Lauri 2012 nro 36 (1 11)

VANTAAN

Minna Aalto: ”Kastejuhlasta jäi mieleen rento pappi” ➤ 5

36

1.11.12

www.vantaanlauri.fi

Äiti, poika ja murrosikä ➤➤3 Viinanhuuruinen lapsuus ➤➤6 Pyhäinpäivänä muistellaan rakkaita ➤➤15 Uskomattomia uurnia ➤➤16

Monta tapaa surra

Jani Laukkanen

➤➤8–9

Jospa seurakunnat saisivat toteuttaa messun ihan niin kuin huvittaa — Vesa Häkkinen ➤ 3

Uutiset

Vantaa kitkee pitkäaikaista asunnottomuutta

Pääkirjoitus 1.11.2012

Haastettu kirkko Kirkon nelivuotiskertomuksen otsikko Haastettu kirkko kuvaa hyvin tilannetta, jossa kirkko on. Laskevien tilastojen ei pidä merkitä toivottomuuteen vajoamista, vaan niistä pitää oppia.

Vuosina 2008–2011 kirkon jäsenmäärä laski 3,8 prosenttia. Kirkollisista toimituksista erityisesti häät menettivät suosiotaan. Jumalanpalvelusten kävijätilastot osoittavat laskevaa käyrää. Suomalaisten jumalausko on vähentynyt ja oppikysymyksiin suhtaudutaan kriittisesti. Ateistien määrä on kasvanut.

Suurin osa suomalaisista kuuluu uskonnollisesti maltillisiin eli ei ota jyrkkää kantaa asioihin. Enemmistö pitää itseään kristittynä ja luterilaisena.

Ihmiset odottavat luterilaiselta kirkolta yhä monenlaisia asioita, mutta listan kärjessä on hyvän tekeminen.

Suomalaiset kuuluvat kirkkoon, koska he haluavat, että kirkko auttaa apua tarvitsevia, puolustaa köyhiä ja syrjäytyneitä ja pitää esillä lähimmäisenrakkautta. Siis elää, kuten uskoo.

Sairaalapappien käymien sielunhoidollisten keskustelujen määrä on kasvanut. Elämän vaikeina hetkinä kirkkoa kaivataan. Pyhäinpäivänä monet kynttilät syttyvät kaipuusta siihen, että kaikki ei pääty tähän.

Kirkko ei saa kuitenkaan tyytyä olemaan vain surun ja kärsimyksen paikka. Evankeliumilla on annettavaa myös iloon ja arkeen.

2

Koteja jo valmiista rakennuksista Pitkäaikaisen asunnottomuuden vähentämisessä Vantaa on onnistunut uutta rakentamalla. Osa rakennushankkeista kuitenkin venyi hieman ja ihmiset ovat päässeet uusiin koteihin vasta tänä vuonna, asunnottomuushankkeen ensimmäisen vaiheen jälkeen.

Viertolaan Osmankäämintielle valmistui tänä vuonna moduulitalo, josta sai kodin 50 pitkäaikaisasunnotonta. Rakenteilla on myös kerrostalo Pähkinärinteeseen. Lisäksi on kartoitettu tontteja siirrettäville asunnoille.

Suunnitelmat Mesikukka-talon rakentamisesta Koivuhakaan ja Tervakukka-talon rakentamisesta Matariin on toistaiseksi haudattu. Syynä tähän on Tiina Turkian mukaan ainakin kaupungin taloustilanne, jossain määrin myös lähialueiden asukkaiden mielipide.

— Kyllä asukkaiden vastustus varmasti vaikuttaa poliittisten päättäjien päätöksiin, muttei niinkään virkamiehiin, jotka hanketta valmistelivat ja kartoittivat useita tontteja mahdollisiksi sijoituspaikoiksi.

Nyt Vantaa selvittää, voitaisiinko asunnottomille tarjota koti jo olemassa olevista rakennuksista.

— Kaupunki aikoo myydä asuntojaan

Vantaan Viertolaan on valmistunut teräskennomoduuleista koottuja vuokrataloja, joista sai kodin 50 pitkäaikaisasunnotonta.

-periaatteeseen, jossa lähdetään siitä, että esimerkiksi päihdeongelma ei saa olla este asunnon saannille.

Asunnottomuuden vähentäminen ei ole ristiriidassa Vantaan tiukan talousohjelman kanssa, sillä se enemmänkin vähentää kuluja kuin lisää niitä. Säästöä syntyy esimerkiksi terveyspalveluista.

— Jos asunnottomuuden torjunta vaatii uusia vakansseja, palkkakustannuksiin saadaan valtiolta puolet, Tiina Turkia sanoo.

Tampereen yliopiston tekemän selvityksen mukaan asunnottomuuden vähentämiseen investoiminen tuottaa suoraan mitattavissa olevaa säästöä, keskimäärin noin 14 000 euroa yhtä ihmistä kohden.

yleishyödyllisille säätiöille, kuten Sininauhasäätiölle, jotka sitoutuvat tarjoamaan asuntoja pitkäaikaisasunnottomille, Turkia kertoo.

Erityisesti nuorten aikuisten, maahanmuuttajataustaisten ja naisten asunnottomuus ovat yleistyneet pääkaupunkiseudulla.

— Vantaalla pitää tarjota asuntoja nuorille aikuisille ja vankilasta vapautuville. Pitkäaikaisasunnottomuuden torjuntahankkeen toisessa vaiheessa kaavailluista 288 asunnosta nuorille suunnataan 55 asuntoa.

Asunnottomuuden torjunta luo säästöjä Vantaa, kuten muutkin pitkäaikaisen asunnottomuuden selättämiseen lähteneet kaupungit, on sitoutunut työssä asunto ensin

Hanna Antila

Suuret kunnat vaisuja kuntavaaleissa

V

aikka Vantaan tiukka talousohjelma on tuonut kunnallispolitiikan moneen kahvipöytäkeskusteluun, vain 51 prosenttia vantaalaisista äänesti kuntavaaleissa.

Erityisen matala, noin 40, äänestysprosentti oli Pakkalan, Otavan, Nissaksen ja Laajavuoren äänestysalueilla. Aktiivisia äänestäjiä oli Hämevaarassa, Ylästössä, Rekolassa, Matarissa ja Itä-Hakkilassa, jossa äänestäneiden osuus nousi yli 60 prosentin.

Koko maassa äänestysprosentti oli 58,2, Helsingissä 57,2 ja Espoossa 59. Ahkerimmin äänestämässä käytiin alle 2000 asukkaan kunnissa.

