Lauri 2012 nro 20 (24 5)

VANTAAN

Heikki Räisänen selvitti Heikki kr ristinuskon alkuvaiheita ➤ 5 kristinuskon

20

24.5.12

www.vantaanlauri.fi

Pyhiinvaelluksella elämän suuntaa etsimässä ➤3 Romaanien naiskohtaloita ➤ 8–9 Viettääkö helluntailainen helluntaita? ➤ 12

Sirpa Päivinen

➤ 6–7

Yksikään ei joudu kadotukseen, katoa Jumalalta — Henna Markkanen ➤ 10

Uutiset

Burmalaiset pohtivat läheistensä kohtaloa Pääkirjoitus 24.5.2012

Kaste on perusta HELSINGIN SANOMIEN yleisönosastossa on käyty keskustelua, joka on yhtä aikaa ajan kuva, haaste kasteopetukselle ja perhetilanne, johon kaivataan kirkolta tukea. Ongelma on siinä, miten nämä erilaiset asiat yhdistetään. Äiti kuuluu kirkkoon, mutta mies on ateisti. Vanhemmat ovat yhdessä sopineet, että lasta ei kasteta, vaan hänelle kerrotaan ”tasapuolisesti eri uskonnoista ja mahdollisuudesta olla uskomatta yhtään mihinkään” (HS 17.5.). Äiti, joka kertoo uskovansa Jumalaan ”omalla tavallaan”, haluaisi saada papin mukaan lapsen nimenantojuhlaan siunaamaan lapsen. Pappia ei juhlaan ole saatu, koska nimenantojuhla on kasteen vaihtoehdoksi koettu tilaisuus. Äiti olisi kuitenkin valmis muuttamaan juhlan sisältöä niin, että se eroaa kastetilaisuudesta.

Helsingissä jäi viime vuonna 429 lasta kastamatta, vaikka toinen vanhemmista kuului kirkkoon. Aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan kahdella viidestä tämä oli tietoinen päätös: lasta ei haluttu liittää kirkon jäseneksi.

Vantaalla näitä perheitä oli huomattavasti vähemmän, 29.

antaalla asuvat myanmarilaiset, tai burmalaiset kuten he itse itseään kutsuvat, pakolaiset saivat erityisen vieraan, kun thaimaalaisen pakolaisleirin johtaja Wachira Chotirosseranee kävi tapaamassa heitä Hakunilan kirkolla.

Suomen Pakolaisavun vieraana ollut Chotirosseranee johtaa Ban Mae Nai Soi -pakolaisleiriä, jossa elää noin 14 000 burmalaispakolaista. Leiriltä valitaan kiintiöpakolaisia myös Suomeen.

— Suomi on antanut heille uuden elämän.

Katsokaa vaikka häntä, täällä hänestä voi tulla mitä vain, Chotirosseranee sanoi viitaten kirkolle saapuneeseen pieneen tyttöön.

Suomen Pakolaisavun tiedotuspäällikkö Kaisa Väkiparran mukaan burmalaisille on ollut helppoa löytää vastaanottavia kuntia eri puolilta Suomea toisin kuin muille pakolaisryhmille. Esimerkiksi kongolaiset ovat joutuneet odottamaan kuntapaikkoja jopa vuosia.

Burmalaisista erityisesti nuoremmat, luku- ja kirjoitustaitoiset, ovat päässeet hyvin uuden elämän alkuun Suomessa. Eri-ikäisiä pakolaisia yhdistää huoli pakolaisleirille jääneistä. ”Onko mitään, mitä voisit tehdä perheenjäsenteni hyväksi? Miten voisimme saada heidät Suomeen?” kysyi moni.

Ban Mae Nai Soi -pakolaisleirin johtaja Wachira Chotirosseranee (vas.) kävi tapaamassa burmalaispakolaisia Hakunilassa.

Koulutusta ja pienviljelyä Myanmaria, entistä Burmaa, hallitsi pitkään sotilasjuntta ja maassa on käyty vuosia sisällissotaa. Siellä on yli sata etnistä vähemmistöä, joiden oikeuksia on poljettu ja jotka ovat taistelleet diktatuuria vastaan. Viime vuoden vaalien jälkeen juntta näennäisesti luopui vallasta, mutta johtotehtävissä on samoja henkilöitä kuin ennenkin.

Tilanne Myanmarissa on vakaampi kuin vuosiin ja uudistuksia on tehty, mutta Thaimaan rajalla sijaitsevat yhdeksän pakolaisleiriä ovat yhä tarpeen. Leirit ovat olleet rajalla niin kauan, että niistä on tullut kuin omia kaupunkejaan.

— Leirillä pakolaiset saavat rakennusmateriaalia oman talon rakentamista varten ja kansalaisjärjestöjen tarjoamaa ruokaa. Järjestöt tarjoavat myös terveysaseman ja perus- ja ammattikoulutusta lapsille ja nuorille. Suomen Pakolaisapu kouluttaa lukutaidottomia aikuisia, Wachira Chotirosseranee kertoo.

— Nyt Suomen Pakolaisavun kanssa kan-

nustamme myös pakolaisia pienviljelyyn ja omaan tulonhankintaan.

Helppoa elämä pakolaisleirillä ei ole. Pakolaiset eivät saa liikkua leirin ulkopuolella, ruokaa ja rahaa on niukasti ja epävarmuus omasta ja perheenjäsenten tulevaisuudesta painaa.

— Suurin osa pakolaisleireille tulleista jää sinne. He eivät uskalla hakea tai eivät pääse kolmanteen maahan, Kaisa Väkiparta toteaa.

Chotirosseraneen mukaan pakolaisten suurin toive on kotiinpaluu. Pakolaistilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan kuitenkin kansainvälisen yhteisön tukea konfliktien ratkaisemisessa.

Vaikeat vuodet leirillä Kiintiöpakolaiseksi pääsevät valitsee ensin YK:n pakolaisjärjestö UNCHR, sen jälkeen Suomen viranomaiset. Suomeen pakolaiset pääsevät vasta, kun heille on löydetty kuntapaikka.

Hanna Antila

Antonin Halas

K

ampin kappelin avajaisia vietetään Suvivirsi-tapahtuman yhteydessä Lasipalatsin aukiolla 31.5. kello 18. Itse kappeliin voi käydä tutustumassa 19.30. alkaen.

Kampin kappeli on rakennettu hiljaisuuden ja kohtaamisen paikaksi, kirkollisia toimituksia siellä ei järjestetä. Kävijöitä palvelevat kuusi työntekijää, toiminnanjohtaja Tarja Jalli, pappi, nuoriso- ja diakoniatyöntekijät sekä kaksi suntiota. Kappelissa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää Helsingin sosiaalivirastosta, kaksi sosiaaliohjaajaa ja kaksi vahtimestaria. Kappeli on avoinna 1.6. alkaen arkisin 7–20 ja viikonloppuisin 10–18.

Kampin kappeli on yksi designpääkaupunkivuoden hankkeista. Kappelin ovat suunnitelleet arkkitehdit Kimmo Lintula, Niko Sirola ja Mikko Summanen arkkitehtitoimisto K2S:stä. Kappelin ulkoseinät ovat

Kappelin penkit ovat massiivisaarnea. kuusta, sisäseiniin on käytetty noin 30 kilometrin verran tervaleppää ja kalusteet ovat massiivisaarnea. Alttaripöytään on kiinni-

tetty arkkitehtien suunnittelema ja taideseppä Antti Niemisen toteuttama hopeinen risti. Kappelitilaan mahtuu noin 70 ihmistä.

CITY.FI-SIVUSTOLLA on avattu Suhdeklinikka, jossa kirkon perheneuvojat vastaavat kysymyksiin ihmissuhteista. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti ja vastaukset julkaistaan Suhdeklinikka-blogissa. Palvelun osoite on city.fi/suhdeklinikka. Palvelun toivotaan tavoittavan nuoret aikuiset. 18–29-vuotiaiden osuus perheneuvonnan asiakkaista on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

kaipaavat myös lisää liikuntapalveluja. Tiedot käyvät ilmi tuoreimmasta Vantaan ikääntyvien hyvinvointikatsauksesta.

●

PERHEEN KANSSA on hyvä keskustella tilaisuuden luonteesta ja tehdä selvä ero kasteeseen, mutta lapsen siunaaminen on aina paikallaan. ●

2

Vantaalainen Khu Day saapui Suomeen kuusi vuotta sitten. Ennen pakenemistaan kotimaastaan hän oli mukana taisteluissa vähemmistökansa karenien joukoissa.

— Olin pakolaisleirillä viisi vuotta. Se oli vaikeaa aikaa. Sieltä ei päässyt ulos. Sotilasjuntan tykit kuuluivat. Rahaa ei saanut kuin vähän ja pakolaiset vaihtoivat tavaroita ja ruokaa keskenään.

Nyt Khu Day asuu Hakunilassa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa. Hän on opiskellut metallialaa ja saanut oman alan töitä.

Myanmarin uusi presidentti on kehottanut pakolaisia palaamaan maahansa. Day ei usko, että tilanne on kohentunut riittävästi.

— En usko, että sinne voi vielä palata. Ehkä joskus eläkeläisenä palaan takaisin, mutta sitä varten minun pitää tehdä töitä ja säästää rahaa.

Kampin kappeli avaa ovensa

Saara Vuorjoki

ILMIÖN TAUSTALLA on isoja trendejä.

Tämä aika korostaa yksilöllisyyttä ja valinnan vapautta. Puolisoilla voi olla niin erilaiset arvomaailmat, suhde uskontoon tai jopa eri uskonnot, ettei kaste onnistu. Koska kirkolliset perhejuhlat ovat suuri haaste uskonnottomuuden aatteen levittämiselle, niille on myös tarkoituksella kehitetty omat neutraalilta vaikuttavat vaihtoehdot, kasteelle nimiäiset.

Kristityksi tullaan kasteen kautta eli kaste on enemmän kuin siunaus tai nimenantojuhla. Se on uskon perusta, turva, johon voi aina palata, vaikka elämä minne kuljettaisi. Toisaalta se ei poista lapsen vapautta eikä kiellä kertomasta lapselle eri uskonnoista tai uskonnottomuudesta. Arvojen opettaminen on vanhempien tehtävä.

On tärkeää pitää kiinni kasteen ainutlaatuisuudesta, mutta tärkeää on kohdata myös niiden kirkon jäsenten toive, jotka haluavat tuoda lapsensa siunattavaksi. Kuten rovasti Liisa Tuovinen kirjoitti (HS 20.5.): ”Eiväthän myöskään ne lapset, jotka kiipesivät Jeesuksen syliin opetuslastensa kielloista huolimatta olleet kastettuja lapsia.”

V

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Seniorit kaipaavat lisää liikuntapalveluja.

SENIORIT VANTAALLA elävät itsenäisemmin kuin muissa suurissa kaupungeissa. Itsenäisen elämän helpottamiseksi Vantaalla pitäisi parantaa ohjaus- ja neuvontapalveluja, joukkoliikennettä ja kulkureittien talvikunnossapitoa. Seniorit

●

SUVIVIRSI JA JOULUEVANKELIUMI kuuluvat enemmistön mielestä koulujen juhliin. Suvivirren laulamiseen kevätjuhlissa suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti 84 prosenttia ja joulujuhlien kristilliseen ohjelmaan lähes kolme neljäsosaa vastaajista. Kymmenesosa ei halua kristillistä ohjelmaa joulujuhlaan. Kirkon tutkimuskeskuksen teettämä kysely toteutettiin marraskuussa 2011 ja siihen osallistui lähes 5 000 vastaajaa.

Uut isia myös w w w.vantaanlauri. f i

Sini Pennanen

Kolumni Seiniä ja ihmisiä ITÄBERLIINILÄISEN Heilig Kreuzin seurakunnan kirkko toi ulkoapäin mieleeni monet tutut 1800-luvun lopulla rakennetut kirkot. Ajatus sen aikakauden kirkkoon tutustumisesta ei innostanut. Sisällä koin yllätyksen.

Perinteiset puupenkit oli korvattu mukavilla tuoleilla, kirkkosalia kiersi käytävä suurten metallipylväitten varassa. Katossa näkyi telttakatosta muistuttava rakennelma ja parvien sijaan näin lasiseinäisiin toimistohuoneisiin. Olin ihastuksesta ymmyrkäisenä. Miten kauniisti voikaan yhdistää vanhaa arkkitehtuuria ja nykyajan vaatimuksia vastaavan tilankäytön. Vanha ei peittynyt, mutta kaikesta näki, että tilaa on helppo käyttää monenlaisiin tarkoituksiin.

