Lauri 2011 nro 8 (3 3)

Page 1

VANTAAN

Eikä maksa mitään ➤ 15

..11

www.vantaanlauri.fi

Teellä Pirkko Arstilan kanssa ➤6 Kantovoimaa naisille ➤3 Paastosta alkaa huolettomampi elämä ➤5

Sirpa Päivinen

Elina Kahla ja pyhät ja rohkeat

NAISET ➤ 8–9

Kenelle ja miksi seurakuntatiloja rakennetaan? Ota kantaa ➤ 4


Uutiset

Uskonnottomien määrä vähenee

Pääkirjoitus

M

aailman uskontotilaston mukaan uskonnottomien määrä maailmassa vähenee ja uskontokuntiin kuuluvien määrä kasvaa. Jos sama suuntaus jatkuu, uskontokuntiin kuulumattomien määrä maailman väestöstä on vuonna 2025 pienempi kuin nyt. Uskontotilaston mukaan eniten kannattajia on kristinuskolla (33 % maailman väestöstä), sen jälkeen tulevat muslimit (22,5 %), hindut (13,6 %) ja buddhalaiset (6,7 %). Uskonnottomia on 9,4 prosenttia. Uskontokuntiin kuuluvien osuutta nostaa eniten se, että Aasiassa ja erityisesti Kiinassa buddhalaisuus ja kristinusko elpyvät. Myös Afrikassa kristittyjen määrä kasvaa nopeasti. Suuri osa uusista afrikkalaisista kristityistä kuuluu kuitenkin pienempiin hengellisiin yhteisöihin, ei katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon tai protestanttisiin kirkkoihin. — Suuri kysymys onkin nyt se, miten vanhoissa kirkkokunnissa on tilaa uusille suuntauksille ja tavoille, lähetysteologi Timo Vasko Kirkon lähetystyön keskuksesta arvioi. Euroopassa suuret kristilliset kirkkokunnat ovat menettäneet jäseniään, mutta toisaalta maahanmuutto ja pienten kristillisten yhteisöjen syntyminen tasapainottavat tilannetta. Kaikkialla maailmassa huomionarvoista on muslimien määrän kasvu. — Islamin yleistymisessä syntyvyydellä on suuri merkitys. Yleensä ihmiset pysyvät siinä uskonnossa, mihin syntyvät, Vasko toteaa.

..

Kunniatonta väkivaltaa tUhAnsien mAAhAnmUUttAjAtyttÖ jen arkea Suomessa on perheväkival­ ta tai sillä uhkailu. Tätä perustellaan suvun kunnialla. Viranomaisille ilmiö on tuttu, mutta heillä ei ole riittäväs­ ti keinoja puuttua siihen. Asia ei tun­ nu oikein kuuluvan kenellekään ja es­ teeksi saattavat tulla jopa salassapito­ määräykset. Helsingin Sanomien sunnuntain ja maanantain uutiset tuovat esille on­ gelman, jota ei pidä katsoa läpi sor­ mien. Perheväkivaltaa ei voi perustel­ la kulttuurilla eikä uskonnolla. Perhe­ väkivalta on yksinkertaisesti väkival­ taa, ei siinä ole mitään kunniaa, päin­ vastoin se on kunniatonta ja häpeäl­ listä. Tämä pitää oivaltaa myös tänne muuttaneiden parissa.

Vastapainoa koville arvoille Kristinuskon vahvimpiin kasvualueisiin kuuluu Kiina, jossa vuosittain noin kaksi miljoonaa aikuista kastetaan. Protestantteja on Kiinassa jo noin 50 miljoonaa, katolilaisia 12 miljoonaa. Lähetystyö on silti yhä kiellettyä. — Suurin osa kiinalaisista elää arvotyhjiössä. Ateismi ei anna uskottavaa perustaa etiikalle ja korruptio kukoistaa kaikkialla. Osittain raha ja elintason nousu täyttävät arvotyhjiötä, mutta uskonnot ovat vahvassa kasvussa, kertoo Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen, joka toimii vierailevana professorina useissa kiinalaisissa yliopistoissa. Ruokasen mielestä kristittyjen mää-

toiVottAVAsti mAAhAnmUUttAjien omat järjestöt ja uskonnolliset yhtei­ söt alkavat toden teolla puuttua asi­ aan ja ryhtyvät viranomaisten kanssa aktiiviseen yhteistyöhön sen kitkemi­ seksi. Nyt Mannerheimin Lastensuoje­ luliitto on jo vuosien ajan tehnyt työ­ tä, joka kuuluisi viranomaisten hoidet­ tavaksi: yrittänyt selvittää ilmiön laa­ juutta ja auttaa uhreja. Vantaan seurakuntien Oikeus elä­ mään ­hankkeen työntekijä Mariela Salminen on tehnyt kuusi vuotta töitä maahanmuuttajatyttöjen kanssa. Tä­ nä vuonna hän pitää Vantaan kouluis­ sa tunteja, joissa puhutaan tyttöjen oikeuksista ja avun hakemisesta kun­ niaväkivaltatilanteissa. Helsingin Sanomien haastattelussa Salminen kertoo, että monien tyttöjen kotikasvatus on niin tiukkaa, etteivät he koulun jäl­ keen voi osallistua mihinkään. Tyttö­ jä seurataan ja jo puolen tunnin myö­ hästyminen kotoa voi johtaa vaikeuk­ siin. Tällainen kontrolli on ahdistavaa. Usein siihen liittyy väkivaltaa, sillä uh­ kailua tai sulkeminen pois perhepiiris­ tä, jos tytön katsotaan tuottavan per­ heelle häpeää. Asiasta kertominen on vaikeaa — kuka haluaisi tulla hylätyksi ja jäädä yksin.

2

Kiinan Wuhanissa katolisen kirkon messuun on paljon tulijoita. Kiinassa poliittinen johto on muuttanut suhtautumistaan uskontoihin. Perinteistä kunfutselaista etiikkaa on elvytetty, buddhalaisuutta tuetaan monin tavoin ja suhtautuminen kristinuskoon on muuttunut suopeammaksi. — Kristinuskon arvojen ja eettisten periaatteiden leviäminen laajemmalle yhteiskuntaan vaikuttaa esimerkiksi tasa-arvon, lain kunnioituksen ja rehellisyyden lisääntymiseen ja köyhistä ja sairaista huolehtimiseen. Kiinassa ollaan heräämässä siihen, että yhteiskunnan on pidettävä parempaa huolta heikoista ja kaikille on tarjottava tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen, Miikka Ruokanen sanoo.

rän kasvu on pääosin kiinalainen ilmiö, eikä länsimaisen vaikutuksen ansiota. Erityisesti nuoria, koulutettuja kiinalaisia kuitenkin kiinnostaa kristinusko myös sen vuoksi, että sen katsotaan olevan osa länsimaista elämänmenoa. Kristinuskon koetaan tuovan myös vastapainoa yhteiskunnan ankaruuteen ja koviin arvoihin.

Vaikuttaa koko yhteiskuntaan Kun eri uskonnot leviävät uusille alueille, ne usein ottavat vaikutteita ympäröivästä kulttuurista, mutta samalla vaikuttavat paikallisiin tapoihin. — Vallitseva uskonto vaikuttaa aina koko yhteiskuntajärjestykseen. Siksi uskontojen tuntemus on tärkeää, Timo Vasko muistuttaa.

Hanna Antila

Neljän kunnan liitos toisi tasa-arvoa

V

antaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kuntaliitos olisi nopein ja yksinkertaisin vaihtoehto metropolialueen ongelmien ratkaisemiseksi. Nyt palvelurakenne pääkaupunkiseudun kunnissa on hyvin erilainen, palveluiden taso vaihtelee ja kuntarajat aiheuttavat käytännön ongelmia. Myös kaksiportainen hallintomalli voisi parantaa tilannetta, mutta tekisi päätöksenteosta monimutkaisempaa ja voisi lisätä hallinnon kustannuksia. Tähän tulokseen on tullut Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Helsingin kaupungin tilaamassa tutkimuksessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin muun muassa päätöksenteon läpinäkyvyyttä, eri asuinalueitten asukkaiden tasa-arvoa, taloudellisia näkökulmia ja paikallisdemokratiaa. Selvityksen mukaan kuntien yhdistyminen lisäisi pääkaupunkiseutulaisten tasa-arvoa kun palvelut yhdenmukaistettaisiin ja ra-

Helsingin lentokenttä on Vantaan Aviapoliksessa.

Vantaan neuvoloiden tarjoama perheval­ mennus uudistuu. Uutta mallia on kokeiltu jo Hakunilassa, Tikkurilassa, Kartanonkoskella ja Martinlaaksossa, muualla uudistukset toteute­

Esko Jämsä

hoitettaisiin yhteisistä varoista. Myös kunnallinen päätöksenteko yksinkertaistuisi. Merkittävin riski olisi kustannusten kasvu, mikäli palvelut eivät tehostuisi tarpeeksi tai kuntien eri käytäntöjen yhdistäminen epäonnistuisi. Vantaalla laajempaa kannatusta saanut seutuhallintomalli saa VATT:n selvityksessä ristiriitaisia arvioita. Vertailupohjana on käytetty muita pohjoismaita, mutta Suomessa kuntien asema on erilainen kuin muualla. Kaksiportainen seutuhallintomalli on toiminut Ruotsissa, mutta koettu ongelmalliseksi Norjassa ja Tanskassa. Toisaalta Suomessa seutuhallintomalli voisi toimia, sillä pääkaupunkiseudun kunnat tekevät jo nyt yhteistyötä eri aloilla.

taan vielä tänä vuonna. Tapaamiskertoja on li­ sätty, valmennuksen aloitusajankohtaa aikais­ tettu ja isät pyritään ottamaan paremmin mu­ kaan. Perhevalmennus on tarkoitettu esikois­ taan odottaville pareille. ●

Perhevalmennus auttaa sopeutumaan tulevaan.

Mikke Pöyhönen

LAstensUojeLULAissA on ilmoitus­ velvollisuus perheväkivallasta ja sen mukaan pitää toimia. Väärän perin­ teen muuttamiseksi tarvitaan kuiten­ kin ennaltaehkäisevää työtä perhei­ den kanssa ja maahanmuuttajayhtei­ söjen omaa aktiivisuutta. Uskonnollis­ ten johtajien soisi näyttävän tässä esi­ merkkiä.

AFP/Lehtikuva

Pauli Juusela päätoimittaja

Kirkon Ulkomaanapu toimittaa katastrofi­ apua Liberiaan, jonne pakenee ihmisiä Norsun­ luurannikolta. Norsunluurannikon presidentin­ vaalien jälkimainingeissa eri kannattajaryhmät ovat ottaneet yhteen ja jo noin 50 000 ihmis­ tä on paennut väkivaltaisuuksia Liberiaan. Kir­ kon Ulkomaanapu on lähettänyt maahan kol­ me avustustyöntekijää ja myöntänyt katastro­ fiapua 100 000 euroa. Myös ulkoministeriö on myöntänyt Kirkon Ulkomaanavulle 300 000 eu­ roa pakolaisten auttamiseksi.

Työpaikkojen määrä Vantaalla kasvoi 2001– 2008 enemmän kuin muissa suurissa kaupun­ geissa. Uusia työpaikkoja syntyi 16 500. Suurin­ ta kasvu oli vuonna 2007 ja eniten työpaikko­ jen määrä kasvoi Myyrmäen ja Tikkurilan suur­ alueilla. Hakunilan suuralueella työpaikkojen määrä on sen sijaan vähentynyt 2000­luvul­ la. Tiedot perustuvat helmikuussa julkaistuun Vantaan kaupungin tilastokatsaukseen. Pääkaupunkiseudun abien yhteistä abimes­ sua vietetään sunnuntaina 6.3. kello 18 Agrico­ lan kirkossa Helsingissä. Puhujana on filosofi ja kirjailija Tuomas Nevanlinna ja liturgina Ha­ kunilan seurakunnan vt. kirkkoherra Hans Tuo­ minen.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i


Sini Pennanen

Kolumni Vastuuta jäsenille mUUtAmA Viikko sitten Tampereen hiippakuntadekaani Ari Hukari esit­ ti visionsa seurakuntien hallinnon ja toiminnan järjestämisestä. Suomessa olisi yhdeksän hallinnollista yksikköä eli hiippakuntaa. Hiippakuntia on to­ ki nykyiselläänkin yhdeksän, mutta seurakunnilla on itsehallinto ja seu­ rakuntien rajat ovat yhteneviä kunta­ rajojen kanssa. Hukarin ehdotuksen mukaan luotaisiin jättisuuria seura­ kuntayhtymiä eli hiippakuntia, joita johtaisivat piispa ja hiippakuntaval­ tuusto. Hiippakunta hallinnoisi hen­ kilöstöä, taloutta ja kiinteää omai­ suutta. Kirkkovaltuustot korvattaisiin yhdellä yhteisellä hiippakuntaval­ tuustolla. Paikalliset seurakuntaneu­ vostot edustaisivat kirkollista lähide­ mokratiaa. Muutamat ovat jo kehuneet Hu­ karin esitystä. Itse olen epäileväinen. Hiippakunnasta muodostuisi helpos­ ti uusi, kallis väliportaan hallinto. Hu­ karin mukaan uudistus säästäisi re­ sursseja perustoimintaan. En ymmär­ rä, mistä säästöt syntyisivät, kun tar­ vittaisiin lisää päätoimisia virkoja. Si­ tä paitsi hiippakuntavaltuuston ko­ koukset vaatisivat satojen kilometri­ en matkoja varsinkin Oulun hiippa­ kunnassa. Ympäristö saastuisi ja eu­ roja palaisi.

Kaisa Kivimäestä läsnäolo on luonnollinen asia eikä mikään suoritus.

Sure pois Kaisa Kivimäki voimaantuu keittiössä.

M

oni on pojan tai tytön kummi, mutta kuinkahan moni voi sanoa olevansa kirkon kummi? Kaisa Kivimäki voi. Hän on Pyhän Annan lastenkirkon kummi, jonka tehtäviin kuuluu antaa kirkon käyttöön omaa osaamistaan. Niinpä Kivimäki puhuu siellä Naisten voimaantumiskeidas -tapahtumassa naisen voimasta. Kivimäki on psykoterapeutti ja hänellä on vastaanotto Helsingissä. Yksityistä terapiatyötä hän on tehnyt yksitoista vuotta. — Minulla on kaikenikäisiä asiakkaita — omia asioitaan voi käsitellä minkä ikäisenä tahansa, Kivimäki toteaa.

Normaali läsnäolo Kun Kaisa Kivimäeltä kysyy, mitä ihmettä se naisen voima on ja eikö nykyään voisi jo puhua ihmisen voimasta, hän vastaa, että naisen voima tai voimattomuus kertautuu lähipiirissä moneen ihmiseen. — Nainen on kodin sydän ja lasten tunteiden koti. Naiset opettavat tunteita lapsille, vakuuttaa Kivimäki. Hänen mielestään nykyajan naisilta vaaditaan paljon. — Naisen pitää olla sporttinen, uraa luova, harrastava, kodin henki, rakastajatar ja alati kehittyvä. Naisille tulee riittämättömyy-

den tunne. Imee voimia, jos täytyy jatkuvasti miettiä, mitä minun täytyy olla tai tehdä. Kivimäki on huomannut, että pienten lasten äidit ovat usein huolissaan siitä, kuinka he olisivat nykysuositusten mukaan riittävästi läsnä lapsilleen. Häntä ärsyttää koko läsnäolo-sana. — Vanhemmat yrittävät antaa lapsilleen jonkinlaisen läsnäolopiikin, eikä lapsen kanssa yhdessä oleminen lähdekään siitä, että vanhempi omasta halustaan tahtoo tehdä niin. — Nykyään perheistä puuttuvat normaalit elämänrakenteet, ja läsnäolemisesta tehdään erillinen suoritus. Jos perhe esimerkiksi ruokailisi yhdessä, siinä oltaisiin täysin luonnollisesti läsnä. Tietenkin on myös perheitä, joissa rakenteet toimivat hyvin, selittää Kivimäki. Kivimäki muistuttaa, että myös lapsen tuikitavalliset hoitotilanteet ovat sitä läsnäoloa.

Jäsentävä puhuminen Jos nainen kokee olonsa pitkään riittämättömäksi, hän voi masentua. Kaisa Kivimäen mielestä masennus on käsittelemätöntä surua. Läpikäymätön suru jähmettyy masennukseksi. — Ajattelemme usein, että suru kuuluu vain siihen, että suremme kuollutta ihmistä. Mutta surua voi tuottaa myös se, että menettää jonkin käsityksen itsestään. Esimerkiksi nainen ajattelee, että olen puolisona tietynlainen ja jos siihen tulee kolaus, se on myös menetys. Kivimäen mukaan sama pätee työelämässä. Jos ei siellä etenekään niin kuin on toivo-

nut, joutuu muuttamaan käsityksen itsestään. Se aiheuttaa surua, ja se pitäisi käydä läpi. Voimia vievät myös esimerkiksi avioero, lapsettomuus tai vaikeudet lasten kanssa. Mistä nainen sen voiman silloin nappaa? — Voimaa ei voi noin vain napata, vaan pitää löytyä kantovoimaa. Vaikeita asioita elämässä pitäisi saada puhutuksi. Puhuminen auttaa jäsentämään elämää ja ymmärtämään itseä. Siitä tulee kantovoimaa, Kaisa Kivimäki toteaa. Puhua voi arkisesti ystävien kanssa, mutta joskus terapia voi olla tarpeen.