Kuntaliiton erityistutkijan Päivi Kurikan mukaan äänestysaktiivisuuteen vaikutti kuntien koon lisäksi se, ettei mikään teema noussut kuntavaaleissa ylitse muiden. Esimerkiksi keskustelu sosiaali- ja terveyspalveluiden

●●

Vuoden kristilliseksi kirjaksi on valittu Maijan tarina– lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö yksilön ja yhteisön traumana. Kirjan ovat toimittaneet Mari Leppänen ja Johanna Hurtig. Kirjassa Maija kertoo lapsena koetusta seksuaalisesta väkivallasta ja yrityksistä purkaa tapahtumia lähipiirin ja uskonyhteisön kanssa. Lisäksi kirjassa on asiantuntijoiden kirjoituksia. Voittajan valitsi ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo. Kirjan on kustantanut Kirjapaja.

Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva

Henkisenä itseään pitää puolet, hengellisenä kolmannes. Uskonnollinen etsintä ei siis ole kadonnut, vaan muuttanut muotoaan. Kyse on siitä, osaako kirkko vastata kysyntään, jossa uskonnollista elämää sovitetaan yhteen modernin ajan arvojen ja tietojen kanssa.

Kirkosta eroamisen korkein piikki oli syksyllä 2010, jolloin esitettiin Ajankohtaisen kakkosen homoilta. Sen jälkeen erotilastot ovat kääntyneet selvään laskuun ja liittyminen kasvanut.

Voi olla, että suurin eropaine on jo purkautunut, mutta itsestään selvää kirkon jäsenyys ei enää ole.

Taustalla on modernisaatioon liittyvä arvomurros: ihmiset haluavat olla omaehtoisia ja valita, mihin sitoutuvat. Kirkolle arvojen ja elämäntapojen pirstaleisuus merkitsee haastetta toimia niin, että sen sanomalla ja työllä on merkitystä erilaisille ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa. Mutta ei kirkko olisi olemassa, jos se ei olisi ennenkin kyennyt uusiutumaan.

V

antaan kaupunki on lähtenyt vähentämään pitkäaikaisasunnottomuutta rivakoin ottein. Pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asunnottomuus on pitkittynyt tai uhkaa pitkittyä yli vuoden mittaiseksi tai joka on ollut asunnottomana useita kertoja kolmen vuoden aikana.

Vantaa on ollut mukana valtakunnallisessa hankkeessa, joka tähtää pitkäaikaisen asunnottomuuden vähentämiseen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Vantaa pyrki puolittamaan pitkäaikaisen asunnottomuuden ja tarjoamaan kodin 125 ihmiselle.

— Ensimmäinen vaihe päättyi viime vuoden lopussa ja onnistui Vantaan osalta hyvin.

Asunto pystyttiin tarjoamaan 118 pitkäaikaisasunnottomalle. Laitosmaisen asumisen tarjoamisesta mentiin kohti kodinomaisempaa asumista, erityisasiantuntija Tiina Turkia Vantaan kaupungilta arvioi.

Pitkäaikaista asunnottomuutta vähentävän hankkeen toisessa vaiheessa vuosina 2012–2015 pyritään nujertamaan pitkäkestoinen asunnottomuus kokonaan. Tähän Vantaa on lähtenyt aiesopimuksella mukaan.

Toimintasuunnitelma ei ole vielä täysin valmis.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Vantaalla vain noin puolet äänesti.

●●

uudistamisesta jäi etäiseksi, eivätkä poliitikot sanoneet siihen viimeistä sanaansa ennen vaaleja.

— Kuntavaalit ovat tärkeät, mutta vaikeat vaalit, sillä ihmiset kokevat, etteivät tunne ehdokkaita. Tämä näkyy erityisesti suurilla paikkakunnilla, Kurikka arvioi.

— On huolestuttavaa, jos noin puolet asukkaista jättää mahdollisuuden käyttämättä. Tutkimuksissa ihmiset kuitenkin nimeävät äänestämisen tärkeimmäksi tavaksi vaikuttaa.

Päivi Kurikka uskoo, että yhä useampi kokee politiikan vain pienen piirin asiaksi tai ei edes ymmärrä, miten kunta ja kunnallinen päätöksenteko toimivat. Äänestävien määrän nostaminen voi olla vaikeaa.

— Tällaisten lukujen soisi potkivan lähidemokratian kehittämistä eteenpäin.

Nimikilpailu Tikkurilan toimistoja liikekeskuksesta jatkuu. Lopullista voittajaa voi äänestää 1.11. alkaen, jolloin kilpailun raati julkaisee finalistit. Kilpailuun voi osallistua Facebookissa www.facebook.com/uusitikkurila tai kännykällä osoitteessa m.uusitikkurila.fi. Paras ehdotus palkitaan 400 euron matkalahjakortilla.

Vuoden kristillinen kirja käsittelee seksuaalista väkivaltaa.

●●

Vantaan seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen (sd) oli Vantaalla kolmanneksi eniten ääniä saanut ehdokas kuntavaaleissa. Seurakuntien luottamushenkilöistä kunnallisvaaleissa menivät läpi myös Paula Lehmuskallio (kok), Sakari Rokkanen (kok), Markku Weckman (kok), Tiina-Maria Päivinen (sd), Jukka Hako (sd) ja Tarja Eklund (sd).

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Takataan roos Hector kehottaa laulussaan rokkaamaan taas. En tiedä, mitä tekstittäjä on ajanut takaa ilmaisun takaperoisuudella, mutta minulle se puhuu paluusta. Mielenkiintoista sinänsä, ettei rockin kohdalla paluu useinkaan tarkoita vanhan kopioimista, vaan jotain kokonaan uutta.

— Nuoret saattavat kommunikoida vain muutamalla sanalla kuten ”häh”, toteaa Maarit Lalli, joka osallistuu poikansa kanssa heidän yhteisen elokuvansa Kohta 18 esitykseen Tikkurilassa.

Kasvukipuja Maarit Lallin elokuva sai alkunsa pojan kotiarestista.

M

uutama vuosi sitten elokuvaohjaaja Maarit Lallin pojalla, Henrik Mäki-Tanilalla, meni lujaa. Hän vietti paljon aikaa kavereiden kanssa, juhli, joi ja tuli myöhään kotiin. Ylihuolehtivaisuuteen taipuvainen äiti tunsi olevansa voimaton ja pelkäsi, että pojasta on tulossa alkoholisti, olihan hänellä sellaista sukurasitettakin.

Kun Maaritin mitta täyttyi, hän määräsi lukioikäisen poikansa kotiarestiin. Miten ihmeessä se onnistui?

— Olen päätynyt siihen, että se oli rakkaus, joka sai hänet pysymään kotona. Henrik suostui, koska arvosti ja rakasti kuitenkin vanhempiaan.

Maarit päätti kääntää pojan arestin hyödyksi ja pyysi hänet tekemään kanssaan elokuvaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevista pojista. Henrik suostui, ensin toiseksi käsikirjoittajaksi ja lopulta näyttelemäänkin elokuvassa kavereidensa kanssa.

Poikien juttuja Kohta 18 ‑elokuvan kuvauksissa äiti ja poika olivat kuin työkaverit. Henrik ei puuttunut siihen, millainen elokuvasta tulee, vaan luotti äitiinsä ohjaajana.