VIELÄ ENEMMÄN ihastuin, kun pastori Jürgen Quandt kertoi kirkon historiasta. Seurakunnan jäsenmäärä oli vaihdellut vuosikymmenten aikana yli sadasta tuhannesta nykyiseen kuuteen tuhanteen. 1980-luvun alussa seurakunta oli tilanteessa, jossa sen piti vakavasti harkita kirkostaan luopumista. Tultuaan kirkkoherraksi Quandt alkoi kehitellä avoimen kirkon konseptia. Se johti paitsi kirkkorakennuksen uudelleenmuotoiluun, myös kokonaan uuteen tapaan elää seurakuntana.

Nykyisin kirkon tiloissa on lukuisia toimistoja ja kokoustiloja — kaikissa lasiseinät avoimuuden periaatteen mukaisesti. Siellä toteutuu suuri osa seurakunnan toiminnasta, mutta ennen kaikkea kirkko on avoin kaikille alueen ihmisille. Erityisen tunnettu seurakunta on kodittomien parissa tekemästään työstä.

Sirkku Lehtoranta rakastaa lämpöä, elämää, naurua ja ääntä.

Omalla tiellä

Sirkku Lehtoranta käveli 778 kilometriä.

E

nnakkokäsitykset saavat kyytiä, kun kerrostalon alaovea aukaisemaan astelee nuori nainen kirpaisevan oranssit lipokkaat jalassaan. Aikomus on jutella pyhiinvaelluksesta ja oletuksena oli, että sitä harrastavat vain elämänsä suuntaa uudelleen pohtivat keski-ikäiset.

Sirkku Lehtoranta, 25, käveli Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin Paulo Coelhon esikoiskirjan Pyhiinvaellus innoittamana.

— Minulla meni pyhiinvaelluksella suunnilleen viisi viikkoa. Olisihan sen nopeamminkin pystynyt tekemään, mutta minulla ei ollut kiirettä.

Santiago de Compostela on Espanjassa.

Viime syksynä Sirkku lähti pyhiinvaellukselleen Ranskasta St Jean Pied de Portista, ja kävelymatkaa kertyi yhteensä 778 kilometriä.

Polte sydämessä Pyhiinvaellus ei ollut Sirkku Lehtorannan ensimmäinen pidempiaikainen oleskelu Suomen rajojen ulkopuolella.

— 16-vuotiaana olin vuoden vaihdossa Meksikossa. Lukion jälkeen lähdin Brasiliaan puoleksi vuodeksi tapaamaan ystäviäni. Kävin heidän kanssaan opiskelijajuhlissa ja heidän perheidensä luona ja opiskelin portugalia. Myöhemmin olin Brasiliassa puoli vuotta vapaaehtoistyössä opettamassa englantia, espanjaa ja tietotekniikkaa. Italiassa olen asunut puoli vuotta.

Meksikoon Sirkku lähti vahingossa, sillä alun perin hän oli lähdössä vaihto-oppilaaksi Australiaan. Se peruuntui ja tarjolle jäi pari Aasian maata sekä Meksiko ja Brasilia.

— Mietin, että no, Meksiko… espanjan kieli… hm, why not? Halusin vain nähdä jotain muuta. Vanhempani eivät innostuneet lähdöstäni, mutta minä vaan halusin lähteä niin kovasti, ettei siinä ollut muuta vaihtoehtoa.

Sirkku haluaa reissata, koska hänellä on polte sydämessä: on pakko lähteä.

— Matkustaminen avartaa kauhean paljon! Fiilis on niin magee, ettei sitä pysty selittämään. Kun istuu vaikka bussissa, katselee ympärilleen ja toteaa, että nyt minä olen Meksikossa. Suomi on ihana paikka asua myös, mutta rakastan sitä lämpöä ja elämää ja naurua ja ääntä. Ei aina tarvitse olla niin shhh. Suomessa niin ollaan aika paljon.

Elämä koulii Nuorempana, käytännöllisenä tyttönä Sirkku Lehtoranta ajatteli matkustamisen olevan hyväksi siksi, että oppii uusia kieliä. Myöhemmin hän huomasi, että reissuilta saa niin paljon muutakin: ystäviä, kokemuksia, uusia näkökulmia.

Pyhiinvaellukselle Sirkku lähti, koska koki olevansa kaukana itsestään. Vaelluksen aikana Sirkku mietti elämänsä suuntaa ja sitä, mitä hän oikeasti haluaa tehdä. Mielenkiintoiset kurssit olivat tuntuneet pelottavan kalliilta ja innostavia opiskeluvaihtoehtoja oli yhtäkkiä melkeinpä liikaa.

— Kaverit, vanhemmat ja sukulaiset aina sanovat jotain, mitä minun olisi hyvä tehdä.

Ja kaikki varmasti tarkoittavat hyvää, mutta minä halusin olla oman itseni kanssa ja kuulla, mitä minä haluan.

Sirkku uskoo, että elämä koulii ja tekee ihmisestä sellaisen kuin hänen kuuluu olla.

— Elämäni on ollut sellaista itsensä etsimistä ja on ollut aika vaikeaakin. Olen ollut vakavasti masentunut, mutta se oli siunaus. En olisi nyt tässä, jos en olisi voinut niin huonosti. Opiskelen personal traineriksi ja ryhmäliikuntaohjaajaksi. Olen menossa sille tielle, jota rakastan. Elän rakkaudessa ja ilossa.

Tärkeimmät asiat Pitkästä vaellusreitistä haaveilevan luulisi treenaavan melko lailla ennen varsinaista koitosta. Sirkku Lehtoranta luotti pyhiinvaelluksella tasokkaisiin varusteisiin ja hyvään peruskuntoonsa. Hän käveli vaihtelevassa maastossa parisenkymmentä kilometriä päivässä, välillä maastokengillä, välillä lenkkareilla, selässään kymmenen kiloa painava rinkka.

— Me suomalaiset valmistaudumme kaikkeen aina niin hyvin. Tapasin matkalla italialaisen miehen, joka oli perjantaina päättänyt lähteä pyhiinvaellukselle — ja sunnuntaina hän oli jo siellä.

Joillekin pyhiinvaellus merkitsee ennen kaikkea fyysistä itsensä voittamista. Toisille matkan aikana tulleet oivallukset ovat tärkeämpiä.

— Elämässä on tärkeintä olla onnellinen ja rakastaa. En puhu välttämättä naisen ja miehen välisestä rakkaudesta, vaan siitä, että rakastaa niitä asioita, joita tekee.

Nina Riutta

Sirkku Lehtoranta kertoo matkastaan pyhiinvaellusillassa ke 30.5. klo 18.30–20 Myyrmäen kirkossa.

Va i n

p ä i vä

e l ä m ä ä

K AIKEN KAIKKIAAN tuo avoin kirkko herätti minussa jonkinlaista surua ja kaihoa. Miten jäykkä ja kangistunut onkaan oman kirkkomme ja sen seurakuntien tapa hahmottaa seurakunnan elämää! Liian usein huolehdimme enemmän seinistä ja organisaatiosta kuin toiminnan elävyydestä. Liian usein arkkitehtien ideat voittavat käytännöllisyyden ja mielekkyyden.

Pitääkö mennä pohjamutia myöten?

Voisimmeko jo nyt löytää jotain siitä yhteisöllisyydestä ja palvelumielestä, johon monet Keski-Euroopan seurakunnat ovat olleet pakotettuja jo vuosikymmeniä uosikymmeniä sitten?

Kirkko voi olla avoin sekä rakennuksena uksena että yhteisönä. önä. Meitä kutsutaan an muutokseen ja ennakkoluulottomuuteen, omuuteen, ajattelemaan maan enemmän misiä kuin seiihmisiä niä. ä.

Vesa Häkkinen pappi

3

Pisteitä

Ota kantaa

Hämeenkylästä pyöräiltiin vanhaa kirkkotietä seuraten Pyhän Laurin kirkolle tiistaina 15.5.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu t vantaan.lauri@evl.fi t Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa t tekstiviestit 050 438 7858

Mihin polkupyörällä pääsee?

Kerjäläisten auttaminen tuo siunauksen

Markku M arkku Mattila

Pia Lindahl, 40

Jaakko Kara, 42

Mikä sai sinut lähtemään pyörän selkään?

— En muista, mistä näin ensimmäisen tiedon retkestä. Kävin katsomassa netistä lisätietoja. Historia kiinnosti. Polkupyörällä pääsee mihin vaan, esimerkiksi Ilolasta Helsingin keskustaan kuutta eri reittiä pitkin. Pyöräilen lähinnä kesäaikaan, 2000–5000 kilometriä vuodessa.

Mitä reitiltä löytyi?

— Reitin valinta oli sinänsä hyvä. Vantaan historiasta ei tullut uutta. Reitin kohteista eniten on tapahtumia ollut Vantaankosken seudulla. Hienoja ovat myös peltoaukeat, samoin Voutila, joka on vanhimpia säilyneitä talonpoikaismiljöitä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat pyöräretkelle?

— Annan 3,5 pistettä. Pysähdykset voisivat olla pitempiä, ja toiveissa olisi kuulla paikkojen taustoista nettiesittelyitä enemmän.

Mikä sai sinut lähtemään pyörän selkään?

— Pyöräilen kesäaikaan muutenkin, ainakin työmatkojani Pähkinärinteestä Pitäjänmäelle. Luin reitistä Vantaan kaupunkijuhlan esitteestä ja Vantaan Laurista, ja se vaikutti mielenkiintoiselta. Samalla saan kerätyksi kilometrejä. Työpaikkani osallistuu yritysten väliseen kilometrikisaan.

Mitä reitiltä löytyi?

— Pääsin ohjatusti tutustumaan paikkoihin, joissa en ole ennen käynyt. Oli yllätys, kuinka lyhyitä välimatkat oikein ovatkaan. Olen asunut Vantaalla vuodesta 1999 ja kulkenut länsi–itä-suuntaisia matkoja linja-autolla. Kiertelevien reittien takia etäisyydet ovat tuntuneet pitkiltä.

Pisteillä 1–5, paljonko annat pyöräretkelle?

— Annan 4 pistettä. Harmi, että retki aloitettiin Hämeenkylän kirkolta eikä Linnaisten kartanolta.

Lisää tällaista. Palaan reitille.

Mikä sai sinut lähtemään pyörän selkään?

— Ihminen on luotu liikkumaan, laulamaan, leikkimään ja tanssimaan. Työmatkapyöräilen ympäri vuoden. Se on vastaisku ristiäiskakuille. Kotoani on Hämeenkylän kirkolle 6,5 kilometriä. Näin upeana kevätiltana olisi rikos ihmiskuntaa vastaan olla lähtemättä.

Mitä reitiltä löytyi?

— Käytimme Anne Puumalan kanssa pysähdyspaikoissa vanhan kirkkotien nettiesittelytekstejä. Palasin itsekin retkeltä kahta viisaampana, vaikka olen koulupojasta harrastanut Martinlaakson ja Myyrmäen historiaa. Pihateitä ja pikkukyliä löytyy lähempääkin kuin Kreikasta tai Ranskasta.

Pisteillä 1–5, paljonko annat pyöräretkelle?

— Annan 5 pistettä. Liikkumisen yhteydessä ihmisten kohtaaminen lisääntyy, paranee ja kiihtyy.

Lisäksi pyöräileminen edistää luomua, naturaa ja vihreitä ajatuksia.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Asta Kokkarinen sosionomiopiskelija

Kuva-arvoitus Markku Mattila

Erkki Sirviö, 68

Haluan kommentoida Vantaan Lauri -lehdessä 26.4. julkaistuja kirjoituksia Kerjäläiset kotikulmilla ja Romanikerjäläisten auttamiseksi vähän tehtävissä.

Väitän, että romanikerjäläisten auttamiseksi on paljon tehtävissä, jos vain haluamme niin.

Valinta on meidän, ei EU:n. EU natisee jo liitoksistaan taloudellisten ongelmiensa vuoksi, joten sieltä on turha etsiä pelastusta tähän ongelmaan. Niin kauan kuin romanikerjäläiset ovat Suomen maaperällä, on meillä kaikilla velvollisuus heitä auttaa työn ja koulutuspaikan saamisessa. Sitä paitsi Jumalan rakkaus meitä kohtaan suorastaan velvoittaa pitämään huolta kaikista köyhistä, myös romanikerjäläisistä.

