäni muualla. Nuoret viihtyvät yhä enemmän sosiaalisen median parissa. Musiikin, elokuvien ja tv-sarjojen välitön saatavuus on totuttanut nuoret nopeasti muuttuvaan virikeympäristöön. Populaarikulttuurin leviäminen ja vahvistuminen nuorten parissa muuttaa mielikuvia siitä, millainen koulumaailman tulisi olla. Opetuksen teorioita ja fi losofiaa tulee pohtia ja kehittää uuden tiedon valossa, mutta on myös vaatimuksia, joihin koulun ei edes tule pyrkiä vastaamaan. Koulu ei ole ensisijaisesti oppilaita viihdyttävä laitos, jossa jokaisen yksilölliset vaatimukset otetaan jatkuvasti huomioon. Koululla on muitakin tärkeitä, kasvatukseen ja aineenhallintaan liittyviä tavoitteita. Mielestäni on tärkeää, että opetuksen ja yleisemmin kasvatuksenkin tavoitteiksi asetetaan myös sellaisia asioita kuten paikallaan istuminen, kuunteleminen ja keskittyminen. Nämä tavoitteet eivät välttämättä kuulosta moderneilta tai käänteentekeviltä, mutta ne edustavat mielestäni olennaisia arvoja. Jenni Bland uskonnon aineenopettajaksi opiskeleva Helsinki
MIKÄÄÄ? TT ÄRSY
Saara Vuorjoki
tuomasmessu ... ja laskiaislattareita! › su 6.3. klo 18 Pia Lindholm, 38, käy tyttärensä Ellan kanssa laskettelemassa.
% Helsinkiläinen
Synnyin Toukolassa. Muutimme sieltä Pihlajistoon. Olin 10vuotias muuttaessamme Sipooseen Talmaan, joka oli mielestäni ihan landea. Muutin 16vuotiaana pois kotoa Kallioon. Mummoni asui kadun toisella puolella. Se toi turvallisuudentunnetta. Opiskelin kampaajaksi oppiso pimuksella. Muutin Helsingissä monta kertaa, palasin lo pulta Kallioon. Kaipaan yhä alueen fiilistä: sitä, kun avoi mesta ikkunasta kantautui asuntoon Linnanmäen äänet.
% Vantaalainen
Muutin PohjoisNikinmäkeen miehen luo. Viisi vuotta sitten erosimme ja ostin Mikkolasta kolmion. Ekaluok kalainen Ella asuu vuoroin isänsä luona ja vuoroin mi nun luonani. Joulut vietämme yhdessä erosta huoli matta. Minulla on korsolaisessa kampaamossa vuok ratuoli. Kesäisin pyöräilemme yhdessä Ellan kanssa tai käymme harjoittelemassa golflyöntejä Hiekkahar jun golfkentällä. Talvisin käymme laskettelemassa Tal massa. Teininä laskettelin siellä kaikki talviiltapäivät.
puhe: Filosofi, kirjailija Tuomas Nevanlinna liturgia: Hans Tuominen Antti Vuori ja orkesteri, Inna Vintturi ja Tuomaskuoro Tanssinohjaaja Outi Alaja ystävineen Abit ja perheet, tervetuloa siunattaviksi! Yhteistyössä Tuomasmessu sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat mikael agricolan kirkko tehtaankatu 23, helsinki ratikat 3b ja 3t
www.tuomasmessu.fi
Jani Laukkanen
Lakkaa murehtimasta elämääsi!
Katse oikeaan päin Paasto antaa seitsemän viikkoa aikaa tehdä elämästä paremman.
E
nsi sunnuntaina on laskiainen. Siitä, tai oikeastaan laskiaistiistain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta, alkaa paasto. Kristikunnassa se on vuosisatojen ajan tiennyt seitsemää erilaista viikkoa, valmistautumista pääsiäiseen. Valmistautuminen on useimmiten tarkoittanut itseruoskintaa ja kieltäymyksiä. Tirisevän paistin sijaan on syöty kalpeaa kalaa ja kauhtunutta rukouselämää on elvytetty ylimääräisin litanioin. Pysähtymään kutsuvan paaston tarkoitus on hämärtynyt kilvoituksen kovaan uurastukseen. Jumalan sijaan on käyty painia oman mukavuudenhalun kanssa. Joillekin se sopii, mutta kaltaisilleni itsensä soimaajille ei. Meille poikkeuksellista olisi kerrankin tyytyä mahdollisimman matalaan rimaan. Jos haluat, pidä kaikessa rauhassa edelleen kirjaa hiihdetyistä kilometreistä, kesällä poimituista marjalitroista, laihdutetuista grammoista, tehdyistä töistä tai hyviin tarkoituksiin annetuista euroista. Nekin saattavat tehdä elämästäsi parempaa. Minä olen toista maata. Kun rupean kirjaamaan kuntosalilla nostettuja kiloja, tunnen itseni huonoksi, jos en seuraavalla viikolla nosta enemmän. En koske lukemistaan odottavien kirjojen pinoon, ellen ehdi lukea niitä kaikkia. Jos piiskaan itseäni ajattelemaan ennemmin muiden tarpeita kuin omiani, ajattelen niitä kilttinä tyttönä niin paljon, että unohdan itseni. Minunkaltaiseni ihminen tarvitsee paaston, joka tasaa hengitystä ja tuottaa suoriutumisen sijaan hyvää mieltä.
1. viikko: Ota hyvä asento
Aloitan paaston korjaamalla asen toa. Minulla on taipumusta etuke noon, vaikka tiedän, miten vähän voittaa etukäteen hätäilemällä. Ku vittelen ihan vakavissani, että elä mä alkaa vasta, kun työtilanne on toinen, mieli parempi tai sää aurin koinen. Takakenossa taas pidän kiinni sii tä, mikä on ollut. Haluan tehdä asioi ta samalla tavalla. Vieressä olijaa tuskastuttaa, kun en uskaltaudu sel laiseen, mitä en ennalta tunne. Paaston ensimmäisellä viikolla kokeilen, millaista on seistä suorana, paikallaan. Otan selvää, missä olen. Panen merkille tosiasiat, joita en voi muuttaa. Mietin, miten muuttaisin ne, mitkä sittenkin voin. Kun ahdistun, panen pitkäkseni lattialle. Leikin makaavani haudassa ja kuuntelen, miten maailma jatkaa menoaan piittaamatta hoitamatta jääneistä asioistani. Tunnen ruumiini painon lattiaa vasten.
2. viikko: Näe mitä katsot Sitä on, mitä katselee, muistutan it selleni. Nostan katseen kengistä vastaantulijan kasvoihin. Aina välillä joku vastaantulija tekee samoin. Em me tervehdi toisiamme, emme ehkä edes hymyile. Usein katsomme to tisesti, kuin ohikiitävän hetken ym märtäisimme toisistamme jotain. Mitä enemmän silmieni ohi vir taa, sitä pinnallisemmin näen. Kun yritän hahmottaa kokonaisuutta, menetän yksityiskohdat. Todelliset liikahdukset tapahtuvat kuitenkin niiden tasolla. Jotta näkisi, on katsottava kii reettä. Kerään silmän korkeudel
le muutaman tärkeän kuvan. Eh kä niissä on tuttuja kasvoja tai mi nuun vaikuttanut ihminen. Ehkä ih minen, jolle en ole antanut anteeksi. Siinä hän saa olla kiireettömän kat seeni alla. Elämääni katselen unohtamat ta sitä, mitä en haluaisi nähdä. Ei hä tää. Tällä viikolla riittää pelkkä kat seleminen.
3. viikko: Tee niin kuin viimeistä päivää Jos elämää olisi jäljellä vain tämä viikko, mitä tekisin? En voi taistella kalenteria vas taan, mutta jokaiselle päivälle riit tää vähintään yksi asia, jonka teke misestä olen haaveillut. Astun sat tumanvaraiseen bussiin ja ajan sen reitin. Selaan kirjastossa taidekirjaa ja kävelen mielessäni kuvien maise missa. Soitan vuosientakaiselle ys tävälle. Katson menneiden vuosien valokuvat. Kokoan lähimmät rakkaa ni saman pöydän ääreen. Istun au tion ja hiljaisen kirkon penkkiin. Os tan pienen oliivipuun ja asetun sen katveeseen. Loppuviikosta ehkä ajattelen: jäipä elämässä paljon kokematta. Mutta mitä siitä. Olen ollut tosissa ni siinä, mitä oli. Olen ollut olemassa kuin viimeistä päivää.
4. viikko: Sano odottamaton sana Enimmäkseen puhun ennalta-arvat tavia sanoja. Kun riitelen, riitelen vanhoista asioista, ja kun kiitän, kii tän siitä, minkä toinen jo muuten kin tietää. Mitä kaikkea jätän sanomatta, vaikka ajattelen? Esimerkiksi nämä: ”Rakkaani,
olet parasta, mitä minulla on.” ”Lap seni, olen sinusta onnellinen.” ”Ystä väni, hohtelet elämänpäivieni ket jussa kuin helmi.” ”Äiti, kiitos elä mästä.” ”Jumalani, haluan lähem mäs sinua.”
masenna minua vaan saa liittymään niihin, jotka sittenkin toivovat. Kun elämäni ei mene niin kuin piti, us kon, että näin on hyvä.
5. viikko: Usko hyvää
Tällä viikolla panen puoliksi kai ken, mikä halkeaa. Kahden leivän sijaan syön yhden, tunnista panen 30 minuuttia johonkin ihan muu hun ja maisemasta, jota päivät pit kät katselen, panen kylmästi puolik kaan vaihtoon. Saan aikaa sellaisel le, mitä en yleensä ehdi. Opin koti kaupungistani uuden nurkan. Ase tan kyseenalaiseksi elämäni surun ja onnen. Se ei ole pieni läksy. Lakata nyt vaikka vain puoleksi viikoksi paistat telemasta paremmuudessaan, mu rehtimasta elämäänsä tai olemas ta uhri.
Oletko kuullut ja tiedätkö jo? Niin ih misten kesken puhutaan. Toisen asi oissa olen viisaimmillani. Häneltä kysymättä tiedän, mikä hänelle on parhaaksi ja millainen hän on. Ihmis ten puheista poimin sen, mikä vas taa omaa käsitystäni. Usein panen erityistä painoa sille, mikä toisessa ei ole hyvin. Tällä viikolla uskon hyvää. Kun joku pettää odotukseni, uskon, et tei hän tee sitä kiusallaan. Läheiseni uhmassa kuulen halua parempaan elämään. Maailman levottomuus ei
Paaston voi aloittaa messussa ●●
Paastonaika alkaa tuhkakes kiviikosta 9.3. Silloin vietet tävässä tuhkamessussa piir retään kaikille halukkaille katumuksen merkiksi tuh kalla risti otsaan.
●●
Messua vietetään Hämeen kylän, Korson ja Tikkurilan kirkoissa sekä Pyhän An nan lastenkirkossa kello 18, Myyrmäen kirkossa kello 18.30 ja Rekolan Pyhän And reaan kirkossa kello 19.
6. viikko: Puolita
7. viikko: Ota enemmän kuin koskaan Kaltaisessani suorittajassa on ah neuden vastapainona kapeaksi te kevää pihiyttä. Panen asioita ja ihmi siä lokeroihin sen mukaan, kannat taako heihin satsata vai ei. Tällä viikolla annan kaikille tun teille luvan. Kas, tuossa tulee viha, se piiloteltu mutta vahva. Huolelli sesti kirjaan syvän pettymykseni ai heet. Sitten on kuoleman murheen ja ankeiden päivien epätoivon vuo ro. Ikävöivän rakkauden annan va paasti vuotaa ja intohimon lämmit tää kuihtuneet jäsenet. Pääsiäisyönä täytän sydämeni piripintaan. Nyt malja elämämme rikkaudelle! Kaisa Raittila
5
T
elevisiotyöt vuonna 2002 jättänyt Pirkko Arstila tunnetaan MTV3:n uutisten ensimmäisenä naisankkurina, Huomenta Suomi ‑ohjelman toimittajana ja vannoutuneena teen ystävänä. Arstilan kotona Helsingissä on eteisen kirjahyllyn päällä kaksi samovaaria. Toinen niistä on peräisin Arstilan isoäidin ravintolasta, toinen on salakuljetettu silloisesta Neuvostoliitosta. — Olen luvannut antaa ne tyttärentyttärilleni. Samovaarit eivät oikein mahdu tänne, Arstila kertoo. Arstila nousee keittiötikkaiden avulla kaapille, josta löytyy muun muassa valkoista ja keltaista teetä, kuivattuja teepuun lehtiä, machaa, teekakkuja ja koristeellinen teetiili. Kaapin ehdoton erikoisuus ovat teelehdet, jotka Arstilan Suomessa asuva kiinalainen ystäväpariskunta on poiminut omin käsin ”Kiinan kauneimman vuoren rinteeltä”. Keittiötikkaille on käyttöä useamman kerran Arstilan maistattaessa vierailla erilaisia teelaatuja. — Millä me seuraavaksi huvitellaan? hän huikkaa välillä.