— Kuvauksissa Henrik kutsui minua etunimellä Maaritiksi aivan kuten muutkin. Oli-

sihan se ollut hassua, jos yksi olisi huutanut siellä äitiä.

Maarit Lalli kasvoi itse mummon, äidin ja kolmen sisaren kanssa, joten elokuvanteko oli samalla tutustumismatka nuorten miesten maailmaan. Hän sai kuulla poikien juttuja paljon enemmän kuin äitinä tai tyttöystävänä koskaan.

Vaikka Maarit on kasvattajana yrittänyt olla ajattelematta sukupuolten välisiä eroja, joitakin juttuja hänen on naisena ollut vaikea ymmärtää.

— Sitä en ymmärrä, kuinka pojille tulee murrosiässä tarve tehdä jotakin vaarallista kuten pomppia autojen katoilla.

— Myös ilmaisun muuttuminen murrosiässä ihmetytti. Onneksi luin noihin aikoihin, että on ihan normaalia, että puhe vähenee ja murrosikäinen poika ikään kuin taantuu.

— He saattavat kommunikoida vain muutamalla sanalla kuten ”häh?”. Olin ollut jo huolissani, että eikö poikani enää osaa edes puhua. Onneksi se oli vain kehitysvaihe.

Aikaa yhdessä Kohta 18 -elokuvassa käsitellään sekä aikuisuuden kynnyksellä olemista että vanhempien ja murrosikäisten lasten suhteita. Elokuva esitetään Tikkurilassa illassa, jossa myös puhutaan elokuvasta ja elämästä murrosikäisen kanssa. Maarit Lalli ja hänen poikansa Henrik ovat mukana tilaisuudessa.

Maarit ei halua jakaa kasvatusneuvoja tai vinkkejä siihen, kuinka lapsen murrosiästä selviää, sillä hän ei koe itsekään onnistuneensa kaikessa aivan mallikelpoisesti. Yhden havainnon hän kuitenkin jakaa.

— Kaikki eivät voi tehdä elokuvaa, mutta olisi hyvä, jos vanhemmat ja lapset voisivat ylipäätään tehdä jotakin yhdessä. Minullakin oli välillä kova työtahti, mutta huomasin, että teki hyvää, kun vietimme viikonloppuja yhdessä.

Hän toivoisi, että aikuisilta siirtyisi nuorille arjen kestämisen kyky.

— Se on yhä haaste minulle itsellenikin.

Elämä on usein raatamista ja rämpimistä, mutta kun sen kestää, saattaa olla, ettei ole niin alttiina huumeille tai alkoholillekaan, Maarit pohtii.

Tässäkö tämä oli?

Henrik on nyt 22-vuotias ja äidin ja pojan välit hyvät. Yhteenottoja ei ole enää tullut.

— Nyt on jäljellä enää kaikenlaista hauskaa, Maarit Lalli arvioi.

Kotoa Henrik muutti kirjoitettuaan ylioppilaaksi. Se veti äidin mielen haikeaksi.

— Kun Henrik pakkasi tavaroitaan, ajattelin, että tässäkö tämä nyt oli. Tämän läheisimmiksi me ei enää tulla. Se oli haikeaa, mutta en minä jäänyt viikoiksi itkemään. Äitinä Maarit joutuu kohtaamaan vielä yhden murrosiän, sillä kotona on 10-vuotias kuopus.

— Hänen murrosikäänsä en odota kauhulla. Jotakin on tässä ehkä opittu ja toisen kanssa osaan ottaa rennommin, Maarit sanoo ja nauraa.

— Sitä paitsi hänelle isä on aina ollut se ykkösvanhempi ja minä ikään kuin viihdyttäjä.

p ä ivä

e l ä m ää

Uskotaan vähitellen, ettemme elä yhtenäiskulttuurissa. Tämän oivaltamisella pitäisi olla huikeita vaikutuksia viestintäämme ja kokoontumisiimme. Suurin osa kirkon viestinnästä on kohdistettu ”ei-kenellekään”. Uskomatonta, vaikka tutkimukset osoittavat, ettei nykyaikana viestiä saa perille, jollei sitä ole kohdennettu. Mitähän se paikallistaminen eli kontekstuaalisuus olisi täällä Suomessa?

Otetaan tosissamme uskonpuhdistuksen keskeiset löydöt. Liian paljon annamme nöyrästi herätysliikkeiden ja erilaisten virtausten tulkita uskomme keskeisiä asioita.

Uskonpuhdistuksen hengessä: takataan roos.

Hanna Antila

Kohta 18 - el okuva ke 7.11. klo 18 Vantaan seurakuntien auditoriossa, Unikkotie 5 C.

Va i n

Kirkossa me valitettavasti teemme usein juuri päinvastoin. Vanhasta ammentavan uuden luomisen sijaan jämähdämme yhtenäiskulttuuriin ja sääntöjen viidakkoon. Ainakin seuraavissa asioissa haluaisin rokata taas.

Vapautetaan messut sääntelystä.

Jumalanpalvelusuudistuksen suurin moka oli siinä, ettei seurakuntiin luotettu. Niin sanottu kokeiluvaihe merkitsi käytännössä ylhäältä annetun materiaalin testaamista.

Miksei alettaisi alusta? Jospa seurakunnat saisivat pariksi vuodeksi vapaat kädet toteuttaa oman jumalanpalvelusyhteisönsä messua ihan niin kuin huvittaa! Enkä nyt tarkoita erikoismessuja, vaan seurakunnan pääjumalanpalvelusta, jota nyt kahlitsevat kirkkojärjestys ja käsikirja.

Aletaan ajatella seurakuntaa yhteisestä halusta kokoontuvana yhteisönä. Olemme menneet siihen harhaan, että seurakuntaa pidetään palveluntuottajana, jolla on vastuu kaikesta, mitä seurakunnan tiloissa tapahtuu. Se ei auta kovin paljon, kun ihmisten omaehtoista hartauselämää halutaan kehittää. Tai voimmehan mennä vielä pidemmälle: jokainen ryhmä, joka kokoontuu seurakunnan tiloissa, ottaa itse vastuun kokoontumisistaan, myös turvallisuusasioista.

Vesa Häkkinen pappi

3

Pisteitä

Ota kantaa

Isä–lapsi-iltaa vietettiin su 28.10.

Kanniston nuoriso- ja asukastilassa Kannussa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Syntyikö satuja ja tarinoita?

Larsgården tarvitaan nyt

Markku Mattila

Petri Kirves, 37

Juhana Lamberg, 40

Maari Santala, 37

Mikä sai sinut tulemaan isä– lapsi-iltaan?

— Olen käynyt näissä illoissa alusta asti, eli reilun vuoden ajan. Olemme tulleet vaihtelevilla kokoonpanoilla, yhden, kahden, kolmen tai kaikkien neljän lapsen kanssa. Miko, Meeri, Milka ja Marlo ovat kolmesta kahdeksaan vuoden ikäisiä. Iltoja mainostettiin isä–lapsi-leireillä. Illat tuovat vaihtelua yhteisiin tekemisiimme.

