Lauri 2012 nro 24 (9 8)

VANTAAN

Koulutielle siunauksen suojissa ➤ 15

24

9.8.12

www.vantaanlauri.fi

ADHDdiagnoosi aikuisiällä ➤➤5 Taizé puhuttelee nuoria ➤➤6 Lasse Reijomaa kutsuu kaimansa nimipäiville ➤➤7

Pyhiinvaellus vuonna 1462 ja 550 vuotta myöhemmin Anssi Rauhala

➤➤8–9

Rakkaus ratkaisee, ei verenperintö — Mikko Salmen Vartin retriitti ➤ 16

Uutiset

Partiolaiset rakensivat metsään palan kaupunkia

Pääkirjoitus 9.8.2012

Ristinmerkki lähtösuoralla Uskonnollisuuden avoin ilmaiseminen on monelle suomalaiselle kiusallista. Jotkut haluaisivat siirtää uskonnon syrjään julkisesta elämästä. Koulujen uskonnonopetusta päätettiin kesällä karsia, vaikka samaan aikaan on puhuttu arvokasvatuksen tärkeydestä ja korostettu uskontojen merkitystä maailman ymmärtämisessä.

Uskonnolla elämöinti politiikassa jenkkityyliin tai sen päällekäyvä tuputtaminen ovat asioita, joita itsekin vierastan. Parhaillaan käytävät Lontoon olympiakisat ovat kuitenkin näyteikkuna siihen, miten mutkattomasti usko voi olla osa ihmisen persoonaa ja miten paljon asioista jää ymmärtämättä, jos uskonnollinen yleissivistys vähenee.

2

Leiri jakautui neljään noin 1 000 hengen alaleiriin. Jokaisessa alaleirissä oli kaksi keittiötä, joissa ruoka valmistettiin alusta alkaen itse.

— Parin päivän välein leirille tuli rekkakuormallinen ruokatarpeita. Leirin jääkaappi oli kolmen kontin kokoinen ja yksi kontti oli pakasteille, Laine kuvailee mittasuhteita.

— Työtä on ollut paljon, mutta partiomaiseen tapaan myös vapaaehtoisia puurtajia valtavasti, yli 400. Leirin aikana kaikki yli 15-vuotiaat olivat vastuussa heille määritellyistä töistä.

Turvallisuudesta, leirisairaalasta ja leirin palokunnasta ottivat vastuun aikuiset ammattilaiset.

Puhelinpäivystys auttoi koti-ikävään Suurimmalla osalla Suomen partiolippukunnista on taustajärjestönään seurakunta, mutta partioaatteessa on tilaa sekä kaikille us-

Saraste 2012 -leirin riippumattokylä tarjosi hiljaisuutta ja rauhoittumista. Vantaalainen Elina Hellqvist on sekä partiolainen että pappi. kontokunnille että tunnustuksettomuudelle.

Vantaalainen Elina Hellqvist, Saraste 2012 -leirin kappalainen, toteaa, että partiolle tunnusomaista on välitön ja luonteva ekumeenisuus.

— Käytännössä seurakuntien ja partion yhteistyö on hyvin läheistä. Esimerkiksi monet rippikoulujen isoset ovat myös vartionjohtajia, Hellqvist kertoo.

Hän sanoo, että partiosta tulee helposti myös koko perheen elämäntapa.

— Sarasteen perheleirissäkin oli monta telttakuntaa, joissa vanhemmat ovat aikanaan tutustuneet partiossa.

Seurakunnan alue tarjosi vastapainoa leirin aktiiviselle toiminnalle. Mustikkamättäiden yllä roikkui iloisenkirjava riippumattokylä, jossa sai rauhoittua. Hiljaisuuden kappelilta lähti rantaa myötäilevä Hiljaisuuden polku.

Henkisessä huollossa seurakunnan työntekijöiden ammattitaito ja vaitiolovelvollisuus olivat avainasemassa. Leiriläisten kotiikävää tai muita huolia oli helpottamassa jatkuva puhelinpäivystys, jonka avulla aikuisen auttajan sai tarvittaessa tueksi.

Elina Raunio

Elmon lykkäys ei estä asuntoaluetta

V

antaan kaupunki lykkäsi osallistumistaan Elmon liikuntakeskushankkeeseen. Elmon rakentamiseen ei ole varattu varoja vuoden 2013 budjetissa eikä taloussuunnitelmassa vuosille 2014–2016.

Itse liikuntakeskus olisi toteutettu ulkopuolisin varoin.

Vantaan ja Helsingin seurakunnat ovat suunnitelleet Elmon eteläpuolella sijaitseville mailleen, niin sanotulle Lipstikan alueelle, asuntoalueen kaavoittamista yhdessä kaupungin kanssa. Urheilupuiston lykkääntyminen ei estä näitä suunnitelmia.

Toteutuessaan Elmon urheilupuiston liikuntakeskus olisi rakennettu Vantaan ja Helsingin seurakuntien yhteisesti omistamille maille. Maat olisi seurakuntien maankäyttölinjausten mukaan todennäköisesti vuokrattu.

Liikuntakeskus lykkääntyy, mutta asuntoalueen kaavoitus etenee.

●●

Matkailijoiden määrä on kasvanut designpääkaupunkialueella. Tammi–toukokuussa majoitusliikkeiden yöpymiset kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna Helsingissä 3,5 %, Espoossa 22,3 %, Vantaalla 4,5 % ja Lahdessa 32,8 %. Vielä suurempaa kasvua odotetaan kesä–elokuussa ja designvuoden vilkkaalta syyskuulta. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden yhteinen tavoite vuodelle 2012 on ollut, että yöpymisten määrä kasvaa viisi prosenttia.

●●

Nuorten tietokoneharrastajien Assemblytapahtumassa kirkko tarjosi Lataamon, jossa oli mahdollista ladata tietokoneita tai puhelimia ja varata kerrossängyistä oma tunnin lepovuoro. Päivien aikana järjestettiin iltahartauksia SecondLife-virtuaalimaailmassa. Tapahtumassa tuhannet nuoret pelasivat tietokonepelejä, koodasivat, surffasivat netissä ja tapasivat muita harrastajia. Assembly järjestettiin Hartwall Areenalla 2.–5.8.

●●

Vihkiparien ykköstoive hääpäiväksi on edelleen heinä- tai elokuun lauantai. Juhannushäät eivät ole olleet toivelistan kärjessä moneen vuoteen. Myös Vantaan suosituimmassa vihkikirkossa Pyhän Laurin kirkossa heinä- ja elokuun lauantait ovat olleet lähes kaikki täyteen varattuja.

●●

Sipoonkorven kansallispuiston käyttäjät voivat antaa ideoita ja palautetta puiston reiteistä ja palveluista internetissä. Metsähallituksen uudessa verkkopalvelussa on sekä sanallisia kysymyksiä että mahdollisuus esittää kartalla ehdotuksia reiteistä ja retkeilyrakenteista.

Vastaajien kesken arvotaan opastettu luonto-

— Seurakuntien kannalta päätös on valitettava, mutta ymmärrettävä ottaen huomioon kaupungin säästötarpeen, toteaa kiinteistökehitysjohtaja Olavi Jaskara Vantaan seurakunnista.

Alueelle valmistuu kuitenkin Valtimotieltä lähtevä Elmontien alkuosa, joka sopimusten mukaan rakennetaan uutta asuntoaluetta varten. Alueen asemakaava on mukana kaupungin tämän vuoden kaavoitusohjelmassa.

— Pyrimme etenemään Lipstikan asemakaavan kanssa, jotta alue saataisiin rakentumaan ja tarvitsijoille asuntoja mahdollisimman pian, Jaskara sanoo.

Valtimotien ja Asolanväylän kulmaukseen rakennettavalle alueelle on suunnitteilla asuntoja noin 1 000 hengelle. Liikenneyhteydet ovat hyvät, koska Rekolan asema sijaitsee lähellä.

retki Sipoonkorpeen ja Luontoon.fi-verkkokaupan tuotteita. Palvelu on käytössä osoitteessa https://sipoonkorpi.pehmogis.fi.

Tapani Mikkola/Metsähallitus

Näin televisiosta Jim-kanavalta Usain Boltin haastattelun, joka oli tehty viime vuoden MM-kisojen epäonnistumisen jälkeen. Hän totesi jotenkin niin, että hänelle on kirkossa opetettu, että vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja Jumalalla on kaikkeen tarkoitus. Bolt ei siis pitänyt Jumalaa jonain maagisena hahmona, joka vie kunnian tietä voitosta voittoon. Siitä ei ole kyse, vaan siitä, että usko on osa itseä niin hyvinä kuin pahoina päivinä. Se avaa silmät kiitollisuuteen ja antaa voimaa, kun omat voimat ovat vähissä.

Kolmen kontin jääkaappi

Markku Mattila

Olympialaisten avajaisissa laulettiin hengellinen laulu, jota selostajat eivät osanneet yhdistää virteen 555 Oi Herra luoksein jää. Virsi esitettiin avajaisissa heti olympiakisojen myöntämisen jälkeen Lontoossa tehdyn terrori-iskun uhrien muistolle.

Kisakylässä on uskonnollinen keskus, missä on oma huone kristityille, muslimeille, juutalaisille, hinduille ja buddhalaisille. Lisäksi on tunnustukseton hiljainen huone. Myös stadionilla on hiljentymistiloja. Suomen joukkueen mukana on kisapappi, monelle tärkeä tukihenkilö.

Urheilijoiden vakaumus näkyy myös kisapaikoilla. Maailman nopein mies Usain Bolt teki lähtöviivalla ristinmerkin ja suuntasi katseensa kohti korkeuksia. Brittien sankari, somalialaissyntyinen kymppitonnin voittaja Mohamed Farah kumarsi kohti Mekkaa voittonsa jälkeen. Miesten pituushypyn kolmoseksi sijoittuneella amerikkalaisella Will Clayellä oli laukussaan Raamattu. Usko on monelle urheilijalle osa elämää, ei jotakin, jota pitäisi erityisesti selittää tai piilottaa, saati hävetä.

S

uurin Suomessa tänä kesänä järjestetty partioleiri, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirileiri Saraste 2012 kokosi elokuun alussa Evon retkeilyalueelle 4 500 lasta ja nuorta. Pääosa metsään yli viikoksi majoittuneista partiolaisista oli 7–20-vuotiaita.

— Pääkaupunkiseudun partiopiirille on ominaista, että aikuisia on toiminnassa mukana vähemmän kuin muualla maassa. Se sai myös näkyä leirillä. Halusimme toteuttaa partiolaisten omia toiveita ja tuoda siksi myös palan kaupunkia eräolosuhteisiin, sanoo leirin johtaja Heikki Laine.

Metsäopetuksestaan tunnetun Evon mäntykankaalla seisoikin yllättäen pomppulinna ja keskusaukiolla jonoa keräsi aito jäätelökioski.

Keskikokoisen kylän rakentaminen metsään edellytti perusteellista valmistautumista. Ympäristönäkökulmien huomioimista helpotti jo aiemmin alueelle rakennettu infrastruktuuri.

— Kaksi vuotta sitten täällä pidettiin valtakunnallinen partioleiri, jolle partiolaiset rakensivat yhteistyössä Metsähallituksen kanssa vesi- ja viemäriverkon sekä jätevesien imeytyskentän, Laine kertoo.

Sirpa Päivinen

Pauli Juusela päätoimittaja

Talkoolaiset tekivät siltaa Sipoonkorpeen heinäkuun lopussa.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Metsän vahvin eläin Minusta on kiva ampua kiväärillä.

Armeijassa opin, että se on minulle aika luontaista hommaa. Myönnän, että tältä osin tunnen itseni miehiseksi. Tuntuu hyvältä, kun osaa hallita teknistä vimpainta ja saa sen tekemään asioita puolestaan. Silti olen enemmän kuin surullinen siitä, että asekauppaa koskeva kansainvälinen sopimus kaatui. Ymmärrettävää voitontavoittelun kannalta, masentavaa ihmisyyden kannalta.

Kansansatu kertoo karhusta ja muurahaisesta, jotka mittelivät voimiaan. Karhu piti itseään metsän vahvimpana eläimenä. Muurahainen haastoi karhun sanoen: ”Se, kumpi jaksaa nostaa itsensä kokoisen kiven, on metsän vahvin eläin.” Tietäähän sen, miten siinä kävi! Saduissa pieni ja vähäpätöinen on usein suurta ja kaunista. Olisipa oikeassa elämässäkin.

Työasiat unohtuvat, kun Jukka Laakso rakentaa sekä tekee piha- ja puutarhatöitä,

Poikavuosien maisemissa Mielenrauhaa voi löytää liikkumalla luonnossa.

K

un helsinkiläinen Jukka Laakso kaksi vuotta sitten luki Kirkko ja kaupunki -lehteä, hänen silmiinsä osui tieto Laurin nimeä kantavasta pyhiinvaelluksesta. Se kulkisi hänelle tutuissa maisemissa pitkin Vantaanjokivartta, jokisuulta Pyhän Laurin kirkolle.

— Olen syntynyt Simonkylässä, Helsingin maalaiskunnassa. Pyhän Laurin kirkko oli konfirmaatiokirkkoni, ja isäni ja useita ystäviäni on haudattu kirkon uurnalehtoon, Laakso kertoo.

Poikavuosina hänellä oli tapana tehdä kaveriporukan kanssa linturetkiä Vantaanjoen suulle. Vanhankaupunginlahden ruovikkoseutu on pitkään tunnettu kansainvälisesti merkittävänä lintualueena.

— Lähdimme aamuyöstä Simonkylästä polkemaan. 1960-luvun alun hiekkateillä pyöräileminen oli raskasta. Retkeltä menimme sitten suoraan kouluun, umpiväsyneinä ja hirveän nälkäisinä, mutta useimmiten ajoissa.

Oli meillä sentään joskus eväät mukanamme.

Retkillä oppi katselemaan ja kuuntelemaan taivaan lintuja. Sitä Jukka Laakso tekee edelleenkin.

— En ole mikään lintubongari. Tavalliset kotipihan linnut ovat mielenkiintoisia seurattavia siinä missä harvinaisuudetkin, hän toteaa.

Monenlaisia kesänviettäjiä

Jukka Laakso sai myös vaimonsa Marian in-

nostumaan Lauri-vaelluksesta.

— Olemme liikkuneet luonnossa ja vaeltaneet ennenkin, mutta pyhiinvaellus oli meille uusi tapa vaeltaa. Ehkä lähimmäksi pyhiinvaellusta tulee kokemuksemme Nepalista.

— Vuoristokylissä näimme, miten uskonto oli rukousrullineen ja -nauhoineen vahvasti läsnä paikallisten ihmisten elämässä. Tuntui, että rukous rauhoitti ja antoi suojelusta vaaralliselta tuntuneella riippusillalla kulkemiseen.

Kaksi vuotta sitten pyhiinvaelluspuoli koki Vantaanjoella melkein mahalaskun, kun kokonaan toisentyyppinen tapahtuma kaljakellunta osui yllättäen samaan aikaan.

— Vastakohta oli melkoinen ja häiritsi ainakin osaa pyhiinvaeltajista. Toisaalta kokemus varmasti monipuolisti käsitystä elämästä ja kesänvietosta, puolin ja toisin, Jukka Laakso toteaa.

Tänä vuonna Vantaanjoella kaljakelluttiin jo heinäkuussa.

Menneisyyden ja nykyhetken risteyksiä Se, että Vantaanjoki on historiallinen vesireitti, tuo vaellukseen lisäulottuvuuksia.

— Voi helposti kuvitella, millaista oli, kun Baltian munkit satoja vuosia sitten saivat oikeuden kalastaa joessa, Jukka Laakso sanoo.

— Keskiajan lopulla jokea ympäröivät alueet eivät olleet niin maatalousvaltaisia kuin nykyään. Silloin liikuttiin karummassa metsäsuomalaisten elämänpiirissä. Ehkä joen värikin oli toinen.

Vaikka menneisyys kiehtoo, Jukka Laakso tuntee hyvin myös nykyvantaalaisten elämää.

Hän on työskennellyt Vantaalla melkein ko-

ko työuransa, valtaosan siitä terveyskeskusja diabeteslääkärinä Myyrmäessä.

Jukka Laakso on hakenut lääkärintyöhönsä myös toisenlaista tuntumaa.

— Kun olin vielä nuori ja lapset olivat pieniä, olin ulkoministeriön kautta toista vuotta töissä savannisairaalassa Sambiassa. Lähimpään kaupunkiin oli matkaa kaksisataa kilometriä. Resurssit olivat kovin toisenlaiset kuin mihin olin tottunut. Kokemus teki nöyräksi.

Tuttuja kirkon pihalla Jukka Laakso aikoo uusia kahden vuoden takaisen kokemuksensa osallistumalla Pyhän Laurin vaellukselle lauantaina 11.8.

— Vaelluksella tuli hyvä fiilinki. Ja kun kirkon pihalla tapasimme vielä tuttuja, mukava olo moninkertaistui.

— Tapahtuman järjestäjiin kuuluva vanha tuttuni Pekka Kivekäs pyysi minut tänä vuonna myös lääkinnälliseksi vastuuhenkilöksi. Ei siellä tietenkään ole mitään ambulanssivalmiuksia, mutta tietotaitoni on käytössä.

Jukka Laakson havaintojen mukaan vaeltajien joukossa oli kaksi vuotta sitten myös hitaasti liikkuvia ihmisiä, joiden kunto ei ollut kovin hyvä.