Paljon on tehtävissä: Voit rahan lisäksi tai sen sijaan antaa puhtaita vaatteita, ruokaa, puhdasta vettä tai auttaa asunnon ja työpaikan etsimisessä. Jos olet työnantaja, voit palkata töihin yhden tai useamman EU-kansalaisen, jollaisia romanikerjäläisetkin ovat. Ja jos et voi antaa mitään materialista tukea, anna edes aikaasi ja jää juttelemaan kerjäläisen kanssa. Tai hymyile hänelle ohi kulkiessa-

si. Hän on ihminen niin kuin sinäkin.

Ollaan uskollisia siinä vähässä, mitä voidaan, ja yhdelle ihmiselle kerrallaan. Yhdenkin ihmisen nostaminen pois köyhyydestä auttaa koko yhteisöä ja yhteiskuntaa. Sama pätee suomalaisiin köyhiin, pätkätyöläisiin ja työttömiin. Samalla viivalla ollaan kaikki, olet sitten pitkä, pätkä, rikas tai keppikerjäläinen. Työllistäminen kannattaa aina ja on kansantaloudellisestikin kannattavampaa.

Raamatussa puhutaan todella paljon rahasta, antamisesta ja saamisesta, rikkaudesta ja köyhyydestä. Jesajan kirjan 58. luvussa on kirjoitettu näin: ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi. Silloin sinun valosi puhkeaa näkyviin kuin aamunkoi ja hetkessä sinun haavasi kasvavat umpeen. Vanhurskaus itse kulkee sinun edelläsi ja Herran kirkkaus seuraa suojanasi.”

Tällaisen siunauksen minä tahdon elämääni, että Vanhurskaus itse kulkee edelläni. Tahdotko sinäkin saman?

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Martti Långin, 64, lempitanssit ovat salsa ja cha cha.

30 %

70 %

Mikkeliläinen

Varistolainen

Lapsuudenperheeseeni kuului isä, äiti ja kolme veljestä. Minä olen veljessarjan keskimmäinen. Asuimme omakotitalossa Mikkelissä. Aloin käydä tansseissa heti, kun rippikoulu oli käyty ja kotoa sai luvan. Muistan harjoitelleeni foxia tätini kanssa keittiössä.

Tulin parikymppisenä töiden perässä pääkaupunkiseudulle. Ennen Vantaalle muuttoa asuin Helsingissä ja Espoossa. Työskentelin muutaman vuoden raudoittajana. Kouluttauduin muurariksi. Nyt eläkkeellä olen vielä osittain työelämässä. Toisen vaimoni Marjatan löysin nelikymppisenä tans-

4

seista. Menimme jive-kurssille ja jäimme koukkuun. Harrastimme kilpatanssia kuusi vuotta. Nyt opetamme lavatansseja ja lavalattareita. Kesällä käymme tanssimassa muun muassa Pavilla ja Backaksen kartanolla. Asun Marjatan ja Mari-koiramme kanssa Varistossa rivitalossa.

Mistäpäin Vantaata kuva on otettu? Mitä se esittää?

Vastaa osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Kikka Nyrén

Hankala alku Moninaisuus ja erimielisyydet ovat kuuluneet kristinuskoon aina.

T

ulevana sunnuntaina vietetään helluntaita, jota pidetään kirkon syntymäpäivänä.

Ihan tuossa tuokiossa, yhtenä helluntaipäivänä, kristinusko tai kirkko ei kuitenkaan ole syntynyt. Professori Heikki Räisäsen mukaan kristinuskon synty oli ketjureaktio. Jeesuksen julistus ja toiminta saivat reaktion alkuun, mutta Jeesus ei uutta uskontoa perustanut. Ei sitä perustanut Paavalikaan, Uuden testamentin vanhimpien tekstien kirjoittaja ja pakanalähetyksen aloittaja.

Se, mikä nykyisin on maailman suurin uskonto, oli pitkään pieni ja marginaalinen liike juutalaisuuden sisällä. Räisänen uskaltautuu veikkaamaan, että ensimmäisinä vuosina Jeesus-liikkeellä oli joitakin kymmeniä, enintään joitakin satoja, seuraajia. Tällä hetkellä kristittyjä on maailmassa noin 2,33 miljardia.

Räisäsen parikymmenvuotisen työn tulos, kristinuskon varhaisvaiheita käsittelevä lähes 500-sivuinen kirja The Rise of Christian Beliefs: The Thought World of Early Christians ilmestyi amerikkalaisen kustantamon julkaisemana vuonna 2009. Viime syksynä saatiin suomeksi suppeampi ja kansantajuisempi Mitä varhaiset kristityt uskoivat (WSOY).

Aivan kristinuskon alkuvaiheista eli siitä, mitä välittömästi Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen tapahtui, ei Räisäsen mukaan kovin paljon tiedetä. Jeesus oli julistanut Jumalan valtakunnan olevan tu-

lossa maan päälle, ja sitä julistusta hänen seuraajansa jatkoivat, tosin uudessa äänilajissa.

— Oppilaat lisäsivät alkuperäiseen julistukseen sanoman Jeesuksen ylösnousemuksesta ja hänen paluunsa odotuksesta: Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista. Jumalan valtakunta on tulossa, ja kohta herätetään kaikki muutkin.

Seuraajilleen Jeesus oli Messias, odotettu lopunaikojen vapauttajahahmo.

— He ajattelivat Jeesuksen olleen ihminen, joka kuolemansa jälkeen korotettiin taivaalliseen asemaan. On hyvin vanha käsitys, että Jumala oli tehnyt Jeesukselle tai Jeesuksesta jotakin herättämällä hänet kuolleista ja korottamalla uuteen asemaan, Räisänen kertoo.

Räisäsen mukaan Jeesuksen julistuksessa on vaikea irrottaa toisistaan uskonnollista ja poliittista viestiä. Vaikka Jumalan valtakunta oli ensisijaisesti uskonnollinen todellisuus, Jeesuksen julistuksessa oli myös poliittisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia. Se oli ilosanomaa köyhille ja sairaille.

Jeesuksen kuolemasta ei ollut kulunut kauan, kun hänen seuraajansa ajautuivat ristiriitoihin. Ensimmäiset erimielisyydet kumpusivat tiettävästi kieli- ja kulttuurieroista. Vastakkain olivat Jerusalemin alkuseurakunnan arameaa äidinkielenään puhuvat ”heprealaiset” ja kreikkaa puhuvat ”hellenistit”. Heikki Räisänen olettaa, että hellenistien piirissä suhtauduttiin todennäköisesti vapaamielisemmin juutalaiseen lakiin.

Hellenistit joutuivat pakenemaan Jerusalemista, kun fanaatikot kivittivät heidän johtajansa Stefanoksen. Stefanosta alettiin pitää ensimmäisenä kristittynä marttyyrinä ja Syyrian Antiokiasta, jonne osa hellenisteistä pakeni, tuli yksi varhaisen kristinuskon keskuksista.

Seuraavasta kiistasta tiedetään jo paljon

enemmän, kiitos Paavalin kirjeiden. Myös siinä oli kyse rajanvedosta suhteessa lakiin. Jerusalemin seurakunnan ja Paavalin välillä oli näkemyseroja siitä, pitääkö pakanataustaisilta kristityiltä vaatia ympärileikkausta.

— Jännitteet olivat suuria, mutta yritys pysyä yhdessä oli kova. Varsinkin Paavalille oli tärkeää säilyttää yhteys Jerusalemiin, Räisänen kertoo.

Erimielisyydet pakanakristittyjen asemasta ratkesivat siihen, että Paavalin edustama sallivampi näkemys löi itsensä läpi. Räisäsen mukaan osasyynä saattoi olla se, että Jerusalemin hävitys vuonna 70 eristi konservatiiviset juutalaiskristityt muista.

Heikki Räisänen muistuttaa, että Jeesuksen ensimmäiset seuraajat olivat juutalaista syntyperää ja myös pitivät itseään juutalaisina. Niin Paavalikin, pakanoiden puolestapuhuja.

— Paavali kyllä jo 50-luvulla kipuili vanhan ja uuden ristipaineessa. Toisaalta hänellä oli juutalainen identiteetti, toisaalta vanha lakiuskonto ei riittänyt hänelle.

Ensimmäiset ei-juutalaiset käännynnäiset olivat todennäköisesti juutalaisuudesta kiinnostuneita pakanoita, jotka kävivät synagogassa ja seurustelivat juutalaisten kanssa, mutta eivät olleet antaneet ympärileikata itseään.

— He ikään kuin saivat kaikki edut joutumatta maksamaan ympärileikkauksen hintaa, Räisänen naurahtaa.

— On vaikea sanoa, milloin kristinusko erkani omaksi uskonnokseen. Eri seuduilla se tapahtui eri tahtiin. Ensimmäisen kerran sana ”kristinusko” esiintyy Antiokian piispan Ignatioksen kirjeissä toisen vuosisadan alussa, Räisänen kertoo.

Ympärileikkausta tai ei, jotain kuitenkin edellytettiin kristityiksi haluavilta. Räisänen toteaa, että seurakunnan jäseneksi on ilmeisesti alusta asti tultu kasteen kautta — vaik-

ka missään ei mainita, että Jeesuksen opetuslapset olisi kastettu.

— Kristuksen nimeen kastettu tuli Kristuksen omaisuudeksi. Kasteeseen liittyi myös mystisiä vivahteita: kasteessa haudataan Kristuksen kanssa kuolemaan.

Alkuvaiheessa, kun kastettavat olivat aikuisia, kaste on ollut selvästi ratkaisu ja kannanotto. Pakanoille kaste saattoi merkitä perhesuhteiden katkeamista ja jopa hengenvaaraa. Toisaalta kristityiksi saatettiin perheenpään päätöksellä kastaa kerralla kokonaisia perhekuntia orjineen ja lapsineen.

Kirjassaan Heikki Räisänen kuvaa sitä moninaisuutta, joka kristittyjen ajattelussa on alusta asti ollut. Kristinusko ei ole koskaan ollut yksi yhtenäinen oppi, vaan kristityillä on ollut erilaisia ja hankalasti yhteen sovitettavia näkemyksiä uskon sisällöstä.

Jotkut kristinuskon varhaisvaiheiden näkemyserot näkyvät nykyisinkin epäjohdonmukaisuuksina ja jännitteinä kirkon opetuksessa. Räisäsen mukaan hyvä esimerkki ovat erilaiset käsitykset siitä, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen.

— Kirkon hautausliturgiassa sanotaan, että kuollut herätetään viimeisenä päivänä. Tämä usko ruumiin ylösnousemukseen on kirkon virallinen kanta. Se on vanha käsitys, joka liittyi maanpäällisen, konkreettisen Jumalan valtakunnan odotukseen, Räisänen toteaa.

— Toisaalta esimerkiksi pyhäinpäivän virsissä esiintyy ajatus, että kuolleet ovat jo taivaallista seurakuntaa, he ovat ainakin alustavasti päässeet perille.

Räisäsen mukaan virsien heijastelema usko sielun kuolemattomuuteen on sekin vanhaa perua ja löydettävissä jo juutalaisuudesta. Se on ehkä lähempänä sitä, mitä tavallinen kirkkokansa uskoo — vaikka uskontunnustuksessa toisin sanotaankin.

Kaisa Halonen

5

Kesäinen kes Suvivirttä on laulettu Suomessa yli 300 vuotta.

S

uvivirsi on monelle kesän merkki siinä missä tuomenkukat tai pääskyset.

Se on Suomen tunnetuin ja luultavasti rakastetuinkin virsi, joka mielletään samalla lailla suomalaisuuteen kuuluvaksi kuin Maamme-laulu tai Porilaisten marssi.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M. S. Lehtonen arvioi, että Suvivirsi on suomalaisille enemmän kuin virsi. Sillä on muitakin merkityksiä kuin hengellinen.

— Suvivirsi on kevään juhlintaan kuuluva vuodenaikaisrituaali, joka on syöpynyt itseymmärrykseemme. Sen asema on vahva, koska sitä lauletaan aina tietyssä kohtaa vuodenkiertoa.

Suomalaiseksi mielletty Suvivirsi on ollut suomalaisessa virsikirjassa vuodesta 1701 asti, mutta se on alkuperältään tuontitavaraa.

