Lauri 2012 nro 18 (10 5) by Kirkko ja kaupunki

VANTAAN

Jalkapallo toi Georges Misse Ebonquen Suomeen ➤ 3



..

www.vantaanlauri.fi

Fillaroi vanha kirkkotie! ➤5 Matti Mäkelä: Rukous huojentaa ja tekee onnelliseksi ➤6 Metropoliassa kehitetään ekologista aurinkokeitintä ➤7

Saara Vuorjoki

Huoviset palasivat

vihkikirkkoonsa ➤ 8–9

Tuskin kukaan on aiheuttanut äidilleen niin paljon kyyneliä kuin Jeesus — Antti Nylén ➤ 3

Uutiset

Kirkkojen suojelua halutaan laajentaa

Pääkirjoitus 10.5.2012

Seitsemän reilua seurakuntaa suOmen luterilaisessa kirkossa on 9 seurakuntaa, joista joka viidennelle on myönnetty Reilun kaupan seurakunnan arvonimi. Tässä asiassa voin olla työnantajastani ylpeä, sillä Vantaan seitsemän seurakuntaa ovat nyt kaikki tässä joukossa. Ensimmäinen vantaalainen Reilun kaupan seurakunta oli Korso, jolle arvonimi myönnettiin ensimmäisten joukossa toukokuussa 200. Sen jälkeen seurakunnista yksi toisensa jälkeen on tehnyt eettisen valinnan ja nyt, Hakunilan liityttyä joukkoon, Vantaasta tuli neljäs Reilun kaupan seurakuntayhtymä. Naapureista Espoossa on kolme ja Helsingissä 1 Reilun kaupan seurakuntaa, mutta yhtenäistä linjaa ei ole. Reilun kaupan seurakunnalta edellytetään, että seurakunta käyttää reilua kahvia ja teetä ja sen lisäksi säännöllisesti muitakin tuotteita. Seurakunta myös pitää asiaa esillä toiminnassaan. Kirkko on ollut yksi edelläkävijöistä reilussa kahvissa, sillä Kirkon Ulkomaanapu alkoi myydä Uusi kirkkokahvi -nimistä kahvia tamperelaisen kehitysmaakaupan kanssa jo vuonna 199. Kirkkokahvi on edelleen yksi Reilun kaupan kahvimerkeistä, joissa on nykyisin runsaasti valinnanvaraa.

Suomessa on noin 520 iän perusteella suojel tua kirkkoa, joista yksi on Vantaalla, Pyhän Laurin kirkko. Erillispäätöksellä suojeltuja kirkkoja Suomessa on 44. Mikäli muutosehdotus suojelun laajenta misesta kaikkiin yli 50vuotiaisiin kirkkoi hin menee läpi, suojeltujen kirkkojen mää rä kasvaa noin sadalla. Vantaalla lainmuu tos koskisi vuonna 1927 valmistunutta Rus keasannan kappelia, 1950 valmistunutta Tik kurilan kirkkoa, 1960 valmistunutta Vaara lan kirkkoa sekä vuonna 1962 valmistunutta Korson kirkkoa. Käytännössä suojelun piirissä oleminen tarkoittaa nykyisin sitä, että olennaisia muu tos ja korjaustöitä varten on saatava lausun to Museovirastolta sekä vahvistus opetus ja kulttuuriministeriöltä. Lain uudistami nen vähentäisi byrokratiaa: ministeriön rooli poistuisi ja lausunto suunnitelluista korjaus ja muutostöistä tulisi Museovirastolta jo en nen kuin päätös luottamuselimissä tehdään. — Nykyistä kirkkolakia on tarve selkiyt

Jos kirkkolain uudistus menee läpi, vuonna 1960 valmistuneesta Vaaralan kirkosta tulee suojeltu.

Uudempia korjattava aiemmin

tää. Vuosi 1917 on yhä kauempana. On myös paradoksi, että Suomen arkkitehtuurimaine on peräisin vasta itsenäisyyden ajalta olevis ta rakennuksista, kirkkohallituksen yliarkki tehti Antti Pihkala kertoo. Pihkalan mielestä lakimuutos on tarpeen, sillä se vähentäisi byrokratiaa ja nopeuttaisi päätöksentekoa. Kirkkorakennuksesta luopu minen olisi kuitenkin yhä mahdollista. — Suojelusanaa pelätään turhaan. Käy tännössä kirkkolain mukainen suojelu tar koittaa ilmaista asiantuntijaohjausta, jota seurakunnat voisivat saada Museovirastol ta. Nykylain mukaan vasta satavuotiaat kir kot ovat ohjauksen piirissä. Esimerkiksi es teettömyysasiat, kuten pyörätuoliluiskan te keminen, vaativat kuitenkin erityisosaamis ta, Pihkala toteaa.

Yliarkkitehti Antti Pihkalan mielestä on hy vä, ettei suojelua sidota enää tiettyyn vuo teen vaan rakennuksen ikään. 50 vuotta on hänen mielestään hyvä ikäraja muun muassa siksi, että silloin viimeistään rakennus vaatii korjaamista ja kunnostamista. Uusia raken nuksia on korjattava vanhoja useammin, sil lä niissä on enemmän talotekniikkaa kuten ilmastointijärjestelmät. Pihkalan mielestä kirkot edustavat usein oman aikansa arkkitehtuurin kärkeä. — Olisi erikoista, jos niitä ei kohdeltai si samaan tapaan kuin muitakin arvokkaita rakennuksia. Hanna Antila

Kaikki Vantaan seurakunnat ovat reiluja

aikki Vantaan seurakunnat ovat nyt Reilun kaupan seurakuntia. Viimei simpänä joukkoon liittyi Hakunila ja ensimmäisenä Reilun kaupan seurakunnaksi tuli Korso vuonna 2007. — Suomessa on yhteensä 94 Reilun kau pan seurakuntaa. Vuonna 2007 valittiin en simmäinen ja luku kasvaa noin kymmenel lä seurakunnalla vuosittain, kertoo markki nointikoordinaattori Jatta Makkula Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä. Vantaa on neljäs seurakuntayhtymä, jo ka saa Reilun kaupan seurakuntayhtymä ni men käyttöönsä. Se edellyttää, että seura kunta käyttää Reilun kaupan kahvia ja teetä kaikissa tilaisuuksissa, osallistuu Reilun kau pan viikolle, kertoo Reilusta kaupasta seura

●

kirkkO On Julkistanut seurakuntia varten luodun ilmastolaskurin. Nettipohjaisella laskurilla seurakunnat voivat laskea hiilijalanjälkensä ja asettaa tavoitteita sen pienentämiseksi. Laskuri arvioi seurakunnan toiminnoista syntyvät kasvihuonepäästöt muun muassa jäte- ja sähkötietojen avulla. Laskurin käyttö on edellytys Kirkon ympäristödiplomin saamiselle. vaikeasti kehitysvammaisille ja heidän läheisilleen on julkaistu oma rippikoulukirja. Usein ihmettelen -kirja on

Myös ruusut voi valita reilusti.

saatavilla suomeksi ja ruotsiksi. Kirjaan liittyy myös sakasti. evl.fi-sivustolla julkaistu virikemateriaali. Kirjan ovat julkaisseet Kirkkohallitus, Kirjapaja ja Fontana Media. ●

vantaan suurimmissa yläkOuluissa järjestetään tänä keväänä ja ensi syksynä mopoturvallisuuskampanja kahdeksasluokkalaisille. Kampanjassa annetaan tietoa turvallisesta mopoilusta ja parannetaan nuorten liikennekäyttäytymistä. Kampanjan järjestää työryhmä, johon kuuluvat kaupungin sivistystoimen ja

nuorisopalveluiden sekä poliisin, Liikenneturvan ja KeskiUudenmaan pelastuslaitoksen edustajat. ●

vantaan kOuluissa Ja PäiväkOdeissa syötävästä lihasta noin 90 prosenttia on kotimaista. Ulkomaista lihaa on käytetty silloin, kun kotimaista ei ole ollut riittävästi saatavilla. Leivän ja leipomotuotteiden raaka-aineiden kotimaa on lähes poikkeuksetta Suomi. Tiedot käyvät ilmi Vantaan tilaajapalveluiden ja Vantaan Tilapalvelut Oy:n selvityksestä.

kuntalaisille ja huomioi sen eri työmuodois sa. Myös toimintasuunnitelmaan kirjataan, miten Reilua kauppaa edistetään. — Seurakunnat voivat hankkia esimerkik si kerhoihin ja leireille Reilun kaupan jalkapal loja tai muistaa henkilökuntaa Reilun kaupan kukilla. Myös uuteen kampanjaamme seura kunnat voivat osallistua, Makkula vinkkaa. Tällä viikolla lanseerattu kampanja he rättelee ihmisiä miettimään, miten Reilun kaupan tuotteita voi käyttää aamiaispöy dässä. — Aamupalapöydässä tehtävillä valin noilla on suuri merkitys. Seurakunnissa voi osallistua järjestämällä reilun kahvitteluaa mupalan tai tekemällä vaikka Reilun kaupan hedelmistä salaattia kokkikerhossa. Juha Tuomi/Rodeo/Liikenneturva

Osallistun kamPanJaan tarjoamalla vaimolleni äitienpäivänä aamiaisen, jossa on sekä reiluja että lähituotteita. Metsästä poimin valkovuokkoja ja kaupasta reilut ruusut.

Vähemmän byrokratiaa

Sean Garrison/Reilun kaupan edistämisyhdistys

suOdatinkahveJa lÖytyy jo yli 130 erilaista, joukossa tunnettujen suomalaisten paahtimoiden merkkejä, joten niiltä, jotka sanovat, etteivät pidä reilun kahvin mausta voi kysyä, oletko varmasti maistanut kaikkia. Itse olen maistanut aika montaa erilaista kahvia ja löytänyt niistä suosikkini. Teetä on samoin lukemattomia merkkejä. Reilun kaupan idea on siinä, että järjestelmä takaa viljelijöille ja työntekijöille kohtuullisen korvauksen heidän tekemästään työstä. Tuotannossa ei saa käyttää lapsityövoimaa, mikä esimerkiksi jalkapalloissa ja kaakaossa on iso ongelma. Myös muita ihmisoikeuksia ja työntekijöiden järjestäytymisoikeuksia on noudatettava. Suomalaiset ovat löytäneet Reilun kaupan tuotteet hyvin, sillä viime vuonna niitä myytiin yli sadalla miljoonalla eurolla. Parhaillaan on menossa Herää reilumpaan maailmaan -aamiaiskampanja, joka innostaa järjestämään reiluja aamiaisia.

irkkohallitus haluaisi laajentaa kirkol listen rakennusten suojelua. Nykyi sen kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkot ovat suojeltuja. Nuorempia kirkkoja on suojeltu erillisellä päätöksellä. Nyt kirkkolakiin esitetään muutosta, joka ulottaisi lain koskemaan kaikkia yli 50vuoti aita kirkkoja ja kirkollisia rakennuksia kuten kellotapuleita ja siunauskappeleita. Tätä nuo remmat rakennukset voitaisiin yhä suojella erillispäätöksellä. Esitys kirkkolain muutta miseksi esitellään kirkolliskokouksessa, joka on koolla Turussa 7.–11.5. Vantaan seurakuntayhtymä ja monet muutkin suuret seurakuntayhtymät ovat jät täneet eriävän mielipiteen siitä, että suoje lun ikärajaksi asetettaisiin 50 vuotta. Nyky käytäntö nähdään riittävänä. Taustalla ovat muun muassa taloudelliset syyt. — Vantaan seurakuntien mielestä ikäraja ei ole tarpeen, vaan rakennusten suojelua tu lisi miettiä tapauskohtaisesti, Vantaan seura kuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen pe rustelee. — Joka vuosikymmeneltä on hyvä säilyt tää jotakin, mutta ei ole välttämättä tarpeen säilyttää kaikkia tietyn aikakauden kirkkoja.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Vantaan kouluissa puhutaan mopoilusta. Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Perhettä vastaan meillä kaikilla on havaintoja kristityistä tai kristinuskoon muuten vain takertuvista ihmisistä, joiden mielestä on tärkeää ”puolustaa perhettä”. Perhe on usein yksikössä, sillä puolustustahto koskee ihannetta ja normia. Toisten ihmisten todelliset ongelmat eivät noita ihmisiä mietitytä. Ja jos oletamme evankeliumin olevan heille tuttu, on pääteltävä, etteivät he paljon piittaa myöskään Jeesuksen sanoista. Sillä miten voisi olla huomaamatta Ihmisen Pojan julkean välinpitämätöntä, jopa vihamielistä suhtautumista juuri perheeseen? Siitä pitää irtautua ensiksi, jos yhtään välittää taivasten valtakunnasta: ”Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle.” Esimerkkiäkin Jeesus näytti. Tuskin kukaan on koskaan aiheuttanut äidilleen niin paljon kyyneliä kuin hän. Isäänsä hän piti niin nolona ukkona, että kielsi hänet ykskantaan ilmoittamalla oikean isänsä olevan joku aivan muu. Eikä hän tietenkään perustanut omaa perhettä, ellei sellaiseksi lueta sitä entisistä kalastajista ja riidanhaluisista radikaaleista koostuvaa jengiä, joka hänen kannoillaan kulki.

Georges Misse Ebonque näyttää iltapäiväkerholaisille, miten jalkapalloa kuljetetaan.

Pallon perässä Georges Misse Ebonque tuli Kamerunista Suomeen pelaamaan jalkapalloa.

alkapalloilija Georges Misse Ebonque, 28, oli kahdeksanvuotias, kun in nostui jalkapalloilusta. Hänen koti maansa Kamerunin jalkapallomaa joukkue oli alkanut menestyä maa ilmalla vain muutamia vuosia aikaisemmin. Lapsena Georges ei sitten olisi halunnut tehdäkään muuta kuin pelata, mutta van hempien mielestä hän ei voinut rakentaa tu levaisuuttaan vain urheilun varaan. Hänen oli muiden sisarustensa tavoin ensin käytä vä koulu ja opiskeltava. Sen jälkeen hän voi si ryhtyä jalkapalloilijaksi, jos se vielä kiin nostaisi. — Perheeni on hyvin koulutettua väkeä. Meitä sisaruksia oli yhteensä yhdeksän, mut ta jäljellä on kahdeksan, sillä yksi meistä on kuollut. Georges teki työtä käskettyä: kävi koulua ja harrasti jalkapalloa. Hän opiskeli yliopis tossa ja suoritti BAtutkinnon pääaineenaan geologia. — Työttömyys on yleistä kotimaassani. Koulutusta vastaavan työpaikan löytäminen on kuta kuinkin mahdotonta ilman suhteita. Oman alan töiden sijaan Georges sai töi tä maitotuotteita jalostavasta tehtaasta. Hän ehti tehdä siellä töitä vuoden, kunnes sai vies tin jalkapalloilijakaveriltaan, joka oli päätynyt Suomeen. Tornion Pallo TP47 tarvitsi jouk kueeseensa hyökkääjän.

Töitä jalkapalloilijana

Niin Georges päätyi neljä vuotta sitten Torni oon. Tornion Pallo pelasi Ykkösessä, ja jalka palloilu täytti päivät. — Joukkueessa käytettiin suomen kieltä, eikä ymmärtäminen ollut helppoa. Meillä oli kahdet harjoitukset päivässä. Ei siinä pal jon ehtinyt muuta tehdä tai muita harrastuk sia kaivata. Georges muistelee, miten hän joskus Tor niossa kävi opettamassa jalkapalloa koululla. Jollain toisella kertaa hän kävi kertomassa Af rikasta ja omasta kotimaastaan. Kamerun sijaitsee keskisessä Afrikassa, Atlantin rannikolla. Maa on noin puolitois ta kertaa Suomen kokoinen, ja siellä asuu 20 miljoonaa ihmistä. Siirtomaavallan seurauk sena kahdeksassa maakunnassa on virallise na kielenä ranska ja kahdessa englanti. Geor gesin äidinkieli on ranska. Suomessa sillä tai dolla ei ole ollut paljon käyttöä. — Totta kai tunsin ja tunnen itseni vä lillä edelleen yksinäiseksi ja ikävöin kauka na olevaa perhettäni. Joukkue maksoi kerran vuodessa liput Kameruniin, ja kävin siellä lo malla. Yksi serkkuni asuu vähän lähempänä, Ranskassa.

