Lauri 2012 nro 13 ja 14 (5 4)

VANTAAN Seuraava lehti ilmestyy 19.4.

Poliisikoira Severi ja sen työkaverit ➤ 3

13–14 5.4.12

www.vantaanlauri.fi

Lauluja Marian yrttitarhasta ➤➤5 Argentiinassa asuva kaipaa mämmiä ➤➤6 Mitä miehiä olivat Jeesuksen oppilaat? ➤➤8–9 Pääsiäisyönä messuun ➤➤15

Jani Laukkanen

Tuonpuoleisuus

suutelee tämänpuoleista ➤➤4

Olemme peräisin maasta, emme taivaasta — Antti Nylénin kolumni ➤ 3

Uutiset

Kirkko naisistuu myös Vantaalla

Pääkirjoitus 5.4.2012

Toivoa täynnä Päättyykö kaikki tähän? Elämmekö vain hetken ja sitten meistä on jäljellä vain haalistuva muisto, joka sekin katoaa aikanaan ajan hämärään.

Vai onko sittenkin jotain muuta, jotain enemmän?

Kristinuskon raju väite on, että kaikki ei pääty tähän. Siksi kristinusko ei todellakaan ole synkkä uskonto, vaan hullunrohkeaa toivoa täynnä. Vaikka sen symboli on roomalaisten käyttämä kidutusväline, risti ei kristitylle ole kuoleman, vaan elämän merkki. Kohta 2000 vuoden ajan kristityt ovat uskoneet siihen, että ”Kristus nousi kuolleista ja elämä hallitsee”, kuten 300-luvulla elänyt piispa Johannes Krysostomos pääsiäisen sanoman kiteytti.

Kristus tuli maailmaan siksi, että meillä olisi toivoa.

Niin yksinkertaista ja samalla vaikeaa se on.

Sitoutuneisuus tärkeintä Vantaan seurakunnissa on tällä hetkellä yksi miespuolinen lapsityöntekijä, Petri Piirainen. Hän työskentelee Rekolassa lastenohjaajana. Piiraisen omasta suvusta löytyy opettajia monessa polvessa, ja se on saanut hänet innostumaan alasta.

— Itseäni naisvaltaisuus ei häiritse. Sitä paitsi esimerkiksi päiväkodeissa saattaa olla töissä vain yksi mies. Seurakunnassa on enemmän miehiä työkavereina.

Piirainen kokee olevansa yksi työntekijä muiden joukossa. Lasten vanhemmilta tulee kiitosta siitä, että kerhossa on mukana mies.

Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen kertoo naisistumisen näkyvän rekrytointeja tehdessä.

— Papeiksi hakeutuu nykyään enemmän naisia ja miesten kohdalla valinnanvaraa ei ole paljon. Toisaalta kirkko on pärjännyt vuosisatoja niin, että vain miehiä on ollut pappeina, miksei naistenkin kanssa pärjättäisi. Sukupuolella ei ole väliä, vaan sillä että on sitoutunut työhönsä.

tautuvat kristinuskon kysymyksiin tyypillisesti vakavasti. Naiset sietävät enemmän ristiriitoja ja saattavat samaan aikaan uskoa astrologiaan ja Raamattuun, miehen uskonmaailma on ehdottomampi, Niemelä kertoo.

Jos kirkossa on yhä enemmän naisia, voi miesten olla vaikeampi löytää vastakaikua ajatuksilleen. Se vaikuttaa myös käytännön asioihin.

— Leireillä voi olla kyse saunavuoroista ja turvallisuustekijöistä. Isoset ja leiriavustajat paikkaavat pulaa miespuolisista työntekijöistä, Niemelä sanoo.

Hän on huolissaan miehistä, jotka naisvaltaisuuden vuoksi kokevat jäävänsä seurakunnan ulkopuolelle.

— On haaste saada kosketuspintaa heihin. Miten osaisimme tarjota muitakin väyliä asioiden purkamiseen kuin alkoholi ja itsemurha?

Hannu Pöntinen uskoo miespuolisen työntekijän joissakin tilanteissa ymmärtävän miesten toiveita paremmin.

Miehen malli on tarpeen Miehet ja naiset eivät ole Kati Niemelän mukaan uskonnollisella kentällä samanlaisia.

— Uskonnosta kiinnostuneet miehet suh-

Lotta Numminen

Ylijäämä yllätti seurakunnat

T

iukka menokuri, investointien lykkääminen ja ennakoitua suuremmat verotulot johtivat siihen, että Vantaan seurakuntien tilinpäätös vuodelta 2011 on ylijäämäinen. Rahoitusylijäämää kertyi 340 000 euroa.

Tämä ei kuitenkaan muuta seurakuntien pitkän aikavälin talousennustetta.

— Vaikka meillä on maan alhaisin kirkollisveroprosentti ja seurakuntien jäsenmäärä väheni 720 hengellä, kirkollisveron tuotto nousi yllättäen 0,9 prosenttia. Viime vuosien kirkosta eroamisen vaikutus seurakuntien talouteen näkyy muutaman vuoden viiveellä, koska eroajien joukossa on paljon nuorta väkeä, selvittää Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki.

Yhteensä verotuloja kertyi 30,6 miljoonaa euroa.

Säästynyt ylijäämä hupenee toimintaan ja

●●

●●

2

Sekä tytöt että pojat kaipaavat miehen mallia. Petri Piirainen on ainoa miespuolinen työntekijä Vantaan seurakuntien lapsityössä.

Päivähoitopaikkatakuu Vantaalla muuttuu joustavammaksi. Jatkossa lapsille taataan paikka entisessä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa sen jälkeen, kun lapsi palaa hoitoon oltuaan poissa vähintään kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti. Kesä- tai heinäkuussa takuu ei ole voimassa, sillä osa hoitopaikoista on kiinni.

Lastenkirkko.fi:ssä voi pääsiäispäivänä 8.4. klo 16 kuulla Vantaan lapsikuoroja Ilon konsertissa. Lastenkirkko.fi järjestää pääsiäisen aikaan lapsille useita virtuaalitilaisuuksia, joita vetävät seura-

Hans von Schantz

Kristinuskon sanoma on niin radikaali, että monen on siihen vaikea uskoa. Siksi kai noin kolmannes suomalaisista ajattelee, että kaikki elämä vain loppuu kuoleman jälkeen. Ihmisen elämä on tässä ja nyt, ja sen jälkeen on vain tyhjyys. Biologinen koneemme hajoaa ja muuttuu jälleen osaksi luonnon kiertokulkua.

Jollekin tämä voi olla lohdullinenkin ajatus, toiset eivät asiaa arjen kiireiden keskellä sen kummemmin pohdi. Joku pysähtyy miettimään, kun vastaan tulee tilanne, jossa elämän rajallisuus tulee kipeän omakohtaiseksi. Toiset eivät usko miettivänsä sittenkään.

Itse en voisi kuvitella jaksavani elämää ilman toivoa siitä, että kuolema on voitettu. Toivo on minulle kuin happi, jota hengitän. Sen varassa aloitan päiväni ja päätän iltani. Sen huomaan lasken iltarukouksessa rakkaani ja sen kanssa vien kynttilän hautaus­ maalle.

Tämä ei tarkoita sitä, että aina olisi erityisen helppo uskoa, saati toivoa.

Jokaisen elämässä on joskus niin pimeää, ettei valoa näy. Tai sitten voi olla myös niin kirkasta, ettei valoa tarvitse. Armoa on, että toivo jostain taas pilkahtaa, vaikkapa ehtoollispöydässä.

Miljoonille ja taas miljoonille kristityille toivo on elävää todellisuutta.

Vaikka pääsiäisen sanoma on ihmisjärjelle mahdoton, se on kestänyt lukemattomien sukupolvien ajan. Jotakin siinä täytyy olla. Jotakin sellaista, joka uhmaa jopa kuolemaa.

V

antaan seurakuntien työntekijöistä 73 prosenttia oli viime vuonna naisia.

Koko kirkon työntekijöistä naisia oli 71 prosenttia. Kirkon työntekijöiden naisvaltaisuudesta uutisoi ensimmäisenä Kotimaalehti.

Vantaalla naisia on erityisesti diakonia- ja lapsityöntekijöissä. Papeista naisia on 62 prosenttia. Tilanteeseen vaikuttavat monet syyt.

— Uskonto on ylipäätään vahvemmin naisten juttu. Kun tehtäväkentät naisistuvat ja miehen malleja on yhä vähemmän, se vahvistaa ilmiötä, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija, dosentti Kati Niemelä.

Tällä hetkellä naisten osuus teologian opiskelijoista on noin 70 prosenttia. Yksi syy naisistumiseen on Suomen koulutusjärjestelmä, joka tunnetusti suosii tyttöjä.

— Jo lukiokoulutus ja akateeminen maailma suosivat naisia.

Niemelä uskoo, että miesten osuus teologisen tiedekunnan opiskelijoista ei tulevaisuudessa enää laske.

— Luku on nyt huipussaan. Tietyille kirkon aloille olisi mahdollista houkutella enemmän miehiä, jos rekrytointiin panostetaan. Lapsityöntekijän työ voisi kiinnostaa esimerkiksi alanvaihtajia.

Sini Pennanen

Pauli Juusela päätoimittaja

Rippikoulun kävi viime vuonna lähes 1700 vantaalaisnuorta. investointeihin, joista suurin osa on välttämättömiä rakennusten peruskorjauksia. Suurin investointihanke on suunnitteilla oleva Tikkurilan kirkon peruskorjaus ja mahdollinen laajennus, joista päätetään syksyllä.

Vantaan seurakunnilla oli viime vuonna yli 470 työntekijää ja noin 2000 vapaaehtoista. Jumalanpalveluksissa oli viime vuonna runsaat 154 000 kävijää. Määrä kasvoi muutamalla tuhannella, koska jumalanpalveluksia pidettiin aiempaa enemmän.

Esimerkiksi lasten ja nuorten parissa seurakunnat on suuri toimija. Viime vuonna erilaisia päiväkoti- ja kouluikäisten kerhoja ja pyhäkouluja oli yli 230 ja niissä noin 3000 kävijää. Lisäksi tulevat koululaisten iltapäiväkerhot, joissa Vantaan seurakunnat on suurin järjestäjä.

Rippikoulun kävi lähes 1700 nuorta ja isostoiminnassa oli mukana yli 600 nuorta.

Diakoniatyössä asiakastapaamisten määrä kasvoi ja oli nyt 12 230.

Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen.

kuntien työntekijät. Lastenkirkon videoseinillä, tarinalaatikossa ja jukeboksissa on pääsiäisestä kertovia videoita, lauluja, tarinoita. Ennen pääsiäistä voi myös osallistua pääsiäisvaellukseen, jonka tarina on rakennettu legoista. ●●

Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan lentokoneiden katseluterassi. Terassi otetaan käyttöön kesäkuussa Helsinki-Vantaan 60-vuotisjuhlien osana. Rakennustyöt käynnistyvät huhtikuun alussa, ja ne kestävät pari kuukautta. Yleisölle terassi avataan kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Lastenkirkossa on pääsiäisenä paljon ohjelmaa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Markku Mattila

Kolumni Maallistuminen on ystävämme Ateistien ja sekulaarihumanistien kannattaisi joskus muistella, mitä kristillisissä hautajaisissa oikein sanotaan.

Hautajaisethan ovat hengellinen tilaisuus, johon kiivainkin uskonnonvihaaja yleensä menee. En usko monen jumalankieltäjän varustautuvan korvatulpinkaan. On tilaisuus oppia.

Hautaan siunaaminen on maallisuuden puolustuspuhe. Siinä kerrotaan, että me kaikki olemme peräisin maasta, emme taivaasta. Lyhyen tietoisuuden kauden jälkeen meistä taas tulee mustaa maata. Röyhkeän havainnollisesti kirkkoon tuodaan hiekkaämpärikin: vainajan päälle lapioidaan pieni kasa.

Viimeisenä päivänä tosin myönnetään tapahtuvan jotakin outoa. Sehän on yleisesti tiedettyä. Tiedemieskin voi totisena kertoa meille, milloin viimeinen päivä on, ja kenties kuvailla, mitä silloin tapahtuu. Jotakin todella outoa.

Thomas Rönnholm ottaa rumpalina vastaan kaikenlaisia työtarjouksia. Päätyö on kuitenkin Kaartin soittokunnassa.

Monessa rytmissä Kun Thomas Rönnholm ensi kerran soitti rumpuja, hän tiesi löytäneensä oman juttunsa.

Y

htenä iltana jazzia Storyvillessä, seuraavana päivänä keikka Lassi Valtosen bändissä laivalla. Viikonloppu studiossa progelevyn äänityksissä. Rumpali Thomas Rönnholmin työ rakentuu monenlaisista osista.

— Soitan vakituisesti noin kymmenessä kokoonpanossa. Joskus laskin, että soitin vuoden aikana 35:ssä eri kokoonpanossa, mutta osa niistä oli yksittäisiä tuurauskeikkoja.

Aikataulujen yhteensovittaminen on välillä vaikeaa, mutta Rönnholm kokee, että soittaminen erilaisissa kokoonpanoissa on etuoikeus. Päätyökseen hän toimii rumpalina Kaartin soittokunnassa.

— Siellä minulla on virka ja kuukausipalkka, ja siitä työstä voin jäädä eläkkeelle. Se on harvinaista muusikolle. Soittokunta on ollut myös monipuolinen paikka soittaa, Rönnholm kuvailee.

Rönnholm pitää monenlaisesta musiikista, eikä ole koskaan toivonut voivansa keskittyä vain yhteen tyylisuuntaan.

— Heviä en ole soittanut kuin joskus nuorempana, punkia en varmaan koskaan, mutta muuten olen soittanut varmaan lähes kaikkea. Kerran minua pyydettiin Matin ja Tepon keikalle tuuraamaan, mutta en päässyt. Se on harmi, sillä perinteisiä tanssilavakeikkoja en ole tehnyt. Kiinnostaisi sekin kokea!

AC/DC:tä yläkerrassa

Thomas Rönnholm tiesi jo varsin varhain, että rumpujen soitosta tulee hänen uransa. Ennen rumpukapuloihin tarttumista hän opetteli kitaransoittoa, mutta huonolla menestyksellä.

— Sormet eivät vain toimineet. Se oli niin vaikeaa, että luovutin. Isoveljellä oli niihin aikoihin bändi ja kävin katsomassa heidän treenejään. Kun he pitivät taukoa, kävin kokeilemassa rumpuja. Tiesin heti, että sitä haluan tehdä loppuelämäni.

Tuolloin 12-vuotiaalla pikkuveljellä ei ollut isoveljen bändiin pääsyä, mutta Thomas sai kotiin omat rummut ja veljestä harjoitteluseuraa. Soittaminen vei mukanaan ja jääkiekko ja jalkapallo jäivät.

— Soitimme veljeni kanssa omakotitalomme yläkerrassa muun muassa AC/DC:ta. Se oli vanhemmille varmasti ihan kauheaa aikaa. Tulin koulusta joskus kolmelta ja soitin suurin piirtein siihen saakka, kun oli mentävä nukkumaan. Usein soitin jonkun levyn mukana, joten metelin on täytynyt olla hirveä.

Vanhemmat joutuivat kai katsomaan iltauutiset äänet täysillä.

Peruskoulun käytyään Rönnholm haki sotilasmusiikkikouluun. Muita vaihtoehtoja hän ei suostunut harkitsemaan.