Itseen asettuminen Elämänkriiseissä kannattaa Kaisa Kivimäen mukaan katsoa ympärillä olevaa luontoa. Ennen luonto rytmitti ihmisen elämää paljon: oli kiihkeämpiä kausia ja hiljaisempia kausia. — Luonnossa on helppo hyväksyä muutos vaiheesta toiseen. Myös ihmiselämä vaihtelee muokatakseen sisimpämme valmiiksi seuraavalle elämämme vaiheelle. Kun on levoton olo tai ahdistunut mieli, Kivimäki suosittelee tekemään jotakin konkreettista, joka auttaa keskittymään itseen. Tietenkin tekemisen tulee olla mieluista. — Minä asetun parhaiten itseeni tekemällä ruokaa tai touhuamalla muuten keittiössä tai hoitamalla puutarhaa. Metsässä kävelemällä taas aistii ympärillä olevan luonnon, ja se elvyttää. Realismikaan ei ole pahitteeksi. — Elämä ei ole jossakin muualla, vaan tässä ja nyt. Arjessa.

p ä ivä

e l ä m ää

toDeLListA VAstUUtA on vastuu se­ kä taloudesta että toiminnasta. Kun seurakunnan jäsenille annetaan vas­ tuuta, he sitoutuvat en­ tistä lujemmin kirk­ koonsa. Sitoutu­ neet jäsenet ovat kirkolle kullan ar­ voisia. Tätä inhi­ millistä pääomaa en saneeraisi pois lyhytnäköisillä säästöillä.

Nina Riutta

Kaisa Kivimäki puhuu Naisten voimaantumiskeitaassa la 12.3. klo 11.30 Pyhän Annan lastenkirkossa.

Va i n

UUDistUkseLLA keVennettäisiin seu­ rakuntien hallintoa. En pidä nykyis­ tä hallintoa raskaana enkä jäykkä­ nä julkisyhteisön hallinnoksi. Huka­ rin mukaan seurakuntalaisia ei kiin­ nosta, miten asiat on hallinnollisesti järjestetty. He haluavat ihmiskasvoi­ sen, osallistuvan ja palveluja tarjo­ avan kirkon. Siitä olen eri mieltä. Kirkko ei ole vain palvelulaitos, vaan uskovien ih­ misten yhteisö. Sen jäsenet eivät ha­ lua vain palveluja, vaan he haluavat myös olla mukana ja antaa osaami­ sensa yhteiseksi hyväksi. Mitä enem­ män seurakunnalla on hallinnollisia elimiä paikallistasolla, sitä suurem­ pi joukko ihmisiä toimii sitoutuneesti seurakunnan hyväksi. Kirkon jäsenet, joille ei anneta vastuuta, turhautuvat ja loittonevat kirkostaan. Seurakun­ nat kuihtuvat.

Raija Sollamo professori


Pisteitä

Ota kantaa

Miehet saunoivat Kivistön kirkolla keskiviikkona 23.2.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Millaisissa löylyissä viihdyt?

Ruotsinkielisiä syrjitään rakennushankkeissa

Markku Mattila

Taisto Tuominen,  Vesa Tolin, 

Erkki Holmsten, 

Kuinka innostuit saunomaan kirkolla? — Kuulin kirkkokahveilla, että kirkolla alkaisivat miesten saunaillat ja kaikki kiinnostuneet olisivat tervetulleita. Mielelläni käyn kirkolla erilaisissa tapahtumissa, sen minkä ehdin. — Saunon tavallisesti kerran viikossa, enkä ole kova löylynottaja. Miedompikin sauna käy, saunan ei tarvitse olla kuin saunomisen MM-kisoissa. Mitä miesten saunaillassa tapahtui? — Keskustelimme miesten ja vähän naistenkin asioista, maailmanmenosta ja vähän uskonkin asioista, vaikka ei tänne tullakseen tarvitse olla uskonnollismielinen. Saunoimme, paistoimme ja söimme eväsmakkaroita, joimme mehua. Lauloimme virsiä, joita ainakin joku osasi ennestään. Pisteillä –, paljonko annat miesten saunaillalle? — Annan 5 pistettä toiminalle, joka on omien kriteerieni mukaan kaikin puolin asiallista.

Kuinka innostuit saunomaan kirkolla? — Kun muutama vuosi sitten muutin Heinolasta Vantaalle, huomasin, ettei kotikirkollani Kivistössä ole omaa toimintaa miehille. Ehdottelin miesten saunailtaa, ja pari kuukautta myöhemmin aluekappalainen kysyi, voisinko ottaa illoista vetämisvastuun. Saunomme joka toinen viikko. — Olen kova saunoja. Heinolan miehet ottavat kunnon löylyt. Mitä miesten saunaillassa tapahtui? — Alkuaikoina illalle oli jokin teema. Luettiin Raamattua, ja taisinpa pitää pari alustustakin. Nykyään keskustelemme siitä, mikä milloinkin kiinnostaa, miesten asioista, luottamuksellisesti ja aika avoimesti. Loppuillasta laulamme virsiä. Miesten köörinä olemme joskus esiintyneetkin. Pisteillä –, paljonko annat miesten saunaillalle? — Annan 4+ pistettä porukalle ja sille, että voimme kokoontua yhteen.

Ku i n k a

Kuinka innostuit saunomaan kirkolla? — Kuulin jo etukäteen illoista eräältä mieheltä, joka myös ryhtyi käymään niissä. Sitten illasta tuli tieto lehteenkin. Länsipuolella Vantaata ei muilla kirkoilla olekaan miesten saunailtoja. — Käyn ihan mielelläni saunassa, vaikkei minun ole mahdollista käydä kovin usein. Vuorotyöni takia ei perinteinen kerran viikossa saunominen onnistu. Mitä miesten saunaillassa tapahtui? — Saunomisen ohella makkaranpaisto on olennainen osa iltaa. On harmi, että kirkon seurakunta- ja keittiötilojen remontin takia emme ole voineet viime aikoina käyttää takkaa. Makkarat kuumuivat kiukaalla. Keskustelut, virret ja loppurukous kuuluvat myös iltaan. Pisteillä –, paljonko annat miesten saunaillalle? — Annan 4 pistettä. Takan puuttuminen on isoin miinus. Kävijöitä mahtuisi enemmän kuin puoli tusinaa.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Koulu ei ole viihdytyskeskus

Vantaan seurakunnat luopuu Kuntokallion kurssikeskuksesta (VL 17.2.). Puretaanko kurssikeskus? Neljän hehtaarin maa-alalle kaavoitetaan asuntotuotantoa. Tikkurilan uuden kirkon rakentamista varten on perustettu rakennustoimikunta, jonka puheenjohtajana on Vantaan kaupunginjohtaja Asematien toiselta puolelta. Nykyinen Tikkurilan kirkko ja seurakuntakeskus, jossa Vantaan ruotsinkielinen seurakunta on toiminut pitkään, on niin huonossa jamassa, että se edellyttää toimenpiteitä. Ruotsinkielinen seurakunta joutuu muuttamaan pois. Vantaan seurakuntayhtymä on tilannut ja maksanut sekä Tikkurilan uuden kirkon että ruotsinkielisen seurakunnan Larsgårdenin piirustukset. Jälkimmäinen on pistetty jäihin. Ei ole pitkää aikaa siitä, kun pitäjän hautausmaan siunauskappeli revittiin. Hiljattain valmistuneessa Helsingin pitäjän siunauskappelikompleksissa, joka tuli alkuperäistä arviota selvästi kalliimmaksi, on jo ollut vesivaurio. Vuonna 1907 rakennettu navetta Helsingin pitäjän kirkonkylässä on peruskorjattu harjakorkeuteen. Siinä on muun muassa uutta kappelia palveleva lämpökeskus. Rakennus valmistuu toukokuun loppuun mennessä. Ruotsinkielinen seurakunta on toistuvasti siirretty päätöksenteossa punakynäviivalla syrjään. Jarl S. V. Sörensen pastori

Uskonnon aineenopettajaksi opiskelevana olen pohtinut paljon opetukseen ja koulumaailmaan kohdistuvia tämänhetkisiä odotuksia. Trenditermejä ovat yksilöllinen opetus, vaihtelevat opetusmetodit ja konstruktiivinen oppimiskäsitys. Oppilaiden yksilöllisyyttä ja viihtyvyyttä koulussa pyritään pitämään opetuksen suunnittelun keskiössä. Yleinen ajattelumalli näyttää mielestäni olevan, että koulussa tulisi olla kivempaa, jotta oppiminen olisi mahdollista. Näitä seikkoja on tärkeää pohtia, mutta koulun ja opetuksen päätavoitteet ovat mielestäni muualla. Nuoret viihtyvät yhä enemmän sosiaalisen median parissa. Musiikin, elokuvien ja tv-sarjojen välitön saatavuus on totuttanut nuoret nopeasti muuttuvaan virikeympäristöön. Populaarikulttuurin leviäminen ja vahvistuminen nuorten parissa muuttaa mielikuvia siitä, millainen koulumaailman tulisi olla. Opetuksen teorioita ja fi losofiaa tulee pohtia ja kehittää uuden tiedon valossa, mutta on myös vaatimuksia, joihin koulun ei edes tule pyrkiä vastaamaan. Koulu ei ole ensisijaisesti oppilaita viihdyttävä laitos, jossa jokaisen yksilölliset vaatimukset otetaan jatkuvasti huomioon. Koululla on muitakin tärkeitä, kasvatukseen ja aineenhallintaan liittyviä tavoitteita. Mielestäni on tärkeää, että opetuksen ja yleisemmin kasvatuksenkin tavoitteiksi asetetaan myös sellaisia asioita kuten paikallaan istuminen, kuunteleminen ja keskittyminen. Nämä tavoitteet eivät välttämättä kuulosta moderneilta tai käänteentekeviltä, mutta ne edustavat mielestäni olennaisia arvoja. Jenni Bland uskonnon aineenopettajaksi opiskeleva Helsinki

MIKÄÄÄ? TT ÄRSY

Saara Vuorjoki

tuomasmessu ... ja laskiaislattareita! › su 6.3. klo 18 Pia Lindholm, 38, käy tyttärensä Ellan kanssa laskettelemassa.

 % Helsinkiläinen

Synnyin Toukolassa. Muutimme sieltä Pihlajistoon. Olin 10­vuotias muuttaessamme Sipooseen Talmaan, joka oli mielestäni ihan landea. Muutin 16­vuotiaana pois kotoa Kallioon. Mummoni asui kadun toisella puolella. Se toi turvallisuudentunnetta. Opiskelin kampaajaksi oppiso­ pimuksella. Muutin Helsingissä monta kertaa, palasin lo­ pulta Kallioon. Kaipaan yhä alueen fiilistä: sitä, kun avoi­ mesta ikkunasta kantautui asuntoon Linnanmäen äänet.

 % Vantaalainen

Muutin Pohjois­Nikinmäkeen miehen luo. Viisi vuotta sitten erosimme ja ostin Mikkolasta kolmion. Ekaluok­ kalainen Ella asuu vuoroin isänsä luona ja vuoroin mi­ nun luonani. Joulut vietämme yhdessä erosta huoli­ matta. Minulla on korsolaisessa kampaamossa vuok­ ratuoli. Kesäisin pyöräilemme yhdessä Ellan kanssa tai käymme harjoittelemassa golflyöntejä Hiekkahar­ jun golfkentällä. Talvisin käymme laskettelemassa Tal­ massa. Teininä laskettelin siellä kaikki talvi­iltapäivät.

puhe: Filosofi, kirjailija Tuomas Nevanlinna liturgia: Hans Tuominen Antti Vuori ja orkesteri, Inna Vintturi ja Tuomaskuoro Tanssinohjaaja Outi Alaja ystävineen Abit ja perheet, tervetuloa siunattaviksi! Yhteistyössä Tuomasmessu sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakunnat mikael agricolan kirkko tehtaankatu 23, helsinki ratikat 3b ja 3t

www.tuomasmessu.fi


Jani Laukkanen

Lakkaa murehtimasta elämääsi!

Katse oikeaan päin Paasto antaa seitsemän viikkoa aikaa tehdä elämästä paremman.

E

nsi sunnuntaina on laskiainen. Siitä, tai oikeastaan laskiaistiistain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta, alkaa paasto. Kristikunnassa se on vuosisatojen ajan tiennyt seitsemää erilaista viikkoa, valmistautumista pääsiäiseen. Valmistautuminen on useimmiten tarkoittanut itseruoskintaa ja kieltäymyksiä. Tirisevän paistin sijaan on syöty kalpeaa kalaa ja kauhtunutta rukouselämää on elvytetty ylimääräisin litanioin. Pysähtymään kutsuvan paaston tarkoitus on hämärtynyt kilvoituksen kovaan uurastukseen. Jumalan sijaan on käyty painia oman mukavuudenhalun kanssa. Joillekin se sopii, mutta kaltaisilleni itsensä soimaajille ei. Meille poikkeuksellista olisi kerrankin tyytyä mahdollisimman matalaan rimaan. Jos haluat, pidä kaikessa rauhassa edelleen kirjaa hiihdetyistä kilometreistä, kesällä poimituista marjalitroista, laihdutetuista grammoista, tehdyistä töistä tai hyviin tarkoituksiin annetuista euroista. Nekin saattavat tehdä elämästäsi parempaa. Minä olen toista maata. Kun rupean kirjaamaan kuntosalilla nostettuja kiloja, tunnen itseni huonoksi, jos en seuraavalla viikolla nosta enemmän. En koske lukemistaan odottavien kirjojen pinoon, ellen ehdi lukea niitä kaikkia. Jos piiskaan itseäni ajattelemaan ennemmin muiden tarpeita kuin omiani, ajattelen niitä kilttinä tyttönä niin paljon, että unohdan itseni. Minunkaltaiseni ihminen tarvitsee paaston, joka tasaa hengitystä ja tuottaa suoriutumisen sijaan hyvää mieltä.

1. viikko: Ota hyvä asento

Aloitan paaston korjaamalla asen­ toa. Minulla on taipumusta etuke­ noon, vaikka tiedän, miten vähän voittaa etukäteen hätäilemällä. Ku­ vittelen ihan vakavissani, että elä­ mä alkaa vasta, kun työtilanne on toinen, mieli parempi tai sää aurin­ koinen. Takakenossa taas pidän kiinni sii­ tä, mikä on ollut. Haluan tehdä asioi­ ta samalla tavalla. Vieressä olijaa tuskastuttaa, kun en uskaltaudu sel­ laiseen, mitä en ennalta tunne. Paaston ensimmäisellä viikolla kokeilen, millaista on seistä suorana, paikallaan. Otan selvää, missä olen. Panen merkille tosiasiat, joita en voi muuttaa. Mietin, miten muuttaisin ne, mitkä sittenkin voin. Kun ahdistun, panen pitkäkseni lattialle. Leikin makaavani haudassa ja kuuntelen, miten maailma jatkaa menoaan piittaamatta hoitamatta jääneistä asioistani. Tunnen ruumiini painon lattiaa vasten.

2. viikko: Näe mitä katsot Sitä on, mitä katselee, muistutan it­ selleni. Nostan katseen kengistä vastaantulijan kasvoihin. Aina välillä joku vastaantulija tekee samoin. Em­ me tervehdi toisiamme, emme ehkä edes hymyile. Usein katsomme to­ tisesti, kuin ohikiitävän hetken ym­ märtäisimme toisistamme jotain. Mitä enemmän silmieni ohi vir­ taa, sitä pinnallisemmin näen. Kun yritän hahmottaa kokonaisuutta, menetän yksityiskohdat. Todelliset liikahdukset tapahtuvat kuitenkin niiden tasolla. Jotta näkisi, on katsottava kii­ reettä. Kerään silmän korkeudel­

le muutaman tärkeän kuvan. Eh­ kä niissä on tuttuja kasvoja tai mi­ nuun vaikuttanut ihminen. Ehkä ih­ minen, jolle en ole antanut anteeksi. Siinä hän saa olla kiireettömän kat­ seeni alla. Elämääni katselen unohtamat­ ta sitä, mitä en haluaisi nähdä. Ei hä­ tää. Tällä viikolla riittää pelkkä kat­ seleminen.

3. viikko: Tee niin kuin viimeistä päivää Jos elämää olisi jäljellä vain tämä viikko, mitä tekisin? En voi taistella kalenteria vas­ taan, mutta jokaiselle päivälle riit­ tää vähintään yksi asia, jonka teke­ misestä olen haaveillut. Astun sat­ tumanvaraiseen bussiin ja ajan sen reitin. Selaan kirjastossa taidekirjaa ja kävelen mielessäni kuvien maise­ missa. Soitan vuosientakaiselle ys­ tävälle. Katson menneiden vuosien valokuvat. Kokoan lähimmät rakkaa­ ni saman pöydän ääreen. Istun au­ tion ja hiljaisen kirkon penkkiin. Os­ tan pienen oliivipuun ja asetun sen katveeseen. Loppuviikosta ehkä ajattelen: jäipä elämässä paljon kokematta. Mutta mitä siitä. Olen ollut tosissa­ ni siinä, mitä oli. Olen ollut olemassa kuin viimeistä päivää.