Mitä illassa tapahtui?

— Illassa on joka kerta oma teemansa, tänään satu ja tarina. Viime kerralla pelasimme sählyä. Joskus on leivottu, tehty päivällisruoka tai leikitty ulkona, siis sellaista pientä tekemistä, mitä ehtii puolessatoista tunnissa.

Pisteillä 1–5, miten isä–lapsi-ilta onnistui?

— Annan 4,5 pistettä mukavalle toiminnalle. Jos porukkaa olisi enemmän, lasten kesken syntyisi enemmän touhua.

Mikä sai sinut tulemaan isä– lapsi-iltaan?

— Saimme perhekirkosta esitteen, jossa kerrottiin illoista. Mieleen tuli, että voisihan tuolla käydäkin. Ensimmäinen kerta oli päähänpisto. Olen nyt toista kertaa.

Meillä on vähän alle 3-vuotiaat kaksoset. Viime kerralla olin täällä Leon, nyt Lisbetin kanssa. Kotitilannetta voi rauhoittaa lähtemällä välillä toisen lapsen kanssa muualle.

Mitä illassa tapahtui?

— Tällä kertaa piti keksiä satu tai tarina. Saimme Lisbetin kanssa aikaan lyhyen tuotoksen, joka tulee lähelle Tuhkimo- ja prinsessasatuja. Se oli myös ensimmäinen nukketeatterikokeilumme. Illassa sai myös pientä välipalaa.

Pisteillä 1–5, miten isä–lapsi-ilta onnistui?

— Annan 4 pistettä haasteellisille illoille. Kaksivuotiaat tekevät monia asioita ensimmäistä kertaa elämässään.

Mikä sai sinut tulemaan isä– lapsi-iltaan?

— Kun kaksi ja puoli vuotta sitten tulin töihin Vantaankosken seurakuntaan, minusta tuli lapsija perhetyön pappi. Työhöni kuuluu myös isä ja lapsi -työ. Alussa oli lähinnä leirejä, mutta toista vuotta sitten aloitin nämä illat kerran kuukaudessa. Aluksi kokoonnuimme arki-iltana, mutta se vaikutti rankalta työpäivän jälkeen. Niinpä vaihdoimme sunnuntaihin.

Mitä illassa tapahtui?

— Tällä kertaa tehtiin, esitettiin ja kuunneltiin satuja ja tarinoita. Joka kertaan kuuluu myös pieni hartaushetki. Tänään kuultiin kertomus viisaasta ja tyhmästä miehestä. Toinen rakensi kalliolle, toinen hiekalle.

Pisteillä 1–5, miten isä–lapsi-ilta onnistui?

— Annan 4,5 pistettä. Oli ihana kuunnella lasten keksimiä tarinoita.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

Saara Vuorjoki

1% Helsinkiläinen

Kun synnyin, asuimme Vartiokylässä.

Vantaalle Ylästöön muutin puolivuotiaana. Perheeseeni kuului äiti, isä ja minua viisi vuotta vanhempi veli. Tapasin tulevan vaimoni armeijan jälkeen. Muutimme hänen kanssaan vuokralle pihamökkiin Tapanilaan.

Säästimme rahaa, ja ostimme oman kodin Myyrmäestä vuonna 1979.

4

99 % Vantaalainen

Olemme asuneet Myyrmäessä kolmessa eri asunnossa. Nyt asumme kolmisin vaimoni ja parikymppisen poikamme kanssa. Teen varastotyötä. Olen ollut suunnistusseura Pihkaniskojen jäsen 14-vuotiaasta saakka. Jukolan viestiin olen osallistunut 41 kertaa. Suunnistuksessa minua kiehtoo lajin vaativuus.

Käyn melkein joka viikonloppu jol-

lakin lintutornilla. Kerrostalokotimme keittiönikkunastakin näkee hyvin lintuja. Harrastan myös lintujen valokuvaamista. Vaeltaminen on vaimon ja minun yhteinen harrastus. Minulla on veljeni kanssa yhteinen kesämökki lammen rannalla Tammelassa. Sielläkin tulee liikuttua luonnossa ja seurattua lintuja.

Astrid Nurmivaara ja Maj-Britt Vääriskoski Vanda svenska församling, jäseniä

Asian ydin

va n t a a l a i n e n?

Tapani Lindforsille, 57, luonto on tärkeä.

Kokemuksemme kaksikielisen Vantaan kaupungin eri päättävissä elimissä on, että sekä yli puoluerajojen että virkamiesten keskuudessa vallitsee kunnioitus ja ymmärrys ruotsinkielisen väestön tarpeille. Toki on taisteltu koulujen ja päiväkotien eteen, muttei kuitenkaan ole tapahtunut mitään vastaavaa kuin Vantaan seurakuntayhtymän puolella.

Vanda svenska församling on alivuokralaisena Tikkurilan kirkossa. Tilat eivät vastaa nykyvaatimuksia.

Uudet työ- ja kokoontumistilat Larsgårdenin uudisrakennuksessa ovat olleet seurakunnan toivelistalla miltei 20 vuotta. Larsgårdenia on suunniteltu Helsingin pitäjän kirkonkylään ja rakennus maksaisi alle kaksi miljoonaa euroa — eli noin kymmenesosan Tikkurilan kirkon kustannusarviosta.

Vuosien varrella ovat muut hankkeet aina syrjäyttäneet Larsgårdenin. Tällä kertaa syynä on Tikkurilan kirkon megahanke.

Miten osittain samojen päättäjien ajatuksenkulku voi muuttua, kun he siirtyvät Asematien toiselle puolelle päättämään seurakuntayhtymän hankkeista?

Mihin katoaa oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo?

Pitkittynyt prosessi Larsgårdenin puolesta on epäilemättä vaikuttanut seurakuntamme tulevaisuudenuskoon ja yhteisöllisyyteen. Hyvät päättäjät lopettakaa nöyryyttäminen ja kiusanteko.

Seurakuntamme tarvitsee Larsgårdenin — nyt.

Kirjoituksellamme (VL 11.10) ja kannanotolla ei oteta kantaa naispappeuteen eikä samaa sukupuolta olevien parisuhteeseen, vaan siihen, että lähetysmäärärahojen leikkaamispäätöksellä on vääjäämätön vaikutus ulkomaiden vähäosaisten ihmisten auttamiseen ja asemaan.

Nyt syrjittyjen kirkon viiden virallisen lähetysjärjestön tehtäviä Suomen Lähetysseura, niin hyvää työtä kuin tekeekin, ei pysty korvaamaan, rahallakaan, vaikka näin on väitetty (vastaus Johanna Korhoselle VL 18.10.). Tehtävät sekä aikajanalla että henkilötyössä mitattuna ovat aivan liian mittavat.