— Mutta ei sinne reitin varteen kukaan kuukahtanutkaan. Tärkeintä on valmistautua kulkemaan omaan tahtiin, rauhallisesti ja nautiskellen.

— Omaan luonnossa liikkumiseeni on tullut iän myötä uutta sisältöä. Fyysistä suoritusta ja ehkä kuntoiluakin tärkeämmiksi ovat tulleet äänet, tuoksut ja maisemat, mielenrauha ja mielihyvä.

Jukka Laakso osallistuu Pyhän Laurin vaellukselle la 11.8.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Kumpi on vahvempi, aseviennin suurvalta vai maaseudun köyhä nainen? Totta, että suurvalta voi murskata naisen, kuten sadun karhu olisi voinut talloa muurahaisen. Silti muurahainen olisi jäänyt vahvimmaksi jo pelkästään siksi, että uskalsi uhmata suurta ja pelottavaa. Afrikkalainen tai aasialainen nainen lapsikatraineen miesvaltaisen kulttuurin keskellä on monin verroin vahvempi kuin aseviejät. Silti arjen keskellä tiedämme, ettei naisen sana useinkaan paljoa paina. Käsiaseita koskeva vientisopimus kariutui asekauppiaitten päätöksellä. He käyvät kauppaansa toimistoissaan, turvallisissa kortteleissaan ja nauttivat hyvinvoinnin eduista. Aseiden käytöstä kärsivät nuo maaseudun naiset, heidän miehensä ja lapsensa. Taakka, jonka he kantavat, on moninkertainen asekauppiaitten kynänpyöritykseen verrattuna.

Kristinuskon mukaan elämä on meillä vain hallintaoikeudella. Elämän omistaja on Jumala. Viime kädessä olemme hänelle tilivelvollisia siitä, miten lahjojamme käytämme.

Tilivelvoitetta voisi ajatella myös suhteessa kanssaihmisiin.

Kunpa satu olisi joskus totta ja karhu oikeasti tunnustaisi muurahaisen rohkeuden ja vahvuuden. Taidanpa joka tapauksessa vastedes jättää kiväärillä herkuttelut sikseen.

Ulla-Maija Vilmi

Vesa Häkkinen pappi

3

Pisteitä

Ota kantaa

Ohjelmallisilla kesäkahveilla Länsimäen kirkolla torstaina 2.8. virisi monenlaisia kysymyksiä.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mikä riittää Jumalalle?

Lastensuojelu ei voi noudattaa kuntarajoja

Markku Mattila

Pirjo Valtanen, 67

Anne Heikkinen, 61

Maria Löfman, 74

Mikä sai tulemaan kesäkahveille?

— Tänä kesänä olen kaupungissa, eikä minulla ole erityistä ohjelmaa. En ole käynyt kesäkahveilla ennen tätä kesää. Tulen läheltä, Helsingin puolelta. Pääsen tänne kävellen.

Mitä kahveilla tapahtui?

— Jo ennen alkuhartautta syntyi muutamien kesken kova väittely horoskoopeista ja ennustamisesta.

Kahvia juodessa keskusteltiin osittain eri aiheista eri pöydissä. Seurasin naapuripöydänkin puheita, siellä aiheena oli paraneminen. Huomasin, että vahtimestari oli ottanut emännän roolin, kun vapaaehtoinen kahvinkeittäjä oli jäänyt tulematta. Otin kahvinkeittovuoron seuraavalle kerralle.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kesäkahveille?

— Annan 5 pistettä yhteisöllisyydelle.

Mikä sai tulemaan kesäkahveille?

— Kirkolla saa hyvät kahvit, ja samalla voi jutella toisten kanssa.

Käyn kirkolla muulloinkin, mutta puuroperjantait, matalan kynnyksen maanantait ja peittopiiri ovat nyt kesätauolla. Messussakin käyn, kun tuntuu, että haluan laulaa Jumalan Karitsaa ja osallistua ehtoolliselle.

Mitä kahveilla tapahtui?

— Keskustelussa taisi vilahtaa useampiakin aiheita, mutta sitten asetelma jumittui. En siedä tuputusta, enkä varsinkaan uskonnollista tuputusta. Jos Jumalalle ei riitä, että kiitän häntä elämästäni ja että iltarukouksen ja iltavirren jälkeen minulla on rauhallinen olo, niin menen sitten taivaan sijasta siihen toiseen paikkaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kesäkahveille?

— Annan 5 pistettä toiminnalle ja työntekijöille Länsimäen kirkolla.

Mikä sai tulemaan kesäkahveille?

— Kun kesällä ei ole niin paljon muuta toimintaa, torstaikahvit kiinnostavat minua ja monia muitakin. Joka kerta on ollut yli kymmenen osanottajaa. Alusta asti oli selvää, ettei diakoni voisi olla aina paikalla. Me osanottajat olemme vetäneet vuorotellen.

Mitä kahveilla tapahtui?

— Alkuhartaudeksi lauloimme Totuuden Henki -virren ja sitten luin kaksi raamatunkohtaa ja rukouksen. Joillakin kerroilla olen järjestänyt myös muuta ohjelmaa.

Kerran kerroin matkastani KeskiAasiaan. Olen myös kertonut lähetysjuhlista Haminassa ja niiden ulkomaisista vieraista. Nyt jäi enemmän tilaa keskustelulle. Meidän pöydässä oli monenlaisia aiheita remontin tekemisestä sairauteen.

Pisteillä 1–5, paljonko annat kesäkahveille?

— Annan 5 pistettä. Voin olla täällä iloisella mielellä.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Mika Niikko, 45, kuuluu Korson helluntaiseurakuntaan.

100 % Vantaalainen

Synnyin Lahdessa. Muutimme sieltä Joensuun kautta Myyrmäkeen.

Olen kolmelapsisen sisarussarjan keskimmäinen. Vanhempani erosivat ollessani 12-vuotias. Koska äidillä ei ollut asuntoa, asuimme kesän leirintäalueella teltassa. Syksyllä meidät lapset sijoitettiin lastenkotiin.

Vajaan vuoden kuluttua muutimme

4

lastenkodista äidin ja isäpuolen luo Kulomäkeen.

Nuoruuden koheltamiseeni kuului juomista ja rötöksiäkin. Tulin uskoon 24-vuotiaana. Yrittäjän urani alussa myin ovisilmiä, myöhemmin sälekaihtimia ja parvekelaseja. Vuonna 2000 perustin Takaisin Elämään ry:n, joka auttaa nuoria

kohti päihteetöntä ja rikoksetonta elämää.

Olen Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Asun omakotitalossa PohjoisNikinmäessä kätilö-vaimoni Saritan, 8- ja 4-vuotiaiden tyttäriemme sekä pian 2-vuotiaan poikamme kanssa.

Minulla on myös 22-vuotias poika.

Vantaa on tuhansien projektien kaupunki, jossa periaatteet harvoin taipuvat pysyviksi käytännöiksi. Kaupunki täydentää peruspalveluita hakemalla eri lähteistä rahoitusta sosiaali- ja terveyspalvelukokeiluihin, mutta tiukan taloustilanteen vuoksi hyväksi havaittuja käytäntöjä ei usein jatketa projektin päätyttyä.

Intensiivisen lastensuojelutyön kokeilusta on Vantaalla saatu hyviä tuloksia. Nyt sitä uhkaa sama kohtalo kuin muitakin kokeiluja. Projektissa lasten ja perheiden hyvinvointia tuettiin ratkomalla kodin jännitteitä yhdessä koko perheen kanssa. Lapsen ongelmien lisäksi keskityttiin myös vanhemmuuden tukemiseen ja rajojen asettamiseen.

On arvioitu, että 400 000 euron panostuksella saatiin jopa 800 000 euron säästöt. Säästöt syntyivät vähemmästä kärsimyksestä. Lapsia on säästynyt huostaanotoilta ja perheitä hajoamiselta, kun ongelmiin kyettiin puuttumaan tarpeeksi aikaisessa vaiheessa.

Vääristynyt kilpailu veronmaksajista ja työpaikoista on hajauttanut ongelmat ja resurssit epätasaisesti pääkaupunkiseudun kuntiin. Kun nuoriso ei tunne kuntarajoja, ei lastensuojelutyönkään tulisi. Erityisesti tämä koskee etsivää nuorisotyötä.

Helsingissä perhetyö on vakiinnutettu. Ihmisläheiset ja tehokkaat käytänteet kuuluvat kaikille perheille asuinpaikasta riippumatta. Lastensuojelutyön resurssit pitäisikin koota yhteen ja organisoida yhteisesti koko metropolialueelle.

Joel Linnainmäki, Vantaa Simo Raittila, Helsinki

Jumala ja jumalhiukkanen Uutinen Higgsin bosomin mahdollisesta löytämisestä tuntuu kertovan maallikolle, että fysiikka on tullut tiensä päähän ja samalla löytänyt alkupisteensä.

Ollaan myös rajalla, jossa tirkistelemällä ei näy edes nenänmittaa edemmäksi.

Metafysiikan osalta tilanne on yksinkertainen. Mitä tahansa voi esittää ilman ainoatakaan luotettavaa mahdollisuutta sitä todistaa. Tässä on tieteen, mutta ei uskon mahdollisuuksien raja. Sille, joka pysähtyy ihmettelemään luomakunnan kauneutta ja ymmärtää, että tuossa kauneudessa koko luomakunnan Herra kosii sen ymmärtäjää yhteyteensä, avautuu toisenlainen tie.

Tie alkaa ihastumisesta, omien toiveiden täyttymyksen näkemisestä toisessa. Matka jatkuu rakastumisena, yhä kasvavana ilo-

na toisen aidosta ja omaehtoisesta olemisesta.

Mikä on Luojan omaa olemista? Vastaamisessa on mentävä ajan ulkopuolelle, jossa on vain kaikkivaltias Jumala ehdottomassa rakkaudessaan. Tilanne on kuin pohjoisnavalla seistessä: pohjoisemmaksi ei enää pääse, paremmaksi ei voi tulla.

Tilanne on rakkauden kannalta mahdoton. Rakkaus vaatii toista, jolle saa antaa rakkautensa ja jolta saa rakkautta. Rakkaus ei salli kaikkivaltiaan olla kaikkivaltias vaan pakottaa tämän rajaamaan itsensä.

Alkuräjähdys on näin kuin kaukaa katsottua taivaallisten häiden ilotulitusta ja Higgsin bosomin löytyminen kertomusta siitä, ettei kyseessä ollut mikään tarkoitukseton räiskintä vaan kaikkivaltiaan Luojan rakkaudessaan löytämä keino saada käyttöönsä se tyhjä, johon voi luoda koko luomakunnan.

Asia voi tuntua etäiseltä ja matka alkuräjähdyksestä tähän hetkeen pitkältä. Rakkaudessa ja testamenttaamisessa on sama ongelma. Antaa voi, mutta antamansa käyttöä ei voi ohjata.

On vain poikkeus, joka vahvistaa säännön, että kukaan ei ole ollut kaikkivaltiaan lahjan arvoinen. Jumalan ja ihmisen suhteessa se merkitsee, että Jumala saa suuruudessaan olla sitä, mitä on, ja ihminen pienuudessaan uskaltaa olla sitä, mitä on: jotain Higgsin bosomin kaltaista, joka pienuudestaan riippumatta täyttää ratkaisevan paikkansa valtavassa kokonaisuudessa.

Lauri Virkkunen pappi

Liirumlaarummeininkiä Ihmettelen eräitä kirkonmenoihin tulleita muutoksia. Aikaisemmin ruumiinsiunaus suoritettiin niin, että vainajan arkku oli pääosassa. Silloin tuntui, että siunaus ylti sinne, minne se oli tarkoitettukin. Kukkatervehdykset ennätti hyvin laskea sen jälkeenkin.

Nyt tilaisuus alkaa kukkien laskulla. Tämän seurauksena arkun ympärille syntyy pikkusievä kauppatoritunnelma. Siunauksen jylhä juhlavuus ja vakuuttavuus on tipotiessään. Yltääkö se siunaus vainajaan saakka vai hajoaako taivaan tuuliin?

Toinen vesityksen kohteeksi joutunut käytäntö on hartaustilaisuuksissa luettu siunaus. Aikaisemmin se kuului ”Herra siunatkoon teitä (tai sinua)”. Nykyään pappi sanoo usein ”Herra siunatkoon meitä”. Eikö kukaan enää halua ottaa paimenen vastuuta?

Tällaiset juhlavuutta ja uskottavuutta vesittävät muutokset tuntuvat todella ikäviltä.

Mitä mieltä olet?

Kirsti Ovaska, Vantaa

Sirpa Päivinen

Minna Lindeqvist toivoo, että ihmiset tietäisivät enemmän ADHD:sta ja osaisivat nähdä sen myös etuna esimerkiksi projektiluontoisissa työtehtävissä.

Ylikierroksia ja alisuoriutumista Aikuisiällä tehty ADHD-diagnoosi toi selkeyttä Minna Lindeqvistin elämään.

M

yyrmäkeläisen Minna Lindeqvistin esikoispoika sai ensimmäisenä kouluvuotenaan ADHD-diagnoosin. Diagnoosi ei ollut äidille yllätys, sillä poika oli vilkas ja hänellä oli keskittymisvaikeuksia koulussa. Lindeqvist tiesi ADHD:sta ainakin sen, että se voi olla perinnöllistä.

— Ajattelin, että ADHD:n on täytynyt tulla pojan isän puolelta. Ei tullut mieleenikään, että ADHD olisi tullut minulta, Lindeqvist kertoo.

Poika sai lääkityksen, ja koulunkäynti alkoi sujua paremmin, mutta Minna-äitiä mietityttivät yhä enemmän vaikeudet hänen omassa elämässään. Hän oli aina innostunut nopeasti uusista asioista, mutta ei saanut niitä vietyä loppuun. Opinnot olivat jääneet kesken, pettymyksiä tuli. Lindeqvististä tuntui, että hänellä on kykyjä, joita hän ei pysty käyttämään, vaikka haluaisi.

Lääkäri oli arvellut syyksi masennusta ja määrännyt masennuslääkkeitä. Kun Minna Lindeqvist sitten eräänä päivänä luki lehdestä juttua aikuisten ADHD:sta, asiat alkoivat kirkastua.

— Jutusta tuli pelottava olo. Aivan kuin joku olisi seissyt olohuoneen ikkunan takana ja kertonut, millaista elämäni on. Se oli herätys.

Sumupilvi hälveni

Kun Minna Lindeqvist pyysi lääkäriltä lähetettä ADHD-tutkimuksiin, lääkäri tyrmäsi ajatuksen täysin. Lindeqvist lähti vastaanotolta itkien, mutta päätti ystävänsä rohkaisusta kuitenkin vielä kerran ottaa yhteyttä lääkärin. Lopulta lähete tuli, tutkimukset tehtiin ja Lindeqvistillä diagnosoitiin ADHD. Olo oli helpottunut.

— Olin ajatellut, että olen vain laiska, tyhmä ja saamaton, kun asiat eivät suju. Diagnoosi ei vielä poistanut ongelmia, mutta tiesin, mihin pitää hakea apua.

Lindeqvist kuvaa ADHD-lausuntoa myös synninpäästöksi. Naisena hän koki erityisen huonoa omaatuntoa siitä, että kodin pitäminen järjestyksessä ja johdonmukainen lastenkasvatus tuntuivat niin vaikeilta. ADHD-lääkityksen myötä elämässä alkoi uusi vaihe.

— Monet puhuvat elämästä ennen ja jälkeen diagnoosin, mutta yhtä hyvin voi puhua elämästä ennen ja jälkeen lääkityksen saamisen. Ennen sitä tuntui kuin aivojen päällä olisi ollut sumupilvi, joka sitten hälveni.

Kymmenen tv-kanavaa Minna Lindeqvist luonnehtii ADHD:ta kaikenlaisten asioitten säätelyhäiriöksi. Tunne voi olla samankaltainen kuin silloin, jos yrittää katsoa samanaikaisesti kymmentä eri tv-kanavaa. Siinä

missä muut pystyvät sulkemaan asioita ympäriltään, ADHD-ihminen kokee tarvetta reagoida kaikkiin ärsykkeisiin.

Vireystilat vaihtelevat, välillä olo on yli-innokas, pian taas rättiväsynyt. Asiat jäävät helposti kesken.

— ADHD-ihmisen kodissa voi olla joko todella paljon likapyykkiä tai sitten puhdasta pyykkiä, joka ei ole päätynyt vielä kaappiin saakka, Minna Lindeqvist havainnollistaa.

Mikä ADHD? ●●

ADHD (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) on neurologinen, aivojen välittäjäaineiden toiminnan erilaisuudesta johtuva ominaisuus. Erityisesti dopamiinin säätelyllä ajatellaan olevan merkittävä rooli.

●●

ADHD:n keskeisimmät oireet ovat keskittymiskyvyttömyys, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADD on samankaltainen, mutta siinä oireena on keskittymiskyvyttömyys ilman ylivilkkautta.

●●

ADHD on synnynnäinen ja voi periytyä.

Joillekin se voi aiheuttaa esimerkiksi masennusta ja elämänhallinnan ongelmia.

●●

Hoitoon voi kuulua lääkitystä, psykologista, kasvatuksellista ja sosiaalista ohjausta.

●●

Suomessa ADHD on arviolta 5 prosentilla väestöstä.

Ylivilkkaat ja saamattomat ADHD:ta esiintyy kaiken ikäisillä ja molemmilla sukupuolilla. Se voi myös ilmetä eri tavoin. Toisilla se on ylivilkkautta, toisilla saamattomuutta ja poissaolevuutta.