— Ajattelin, ettei tarvitse edes vanhempia ylipuhua, kun koulu tarjosi asumisen, ruoan ja päivärahankin.

Poissa parrasvaloista Rumpalin rooli on kuin basistin. Kumpikin on olennainen osa bändiä, muttei voi esiintyä yksin. Harva osaa nimetä kuuluisia basisteja tai rumpaleita, sillä huomion saavat solistit ja kitaristit.

— Rumpali ei paistattele parrasvaloissa, mutta minulle se sopii. En ole halunnutkaan

olla pääroolissa, Thomas Rönnholm pohtii.

— Kun bändikaveri sanoo, että kanssani on hyvä soittaa, komppaan hyvin ja homma svengaa, se on paras palaute, jonka voin saada.

Yleisöstä katsottuna rumpali jää taka-alalle, mutta Rönnholmin mukaan tunnelma välittyy rumpusetin taaksekin.

— Näytän varmaan lavalla vakavalta, mutta se on vaan keskittymistä. Varsinkin kun soitin Laura Närhen bändissä ja olimme keikalla Tavastialla, tuli sellainen olo, että vau, tässä voisi vaan soittaa ja soittaa.

Vantaalle juurtunut Thomas Rönnholm sanoo olevansa harvinaisuus: syntyperäinen vantaalainen, jonka juuretkin ovat täällä. Rönnholm asui välillä Helsingissä, mutta palasi sitten Kuusikkoon, jossa vietti lapsuutensa ja jossa ovat asuneet myös hänen vanhempansa ja isovanhempansa.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kouluikäinen tytär, mutta rumpuja kotoa ei löydy.

— Ei, ei missään tapauksessa! Vietän muutenkin niin paljon aikaa rumpujen ääressä, etten halua soittaa niitä enää kotona. Sähköpiano on kotonamme ainoa soitin, sitä soitan joskus omaksi ilokseni.

Pääsiäispäivänä Rönnholm soittaa Janne Maarala Triossa Pyhän Laurin kirkossa. Ohjelmassa on muun muassa pääsiäisen ajan virsiä jazzsovituksina, gospelmusiikkia ja jazz­ klassikoita. Paikkaan liittyy Rönnholmilla erityisiä tunteita.

— Se on tärkeää seutua, sillä onhan Helsingin pitäjän kirkonkylä Vantaan ja Helsingin henkinen koti. Siellä olen myös käynyt koulua. Sukulaisteni hautoja on Pitäjän kirkon hautausmaalla, ja luulisin, että minut on kastettukin Pyhän Laurin kirkossa.

p ä ivä

e l ä m ää

Nyt käytin ironiaa. Monet ateistithan ovat omasta mielestään sekularisaation kannattajia ja pitävät kristinuskoa pahana, koska se esittää metafyysisiä väitteitä.

Siinä he ovat harhassa, tarkoitin vain.

Olemme riippuvaisia Maasta juuri siksi, ettei se ole meidän tekemämme.

Hanna Antila

Thomas Rönnholm soittaa rumpuja Janne Maarala Trion konsertissa su 8.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa.

Va i n

Näkemykseni on, että kristinusko on maan, aineen ja lihan uskonto, kapinaliike metafysiikkaa ja muuttumattomia maailmanlakeja vastaan. Antiikin monijumalaisessa maailmassa kristillinen sanoma lihaksi tulleesta Jumalasta, joka tapettiin terroristina, oli todellista pilkka-ateismia. Tuskin voi keksiä mitään säädyttömämpää kuin Jumalan syöminen hartaustilaisuudessa!

Kristityt eivät piitanneet puhtaussäännöistä ja käyttivät menoissaan estottomasti paitsi leipää, myös vettä, tuhkaa, öljyä ja viiniä.

On luonnollista, että elämän rajallisuutta saarnaava kristinusko on jälleen skandaali. Elämmehän hillittömän tuhlaamisen ja fanaattisen kuolemankieltämisen aikakautta, jollaista ei ole nähty. Vanhaa, ”analogista” maailmaa ollaan heittämässä pois uuden, paremman tieltä.

Lohdullista sentään on, että ajan henkeen vannovat uskonnonvastustajat yhä tajuavat kristinuskon todellisen, jääräpäisen fyysisen luonteen, vaikka kirkko on pitkään yrittänyt brändätä sitä metafyysisemmäksi. Pieleen meni. Jumalan popsiminen olisi pitänyt kieltää hyvissä ajoin. Ja ne hiekkasangot…

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

3

Jani Laukkanen

Pisteitä

Pyhä-retkeläiset tutustuivat sunnuntaina 1.4. kahteen kirkkoon sekä siunauskappeliin.

Miltä pyhä tila tuntui?

Markku Mattila

Niilo Aalto, 67

Tuula Ikonen, 63

Lea Karhinen, 49

Millainen Pyhä-retki oli?

— Olin retkellä näkövammaisen oppaana, ja sain kivan päivän.

Lähdimme aamulla bussilla Pyhän Annan lastenkirkolle, jossa joimme aluksi sämpyläkahvit. Liisa Pietilä esitteli kirkkoa ja sitten Lea Karhinen puhui kasteesta.

— Seuraavaksi kävimme messussa Pyhän Laurin kirkossa ja söimme lounasta Pakarituvalla. Sen jälkeen tutustuimme vielä Pyhän Laurin kappeliin.

Millainen messu oli?

— Messussa oli paljon väkeä, ja jo se puhutteli minua. Lisäksi palmusunnuntain ja pääsiäispyhien aihepiiri vie mukanaan ja hiljentää tällaisen korstonkin. Se, että ehtoolliselle valmistaudutaan, eikä hyökätä suin päin, tekee tilanteesta syvällisemmän.

Pisteillä 1–5, miten retki onnistui?

— Annan 4,75 pistettä päivän ohjelmalle ja retkeläisporukalle.

Millainen Pyhä-retki oli?

— Pyhän Annan lastenkirkko oli mielenkiintoinen. En ollut koskaan ennen käynyt siellä, en myöskään Pyhän Laurin kappelissa, joka oli retken viimeinen kohde.

— Pyhän Annan lastenkirkon alttaritaulu oli hieno. Pääsiäisajan tapahtumista kerrottiin pöydille asetettujen nukkehahmojen avulla. Se, että kirkossa pääsee koskettelemaan esineitä ja erilaisia muotoja, on mukavaa kaikille ja tärkeää etenkin sokeille.

Millainen messu oli?

— Selkomessu toteutettiin viitotun puheen avulla. Se tarkoittaa, että puhetta viitottiin sana sanalta suomen kielen sanajärjestyksen, eikä siis viittomakielen mukaan. Järjestely sopi minulle, sillä ymmärrän hyvin molempia viittomia.

Pisteillä 1–5, miten retki onnistui?

— Annan 5 pistettä. Pääsin tutustumaan uusiin paikkoihin.

Millainen Pyhä-retki oli?

— Retki liittyi kirkossa meneillään olevaan pyhä-painopisteeseen ja oli yhteinen kuulo-, näkö- ja kehitysvammaisille. Vantaalla on niin hienoja kohteita, ettei tarvitse lähteä merta edemmäksi kalaan.

Millainen messu oli?

— Retkeen kytkettiin selkomessu. Kehitysvammaisia varten kehitetyn selkokielen lauseet ovat helppoja ja lyhyitä, eikä niissä käytetä abstrakteja ilmaisuja.

— Messu oli levollinen, vaikka sakastissa riitti säpinää ennen messua. Toteuttajia oli paljon: kaikki yhteisen diakonian vammaistyöntekijät sekä monia asiakkaitamme kantamassa kolehtia, lukemassa tekstejä ja tulkkaamassa.

Pisteillä 1–5, miten retki onnistui?

— Annan 5–. Ihmiset tekivät messusta juhlan.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Helsingin piispan pääsiäistervehdys 2012

Ihmisten juhla

Saara Vuorjoki

Me tarvitsemme pääsiäistä sinne, missä pimeys ei hellitä eikä pelko suostu perääntymään. Me tarvitsemme pääsiäistä sinne, missä avautuva silmu joutui julmuuden jyräämäksi. Me tarvitsemme pääsiäistä sinne, missä jaksaminen vaihtui uupumukseen, kiintymys pettymykseen ja huomisen odotus sen tuskaiseen torjuntaan.

Me tarvitsemme pääsiäistä myös sinne, missä ilo on virinnyt ja hymynkin taas tunnistaa. Pääsiäinen on sielläkin, minne luottamus on palannut ja sydämen hehku löytynyt. Ja siellä, missä kepeys on arjen askeleissa läsnä. Keittiönkaappi, ruokapöytä tai uni, joka vihdoin tuli. Käsi, johon saattoi tarttua tai josta vihdoin rohkeni päästää irti.

Pääsiäinen on ihmisten juhla, kaikenlaisten ihmisten juhla. Erityisesti meidän tarvitsevien juhla.

Pääsiäisen viesti mahtuu kaikenlaisille kaduille, monenlaisiin kotei-

hin ja kodittomuuden tuntoihin. Me juhlimme pääsiäistä, koska Jumalan mielestä ihmisen vapahtaminen on juhlimisen arvoista.

Pääsiäisenä kaikuu ja kuuluu tervetulotoivotus: mahdut armahdettujen joukkoon, vaikka olisit pettänyt, petetty tai peloteltu. Pääsiäisenä kaikuu ja kuuluu rohkaisu: mikään raukkamaisuus, häpeä tai syyllistys ei pimennä armon auringon valoa. Pääsiäisenä kaikuu ja kuuluu Jumalan todellisuustaju: tällaisiahan me ihmiset olemme, kukin omassa kohdassamme elämämme kerrostalossa. Sen jokaisessa kerroksessa pääsiäisen askelmerkit kopajavat: häpeää voimallisempi on Jumalan hyväksyntä, pelkoa todellisempi on enkelien suojeleva läsnäolo, kuolemaa vahvempi on elämä.

Pääsiäisenä tuonpuoleisuus suutelee tämänpuoleista. Sitä saa juhlia ja se saattaa kantaa arkeenkin.

Irja Askola Helsingin hiippakunnan piispa

Pääsiäinen maistuu suklaalta Heidi Akselin, 19, haaveilee muusikon ammatista.

100 % Syntyessäni asuimme Konalassa.

Sieltä muutin isän, äidin ja isoveljeni kanssa Pihlajamäkeen. Olin 8-vuotias, kun muutimme Vantaalle Koivuhakaan paritalokotiin, jossa asun edelleen. Vantaa on mukavan rauhallinen paikka, ja täällä minulla on paljon muistoja. En kuitenkaan aio jäädä loppuelämäkseni Vantaalle.

4

Aloin 9-vuotiaana soittaa oboeta.

Kuuden vuoden jälkeen jätin oboen soiton ja aloin harrastaa pop- ja jazzlaulua. Kirjoitin ylioppilaaksi Vaskivuoren lukiosta. Opiskelen Helsingissä Pop & Jazz Konservatoriossa muusikkolinjalla. Pääinstrumenttini on laulu.

Vapaa-ajalla harrastan tanssia, ta-

paan kavereita ja kirjoitan päivittäin ajatuksiani ylös. Kirjoittamani tekstit ovat materiaalia biisien sanoittamista varten. Annan myös laulutunteja. Olen esiintynyt televisiossa Kuorosota- ja The Voice of Finland -ohjelmissa. Toivon tulevani niin taitavaksi muusikoksi, että voisin elättää itseni tekemällä musiikkia ja esittämällä sitä.

Katso Pirkko Yrjölän pääsiäishaastattelu osoitteessa www. vantaanseurakunnat.fi.

Lotta Numminen

Pääkaupunkiseutulainen

Hehkuvia narsisseja, mämmiä kerman kanssa tai ilman, tipuja ja kasapäin suklaamunia. Jokaisella meistä on omat traditiomme.

Tikkurilan seurakunnan pastori Pirkko Yrjölä kattaa pöytään liilan liinan ja tulppaanit ja lähtee pääsiäisyön messuun kuulemaan ylistysvirsiä.

Mutta miksi hän maistelee suklaamunia lauantaiyön pikkutunteina? Ei pelkästä suklaanhimosta, vaan siksi että munilla on tärkeä rooli pääsiäisessä.

Mitä löytyy sinun yllätys­munasi sisältä?

Sini Pennanen

Hilkka-Liisa Vuori löysi väitöstutkimusta tehdessään Pyhän Birgitan lauluohjeet, jotka pätevät myös mielentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin.

Marian kaltaiseksi Birgittalaissisarten rukoushetkissä soi itseä korostamaton laulu.

K

un Hilkka-Liisa Vuori lähti aikoinaan opiskelemaan musiikkia, hän uskoi valmistuttuaan menevänsä yläasteen ja lukion musiikinopettajaksi.

— Koko ajan halusin kuitenkin ymmärtää, mikä on musiikin mysteeri ja miksi musiikki vaikuttaa ihmiseen niin kuin vaikuttaa.

Mysteeri mielessään Vuori osallistui 1990-luvun alussa Kriittisen korkeakoulun Äänen syvän ymmärtämisen ja kokemisen -kurssille. Kurssilla opetti muun muassa Kirsti Autio, yksi Vox Silentii -yhtyeen perustajista.

— Kirstin kautta tutustuin heidän opettajaansa Iegor Reznikoffiin. Olen ollut myös hänen opissaan ja tein hänestä graduni. Siitä lähtien kiinnostukseni keskiaikaiseen latinankieliseen kirkkolauluun eli rukouslauluun on vain lisääntynyt.

Vuoresta tuli freelance-pedagogi ja kouluttaja. Hän opettaa rukous- ja synnytyslaulua sekä laulaa Vox Silentii ‑duossa.

— Rukouslauluissa minua viehättää se, että ne ovat muotoutuneet niin pitkän ajan kuluessa. Joku on rukoillut samalla laululla sata vuotta sitten, joku kaksisataa vuotta sitten. Tuntuu kivalta ajatella, että minä voin olla yksi lenkki rukouksien ketjussa ja joku jatkaa siitä.

Rukouslaulu on äänellä rukoilemista yhdessä toisten kanssa kirkkotilassa. Tekstit ovat yleensä joko vanhoja luostareiden lauluja tai psalmitekstejä.

— Ihmiset kokevat rukouslauluja laulaessaan melkein alkukirkollista tunnetta.

Soljuvaa rukousta Vuoden 2012 alussa julkaistiin Hilkka-Liisa Vuoren väitöstutkimus Neitsyt Marian yrt‑ titarhassa. Birgittalaissisarten matutinumin suuret responsoriot.

Responsorio tarkoittaa vuorolaulua. Keskiaikaisesta kirkkolaulusta tulee helposti mieleen munkkien kuorolaulu. Vuori käsittelee tutkimuksessaan kuitenkin suomalaisten ja ruotsalaisten naisten lauluja.

Keskiajalla Ruotsissa Vadstenassa ja meillä Naantalissa vaikuttivat birgittalaissisarten luostarit, joissa laulettiin Cantus sororum eli Sisarten laulu ‑liturgiaa. Birgittalaisluostarien perustaja oli 1300-luvulla elänyt Pyhä Birgitta.

Vuori päätyi tekemään väitöstutkimuksensa birgittalaissisarten rukouslauluista, koska hän on itse laulanut niitä Vox Silentii -duossa. Vuori tajusi laulavansa lauluja, joita kukaan ei ollut ehkä laulanut 500 vuoteen.