Viittaamme lisäksi Kotimaalehden artikkeliin 18.10. Siinä Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko sanoo: ”Äkilliset muutokset suurten seurakuntien määrärahojen jaossa vaikeuttavat lähetysjärjestöjen pitkäaikaista työtä.”

Jukko muistuttaa, että monet järjestöt ovat sitoutuneet useita vuosia kestäviin projekteihin, vaikkapa tukemaan lastenkotia. Mitä lapsille tehdään, jos rahahanat äkkiä sulkeutuvat? Jukko kysyy.

Hän korostaa myös, että kaikki kirkon lähetysjär-

jestöt ovat edelleen kirkon lähetysjärjestöjä.

On lyhytnäköistä ja moraalisesti väärin ajaa omaa asiaa kiristämällä kaikkein vähäosaisimpien elinolosuhteita.

Leena Andell, Leena Kaseva, Riitta Kettunen, Marja-Leena Suutari, Liisa Varonen

Kiitos Taizétapahtumasta!

Iloitsemme ekumeenisen Taizé Helsinki 2012 –tapahtuman hienosta onnistumisesta. Helsinkiin saapui syyskuun lopussa pyhiinvaeltajia 25 eri maasta. Tapahtuman rukoushetkissä, palveluksissa ja työpajoissa oli yhteensä kahdeksan tuhatta osallistujaa, joista valtaosa oli nuoria aikuisia.

Tuomiokirkon valoteokset, Uspenskin ikonit, koskettava musiikki, inspiroivat työpajat, sujuvat järjestelyt ja Senaatintorin teltta olivat osaltaan tekemässä tapahtumasta ikimuistoista. Ekumeenisia yhteyksiä solmittiin lukuisissa kohtaamisissa sekä rukouksen ja laulun puhuttelevassa ilmapiirissä.

Tapahtuman vapaaehtoiset saivat tarmollaan ja luovuudellaan ihmeitä aikaan. Haluamme kiittää erityisesti heitä sekä satoja majoitusperheitä, jotka avasivat ovensa läheltä ja kaukaa tulleille vieraille. Kiitämme lämpimästi myös Helsingin kaupunkia, tapahtuman rahoittajia sekä kaikkia mukana olleita seurakuntia ja järjestöjä eri puolilta pääkaupunkiseutua ja koko Suomea.

Tapahtuma osoitti, että kristinuskolla on myönteinen sanoma meidän ajallemme ja rauhan rakentamiselle. Taizén johtajan veli Aloisin sanoin: ”Usko ei ole pakoa maailmasta. Kristus lähettää häneen uskovat ulos maailmaan olemaan maan suola, luottamuksen ja rauhan hiiva.”

Topi Haarlaa, Laura Hytti, Kristiina Kallinen, Hanna Kuisma ja Hannu Varkki

Väkivaltaa vastaan Olen ihminen ihmisten joukossa ja vastustan väkivaltaa.

On surullista, että ihmiset joutuvat pelkäämään. Kun ihmisen perusturvallisuus järkkyy, hän on voimaton. Tarvitaan tekoja turvallisemman yhteiskunnan ja maailman puolesta. Tarvitaan esimerkkejä.

Jokainen ajatus, joka ajatellaan väkivaltaa vastaan, on teko turvallisuuden puolesta. Jokainen sana, joka lausutaan väkivaltaa vastaan, on teko paremman maailman puolesta.

Minä uskon Jeesukseen, enkä pelkää sanoa sitä.

Minä pelkään väkivaltaa, mutta uskon parempaan huomiseen.

Janne-Petteri Kupsanen

Kirjo i meill ta e!

Kasteelle tuunatussa mekossa Matias Aalto kastettiin Hämeenkylän kirkossa, koska kotona olisi tullut liian tiivis tunnelma.

M

uumeissa on paraikaa menossa henkeäsalpaavan jännittävä jakso.

Kuumailmapallo on viemässä sankareita kohti seikkailua.

Emilia Aalto, 2, suuntaa kuitenkin kesken tiivistunnelmaisen kohtauksen kohti lelulaatikkoa. Pian sen sisältö on lattialla. Pikkuveli Matias Aalto, 9 kuukautta, tulee seuraksi tutkailemaan, kunnes valokuvaajan laukku alkaa vetää puoleensa.

Tässä on todennäköisesti vain kalpea aavistus siitä, mitä lasten äiti Minna Aalto tarkoittaa sanoessaan: — Elämä on kiireistä, päivät menevät nopeasti.

Valoisasti sisustettu rivitalokolmio näyttää ainakin haastatteluhetkellä kohtalaisen rauhalliselta. Omenapiirakkakin tuoksuu.

Arjen täyskäännös Kun Matias syntyi, Emilian ensi päivät menivät ihmetellessä.

— Varmaan hän mietti, milloin tuo toinen lähtee pois, Minna Aalto arvelee.

Ajan myötä Emilialle valkeni, ettei Matias olekaan vieraileva tähti, vaan uusi, pysyvä osa perhettä.

— Totta kai mustasukkaisuutta on. Emiliakin on sen verran pieni.

Kaksi lasta tarkoittaa kahta erilaista päivärytmiä, kahta erilaista temperamenttia, kahta erilaista kehitysvaihetta. Vahvimmin lasten erot näkyvät silloin, kun pitäisi lähteä johonkin. Päiväuniaikojen koordinointi vaatii sumplimista.

Vanhempien roolitkin täytyy miettiä uudelleen kaksilapsisessa perheessä.

— Toisen synnyttyä isin rooli on korostunut. Olen itse niin paljon tässä pienemmässä kiinni.

Minna lähinnä nauraa kysymykselle siitä, minkä kaiken lapsi muuttaa elämässä.

— Kaiken! Kaikki, mitä tehdään, muuttuu lasten myötä. Kaikessa on mietittävä, mikä olisi parasta heille. Aluksi se oli stressaavaakin. Mietin, miten selviämme kaikes-

ta. Toisen lapsen jälkeen muutos oli jo itsestään selvää.

Minnan mukaan vaikeinta arjessa on oman ajan löytäminen.

— Sitä ei oikeastaan ole. Tykkäämme miehen kanssa liikkua yhdessä. Nyt tehdään niin, että käymme vuorotellen liikkumassa.

Paras puoli lapsiperheen arjessa on lasten kasvu.

— Se on toisaalta raskasta ja samalla antaa niin paljon.

Vantaan tulevaisuus vaikuttaa tuntuvasti perheen arkeen.

— Etenkin ottaa päähän, että Vantaa-lisää leikataan.

Toisaalta Hämeenkylä tuntuu Minnasta oivalta paikalta asua. Seutu on turvallista, kaikki tarvittava on lähellä ja jo ihan lähinaapurista löytyy poikkeuksellisen paljon lapsiperheitä.

”

Äiti päätti aikoinaan hyötykäyttää oman hääpukunsa ja pienensi siitä vauvalle sopivan kastemekon. Mekko kulkee suvussa jo toisessa polvessa.”