— Etenkin ADHD-tytöt voivat olla alisuoriutujia. He ovat niitä takapulpetin tyttöjä, joilla takapuoli ei nouse pulpetista silloin kun pitäisi ja asioihin tarttuminen on vaikeaa.

Säätelyhäiriöiden ja impulssiherkkyyden vuoksi ADHD tekee ihmiset muita alttiimmiksi riippuvuuksille, mutta suurin osa diagnoosin saaneista elää silti tavallista, hyvää arkea.

Minna Lindeqvistin elämäkin rullaa nyt hyvin lääkityksen ansioista.

Hän työskentelee myynti- ja markkinointitehtävissä autoalan yrityksessä ja toimii ADHD-Aikuiset ry:n puheenjohtajana. Mennyttä elämää Lindeqvist ei sure.

— Olen toki miettinyt, kuinka elämäni olisi mennyt, jos minulla olisi ollut diagnoosi jo aiemmin. Koulunkäynti olisi varmasti mennyt paremmin, mutta en silti koe, että 30 vuotta ilman diagnoosia olisi mennyt mitenkään hukkaan.

Luovuus käyttöön

Yhdistystoiminnassa Minna Lindeqvist on kuullut monia tarinoita siitä, kuinka vaikeaa diagnoosin ja hoidon saaminen voi olla. ADHD liitetään yhä vain ylivilkkaisiin pikkupoikiin, joten moni aikuinen on saanut kokea, ettei häntä oteta vakavasti.

— Lapsille on ADHD:sta Käypä hoito ‑suositus, mutta aikuisille ei.

Paikkakuntaiset erot hoidossa ovat suuria, Lindeqvist kertoo.

ADHD-ihmiset joutuvat myös kohtaamaan erilaisia väärinkäsityksiä koulussa, opiskeluissa ja työelämässä.

ADHD:lla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa ja joihinkin tehtäviin ADHD-aikuiset soveltuvat jopa erityisen hyvin.

— ADHD-aikuiset sopivat erityisesti projektiluontoisiin tehtäviin, jossa vaaditaan innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Monet ovat hyvin luovia.

ADHD-lapset ja -nuoret voivat nykyään käydä koulua aivan tavallisessa luokassa. Heidän elämäänsä voi helpottaa pienillä teoilla.

— Omaa poikaani auttoi se, kun hän sai opettajalta luvan käydä oppitunnin aikana kerran teroittamassa kynän ja kerran juomassa vettä. Se riitti. Myös se auttaa, ettei ADHD-lasta laiteta etupenkkiin istumaan, jolloin kaikki tapahtuu selän takana. Takapulpetti on ADHD-lapselle paras paikka, sillä sieltä näkee, mitä muualla tapahtuu.

Hanna Antila

5

Taizén eväitä Jumalan läsnäolo ja ihmisten välinen solidaarisuus ovat Taizén yhteisön viesti nuorille.

R

anskassa toimivan Taizén hengellisen yhteisön veli Stephen vieraili Suomessa viimeksi keväällä. Hän oli täällä yhteisön toisen veljen Norbertin kanssa järjestelemässä nuorten kansainvälistä ja ekumeenista rukoustapahtumaa. Se pidetään Helsingissä syyskuun lopulla.

— Tapahtuma tulee Helsinkiin muutaman aktiivisen opiskelijan toivomuksesta ja järjestetään pääosin vapaaehtoisvoimin. Varttuneempi väki, myös Vantaalta, voi tarjota osanottajille ilmaisen majoituksen kotonaan.

Osanottajiksi odotetaan paria tuhatta 15–35-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista Suomen lisäksi Baltiasta, Skandinaviasta ja Venäjän lähialueilta. Määrä on paljolti arvailujen varassa h-hetkeen asti. Järjestäjät tietävät, että monet nuoret tekevät matkustuspäätöksiään viime tipassa.

Tapahtuma on luottamuksen pyhiinvaellusta, Pilgrimage of Trust. Nimitys voi kuulostaa uudelta ja oudolta, mutta vastaavia kokoontumisia on järjestetty 1970-luvun alusta alkaen.

Alkuaan tapahtuman nimenä oli Nuorten konsiili. Se alkoi kuitenkin kuulostaa liian viralliselta ja kuivalta kokoukselta. Tapahtuman taustalla olivat Pariisin 1968 opiskelijamellakat.

— Opiskelijat kyseenalaistivat kaikki vanhat auktoriteetit, kuten yliopiston ja kirkon. Pariisin melskeistä opiskelijoita tuli myös Taizéhen.

Siellä he kokivat veljien kuuntelevan heitä. Pieni kaunis kylä rauhoitti mieliä. Opiskelijat sanoivat, että Taizéssä oli helppo rukoilla.

Konsiilit syntyivät halusta kertoa nuorille, että Jumala on läsnä ja häntä voidaan rukoilla myös suurissa kaupungeissa. Kaikkialla nuoret pohtivat samantapaisia kysymyksiä elämästä ja rauhasta.

Nuorten konsiilin syntyaikoina Stephen oli englantilainen koululainen. Hän asui pikkukylässä lähellä Carlisle’ia, Skotlannin rajan tuntumassa.

Sitten Stephen luki lehdestä jutun, joka kertoi Taizéstä. Hän kertoi asiasta nuorisotyöntekijälle. Vuotta myöhemmin eli 1973 pikkubussillinen nuoria matkasi Taizéhen. Stephen oli 14-vuotias.

— Sanoin etukäteen, etten missään tapauksessa osallistuisi rukouksiin kolme kertaa päivässä. Mutta kummasti Taizé rauhoitti minut.

Neljä vuotta myöhemmin Stephen kävi uudelleen Taizéssä. Paria vuotta myöhemmin Stephen meni sinne kuukaudeksi vapaaehtoistyöhön ystävänsä sijasta, kun tämä ei voinutkaan lähteä.

Vaikka anglikaanikirkon piirissä luostarielämä oli jokseenkin tuntematon asia, alkoi munkiksi ryhtyminen kiinnostaa Stepheniä. Sinä aikana kun hän oli vielä liian nuori toteuttamaan aikeensa, hän opiskeli Manchesterissä erityisopettajaksi.

— Ennen kuin saatoin lähteä Taizéhen minun piti tienata rahaa sen verran, että sain maksetuksi velkani. Summa oli pieni, sillä niinä aikoina ei vielä tarvinnut maksaa kymmeniin tuhansiin euroihin nousevia lukukausimaksuja.

Stephen oli kolme kuukautta töissä suuressa teollisessa leipomossa, pesuhommissa, aivan arvoasteikon pohjalla.

— Englannissa usko on yksityisasia, siitä ei paljon puhuta. Tehdastyössä näin ja koin, että tavallisilla kouluja käymättömillä ihmisillä, jotka eivät koskaan käy kirkossa, voi olla usko.

— Jumala ja enkelit kiinnostivat työtovereitani, ja he olivat iloisia, kun joku puhui heidän kanssaan niistä. He halusivat rukoilla ja pyysivät opettamaan rukoilemista. Heitä niin kuin muitakin ihmisiä kiinnostivat kysymykset rahasta, seksistä ja uskonnosta. hemmilleen, isä ymmärsi ja äiti järkyttyi.

— Äiti itki kolme päivää sitä, ettei minulla olisi koskaan turvallista työpaikkaa ja mukavaa kotia. Isäni oli onnellinen puolestani. Hän

6

Veljet eivät ole innokkaita puhumaan yhteisöstään vaan tärkeämpiä aiheita ovat ru­kous, hiljaisuus ja laulut. Ei Taizén elämä silti mikään salaisuus ole.

— Yhteisö on yhdessä elämistä, sitä, että ottaa toiset vakavasti. Kaikki veljet osallistuvat päivittäin kolmeen rukoukseen. Se, että olisi jumalanpalvelus kerran viikossa niin kuin protestanttisissa seurakunnissa, tuntuu aika vähältä.

Yhteisöä luo myös yhdessä aterioiminen.

Veljet käyttävät tunnin lounaaseen.

— Hankimme oman elantomme. Emme ota vastaan lahjoituksia emmekä apurahoja. Kaikki tekevät jotakin työtä.

Taizéssä käy 100 000 vierailijaa vuodessa.

Kaikki veljet ottavat vastaan vieraita, näyttävät nukkumapaikkoja ja esittelevät raamattuluento- ja ryhmätiloja.

Tätä nykyä veli Stephen vastaa yhteisön nettisivuista ja julkaisuista. Aikaisemmin hän toimi 30 vuotta vetäjänä savipajassa, jossa valmistetaan myyntiin muun muassa Taizé-ristit. Stephenin toinen tehtävä on vuorollaan suunnitella ja valmistaa lounas 70 veljelle. Kolmas vastuutehtävä tuo veli Stephenin syyskuussa Suomeen yhdessä veli Norbertin kanssa.

Ulla-Maija Vilmi

Taizé Helsinki 28.–30.9. 15–35-vuotiaille.

Tapahtuma- ja ilmoittautumistiedot www.taizehelsinki2012.wordpress. com. Majoittajat voivat ilmoittautua maikki.viljanen@yahoo.com, p. 050 308 0159 ja talkoolaiset pinja.kauko@helsinki.fi, p. 050 556 2836.

— Opettajakoulutuksen antamista taidoista on ollut hyötyä. Osaan puhua hitaasti ja selvästi ja kertoa saman asian kolmella eri tavalla, kertoo Taizén veli Stephen.

Markku Mattila

Kun Stephen kertoi suunnitelmistaan van-

on anglikaanipappi, joka on perehtynyt myös luostarielämään.

Vuodesta 1981 Stephen on elänyt Taizéssä.

Yhteisö ja kylä ovat samannimisiä.

— Pääni nopeasti tekemä päätös kypsyi ensimmäisen vuoden aikana myös sydämen ratkaisuksi. Olin neljän vuoden ajan nuori veli. Erään iltahartauden yhteydessä veljet tulivat ja vaatimatta mitään lupauksia pukivat minut munkin kaapuun. Käytämme sitä vain rukoillessamme, työtä tehdessä se on epäkäytännöllinen.

Sitten tuli luostarilupauksen aika. Sen antamisen merkkinä veli Stephenillä on sormus.

Se kertoo, että hän on ratkaissut elämän suuret kysymykset luopumalla rahasta, seksistä ja vallasta.

— Ilman luottokorttia ja sosiaalista statusta eläminen ei ole aina helppoa. Joskus väsyneenä olen miettinyt, mitä oikein teen Taizéssä, mutta mitään sielun pimeää yötä en ole kokenut.

Varsinaisena haasteenaan hän pitää sitä, miten osaa ottaa veljinään vastaan toisenlaisesta kulttuurista tulevat. Yhteisöön kuuluu 100 veljeä. Heistä 70 elää Taizéssä, loput eri maanosissa.

— Eri puolilla maailmaa asuvat veljet eivät tee sen paremmin lähetys- kuin avustustyötäkään. He asuvat köyhillä alueilla. He eivät aloita projekteja, vaan elävät ihmisten kanssa tavalla, joka tukee näitä. Solidaarisuus on tärkeätä.

Varsinaiseen Taizé-yhteisöön ei kuulu naisia. Yhteisö syntyi toisen maailmansodan aikoihin. Sen perustaja veli Roger sitä mieltä, että naisyhteisön perustaminen olisi jonkun naisen tehtävä. Toisaalta Taizéssä ei olla kokonaan ilman hengellisiä sisaria tai äitejä, sillä samassa kylässä on ollut yli 700 vuoden ajan katolinen nunnaluostari.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Laurien kesken

P

yhän Laurin kirkon seutu on tuttu lahtelaiselle miesaktivistille Lasse Reijomaalle. Hän on aikaisemmin asunut pääkaupunkiseudulla ja tekee yhä tänne keikkoja kouluttajana.

Pääkaupunkiseudulla asuu myös hänen lapsiaan ja lastenlapsiaan, kuten kaksospojat, joita isoisä haluaa huomioida erikseen kummankin nimipäivänä.

— Lapsuudenkodissani äiti piti aikanaan huolen nimipäivien viettämisestä.

Olen aina saanut ja myös itse lähetellyt nimipäiväkortteja. Tapa taitaa olla vieras nuoremmille sukupolville.

Kun Reijomaan mielessä syntyi ajatus ylläpitää ja levittää nimipäiväperinnettä viettämällä Laurin päivää kaimojen kesken, hän päätti panna heti toimeksi.

— Jos haluaa tehdä jotain, se on tehtävä nyt. Tässä iässä ei voi enää jäädä odottelemaan, että joskus tulisi parempi aika, sanoo seitsemänkymppinen Reijomaa.

Niinpä hän esittää avoimen kutsun kaikille Laureille tulla nimipäivänä tapaamaan toisiaan kahvitupa Laurentiukseen Helsingin pitäjän kirkonkylään.

Mistä nimeni on tullut?

Kutsu koskee Laurien lisäksi kaikkia nimen kotimaisia ja ulkomaisia muotoja: Lassi, Lasse, Lari, Lars, Lorenz tai vaikka Laurenz, Laurent, Lawrence, Larry, Lorenzo…

— Jokaisella on vanhempiensa antama etunimi. Jotkut etunimet ovat kulkeneet suvussa pitkään, mutta jotkut nimet ovat kuin sattumalta tipahtaneet uudelle perheenjäsenelle, Lasse Reijomaa pohtii.

Se, minkä nimen vanhemmat ovat valinneet, kertoo heidän ajatusmaailmastaan. Muutenkin se, mitä tietää oman nimensä historiasta, voi Reijomaan mielestä viedä monella tavoin syntyihin syviin.

Hänen omassa käyntikortissaan on kaikki hänen etunimensä: Lasse Kalle-Ville.

— Äitini halusi alun perin nimekseni Kalle-Villen. Mummojen sukupolvi huolestui suunnitellusta nimestä. Heidän mielestään lapselle piti antaa etummaiseksi oikeampi nimi. Oppikouluun mennessä Lassesta tuli etunimeni.

Monen Laurin lempinimi voi olla Las-

— Muutkin voisivat hyvin kokoontua viettämään yhteisiä nimipäiviään, Lasse Reijomaa markkinoi ideaansa eteenpäin.

si, Late tai Lare. Lempinimiinkin liittyy monenlaisia historioita ja syntytarinoita.

— Lisäksi Lauri-nimien taustalta löytyy aikoinaan Roomassa vaikuttanut diakoni pyhä Laurentius. Hän piti huolta siitä, ettei heikompia ja avuttomampia sorsittaisi.

Kyllä miehet puhuvat Yleiset ja yhteiset Laurin nimipäivät ovat osa suurempaa teemaa Lasse Reijomaan elämässä. Hän on luonut, vaalinut ja tukenut mieskulttuuria monella tavoin.

— Miesten aika on tulossa uudelleen.

Olisi jo aika unohtaa vanha väittämä, etteivät miehet puhu, vaikkeivät he ehkä teekään sitä naisten läsnä ollessa.

Reijomaan mukaan miesten kesken on olemassa enemmän hiljaista, eleetöntä, kil-

pailematonta ja väkivallatonta ystävyyttä ja toveruutta kuin luulisi.

— Miehet puhuvat elämän tarkoituksesta, ihmissuhteista, ikäkauteen liittyvistä kysymyksistä, suhteestaan isään ja isoisyydestä. Isoisäksi tulo nostaa monella pintaan tunnepuolen. Sillä, että haluaa olla hyvä isoisä, ei voi korjata menneisyyden virheitä.

Isoisyys on itsessään uusi alku.

Oma tapa olla mies Lasse Reijomaa mielestä jokainen saa ja voi löytää oman tapansa olla mies. Sama koskee tietysti myös nimipäivilleen mahdollisesti kokoontuvia Laureja.

— Olisi hauska, jos paikalle tulisi eri ikäisiä Laureja. Ikähaitari voisi hyvinkin olla 80 vuotta. Ehkä joku vanhempi tai kum-

mi voisi tuoda nimipäiville jonkun 5-vuotiaan Laurin. Mielenkiintoista olisi, jos joukkoon innostuisi tulemaan myös maahanmuuttajia tai uussuomalaisia.

Nimipäivän vieton on tarkoitus olla mukavaa ja iloista yhdessäoloa. Jokainen saa halutessaan esittää jonkin ohjelmanumeron, mutta se ei ole pakollista.

Lasse Reijomaa itse aikoo ottaa mukaan saksofoninsa, jonka soittamisen hän aloitti keski-iässä. Esityskappaleenkin hän on jo valinnut: Maailma on niin lavea, pikku, pikku Lauri.

Ulla-Maija Vilmi

Laurien nimipäivät 10.8. klo 15–17 kahvitupa Laurentiuksessa. Tarjolla on kahvia ja teetä sekä suolaista ja makeaa syötävää 10 euron hintaan.

” O l i s i j o a i k a u n o h t a a v a n h a v ä i t t ä m ä , e t t e i v ä t m i e h e t p u h u .”

Vantaan teillä Lotta Numminen

R

Koskelantiestä Laurintieksi

ekolassa kulkee lähes neljä kilometriä pitkä Laurintie. Alueen teillä risteilevät ihmisten nimet Tuovista Merjaan, Riittaan, Erkkiin ja Markkuun. Kaikki kuulostavat kovin 1960-lukulaisilta.