Nykyiset birgittalaissisaret laulavat muutamia vanhoista lauluista.

— Birgittalaislaulut on kirjoitettu 1300-luvulla ja niitä on laulettu uskonpuhdistukseen asti. Mutta niiden juuret menevät kauemmaksi eurooppalaiseen kirkkolauluperinteeseen. Vanhimmat nuotinnetut laulut, jotka löysin, olivat 900- ja 1000-luvuilta. Eli jos ne on silloin kirjoitettu, niitä on laulettu jo aiemmin.

Responsorioiden musiikki on soljuvaa ja meditatiivista kirkkolaulua. Tekstit ovat runoutta.

— Ruotsissa Birgitan näkyjen tekstejä pidetään kansallisaarteena. Ne ovat niin kauniita ja ne ovat meidän omaa perinnettämme.

Suomessa niitä on laulettu Naantalin luostarissa.

Laulavat sisaret Birgittalaisluostarit olivat kaksoisluostareita, eli niis-

sä oli sekä naisten että miesten puoli. Mutta vain naiset lauloivat birgittalaislauluja. Heidän hetkipalvelusliturgiansa oli hyvin pehmeä ja feminiininen.

— Hetkipalveluksissa eli rukoushetkissä ei ollut pappia vaan sisaret lauloivat keskenään.

Myös veljillä oli rukoushetket, mutta niissä laulettiin hiippakunnan järjestyksen mukaisia lauluja.

— Birgitta halusi, että sisaret tavoittelevat Neitsyt Marian kaltaisuutta. Heidän tehtävänsä oli kasvaa Marian kaltaisiksi nöyryydessä, vahvuudessa ja viisaudessa. Kaikissa lauluissa vilahtaa Maria.

Tutkimustyöhön lähtiessään Vuori halusi tietää, mitä tarkoittaa, kun lauletaan rukouk­ sia luostarissa aamusta iltaan. Suuren vaikutuksen häneen tekivät Birgitan sisarille antamat lauluohjeet.

— Birgitta sanoi, että laulakaa nöyrästi, omaa ääntään tai itseään ei saa tuoda liikaa esille ja pitää laulaa palavasta sydämestä. Nämä lauluohjeet tarkoittivat myös mielentilaa ja sosiaalisia suhteita, sitä, miten pitäisi toisten kanssa elää: nöyrästi, palavasti, itseään liikaa korostamatta.

”

Luostareista mallia kirkolle Hilkka-Liisa Vuori löysi tutkimuksensa sivupolun luostarielämästä.

Keskiaikaisessa luostarissa rukouksen ja työn tekemisen välillä oli tasapaino.

Vuoren huomio kiinnittyi myös siihen, että luostarin väki piti aina huolta sairaista ja vanhuksista.

— Luterilaisella kirkolla pitäisi Suomessa olla ainakin kymmenen luostarimaista vanhainkotia. Olisi ihanaa, jos saisin vaikka dementoituneenakin istua luostarin kirkossa ja kuunnella lauluja, joita olen ehkä koko elämäni kuullut.

Luterilaisella kirkolla pitäisi Suomessa olla ainakin kymmenen luostarimaista vanhainkotia.”

— Kirkon ylläpitämässä vanhainkodissa olisi aamulla ehtoollinen ja päivän aikana ainakin kolme rukoushetkeä. Mitä rappeutuneemmaksi kehoni muuttuisi, sitä varmemmin minut kyyditettäisiin kirkkoon rukoushetken ajaksi.

Vuoren mielestä luterilainen kirkko voisi satsata siihen, että henki saisi ravintoa, vaikka keho olisi raihnainen.

— Koko luterilainen kirkko voisi profiloitua tällaisilla vanhainkodeilla. Luostareiden viisas tarkoitushan oli, että ne jakoivat paitsi opetusta, kulttuuria ja tietoa myös hoitivat sairaita ja vanhuksia.

Kirkkovuosi viikoittain Merkittävä löytö oli Hilkka-Liisa Vuoren mielestä se, että luostareissa todella laulettiin viikoittain kaikki 150 psalmia.

— Psalmien laulaminen on tosi syvää kiinnittymistä elämän perustaan. Ovathan psalmit Vanhan testamentin rukousrunoutta.

Keskiajan hetkipalvelusliturgiasta Vuori kertoo oppineensa omaan hengellisyyteensä syklisyyttä. Hän on alkanut hahmottaa kirkkovuoden eri tavalla.

— Birgittalaissisaret kävivät viikoittaisissa liturgioissaan läpi koko kirkkovuoden. Esimerkiksi joka perjantai Kristus kuolee ja joka lauantai on Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Jos voi joka viikko elää koko kirkkovuoden, Jeesuksen syntymä, kuolema ja ylösnouseminen ovat läsnä koko ajan.

— Silloin on myös helpompi muistaa armeliaisuuden jokapäiväinen läsnäolo ja ystävällisyys itseä ja muita kohtaan. Arki helpottuu, jos on useammin mielessä se, mikä on tärkeää. Jokainen aamu on uusi mahdollisuus.

Nina Riutta

Vox Silentii -duon konsertti In manus tuas Domine — Sinun käsiisi Herra la 7.4. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa. Hiljaisen viikon rukouslauluja ja psalmeja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

5

Pääsiäinen maailman äärissä Kurkistimme suomalaisten pääsiäisen viettoon Argentiinassa, Espanjassa ja Kiinassa.

Oliivipuun oksia Argentiinassa

K

aupoista voi ostaa kaikenkokoisia suklaamunia ja kaduilla myydään oliivipuun oksia. Pääsiäistä vietetään Argentiinassa katolisten perinteiden mukaan.

— Kaupustelijoilta ostetut oksat otetaan mukaan kirkkoon siunattaviksi ja viedään sitten kotiin, kertoo Buenos Airesissa toista vuotta asuva Elke Suomi.

Argentiinassa on tällä hetkellä syksy. Moni lähtee pääsiäisen aikaan lomalle, sillä argentiinalaisilla on keskimäärin vain kaksi viikkoa lomaa vuodessa. Pääsiäistä ennen sanomalehdet ovat täynnä matkatarjouksia.

Kehitys- ja koulutuskoordinaattorina paperialan yrityksessä työskentelevä Elke lähtee poikaystävänsä Gustavon ja ystäväpariskunnan kanssa viettämään pääsiäistä maatilalle.

— On ihana päästä pois suur-

kaupungista maaseudun rauhaan. Ajatuksena on rentoutua, nauttia luonnosta ja laittaa ruokaa yhdessä ystävien kesken.

Vaikka Elke asuu maukkaiden pihvien luvatussa maassa, argentiinalaiseen pääsiäispöytään ei kuulu punainen liha. Pääsiäisaterialla suositaan kalaa ja muita mereneläviä.

Elke kertoo ikävöivänsä suomalaisia pääsiäisruokia.

— Kaipaan mämmiä ja pashaa, joita täällä ei ole.

— Palmusunnuntaina paistoimme grillissä lammasta suomalaista pääsiäisperinnettä kunnioittaen.

Paikallisten makea herkku on ros‑ ca de pascua eli pääsiäiskranssi. Sen täytteinä käytetään vaniljaa, sitruunaa, manteleita, cocktailkirsikoita ja viikunoita. Se kuuluu nykyisin myös Elken pääsiäiseen.

Argentiinassa pääsiäiseen kuuluvat oliivinpuiden oksat, joita myydään kaduilla kirkkojen lähettyvillä.

Kulkueita kaduilla Espanjassa

S

emana santan eli pyhän viikon aikana kadut täyttyvät ihmisistä. Kaikki sylivauvoista vanhuksiin kokoontuvat pääsiäistä edeltävällä viikolla seuraamaan kulkueita, joissa kannetaan kukilla koristeltuja Jeesus- ja Maria-patsaita orkesterien soittaessa.

— Näky on vaikuttava. Kulkueita järjestetään koko viikon ajan, ja niitä on kymmenittäin. Niistä vastaavat veljeskunnat, joihin moni espanjalainen on kuulunut lapsesta asti. Ihmiset suhtautuvat asiaan varsin intohimoisesti, kertoo Espanjassa neljä vuotta asunut ja toimittajana työskentelevä Maija Salmi.

Malagassa kaupungin väkiluku kolminkertaistuu, kun turistit saapuvat juhlimaan sinne pääsiäistä. Kulkueiden ideana on käydä läpi pääsiäisen tapahtumat. Perinne on vuosisatoja vanha, ja se on säilynyt Etelä-Espanjassa voimakkaana. Jotkut käyvät katsomassa kaikki kulkueet, ja niitä esitellään paikallisessa televisiossa.

— Kulkueissa on mukana myös näyttelijä Antonio Banderas, joka on kotoisin Malagasta. Hän osallistuu oman veljeskuntansa kulkueeseen joka vuosi.

— Tavallista arkielämää kulkueet hankaloittavat. Kerran jouduin odottamaan kaksi tuntia, että pääsin ihmismassan läpi kotiini.

Ripaus suomalaisuuttakin Espanjasta löytyy, mutta sitä täytyy etsiä suomalaisten suosimasta Fuengirolasta.

— Sieltä voi ostaa mämmiä, ja lapset käyvät virpomassa. Suomalaisia pääsiäisperinteitä en ikävöi.

Virpomista voisi kokeilla, jos minulla olisi lapsia.

Maassa kuin maassa suurten juhlien aikaan kaikkia kiinnostaa sää.

— En tiedä, mistä se johtuu, mutta yleensä täällä sataa pääsiäisviikolla vettä. Esimerkiksi viime vuonna satoi kaatamalla, kun kulkueiden olisi pitänyt lähteä liikkeelle. Kun semana santa oli ohi, myös sateet loppuivat.

Pääsiäisviikolla Malagan kadut täyttyvät kulkueista, jotka kertovat pääsiäisen tarinaa.

Kastejuhlia Kiinassa

T

ähän aikaan vuodesta Kiinassa on kevät ja puut ovat puhkeamassa kukkaan. Mutta pääsiäinen ei näy kaduilla eikä ihmisten arjessa.

Maan suurin uskonto on buddhalaisuus, mutta viime vuosina myös muut uskonnot, kuten kristinusko, ovat kasvattaneet suosiotaan.

— Kristillisiä pyhäpäiviä ei täällä vietetä eikä niiden vuoksi saa esimerkiksi pitää lomia. Mutta paikalliset kristilliset seurakunnat, jotka kuuluvat Kiinan kansantasavallan valvomaan Kolme Itse -kirkkoon juhlivat pääsiäistä, kertoo teologian tohtori Håkan Granberg.

Hän on asunut Kiinassa vaimonsa Judyn kanssa kolme vuotta.

Pääsiäinen on Kiinan kristityille tärkeä pyhä ja erityisesti kasteen juhla. Kolmisen kuukautta ennen pääsiäistä aletaan pitää kastekouluja, jotka

6

päättyvät pääsiäisenä kasteeseen.

Kirkoissa pääsiäinen näkyy siten, että jumalanpalvelusten yhteydessä on silloin näytelmiä ja konsertteja.

— Esitykset ovat näyttäviä, ja niitä on hieno seurata. Pääsiäinen on minulle ikuisen elämän juhla, ja siksi tärkeä.

Håkan kertoo viettäneensä perheensä kanssa ulkomailla niin monta pääsiäistä, ettei hänellä enää ole ikävä suomalaisia juhlaperinteitä. Perhepiirissä on tarkoitus valmistaa ruoaksi lammasta.

— Näillä eväillä pärjäämme täällä hyvin. Äitini on tosin saattanut ostaa mämmiä pakkaseen. Kesällä kun vierailemme Suomessa, syön sitten sitä.

Lotta Numminen Kuvat haastateltavien kotialbumeista

Kiinan kristityille pääsiäinen on tärkeä juhla. Silloin kirkoissa on erilaisia esityksiä.

H

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Y

e

Kansansuosikit

likonstaapeli Jarkko Turunen ja vanhempi konstaapeli Petri Kajanne ovat varmasti Vantaan tunnetuimmat poliisit. He ovat olleet mukana television Jim-kanavalla nähtävässä Poliisit-sarjassa, jossa seurataan poliisikaksikoiden työtä eri kaupungeissa. Sarja on ollut huippusuosittu.

— Suosion takana on varmasti ihmisen pohjaton uteliaisuus. Onhan se kiinnostavaa katsoa, kun joku tekee jotakin hölmöä.

Silloin voi kokea positiivista myötähäpeää, Turunen arvioi.

— Sarja valottaa myös sitä, mitä poliisi oikeasti tekee. Suurin osa ihmisistä on poliisin kanssa tekemisissä vain silloin, kun hakee passia tai saa ylinopeussakot, Kajanne jatkaa.

Kaksikko muistuttaa, että sarjassa näkyy poliisin työstä vain noin puolet. Esimerkiksi kotihälytyksillä kamerat eivät ole olleet mukana.

Ensi kesänä Poliisit-sarjaa kuvataan taas, mutta Kajanteen ja Turusen työtä sarjassa ei enää nähdä. Vaikka palaute on ollut lähes poikkeuksetta positiivista, työparin saama huomio ja sen määrä on alkanut tuntua kiusalliselta.

— Poliisina työhön kuuluu, että on esillä, mutta sarjan myötä huomio on saanut uudenlaiset mittasuhteet. Jopa Vironmatkalla minut tunnistettiin. Joskus haluaisi olla ihan vaan oma itsensä ja istua rauhassa, Turunen toteaa.

Työkaveri kotona Petri Kajanne on työskennellyt poliisina seitsemän vuotta. Jarkko Turusella työvuosia on takana 23.

— Suvussani on ollut poliiseja. Minulla oli vaihtoehtoina opiskella kokiksi tai poliisiksi, mutta lopulta ammatinvalinta oli aika selvä, Turunen kertoo.

— Minulla ei oikein ollut muita urahaaveita. Ajattelin, että poliisikoulutus on lyhytkestoinen ja työ on monipuolista, Kajanne perustelee valintaansa.

Työpari Kajanteesta ja Turusesta tuli pari vuotta sitten. Työnkuvaan Itä-Uudenmaan poliisissa kuuluu kenttäpoliisin tehtävien koko kirjo.

— Meidän osaltamme rikosten tutkinta loppuu siihen, kun vuoro päättyy ja laittaa takin naulaan, Kajanne määrittelee.

Mukana työssä kulkee 7-vuotias belgianpaimenkoira Severi, joka asuu Turusen luona. Severiä käytetään huumeiden etsintään, järjestyksenvalvontaan ja tilanteissa,

Jarkko Turusen, Petri Kajanteen ja poliisikoira Severin työtä on voinut seurata Poliisit-sarjassa. Ensi kaudella he eivät ole mukana. joissa varaudutaan voimankäyttöön.

— Pelkkä koiran läsnäolo yleensä tehoaa.

Ihmisillä on luontainen pelko koiraa kohtaan, siihen liittyy tiettyä alkukantaisuutta, Turunen kertoo.

Vapaalla Severi viettää varsin tavallista koiranelämää. Energiansa vilkas koira saa kuitenkin purettua työhön.

— Yövuoron jälkeen se yleensä vain nukkuu kopissaan koko päivän.

Mustaa huumoria Poliisin silmin Vantaa on työntäyteinen ja vilkas kaupunki, jossa näkyvät muun muassa syrjäytyminen, työttömyys ja maahanmuuttajien suuri määrä. Viikonloppuisin ja kesällä poliisien työvuorot ovat kiireisiä, mutta muulloin voi olla rauhallisiakin hetkiä.