Virren melodia on ruotsalainen kansansävelmä, johon laadittiin sanat 1690-luvulla. Sanoittajana pidetään Israel Kolmodinia, visbyläistä pappismiestä. Nykyisinkin Suvivirsi on Ruotsissa rakastettu kevätjuhla-, hää- ja jopa hautajaisvirsi.

tä menehtyi nälkään ja kulkutauteihin. Lehtosen mukaan silloisessa niukkuuden kulttuurissa virren teksti ja sen visio uudesti luomisesta ja Jumalan runsaista lahjoista on varmasti puhutellut ihmisiä. Alkuperäisessä tekstissä pyydetään hyvää satoa ja tihkuvaa rasvaa ja rinnastetaan ne hengelliseen ravintoon.

Enää ei virren sanoista löydy kylvövakoa tai rasvaa. Nykyveisaajaa virressä koskettaa alkusäkeistöjen vahva luonnontunne. Pohjoisessa eläville kontrasti pitkän pimeän talven ja keväällä heräävän luonnon välillä on suuri. Virren teologiaan on helppo yhtyä: luonto kertoo hyvästä Luojastaan.

Tuomas M. S. Lehtonen on jäljittänyt Suvivirren juuria keskiajalle ja Keski-Eurooppaan saakka. Virren ensimmäisessä säkeistössä on hänen mukaansa paljon samaa kuin latinankielisen 1500-luvulta peräisin olevan Piae Cantiones -kokoelman laulussa Tempus adest floridum.

— Ja se puolestaan on uskonnollinen muunnelma 1200-luvulla kirjoitetusta etelätirolilaisesta eroottisesta kevätrunosta, Lehtonen lisää.

Hänen mielestään Suvivirressä kiehtovinta onkin sen kielellinen, historiallinen ja sisällöllinen monikerroksisuus. Kestohitin menestysresepti näyttää olevan hyvin erilaisten ainesten yhdistäminen.

— Virsilaulun melodioiden ja runomittojen runko on tullut meille Länsi-Euroopasta.

Suvivirren suomentaja, luultavasti Erik Cajanus, puolestaan on hyödyntänyt vanhasta kalevalaisesta runoudesta tuttua tyylikeinoa, alkusointua: jo joutui, armas aika, suvi suloinen, koristaa kukkanen, laiho laaksossa. Sisällössä on vuodenkiertoon liittyvää luontomystiikkaa ja viittauksia Vanhan testamentin Laulujen lauluun. Ja pohjalla vaikuttaa keskiaikainen latinankielinen eroottinen runous, Lehtonen tiivistää.

Suvivirsi kirjoitettiin aikana, jolloin Ruotsissa ja Suomessa oltiin toipumassa pitkistä ja raskaista nälkävuosista. On arvioitu, että niiden aikana lähes kolmannes väestös-

Suvivirren suosiota on pitänyt yllä sen kytkös koululaitokseen. Kansakoulun kevätjuhlien ohjelmaan se vakiintui tiettävästi

1900-luvun alussa. Mutta miksi se saa isät ja äidit kyynelehtimään?

— Tunnelataus kasvaa, kun jotain tekstiä käytetään tietyssä yhteydessä kauan. Suvivirren käyttöyhteys on ollut niin fiksattu, että ensimmäisenä tulee aina mieleen se kevätjuhla. Ensin se on itse koettu koululaisena, sitten on siirrytty vanhemman rooliin. Jokaisella meistä on Suvivirrestä vahvoja muistikuvia, Tuomas M. S. Lehtonen selittää. ”Vuosi vuodelta” ei siis viittaa vain vuodenkiertoon, vaan myös ajan kulumiseen, vanhenemiseen ja luopumiseen.

”

Tunnelataus kasvaa, kun jotain tekstiä käytetään tietyssä yhteydessä kauan. ”

Jotain Suvivirren merkityksestä kertoo se, että siitä kiistellään. Lehtosen mukaan jo 1970-luvulla Suvivirttä oltiin jättämässä pois kevätjuhlista uskonnonvapauteen vedoten.

Viime vuosina on keskusteltu siitä, sopiiko virsi edelleen monikulttuurisen ja -uskontoisen koulun kevätjuhlaan. Sen tilalle on myös ehdotettu Suvilaulua, jossa sanat on muokattu uskonnottomiksi.

Lehtonen on seurannut käytyä keskustelua, eikä ole kuullut yhtään vakuuttavaa perustelua sille, miksi Suvivirrestä pitäisi luopua.

— Suvivirsi on hieno yhdistelmä yleiseurooppalaista ja pohjoista suomalaista kulttuurista perimää. Olisi todella sääli, jos näin jännittävä ja kiinnostava teksti kadotettaisiin.

Kaisa Halonen

Kesä alkaa Suvivirrestä.

Haitilaislap

M

6

St. Croix’n ison koulun oppilaat pääsivät vuosi sitten kuumista ja pölyisistä teltoista uusiin väliaikaisiin koulurakennuksiin Léogânessa.

aanjäristyksestä toipuvaan Haitiin rakennetaan lujia ja käytännöllisiä kouluja, joissa myös energiansäästö ja ympäristönsuojelu otetaan tosissaan. Osa rahoituksesta tulee viime vuonna alkaneen Suvivirsi-kampanjan tuotosta.

— Meillä on nyt rakenteilla 12 koulua Léogânen alueella, jossa maanjäristyksen keskus sijaitsee, kertoo Kirkon Ulkomaanavun kouluohjelman projektipäällikkö Sari Kaipainen.

Tammikuun 2010 maanjäristyksen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu keskittyi pian kouluhankkeisiin. Huomattiin, että jo telttaleireissä säännöllinen koulutyö kaaoksen keskellä auttoi lapsia toipumaan järkyttävistä kokemuksistaan.

Telttakoulujen jälkeen rakennettiin väliaikaisia kouluja. Samalla alkoi jo pysyvien koulurakennusten suunnittelu. Viime vuonna saatiin valmiiksi kaksi pilottikoulua.

— Kevytrakenteinen St. Josephin koulu on kaunis puinen koulu hankalakulkuisessa vuoristossa. Se kestää myös järistyksiä ja hurrikaaneja. Oppilaita on noin 260, ja osa lapsista kävelee kouluun yli tunninkin matkan päästä, Kaipainen kertoo.

stohitti

Veisataan yhdessä Suvivirttä

pset pääsevät uusiin kouluihin Raskasrakenteinen St. Mathieun koulu valmistui Léogânen kaupunkiin. Se korvasi episkopaalisen kirkon ylläpitämän vanhan koulun, joka luhistui maanjäristyksessä. Koulun juhlallisia vihkiäisiä vietettiin syyskuussa. Sen jälkeen Kirkon Ulkomaanapu on asentanut kouluun aurinkopaneelit, joista saadaan sähköä muun muassa luokkahuoneiden valaistukseen. Yhteistyö jatkuu kahdella muulla episkopaalikirkon koululla.

Haitissa on tavallista, että kirkot ja muut yhteisöt ylläpitävät kouluja. Hauras valtio ei pysty huolehtimaan kaikista peruskouluista.

— Port-au-Princen ulkopuolella jälleenrakennusta hidastaa useiden koulutonttien erittäin haastava sijainti vuoristossa. Kohteet ovat myös alttiita myrskyille, maa- ja mutavyöryille sekä jokien tulvimiselle. Kirkon Ulkomaanavun työ keskittyy näille alueille, missä muita toimijoita on niukasti, Sari Kaipainen kertoo.

Viime syksystä Kirkon Ulkomaanapu on toteuttanut kouluruokaohjelmaa 32 koulussa Léogânen, Grand-Gôaven ja Gressierin alueella Port-au-Princen länsipuolella. Koulujen noin 7 000 oppilas-

ta saavat lämpimän aterian lukuvuoden ajan. Yleensä ruuaksi on riisiä ja papukastiketta.

Heinäkuussa valmistuu Helsingin seurakuntayhtymän tukema Aspamin koulu. Betonirunko on pystytetty, ja nyt rakennetaan väliseiniä. Koulukompleksiin tulee seitsemän luokkahuonetta, opettajanhuone, keittiö ja wc-rakennus.

”

Jälleenrakennusta hidastaa useiden koulutonttien erittäin haastava sijainti vuoristossa. ”

Koulun vessoihin rakennetaan ekologinen biokaasusysteemi. Ihmisjätökset johdetaan wc-pöntöistä biokaasusäiliöihin, joissa muodostuu puhdasta biokaasua. Se johdetaan maanalaisia putkia pitkin keittiöön, jonka kaasuhellassa puhdasta ja hajutonta kaasua voi käyttää.

— Tarkoituksena on estää Haitin vähäisten puiden kaataminen ja hiilen käyttö ruuanlaitossa. Näin näytämme vihreää kehityssuuntaa, Kaipainen sanoo.

Kirkon Ulkomaanavun laadukas ja ympäristön huomioon ottava rakennustapa on herättänyt paljon mielenkiintoa. Suunnitelmat ovat voittaneet kaksi insinööripalkintoa Kanadassa. Yhteistyötä tehdään muun muassa YK:n Kehitysohjelman kanssa.

Sari Kaipainen on työskennellyt Haitin vaativissa oloissa kaksi vuotta.

— Haitista on tullut koti ja haitilaisista siskoja ja veljiä. Tunnen vahvaa me-henkeä haitilaisten kanssa. Haasteita täällä riittää luonnonoloista poliittisiin ja turvallisuusuhkiin, mutta samalla työmme tuntuu tosi tärkeältä.

Eira Serkkola kuvat Sirpä Päivinen

S

uvivirttä veisataan sunnuntaina 27.5. pääkaupunkiseudun kirkoissa. Kyse on uudesta kirkollisesta perinteestä, Helsingissä alkunsa saaneesta Suvivirren sunnuntaista, jota vietetään Vantaan, Espoon ja Helsingin lisäksi noin 150 muullakin paikkakunnalla Suomessa.

Vantaalla Suvivirttä voi laulaa seurakuntien jumalanpalveluksissa kirkoissa, mutta myös luonnon keskellä Kuusijärvellä. Hakunilan ja Rekolan seurakuntien järjestämä messu alkaa siellä kello 12.

Ennen messua kello 11.30 alkaen Kuusijärvellä lauletaan yhdessä kesäisiä lauluja. Messussa liturgina on Tarja Meijer, Mikko Matikainen saarnaa ja laulu- ja soitinryhmää johtaa Noora Hultin. Tapahtumaan voi ottaa mukaan omat eväät.

Kuusijärvellä ja muissakin suomenkielisissä jumalanpalveluksissa kerätään sunnuntaina kolehti Kirkon Ulkomaanavulle käytettäväksi koulujen rakentamiseen Haitissa.

Helsingissä järjestetään Lasipalatsin aukiolla torstaina 31.5. kello 18 Kampin kappelin Suvivirsiyhteislaulutapahtuma, jonka yhteydessä piispa Irja Askola siunaa käyttöön vastavalmistuneen kappelin. Kesäisiä yhteislauluja säestää jazz-orkesteri UMO ja esilaulajina toimivat Johanna Iivanainen, Marzi Nyman ja Yön kuningattaret. Tilaisuuden juontaa toimittaja Mika Saarelainen. Juhlan jälkeen noin kello 19.30 kappeli on ensimmäistä kertaa avoinna yleisölle. Yle televisioi tapahtuman, ja se nähdään TV1:ssä sunnuntaina 10.6. kello 10.

Muista Suvivirren sunnuntain tapahtumista on tietoa osoitteessa www.suvivirsi.fi sekä facebookissa www.facebook.com/suvivirsi.

7

56. KOTIMUSIIKKIVIIKKO 30.7.-5.8.2012 Ainutlaatuinen musiikkileiri kaiken ikäisille ja -tasoisille musiikin harrastajille, erityisesti perheille. Opetus: jousisoittimet, huilut, kitara, yhtye-ja orkesterisoitto, yksinlaulu ja kuorot. Uutuutena cembalon, viola da gamban ja traverson opetus. Lapsille kanteleryhmät, lapsikuoro ja musiikkileikkikoulu.

Lisätietoja: www.seurakuntaopisto.fi > Koulutustarjonta Koulutussihteeri, puh. 044 358 9052 Seurakuntaopisto | Järvenpääntie 640 | 04400 Järvenpää

TERVETULOA SUVISEUROIHIN LOPELLE 29.6.–2.7.2012 Lopen Räyskälän lentokentälle kohoaa kesä-heinäkuun vaihteessa keskisuuri suomalainen kaupunki, jonne odotetaan saapuvaksi noin 65 000–70 000 seuravierasta. Seuroihin tullaan kuulemaan Jumalan sanaa, laulamaan ja tapaamaan ystäviä.

Aattoseurat 28.6 ja avajaiset 29.6.

Suviseuraohjelmaa 5 päivän ajan Kaikki ovat tervetulleita suviseuroihin!