Arvaus osuu oikeaan: etunimistä koostuvan nimistönsä alue sai rakennekaavoituksen yhtey­ dessä 1960-luvulla. Laurintie oli alun perin Rekolan ainoa tie, alkujaan nimeltään Koskelantie. Vanhat nimet muutettiin, koska Helsingin maalaiskunnassa oli tuolloin liikaa samannimisiä teitä.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä lotta.numminen@evl.fi

7

Anssi Rauhala

Pyhiinvaellus oli k Myöhäisellä keskiajalla lähes jokainen teki elämänsä aikana ainakin yhden pyhiinvaelluksen.

E

lettiin armon vuotta 1462. Helsingin pitäjässä keskellä peltoaukeaa kohosi kermanvalkoiseksi kalkittu kirkko, nykyinen Pyhän Laurin kirkko.

Piispa Konrad Bitz oli vihkinyt jyhkeän kivikirkon pari vuotta aiemmin juhlallisesti käyttöön. Juhlallinen kulkue oli kulkenut monta kertaa piispan perässä kirkon ympäri ja kansa oli seurannut toimitusta suut ammollaan.

Kirkon pääalttari oli pyhitetty Pyhälle Laurentiukselle, kaukaisen Rooman vainoissa kuolleelle marttyyrille ja köyhien ystävälle.

Alttarin suojissa oli Laurentiuksen pyhäinjäännös, reliikki. Sen läheisyydessä uskottiin tapahtuvan ihmeellisiä asioita. Kerrottiin, että

8

moni oli sen luona parantunut sairauksistaan ja saanut apua vaikeuksiinsa.

Yhteys Vantaalta Roomaan Vaikka Laurentiuksen hauta oli Roomassa, hänen nimeensä vihittyjä kirkkoja pyhäinjäännöksineen oli Euroopassa jo satoja. Laurentius oli suosittu pyhimys, rohkea ja huumorintajuinen uskon puolustaja, joka keisarin tivatessa kirkon aarretta oli tuonut tälle rahojen sijasta köyhät ja raajarikot.

Hänet poltettiin halstarilla elävältä, mutta siitä hänen tarinansa kuitenkin vasta alkoi. Pyhä marttyyridiakoni oli kuollut lujassa uskossa Kristukseen, ja siksi hänen pyhyydestään riitti jaettavaa myös rahvaalle maan päällä.

Jos teki pyhiinvaelluksen Laurentiuksen nimissä, saattoi saada aneen, joka lyhensi kiiras-

tulessa syntien hyvittämiseksi vietettävää aikaa.

Laurentius pystyi puhumaan myös omaisten puolesta Jumalan pyhän valtaistuimen edessä.

Suosituskirje ja siunaus matkalle Kirkonkylässä oli tänä viikonloppuna suuret juhlat ja tavallista enemmän väkeä. Koko katolisessa Suomessa oli asukkaita vain runsaat kaksisataatuhatta, joten satojen, kenties jopa yli tuhannen ihmisen joukko oli suuri.

Pyhimyksen nimikkopäivän yhteydessä pidettiin markkinat, jotka kiinnostivat monia.

Tärkeää oli myös se, että papit toivat kansanjoukon nähtäville pyhiä esineitä, joukossa Laurentiuksen reliikin.

Niinpä juhlakansan joukossa oli myös ihmisiä, jotka olivat tulleet paikalle devotionis causa eli hartauden vuoksi. He olivat antaneet pyhimykselle lupauksen vaelluksesta, koska olivat kokeneet varjelusta tai parantuneet.

Joku kauppamies oli tuonut kirkolle vahakynttilän kiitokseksi tästä.

Muutamalla vaeltajalla oli mielessään pidempi matka. He pyysivät papilta suosituskir-

jettä, joka todisti heidän olevan pyhiinvaeltajia.

Pidemmälle matkalle kirkossa toimitettu siu­ naus oli tarpeen. Eräs talonpoika oli sopinut papin edessä myös omaisuutensa hoidosta ja laatinut testamentin, jos jotain sattuisi. Talon piti siirtyä veljelle, jos miestä ei kuuluisi takaisin.

Yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen asu Pitkälle matkalle lähteneillä pyhiinvaeltajilla oli yllään asu, josta heidät tunnisti: lierihattu suojaksi säältä, pitkä viitta, matkasauva, juomapullo ja olalla kannettava laukku, jossa oli parin päivän muona. Enempää ei tarvittu, sillä kirkko piti huolen vaeltajista ja joissakin kylissäkin ihmiset auttoivat, se kun katsottiin an­ siok­si taivaspolulla.

Kirkon majataloissa ja luostareissa vaeltaja sai yösijan ja päivän muonan. Siksi vaelluksille pystyi lähtemään myös tavallista kansaa, ei vain pappeja ja porvareita. Kielitaitoa saati lukutaitoa ei monella ollut, joten useimpien matkat ulottuivat Turkuun tai Nousiaisiin, piispa Henrikin pyhiin paikkoihin. Uudeltamaal-

Pyhän Laurin vaellus 11.8.

Pyhän Laurin vaellus kuljetaan nyt kolmannen kerran. Määränpäänä on Pyhän Laurin kirkko.

Mukaan hyvät kengät tai polkupyörä, säähän sopivat ulkoiluvarusteet ja ehdottomasti vesipullo.

Pääreitti

noin klo 20 ilmainen bussikuljetus Rekolan kirkon kautta Korson kirkolle ●● ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550, kerro myös, tarvitsetko paluukyydin ●●

Tikkurilasta

●●

lähtö Helsingin Vanhankaupunginlahdelta klo 15 (rauhalliset) ja klo 16 (ripeät) ●● reitti n. 10 km ●● ei ennakkoilmoittautumista ●● ei paluukuljetusta

●●

Hämeenkylän ja Myyrmäen suunnasta

Kirkonkylän Vanhalla Myllyllä

●●

●●

lähtö klo 14 Vapaalan seurakuntatalolta (Vanha Hämeenkyläntie 9 ) ●● matka jatkuu klo 15 Myyrmäen kirkolta (Uomatie 1) ●● tauko klo 16 Vantaankosken rannalla (Kuninkaantie 28) ●● tauko noin klo 17 Ylästön seurakuntakodilla (Lehtikummuntie 2) ●● kaksi ryhmää: rauhalliset ja ripeät ●● lisätietoja kaisa.aalto@evl.fi

Korson ja Rekolan suunnasta

lähtö klo 15 Rekolan kirkolta (Kustaantie 22) ●● tauko Heurekan kohdalla, jossa voi liittyä mukaan ●●

lähtö klo 16.30 Tikkurilan kirkon edestä (Asematie 12) ●● ryhmän tahti on rauhallinen ●● ei ennakkoilmoittautumista ●● lisätietoja Pirkko Yrjölä, p. 050 369 3527

klo 17.15 Sieluni ei pala tulessakaan — Pyhän Laurentiuksen elämäntarina musiikin, puheen ja tanssin välityksellä, esiintyjinä näyttelijä Mia Pätsi ja muusikko Anneli Kont-Rahtola. Kesto puoli tuntia.

Pyhän Laurin kirkolla

klo 18 iltakellot hernerokkaa ●● Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesteri ●● klo 19 Taizé-henkinen iltahetki ja ehtoollinen ●● ●●

Lisätietoja www.pyhanlau­ rinvaellus.fi ja www.facebook. com/pyhanlaurinvaellus (ei vaadi rekisteröitymistä).

Jani Laukkanen

Pyhiinvaellusperinne on pikku hiljaa palannut myös luterilaiseen kirkkoon. Pyhän Laurin vaellukselle lähtijä voi Vantaanjoen vartta kulkiessaan ajatella liittyvänsä pitkään perinteeseen.

kansanliike ta sinne kuljettiin suurta rantatietä eli Kuninkaantietä pitkin.

Hämeen härkätie oli osa halki Euroopan kulkenutta Jaakon tietä. sen toisessa päässä Suomessa oli Hattulan kirkko ja toisessa päässä Espanjassa Santiago de Compostelan kaupunki ja kirkko. Sitä kunnioitetaan yhä Jeesuksen opetuslapsen, apostoli Jaakob vanhemman hautapaikkana.

Jaakon tietä kerrottiin jonkun saksalaisen kulkeneen myös Suomeen ja käyneen Rengon Pyhän Jaakon kirkossa. Varmaan Pyhän ristin kirkko Hattulassa oli hänen matkansa kohteena. Jeesuksen ristille pyhitetty kirkko oli voimallinen ja siellä oli moni käynyt myös Helsingin pitäjästä.

Jotkut matkalaiset lähtivät Ruotsiin Vadstenaan Pyhän Birgitan muistoa kunnioittamaan tai soturikuningas Olavin haudalle Norjan Nidarosiin eli nykyiseen Trondheimiin. Se oli Ruotsin, Tanskan ja Norjan muodostaman valtioliiton eli Unionin suosituin kohde.

Unioni tosin natisi jo liitoksissaan, mutta vielä oli rauhan aika.

Vaelluksilla sovitettiin myös rikoksia

Kirkonkylälle kokoontuneen väen joukossa oli myös kaksi pitkälle vaellukselle monta vuotta sitten lähtenyttä ja sieltä hengissä palannutta miestä.

Toinen heistä oli käynyt Santiagossa sovittamassa rikostaan, pikaistuksessa tehtyä miestappoa. Osan matkasta hän oli kulkenut paljain jaloin. Nyt hän kantoi mukanaan matkansa merkiksi Santiagosta saatua kampasimpukkaa. Sen ja kirjallisen todistuksen avulla hänet oli otettu takaisin kyläyhteisöön. Nyt hän oli arvostettu tarinankertoja.

Vielä pidemmällä Roomassa ja Jerusalemissa oli käynyt kylässä vieraileva mustiin pukeutunut dominikaaniveli. Hän väitti käyneensä Pyhän haudan kirkossa ja oli siellä tehnyt lupauksen jättää taakseen entinen elämänsä. Nyt hän avusti kylän pappia messussa.

Messu toimitettiin latinan kielellä, joten suurimmaksi osaksi se meni yli ymmärryksen.

Mutta kirkossa oli jännittävää haistella suitsutuksen tuoksua ja kuunnella Pater Nosteria ja Ave Mariaa. Tänään moni meni myös ehtool-

liselle, kun oli ensin edellisiltana ripittäytynyt kylän papille.

Pyhimykset toivat uskon lähelle Isä meidän ‑rukous, Ave Maria ja tutut laulut olivat pyhiinvaeltajien mielessä heidän kulkiessaan paikkakunnalta toiselle kärrypolkuja pitkin. Tärkein hengellisyyden lähde oli jumalanpalvelus, joka kaikkialla Euroopassa oli hyvin samantapainen — toki isoissa katedraaleissa paljon juhlallisempi kuin pienissä maalaiskirkoissa.

Pyhimykset olivat tavalliselle kirkkokansalle tärkeitä, sillä heidän kauttaan usko tuli lähemmäksi ja jopa käsin kosketeltavaksi. Ei Jumalaa rohjettu lähestyä suoraan, oli parempi pyytää esirukousta vaikka Marialta.

Kirkolle ja maallisille ruhtinaille reliikit toivat arvovaltaa eli mitä enemmän niitä oli, sen parempi. Ei ihme, että esimerkiksi pyhimysten luunpalasia sisältävät lippaat koristettiin kullalla ja jalokivillä.

Pyhien ihmisten tarinoita otettiin myös kansan sananparsiin, joista joidenkin paikal-

la oli ennen ollut muinaisia jumalia. Sanottiin ”anna Antti ahvenia” — vedenjumala Ahdin sijasta vedottiin siis Pyhään Andreakseen.

Pyhiinvaeltajat eivät olleet tavaton näky 1400-luvun lopun Suomessa. Heidän kauttaan ajatukset ja vaikutteet levisivät Euroopasta tänne.

Kun vaeltaminen yleistyi ja siihen liittyivät yhä enemmän anekauppa ja rikosten sovittaminen, kasvoivat myös epäkohdat ja kritiikki etenkin Etelä- ja Keski-Euroopassa. Pyhiinvaeltajien joukossa saattoi olla myös rettelöitsijöitä ja jopa vakoojia, joille pyhiinvaeltajan rooli oli naamio.

Uskonpuhdistuksen jälkeen pyhiinvaellusperinne katkesi vähitellen protestanttisissa maissa. Pyhimysten palvonta, jota toki katolisessakaan kirkossa ei virallisesti pitänyt olla, ei sopinut uuteen oppiin.

Piti olla vain Kristus, hänen armonsa ja Raamattu.

Mutta vielä sukupolvien ajan pyhimyksiä kunnioitettiin salaa, vaikka reliikkien suojaksi tehdyt aarteet katosivat valtiovallan pohjattomaan kassaan.

Pauli Juusela

Lähteitä: Professori Christian Krötzlin ja pyhiinvaelluspappi Kalle Elonheimon haastattelut.

Christian Krötzl: Tilapäinen ulkopuolisuus teoksessa Kuokkavieraiden pidot (toim. Jarmo Peltola ja Pirkko Markkola). Vastapaino 1996; Pyhimysten ja pyhiinvaeltajien Eurooppa teoksessa Keskiajan kevät (toim. Tuomas M. Lehtonen). WSOY 1997.

Markus Hiekkanen: Suomen kivikirkot keskiajalla. Otava 2003.

Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu: Pyhimyksiä ja paanukattoja. Kirjapaja 2009.

9

Timo Saarinen

Nyt lehtipisteessä.

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Pyhän haudan kirkon avaimista on 1100-luvulta asti huolehtinut muslimi, jottei eri kristityille kirkkokunnille tulisi riitaa kirkon käytöstä. Jeesuksen hautapaikka on keskellä suurta rotundaa.

Pyhä ja verinen Jerusalem Simon Sebag Montefiore: Jerusalem: kaupungin elämäkerta. WSOY 2012.

Elokuun pimenevässä illassa 11.8.

Kuvaa, valoa, ääntä, hiljaisuutta.

Musiikkia. Draamaa. Tanssia. Kirjallisuutta.

Yömessu. Sinä ja sinun tarinasi.

Mukana mm: Jukka Leppilampi, Serafiel, Teri Mantere. Mika Lahtinen ja draamaa.

Hillel Tokazier ja piano, singer-songwriter Aarni Seppälä, Anna-Mari Kaskinen ja Leena Lehtinen.

Katso: www.uskonyo.fi tai Liput: kokoaika 25 e, yksittäisliput 15 e

Vivamo

Pyhä paikka

Vivamontie 2, 08200 Lohja, puh. 0207 681 760

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0504 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

senioRiPYsäkki®

aaMukoRVa

HERÄNNÄISSEURAT La-su 11.-12.8. Meriveisuut Hangossa: La klo 16 Alkuseurat Lappohjan kirkossa, Hietaniementie 14. Klo 19 Meriveisuut Sjömansrossa, Satamatie 38-40.

Su klo 10 Messu Hangon kirkossa, Kirkkomäki 1. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana kvartetti Veisuuveljistä. Klo 13 Päätösseurat srk-kodilla, Puistokatu 7.

Su 12.8. klo 15 Veisuut Paavolan srk-kodilla, Aittatie 1, Hyvinkää.

Ke 15.8. klo 18.30 Kesäseurat Östersundomin kirkossa, Kappelintie 65, Hki.

10

Arvostettu brittiläinen historioitsija Simon Sebag Montefiore on kirjoittanut hienon kirjan kaupungista, jonka kohtaloihin kietoutuu iso pala koko ihmiskunnan historiaa. Jerusalem on pyhä paikka kolmelle maailmanuskonnolle, poliittisten intohimojen lähde, moneen kertaan rakennettu, perustuksia myöten tuhottu ja jälleenrakennettu.

Montefioren kirja on täynnä rikkaita yksityiskohtia, mutta avaa lukijalleen myös historian suuret linjat. Tästä kirjasta on suorastaan pakko lukea alaviitteetkin, ne ovat kuin mausteet ruuassa.

Kirja

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

Jerusalem on koko 3000-vuotisen historiansa ajan ollut pyhä kaupunki. Jo 1900-luvulta eKr. kaupungista löytyy maininta, joka viittaa Salemiin, iltatähden jumalaan. Myös Raamatussa mainitaan Salemin pappiskuningas.

Kuningas Daavidin aikana kaupungista tuli juutalaisuuden keskus. Sinne rakennettiin Salomon temppeli. Sen raunioita ei ole löytynyt. Jotakin saattaisi löytyä Kalliomoskeijan alta, mutta sinne ei ole pääsyä. Toisaalta voi olla, että mitään ei ole jäljellä, sillä temppeli hävitettiin kahdesti ja purettiin ainakin kerran perustuksia myöten.

Juutalaisten nykyinen rukouspaikka itkumuuri on pala Herodeksen rakentamaa toista temppeliä. Sen hävittivät roomalaiset.

Juutalaisille jäi jäljelle kaipaus Jerusalemiin ja uuden temppelin odotus.

Kristityille Jerusalem on pyhä Jeesuksen vuoksi. Via dolorosa, kärsimyksen tie ei ole alkuperäisellä paikalla, mutta Pyhän haudan kirkko saattaa olla. Ensimmäisen version siitä rakennutti keisarinna Helena 300-luvulla. Pyhän haudan kirkon sisälle on sijoitettu myös mah-

dollinen Golgata, ristinkuoleman paikka.

Muslimit uskovat Muhammadin tehneen Jerusalemista taivasmatkan. Heille kaupunki on kolmanneksi pyhin. Jerusalemin profiilille tunnuksensa antava Kalliomoskeija on rakennettu paikalle, jossa sekä juutalaiset että muslimit uskovat Jumalan luoneen Aadamin. Juutalaisten näkemyksen mukaan Kalliomoskeijan kivi on myös Salomon temppelin peruskivi.