Työssä tulee eteen kaikenlaisia tilanteita, hauskoja, absurdeja, surullisia, turhautta-

via ja vaarallisiakin. Pelkoa Jarkko Turunen ja Petri Kajanne eivät yleensä tunne työtehtävän aikana. Se tulee vasta jälkeenpäin, jos on tullakseen.

Pinna kiristyy toisinaan esimerkiksi humalaisten tappeluita selvittäessä.

— Se on sellaista hallittua kiukkua, ei siinä voi panna kaikkia tunteita peliin, Turunen toteaa.

Vaikeista tilanteista selviämisessä auttaa työpaikan ilmapiiri ja huumori, joka on joskus aika rankkaakin.

— Musta huumori on tietynlainen suoja, joka auttaa käsittelemään vaikeita asioita, Turunen toteaa.

Perusjutut kunniaan Poliisin työn hyvistä ja huonoista puolista Jarkko Turusella ja Petri Kajanteella on yhtäläiset kokemukset.

— Pahinta työssä ovat raskaat ja pitkät

yövuorot, parasta monipuolisuus, Kajanne kertoo.

— Minustakin parasta työssä on monipuolisuus ja se, ettei ole sidottu toimistoon, vaan mennään sen mukaan, mitä maailmalla tapahtuu. Raskainta on se, että näkee elämän varjopuolia. Mitään ei saa kuitenkaan ottaa liian henkilökohtaisesti, muuten työtä ei jaksa, Turunen summaa.

Kumpikin on sitä mieltä, ettei työ ole muuttanut maailmankuvaa mutta arvot ovat selkiytyneet.

— Poliisin työ ei ole tehnyt minua kyyniseksi. Tässä hommassa oppii arvostamaan oman elämän pieniä asioita, Kajanne sanoo.

— Työ on saanut aikaan sen, etten todellakaan kitise joka asiasta eikä mikään niin kovasti hetkautakaan. Jotakin todella poikkeuk­sellista pitäisi tapahtua, jotta niin kävisi, Turunen pohtii.

Hanna Antila

” M u s t a h u u m o r i o n t i e t y n l a i n e n s u o j a , j o k a a u t t a a k ä s i t t e l e m ä ä n va i k e i t a a s i o i t a .”

Hämäränhetki

Honkanummi, N 60°17.422´ E 025°04.831´ 29. maaliskuuta klo 19.09.

Markku Mattila

7

Pietari

Bartolomeus

Jaakob Andreas

Jeesuksen opetuslapset eivät olleet mitään lauhkeita lampaita.

K

olmetoista miestä istuu pöydän ääressä aterioimassa.

Mies keskellä näyttää tyyneltä ja surumieliseltä. Muiden ilmeet ja eleet kuvastavat yllättyneisyyttä, hämmennystä ja järkytystä. Jeesus on juuri ilmoittanut opetuslapsilleen, että yksi heistä kavaltaa hänet.

Leonardo da Vincin vuonna 1498 valmistunut maalaus Pyhä ehtoollinen Milanon Santa Maria delle Grazie -kirkossa on yksi maailman tunnetuimmista — ja huono-onnisimmista — taideteoksista. Leonardo kokeili sitä maalatessaan uutta tekniikkaa. Kokeilu osoittautui epäonnistuneeksi, ja maalaus alkoi rapistua jo muutama vuosi valmistumisensa jälkeen. Ei kulunut kuuttakymmentä vuotta, kun opetuslasten kasvot olivat muuttuneet tunnistamattomiksi.

8

Juudas

Johannes

Jeesus

Ja

Kuka kukin

Maalaus on saanut kärsiä kaikenlaista: se on joutunut ranskalaissotilaiden kivittämäksi, sitä on yritetty siirtää tuhoisin seurauksin, ja toisen maailmansodan aikana kirkkoon osunut pommi on myös jättänyt jälkensä. 1700-luvulta alkaen maalausta on yritetty pelastaa, restauroida ja puhdistaa useampaan kertaan.

Vuonna 1978 käynnistettiin suuret restauraatiotyöt, jotka kestivät 21 vuotta.

Restauroinninkin jäljiltä maalaukseen on jäänyt aukkopaikkoja, joista väri on lähes pois kulunut. Maalauksen alkuperäistä hehkua voi vain aavistella.

Pitkään arvailtiin myös sitä, kuka kahdestatoista opetuslapsihahmosta on kukin. Tieto siitä unohtui sitä mukaa, kun opetuslasten kasvot rapistuivat. Vain Juudaksen, Pietarin ja Johanneksen muodostama kolmikko tunnistettiin varmasti. Arvoitus ratkesi 1800-luvun alussa, kun eräästä kirkosta löytyi 1500-luvulta oleva maalauksen kopio, johon opetuslapset oli nimetty.

Raamatusta tuskin olisi apua opetuslasten tunnistamisessa. Uudessa testamentissa on useampia näkemyksiä siitä, keitä joukkoon kuului — eikä mitään tietoa siitä, miltä he näyttivät. Mutta vaikka nimilistat vaihtelevat, yhtä mieltä ollaan siitä, että opetuslapsia

oli kaksitoista. Luku ei ole sattumanvarainen.

— Kahdentoista nimittäminen oli Jeesuksen symbolinen teko. Kaksitoista miestä muistuttaa Israelin kahdestatoista sukukunnasta, sanoo Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Matti Myllykoski.

Jeesuksen opetuslapset olivat Myllykosken mukaan tavallisia juutalaismiehiä, eivät mitään uskonnollisia virtuooseja. He uskoivat, että Jumalan valtakunta oli Jeesuksen sanoissa ja teois­sa tulossa maailmaan.

— Siinä, että Jeesus kutsui tavallista työtä tekeviä miehiä, oli jotakin provosoivaa ja hävytöntä. Että tämmöistä sakkiako sukukuntien johtoon?

Kaikkien opetuslasten ammatteja ei tiedetä. Kaksi veljesparia, Pietari ja Andreas sekä Jaakob ja Johannes, oli kalastajia. Lisäksi joukossa oli ainakin yksi tullimies.

— Se vasta olikin provokaatio. Tullimiehiä vihattiin ja pidettiin isänmaan pettureina, jotka roomalaisten palveluksessa imivät verta omasta kansastaan, Myllykoski kertoo.

Myllykosken mukaan opetuslapset olivat kohdistaneet Jeesukseen toiveita, jotka olivat sekä uskonnollisia että poliittisia: Jumala tulee ja vapauttaa heidät roomalaisista vallanpitäjistä.

— Kyse ei ollut aseellisesta tai kapinallises-

ta liikkeestä, mutta eivät opetuslapset mitään lauhkeita lampaita olleet: Luukkaan evankeliumissa Simonia kutsutaan Kiivailijaksi ja Markuksen evankeliumin mukaan Jeesus sanoi Sebedeuksen poikia ukkosenjylinän pojiksi.

Jeesuksen mukaan lähteminen on ollut kutsutuille riski. Pietari sanookin: ”Entä me? Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?” Evankeliumeissa kerrotuista ruokkimisihmeistä päätellen porukalle on kuitenkin aina löytynyt ruokaa pöytään.

Jeesuksen tehtävän vakavuutta eivät tunnu ymmärtäneen edes lähimmät. Markuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen perhe epäili hänen olevan poissa tolaltaan. Myllykoski arvelee, että reaktiot ovat saattaneet olla samanlaisia opetuslasten lähipiirissä, kun he noin vain ovat jättäneet työnsä, kotinsa ja elätettävänsä. Tiedossa on, että ainakin Pietari oli naimisissa — hänen anoppinsa eli ilmeisesti samassa taloudessa. Tässä on selvästi anoppivitsin paikka.

— Pietari kielsi Jeesuksen kostoksi siitä, että Jeesus meni parantamaan hänen anoppinsa.

Olisiko kieltämiselle joku uskottavampi selitys? Mikä sai opetuslasten johtohahmon kieltämään Jeesuksen — ja vielä kolmes-

Tuomas

Filippus

Simon Kananeus

aakob Sebedeuksen poika

Matteus

Juudas Taddeus

n on? ti? Matti Myllykoski sanoo, ettei Pietari välttämättä niin tehnytkään. Kyseessä saattaa olla alkuseurakunnan valtataistelu: Pietarilla on ollut huono maine pakanakristittyjen keskuudessa ja se näkyy evankeliumeissa. Pietarin epäluotettavuuteenhan viittaa myös Paavali Galatalaiskirjeessään.

— Onhan siinä aika jyrkkä kontrasti, että Pietari kieltää tuntevansa Jeesusta samaan aikaan kun Jeesus vastaa neuvoston edessä kysymykseen ”Oletko sinä Jumalan poika?” ja joutuu sen takia tapettavaksi, Myllykoski huomauttaa.

Samantapaisen mustamaalauksen kohteeksi on opetuslapsista todennäköisesti joutunut myös Tuomas. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan, ettei Tuomas uskonut Jeesuksen nousseen kuolleista ennen kuin sai itse koskettaa hänen haavojaan. Myllykoski arvioi, että epäilykertomus on syntynyt johannekselaisen ja tuomaslaisen kristillisyyden erilaisuuden vuoksi.

— Tuomaan seuraajat edustivat toisenlaista uskontulkintaa kuin johannekselainen yhteisö, jonka piirissä evankeliumi on syntynyt.

Johannekselaiset halusivat vähän näpäytellä.

Se on niin inhimillistä! Jeesuksen seuraajilla oli ristiriitoja, juonittelua ja vallanhalua ihan niin kuin nykyisilläkin kristillisillä yhteisöillä.

Opetuslapsista juuri Pietari ja Tuomas on nostettu usein esille inhimillisinä ja erehtyvinä samastumiskohteina.

— Hahmot, joita nykyihminen pitää samastumiskohteina, olivat evankeliumien syntyvaiheessa propagandistisia. Moderni kristitty mielellään psykologisoi ja näkee opetuslapset itsensä kaltaisina. Rakennetaan myönteisiä, hyvää tarkoittavia siltoja menneisyyteen: mekin saamme olla heikkoja ja epäonnistua. Aika silottelee erimielisyyksiä. Helposti unohtuu, että Jeesuksen seuraajat olivat monestikin toistensa kurkussa kiinni, Myllykoski muistuttaa.

Pahinta ei ollut epäily eikä kieltäminen.

Evankeliumien konnanrooli kuuluu Juudas Iskariotille, joka kavalsi Jeesuksen. Vai onko sekin panettelua? Matti Myllykoski on sitä mieltä, että kavaltaminen on todella tapahtunut — epäselvää on vain, mitä Juudas tarkkaan ottaen kavalsi, Jeesuksen olinpaikan vai jotakin muuta.

Jotkut tutkijat ovat arvelleet, että Juudas olisi saattanut olla selootti, aikansa poliittisen kapinaliikkeen jäsen, joka olisi pettynyt Jeesuksen toimintatapaan. Myllykoski ei sitä niele: Miksi selootti olisi vehkeillyt pahimpien vihollistensa roomalaisten kanssa? Sitä paitsi selootti olisi halunnut mellakkaa, mutta sellaista

ei syntynyt, kun Jeesus vangittiin vähin äänin.

Myllykosken oma teoria pohjautuu siihen, että Juudas olisi nimensä perusteella ollut kotoisin Juudeasta. ”Iskariot” tarkoittaa ”mies Kerijotista”, ja Kerijot oli paikkakunta Juudeassa.

— Jos Juudas oli juudealainen, hänellä oli paikallistuntemusta Jerusalemista ja hän pystyi liikkumaan siellä yksin, toisin kuin Jeesus ja muut opetuslapset. Yksin liikkuessaan Juudas oli saattanut joutua pidätetyksi ja kiristetyksi. Hänet ehkä pakotettiin ilmiantamaan Jeesus. Se selittäisi, miksi Jeesuksen vangitseminen onnistui ilman meteliä.

Myllykosken on vaikea uskoa, että Juudas olisi noin vain vaihtanut puolta, edes palkkion toivossa.

— Ei hän olisi toiminut niin kevytmielisesti, enkä usko, että hän olisi yhtäkkiä huomannut olevansa väärässä joukossa. Kyllä opetuslapset tiesivät alusta asti, mitä Jeesus julisti ja olivat vahvasti sitoutuneet häneen.

Leonardon maalauksen dramaattisin kolmen ryhmä istuu Jeesuksesta katsoen oikealla. Juudaksen kasvot ovat jääneet varjoihin, Pietari näyttää kuiskaavan kiivaasti jotakin Johanneksen korvaan. Johannes on sulkenut silmänsä. Näinkö Jeesuksen lempioppilas on istutettu pelkurin ja petturin joukkoon?

Kuvataiteessa on hyödynnetty paljon Johanneksen evankeliumin mainintoja Jeesuksen rakkaimmasta opetuslapsesta, joka olisi sama kuin evankeliumin kirjoittaja. Usein hänet on kuvattu yhdessä Jeesuksen äidin kanssa ristin juurella tai Jeesuksen ruumiin äärellä.

Johannes on esitetty kauniskasvoisena nuorukaisena, kuten Leonardokin tekee.

— Kirkollisessa perinteessä on tulkittu, että rakkaimmalla opetuslapsella tarkoitetaan Sebedeuksen poikaa Johannesta, mutta sille ei löydy perusteita. Tutkimuksessa sen sijaan on usein ajateltu, että puhe rakkaimmasta opetuslapsesta on kirjallinen tehokeino, jolla Johanneksen evankeliumin kirjoittajasta on yritetty luoda kuva ylivertaisena todistajana muihin apostoleihin nähden, Matti Myllykoski sanoo.

Hän huomauttaa, että Sebedeuksen pojista ei kerrota juuri muuta kuin että he halusivat hallita yhdessä Jeesuksen kanssa. Markuksen evankeliumin mukaan he pyytävät: ”Kun kirkkautesi tulee, anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella.” Matteuksen evankeliumissa pyynnön esittää veljesten äiti.

Jeesus ei veljeksille kunniapaikkoja voinut luvata, mutta Leonardo on maalauksessaan toteuttanut heidän toiveensa: Jaakob istuu Jeesuksen vasemmalla, Johannes oikealla puolella.

Vai onko se sittenkään Johannes? Dan Brown esitti taannoisessa bestsellerissään Da Vinci ‑koodissa, että Pyhän ehtoollisen kaunis nuori mies olisikin nainen, Magdalan Maria.

Maria olisi ollut Jeesuksen rakastettu ja hänen lapsensa äiti.

Evankeliumeissa kerrotaan Marian olleen pääsiäisaamuna ensimmäisenä Jeesuksen haudalla ja nähneen ylösnousseen Jeesuksen. Marian aiemmista vaiheista tiedetään vähän: Luukas mainitsee Jeesuksen karkottaneen hänestä seitsemän pahaa henkeä.

— Kun nämä yhdistetään, ensimmäinen johtopäätös voisi olla, että siinäpä hysteerinen, Jeesukseen hurahtanut nainen. Ja niin kristinuskon varhaiset vastustajat hänet näkivätkin, Matti Myllykoski sanoo.

— Ei vaadi suurta mielikuvitusta ajatella, että Maria oli rakastunut Jeesukseen, mutta kyseessä on ollut jonkinlainen kaukorakkaus.

Jeesuksen vastustajat moittivat Jeesusta kyllä syömäriksi, juomariksi ja syntisten ystäväksi, mutta mikään ei viittaa siihen, että hänellä olisi ollut seksuaalisuhde.