Voit seurata suviseuroja myös netissä www.suviseurat.fi

/HVWDGLRODLQHQ

886+(5b<6 Kotiseurat Sivosella 27.5. klo 14 Luuvantie 54, Espoo Pyhän Hengen vuodattaminen Jari Jolkkonen ja Pentti Sinko

Kadulta kotiin Delphine de Vigan: No ja minä.

WSOY 2012.

Ranskalaisen Delphine de Viganin kirja on kiihkeä, koskettava ja vähän epätasainen teos ylilahjakkaan Loun ja nuoren asunnottoman Non ystävyydestä. Nuorten asunnottomuus on Ranskassa todellinen ja kasvava ongelma. Kirja ei ole raportti aiheesta, vaan kuvaus varhaisten haavojen voimasta.

Lou on 14-vuotias pariisilaistyttö, jonka äiti potee masennusta ja isä on töissä. Lou valmistelee kouluun esitelmää asunnottomuudesta ja tutustuu sen varjolla kadulla elävään Nohon. Maailman ja ympäröivien ihmisten välinpitämät-

Kirja

tömyys järkyttää Louta.

Hänessä herää kiihkeä auttamisen ja pelastamisen halu. Tärkeä hahmo on myös Lucas, pari vuotta vanhempi luokkatoveri, joka asuu yksin vanhempiensa valtavassa asunnossa.

Romaanin nuoret ovat kohdanneet monenlaista heitteillejättöä ja hylkäämistä. Non irrallisuus saa kaikupohjaa Loun kokemuksista, Lucaskin on yksin maailmassa. Nuoret lyöttäytyvät tiiviisti yhteen hakien toisistaan turvaa.

Lou on minäkertoja, jonka sinänsä kiinnostavat erikoispiirteet

tulevan turhankin korostetusti esiin. Kerronnan luontevuus kärsii.

Suomennoskin vaikuttaa paikoin hutaistulta.

Mutta on kirjassa myös paljon Loun osuvia tiivistyksiä ja havaintoja elämästä.

Nuorena maailman kokee terävässä valossa. Tietoisuus hyvästä ja pahasta herää voimallisesti, kun kokemusmaailma laajenee törmäyksistä todellisuuden kanssa. Silti on kasvettava hyväksymään elämän ristiriitaisuus. Tätä nuoruuden herkkyyttä kirja kuvaa oivallisesti.

Kristina Svensson

Läheisyyden odottajia Kristiina Lähde: Joku on nukkunut vuoteessani. Teos 2012.

Runoilija Kristiina Lähteen ensimmäistä proosateosta on nautinnollista lukea. Joku on nukkunut vuoteessani koukuttaa dekkarimaisella juonellaan. Silti teema, yhteydenpuute ja rakkaudennälkä, on yleisinhimillinen.

Nelikymppinen yksineläjä Rosa herää vieressään uppo-outo mies, ja alkaa jokseenkin kiusallisen rinnakkaiselon tämän kanssa. Mies ei juuri puhua pukahda, mutta elää kuin olisi aina ollut siinä. Lääkärin

Kirja

ja yksityisetsivän apua tarvitaan. Tarinaa kerrotaan neljästä näkökulmasta, joiden kautta valottuu erilainen asenne läheisyyden ja etäisyyden kysymyksiin.

Tarinan outouksista huolimatta tunnelma ja aihepiiri ovat arkisia ja hiljaisia. Mitä me toisiltamme pohjimmiltaan haluamme? Miksi elämä alkaa toistaa itseään, ja miksi se niin uuvuttaa? Mihin sanoja tarvitaan ja mitä niillä edes voi saavuttaa? Käytännön asioita voi

aina purkaa puheeksi, mutta se ei Rosalle riitä. Mies tuntuu herkästi olevan jotenkin paossa, vaikka olisi lähelläkin.

Valoisiakin sävyjä ja kasvun merkkejä löytyy romaanin naisista. Muutos on mahdollinen, sen osoittavat romaanin naiset päättäväisin ottein.

Kielellisesti kirkas ja paikoin herkullisen osuvia repliikkejä lataava teos kirvoittaa myös naurunhyrskähdyksiä.

Kristina Svensson

HERÄNNÄISSEURAT Pe-su 25.-27.5. Retki Aholansaareen. Tied. ja ilm. Pentti Aalto, p. 0500 446 140, pentti.aalto@elisanet.fi

Elämässä selvitään Carol Shields: Ruohonvihreää.

Otava 2012.

Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä:

UUSILLE ASIAKKAILLE

30 %

ALENNUS ILMOITUSHINNOISTA! Ota yhteyttä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

Vuonna 1978 julkaistu, nyt suomennettu Ruohonvihreää kertoo Charleenista, teini-ikäisen pojan eronneesta runoilijaäidistä, joka toimittaa kasvitieteellistä julkaisua. Hän potee selvästi 38-vuotiaana jonkinlaista keski-iän kriisiä, summaa tappioitaan ja saavutuksiaan ihmissuhteissa ja työssä. Exmies Watson pyörii usein mielessä, vaikka erosta on jo vuosia. Kirja on kuvaus Charleenin matkasta menneeseen jämähtäneeseen lapsuudenkotiin, jossa rintasyövän sairastanut äiti menee yllättäen naimisiin entisen katolisen papin kanssa.

Ennen Facebookia ja tekstiviestejä kirjoitettu teos kertoo myös siitä, miten viestimisen tarve kanavoitui joskus vähän pitkäjänteisemmin. Charleen rustaa yltiöpäises-

Kirja

ti kirjeitä niin vanhoille koulukavereille, sukulaisille kuin satunnaisille tutuille, sillä hän on haluton päästämään ihmissuhteita kuolemaan luonnollista kuolemaa.

Onkohan nykyajan viestiketjuissa roikkuminen sukua samalle haluttomuudelle? Samaa sinnikkyyttä on myös Charleenin äidissä, joka potee pakkomielteen kaltaista sisustushulluutta.

Värikylläinen arjen ja ajan kuvaus sekä ihmisten kirpakka havainnointi on tuttua, älykkäästi viihdyttävää Carol Shieldsiä. Naisia kai eritoten kiinnostaa tämänkaltainen elämänmakuinen ihmiskuvaus: vähän pisteliäs, yhteiskunnallisia asetelmia romantisoimaton ja arkirealistinen maailma, jossa molemmat sukupuolet esiintyvät moniulottei-

sina. Tarkkanäköinen kertoja on kerrassaan nautittavaa seuraa.

Shieldsin hahmoilla on heikkouksistaan huolimatta selviytyjän taitoja. Kotiseudullaan epäsovinnaisena pidetylle Charleenille kirjoittamisesta on tullut keino paeta — tai selvitä elämän vastuksista: ”Selviäisin hengissä — tajusin sen hyvin pian — ja selviytymiseni olisi kytköksissä omituiseen, satunnaiseen kykyyni järjestellä sanoja sopivan miellyttäviksi jonoiksi. Saatoin jopa luoda lapsuuteni uudelleen, sen suuren tyhjiön, jossa ei koskaan tapahtunut mitään, joka oli ollut yhtä vuosien mittaista näivettävää riippuvuussuhdetta.”

Kristina Svensson

/ VANTAA

VANTAAN

www.suurellasydamella.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

PÄÄTOIMITTAJA Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. TOIMITTAJAT Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

8

www.vantaanlauri.fi

Mistä häkkieläin kertoo?

Beowulf Sheehan/WSOY

TĂŠa Obreht: Tiikerin vaimo.

WSOY 2012.

Bosnialaissyntyinen TÊa Obreht on kirjoittanut huiman hienon romaanin. Tiikerin vaimo on useaksi tarinaksi haarautuva maagisrealistinen romaani sotatraumojensa kanssa sinnittelevästä kansasta.

KeskushenkilÜinä ovat nuori lääkäri Natalia ja hän vastikään kuollut isoisänsä. Natalia kulkee sodan runtelemassa kotimaassaan rokottamassa lapsia, kun tieto läheisen isoisän kuolemasta tavoittaa hänet. Tämän kanssa tehdyt eläintarharetket tiikerihäkin luo olivat Natalian lapsuuden tärkeä riitti.

Tiikerin raju purkaus on jättänyt muistijäljen Nataliaan.

Isoisä nousee Natalian mieleen tämän kertomuksina Tiikerin kuuromykästä vaimosta ja muista maagisista hahmoista, kuten Kuolemattomasta miehestä. Tarinoita ja hahmoja on pursuavan paljon, mutta niitä sitoo toisiinsa taianomaisuus ja lihallisuus.

Ihmisruumis ja kuolema ovat romaanissa voimakkaasti läsnä.

Kuoleman mysteeri pukeutuu tarinoiksi isoisän kohtaamisista Kuolemattoman miehen kanssa. Kaikki hahmot ovat jotenkin tekemisissä lihan tai sen hoitamisen kanssa: on lääkäreitä, apteekkari, ennustaja ja teurastaja. Eläimiäkin piisaa, Tiikeri ylimpänä. Häkkieläin näkyy ihmiselle toiseutena, joka sittenkin elää sisällämme. Samaa kärsivää lihaa olemme kaikki, vaikka vain toiset meistä osaavat puhua.

Teksti on aistillista, runsaan kuvallista. Eläintarhasta pommitusten myÜtä paenneet norsut ja metsiin paennut puolikesy tiikeri sykkivät alkuvoimaa. Omaa jalkaansa kaluava tiikeri tai raitiovaunukiskoilla vaeltava yksinäinen elefantti ovat vahvoja mykän sekasorron kuvia.

Ihminen hakee toiminnallaan tarkoitusta elämälleen. Natalia jatkaa suvun parantajaperintÜä ja valitsee lastenkirurgian. Lääkäri-isoisän mukaan lapset kuolevat sa-

Kirja

SUVISEURAT LOPELLA 29.6.â&#x20AC;&#x201C;2.7.2012

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESĂ&#x201E;N ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

â&#x153;&#x2020; 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

TĂŠa Obreht on kirjoittanut taianomaisen romaanin.

www.tikkurilanhautaustoimisto.ďŹ

moin kuin ovat eläneetkin â&#x20AC;&#x201D; täynnä toivoa. Ehkä juuri toivoa Natalia haluaa imeä sodan jälkeen.

KäsittämättÜmien tapahtumien ja kärsimyksen merkitystä voi yrittää mieltää tarinoiden kautta. Ehkä kirjailija on Obrehtin mielikuvis-

Vuokrata halutaan

FORUM HAKANIEMI TĂ&#x2013;Ă&#x2013;LĂ&#x2013; MALMI ITĂ&#x201E;KESKUS LEPPĂ&#x201E;VAARA TAPIOLA TIKKURILA MYYRMĂ&#x201E;KI KERAVA HYVINKĂ&#x201E;Ă&#x201E;

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,1199 â&#x201A;Ź/min)

Sirkka-Liisa Helenius

sa eräänlainen lääkäri, joka paikkaa kertomuksillaan niitä haavoja ja sitä mykkyyttä, joita sota synnyttää. Kaikkia aukkoja ei saa kurottua umpeen, mutta kertomukset lohduttavat ja luovat toisenlaista todellisuutta.

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PĂ&#x201E;IVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Kristina Svensson

Myydään

Palveluja tarjotaan KOTISIIVOUSTA Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58â&#x201A;Ź/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.ďŹ p. 045 888 2583

Pintaremontti piristää!

Kaipaisitko uutta ilmettä kotiisi?

Mutta luotettava remonttimies puuttuu.

Me teemme maalaukset, tapetoinnit, uusimme lattiat ja remontoimme keittiĂśt.

Soita Petrille 050 566 0569 ja pyydä ilmainen arviointi! www.hilpi.ďŹ MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25â&#x201A;Ź/h+alv. www.kaijaclean.ďŹ p. 045 888 2636

IlmalämpÜpumput, siirrettävät ja kiinteät jäähdytyslaitteet myy, asentaa ja huoltaa CR-ASENNUS. Ota yhteyttä ja kysy tarjouksemme.

P. 0400 602603 ( jari@cr-asennus.ďŹ ).

www.sb-palvelut.ďŹ p. 044 336 7633

LVIS, huolto, korjaus, säätÜ, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-KiinteistĂśpalvelut Oy, 050 379 6923.

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja RakennustyÜt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888

Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, PeltisepäntyÜt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

Myydään ikkunanlaseja puukehyksellä.

Koko 1 metri x 0,8 metriä, EDULLISESTI. P. 050 521 1334.