Suku mahtui kirkkoon

Matiaksen kastejuhlan paikaksi valikoitui lähes nurkan takana oleva Hämeenkylän kirkko. Siellä myös nautittiin kastekahvit.

— Vieraita oli yli 30. Minulla on paljon sisaruksia ja heillä on omat perheensä, Minna Aalto kertoo.

Juhlajoukon mahduttaminen perheen kotiin alkoi tuntua lähes mahdottomalta tehtävältä. Tilan ahtaus konkretisoitui, kun perhe vietti Emilian kaksivuotissynttäreitä.

— Täällä oli kuin saunassa.

Matias kastettiin puvussa, jossa hänen äitinsä, äidin sisarukset ja kaikki serkut on kastettu.

— Äiti päätti aikoinaan hyötykäyttää oman hääpukunsa ja pienensi siitä vauvalle sopivan kastemekon. Mekko kulkee suvussa jo toisessa polvessa.

Kastejuhlasta nousee erityisesti mieleen rento pappi. Pienen kaivelun jälkeen muistuu nimikin: Jaakko Kara.

— Pappi oli positiivisesti ei-papillinen.

Hän otti vauvan syliin kasteessa. Kaikki sukulaiset muistavat sen edelleen. Se oli todella kaunis ele.

Mutkaton kaste

Vantaalla vietetään lauantaina 10.11. klo 14– 17 kastepäivää.

Kastepäivä on helppo tapa tuoda lapsi kasteelle. Seurakunnat tarjoavat silloin kuudessa eri paikassa juhlaväelle kauniit tilat ja kakkukahvit.

Kastepäivänä voi tuoda kastettavaksi pienen tai isomman lapsen. Päivään pitää ilmoittautua ennakkoon. Samalla varataan aika tutustumiskeskustelulle papin kanssa.

Kastepaikat ja -papit ●●

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3 Matti Hyry p. 050 491 0954, matti.hyry@ evl.fi

●●

Korson kirkko, Merikotkantie 4 Sanna Heikurinen p. 050 599 8971, sanna. heikurinen@evl.fi

●●

Martinristin seurakuntakeskus, Laajaniityntie 2 Maari Santala p. 050 347 6045, maari.santala@evl.fi

●●

Pakaritupa, Helsingin pitäjän kirkonkylä, Kuriiritie 1 Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@ evl.fi

●●

Pyhän Annan lastenkirkko, Itä-Hakkila, Koulutie 11 Tarja Meijer p. 050 356 5715, tarja.meijer@ evl.fi

●●

Rekolan kirkko, Kustaantie 22 Marja-Liisa Malmi p. 050 340 1913, marjaliisa.malmi@evl.fi

Uusi näkövinkkeli työelämään Lasten kasvaessa kasteen ja kirkon jäsenyyden merkitys on tullut Minna Aallolle yhä tärkeämmäksi. Hän käy Emilian ja Matiaksen kanssa aktiivisesti muun muassa Hämeenkylän seurakunnan perhekerhossa.

Vantaan maisemat saattavat tosin vaihtua tulevaisuudessa Hämeenlinnaan, jossa toiset isovanhemmat jo asuvat.

— Se on mukava pikkukaupunki. Ja sieltä varmaan saisi omakotitalon tämän asunnon hinnalla.

Lapset ovat antaneet Minnalle uuden näkövinkkelin työelämäänkin. Hän jäi aikoinaan äitiyslomalle pankista.

— Rahoitusalalla ainoastaan raha puhuu.

Onhan sekin omalla tavallaan tärkeää työtä, mutta kaipaisin silti jotenkin eri tavalla merkityksellisen tehtävän. En vielä aivan tiedä, mitä se olisi.

Lisätietoja: www.kastepaiva.fi

Saila Keskiaho

— Lapsiperheen elämä on täynnä hässäkkää, Minna Aalto toteaa Emilia ja Matias sylissään.

Markku Mattila

5

Matti Pikkujämsä

”

Minkä takia tavallisessa perheessä pitää yhtäkkiä juoda humalaan asti?”

Vanhemmat kännissä Lapsen turvaksi ei riitä yksi selvänä pysyttelevä juoppokuski.

M

uutaman kymmenen vuoden aikana miesten alkoholinkulutus on kaksinkertaistunut ja naisten kuusinkertaistunut. Sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna alkoholia käytetään yli kymmenen litraa vuodessa jokaista suomalaista kohti.

Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Marja Holmilan mukaan tilastoja voi lukea näinkin: jokainen aikuinen tuntee tai tietää ympäriltään useita ihmisiä, jotka ovat joutuneet kärsimään omasta tai toisten alkoholismista.

— Sitä, kuinka moni lapsi kokee alkoholiongelmia perheessään, ei voi tarkalleen tietää. Perheet ja lasten kokemukset ovat niin erilaisia. Päihdeperheet eivät ole yhtenäinen ryhmä.

Jonkinlaisia ääripäitä ovat perheet, joissa vanhemmilla on selkeä riippuvuus, ja ne, joissa alkoholinkäyttö ilmenee lähinnä liiallisena juhlimisena.

— Liiallisesti juhlivien vanhempien perheissä asiat voivat olla ulkoisesti hyvin. On rahaa, koti kunnossa ja vanhemmat tulevat toimeen keskenään. Silti päihteidenkäyttötilanteet voivat olla ongelmallisia lapselle.

Juhlat menivät pieleen Lapset oppivat elämisen malleja ihmisiltä, joiden kanssa ja keskellä he elävät. He oppivat väistämättä myös sen, millainen aine alkoholi on ja miten siihen suhtaudutaan.

— Jo ihan pikkulapsi oppii, miten vanhemmat suhtautuvat humalaan, mitä tunteita ja arvostuksia siihen liitetään. Vanhemmilla on suuri rooli siinä, millaiseksi nuorten juomakulttuuri kehittyy. Opettavat puheet eivät tehoa, jos vanhemmat itse toimivat toisin.

Tutkimusten mukaan yhdeksän kymme-

6

nestä suomalaisesta on sitä mieltä, ettei lasten seurassa ole sopivaa humaltua. Silti alkoholinkäyttötilanteissa on tavallista, että ainakin joku humaltuu, vaikka läsnä on lapsi.

Lisäksi humalajuominen liittyy usein perheen yhteisiin tilanteisiin — vapun, juhannuksen, joulun, uudenvuoden ja pääsiäisen viettoon. Perheenjäsenillä voi noihin tapahtumiin liittyä hyvin erilaisia odotuksia. Humalan tuoma käänne tuottaa pettymyksen.

— Minkä takia tavallisessa perheessä pitää yhtäkkiä juoda humalaan asti? Miksi on ok, että pienikokoinen nainen juo lyhyessä ajassa neljä annosta alkoholia ja tulee siis väistämättä humalaan? Tuollaisissa tilanteissa lapsen käsitys siitä, mikä on normaalia alkoholinkäyttöä, hämärtyy.