Jerusalem on niin täynnä uskonnollista latausta, että monet ovat matkustaneet sinne tullakseen siellä haudatuksi. Kaupungin uskotaan olevan paikka, jossa kuolleet heräävät ensimmäisinä ylösnousemukseen.

Taistelutanner Uskonnollinen lataus on yksi syy siihen, että Jerusalem on historiansa aikana ollut myös verinen taistelutanner. Muitakin syitä on: kukkuloille rakennettu kaupunki on ollut strateginen linnoitus ja suurvalloille hankala kapinapesäke. Rikastuessaan siitä on tullut himoittu saalis.

Montefioren kirja alkaa Jerusalemin piirityksestä. Roomalainen sotapäällikkö Titus yrittää saada kaupunkia antautumaan ja ristiinnaulitsee joka päivä kaupunkia ympäröiville kukkuloille 500 juutalaista.

Piiritys päättyy verilöylyyn niin kuin usein kaupungin historiassa.

Jerusalemia ovat hallinneet vuoron perään muun muassa kanaanilaiset, juutalaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, arabit, ristiretkeläiset, turkkilaiset, englantilaiset ja taas juutalaiset. Kaupungin asukaskunta on vaihtunut moneen kertaan ja usein tappiolle jääneet ovat joutuneet vainon kohteeksi.

Syndrooma Jerusalemin hallitsijoissa on ollut mielipuolisia tai muuten vain julmia tyranneja, kuten Raamatussa mainittu Herodes Suuri. Sitä on hallittu myös rakkaudella ja raken-

nettu sinne monenlaisia pyhäkköjä.

Kaupunkia kohtaan on tunnettu kiihkoa, jota on vaikea ymmärtää.

Niinpä esimerkiksi Pyhän haudan kirkossa eri kristinuskon suuntauksia edustavat munkit, papit ja muuten vain hartaat kristityt ovat välillä tapelleet ja surmanneet toisiaan.

Kaapujen alle on kätketty aseita.

Jerusalemin syndrooma tunnustettiin 1930-luvulla erityiseksi oireyhtymäksi, psykoottiseksi vajaatoimintatilaksi, johon liittyy Jerusalemin pyhien paikkojen läheisyyden synnyttämä uskonnollinen kiihtymys ja vuonna 2000 pettymyksen tilaksi, joka iskee niihin, jotka tulevat paikkakunnalle vaalien maagisia käsityksiä Jerusalemin parantavasta voimasta. Tuo tila iski muun muassa kirjailija Nikolai Gogoliin.

Yhteinen perintö Jerusalemin historian kirjoittaneella Simon Montefiorella on itsellään yhteys kaupunkiin. Hänen sukulaisensa sir Moses Montefiore oli juutalainen hyväntekijä, joka 1800-luvulla kunnosti kaupungin pyhiä paikkoja ja rakennutti sen muurien ulkopuolelle pienen juutalaisen kaupunginosan.

Montefiore on juutalainen. Hänen kirjaansa luonnehtii harvinaisen syvä ymmärrys nykyisen LähiIdän kriisin eri osapuolia kohtaan.

Kaikilla kolmella uskonnolla ja niin juutalaisilla kuin palestiinalaisilla on kaupunkiin historiaan perustuva omistusoikeus. Kriisin purkamisen pitäisi alkaa siitä, että itse kukin tunnustaisi toistensa historian.

Sillä välin kaupunki elää omaa elämäänsä. Osin eri kulttuurit kulkevat toistensa ohi, osin vastapuolia kyräillen ja osin merkillisessä yhteistyössä. Jerusalemin ristiretkeläisiltä vallannut Saladin nimitti 1100-luvun lopulla Pyhän haudan kirkon valvojaksi sheikin, jonka jälkeläinen Wajeeh al-Nusseibeh, muslimi, käy joka aamu avaamassa Pyhän haudan kirkon oven.

Näin hän tekee, oli sota tai rauha.

Pauli Juusela

Espen Mortensen

Musiikkia Vantaan kirkoissa 9.–31.8.

Korson kirkko

Pyhän Laurin kirkko

Merikotkantie 4 ●●

●●

Norjalainen mezzosopraano Marianne Beate Kielland laulaa kahdessa Vantaan musiikkijuhlien konsertissa Pyhän Laurin kirkossa.

Kirkkotie 45

Barocco Diverso — vanhaa musiikkia kesäillassa su 12.8. klo 18. Irma Niskanen, barokkiviulu, ja Laura Ollberg, cembalo. Vapaa pääsy.

Kesäillan musiikkia ke 15.8. klo 20. Duo Peili: Seeli Toivio, sello, ja Hedi Viisma, kantele. Vapaa pääsy.

Martinristin seurakuntakeskus

●●

●●

●●

Laajaniityntie 2 ●●

Laulukurssin päätöskonsertti pe 17.8. klo 19. Paula ja Matti Rankalan lauluoppilaat. Vapaa pääsy.

Myyrmäen kirkko

●●

Uomatie 1 ●●

Urkukonsertti pe 31.8. klo 17.

Christina Koch de Souza. Bachin, Bruhnsin ja Pachelbelin sävellyksiä sekä Alainin urkusovituksia Wagnerin oopperamusiikista. Vapaa pääsy.

●●

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●●

●●

Frescobaldista Scarlattiin to 9.8. klo 19. Fabio Bonizzoni, cembalo. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Soittaen läpi Seicenton pe 10.8. klo 19. Meelis Orgse, barokkiviulu, Antto Vanhala, barokkiviulu ja barokkialttoviulu, Matias Häkkinen, cembalo ja urut. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

●●

Händelin soolokantaatteja ja kappaleita Antiikin aarioista to 9.8. klo 19. Marianne Beate Kielland, mezzosopraano, ja Bergen Barokk. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Ciaccone Nuovo pe 10.8. klo 20.30.

La Risonanza. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Laurin Elojuhlat la 11.8. klo 10 Jaakko Hietikko, basso, Kimmo Hakasalo, säestys, klo 11 Eppel & Peppel, klo 12 Mikro-Kakkarat ja MiniKakkarat, klo 13 Lumous Group. Vapaa pääsy.

Klassista musiikkia Etelä-Intiasta la 11.8. klo 21. Bombay Jayashri, laulu, Sai Shravanam, tabla, Embar Kannan, viulu, ja Sai Giridhar, mridangam. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Länsi kohtaa Intian la 11.8. klo 22.30. Bombay Jayashri, laulu, Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, Mikko Perkola, viola da gamba, Eero Palviainen, teorbi, Sai Shravanam, tabla. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Hengellistä ja maallista Bachia su 12.8. klo 19.30. Suomalainen barokkiorkesteri, Marianne Beate Kielland, mezzosopraano, Alfredo Berbardini, oboe ja musiikin johto. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Kotimaakauppa on nyt Sacrum.

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

2030

1750

2710

2310

Heljä Salonen

M. Scott Peck

Kaikki kotiin!

– Sienestäjän sielunelämää

Rakkauden psykologia

Löytämisen riemu on aina yhtä suuri ja sienestäjä oivaltaa samalla, että sienestys opettaa myös elämästä.

27,10 (31,90)

Kirja on vaikuttava elämäntaitokirjallisuuden klassikko ja kansainvälinen myyntimenestys.

23,10 (28,90) KIRJAPAJA

KIRJAPAJA

Tiina Laaninen, Minna L. Immonen (kuvitus)

Leena Hietamies, Karoliina Pertamo (kuvitus)

Koululaisen oma kirja – Tärkeät muistot talteen

Maailman ympäri – Puuhaa ja askartelua

Tähän kirjaan tallentuvat alakoululaisen ainutkertaiset koulumuistot.

17,50 (21,90) KIRJAPAJA

Tämän kirjan puuhien avulla leikki-ikäiset ja pienet koululaiset tutustuvat kaukaisiin kolkkiin ja monenlaisiin kulttuureihin.

20,30 (23,90) KIRJAPAJA

VANTAAN

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi.

Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Ulla-Maija Vilmi, p. 09 830 6236, ulla-maija.vilmi@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

11

Jani Laukkanen

Koulutusta

TÄYSILLÄ TEOLOGISEEN! Opiskele HEO:n Teologian linjalla – keskellä Helsinkiä!

Lukuvuoteen sisältyvät: ‐ Teologian perusopinnot 25 op, avoimen ylipiston ops:n mukaista ‐ Yliopistollinen Raamatun kreikka, 10 op. ‐ Valmennuskurssi teologiseen tiedekuntaan ‐ Hartauksia ja jumalanpalveluksia ‐ Tutustumisvierailuja ‐ Työharjoittelu Mahdollisuus asuntolapaikkaan Helsingin Kalliossa.

Tiedustele opiskelusta myös HEO:n muilta opintolinjoilta www.heo.fi.

Koivukylän asuinalue on 40-vuotias.

Koivukylää juhlistetaan kilpailulla

Palvelukseen halutaan Naisten Linja on valtakunnallinen, maksuton neuvontapuhelin ja nettipalvelu väkivaltaa kokeneille naisille ja tytöille.

Naisten Linja hakee Helsinkiin

UUSIA VAPAAEHTOISIA PÄIVYSTÄJIÄ, jotka pystyvät päivystämään jollakin /usealla seuraavista kielistä: suomi, ruotsi ja englanti. Tarjoamme koulutuksen ja työnohjauksen.

Tiedusteluihin vastaa koordinaattori Heidi Rosbäck-Mikkonen, p. (09) 436 1008 tai toimisto@naistenlinja.fi www.naistenlinja.fi

40

-vuotiaan Koivukylän kunniaksi järjestetään valokuvaus- ja kirjoituskilpailu. Kilpailuun voi osallistua kuvilla, runoilla ja lyhyillä tarinoilla, jotka kertovat alueen ihmisistä, tapahtumista, sattumuksista ja paikoista. Kilpailun järjestäjinä ovat Toimiva Koivukylä — Toimari ry ja Koivukylä Meidän kylä -projekti.

Kilpailun sadosta painatetaan ensi vuoden kalenteri. Kilpailun järjestäjät saattavat käyttää kuvia ja kirjoituksia myös tulosten esitte-

lyn yhteydessä, valokuvanäyttelyssä, kalenterissa, paikallisissa lehdissä ja järjestäjien nettisivuilla.

Kilpailuun osallistuvien runojen, tarinoiden ja kuvien on oltava ennen julkaisemattomia. Yksi kuvaaja saa lähettää korkeintaan kolme kuvaa, myös runojen ja tarinoiden määrä on rajattu kolmeen.

Tekstien on mahduttava A4-arkille pistekoolla 12. Valokuvat voivat olla paperi- tai digikuvia. Digikuvien resoluution on oltava vähintään 1700 px.

Kuvia ja tarinoita voi lähettää 15.10. kello 16 mennessä osoitteeseen Tuulikontti, Konttitie 4 C, 01360 Vantaa tai sähköpostilla valokuvaa@gmail.com. Kuvat tai tekstit voi myös tuoda itse Tuulikonttiin.

Perillä kuvien ja tarinoiden on oltava 15.10. kello 16. Töissä on oltava mukana nimi, yhteystiedot ja valokuvista kuvauspaikka ja -aika.

Lisätietoja kilpailusta antavat Päivi Peittola p. 050 410 3832 ja Irma Liljeström p. 050 318 0983.

Palveluja tarjotaan

Ostetaan huoneistoja

Myydään hautakiviä

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

ASUNTO RAHAKSI!

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

12

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

HAUTAKIVEN kirjainten huolto KULTAUSTARJOUS 4,95e/merkki! www.inariartesaani.com/050 538 4515 KaihdinTohtori Kaihtimien korjaus, omien asennus sekä uusien mittaus.

Iltaisin ja lauantaisin.

J. Vähäkangas p. 040 411 4370

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

www.vantaanlauri.fi

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Vuokrata halutaan

www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

Talojen ulko- ja sisämaalaukset, myös tapetointi. Ilmainen arviointi.

Puh. 050 401 0477.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

MITOIN KUIN MITOIN

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Pääsen omaan kotiin 30.11.

Tarvitsen pikaisesti tilapäisasumuksen (huone/yksiö) Helsinki-Vantaa. Yst. vast.

040 832 2540/Eija Kemell.

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

Hammashoitoa ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Terveydenhoitoa OTAN UUSIA ASIAKKAITA PSYKOTERAPIAAN (olen KELAN:n palvelutuottaja). Malmi Turkhaudantie 5, 4. krs, 00700 HKI. Puh. 0400 812601

Vantaan seurakunnat 9.8.–16.8.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio suljettu 3.9. asti.

Rukousryhmä pe 10.8. klo 19– 21 kirkon kappelissa.

Messu su 12.8. klo 12. Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen, HowManyMothers-lauluyhtye. Messun jälkeen kanttori Anne Viljamaan lähtökahvit.

Kesäraamattupiiri ti 14.8. klo 18–20.30.

Ohjelmalliset kesäkahvit ke 15.8. klo 12–13.30. Kaikille avoin tilaisuus.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Messu su 12.8. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15.

Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ma 13.8. klo 18. Vesa Häkkinen, Maria Tuokko, Nina Pajunen. Mehutarjoilu.

Ohjelmalliset kesäkahvit to 16.8. klo 12–13.30. Kaikille avoin tilaisuus.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11

Koulutiensä aloittavien siunauskirkko ma 13.8. klo 18. Tarja Meijer, Outi Noponen. Mehutarjoilu.

Kastettu Miro Antti Juhani Turunen, Viljami Martti Antero Kuikka, Kyan Jesper Conteh, Roi Timo Armas Salonen, Tiitus Oliver Ruottinen, Leon Benjamin Bigdelo, Eetu Aleksi Lae, Mila Helena Toussainte Räisänen, Kaisu Aliina Kauhajärvi, Rasmus Urho Henrik Haavisto, Onni Viljo Tapio Kutinlahti, Rasmus Aleksi West, Elsi Isla Adele Grönroos, Sinna Sofia Aurora Aunola, Juho Kunto Jaakko Härkönen, Miska Oliver Auvinen, Elsa Wilhelmiina Hämäläinen, Alvin Olavi Wangunyu, Konsta Aleksi Salmelin, Eetu Johannes Kokko, Inka Emilia Raudasmaa, Hugo Pauli Ilmari Karjalainen, Noora Kristiina Agge, Sara Emilia Ollonen, Oliver Leo Juhani Junttonen, Sointu Lumikki Pentti, Viljo Petteri Haapamäki, Atte Kristian Heikkilä, Kasper Onni Antero Järvinen, Valtteri Samuel Savolainen, Viljo Petteri Haapamäki, Atte Kristian Heikkilä, Kasper Onni Antero Järvinen, Valtteri Samuel Savolainen.

Avioliittoon kuulutettu Niika Eemeli Nurmimaa ja Kristiina Maria Henriikka Vänskä, Antti Tapani Saaristo ja Vera Lidija Katarina Saaristo, Jarmo Olavi Rissanen ja Tuula Aulikki Kaunisvaara, Juha Markus Ruottinen ja Henna Karoliina Ruottinen, Ville Markus Vilhelm Vannemaa ja Henna-Maija Emilia Kurki, Risto Sakari Fabritius ja Anna-Kaisa Valo.

Hautaan siunattu Kaarle Elis Tuominen 100 v, Helvi Ester Mustonen 94 v, Kauko Kalervo Suvanto 90 v, Bertta Emilia Hytönen 89 v, Keijo Valpas Laine 86 v, Hilkka Mirja Annikki Laajisto 86 v, Aliise Tellervo Jokinen 84 v, Salli Helena Laine 81 v, Leila Irmeli Söderholm 80 v, Raili Mirjam Vänskä 80 v, Mirja Tuulikki Hurme 69 v.

Lapsille ja perheille Syksyn liikuntaleikkikoulut ja pelikerhot. Lisätiedot ja ilmoittautuminen www.NMKY. vantaa.fi

Kirkkoherranvirasto

Jengi-ilta perjantaisin klo 19–22 Vaaralan kirkolla.

Grillepaani tiistaisin klo 18–21 Vaaralan kirkolla.

Auratie 3, p. 09 830 6450

Syystempaus perheille la 10.9. klo 10–13. Lastentarvikkeiden, -vaatteiden ja lelujen kirpputori Pyhän Annan lastenkirkolla. Myyntipöytä 6 €. Pöytävaraukset, maksu ja tiedustelut elokuun aikana virastoon p. 09 8306 500.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille Pyhän Annan lastenkirkossa ItäHakkilassa tiistaisin klo 13–14.30 yhteensä 8 kertaa alkaen 11.9.

Ohjaajina lapsityönohjaaja Liisa Pietilä ja pappi Stina Huima. Ilm. ja tied. 24.7. alkaen Liisa Pietilä p.

050 337 7312 tai liisa.pietila@evl. fi. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle 6 kk.

Diakoniatyön syysleiri Vihdin Riuttarannassa 11.–13.9. Ohjelmassa ulkoilua, tekemistä ja toimintaa sekä hartaushetkiä, saunomista, hyvää ruokaa ja yhdessäoloa. Leirimaksu 35 €/hlö. Leirikeskustasoinen majoitus 2 hlön huoneissa. Leiri on päihteetön.

Leiriläiset valitaan hakemusten perusteella 15.8. mennessä. Hakemuksia saa kirkkoherranvirastosta. Lisätietoja diakoniatyöntekijöiltä p. 050 560 5693 tai p. 050 468 6410.