Hammashoitoa YksilĂślliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

HYVĂ&#x201E;Ă&#x201E; MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa. Toimitukset myĂśs pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

Puh. (09) 854 8937 www.jvlammi.ďŹ

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

MITOIN KUIN MITOIN UUSI ILME KEITTIĂ&#x2013;Ă&#x2013;N - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.ďŹ

Ostetaan Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

Leikin asia.

e-mail: elo@co.inet.ďŹ internet: personal.inet.ďŹ /yritys/elo

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistÜjen tyhjennykset, myÜs viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJĂ&#x201E;, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Ostetaan huoneistoja Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.ďŹ / tilaukset

ASUNTO RAHAKSI!

Palveleva puhelin

01019 0071

Päivystää suâ&#x20AC;&#x201C;to klo 18â&#x20AC;&#x201C;01, peâ&#x20AC;&#x201C;la klo 18â&#x20AC;&#x201C;03

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myĂśs iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

9

Vantaan seurakunnat 24.5.–31.5.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Arabiankielinen jumalanpalvelus su 27.5. klo 17. Pastori Ramez Ansara.

Perhekahvila ma 28.5. klo 9.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunomista ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Suljettu ma 28.5.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500 Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Lapsille ja perheille

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

J. S. Bachia soolosellolla pe 25.5. klo 19. Markku LuolajanMikkola, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 5 €.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna kevään viimeisen kerran la 26.5. klo 10–13. Toukokuussa eurolla kassillinen tavaraa. Kesällä emme ota vastaan kirpputorilahjoituksia.

Helluntain messu su 27.5. klo 12 Kuusijärvellä. Suvivirren sunnuntai. Aloitamme yhteislauluilla klo 11.30. Varaa mukaan säähän sopivat vaatteet, jalkineet, istuinalusta ja eväät. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta klo 10.45 ja Hakunilan kirkolta klo 11. Kuuntelemme ja katselemme luonnon ihmeitä ja koemme Jumalan läsnäoloa. Paluukuljetus messun jälkeen.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Omaishoitajaryhmä ma 28.5. klo 16–17.30.

Päiväraamattupiiri ti 29.5. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamattupiiri ti klo 18. Kauden viimeinen.

Virsivartti ke 30.5. klo 12.30.

Hannu Holman johdolla.

Kesäleiri Kukonnotkossa Heinolassa 4.–9.6. Iloista menoa 8–13v. tytöille ja pojille. Hinta 135 € sisältää täysihoidon. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www. nmkyvantaa.fi.

Päivä Mustasaaressa ke 20.6.

Hakunilan seurakunnan alueella asuville lapsiperheille. Seikkailua, musisointia, minikirkko, hyvää ruokaa, eläimiä. 20 €/aikuiset, 6 €/6–12v., 3 €/1–5v. Sis. ohjelman, bussin, lauttamatkan, lounaan, pullakahvit ja mehut.

Ilmoittautuminen toukokuussa kirkkoherranvirastoon ma–to p. 09 830 6500. Tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312, liisa.pietilä@evl.fi.

Isä–lapsi-leiri 10.–12.8. Kukonnotkossa ja Isä–poika-leiri 24.– 26.8. Räfsössä. Hakuaika leireille on 11.6. asti osoitteessa www.

NMKYvantaa.fi. Yhden leirin hinta 175 € isä ja lapsi, muut lapset 30 €, sisältää täysihoidon, kuljetukset ja vakuutuksen. Hakunilan seurakunnan jäsenille hinta on 100 €+á 30 €. Tiedustelut Justus Kivimäki p. 040 762 0162.

Muuta Retki Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlille la 9.6. Haminaan.

Hinta 10 € / hlö sis. bussikuljetuksen ja menomatkalla kahvit.

Maksu kerätään bussissa. Ilm. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500 tai hakunilan.seurakunta@ evl.fi. Retkikirje lähetetään kotiin toukokuussa.

Kastettu Aino Elsa Hynninen, Adele Ellen Danica Leistén, Valtteri Mikael Vilen, Jenna Nina Erika Laitinen.

Avioliittoon kuulutettu Sami Kalevi Ukkonen ja Anu Johanna Hirvimäki.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai 25.5. klo 11.

Hartauden jälkeen tarjolla puurolounas. Kevään viimeisen kerran.

Tervetuloa messuun Kuusijärvelle su 27.5. klo 12. Bussikuljetus Länsimäen kirkolta klo 10.45 ja Hakunilan kirkolta klo 11.

Paluukuljetus messun jälkeen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su 27.5. klo 15.

Peittopiiri ti 29.5. klo 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan. Kevään viimeinen kokoontuminen.

Seniorikerho ti klo 13. Kerhon kevätjuhla.

Hämeenkylä

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, helluntai su 27.5. klo 10.

Lähetyspyhä ja suvivirren sunnuntai. Saarnaaja kirkkoherra Jukka Nevala, liturgi Matti Hyry ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa avustaa sopraano Marion Melnik. Jumalanpalveluksen jälkeen lähetysjuhlassa vieraana nimikkolähetti Kirsi Jokela.

Kotikirkon kevätjuhla to 24.5. klo 18.30. Juhlimme tänä vuonna 20 vuotta täyttävää kotikirkkoamme. Ilta aloitetaan yhteisellä kirkkohetkellä. Juhlassa esiintyy Antti Sevanto Teatteri Kumbesta. Tarjolla iltapalaa, jonka yhteydessä musiikkia.

Oopperakerhon kerhoilta ke 30.5. klo 17.30 nuortentilassa.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, suljettu to 24.5. klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Asolan seurakuntatalo

Merimieskirkkoretki Bengtskärin majakalle la 1.9. Lähtö Korson kirkolta klo 7 Salon kautta Perniöön ja Kasnäsin satamaan, josta laivalla klo 11 Rosalaan. Rosalassa opastettu tutustuminen Viikinkikylään ja soppalounas. Lounaan jälkeen laivalla Bengtskäriin, jossa opastuskierros ja vapaata aikaa tutustua majakkaan ja näyttelyihin sekä madollisuus käydä kahvilla.

Klo 16.15 laivalla Kasnäsiin, josta bussilla takaisin Korsoon noin klo 21 mennessä. Matkan hinta 50 euroa sisältää ohjelman, lounaan ja kuljetuksen. Jos kova tuuli estää pääsyn Bengtskäriin, ohjelma järjestetään Rosalassa.

Ilmoittautumiset 17.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Ilmoitathan myös mahdolliset ruokarajoitteet.

Asolantie 6

Niko Antero Salminen ja Tiina Pauliina Kettunen, Tero Rikhard Lehto ja Niina Matleena Kaplas, John Iyen ja Anna Lyydia Lahikainen.

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15, hartaus ti ja to klo 11. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Avoinna ma–to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Avioliittoon kuulutettu Heidi Laura Marika Lindell ja Anssi Juhani Teittinen.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla (peruttu pe 25.5.)

Perhekerhojen kevätretket ti 29.5. Mikkolasta Haltialan tilalle, to 31.5. Nikinmäestä Orimattilan kotieläinpuistoon, ma 4.6.

Kirkolta Kungsbackan kotieläinpihaan. Ilmoittautumiset perhekerhoissa.

Telttaleiri perheille 9.–12.8.

Askolassa. Leirin hinta on telttakunnalta 50 euroa. Lisätietoja saat Lea Heikkilältä p. 050 336 5865. Ilmoittautumiset to 31.5 mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550.

Muuta

Hautaan siunattu

Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Lapsille ja perheille

Lasten kevätkirkko ke 23.5. ja to 24.5. klo 9 ja 10 Asolan seurakuntatalossa.

Lasten kevätkirkko pe 25.5. klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Riku Åke Sebastian Österling.

Merikotkantie 2

Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille

Juha Petteri Kärkinen ja Nana Susanna Rosenberg.

Päiväretki evankeliumijuhlille Turkuun la 30.6. Bussi kulkee reittiä: klo 6.30 Tikkurilan kirkko, klo 6.20 Myyrmäen kirkko, klo 7 Hämeenkylän kirkko. Lähtö Turusta klo 19. Ohjelmassa raamattutunteja, seuroja, kirkkokonsertteja ja kanavia. Hinta kuljetuksesta 40 euroa. Ilmoittautumiset Riitta Ahoselle p. 0400 558 308.

Hämeenkylän kirkon 20-vuotishistoriikki Kuninkaan tiellä julkaistaan 27.5. Kirja sisältää puheenvuoroja vanhoilta työntekijöiltä, seurakuntalaisilta ja luottamushenkilöiltä. Kirjan haastattelut on kirjoittanut toimittaja Jouko Siirilä. Kirjaa voi ostaa kirkkoherranvirastosta.

Nuorille

Rukouspiiri pe klo 19.

Kastettu

Kirkkoherranvirasto

Varhaisnuorille

Rautkalliontie 4

Avioliittoon kuulutettu

Kirkon kulma

KimaraKahvila su 27.5. klo 18.

Mukana Leena, Liisa ja Riitta.

Kenian piiri to 31.5. klo 11. Vieraana pastori, piirivastaava Ari Norro.

Rautkalliontien kerhohuone

Miona Liia Anneli Nyberg, Alisa Erika Voutilainen, Veeti Daniel Andersson, Nenna Aida Johanna Marila, Roosa Vivian Magdaleena Huotari, Lotta Eini Kristiina Pellikka, Saara Annika Niemi, Uchenna Elia Ifesinachi Festus.

Muuta

Vanha Hämeenkyläntie 9

Kipuryhmä ma 28.5. klo 15. Vieraina kipulääkäri ja -hoitaja.

Helluntain jumalanpalvelus su 27.5. klo 12 Kuusijärvellä, liturgi Tarja Meijer, saarnaaja Mikko Matikainen, laulu- ja soitinryhmää johtaa Noora Hultin. Bussikuljetus klo 11 Rekolan kirkon edestä. Pyöräilijät lähtevät samaan aikaan kirkolta. Paluukuljetus Kuusijärveltä n. klo 13.30. Ota mukaan istuinalusta ja eväät.

Vanhemman väen iltapäivä ma 28.5. klo 13 Koivutorin palvelutalossa.

Kesäleiri 7–14-vuotiaille 6.–9.8.

Räyskälän leirikeskuksessa Lopella. Leirillä askarrellaan, touhutaan ulkona, vietetään hartaushetkiä, uidaan ja saunotaan. Leirin hinta 90 €. Ilmoittautuminen 24.6. mennessä: www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Vapaalan seurakuntatalo

Lassi Sulo Heikki Rämä, Nella Amanda Sorjonen.

Auratie 3, p. 09 830 6450

Korso

Muuta

Miesten saunailta to 24.5. klo 18.

Perhemessu su 27.5. klo 10, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Nikinmäen naislaulajat. Kirkkokahvit. Messu on kerholaisten ja pyhäkoululaisten keväkirkko. Kirkkokahvit ja jäätelöt mehun kera.

Konsertti su 27.5. klo 18. Markku Luolajan-Mikkola, barokkisello. J. S. Bachin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Runopiiri ma 28.5. klo 13.

Naisten raamattupiiri ma 28.5. klo 18.

Katulähetyksen tilaisuus ke 30.5. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Arki-illan ehtoollinen ke 30.5. klo 18, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 30.5. klo 18.30.

Vanhemman väen kevätretki Holmaan to 31.5. klo 13. Risto Auvinen ja Anne Saviranta.

Kastettu Kirkkoherranvirasto

Leipää ja viiniä ➤

Kastettu

Eero Eljas Koponen 82 v, Anna Katri Sievänen 70 v.

Avioliittoon kuulutettu

Avioliittoon vihitty

Rekola

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

HUOM! EI su 27.5. klo 9 aamurukoushetkeä eikä klo 10 messua kirkossa. Lähtö bussilla Kuusijärvellä pidettävään helluntain messuun kirkon edestä klo 11. Katso tarkemmin kohdasta ”Muuta”.

Kohtaamisia sanan äärellä -messu su 27.5. klo 17.30. Mikko Matikaisen aiheena: Pyhä Henki. Lasten kerhon aiheena Pyhä Henki tuli.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Jukka Mikael Sysioja ja Katrin Alamets.

Hautaan siunattu Kerttu Annikki Valo 82 v, Rauni Sointu Orvokki Korsow 68 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Markku Luolajan-Mikkola soittaa barokkisellolla J. S.

Ensi sunnuntai on helluntaipäivä. Sen aihe on Pyhän Hengen vuodattaminen.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 68:5–11, Joel 3:1–5, Ap. t. 2:1–13 ja Joh. 3:16–21.

Pudotus Jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen.