4. viikko: Sano odottamaton sana Enimmäkseen puhun ennalta-arvat­ tavia sanoja. Kun riitelen, riitelen vanhoista asioista, ja kun kiitän, kii­ tän siitä, minkä toinen jo muuten­ kin tietää. Mitä kaikkea jätän sanomatta, vaikka ajattelen? Esimerkiksi nämä: ”Rakkaani,

olet parasta, mitä minulla on.” ”Lap­ seni, olen sinusta onnellinen.” ”Ystä­ väni, hohtelet elämänpäivieni ket­ jussa kuin helmi.” ”Äiti, kiitos elä­ mästä.” ”Jumalani, haluan lähem­ mäs sinua.”

masenna minua vaan saa liittymään niihin, jotka sittenkin toivovat. Kun elämäni ei mene niin kuin piti, us­ kon, että näin on hyvä.

5. viikko: Usko hyvää

Tällä viikolla panen puoliksi kai­ ken, mikä halkeaa. Kahden leivän sijaan syön yhden, tunnista panen 30 minuuttia johonkin ihan muu­ hun ja maisemasta, jota päivät pit­ kät katselen, panen kylmästi puolik­ kaan vaihtoon. Saan aikaa sellaisel­ le, mitä en yleensä ehdi. Opin koti­ kaupungistani uuden nurkan. Ase­ tan kyseenalaiseksi elämäni surun ja onnen. Se ei ole pieni läksy. Lakata nyt vaikka vain puoleksi viikoksi paistat­ telemasta paremmuudessaan, mu­ rehtimasta elämäänsä tai olemas­ ta uhri.

Oletko kuullut ja tiedätkö jo? Niin ih­ misten kesken puhutaan. Toisen asi­ oissa olen viisaimmillani. Häneltä kysymättä tiedän, mikä hänelle on parhaaksi ja millainen hän on. Ihmis­ ten puheista poimin sen, mikä vas­ taa omaa käsitystäni. Usein panen erityistä painoa sille, mikä toisessa ei ole hyvin. Tällä viikolla uskon hyvää. Kun joku pettää odotukseni, uskon, et­ tei hän tee sitä kiusallaan. Läheiseni uhmassa kuulen halua parempaan elämään. Maailman levottomuus ei

Paaston voi aloittaa messussa ●●

Paastonaika alkaa tuhkakes­ kiviikosta 9.3. Silloin vietet­ tävässä tuhkamessussa piir­ retään kaikille halukkaille katumuksen merkiksi tuh­ kalla risti otsaan.

●●

Messua vietetään Hämeen­ kylän, Korson ja Tikkurilan kirkoissa sekä Pyhän An­ nan lastenkirkossa kello 18, Myyrmäen kirkossa kello 18.30 ja Rekolan Pyhän And­ reaan kirkossa kello 19.

6. viikko: Puolita

7. viikko: Ota enemmän kuin koskaan Kaltaisessani suorittajassa on ah­ neuden vastapainona kapeaksi te­ kevää pihiyttä. Panen asioita ja ihmi­ siä lokeroihin sen mukaan, kannat­ taako heihin satsata vai ei. Tällä viikolla annan kaikille tun­ teille luvan. Kas, tuossa tulee viha, se piiloteltu mutta vahva. Huolelli­ sesti kirjaan syvän pettymykseni ai­ heet. Sitten on kuoleman murheen ja ankeiden päivien epätoivon vuo­ ro. Ikävöivän rakkauden annan va­ paasti vuotaa ja intohimon lämmit­ tää kuihtuneet jäsenet. Pääsiäisyönä täytän sydämeni piripintaan. Nyt malja elämämme rikkaudelle! Kaisa Raittila

5


T

elevisiotyöt vuonna 2002 jättänyt Pirkko Arstila tunnetaan MTV3:n uutisten ensimmäisenä naisankkurina, Huomenta Suomi ‑ohjelman toimittajana ja vannoutuneena teen ystävänä. Arstilan kotona Helsingissä on eteisen kirjahyllyn päällä kaksi samovaaria. Toinen niistä on peräisin Arstilan isoäidin ravintolasta, toinen on salakuljetettu silloisesta Neuvostoliitosta. — Olen luvannut antaa ne tyttärentyttärilleni. Samovaarit eivät oikein mahdu tänne, Arstila kertoo. Arstila nousee keittiötikkaiden avulla kaapille, josta löytyy muun muassa valkoista ja keltaista teetä, kuivattuja teepuun lehtiä, machaa, teekakkuja ja koristeellinen teetiili. Kaapin ehdoton erikoisuus ovat teelehdet, jotka Arstilan Suomessa asuva kiinalainen ystäväpariskunta on poiminut omin käsin ”Kiinan kauneimman vuoren rinteeltä”. Keittiötikkaille on käyttöä useamman kerran Arstilan maistattaessa vierailla erilaisia teelaatuja. — Millä me seuraavaksi huvitellaan? hän huikkaa välillä.

Kiihkeä kahvi, viipyilevä tee Aamuisin Arstilalla on tapana keittää kannullinen taiwanilaista oolong-teetä, jota hän sitten nautiskelee pitkin päivää, ensin kuumana ja myöhemmin huoneenlämpöisenä. Teepusseja Arstila käyttää vain pakon edessä, silloin kun ei ole muuta tarjolla. Arstila kantaa käsilaukussaan mukana peltirasiaa, jossa on vihreitä teehelmiä. Niitä on helppo sujauttaa vaikkapa kahvilassa kuumaan veteen. — Olen omavarainen, hän to­ teaa. Kahvissa ja teessä on Arstilan mukaan persoonallisuuseroja. Kahvi on kiihkeä, mustasukkainen, intohimoinen ja vähän aggressiivinen. Tee on viipyilevämpi. Se vaatii pysähtymistä ja keskittymistä. — Tee haluaa hieman huomiota, Arstila luonnehtii. Kahvin voi napata mukaansa kioskilta ja nauttia pahvimukista vaikka junamatkalla. Hyvän teen

Vihreää teetä paastonaikaan Teetalo Aaro Forsman tuo kaik­ ki teensä suoraan tuottajamaista ja on maustanut ja pakannut nii­ tä omien reseptiensä mukaisesti jo yli 30 vuotta. Yrityksen teeteh­ das on sijainnut Vantaan Hakki­ lassa lähes 20 vuoden ajan. Tuot­ teista valtaosa, noin 80 prosent­ tia, viedään ulkomaille, pääosin Venäjälle. Kevät Lempi ‑nimisen irto­ teepussin kyljessä kerrotaan, et­ tä tuote sisältää kehäkukkien ja pionin terälehtien lisäksi myös paastonajan hedelmiä. Kyseessä on myyntipäällikkö Mia Kokkosen mukaan klassikkotuote, joka on ilmestynyt kauppojen hyllyille keväisin ainakin kahdenkymme­ nen vuoden ajan. Mikään paas­ tonajan tee Kevät Lempi ei kui­ tenkaan ole. Paastonajan hedel­ millä viitataan tuotteen sisältä­ miin ananaksen ja passionhedel­ män makuisiin, luontaisenkaltai­ siin öljyihin. — Itse valitsisin paastonajan teeksi luomuvalikoimastamme löytyvää vihreää senchaa, johon on sekoitettu kamomillan kuk­ kia ja luontaista sitruuna-aromia. Vihreä tee sopii paastonaikana nautittavaksi, koska se sisältää vähemmän kofeiinia kuin perin­ teinen musta tee, Kokkonen sa­ noo.

6

Teemuistoja Pirkko Arstilalla on teetä käsi­laukussaankin.

valmistaminen taas vaatii hieman aikaa. Teetäkin voi toki nauttia matkalla. Jos Arstilan näkee kaupungilla ison käsilaukun kanssa, laukussa on luultavasti matkaeväänä pullollinen huoneenlämpöistä, hyvää teetä.

Kirkkokahveilla tee on reilua

Teelehtiä sohvatyynyssä Kun Pirkko Arstila oli koululainen, hänen toimittajana, kirjailijana ja kääntäjänä työskennellyt isänsä tilasi Lontoosta darjeeling-teetä. Isä kertoi, että tee on peräisin Intiasta. Tyttö ajatteli, että Intiassa tiikerit ovat varmasti syöneet teepensaan lehtiä. Teelehtiä laitettiin kannun pohjalle, päälle kaadettiin kiehuvaa vettä. Kun teetä oli haudutettu liian pitkään, juoman joukkoon sekoitettiin sokeria ja maitoa. —  Valmistimme teen tietysti päin honkia. Se darjeeling oli silti fantastista, ensimmäistä oikeaa teetä, jota maistoin. Arstila kertoo vierailustaan innokkaan teenharrastajaystävänsä luona. Arstila oli istahtanut sohvalle, jonka tyynyt ratisivat mukavasti. Kävi ilmi, että ystävä oli sujauttanut sohvatyynyjen sisään käytön jälkeen kuivattuja teelehtiä. Se oli kätevä tapa kierrättää kalliit teelehdet, joilla on ilmaa raikastava vaikutus.

Valkoviiniä ja vihreää teetä Uusi aikakausi suomalaisessa teehistoriassa alkoi 2000-luvun alussa, jolloin Pirkko Arstila oli hienossa ravintolassa syömässä. Kun koitti kahvin aika, Arstilalle tarjottiin pussiteetä. Mitään muuta teetä ei kuulema löytynyt. Arstila kirjoitti tapauksesta kolumnin. Sen seurauksena hän sai lukuisia yhteydenottoja teenjuojilta, joiden mukaan asial-

Pirkko Arstila ei juo pussiteetä ellei ole ihan pakko. le pitäisi tehdä jotain. Vuonna 2003 perustettiin Teen Ystävät ry, jonka puheenjohtajana Arstila toimii. Nyt Suomessa on teebuumi. Teelaatuja on saatavilla entistä enemmän ja helpommin. Monista ravintoloista löytyy teemenu. Kun yhdistystä perustettiin, Arstila ei omien sanojensa mukaan tiennyt teestä mitään. Tietoa on karttunut matkan varrella niin paljon, että piakkoin julkaistaan Arstilan kirjoittama Teen ystävän kirja.

Arstila kertoo tilanneensa nettikaupasta kalliitakin teelaatuja, mutta muistuttaa että samoja teelehtiä voi hauduttaa useamman kerran. Luksuksesta ja erikoisuudesta saa maksaa teemaailmassakin, mutta periaatteessa kyseessä on halpa harrastus. —  Suomesta saa hyvää teetä edullisesti. Kiinalaiset hämmästelevät, kuinka halpaa teetä meillä myydään, Arstila sanoo. Yksi hänen parhaimmista tee-

— Meillä tarjotaan aina haudu­ tettua Reilun kaupan teetä, ei missään nimessä pussiteetä, Van­ taankosken seurakunnan emäntä Ritva Laine kertoo. Hän vastaa seurakunnan ti­ laisuuksien, kuten kirkkokahvi­ en, tarjoiluista ja järjestää tarjoi­ luja myös esimerkiksi siunausti­ laisuuksiin ja kastejuhliin. Useim­ miten Laine hauduttaa tarjol­ le maustamatonta mustaa teetä, toisinaan maustettua mustaa tee­ tä tai vihreää teetä. Lähes yhdeksän vuotta Van­ taankosken seurakunnan emän­ tänä ollut Laine ei ole huoman­ nut teen menekin lisääntyneen. — Seurakunnan päivätilai­ suuksissa menee ehkä puolitoista litraa teetä, kun taas kahvia me­ nee kymmenen tai joskus jopa neljätoista litraa. Jos esimerkiksi kastejuhlissa on 30 vierasta, heis­ tä ehkä kolme tai neljä juo teetä. Seurakunnan iltatilaisuuksissa kahvin ystävätkin saattavat tart­ tua teekuppiin. — Kuuden jälkeen illalla tee­ tä menee vähän tavallista enem­ män. Monet sanovat, että heiltä menee yöunet, jos he juovat kah­ via illalla.

muistoistaan vie kesäiltaan. Arstila istui ystäväjoukon kanssa ulkona. He nauttivat vuoroin valkoviiniä ja hyvää vihreää teetä. — Syntyi fantastinen keskustelu eikä ketään väsyttänyt. tekstit Soili Pohjalainen kuvat Jani Laukkanen


H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Rasteilta ruudun ääreen

V

antaanpuistossa neljäkymmentä vuotta asunut Aarre Airevuo, 80, kertoo harrastaneensa suunnistusta koko ikänsä. Tai onhan lajeja ollut muitakin: hiihto, maastojuoksu ja hiihtosuunnistus. — Suunnistus on ollut suuri rakkauteni pikkupojasta asti. En ole ollut Suomen huippuja, mutta hyvänä päivänä saatoin kansallisissa kilpailuissa tulla toiseksi tai kolmanneksi. Harrastus kulki mukana, kun vasta valmistunut autonasentaja, myöhempi autopeltiseppä, muutti Hämeenlinnasta pääkaupunkiseudulle. Airevuo oli menossa lauantait ja sunnuntait. — Oli siinä vaimolla aikoinaan kestämistä, kun hän ei itse urheillut. Välillä asiasta sanailtiinkin. Toisaalta hän oli joskus kilpailumatkoilla mukana muonittajana. Oli hyvä, kun ruokapuoli järjestyi omasta takaa. — Ruotsin rastiviikolla voitin ensimmäisen osakilpailun Örebrossa vuonna 1988. Etukäteen mietin, löydänkö kilpailupaikalle, kun en osaa ruotsia. Mutta siellähän melkein vietiin perille, poliisi ohjasi, kertoo Airevuo. Hän uskaltautui Ruotsin rastiviikolle useammankin kerran.

Aarre Airevuo on joutunut evakkoon hoivakoti Hopeaan kotitalossaan sattuneen vesivahingon takia.

Huipulla 75-vuotiaana Kilpaurheilua ei tarvitse lopettaa, vaikka ikä karttuu. Tarjolla on ikäsarjoja viiden vuoden välein. Aarre Airevuo kertoo kokeneensa parhaan vuotensa kilpailijana 75-vuotiaissa. Hän oli siis huipulla, kun suunnistamiselle tuli loppu elokuussa 2005. — Olin sopinut tyttäreni kanssa, että menemme sarjarasteille Kaitalammelle. Kilpailupaikalle tultuaan hän kyseli, josko olin jo lähtenyt maastoon. Minua ei näkynyt eikä kuulunut enkä vastannut kumpaankaan puhelimeeni. Niinpä hän soitti talonmiehelle ja pyysi tätä tarkistamaan, mitä minulle kuuluu. Talonmies löysi Airevuon tajuttomana kylpyhuoneesta ja tilasi ambulanssin. Aivoinfarkti oli iskenyt vuorokautta aikaisemmin. — Hermosolut ehtivät tuhoutua, kun

15

aikaa oli kulunut niin paljon. Toisaalta oli onni, että vaurio osui aivojen oikealle puolelle ja halvaus tuli siis vasempaan puoleeni. Olen oikeakätinen, ja pystyn tekemään kädelläni jotakin.

Tosi kysymyksessä Meilahden sairaalassa heräillessään Aarre Airevuo kuuli sänkynsä vierestä tutun äänen. — Siinä oli seurakaveri Mika Saarela. Hän lupasi lääkärinä hoitaa minua. Sairaalasängyssä Airevuo yritti moneen kertaan nousta polvilleen. — Lensin aina ja iskin pääni sängyn vasempaan kulmaan. Selvisi, että oli tosi kysymyksessä. Halvaannuin, mutten saanut hermoromahdusta. En alkanut kiukutella itseni kanssa. Elämä oli tarjonnut vastoinkäymisiä en-

nenkin. Vuotta aikaisemmin Airevuon vaimo oli kuollut sairastettuaan rintasyöpää toistakymmentä vuotta. — Kun Lahja pelkäsi hoitolaitokseen joutumista, lupasin hoitaa hänet. En luvatessani tiennyt, mitä se tarkoittaisi. Toisen ruoasta ja juomasta huolehtiminen oli siinä helpointa, sanoo Airevuo itku silmissään. Välillä perheen tyttäret olivat hoitoapuna — niin kuin nytkin. He siivovavat ja pesevät pyykin. — Minulle tulee päivittäin ruoka Katriinan sairaalasta. Voin itse keittää kaurapuuroa ja teetä. Kylvettäjät käyvät kerran viikossa.

Lapsuusmuistot talteen Aarre Airevuon päivät kuluvat lehtiä lukien, ristisanoja täyttäen ja etenkin hiihtourheilua televisiosta seuraten.

— Kun en onnistunut näkemään suunnistustuloksia tulostaululta, ostin vuonna 2004 tietokoneen. Surffailen netissä, olen etsinyt esimerkiksi laulujen sanoja. Olen myös kirjoittanut muistelmani lapsuudestani Valkjärvellä. Toisinaan urheiluseuratoverit käyvät tapaamassa Airevuota. Pankki- ja kauppa-asioilla sekä viikoittaisessa fysioterapiassa Airevuo käy taksikyydillä. Taksinkuljettajansa Marjan innostamana Aarre Airevuo vietti 80-vuotispäivänsä. — Olen aina ennen siirtänyt juhlimista kymmenellä vuodella eteenpäin. Nyt ymmärsin, ettei se enää ole mahdollista, pää tulee vetävän käteen. Marja sanoi, että miksi en tapaisi ystäviä, kun se on mahdollista ja kun hekin varmaan haluavat tavata minua. Niin kävikin. Ulla-Maija Vilmi

”Hal vaannuin, mutten saanut hermoromahdusta. En alk anut kiukutella itseni k anssa.” -vuotias Lauri seuraa lukua 15 Vantaalla Markku Mattila

Psalmissa 15 kerrotaan, kuka saa tulla Herran temppeliin. Rehellinen pitäisi ainakin olla. Tämä Raamattu on Pyhän Laurin kirkossa.