15. Äitiseminaari 22.–23.9. Kuntokalliossa. Juhlaseminaarin aiheena KokoNainen ja hinta 50 euroa. Mukana mm. Maija Ny-

Kastettu Minni Magdaleena Kouvalainen, Mea Maria Penttilä, Lumi Isabel Velasco, Janna Amalia Kotilainen, Elsa Harriet Ruokolainen, Valo Elia Villi-Onni Villstedt, Alex Emil Cedervall, Isla Katariina Kumara, Jesse Antero Liukkonen, Leo Jose Julian Marin, Matteus Eino Olavi Pyylampi, Oona Katri Alina Korhonen, Mila Elle Olivia Kajander, Jaakko Onni Daniel Blomster, Lila Maria Aurora Syrjänen, Ilari Taisto Saari, Eemeli Erik Aaron Suomaa, Minttu Helmi Antintytär Kuusela, Ossi Matti Eemeli Oksanen, Ida Kristiina Purmonen.

Avioliittoon kuulutettu Jenni Emilia Veliheimo ja Sampo Lauri Lehtonen, Tiia Susanna Lilja ja Matti Juhani Keipi, Niina Maria Rantanen ja Sami Petteri Syrjänen, Marika Hannele Kuniala ja Juha Matti Tikkanen, Mia Christina Nyberg ja Jyri Antero Tauriainen, Kati Irmeli Kivinen ja Olli Aarne Matti Kujala, Susanna Paula Kaarina Markkanen ja Federico Caius Alexander Mata Eriksson.

Hautaan siunattu Annikki Virtanen 95 v, Toivo Erik Vilen 86 v, Hannu Kalevi Posti 86 v, Eeva Tuulikki Gestrin 73 v, Rainer Johannes Luotonen 72 v, Arja Riitta Koistinen 71 v, Arja Aila Kaarina Piippo 62 v, Hannu Toivo Juhani Haataja 55 v.

Hämeenkylä

Nuorille

Muuta

Kävele tai pyöräile Länsi-Vantaalta Pyhän Laurin kirkolle! Klo 14 lähtöhartaus Vapaalan seurakuntakodilla, klo 15 matka jatkuu Myyrmäen kirkolta. Kuljetaan Ylästön kautta Pyhän Laurin kirkolle, jonne saavutaan klo 18.00– 18.30. Kirkossa Taizé-henkinen iltahetki ja ehtoollinen klo 19. Jokainen vaeltaja huolehtii oman paluukyytinsä ja eväänsä. Liisa Rajamäki johdattaa vaeltajat Vapaalan seurakuntakodilta Myyrmäen kirkolle, josta lähtien Vantaankosken seurakunta vastaa joukon johtamisesta.

Senioreiden teatteriretki Helsingin kaupunginteatterin näytökseen Kuninkaan puhe to 4.10. klo19. Bussikuljetus. Hinta 45 e.

Sitovat ilmoittautumiset 29.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää 1.6.–31.8. ke klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 12.8. klo 10. Saarnaaja Anna-Kaisa Inkala, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä Koulutielle lähtevien siunaaminen ma 13.8. klo 18. Kirkkohetken jälkeen tarjoilua.

Rukouspiiri ti 14.8. klo 18.30.

Hämeenkylän kirkon takkahuoneessa.

Lapsille ja perheille Syksyn kerhokausi käynnistyy viikolla 34 . Perhekerhot kokoontuvat klo 9.30–11 tiistaisin Vapaalan seurakuntatalossa, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja keskiviikkoisin Hämeenkylän kirkolla, Auratie 3 sekä Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1. Lammaspolku 1:ssä kokoontuu pe klo 12–13.30 vauvaperheille ja odottaville äideille tarkoitettu nyyttikerho sekä ke 13.30–15 taaperokerho 8 kk täyttäneille lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Muuta toimintaa Pyhän Laurin vaellus la 11.8.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–11.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Messu su 12.8. klo 10. Kimmo Saares ja Martti Sirviö.

Vanhaa musiikkia kesäillassa su 12.8. klo 20. Irma Niskanen, barokkiviulu ja Laura Ollberg, cembalo.

Kouluun lähtevien siunaus ma 13.8. klo 18. Sanna Heikurinen, Martti Sirviö sekä lasten- ja varhaisnuorisotyön ohjaajat.

Rukousryhmä ke 15.8. klo 18.

Kesäillan musiikkia ke 15.8. klo 20. Duo Peili: Seeli Toivio, sello ja Hedi Viisma, kantele. Vapaa pääsy.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille Perhe- ja päiväkerhot alkavat kesätauon jälkeen viikolla 34. Kerhoissa on vielä tilaa, ilmoittautumiset Lea Heikkilälle, p. 050 336 5865.

Sari Kaipainen

Hakunila

man, Leena Jokinen, HowManyMothers, Hans Tuominen. Ilmoittautuminen ma–to klo 9–16 virastoon p. 09 830 6500

Mikro-Kakkarat ja Mini-Kakkarat esittelevät kansanmusiikkitaitojaan Elojuhlilla.

Kaiken kansan leikkejä

M

issä nykylapset leikkivät — vainko kotona ja tietokoneen ääressä?

Eivätkö enää lähipihoilla tai pallokentillä niin kuin tehtiin kuulemma vielä 1980-luvulla?

Entä vieläkö aikuiset osaavat leikkiä tai pelata? Ja muistavatko mummot ja vaarit yhä omat lapsuudenajan leikkinsä?

— On melkein uskomatonta, miten paljon menneillä sukupolvilla on ollut erilaisia leikkejä ja pelejä — siitäkin huolimatta, kuinka työntäyteistä elämä oli heidän elinaikanaan, miettii Laurin Elojuhlien juontaja Esko Vierikko.

Vantaan kansanperinteen ystävät on valinnut tämänvuotisten Laurin Elojuhlien aiheeksi Nyt leikitään!

Entisaikoina lastenkin piti tehdä työtä, ja siksi leikille ja kisailemiselle jäi aikaa kovin vähän. Tavallista enemmän aikaa oli vain juhla-aikoina ja kesäisinä lauantai-iltoina.

Esko Vierikon mukaan leikillä on ollut kaksi päätehtävää. Leikkiessään lapset ovat

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Hartaus tiistaisin ja torstaisin klo 11.

Muuta Pihaseurat ti 14.8. klo 19 MarjaLiisa ja Juha Karilla, os. Haikararinne 2, Nonna Lemola-Palm.

Pyhän Laurin vaellus la 11.8.

Alkuhartaus klo 15 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa, Kustaantie 22, mistä kävellen Tikkurilan kautta Pyhän Laurin kirkkoon klo 18 mennessä. Kirkolla on soppatarjoilu ja musiikkia sekä klo 19 rukous- ja ehtoollishetki. Klo 20 ilmainen bussikuljetus Rekolan kirkon kautta Korson kirkolle.

Tiedekeskus Heurekan hartausja juomapisteellä voi myös liittyä vaeltajien mukaan. Ryhmän vetäjiä kulkee vaeltajien mukana ja kävelyreitin varrella on opasteita. Vaellus toteutetaan säästä riippumatta. Jokainen vaeltaja huolehtii omista varusteistaan ja siitä, että kykenee kävelemään reitin. Ilmoittautumiset ja bussikyydin varaukset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550. Lisätietoja Nonna Lemola-Palmilta, p.

050 511 1783.

Kirkko Korsossa 50 v juhlavuoden logokilpailu 31.8. asti Facebookissa. Haemme ideaa logon aiheeksi ja palkitsemme niistä parhaan. Kerro mistä Korson kirkko mielestäsi parhaiten tunnistetaan ja muistetaan. Kilpailu on osoitteessa www.facebook. com, hae: Korson seurakunta.

Voit myös lähettää ideasi korson. seurakunta@evl.fi sähköpostiosoitteeseen.

Kastettu Atte Heikki Uolevi Karttunen, Viivi Ellen Heikkilä, Emilia Hippu Maria Lankinen, Teo Pietari Koivunmaa, Maija Eveliina Aholainen, Teo Oliwer Stenhammar, Maisa Kaarina Kärnä, Neea Linnea Hänninen, Jacob Andrew Sothilingam, Veeti Hugo Henrik-

harjoitelleet ja oppineet erilaisia työtapoja.

Nuoret ovat voineet lähestyä toista sukupuolta ja aloitella seurustelua.

— Monissa leikeissä on lisäksi ollut tavoitteena osoittaa näppäryyttä, taitavuutta ja hoksaavuutta. Leikit eivät myöskään ole kuuluneet vain lapsille. Varttuneempikin väki on osallistunut niihin, jos ei muuten niin valvojana tai ohjaajana. Ihminen on eläin, joka leikkii vielä pentuvaiheen jälkeenkin.

Pyhän Laurin kirkonmäellä on monia leikkipaikkoja, joissa niin vanhat kuin nuoret voivat tutustua entis- ja nykyajan leikkeihin, erilaisiin leikkimuotoihin sekä voiman- ja taidonnäytteisiin.

Keskipäivän molemmin puolin tarjolla on myös musiikillisia ohjelmatuokiota ohjelmateltalla, Pakarituvassa ja Pyhän Laurin kirkossa.

Laurin Elojuhlat la 11.8. klo 9–16 Pyhän Laurin kirkonmäellä.

ki Miettinen, Dalja Kirsi Karoliina Attia, Mikael Armas Aleksanteri Uttula, Veera Orvokki Korpi, Eeva Vilhelmiina Lakio, Janina Aleksandra Honka, Sampo Julius Keskimäki, Peppi Janika Asikainen, Joel Herman Mononen, Casper Antero Puumi, Oliver Benjamin Nättiaho, Helmi Katariina Korpijaakko, Oliver Vilho Nikunen, Roosa Maria Kataja, Maisa Lily Alina Kalliomäki, Samuli Aleksanteri Arpiainen, Ellen Adele Amanda Lepistö, Joakim Anton Gabriel Leppälä, Verna Matilda Lyly, Miska Eemil Salmelainen, Kaapo Taneli Antero Metso, Sofia Iida Eliisa Leskinen, Jere Oscar Kalevi Vatanen, Neea Ida Carita Piirainen, Daniel Tuukka Mikael Grönthal, Nella Emilie Tiitta, Annika Ketola, Heikki Väinö Johannes Koljonen, Eevi Sofia Heikkinen, Maisa Saimi Katariina Nousiainen, Amanda Frida Maria Tauren, Emma Irmeli Lefrançois.

Avioliittoon kuulutettu Esa Tapani Huttunen ja Annika Mirjam Haverinen, Teemu Antero Uusi-Kouvo ja Heidi Anneli Tuovila, Jukka Erkki Olavi Eskelinen ja Petra Liisa-Maria Heinonen, Juho Perttu Akseli Tirkkonen ja Sanna Helena Hasanen, Kimmo Tapani Toivola ja Katja Johanna Niemi, Juha-Matti Kristian Konttas ja Mari Helena Holm, Caj Mikke Biström ja Elina Johanna Muhonen, Janne Sakari Salonen ja Teija Tuulikki Ojala, Harri Petri Kostiainen ja Marja Liisa Johanna Ruottinen, Antti Oskari Jatkola ja Laura Elina Sormunen, Ville Petteri Hämäläinen ja Pia Elina Vainikainen.

Hautaan siunattu Unto Aatos Salmi 93 v, Veikko Einari Lydman 76 v, Taisto Jalo Johannes Heino 71 v, Helmi Inkeri Haukka 66 v, Martti Antero Tuomivaara 64 v, Ari Matti Juhani Virsunen 62 v, Kalevi Juhani Savolainen 51 v, Jaakko Esko Tarvudd 29 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, joka 2. ke klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–to klo 11– 14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Diakoniatoimisto Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Konfirmaatiomessu (Piispala 2) su 12.8 klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin.

Aamumessu ke 15.8 klo 9, Marja-Liisa Malmi ja Noora Hultin.

Ehtoollinen.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30, kerhohuone 1. Käsillä tekemistä lähimmäisen hyväksi, pullakahvittelua ja rupattelua.

Nuorille Open doors ke klo 18 kirkolla.

Yhdessäoloa ja pelailua, lopussa hartaushetki.

Lapsille ja perheille Koulutielle lähtevien siunaaminen ma 13.8 klo 18.00 Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa. Tilaisuuden jälkeen mehutarjoilu.

Kastettu Leila Teresa Haasanen, Elli Dagmar Hakkarainen, Valtteri Tapio Välimäki, Miro Juhani Mikael Kauhanen, Onni Aulis Juhani Railo, Lilja Maria Annikki Railo, Timi Aleksi Haataja, Joona Nikolai Lehtosaari, Meena Iona Amilja Holopainen, Ava Sofia Alexandra Hytönen, Matias Oliver Raap-

13

Vantaan seurakunnat 9.8.–16.8. pana, Emma Rebekka Uusitalo, Leon Matias Rautakorpi, Elmeri Elias Isak Pehkonen, Aino-Elina Numminen, Essi Johanna Kokko, Minea Mikaela Söderlund, Zoja Susanna Juutilainen, Elias Mikael Kristian Järvinen, Ilmari Emil Saarela, Patrik Luka Elias Hamari, Olivia Aava Emilia Tarkiainen.

Avioliittoon kuulutettu Juha Petteri Salonen ja Heidi Maria Asikkala, Petri Herman Kurvinen ja Lotta Kristiina Hellman, Jukka-Matti Heikkinen ja Maria Elisa Silwal, Jani Kristian Rytkönen ja Henna Kristiina Kukkamäki, Janne Pasi Antero Nyman ja Tarja Anneli Castrén , Niko Seppo Eemeli Laurila ja Jasmin Maria Kokko.

Hautaan siunattu Aini Annikki Airaksinen 87 v, Lilja Kustaava Sirkelä 87 v, Meri Mirjam Heikkilä 80 v, Anna Kaarina Jääskeläinen 75 v, Pertti Jolkkonen 71 v, Marja-Liisa Moilanen 46 v, Lempi Annikki Kujamäki 88 v, Kirsti Maria Lötjönen 83 v, Eila Anneli Siren 74, Terttu Alila Kinnunen 86 v. Hilma Margit Pihlajamaa 86 v.

klo 16 (ripeät) sekä lyhyemmän matkan kulkevat Tikkurilan kirkon edestä klo 16.30. Muista mukaan vesipullo. Tulo Pyhän Laurin kirkolle klo 18. Kirkonmäellä soppaa, musiikkia, iltahetki ja ehtoollinen klo 19. Tied. Ari Heikkilä p. 050 347 4995 ja Tikkurilan kirkon ryhmästä Pirkko Yrjölä 050 369 3527.

Länsi kohtaa Intian la 11.8. klo 22.30. Bombay Jayashri, laulu, Markku Luolajan-Mikkola, viola da gamba, Mikko Perkola, viola da gamba, Eero Palviainen, teorbi, Sai Shravanam, tabla. . Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Konfirmaatiomessu su 12.8. klo 12. Emilia Helavuo, Reetta Leppänen, Tero Alitalo, Samppa Laakso. Koivupuisto 7.

Konfirmaatiomessu su 12.8. klo 15. Jaakko Hyttinen, Kristiina Rantanen, Sofia Niemistö, Samppa Laakso. Koivupuisto 8.

Hengellistä ja maallista Bachia su 12.8. klo 19.30. Suomalainen barokkiorkesteri: Marianne Beate Kielland, mezzosopraano, Alfredo Bernardini, oboe ja musiikin johto. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3

Frescobaldista Scarlattiin to 9.8. klo 19. Fabio Bonizzoni, cembalo. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Soittaen läpi Seicenton pe 10.8. klo klo 19. Meelis Orgse, barokkiviulu, Antto Vanhala, barokkiviulu ja -alttoviulu, Matias Häkkinen, cembalo ja urut. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p.

Kirkon ruokailu aloittaa toimintansa ti 4.9. klo 12.

Pyhän Laurin kirkko

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 11.8. klo 15 toimituskappelissa.

Messu su 12.8. klo 10. Heikki Leppä, Pirkko Yrjölä, Simo Santaranta.

Koulunsa aloittavien siunaustilaisuus ma 13.8. klo 18. Tied.

Merja Salo p. 050 327 1634.

Lähetyksen päiväpiiri ti 14.8. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Yhteysilta ti 14.8. klo 18.30 kahviossa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Opas paikalla 4.6.–31.8. Pyhän Laurin kirkossa ma–pe klo 12.30–20.

Händelin soolokantaatteja ja kappaleita Antiikin aarioista to 9.8. klo 19. Marianne Meate Kielland, mezzosopraano ja Bergen Barokk. Liput www.vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Ciaccone Nuovo pe 10.8. klo 20.30. La Risonanza. Liput www. vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Klassista musiikkia Etelä-Intiasta la 11.8. klo 21. Bombay Jayashri, laulu, Sai Shravanam, tabla, Embar Kannan, viulu, Sai Giridhar, mridangam. Liput www. vantaanmusiikkijuhlat.fi.

Laurin Elojuhlat la 11.8 klo 9–16 kirkossa ja kirkonmäellä.

Pyhän Laurin vaellus la 11.8.

Lähtö Helsingin Vanhankaupunginlahdelta klo 15 (rauhalliset) ja

Naisten rukouspiiri pe 10.8. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 16.8. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Koululaisille Iltapäiväkerhotoiminta alkaa ti 14.8. Ylästön seurakuntatalolla, Viertolan koululla ja Tikkurilan Unikkotiellä. Tied. iltapäiväkerhotyönohjaaja p. 050 327 1634.

Koululaisten iltakerhot alkavat viikolla 36 (listat viikolla 35 nettisivuilla). Tied. nuorisotyönohjaaja Enni Korhonen p. 050 526 9401.