Joh 3:16

10

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

O

nko sinusta koskaan tuntunut siltä, että on täysin pimeää? Niin pimeää, ettet enää muista, millaista hämärä on. Viime viikolla eräs ihminen muisteli itkien nuorten laulun sanoja: ”Tunnen kaiken kaatuvan päälleni, sorrun taakkani alle, mä jaksa en.” Äärirajoilla oleva ihminen ei näe valoa.

Kun kaikki kaatuu, lohdutuksen sanoja ei ole helppo löytää. Murtunut ei näe voikukkien iloista tanssia nurmella, ei kuule ylilentävien joutsenten laulua, lohtua ei tarjoa edes lempeä kevätsade. Masennus on kuin pohjaton kuilu, johon putoava ei löydä turvaa.

Lapsena pohdin joskus taivasta ja helvettiä. Kysyin äidiltäni, miksi Jumala antaa ihmisten joutua Pudotukseen.

Muistan, kuinka yläasteen uskonnonopettajani totesi, että monet ihmiset ovat jo eläessään kokeneet helvetin. Silloin en sitä ymmärtänyt, myöhem-

min minäkin opin jotain pimeydessä kulkemisesta.

Kysyin itkevältä ihmiseltä työhuoneessani, muistaako hän, miten laulu jatkuu. ”Muistan, mutta en jaksa uskoa, että Jumala kantaa”, hän vastasi.

Sunnuntain evankeliumi on tiivistelmä siitä, mistä kristinuskossa on kyse. Siksi tuo lause opetellaan ulkoläksynä jo rippikoulussa. Että muistaisimme halki elämän, ettei yksikään joudu kadotukseen, katoa Jumalalta. Ettei yksikään putoa kuiluun, vaikka välillä matkalla on hämärää, joskus säkkipimeää.

Se laulu jatkuu: ”Älä pelkää, hän vierelläs seisoo ja kannattaa.” Älä siis pelkää. Jumala pitää lupauksensa.

Henna Markkanen Korson seurakunnan hallintosihteeri

Bachin sooloteoksia to 24.5. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. www.fibo.fi.

Mukulamessu to 31.5. klo 18.

Lapsi-ja perhetyön kevätjuhlat.

Mukana Kaarina Helakisa seuran Ellivelli-keppinukketeatteri ”Sanna ja pieni enkeli” ja Hertta-kirkonrotta. Mukulamessu on perheiden jumalanpalvelus, jossa lauletaan paljon, kuullaan lyhyt opetus, rukoillaan laulaen, vaeltaen ja alttarille polvistuen. Tilaisuuden kesto 45 min. Lopuksi tarjoilua Pappilassa.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3

Suvivirren sunnuntain messu, hellluntai su 27.5. klo 12. Jaakko Hyttinen, Heikki Leppä, Iina Katila.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Ilosanomapiiri to 24.5. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 24.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 26.5. klo 15 Olotilassa.

Suvivirren sunnuntain messu, helluntai su 27.5. klo 10. Emilia Helavuo, Sonja Turunen, Simo Santaranta.

Winkut — työikäisten leskien vertaistukiryhmän saunailta su 27.5. klo 15, Unikkotie 5a B, 5.kerros. Tied. Hanna Raunu p.

050 384 8481.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 28.5. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Lähetyksen päiväpiiri ti 29.5. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 31.5. klo 18. Tiina Komulainen, Simo Santaranta.

Ilosanomapiiri to 31.5. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 31.5. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

lä mukana lapsityönohjaaja Päivi Romula ja pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo. Ilmoittautumiset 27.5. mennessä p. 050 572 2811 / maaret.hirvensalo@evl.fi tai www.vantaanseurakunnat.fi/ tikkurila.

Perhekerho on kohtaamispaikka lapsille ja aikuisille ilman ennakkoilmoittautumista klo 9.30– 11. Tikkurilan virasto, Unikkotie 5 B, 2. krs tiistaisin, Ylästön seurakuntatalo torstaisin, Pakkalan kerhohuoneisto perjantaisin. Vapaaehtoinen kahvimaksu 1 €/ perhe. Tied. perhekerhoista perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Lapsiparkki klo 9–11 tiistaisin Pakkalan kerhohuoneistossa.

Haluatko hengähtää hetken arjen keskellä? Tuo lapsesi hoitoon pariksi tunniksi lastenohjaajien luokse. Maksu on 2 €/perhe. Ilmoitt. viim. edellisenä päivänä klo 16 mennessä. Pulkkinen/Savolainen p. 050 3473091.

Vauvaolkkari esikoisvauvojen läheisille tiistaisin klo 12.30–14 Pakkalan kerhohuoneistossa ja Ilolan seurakuntatalolla.

Torstaitupa torstaisin klo 17.30– 19.30 Tikkurilan kirkolla. Yksinhuoltajien kohtaamispaikka. Lastenhoito järjestetty.

Avoin päiväkerho. Lasten ja aikuisten virikkeellistä yhdessäoloa klo 9.30–11 tiistaisin Ilolan seurakuntakoti ja Tammiston kerhotila, torstaisin Ristipuron seurakuntakoti, perjantaisin Tikkurilan kirkon yläkerta ja Kartanonkosken kerhotila. Ei ennakkoilmoittautumista.

Pyhäkoulut sunnuntaina klo 10–11 Tikkurilan kirkolla. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811 maaret.hirvensalo@ evl.fi.

Päivä- ja vekkulikerhojen kevätkausi jatkuu 19.6. saakka. Erillistä kesäkerhoa ei ole, vaan kesälapsia otetaan kerhoryhmiin sen mukaan, miten niihin mahtuu. Ilmoittautumiset paivi.romula@evl.fi tai p. 050 410 3863.

Syksyn kerhopaikkoja voi tiedustella Päivi Romulalta.

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaina 24.5. klo 17–20.30.

Koululaisille

Kastettu

Koululaisten toiminnasta tied.

Enni Korhonen p. 050 526 9401 enni.korhonen@evl.fi.

Jade Linnea Kanerva, Enni Aada Marianne Hellevuo, Tiitus Olavi Laurila, Silja Anita Heininen, Viivi Emilia Erholtz, Daniela Amanda Estelle Laukkanen, Pinja Jeanette Pärssinen, Elina Inkeri Kankaanpää, Kerttu Ilona Lyytikäinen, Mila Marja Tiisanoja, Sampo Kalervo Juntunen, Aamos Alexander Berg, Jesper Leo Eemeli Salmensuu, Aaro Antero Huotari, Kasperi Julius Kononen, Jenni Irja Anniina Haapanen.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 25.5. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 30.5. klo 17.30. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

Lapsille ja perheille Tervetuloa osallistumaan Pää pyörällä? Valtakunnallisiin lähetysjuhliin Haminaan 9.6.

Lapsiperheille ohjelmassa muun muassa Ihmeellinen matka: Xaris Finlandin tanssisatu ja laululeikkejä. Merirosvoja kekkereillä!: Teatteriryhmä Kumben näytelmä pyhä.com. Temppuiluja ja sirkushuveja: Taika-Petteri, Jura Jönglööri ja Haminan teinisirkus. Lähtö klo 8 Tikkurilan kirkolta, terveysaseman puoleiselta parkkipaikalta, Unikkotie 5. Takaisin Tikkurilassa olemme n. klo 19. Maksu 12 € aikuinen ja 6 € lapsi sisältäen matkat ja lounaan. Varaa mukaan pientä purtavaa. Retkel-

Virsiä saksofonilla ja kitaroilla

M

oninkerroin palkittu ja arvostettu saksofonisti Jukka Perko avaa Pyhän Laurin kirkon musiikkikesän. Konsertissa kuullaan Perkon maaliskuussa julkaistun Avara-albumin virsiä. Levyltä löytyy kahdeksan virttä uudelleen sovitettuina, esimerkiksi Oi Herra, luoksein jää ja Kosketa minua, Henki.

Perko ei ole ensimmäistä kertaa virsien kimpussa, sillä häneltä on aiemmin ilmestynyt kaksi virsilevyä Kaanaanmaa ja Maan Korvessa.

Jukka Perkolle musiikki on tapa olla olemassa. Hän on oppinut soittamaan samalla tavalla kuin puhumaan: kuunnellen ja matkien. Hiljentymällä musiikkia lähestyvä Perko

ho Heikki Reinikka 77 v, Oila Marjatta Niemi 72 v.

Vantaankoski

Muuta Tule vapaaehtoiseksi Kesäolotilaan! Kesäolotila avaa ovensa ma 25.6. Tikkurilan kirkolla ja on avoinna arkipäiväisin klo 10–14. Tarjolla monenlaisia vapaaehtoistehtäviä. Info- ja koulutustilaisuus ma 4.6. klo 15 Tikkurilan kirkon neuvotteluhuoneessa, Asematie 12. Lisätiedot ja ilm. diakoni Ari Heikkilä p. 050 3474 995.

Lähetysopintomatka Israeliin 3.–10.3.2013. Matkalla majoitutaan Tiberiaksessa ja Jerusalemissa, vieraillaan pyhillä paikoilla ja tutustutaan Israelin historiaan ja nykypäivään sekä palestiinalaiskristittyjen ja messiaanisten juutalaisten tilanteeseen.

Matkanjohtajana lähetyssihteeri Sipe Jalokinos p. 050 414 7234, mukana myös lähetyssihteerit Kaisa Aalto ja Päivi Peittola sekä pastori Kaj Andersson. Hinta 2hh puolihoidolla n. 1550 €, sis. retket, suorat lennot. Ilmoittautumiset Toiviomatkat p. 09 565 7170 tai helsinki@toiviomatkat.fi.

Rukouspiiri su 27.5. klo 18.30.

Tiedustelut pastori Kirsti Hildén p. 050 3827 987.

Jukka Perko (vas.), Jarmo Saari ja Teemu Viinikainen luovat kotoisiin virsiin uutta eloa.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Ilmari Heikkinen ja Heidi Johanna Päivinen, Tony Eric Wasenius ja Mirva Erika Mertanen, Henri Mikael Rihtniemi ja Taina Tuulia Nurminen.

Hautaan siunattu Eeva Maria Anttila 84 v, Ensi Vil-

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 paitsi ma 28.5. klo 9–10.30.

Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerhojen kevätkirkko to 24.5 klo 13.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 25.5. klo 19.

Helluntain messu su 27.5. klo 10. Liturgia ja saarna Hannu Pöntinen, avustava pappi Elina Hellqvist, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Nuorten ja nuorten aikuisten messu su 27.5. klo 17. Isosten siunaaminen.

Maanantaipiiri ma 28.5. klo 13– 15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 28.5. klo 17.30–19 takkahuone.

Maallikkopiiri, jossa käydään läpi Raamattua lukien, pohtien ja keskustellen.

Seurakuntailta ke 30.5. klo 18.30. Teemana pyhiinvaellus.

Sirkku Lehtoranta kertoo py-

kuvaa omaa asennettaan soittamiseen ja säveltämiseen tasapainotteluksi täydellisyyden tavoittelun ja keskeneräisyyden hyväksymisen välillä. Ehkä siksi hänen sävelensä soivat sitä, mitä jotkut kutsuvat armoksi.

Pyhän Laurin kirkossa niin kuin levylläkin Perkon kanssa musisoivat kitaristitaiturit Jarmo Saari ja Teemu Viinikainen. Yhtye versioi virsiä sielukkaasti pelkistäen päätyen toisinaan maisemiin, joihin löytää vain eksymällä.

Jukka Perkon Avara-konsertti pe 1.6. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 20 / 15 €, ennakkoon www.lippupalvelu.fi.

hiinvaelluksestaan Santiago de Compostelaan ja näyttää valokuvia.

Kaisa Aalto tai 09 8306 440 kirkkoherranvirasto. Lähtijät saavat retkikirjeen ja laskun postissa.

Kivistön kirkko

Kastettu

Laavatie 2, p. 050 341 8381

Sophia Isabella Ahola, Okko Arvid Pyrrö, Kaius Oiva Elias Kupila, Rasmus Ville Matias Granroth, Elsi Ilona Utti.

Kevätkonsertti su 27.5. klo 15.

Paula Rankalan oppilaiden konsertti. Vapaa pääsy.

Helluntain iltamessu su 27.5. klo 18. Saarna Risto Pottonen, liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Sinikka Honkanen, Kivistön kirkon lapsikuoro. Kirkkokahvit.

Raamattu-rukouspiiri ti 29.5. klo 18.30–20 srk-sali.