7


Houkkia ja marttyyreitä

K

ulttuurintutkija Elina Kahla havaitsi äskettäin Kiinassa vieraillessaan, että kommunistihallinnon löysennettyä otettaan maan vanhat uskonnot konfutselaisuus ja buddhalaisuus tekevät paluuta. Kiinalaiset ovat kiinnostuneita uskonnollisista juuristaan ja uusia luostareita perustetaan. Kiinan eteläisintä kärkeä Hainanin saarella komistaa valtava, merelle katsova buddhapatsas.

Sirpa Päivinen

Omien toiveiden murskautuminen on monen pyhän naisen taustalla.

Kahla on Venäjän kulttuurin asiantuntija, joten Kiina ei oikeastaan kuulu tähän juttuun mitenkään. Se vain Kahlan mukaan havainnollistaa sitä, kuinka tärkeä osa omaa identiteettiä ja sen haltuun ottamista uskonto ihmisille kaikkialla on. Selvästi se on nähty Venäjällä, jossa ortodoksinen kristinusko elpyi nopeasti Neuvostoliiton romahdettua. — Kommunistit eivät onnistuneet kolmessa sukupolvessa kitkemään pois kristinuskoa. Se kulki äidiltä tyttärelle suullisena perintönä. Muuten kirkko ei olisi yhtäkkiä niin voimakkaasti noussut parikymmentä vuotta sitten. Kahlan mukaan ortodoksinen usko säilyi neuvostovuosina nimenomaan naisten ansiosta. Tarpeen tullen naiset kastoivat tai esimerkiksi lähettivät vihkisormukset papille siunattaviksi. Kahla on myös kuullut lukemattomia kertomuksia ihmisistä, jotka mummo vei salaa kastettavaksi.

Kristinusko tuli Venäjälle verrattain myö-

Elina Kahlan mukaan ortodoksinen usko pysyi Neuvostoliitossa elossa naisten voimin.

Äidin sydän Maria Pariisilainen majoitti suurkaupungin kodittomia ja auttoi juutalaisia pakoon.

H

än oli runoilija, taiteilija, poliittinen aktivisti, äiti, teologi, nunna ja köy­ hien auttaja. Useampi nimikin hänellä ehti olla, mutta kun hän vuonna 1945 kuoli Ravensbrückin keskitysleirillä, hän oli äiti Maria, lisänimeltään Pariisilainen. Myös toisen aviomiehensä sukunimellä Skobtsova hänet tunnetaan. Alun perin hän oli Jelizaveta eli Liza Pilenko. Hän syntyi vuonna 1891 Latviassa vauraaseen ortodoksiperheeseen ja vietti lapsuutensa Etelä-Venäjällä. Kun isä kuoli Lizan ollessa teini-ikäinen, tytöstä tuli ateisti. Perhe muutti Pietariin, jossa Liza alkoi liikkua radikaaleissa taiteilijapiireissä. Hän rakastui runoilija Aleksandr Blokiin, avioitui Dimitri Kuzmin-Karavjevin kanssa, erosi ja synnytti esikoistyttärensä Gaianan. Nuoruusvuosinaan Liza tunnettiin runoilijana ja hän oli myös lahjakas maalari. Pikkuhiljaa hän alkoi tuntea vetoa takaisin kristinuskoon — samaan aikaan hän oli aktiivinen vasemmistolainen. Kristinuskosta kiinnostuttuaan hän taisteli itselleen ja samalla muille naisille oikeuden opiskella teologiaa, tosin yksityisoppilaana. Sisällissodan aikaan hän oli lyhyen aikaa kaupunginjohtajana Etelä-Venäjällä. Hänet

8

vangittiin ja hän sai kuolemantuomion, jolta hän kuitenkin välttyi tuomarina toimineen Daniel Skobtsovin ansiosta. Liza ja Skobtsov rakastuivat. Avioiduttuaan he katsoivat viisaimmaksi lähteä maanpakoon. Georgian ja Jugoslavian kautta he päätyivät vuonna 1923 Pariisiin. Pakolaisuuden aikana perhe oli kasvanut kahdella lapsella, Jurilla ja Anastasialla.

hään. Käännekohtana pidetään vuotta 988, jolloin Kiovan ruhtinas Vladimir alamaisineen otti kasteen. Vuonna 1988 vietettiin tuon kasteen 1000-vuotisjuhlaa, ja siitä alkoi kirkon toiminnan elpyminen. Ortodoksisen kirkon ja uskon uusi nousu näkyy esimerkiksi siinä, että vuodesta 1988 alkaen Venäjän kirkko on kanonisoinut yli 1800 uutta pyhimystä. Suurin osa näistä on neuvostoajalta, mutta osa on varhaisempia pyhiä, joille aiemmin ei ole annettu virallista asemaa. — Historian käännekohdissa kansallisten pyhien merkitys vahvistuu. Esimerkiksi tsaari Iivana Julman aikana kirkko kanonisoi suuren määrän pyhiä. Nyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tapahtui sama, Elina Kahla kertoo. Kahlan mukaan viime vuosikymmeninä kanonisoiduilla niin kutsutuilla uuspyhillä on

Irina Zatulovskaja: Keisariperhe. venäläisten uskonnollisuudessa ihan oma sijansa. He ovat ihmisille vertauskuvia neuvostoaikana koetuista kärsimyksistä: uskosta luopumisesta, ateismista ja vainoista. Jokaisen su-

Kai toi ma olemast halusi o

Ovet auki kaikille Muutaman vuoden kuluttua perhe hajosi: pieni Anastasia kuoli aivokalvontulehdukseen, Gaiana lähetettiin sisäoppilaitokseen, Lizan ja Danielin avioliitto oli karilla. Erossa Juri päätyi asumaan isänsä kanssa, ja Liza omistautui auttamaan suurkaupungin hädänalaisia. Myöhemmin Liza menetti vielä toisenkin tyttärensä, esikoisensa Gaianan, joka oli palannut Stalinin hallitsemaan Neuvostoliittoon. Gaianan kuolemaan johtaneet tapahtumat jäivät epäselviksi, tosin viranomaiset ilmoittivat syyksi influenssan. Vuonna 1932 Liza antoi kuuliaisuuslupaukset ja hänestä tuli äiti Maria. Nunnanakaan hän ei sulkeutunut luostarin seinien sisäpuolelle vaan jatkoi työtään kodittomien

Irina Zatulovskaja: Maria Pariisilainen.


Tullakseen pyhäksi naisen pitää luopua heikkoudestaan ja unohtaa olevansa nainen.

ole kirkon virallisiksi pyhiksi kelvanneet. Syynä kanonisoimatta jättämiseen on ollut esimerkiksi liian avoin kritiikki vallanpitäjiä — siis kommunisteja — kohtaan, mitä Kahlan mielestä saattaa olla vaikea ymmärtää. Hän kuitenkin huomauttaa, että aina kanonisoinnilla ei ole niin väliä. — Ortodoksit voivat kunnioittaa pyhinä myös niitä, joita ei ole virallisesti nostettu esiin, mutta joiden tiedetään olleen uskon todistajia. Esikuvan aseman ovat saaneet esimerkiksi monet kirjailijat, joita pidetään totuuden ääninä. Yksi näistä epävirallisista pyhistä on runoilija Marina Tsvetajeva, joka teki itsemurhan vuonna 1941. — Kesti 49 vuotta ennen kuin kirkko suostui siunaamaan hänet haudan lepoon, mutta kun se lopulta tapahtui, tilaisuus oli suuri ja koskettava kansanjuhla, Kahla kertoo.

vusta tai perheestä löytyy ihmisiä, jotka ovat kokeneet samaa. Jotain uuspyhien taustoista kertoo sekin, että yhtenä lähteenä kanonisointiprosessissa käytettiin KGB:n kuuluste-

ikki hänen aiemmat iveensa ja koko ehyt aailma olivat lakanneet ta. Loppuelämänsä hän olla kaikkien äiti. ja turvattomien parissa. Hänen perustamassaan yhteisössä olivat ovet auki kaikille tarvitseville. Ovet pysyivät auki silloinkin, kun natsit miehittivät Pariisin ja juutalaiset hakivat apua. Jotkut pyysivät kastetodistuksia, joita yhteisön pappi isä Dimitri kirjoitti. Toiset tarvitsivat piilopaikan, jotkut autettiin pakoon Pariisista. Juutalaisten auttaminen johti siihen, että natsit pidättivät yhteisön vastuuhenkilöt. Äiti Maria lähetettiin Ravensbrückin keskitysleirille. Hänet teloitettiin kaasukammiossa pääsiäislauantaina 31.3.1945. Pidätettyjen joukossa oli myös äiti Marian poika Juri, joka kuoli helmikuussa 1944.

Ei mukavuutta missään

Elina Kahla on suomentanut Tuli ja valo ‑kirjaansa äiti Marian runoja ja kirjeitä. Hän arvioi, että vaikka Maria jo nuorena kiinnostui teologiasta ja sisäisti uskonnollisen kilvoittelun idean, vasta tytärten menettäminen oli lopullinen sysäys sille, että hän omis-

lupöytäkirjoja. Kanonisoitujen joukossa ovat tärkeimmät piispat ja luostarikilvoittelijat sekä vallankumouksessa surmattu keisariperhe.

ti koko elämänsä lähimmäisten auttamiselle. — Kilvoitellakseen ei tarvitse haluta mahdotonta. Mutta se, mitä elämä tuo, on otettava vastaan johdatuksena. Maria palasi tyttärensä hautajaisista uutena ihmisenä. Kaikki hänen aiemmat toiveensa ja pyrkimyksensä ja koko ehyt maailma olivat lakanneet olemasta. Loppuelämänsä hän halusi olla kaikkien äiti. — Hän seurasi Kristusta ja suostui osaansa samoin kuin Neitsyt Maria, jonka äidin sydämen lävisti miekka. Kaikki aikalaiset eivät hyväksyneet Ma­ rian toimintaa. Hän kyseenalaisti muodollisen kristillisyyden ja luostarirutiinit. Nunnalupausten antamisen jälkeenkin hän jatkoi poliittista aktivismiaan. Hän esimerkiksi vetosi maanmiehiinsä, etteivät nämä tukisi Hitleriä. Kahlan mukaan Maria Pariisilainen tunsi yhteenkuuluvuutta taivaallisen esirukoilijansa, erämaakilvoittelija Maria Egyptiläisen kanssa. Puutteessa ja maanpaossa eläneitä lähimmäisiään auttanut Maria ajatteli, että suurkaupunki voi olla ihmiselle samanlainen autiomaa kuin Egyptin erämaat olivat varhaisille kilvoittelijoille. — Maria laittoi itsensä peliin, yhtä lailla kuin esikuvansakin. Hän ei halunnut tuntea mukavuutta missään, eikä tehnyt rajaa itsensä ja autettaviensa välille, joista monet olivat prostituoituja ja huumeidenkäyttäjiä. — Maria Pariisilainen oli kilvoittelussaan hyvin päättäväinen. Keskitysleiriltä hengissä säilyneet ovat kertoneet, kuinka Maria jaksoi rohkaista ja lohduttaa muita vankeja. Hän odotti kuolemaa ja uudestisyntymää, eikä tuntunut kärsivän kivusta ja nälästä.

— Keisariperhe kanonisoitiin sen vuoksi, että keisarin katsottiin olleen Jumalan voideltu itsevaltias — ei siksi, että häntä olisi pidetty henkilökohtaisesti hurskaana, Kahla huomauttaa. Keisarin perhepiiriin kuului kyllä aito marttyyrikin, hänen setänsä leski suuriruhtinatar Elisabet Feodorovna, joka omistautui köyhien ja kärsivien auttamiselle sen jälkeen kun hänen puolisonsa oli kuollut salamurhaajan uhrina. Hän perusti Moskovaan ekumeenisen Martan ja Marian naisluostarin, jonka yhteydessä oli myös sairaala ja orpokoti. Levottomuuksien alettua Elisabet Feodorovna kieltäytyi pakenemasta maasta ja jatkoi työtään. Bolševikit teloittivat hänet vuonna 1918.

Venäläisten uuspyhien joukossa on

myös varhaisempia kilvoittelijoita, esimerkiksi 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa elänyt Ksenia Pietarilainen. Hän oli niin kutsuttu Kristuksen tähden houkka. Houkkatarinoita yhteiskunnan reunamilla elävistä omalaatuisista totuudenpuhujista tunnetaan jo ensimmäisiltä kristillisiltä vuosisadoilta. Myös Venäjällä ne ovat yleisiä. Elina Kahlan mukaan pyhimyksistä houkilla on kaikkein raskain rooli. Houkat muistuttavat siitä, että heikkoudessa on voimaa, ja toimivat totuuden ääninä. Esimerkiksi Iivana Julman aikaan vain houkat uskalsivat arvostella julmaa tsaaria. — Neuvostoajalla oli omat houkkansa. Kerrotaan ihmisistä, jotka elivät vuosikausia metsissä, polioinvalideista, sokeana syntyneistä ja muulla tavoin vammaisista. Tarinoita yhdistää pyrkimys löytää joku tarkoitus kärsimykselle. Joskus niissä on myös mukana naisille suunnattu piilo-opetus, esimerkiksi ”älä tee aborttia”, Kahla kuvailee. — Sokeana syntyneestä Matrona Moskovalaisesta kerrotaan, että hänen äitinsä ei aluksi olisi halunnut antaa vammaiselle lapselleen ruokaa. Matronasta kuitenkin tuli sairaiden parantaja. Kaikki uskoa puolustaneet eivät kuitenkaan

Tuoreessa kirjassaan Tuli ja valo (Maahenki 2010) Elina Kahla ja venäläinen taiteilija Irina Zatulovskaja seuraavat seitsemän pyhän naisen kohtaloita. Suurin osa kirjan pyhistä on venäläisen kulttuurin piiristä, mutta mukana ovat myös Jeesuksen oppilas Magdalan Maria ja varhainen kilvoittelija Maria Egyptiläinen. — Jos näiden seitsemän erilaisen naisen henkilöhistoriasta etsii yhdistävää tekijää, se voisi olla omien toiveiden murskautuminen, Kahla sanoo. Esimerkiksi äiti Maria Pariisilainen menetti kaikki kolme lastaan. Leskiä olivat niin houkat Ksenia Pietarilainen ja Paša Sarovilainen kuin suuriruhtinatar Elisabet Feodorovnakin. Naisen tie pyhimykseksi on Kahlan mukaan kivisempi kuin miehen. Pyhiksi julistetut naiset ovat yleensä olleet mahtimiesten puolisoita, äitejä ja tyttäriä. Siihen nähden esimerkiksi kapinallinen ja itsenäinen älykkö Maria Pariisilainen on poikkeuksellinen. — Tullakseen pyhäksi naisen pitää myös luopua heikkoudestaan ja unohtaa olevansa nainen, Kahla sanoo. Usein naisten heikkouden on katsottu liittyvän seksuaalisuuteen. Esimerkiksi Magdalan Maria on lännen kirkossa yhdistetty evankeliumin syntiseen naiseen ja yli neljäkymmentä vuotta erämaassa kilvoitellut Maria Egyptiläinen oli perimätiedon mukaan nuorena viettänyt seksuaalisesti kyltymätöntä elämää. — Magdalan Mariassa ja Maria Egyptiläisessä on samoja piirteitä. Molemmat olivat voimakkaita ja itsenäisiä kaunottaria. He ovat valtavan poikkeuksellisia, jos ajatellaan niitä rajoituksia, joita sen ajan yhteiskunnassa naisille oli. Kumpikaan ei mahtunut raameihin, Kahla sanoo. Aivan nuhteeton maine ei ollut äiti Maria Pariisilaisellakaan, joka nuoruudessaan liikkui sovinnaisuutta ja porvarillisuutta vastustavissa runoilijapiireissä ja synnytti aviottoman lapsen. Hänen nunnavuosiltaan kerrotaan tarinoita tupakoinnista ja homssuisesta ulkonäöstä.

tekstit Kaisa Halonen

9


Kotimaa maksaa postimaksun.

Haluan hyvää lukemista joka viikko. Tilaan Kotimaa-lehden jatkuvana tilauksena 8 kk puoleen hintaan vain 35 € (norm. 70 €). Saan tilaajalahjaksi Kotimaa Suola -aikakauskirjan maaliskuussa 2011. Edun arvo 8,50 €.

Tilaajalahjaksi!

Olen mukana 2 000 € matkalahjakortin arvonnassa!

21-8/11

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin

Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Sähköposti

Saat tilaajalahjaksi Kotimaa Suola -aikakauskirjan, joka pureutuu yhteen kiinnostavaan teemaan.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. En tällä kertaa käytä etuja hyväkseni ja osallistun pelkkään arvontaan. Olen varustanut tilauskortin kirjepostimerkillä.

Arvonnan säännöt: 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvotaan osallistuvat 15.12.2011 mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askellehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaa-yhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

Tarjous on voimassa 31.3.2011 saakka, ja koskee vain uusia tilaajia. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.

10

Uudistunut lehti!

Jatkuva tilaus on aina edullisin. Jatkuva tilaus laskutetaan sovituin (6 kk:n tai 12 kk:n) laskutusvälein voimassa olevaan hintaan. Tilaus jatkuu toistaiseksi, kunnes tilaaja muuttaa tilauksen määräaikaiseksi tai irtisanoo sen kirjeellä tai puhelimitse. Irtisanominen on tehtävä vähintään 2 viikkoa ennen uuden tilausjakson alkamista. Mikäli irtisanominen ei tapahdu määräaikaan mennessä, laskutetaan tilaajan saamat lehdet normaalihinnaston mukaan. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen.