Humalainen aikuinen pelottaa Aikuiset voivat ajatella, että juhlimistilanne on lapsille turvallinen, jos yksi aikuinen on ikään kuin juoppokuski, joka pysyy selvänä ja huolehtii lapsista. Se ei ole kuitenkaan välttämättä lapsen kokemus asiasta.

— Lapsi voi kokea, että humaltuessaan vanhemmat muuttuvat kummallisiksi ja pelottaviksi. Kokemus korostuu, kun ristiriitoja ruvetaan hoitamaan kännipäissään ja kun tulee paljon huutoa. Humalassa asiat tuppaavat selviämään huonosti. Tilanne voi käydä entistä pelottavammaksi, jos siihen liittyy väkivaltaa.

— Myös lapsen aikakäsitys on toinen kuin aikuisen. Pienelle lapselle tuollainen tilanne ei ole lyhyt, nopeasti ohi menevä vaihe.

Toistuva pelkäämiskokemus ei ole hyväksi lapselle.

— Kodin pitäisi olla lapselle turvallinen paikka, mutta päihdeperheessä lapsen laiminlyömisen ja tapaturmien riski kasvaa.

Jos perheessä on vielä köyhyyttä, työelämän vaikeuksia ja mielenterveyden ongel-

mia, voi tilanne muotoutua lapsen kannalta toivottamaksi.

— Lasten perustarpeet voivat jäädä huonolle hoidolle. Pienemmät lapset kärsivät.

Isommat alkavat ehkä kantaa aikuisen vastuuta, huolehtia perheen asioista ja jääkaapin sisällöstä.

Mistä lapsi saa apua?

Toisella kymmenellä olevat lapset osaavat Marja Holmilan mukaan usein puhua järkevästi päihdeperheensä tilanteesta. Se, että he eivät välttämättä hae apua, on kiinni monesta asiasta.

— Lapsella voi olla aikaisempia kokemuksia siitä, että kun hän on tuonut asiaa esiin, hänen viestiään ei ole ymmärretty.

— Lapsella voi olla myös muita syitä olla puhumatta. Asia hävettää. Perheen asioista ei saa puhua kodin ulkopuolella. Lapsi pelkää, että kaikki alkavat halveksia häntä ja perhettä ja vain levittävät asiaa eteenpäin.

Kuntapalvelut on myös järjestetty niin, että ne ovat huonosti lasten ja vanhusten tavoitettavissa. Monia asioita pääsee hoitamaan lähinnä netin kautta.

— Missä on lasten luukku hoitaa asioita? Jos lapsella on ongelma, kuinka hän löytää luukulle? Kouluympäristö, jossa lapset muutenkin ovat, voisi olla oikea paikka tarjota lapsille palveluita monenlaisissa asioissa.

Koulukuraattoreita tarvittaisiin lisää.

Mainonta lisää alkoholin kulutusta Alkoholitutkijoiden mielestä yhteiskunta on tehnyt vääriä alkoholipoliittisia päätöksiä poistaessaan alkoholin mainoskiellon ja pienentäessään alkoholiveroa. Molemmat ratkaisut ovat lisänneet alkoholin kulutusta.

— Yhteiskunnalla ja vallitsevalla kulttuurilla on jotain tekemistä sen kanssa, että 16-vuotiaille tytöille tyrkytetään alkoholia joka paikassa. Toisille runsas alkoholin käyttö on väliaikainen nuoruuden vaihe, mutta toisille se jää päälle.

— Kuinka joku alkoholiin kiinni jäänyt nuori nainen, joka 20-vuotaana kuulee olevansa raskaana, voisi lopettaa juomisen heti samana päivänä? Kuka tässä on oikein uh-

ri? Syntyvän lapsen lisäksi varmasti myös hänen äitinsä.

Marja Holmilan mukaan asenteet alkoholinkäyttöä kohtaan ovat viime aikoina muuttuneet aikaisempaa kriittisemmiksi.

— Yhtäkkiä joskus viisi vuotta sitten toimittajat alkoivat kysyä ja kuulla myös meidän tutkijoiden kriittisempiä kannanottoja ja lausuntoja asiasta. Ilmeisesti yksilön vapauksien korostamisen pahin huuma oli lyönyt yli. Tätä nykyä olisi yleisen asenneilmapiirin mukaista kieltää alkoholijuomien mainostaminen.

— Miksi meidän pitäisi antaa kansainvälisen alkoholibisneksen kerätä voittoja lisäämällä suomalaisten pahoinvointia?

Enemmän päihteettömiä tapaamisia Myös se, mitä vanhemmat ajattelevat nuorten alkoholin käytöstä ja miten he itse toimivat, on muutoksessa. Myllypurossa ja Tikkurilassa tutkittiin 1990-luvun puolivälissä vanhempien suhtautumista alkoholin ostamiseen alaikäisille.

Silloin lähes puolet vanhemmista oli sitä mieltä, että on ihan hyväksyttävää, että vanhempi ostaa lapselleen alkoholia tämän omiin juhliin. Liki joka kolmas vanhempi oli myös käytännössä tehnyt sitä.

— Nykyään on tavallisempaa, että niin vanhemmat kuin asiantuntijatkin pitävät kiinni siitä, että on laitonta ostaa alkoholia alaikäiselle.

Marja Holmilan mielestä ihmiset voisivat tavata toisiaan entistä enemmän myös ilman alkoholia. Silloin voitaisiin viettää aikaa turvallisin mielin lasten kanssa ja perheittäin.

Ulla-Maija Vilmi

●●

●●

Toivoa on -päihdeseminaari ti 6.11. klo 13–20 Laurea-ammattikorkeakoulun auditoriossa Tikkurilassa, Ratatie 22. Marja Holmilan luento lapsista päihdeperheissä klo 14. Vapaa pääsy.

Lasinen lapsuus — Sirpaleinen mieli ‑vertaistukiryhmä vanhempiensa päihdeongelmista kärsineille nuorille aikuisille alkaa marraskuussa. Lisätietoja laura.barck@mtkl.fi.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Hans von Schantz

Luonnon helmassa

V

antaan luontokoulun sijaitsee toistasataa vuotta vanhassa koulurakennuksessa Sotungissa. Keltainen puutalo seisoo pienessä puutarhassa pellon laidassa. Maassa on ensilumi, ilmassa pakkasta.

Luontokoulun opettaja Katja Lembidakis auttaa Vierumäen ala-asteen ekaluokkalaisia vetämään huppuja pipojen päälle. On tarkoitus viihtyä ulkona, ja silloin ei sovi värjötellä.

Täällä opetetaan luonnosta, luonnossa.

— Me tarjoamme elämyksiä. Täällä lapset kokeilevat itse. Luonnon toimintaa havainnollistetaan leikkimällä ja tekemällä. Tiedon pänttääminen ei ole etusijalla, vaan kokeminen. Siitä seuraa sitten varsinainen oppiminenkin.