Kiihkeä kahvi, viipyilevä tee Aamuisin Arstilalla on tapana keittää kannullinen taiwanilaista oolong-teetä, jota hän sitten nautiskelee pitkin päivää, ensin kuumana ja myöhemmin huoneenlämpöisenä. Teepusseja Arstila käyttää vain pakon edessä, silloin kun ei ole muuta tarjolla. Arstila kantaa käsilaukussaan mukana peltirasiaa, jossa on vihreitä teehelmiä. Niitä on helppo sujauttaa vaikkapa kahvilassa kuumaan veteen. — Olen omavarainen, hän to teaa. Kahvissa ja teessä on Arstilan mukaan persoonallisuuseroja. Kahvi on kiihkeä, mustasukkainen, intohimoinen ja vähän aggressiivinen. Tee on viipyilevämpi. Se vaatii pysähtymistä ja keskittymistä. — Tee haluaa hieman huomiota, Arstila luonnehtii. Kahvin voi napata mukaansa kioskilta ja nauttia pahvimukista vaikka junamatkalla. Hyvän teen
Vihreää teetä paastonaikaan Teetalo Aaro Forsman tuo kaik ki teensä suoraan tuottajamaista ja on maustanut ja pakannut nii tä omien reseptiensä mukaisesti jo yli 30 vuotta. Yrityksen teeteh das on sijainnut Vantaan Hakki lassa lähes 20 vuoden ajan. Tuot teista valtaosa, noin 80 prosent tia, viedään ulkomaille, pääosin Venäjälle. Kevät Lempi ‑nimisen irto teepussin kyljessä kerrotaan, et tä tuote sisältää kehäkukkien ja pionin terälehtien lisäksi myös paastonajan hedelmiä. Kyseessä on myyntipäällikkö Mia Kokkosen mukaan klassikkotuote, joka on ilmestynyt kauppojen hyllyille keväisin ainakin kahdenkymme nen vuoden ajan. Mikään paas tonajan tee Kevät Lempi ei kui tenkaan ole. Paastonajan hedel millä viitataan tuotteen sisältä miin ananaksen ja passionhedel män makuisiin, luontaisenkaltai siin öljyihin. — Itse valitsisin paastonajan teeksi luomuvalikoimastamme löytyvää vihreää senchaa, johon on sekoitettu kamomillan kuk kia ja luontaista sitruuna-aromia. Vihreä tee sopii paastonaikana nautittavaksi, koska se sisältää vähemmän kofeiinia kuin perin teinen musta tee, Kokkonen sa noo.
6
Teemuistoja Pirkko Arstilalla on teetä käsilaukussaankin.
valmistaminen taas vaatii hieman aikaa. Teetäkin voi toki nauttia matkalla. Jos Arstilan näkee kaupungilla ison käsilaukun kanssa, laukussa on luultavasti matkaeväänä pullollinen huoneenlämpöistä, hyvää teetä.
Kirkkokahveilla tee on reilua
Teelehtiä sohvatyynyssä Kun Pirkko Arstila oli koululainen, hänen toimittajana, kirjailijana ja kääntäjänä työskennellyt isänsä tilasi Lontoosta darjeeling-teetä. Isä kertoi, että tee on peräisin Intiasta. Tyttö ajatteli, että Intiassa tiikerit ovat varmasti syöneet teepensaan lehtiä. Teelehtiä laitettiin kannun pohjalle, päälle kaadettiin kiehuvaa vettä. Kun teetä oli haudutettu liian pitkään, juoman joukkoon sekoitettiin sokeria ja maitoa. — Valmistimme teen tietysti päin honkia. Se darjeeling oli silti fantastista, ensimmäistä oikeaa teetä, jota maistoin. Arstila kertoo vierailustaan innokkaan teenharrastajaystävänsä luona. Arstila oli istahtanut sohvalle, jonka tyynyt ratisivat mukavasti. Kävi ilmi, että ystävä oli sujauttanut sohvatyynyjen sisään käytön jälkeen kuivattuja teelehtiä. Se oli kätevä tapa kierrättää kalliit teelehdet, joilla on ilmaa raikastava vaikutus.
Valkoviiniä ja vihreää teetä Uusi aikakausi suomalaisessa teehistoriassa alkoi 2000-luvun alussa, jolloin Pirkko Arstila oli hienossa ravintolassa syömässä. Kun koitti kahvin aika, Arstilalle tarjottiin pussiteetä. Mitään muuta teetä ei kuulema löytynyt. Arstila kirjoitti tapauksesta kolumnin. Sen seurauksena hän sai lukuisia yhteydenottoja teenjuojilta, joiden mukaan asial-
Pirkko Arstila ei juo pussiteetä ellei ole ihan pakko. le pitäisi tehdä jotain. Vuonna 2003 perustettiin Teen Ystävät ry, jonka puheenjohtajana Arstila toimii. Nyt Suomessa on teebuumi. Teelaatuja on saatavilla entistä enemmän ja helpommin. Monista ravintoloista löytyy teemenu. Kun yhdistystä perustettiin, Arstila ei omien sanojensa mukaan tiennyt teestä mitään. Tietoa on karttunut matkan varrella niin paljon, että piakkoin julkaistaan Arstilan kirjoittama Teen ystävän kirja.
Arstila kertoo tilanneensa nettikaupasta kalliitakin teelaatuja, mutta muistuttaa että samoja teelehtiä voi hauduttaa useamman kerran. Luksuksesta ja erikoisuudesta saa maksaa teemaailmassakin, mutta periaatteessa kyseessä on halpa harrastus. — Suomesta saa hyvää teetä edullisesti. Kiinalaiset hämmästelevät, kuinka halpaa teetä meillä myydään, Arstila sanoo. Yksi hänen parhaimmista tee-
— Meillä tarjotaan aina haudu tettua Reilun kaupan teetä, ei missään nimessä pussiteetä, Van taankosken seurakunnan emäntä Ritva Laine kertoo. Hän vastaa seurakunnan ti laisuuksien, kuten kirkkokahvi en, tarjoiluista ja järjestää tarjoi luja myös esimerkiksi siunausti laisuuksiin ja kastejuhliin. Useim miten Laine hauduttaa tarjol le maustamatonta mustaa teetä, toisinaan maustettua mustaa tee tä tai vihreää teetä. Lähes yhdeksän vuotta Van taankosken seurakunnan emän tänä ollut Laine ei ole huoman nut teen menekin lisääntyneen. — Seurakunnan päivätilai suuksissa menee ehkä puolitoista litraa teetä, kun taas kahvia me nee kymmenen tai joskus jopa neljätoista litraa. Jos esimerkiksi kastejuhlissa on 30 vierasta, heis tä ehkä kolme tai neljä juo teetä. Seurakunnan iltatilaisuuksissa kahvin ystävätkin saattavat tart tua teekuppiin. — Kuuden jälkeen illalla tee tä menee vähän tavallista enem män. Monet sanovat, että heiltä menee yöunet, jos he juovat kah via illalla.
muistoistaan vie kesäiltaan. Arstila istui ystäväjoukon kanssa ulkona. He nauttivat vuoroin valkoviiniä ja hyvää vihreää teetä. — Syntyi fantastinen keskustelu eikä ketään väsyttänyt. tekstit Soili Pohjalainen kuvat Jani Laukkanen
H
e
n
k
i
l
ö
k
e
m
i
a
a Hans von Schantz
Rasteilta ruudun ääreen
V
antaanpuistossa neljäkymmentä vuotta asunut Aarre Airevuo, 80, kertoo harrastaneensa suunnistusta koko ikänsä. Tai onhan lajeja ollut muitakin: hiihto, maastojuoksu ja hiihtosuunnistus. — Suunnistus on ollut suuri rakkauteni pikkupojasta asti. En ole ollut Suomen huippuja, mutta hyvänä päivänä saatoin kansallisissa kilpailuissa tulla toiseksi tai kolmanneksi. Harrastus kulki mukana, kun vasta valmistunut autonasentaja, myöhempi autopeltiseppä, muutti Hämeenlinnasta pääkaupunkiseudulle. Airevuo oli menossa lauantait ja sunnuntait. — Oli siinä vaimolla aikoinaan kestämistä, kun hän ei itse urheillut. Välillä asiasta sanailtiinkin. Toisaalta hän oli joskus kilpailumatkoilla mukana muonittajana. Oli hyvä, kun ruokapuoli järjestyi omasta takaa. — Ruotsin rastiviikolla voitin ensimmäisen osakilpailun Örebrossa vuonna 1988. Etukäteen mietin, löydänkö kilpailupaikalle, kun en osaa ruotsia. Mutta siellähän melkein vietiin perille, poliisi ohjasi, kertoo Airevuo. Hän uskaltautui Ruotsin rastiviikolle useammankin kerran.
Aarre Airevuo on joutunut evakkoon hoivakoti Hopeaan kotitalossaan sattuneen vesivahingon takia.
Huipulla 75-vuotiaana Kilpaurheilua ei tarvitse lopettaa, vaikka ikä karttuu. Tarjolla on ikäsarjoja viiden vuoden välein. Aarre Airevuo kertoo kokeneensa parhaan vuotensa kilpailijana 75-vuotiaissa. Hän oli siis huipulla, kun suunnistamiselle tuli loppu elokuussa 2005. — Olin sopinut tyttäreni kanssa, että menemme sarjarasteille Kaitalammelle. Kilpailupaikalle tultuaan hän kyseli, josko olin jo lähtenyt maastoon. Minua ei näkynyt eikä kuulunut enkä vastannut kumpaankaan puhelimeeni. Niinpä hän soitti talonmiehelle ja pyysi tätä tarkistamaan, mitä minulle kuuluu. Talonmies löysi Airevuon tajuttomana kylpyhuoneesta ja tilasi ambulanssin. Aivoinfarkti oli iskenyt vuorokautta aikaisemmin. — Hermosolut ehtivät tuhoutua, kun
15
aikaa oli kulunut niin paljon. Toisaalta oli onni, että vaurio osui aivojen oikealle puolelle ja halvaus tuli siis vasempaan puoleeni. Olen oikeakätinen, ja pystyn tekemään kädelläni jotakin.
Tosi kysymyksessä Meilahden sairaalassa heräillessään Aarre Airevuo kuuli sänkynsä vierestä tutun äänen. — Siinä oli seurakaveri Mika Saarela. Hän lupasi lääkärinä hoitaa minua. Sairaalasängyssä Airevuo yritti moneen kertaan nousta polvilleen. — Lensin aina ja iskin pääni sängyn vasempaan kulmaan. Selvisi, että oli tosi kysymyksessä. Halvaannuin, mutten saanut hermoromahdusta. En alkanut kiukutella itseni kanssa. Elämä oli tarjonnut vastoinkäymisiä en-
nenkin. Vuotta aikaisemmin Airevuon vaimo oli kuollut sairastettuaan rintasyöpää toistakymmentä vuotta. — Kun Lahja pelkäsi hoitolaitokseen joutumista, lupasin hoitaa hänet. En luvatessani tiennyt, mitä se tarkoittaisi. Toisen ruoasta ja juomasta huolehtiminen oli siinä helpointa, sanoo Airevuo itku silmissään. Välillä perheen tyttäret olivat hoitoapuna — niin kuin nytkin. He siivovavat ja pesevät pyykin. — Minulle tulee päivittäin ruoka Katriinan sairaalasta. Voin itse keittää kaurapuuroa ja teetä. Kylvettäjät käyvät kerran viikossa.
Lapsuusmuistot talteen Aarre Airevuon päivät kuluvat lehtiä lukien, ristisanoja täyttäen ja etenkin hiihtourheilua televisiosta seuraten.
— Kun en onnistunut näkemään suunnistustuloksia tulostaululta, ostin vuonna 2004 tietokoneen. Surffailen netissä, olen etsinyt esimerkiksi laulujen sanoja. Olen myös kirjoittanut muistelmani lapsuudestani Valkjärvellä. Toisinaan urheiluseuratoverit käyvät tapaamassa Airevuota. Pankki- ja kauppa-asioilla sekä viikoittaisessa fysioterapiassa Airevuo käy taksikyydillä. Taksinkuljettajansa Marjan innostamana Aarre Airevuo vietti 80-vuotispäivänsä. — Olen aina ennen siirtänyt juhlimista kymmenellä vuodella eteenpäin. Nyt ymmärsin, ettei se enää ole mahdollista, pää tulee vetävän käteen. Marja sanoi, että miksi en tapaisi ystäviä, kun se on mahdollista ja kun hekin varmaan haluavat tavata minua. Niin kävikin. Ulla-Maija Vilmi
”Hal vaannuin, mutten saanut hermoromahdusta. En alk anut kiukutella itseni k anssa.” -vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila
Psalmissa 15 kerrotaan, kuka saa tulla Herran temppeliin. Rehellinen pitäisi ainakin olla. Tämä Raamattu on Pyhän Laurin kirkossa.
7
Houkkia ja marttyyreitä
K
ulttuurintutkija Elina Kahla havaitsi äskettäin Kiinassa vieraillessaan, että kommunistihallinnon löysennettyä otettaan maan vanhat uskonnot konfutselaisuus ja buddhalaisuus tekevät paluuta. Kiinalaiset ovat kiinnostuneita uskonnollisista juuristaan ja uusia luostareita perustetaan. Kiinan eteläisintä kärkeä Hainanin saarella komistaa valtava, merelle katsova buddhapatsas.
Sirpa Päivinen
Omien toiveiden murskautuminen on monen pyhän naisen taustalla.