Ihmisiä. Koskettavia haastatteluja arjesta ja pyhästä.

Tilaa Kotimaa 8 kk

-50% Yht. 35 €

Seurakunta. Juttuja kirkon jäseneduista ja yhteisöllisyydestä.

(norm. 70 €)

Teologia. Kirkon ytimessä kulkeva virta. Mielipiteitä. Moniääninen lukija saa sanansa kuuluviin Kotimaassa. Kolumneja. Yllättäviä näkökulmia tästä ajasta.

Vastaisku humpuukille. Kotimaa on hyvän elämän ja tavallisen kristillisyyden viikkolehti, joka kertoo pyhästä ihmisen arjessa. Lehti on uudistunut ja uppoutuu nyt entistä syvemmälle asioiden taustoihin, syihin ja seurauksiin. Salli itsellesi luottamusta tulevaisuuteen, tee se yhdessä Kotimaan kanssa.

Voit tilata myös puhelimitse: 020 754 2333* tai sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi (mainitse tilauskortissa pyydetyt tiedot). * Puhelun hinta lankaverkosta 8,21 snt/puhelu + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 14,9 snt/min)

Kyllä kiitos!


VARMASTI ONNISTUNUT REMONTTI

P. (09) 387 2233 www.pastelli.fi

c

Palveleva seurakunta tekee hyvää Palvelevakeseurakunta hyvää 9.3.2011 klotekee 18-20.30 Tikkurilan kirkossa ja kahviossa ke 9.3.2011(Asematie klo 18-20.30 12) Tikkurilan kirkossa ja kahviossa järj. Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö (Asematie 12)

Millainen on Sinun

Varaa aika ilmaiseen keskusteluapuun yli 60-vuotiaille. Soita: 09-2528 2720 gsm. 045-3410506 www.senioripysakki.fi

c

Psykoterapiaryhmä (25 kertaa)

RANKASTA LAPSUUDESTA aikuisuudessa kärsiville alkaa Tikkurilassa syksyllä 2011.

seurakuntasi? Auttava puhelin Millainen on SinunsenioriTule pohtimaan seurakuntasi? ikäisille ja vastuuta vanhuksille. Tule pohtimaan lähimmäisistä Kuulolla joka aamu kello 5-9 vastuuta sekä omaa rooliasi2730 09-2528 lähimmäisistä ja paikkaasi gsm. 045-3410504 sekä omaa rooliasi seurakuntayhteisössä. ja paikkaasi www.aamukorva.fi seurakuntayhteisössä. Ilta aloitetaan Tuhkakeskiviikon Ilta aloitetaan messulla klo 18. Tuhkakeskiviikon Kahvitarjoilu. messulla TAAklo 18. VANKahvitarjoilu. järj.

/

Yhteydenotot: psykologi Ulla Rissanen, p. 050 346 9516, sp: ulla@tikkurilanterapia.fi

TIKKURILAN TERAPIA

www.aarrearkku.fi

Tikkurilan seurakunnan järj. diakoniatyö Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Kaikkea maan ja taivaan väliltä! 21,90

21,90

(norm. 24,90,-)

Jaakko Heinimäki Kafekismus Heinimäki selittää kristinoppia. Kirja vastaa kysymyksiin miksi Jeesus piti tappaa tai onko kaste magiaa; yhtä lailla selityksen saavat niin enkelien liikkumistapaa kuin koirien taivaaseen pääsyä koskevat pohdinnat. Lukija viihtyy oivaltavan ja osuvan tekstin parissa ja saa huomaamattaan samalla myös aimo annoksen teologiaa.

Kirkon tiedonvälityspalkinto 2010 Jaakko Heinimäelle

(norm. 24,90,-)

Raamattu Kalat

Jaakko Heinimäki, Barbara Nascimbeni (kuvitus) Millainen Jumala on Kirja kertoo lapsille raikkaasti hengellisyydestä ja Jumalasta. Tekstit auttavat vastaamaan lapsen tiedonjanoon ja monitasoiset maalaukset avaavat tekstejä upeasti.

Taskukokoinen Raamattu. Kestävät, taipuisat kannet hopeafolioinnilla. Kirjassa on myös kaksi lukunauhaa, kartastot, laajat hakemistot ja Pieni opas Raamattuun.

13,90

Koko pyhä Raamattu Kyyhkynen Upea Raamattu joka sisältää myös Vanhan testamentin apokryfikirjat. alk.

28,20

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

|

ma-pe 9–17

|

p. 020 754 2350

|

www.kotimaakauppa.fi

11

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

c

Jerusalem, Jerusalem Kansanlähetyspyhä su 6.3. Tikkurilan kirkossa, klo 10 messu, Heikki Leppä, Pudi Kettunen, Outi Noponen ja P. Laurin kuoro. Klo 11.30 kirkkokahvit ja lähetysjuhla kahviossa, nimikkolähettimme Anja Kolehmainen, Outi Noponen ja P. Laurin kuoro, lauluryhmä Täydellinen sovitus, Sipe Jalokinos. Tervetuloa!

Pe 4.3. klo 19 Kotiseurat Lipastilla, Vanha Puistolantie 10 A, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8. Su 6.3. klo 10 Kirkkopyhä Lohjan kirkossa, Sibeliuksenkatu 2. Saarnaa Erkki Helminen. Vain messu, ei seuroja. Klo 12 Kirkkopyhä Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, Hki. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Veli-Matti Hynninen, Hannu Pöntinen, Salla Ranta ja Ilkka Sariola. Ma 7.3. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Ke 9.3. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

diakoniatyö järj. Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö

Palveleva seurakunta tekee hyvää

Palveleva seurakunta tekee hyvää

Varaa suunnitteluaika!

Kohtaamisia Kohtaamisia

c

HERÄNNÄISSEURAT

Millainen on Sinun seurakuntasi? Tule pohtimaan vastuuta lähimmäisistä ke 9.3.2011 klo 18-20.30 sekä omaa rooliasi Tikkurilan kirkossa ja kahviossa ja paikkaasi (Asematie 12) seurakuntayhteisössä. ke 9.3.2011 klo 18-20.30 Tikkurilan kirkossa ja kahviossa Ilta aloitetaan (Asematie 12) Tuhkakeskiviikon messulla klo 18. Kahvitarjoilu. Millainen on Sinun seurakuntasi? järj. Tule pohtimaan Tikkurilan seurakunnan Millainen on Sinun vastuuta diakoniatyö seurakuntasi? lähimmäisistä Tule pohtimaan sekä omaa rooliasi vastuuta ja paikkaasi lähimmäisistä Tikkurilan seurakunta seurakuntayhteisössä. Vantaan seurakunnat sekä omaa rooliasi ja aloitetaan paikkaasi Ilta seurakuntayhteisössä. Tuhkakeskiviikon messulla klo 18. Ilta aloitetaan Kahvitarjoilu. Tuhkakeskiviikon messulla klo järj. 18. Tikkurilan seurakunnan Kahvitarjoilu.

(Asematie 12)

KYLPYHUONEET • SAUNAT KEITTIÖT • MUU SISUSTUS

Kohtaamisia Kohtaamisia

ke 9.3.2011 klo 18-20.30 Tikkurilan kirkossa ja kahviossa

Palveleva seurakunta tekee hyvää

Kohtaamisia

S-Etukortilla alennusta remontista


Palvelukseen halutaan

Musiikkia Vantaan kirkoissa 3.3.–17.3.

Kotimaa-yhtiÜt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo. ViestintäpalvelutyksikkÜmme kustantaa 36 järjestÜ-, seurakunta- ja jäsenlehteä, joilla on yhteensä liki 1,5 miljoonaa lukijaa.

Haemme nyt Espoossa ja Kauniaisissa ilmestyvään Esse-lehteen

ToimituspäällikkÜä on tabloid-muodossa ilmestyvä paikallisten seurakuntien perinteikäs jäsenlehti, jolla on lukijatutkimusten mukaan noin 105000 viikoittaista lukijaa. Menestyt tehtävässä, kun sinulla on monipuolinen journalistinen kokemus ja vankka osaaminen esimiehenä. ToimituspäällikÜllä on myÜs kunnianhimoa, seurakuntaelämän tuntemusta ja organisointikykyä. Arvostamme Espoon ja Kauniaisten tuntemusta sekä paikallislehtikokemusta. Kerro hakemuksessasi myÜs kielitaidostasi, valokuvaustaidostasi ja osaamisestasi lehtien suunnittelun parissa.

Kalevi Kivinie­ mi esiintyy urkujen demo­ ni­na Pyhän Laurin kirkos­ sa 6.3.

Tiedustelut: kustantaja Mikko Hormio puhelimitse 020 754 2000. Hakemukset 17.3. mennessä osoitteeseen Kotimaa-yhtiÜt, Mikko Hormio, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki tai pdf-muodossa mikko.hormio@kotimaa.fi

Ă„änen ja valon mystiikkaa

A

www.kotimaa-yhtiot.fi

Vantaan seurakuntayhtymässä on haettavana 8.3.2011 mennessä

kirjanpitäjän määräaikainen tyĂśsuhde ajaksi 1.6.2011–31.12.2012. Määräaikaisuuden syynä on ev.lut. kirkon seurakuntien kirjanpidon ja palkanlaskennan hoitamisen siirtyminen kirkon henkilĂśstĂś- ja taloushallinnon palvelukeskukseen. Kirjanpitäjän tehtävään valittavalla henkilĂśllä on mahdollisuus hakeutua palvelukeskuksen tyĂśntekijäksi. Palkka on 2008,37–2369,88 euroa kuukaudessa tyĂśkokemuksesta riippuen.

kustinen laulu, akustinen musiikki ja akustinen valo yhdistyvät, kun urkuvirtuoosi Kalevi Kiviniemi ja monitaiteellinen kuoro Lumous Group esiintyvät Pyhän Laurin kirkossa sunnuntaina 6.3. Kiviniemen ja Lumous Groupin audiovisuaalinen näyttämÜteos Urkujen demoni ja laulun Lumous on matka renessanssista poppiin. Se tarjoaa musiikin mystiikkaa ja hetken rauhoittumiselle. Kalevi Kiviniemeä ja Lumous Groupia yhdistää laaja tyylikirjo. Kiviniemi on uudistanut käsitystä urkumusiikista ottamalla ohjelmistoonsa musiikkia monista tyylilajeista. Hänet tunnetaan myÜs hurjista urkuimprovisaatioista. Vantaalaisen Lumous Groupin ohjelmisto ulot-

Myyrmäen kirkko

Hakunilantie 48

Uomatie 1

â—?â—?

Gospel-konsertti ma 14.3. klo 18. Old Time Jazz Band, solistina Pirjo Berg­ strÜm, laulu. Vapaa pääsy. Ohjelma 10 / 5 e.

Korson kirkko

HOIVANANTAJIA HOIVANANTAJIA

www.homeinstead.fi www.homeinstead.fi 010 8417400 7400 010 841

â—?â—?

Soi, kiitos, soi! su 6.3. klo 18. Kantto­ ri Ursula Hynninen on tyÜskennellyt Korson seurakunnassa 20 vuotta. Juh­ lakonsertissa esiintyvät Ursula Hynni­ nen, mezzosopraano, ja seurakunta­ kuoro, säestys Martti SirviÜ. Ohjelma­ tuotot Yhteisvastuukeräykseen.

Hautauspalveluja

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

ILMAINEN NEUVO OY:n

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

• Kaikki kodin siivoustyĂśt, kerta- ja sopimussiivoukset • MyĂśs patjojen, mattojen ja huonekalujen kemialliset pesut • Maalausremontit ja pienemmät yleisremontit. Me teemme tuon kaiken puolestasi edullisesti ja luotettavasti. Ota yhteyttä myĂśs iltaisin.

âœ

K&P HAUTAKIVET

www.ilmainenneuvo.ďƒž

Hammashoitoa

Pohojalaasta luotettavuutta ! Osaamista jo 15 vuotta pääkaupunkiseudulla. - huoneistoremontit, kylpyhuoneet ym. - LVIS -tyÜt Pohjanmaan RakennuspyÜrä Oy 00520 Hki, puh. 040 543 7055.

UUSI ILME KEITTIĂ–Ă–N

- uudet ovet - tasot - saranat ja vetimet RUNSAS VALIKOIMA - malleja - värejä Ilmainen tarjous ja mittauspalvelu. Kotitalousvähennys tehdystä tyÜstä. www.ergadesign.fi ERKKI KAUPPINEN 0500 503 357.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

gsm.

Suomalaiset siivoojat ........... Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa ........

Puhelun hinta 2,95 â‚Ź min + pvm/mpm

12

Urkujen Demoni ja laulun Lumous su 6.3. klo 19. Konsertti ja audiovi­suaa­ linen näyttämĂśteos. Kalevi Kivinie­ mi, urut, Lumous Group ‑kuoro johta­ janaan Kalevi Olli. Liput 24 e, ennak­ koon Lippupalvelusta tai puoli tuntia ennen esitystä ovelta.

JA ANNA AURINGON PAISTAA KOTIISI

Lakiasioita

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

â—?â—?

â—?â—?

Ripariveisuuilta ti 8.3. klo 18. Pek­ ka Laukkarinen laulattaa riparilauluja. Vapaa pääsy. Tarinoita puista, linnuista ja aalloista su 13.3. klo 15. Romanttista ja uutta pianomusiikkia. Tuuli Lempa, piano ja elektroniikka. Vapaa pää­ sy, ohjelma 5 e Yhteisvastuukeräyk­ sen hyväksi.

... KEVĂ„TTĂ„ ODOTELLESSA ...

Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

Ostamme kirjat, lasi, posliini, huonekal., soittimet, taulut, keräilykokoelmat, kuolinpesät, muuttoylijäämät, tyÜkalut, koneet, antiikki ym. ym. Heti käteisellä, nopea nouto. p. 0400 461 070 Seppo /Sari.

Pyhän Laurin kirkko

Kustaantie 22 â—?â—?

HyÜdynnä kotitalousvähennysoikeutesi (-60 %)

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO

Ostetaan

TalviyÜ su 13.3. klo 18.15. Kamarikuoro Kaamos johtajanaan Dani Juris. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Palveluja tarjotaan

KAIKKI KUOLINPESĂ„N ASIAT

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

â—?â—?

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kirkkotie 45

Merikotkantie 4

Vuokrataan liikehuoneisto 21 m2 Martinlaaksossa, Palvelukeskus Martinpuistossa. Osoite Raappavuorenpolku 1, 01620 Vantaa. Tiedusteluihin vastaa Marja Laamanen p. 050 517 6707 tai Aila Ahovehmas p. 050 406 0062.

Urkujen demoni ja laulun Lumous Pyhän Laurin kirkossa su 6.3. klo 19

Hakunilan kirkko

Koko hakuilmoitus hakuohjeineen www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/tyopaikkoja.

Vuokralle tarjotaan

tuu oopperasta heviin, operetista kansanlauluihin ja päivän popista kirkkoteoksiin ja elokuvamusiikkiin. Kuoroa johtaa oopperalaulaja ja kapellimestari Kalevi Olli, joka on myÜs sovittanut useimmat Lumous Groupin esittämät teokset. Esityksen on ohjannut Suomen Kansallisbaletin tanssija ja koreografi Sami Saikkonen. Valosuunnittelun toteuttaa Lakeus Sound Oy. Esityksen liput maksavat 24 e. Niitä saa ennakkoon Lippupalvelusta tai ovelta puoli tuntia ennen esitystä.

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myÜs Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Vuokrata halutaan

0400 997 116

Olet sen ansainnut.

KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, kattolumitÜitä.

Ammattitaidolla ja edullisesti. 040 762 5615 Leena www.olkpalvelut.fi kotital.väh. (-60%) KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25 â‚Ź/+alv. www.kaijaclean.fi p. 046 589 2382

Ikkunanpesut ja kotisiivoukset

alk. 25,20 â‚Ź/h. (kotital.väh. 60%). P. 040 366 4415. www.loistopalvelut.fi

Tehdään katto- ja pihalumityĂśt. MyĂśs kaivuu yms. kaivurikuormaajalla. P. 0440 241946, 0440 649140. MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Muutot • Kuljetukset • Remontit • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633


Vantaan seurakunnat ..–10..