Ehkä urheiluohjaajaksi? Georges viipyi Torniossa kaksi vuotta ja ehti tutustua siellä muutamiin itselleen tärkeiksi tulleisiin ihmisiin. Kamerunilaisen ystävänsä syntymäpäivillä hän tutustui suomalaiseen rakennusmieheen, jota pitää yhä parhaana suomalaisystävänään. Hän tutustui myös Saanaan, jonka kanssa meni myöhemmin naimisiin. Pariskunnal la on kolmen kuukauden ikäinen poikavauva. Tornion jälkeen Georges pelasi kaksi vuot

ta Kokkolassa Gamlakarleby Bollklubis sa GBK:ssa. Joukkueen myötä tuli tuntumaa myös ruotsin kieleen. — Kokkolassa tutustuin kongolaisiin, jot ka olivat muuttaneet Suomeen parikymmen tä vuotta sitten. He ovat opastaneet minua monin tavoin. Samalla kun Georges muutti Vantaalle, hänen jalkapalloilunsa muuttui ammatista harrastukseksi Porvoon Futuran joukkuees sa. Nyt hän miettii, mitä voisi tehdä ja mihin ehkä kouluttautua seuraavaksi. — Ehkäpä minusta voisi tulla urheiluoh jaaja tai valmentaja, tai miksei jalkapallo agentti tai liikemies. Tai voisihan työni liittyä myös matkailuun, pidän kielistä.

”Olemme elämän vuokralaisia” Eri paikkakunnilla asuessaan Georges on ha keutunut kirkkoon. — Olen kristitty. Kamerunissa ajatellaan, että kaikki protestantit, ovatpa he anglikaa neja, presbyteerejä, luterilaisia tai metodiste ja, kuuluvat samaan kirkkoon. — Raamatun mukaan tärkeintä on, että ihmiset rakastavat toisiaan ja itseään. Olem me täällä maailmassa elämän vuokralaisia, me emme omista mitään. Kaikki, mitä maa ilmassa on, on ollut ennen meitä, ja tänne sen jätämme. Mutta elämä on tarkoitettu iloksi ja nautinnoksi. Myyrmäen kirkolta löytyneiden yhteistyö kumppaneiden avulla työharjoittelupaikaksi järjestyi muutamaksi kuukaudeksi Martinris tin iltapäiväkerho. — Kerholaiset ovat mukavia ja kohteliaita. Täällä on niin kivaa, että omat huolet unoh tuvat.

p ä ivä

e l ä m ää

Juuri mallien mukaan elämistä Jeesuskin kammosi. Ihmiskunta oli hänelle pienin mahdollinen perusyksikkö. On väärin välittää vain omaisistaan ja omanlaisistaan tai korottaa oma elämänsä malliksi muille. Siinä pyhä Paavalikin näki kristinuskon poliittisen perussanoman. Näitä asioita ei voi sanoa liian usein. Mitä suu tottuu sanomaan, sen sydän kohta uskoo.

Ulla-Maija Vilmi

M ar tinristin iltapäiväkerholaiset ulkoilivat Georges Misse Ebonquen k anssa to ..

Va i n

On irvOkasta, että tarinan päässä seisoo suomalainen normaali-ihminen, jonka mielestä kristinuskon pääsisältönä on isä, äiti, poika, tytär ja auto. Perheen puolustajat ajattelevat, että perhe on ”yhteiskunnan perusyksikkö”, jonka rapautuessa koko hökötys rapautuu. Rapautumista taas on kaikki normista poikkeaminen. Legovertauksessa unohdetaan, että rakennuspalikoissa niitä itseään tärkeämpi asia on aina kontaktipinta, yhteisymmärrys. Tarvitaan myös mahdollisimman monenvärisiä ja -muotoisia palikoita, jotta rakennelmasta tulee kaunis ja eläväinen. Moderni bunkkeriperhestandardi tuottaa paljon identtisiä irto-osia.

Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

Pisteitä

Ota kantaa

Naisten raamattupiiri kokoontui maanantaina 7.5. Martinristissä.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Miten raamattupiiri syntyi?

Mihin unohtui sääli?

Markku Mattila

Anna Åberg, 

Lahja Koivulaakso,  Beatrice Lindgren, 

Miten tulit mukaan naisten raamattupiiriin? — Tutustuin piiriä vetävään Beatriceen alfakurssilla, jossa osuin hänen kanssaan yhtä aikaa keittiötöihin. Hän kertoi parakki koululla kokoontuvasta piiristä, ja lähdin hänen mukaansa. En osaa varmasti sanoa, mutta se oli ehkä joskus 18–19 vuotta sitten. Mitä raamattupiirissä tapahtuu? — Tutkimme parhaillaan Vuori saarnaa. Matteuksen evankeliumin 6. luku luettiin ensin ääneen jae jakeelta, jokainen vuorollaan. Sit ten keskustelimme. Raamatun sa na avautuu keskustelussa aivan toi sella tavalla kuin lukemalla yksin. Olen iäkäs enkä enää muista hyvin lukemaani. Yhdessä toisten kans sa voi myös aikaisemmin lukemani palautua mieleen. Pisteillä 1–5, paljonko annat naisten raamattupiirille? — Annan 5+ pistettä. Ilmapiiri on rakkaudellinen ja vapaa.

Miten tulit mukaan naisten raamattupiiriin? — Se oli vuosi 2004. Olin sai raana, ja aloin lukea enemmän Raa mattua. Aloin etsiä paikkaa, mis sä sitä voisi tehdä yhdessä tois ten kanssa, ja Anna toi minut tä hän piiriin. Järjestän asiat niin, että pääsen piiriin joka kerta. Mitä raamattupiirissä tapahtuu? — Alussa jokainen voi kertoa asioitaan, joiden puolesta rukoi lemme yhdessä. Raamatusta meil lä on menossa Vuorisaarna. Viime keväänä kävimme läpi Isä meidän rukousta lause lauseelta. Mieleeni on jäänyt, ettei rukoillessa ole tar koitus hokea tyhjiä. Sitäkin olem me yhdessä pohtineet, että anteek siantamus on arjen asia, sitä ettei jää kiinni vihaan ja katkeruuteen. Pisteillä 1–5, paljonko annat naisten raamattupiirille? — Annan 5+ avoimelle ja luot tamukselliselle hengelle. Se on var maan paljon vetäjästä kiinni.

Miten tulit mukaan naisten raamattupiiriin? — Piirin juuret ovat ryhmäs sä, joka alkoi kokoontua parikym mentä vuotta sitten eräässä kodis sa ja myöhemmin parakkikoulul la. Alun perin ajatuksena oli kes kustella ja rukoilla yhdessä. Halu sin tutkia Raamattua, ja pikkuhil jaa aloin vetää piiriä. Mitä raamattupiirissä tapahtuu? — Valmistelen kokoontumis ta rukoilemalla Jumalalta apua ja lukemalla tekstin moneen ker taan. Katson muita aiheeseen liit tyviä raamatunkohtia, mutta en käytä muuta kirjallisuutta. Syksyi sin olemme tutkineet Vanhaa tes tamenttia ja keväisin Uutta testa menttia. Olen huomannut, että pii riläiset pitävät siitä, että palautan keskustelun tarvittaessa päivän ai heeseen. Pisteillä 1–5, paljonko annat naisten raamattupiirille? — Annan 5+ pistettä. Piiri on niin ihana, etten voi muuta. Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

Asuntoloiden rakentamisen vas tustaminen on lintukotoajatte lua. Kansan jakautumisesta pu huttaessa olisi otettava huomi oon hyvä ja parempiosaisen herrakansan asenne esimerkiksi ongelmaisten asumiseen. Jos päihdeongelmaisten an netaan syrjäytyä ja ajelehtia maassa ja maasta, seurauksena on pysyvä yhteiskunnal linen rauhattomuus. Jo nyt nuoret ovat levot tomia. Aikuisuus on kateissa tietyissä ikä luokissa. Kokematto mien nuorten on vai kea hallita elämäänsä. Ongelmat kasautuvat. Oletko sinä, isä tai äiti, si sar tai veli, vailla omantunnon ääntä, joka muistuttaa säälistä

MITÄ MIELTÄ OLET?

Laura Hakkarainen

Onnellinen elämä Valoisa ja kodikas Vire Koti Aino ja Antti avataan toukokuussa Vantaan Asolassa, n. 200 m Koivukylän asemalta. Tarjoamme: • •

va n t a a l a i n e n?

ja ymmärtäväisyydestä heikko ja ja vähäosaisia kohtaan? Voit ko ajatella, että lapsesi on joskus vaikeuksissa? Voisikohan todellisilta päih dehuollon asiantuntijoilta löytyä jämäkkyyttä ja kokonaisvaltais ta näkemystä asumisongelmien ratkaisuun? Mielestäni asunto lat voisivat olla rauhallisessa ym päristössä, jossa luonnonlähei syys toimisi kuntouttajana. Hyvä ravinto ja omaehtoinen liikun ta ovat turvallisessa asun tolassa parasta lääkettä. Näin säästytään myös putkakuolemil ta. Eikä pidä unoh taa, että moni koditon on ollut rakentamas sa niin sanottua hyvin vointiyhteiskuntaa, josta tuli epäjärjestyksen pahoin vointivaltakunta.

Saara Vuorjoki

• • •

ympärivuorokautista palveluasumista ikäihmisille omat huoneet ja yhteiset kodikkaat ruokailuja oleskelutilat oman aidatun pihan ja neljä katettua terassia esteettömät tilat ja turvallisen asumisen virikkeellistä yhteistä toimintaa

Tiedustelut: puh. 044 278 6882 tai myynti@mainiovire.fi VIRE KOTI AINO JA ANTTI

Asolantie 14 01400 Vantaa

www.mainiovire.fi

Parempaa hoitoa EspEri CarE

Jouko Jääskeläisen, 60, ensimmäinen Vantaan koti sijaitsi Kuohukujalla.

 % Kouvolalaisluumäkeläinen

Synnyin Anjalassa. Ainoana lapsena sain vanhemmiltani runsaasti huomiota. Asuimme Valkealassa, Tammelassa, Karhulassa, Kotkassa ja Kuusankoskella. Olin 1-vuotias asettuessamme Kouvolaan. Kesäpaikkamme sijaitsee Luumäellä.

 % Tamperelais-helsinkiläinen

Pääsin opiskelemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistoon. Opiskeluaika oli hauskaa, mutta opiskelijaradikalismi oli kova haaste uskolleni. Tampereelta muutin Helsinkiin. Työskentelin Kristillisessä Liitossa ja ihastuin tulevaan vaimooni puolueen tilaisuudessa. Viime vaaleissa onnistuin palaamaan Kristillisdemokraattien kansanedustajaksi.

 % Vantaalainen

Vuonna 1983 avioiduimme ja hankimme ensimmäisen yhteisen kodin Myyrmäestä. Nykyinen kerrostaloasuntomme on kolmas kotimme Myyrmäessä. Kaikki kolme lastamme ovat muuttaneet omilleen. Olisin voinut olla enemmänkin kotona lasten ollessa pieniä. Kaikki on kuitenkin mennyt onnellisesti.

Uusi hoivakoti itäkeskuksessa Tarjoamme ympärivuorokautista palveluasumista vastaavatussa viihtyisässä Hoivakoti Vanhalinnassa. Muistathan, että voit käyttää palveluseteliä asumispalveluihin. 010 4088 136 | myynti@esperi.fi | esperi.fi

/ VANTAA

Koe Vantaa kirkkotiellä Vanha kirkkotie seurailee 15,5 kilometrin matkan historiallista Kuninkaantietä Linnaisten kartanolta Pyhän Laurin kirkolle.

1. Linnaisten kartano

3. Vantaankosken ranta

Kirkkotien alkupiste on kaupungin län sireunalla, aivan Espoon rajan tuntu massa Linnaisissa. Vieressä on Linnais ten kartano ja edessä aukeavat avarat pellot. Tarinan mukaan Linnaisten kar tano on nimetty Topeliuksen kirjan Lin naisten kartanon viheriä kamari mu kaan eikä päinvastoin.

2. Hämeenkylän kirkko

Sitten kulkijan yllättää raikas keidas. Vantaankoski kohisee. Sen partaalle voi istahtaa syömään eväitä tai kiertää kos ken ulkoilureittiä pitkin. Alueella on vuosisatojen ajan ollut vilkasta tuotan toa: tuulimyllyjä, malminjalostusta, vii latehdas. Nyt vallitsee rauha ja virkistä vä viileys. Kun raskii irrottautua kosken kuohuista, lähellä on seuraava etappi.

4. Tuupakan keto

Linnaisten jälkeen pellot vaihtuvat asu tukseksi. Oikealla mäellä kohoaa Hä meenkylän 20vuotias kirkko, jossa voi käydä ihailemassa modernia kirkko taidetta. Sieltä tullaan Vihdintien yli keskelle yrityselämän kuhinaa. Kauppa ketjujen isoja halleja ja teollisuutta riit tää aina Hämeenlinnanväylälle asti. Jukka Nevala

Tuupakan ketoa hoitaa Vantaan ympä ristöyhdistys vuotuisilla talkoilla. Se on luonnontilassa, vaikka aivan vieressä vyöryy Kehä kolmonen. On onni, kun kaupunkimme keskellä on luonnon keitaita. Kaupungissa ihmi nen meluaa, sotkee, kiirehtii ja hermoi lee pikkuasioista. Luonnossa jokainen puu, kukka ja ruohonkorsi voi opettaa hänelle hiljaisuuden, kauneuden, suur piirteisyyden ja ikuisuuden merkityksen.

5. Kirkkokallio Seuraava etappi on Kirkkokallio. Nimes tä huolimatta kalliolla ei tiettävästi ole ollut kirkkoa vaan tarinan mukaan siel tä on joskus nähnyt Pyhän Laurin kir kolle. Nyt ei silmä kanna kirkonkylään asti. Varhaiset asutukset jääkauden jäl keen syntyivät näille korkeille kallioil le. Silloin ei vielä ollut kirkoista tietoa kaan. Edessä näkyvät pellot olivat kaik ki veden alla.

6. Tolkinkylän pelto

Matkaan lähdetään lännestä.

Vanhan kirkkotien avajaiset Vantaan vanhan kirkkotien reitti otetaan käyttöön fillariretkellä tiistaina 15.5. Reitin avajaiset ovat osa Vantaan kaupunkijuhlaa. Fillariretkelle lähdetään klo 18 Hämeenkylän kirkolta (Auratie 3), ja se päättyy Pyhän Laurin kirkolle (Kirkkotie 5). Siellä vietetään hiljenty-

mishetkeä noin klo 19.30. Mukaan voi tulla myös matkan varrelta. ● ●

Hans von Schantz

artano ja peltomaisemia. Moderni kirkko ja ylikansallinen pikaruoka ketju. Teollisuusalueita ja jätti kauppoja. Koskenpärskeet ja luon nontilainen niitty. Tiheitä asuma alueita ja maalaistaloja. Keskiaikainen kirk ko ja kylänraitti. Vantaa on monenkirjava kaupunki, jos sa maisemat ja tunnelmat vaihtuvat hetkes sä. Tänä keväänä avattava Vantaan vanha kirkkotie kulkee puolen kaupungin halki. Si tä seuratessa kokee, mitä kaikkea Vantaa on ja on ennen ollut. 15,5 kilometrin reitillä on seitsemän py sähdyspaikkaa. Kirkkotien voi kulkea konk reettisesti luonnossa tai virtuaalisesti netissä. Retkeilyn ja nykytekniikan voi myös yh distää, sillä pysähdyspaikkojen kylteistä löy tyy älyruutu, jonka voi lukea älypuhelimel la ja päästä suoraan kirkkotien verkkosivuil le. Suurimman osan matkaa on mahdollisuus kulkea kevyen liikenteen väylää. Matkaan on hyvä lähteä kartanon kau niista vanhoista maisemista. Matka on kuin uuden elämän mahdollisuus. Tyhmä on mat kan tehtyään entisenlainen, viisas viisastu nut.