Kahla on Venäjän kulttuurin asiantuntija, joten Kiina ei oikeastaan kuulu tähän juttuun mitenkään. Se vain Kahlan mukaan havainnollistaa sitä, kuinka tärkeä osa omaa identiteettiä ja sen haltuun ottamista uskonto ihmisille kaikkialla on. Selvästi se on nähty Venäjällä, jossa ortodoksinen kristinusko elpyi nopeasti Neuvostoliiton romahdettua. — Kommunistit eivät onnistuneet kolmessa sukupolvessa kitkemään pois kristinuskoa. Se kulki äidiltä tyttärelle suullisena perintönä. Muuten kirkko ei olisi yhtäkkiä niin voimakkaasti noussut parikymmentä vuotta sitten. Kahlan mukaan ortodoksinen usko säilyi neuvostovuosina nimenomaan naisten ansiosta. Tarpeen tullen naiset kastoivat tai esimerkiksi lähettivät vihkisormukset papille siunattaviksi. Kahla on myös kuullut lukemattomia kertomuksia ihmisistä, jotka mummo vei salaa kastettavaksi.
Kristinusko tuli Venäjälle verrattain myö-
Elina Kahlan mukaan ortodoksinen usko pysyi Neuvostoliitossa elossa naisten voimin.
Äidin sydän Maria Pariisilainen majoitti suurkaupungin kodittomia ja auttoi juutalaisia pakoon.
H
än oli runoilija, taiteilija, poliittinen aktivisti, äiti, teologi, nunna ja köy hien auttaja. Useampi nimikin hänellä ehti olla, mutta kun hän vuonna 1945 kuoli Ravensbrückin keskitysleirillä, hän oli äiti Maria, lisänimeltään Pariisilainen. Myös toisen aviomiehensä sukunimellä Skobtsova hänet tunnetaan. Alun perin hän oli Jelizaveta eli Liza Pilenko. Hän syntyi vuonna 1891 Latviassa vauraaseen ortodoksiperheeseen ja vietti lapsuutensa Etelä-Venäjällä. Kun isä kuoli Lizan ollessa teini-ikäinen, tytöstä tuli ateisti. Perhe muutti Pietariin, jossa Liza alkoi liikkua radikaaleissa taiteilijapiireissä. Hän rakastui runoilija Aleksandr Blokiin, avioitui Dimitri Kuzmin-Karavjevin kanssa, erosi ja synnytti esikoistyttärensä Gaianan. Nuoruusvuosinaan Liza tunnettiin runoilijana ja hän oli myös lahjakas maalari. Pikkuhiljaa hän alkoi tuntea vetoa takaisin kristinuskoon — samaan aikaan hän oli aktiivinen vasemmistolainen. Kristinuskosta kiinnostuttuaan hän taisteli itselleen ja samalla muille naisille oikeuden opiskella teologiaa, tosin yksityisoppilaana. Sisällissodan aikaan hän oli lyhyen aikaa kaupunginjohtajana Etelä-Venäjällä. Hänet
8
vangittiin ja hän sai kuolemantuomion, jolta hän kuitenkin välttyi tuomarina toimineen Daniel Skobtsovin ansiosta. Liza ja Skobtsov rakastuivat. Avioiduttuaan he katsoivat viisaimmaksi lähteä maanpakoon. Georgian ja Jugoslavian kautta he päätyivät vuonna 1923 Pariisiin. Pakolaisuuden aikana perhe oli kasvanut kahdella lapsella, Jurilla ja Anastasialla.
hään. Käännekohtana pidetään vuotta 988, jolloin Kiovan ruhtinas Vladimir alamaisineen otti kasteen. Vuonna 1988 vietettiin tuon kasteen 1000-vuotisjuhlaa, ja siitä alkoi kirkon toiminnan elpyminen. Ortodoksisen kirkon ja uskon uusi nousu näkyy esimerkiksi siinä, että vuodesta 1988 alkaen Venäjän kirkko on kanonisoinut yli 1800 uutta pyhimystä. Suurin osa näistä on neuvostoajalta, mutta osa on varhaisempia pyhiä, joille aiemmin ei ole annettu virallista asemaa. — Historian käännekohdissa kansallisten pyhien merkitys vahvistuu. Esimerkiksi tsaari Iivana Julman aikana kirkko kanonisoi suuren määrän pyhiä. Nyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tapahtui sama, Elina Kahla kertoo. Kahlan mukaan viime vuosikymmeninä kanonisoiduilla niin kutsutuilla uuspyhillä on
Irina Zatulovskaja: Keisariperhe. venäläisten uskonnollisuudessa ihan oma sijansa. He ovat ihmisille vertauskuvia neuvostoaikana koetuista kärsimyksistä: uskosta luopumisesta, ateismista ja vainoista. Jokaisen su-
Kai toi ma olemast halusi o
Ovet auki kaikille Muutaman vuoden kuluttua perhe hajosi: pieni Anastasia kuoli aivokalvontulehdukseen, Gaiana lähetettiin sisäoppilaitokseen, Lizan ja Danielin avioliitto oli karilla. Erossa Juri päätyi asumaan isänsä kanssa, ja Liza omistautui auttamaan suurkaupungin hädänalaisia. Myöhemmin Liza menetti vielä toisenkin tyttärensä, esikoisensa Gaianan, joka oli palannut Stalinin hallitsemaan Neuvostoliittoon. Gaianan kuolemaan johtaneet tapahtumat jäivät epäselviksi, tosin viranomaiset ilmoittivat syyksi influenssan. Vuonna 1932 Liza antoi kuuliaisuuslupaukset ja hänestä tuli äiti Maria. Nunnanakaan hän ei sulkeutunut luostarin seinien sisäpuolelle vaan jatkoi työtään kodittomien
Irina Zatulovskaja: Maria Pariisilainen.
Tullakseen pyhäksi naisen pitää luopua heikkoudestaan ja unohtaa olevansa nainen.
ole kirkon virallisiksi pyhiksi kelvanneet. Syynä kanonisoimatta jättämiseen on ollut esimerkiksi liian avoin kritiikki vallanpitäjiä — siis kommunisteja — kohtaan, mitä Kahlan mielestä saattaa olla vaikea ymmärtää. Hän kuitenkin huomauttaa, että aina kanonisoinnilla ei ole niin väliä. — Ortodoksit voivat kunnioittaa pyhinä myös niitä, joita ei ole virallisesti nostettu esiin, mutta joiden tiedetään olleen uskon todistajia. Esikuvan aseman ovat saaneet esimerkiksi monet kirjailijat, joita pidetään totuuden ääninä. Yksi näistä epävirallisista pyhistä on runoilija Marina Tsvetajeva, joka teki itsemurhan vuonna 1941. — Kesti 49 vuotta ennen kuin kirkko suostui siunaamaan hänet haudan lepoon, mutta kun se lopulta tapahtui, tilaisuus oli suuri ja koskettava kansanjuhla, Kahla kertoo.
vusta tai perheestä löytyy ihmisiä, jotka ovat kokeneet samaa. Jotain uuspyhien taustoista kertoo sekin, että yhtenä lähteenä kanonisointiprosessissa käytettiin KGB:n kuuluste-
ikki hänen aiemmat iveensa ja koko ehyt aailma olivat lakanneet ta. Loppuelämänsä hän olla kaikkien äiti. ja turvattomien parissa. Hänen perustamassaan yhteisössä olivat ovet auki kaikille tarvitseville. Ovet pysyivät auki silloinkin, kun natsit miehittivät Pariisin ja juutalaiset hakivat apua. Jotkut pyysivät kastetodistuksia, joita yhteisön pappi isä Dimitri kirjoitti. Toiset tarvitsivat piilopaikan, jotkut autettiin pakoon Pariisista. Juutalaisten auttaminen johti siihen, että natsit pidättivät yhteisön vastuuhenkilöt. Äiti Maria lähetettiin Ravensbrückin keskitysleirille. Hänet teloitettiin kaasukammiossa pääsiäislauantaina 31.3.1945. Pidätettyjen joukossa oli myös äiti Marian poika Juri, joka kuoli helmikuussa 1944.
Ei mukavuutta missään
Elina Kahla on suomentanut Tuli ja valo ‑kirjaansa äiti Marian runoja ja kirjeitä. Hän arvioi, että vaikka Maria jo nuorena kiinnostui teologiasta ja sisäisti uskonnollisen kilvoittelun idean, vasta tytärten menettäminen oli lopullinen sysäys sille, että hän omis-
lupöytäkirjoja. Kanonisoitujen joukossa ovat tärkeimmät piispat ja luostarikilvoittelijat sekä vallankumouksessa surmattu keisariperhe.
ti koko elämänsä lähimmäisten auttamiselle. — Kilvoitellakseen ei tarvitse haluta mahdotonta. Mutta se, mitä elämä tuo, on otettava vastaan johdatuksena. Maria palasi tyttärensä hautajaisista uutena ihmisenä. Kaikki hänen aiemmat toiveensa ja pyrkimyksensä ja koko ehyt maailma olivat lakanneet olemasta. Loppuelämänsä hän halusi olla kaikkien äiti. — Hän seurasi Kristusta ja suostui osaansa samoin kuin Neitsyt Maria, jonka äidin sydämen lävisti miekka. Kaikki aikalaiset eivät hyväksyneet Ma rian toimintaa. Hän kyseenalaisti muodollisen kristillisyyden ja luostarirutiinit. Nunnalupausten antamisen jälkeenkin hän jatkoi poliittista aktivismiaan. Hän esimerkiksi vetosi maanmiehiinsä, etteivät nämä tukisi Hitleriä. Kahlan mukaan Maria Pariisilainen tunsi yhteenkuuluvuutta taivaallisen esirukoilijansa, erämaakilvoittelija Maria Egyptiläisen kanssa. Puutteessa ja maanpaossa eläneitä lähimmäisiään auttanut Maria ajatteli, että suurkaupunki voi olla ihmiselle samanlainen autiomaa kuin Egyptin erämaat olivat varhaisille kilvoittelijoille. — Maria laittoi itsensä peliin, yhtä lailla kuin esikuvansakin. Hän ei halunnut tuntea mukavuutta missään, eikä tehnyt rajaa itsensä ja autettaviensa välille, joista monet olivat prostituoituja ja huumeidenkäyttäjiä. — Maria Pariisilainen oli kilvoittelussaan hyvin päättäväinen. Keskitysleiriltä hengissä säilyneet ovat kertoneet, kuinka Maria jaksoi rohkaista ja lohduttaa muita vankeja. Hän odotti kuolemaa ja uudestisyntymää, eikä tuntunut kärsivän kivusta ja nälästä.
— Keisariperhe kanonisoitiin sen vuoksi, että keisarin katsottiin olleen Jumalan voideltu itsevaltias — ei siksi, että häntä olisi pidetty henkilökohtaisesti hurskaana, Kahla huomauttaa. Keisarin perhepiiriin kuului kyllä aito marttyyrikin, hänen setänsä leski suuriruhtinatar Elisabet Feodorovna, joka omistautui köyhien ja kärsivien auttamiselle sen jälkeen kun hänen puolisonsa oli kuollut salamurhaajan uhrina. Hän perusti Moskovaan ekumeenisen Martan ja Marian naisluostarin, jonka yhteydessä oli myös sairaala ja orpokoti. Levottomuuksien alettua Elisabet Feodorovna kieltäytyi pakenemasta maasta ja jatkoi työtään. Bolševikit teloittivat hänet vuonna 1918.