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaisin klo 9–11 Län­ simäen kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313, torstaisin klo 9–11 Hakunilan kirkolla, samaan aikaan puhelinneuvonta ja ajan­ varaus p. 050 573 6277.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahviossa 9.3. alkaen klo 9 on puuroaamiainen keskiviikkoi­ sin ja torstaisin 2,50 euroa. Hakunilan kirkon kirppis lau­ antaisin klo 10–13. Perhemessu su 6.3. klo 12. Sa­ ri Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Anne Viljamaa. Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on ly­ hyt alkuhartaus ja ilmainen voi­ leipätarjoilu. Lähetyspiiri ma 7.3. klo 18.30. Päivä raamattupiiri ti 8.3. klo 12. Jari Araneva. Ryhmä pientuloisille yksinhuoltajaperheille tiistaisin klo 17. Lastenhoito järjestetty. Raamattupiiri ti klo 18. Päivärukous ke klo 12.30. Lasten ja nuorten päihteiden käyttö Hakunilan ja Länsimäen alueella ke 9.3. klo 18– 20. Vanhempainilta. Mitä jokai­ sen vanhemman olisi hyvä tietää päihteistä? Kuinka voi tukea ja edistää lapsen/nuoren päihteet­ tömyyttä? Kouluterveyskyselyn tulokset. Illassa mukana Hakuni­ lan aluerehtori, kouluterveyslä­ hettiläs Petri Kylmänen, erityis­ työntekijä Pekka Ronkainen joh­ taa keskustelua. Viikkomessua ei ole to 10.3. Katso Pyhän Annan lastenkirkko keskiviikkona. Sururyhmä läheisensä menettäneille Hakunilan kirkossa tors­ taisin 17.3.–21.4. ja 12.5. klo 13– 15, mutta ei kokoonnu 7.4. Lisä­ tiedot ja ilmoittautumiset 11.3. mennessä Tiina Palmu p. 050 356 5715. Kerro, minkä hengellisen laulun haluat kuulla? Toteutamme sen Tuhansin kielin ­toivekonser­ tissa to 31.3. klo 19. Toiveita ote­ taan vastaan ti 8.3. asti kirkko­ herranvirastossa p. 09 830 6500 tai juha.paukkeri@evl.fi. Sydänten Puhetta Wertauskuvin ja Maisemin -näyttely. Ha­ kunilan kirkon taidepiirin näytte­ ly seurakuntasalissa maaliskuus­ sa ma–pe klo 9–16 ja myös kir­ konmenojen aikana.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Alussa hartaus, jonka jälkeen tarjolla il­ mainen puuro ja kahvi. Puuro­ perjantait jatkuvat kevään ajan. Messu su 6.3. klo 10. Vesa Häkki­ nen, Juha Paukkeri. Senioriklubi ti 8.3. klo 13. Kant­ tori Kristiina Nurmi vierailee. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19–21. Lähetyspiiri to 10.3. klo 18.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Perhekahvila tiistaisin klo 9–11. Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka. Tuhkakeskiviikon messu 9.3. klo 18. Tiina Palmu, Markku Elo, Cecilia­kuoro, Kristiina Nurmi, mukana myös lastenkirkon kum­ meja.

Vieraana kappalainen Anna­Kai­ sa Inkala. KimaraKahvila su 6.3. klo 17. Toivelauluilta. Kenian piiri to 10.3. klo 12. Vie­ raana rovasti, toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.

Lapsille ja perheille

Roope Eemeli Aleksanteri Aho, Erika Isabel Ikonen, Joona Oliver Kahri, Matias Erik Kalevi Relan­ der, Emma Birgitta Maria Vep­ sänen.

Ensi kesän koululaisten kesäkerhot toimivat 6.–22.6. Hä­ meenkylän kirkolla, os. Auratie 3 sekä Vapaalan seurakuntatalol­ la, os. Vanha Hämeenkyläntie 9. Kerhoihin otetaan ensisijaises­ ti 1. ja 2. luokan oppilaita. Jos ti­ laa on, kerhoon otetaan myös 3. luokan oppilaita. Kerhoissa on monipuolista toimintaa sekä si­ sällä että ulkona lastenohjaajien ohjauksessa. Hintaan 156 euroa sisältyy lämmin lounas, välipala ja yksi retki. Lisätietoja ja haku­ kaavakkeita antaa lapsi­ ja per­ hetyön sihteeri Eila Paulún, p. 09 830 6457 tai 050 5447647. Haku­ aika päättyy 31.3. Jokaiselle haki­ jalle postitetaan päätös kotiin.

Hautaan siunattu

Muuta

Satu Elisabeth Nyytäjä 55 v, Han­ nu Juhani Vepsäläinen 53 v, Jaa­ na Marjatta Koho 43 v.

Ehtoollishartaus Pähkinärinteen senioritalolla to 3.3. klo 14, Kastanjakuja 1 A. Ehtoollis­ hartauden jälkeen pieni harta­ us myös Kastanja­kodissa. Seura­ kuntapastori Jaakko Kara. Avustuskeräys Romaniaan. Vaatteet, kengät, lastentarvik­ keet, kotitaloustavara yms. toi­ mitetaan Suora­apu ry:n kaut­ ta köyhiin romanikyliin. Keräys kestää 18.3. saakka. Vastaanot­ to kirkkoherranvirastossa. Tie­ dustelut lähetys­ ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen p. 0400 558 308. Vapaaehtoisten koulutuspäivä Kuntokalliossa to 10.3. Läh­ tö kirkolta klo 9.15. Paluu klo 16. Ohjelmassa pelastuslaitoksen esitelmä Paloturvallisuus ja pe­ lastautuminen, lähipoliisin tie­ toisku kansalaisen velvollisuuk­ sista ja oikeuksista sekä trauma­ terapeutti Nina Tapion ja Helsin­ ki Missionin apulaistoiminnan­ johtaja Sari Vapaavuoren work­ shop. Vaikeat asiakkaat, uhkaa­ vat tilanteet ja niistä selviytymi­ nen. Ilmoittautumiset 3.3. men­ nessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450.

Lapsille ja perheille Lastenleiri Kukonnotkossa 6.– 11.6. ja päiväleirit 6.–23.6. Raja­ kylässä ja Hakunilassa. Ilmoittau­ tumiset nmkyvantaa.fi sivulla.

Nuorille Nuorten YV-messu ti 8.3. klo 18. Vaaralan kirkossa.

Kastettu

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Mui­ na aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Konfirmaatiomessu, talven päivärippikoulu su 6.3. klo 10. Saarna Jouni Salko, liturgia Mat­ ti Hyry ja kanttori Hannu­Pekka Heikkilä. Paastonajan aloitusmessu, tuhkakeskiviikko 9.3. klo 18. Matti Hyry ja Hannu­Pekka Heik­ kilä. Uskonnot kylässä Hämeenkylässä -uskontodialogisarja to 3.3. klo 18.30. Illoissa tietoa ja keskustelua maailman uskon­ noista asiantuntijoiden ja eri us­ kontojen harjoittajien kanssa. Pieni etninen iltapala. Viimeisen illan teemana Islam. Luennoitsi­ jana Anni Suhonen ja vieraana Suomen islamilaisen yhdyskun­ nan imaami Anas Hajjar. Monikulttuurinen naisten päivä la 5.3. klo 13–17. Janette Grönfors kertoo naisen asemasta romanikulttuurissa ja maahan­ muuttajanaiset kertovat Suo­ meen asettautumisestaan. Hem­ motteluosiossa niskahierontaa sekä kynttilöiden ja meikkien te­ on esittelyä. Miesten kuntokävelypiiri su 6.3. klo 18. Mukana kirkkoherra Jukka Nevala. Seurakuntailta, Hyvä parisuhde — kodin voimavara to 10.3. klo 18.30. Ilta parisuhteelle, eri­ tyisesti alle 10­vuotiaiden lasten vanhemmille. Ohjaajina Marja­ Liisa ja Seppo Salko. Lastenhoito järjestetty.

Lammaskuja 2 B kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.3. klo 12. Kirjana Jose Saramago: Kerto­ mus sokeudesta. Nettikerho ikäihmisille ke 9.3. klo 14. Aiheena Suomi­portaa­ li auttaa. Vetäjänä informaatikko Riitta Sivenius.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kohtaamispaikka to 3.3. klo 12.

Matti Karppinen/Kuvakotimaa

Hakunila

Naisten voimaantumiskeidas la 12.3. klo 11.30–16.30. ”Naisen voima” psykoterapeutti Kaisa Ki­ vimäki sekä ”Muutoksen mah­ dollisuus” sosiaalikasvattaja Ma­ ria Mellberg. Bufféttarjoilua, lau­ lamisen iloa Juha Paukkerin joh­ dolla ym. Kirkon alakerrassa eri­ laisia hoitoja, kuten hierontaa, käsi­ ja jalkahoitoja, ripsien ja kulmien laittoa edullisesti.

Kastettu Minea Aino Annikki Mattila, Nicklas Emil Ahonen, Javy Jan­ don Hautaniemi, Eino Aleksante­ ri Jokinen.

Hautaan siunattu Tellervo Marjatta Salminen 84 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Viras­ to suljettu to 3.3., pe 4.3. avoin­ na klo 10–14. Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.pa­ pit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 3.3. klo 13, Sanna Heikurinen. Seurakuntakuoron harjoitukset to 3.3. klo 18. Miesten saunailta to 3.3. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa, löy­ lyisäntänä Vesa Ruokonen. Laskiaissunnuntain messu su 6.3. klo 10, Antti Kupiainen, San­ na Heikurinen ja Martti Sirviö. Askolan seurakuntaan papiksi siirtyvän Antti Kupiaisen lähtö­ saarna ja ­kahvit. Soi, kiitos, soi! su 6.3. klo 18. Kanttori Ursula Hynninen on työskennellyt seurakunnassam­ me 20 vuotta. Juhlakonsertis­ sa esiintyvät mezzosopraano

Sosiaalisella paineella on suuri vaikutus nuorten päihteiden käytössä.

Nuoret ja päihteet

H

akunilan kirkolla kasvattajaillassa keskitytään nuoriin ja päihteisiin. Tilaisuuden järjestäjänä toimii alueellinen oppilashuoltotyöryhmä, joka koostuu lasten ja nuorten parissa toimivista ammattilaisista. Illan aikana on tarkoitus antaa vinkkejä siitä, miten vanhempana voi edistää nuoren päihteettömyyttä. Paikalla on muun muassa sairaanhoitaja Petri Kylmänen. — Kerromme, missä nuorten päihteiden käytössä mennään Hakunilan ja Länsimäen alueella. Esimerkiksi raittiiden nuorten osuus on kasvanut, mutta käyttäjät käyttävät päihteitä rajummin kuin aiemmin. Nuorten keskuudessa sosiaalinen paine on kova. Jos suurin osa nuorista

Ursula Hynninen ja seurakunta­ kuoro, säestys Martti Sirviö. Va­ paa pääsy, ohjelmatuotto yhteis­ vastuukeräykseen. Runopiiri ma 7.3. klo 13. Naisten raamattupiiri ma 7.3. klo 18 Kotkansiiven kokousti­ loissa. English through Bible ma 7.3. klo 18.30. Kirkon kahvila ti 8.3. klo 11–13. Rukousryhmä ti 8.3. klo 18.30 seurakuntakeskuksen kappe­ lissa. Katulähetyksen hartaus ja ruokailu ke 9.3.klo 11. Lähetyspiiri ke 9.3. klo 14. Tuhkakeskiviikon iltamessu ke 9.3. klo 18, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Laskeudumme yh­ dessä paaston aikaan. Vanhemman väen piiri to 10.3. klo 13, Riitta­Maija Palmusaari. Seurakuntakuoron harjoitukset to 10.3. klo 18. Naisten saunailta to 10.3. klo 18 Kotkansiivessä. SPR:n verenluovutus pe 11.3. klo 14–19. Tule antamaan lahja lähimmäiselle.

kokoontuu yhteen olutmäyräkoirat mukanaan, on yhden oluen kanssa paikalle tuleva outo ilmestys, kertoo Kylmänen. Illan aikana puhutaan myös nuorta suojaavista tekijöistä, joita ovat selkeät pelisäännöt, kotiintuloajat ja puheyhteys. — Vanhemmat ovat tärkeässä asemassa. Koti on tärkein ehkäisevän päihdetyön yksikkö, Kylmänen toteaa. Tilaisuudessa ovat paikalla myös aluerehtori Riitta-Liisa Reinikainen ja kaupungin ehkäisevän päihdeyksikön erityistyöntekijä Pekka Ronkainen sekä muita ammattilaisia, kuten psykologi ja koulukuraattori.

Vanhemmuus, nuoret ja päihteet -kasvattajailta ke 9.3. klo 18– Hakunilan kirkolla

ohella juttelemme päivän polt­ tavista puheenaiheista.

Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Lapsille ja perheille

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Perhekerho ma klo 12–15 Kor­ son kirkolla, ti klo 9–11.30 seura­ kuntakoti Mikaelissa (Venuksen­ tie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisen­ kuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Pyhäkoulu su 6.3. klo 10 kir­ kolla.

Kastettu Viivi Roosa Irene Ruuskanen, An­ na­Lotta Aleksandra Räsänen, Oona Emilia Salminen.

Avioliittoon kuulutettu Ari Veikko Haapanen ja Tiina Marjo Peltoniemi.

Hautaan siunattu Aino Kyllikki Käenniemi 90 v, Au­ ne Ingeborg Kivikko 89 v, Elina Maria Nurmiviita 84 v, Vera Mar­ jatta Blick 76 v, Harri Olavi Pieti­ läinen 54 v.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 8.3. klo 13.

Rekola

Nuorille

Kirkkoherranvirasto

Nuorten kahvilat: Dooris per­ jantaisin klo 19–22, Kaino sun­ nuntaisin klo 17–20. Nuorten aikuisten K-18-Kokkis la 12.3. klo 13.30. Mukaan tar­ vitset yhden euron ja reipasta mieltä. Euroilla ostetaan yhdessä päättämämme ruoan pääraaka­ aine; muut ruoka­aineet löytyvät kirkolta. Ruoan valmistamisen

Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Kustaantie 22, p. 09 830 6710

Aamurukoushetki su klo 9. Virsimessu su 6.3. klo 10, li­ turgi ja saarna Mikko Matikai­ nen, kanttori Sirkku­Liisa Nie­ mi. Pyhän Andreaan kirkon kuo­ ro. Messun jälkeen kirkkokahvit ja messuavustajakoulutus n. klo 11.45–13.30, teemana jumalan­ palveluksen virret. Lisäksi käy­ tännön opastusta ehtoollisen ja­ kamisessa ja tekstinluvussa. Kou­ lutus on tarkoitettu kaikille mes­ susta kiinnostuneille, vanhoille ja uusille messuavustajille. Osal­ listuminen ei edellytä messu­ avustamista. Kouluttajina Mikko Matikainen, Laura Leverin ja Sirk­ ku­Liisa Niemi. Yläovi auki aikuisille ma klo 18. Aamurukoushetki ti klo 9. Miesten raamattupiiri ma klo 18.30. Aamurukoushetki ti klo 9. Tuhkakeskiviikon messu 9.3. klo 19, liturgi ja saarna Laura Le­ verin, kanttori Sirkku­Liisa Niemi. Pyhän Andreaan kirkon kuoro. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 10–12. Lau­ la, naura, rupattele ja tee käsil­ läsi mitä osaat yhteiseksi hyväk­ si. Sukkia, yöpaitoja ja torkku­ peittoja paleleville, tyynyliinoja, kortteja, huovutustöitä ym. myy­ jäisiin. Tule mukaan oppimaan ja laittamaan oma osaamisesi kier­ toon ja tutustumaan uusiin ihmi­ siin. Ohjaajina vapaaehtoisesti mm. Irja, Eeva, Kerttu, Kikka, Lee­ na ja Riitta. Lisää osaajia mah­ tuu ohjaushommiin ja peukalo

1


Markku Mattila

Vantaan seurakunnat ..–10.. keskellä kämmentä ­tyypit aluksi oppimaan ja sitten tekemään. Torstaipiiri 10.3. klo 13. Rukouspiiri to klo 18.30.

Koko perheen laskiaisrieha

Asolan seurakuntatalo

su 6.3. klo 10–14 Ylästön seurakunta­ tiloissa, Lehtikum­ muntie 2. Askarte­ lua. Nukketeatteri Sananjalan esitys klo 11.30 ja 13. Hertta­kir­ konrotan vierailu klo 10.30 ja 12.30. Myyn­ nissä lettuja, mak­ karaa ja kahvia se­ kä hernekeittoa klo 11 alkaen niin kauan kuin soppatykistä riittää. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuu­ keräykseen.

Asolantie 6

Ilomessu etiopialaisittain la 5.3. klo 18–19.30. Noora Hultin, Ilonpilarit, Laura Leverin. Kristinuskon perusasioita — Alfa-kurssi aikuisille. Käsitel­ lään 10:tä kristinuskon keskeisin­ tä kysymystä. Kurssi on alkanut 2.3. ja jatkuu 11.5. asti klo 18.30– 21. Ilta alkaa yhteisellä ruokailul­ la. Kurssiin sisältyy leiri Samma­ tin Elämännokassa 8.–10.4. Ruo­ kailuista ja leiristä vapaaehtoi­ nen maksu. Kurssille otetaan uu­ sia osallistujia kolmen ensimmäi­ sen kerran aikana ja sen jälkeen kurssi sulkeutuu. Ilmoittautumi­ set Päivi Peittola p. 050 410 3832. Raamattupiiri to klo 18. Yksinhuoltajailta to 10.3 klo 17.30. Kipuryhmä ma 7.3. klo 15. Hiljaisuuden päivä Asolan seu­ rakuntatalossa la 19.3. klo 12–18, ohjelmassa on mm. rukoushetki ja ehtoollinen sekä mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ohjaajan kanssa. Osallistumis­ maksu 5 e sisältää ruoan klo 13 ja kahvin iltapäivällä. Osallistu­ jien toivotaan sitoutuvan läsnä­ oloon ja hiljaisuuteen koko päi­ väksi. Mukaan lämmintä vaatetta ja esim. sisätossut. Seurakunta­ talolla on lainattavissa kirjoja, jo­ ten omaa kirjallisuutta ei tarvita. Ilmoittautumiset ja ruoka­aineal­ lergiat kirkkoherranvirastoon vii­ meistään ma 14.3. p. 09 830 6700 tai sähköpostilla rekolan.seura­ kunta@evl.fi. Tarkempia tieto­ ja antaa Vappu Olsbo p. 050 414 5610, vappu.olsbo@evl.fi.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202. Voit tulla keskustelemaan miel­ täsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toimin­ nasta.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Lapsille ja perheille Vauvakerho pe 4.3. klo 9–11 kir­ kolla alle vuoden ikäisille lapsille vanhempineen. Taaperokerho to 10.3. klo 9 alle 3­vuotiaille lapsille vanhempien seurassa Päiväkummun seura­ kuntatalossa. Perhekerho to 10.3. klo 9.30–11 kirkolla ja ti 8.3. klo 9.30–11 Aso­ lan ja Päiväkummun seurakun­ tataloissa. Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla. Koululaisten raamatturyhmä su klo10, tutustumme Joosuaan, Mooseksen seuraajaan. Seu­ raamme Joosuan ja israelilaisten vaiheita luovasti ja toiminnalli­ sesti joka toinen sunnuntai. Robin Kristian Alexander Uskali.