Ylästön asuinalueen jälkeen aukeaa Tol kinkylän pelto, jossa on toiseksi viimei nen pysähdyspaikka. Viimeinen osuus mennään Pakkalan ja Kartanonkosken läpi, Tuusulanväylän ali ja tullaan kir konkylän raitille.

Tien päässä on Pyhän Laurin kirkko.

7. Pyhän Laurin kirkko Pyhän Laurin kirkko on yksi Vantaan symboleja, pääkaupunkiseudun vanhin rakennus ja suosittu hää ja konsertti kirkko. Vanhassa kirkonkylässä on kuin toisessa ajassa, vaikka vieressä humise vat isot väylät. Tie kapenee ja vauhti hi dastuu kuin itsestään. Nykyisyys vilistää ohi katse suunnat tuna tulevaisuuteen, mennyt istuu pai kallaan ja mietiskelee omaa olemus taan. Kun katselet menneisyyttä tääl lä vanhan kirkon mailla, istahda sinä kin ja pohdi, oletko sellainen kuin ha luat olla. tekstit Katriina Harviainen kursivoidut tekstit Virpi Hämeen-Anttila.

www.vantaanvanhakirkkotie.fi Muut kaupunkijuhlatapahtumat, joissa seurakunta mukana, www.vantaanseurakunnat.fi

Hans von Schantz

— En kykene älyllisesti erittelemään, minkä vuoksi virsien kuunteleminen tuntuu hyvältä. Ehkä haluan kuunnella niitä tunnelman, hartauden ja turvallisuudentunteen takia, Matti Mäkelä sanoo.

Rukoileminen tuo rauhaa Kirjailija Matti Mäkelä on kertonut läheisilleen rukoilevansa heidän puolestaan.

usimmassa kirjassaan Ihmi sen olosijat (WSOY 2012) kir jailija Matti Mäkelä yllättää kirjoittamalla lyhyesti rukoi lemisesta. Hän kertoo käy neensä viime vuosina kir koissa sytyttämässä kyntti län ja rukoilemassa rakkaimpiensa puoles ta. Ehkäpä hän haluaisi tarkentaa, mistä oi kein on kyse? — Rukoileminen on minulle hyvin käy tännöllinen asia. Esimerkiksi matkoilla ulko mailla menemme yleensä vaimoni Helmin kanssa yhdessä kirkkoon. Sytytämme kyntti län, toisinaan useita, joskus kaikille läheisille. Kynttilän sytyttämisen jälkeen pariskun ta jää joksikin aikaa istumaan hiljaa kirkon penkkiin. — Käyn mielessäni läpi lapsen ja lapsen lapsen kerrallaan. Epämääräisesti toivon heil le hyvää elämässä. En tiedä, mitä vaimoni ajattelee siinä istuessamme. Emme keskuste le näistä tilanteista ja kokemuksista.

Rukoileminen on Matti Mäkelälle tut tua lapsuudesta. — Lapsuudenkotini oli uskonnollinen. Sekä isoisäni että isäni olivat lestadiolaisia maallikkosaarnaajia. Huomaan olevani kol mannen polven matkasaarnaaja. Tosin omat aiheeni ovat olleet maallisia, toteaa kirjailija, joka myös luennoi ahkerasti. Mäkelän kotiväki kuului ”lievempään les tadiolaissuuntaan” kuin useimmiten julki suudessa oleva ja kannattajamäärältään suu rin vanhoillislestadiolaisuus. Liike ja sen leh ti ovat nimeltään Rauhan Sana. — Perheemme saarnamiehet kirjoittivat hartauskirjoituksia lehteen. Kotonamme pi dettiin myös seuroja. Lestadiolaisuuden pai nopiste on lapsuuteni kotiseutua Ilmajokea pohjoisempana, joten isoihin seuroihin läh dettiin yleensä siihen suuntaan. Rauhansanalaiset lestadiolaiset olivat Il

majoella vähemmistön vähemmistö. Tavalli sempaa oli kuulua herännäisyyteen tai evan kelisuuteen. Mäkelän mukaan vähemmistöön kuulu minen opettaa nöyryyttä. — Vähemmistöön kuuluva tietää, ettei voi pärjätä kovalla äänellä tai komentelemalla toisia. On mietittävä ja pohdiskeltava, että pystyy perustelemaan näkemyksiään väitte lyissä. Ehkä tähän liittyy se, että kirjailijois sa on yliedustus lestadiolaisperheiden lapsil la. Mieleeni tulevat vaikkapa Antti Hyry ja Arto Melleri.

Varttuessaan Matti Mäkelä otti monen

muun tavoin etäisyyttä kodin henkiseen pe rintöön. — Irtiottoni ei ollut dramaattinen. Isä ni oli lempeä ihminen ja kotimme oli tietyllä tavalla avaramielinen. Saimme lapsina käy dä myös kirkon kerhoissa ja isä saattoi kat sella tv:tä. — En myöhemminkään halunnut pahoit taa isäni mieltä. Olen kyllä kirjoittanut kai kenlaista, mutta lähetin aikoinaan isälleni, ja edelleenkin äitipuolelleni, vain sellaiset kirja ni, jotka ajattelin heille sopiviksi lukea. Uskonkäsityksiä enemmän väittelyiden aiheet saattoivat kotonakin liittyä nuorten vasemmistolaistumiseen. Matti Mäkelä kä vi Seinäjoen Lyseota, jossa hän löysi aisapa rikseen luokkatoverinsa Esa-Matti Peuran. Esa-Matilla oli herännäistausta, mutta sil lä ei ollut merkitystä, kun lukiolaiset keskit tyivät yhdessä parantamaan ja pelastamaan maailmaa. — Yhteytemme Esa-Matin kanssa jatkui hänen kuolemaansa asti. Me olimme luok katovereihimme nähden poikkeus siinä, et tä lähdimme Helsinkiin opiskelemaan. EsaMatti vihki minut nykyiseen avioliittooni ja siunasi kotimme. Papiksi valmistunut Esa-Matti Peura työs kenteli viimeiset elinvuotensa Mikkelin hiip

pakunnan tuomiokapitulissa. Aikaisemmin pitkään Kymenlaaksossa asunut Matti Mäke lä on puolestaan elänyt viime ajat, kymmen kunta vuotta, Nivan kylässä, joka kuuluu ny kyään Joensuuhun.

Kylätoimintaan perusteellisesti paneu tuneesta Matti Mäkelästä tuli Esa-Matti Peu ran ehdotuksesta kirkon maaseututoimikun nan jäsen. — Maaseutunäkökulma on jäänyt vähälle huomiolle, vaikka luterilaisen kirkon juuret ovat maaseudun kinkereissä ja kyläseurois sa. En silti ehdota, että pitäi si ryhtyä katsomaan taakse päin, vaan pitäisi rakentaa uudelleen yhteyksiä kirkon ja kyläyhteisöjen välille. Maa ilma muodostuu pienyhtei söistä eikä metropoleista. — Kun osallistuin toimi kunnan ensimmäiseen koko ukseen, minua ilahdutti, kun aluksi veisattiin virsi. Olin hetkessä myyty. On harmi, etten itse osaa laulaa. Isä ni oli hyvä laulaja ja isoisäni soitti pelimannina ennen us koon tuloaan. Virsien kuunteleminen on Mäkelälle eräänlaista ru kousta. — En kykene sanallises ti tai älyllisesti erittelemään, minkä vuoksi virsien kuun teleminen tuntuu niin hyvältä. Ehkä halu an kuunnella virsiä tunnelman, hartauden ja turvallisuudentunteen takia. Virsien kuuntelu on laajentunut myös mu siikkitoimittaja Risto Nordellin radio-oh jelmiin. Niissä soiva hengellinen barokki musiikki tuo ”hyvän ja hengellisen olotilan”. Myös sopiva ympäristö voi viedä mietiskele vään tilaan. — Kun käyn ulkomailla hautausmailla, en tutki paikkakunnan kulttuurihistoriaa ja ni miä hautakivistä, vaan menen sinne hiljenty mään. Ortodoksiset metsähautausmaat ovat suosikkejani kotimaassa.

Myös luennointi- ja muu matkat auton ra tissa vievät Mäkelän zeniläiseen tilaan ja saa vat rauhoittumaan.

— Totta kai olen elämän mittaan käynyt läpi kaikki mahdolliset kaupankäyntikeinot Jumalan kanssa, Matti Mäkelä toteaa. Rukoileminen ei kuitenkaan kiinnosta nut häntä pitkään aikaan mitenkään erityi semmin. Tietoisempi oma rukoilemien al koi ja vahvistui isoisyyden myötä. Mäkeläl lä on kaksi poikaa ja näillä kolme lastenlasta. Lapsiin kuuluu myös nykyisen vaimon tytär. — Rukoileminen antaa rau haa. Se huojentaa ja tekee on nelliseksi. — En piittaa mitään dogma tiikasta, siitä, mikä oppi on oi kea tai mikä vielä oikeampi. Vaikka Mäkelä pitää yhtei söllisyyttä tärkeänä, hän ei kai paa rukoilemiseensa yhteisöä. — Rukoileminen on minul le henkilökohtainen asia. Tar vitsen siihen yksinäisyyttä. Toi saalta myös julkiset Jumala suo jele Suomen kansaa -tilanteet saavat kyyneleet silmiini. Mäkelä kokee rukoillessaan olevansa suuren mystisen edes sä oleva ihminen. Hän ei an na Jumalalle listaa asioista, joil le tämän pitäisi tehdä jotakin. Hän ei myöskään seuraa, mitä rukoilemisen jälkeen tapahtuu. — En kiinnitä huomiota rukouksen tulok sellisuuteen. Minulle riittää hyvä olo ja tur vallisuudentunne. Läheisilleen Mäkelä on kertonut, että ru koilee heidän puolestaan. — En tietenkään kerro rukoilemisesta pie nimmille lastenlapsille ennen kuin vasta sit ten, kun he ovat sen verran vanhoja, että ym märtävät asian. Ajattelen lapsellisesti, että jo se, että sanon rukoilevani heidän puoles taan, antaa heille turvallisuutta ja tuo hy vää elämää.

”

Huomaan olevani kolmannen polven matkasaarnaaja. Tosin omat aiheeni ovat olleet maallisia.”

Ulla-Maija Vilmi

a Markku Mattila

Auringon energialla

oukko kansainvälisiä opiskelijoita puuhailee ympäristötekniikan la boratoriossa projektiensa parissa. Ranskalainen Sophie työstää latti alla termoakustista laitetta. — Hän on oikea keksijä, sanoo suoma lais-palestiinalainen Nidal Abu Shanab. Molemmat opiskelevat Metropolian Leiritien oppilaitoksessa Myyrmäessä nel jättä vuotta. Kansainvälinen Environmen tal Engineering -linja vetää opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Tutkintoa suoritta vien opiskelijoiden lisäksi oppilaitoksella on myös vaihto-oppilaita. — Täällä on mukava tunnelma, ihmi set tulevat nopeasti tutuiksi keskenään. Matkapuhelin pirisee. Soittaja on yk si Nidalin tämän vuoden projektiryhmän kaveri.

Säteitä kattilan pohjaan Laboratorion ulkopuolella olevalla parkki paikalla seisoo kiiltelevä alumiininen ra kennelma. Aurinkokeittimen prototyyppi on tuotekehitysprojekti, jota Nidal on ol lut mukana toteuttamassa. — Meitä oli ryhmässä minun lisäkse ni kenialainen, nepalilainen, venäläinen ja nicaragualainen. Istuttiin alas ja esitel tiin ideoita, tehtiin suunnitelma, kokeil tiin, mikä toimii, mikä ei, mallinnettiin ja toteutettiin se, Nidal selostaa. — Opiskelun kannalta aurinkokei tinhankkeen tarkoitus on ollut, että pe rehdymme projektin tekemiseen yhdessä toisten kanssa. Olemme saaneet huoma ta, että projekti elää omaa elämäänsä, ei kä kaikki mene niin kuin on suunniteltu. Eteen tulee kompastuskiviä, ja meidän pi tää ratkoa, miten niiden ohi pääsee. Keitin on kuitenkin myös ihan oikea tuote. Aurinkokeittimiä on tehty ja toteutet tu niin kauan kuin ihmiset ovat ymmärtä neet, että kun peilillä kootaan säteitä tiu kempaan kimppuun, ne alkavat polttaa. — Tässä keittimessä on uutta se, et tä säteet kootaan heijastimella altapäin ja sitten ylös suoraan keittolevylle kattilan pohjaan. Keittolevyn paikkaa ja heijasti men asentoa liikutetaan auringon aseman mukaan, jotta keitin toimii aina mahdolli simman tehokkaasti, Nidal esittelee. — Lisäksi tätä käytetään kätevästi hei

Metropolia-ammattikorkeakoulussa opiskeleva Nidal Abu Shanab on ollut mukana kehittämässä uudenlaista aurinkokeitintä. jastimen takaa, niin ettei ole vaaraa joutua säteiden häikäisemäksi kuten perinteisten keittimien kanssa työskenneltäessä.

Ideasta hankkeeksi, hankkeesta kehitysavuksi Aurinkokeitinhanke tuli Metropolian opis kelijoille Tekniikka elämää palvelemaan -yhdistyksen Markku Komoselta. Komo nen haluaa siitä tuotteen, jota saa jo ensi vuonna kaupoista. Jos keittimen kehittely oikeaksi tuotteek si onnistuu, myyntituotot ohjataan kehitys yhteistyöhankkeisiin, joilla edistetään au rinkoenergian käyttöä maissa, joissa säh kö on vähissä. Nidal pitää ajatuksesta. — Ei olisi hullumpi ajatus viedä tällai sia esimerkiksi Gazan palestiinalaisalueel

le. Siellä on paljon käyttöä hyville ideoille. Saarron takia siellä joudutaan muutenkin toteuttamaan kaikki kikkailemalla. Sement tikin pitää valmistaa kierrättämällä. Metropolian opiskelijoiden aurinkokei tin on tosin viritetty Suomen leveyspiireil le. Lähi-Idän korkeuksilla auringon kulma on toinen, joten keitinkin näyttäisi siellä vä hän toiselta.

Yksi projekti loppuu, toinen alkaa Nidal on alun perin kotoisin Jerusalemis ta. Hän ehti opiskella yliopistossa Ramal lahissa. — Minun oli tarkoitus lukea arkeologiaa pääaineenani. Sitten selvisi, että professori, jonka sitä piti opettaa, oli ammuttu, joten pääaineeksi piti ottaa maantiede ja arkeo logiaa oli vain sivuaineena.