Venäläisten uuspyhien joukossa on
myös varhaisempia kilvoittelijoita, esimerkiksi 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa elänyt Ksenia Pietarilainen. Hän oli niin kutsuttu Kristuksen tähden houkka. Houkkatarinoita yhteiskunnan reunamilla elävistä omalaatuisista totuudenpuhujista tunnetaan jo ensimmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta. Myös Venäjällä ne ovat yleisiä. Elina Kahlan mukaan pyhimyksistä houkilla on kaikkein raskain rooli. Houkat muistuttavat siitä, että heikkoudessa on voimaa, ja toimivat totuuden ääninä. Esimerkiksi Iivana Julman aikaan vain houkat uskalsivat arvostella julmaa tsaaria. — Neuvostoajalla oli omat houkkansa. Kerrotaan ihmisistä, jotka elivät vuosikausia metsissä, polioinvalideista, sokeana syntyneistä ja muulla tavoin vammaisista. Tarinoita yhdistää pyrkimys löytää joku tarkoitus kärsimykselle. Joskus niissä on myös mukana naisille suunnattu piilo-opetus, esimerkiksi ”älä tee aborttia”, Kahla kuvailee. — Sokeana syntyneestä Matrona Moskovalaisesta kerrotaan, että hänen äitinsä ei aluksi olisi halunnut antaa vammaiselle lapselleen ruokaa. Matronasta kuitenkin tuli sairaiden parantaja. Kaikki uskoa puolustaneet eivät kuitenkaan
Tuoreessa kirjassaan Tuli ja valo (Maahenki 2010) Elina Kahla ja venäläinen taiteilija Irina Zatulovskaja seuraavat seitsemän pyhän naisen kohtaloita. Suurin osa kirjan pyhistä on venäläisen kulttuurin piiristä, mutta mukana ovat myös Jeesuksen oppilas Magdalan Maria ja varhainen kilvoittelija Maria Egyptiläinen. — Jos näiden seitsemän erilaisen naisen henkilöhistoriasta etsii yhdistävää tekijää, se voisi olla omien toiveiden murskautuminen, Kahla sanoo. Esimerkiksi äiti Maria Pariisilainen menetti kaikki kolme lastaan. Leskiä olivat niin houkat Ksenia Pietarilainen ja Paša Sarovilainen kuin suuriruhtinatar Elisabet Feodorovnakin. Naisen tie pyhimykseksi on Kahlan mukaan kivisempi kuin miehen. Pyhiksi julistetut naiset ovat yleensä olleet mahtimiesten puolisoita, äitejä ja tyttäriä. Siihen nähden esimerkiksi kapinallinen ja itsenäinen älykkö Maria Pariisilainen on poikkeuksellinen. — Tullakseen pyhäksi naisen pitää myös luopua heikkoudestaan ja unohtaa olevansa nainen, Kahla sanoo. Usein naisten heikkouden on katsottu liittyvän seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Magdalan Maria on lännen kirkossa yhdistetty evankeliumin syntiseen naiseen ja yli neljäkymmentä vuotta erämaassa kilvoitellut Maria Egyptiläinen oli perimätiedon mukaan nuorena viettänyt seksuaalisesti kyltymätöntä elämää. — Magdalan Mariassa ja Maria Egyptiläisessä on samoja piirteitä. Molemmat olivat voimakkaita ja itsenäisiä kaunottaria. He ovat valtavan poikkeuksellisia, jos ajatellaan niitä rajoituksia, joita sen ajan yhteiskunnassa naisille oli. Kumpikaan ei mahtunut raameihin, Kahla sanoo. Aivan nuhteeton maine ei ollut äiti Maria Pariisilaisellakaan, joka nuoruudessaan liikkui sovinnaisuutta ja porvarillisuutta vastustavissa runoilijapiireissä ja synnytti aviottoman lapsen. Hänen nunnavuosiltaan kerrotaan tarinoita tupakoinnista ja homssuisesta ulkonäöstä.
tekstit Kaisa Halonen
9
Kotimaa maksaa postimaksun.
Haluan hyvää lukemista joka viikko. Tilaan Kotimaa-lehden jatkuvana tilauksena 8 kk puoleen hintaan vain 35 € (norm. 70 €). Saan tilaajalahjaksi Kotimaa Suola -aikakauskirjan maaliskuussa 2011. Edun arvo 8,50 €.
Tilaajalahjaksi!
Olen mukana 2 000 € matkalahjakortin arvonnassa!
21-8/11
Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin
Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki
Sähköposti
Saat tilaajalahjaksi Kotimaa Suola -aikakauskirjan, joka pureutuu yhteen kiinnostavaan teemaan.
Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä.
Arvonnan säännöt: 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat 15.12.2011 mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askellehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.
Tarjous on voimassa 31.3.2011 saakka, ja koskee vain uusia tilaajia. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.
10
Uudistunut lehti!
Jatkuva tilaus on aina edullisin. Jatkuva tilaus laskutetaan sovituin (6 kk:n tai 12 kk:n) laskutusvälein voimassa olevaan hintaan. Tilaus jatkuu toistaiseksi, kunnes tilaaja muuttaa tilauksen määräaikaiseksi tai irtisanoo sen kirjeellä tai puhelimitse. Irtisanominen on tehtävä vähintään 2 viikkoa ennen uuden tilausjakson alkamista. Mikäli irtisanominen ei tapahdu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet normaalihinnaston mukaan. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen.
Ihmisiä. Koskettavia haastatteluja arjesta ja pyhästä.
Tilaa Kotimaa 8 kk
-50% Yht. 35 €
Seurakunta. Juttuja kirkon jäseneduista ja yhteisöllisyydestä.
(norm. 70 €)
Teologia. Kirkon ytimessä kulkeva virta. Mielipiteitä. Moniääninen lukija saa sanansa kuuluviin Kotimaassa. Kolumneja. Yllättäviä näkökulmia tästä ajasta.
Vastaisku humpuukille. Kotimaa on hyvän elämän ja tavallisen kristillisyyden viikkolehti, joka kertoo pyhästä ihmisen arjessa. Lehti on uudistunut ja uppoutuu nyt entistä syvemmälle asioiden taustoihin, syihin ja seurauksiin. Salli itsellesi luottamusta tulevaisuuteen, tee se yhdessä Kotimaan kanssa.
Voit tilata myös puhelimitse: 020 754 2333* tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi (mainitse tilauskortissa pyydetyt tiedot). * Puhelun hinta lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min)
Kyllä kiitos!
VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI
P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi
c
Palveleva seurakunta tekee hyvää Palvelevakeseurakunta hyvää 9.3.2011 klotekee 18-20.30 Tikkurilan kirkossa ja kahviossa ke 9.3.2011(Asematie klo 18-20.30 12) Tikkurilan kirkossa ja kahviossa järj. Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö (Asematie 12)
Millainen on Sinun
Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi
c
Psykoterapiaryhmä (25 kertaa)
RANKASTA LAPSUUDESTA aikuisuudessa kärsiville alkaa Tikkurilassa syksyllä 2011.
seurakuntasi? Auttava puhelin Millainen on SinunsenioriTule pohtimaan seurakuntasi? ikäisille ja vastuuta vanhuksille. Tule pohtimaan lähimmäisistä Kuulolla joka aamu kello 5-9 vastuuta sekä omaa rooliasi2730 09-2528 lähimmäisistä ja paikkaasi gsm. 045-3410504 sekä omaa rooliasi seurakuntayhteisössä. ja paikkaasi www.aamukorva.fi seurakuntayhteisössä. Ilta aloitetaan Tuhkakeskiviikon Ilta aloitetaan messulla klo 18. Tuhkakeskiviikon Kahvitarjoilu. messulla TAAklo 18. VANKahvitarjoilu. järj.
/
Yhteydenotot: psykologi Ulla Rissanen, p. 050 346 9516, sp: ulla@tikkurilanterapia.fi
TIKKURILAN TERAPIA
www.aarrearkku.fi
Tikkurilan seurakunnan järj. diakoniatyö Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö
Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat
Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi
Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat
Kaikkea maan ja taivaan väliltä! 21,90
21,90
(norm. 24,90,-)
Jaakko Heinimäki Kafekismus Heinimäki selittää kristinoppia. Kirja vastaa kysymyksiin miksi Jeesus piti tappaa tai onko kaste magiaa; yhtä lailla selityksen saavat niin enkelien liikkumistapaa kuin koirien taivaaseen pääsyä koskevat pohdinnat. Lukija viihtyy oivaltavan ja osuvan tekstin parissa ja saa huomaamattaan samalla myös aimo annoksen teologiaa.
Kirkon tiedonvälityspalkinto 2010 Jaakko Heinimäelle
(norm. 24,90,-)
Raamattu Kalat
Jaakko Heinimäki, Barbara Nascimbeni (kuvitus) Millainen Jumala on Kirja kertoo lapsille raikkaasti hengellisyydestä ja Jumalasta. Tekstit auttavat vastaamaan lapsen tiedonjanoon ja monitasoiset maalaukset avaavat tekstejä upeasti.
Taskukokoinen Raamattu. Kestävät, taipuisat kannet hopeafolioinnilla. Kirjassa on myös kaksi lukunauhaa, kartastot, laajat hakemistot ja Pieni opas Raamattuun.
13,90
Koko pyhä Raamattu Kyyhkynen Upea Raamattu joka sisältää myös Vanhan testamentin apokryfikirjat. alk.
28,20
KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.
HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki
|
ma-pe 9–17
|
p. 020 754 2350
|
www.kotimaakauppa.fi
11
Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat
c
Jerusalem, Jerusalem Kansanlähetyspyhä su 6.3. Tikkurilan kirkossa, klo 10 messu, Heikki Leppä, Pudi Kettunen, Outi Noponen ja P. Laurin kuoro. Klo 11.30 kirkkokahvit ja lähetysjuhla kahviossa, nimikkolähettimme Anja Kolehmainen, Outi Noponen ja P. Laurin kuoro, lauluryhmä Täydellinen sovitus, Sipe Jalokinos. Tervetuloa!
Pe 4.3. klo 19 Kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Su 6.3. klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2. Saarnaa Erkki Helminen. Vain messu, ei seuroja. Klo 12 Kirkkopyhä Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Veli-Matti Hynninen, Hannu Pöntinen, Salla Ranta ja Ilkka Sariola. Ma 7.3. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Ke 9.3. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.
diakoniatyö järj. Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö
Palveleva seurakunta tekee hyvää
Palveleva seurakunta tekee hyvää
Varaa suunnitteluaika!
Kohtaamisia Kohtaamisia
c
HERÄNNÄISSEURAT
Millainen on Sinun seurakuntasi? Tule pohtimaan vastuuta lähimmäisistä ke 9.3.2011 klo 18-20.30 sekä omaa rooliasi Tikkurilan kirkossa ja kahviossa ja paikkaasi (Asematie 12) seurakuntayhteisössä. ke 9.3.2011 klo 18-20.30 Tikkurilan kirkossa ja kahviossa Ilta aloitetaan (Asematie 12) Tuhkakeskiviikon messulla klo 18. Kahvitarjoilu. Millainen on Sinun seurakuntasi? järj. Tule pohtimaan Tikkurilan seurakunnan Millainen on Sinun vastuuta diakoniatyö seurakuntasi? lähimmäisistä Tule pohtimaan sekä omaa rooliasi vastuuta ja paikkaasi lähimmäisistä Tikkurilan seurakunta seurakuntayhteisössä. Vantaan seurakunnat sekä omaa rooliasi ja aloitetaan paikkaasi Ilta seurakuntayhteisössä. Tuhkakeskiviikon messulla klo 18. Ilta aloitetaan Kahvitarjoilu. Tuhkakeskiviikon messulla klo järj. 18. Tikkurilan seurakunnan Kahvitarjoilu.
(Asematie 12)
KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS
Kohtaamisia Kohtaamisia
ke 9.3.2011 klo 18-20.30 Tikkurilan kirkossa ja kahviossa
Palveleva seurakunta tekee hyvää
Kohtaamisia
S-Etukortilla alennusta remontista
Palvelukseen halutaan
Musiikkia Vantaan kirkoissa 3.3.–17.3.
Kotimaa-yhtiÜt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo. ViestintäpalvelutyksikkÜmme kustantaa 36 järjestÜ-, seurakunta- ja jäsenlehteä, joilla on yhteensä liki 1,5 miljoonaa lukijaa.
Haemme nyt Espoossa ja Kauniaisissa ilmestyvään Esse-lehteen
ToimituspäällikkÜä on tabloid-muodossa ilmestyvä paikallisten seurakuntien perinteikäs jäsenlehti, jolla on lukijatutkimusten mukaan noin 105000 viikoittaista lukijaa. Menestyt tehtävässä, kun sinulla on monipuolinen journalistinen kokemus ja vankka osaaminen esimiehenä. ToimituspäällikÜllä on myÜs kunnianhimoa, seurakuntaelämän tuntemusta ja organisointikykyä. Arvostamme Espoon ja Kauniaisten tuntemusta sekä paikallislehtikokemusta. Kerro hakemuksessasi myÜs kielitaidostasi, valokuvaustaidostasi ja osaamisestasi lehtien suunnittelun parissa.
Kalevi Kivinie mi esiintyy urkujen demo niÂna Pyhän Laurin kirkos sa 6.3.
Tiedustelut: kustantaja Mikko Hormio puhelimitse 020 754 2000. Hakemukset 17.3. mennessä osoitteeseen Kotimaa-yhtiÜt, Mikko Hormio, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki tai pdf-muodossa mikko.hormio@kotimaa.fi
Äänen ja valon mystiikkaa
A
www.kotimaa-yhtiot.fi
Vantaan seurakuntayhtymässä on haettavana 8.3.2011 mennessä
kirjanpitäjän määräaikainen tyÜsuhde ajaksi 1.6.2011–31.12.2012. Määräaikaisuuden syynä on ev.lut. kirkon seurakuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan hoitamisen siirtyminen kirkon henkilÜstÜ- ja taloushallinnon palvelukeskukseen. Kirjanpitäjän tehtävään valittavalla henkilÜllä on mahdollisuus hakeutua palvelukeskuksen tyÜntekijäksi. Palkka on 2008,37–2369,88 euroa kuukaudessa tyÜkokemuksesta riippuen.
kustinen laulu, akustinen musiikki ja akustinen valo yhdistyvät, kun urkuvirtuoosi Kalevi Kiviniemi ja monitaiteellinen kuoro Lumous Group esiintyvät Pyhän Laurin kirkossa sunnuntaina 6.3. Kiviniemen ja Lumous Groupin audiovisuaalinen näyttämÜteos Urkujen demoni ja laulun Lumous on matka renessanssista poppiin. Se tarjoaa musiikin mystiikkaa ja hetken rauhoittumiselle. Kalevi Kiviniemeä ja Lumous Groupia yhdistää laaja tyylikirjo. Kiviniemi on uudistanut käsitystä urkumusiikista ottamalla ohjelmistoonsa musiikkia monista tyylilajeista. Hänet tunnetaan myÜs hurjista urkuimprovisaatioista. Vantaalaisen Lumous Groupin ohjelmisto ulot-
Myyrmäen kirkko
Hakunilantie 48
Uomatie 1
â—?â—?