Leipää ja viiniä ➤

Vekkuli- (s. 09) ja päiväkerhot (s. 07–08), avoimet perhekerhot ja vauvaolkkarit alkavat viikolla 34. Tied. lapsityönohjaaja Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot ja perheolkkarit alkavat viikolla 34. Tied. Merja Salo p. 050 327 1634.

Torstaitupa yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen alkaa viikolla 34 Unikkotie 5 B:ssä, toinen kerros, klo 17– 19. Lastenhoito järjestetty. Tied. perhetyöntekijä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut alkavat su 16.9.

Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Nuorille NettiWalkers torstaisin (alkaen 16.8.) klo 19–21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Nuortenilta su 12.8. klo 17–20 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Isoskoulutus Ilm. koulutusryhmiin netissä 13.–26.8. Tied. Timo Kekkonen p. 050 369 3528.

Muuta Kuutamouinti Kuntokalliossa to 23.8. Lähtö Tikkurilasta klo 17.30 ja paluu klo 21.30. Hinta 5 € sis. matkat, makkaran ja kahvit.

Lisätiedot ja ilm. diakoniapäivystykseen p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Aika tehdä hyvää – ilta vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille ke 5.9 klo 17.30 Tikkurilan kirkolla. Illan aikana saat tietoa seurakuntamme vapaaehtoistoiminnasta, voit nauttia muusikko Petri Laaksosen upeasta konsertista sekä mukavasta teehetkestä. Vapaa pääsy. Lisätiedot Päivi Mäkinen p. 050 548 6078 paivi.makinen@evl.fi.

Lähetysopintomatka Israeliin 3.–10.3.2013. Vantaan seurakuntien yhteisellä matkalla majoitutaan Tiberiaassa ja Jerusalemissa, vieraillaan mm. pyhillä paikoilla, tutustutaan Israelin historiaan ja nykypäivään sekä palestiinalaiskristittyjen ja messiaanisten juutalaisten tilanteeseen. Matkanjohtajana lähetyssihteeri Sipe Jalokinos p. 050 414 7234, mukana lähetyssihteerit Kaisa Aalto ja Päivi Peittola sekä pastori Kaj Andersson. Hinta 2 hh puolihoidolla n. 1550 €, sis. retket, suorat lennot. Ilm. Toiviomatkat p. 09 565 7170 tai helsinki@toiviomatkat.fi Ripille? Vihille? Rippikoulu jäi aikanaan käymättä ja tulevaisuudessa häämöttää kirkollinen avioliittoon vihkiminen tai kutsu kummiksi. Tikkurilan seurakunta järjestää intensiivirippikoulun aikuisille 3.–7.9. klo 18–20 Tikkurilan kirkolla, Asematie 12.

Konfirmaatio tapahtuu osallistumalla messuun su 9.9. joko klo 10 Tikkurilan kirkossa tai klo 12 Pyhän Laurin kirkossa.

Hääyötä Vantaa Pyhän Laurin kirkossa pe 21.9. vietetään neljännen kerran. Kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on sekä kirkkoon kuuluminen että rippikoulun käynti. Intensiivirippikoulun ehtii suorittaa ennen hääyö-

tä. Ennen avioliittoon vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Todistuksen saaminen kestää seitsemän päivää. Tied. pastori Heikki Leppä p. 050 363 4382 tai heikki.leppa@evl.fi.

Kastettu Sofia Amanda Kivilaakso, Anni Helvi Sofia Koljonen, Noel Oskari Mäkirinne, Nuutti Matias Nurmi, Sara Siiri Hannele Ojala, Aamos Heikki Huotari, Alisa Inga Marie Vesamäki, Elias Juhani Jakovlev, Liana Lea Aleksandra Tiilikka, Julia Katariina Lähdesniemi, Viljami Ville Olavi Viertonen, Annukka Helmi Julia Väisänen, Dan Christofer Patrick Löytäinen, Noel Antero Vainionpää, Isla Olivia Mäkinen, Niko August Parkkila, Eetu Simeon Höglund, Elin Meeri Kaarin Kaarla, Anniina Aino Karoliina Turkulainen, Lukas Leo Juhani Toivonen, Iida Irina Hyttinen, Pihla Fanny Alexandra Viherlaakso, Veeti Juhani Varjomäki, Sanni Maria Lintu, Adrian Noah Gyasi-Mensah, Isla Mei Inari Kärnä, Emil Wiljam Björkroth, Veeti Oliver Thiraphong Korhonen, Joonas Lauri Matias Nikkinen, Oiva Elias Putkonen, Jami Petteri Nurminen, Hanna Dapaah-Agyemang, Eliel Aatos Kallunki, Patrik Daniel Jurvakainen, Nico Rikhard Benjamin Theqvist, Emma Sofia Rainesto, Lily Angela Adomako, Elli Saara Inkeri Niemellä, Samuel Aaro Eemeli Jakonen, Juho-Jesper Vinse Benjami Sarkkinen, Jens Elias Veeti Pietarinen, Michael Nicholas Samuel von Troil, Ella Amalia Toivonoja, Onni Eemeli Anttila, Emil Albert Törnblom, Emma Jasmin Anttonen, Nalle Aleksanteri Benjamin Huusko, Joel Onni Juhani Marin, Aksel Hugo Samuel Sassi, Eeli Oliver Erik Virkki, Eemeli Eino Ilmari Komulainen, Joel Anton Mikael Karsio, Elmo Onni Heimala, Eevi Matilda Siitonen, Sara Josefina Machuca, Nelli Adalmiina Eriikka Waaramäki, Meri Emilia Marja Nuutinen, Miro Oliver Ropponen, Nooa Tiitus Joonatan Sundholm, Maisa Karoliina Toivonen, Olivia Matilda Jormakka, Vella Lahja Lilia Sorjonen, Emilia Aino Maria Salminen, Sonja Johanna Mononen, Aliisa Aurora Takala, Nuutti Olavi Ainasoja, Jesse Benjamin Apunen ja Bianca Noemi Ropa.

Avioliittoon kuulutettu Joni Juhani Salo ja Tiina Susanna Kähkönen, Petri Tapio Eronen ja Anu Henna Susanna Toivonen, Tuomas Petri Jumppanen ja Pia Maria Kinnunen, Jani Antero Tirkkonen ja Henna-Raija Johanna Halonen, Tuure Valtteri Leinonen ja Päivi Annukka Hirvonen, Marttin Antero Herranen ja Heidi Sanna Maria Väärälä, Antti Petteri Rinkinen ja Taru Julia Parikka, Antti Jaakko Johannes Nevalainen ja Jenni Eveliina Wikblad, Jari-Pekka Eerikki Koljonen ja Laila Elisabeth Minkkinen, Jani Ilari Pukkinen ja Minna Elisa Koponen, Tomi Janne Henrikki Oksanen ja Niina Katriina Honkasola, Arto Matti Tapio Hänninen ja Leena Karoliina Makkonen, Kaarlo Samuel Seppälä ja Anni Eveliina Päivinen, Toni Tapani Karjalai-

nen ja Nina Maria Annika Taina, Henri Tapani Laitila ja Outi Elina Korpunen, Mikko Antero Aula ja Pippa Leena Johanna Kettunen, Timo Jaakko Juhani Rytkönen ja Katja Annika Kumpulainen, Jani Kristian Malmberg ja Hanna-Kaisa Häkkinen, Samu Herman Siltanen ja Anette Susan Aho, JukkaPekka Mikael Keronen ja Ulla Elina Aaltonen, Pasi Petteri Alastalo ja Marjukka Henna Annika Leino, Risto Juhani Kemppainen ja Ruut Johanna Kaukinen, Mikko Juhani Hämäläinen ja Minna Susanna Liljeqvist, Jukka Aarne Ilmari Euramaa ja Anne-Mari Rautala, Jari Pekka Jääskeläinen ja Laura Ellen Elisabet Rajantie.

Hautaan siunattu Hilja Maria Lindgren 95 v, Arto Esko Juho Kyöstilä 91 v, Eila Maria Halt 88 v, Onni Siivonen 88 v, Eeva Inkeri Vihunen 86 v, Yrjö Kuusisto 85 v, Liisa Räikkönen 85 v, Raili Elise Keihänen 84 v, Elsa Annikki Peippo 82 v, Kaarina Luukkonen 81 v, Vuokko Marjatta Savolainen 76 v, Lahja Rusanen 75 v, Arto Olavi Salmela 73 v, Anja Annikki Kärkkäinen 72 v, Markku Heikki Antero Auvinen 66 v, Esko Jaakko Arvinen 61 v, Pirjo Onerva Rimpineva 55 v, Jukka Tapio Ylänne 50 v ja Tero Armas Juvonen 46 v.

la ovat iltapäiväkerhonohjaajat, lapsi- ja perhetyöntekijöitä ja koulutyön pappi Elina Hellqvist.

Aamurukouspiiri keskiviikkoisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Kaarina Perkolan 85-vuotissyntymäpäiväjuhla la 11.8. klo 14. Kahvit klo 14, ohjelmatuokio klo 15. Mahd. muistamiset Pietarin katulapsille KRS:n kautta.

Nordea 210338-5577, viite Pietarin katulapset / Perkola.

Kouluun lähtevien siunaaminen su 12.8. klo 18. Kirkkohetki kestää n. puoli tuntia. Sen jälkeen mehutarjoilu. Vanhemmat, mummit, kummit ja sisarukset ovat tervetulleita mukaan. Ekaluokkalaisille on varattu pieni yllätys kotiin vietäväksi. Paikalla ovat iltapäiväkerhonohjaajat, ä ja koulutyön pappi Elina Hellqvist.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Toivon tuulet ma 13.8. klo 18.30. Puhujana Erkki Auranen.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Nuorille

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset Kesäpäivystys 4.6.–17.8. vain Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–15, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Messu su 12.8. klo 10. Saarna Riikka Halme-Berneking, liturgia Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Angolan lähettimme Riikka Halme-Berneking siunataan uudelle työkaudelle ja samassa yhteydessä on Steven Bernekingin matkaansiunaaminen. Messun jälkeen kirkkokahvit. Riikka kertoo työstään raamatunkääntämisen parissa ja näyttää kuvia.

Kouluun lähtevien siunaaminen ma 13.8. klo 18. Kirkkohetki kestää n. puoli tuntia. Sen jälkeen mehutarjoilu. Vanhemmat, mummit, kummit ja sisarukset ovat tervetulleita mukaan. Ekaluokkalaisille on varattu pieni yllätys kotiin vietäväksi. Paikal-

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Lapsille ja perheille Perheretki la 25.8. Kungsbackan kotieläinpihalle Porvooseen.

Matkalla piipahdamme Pyhän Annan lastenkirkossa Itä-Hakkilassa. Lähtö Myyrmäen kirkon pihasta klo 9. Paluulähtö klo 14.30.

Omat eväät. Hinta 10 e / hlö. Alle 2-v. Ilmaiseksi. Tied. & ilm. helena.fyhr@evl.fi tai kirkkoherranvirasto puh. 09 830 6440.

Ilmoittautuminen Muskariin Muskaritoiminta alkaa 28.8. Martinristissä tiistaisin. Muskari 3–5v. lapsille klo 9–9.45. Perhemuskari klo 10–10.45. Hinnat 40 e / toimikausi eli 28.8.–18.12.2012, yht. 17 krt. Ilmoittautuminen / hakuaika 1.8.–21.8. hakukaavakkeella, jota saa srk:n kotisivulta, kerhopisteistä ja kirkkoherranvirastosta. Ilm. myös paikan päällä Martinristissä ti 21.8. klo 9–11.

Muuta Pyhän Laurin vaellus la 11.8.

Länsi-Vantaan reitin lähtö Myyrmäen kirkolta klo 15 kohti Vantaankosken rantaa, jossa Vanhan Viilatehtaan (Kuninkaantie 28) takana taukopaikalla pidetään hartaushetki klo 16. Vaellus jatkuu Kuninkaantietä kohti Ylästön seurakuntataloa (Lehtikummuntie 2), jossa on pysähdys ja pientä purtavaa tarjolla noin klo 17.15. Tauon jälkeen jatkamme Ylästöntietä Pyhän Laurin kirkolle, jonka pihalla on hernesoppatarjoilua ja musiikkia. Illan päätteeksi klo 19 kirkossa on Taizéhenkinen iltahetki ja ehtoollinen. Varaa hyvät kengät, säähän sopivat ulkoiluvarusteet ja juo-

Ensi sunnuntai on 11. sunnuntai helluntaista. Sen aihe on Etsikkoaikoja.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 81:9–17, 1. Moos. 18:20–32, Hepr. 3:15–19, Matt. 11:20–24.

Keskustelemassa ja tivaamassa On mahdotonta, että surmaisit syyttömät yhdessä syyllisten kanssa ja että syyttömien kävisi samoin kuin syyllisten. Ethän voi tehdä niin! Eikö koko maailman tuomari tuomitsisi oikein?

Moos. 18:25

14

Lapsille ja perheille

A

braham ei vain keskustele Jumalan kanssa, vaan ryhtyy tivaamaan, kenet tämä armahtaisi ja kenet säästäisi. Samaan tapaan moni muukin saattaa tivata itselleen vaikeisiin kysymyksiin Jumalalta valmiita vastauksia.

Kuinka vääriltä Jumalan ratkaisut, valinnat tai sallimukset joskus tuntuvatkaan. Miksi hän ei anna maailmasta jo pois haluavan ihmisen kuolla, vaan valitseekin nuoren, pienten lasten äidin? Entä miksi ihminen, joka luo läheisilleen hyvää oloa, pahoinpidellään?

Se, mitä maailmassa tapahtuu, tuntuu usein käsittämättömältä ja epäoikeudenmukaiselta. Epäilemme Jumalaa ja syytämme häntä meille ja läheisillemme tapahtuneista vääryyksistä, jopa silloinkin, kun kyse on omista tai toisen ihmisen tekemistä va-

linnoista. Jäämme ihmettelemään, miksi Jumala valitsi juuri meidät. Vääryyttä on vaikea ymmärtää.

Ristiriitaisista ajatuksista ja tunteista huolimatta voimme aina tukeutua Jumalan selittämättömään viisauteen ja armoon. Saamme kyseenalaistaa asioita ja tapahtumia sekä etsiä ja saada henkilökohtaisia vastauksia.

Voimme kysellä Jumalalta hänen teoistaan ja ratkaisuistaan niin kuin Abraham tekee: ”Minä olen rohjennut puhua sinulle, Herra, vaikka olenkin vain tomua ja tuhkaa.” (Moos. 18:27.)

Pia Talvela Olotilan ohjaaja, Vantaan seurakunnat

Jani Laukkanen

tavaa. Matkan kokonaispituus on n. 12 km. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Paluumatkan jokainen vaeltaja järjestää itse.

Vaelluksella mukana Sanna Uusitalo ja Kaisa Aalto, jolta saa lisätietoja p. 050 512 1668.

Mariakodin ystävät ry:n Viron matka 7.–9.9.2012. Muutama peruutuspaikka vapaana!

Matkaamme laivalla Tallinnaan ja sieltä bussilla Pohjois-Viron rannikkoa pitkin Narvaan ja Kuremäen luostarin kautta Peipsijärvelle, jossa yövymme Suvi-lomakylässä. Matka jatkuu pitkin Peipsijärven rantaa vanhauskoisten alueille. Tutustumme Alatskiven entisöityyn linnaan ja etenemme Tarton kautta Võruun, jossa yövymme hotelli Kubijassa.

Sunnuntaina matka jatkuu Setukaisten alueelle ja sieltä halki Viron Põltsamaalle ja takaisin Tallinnaan. Matkan hinta Mariakodin ystävien jäsenille 320 e, muille 330 e. Ilm. 13.8. menn. Liisi Kukkola, 0500 640 390 tai Riitta Ahlroth, 050 554 8807.

Puutarharyhmä Vietätkö kesän kaupungissa? Haluatko tutustua uusiin ihmisiin? Tule mukaan puutarharyhmään, joka toimii läpi kesän. Hoidamme yhdessä palstaa ja retkeilemme. Lisätietoja diakoni Tiina László p. 050 326 2631.

Kastettu Anni Helena Viljakainen, Otto Petteri Valkama, Luka Elias Garcia, Niilo Toivo Iivari Kankkonen, Emilia Bettina Kahila, Sofia Anni Christina Ilvonen, Aino Sofia Kärkkäinen, Niilo Antero Pitkänen, Valtteri Alex Kristian Mentula, Tatu Tapio Kiiskinen, Niklas Akseli Ylimutka, Riku Oliver Heikkinen, Miko Lauri Olavi Niemelä, Miika Matias Ketonen, Daniel Juhana Anton Räsänen, Isabella Kerttu Omena Alanen, Kasper Emil Viljami Takala, Riina Johanna Rintala, Minea May Peltola, Anni Sofia Tarnanen, Eevi Matilda Hagberg, Eemi Mikael Partanen, Mia Susanna Taparsela, Alex Jeremy Juhani Railakari, Sandra Kaarina Lahti, Eemil Vilho Kasper Eronen, Eero Eino Olavi Takanen, Lassi Leopold Henrinpoika Semi, Eerika Anna Helena Laukkanen.