— Valmistuin yliopistosta, mutta sitten alkoi toinen Intifada eli palestiinalaisten kansannousu, ja työmahdollisuudet hävisi vät siihen. Suomeen tuleminen oli Nidalille toinen alku. Elämä kulkee vähän kuin tuotekehi tysprojekti: välillä pitää suunnitella vähän uusiksi ja sitten taas jatkaa eteenpäin. — No, minä olen realisti, Nidal hymäh tää. — Useimmat opiskelukaverit ovat palaa massa kotimaahansa, kun ovat valmistu neet. Ilman tarpeeksi hyvää suomen kielen taitoa on hyvin vaikeaa löytää työpaikko ja täältä. Minä kuitenkin toivon löytäväni. Tämä on hyvä ja kiinnostava ala. Paras olisi sellainen työpaikka, jossa olisi tarjolla sopi vasti myös kehittämistyötä. Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

”Tässä keittimessä on uutta se, että säteet kootaan heijastimella altapäin ja sitten ylös suoraan keittolevylle kattilan pohjaan.” Hämäränhetki

Lammaslampi, N 60°15.683´E 024°47.935´ 2. toukokuuta klo 21.34. Markku Mattila

Häät 43 vuott Pyhän Laurin kirkko on Helsingin emerituspiispan Eero Huovisen ja hänen vaimonsa Anja-Tuulikin vihkikirkko.

esäkuun alus sa tulee kulu neeksi 45 vuot ta siitä, kun teo logian opiskeli ja Eero Huovinen ja juuri yli oppilaaksi pääs syt Anja-Tuulikki Harri al koivat seurustel la. He olivat tutustuneet Malmin seura kunnan nuorisotyössä. Opiskelunsa ohella Eero työskenteli nuorisotyöntekijänä Malmin seurakun nassa. Työhön kuului muun muassa Pih lajamäen yhteiskoululla koripalloiltoja, joiden lopussa oli iltahartaus. — En osannut koripalloa, mutta pidin iltahartauden. Anja-Tuulikki asui Pihlajamäessä. Hän oli käynyt rippikoulunsa Tapiolas sa, eikä siksi juurikaan tuntenut Mal min seurakunnan nuoria. Rippikoulun jälkeen seurakunta oli kuitenkin alkanut kiinnostaa häntä. — Naapurin tytöt pyysivät minua mukaansa ja kävin joissakin nuortenil loissa. Vaikka Eero oli iskenyt silmänsä AnjaTuulikkiin, hän ei ryhtynyt toimiin val loittaakseen tämän. — Työmoraalini oli sellainen, etten työntekijänä voinut yrittää tehdä erityis vaikutusta työni kohteisiin. Työsopimuk seni päättyi 31.5.1967 ja Anja-Tuulikki pääsi ylioppilaaksi samana päivänä. Soi tin heti seuraavana päivänä ja pyysin hä net treffeille. Seurustelu alkoi saman tien. Kahden kymmenenviiden päivän kuluttua juhan nuksena he menivät kihloihin. Anja-Tuu likki oli 18-vuotias. — Anoppi säikähti, kun tytär meni kihloihin niin nuorena. Kyllä appikin oli tiukkana, katsoi mikä tuo pitkä ja laiha mies oikein oli. No ihan hyvin tulin toi meen heidän kanssaan, muistelee Eero Huovinen. — Jos omat lapset toimisivat saman laisella aikataululla, niin kyllä siinä ku ka tahansa voisi vähän säikähtää, toteaa Anja-Tuulikki.

lausajan tapahtumaa. Mukana tapahtu missa oli nykyinen ortodoksisen kirkon metropoliitta Ambrosius. Aloitimme teologian opiskelut Amb ron eli Risto Jääskeläisen kanssa saman syksynä 1964. Risto opiskeli ja eli. Mi nä harrastin enemmän jälkimmäistä, ja niin kurssitoverini valmistui pari vuotta ennen minua. Risto hankkiutui Nurmeksen evanke lisen opiston rehtoriksi, ja siellä pidim me yhdessä rippikoululeirejä. Anja-Tuu likin kanssa olimme menneet kihloihin, ja hänkin oli mukana. Eräänä iltana Ris to purki huoltaan pienen paikkakunnan ahtaista raameista. Nuori rehtori ja teo logi oli kysytty mies paikkakunnan seu rapiireissä. ”Sopisiko, Eero, että kävelisin käsikynkkää Anja-Tuulikin kanssa tun nin verran edestakaisin pitkin Nurmek sen raittia. Kun se nähtäisiin, saisin ol la täällä muutaman kuukauden rauhas sa.” Sopihan se. Sopiva päivä Anja-Tuulikki ja Eero Huovisen häille oli viattomien lasten päi vä eli 28. joulukuuta 1968. — Viattomien lasten päivä sopi hy vin siksi, että olin niin nuori. Olin täyt tänyt elokuussa 20 vuotta, Anja-Tuulik ki sanoo. — Päivän valintaan vaikuttivat myös verotukselliset syyt. Silloin oli vielä puo lisoiden yhteisverotus, ja koko vuoden verotus määräytyi vuodenlopun tilan teen mukaan, neljä vuotta vanhempi Ee ro jatkaa. Helsinkiläisopiskelijoiden vihkipai kaksi tuli Pyhän Laurin kirkko. — Isäni Lauri Huovinen toimi Mal min kirkkoherrana 1950-luvulla, ja kä vin Pyhän Laurin kirkolla joskus niinä aikoina. Muistan kymmenvuotiaana ta vanneeni Helsingin pitäjän kirkkoherran Otto Weckströmin. Myöhemmin isästä ni tuli Turun tuomiorovasti, Eero Huovi nen kertoo. — Vihkipaikaksi Pyhän Laurin kirkko tuntui hyvältä siksikin, että se on vanha historiallinen rakennus, jossa menneet sukupolvet ovat läsnä. Silloinen Malmin kirkko ei ollut kovin romanttinen. Kir koksi oli kunnostettu vanha Terijoen hu vila, Anja-Tuulikki Huovinen jatkaa.

Pariskunta oli kihloissa puolitois

Nykyisiin hääjärjestelyihin ver

ta vuotta. Syksyllä Anja-Tuulikki aloitti taidehistorian opinnot yliopistossa. Ee ro jatkoi teologian opintojaan ja teki töi tä muun muassa ylioppilastyön sihteeri nä kristillisessä järjestössä. Eero Huovinen on uusimmassa kir jassaan Lähdön aika muistellut yhtä kih

rattuna 1960-luvun lopun järjestelyt oli vat yleensä aika vaatimattomia. — Elämä oli yksinkertaista ja niukkaa. Rahat olivat monesti tosi tiukalla. Kaik ki oli enimmäkseen omatekoista, Eero selostaa. — Olin vasta aloittanut opiskelut, ei

kä minulla tietenkään ollut varallisuutta. Äitini osti minulle Hakaniemen hallin lähellä olleesta kangaskaupasta hääpukua varten valkoista, ruusukuvioista, satii ninomaista kangasta. Se maksoi 5 mark kaa metriltä, Anja-Tuulikki muistaa. — Kummitätini ompeli hääpukuni. Hän oli ompelija, jolla oli aikoinaan atel jee Seinäjoella. Morsiamen pääkoristeeksi tuli kieloja, samoin hääkimppuun. Kielot tuntuivat oikealta valinnalta siksi, että niitä kas voi paljon Anja-Tuulikin äidin lapsuus kodin mailla. Sulhanenkaan ei pukeutunut van haan rippipukuunsa. Morsian muistaa, että sulhasen tummansininen puku han kittiin Stockmannilta. Kaasoja ei vielä tuolloin ollut mukana hääjärjestelyissä, mutta morsiusneidoksi saatiin sulhasen 9-vuotias sisarpuoli. Jää tyään varhain leskeksi Eero Huovisen isä oli avioitunut uudelleen. Morsiusneidon tehtävänä oli pitää hääkimppua. Hääkutsut kirjoitettiin käsin. Vihki pari laati monistetun käsiohjelman. Ur kuriksi oli pyydetty Pihlajamäestä tuttu Pentti Tynkkynen. — Musiikkina oli Buxtehuden Toc cata F-duuri, vaimo yllättää miehensä muistamisellaan. — Lisäksi veljeni ja hänen vaimonsa lauloivat urkuparvelta. He olivat itse va linneet laulun. Ihmettelin silloin, mistä he oikein keksivät sen. Laulun ensimmäi sessä säkeistössä sanotaan Sinun rauha si anna mulle,/ elon kohtalot kirkastain. /En mä pyytänyt tyyntä tietä, /sinun tah tosi tietä vain. Sehän on kuin hautajais laulu, Eero toteaa. — Mutta kyllähän meidän tiemme olisi voinut olla myös tyynempi. Tarkoi tan perinteistä perhe-elämää. Olin tot tunut siihen, että perheenisä tulee nel jältä töistä ja viideltä perhe syö yhdessä. Eeron opinnot ja ura ovat tuoneet muka naan huomattavasti vaihtelevamman elä män, Anja-Tuulikki sanoo. — Jollain tavalla 24/7 elämäntyyli on ollut osa minua jo ennen kuin siitä pu huttiin. Ehkä taustalla on, että isäni piti aikoinaan kuria ja opetti, ettei tänne ole tultu loikoilemaan, Eero jatkaa.

Sulhasen isä oli itsestään selvä valin

ta vihkijäksi. — Isäni puhui luomiskertomuksen pohjalta siitä, miten Jumala loi miehen ja naisen avuksi toisilleen ja siunasi heidät, Eero kertoo. — Minä jäin miettimään, miksi hän sanoi, että se, millainen avioliitostamme tulee, riippuu etenkin minusta vaimona, Anja-Tuulikki pohtii. Vihkipuhe on jäänyt mieleen siksikin, että pari sai sen myös kirjallisena. Mie leen on jäänyt myös hääauto. — Bestmanina toimineella kaverilla

Eero ja Anja-Tuulikki Huovinen muistelevat, ni oli Ford Cortina -merkkinen auto. Se on nykymittapuun mukaan pieni, mutta silloin se oli keskikokoinen. Hän ajelutti meitä vihkimisen jälkeen pitkin PohjoisHelsinkiä sillä aikaa, kun hääväki siirtyi Anja-Tuulikin vanhempien kotiin Pihla jamäkeen.

Heila helluntaina — aviopuoliso aina

1920-luvulla rakennettu Seutulan kappeli on tunnelmallinen vihkipaikka.

älle vuodelle ehtii vielä saada lähes kesähäät ja ilman suuria valmisteluja. Hääyö-tapahtumat saavat jatkokseen Hääpäivän. Helluntain aattona lauantaina 26.5. Seutulan kappelissa vihitään pareja pitkin päivää klo 8–16. Tunnelmalliseen 1920-luvulla rakennettuun kappeliin voi varata vihkiajan etukäteen tai tulla suoraan paikalle. Ilman ajanvarausta tulevat parit vihitään saapumisjärjestyksessä. Toimitukseen on varattu 15 minuuttia paria kohti. Ennen toimitusta jokainen pari käy vihkikeskustelun papin kanssa. Alttarille aikovien tarvitsee tuoda mu-

kanaan vain puoliso, paperit ja sormukset. Paikalla on useita pappeja ja myös vihkimisen kaksi todistajaa löytyvät tarvittaessa seurakunnan puolesta. Vihkimiseen kuuluvan häämarssin voi valita kanttorin kanssa paikan päällä muutamasta vaihtoehdosta. Mahdollisten häävieraiden määrä toivotaan rajattavan 20:een, koska kappeli on varsin pieni. Hääpäivässä voidaan myös siunata avioliitto, joka on solmittu maistraatissa. Vihkiminen hääpäivänä edellyttää, että molemmat vihittävät kuuluvat kirkkoon ja ovat käyneet rippikoulun. Vihkiparilla pitää olla mukana todistus avio-

liiton esteettömyyden tutkinnasta sekä henkilöllisyystodistukset. Esteettömyyden tutkintaa täytyy pyytää viimeistään viikkoa ennen vihkipäivää omasta kotiseurakunnasta tai keskusrekisteristä (esimerkiksi Vantaan seurakuntien keskusrekisteristä). Jotta ehtii Seutulassa naimisiin helluntaiaattona, viimeinen päivä tutkinnan pyytämiseen on perjantai 18.5. Hääpäivän järjestää Vantaankosken seurakunta.

Lisätietoja www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski.

Saara Vuorjoki

ta sitten

että heidän häänsä olivat 1960-luvun tyyliin vaatimattomat mutta hauskat. Vihkipari ei käynyt varsinaisessa hää kuvassa. Kirkossa ja muutenkin kuvia ot ti valokuvausta harrastava malmilainen seurakuntanuori. Harmi vain, että kuvat alivalottuivat, ja niistä tunnistaa vain jo tenkuten herra ja rouva Huovisen. Hääjuhla, johon osallistui 35 henkeä, järjestettiin Anja-Tuulikin vanhempien 67 neliön kolmiossa. — Äitini oli valmistanut ruoaksi karja lanpaistia. Tietenkin oli myös hääkakkua. Molempien muistikuvien mukaan juhlat olivat hauskat. Häälahjoiksi tuli kattiloita, kuuden hengen astiasto, haa rukoita ja veitsiä. — Kaikki tavarat mahtuivat hyvin Kallion yksiöömme, vaikkei siellä monta komeroa ollutkaan. Asuimme siellä kol me vuotta, Anja-Tuulikki muistelee. Jääkaappikin oli niin pieni, että mai topurkit vaivoin mahtuivat siihen. Lastu levystä tehtiin ja maalattiin kirjahylly, jo ka erotti alkovin työtilaksi. Puuseppä te ki laverisängyt, se oli niihin aikoihin ai ka edullista. Valmiina sai vain 180-sent tisiä sänkyjä, ja se oli liian vähän Eerolle.

Häämatkalle nuoripari lähti Tuk

holmaan, jossa he viettivät uudenvuoden.

— Menomatkalla oli aivan hirveä myrsky, ja laiva oli pieni purkki nykyisiin aluksiin verrattuna. Meillä oli varattu na ateria, mutta heti kun maistoin alku palaa, jouduin syöksymään hyttiin. Pian Eerolle kävi samoin. Olimme tosi huono vointisia, Anja-Tuulikki muistelee. Naimisiin menon jälkeen opinnot jat kuivat. Sitten tuli työelämä. Anja-Tuu likki Huovinen aloitti vuonna 1972 Suo men museoliitossa, jossa hän työskente li kahta kuukautta vaille 40 vuotta. Hän jäi viime lokakuussa eläkkeelle pääsih teerin työstään. — Harrastuksesta tuli minun työni, eikä minulla ole ollut myöhemmin aikaa harrastaa juuri muuta kuin piispan rou van velvollisuuksia. Mutta ennen kuin puolisosta tuli Hel singin hiippakunnan piispa 1991, perhee seen tulivat kolmentoista avioliittovuo den jälkeen lapset, ensin Laura ja sitten Jaakko. — Kun Eero oli yliopistolla töissä, hän saattoi aika joustavasti hoitaa lapsiamme. Sitten kun hänestä tuli piispa, tuntui kuin olisimme menettäneet perheestä isän ja miehen, Anja-Tuulikki Huovinen sanoo. Molempien puolisoiden mielestä lap

set ja nyttemmin lastenlapset ovat rikas tuttaneet elämää valtavasti. Lähdön aika -kirjassaan Eero Huovi nen toteaa puolisoiden lähentyneen toisi aan vuosikymmenten mittaan. — Ehkä se koskee kaikkia vuosikym meniä yhdessä olleita aviopareja. Ensim mäiset yhteiset vuodet menevät särmien hiomiseen ja eri tapojen ja kulttuurien yhteen sovittamiseen. Myöhemmin ei kaikesta tarvitse enää edes puhua, AnjaTuulikki pohtii. — Toisaalta on hyvä, että kodissa on muitakin ovia kuin ulko-ovi. Silloin nii tä voi paukutella kiinni tarpeen mukaan ilman että joutuu lähtemään pois kotoa, lisää Eero.

Kun Huoviset katselevat Pyhän Laurin kirkkoa ja muistelevat naimisiin menoaan, mieleen nousee vihkitilaisuu den jännittävyys. Ehkä sen takia tilai suuden kaikki yksityiskohdat eivät pai nuneet mieleen. Pariskunta oli Pyhän Laurin kirkol la myös vihkipäiväänsä edeltävän päivä nä. Silloin Eero Huovisen teologiystävä, assistentti Simo Kiviranta toimitti eh toollismessun.