Kirkkoherranvirasto

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Nuorten sähly pe klo 17 Reko­ lan koululla. Fraidis, nuorten ilta pe klo 19– 21 kirkolla. Open doors ke klo 18 kirkolla.

Kastettu

Tikkurila

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Nuorille

Konfirmaatiomessu su 6.3. klo 12. Tuula Lapveteläinen ja kant­ tori Samppa Laakso

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Laulupiiri pe 4.3. klo 13 kahvios­ sa. Simo Santaranta. Muistojen merkeissä — senioreiden iltapäivä la 10.3. klo 15– 17 Tikkurilan kirkon kahviossa. Virsien sointuihin johdattelijana ja laulattajana emeritusprofes­ sori Reijo Pajamo. Mukana myös rovasti Pirkko Yrjölä. Kahvitarjoi­ lu 14.30. Yhteiskristillinen rukous- ja lauluhetki la 5.3. klo 15 aikuis­ ten kerhohuoneessa. Laskiaissunnuntain messu ja kansanlähetyspyhä su 6.3. klo 10. Heikki Leppä, Pudi Kettunen ja kanttori Outi Noponen, sekä Pyhän Laurin Kuoro.

Leipää ja viiniä ➤

Tikkurilan nuorisotilan osoite on Unikkotie 5 C, 2. krs

Ilmailukerho 10–16­vuotiaille ma 7.3. klo 18 Kartanonkoskella. Nuorten aikuisten lauluilta ma 7.3. klo 18–20. Iso 1 AB -koulutus ti 8.3. klo 16.30–18 rippikoululuokassa. Walkers nuortenkahvila pe 4.3. klo 19–22 ja ke 9.3. klo 16–18.30 Tikkurilassa. Nuortenilta ke 9.3. klo 18.30–20 nuorisotilassa.

Haluatko paastonajan jumalanpalveluksen avustajaksi? Messun jälkeen jaetaan Tikkuri­ lan kirkon neuvotteluhuoneessa paastoajan jumalanpalvelusten avustajavuorot (kolehdin kan­ ta, tekstien luku ja kirkkovierai­ den avustaminen) Vanhat ja uu­ det avustajat tervetuloa. Vuoroja ei voi varata etukäteen, vapaaksi jääneitä vuoroja tied. Heikki Lep­ pä p. 050 363 4382. Kirkkokahvit ja kansanlähetysjuhla su 6.3. klo 11.30 kahvi­ ossa. Paikalla myös Israelin ni­ mikkolähettimme Anja Koleh­ mainen. Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 6.3. klo 16–18 neuvotteluhuoneessa. Tied. Hanna Raunu. Arabiankielinen raamattupiiri su 6.3. klo 16 aikuisten kerho­ huoneessa. Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 7.3. klo 18 kahviossa, Jaakko Hyttinen. Nuorten aikuisten lauluilta ma 7.3. klo 18–20 nuorisotilassa. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 8.3. klo 12. Hartaus kirkossa, vuoronume­ rot kirkon aulasta, ruokailu nuo­ risotilassa. Lähetyksen päiväpiiri ti 8.3. klo 13–14.30 neuvotteluhuoneessa. Yhteysilta ti 8.3. klo 18.30 kah­ viossa. Raija Rantanen puhuu tunteista. Omaiset mielenterveystyön tukena -vertaistukiryhmä ke 9.3. klo 17 neuvotteluhuoneessa. Tied. Helvi Reijonen. Tuhkakeskiviikon messu ke 9.3. klo 18. Heikki Leppä, kantto­ ri Outi Noponen ja Omalla äänel­ lä ­kuoro. Kohtaamisia — palveleva seurakunta tekee hyvää ke 9.3. klo 18–20.30. Messun jälkeen pohdi­ taan vastuuta lähimmäisistä sekä omia roolejamme ja paikkaam­ me seurakuntayhteisössä. Ilosanomapiiri to 10.3. klo

18 neuvotteluhuoneessa, Vir­ pi Bäck. Tikkurilan Hannat to 10.3. klo 9.30–12 neuvotteluhuoneessa. Miesten ilosanomasolu to 10.3. klo 18 takkahuoneessa.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 10.3. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 euroa. Ilorieha su 10.4. klo 10–14. Kau­ si vaihtuu — lapset kasvavat. Iloisessa tapahtumassa on myös kirpputori lapsiperheille. Tu­ le myymään vanhaa, ostamaan ”uutta”. Pöytävuokra 10 euroa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pöytävaraukset: Maaret Hirven­ salo p. 050 572 2811 tai maaret. hirvensalo@evl.fi.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Ilmailukerho ma 7.3. klo 18 Kartanonkosken lähetyspiiri ke 9.3. klo 18. Anteeksi — vai­ kea sanoa. Nuorten aikuisten raamattupiiri to 10.3. klo 17.30. Myös lap­ siperheille.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11

Naisten rukouspiiri pe 4.3. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Koko perheen laskiaisrieha su 6.3. klo 10–14. Ohjelmas­ sa mm. askartelua, Nukketeatte­ ri Sananjalka, esitykset klo 11.30 ja 13, Hertta­kirkonrotta vierai­ lee klo 10.30 ja 12.30. Myynnis­ sä lettuja, grillimakkaraa, kah­ via ja hernekeittoa klo 11 alka­ en niin kauan kuin soppatykis­ tä riittää. Tapahtuman tuotto

kokonaisuudessaan Yhteisvas­ tuukeräykselle.

Lapsille ja perheille Perhekerhot: Tikkurilan kirkon alakerta tiistaisin klo 9.30–11. Ylästön seurakuntatalo torstai­ sin klo 9.30–11. Pakkalan kerho­ huoneisto (Käräjäkuja 1 B) per­ jantaisin klo 9.30–11. Tule lapsen kanssa perhekerhoon. Aikuisille tarjoamme kahvipöydän ääressä ohjaajan alustamaa keskustelua ja lapsille haluamme suoda virik­ keitä ja yhdessäoloa lastenhuo­ neessa kahden lastenohjaajan kanssa. Kerhon lopussa on pie­ ni yhteinen hetki. Ei ennakkoil­ moittautumista. Lapsiparkki perjantaisin klo 9–11 Tikkurilan kirkolla, tiistaisin klo 9–11 Pakkalan kerhohuoneis­ tossa. Haluatko hengähtää het­ ken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lasten­ ohjaajien luokse. Maksu on 2 € / perhe. Tiedustelut Marja­Leena Koponen, p. 050 434 5539. Vauvaolkkari torstaisin klo 13.30–15 Kartanonkosken kerho­ huoneistossa. Esikoisvauvan äi­ deille, isille, mummeille tai kum­ meille. Tule tapaamaan muita esikoisvauvan läheisiä kahviku­ pin äärelle ja jakamaan vauva­ perheen arkea ja juhlaa. Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksin­ huoltajien kohtaamispaikka. Las­ tenhoitoa, teetarjoilua ja virkis­ tystä. Avoimet päiväkerhot: Las­ ten ja aikuisten yhteinen koh­ tauspaikka. Kerhossa aikuiset ja lapset toimivat yhdessä. Ohjel­ maan sisältyy pieni hartaushet­ ki, kahvi­ ja mehutuokio, leik­ kiä, askartelua ja musisointia. Voit tulla vauvankin kanssa ei­ kä tarvitse ilmoittautua etukä­ teen. Kartanonkosken kerhotila, Kartanonkosken kyläkerho ma 9.30–11, Ristipuron seurakunta­ koti ti 9.30–11, Tammiston kerho­ tila ti 9.30–11, Tikkurilan kirkon

Nuorten aikuisten pääsiäisvaellusretki Vivamon Raamattukylään. Pääsiäisvaellus Ihmi­ sen Poika. Bussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä ti 19.4. klo 9.30, pa­ luu klo 16 mennessä. Perillä lou­ nas klo 11, vaellus klo 12–13.30, kahvit 13.45. Vaellus on ulkona ja noin 1,5 km. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla 10 euroa 31.3. mennessä diakoniatoimis­ tossa päivystysten yhteydessä ma ja to klo 10–12 tai kirkon ruo­ kailuissa tiistaisin klo 12–14.

Kastettu Lauri Akira Niinisalo, Anton Vik­ tor Alexander Lehtovuori, Robin Augusti Mustajärvi, Julian Dway­ ne Bataican, Timi Viljami Luukas Hellevuo, Salma Vilhelmiina Kär­ ki, Lila Isabel Ahlfors, Lenni Joa­ kim Mäkinen, Meeri Meri­Tuuli Sundqvist, Iisa Lucia Aliisa Talo­ nen, Pinja Sofia Leinonen, Jinna Kristiina Laakso, Roope Damien Kylander, Venla Maria Nieminen, Santtu Eemeli Saarivuori, Venla Lumi Johanna Tanninen.

Avioliittoon kuulutettu Jari Matti Olavi Heinula ja Terhi Mia Maritta Ollila. Tom Sebastian Olsson ja Heidi Johanna Karja­ lainen. Sami Matti Piippo ja Anu Maarit Moilanen.

Hautaan siunattu Anna Liisa Rantala 89 v, Saa­ ra Linnea Rummukainen 88 v, Martta Annikki Sassi 85 v, Raimo Juhani Halonen 81 v, Heikki Ola­ vi Nykänen 78 v, Olavi Antero Ee­ rikkilä 63 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15

Ensi sunnuntai on laskiaissunnuntai. Sen aihe on Jumalan rakkauden uhritie. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 31:2–6, Jer. 8:4–7, 1. Kor. 13 tai Gal. 2:19–21 ja Joh. 12:25–33.

Riski ja risti Joka rakastaa elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka tässä maailmassa panee alttiiksi elämänsä, saa osakseen ikuisen elämän. Joh. 12:25

1

Nuorille

Muuta

Diakoniatoimisto

Rukouspiiri pe klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13. Rukouspiiri Israelin ja Lähiidän puolesta ke 9.3 klo 18.30.

alakerta ke 9.30–11, Ilolan seura­ kuntakoti to 9.30–11. Pyhäkoulut kokoontuvat sun­ nuntaisin seuraavissa paikoissa: Tikkurilan kirkon alakerta, Ase­ matie 12, klo 10–11, Kartanon­ kosken kerhohuoneisto, klo 11– 12, Ylästön seurakuntakoti, klo 10–11, Ilolan seurakuntatalo, klo 11–12. Kahdeksan kertaa peräk­ käisinä sunnuntaina kokoontuva Jeesuksen seurassa ­periodipy­ häkoulu klo 11 seurakuntatilassa, Simonkyläntie 11, klo 11–12.

E

i se pelaa, joka pelkää! Elämässä pitää uskaltaa, muu­ ten ei saavuta mitään. Työelämän johtopaikoille etsi­ tään henkilöitä, joilla on uskallusta tarpeen vaatiessa tehdä suuriakin muutoksia ja saneerauksia. Vapaa­aikana monet etsivät extreme­lajeista ainutkertai­ sia elämyksiä ja itsensä voittamisen kokemuksia. Joskus sata vuotta sitten elämä itsessään oli maassamme niin riskialtista ja haavoittuvaa, että tavallisen tasainen elämä oli joka pojan unelma. Mutta ei pidä unoh­ taa, että kolmasosalle ihmiskunnasta jokainen päivä on vielä nykyään extreme­laji. Nyt tavallisesta elämästä on tullut tylsää ja har­ maata. Kaivataan omien rajojen ylittämistä, josta toivotaan hyvän olon tunnetta ja uutta sisältöä. Ja seuraavalla kerralla halutaan vielä vahvempi elä­

mys. Riskin ottamisessa on myös vaaransa, extreme­lajeissa — kuten vuorikiipeilyssä — voi oikeasti menettää henkensä. Mutta harvapa meistä, jotka kaipaamme elämäämme li­ sää seikkailua ja riskien ottamista, on kuitenkaan valmis ot­ tamaan ristiä: antamaan elämänsä alttiiksi ja kadottamaan sen vapaaehtoisesti. Siihen tarvittiin Jumalan Poika, meidän takiamme elämänsä antanut. Vaikka Jeesus on kärsimisellään tehnyt meille kaiken valmiiksi, risti on meille edelleen suuri riski.

Ulla Pohjolan-Pirhonen Vantaankosken seurakunnan pappi


Valkoinen Jousi­paita tekee her­ rasmiesmäisen vaikutelman.

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityn­ tie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppui­ sin toiminnan mukaan. Eläkeläiskerho to 3.3. klo 13– 14.30 takkahuone. Mikä tuo iloa elämääni? J­P Virtanen. Arkipyhäkoulu to 3.3. klo 17.30 kerhohuone 4. Korpilahden leiririppikoulun konfirmaatiomessu su 6.3. klo 10. Saarna Emma Himanen, litur­ gia Reija Vienola, kanttori Sinik­ ka Honkanen. Mukana Käsikello­ yhtye Sonus. Pyhäkoulu su 6.3. klo 10 kerho­ huone 4. Siioninvirsiseurat su 6.3. klo 14. Lähetyspiiri ma 7.3. klo 15– 16.30 pieni srk­sali. Vesa Sipari kertoo työstään Keski­Aasiassa. Raamattupiiri Ilosanoma ma 7.3. klo 17.30–19 takkahuone. Maallikkopiiri, jossa käydään lä­ pi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen. Eläkeläiskerho ti 8.3. klo 13– 14.30 iso srk­sali. Ehtoollinen. Sinkkupiiri ti 8.3. klo 18.30–20 takkahuone. Levyraati. Laulupaja ke 9.3. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaiken­ ikäiset ja myös vähemmän laula­ neet. Kanttori Maija Maltela lau­ lattaa virsiä ja hengellisiä lauluja. Tuhkamessu ke 9.3. klo 18.30 Heli Ojalehto ja Risto Pottonen, kanttori Kari Jerkku. Eläkeläiskerho to 10.3. klo 13– 14.30 takkahuone. Isovanhem­ muus, Maari Santala. Arkipyhäkoulu to 10.3. klo 17.30 kerhohuone 4. Riparilauluilta to 10.3. klo 18. Pekka Laukkarinen laulattaa ri­ parilauluja. Vapaa pääsy.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto on avoinna to 3.3. klo 10–12. Vaatteita voi ha­ kea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtai­ ta ja ehjiä vaatteita otetaan vas­ taan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631. Eläkeläiskerho ti 8.3. 12.30–14. Kivistön eläkeläiskerho kokoon­ tuu yhdessä Seutulan eläkeläis­ kerhon kanssa. Kuljetus Kivistön kirkolta Seutulaan lähtee klo 12. Raamattu-rukouspiiri ti 8.3. klo 18.30–20 srk­sali. Miesten saunailta ke 9.3. klo 18.30–21 (joka toinen keskiviik­ ko). Oma pyyhe ja omat sauna­ makkarat mukaan.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Messu su 6.3. klo 12. Saarna ja li­ turgia Ulla Pohjolan­Pirhonen, kanttori Kari Jerkku. Eläkeläiskerho ti 8.3. klo 12.30– 14. Lauluja ilosta ja elämästä, In­ keri Simola­Isaksson. Avoimet ovet kaiken ikäisille to 10.3. klo 18–19.30. Tarjoilua, pelejä ja vapaata seurustelua. ll­ tahartaus klo 19.15.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 3.3. klo 13– 14.30. Isovanhemmuus, Maa­ ri Santala. Laulupiiri to 3.3. klo 18.30– 20.30 srk­sali. Perhemessu su 6.3. klo 11. Saar­ na ja liturgia Elina Hellqvist,

kanttori Maija Maltela. Mukana Martinristin iltapäiväkerho, päi­ väkerho ja vekkulikerho. Sanan ja rukouksen ilta su 6.3. klo 18. Ehtoollinen. Diakoniapiiri ma 7.3. klo 12–14. Lähetyspiiri ti 8.3. klo 18.30–20 diakonian työhuone. Lukupiiri ke 9.3. klo 18 Oloti­ la. György Dragoman: Valkoinen kuningas. Eläkeläiskerho to 10.3. klo 13– 14.30. Ehtoollinen.

Ruskea puvun­ takki käy mai­ niosti farkkujen kanssa.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Markku Mattila

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Reilun kaupan tuotteita, kuten kahvia, teetä ja suklaata on myy­ tävänä kirkkoherranvirastossa.

Eläkeläiskerho ke 9.3. klo 13– 14.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 9.3. klo 19–21.