Myllykosken mukaan Jeesuksen ja hänen naispuolisten seuraajiensa välillä on täytynyt olla jonkinlainen kunnioittava etäisyys. Sen ajan kulttuurissa naiset eivät olisi missään nimessä voineet kuljeskella samassa seurueessa miespuolisten opetuslasten kanssa.

— Karismaattisessa liikkeessä seksuaalisuus on usein tulenarka asia. Voidaan ajatella, että Jeesuksen aikana kulttuuri suojeli ylilyönneiltä, toisin kuin nykyisin.

Yksi tärkeä henkilö opetuslasten joukosta puuttuu.

— Arvoitus on se, minne katosivat Jeesuksen veljet. Heistä varsinkin Jaakob oli merkittävä hahmo alkuseurakunnassa, mutta evankeliumeissa häntä ei näy. Opetuslapsiluetteloissa on kaksi Jaakobia, mutta kumpikaan heistä ei ole Jeesuksen veli, Matti Myllykoski kertoo.

Leonardo ehkä olisi ollut Myllykosken kanssa eri mieltä. Toinen hänen maalauksensa Jaakobeista on kovin samannäköinen kuin Jeesus.

— Yleinen selitys Jaakobin ja muiden veljien poissaololle on se, että heistä tuli Jeesuksen seuraajia vasta Jeesuksen kuoleman jälkeen. Mutta on vaikea kuvitella, että Jaakob olisi yhtäkkiä tyhjästä noussut seurakunnassa kiistattomaan johtoasemaan. Minä ajattelisin, että veljet olivat mukana Jeesuksen seuraajaporukassa, mutta pysyttelivät hieman taka-alalla. Luonnollinen selitys olisi se, että he jäivät kantamaan vastuuta perheestä, kun Jeesus lähti julistamaan.

Opetuslapset kulkivat Jeesuksen kanssa vain lyhyen aikaa, vuoden verran. Pyhä ehtool‑ linen kuvaa tuon intensiivisen ajanjakson päättymistä. Opetuslasten toiveet romahtavat Jeesuksen sanoihin. Pian joukko sekä hajoaa että kasvaa. Unelmat saavat uuden muodon.

Kaisa Halonen

9

Ilmailumuseossa

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.bible.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

Ole hyvä

Sanan ilta ke 18.4. klo 17 kenttärovasti Seppo Kangas muusikko Markus Bäckman lentokapteeni Urpo Koskela

PSALMIT SEPTUAGINTAN MUKAAN Anna lahjaksi merkittävä kulttuuriteos.

Uusi suomennos perustuu kreikankieliseen käännökseen.

Upea ulkoasu. 39 €

Aluksi kahvi-/teehetki ilmailumuseon kahviossa omakustannushintaan.

Lopuksi mahdollisuus keskustella ajankohtaisista aiheista / ongelmista.

ÄÄNIPIPLIA Uusi testamentti. Kuunnellen Raamatun sana avautuu uudella tavalla. Lukijana Mikko Lammi.

Paketissa 17 CD:tä. Saatavana myös Mp3:na. 49 €

Vapaa pääsy Lämpimästi tervetuloa

ENKELIMUKIT Taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin maalaamien mukien aiheet nousevat raamatunkertomusten pohjalta.

Tulossa kolmas malli kesällä. 26 €/kpl

Tilaukset: myynti@bible.fi, puh. 010 838 6520

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.bible.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

ETSITKÖ ITSELLESI TAI LÄHEISELLESI TURVALLISTA KOTIA JA HOIVAA? Helsingin Pikku Huopalahdessa sijaitseva Wilhelmiina on erikoistunut ympärivuorokautiseen hoiva-asumiseen sekä hyvinvointija kuntoutuspalveluihin.

Soita 09 473 473 ja kysy pitkä- tai lyhytaikaisen asumisen vapaista paikoista.

Sovi samalla tutustumiskäynnistä.

Taavetti Laitisen katu 4 • 00300 Helsinki • www.wilhelmiina.fi

Tutustu tämän päivän uutuuslaitteisiin ja vaadi paras palvelu!

Kotikuntoutus Tarjoamme kuntoutus- ja fysioterapiapalveluita asiakkaan kotona, sairaalassa tai laitoksessa. Kuntoutuksen tavoitteena on asiakkaan kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen ja tukeminen.

Soita ja kysy lisää!

 Kotikuntoutus  Muistineuvonta ja -kuntoutus

 Ravintoneuvonta

KUULEMINEN ON HUIPPUTEKNOLOGIAA

Geriatria Kompassi p. 044 700 5445 ● www.royalplus.fi geriatria.kompassi@gmail.com

Tutustu kuulokojeuutuuksiin www.kuulohansa.fi tai tilaa maksuton esite!

Kuulohansa Oy Soidintie 8 - HELSINKI (Malmi) (09) 345 5300 - www.kuulohansa.fi Kuulokojeet ja kuulontutkimukset yksityisesti - jonottamatta

ISRAELIN HAASTEET VUONNA 2012 Luentotilaisuus ke 11.4.12 klo 18.00 Vantaan srk-yhtymän auditoriossa Unikkotie 5 C, 01300 Vantaa.

Puhujana prof. Hannu Juusola Helsingin yliopistosta (seemiläiset kielet ja kulttuuri).

Huilumusiikkia esittävät Vantaan Musiikkiopiston opiskelijat.

Järj. Vantaan Suomi-Israel yhdistys TERVETULOA!

10

HERÄNNÄISSEURAT Pe 6.4. klo 16 Pitkäperjantain veisuut Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 8.4. klo 15 Kotiseurat Kaisa ja Ari-Pekka Laaksolla, Vehkojantie 17, Hyvinkää.

Ma 9.4. klo 10 Kirkkopyhä Keravan kirkossa, Papintie 2. Saarnaa Tapio Leskinen.

Ti 10.4. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 11.4. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki. To 12.4. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki. Pe 13.4. klo 19 Kotiseurat Eeva-Maria Muurmanilla, Asterintie 6 D 29, Hki. Su 15.4. klo 10 Kirkkopyhä Korson kirkossa, Merikotkantie 2. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 Kirkkopyhä Matteuksenkirkossa, Turunlinnantie 3, Hki. Saarnaa Isonkyrön kirkkoherra Artturi Kivineva. Mukana Isonkyrön herättäjäjuhlien järjestäjiä.

Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 12 Kirkkopyhä Siltamäen srk-kodilla, Jousimiehentie 5, Hki. Saarnaa Matti Malmivaara.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mukana Isonkyrön herättäjäjuhlien järjestäjiä. Puhujina mm. Juhani Elenius, Artturi Kivineva ja Juha Takala.

Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

To 19.4. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, Piispansilta 11, Espoo.

Kahvit klo 18 alkaen Omenan olohuoneen puolella.

Aikuiset esille

Nyt lehtipisteessä.

K

orson seurakuntakeskuksessa alkaa kokoontua aikuisten näytelmäkerho. Sitä vetää teatteri-ilmaisun ohjaaja Petri Winckel, joka on erikoistunut soveltavaan draamaan.

— Olen ohjannut Korson seurakunnassa pari vuotta lasten näytelmäkerhoa ja muun muassa vanhemmat ovat kysyneet minulta, milloin alan ohjata aikuisten näytelmäkerhoa. Keskustelimme seurakunnan työntekijöiden kanssa ja nyt sellainen alkaa, kertoo Winckel.

Kerhossa on tarkoituksena tutustua improvisaation alkeisiin ja pitää hauskaa. Se kokoontuu viisi kertaa.

— Harjoittelemme sitä, miten improvisaation kautta tarinat muuttuvat draamaksi ja toiminnaksi.

Winckelin mukaan minkäänlaisia rajoitteita kerhoon tulemiselle ei ole. Kerhosta ovat kyselleet niin kolmekymppiset kuin kuusikymppisetkin.

— Kannattaa tulla kokeilemaan improvisointia, jos on kiinnostunut tarinoinnista ja on halu päästä esiintymään.

Aikuisten näytelmäkerho to 12.4. klo 19 Korson seurakuntakeskuksessa

Petri Winckel ohjaa teatteri-ilmaisua Korsossa.

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.askellehti.fi

Vanta an on m Lauri Faceb yös ookis sa

Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

www.suurellasydamella.fi

2150

1970

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

19

Wilfrid Stinissen

Rukoushuokauksia

Kirja puhuttelee pienimuotoisena ja silti väkevänä tämän ajan kiireistä vaeltajaa. Kirjan kolmesta osastosta jokainen alkaa lyhyellä johdannolla. Jeesuksen sanoissa on mukana iankaikkisuuden näkökulma. 21,50 (23,90)

90

Jaakko Löytty, Mika Nuorva

Halleluja!

Kiitoslauluja arjen keskeltä Halleluja ei ole ehkä ihmiselle kovinkaan tuttu asia, mutta arki koskettaa kaikkia. Lauluja siitä, kuinka paljon kiitoksen aihetta harmaa arki sisältää. 19,70 (21,90)

KIRJAPAJA

2240

11

90

1970 Paul Lawrence

Raamatun Atlas

Kirkon Ulkomaanapu

Binti-nukke Pieni klassikko

Kaunis, kaksivärinen taipuisa kansi, pyöristetyt kulmat, huolitellut reunatikkaukset ja foliopainatus. 22,40

Binti on Kiswahilin kieltä ja tarkoittaa tyttöä. Ostamalla Bintinuken, autat rakentamaan uuden elämän yhdelle tansanialaiselle naiselle kerrallaan. Nuken kork. n. 30 mm.

Takana hakaneulakiinnitys. 11,90

VANTAAN

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Todellinen aarreaitta jokaiselle Raamatun historiasta, maantieteestä ja arkeologiasta kiinnostuneelle. Mukana 96 karttaa ja 143 upeaa värikuvaa.

19,90 (35,00) UUSI TIE

AVOINNA: ma–pe 9–17

Jukka Perko

Avara cd

Musiikkia, joka kohottaa, nostaa, valaa uskoa ja saa hengen olevaksi ja kuultavaksi.19,70 (21,50) BLUE NOTE

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

11

Hammashoitoa

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Unikkotie 5, Vantaa

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso

✆ 836 25220, 836 25225,

Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

(Seurakunnan talo)

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Lakiasioita

Myydään hautakiviä www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

ILMAINEN NEUVO OY:n

Näyttely suomalaisten lastenkirjojen kuvituksista 21.3.–30.9.2012

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Palveluja tarjotaan

Asianajajia

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

ASIANAJOTOIMISTO ELO

metkamatka_yleismainos_kuvalla_HS_92x150.indd 1

27.3.2012 14.01

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0540 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

senioRiPYsäkki®

aaMukoRVa

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Ostamme huoneistoja Nopea käteiskauppa www.ostetaan-asuntoja.fi

Soita heti 040 845 1000 info@ostetaan-asuntoja.fi

JUMALA PARANTAA Ke 11.4. klo 18.30 Myyrmäen kirkko, Vantaa Puhuu aiheesta: “Psykopaatin paatissa” -Seurakunta vaarassa

Tulossa: Ti 17.4. klo18.30 Keravan kirkko Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 15.4. klo 14 Ylösnousseen todistaja Heikki Hilvo ja Raimo Vanninen

Ostamme huoneistoja Nopea käteiskauppa www.ostetaan-asuntoja.fi

Soita heti 040 845 1000 info@ostetaan-asuntoja.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Vuokralle tarjotaan

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Huoneistovälitystä

Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä:

UUSILLE ASIAKKAILLE

30 %

ALENNUS ILMOITUSHINNOISTA! Ota yhteyttä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

VUOKRATTAVANA SENIORIASUNTO 2 h + tupakeittiö Palvelukeskus Foibessa Tiedustelut puh. (09) 851 851

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Kaikki kodin remontit luotettavasti 050 308 1010 www.remonttivarma.fi IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Tip Top Siivous siivousta jo vuodesta 1995

-

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

Vuokrata halutaan

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

12

KOTISIIVO

Vantaan seurakunnat 5.4.–19.4.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11. Länsimäessä ei ole 17.4. päivystystä . Torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11.

Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kahvio suljettu 2.–16.4.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna la 14.4. klo 10–13 ja keskiviikkoisin 11.4. ja 18.4. klo 17– 19.

Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus 6.4. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Hannu Holma.

Pääsiäisyön messu la 7.4. klo 23. Saarnaa Sami Mustakallio, Hans Tuominen, Sari Kokkonen, Hakunilan kirkon kuoro, Outi Noponen.

Pääsiäispäivän messu su 8.4. klo 12. Harri Nurminen, Tarja Meijer, Anne Viljamaa, Riitta Rainio, huilu.

Messua ei ole Hakunilan kirkossa ma 9.4. Tervetuloa Länsimäen messuun.

Seniorikerho ti 10.4. klo 13. Burmalaisia vieraita.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous ke 11.4. klo 12.30.

Käsitöillä hyvää -ryhmä ke klo 14–16. Tule mukaan tekemään hyvää!

Viikkomessu to 12.4. klo 18.

Messu ja isosten siunaaminen su 15.4. klo 12. Sari Kokkonen, Hans Tuominen, Nina Pajunen, Harri Nurminen, Outi Noponen, Margit Hakamäki.

Matalan kynnyksen maanantai 16.4. klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus, jonka jälkeen ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 16.4. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti 17.4. klo 12. Jari Araneva.

Päivärukous ke 18.4. klo 12.30.

Luentosarja Johanneksen evankeliumista ke klo 18. Jari Araneva. Aiheina: Minä olen viinipuu, te olette oksat ja Maailmassa teillä on ahdistus.

Viikkomessu to 19.4. klo 18.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Pitkänperjantain sanajumalanpalvelus 6.4. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Hannu Holma.

Pääsiäispäivän messu su 8.4. klo 10. Harri Nurminen, Anne Viljamaa, Riitta Rainio, huilu.

2. pääsiäispäivän messu ma 9.4. klo 10. Vesa Häkkinen, Outi Noponen.

Peittopiiri ti 10.4. ja 17.4. kello 11–13. Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan niitä tarvitseville.

Omaishoitajaryhmä ti klo 13.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Lähetyspiiri to 12.4. 18.30.

Puuroperjantai 13.4. klo 11.

Hartauden jälkeen tarjolla puurolounas.

Messu su 15.4. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Anne Viljamaa.

Seniorikerho ti 17.4. klo 13. Kristilliset eläkeläiset vierailee.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille Pyhäkoulut Länsimäen kirkolla sunnuntaisin 15.4. ja 20.5. klo 10.

ja Hakunilan kirkolla parittomilla viikoilla sunnuntaisin klo 12.

Kotipyhäkoulu Hakunilassa Asta Enqvistillä Hevoshaantie 9 D, parillisilla viikoilla sunnuntaina klo 11–12. Kotipyhäkoulu Hyvärisillä Itä-Hakkilassa Riekkomäentie 8, parittomilla viikoilla torstaisin klo 18–19. Kotipyhäkouluun ovat tervetulleita kaikki yli 4-vuotiaat lapset tai vaikka koko perhe yhdessä.

Rukoushelmi-pyhäkoulu neljänä sunnuntaina 15.4.–6.5. klo 11– 12 Vaaralan kirkolla.

Kesäkerhoon ja syksyn päiväkerhoihin haetaan huhtikuussa. Ilmoittautumislomake löytyy netistä, kirkkoherranvirastosta ja lastenkirkolta. Lisätiedustelut Birgitta Tasavuori p. 050 523 4051.