— Messussa rukoiltiin avioliitollem me siunausta ja Kristuksen läsnäoloa. Ti laisuus ei ollut erityisen juhlallinen, mut ta se oli sisäisesti tärkeä. Avioliiton sol miminen on suuri askel nuoren ihmisen elämässä, Eero Huovinen toteaa. Vihkipäivänä oli paljon pakkasta ja lunta. Lumi meni sisään morsiamen val koisiin sandaaleihin. Kello 15 aikoihin On aika varata vihkeskitalven päivä jo hämärtyi, kun isä kiaika Pyhän Laurin saatteli tytärtään kohti alttaria. kirkkoon vuoden 2013 — Kyllä siinä piti tosi syvään kumar tammi–huhtikuultaa, kun sydämeltään lempeä, mutta ul le. Aikoja aletaan jakoisesti päättäväinen ja jämpti pohjalais kaa 28.5. Tikkurilan mies luovutti tyttärensä, myöntää Eero. kirkkoherranvirastos— Mietin etukäteen moneen kertaan, sa (Unikkotie 5 B) tai onko tämä rakkaus varmasti se oikea, jo p. 09 830 6226 arkisin hon haluan sitoutua koko elämän ajak klo 9–15. si. Jotenkin asia varmistui. Aloin ajatella Vihkiaikoja vuoavioliittoamme johdatuksena, Anja-Tuu den 2013 touko–joulikki kertoo. lukuulle voi varaVihkitilanne oli niin vakava paikka, ta syyskuussa viikolettei parille tullut mieleenkään ruveta la 36. alttarilla julkisesti pussailemaan.

Tahdotko ensi vuonna naimisiin Pyhän Laurin kirkossa?

Lisätietoja www. vantaanseurakunnat.fi/tikkurila/ vihkikirkon-varaus.

Ulla-Maija Vilmi Lainaus Eero Huovisen kirjasta Lähdön aika (WSOY 2011)

HERÄNNÄISSEURAT Pe 11.5. klo 18.30 Kotiseurat Juustilla, Hirvitie 7, Sipoo. Su 13.5. klo 16 Äitienpäiväseurat Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Antti Malinen ja Hannu Vapaavuori. Klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa, Kirstaantie 5-7. To 17.5. klo 15 Kotiseurat Hynnisellä, Pengermäkatu 12 A 1, Loviisa. Klo 18 Helatorstain seurat Kellonummen siunauskappelissa, Kellonummentie 13, Espoo.

SATO SenioriKoti® Martinlaakso Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Senioreille tarkoitetut vuokra-asunnot palveluiden läheisyydessä. Asunnot ovat vaaleasävyisiä ja niissä on lautaparkettilattiat. Keittiössä on nykyaikaiset varusteet ja pesutiloissa asumista helpottava tukivarustelu. Vuokra sisältää Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n peruspalvelun, johon kuuluu hoitajan vastaanotto ja senioriryhmätoimintaa. Lisäksi mahdollisuus tilata erillispalveluja. HUONEISTOESIMERKIT ja VUOKRaT 1h+kk, 35 m2 2h+k/kk, 42 - 59,5 m2 2h+kk+s, 38,5 - 57,5 m2 3h+kk+s, 63,5 - 65 m2

749 €/kk alk. 840 €/kk alk. 809 €/kk alk. 1 181 €/kk

Vuokravakuus 250 €. Kun vuokrasopimus tehdään vähintään vuodeksi, vakuutta ei peritä. SaTO Vuokraus ja myynti Mikonkatu 7, 00100 Helsinki, sato.fi Katja Grönroos, puh. 0201 34 4361 Merja Tallberg, puh. 0201 34 4312 Pirkko Toiviainen, puh. 0201 34 4311 Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 13.5. klo 14 Sydämen puhetta Jumalan kanssa Heikki Junttila Ja Matti Latvala

Tel Aviv ja Natania 4.10., 11.10., 18.10, 25.10 Finnairin suorat lennot Helsingistä

1 viikko alk. ..............

799

Vantaan Laurin lukupiiri

Inkivääriviinaa Tallinnassa Indrek Hargla: Apteekkari Melchior ja Olevisten kirkon arvoitus. Moreeni 2011.

Jos Tallinna on kiinnostava kau punki, jos dekkarin ei tarvitse päät tyä huimaan takaaajoon ja jos kes kiajan elämä yhtään Kirja kiinnostaa, tätä kir jaa ei voi ohittaa. Kuka on syyllinen, kun ylhäi sen ritarin kaula pannaan poikki ja pää löytyy ripustettuna koukkuun? Ja miksi ritarin suusta löytyy raha? Apteekkari Melchior saa oike usvoudin toivomuksesta alkaa sel vitellä, mistä oikein on kysymys. Melchior osaa houkutella oikeat ih miset apteekkiinsa, ja kun heille tarjoaa vähän inkivääriviinaa, jut tu alkaa soljua entistä liukkaam min. Tarvittaessa apteekkari lähtee jututtamaan ihmisiä milloin luos tariin, milloin kapakkaan. Viisaas ti hän osaa kuunnella myös vaimo aan Keterlyniä. Virolaisen Indrek Hargian kir ja sijoittuu vuoden 1409 Tallinnaan, joten murhamysteerien ohella voi tutustua keskiajan elämään. Siihen kuuluvat luostari munkkeineen, kil talaisia, oluenpanijoita, ritareita ja kirkonrakentajia sekä kuljeskeleva soittoniekka Kilian Rechperger, jos ta tietysti tulee mieleen vantaalai

nen muusikko Herman Rechberger. Kirjan kustantaja on vantaalai nen Moreeni. Erityskiitos hyvästä käännök sestä Jouko Vanhaselle. Tällä ker taa ei tarvinnut keskeyttää lukemis ta siksi, että teki mieli alkaa sorvata kirjan lauseita uudelleen. Aila Alarotu

Keskustele kirjasta ja lue koko arvio osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Eilatin pitkät lomat

899 3.1. 6 viikkoa ..........1299 3.1., 24.1. 3 viikkoa ..

Hinta alk/hlö. Majoitus jaetussa 2h huoneessa. Palvelumaksu 12€/varaus.

Kiertomatkat

Matkaoppaana Pentti Holi 4.-11.10.2012 Lehtimajanjuhla Jerusalem-Tiberias-Tel Aviv 11.-18.10.2012 Israelin kiertomatka Jerusalem-Tiberias-Tel Aviv

Kotimaan matkaklubi

25.10.-1.11.2012 Israelin kiertomatka Tel Aviv-Tiberias-Jerusalem-Eilat 1.-8.11.2012 Israel – Jordania kiertomatka Petra-Amman-Tiberias-Jerusalem 15.-22.11.2012 Kotimaan matkaklubi Jordania – Israel kiertomatka Petra-Amman-Tiberias-Jerusalem 22.-29.11.2012 Israelin kiertomatka Jerusalem-Natania-Eilat

Päivämatka Tallinnaan kangas- ja käsityöliikkeisiin 14.6.2012 – ”Kangas ja Nappi”

7.-14.3.2013 Israelin kiertomatka Jerusalem-Tiberias-Tel Aviv-Eilat

Lähde kanssamme tutkimaan Tallinnan kangas-, lanka-, ompelutarvike- ja nappitarjontaa. Vielä Tallinnassa nämä tuotteet ovat edullisempia kuin Suomessa. Tule mukaan tekemään hienoja löytöjä. Täällä kannattaa käsitöiden harrastajien täydentää tarvikevarastojaan. Matkalta mukaan saattaa tarttua puikot, koukut, nauhoja, nyörejä, solkia, paljetit, pitsit, broodyyrit, plyymit, kankaita, lankoja, ompelukoneita tai samuri. Materiaaleja, tarvikkeita ja työvälineitä joka lähtöön. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Seija Kosunen.

21.-28.3.2013 Israelin kiertomatka Jerusalem-Kuollutmeri-Eilat

Matkan hinta: 87 euroa / hlö + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus. Lisämaksusta menomatkalla aamiasbuffet 10 euroa / hlö. Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • opastettu päivä ja kuljetukset Tallinnassa • sisäänpääsymaksut • lounas Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109

Matka-Vekan toimistot kautta maan, Puhelinmyynti 020 120 4100 (ma-pe 8-18, la-su 10-14) ja valtuutetut jälleenmyyjät

VANTAAN

Matkaohjelma: klo 06.50 Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaalissa klo 07.30 Tallinkin M/S Superstar lähtee kohti Tallinnaa klo 09.30 Laiva saapuu Tallinnaan. Opas ja bussi ovat ryhmää vastassa. Lähtö kierrokselle käsityö- ja kangaskauppoihin. Käymme mm. Karnaluxissa, Abakhan Fabrics, Kangas ja Nööp liikkeissä sekä Foorumi kauppakeskuksessa. klo 15.00 Lounas Kochi Aidad klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä, jonne laiva saapuu 20.30.

Kiertomatkojen lisätiedot ja varaukset: Matka-Vekka Tarja Stefanov puh. 020 120 4077 tarja.stefanov@matkavekka.fi

www.vantaanlauri.fi

ISSN 199-9022. JulkaisiJa Vantaan seurakunnat. kustantaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. tOimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 62, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. PäätOimittaJa Pauli Juusela, p. 09 830 628, pauli.juusela@evl.fi. tOimitusPäällikkÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 623, heli.kulmavuori@evl.fi. tOimittaJat Hanna Antila, p. 050 20 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. ad Timo Saarinen p. 09 830 629, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PainO SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmOitusmarkkinOinti Jaana Mehtälä, p. 020 5 2309, Sari Havia p. 020 5 228, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 5 2361. ilmOitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ilmOitustraFiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 29 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 5 225, faksi 020 5 233, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. tOimitusneuvOstO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 01 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Annele Rantavuori

Pyhiinvaeltaja Puolasta

uolalainen Marysia Moderska kä vi tänä keväänä ensimmäistä ker taa Suomessa. Seuraavan kerran hän tulee tänne syyskuussa, kun Helsingissä järjestetään kansain välisen Taizé-yhteisön tapaaminen. —Alun perin ihastuin Taizéssä juuri sen kansainvälisyyteen, Marysia kertoo. Ranskan maaseudulla sijaitsevaan yhtei söön kuuluu yli sata katolilaista ja protes tanttista luostarilupauksen antanutta vel jeä, jotka ovat lähtöisin eri puolilta maail maa. Lisäksi yhteisössä käy vuosittain kym meniä tuhansia vierailijoita. Yhteisö aloitti toimintansa vuonna 1949

Voisitko tarjota yösijan Taizénuorelle?

Taizé-yhteisö järjestää joka vuosi nuorten ja nuorten aikuisten tapaamisia ympäri maailmaa. Ekumeeninen tapaaminen järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa 28.–30.9. Helsingin tuomiokirkossa ja sen ympäristössä järjestettävään tapahtumaan odotetaan paria tuhatta vierasta, jotka majoittuvat koteihin ympäri pääkaupunkiseutua. Voisitko sinä tarjota kotiasi kahden yön majoitukseen? Yksinkertainen aamiainen ja iltapala sekä kaksi neliömetriä lattiatilaa per vieras riittävät, sillä nuoret tuovat itse makuupussinsa ja -alustansa. Päivät ja illat nuoret ovat itsenäisesti keskustassa eikä heitä tarvitse viihdyttää. Kaikilla on HSL:n sponsoroima seutulippu. Kielitaitovaatimuksia ei ole. Jos haluat majoittajaksi, ilmoittaudu maikki.viljanen@yahoo.com tai p. 050 3080 159. Lisää tietoa Helsingin Taizé-tapaamisesta löytyy netistä osoitteesta taizehelsinki2012.wordpress.com.

seitsemän miehen voimin. Luostarin perus ti reformoitu pappi Roger Schutz. Hän oli nuoruudestaan asti kypsytellyt ajatusta yh teisöelämästä, joka voisi olla merkki Juma lan rakkaudesta ja kristittyjen välisestä so vinnosta, Sen puolesta yhteisössä tehdään edel leen kärsivällisesti työtä. Kolmesti päivässä yhteisö ja tuhannet vierailijat kokoontuvat rukoushetkiin, jotka koostuvat raamatun luvusta, kymmenen minuutin hiljaisuudes ta ja Taizé-lauluista. 23-vuotias katolilainen Marysia on viet tänyt menneen talven Taizéssä vapaaeh toistyöntekijänä. —Tarvitsin tilaisuutta pysähtyä ja kyp sytellä elämäni suuntaa. Halusin mennä yh teisöön, koska koin hukanneeni itseni kii reiseen arkeen. Marysia kokee, että aika Taizéssä on an tanut hänelle mahdollisuuden elää ilman rooleja. — Minun ei ole tarvinnut yrittää esittää mitään tai peitellä heikkouksiani. Omana itsenä oleminen on riittänyt. — Rakastavassa ja hyväksyvässä yhtei sössä olen myös oppinut luottamaan enem män Jumalan rakkauteen ja hyväksyntään. Yhteisön tapaamisten nimenä on Luot tamuksen pyhiinvaellus. Ensi syksynä täl lainen Taizé-tapaaminen järjestetään en simmäistä kertaa Helsingissä. Silloin tänne odotetaan paria tuhatta nuorta taizélaista. Viikonlopun aikana eletään Taizén rukous hetkien päivärytmissä. Lisäksi ohjelmassa on pienryhmäkeskusteluja ja tutustumista paikallisten seurakuntien elämään. Nuorille ja omanikäisilleen nuorille ai kuisille Marysialla on terveisiä. — Tulkaa mukaan, niin huomaatte, että ette ole yksin kysymystemme, epäilyjenne ja kaipauksenne kanssa. Annele Rantavuori

Marysia Moderska kävi Suomessa Milja-vauvansa kanssa.

Äitienpäivä 13.5.! Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

19 TUOMAS HEIKKILÄ &

LIISA SUVIKUMPU

Euroopan kehdossa

Kirsti Ijäs

1590

Sukupuu Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen. Aiempien sukupolvien arvot, asenteet ja traumat voivat vaikuttaa elämäämme ja valintoihimme. Uudistettu opas omista juuristaan kiinnostuneille. 15,90 (17,90) KIRJAPAJA

2550

12 avainta myyttien ja pyhien

ROOMAAN

2590 Nunna Kristoduli

Tuomas Heikkilä, Liisa Suvikumpu

Hiljaisuuden kosketus

Euroopan kehdossa

Hiljaisuudesta ja hiljentymisestä voi löytyä voima, joka koskettaa ja hoitaa aikamme kiireistä ihmistä. 25,90 (28,90)

12 avainta myyttien ja pyhien Roomaan. Teos johdattaa lukijan Ikuisen kaupungin historiaan ja nykypäivään. 25,50 (31,90)

MINERVA

3200

KIRJAPAJA

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Maija Paavilainen

Iloa ja eleganssia

Kirkon Ulkomaanapu

Naisen elämän kauneudesta. Tänään on tärkeä tapaaminen: oman itsen kanssa. Elämä on nyt eikä ilolla ole yläikärajaa. 19,70 (21,90) KIRJAPAJA

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

Ilon enkeli Hopeinen filigraanikoru Perusta. Upea käsityönä valmistettu riipus, jonka ohuet tarkoin kehykseensä juotetut hopealangat muodostavat kauniin enkelin. Pakattu perulaiseen kangaspussukkaan.

www.sacrum.fi

Hautauspalveluja

Palveluja tarjotaan KOTISIIVOUSP

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

Pintaremontti piristää! Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi? Mutta luotettava remonttimies puuttuu. Me teemme maalaukset, tapetoinnit, uusimme lattiat ja remontoimme keittiöt. Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.fi

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 Kaikki kodin remontit luotettavasti 050 308 1010 www.remonttivarma.fi

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin). HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Vuokralle tarjotaan Rantamökki Hankasalmella mukavuuksilla, rauhall. sijainti, lapsiyst. ranta. Revontuli-golf 2,5 km. Hgistä n. 300 km. P. 040 593 6180.