Varhaisnuorille Junnu-Olka tiistaisin klo 13–16 Myyrmäen kirkon nuorisotila (G­ovi). Avoimet ovet 2.–7.­luok­ kalaisille tytöille ja pojille. Käy kääntymässä tai hengaa messis­ sä koko iltapäivä. Voit pelata bil­ jardia, lautapelejä ja Wii:tä. Jos­ kus askarrellaan, leivotaan ja ki­ saillaan. Tarjolla pientä välipalaa. Mukaan kotiosoite ja puhelinnu­ mero vanhemmille.

Punaisessa bleiserissä nainen näyttää huoli­ tellulta, mutta rennolta.

Jack&Jones­farkkujen sinisen sävy miellyttää silmää.

Lapsille ja perheille Päiväkerhot eivät kokoonnu ma 7.3. Haku syksyn 2011 päiväkerhoihin 1.–31.3. Toiminta on tar­ koitettu 2,5–6­vuotiaille. Ha­ keminen tapahtuu kirjallises­ ti osoitteella Vantaankosken srk, lapsityön toimisto, PL 13, 01601 Vantaa. Hakemuksen voi palaut­ taa myös suoraan kerhopistee­ seen. Hakukaavakkeita saa ker­ hopisteistä, kirkkoherranviras­ tosta ja seurakunnan kotisivuilta. Ilmoittautuminen koululaisten kesän päiväleireille. Lei­ rit järjestetään 6.–17.6. arkisin klo 9–15. Kesätoiminnassamme pai­ nottuvat yhdessä tekeminen ja kesästä nauttiminen. Joka päivä tarjotaan lämmin ruoka ja väli­ pala. Leirin hinta on 50 e / viik­ ko ja 100 e / 2 viikkoa. Kesäleiri­ paikkaa haetaan täyttämällä il­ moittautumislomake joka palau­ tetaan suoraan kerhopisteeseen tai osoitteeseen Lapsi­ ja perhe­ työn toimisto, Uomatie 1, 01600 Vantaa. Kerhoista voi valita itsel­ leen mieleisen kesäleirin. Kesän päiväleirit: Kivistön kirkko, Laa­ vatie 2, p. 050 435 6058, aihee­ na liikunta ja pyöräily. Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, 050 437 0994, aiheena kotiseutu tutuksi ja mat­ kailu. Vaskipellon seurakuntako­ ti, Aapramintie 1, 050 328 4371, aiheena ulkoilu, retkeily, pelit, askartelu ym. yhdessä tekemi­ nen. Vantaanlaakson kerhopiste, Naapurinkuja 2, 0400 340 490, aiheena luonto ja kädentyöt. Lei­ rin aikana samoissa tiloissa toi­ mii kesäperhekahvila. Lisätieto­ ja lapsityönohjaaja Laura Sydän­ maanlakka p. 050 381 6353.

Kastettu Selja Alexandra Koljonen, Evelin Maria Kivinen, Minea Anna Ana­ stasia Ristaniemi.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Samuli Peltokorpi ja Anni Henriikka Luttinen.

Hautaan siunattu Toivo Matias Laaksonen 82 v, Ka­ ri Uolevi Ilveskero 65 v, Tero Ju­ hani Niskanen 37 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Ungdomskväll på Helsing­ gård fre 4.3 kl. 14–22, Jan ”Sege” Lindqvist m.fl. Veckomässa i Folkhälsanhuset fre 4.3 kl. 14, Andersson. Högmässa sö 6.3 kl. 10 i

Kassin kyljessä mai­ nostetaan EM­kiso­ ja Ruotsissa vuon­ na 1977, mutta mikä mahtoikaan olla laji?

Mustat housut ovat aina tarpeen.

Itävaltalaiset mustat korko­ kengät ovat kestäneet aikaa. Miestenkengät ovat todennäköisesti palvelleet hääkenkinä, hintalappukin on vielä tallella.

Kevättyyliä ilmaiseksi

S

eurakuntien vaatevaraston kirpputorilla raivataan tilaa uusille vaatteille. Siksi siellä vietetään ilmaisviikkoja 7.–10.3. ja 14.–17.3. Tarjolla on käytettyjä vaatteita miehille, naisille ja lap-

Helsinge kyrka S:t Lars, Anders­ son, Fogelberg. Kyrkkaffe i Kaffe­ stugan Laurentius. Högmässa sö 6.3 kl. 12 i S:t Mar­ tins kapell, Andersson, Fogel­ berg. Larskören övar må 7.3 kl. 18 i S:t Lars kapell. Allsångslunch ti 8.3 kl. 12 i Myr­ backa kyrka, Kom med och sjung bekanta och kända allsånger till­ sammans med ViAndakören och Nina Fogelberg. Efter sången bjuder vi på lunch. Drop in i Bagarstugan ti 8.3 kl. 15–19. Ungdomskväll med Sege och Kaj. DVAS-De vackraste Andliga Sångerna on 9.3 kl. 14 i Folkhäl­ sanhuset, Vallmov. 28. Fogel­ berg.

Kehitysvammaistyö

Döpta

Talviulkoiluliikuntapäivä su 6.3 klo 11 Hiekkaharjussa. Ko­ koontuminen golfkentän luo­ na. Hiihtoa ja muuta liikuntaa. Päivän päätteeksi kahvitarjoi­ lu ja sauna Ainilla, Kyläkaivon­ tie 2 B 15. Miesten ilta ma 7.3. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5a B, 5. krs. Keijo Lehtonen ja Timo Sam­ mallahti. Hengellisen musiikin levyraati ma 7.3. klo 18–20.30 seurakun­ tien talossa, Kolmas linja 22, Hel­ sinki. Jukka Lapola ja Tarvo Jouti. Kahvia klo 17 alkaen. Myyrmäen kerho to 10.3. klo

Ellinor Siiri Irene Helenius.

Döda Else Maj­Lis Kytö 87 år.

Yhteiset Huonokuuloistyö Naistenpäivän juhla ti 8.3. klo 17 Palvelukeskus Foibessa, Sai­ raalakatu 7. Tommi Varis laulaa ja laulattaa. Kakkukahvit.

Omaisten vertaistukiryhmä ma 7.3. klo 17–18.30 diakoniakes­ kuksessa, Unikkotie 5a A. Lisä­ tietoja Minna Kovalainen p. 050 433 4232.

Kuurojentyö Viittomakielinen messu su 6.3. klo 13 Soukan kappelissa, Sou­ kankuja 3, Espoo. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 8.3. klo 12–14 Martin­ ristin Olotilassa, Laajaniityntie 2. Liisa Särkijärvi. Viittomakielinen lähetysaskartelupiiri ke 9.3. klo 17–19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hä­ meentie 73, Helsinki.

Näkövammaistyö

sille ja jonkin verran myös asusteita, kenkiä ja kodin tavaroita. Vaatevarasto on avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 10–13 ja keskiviikkoisin kello 11–15 Unikkotie 5 a C:n kellarikerroksessa.

13–15 Myyrmäen kirkossa. Leena Siekkinen. Paastonajan ja pää­ siäisen virret, kanttori Sinikka Honkanen. Kahvitarjoilu. Retkipäivä su 27.3. klo 10–15 Holman kurssikeskuksessa, Hol­ mantie 10, Klaukkala. Messu, lou­ nas, ulkoilua ja kahvit. Diakonis­ sa Sari Aroheikki kertoo ihmis­ suhteiden palikoista. Hinta 20 €. Ilmoittautumiset 11.3. mennes­ sä Leena Nurmiselle ma–to klo 9–11 p. 09 830 6264. Bussi lähtee Tikkurilan kirkon edestä klo 9.

Perheneuvonta Eroryhmä alkaa keväällä Tikku­ rilassa. Kokoontuminen maanan­ tai­iltapäivisin yhteensä kym­ menen kertaa. Vetäjinä toimivat perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen, jotka tapaa­ vat ilmoittautuneet ennen varsi­ naisen ryhmän aloittamista. Tie­ dustelut ja ilmoittautumiset per­ heasiain neuvottelukeskukseen p. 09 830 6330 tai paula.ruotsa­ lainen@evl.fi.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Osallistu Yhteisvastuukeräykseen. Myynnissä mm. t­paitoja ja kynttilöitä. Haluatko tehdä hyvää? Tule

vapaaehtoiseksi. Kysy lisää Oloti­ lan aukioloaikoina paikan päällä tai p. 09 830 6302.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvityk­ set, sukututkimus, esteiden tut­ kinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsr­ ky/keskusrekisteri.

Vantaan seurakuntien vaatevaraston kirpputori Unikkotie 5a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma, ti, ja to klo 10–13 sekä ke klo 11–15. Vaatteita, ken­ kiä, asusteita, kodintekstiilejä, astioita, kirjoja, levyjä ja urheilu­ välineitä. Ilmaisviikot 7.–10.3. ja 14.–17.3.

T seu ietoa ra toim kuntie ja p innas n t ww alvelui a w s seu .vanta ta raku a nna nt.fi

15


Petit Palais, Musée des Beaux-Arts de la Ville de Paris, Pariisi

koonnut Kaisa Halonen

2011 jKr. Tämmöinenkin löytyi Viime syksynä kuvattiin Vantaalla kirkonkylän pap­ pilassa Antiikkia, antiikkia ‑ohjelmaa. Purkkiin saatiin kaksi jaksoa, jotka nähdään 6.3. ja 13.3. Mitähän vantaalaiset ovat kaappiensa kätköistä ja takanreunustensa paraatipaikoilta ohjelmassa esi­ teltäväksi löytäneet? No, ainakin yksi Juhana Blomstedtin maalaus kuulemma nähdään. Se on varmaan hieno, niin kuin Blomstedtin teokset ovat, mutta on­ ko se jo antiikkia? Blomstedtin urahan alkoi 1960-lu­ vulla. Erityisellä mielenkiinnolla odotan ohjelman tie­ dotteessa mainittua hieromakonetta. Ettei nyt olisi mennyt ostoskanavan tarjonta ja arvokas antiikki pa­ hasti sekaisin. Vai olemmeko me kaikki tietämättäm­ me antiikin keräilijöitä? Mihin lähetykseen voisin tuo­ da arvioitavaksi kreppiraudan, munankeittimen, lei­ päkoneen, raclettegrillin ja itkuhälyttimen?

Pariisin köyhiä Fernand Pelezin maalauksessa Ilman suojaa.

Antiikkia, antiikkia YLE TV1:llä su 6.3. ja 13.3. klo 18.45

Erikoisen tavallista Arjen sankarit on taidenäyttely, jossa ke­ nenkään ei tarvitse kysyä, mitä tuokin mu­ ka esittää, ja jossa tuskin kenelläkään on kanttia sanoa ”minäkin osaisin maalata tuon”. Ateneumissa esillä oleva näyttely esit­ telee naturalistista maalaustaidetta vuosil­ ta 1875–1918. Vaikka näyttely on kansainvä­ linen ja koottu useamman museon kokoel­ mista, päähuomion varastavat suomalaiset mestarit, Edelfelt etunenässä. Naturalistit kuvasivat valokuvamaisen tarkasti tavallisten ihmisten elämää. Näyt­

telyssä voi kurkistaa niin maanviljelijöiden, tehdastyöläisten, kodittomien kuin koulu­ laistenkin arkeen. Näkyviin tulevat myös huikeat erot ih­ misten elinolosuhteissa ja mahdollisuuksis­ sa: samassa kaupungissa mutta eri maail­ massa elävät Edelfeltin Pariisin Luxembourgin puistossa ‑maalauksen pikkuneidit hoi­ tajineen ja Fernand Pelezin Ilman suojaa ‑maalauksen koditon perhe. Ja siinä missä Gallen-Kallelan lettipää pikkutyttö resui­ sessa paidassa opettelee lukemaan pi­meäs­ sä pirtissä, Jean-Jules Geoffroyn siistis­

ti puetut ja hyvin parturoidut pojat harjoit­ televat piirtämistä valoisassa luokkahuo­ neessa. Naturalistit riisuivat myös us­ ”Tiedän muutamia ihmisiä, konnollisista maalauksista kimal­ luksen ja sädekehät. Charles Sprajotka sisällyttävät minut gue Pearcen Pyhä Genevieve on mukaan iltarukoukseensa. lammaspaimen ryysyissä ja Edelfeltin Kristus näyttää kulkurilta Minun ei tarvitse olla uskosuomalaisella rantapolulla.

Arjen sankarit 15.5. asti Ateneumin taidemuseossa Helsingissä

vainen ollakseni liikuttunut ja kiitollinen siitä.” Professori Esko Valtaoja Ortodoksiviestissä 2/2011

Muhsin Akgün

Suufi-self-helpiä

Elif Shafak on Turkin suosituin naiskirjailija.

Tätähän on nähty uupumukseen asti: vanhojen uskontojen hengellistä perintöä lainailevaa, yhdistelevää ja yksinkertaista­ vaa elämäntaito- ja kaunokirjallisuutta. On Paulo Coelho ja Deepak Chopra ja aika monta muutakin. Erityisen kiinnostuneita monet bestsel­ leristit tuntuvat olevan buddhalaisuudesta ja hindulaisuudesta, mutta kyllä heille kris­ tinuskokin kelpaa. Jeesushan oli hyvä tyyp­ pi ja suuri henkinen opettaja. Vaan kävisikö islam? Turkkilainen kirjai­ lija Elif Shafak näyttää, että käy. Hänen ro­ maaninsa Rakkauden aikakirja (Gummerus 2010) ammentaa islamin mystisestä suun­ tauk­sesta suufilaisuudesta kovin tutul­

3.3. Onnea, Kauko!

●● ●● ●●

ta tuntuvia opetuksia nykyhetkessä elämi­ sestä, sydämen avaamisesta rakkaudelle ja muutokseen uskaltautumisesta. Shafakin romaanissa limittyy kaksi tari­ naa: elämänsä tyhjyyteen havahtunut ko­ tirouva heittäytyy kirjeenvaihtoon tunte­ mattoman kirjailijan kanssa. Ja tuo kirjaili­ ja puolestaan on kirjoittanut kertomuksen 1200-luvulla eläneen runoilija Rumin ja vael­ tavan dervissin hengellisestä ystävyydestä. Varsinkin dervissi Shams puhuu kuin paraskin elämäntaitovalmentaja hieman haasteellisissa elämätilanteissa oleville. Hän kannustaa muutokseen muun muassa kerjäläistä, prostituoitua ja juomaria. Yksi askel kerrallaan, tiedättehän.

Kauko on vanha suomalainen nimi, joka kansanrunojen keruun ansiosta tuli uudelleen käyttöön ja kansallisromanttisen innostuksen myötä almanakkaan vuonna 1908. Suosituimmillaan Kauko-nimi oli 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin se annettiin yli 10 000 pojalle. Vuonna 2010 Suomeen saatiin 22 uutta Kaukoa. Naispuolisia Kaukoja Suomessa on ollut alle 10.

F

Sielun jano

16

Väsyneitä pappeja Zosima opastaa, miten heidän tu­ lisi lukea Raamattua lapsille ja rahvaalle: ”Aukaise heil­ le tämä kirja ja ala lukea ilman viisaita sanoja ja ilman pöyhkeilyä, ilman ylpeyttä, vain lempeästi ja nöyrästi ja iloitse siitä, että luet heille ja että he kuuntelevat ja ym­ märtävät, rakasta itse näitä sanoja, vain silloin tällöin py­ sähdy ja selitä jokin … käsittämätön sana. Älä ole huo­ lissasi … oikeauskoinen sydän ymmärtää kaiken.” Jos haluaa välittää pyhää, pitää tulla itse pyhän kos­ kettamaksi. Pitää antaa sielunsa janota Sanaa ja kaiken kauniin omaksumista. Silloin voi ymmärtää, että Sana on kaikkia varten. Jokainen luotu, jokainen lintu ja lehtikin avautuu Sa­ nalle, pyrkii sitä kohti, laulaa ylistystä ja itkee Kristus­ ta, tietämättään. Kaiken luodun sisällä on Jumalan kai­ paus. Kaikessa voi nähdä pyhän kosketuksen, vaikka sil­ le ei ole sanoja. Lauri Maarala

Riitta Weijola/Vastavalo

Vartin retriitti

jodor Dostojevskin romaaneista näkee, että kir­ jailija tunsi Raamattunsa. Kotonaan hän oli näh­ nyt äitinsä rukoilevan ikonin edessä ja kuullut hä­ nen lukevan ääneen Raamatun kertomuksia. Kun Dostojevski joutui Siperiaan vankeuteen, hän sai eräältä naiselta mukaansa Uuden testamentin, jota hän luki kaikki vankeusvuodet. Se kirja seurasi häntä läpi hä­ nen elämänsä. Se oli hänen käsissään, kun hän kuoli. Dostojevski tunsi myös kirkkoisien ja erämaaisien kir­ joituksia. Kärsivä Kristus on läsnä kaikissa hänen suuris­ sa romaaneissaan. Niistä voi oppia, miten lukea Raamat­ tua ja sisäistää se osaksi omaa elämää. Karamazovin veljeksissä isä Zosima, ohjaajavanhus, sanoo Raamatusta: ”Hyvä Luoja millainen kirja se on ja millaisia opetuksia se sisältää!” Siinä on kuin veistoku­ vana maailma ja ihmiset ja inhimilliset luonteet, kaikki mainittu nimeltä ja säilytetty ikuisiin aikoihin. Jokainen voi löytää sen kertomuksista itsensä.

Ostin uuden imurin ja tästä entisestä tuli antiikkia.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.