Avioliittoon kuulutettu Mika Juhani Uhlgrén ja Krista Magdalena Eshetu, Samuel Matias Ranta-aho ja Soila Maria Johanna Tiainen, Kari Tapio Heiskanen ja Riitta Hannele Laaksonen, Miika Oskari Pihlajaharju ja Miia Jasmin Ihalainen, Juha-Matti Kotiranta ja Elina Maria Nokelainen, Jan-Erik Albert Antipin ja Sanna Maria Hintsanen, Kai Kristian Kiseleff ja Maria Iiris Konttinen, Jarmo Tapani Villgren ja Leena Helena Viljanen, Petri Tapio Perkola ja Dina Erika Sundström, Lauri Olavi Virtanen ja Heli Maarit Virtanen, Kimmo Kalevi Aaltola ja Annukka Katariina Seppänen, Anthony Francis Hannon ja Saara Mirjam Tuuli, Jussi Petteri Linnoinen ja Henna Elisa Lindholm, Joni Juhani Huuhtanen ja Inka Camilla Kempas, Sami Tapio Munukka ja Satu Tytti Hannele Järvinen, Petri Ilmari Rajama ja Veera Maria Nieminen, Antti Tapio Hakanen ja Saija Karoliina Honkanen, Pekka Juhani Saukonoja ja Kaisu Tellervo Saukonoja.

Hautaan siunattu Terttu Kyllikki Eerikäinen 92 v, Sylvi Maria Kojo 92 v, Sylvi Eliina Tiainen 92 v, Aune Kyllikki Haatanen 86 v, Sylvia Helena Kainulainen 86 v, Hilkka Sisko Lunkka 83 v, Voitto Antero Halmela 81 v, Meeri Vilhelmiina Rautanen 81 v, Eila Annikki Pöllänen 80 v, Raili Hellevi Näsman 76 v, Arja Inkeri Tofferi 74 v, Toini Loviisa Aarva 71 v, Veijo Kyösti Kalervo Antikainen 70 v, Jouko Johannes Tamminen 59 v, Eija Anitta Virta 57 v, Marko Kalevi Länsiö 42 v, Juha Kalervo Immonen 32 v.

Aurora ja Anna Haakana saavat maanantaina siunauksen koulutielle.

”Semmoinen hauska tapahtuma” Aurora ja Anna Haakana lähtevät kouluun siunauksen saattamina.

V

antaalla on perinteisesti siunattu kouluun lähtevät. Tänä syksynä siunattavien joukossa ovat myös Korsossa asuvat siskokset Aurora ja Anna Haakana. Anna menee nyt toiselle luokalle ja Aurora ensimmäiselle. Molemmat käyvät Vantaan kansainvälistä koulua. Loppuvuodesta syntynyt Aurora on oman koulunsa nuorin ekaluokkalainen.

—Kouluun meno tuntuu hauskalta. Vähän jännittää, että mitä tehdään ja muuta semmoista, kertoo Aurora hymyillen.

Seurakunnat ovat järjestäneet kouluun siunaamisia ympäri Suomea jo parikymmentä vuotta. Näin seurakunta haluaa olla lapsen ja koko perheen tukena siunaamassa, toivottamassa kaikkea hyvää ja rukoilemassa heidän puolestaan.

Kun isosisko Anna aloitti koulun, siunauksessa Korson kirkolla

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa med konfirmation i Helsinge kyrka St.Lars 12.8. kl.9.30 Holmalägrets konfirmation. Kaj Andersson, predikant och konfirmator, Martin Fagerudd, liturg, sommarteolog Jona Granlund, ungdomsarbetsledare Daniela Hildén, kantor Noora Karhuluoma.

Pensionärsläger i Vichtis, Hopeaniemi 11–16.9., för Vanda

olivat mukana äiti, mummi ja Aurora. Nyt on Auroran vuoro olla kouluun lähtijä ja siunattava. Mutta mitä siunaaminen tyttöjen mielestä tarkoittaa?

— Mennään kirkkoon ja minut siunataan, tietää Aurora.

— Se on semmoinen hauska tapahtuma. Vähän sama kuin vauva siunataan, kun se saa nimen, kertoo Anna. Äiti Anu Haakana täydentää vierestä, että siunauksella toivotetaan onnea koulutielle.

— On hienoa, että lapsi saa siunauksen kouluun lähtiessään, se on pitkä taival ihmisen elämässä. Se on ekaluokkalaisen oma hetki, jossa ajatellaan häntä. Se on pienelle ihmiselle iso juttu ja sitä kautta myös koko perheelle.

Lasten mittainen tilaisuus Kouluun lähtevien siunaus muistuttaa lyhyttä sanajumalanpalvelusta.

— Siunauksista on tehty lasten mittaisia. Siunaukseen ovat tervetulleita kaiken ikäiset lapset; se ei ole tarkoitettu pelkästään ekaluokalle lähteville, vaikka heitä tulee eniten, kertoo Hämeenkylän seurakunnan pastori Jouni Salko.

Salkon mukaan valtaosa siunaukseen tulevista lapsista on tottu-

svenskas församlingsmedlemmar som gått i pension under de tre senaste åren. Information ges av diakon Carita Dahlberg tel.

050-3301828, må–ons. Pris 80 euro. Sista anmälningsdag 31.8.

Pastorsexpeditionen i Vanda svenska församling är stängd fredagar under sommarmånaderna.

Dejourerande präst anträffbar på pastorsexpeditionen tisdagar–torsdagar under sommarmånaderna.

Döpta Ronja Ida Johanna Laalo, Kevin Lars Eirik Kuuvulainen, Maria Helena Birgitta Blomgren, Nicole Signe Lea Raitaneva.

Döda Ines Regina Karlsson 88 år, Inga-

nut käymään seurakuntien tilaisuuksissa, kuten muksukirkoissa ja kerhoissa.

— Lapsista se on kiva kirkkohetki, ennemminkin vanhemmille se on herkkä paikka. Mutta kyllä lapsikin ymmärtää, että edessä on jännä ja iso muutos, omanlaisensa siirtymä uuteen. Seurakunta haluaa näin tarjota vanhemmille mahdollisuuden tuoda lapsensa Jumalan eteen tämänkin siirtymän kanssa.

kaikkea koulussa opetetaan. Sisko auttaa luettelemalla aineita.

— Tykkään musiikista, päättää Aurora listauksen perusteella.

Uusi reppu käydään ostamassa edeltävänä viikonloppuna. Sen väri on mielessä jo.

— Iso ja pinkki, jossa on kissoja tai koiria.

Lotta Numminen

Tuttuja kasvoja ja kuulumisia Koulutielle siunaaminen on myös yhteisöllinen tapahtuma. Usein mukana on samaan kouluun ja samalle luokalle meneviä lapsia. Aurora kertoo tuntevansa osan luokkakavereistaankin jo etukäteen, tarhasta. Myös siunauksessa on tuttuja kasvoja.

— Olemme käyneet seurakunnan kerhoissa, joten on kiva nähdä tuttuja pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia, kertoo Anu. Annan ensimmäinen kouluvuosi sujui hyvin.

— Alussa oli vaikeaa, mutta kyllä se siitä sitten. Hauskin aine on liikunta ja kaikkein kivointa koulussa ovat välitunnit, Anna kertoo.

Auroran lempiaine on mietinnässä, sillä hän ei vielä tiedä, mitä

Lill Stenman 81 år, Ragnhild Linnea Böstman 83 år, Wilhelm Pehr-Olof Eklöf 87 år, Tom Olof Waldemar Gädda 55 år.

Yhteiset Asuntotyö Palvelu- ja puhelinajat ovat muuttuneet. Päivystys ke 15.8. klo 10–12 Hakunilan kirkolla ja ke 22.8. klo 10–12 Myyrmäen kirkolla. Puhelinnumero on 050 573 6354.

Näkövammaistyö Pihaseurat ti 14.8. klo 17–20 Marketta Ahosen pihalla, Norppatie 32. Nyyttikestit, lisäksi jokainen ottaa oman grillimakkaran mukaan. Ilmoittautumi-

Kouluun lähtevien siunaus su12.8 klo 18 ●●

Kivistön kirkko, Laavatie 2

ma 13.8. klo 18

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 Korson kirkko, Merikotkantie 4 ●● Länsimäen kirkko, Kerokuja 9 ●● Myyrmäen kirkko, Uomatie 1 ●● Pyhän Annan lastenkirkko, Koulutie 11 ●● Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22 ●● Tikkurilan kirkko, Asematie 12 ●● ●●

nen Terhi Suonsivulle viimeistään 13.8.

Olotila–olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p 09 830 6302

Olotila on auki ma–pe klo 10– 14.

Kysy internetin ja kännykän käytöstä laskujen maksamisessa, tiedon haussa ja sähköpostiliikenteessä ma klo 12–13.

Historian havinaa -valokuvanäyttely kertoo Tikkurilan keskustasta 1910–1990-luvuilla elokuun ajan.

Onko sinulla ylimääräistä aikaa? Kysy vapaaehtoistyömahdollisuuksista seurakunnissa Olotilan aukioloaikoina.

Sairaalasielunhoito Hiljaisuuden retriitti vantaalaisten hoitolaitosten ja tervey­denhuollon henkilöstölle 14.–16.9. Heponiemen Hiljaisuuden keskuksessa Karjalohjalla. Ohjaajina ovat sairaalapastorit Pirjo Vatanen ja Leena Heinonen. Retriitin hinta 90€ sisältää täysihoidon kuljetuksineen.

Ilmoittautuminen 14.–28.8 elina. piippo@evl.fi tai 050 321 3282.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www. vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

15

koonnut Pauli Juusela

Ken Follettin kirjaan Taivaan pilarit perustuvassa televisiosarjassa rakennettiin kaiken juonittelun ja ihmissuhdedraaman keskellä katedraalia kuvitteelliseen Kingsbridgen kaupunkiin.

Myös tosielämän englantilaiset katedraalit ja niiden taustalla olevat tarinat ovat kokemisen arvoisia. Eikä kannata pysähtyä Lontooseen, vaan käydä katsomassa esimerkiksi Lincolnin, Southwellin ja Yorkin katedraalit.

Oikeastaan kaksi jälkimmäistä kirkkoa ovat nimeltään minsterei-

tä. Nimitys johtuu siitä, että niissä on ollut luostari tai pappisyhteisö ja kirkon historia juontaa juurensa anglosaksiselle ajalle. Vain osa minstereistä on katedraaleja, ja nyttemmin kunnianimi on annettu monille uusille isoille kirkoille.

Vajaan 7000 asukkaan Southwellissa on valtava kirkko, jonka lattian alta on löydetty roomalaisia mosaiikkeja. Kirkon pitäminen auki ja kunnossa maksaa 3000 puntaa päivässä, joten lahjoitukset ovat tervetulleita.

York Minster on kolmikosta

ANP/ Lehtikuva

Katedraaleja vai minstereitä?

2012 jKr.

kuuluisin ja sen piispanistuin on anglikaanisen kirkon toiseksi tärkein. Mutta jos pitää valita kolmikosta hienoin, se on Lincolnin katedraali, joka sijaitsee korkealla mäellä.

Toisen maailmansodan aikana katedraalin torni oli maamerkki, jonka avulla vioittuneet lentokoneet löysivät kotiin. Katedraali oli vuoteen 1549 vielä nykyistäkin korkeampi, 160 metriä, mutta sen keskustorni romahti ja Lincoln menetti maailman korkeimman rakennuksen asemansa.

Pauli Juusela

Erään valtuutetun motto on ”Eksyen perille”.

Valtuutetut paljastavat!

York Minsterin kirkon keskilaivassa on Englannin kuninkaita esittävä veistosseinä.

”Joskus kuulee sanottavan, että ainoa Raamattu, jota monet ihmiset lukevat, on kristittyjen tapa elää.”

Porvoon piispa Björn Vikström Kotimaa-lehdessä 2.8.

K aupunginvaltuutettu Sirpa Kauppinen (vihr) teki vuoden 2010 lopulla aloitteen kaupungin luottamushenkilöiden sidonnaisuuksien julkistamiseksi. Aloite hyväksyttiin, mutta se juuttui pitkäksi aikaa byrokratian rattaisiin ja Vantaan kaupungin nettisivu-uudistuksen syövereihin. Lopulta kesäkuussa 2012 kaupunginvaltuuston jäsenten tiedot saatiin kuitenkin kaiken kansan nähtäville osoitteeseen www.vantaa.fi/fi/paatoksenteko/luottamuselimet/kaupunginvaltuusto.

Nyt vantaalaiset voivat siis tutkia, millaisissa viroissa ja luottamustehtävissä valtuutetut ovat ja millaisia merkittäviä taloudellisia kytköksiä heillä on. Valtuutetut voivat myös kertoa vaikkapa harrastuksistaan.

Luottamustehtäviä Vantaan kaupunginvaltuutetuilla tuntuu olevan pitkä liuta, mutta suuria paljastuksia ja kiehtovia kytköksiä etsivä joutuu pettymään. Toi-

saalta tietojen täydennys on valtuutettujen itsensä varassa, joten osasta valtuutettuja ei vielä löydy sen enempää kuin perustiedot.

Jotkut valtuutetuista sentään kertovat itsestään yhteystietoja enemmän.

Saamme tietää muun muassa, että Göran Härmälä (rkp) on Sipoon Hevosjalostusyhdistyksen varapuheenjohtaja ja Seija Puha (kok) kuuluu Suomi–Unkari‑seuraan. Sirkka-Liisa Kähärä (sd) harrastaa palstaviljelyä, Jari Porthen (kok) moottoripyöräilee ja Markku Palon (kok) motto on ”Eksyen perille”. Aloitteen jättänyt Sirpa Kauppinen luonnehtii itseään ”reppuselkäiseksi bussilla köröttäjäksi”.

Jäämme odottamaan, saavatko lokakuussa käytävät kuntavaalit luottamushenkilöt kertomaan itsestään enemmän.

Repullinen tarinoita Oletko nähnyt, kuinka Hakunila on muuttunut vuosikymmenten aikana? Entä oletko kuullut hauskan tarinan Hakunilan uimahallissa, löytänyt elämäsi rakkauden kirjastosta tai törmännyt koulukaveriin vuosien takaa Hakunilan ostarilla?

Nyt kannattaa kaivaa muistinsa sopukoista Hakunilaan liittyviä tarinoita ja jakaa ne muiden iloksi.

Eri puolilla Hakunilaa voi elokuussa nähdä reppuja, joiden sisällä on lehtiö, muistitikku, kyniä ja karttoja. Näiden avulla on mää-

Kaupunkipolkua Sotungista Hakunilaan. ●● ●● ●●

Eira-nimen taustalla on muinaisskandinaavinen lääkintätaidon jumalatar Eir, Eiri (lievittäjä). Helsinkiin perustettiin 1905 Eiran sairaala.

Suomen almanakassa nimi on ollut vuosina 1929–1951 ja uudelleen vuodesta 1964.

Välillä nimi poistettiin, koska sitä oli Pohjois-Suomessa käytetty myös muutaman miehen nimenä.

Vuosina 2000–2009 Eira-nimen sai 62 tyttöä. Vuosina 1980–1999 Eiroja tuli 145.

Oma muki

eillä on uusperhe. Pääasiassa meitä on kaksi tai kolme, joskus jopa kuusi. Monimutkaista, sanoisi skeptikko.

Mummoloitakin on kolme. Kaikilla isovanhemmilla on onneksi oma nimensä. On siis vain yksi mummo ja pappa, ukki sekä mamma ja taata. Keitos on poliittisesti, taloudellisesti ja uskonnollisesti erikoinen, mutta lopputulos yllättää epäilijänkin.

Lapset ovat hämmästyttävän vähän kiintyneitä verisukulaisuussuhteisiin. Kun hätä iskee, apua pyydetään helpoimmin lähestyttävältä aikuiselta. Rakkaus ratkaisee, ei verenperintö.

Lapsi kerää koko kasvuajan varastoon aikuisten hyväksyviä katseita. Niiden varaan rakentuu hänen käsityksensä omasta itsestään. Joku viisas on sanonut, että lapsi ajattelee olevansa juuri sellainen, miten

16

häntä kohdellaan. Tämä käsitys elää ihmisessä pelottavan pitkälle aina aikuisikään asti.

Kesälomalla vietimme koko kuusikon kanssa pitkän viikonlopun mummon ja papan luona. Minun lapsilleni juuri tuo mummola oli uusi tuttavuus. Kun viisivuotias poikani näki talon muilla lapsilla omalla nimellä varustetun mukin, hän kysyi spontaanisti: ”Mummo, voisitko antaa mullekin oman mukin?” Kurkkuani kiristi kummasti. Eihän mummolla nyt ensi reissulla voisi minun lapselleni olla omaa nimikkomukia.

Rupesin jo selittelemään mummon puolesta asiaa, kun tuo viisas nainen keskeytti minut hymyllään: ”No, katsotaanpa Ville, mitä kaapista löytyy. Näyttääkö kirjaimet tutuilta?” ”Sininen Ville-automuki. Kiitos mummo!” Ja niin sai maitolasi kyytiä.

Mikko Salmi

Julia Sjöberg/Gorilla

Vartin retriitti

M

Timo Saarinen

9.8. Onnea, Eira!

rä kerätä vantaalaisilta tarinoita ja kuvia alueesta.

Kootusta materiaalista rakennetaan kaupunkipolkuja paperille, verkkoon ja älypuhelinten applikaatioihin. Kaupunkipolut ovat ikään kuin suositeltuja kävelyreittejä, tapa tutustua kaupunginosiin ja niihin liittyviin tarinoihin. Niitä ei ole suunnattu vain satunnaisille matkailijoille vaan myös niille, jotka tuntevat kadut jo ennalta. Tuttujakin kulmia voi alkaa katsoa uusin silmin kun tietää, mitä tarinoita ja tapahtumia niihin liittyy.