Sirkka-Liisa Helenius

MITOIN KUIN MITOIN

Myydään hautakiviä

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Hammashoitoa www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Vuokrata halutaan

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Myydään HYVÄÄ MULTAA

Asianajajia

Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla. Seulottuja luonnonkiviä. Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

KUUT 6. LOKA

A 2011

HINTA :

3,00€

on myös Facebookissa ja Twitterissä

IKERT 106. VUOS

00435

CKPHOTO

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

95–11 –41

SCANSTO

siivousta jo vuodesta 1995

Täyden palvelun toimisto

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Tip Top Siivous

Ostetaan huoneistoja

LASTENMAA 3/2012

Kotimaa-yhtiöt on johtava suomalainen kirkollisen viestinnän ja henkisen hyvinvoinnin viestintätalo. Kotimaa, Askel ja Lastenmaa ovat Kotimaa-yhtiöiden lehtiä, joita yhdistää kristillisyys ja välittäminen.

A RUOKA ILLE KAIK voi kaostoksilla

Omilla ruo n nälkää. a maailma helpotta 8–13 Sivuilla

I TTOLAK n AVIOLII yhteiskunna

Kirkon ja t avioliitosta myötä. määritelmä uuden lain eroaisivat 4 SIVULLA

OITTA ntelee APUA EHD ola työske

ttujen Pekka Tuom rinä ja kidute päihdelääkä skuksessa. kuntoutuske 16 SIVULLA

EKSTRA TALOUS unnat Miten seurak päin eteen pääsevät gosta? talousahdin LIITE

Tule kanssamme myymään lehtiä, joissa on sanomaa. Haluatko olla tekemisissä ihmisten kanssa? Myymällä lehtiämme, pääset samalla asiamiesyhteisömme jäseneksi. Asiamiehenä voit osallistua erilaisiin tapahtumiin ja kilpailuihin, joissa on mm. matkapalkintoja. Maksamme myyjillemme puhelinkorvaukset ja tilauspalkkioilla voit tienata mukavasti lisäansioita. Tule kokeilemaan olisiko tämä sinun tapasi tehdä seurakuntatyötä?

”Olen löytänyt myyntityössä asiamiehenä uuden perspektiivin elämääni. . . Saan keskustella ihmisten kanssa, joita en olisi muuten kuvitellut kohtaavani.” Soile Ritakallio-Tähtinen

Odotamme sinulta myönteistä suhtautumista lehtiimme ja kiinnostusta esitellä niitä uusille lukijoille. Perehdytämme sinut myyntityöhösi, annamme osoitetukea kontaktien löytämiseen ja autamme pääsemään haluamiisi tavoitteisiin.

Ole yhteydessä kello 10.00–16.00 välisenä aikana markkinointikoordinaattori Anne Mutaseen 040-570 1875 tai myynti- ja markkinointipäällikkö Pauli Saukkoseen 040-060 1386, niin keskustellaan lisää tulevasta työstäsi.

Vantaan seurakunnat 10..–1..

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–ke klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–ke klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11 (ei 17.5.) Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Suljettu 11.5. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19. Toukokuussa eurolla kassillinen tavaraa. Messu su 13.5. klo 12. Tarja Meijer, Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä. Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu. SPR-verenluovutus ma 14.5. klo 14–19. Lähetyspiiri ma 14.5. klo 18.30. Kauden viimeinen. Raamattupiiri ti klo 18. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30. Helatorstain messu 17.5. klo 12. Vesa Häkkinen, Harri Nurminen, Mimmu Kyrönseppä. Viikkomessua ei ole helatorstaina.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai 11.5. klo 11. Hartauden jälkeen tarjolla puurolounas. Messu su 13.5. klo 10. Tarja Meijer, Tuomas Heikkilä. Bethel World Wide Evangelical Ministry su 13.5. klo 15. Vivace-kuoron konsertti ma 14.5. klo 19. Peittopiiri ti 15.5. klo 11–13. Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan. Omaishoitajien vertaistukityhmä ti 15.5. klo 13–14.30 Seniorikerho ti 15.5. klo 13. Rovasti Pekka Jokiranta vierailee. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Arabiankielinen jumalanpalvelus su 13.5. klo 16. Pastori Ramez Ansara. Kehitysvammaisten jumalanpalvelus ke 16.5. klo 10. Tarja Meijer, Minna Kovalainen. Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Lapsille ja perheille Äitienpäivän kakkukonsertti 13.5. klo 12–15 Håkansbölen kartanolla. Ohjelmaa myös lapsille. Kesäleiri Kukonnotkossa Heinolassa 4.–9.6. Iloista menoa 8–13-v. tytöille ja pojille. Hinta 135 €, sisältää täysihoidon. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.nmkyvantaa.fi. Leirin järjestää Vantaan NMKY ry ja Hakunilan srk. Päivä Mustasaaressa ke 20.6. Hakunilan srk:n alueella asuville lapsiperheille. Seikkailua, musisointia, minikirkko, ruokaa, eläimiä. 20 €/aikuiset, 6 €/6–12-v., 3 €/1–5-v. Sis. ohjelman, bussin, lauttamatkan, lounaan, pullakahvit ja mehut. Ilm. toukokuussa kirkkoherranvirastoon ma–to p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa

10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Muuta

Diakoniatoimisto

Retki Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille Haminaan la 9.6. Hinta 10 €/hlö, sis. bussikuljetuksen ja menomatkalla kahvit. Maksu kerätään bussissa. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Retkikirje lähetetään kotiin toukokuussa.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Kastettu Laura Maria Katariina Aaltonen, Elma Anni Maria Asikainen, Noora Anni Emilia Hassinen, Juulia Lumi-Kukka Lindroos, Raakel Eveliina Lämsä, Aicha Sanja Alicia Rasi, Kebba Karim Casper Rasi.

Hautaan siunattu Eila Margit Pursiainen 82 v, Pauli Ensio Kyrönviita 57 v, Anita Elisabeth Vikholm 55 v, Joona Tapio Kuitunen 20 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Suljettu 7.5. Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, äitienpäivä su 13.5. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jaakko Kara ja kanttori HannuPekka Heikkilä. Messu, helatorstai 17.5. klo 10. Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas. Etninen kokkausilta, Meksiko to 10.5. klo 18.30. Kevään viimeisessä kokkausillassa valmistetaan meksikolaista ruokaa ja tutustutaan maan lähetystyöhön. Meksikolaisen ruuan saloihin perehdyttävät Anne ja Rodrigo Cervantes.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ke 16.5. klo 14–16. Maailman ympäri netissä. Tutustumista kohteisiin.

Muuta toimintaa Fillariretki ti 15.5. klo 18 Vantaan vanhaa kirkkotietä Hämeenkylästä Pyhän Laurin kirkolle. Lähtö Hämeenkylän kirkolta. Matkalla neljä pysähdyspaikkaa. Päätteeksi hiljentymishetki Pyhän Laurin kirkolla n. klo 19.30. Koko reitti on n. 13 km. Mukaan voi tulla myös matkan varrelta. Vapaa pääsy.

Kastettu Lumi Maaria Mustakallio, Alf Lauri Oskari Klepp, Eelis Rikhard Tuukkanen.

Hautaan siunattu Vappu Katriina Korpi 62 v.

Korso

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 10.5. klo 13. Miesten saunailta to 10.5. klo 18, Vesa Ruokonen. Äitienpäivän konsertti pe 11.5. klo 19. Helena Tenhusen lauluoppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. Rukoussunnuntain messu su 13.5. klo 10, Kimmo Saares, Nonna Lemola-Palm ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit. Enkelten tanssi -teos ma 14.5. klo 13. Tanssiteatteri Raatikko ja Iina Katila urut. Enkelten tanssi -teos yhdistää Bachin urkumusiikin ja nykytanssin. Vapaa pääsy. Runopiiri ma 14.5. klo 13. Naisten raamattupiiri ma 14.5. klo 18. Englanninkielinen raamattupiiri ma 14.5. klo 18.30. Miesten raamattupiiri ti 15.5. klo 18. Käydään läpi Apostolien tekoja pastori Risto Auvisen johdolla. Katulähetys ke 16.5. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Arki-illan ehtoollinen ke 16.5. klo 18, Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Rukousryhmä ke 16.5. klo 18.30. Helatorstain messu to 17.5. klo 10, Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen. Mukana myös Jouheva-kvartetti. Naisten saunailta 17.5. klo 18.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 13.5. klo 10, Satu Leisola ja Päivi Miettinen. Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Suomen Kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit ma 14.5. seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. 1-vuotiaat klo 12.15–12.45, 2-vuotiaat klo 12.45–13.15, 3–5-vuotiaat klo 13.15–14. Perhekerhojen kevätretket ti 29.5. Mikkolasta Haltialan tilalle. To 31.5. Nikinmäestä Orimattilan kotieläinpuistoon. Ma 4.6. Kirkolta Kungsbackan kotieläinpihaan. Ilmoittautumiset perhekerhoissa. Telttaleiri perheille 9.–12.8. Askolassa. Leirin hinta on telttakunnalta 50 euroa. Lisätietoja saat Lea Heikkilältä p. 050 336 5865. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Muuta Diakonian ruskamatka Itä-Lappiin, Sallaan 16.–22.9. Hinta 550 euroa sisältää matkat, majoituksen kahden hengen huoneissa Sallatunturin tuvissa, puolihoidon ja päiväretket. Tulo- ja paluumatkan varrella majoitutaan Kajaani-hotelliin. Ilmoittautumiset 15.5. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550. Tiedustelut Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331. Seurakunta Vetomarkkinoilla to 17.5. yhteiskojussa KorsoSeuran ja Omakotiyhdistyksen kanssa.

Kirkkoherranvirasto

Kastettu

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Niilo Ilmari Wäinämö Laitinen, Jenna Susanna Uusi-Kouvo, Emily Joseline Yegela.

Avoinna ma–pe klo 9–15. Pappi tavattavissa ma–pe klo

Barbro Wickström/Rodeo

Hakunila

Pietilä p. 050 337 7312, liisa.pietilä@evl.fi.

Äitien iloksi ●

●

Messu su 13.5. klo 10 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Messun jälkeen äitienpäivän kakkukahvit ja ruusu äidille. Perhemessu ja lauluja äideille su 13.5. klo 11 Martinristin seurakuntakeskuksessa. Messun jälkeen kirkkokahvit ja keväinen äitienpäiväkonsertti. Essi Purhonen, Paula ja Matti Rankala, laulu, Kari Jerkku, piano. Äitienpäivän kakkukonsertti su 13.5. klo 12–15 Håkansbölen kartanolla (Vuorilehdontie 6). Ohjelmaa myös lapsille, mm. askartelua lastenohjaajan johdolla.

Avioliittoon kuulutettu Jarkko Tapani Mihailov ja Sari Marjaana Hakulinen.

Hautaan siunattu Anna-Liisa Hertell 79 v, Iida Serafiina Pelkonen 79 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 16.5. klo 12–14 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12

●

Äitienpäivän puuhajumis su 13.5. klo 16 Tikkurilan kirkossa. 3–5-vuotiaille tarkoitettu koko perheen kirkkohetki puuhastellen ja laulellen. Lapset kutsutaan alttarille siunattaviksi. Lopuksi tarjoilua. Lasten taidenäyttely Äideistä parhain 20.5. asti Myyrmäen ja Kivistön kirkoissa sekä Martinristin seurakuntakeskuksessa. Seurakunnan kerhojen 3–9-vuotiaiden töitä. Avoinna tilojen aukioloaikoina ja tilaisuuksien yhteydessä.

Äitienpäivä su 1.5.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Silmukka-ryhmän käsityönäyttely arkisin klo 9–15 kerhohuone 1:ssä. Torstaipiiri 10.5. klo 13. Nikkaristien kokous to 10.5. klo 15–16, kahvitarjoilu. Rukouspiiri to 10.5. klo 18.30. Aamurukous su klo 9. Messu su 13.5. klo 10, liturgi Marja-Liisa Malmi, saarnaaja teologian opiskelija Petri Parila, kanttori Noora Hultin. Äitienpäivän kakkukahvit messun jälkeen ja ruusu äidille. Kohtaamisia sanan äärellä su 13.5. klo 17.30. Päivi Peittolan ja Ritva Olkkola-Pääkkösen aiheena Ilo Herrassa — miten se näkyy? Musiikki Riina Matikainen. Lasten kerhon aiheena Mooseksen kaksi kasvattajaa. Aamurukous ma klo 9. Yläovi auki aikuisille ma klo 18. Miesten raamattupiiri ma 14.5. klo 18.30.

Aamumessu ke 16.5. klo 9, Eveliina Ojala ja Sirkku-Liisa Niemi. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Helatorstain messu 17.5. klo 10, liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin. Messussa siunataan isoset tehtäviinsä.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Yksinhuoltajaperheiden grilliilta to 10.5. klo 17. Raamattupiiri to 10.5. klo 18. Kipuryhmä ma 14.5. klo 15.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri perjantaisin klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to 10.5. klo 16.30–17.30 Rekolanmäen koululla. Nuorten torppa to 10.5. klo 18 kirkolla.

Vantaan seurakunnat 10..–1.. Pyhän Laurin kirkko

Open doors ke klo 18 kirkolla. Helatorstain messu 17.5. klo 10 kirkossa, messun jälkeen Nuorten kevätjuhla.

viossa. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Varhaisnuorille Varhaisnuorten kesäleirit: 1–3-luokkalaiset 16.–19.7. ja 4–7-luokkalaiset 19.–22.7. Yhdessäoloa, pelaamista, saunomista, uintia, Raamattuun tutustumista, iloista kesänviettoa porukalla. Leirin hinta 45 €/lapsi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Mari Vuorisalmi p. 050 535 3072 tai mari. vuorisalmi@evl.fi.

Lapsille Taaperokerho to 10.5. klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa. Perhekerho to 10.5. klo 9.30–11 kirkolla. Ihmeelliset rukoushelmet — periodipyhäkoulu to 10.5. klo 17.30–19 Päiväkummun seurakuntatalossa. Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Muuta

Messu su 13.5. klo 12. Toni Fagerholm, Päivi Helén, Iina Katila. J.S. Bachin kantaatteja su 13.5. klo 18. Vantaan kaupunkijuhlan konsertti. Kamarikuoro Audite. Jani Sivèn, johtaja, Tuuli Lindeberg, sopraano, David Hackston, kontratenori, Olavi Suominen, tenori, Elja Puukko, baritoni. Liput ennakkoon www.lippu. fi 20/10 e. Con amore -kuoron konsertti ti 15.5. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. www.kolumbus.fi/jarmom/conamore. Säveltaidetta Kartanokoskelta ke 16.5. klo 19. Se ensemblen solisteina Kartanokosken omat taiteilijat. Hanna-Leena Haapamäki, sopraano, Tuomas Lehtinen, baritoni, Janne Malinen, kitara, Niko Kumpuvaara, bandoneon. Se ensemble johtajanaan Erkki Lasonpalo. Liput 20/ 15 €. Helatorstain messu 17.5. klo 12. Päivi Helén, Emilia Helavuo, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko

Hartaushetki to 10.5. klo 14 Vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13. Vanhemman väen iltapäivä ti 15.5. klo 12 Havunneulassa. Eveliina Anni Amanda Karila, Alvar Eino Akseli Niemi.

Avioliittoon kuulutettu Marko Yrjänä Lindqvist ja Senja Kaarina Lönn, Kimmo Otto Antero Iivonen ja Maria Helena Santikko.