Gospel-konsertti ma 14.3. klo 18. Old Time Jazz Band, solistina Pirjo Berg strÜm, laulu. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 / 5 e.
Korson kirkko
HOIVANANTAJIA HOIVANANTAJIA
www.homeinstead.fi www.homeinstead.fi 010 8417400 7400 010 841
â—?â—?
Soi, kiitos, soi! su 6.3. klo 18. Kantto ri Ursula Hynninen on tyÜskennellyt Korson seurakunnassa 20 vuotta. Juh lakonsertissa esiintyvät Ursula Hynni nen, mezzosopraano, ja seurakunta kuoro, säestys Martti SirviÜ. Ohjelma tuotot Yhteisvastuukeräykseen.
Hautauspalveluja
Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h
ILMAINEN NEUVO OY:n
www.hautaus.fi
SUOMEN KIVIVALMISTE Oy
• Kaikki kodin siivoustyÜt, kerta- ja sopimussiivoukset • MyÜs patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit. Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti. Ota yhteyttä myÜs iltaisin.
âœ
K&P HAUTAKIVET
www.ilmainenneuvo.ďƒž
Hammashoitoa
Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.
UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N
- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.
Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)
✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.
www.tikkurilanhautaustoimisto.fi
Sirkka-Liisa Helenius
gsm.
Suomalaiset siivoojat ........... Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........
Puhelun hinta 2,95 â‚Ź min + pvm/mpm
12
Urkujen Demoni ja laulun Lumous su 6.3. klo 19. Konsertti ja audioviÂsuaa linen näyttämĂśteos. Kalevi Kivinie mi, urut, Lumous Group ‑kuoro johta janaan Kalevi Olli. Liput 24 e, ennak koon Lippupalvelusta tai puoli tuntia ennen esitystä ovelta.
JA ANNA AURINGON PAISTAA KOTIISI
Lakiasioita
Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.
â—?â—?
â—?â—?
Ripariveisuuilta ti 8.3. klo 18. Pek ka Laukkarinen laulattaa riparilauluja. Vapaa pääsy. Tarinoita puista, linnuista ja aalloista su 13.3. klo 15. Romanttista ja uutta pianomusiikkia. Tuuli Lempa, piano ja elektroniikka. Vapaa pää sy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyk sen hyväksi.
... KEVĂ„TTĂ„ ODOTELLESSA ...
Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay
Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.
Pyhän Laurin kirkko
Kustaantie 22 â—?â—?
HyÜdynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)
VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO
Ostetaan
TalviyÜ su 13.3. klo 18.15. Kamarikuoro Kaamos johtajanaan Dani Juris. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.
Palveluja tarjotaan
KAIKKI KUOLINPESĂ„N ASIAT
Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060
â—?â—?
Rekolan Pyhän Andreaan kirkko
Kirkkotie 45
Merikotkantie 4
Vuokrataan liikehuoneisto 21 m2 Martinlaaksossa, Palvelukeskus Martinpuistossa. Osoite Raappavuorenpolku 1, 01620 Vantaa. Tiedusteluihin vastaa Marja Laamanen p. 050 517 6707 tai Aila Ahovehmas p. 050 406 0062.
Urkujen demoni ja laulun Lumous Pyhän Laurin kirkossa su 6.3. klo 19
Hakunilan kirkko
Koko hakuilmoitus hakuohjeineen www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/tyopaikkoja.
Vuokralle tarjotaan
tuu oopperasta heviin, operetista kansanlauluihin ja päivän popista kirkkoteoksiin ja elokuvamusiikkiin. Kuoroa johtaa oopperalaulaja ja kapellimestari Kalevi Olli, joka on myÜs sovittanut useimmat Lumous Groupin esittämät teokset. Esityksen on ohjannut Suomen Kansallisbaletin tanssija ja koreografi Sami Saikkonen. Valosuunnittelun toteuttaa Lakeus Sound Oy. Esityksen liput maksavat 24 e. Niitä saa ennakkoon Lippupalvelusta tai ovelta puoli tuntia ennen esitystä.
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola
Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480
Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myÜs Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710
Vuokrata halutaan
0400 997 116
Olet sen ansainnut.
KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitÜitä.
Ammattitaidolla ja edullisesti. 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 ₏/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382
Ikkunanpesut ja kotisiivoukset
alk. 25,20 ₏/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi
Tehdään katto- ja pihalumityÜt. MyÜs kaivuu yms. kaivurikuormaajalla. P. 0440 241946, 0440 649140. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633
Vantaan seurakunnat ..–10..
Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48
Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.
Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län simäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajan varaus p. 050 573 6277.
Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512
Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa 9.3. alkaen klo 9 on puuroaamiainen keskiviikkoi sin ja torstaisin 2,50 euroa. Hakunilan kirkon kirppis lau antaisin klo 10–13. Perhemessu su 6.3. klo 12. Sa ri Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa. Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on ly hyt alkuhartaus ja ilmainen voi leipätarjoilu. Lähetyspiiri ma 7.3. klo 18.30. Päivä raamattupiiri ti 8.3. klo 12. Jari Araneva. Ryhmä pientuloisille yksinhuoltajaperheille tiistaisin klo 17. Lastenhoito järjestetty. Raamattupiiri ti klo 18. Päivärukous ke klo 12.30. Lasten ja nuorten päihteiden käyttö Hakunilan ja Länsimäen alueella ke 9.3. klo 18– 20. Vanhempainilta. Mitä jokai sen vanhemman olisi hyvä tietää päihteistä? Kuinka voi tukea ja edistää lapsen/nuoren päihteet tömyyttä? Kouluterveyskyselyn tulokset. Illassa mukana Hakuni lan aluerehtori, kouluterveyslä hettiläs Petri Kylmänen, erityis työntekijä Pekka Ronkainen joh taa keskustelua. Viikkomessua ei ole to 10.3. Katso Pyhän Annan lastenkirkko keskiviikkona. Sururyhmä läheisensä menettäneille Hakunilan kirkossa tors taisin 17.3.–21.4. ja 12.5. klo 13– 15, mutta ei kokoonnu 7.4. Lisä tiedot ja ilmoittautumiset 11.3. mennessä Tiina Palmu p. 050 356 5715. Kerro, minkä hengellisen laulun haluat kuulla? Toteutamme sen Tuhansin kielin toivekonser tissa to 31.3. klo 19. Toiveita ote taan vastaan ti 8.3. asti kirkko herranvirastossa p. 09 830 6500 tai juha.paukkeri@evl.fi. Sydänten Puhetta Wertauskuvin ja Maisemin -näyttely. Ha kunilan kirkon taidepiirin näytte ly seurakuntasalissa maaliskuus sa ma–pe klo 9–16 ja myös kir konmenojen aikana.
Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623
Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla il mainen puuro ja kahvi. Puuro perjantait jatkuvat kevään ajan. Messu su 6.3. klo 10. Vesa Häkki nen, Juha Paukkeri. Senioriklubi ti 8.3. klo 13. Kant tori Kristiina Nurmi vierailee. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Lähetyspiiri to 10.3. klo 18.30.
Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11
Perhekahvila tiistaisin klo 9–11. Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka. Tuhkakeskiviikon messu 9.3. klo 18. Tiina Palmu, Markku Elo, Ceciliakuoro, Kristiina Nurmi, mukana myös lastenkirkon kum meja.
Vieraana kappalainen AnnaKai sa Inkala. KimaraKahvila su 6.3. klo 17. Toivelauluilta. Kenian piiri to 10.3. klo 12. Vie raana rovasti, toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.
Lapsille ja perheille
Roope Eemeli Aleksanteri Aho, Erika Isabel Ikonen, Joona Oliver Kahri, Matias Erik Kalevi Relan der, Emma Birgitta Maria Vep sänen.
Ensi kesän koululaisten kesäkerhot toimivat 6.–22.6. Hä meenkylän kirkolla, os. Auratie 3 sekä Vapaalan seurakuntatalol la, os. Vanha Hämeenkyläntie 9. Kerhoihin otetaan ensisijaises ti 1. ja 2. luokan oppilaita. Jos ti laa on, kerhoon otetaan myös 3. luokan oppilaita. Kerhoissa on monipuolista toimintaa sekä si sällä että ulkona lastenohjaajien ohjauksessa. Hintaan 156 euroa sisältyy lämmin lounas, välipala ja yksi retki. Lisätietoja ja haku kaavakkeita antaa lapsi ja per hetyön sihteeri Eila Paulún, p. 09 830 6457 tai 050 5447647. Haku aika päättyy 31.3. Jokaiselle haki jalle postitetaan päätös kotiin.
Hautaan siunattu
Muuta
Satu Elisabeth Nyytäjä 55 v, Han nu Juhani Vepsäläinen 53 v, Jaa na Marjatta Koho 43 v.
Ehtoollishartaus Pähkinärinteen senioritalolla to 3.3. klo 14, Kastanjakuja 1 A. Ehtoollis hartauden jälkeen pieni harta us myös Kastanjakodissa. Seura kuntapastori Jaakko Kara. Avustuskeräys Romaniaan. Vaatteet, kengät, lastentarvik keet, kotitaloustavara yms. toi mitetaan Suoraapu ry:n kaut ta köyhiin romanikyliin. Keräys kestää 18.3. saakka. Vastaanot to kirkkoherranvirastossa. Tie dustelut lähetys ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen p. 0400 558 308. Vapaaehtoisten koulutuspäivä Kuntokalliossa to 10.3. Läh tö kirkolta klo 9.15. Paluu klo 16. Ohjelmassa pelastuslaitoksen esitelmä Paloturvallisuus ja pe lastautuminen, lähipoliisin tie toisku kansalaisen velvollisuuk sista ja oikeuksista sekä trauma terapeutti Nina Tapion ja Helsin ki Missionin apulaistoiminnan johtaja Sari Vapaavuoren work shop. Vaikeat asiakkaat, uhkaa vat tilanteet ja niistä selviytymi nen. Ilmoittautumiset 3.3. men nessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.
Lapsille ja perheille Lastenleiri Kukonnotkossa 6.– 11.6. ja päiväleirit 6.–23.6. Raja kylässä ja Hakunilassa. Ilmoittau tumiset nmkyvantaa.fi sivulla.
Nuorille Nuorten YV-messu ti 8.3. klo 18. Vaaralan kirkossa.
Kastettu
Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450
Avoinna ma–pe klo 9–14. Mui na aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.
Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459
Konfirmaatiomessu, talven päivärippikoulu su 6.3. klo 10. Saarna Jouni Salko, liturgia Mat ti Hyry ja kanttori HannuPekka Heikkilä. Paastonajan aloitusmessu, tuhkakeskiviikko 9.3. klo 18. Matti Hyry ja HannuPekka Heik kilä. Uskonnot kylässä Hämeenkylässä -uskontodialogisarja to 3.3. klo 18.30. Illoissa tietoa ja keskustelua maailman uskon noista asiantuntijoiden ja eri us kontojen harjoittajien kanssa. Pieni etninen iltapala. Viimeisen illan teemana Islam. Luennoitsi jana Anni Suhonen ja vieraana Suomen islamilaisen yhdyskun nan imaami Anas Hajjar. Monikulttuurinen naisten päivä la 5.3. klo 13–17. Janette Grönfors kertoo naisen asemasta romanikulttuurissa ja maahan muuttajanaiset kertovat Suo meen asettautumisestaan. Hem motteluosiossa niskahierontaa sekä kynttilöiden ja meikkien te on esittelyä. Miesten kuntokävelypiiri su 6.3. klo 18. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala. Seurakuntailta, Hyvä parisuhde — kodin voimavara to 10.3. klo 18.30. Ilta parisuhteelle, eri tyisesti alle 10vuotiaiden lasten vanhemmille. Ohjaajina Marja Liisa ja Seppo Salko. Lastenhoito järjestetty.
Lammaskuja 2 B kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.3. klo 12. Kirjana Jose Saramago: Kerto mus sokeudesta. Nettikerho ikäihmisille ke 9.3. klo 14. Aiheena Suomiportaa li auttaa. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.
Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9
Kohtaamispaikka to 3.3. klo 12.
Matti Karppinen/Kuvakotimaa
Hakunila
Naisten voimaantumiskeidas la 12.3. klo 11.30–16.30. ”Naisen voima” psykoterapeutti Kaisa Ki vimäki sekä ”Muutoksen mah dollisuus” sosiaalikasvattaja Ma ria Mellberg. Bufféttarjoilua, lau lamisen iloa Juha Paukkerin joh dolla ym. Kirkon alakerrassa eri laisia hoitoja, kuten hierontaa, käsi ja jalkahoitoja, ripsien ja kulmien laittoa edullisesti.
Kastettu Minea Aino Annikki Mattila, Nicklas Emil Ahonen, Javy Jan don Hautaniemi, Eino Aleksante ri Jokinen.
Hautaan siunattu Tellervo Marjatta Salminen 84 v.
Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550
Avoinna ma–pe klo 9–15. Viras to suljettu to 3.3., pe 4.3. avoin na klo 10–14. Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.pa pit@evl.fi.
Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560
Päivystys ti ja to klo 10–12.
Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558
Vanhemman väen piiri to 3.3. klo 13, Sanna Heikurinen. Seurakuntakuoron harjoitukset to 3.3. klo 18. Miesten saunailta to 3.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, löy lyisäntänä Vesa Ruokonen. Laskiaissunnuntain messu su 6.3. klo 10, Antti Kupiainen, San na Heikurinen ja Martti Sirviö. Askolan seurakuntaan papiksi siirtyvän Antti Kupiaisen lähtö saarna ja kahvit. Soi, kiitos, soi! su 6.3. klo 18. Kanttori Ursula Hynninen on työskennellyt seurakunnassam me 20 vuotta. Juhlakonsertis sa esiintyvät mezzosopraano
Sosiaalisella paineella on suuri vaikutus nuorten päihteiden käytössä.
Nuoret ja päihteet
H
akunilan kirkolla kasvattajaillassa keskitytään nuoriin ja päihteisiin. Tilaisuuden järjestäjänä toimii alueellinen oppilashuoltotyöryhmä, joka koostuu lasten ja nuorten parissa toimivista ammattilaisista. Illan aikana on tarkoitus antaa vinkkejä siitä, miten vanhempana voi edistää nuoren päihteettömyyttä. Paikalla on muun muassa sairaanhoitaja Petri Kylmänen. — Kerromme, missä nuorten päihteiden käytössä mennään Hakunilan ja Länsimäen alueella. Esimerkiksi raittiiden nuorten osuus on kasvanut, mutta käyttäjät käyttävät päihteitä rajummin kuin aiemmin. Nuorten keskuudessa sosiaalinen paine on kova. Jos suurin osa nuorista
Ursula Hynninen ja seurakunta kuoro, säestys Martti Sirviö. Va paa pääsy, ohjelmatuotto yhteis vastuukeräykseen. Runopiiri ma 7.3. klo 13. Naisten raamattupiiri ma 7.3. klo 18 Kotkansiiven kokousti loissa. English through Bible ma 7.3. klo 18.30. Kirkon kahvila ti 8.3. klo 11–13. Rukousryhmä ti 8.3. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappe lissa. Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 9.3.klo 11. Lähetyspiiri ke 9.3. klo 14. Tuhkakeskiviikon iltamessu ke 9.3. klo 18, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Laskeudumme yh dessä paaston aikaan. Vanhemman väen piiri to 10.3. klo 13, RiittaMaija Palmusaari. Seurakuntakuoron harjoitukset to 10.3. klo 18. Naisten saunailta to 10.3. klo 18 Kotkansiivessä. SPR:n verenluovutus pe 11.3. klo 14–19. Tule antamaan lahja lähimmäiselle.
kokoontuu yhteen olutmäyräkoirat mukanaan, on yhden oluen kanssa paikalle tuleva outo ilmestys, kertoo Kylmänen. Illan aikana puhutaan myös nuorta suojaavista tekijöistä, joita ovat selkeät pelisäännöt, kotiintuloajat ja puheyhteys. — Vanhemmat ovat tärkeässä asemassa. Koti on tärkein ehkäisevän päihdetyön yksikkö, Kylmänen toteaa. Tilaisuudessa ovat paikalla myös aluerehtori Riitta-Liisa Reinikainen ja kaupungin ehkäisevän päihdeyksikön erityistyöntekijä Pekka Ronkainen sekä muita ammattilaisia, kuten psykologi ja koulukuraattori.
Vanhemmuus, nuoret ja päihteet -kasvattajailta ke 9.3. klo 18– Hakunilan kirkolla
ohella juttelemme päivän polt tavista puheenaiheista.
Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155
Lapsille ja perheille
Rekolan Pyhän Andreaan kirkko
Perhekerho ma klo 12–15 Kor son kirkolla, ti klo 9–11.30 seura kuntakoti Mikaelissa (Venuksen tie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisen kuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Pyhäkoulu su 6.3. klo 10 kir kolla.
Kastettu Viivi Roosa Irene Ruuskanen, An naLotta Aleksandra Räsänen, Oona Emilia Salminen.
Avioliittoon kuulutettu Ari Veikko Haapanen ja Tiina Marjo Peltoniemi.
Hautaan siunattu Aino Kyllikki Käenniemi 90 v, Au ne Ingeborg Kivikko 89 v, Elina Maria Nurmiviita 84 v, Vera Mar jatta Blick 76 v, Harri Olavi Pieti läinen 54 v.
Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4
Vanhemman väen piiri ti 8.3. klo 13.
Rekola
Nuorille
Kirkkoherranvirasto
Nuorten kahvilat: Dooris per jantaisin klo 19–22, Kaino sun nuntaisin klo 17–20. Nuorten aikuisten K-18-Kokkis la 12.3. klo 13.30. Mukaan tar vitset yhden euron ja reipasta mieltä. Euroilla ostetaan yhdessä päättämämme ruoan pääraaka aine; muut ruokaaineet löytyvät kirkolta. Ruoan valmistamisen
Kustaantie 22, p. 09 830 6700
Avoinna ma–to klo 9–15. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700
Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706
Kustaantie 22, p. 09 830 6710
Aamurukoushetki su klo 9. Virsimessu su 6.3. klo 10, li turgi ja saarna Mikko Matikai nen, kanttori SirkkuLiisa Nie mi. Pyhän Andreaan kirkon kuo ro. Messun jälkeen kirkkokahvit ja messuavustajakoulutus n. klo 11.45–13.30, teemana jumalan palveluksen virret. Lisäksi käy tännön opastusta ehtoollisen ja kamisessa ja tekstinluvussa. Kou lutus on tarkoitettu kaikille mes susta kiinnostuneille, vanhoille ja uusille messuavustajille. Osal listuminen ei edellytä messu avustamista. Kouluttajina Mikko Matikainen, Laura Leverin ja Sirk kuLiisa Niemi. Yläovi auki aikuisille ma klo 18. Aamurukoushetki ti klo 9. Miesten raamattupiiri ma klo 18.30. Aamurukoushetki ti klo 9. Tuhkakeskiviikon messu 9.3. klo 19, liturgi ja saarna Laura Le verin, kanttori SirkkuLiisa Niemi. Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lau la, naura, rupattele ja tee käsil läsi mitä osaat yhteiseksi hyväk si. Sukkia, yöpaitoja ja torkku peittoja paleleville, tyynyliinoja, kortteja, huovutustöitä ym. myy jäisiin. Tule mukaan oppimaan ja laittamaan oma osaamisesi kier toon ja tutustumaan uusiin ihmi siin. Ohjaajina vapaaehtoisesti mm. Irja, Eeva, Kerttu, Kikka, Lee na ja Riitta. Lisää osaajia mah tuu ohjaushommiin ja peukalo
1
Markku Mattila
Vantaan seurakunnat ..–10.. keskellä kämmentä tyypit aluksi oppimaan ja sitten tekemään. Torstaipiiri 10.3. klo 13. Rukouspiiri to klo 18.30.
Koko perheen laskiaisrieha
Asolan seurakuntatalo
su 6.3. klo 10–14 Ylästön seurakunta tiloissa, Lehtikum muntie 2. Askarte lua. Nukketeatteri Sananjalan esitys klo 11.30 ja 13. Herttakir konrotan vierailu klo 10.30 ja 12.30. Myyn nissä lettuja, mak karaa ja kahvia se kä hernekeittoa klo 11 alkaen niin kauan kuin soppatykistä riittää. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuu keräykseen.
Asolantie 6
Ilomessu etiopialaisittain la 5.3. klo 18–19.30. Noora Hultin, Ilonpilarit, Laura Leverin. Kristinuskon perusasioita — Alfa-kurssi aikuisille. Käsitel lään 10:tä kristinuskon keskeisin tä kysymystä. Kurssi on alkanut 2.3. ja jatkuu 11.5. asti klo 18.30– 21. Ilta alkaa yhteisellä ruokailul la. Kurssiin sisältyy leiri Samma tin Elämännokassa 8.–10.4. Ruo kailuista ja leiristä vapaaehtoi nen maksu. Kurssille otetaan uu sia osallistujia kolmen ensimmäi sen kerran aikana ja sen jälkeen kurssi sulkeutuu. Ilmoittautumi set Päivi Peittola p. 050 410 3832. Raamattupiiri to klo 18. Yksinhuoltajailta to 10.3 klo 17.30. Kipuryhmä ma 7.3. klo 15. Hiljaisuuden päivä Asolan seu rakuntatalossa la 19.3. klo 12–18, ohjelmassa on mm. rukoushetki ja ehtoollinen sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ohjaajan kanssa. Osallistumis maksu 5 e sisältää ruoan klo 13 ja kahvin iltapäivällä. Osallistu jien toivotaan sitoutuvan läsnä oloon ja hiljaisuuteen koko päi väksi. Mukaan lämmintä vaatetta ja esim. sisätossut. Seurakunta talolla on lainattavissa kirjoja, jo ten omaa kirjallisuutta ei tarvita. Ilmoittautumiset ja ruokaaineal lergiat kirkkoherranvirastoon vii meistään ma 14.3. p. 09 830 6700 tai sähköpostilla rekolan.seura kunta@evl.fi. Tarkempia tieto ja antaa Vappu Olsbo p. 050 414 5610, vappu.olsbo@evl.fi.
Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4
Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717
Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan miel täsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toimin nasta.
Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621
Lapsille ja perheille Vauvakerho pe 4.3. klo 9–11 kir kolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen. Taaperokerho to 10.3. klo 9 alle 3vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seura kuntatalossa. Perhekerho to 10.3. klo 9.30–11 kirkolla ja ti 8.3. klo 9.30–11 Aso lan ja Päiväkummun seurakun tataloissa. Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla. Koululaisten raamatturyhmä su klo10, tutustumme Joosuaan, Mooseksen seuraajaan. Seu raamme Joosuan ja israelilaisten vaiheita luovasti ja toiminnalli sesti joka toinen sunnuntai. Robin Kristian Alexander Uskali.
Kirkkoherranvirasto
Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.
Nuorten sähly pe klo 17 Reko lan koululla. Fraidis, nuorten ilta pe klo 19– 21 kirkolla. Open doors ke klo 18 kirkolla.
Kastettu
Tikkurila
Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi
Nuorille
Konfirmaatiomessu su 6.3. klo 12. Tuula Lapveteläinen ja kant tori Samppa Laakso
Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223
Laulupiiri pe 4.3. klo 13 kahvios sa. Simo Santaranta. Muistojen merkeissä — senioreiden iltapäivä la 10.3. klo 15– 17 Tikkurilan kirkon kahviossa. Virsien sointuihin johdattelijana ja laulattajana emeritusprofes sori Reijo Pajamo. Mukana myös rovasti Pirkko Yrjölä. Kahvitarjoi lu 14.30. Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 5.3. klo 15 aikuis ten kerhohuoneessa. Laskiaissunnuntain messu ja kansanlähetyspyhä su 6.3. klo 10. Heikki Leppä, Pudi Kettunen ja kanttori Outi Noponen, sekä Pyhän Laurin Kuoro.
Leipää ja viiniä ➤
Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs
Ilmailukerho 10–16vuotiaille ma 7.3. klo 18 Kartanonkoskella. Nuorten aikuisten lauluilta ma 7.3. klo 18–20. Iso 1 AB -koulutus ti 8.3. klo 16.30–18 rippikoululuokassa. Walkers nuortenkahvila pe 4.3. klo 19–22 ja ke 9.3. klo 16–18.30 Tikkurilassa. Nuortenilta ke 9.3. klo 18.30–20 nuorisotilassa.
Haluatko paastonajan jumalanpalveluksen avustajaksi? Messun jälkeen jaetaan Tikkuri lan kirkon neuvotteluhuoneessa paastoajan jumalanpalvelusten avustajavuorot (kolehdin kan ta, tekstien luku ja kirkkovierai den avustaminen) Vanhat ja uu det avustajat tervetuloa. Vuoroja ei voi varata etukäteen, vapaaksi jääneitä vuoroja tied. Heikki Lep pä p. 050 363 4382. Kirkkokahvit ja kansanlähetysjuhla su 6.3. klo 11.30 kahvi ossa. Paikalla myös Israelin ni mikkolähettimme Anja Koleh mainen. Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 6.3. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa. Tied. Hanna Raunu. Arabiankielinen raamattupiiri su 6.3. klo 16 aikuisten kerho huoneessa. Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 7.3. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen. Nuorten aikuisten lauluilta ma 7.3. klo 18–20 nuorisotilassa. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 8.3. klo 12. Hartaus kirkossa, vuoronume rot kirkon aulasta, ruokailu nuo risotilassa. Lähetyksen päiväpiiri ti 8.3. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa. Yhteysilta ti 8.3. klo 18.30 kah viossa. Raija Rantanen puhuu tunteista. Omaiset mielenterveystyön tukena -vertaistukiryhmä ke 9.3. klo 17 neuvotteluhuoneessa. Tied. Helvi Reijonen. Tuhkakeskiviikon messu ke 9.3. klo 18. Heikki Leppä, kantto ri Outi Noponen ja Omalla äänel lä kuoro. Kohtaamisia — palveleva seurakunta tekee hyvää ke 9.3. klo 18–20.30. Messun jälkeen pohdi taan vastuuta lähimmäisistä sekä omia roolejamme ja paikkaam me seurakuntayhteisössä. Ilosanomapiiri to 10.3. klo
18 neuvotteluhuoneessa, Vir pi Bäck. Tikkurilan Hannat to 10.3. klo 9.30–12 neuvotteluhuoneessa. Miesten ilosanomasolu to 10.3. klo 18 takkahuoneessa.
Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132
Naisten lenkkisauna to 10.3. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa. Ilorieha su 10.4. klo 10–14. Kau si vaihtuu — lapset kasvavat. Iloisessa tapahtumassa on myös kirpputori lapsiperheille. Tu le myymään vanhaa, ostamaan ”uutta”. Pöytävuokra 10 euroa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pöytävaraukset: Maaret Hirven salo p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi.
Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A
Ilmailukerho ma 7.3. klo 18 Kartanonkosken lähetyspiiri ke 9.3. klo 18. Anteeksi — vai kea sanoa. Nuorten aikuisten raamattupiiri to 10.3. klo 17.30. Myös lap siperheille.
Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11
Naisten rukouspiiri pe 4.3. klo 18.
Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495
Koko perheen laskiaisrieha su 6.3. klo 10–14. Ohjelmas sa mm. askartelua, Nukketeatte ri Sananjalka, esitykset klo 11.30 ja 13, Herttakirkonrotta vierai lee klo 10.30 ja 12.30. Myynnis sä lettuja, grillimakkaraa, kah via ja hernekeittoa klo 11 alka en niin kauan kuin soppatykis tä riittää. Tapahtuman tuotto
kokonaisuudessaan Yhteisvas tuukeräykselle.
Lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo torstai sin klo 9.30–11. Pakkalan kerho huoneisto (Käräjäkuja 1 B) per jantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virik keitä ja yhdessäoloa lastenhuo neessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pie ni yhteinen hetki. Ei ennakkoil moittautumista. Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneis tossa. Haluatko hengähtää het ken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lasten ohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut MarjaLeena Koponen, p. 050 434 5539. Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerho huoneistossa. Esikoisvauvan äi deille, isille, mummeille tai kum meille. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahviku pin äärelle ja jakamaan vauva perheen arkea ja juhlaa. Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksin huoltajien kohtaamispaikka. Las tenhoitoa, teetarjoilua ja virkis tystä. Avoimet päiväkerhot: Las ten ja aikuisten yhteinen koh tauspaikka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä. Ohjel maan sisältyy pieni hartaushet ki, kahvi ja mehutuokio, leik kiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa ei kä tarvitse ilmoittautua etukä teen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakunta koti ti 9.30–11, Tammiston kerho tila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon
Nuorten aikuisten pääsiäisvaellusretki Vivamon Raamattukylään. Pääsiäisvaellus Ihmi sen Poika. Bussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä ti 19.4. klo 9.30, pa luu klo 16 mennessä. Perillä lou nas klo 11, vaellus klo 12–13.30, kahvit 13.45. Vaellus on ulkona ja noin 1,5 km. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla 10 euroa 31.3. mennessä diakoniatoimis tossa päivystysten yhteydessä ma ja to klo 10–12 tai kirkon ruo kailuissa tiistaisin klo 12–14.
Kastettu Lauri Akira Niinisalo, Anton Vik tor Alexander Lehtovuori, Robin Augusti Mustajärvi, Julian Dway ne Bataican, Timi Viljami Luukas Hellevuo, Salma Vilhelmiina Kär ki, Lila Isabel Ahlfors, Lenni Joa kim Mäkinen, Meeri MeriTuuli Sundqvist, Iisa Lucia Aliisa Talo nen, Pinja Sofia Leinonen, Jinna Kristiina Laakso, Roope Damien Kylander, Venla Maria Nieminen, Santtu Eemeli Saarivuori, Venla Lumi Johanna Tanninen.
Avioliittoon kuulutettu Jari Matti Olavi Heinula ja Terhi Mia Maritta Ollila. Tom Sebastian Olsson ja Heidi Johanna Karja lainen. Sami Matti Piippo ja Anu Maarit Moilanen.
Hautaan siunattu Anna Liisa Rantala 89 v, Saa ra Linnea Rummukainen 88 v, Martta Annikki Sassi 85 v, Raimo Juhani Halonen 81 v, Heikki Ola vi Nykänen 78 v, Olavi Antero Ee rikkilä 63 v.
Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440
Avoinna ma–pe klo 9–15
Ensi sunnuntai on laskiaissunnuntai. Sen aihe on Jumalan rakkauden uhritie. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 31:2–6, Jer. 8:4–7, 1. Kor. 13 tai Gal. 2:19–21 ja Joh. 12:25–33.
Riski ja risti Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Joh. 12:25
1
Nuorille
Muuta
Diakoniatoimisto
Rukouspiiri pe klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13. Rukouspiiri Israelin ja Lähiidän puolesta ke 9.3 klo 18.30.
alakerta ke 9.30–11, Ilolan seura kuntakoti to 9.30–11. Pyhäkoulut kokoontuvat sun nuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Ase matie 12, klo 10–11, Kartanon kosken kerhohuoneisto, klo 11– 12, Ylästön seurakuntakoti, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, klo 11–12. Kahdeksan kertaa peräk käisinä sunnuntaina kokoontuva Jeesuksen seurassa periodipy häkoulu klo 11 seurakuntatilassa, Simonkyläntie 11, klo 11–12.
E
i se pelaa, joka pelkää! Elämässä pitää uskaltaa, muu ten ei saavuta mitään. Työelämän johtopaikoille etsi tään henkilöitä, joilla on uskallusta tarpeen vaatiessa tehdä suuriakin muutoksia ja saneerauksia. Vapaaaikana monet etsivät extremelajeista ainutkertai sia elämyksiä ja itsensä voittamisen kokemuksia. Joskus sata vuotta sitten elämä itsessään oli maassamme niin riskialtista ja haavoittuvaa, että tavallisen tasainen elämä oli joka pojan unelma. Mutta ei pidä unoh taa, että kolmasosalle ihmiskunnasta jokainen päivä on vielä nykyään extremelaji. Nyt tavallisesta elämästä on tullut tylsää ja har maata. Kaivataan omien rajojen ylittämistä, josta toivotaan hyvän olon tunnetta ja uutta sisältöä. Ja seuraavalla kerralla halutaan vielä vahvempi elä
mys. Riskin ottamisessa on myös vaaransa, extremelajeissa — kuten vuorikiipeilyssä — voi oikeasti menettää henkensä. Mutta harvapa meistä, jotka kaipaamme elämäämme li sää seikkailua ja riskien ottamista, on kuitenkaan valmis ot tamaan ristiä: antamaan elämänsä alttiiksi ja kadottamaan sen vapaaehtoisesti. Siihen tarvittiin Jumalan Poika, meidän takiamme elämänsä antanut. Vaikka Jeesus on kärsimisellään tehnyt meille kaiken valmiiksi, risti on meille edelleen suuri riski.
Ulla Pohjolan-Pirhonen Vantaankosken seurakunnan pappi
Valkoinen Jousipaita tekee her rasmiesmäisen vaikutelman.
Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityn tie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.
Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429
Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui sin toiminnan mukaan. Eläkeläiskerho to 3.3. klo 13– 14.30 takkahuone. Mikä tuo iloa elämääni? JP Virtanen. Arkipyhäkoulu to 3.3. klo 17.30 kerhohuone 4. Korpilahden leiririppikoulun konfirmaatiomessu su 6.3. klo 10. Saarna Emma Himanen, litur gia Reija Vienola, kanttori Sinik ka Honkanen. Mukana Käsikello yhtye Sonus. Pyhäkoulu su 6.3. klo 10 kerho huone 4. Siioninvirsiseurat su 6.3. klo 14. Lähetyspiiri ma 7.3. klo 15– 16.30 pieni srksali. Vesa Sipari kertoo työstään KeskiAasiassa. Raamattupiiri Ilosanoma ma 7.3. klo 17.30–19 takkahuone. Maallikkopiiri, jossa käydään lä pi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen. Eläkeläiskerho ti 8.3. klo 13– 14.30 iso srksali. Ehtoollinen. Sinkkupiiri ti 8.3. klo 18.30–20 takkahuone. Levyraati. Laulupaja ke 9.3. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaiken ikäiset ja myös vähemmän laula neet. Kanttori Maija Maltela lau lattaa virsiä ja hengellisiä lauluja. Tuhkamessu ke 9.3. klo 18.30 Heli Ojalehto ja Risto Pottonen, kanttori Kari Jerkku. Eläkeläiskerho to 10.3. klo 13– 14.30 takkahuone. Isovanhem muus, Maari Santala. Arkipyhäkoulu to 10.3. klo 17.30 kerhohuone 4. Riparilauluilta to 10.3. klo 18. Pekka Laukkarinen laulattaa ri parilauluja. Vapaa pääsy.
Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381
Vaatevarasto on avoinna to 3.3. klo 10–12. Vaatteita voi ha kea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtai ta ja ehjiä vaatteita otetaan vas taan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631. Eläkeläiskerho ti 8.3. 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoon tuu yhdessä Seutulan eläkeläis kerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12. Raamattu-rukouspiiri ti 8.3. klo 18.30–20 srksali. Miesten saunailta ke 9.3. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviik ko). Oma pyyhe ja omat sauna makkarat mukaan.
Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266
Messu su 6.3. klo 12. Saarna ja li turgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Kari Jerkku. Eläkeläiskerho ti 8.3. klo 12.30– 14. Lauluja ilosta ja elämästä, In keri SimolaIsaksson. Avoimet ovet kaiken ikäisille to 10.3. klo 18–19.30. Tarjoilua, pelejä ja vapaata seurustelua. ll tahartaus klo 19.15.
Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661
Eläkeläiskerho to 3.3. klo 13– 14.30. Isovanhemmuus, Maa ri Santala. Laulupiiri to 3.3. klo 18.30– 20.30 srksali. Perhemessu su 6.3. klo 11. Saar na ja liturgia Elina Hellqvist,
kanttori Maija Maltela. Mukana Martinristin iltapäiväkerho, päi väkerho ja vekkulikerho. Sanan ja rukouksen ilta su 6.3. klo 18. Ehtoollinen. Diakoniapiiri ma 7.3. klo 12–14. Lähetyspiiri ti 8.3. klo 18.30–20 diakonian työhuone. Lukupiiri ke 9.3. klo 18 Oloti la. György Dragoman: Valkoinen kuningas. Eläkeläiskerho to 10.3. klo 13– 14.30. Ehtoollinen.
Ruskea puvun takki käy mai niosti farkkujen kanssa.
Kaivosristi Kaivosvoudintie 3
Markku Mattila
Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myy tävänä kirkkoherranvirastossa.
Eläkeläiskerho ke 9.3. klo 13– 14.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 9.3. klo 19–21.
Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (Govi). Avoimet ovet 2.–7.luok kalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messis sä koko iltapäivä. Voit pelata bil jardia, lautapelejä ja Wii:tä. Jos kus askarrellaan, leivotaan ja ki saillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnu mero vanhemmille.
Punaisessa bleiserissä nainen näyttää huoli tellulta, mutta rennolta.
Jack&Jonesfarkkujen sinisen sävy miellyttää silmää.
Lapsille ja perheille Päiväkerhot eivät kokoonnu ma 7.3. Haku syksyn 2011 päiväkerhoihin 1.–31.3. Toiminta on tar koitettu 2,5–6vuotiaille. Ha keminen tapahtuu kirjallises ti osoitteella Vantaankosken srk, lapsityön toimisto, PL 13, 01601 Vantaa. Hakemuksen voi palaut taa myös suoraan kerhopistee seen. Hakukaavakkeita saa ker hopisteistä, kirkkoherranviras tosta ja seurakunnan kotisivuilta. Ilmoittautuminen koululaisten kesän päiväleireille. Lei rit järjestetään 6.–17.6. arkisin klo 9–15. Kesätoiminnassamme pai nottuvat yhdessä tekeminen ja kesästä nauttiminen. Joka päivä tarjotaan lämmin ruoka ja väli pala. Leirin hinta on 50 e / viik ko ja 100 e / 2 viikkoa. Kesäleiri paikkaa haetaan täyttämällä il moittautumislomake joka palau tetaan suoraan kerhopisteeseen tai osoitteeseen Lapsi ja perhe työn toimisto, Uomatie 1, 01600 Vantaa. Kerhoista voi valita itsel leen mieleisen kesäleirin. Kesän päiväleirit: Kivistön kirkko, Laa vatie 2, p. 050 435 6058, aihee na liikunta ja pyöräily. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, 050 437 0994, aiheena kotiseutu tutuksi ja mat kailu. Vaskipellon seurakuntako ti, Aapramintie 1, 050 328 4371, aiheena ulkoilu, retkeily, pelit, askartelu ym. yhdessä tekemi nen. Vantaanlaakson kerhopiste, Naapurinkuja 2, 0400 340 490, aiheena luonto ja kädentyöt. Lei rin aikana samoissa tiloissa toi mii kesäperhekahvila. Lisätieto ja lapsityönohjaaja Laura Sydän maanlakka p. 050 381 6353.
Kastettu Selja Alexandra Koljonen, Evelin Maria Kivinen, Minea Anna Ana stasia Ristaniemi.
Avioliittoon kuulutettu Mikko Samuli Peltokorpi ja Anni Henriikka Luttinen.
Hautaan siunattu Toivo Matias Laaksonen 82 v, Ka ri Uolevi Ilveskero 65 v, Tero Ju hani Niskanen 37 v.
Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262
Öppet: må–fre kl. 9–13
Verksamhet Ungdomskväll på Helsing gård fre 4.3 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl. Veckomässa i Folkhälsanhuset fre 4.3 kl. 14, Andersson. Högmässa sö 6.3 kl. 10 i
Kassin kyljessä mai nostetaan EMkiso ja Ruotsissa vuon na 1977, mutta mikä mahtoikaan olla laji?
Mustat housut ovat aina tarpeen.
Itävaltalaiset mustat korko kengät ovat kestäneet aikaa. Miestenkengät ovat todennäköisesti palvelleet hääkenkinä, hintalappukin on vielä tallella.
Kevättyyliä ilmaiseksi
S
eurakuntien vaatevaraston kirpputorilla raivataan tilaa uusille vaatteille. Siksi siellä vietetään ilmaisviikkoja 7.–10.3. ja 14.–17.3. Tarjolla on käytettyjä vaatteita miehille, naisille ja lap-
Helsinge kyrka S:t Lars, Anders son, Fogelberg. Kyrkkaffe i Kaffe stugan Laurentius. Högmässa sö 6.3 kl. 12 i S:t Mar tins kapell, Andersson, Fogel berg. Larskören övar må 7.3 kl. 18 i S:t Lars kapell. Allsångslunch ti 8.3 kl. 12 i Myr backa kyrka, Kom med och sjung bekanta och kända allsånger till sammans med ViAndakören och Nina Fogelberg. Efter sången bjuder vi på lunch. Drop in i Bagarstugan ti 8.3 kl. 15–19. Ungdomskväll med Sege och Kaj. DVAS-De vackraste Andliga Sångerna on 9.3 kl. 14 i Folkhäl sanhuset, Vallmov. 28. Fogel berg.
Kehitysvammaistyö
Döpta
Talviulkoiluliikuntapäivä su 6.3 klo 11 Hiekkaharjussa. Ko koontuminen golfkentän luo na. Hiihtoa ja muuta liikuntaa. Päivän päätteeksi kahvitarjoi lu ja sauna Ainilla, Kyläkaivon tie 2 B 15. Miesten ilta ma 7.3. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5a B, 5. krs. Keijo Lehtonen ja Timo Sam mallahti. Hengellisen musiikin levyraati ma 7.3. klo 18–20.30 seurakun tien talossa, Kolmas linja 22, Hel sinki. Jukka Lapola ja Tarvo Jouti. Kahvia klo 17 alkaen. Myyrmäen kerho to 10.3. klo
Ellinor Siiri Irene Helenius.
Döda Else MajLis Kytö 87 år.
Yhteiset Huonokuuloistyö Naistenpäivän juhla ti 8.3. klo 17 Palvelukeskus Foibessa, Sai raalakatu 7. Tommi Varis laulaa ja laulattaa. Kakkukahvit.
Omaisten vertaistukiryhmä ma 7.3. klo 17–18.30 diakoniakes kuksessa, Unikkotie 5a A. Lisä tietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.
Kuurojentyö Viittomakielinen messu su 6.3. klo 13 Soukan kappelissa, Sou kankuja 3, Espoo. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 8.3. klo 12–14 Martin ristin Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi. Viittomakielinen lähetysaskartelupiiri ke 9.3. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hä meentie 73, Helsinki.
Näkövammaistyö
sille ja jonkin verran myös asusteita, kenkiä ja kodin tavaroita. Vaatevarasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 10–13 ja keskiviikkoisin kello 11–15 Unikkotie 5 a C:n kellarikerroksessa.
13–15 Myyrmäen kirkossa. Leena Siekkinen. Paastonajan ja pää siäisen virret, kanttori Sinikka Honkanen. Kahvitarjoilu. Retkipäivä su 27.3. klo 10–15 Holman kurssikeskuksessa, Hol mantie 10, Klaukkala. Messu, lou nas, ulkoilua ja kahvit. Diakonis sa Sari Aroheikki kertoo ihmis suhteiden palikoista. Hinta 20 €. Ilmoittautumiset 11.3. mennes sä Leena Nurmiselle ma–to klo 9–11 p. 09 830 6264. Bussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9.
Perheneuvonta Eroryhmä alkaa keväällä Tikku rilassa. Kokoontuminen maanan taiiltapäivisin yhteensä kym menen kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen, jotka tapaa vat ilmoittautuneet ennen varsi naisen ryhmän aloittamista. Tie dustelut ja ilmoittautumiset per heasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330 tai paula.ruotsa lainen@evl.fi.
Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302
Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Osallistu Yhteisvastuukeräykseen. Myynnissä mm. tpaitoja ja kynttilöitä. Haluatko tehdä hyvää? Tule
vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Oloti lan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.
Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345
Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvityk set, sukututkimus, esteiden tut kinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsr ky/keskusrekisteri.
Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260
Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, ken kiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheilu välineitä. Ilmaisviikot 7.–10.3. ja 14.–17.3.
T seu ietoa ra toim kuntie ja p innas n t ww alvelui a w s seu .vanta ta raku a nna nt.fi
15
Petit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris, Pariisi
koonnut Kaisa Halonen
2011 jKr. Tämmöinenkin löytyi Viime syksynä kuvattiin Vantaalla kirkonkylän pap pilassa Antiikkia, antiikkia ‑ohjelmaa. Purkkiin saatiin kaksi jaksoa, jotka nähdään 6.3. ja 13.3. Mitähän vantaalaiset ovat kaappiensa kätköistä ja takanreunustensa paraatipaikoilta ohjelmassa esi teltäväksi löytäneet? No, ainakin yksi Juhana Blomstedtin maalaus kuulemma nähdään. Se on varmaan hieno, niin kuin Blomstedtin teokset ovat, mutta on ko se jo antiikkia? Blomstedtin urahan alkoi 1960-lu vulla. Erityisellä mielenkiinnolla odotan ohjelman tie dotteessa mainittua hieromakonetta. Ettei nyt olisi mennyt ostoskanavan tarjonta ja arvokas antiikki pa hasti sekaisin. Vai olemmeko me kaikki tietämättäm me antiikin keräilijöitä? Mihin lähetykseen voisin tuo da arvioitavaksi kreppiraudan, munankeittimen, lei päkoneen, raclettegrillin ja itkuhälyttimen?
Pariisin köyhiä Fernand Pelezin maalauksessa Ilman suojaa.
Antiikkia, antiikkia YLE TV1:llä su 6.3. ja 13.3. klo 18.45
Erikoisen tavallista Arjen sankarit on taidenäyttely, jossa ke nenkään ei tarvitse kysyä, mitä tuokin mu ka esittää, ja jossa tuskin kenelläkään on kanttia sanoa ”minäkin osaisin maalata tuon”. Ateneumissa esillä oleva näyttely esit telee naturalistista maalaustaidetta vuosil ta 1875–1918. Vaikka näyttely on kansainvä linen ja koottu useamman museon kokoel mista, päähuomion varastavat suomalaiset mestarit, Edelfelt etunenässä. Naturalistit kuvasivat valokuvamaisen tarkasti tavallisten ihmisten elämää. Näyt
telyssä voi kurkistaa niin maanviljelijöiden, tehdastyöläisten, kodittomien kuin koulu laistenkin arkeen. Näkyviin tulevat myös huikeat erot ih misten elinolosuhteissa ja mahdollisuuksis sa: samassa kaupungissa mutta eri maail massa elävät Edelfeltin Pariisin Luxembourgin puistossa ‑maalauksen pikkuneidit hoi tajineen ja Fernand Pelezin Ilman suojaa ‑maalauksen koditon perhe. Ja siinä missä Gallen-Kallelan lettipää pikkutyttö resui sessa paidassa opettelee lukemaan pimeäs sä pirtissä, Jean-Jules Geoffroyn siistis
ti puetut ja hyvin parturoidut pojat harjoit televat piirtämistä valoisassa luokkahuo neessa. Naturalistit riisuivat myös us ”Tiedän muutamia ihmisiä, konnollisista maalauksista kimal luksen ja sädekehät. Charles Sprajotka sisällyttävät minut gue Pearcen Pyhä Genevieve on mukaan iltarukoukseensa. lammaspaimen ryysyissä ja Edelfeltin Kristus näyttää kulkurilta Minun ei tarvitse olla uskosuomalaisella rantapolulla.
Arjen sankarit 15.5. asti Ateneumin taidemuseossa Helsingissä
vainen ollakseni liikuttunut ja kiitollinen siitä.” Professori Esko Valtaoja Ortodoksiviestissä 2/2011
Muhsin Akgün
Suufi-self-helpiä
Elif Shafak on Turkin suosituin naiskirjailija.
Tätähän on nähty uupumukseen asti: vanhojen uskontojen hengellistä perintöä lainailevaa, yhdistelevää ja yksinkertaista vaa elämäntaito- ja kaunokirjallisuutta. On Paulo Coelho ja Deepak Chopra ja aika monta muutakin. Erityisen kiinnostuneita monet bestsel leristit tuntuvat olevan buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta, mutta kyllä heille kris tinuskokin kelpaa. Jeesushan oli hyvä tyyp pi ja suuri henkinen opettaja. Vaan kävisikö islam? Turkkilainen kirjai lija Elif Shafak näyttää, että käy. Hänen ro maaninsa Rakkauden aikakirja (Gummerus 2010) ammentaa islamin mystisestä suun tauksesta suufilaisuudesta kovin tutul
3.3. Onnea, Kauko!
●● ●● ●●
ta tuntuvia opetuksia nykyhetkessä elämi sestä, sydämen avaamisesta rakkaudelle ja muutokseen uskaltautumisesta. Shafakin romaanissa limittyy kaksi tari naa: elämänsä tyhjyyteen havahtunut ko tirouva heittäytyy kirjeenvaihtoon tunte mattoman kirjailijan kanssa. Ja tuo kirjaili ja puolestaan on kirjoittanut kertomuksen 1200-luvulla eläneen runoilija Rumin ja vael tavan dervissin hengellisestä ystävyydestä. Varsinkin dervissi Shams puhuu kuin paraskin elämäntaitovalmentaja hieman haasteellisissa elämätilanteissa oleville. Hän kannustaa muutokseen muun muassa kerjäläistä, prostituoitua ja juomaria. Yksi askel kerrallaan, tiedättehän.
Kauko on vanha suomalainen nimi, joka kansanrunojen keruun ansiosta tuli uudelleen käyttöön ja kansallisromanttisen innostuksen myötä almanakkaan vuonna 1908. Suosituimmillaan Kauko-nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin se annettiin yli 10 000 pojalle. Vuonna 2010 Suomeen saatiin 22 uutta Kaukoa. Naispuolisia Kaukoja Suomessa on ollut alle 10.
F
Sielun jano
16
Väsyneitä pappeja Zosima opastaa, miten heidän tu lisi lukea Raamattua lapsille ja rahvaalle: ”Aukaise heil le tämä kirja ja ala lukea ilman viisaita sanoja ja ilman pöyhkeilyä, ilman ylpeyttä, vain lempeästi ja nöyrästi ja iloitse siitä, että luet heille ja että he kuuntelevat ja ym märtävät, rakasta itse näitä sanoja, vain silloin tällöin py sähdy ja selitä jokin … käsittämätön sana. Älä ole huo lissasi … oikeauskoinen sydän ymmärtää kaiken.” Jos haluaa välittää pyhää, pitää tulla itse pyhän kos kettamaksi. Pitää antaa sielunsa janota Sanaa ja kaiken kauniin omaksumista. Silloin voi ymmärtää, että Sana on kaikkia varten. Jokainen luotu, jokainen lintu ja lehtikin avautuu Sa nalle, pyrkii sitä kohti, laulaa ylistystä ja itkee Kristus ta, tietämättään. Kaiken luodun sisällä on Jumalan kai paus. Kaikessa voi nähdä pyhän kosketuksen, vaikka sil le ei ole sanoja. Lauri Maarala
Riitta Weijola/Vastavalo
Vartin retriitti
jodor Dostojevskin romaaneista näkee, että kir jailija tunsi Raamattunsa. Kotonaan hän oli näh nyt äitinsä rukoilevan ikonin edessä ja kuullut hä nen lukevan ääneen Raamatun kertomuksia. Kun Dostojevski joutui Siperiaan vankeuteen, hän sai eräältä naiselta mukaansa Uuden testamentin, jota hän luki kaikki vankeusvuodet. Se kirja seurasi häntä läpi hä nen elämänsä. Se oli hänen käsissään, kun hän kuoli. Dostojevski tunsi myös kirkkoisien ja erämaaisien kir joituksia. Kärsivä Kristus on läsnä kaikissa hänen suuris sa romaaneissaan. Niistä voi oppia, miten lukea Raamat tua ja sisäistää se osaksi omaa elämää. Karamazovin veljeksissä isä Zosima, ohjaajavanhus, sanoo Raamatusta: ”Hyvä Luoja millainen kirja se on ja millaisia opetuksia se sisältää!” Siinä on kuin veistoku vana maailma ja ihmiset ja inhimilliset luonteet, kaikki mainittu nimeltä ja säilytetty ikuisiin aikoihin. Jokainen voi löytää sen kertomuksista itsensä.
Ostin uuden imurin ja tästä entisestä tuli antiikkia.