Lapsille ja perheille Päivä Mustasaaressa ke 20.6.

Hakunilan srk:n alueella asuville lapsiperheille. Seikkailua, musisointia, minikirkko, hyvää ruokaa, eläimiä. 20 e/aikuiset, 6 e/6– 12 v., 3 e/1–5 v. Sisältää ohjelman, bussin, lauttamatkan, lounaan, pullakahvit ja -mehut. Ilmoittautuminen huhti–toukokuussa kirkkoherranvirastoon ma–to p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312, liisa.pietilä@evl.fi.

Kastettu Joel Juhani Ilvonen, Ilona Minna Aurora Junttila, Iida Anna Emilia Ikonen, Eveliina Ilana Adele Sivonen.

Hautaan siunattu Anni Marjatta Koski 68 v.

klo 13. Aiheena tallella ikä eletty, alustus ja keskustelua. Mukana rovasti Kersti Rantasalo.

Seurakuntailta. Erilainen, samanlainen to 19.4. klo 18.30.

Vieraana Muhamed Hussein.

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Kiirastorstain iltapäivämessu to 5.4. klo 14. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Jari Parviainen.

Kiirastorstain iltamessu to 5.4. klo 19. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Matti Hyry ja kanttori Jari Parviainen, kirkkokuoro.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 6.4. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Jari Parviainen.

Ristinjuhla pe 6.4. klo 18. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Jari Parviainen.

Pääsiäisen perhemessu su 8.4. klo 10. Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Jari Parviainen.

2. pääsiäispäivän messu ma 9.4. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Anna-Kaisa Inkala ja kanttori Jari Parviainen.

Sanajumalanpalvelus su 15.4. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Hämeenkylämessu su 15.4. klo 18. Jouni Salko ja Hannu Lehtikangas.

Rukouspiiri ti 10.4. klo 18.30.

Hämeenkylän kirkon takkahuoneessa.

Ripariveisuuilta ke 11.4. klo 19.

Etninen kokkausilta: Pakistan to 12.4. klo 18.30. Liisa Paajanen ja Naheed Masih opastavat tekemään pakistanilaista ruokaa: chapatia, riisiä, kanaa ja kasvismuhennosta.

Päiväkahvin aikaan ma 16.4.

M

yyrmäen kirkolla järjestetään häätapahtuma, jossa kerrotaan vihkimisestä ja vihkikaavasta sekä esitellään häämusiikkia. Lisäksi perheneuvoja Tero Pulkkinen puhuu parisuhteen huoltamisesta.

Tapahtuman vetävät pastorit Risto Pottonen ja Maari Santala sekä kanttori Maija Maltela. Tapahtumassa on myös menuesittelyjä. Tarjolla on iltapala. Lisätietoja tapahtumasta saa Maari Santalalta p.

050 347 6045.

Lammaspolku 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 11.4. klo 18. Riitta Ahonen kertoo kuulumisia Israelin matkalta.

Nettikerho ke 18.4. klo 14–16.

Aiheena some eli sosiaalinen media, interaktiivinen netti.

Kirjallisuuspiiri ma 7.5. klo 12.

Kirjana Rakel Liehun Helene.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kenian piiri to 5.4. klo 11. Vierailijana pastori, piirivastaava Ari Norro. Ehtoollinen.

Kenian piiri to 19.4. klo 11. Vierailijana rovasti Martti Laitinen.

Häätapahtuma avioitumista suunnitteleville ke 18.4. klo 18.30 Myyrmäen kirkossa

Lapsille ja perheille Muksukirkko ke 11.4. klo 9.30.

Aiheena kalan kidassa.

5-vuotiaiden synttärijuhla tänä vuonna 5 vuotta täyttäville Hämeenkylän seurakunnan alueella asuville lapsille su 22.4. klo 16. Hämeenkylän kirkolla. Esiintyjänä Kengurumeiningin duo.

Syntymäpäiväsankareille yllätys. Koko perhe on tervetullut mukaan juhlimaan. Tarjoilun ja ruoka-aineallergioiden vuoksi ilmoittautuminen viimeistään 13.4. lapsityöntoimistoon 09 8306457 sekä irmeli.hendrell@ evl.fi tai eila.paulun@evl.fi.

Nuorille aikuisille Nuorten aikuisten iltapäivä su 15.4. klo 16 nuortentilassa.

Muuta toimintaa

Hämeenkylä

Naimisiin menossa?

Kevätretki Hämeenlinnaan ti 8.5. Tutustuminen Rengon kirkkoon, jossa vietetään matkamiehen messua, käynti vankilamuseossa. Retken hinta on 25 e sisältäen yhteiskuljetuksen, lounaan ja museokäynnin. Ilmoittautuminen diakoniatoimistoon 09 830 6472 23.4. mennessä.

Kastettu Lili Anna Olivia Erämaa, Rosalia Aisha Gabriela Salminen.

Avioliittoon kuulutettu Tarmo Harald Elonen ja Riitta Mirjami Kalermo.

Arki-illan ehtoollinen ke 11.4. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 11.4. klo 18.30. Jeesus elää! Pääsiäisen riemuvirret yhdessä laulaen, mukana seurakuntakuoro.

Rukousryhmä ke 11.4. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 12.4. klo 13, Vesa Ruokonen.

Miesten saunailta to 12.4. klo 18, Vesa Ruokonen.

Aikuisten näytelmäkerho to 12.4. klo 19, ohjaajana Petri Winckel.

Herättäjän kirkkopyhän messu su 15.4. klo 10, Simo Huhta, Kimmo Saares ja Martti Sirviö.

Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurat, puhujina Annikki Huhta, Juha Luodeslampi, Nonna Lemola-Palm ja Raisa Jarkkola.

Metallimessu su 15.4. klo 18, Haka Kekäläinen, Kimmo Saares, Nonna-Lemola Palm ja Mikko Saari.

Runopiiri ma 16.4. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 16.4. klo 18.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 16.4. klo 18.30.

Katulähetys ke 18.4. klo 11, Sanna Heikurinen. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 18.4. klo 13, Vesa Ruokonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 18.4. klo 18, Sanna Heikurinen ja Ursula Hynninen.

Rukousryhmä ke 18.4. klo 18.30.

Vanhemman väen piiri to 19.4. klo 13, Kimmo Saares, Nonna Lemola-Palm.

Naisten saunailta to 19.4. klo 18.

ramo@suomenkuoro-opisto. com tai p. 040 732 6453.

Muuta Lastentarvikekirppis la 14.4. klo 10–12.30 Korson kirkolla. Tarvikkeita taaperoikäisestä koululaiselle. Pöytäpaikat ovat ilmaisia, kymmenen prosenttia kirppistuotoista menee Yhteisvastuukeräykseen. Voit myös tuoda lelun yhteiseen myyntipöytään, jonka tuotto menee kokonaan Yhteisvastuulle. Lisäksi tapahtumassa on tarjolla kasvomaalausta lapsille, kynsien koristelua, itse tehtyjä koruja sekä kahvia ja tuoretta pullaa.

Vapaaehtoiset nikkaristit tarjoavat ilmaiseksi apuaan kodin pienissä kunnostustöissä Korson alueen ikäihmisille. Nikkaristit voivat mm. kiinnittää taulun seinään, vaihtaa lampun tai palovaroittimen pariston tai muuta pientä, jota ei itse pysty tekemään. Avunvälitys ti ja to klo 10– 12, p. 09 830 6560 tai Anne Saviranta, p. 050 599 9068.

Kastettu Eva Rauha Elita Hack, Jenna Jenina Jefremoff, Vilja Regina Karhapää, Nathalie Johanna Aho, Miio Johannes Lähteenmäki.

Hautaan siunattu Ove Erik Liljestrand 77 v, Heli Sari Kristina Auramo 40 v.

nokkahuilulle sovitettuna, Petri Arvo, nokkahuilu.

Aamurukous ma klo 9.

2. pääsiäspäivän Ilomessu ma 9.4. klo 18, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin. Kaikkien kansojen Ilomessu, kansainvälisiä lauluja, Ilonpilarit ja Noora’s Ark kansainvälisillä mausteilla.

Lähimmäisenrakkaus silmu­ koiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Torstaipiiri 12.4. klo 13.

Runoryhmä to 12.4. klo 17, kevään viimeinen.

Rukouspiiri to klo 18.30 (ei to 5.4.).

Nikkaristien palaveri pe 13.4. klo 15.

Konfirmaatiomessu (päivärippikoulu) su 15.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Jaakko Rusama, kanttori Noora Hultin.

Kohtaamisia sanan äärellä su 15.4. klo 17.30. Jarno Teporan aiheena Jumalan käskyt tänään, musiikki Noora Hultin. Lastenkerhon aiheena Jeesus ja Tuomas.

Yläovi auki aikuisille ma 16.4. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 16.4. klo 18.30.

Aamumessu ke 18.4. klo 9, Mikko Matikainen, Noora Hultin.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Seurakuntakoti Mikael

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Venuksentie 4

Avoinna ma–to klo 9–15, to 5.4. klo 9–14 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Vanhemman väen piiri ti 17.4. klo 13, Risto Auvinen.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Perheiden raamattupiiri ti 10.4. klo 18, lastenhoito järjestetty.

Yksinhuoltajailta to 12.4. klo 17.

Asolan ankkuri aamukahvila to (ei 5.4.) klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18 (ei to 5.4.).

Minäkö ennakkoluuloinen? kurssi la 14.4. klo 10–14. Omien ennakkoluulojen tutkimista ja käsittelyä erilaisten harjoitteiden avulla ja yhdessä keskustellen. Kouluttajina toimivat Irma Liljeström ja Päivi Peittola.

Ilmoittautumiset Päiville, p. 050 410 3832.

Kipuryhmä ma 16.4. klo 15.

Nuorille

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12

Rautkalliontien kerhohuone

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Rautkalliontie 4

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Naisten saunailta to 5.4. klo 18.

Kiirastorstain messu to 5.4. klo 19, Kimmo Saares, Nonna Lemola-Palm ja Martti Sirviö, Helena Tenhunen laulu.

Vanhemman väen piiriä ei järjestetä 5.4.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 6.4. klo 10, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen.

Pääsiäisaamun messu su 8.4. klo 10, Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit.

Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 9.4 klo 18, Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Miesten raamattupiiri ti 10.4. klo 18. Käydään läpi Apostolien tekoja pastori Risto Auvisen johdolla.

Lähetyspiiri ke 11.4. klo 13, Vesa Ruokonen.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulua ei ole su 8.4.

Pyhäkoulu su 15.4. klo 10, Riina Laurila-Castrén.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla (ei 9.4.), ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit ma 16.4. 1-vuotiaat klo 12.15–12.45, 2-vuotiaat klo 12.45–13.15, 3–5-vuotiaat klo 13.15–14.00. Paikka seurakuntasali, Merikotkantie 4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset markku.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Kiirastorstain messu 5.4. klo 19, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki pe 6.4. klo 15, Jaakko Rusama, Sirkku-Liisa Niemi, Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye.

Pääsiäisyön messu la 7.4. klo 23, liturgi ja saarnaaja Mikko Matikainen, kanttori Noora Hultin.

Aamurukous su klo 9.

Messu su 8.4. klo 10, liturgi ja saarnaaja Jaakko Rusama, kanttori Noora Hultin, J.S. Bachin triosonaatteja uruille ja

Israel-piiri ke 11.4. klo 18.30.

Rukouspiiri pe 13.4. klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma 16.4. klo 13.

Nuorille Isko 1 ti 10.4. klo 18 kirkolla.

Open doors ke 11.4. klo 18 kirkolla.

Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla (ei 5.4.).

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla (ei 5.4.).

Isko 2 ti 17.4. klo 18 kirkolla.

Varhaisnuorille Varhaisnuorten kesäleirit: 1–3-luokkalaiset 16.–19.7. ja 4–7-luokkalaiset 19.–22.7.

(Huom. aika!!). Yhdessäoloa,

13

Vantaan seurakunnat 5.4.–19.4. pelaamista, saunomista, uintia, Raamattuun tutustumista, iloista kesänviettoa. Leirin hinta 45 €/ lapsi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Mari Vuorisalmi, p. 050 535 3072 ja mari.vuorisalmi@evl.fi.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa (ei 5.4.).

Perhekerho to klo 9.30–11 kirkolla ja ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa (ei 5.4.).

Vauvakerho pe 13.4. klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su 15.4. klo 10 kirkolla.

Ihmeelliset rukoushelmet — periodipyhäkoulu Päiväkummun seurakuntatalossa torstaiiltaisin 19.4.–10.5. klo 17.30–19.

Teemme jokaiselle lapselle omat rukoushelmet, opettelemme niiden käyttöä ja jokainen pyhäkoululainen saa oman Helmipolulla-tehtäväkirjan. Jos lapsi on alle 4-vuotias, vanhemman on hyvä olla mukana. Lisätietoja antaa pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskinen p. 050 339 2703.

Muuta Lähetyksen kotipiiri ke 11.4.

Tellervo Meripaadelle, Hakukallionkatu 5 B 22, kahvitarjoilu klo 18.

Ehtoollishartaus to 12.4. klo 14 Vanhusten palvelukeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Vanhemman väen iltapäivä ti 17.4. klo 12 Havunneulassa.

Ilta rakkaudelle -runomatinea to 19.4. klo 18 Koivukylän kirjastossa, Hakopolku 2. Rekolan seurakunnan runoryhmä, Ilonpilarit ja Noora’s Ark. Vapaa pääsy, ohjelmatuotto Ruoka-apu ry:n hyväksi.

Vapaaehtoiset Nikkaristimiehet ruuvailevat taulun seinään, saranan paikoilleen ja kokoavat hyllyn tai pöydän. Nikkarointi on kertaluontoista apua kodin pieniin askareisiin. Kysele lisää Heidi Salminiitty p. 050 553 8459.

Kastettu Valtti Heikki Forsman, Ella Maria Hirvonen, Katrina Olivia Mosic.

Hautaan siunattu Minne Kaarina Nevalainen 91 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12, ei ma 9.4.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Seurakuntamme tarjoaa sinulle erilaisia mahdollisuuksia osallistua ja toimia. Toiset tehtävistä ovat kertaluonteisia ja sopivat henkilöille joilla on vain vähän aikaa vapaaehtoistoimintaan. Toiset tehtävät taas edellyttävät pidempiaikaista sitoutumista. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Päivi Mäkinen p. 050-548 6078

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Kiirastorstain messu to 5.4. klo 19.30. Messun päätteeksi kirkko riisutaan ja puetaan mustiin.

Pirkko Yrjölä, Marja Ruuska, Iina Katila.

Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 6.4. klo 15. Päivi Helén, Samppa Laakso. Corvus Laurencij -kuoro esittää gregoriaanisen Johannes-passion. Vapaa pääsy ja ohjelma.

In manus tuas Domine — Sinun käsiisi Herra la 7.4. klo 18.

Keskiaikaisia hiljaisen viikon rukouslauluja ja psalmeja, lauluyhtye Vox Silentii. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. www.voxsilentii.fi Pääsiäisyön messu la 7.4. klo 23. Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen, kanttori Terje Saard. Messussa laulaa mezzosopraano Viivi Tulkki.

1. pääsiäispäivän messu su 8.4. klo 12. Sonja Turunen, Jarkko Korhonen, Iina Katila, Terje Saard ja Samppa Laakso.