Hautaan siunattu Lahja Kreander 96 v, Kaj Olof Osenius 66 v, Jari Armas Myllymäki 50 v, Niko Tapani Siro 27 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202. Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Päivystys suljettu to 10.5. Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Ilosanomapiiri to 10.5. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 10.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä. Laulupiiri pe 11.5. klo 13 kahviossa. Tied. Simo Santaranta p. 050 4343 042. Suomalaisen musiikin helmiä la 12.5. klo 15. Vantaan kaupunkijuhlien konsertti suomalaisuuden päivänä. Vantaa trio: Roy Asplund, viulu, Taina Palas, sello, Kimmo Hakasalo, piano. Sauli Tiilikainen, baritoni. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Yhteiskristillinen rukous ja laulupiiri la 12.5. klo 15 Olotilassa. Sanan ja rukouksen ilta la 12.5. klo 17. Vieraana Tuula Ekbom ja Ilpoisten rukous- ja ylistysryhmä Turusta, mukana pastori Jarkko Korhonen. Kahvitarjoilu. Messu su 13.5. klo 10. Marja Ruuska, Jarkko Korhonen, Samppa Laakso. Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmä su 13.5. klo 16 neuvotteluhuoneessa. Tied. Hanna Raunu p. 050 384 8481. Äitienpäivän puuhajumis su 13.5. klo 16. 3–5-vuotiaille tarkoitettu koko perheen kirkkohetki yhdessä puuhastellen ja laulellen. Lapset kutsutaan alttarille siunattaviksi. Tilaisuuden kesto 45min. Lopuksi tarjoilua. Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 14.5. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 15.5. klo 12. Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa. Lähetyksen päiväpiiri ti 15.5. klo 13 neuvotteluhuoneessa. Tarja tuo terveiset Keski-Aasiasta. Arki-illan ehtoollista ei ole helatorstaiaattona 16.5. Helatorstain messu 17.5. klo 10. Tiina Komulainen, Jaakko Hyttinen, Simo Santaranta. Laulupiiri pe 18.5. klo 13 kah-

Leipää ja viiniä ➤

Naisten lenkkisauna to 10.5. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 €. ”Gia il Sole dal Gange”, Aurinkoisia sävelmiä — Klassinen laulukonsertti pe 11.5. klo 19.15. Laulusuzukioppilaat Janina Mäyry ja Mari Vainionpää. Konsertissa kuullaan lauluja seuraavilta säveltäjiltä: Brahms, Mozart, Scarlatti, Lloyd Webber, Harline, James, Menken, Rodgers, Ruotsala ja Sarkkama. Säestäjänä diplomipianisti Marjaana Merikanto. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken kansanlähetyspiiri ti 15.5. klo 18. Tarja tuo terveiset Keski-Aasiasta. Kartanonkosken piiri ke 16.5. klo 18, raamattuopetusta. Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 11.5. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 16.5. klo 17.30. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila. Wintin ovet avoinna nuorille torstaina 10.5. klo 17–20.30.

Koululaisille Kesäkerhot 4.–21.6. ma–pe klo 9–15. Kerhopaikat Viertolan koululla ja Ylästön seurakuntatalolla. Haku alkaa ma 23.4. klo 11 soittamalla Viertolaan p. 050 575 1787 tai Ylästöön p. 050 370 2705. Iltapäiväkerhotoiminta 1–2-luokkalaisille alkaa ti 14.8. Ylästössä, Viertolassa ja Tikkurilassa. Hakuaika käynnissä. Haku Vantaan kaupungin kautta. Lisätiedot p. 050 327 1634 merja.salo@evl.fi. Ilmoittautumiset kesän retkille ja leirille päättyy su 20.5. Ilm. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu tai Ennille p. 050 526 9401. Lisätiedot Enni Korhoselta p. 050 526 9401 tai enni.korhonen@evl.fi Päivä Hämeenlinnassa ti 5.6. Tutustutaan Hämeen linnaan ja vieraillaan vankilamuseossa ja Aulangon näköalatornissa. Retki on tarkoitettu koululaisille ja perheille. Koululaiset voivat osallistua ilman huoltajaa. Hinta aikuinen 20 €, 7–17-v. 15 €, 3–6v. 10 €. Retki Lomamäen lemmikkipuistoon to 7.6. Retkellä ei tarvitse tyytyä vain eläinten katsomiseen aidan takaa, vaan niiden

Lapsille ja perheille Pää pyörällä? Valtakunnalliset lähetysjuhlat la 9.6. Haminassa. Lapsiperheille ohjelmassa mm. Xaris Finlandin tanssisatu ja laululeikkejä, teatteriryhmä Kumben näytelmä sekä Taika-Petteri, Jura Jönglööri ja Haminan teinisirkus. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkolta, terveysaseman puoleiselta parkkipaikalta, Unikkotie 5. Paluu noin klo 19. Maksu 12 € aikuinen ja 6 € lapsi sisältäen matkat ja lounaan. Varaa mukaan pientä purtavaa. Mukana lapsityönohjaaja Päivi Romula ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset 27.5. mennessä p. 050 572 2811 /maaret. hirvensalo@evl.fi. Perheleiri Kuntokalliossa 31.7.– 2.8. Leirillä rentouttavaa yhdessäoloa ja puuhailua. Maksu aikuinen 65 €, toinen aikuinen 45 €, lapset 30 €, seuraava 25 €, 20 €, 15 €. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.5. mennessä perhetyöntekijä Marja-Leena Koposelle p. 050 434 5539. Perhekerho on kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30– 11. Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B 2.krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/ perhe. Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539. Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa. Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 €/perhe. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091. Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla. Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty. Avoin päiväkerho. Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Esitteitä toiminnasta saa kerhopaikoista. Ei ennakkoilmoittautumista. Pyhäkoulut sunnuntaina klo 10–11 Tikkurilan kirkolla. Tiedustelut pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 maaret.hirvensalo@evl.fi. Päivä- ja vekkulikerhojen ilmoittautumiskaavakkeita saa kirkkoherranvirastosta, kerhopaikoista ja Tikkurilan seurakunnan kotisivulta. Kaavake palau-

tetaan kerhopisteeseen, kirkkoherranvirastoon tai lapsityöntoimistoon, Unikkotie 5 A, 01300 Vantaa. Ryhmät jaetaan toukokuun puolessa välissä ilmoittautumisjärjestyksessä. Tieto koteihin lähetetään kesäkuun alussa. Kerhopisteet Ilolassa, Kartanonkoskella, Pakkalassa, Ristipurossa, Tammistossa, Tikkurilassa ja Ylästössä. Päiväkerhot kokoontuvat säännöllisesti 2 kertaa viikossa ja niihin otetaan 2008– 2007 syntyneitä lapsia. Lukukausimaksu: 2x3 tuntia viikossa maksaa 80 €. Sisaralennus on 50 prosenttia. Kerhot alkavat viikolla 34. Vekkulikerhot on tarkoitettu 2009 syntyneille lapsille ja ne kokoontuvat 1–2 kertaa viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Lukukausimaksu on 1x2 tuntia 40 € ja 2x2 tuntia viikossa 70 €. Kerhot alkavat viikolla 34. Tiedustelut lapsityönohjaaja Päivi Romula paivi. romula@evl.fi tai p. 050 4103863.

Muuta Kiitos ja onnea! Vappumyyjäiset tuottivat 2573 euroa lähetystyön hyväksi. Kävijöiden kesken arvotun reissurepun voitti vihreä arpa numero 7. Voiton saa noutaa kirkkoherranvirastosta arpalippua vastaan. Tule vapaaehtoiseksi Kesäolotilaan! Kesäolotila avaa ovensa ma 25.6. Tikkurilan kirkolla ja on avoinna arkipäiväisin klo 10–14 (työpäivät klo 9 –14.30). Tarjolla monenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Info- ja koulutustilaisuus ma 4.6. klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12. Lisätiedot ja ilmoittautumiset diakoni Ari Heikkilä p. 050 3474 995.

Kastettu Olivia Elisabeth Laaksonen, Miska Kristian Leppänen, Ronnie Matti Vihtori Heiniluoma, Isla Elina Soininen, Oona Sofia Toikkanen, Viivi Aurora Näppi, Jenna Sina Sofia Puukko, Roni Alex Järvenpää, Miro Julius Uusitalo, Henni Tuulia Liukkunen, Alvar Eino Mikael Lehtonen, Roope Juhani Niemi.

Avioliittoon kuulutettu Arto Tapio Nummivaara ja Riikka Pirjetta Astala, Janne Jalmari Nyman ja Tia Kristiina Ketonen. Kalle Ilkka Juhani Kajatsalo ja Sarianna Kaarina Rönkkönen, Timo Markus Berg ja Essi Onerva Tapola, Olli Jorma Aleksi Kovanen ja Nina Teresia Manninen.

Hautaan siunattu Rauni Tellervo Mälkiä 79 v, Pertti Kalevi Sovanen 75 v, Stig Erik Konstantin Hellman 72 v, Kerttu Ellen Teerimo 71 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu 16.5. Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten vara-

us p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Eläkeläiskerho to 10.5. klo 13– 14.30 takkahuone. Arkipyhäkoulu to 10.5. klo 17.30 kerhohuone 4. Miesten piiri to 10.5. klo 18.30– 20 takkahuone. Käytännön kristillisyys. Mukana Risto Pottonen. Piiri 24.5. peruttu. Kaupunkijuhlapolun aloitus la 12.5. klo 9.30 Myyrmäen kirkon kellotapulin luona. Lauletaan suvivirsi Puhallinorkesteri Louhen säestämänä. Opastetulla kaupunkijuhlapolulla kuljetaan kirkolta kulttuuripysäkkien kautta Paalutorille kaupunkijuhlan toritapahtumaan. Messu su 13.5. klo 10. Saarna Auli Saarsalmi-Paalasmaa, liturgia Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen. Pyhäkoulu su 13.5. klo 10 kerhohuone 4. Beethovenin sinfoniat pianolla VI su 13.5. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin tekeminä pianosovituksina. Tämän konsertin päänumerona 2. sinfonia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Maanantaipiiri ma 14.5. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri. Lähetyspiiri ma 14.5. klo 15– 16.30 pieni srk-sali. Raamattupiiri Ilosanoma ma 14.5. klo 17.30–19 takkahuone. Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen. Kamarikonsertti ma 14.5. klo 18. Musiikkiopiston opettajat sonaattien parissa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. Eläkeläiskerho ti 15.5. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Kevätkauden viimeinen kerta. Mammaraamis ke 16.5. klo 10– 11.30 kerhohuone 4. Äideille lapsineen. Enkelten tanssi ke 16.5. klo 19. Tanssiteatteri Raatikko, Iina Katila, urut. J. S. Bachin ja J. Alainin urkumusiikkia. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Helatorstain messu to 17.5. klo 10. Saarna Risto Pottonen, liturgia Elina Hellqvist, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Raamattu-rukouspiiri ti 15.5. klo 18.30–20 srk-sali. Eläkeläiskerho ke 16.5. klo 12.30–14.

Ensi sunnuntai on 5. sunnuntai pääsiäisestä. Sen aihe on Sydämen puhetta Jumalan kanssa. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 40:2–6, 2. Moos. 17:8–13, Jaak. 5:13–16 ja Luuk. 11:5–13. Jokin touko–marraskuun sunnuntai voidaan viettää perheen sunnuntaina, jonka raamatuntekstit ovat Ps. 115:12–15, Laul. l. 8:6–7 tai 1. Moos. 18:1–15, Kol. 3:18–21 ja Mark. 10:2–9.

Väkevä rakkaus Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan. Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Laulujen l. 8:6

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Ristipuron seurakuntatila

Asematie 12, p. 09 830 6223

Kastettu

Ilolan seurakuntatalo

kanssa pääsee tekemään lähempää tuttavuutta. Hinta 10 €. Päivä Holmassa to 14.6. Vietetään mukava päivä ulkona pelaten ja touhuten. Lisäksi uidaan ja paistetaan makkaraa. Sateen sattuessa ohjelmaa sisätiloissa. Hinta 10 €. Leiri Kuntokalliossa 15.–17.6. Ohjelmassa pelejä, leikkejä, uimista, saunomista, ulkoilua ja hiljentymistä. Hinta 45 €.

okainen ihminen tarvitsee ja kaipaa rakkautta. Pienen vauvan rakkauden ja hoivan tarve on kyltymätön. Vanhemman tärkein tehtävä onkin tyydyttää vauvan tarpeet. Isä ja äiti luovat lapselle turvaa ja kasvurauhaa. Katson silmiin, kosketan hellästi, ruokin, hyräilen, suukotan... Lapsen Jumala pukeutuu ihmisen vaatteisiin. Pieni tyttö jutteli ukin kanssa Jeesuksesta. Hän painoi poskensa ukin partaista poskea vasten ja sanoi: ”Haluan sellaisen Jeesuksen, jolla on iho”. Myös aikuisen rakkauden tarve on joskus niin vaativa, että hän on valmis jättämään kaiken enti-

sen. Hänellä on voimaa ja halua mennä vaikka läpi harmaan kiven, että saisi rakkautta, mikä tuntuu iholla. ”Pane minut sinetiksi ranteesi nauhaan”. Rukousnauha tai -helmet ranteessa on monille muistutus siitä, että Jumala on. Kun hipaisen ranteen nauhaa, muistan Jumalaa ja sydämeeni nousee rukous: Rakasta minua, Jumala. Paranna haavani, Kristus. Lohduta minua, Pyhä Henki.

Liisa Pietilä Hakunilan seurakunnan lapsityönohjaaja

Hans von Schantz

Lapsikuoron harjoitukset ke 16.5. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan! Miesten saunailta ke 16.5. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Helatorstain messu to 17.5. klo 12. Rukousosa ulkona Hiljaisuuden polulla, ehtoollinen kirkkosalissa. Pasi Kilpeläinen, Maija Maltela. Kirkkokahvit.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Messu su 13.5. klo 12. Saarna ja liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Sinikka Honkanen. Kirkkokahvit. Marja-sarjan konsertti ma 14.5. klo 19. Vapaa pääsy. Eläkeläiskerho ti 15.5. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 10.5. klo 13– 14.30. Käsityökahvila Kantapään kautta to 10.5. klo 18–20. Käsityökahvila on tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin. Ylistyslaulu- ja rukousilta to 10.5. klo 18.30–20.30 Olotila. Perhemessu ja lauluja äideille su 13.5. klo 11. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku. Messun jälkeen kirkkokahvit ja keväinen äitienpäiväkonsertti. Essi Purhonen, Paula ja Matti Rankala, laulu, Kari Jerkku, piano. Toivon tuulet su 13.5. klo 17. Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30. Kevätkausi päättyy 16.5. Lähetyspiiri ti 15.5. klo 18.30– 20 srk-sali. Lukupiiri ke 16.5. klo 18 Olotila. Herman Hesse: Arosusi.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 16.5. klo 13– 14.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 16.5. klo 19–21.

Kanniston koulu Kenraalintie 6

Vantaan Laulun äitienpäivähenkinen kahvikonsertti la 12.5. klo 13 koululla. Johtajana Jori Männistö. Konsertti liittyy Kanniston koululla pidettäviin Kivistön markkinoihin klo 10–13. Olotila-kahvila ti 15.5. klo 11– 13.30. Kevään viimeinen kerta.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 14–15.30, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Muuta Retki Suomen Lähetysseuran Pää pyörällä?-lähetysjuhlille la 9.6. Haminaan. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 6.30, Martinlaakson ostoskeskuksen pysäkki klo 6.45 ja Myyrmäen kirkolta klo 6.50. Menomatkalla ajetaan suoraan Haminaan ilman pysähdyksiä. Paluu Myyrmäen kirkolle noin klo 21.45 ja Hämeenkylässä noin klo 22. Matkan hinta on 40 euroa, ei sisällä ruokailuja. Matkalle mahtuu mukaan 45 henkilöä

Ville Talola nähdään televisiossa uudentyyppisessä jumalanpalveluksessa liturgina.