Avioliittoon kuulutettu

Seutulan kappeli

Pasi Pekka Juhani Poutiainen ja Kirsi Marja Ratilainen, JukkaMarkus Isosomppi ja Aino Kyllikki Luuppala, Janne Patrick Luhtasaari ja Reija Erika Siljander, Matti Antero Kääpä ja Anu Tellervo Nuutilainen.

Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Hautaan siunattu

Hääpäivä ”Heila helluntaina, aviopuoliso aina” la 26.5. klo 8–16. Vihkiajan voi joko varata etukäteen päivystävältä papilta tai tulla paikalle ilman ajanvarausta. Mukaan tarvitaan todistus avioliiton esteiden tutkinnasta, jossa tulee olla maininta rippikoulun käymisestä, ja henkilöllisyystodistukset.

Arvo Alpiin Pesonen 74 v, Timo Eero Wiik 57 v, Pertti Juhani Vuorinen 51 v.

Martinristi

Pastorskansliet

Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 24.5. klo 18.30–20.30 Olotila.

Helluntain perhekirkko su 27.5. klo 11. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Vanda svenska

Öppet: må–fre kl. 9–13. Stängd fredagar under juni–augusti.

Dejourerande präst anträffbar tisdagar–torsdagar under juni– augusti.

Pikku Taivas

Verksamhet

Uomatie 13

Pingstdagens högmässa sö 27.5 OBS tiden kl 12 i Helsinge kyrka St Lars. Högmässan firas tillsammans med Södra Finlands veterandistrikts medlemmar.

Liturg och predikant: Martin Fagerudd. Kantor Nina Fogelberg. Nattvardsassistenter: Anu Paavola och Kaj Andersson. Nina Fogelberg och Susanna Tollet, sång.

ViAnda-körens vårutfärd ti 29.5 kl. 9–19. Vi gör en heldagsutflykt till östra Nyland.

Pensionärernas vårutfärd ti 29.5 till Sjundeå. Start från Dickursby kyrka kl. 9 via Folkhälsan och Myrbacka kyrka. Anmälan till kansliet tel. 09 830 6262, till diakonissan Annakatri Aho tel.

050 464 5068 eller till diakon Carita Dahlbrg tel. 050 330 1828.

Nuorten aikuisten raamis ti 29.5. klo 18. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Muuta Holman kesäpäivä pe 1.6. Kurssikeskuksessa yhdessä oleilua, laulua, rukousta, ulkoilua ja ruokaa. Päivä alkaa aamukahvilla klo 9 ja kotiin lähdemme n. klo 15.

Päivän hinta 33 €/hlö sis. matkat, aamu- ja iltapäiväkahvit, lounaan noutopöydästä sekä ohjelman. Retkelle bussi noutaa seuraavasti: Kaivokselan kko klo 8, Myyrmäen kko klo 8.10, Martinlaakson asema klo 8.20 ja Kivistön kko klo 8.30. Muutama paikka vapaana. Ilm. p. 050 512 1168

Övriga intresserade kan delta mot en avgift på 10 €.

Har Du visor min vän? ons 30.5 kl. 14. Allsång på Folkhälsanhuset med Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Det finns ännu plats på sommarens barnläger. Anmälning via hemsidan eller till Daniela Hildén tel. 050 566 8112.

Yhteiset Näkövammaistyö Tikkurilan kerho su 27.5. on peruttu.

Olotila – olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin ja kännykän käytöstä ma 28.5. klo 12–13.

JosSois-lauluryhmä ke 30.5. klo 13–13.45 viihdyttää laulaen ikivihreitä, kansanlauluja ja kansakoululauluja.

Luonnonkukkia perinnemaisemassa 19.6. asti. Pekka Hintikan ja Merja Kekkosen valokuvanäyttely.

Ikoninäyttely Jumalanäidit 25.5. asti. Ikonimaalari Liisa Holstin ja hänen oppilaidensa ikoneja.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyöstä Olotilan aukioloaikoina.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/keskusrekisteri.

Diakoniatyön kirpputori Unikkotie 5 a C (kellarikerros) p. 09 830 6260

Avoinna ma–to klo 10–14. Ilmaisviikot niin kauan kuin tavaraa riittää. Kirpputori lopettaa toimintansa 31.5.

11

koonnut Kaisa Halone Halonen

2012 jKr.

Helluntai joka pyhä uskovaisuuden mittarina tai isi täyttää, ehtona, joka pitäisi o.

Matikainen kertoo. ansa kieHänen mukaansa lillä puhumiseen ei liity mietilaa tai vitään tiettyä tunnetilaa n mahdollista ritystä, vaan se on milloin tahansa. huja rukoi— Kielillä puhuja lee kielellä, jota hän ei itse osaa. Hän ei siis noitse ymmärrä sanomaansa. Kieli voi vaihdella, mutta kysee on oikeista, olemassa olevistaa kielistä. Edesmerkiksi puhui mennyt äitini esimerkiksi kus vanhaa rukoillessaan joskus än ei osannut ruotsia, vaikka hän nykyruotsiakaan..

Kikka Nyrén

HELLUNTAI on teoriassa yksi kirkkovuoden tärkeimmistä pyhistä, mutta harva luterilainen sitä tulee suuremmin juhlineeksi. Ei siitä ole joulun ja pääsiäisen haastajaksi eikä kaupoissa näy helluntaiherkkuja.

Ehkä sentään helluntaiseurakunnissa osataan juhlia helluntaita?

— Emme vietä helluntaita erityisesti, ei se välttämättä näy mitenkään. Pääsiäinen on meille tärkein juhla, kertoo pastori ja Suomen Helluntaikirkon tiedottaja Esko Matikainen.

1900-luvun alussa syntynyt helluntaiherätys sai nimensä siitä, että sen piirissä esiintyi samanlaisia ilmiöitä kuin Apostolien teoissa kuvatuissa helluntain tapahtumissa, esimerkiksi kielillä puhumista.

Sitä esiintyy edelleenkin.

— Voi sanoa, että jokaisessa jumalanpalveluksessa ainakin joku puhuu ääneen kielillä. Suurella osalla seurakuntalaisista on omaa kokemusta kielillä puhumisesta. Mutta emme pidä sitä minään

Kristilliset kummitukset JOS PARANNUKSENTEKO meni eläessä vähän pitkäksi, ei hätää. Mokiaan ehtii korjailla vielä kiirastulessa ja jotkut jopa pujahtavat sieltä anomaan apua elävien kirjoissa olevilta. Tai näin ainakin keskiajalla uskottiin.

Marko Lambergin toimittama ja suomentama Päätön ritari (SKS 2012) on kokoelma keskiaikaisia kummitusjuttuja. Monissa tarinoissa seikkailevat hengen elämän ammattilaiset: piispat, papit, munkit ja nunnat. Heitä tarvitaan avuksi, kun kuolleet eivät suostu pysymään tuonpuoleisessa. Tehokkaita apuvälineitä ovat ehtoollisleipä, rukoukset ja ristinmerkki.

Aina kirkonmiesten ja -naisten vaellus ei ole ollut nuhteetonta eikä tie taivaaseen taattu. Kirjassa kerrotaan muun muassa lapsinunnasta, joka on eläessään kuiskutellut kirkossa ja joutuu kuoltuaan palaamaan katumusharjoituksia suorittamaan.

Muutamat kirjan kummitusjutuista ovat samalla pyhimyskertomuksia, sillä toisinaan pyhimykset, kuten Vadstenan Pyhä Katariina, saattoivat ilmestyä elävien avuksi ja neuvonantajiksi.

Helvetistä ei enää takaisin maan päälle ollut asiaa. Sen sijaan kiirastulesta, jonne syntiä tehneet sijoitettiin puhdistumaan, pääsi vielä keskiajalla monikin toimittamaan asioitaan elävien joukkoon.

Kiirastulessa kärsivä Guido esimerkiksi pystyi välittämään ainutlaatuista teologista tietoa: ”Kukaan ei voi sanoa toisesta, onko hän Jumalan rakkauden vai Hänen vihansa ja suuttumuksensa arvoinen; kukaan ei voi täällä tietää tai sanoa toisen elämän pyhyydestä ennen kuin hän tulee oikeudenmukaisen tuomarin eteen.”

Tulenliekki on Pyhän Hengen symboli.

Vantaan kaupunginmuseo

”Kun juoksee tarpeeksi pitkään, muuttuu tavallaan kokonaan juoksuksi ja mieleen synsyn tyy kiinnostavia ajatuksia.”

Teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme Kotiliedessä 11/2012

Muoto pysyy.

Kirveellä on aina töitä

Joutuuko apotti kuoltuaan kummittelemaan?

24.5. Onnea, Tuukka!

● ● ●

DESIGN EI ole esineiden massatuotannon myötä kehitetty idea, vaan kerrassaan kivikautinen keksintö. Jo tuhansia vuosia sitten valmistetuissa alkeellisissa työkaluissa ja käyttöesineissä näkyy pyrkimys tarkoituksenmukaiseen muotoiluun.

Vantaan kaupunginmuseoon on koottu esimerkkejä muinaisesta designista ja niiden rinnalle nykyisiä käyttöesineitä. Vanhimpia ihmisen tekemiä työkaluja ovat olleet kirveet ja taltat, mutta on hämmästyttävää, kuinka samanlaisena niiden muoto on pysynyt vuosituhansia. Hyväk-

si havaittua on turha radikaalisti muuttaa.

Myös uskonnollisilla esineillä on oma muotokielensä. Risti on ajattoman tehokas symboli, mutta Sandlidenin parrakkaaksi mieheksi kutsuttu savi-idoli noin 7000 vuoden takaa kyllä näyttää voimakkaammalta ja mystisemmältä hahmolta kuin kimaltava nykypäivän kitsch-enkeli.

Mennyt — designia kivikaudesta nykypäivään 31.12. saakka Vantaan kaupunginmuseossa, Hertaksentie 1

Tuukka on luultavasti muunnos vanhasta ja harvinaisesta länsisuomalaisesta nimestä Thoke.

Almanakkaan nimi Tuukka tuli vuonna 1973.

5037 poikaa on Suomessa saanut nimen Tuukka. Nimeä ei ole kertaakaan annettu tytölle.

Vartin retriitti

uumiimme on lahjaksi saatu, sielussamme soi Jumalan luomisen sävel. Siksi ei ole yhdentekevää, miten suhtaudumme ruumiiseemme. Toisiakin meidän pitää kohdella kaikessa niin, että kunnioitamme heidän koskemattomuuttaan, heidän ruumiinsa pyhyyttä.

Hengellisyys, joka sivuuttaa ruumiin, unohtaa sen olevan rukouksen herkin soitin, haavoittuvin instrumentti. Siinä ajattelemme, uskomme, luotamme, haavoitumme ja haltioidumme. Kaikki, mitä meille tapahtuu ruumiissamme, koskee koko olemustamme. Siinä me rukoilemme. Kaikki, mitä siinä teemme, saamme, annamme ja mistä luovumme, on jo rukousta, kun kaikessa siinä käännymme Jumalan puoleen. Olipa se sitten vaikka hiljaista huokausta tai kätten tekoja.

Kun rukoilen, rukoilen sellaisena kuin olen, mitä ruumiissani tunnen, mitä sielussani ikävöin, mitä hengessäni huokaan. En erota niitä toisistaan, otan mukaani kai-

12

ken. Ruumiini on lähtöisin äitini kohdusta, se on sitä, mitä elämäni on siitä tehnyt, siinä minun pitää palata maahan, luopua kaikesta. Siinä otan kaiken vastaan, siinä kohtaan toisen ja sen, mitä hän tekee. Ruumiissani olen yhteydessä kaikkeen siihen, mitä olen tehnyt, mitä ennen on ollut, kaikkiin teihin, joita olen kulkenut, kaikkiin elämäni valintoihin ja siihenkin, mitä jätin tekemättä.

Siellä on kaikki, mitä tahdon ja eniten toivon. Siinä kohtaan etsintäni, epäilyni ja totuudenjanoni.

Siellä jossakin syvällä sisimmässäni, toisilta piilossa, on salattu huone, jossa Jumala minut kohtaa ja jossa saan olla niin alaston ja paljas kuin ikinä voin. Missä muualla hän voisi minut kohdata kuin siinä tilassa, jonka hän itse on sisälleni luonut? Siellä muistan, mistä olen tullut, kenestä lähtöisin, kuka minua kaikessa odottaa ja mihin lähettää. Siellä pyydän, että minustakin löytyisi rukouksen maja ja Hengen asuinsija.

Lauri Maarala

Lauri Rotko/Gorilla

R

Rukouksen maja