Janne Maarala Trio: Kohti valoa — pääsiäiskonsertti su 8.4. klo 18. Pääsiäisen jazz- ja gospelkonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Janne Maarala, piano, Risto Salmi, saksofonit, Thomas Rönnholm, rummut. www.jannemaarala.com.

2. pääsiäispäivän päiväjumalanpalvelus edellisen jumalanpalvelusjärjestyksen mukaan ma 9.4. klo 10. Liturgia Jaakko Hyttinen, saarna Toni Fagerholm, Samppa Laakso.

Bachin kauneimmat kitaralla pe 13.4. klo 19. Janne Lehtinen, kitara. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Uudessa ohjelmassaan Lehtinen soittaa suosittuja sävellyksiä Bachin tuotannosta.

Messu su 15.4. klo 12. Pirkko Yrjölä, Maria Koukkari, Terje Saard.

Mukana Pyhän Laurin kuoro, Korson kirkkokuoro, Hakunilan kirkkokuoro ja rippikouluryhmiä.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 5.4. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Kiirastorstain messu 5.4. klo 15.

Tuula Lapveteläinen, Janne Silvast, Samppa Laakso.

Kiirastorstain messu 5.4. klo 18. Messun päätteeksi kirkko riisutaan ja puetaan mustiin. Janne Silvast, Päivi Helén, Simo

Leipää ja viiniä ➤

15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 19.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin ryhmä to 19.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Naisten lenkkisauna to 12.4. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 e.

Ilorieha su 22.4. klo 11–14. Koko perheen tapahtuma. Arpajaiset, askartelua, ilmapalloja, lelukirppis, makkaraa, vohveleita. Lisätiedot seuraava Vantaan Lauri tai Toomas Takala p. 050 511 1674.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri ke 11.4. klo 18, raamattuopetusta.

Meritähdet ke 18.4. klo 18. Jippii -kuoro.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 13.4. klo 18.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 18.4. klo 13.30.

myymään tarpeettomiksi jääneitä leluja su 22.4 kello 11–14 Ilolan seurakuntatalolle Iloriehaan.

Varaa pöytäsi nyt p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl. fi. Pöytävuokra on 5 e Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Yksinhuoltajien virkistysviikonloppu Holmassa 28.–29.4.

Lähtö Tikkurilan kirkolta la klo10, paluu su klo 15 yhteiskuljetuksella. Ohjelmaa virkistysmielessä aikuisille ja lapsille yhdessä ja erikseen. Tuloiltana aikuisten rantasauna. Keväinen leiriviikonloppu odottaa sinua ja lapsiasi.

Aikuinen 20 e, koulu-ikäinen 5 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Muuta Taize-ilta nuorille aikuisille ma 16.4. klo 18 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Mukana Sonja Turunen.

Kastettu Helmi Wilhelmiina Warme, Topias Aaron Komulainen, Elsa Matilda Keskinen, Nico Rasmus Kristian Höckert.

Hautaan siunattu Mirja Kaarina Kärävä 88 v, Eila Ovaska 86 v, Muisto Kyllikki Niinistö 83 v, Matti Tapio Hyrkäs 68 v, Esko Tapio Nousiainen 60 v, Kari Juhani Kaartinen 56 v.

Tammiston seurakuntatila

Vantaankoski

Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 11.4. ja ke 18.4. klo 17.30.

Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 11.4. klo 12.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Iso 2 koulutus ke 11.4. klo 17 nuorisotilassa.

NOA, Nuorille Ovet Avoinna Wintillä su 15.4. klo 16–19.

Iso 1A koulutus ti 17.4. klo 16.30 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja pe 13.4. klo 19–22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille to 19.4. klo 17–20.30.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Ilolan, Kartanonkosken ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm.

Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Sunnuntaina 8.4. ei ole pyhäkouluja, maanantaina 9.4. on perhemessu Tikkurilan kirkossa.

Tervetuloa lelukirppikselle

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi 5.4. klo 9–14, suljettu 6.4., 9.4. ja 18.4.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 5.4. klo 14. Saarna Maari Santala, liturgia Irmeli Englund, kanttori Sinikka Honkanen.

Kiirastorstain ehtoollismessu to 5.4. klo 19. Saarna Maari Santala, liturgia Heli Ojalehto, kanttori Sinikka Honkanen.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus pe 6.4. klo 10. Saarna ja

liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Jeesuksen kuolinhetken hartaus pe 6.4. klo 15. Pastori Maari Santala, kanttori Kari Jerkku.

Pääsiäispäivän messu su 8.4. klo 10. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit ja nyyttikestit sekä Heli Ojalehdon lähtöjuhla. Seurakuntalaiset voivat tuoda pääsiäisherkkuja kahvipöytään. Yhteislaulua.

Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 9.4. klo 10.

Saarna ja liturgia teol. yo Elina Törrönen, kanttori Maija Maltela.

Eläkeläiskerho ti 10.4. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 10.4. klo 18–19.30 takkahuone.

Raamattupiiri ke 11.4. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 11.4. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Sanan ja rukouksen ilta ke 11.4. klo 18.30. Seppo Juntunen. Mukana pastori Ulla Pohjolan-Pirhonen ja kanttori Eveliina Pulkkinen.

Eläkeläiskerho to 12.4. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 12.4. klo 17.30 kerhohuone 4.

Miesten piiri to 12.4. klo 18.30– 20. Mitä maailmanlopun jälkeen?

Messu su 15.4. klo 10. Saarna Raija Sollamo, liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 15.4. klo 10 kerhohuone 4.

Maanantaipiiri ma 16.4. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Lähetyspiiri ma 16.4. klo 17– 18.30 pieni srk-sali. Vieraana avustustyöntekijä Tarja Ikäheimonen Keski-Aasiasta.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 16.4. klo 17.30–19 takkahuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Eläkeläiskerho ti 17.4. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Mammaraamis ke 18.4. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Häätapahtuma avioitumista suunnitteleville ke 18.4. klo 18.30. Tietoa vihkimisestä ja vihkikaavasta, häämusiikin esittelyä, perheterapeutti Tero Pulkkinen puhuu parisuhteen huoltamisesta. Iltapalaa ja menuesittelyjä. Pastorit Risto Pottonen ja Maari Santala sekä kanttori Maija Maltela.

Eläkeläiskerho to 19.4. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 19.4. klo 17.30 kerhohuone 4.

Riparilauluilta to 19.4. klo 18.

Pekka Laukkarinen laulattaa tuttuja rippikoululauluja, kaiken ikäisille.

Enkeleitä. Marianne Palosen akvarelleja ja maalauksia näytteillä 22.4. saakka seurakuntasaleissa ja takkahuoneessa. Avoinna kirkon aukioloaikoina ma–pe klo 9–16 sekä tilaisuuksien yhteydessä. Vapaa pääsy.

Ensi sunnuntai on pääsiäispäivä. Sen aihe on Kristus on ylösnoussut!

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 118:15–24, Hoos. 6:1–3 tai Jes. 25:8–9, 1. Kor. 5:6–8 ja Matt. 28:1–8.

Tartu toivoon Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet — —. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät.

Jes. 25:8–9

14

Santaranta, Tikkurilan kirkkokuoro.

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 6.4. klo 10. Tiina Komulainen, Simo Santaranta, Tikkurilan kirkkokuoro.

1. pääsiäispäivän messu su 8.4. klo 10. Maria Koukkari, Toni Fagerholm, Simo Santaranta, Tikkurilan kirkkokuoro.

2. pääsiäispäivän perhemessu ma 9.4. klo 10. Kirsti Hildén, Tiina Komulainen, Terje Saard.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 10.4. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 10.4. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Yhteysilta ti 10.4. klo 18.30.

Kuorokonsertti ti 10.4. klo 19.

Knabenchor der Singakademie Frankfurt an der Oderista, Dr. J. Hintzen johdolla ja Vantaan musiikkiopiston Laurus-nuorisokuoro johtajanaan Heidi Harinen pitävät yhteisen konsertin. Vapaa pääsy. www.knabenchor-frankfurt-oder.de.

Omalla äänellä -lauluryhmä ti 10.4. klo 18.30 nuorisotilassa, kaikki lauluhalukkaat tervetuloa. Tiedustelu Terje Saard p. 050 4343043.

Riemuviikon ehtoollinen ja kirkkokahvit ke 11.4. klo 18. Janne Silvat, Terje Saard.

Ilosanomapiiri to 12.4. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 12.4. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Laulupiiri pe 13.4. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 14.4. klo 15 Olotilassa.

Messu su 15.4. klo 10. Heikki Leppä, Emilia Helavuo.

Siionin kannel -seurat su 15.4. klo 15, dosentti Kyllikki Tiensuu, rovasti Pirkko Yrjölä, pastori Heikki Leppä, kanttori Terje Saard. Seurakahvit klo 14.30 neuvotteluhuoneessa.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 15.4. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Tied.

Hanna Raunu p. 050 384 8481.

Eläkeläispiiri ma 16.4. klo 13 kahviossa. Jaakko Hyttinen.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 16.4. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Sansan radiopiiri ma 16.4. klo 18.30.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 17.4. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 17.4. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Vantaan kristilliset eläkeläiset ry:n raamattupiiri ke 18.4. klo 13, Taisto Lipponen.

Arki-illan ehtoollinen ja kirkkokahvit ke 18.4. klo 18. Tiina Komulainen, Heikki Leppä, Terje Saard.

Tikkurilan Hannat to 19.4. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 19.4. klo

V

arhain keväällä lapsuudenkodissa vintti oli paikka, missä kärpäset heräsivät ensimmäisenä eloon. Katselin niiden pörräämistä ikkunassa talven vielä viipyillessä lumena ja jäänä ikkunalasin toisella puolen. Katselin kärpäsiä ja ilo kupli sisälläni. Kevät oli tullut!

Yön kylminä hetkinä ja takatalven jäätävinä aikoina kevät lepää joskus paikallaan kuin taistelunsa hävinneenä.

Kuun loimottaessa jäisille hangille se yllättäen kuiskaa: ”Olen täällä, tämän tähtitaivaan alla, pakkasen ja tuulen henkäyksessä!” Sen riemullinen laulu kimpoilee jokaisesta jääkiteestä: ”Näissä jäätyneissä sulavesissä, kivikovissa hankiaisissa lepään. Pian nousee aurinko ja purot eivät enää kykene olemaan hiljaa paikallaan. Ne ryöstäytyvät irti jäisestä puvustaan ja iloisesti nauraen valtaavat sohjoiset ajourat.

Kärpäset pesiytyvät talon seinille ja leskenlehti työntää versoaan sulavan lumikinoksen vierestä. Niin, pian.”

Pääsiäinen kutsuu tarttumaan toivoon, ovenkahvaan, josta uskon ja rakkauden näköalat aukeavat todellisina, todellisempina kuin näkyvä todellisuus. Jumalan maailma aukeaa.

Näkyvässä todellisuudessa kuolleet pysyvät haudoissaan. Paha saa riehua ja kyyneleet virtaavat. Jumalan näkymättömässä todellisuudessa Jeesus on voittanut kuoleman. Pahan valta murtuu. Kyyneleet pyyhitään pois.

Päivi Peittola Hakunilan ja Rekolan seurakuntien lähetys- ja aikuistyönsihteeri

Pikku Taivas

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Uomatie 13

Vaatevarasto avoinna to 5.4. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Kiirastorstain iltamessu to 5.4. klo 20. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Maija Maltela.

Pääsiäisyön messu la 7.4. klo 23. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela.

Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ke 11.4. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 17–18.

Messu su 15.4. klo 12. Saarna ja liturgia Risto Pottonen, kanttori Sinikka Honkanen. Kirkkokahvit.

Raamattu-rukouspiiri ti 17.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Eläkeläiskerho ke 18.4. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 18.4. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat.

Marja-sarja: Vantaan musiikkiopiston konsertti to 19.4. klo 19. Vapaa pääsy.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kiirastorstain iltamessu to 5.4. klo 17. Saarna ja liturgia Heli Ojalehto, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Pääsiäispäivän messu su 8.4. klo 12. Saarna ja liturgia Elina Hellqvist, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro.

Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ti 10.4. klo 12.30–14.

Eläkeläiskerho ti 17.4. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Pääsiäisen perhekirkko su 8.4. klo 11. Saarna ja liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Sinikka Honkanen.

Eläkeläiskerho to 12.4. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 12.4. klo 18.30–20.30 Olotila.

Vauvakirkko su 15.4. klo 11. Liturgia Maari Santala, saarna teol. yo Elina Törrönen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Martinristin esikoisvauva- ja taaperokerho avustavat.

Toivon tuulet su 15.4. klo 17. Puhujavieras TV7:n toimitusjohtaja Martti Ojares.

Diakoniapiiri ma 16.4. klo 12– 14.

Lähetyspiiri ti 17.4. klo 18.30– 20 srk-sali.

Lukupiiri ke 18.4. klo 18 Olotila.

Raymond Chandler: Syvä uni.

Eläkeläiskerho to 19.4. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 19.4. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 11.4. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 11.4. klo 19–21.

Eläkeläiskerho ke 18.4. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 18.4. klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Naisten ilta — Gospel-lattari-tanssia ti 10.4. klo 18. Ohjaaja Johanna Cox esittelee gospellattarin idean ja ohjaa tanssitunnin. Sopii kaikenikäisille naisille. Tilaisuuden päätteeksi pientä tarjoilua ja iltahartaus. Osallistumismaksu 5 e. Tuotolla tuemme Suomen Lähetysseuran Tasauskeräystä. Mukaan hikiliikuntavaatteet ja sisäkengät.

Pyhäkoulu su 15.4. klo 11–12.

Hans von Schantz

Kivistön kirkko

Varhaisnuorille Isä–lapsi-illat. Tule yhdessä isän kanssa tekemään kotiruokaa arkeen ja juhlaan. Kurssi huipentuu yhdessä valmistettuun äitienpäivälounaaseen. Ohjaajana toimii isä ja ruokamestari Antti Kalliola. Kurssi kokoontuu ma 16.4., 23.4. ja 7.5. Myyrmäen kirkon nuorisotilassa klo 17.30. Kokoontuminen kestää noin 1,5 tuntia. Materiaalimaksu 10 e / perhe. Ilm. Johanna Isaksson, p.

040 746 5626.

Kastettu Tobias Joakim Gladh, Inka Mikaela Tuominen, Roosa Sylvia Helena Ruostesaari, Sofie Isabella Klemetti.

Hautaan siunattu Aino Korpi 92 v, Seppo Pekka Luukkanen.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fr kl. 9–13

Verksamhet Skärtorsdagens nattvardsgång to 5.4. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Anu Paavola, Nina Fogelberg, sång S:t Lars-kvartetten.

Skärtorsdagens nattvardsgång to 5.4. kl. 19.30 i S:t Martins kapell, Anu Paavola, Nina Fogelberg, sång S:t Lars-kvartetten.

Långfredagens gudstjänst fr 6.4. kl. 10 i Helsinge kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg, sång S:t Lars-kvartetten.

Långfredagssamling på Björkhem kl. 17, Rea Anner, Nina Fogelberg.

Påskdagens festmässa sö 8.4. kl. 10 i Helsing kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Anu Paavola, Martin Fagerudd och Nina Fogelberg.

Musikandakt må 9.4. kl. 16 i Helsinge kyrka S:t Lars, Nina Fogelberg sopran, Iina Katila orgel, Anu Paavola andakt.