Nojatuoleista kotisohville Uudenlaisessa tv-jumalanpalveluksessa pysähdytään kasvotusten.

un televisiosta tulee jumalanpalvelus, on sormensa pelissä Yle TV 1:llä ja Kirkon tiedotuskeskuksella. Ensimmäisestä tu lee tekniikka ja toinen suunnittelee si

sältöjä. Kirkon tiedotuskeskuksessa on neljä yksikköä, joista yksi on tvtoimitus. Se tuottaa tvjumalan palveluksien lisäksi Pisarahartausohjelmaa. Ville Talola on Kirkon tiedotuskeskuksen toi mittaja, joka on viime aikoina suunnitellut ja teh nyt uudentyyppistä tvjumalanpalvelusta. — Meillä toimituksessa pohditaan, mitä ju malanpalvelus voisi olla nimenomaan tvseura kunnan kannalta. Olemme miettineet, miten ju malanpalvelus taittuisi television ehdoilla parem min nykyaikaan. — On aika iso joukko ihmisiä, jotka olisivat kiinnostuneita väljästi hartausgenreen sopivis ta ohjelmista, mutta heitä ei kiinnosta jumalan palvelus. Jumalanpalveluksia on nähty televisiosta ne lisenkymmentä vuotta, eivätkä ne ole juurikaan muuttuneet. Talola on sitä mieltä, että nykyi sen tvjumalanpalveluksen muoto ja funktio ovat käymistilassa. — Perinteisellä tvjumalanpalveluksella on paikkansa, mutta nykyisessä kokemusmaailmas

ja lähtijöille postitetaan erikseen retkikirje ja lasku. Ilm. Kaisa Aalto p. 050 512 1168 tai sähköpostilla kaisa.aalto@evl.fi. Lasten taidenäyttely Äideistä parhain 9.–20.5. Seurakunnan kerhojen 3–9-vuotiaiden lasten töitä Myyrmäen ja Kivistön kirkoissa ja Martinristissä. Avoinna tilojen aukioloaikoina sekä tilaisuuksien yhteydessä. Kevätjuhla to 17.5. klo 17 Königstedtin koululla, Solbackantie 2. Pasi Kilpeläinen, Maija Maltela.

Kastettu Jade Cecilia Nikkinen, Amanda Wilhelmiina Landgärds, Sira Jannica Mecklin, Alma Ilona Lehtonen, Emma Aino Johanna Heiskanen, Kia Maria Anniina Möttö.

Hautaan siunattu Aune Helena Hartikainen 94 v, Ellen Elina Koivisto 91 v, Juhani

sa se saattaa televisiosta katsottuna näyttää vä hän kummalta tai antiikkiselta. Vuoden aikana televisiosta tulee kolmisen kymmentä jumalanpalvelusta. Luvussa ovat mu kana niin ortodoksiset liturgiat kuin vapaiden suuntien, esimerkiksi Pelastusarmeijan ja adven tistien jumalanpalvelukset.

Tämän kevään ja kesän aikana tulee televi siosta neljä uudentyyppistä Tervetuloa kirkkoon! jumalanpalvelusta. Ville Talolan lisäksi liturgei na ja saarnaajina niissä nähdään Nanna Helaakoski, Leena Huovinen, Tarja Korpela, Petri Merenlahti ja Timo Salo. Muusikkoina toimivat muun muassa Leevi Helo, Pekka Laukkarinen, Matti Laitinen ja Antti Vuori. Talola toimii li turgina helatorstain ja juhannuksen lähetyksissä. Jumalanpalvelukset on nauhoitettu Seutulan kappelissa, joka muuntui erinäköiseksi. — Halusimme, että paikka ei näyttäisi niin paljon kirkolta, vaikka se olisi tunnistettavissa sakraalitilaksi. Veimme penkit pois, mutta altta ri jäi. Haimme Ylen tarpeistosta ison maton lat tialle ja ohjaajat valitsivat sinne erinäköisiä tuole ja. On aika hauskan näköistä, kun istumme noja tuoleissa piirissä, Ville Talola kertoo. Tervetuloa kirkkoon! jumalanpalveluksissa ei arvatenkaan kuulla kanttoria ja urkuja parvelta, vaan muusikot istuvat yhteisessä ringissä kitaroi neen ja mandoliineineen. Mukana on myös kos ketinsoitin ja lyömäsoittimia. — Musiikki on gospelpiireistä tuttua, mutta ohjeistimme muusikoita niin, että musiikki saa olla jotain sellaista, mitä ihminen ei välttämättä

Kullervo Pirnes 81 v, Marja Liisa Laine 68 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 13.5 kl. 10 i Helsinge kyrka St. Lars, Kaj Andersson, Nina Fogelberg. Högmässa sö 13.5 kl. 12 i St. Martins kapell, Kaj Andersson, Nina Fogelberg. Familjecafé må 14.5 kl. 9–12 i Martinristi, eftisutrymmet. I samarbete med Folkhälsan.

ViAnda kören övar ti 15.5 kl. 13.30 i Dickursby kyrkas sal. Familjernas vårutfärd ti 15.5 kl. 9–15. Vi åker till Rehndahls djurgård. Vi startar från Dickursby kyrka kl 9.15 och från Mårtensdal simhall kl 9.30. Vi är tillbaka från Kyrkslätt c. kl 15. Se mera www.rehndahl.fi. Anmäl dig till anu.paavola@evl. fi eller tel. 050 544 2671 (hels per sms) senast 11.5 kl 12. Berätta då hur många vuxna, barn, baby är ni, varifrån startar ni, har ni matallergier. Kristi Himmelsfärdsdag to 17.5 kl 10 högmässa i Helsinge kyrka St Lars, Anu Paavola, Lauri Palin.

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamis-

odota kuulevansa jumalanpalveluksessa. Siitä tuli vähän etnohenkistä. Helatorstaina nähtävässä ju malanpalveluksessa kuullaan muun muassa pari reippaasti uusiksi sovitettua virttä.

Tervetuloa kirkkoon! tvjumalanpalveluk

sen lähetysaika on kymmeneltä ja siinä on taval lisen jumalanpalveluksen kaava. Erilaisuus tulee esille nojatuoleissa istumisen ja yllättävän musii kin lisäksi vuorovaikutuksessa. Jumalanpalveluk sessa ei myöskään nousta välillä seisomaan. — Halusimme pysähtyä jumalanpalveluksen eri osien kohdalle, ei setämäisesti eikä tätimäi sesti, vaan miettien, miksi siinä tapahtuu sitä, mi tä tapahtuu. Satunnaiselle katsojalle jumalanpal veluksen kaava voi olla tosi vieras, esimerkiksi se, mistä on kysymys synnintunnustuksessa tai jopa rukouksessa, Ville Talola toteaa. Nykyaikaan tämän jumalanpalveluksen lin kittää myös Facebook. Kirkko Suomessa sivulla on tvjumalanpalveluksen jälkeen tavoitettavissa kirkon verkkokeskustelijoita ja jumalanpalveluk sen toteuttajista ainakin Talola. Uudenlainen tvjumalanpalvelus ei tarkoita si tä, ettei vanhaa nähtäisi. — Ei perinteinen tvjumalanpalvelus ohjelma tyyppinä varmaan ikinä lakkaa. Kyllä niitä talti oidaan edelleen. Nina Riutta

Tervetuloa kirkkoon! to 17.5. klo 10 Yle TV 1. Seuraavat lähetykset ovat 7.5., .6. ja .7.

paikka ti 15.5. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Näkövammaistyö

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Naisten ilta ti 15.5. klo 17–20 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs, saunomisen, uimisen ja yhdessäolon merkeissä.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Kysy internetin ja kännykän käytöstä ma 14.5. klo 12–13. Tutustu pappiin päiväkahvilla ti 15.5. klo 13–14. Pastori Toni Fagerholm Tikkurilan seurakunnasta. Ikoninäyttely Jumalanäidit 25.5. asti. Ikonimaalari Liisa Holstin ja hänen oppilaidensa ikoneja.

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Ilmaisviikot niin kauan kuin tavaraa riittää.

koonnut Heli Kulmavuori

Pelasta minut, Supermies! ”Jos olet siellä ylhäällä, pelasta minut, Supermies,” rukoilee Bart Simpson suositussa amerikkalaisessa piirrossarjassa. Bartin rukous on myös Eveliina Ojalan Joensuun yliopistoon tekemän lopputyön nimi. Nykyään Rekolassa pappina työskentelevälle Ojalalle gradunteko oli poikkeuksellista aikaa. — Katsoin 226 Simpson-jaksoa ja niistä keskeisimpiä 5–6 kertaa eli yhteensä 200 tuntia piirrettyjä. Siinä meni sarjan kaikki kymmenen ensimmäistä tuotantokautta. Sen jälkeen jaksoja on tullut toinen mokoma lisää. Nykyään Simpsonit seikkailevat Subilla. Keltaiseen perheeseen kuuluvat vanhemmat Homer ja Marge se-

kä lapset Bart, 10, Lisa, 8, ja tuttia imevä kuopus Maggie. Ojalan mukaan Simpsonien rukouselämä on aika tavallista. Sarjassa rukoillaan useimmiten hädän hetkellä. Joskus kädet menevät ristiin myös kiitollisuudesta. Lisäksi perheet hiljentyvät ruoka- ja iltarukouksiin. – Kuvitteellisen Springfieldin kirkko on sekoitus presbyteeristä, luterilaista, katolista ja anglikaanista kirkkoa. Se on siis kuva amerikkalaisesta yhteiskunnasta, jossa toimii monia kirkkoja, Ojala sanoo. Sarjan henkilöhahmoista Ojalan suosikki on Bart. — Hän on pieni ilkeilijä, jolla on kuitenkin sydän paikallaan. — Olen näyttänyt rippikoulussa jak-

soa, jossa Bart on lintsannut läksyistä ja rukoilee polvillaan koetta edeltävänä iltana lisäaikaa. Reputtaminen jättäisi hänet luokalle. Rukousvastauksena tulee sakea lumisade, joka sulkee koulun yhdeksi päiväksi. Bart saa lisäpäivänsä ja selviytyy. Alusta lähtien Simpsonit ovat herättäneet paitsi ihastusta myös pahennusta. Vatikaanissa ehdittiin vuonna 2010 iloita, että Homer on kunnon katolilainen — kunnes Vatikaanin virallinen päivälehti L’Osservatore Romano vähän pakitti lausuntoa ja totesi, että Simpsonit ovat uskon ihmisiä. — Katson Simpsoneita ja ne auttavat minua ymmärtämään nykyhetkeä, jesuiittapappi Francesco Occhetta totesi lehdessä.

”Keskivertosuomalaisen geenit eroavat keskivertointiaanin, somalin tai papualaisen perintötekijöistä paljon vähemmän kuin helsinkiläisen kotihiiren geenit eroavat hampurilaisen kotihiiren perintötekijöistä.” Biologi ja tietokirjailija Juha Valste kirjassaan Ihmislajin synty. SKS 2012.

Ei kotia, ei ruokaa.

Koiran elämää Romaniassa Jos olisit kulkukoira Romaniassa, elämäsi voisi päättyä myrkkyyn, jolla viranomaiset ratkovat koiraongelmaa. Lähimmäisenrakkautta Romanian hauvoille löytyy Suomesta. Pro Animals Finland tukee Carmena Serbanoiun ja hänen tyttärensä Patrician eläinsuojelujärjestöä Pro Animals Romaniaa, joka pyörittää viidensadan kulkukoiran tarhaa Tg-Jiun kaupungissa. Vanhalla koiratarhalla on häätöuhka, mutta kaupunki on osoittanut uudet tilat hylätystä hallikompleksista. Sitä remontoidaan koiratarhaksi suomalaisilla lahjoitusvaroilla. Suomalaiset avustavat koiratarhan lisäksi paikallisten kulku- ja lemmikkikoirien sterilointia. Kesäkuussa Suomesta lähtee tavanomaisen lääke- ja koiranruokakuljetuksen mukana leikkauspöytä.

Eläinrakkaita suomalaisia on kannustettu auttamaan muun muassa sosiaalisessa mediassa. Pro Animals Finlandin puheenjohtaja Kiia Vasko on oppinut Romaniassa olemaan valittamatta. Paiskivathan paikalliset voimanaisetkin nurisematta töitä vaatimattomilla resursseilla. — On tärkeää tehdä kunnioittavaa yhteistyötä, eikä mennä neuvomaan, miten asiat pitää tehdä. Kun hyväksyy sen, että kuljemme pienin askelin, voimme kenties saada jotain hyvää alulle, Vasko sanoo. Koira-apukuljetusten mukana Romaniaan on viety apua myös ihmisille, köyhille romaneille.

10.5. Onnea, Aino!

●● ●● ●●

Sigridin kanssa keskiaikaan Nimismiehen vaimo Sigrid on pukeutunut keskiajan naisen tapaan pellavamekkoon ja villakangasviittaan. Hänen johdollaan pääsee keskiviikkona 16.5. tutustumaan Pyhän Laurin kirkkoon, sen hautausmaahan, pappilaan ja Kirkonkylän kulttuurimaisemaan.

Sigridin kolttuun sonnustautuu silloin Vantaa-seuran toiminnanjohtaja, arkeologi Riina Koivisto. — Roolihahmoni ei suinkaan ole hatusta temmattu. Tiedetään, että 1500-luvulla eli Sigrid-niminen nimismiehen vaimo, Koivisto kertoo. Uskonto oli siihen aikaan tärkeä osa ihmisten elämää. Eri pyhimyksille omistetut päivät määräsivät kylvön ja sadonkorjuun ajankohdan. Pitäjän asukkaat kävivät katolisessa Pyhän Laurin kirkossa säännöllisesti. Se oli velvollisuus. — Kirkossa piti käydä viikoittain, paitsi jos asui kaukana kirkosta, Koivisto toteaa. Keskiajalla eläneestä Sigridistä tiedetään vain vähän. Hän jäi nimenä asiakirjoihin oltuaan todistajana perintöoikeusasiassa. Sigrid oli todennäköisesti lähtöisin tavallisista oloista, mutta pääsi avioliiton ansiosta parempiin piireihin.

Nimismiehen vaimo Sigrid opastaa Helsingin pitäjän kirkonkylässä ke 16.5. klo 17.15. Lähtö Pyhän Laurin kirkon hautausmaan portilta. Kävelykierros kestää noin tunnin. Vapaa pääsy.

Nimismiehen rouva tuntee kirkon ja pappilan.

Aamulla kello viisi aloitat konserton, sävellysunelmiisi upotat puistikon.

Tiedätkö, ”perotinus” * tai ”johannsebastian”, mitä on olla miinus laskuissa Vaatijan?

Mutta kadulla ryntää Vaatija hirmuinen, kiville saakka kyntää sielua kurjien,

Laaditko, ”mozart”, meille luuserikonserton? Armoko uupuneille laulusi läike on?

läiskii käskyjen ruoskaa, pilkaten kailottaa: — Kulutusorjat, juoskaa! Maa kohta halkeaa!

Illalla taivaalta tähdet muuttavat musiikkiin. Aamulla meiltä lähdet metsiin ikuisiin.

Pekka Kivekäs * Perotinus on 1100–1200-lukujen taitteessa elänyt ranskalainen säveltäjä.

Markus Varesvuo/Leuku

Laulurastas Kalliopuistossa

Simpsonit ovat uskon ihmisiä.

Aino on ensimmäinen viralliseen almanakkaan päässyt suomalainen etunimi. Nimi tulee Kalevalasta ja merkitsee alkuaan äitinsä ainoaa lasta. Kalevalassa Aino on herkkä nuori nainen, jonka hänen yltiöpäinen veljensä Joukahainen lupaa vaimoksi vanhalle tietäjä Väinämöiselle traagisin seurauksin. Tänä vuonna esikouluun menee ennätysmäärä Ainoja, sillä vuonna 2006 syntyneiden tyttöjen yleisin etunimi on Aino.

Vartin retriitti

Ylhäällä latvustoissa leikkivä laulusi soi. Sielläkö, luotamme poissa, Luojakin ilakoi?

2012 jKr.