Ungdomsmässa ti 10.4. kl. 18 i Helsinge kyrka S:t Lars, Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

De Vackraste Andliga sångerna on 11.4. kl. 14–15 på Folkhälsanhuset i Dickursby, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 15.4. kl. 10 i Helsing kyrka S:t Lars, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Söndagsskola sö 15.4. kl. 10 i Bagarstugan, Päivi Fagerudd.

Högmässa sö 15.4. kl. 12 i S:t Martins kapell, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg.

Söndagsskola sö 15.4. kl. 12 i Hipsula i Myrbacka kyrka, Päivi Fagerudd.

Familjecafé, ett sammarbete med Folkhälsan må 16.4. kl. 9–12 i Martinristi. Värd Katja Kairisalo.

Dickursby pensionärskrets on 18.4. kl. 14 på Folkhälsanhuset i Dickursby.

Yhteiset Kehitysvammaistyö Musakerho la 14.4. klo 10–11.30 Kaivosristin seurakuntakodissa, Kaivosvoudintie 3. Lisätietoja Minna Kovalainen p. 050 4334 232 tai minna.kovalainen@evl.fi.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 10.4. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Tuunauspiiri ke 11.4. klo 17– 19.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Sami Mustakallio saarnaa pääsiäisyönä Hakunilan kirkossa.

Pyhä ja paha Sami Mustakallio neuvoo epäileviä tuomaita kurkistamaan tyhjään hautaan.

K

un Sami Mustakallio liikkuu kirkkotilaisuuksissa, hänet useimmiten tunnistetaan ja tiedetään. Pyörätuolilla liikkuvia pappeja ei ole kovin monta — Olen ollut jonkinlainen julkkis lapsesta asti, koska vanhempani toimivat aktiivisesti cp-vammaistyössä.

Aikanaan julkisuus sekä helpotti että vaikeutti omaa elämääni, kun piti olla aina tekemässä joitakin lehti- tai muita juttuja.

Julkisuutta riitti, sillä vanhemmat näyttelijä Marita Nordberg ja lääketieteen professori Kimmo K. Mustakallio olivat muutoinkin julkisuuden henkilöitä. He halusivat toimia niin oman kuin toistenkin vammaisten lasten oikeuksien puolesta.

— Kaveripiirini jäi suppeaksi, kun ikäiseni eivät jaksaneet raahata minua mukanaan. Mutta sen jälkeen kun sain pyörätuolin ja liikkumiseni järjestyi muutenkin, cp-vammani ei ole haitannut minua paljoakaan.

Sen sijaan satunnaisesti Sami Mustakallion lähelle osuneet ihmiset eivät aina ole osanneet suhtautua häneen asiallisesti.

— Romanian matkalla viereiseen pöytään osui humalaisia suomalaisia.

He pyysivät henkilökuntaa viemään minut pois. Heidän mielestään minul-

Viittomakielinen perhekerho pe 13.4. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Näkövammaistyö Naisten ilta ti 10.4. klo 17–20, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Nyyttikestit.

Yhteislauluilta ma 16.4. klo 17.30–19.30, Vaskipellon kerhohuone, Aapramintie 1.

Askartelua ke 25.4. klo 17–19.30, Inkun ideapaja, Korsonpolku 4.

Valetaan muotteihin saippuoita.

la oli niin paljon pakkoliikkeitä, että se vei heiltä ruokahalun.

— Voi olla, että jos ihmiset eivät juuttuisi vain katsomaan pyörätuoliani tai lieviä pakkoliikkeitäni, heidän olisi helpompi kuulla, mitä sanon.

Teologian maisteriksi Sami

Mustakallio valmistui 1990-luvun alussa.

— Siinä missä nainen odottaa lasta yhdeksän kuukautta, minä jouduin odottamaan pappisvihkimystä yhdeksän vuotta. Tampereen entinen piispa Juha Pihkala vihki minut papiksi vuonna 2000.

Työpaikan Sami Mustakallio löysi kuitenkin jo sitä ennen. Hän muutti Helsingistä Lahteen ja sai työnantajikseen Invalidiliiton ja Lahden seurakuntayhtymän. Kuntoutuspuolella hän teki töitä sosiaaliterapeutin nimikkeellä.

— Seurakuntayhtymässä minulla oli kymmenprosenttinen virka. Jo ennen pappisvihkimystäni pidin rippikoululeirejä liikunta- ja monivammaisille nuorille.

Työpaikka meni kuitenkin alta, kun Invalidiliitto vähensi työntekijöitä tuotannollis-taloudellisiin syihin vedoten. Se sai Samin muuttamaan takaisin Helsinkiin.

— Nyt olen viraton, kiertävä pappi. Saan tehdä mitä vaan. En osaa olla katkera tilanteestani, sillä olen nähnyt, kuinka monet joutuvat nykyään elämään epävarmuudessa ja tekemään pätkätöitä.

— Toimin edelleen mielelläni pappina. En tosin oikein jaksa olla yhtä aikaa sekä myyntitykki että pappi.

Lisäksi tehdään lahjapusseja saippuoille ja isommille tuotteille. Ilmoittautumiset Inkun Ideapajaan edellisenä päivänä p. 09 872 1025.

Tikkurilan kerho su 29.4. klo 13–15 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Päihdetyö Naistenryhmä la 14.4. klo 16.30–18 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja päihdetyön diakoni Eeva

Saarnoissaan Sami Mustakallio ei halua jäädä 2000 vuoden takaisiin asioihin. Mikäli suinkin vain on mahdollista, hän haluaa ottaa esille Lutherin teologiaa ja syrjäytymisasiaa.

— Ajattelen, että me kaikki olemme epäileviä tuomaita. Haluamme, että juuri minulle tapahtuisi jotain erityistä. Ajattelemme, että kun vain pääsisin koskettamaan naulanreikiä Kristuksen käsissä ja jaloissa, minäkin voisin olla varma uskossani.

— Emme suostu vain siihen, että hauta on tyhjä.

Tuo kaikki kietoutuu Sami Mustakallion mukaan siihen, että kristitty ihminen on aina yhtä aikaa pyhä ja paha, armahdettu ja syntinen.

Viime aikoina Sami Mustakallio kertoo puhuneensa monissa hautajaisissa. Hän toimitti myös äitinsä hautaan siunaamisen pari vuotta sitten.

— Olen nyt 53 vuotta. Se ei ole ikä eikä mikään, mutta en ole nähnyt hirveän vanhoja cp-vammaisia ihmisiä.

Olen viime vuosina käynyt läpi kaksi aika suurta leikkausta, mutta sairausloma-aikoja lukuun ottamatta olen ollut ihan kunnossa.

Sami Mustakallio iloitsee siitä, että saarna- tai puhekeikkoja on ollut aika ajoin joka viikko. Ne pitävät yllä lapsuuden ja nuoruuden aikaisessa puheopetuksessa saatua taitoa. Samalla hän saa mahdollisuuden kertoa teologisista löydöistään toisille.

Ulla-Maija Vilmi

Pääsiäisyön messut la 7.4. klo 23 Hakunilan, Kivistön, Pyhän Laurin ja Rekolan kirkoissa.

Nurminen p. 050 381 8774 tai eeva.nurminen@evl.fi.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 10.4. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö. Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

Talous- ja velkaneuvonnan palvelut ylivelkaantuneille to 12.4. klo 13–14. Vieraana Vantaan kaupungin talous- ja velkaneuvoja.

Pajutöiden tekoa ke 18.4. klo 11–13. Tule kokeilemaan kanssamme, millaiseksi koristeeksi paju muokkautuu käsissäsi.

Suurella Sydämellä – Valokuvia vantaalaisista vapaaehtoisista 26.4. asti. Kuvaajana Heikki Heikurinen.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta Miekat kalisevat ja rohkeus punnitaan, kun Tikkurilan teatterikoulun oppilaiden Kolme muskettisoturia saa ensi-iltansa. Alexandre Dumas vanhemman seikkailumieli, huumori ja juonittelu ovat edelleen paikallaan, mutta äijämeininki on korvattu osittain tyttöenergialla.

Tuukka Tiihosen ohjaaman Kolmen muskettisoturin tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun Ranskaan. Nuori maaseudulta kotoisin oleva seikkailija D´Artagnan saapuu Pariisiin ontuvalla ponilla. Hän uskoo pääsevänsä Ludvig XIII:n kuuluisaan muskettisotureiden joukkoon.

Athos, Porthos ja Aramis ovat kaartin kolme pelätyintä soturia ja kohtalo ajaa nämä neljä soturia yhteen. Ennen kuin D´Artagnan saavuttaa muskettisoturin statuksen, täytyy hänen taistella hyvänsuopien hallitsijoiden puolesta juonittelevaa kardinaalia ja kreivitärtä vastaan.

Tarina muskettisotureista oli oman aikansa eli 1800-luvun viihdettä parhaimmillaan, ja siinä oli ajalle ja lajityypille ominaisesti mahtava määrä huikeita juonenkäänteitä. Suuren suosion siivittämänä Dumas kehitti teokselle myös kaksi jatko-osaa.

Alun perin kaupallisen romantiikan mestarin teokset julkaistiin päivälehtien jatkoker-

2012 jKr.

Ehtoollinen kotiin Vantaan kaupunginmuseon vitriinissä on musta nahkakantinen kotelo. Se kätkee sisälleen 1800-luvulta peräisin olevat Pyhän Laurin kirkon matkaehtoollisvälineet. Samantyyppinen, mutta vain muutaman vuoden vanha pikkusalkku löytyy Tikkurilan seurakunnan päivystävän papin kaapista.

Koteloiden sisältöjen vertailu koituu vanhan eduksi. Uusi teräksinen ja pelkistetty näyttää vaatimattomalta hopeiseen, kultauksin ja kaiverruksin koristeltuun edeltäjäänsä verrattuna.

— Voisin kuvitella, että entisaikaan pap-

Näyttelijät hiovat miekankäsittelytaitojaan.

tomuksina. Kirjailijaa lienee auttanut se, että näin palaute oli välitöntä ja hänellä oli tarinaa kehitellessään hyvä käsitys siitä, mitä lukijat halusivat.

Nykyisin Kolme muskettisoturia on yksi maailman luetuimpia seikkailuromaaneja. Tunnettuja filmatisointejakin on kymmenkunta.

pi on ottanut aina matkaehtoollisvälineet mukaan lähtiessään hevoskyydillä kirkolta pitäjään suuntautuville matkoille, kappalainen Pirkko Yrjölä Tikkurilan seurakunnasta pohtii.

Hän on itse käyttänyt matkaehtoollisvälineitä viimeksi noin vuosi sitten vieraillessaan Katriinan sairaalassa potilaan luona.

— On ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta voi tai halua tulla ehtoolliselle kirkkoon. Silloin ehtoollinen voidaan toimittaa muualla. Papin voi pyytää vaikka kotiin.

Joskus voi tulla tarve isommankin joukon ehtoolliselle. Esimerkiksi silloin kun ehtoollinen järjestettiin vanhainkodissa.

— Sellaisia tilanteita varten meiltä löytyy eräänlainen megamatkaehtoollislaukku, Yrjölä kertoo hymyillen.

Kotiin katettu ehtoollinen on Yrjölän mukaan pyhä hetki, johon usein liittyy ripittäytymisen tarve. Matkaehtoollisvälineissä hän näkee tärkeän viestin.

— Ehtoollinen on kaikkia varten.

Kiirastorstai 5.4. on perinteinen ehtoollisenviettopäivä

Kolme muskettisoturia ke 11.4. klo 13 ja 18 sekä pe 13.4. klo 18 Vernissan yläsalissa.

Lippuvaraukset p. 044 0130036.

”Koetan tehdä jokaisen asian niin, kuin se olisi viimeinen. En siten, että repisin itseni hajalle, vaan ollen läsnä siinä hetkessä.

Joskus minut valtaa yksinäisyyden tarve.

Silloin puhuttelevat Leinon Elegian sanat: Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin.”

Kattaus 1800-luvun tyyliin.

Oopperalaulaja Soili Isokoski Yliopisto-lehdessä 3/2012

Kissanpäiviä Amiraali Nelson, ylväs Kleopatra ja valloittaja Casanova. Historian henkilöitä — kyllä, mutta myös kissoja. Nämäkin naukujat löytyvät tuoreesta Kissojen nimipäiväkirjasta (Minerva 2012).

Monen kissan nimipäivää vietetään samaan aikaan kuin ihmiskaimojen. Niinpä piispa Henrikin kissakaimat Hekku ja Hemppu juhlivat 19.1.

Nimipäivänsä ovat tietysti saaneet klassikot Kirnauskis, Mirri ja Topikatti, mutta ovat kalenteriin päässeet myös Mozart, Tonic ja Örkki.

Lisäksi Minna Saarelman kirja kertoo

asiaa kissanimien historiasta, rotukattien pitkistä nimistä sekä kissojen lempi- ja haukkumanimistä. Mukana on myös kissanomistajien kertomuksia siitä, miten heidän lemmikkiensä nimet ovat syntyneet.

Ja se on sitten virallista. Kirja nimittäin sisältää Helsingin yliopiston virallisen kissojen nimipäiväkalenterin, joka on voimassa tästä vuodesta lähtien. Onnea kaikki Maija Maitoparrat, Riiviöt ja Olli-kollit!

5.4. Onnea, Irene!

Viiru, Nöpö vai Kassinen? ●● ●● ●●

Irene tulee kreikkalaisesta nimestä Eirene ja merkitsee rauhaa. Muinaisessa kreikkalaisessa mytologiassa ylijumala Zeuksella oli tytär nimeltä Eirene, joka oli meren jumalatar.

Suomalaiseen kalenteriin Irene on tullut kristillisestä perinteestä. Tunnetuin Irene-niminen pyhimys kärsi marttyyrikuoleman 300-luvulla.

Kaikkiaan Suomessa on annettu yli 41 000 naiselle nimi Irene, 90 prosentille heistä jälkimmäiseksi etunimeksi.

K

Hymyn kuoppa

uolema irrottaa mannerlaatat toisistaan ja kääntää aikakausien kellon. Yhtäkkiä elämä repeää kahteen osaan. Ensimmäisessä rakkaani vielä eli ja kaikki oli ennallaan. Toisessa hän on poissa eikä mikään ole niin kuin ennen.

Juuri siksi minusta olisi ollut onnellista kävellä erään kaupungin katuja joitakin vuosia sitten. ”Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti”, kertoo silminnäkijän kuvaus puheena olevasta perjantaista. ”Maa vavahteli, kalliot halkeilivat ja” — mikä parasta — ”haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. He lähtivät haudoistaan, ja Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he tulivat pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät siellä monelle.”

16

Kerran kuulin tämän silminnäkijän kertomuksen radiosta kesken sämpylätaikinan teon. Vesi alkoi putoilla silmistä taikinaan, kun ajattelin kaikkia niitä, jotka olisin halunnut vielä kerran tavata.

En tiedä, olisinko osannut nytkään sanoa kaikkea sitä, minkä sanomatta jättämistä olin heidän kuolemansa jälkeen surrut. Minulle olisi totta puhuen riittänyt minuutti tai kaksi. Siinä ajassa olisin ehtinyt panna merkille entisestään syventyneen hymyn kuopan ja sen, ettei kuluma pakota ontumaan enää. Vaikka emme olisi ehtineet vaihtaa kuulumisia, olisi silmäni verkkokalvolle vielä kerran tallentunut tuttu ryhti ja rakas käsi huiskaisemassa otsalta hiukset.

Kaisa Raittila

Kaisa Halonen

Vartin retriitti