— Ja tällä pihamaalla pärjäävät kaikenlaiset oppilaat. Nekin, jotka eivät ole koululuokassa vahvoilla, osaavat tehdä ja touhuta, Katja lisää:

Sokeritehdas kuusen juurella Kuovipilli viheltää hauskasti, kun Katja puhaltaa siihen. Merkistä lapset vaihtavat tehtävärastia.

— Nyt on kylmä päivä. Tehdäänpäs aluksi kymmenen jäniksenloikkaa, niin saadaan itsemme lämpimiksi, Katja sanoo ja hyppii malliksi syvältä kyykystä korkealle ilmaan.

Oppilaat käyvät maahan istuinalusille pienen kuusen juurelle. Siellä on sokeritehdas.

Kuka tietää, mistä luonto tekee sokeria? Nyt se selviää: vedestä, hiilidioksidista ja valosta.

Leo, Roosa ja Sanna saavat lorauttaa vettä kuusen juurelle. Kaikki puhaltavat pikkuisen kuusen suuntaan hiilidioksidia keuhkojen täydeltä. Lopuksi vilkutellaan taskulampusta lisävaloa neulasille.

Mitä kasvin tekemälle sokerille tapahtuu? kyselee Katja piirissä istuvilta oppilailta. Yhdessä aprikoidaan, että se menee varastoon. Minne esimerkiksi — mikä on se oranssi juuri maan alla, johon on säilötty paljon sen kasvin lehtien tekemää sokeria?

Ahaa — sehän on porkkana! Lasten oivalluksessa kajastaa elämys.

— Mitä kasvin tekemälle sokerille tapahtuu? kyselee Katja Lembidakis piirissä istuvilta lapsilta.

Palkittu työ on katkolla

Luontokoulu sai tänä vuonna Suomen ympäristökasvatuksen seuran palkinnon pitkäjänteisestä ja laadukkaasta työstä. Edellinen samanlainen palkinto tuli vuonna 2009 ELY-keskuksilta.

Sotungin kansakoulu kunnostettiin aikoinaan kylän ja Vantaan ympäristöyhdistyksen talkoovoimin luontokouluksi. Sisälle kurkistettaessa ei voi erehtyä siitä, minkä parissa täällä puuhataan: retkireppuja, saappaita, varavillasukkia, luonto-oppaita, eläinkäsinukkeja ja kompasseja — kaikki paikoillaan ja valmiina käyttöön.

— Luontokoulun tavoitteena on, että lapsissa heräisi oman luontosuhteensa kautta halu pitää huolta ympäristöstä, Katja selittää.

Vantaan luontokoulu on keskittynyt päiväretkien ja kurssitusten ohella kummiluokkatyöhön, jossa koululuokkien kanssa työskennellään ohjelmallisesti vuoden ajan.

Kummiluokkien oppilaat käyvät Sotungissa neljä kertaa.

— Moni lapsi on täällä ensimmäistä kertaa metsässä. Moni veistelee täällä ensimmäistä kertaa puukolla. Moni on ensimmäistä kertaa nuotiolla paistamassa makkaraa. Minusta tämä on hyvin tasa-arvoistavaa työtä.

Juuri nyt kaikki on katkolla. Vantaan kaupunki harkitsee, vetäytyykö se säästösyistä sadantuhannen euron vuosiavustuksestaan. Siten pyyhkäistäisiin pois parikymmentä vuotta rakennettu luontokoulutyö koko kaupungista.

Kaunis maisemakin opettaa

Luontokoulun keittiön ikkunasta näkyy Sotungin kumpuileva peltomaisema. Kauempana metsänlaidassa alkaa Sipoonkorpi.

Maantieteilijän pohjakoulutuksen saanut Katja Lembidakis katselee maanmuotoja ja näkee niissä monenlaisia kerroksia — geologian, kulttuurihistorian ja luonnon prosessien — mutta myös yksinkertaisen kauneuden.

— Oma luontosuhteeni on lähtöisin lapsuudesta. Sain olla metsässä, marjassa, rauhoittumassa ja rentoutumassa, Katja kertoo.

— Luonnossa oleminen kasvattaa henkisiä voimavaroja. Siellä saa rauhoittua hälinästä ja olla oma itsensä.

Jaakko Kaartinen-Koutaniemi

” M o n i l a p s i o n t ä ä l l ä e n s i m m ä i s t ä k e r t a a m e t s ä s s ä .”

Vantaan teillä Lotta Numminen

Päiväkummun nimi löytyi romaanista

Y

stävykset Yrjö Koskelainen ja Martti Pihkala ostivat 1920-luvulla maita Rekolasta ja Hanabölen kylästä. Alueille tarvittiin nimet. Rekola sai pitää omansa, mutta joen toiselle puolelle, Lövkullan tilalle, haluttiin uusi nimi.

Koskelaisen vaimo Ester teki käännöstöitä ja oli suomentanut norjalaisen Björnstjerne Björnsonin romaanin Synnö‑ ve Solbakken. Hän suomensi Solbakkenin Päiväkummuksi ja ehdotti sitä myös uuden alueen nimeksi.

Kaupunginosan nimeksi Päiväkumpu vahvistettiin 1970-luvulla. Ruotsinkieliseksi nimeksi sai jäädä Lövkulla.

Esterillä on Päiväkummussa myös oma puisto, Ester Koskelaisen lähiliikuntapuisto, joka avattiin vuonna 2005.

Juttua varten haastateltiin Vantaan kaupungin entistä nimistösuunnittelijaa Ulpu Lehteä.

Tiedätkö hauskan tien?

Vinkkaa siitä: lotta.numminen@evl.fi

7

Surun reittejä Netissä kun muut nukkuvat

Ӏ

iti, muistan sinua aina, toivottavasti nyt olosi on enkelten siivittämää!” ”Pieni ihana poikani siellä taivaan kirkkaudessa, näetkö meidät täällä alhaalla, on niin ikävä.” ”Et ollut maailman murheisiin luotu, taivaaseen tarvittiin sinunlaisesi enkeli ja siksi sinä lähdit sinne.”

Tällaisia viestejä kirjoittavat kuolleita läheisiään muistavat Sytytä kynttilä -verkkosivustolle.

— Riipaisevimmat tekstit palveluun tulevat varhain aamulla, myöhään illalla ja aamuyöllä — silloin, kun muut nukkuvat, sanoo filosofian maisteri Anna Haverinen.

Hän tekee Turun yliopistoon väitöskirjaa nettisuremisesta. Tutkimuksen kuuluvat keskustelupalstat, muistomerkkisivut, Facebookin muistoryhmät ja verkkohautajaiset — ylipäänsä tavat, joilla netissä käsitellään surua ja menetystä.

— Jotkut purkavat suruaan kirjoittamalla blogia. Toiset tekevät virtuaalisia muistomerkkejä, joilla voi vierailla samaan tapaan kuin haudoilla käydään, Haverinen kertoo.

— On myös tavallista, että nettiin kootaan muistoja ja tietoja edesmenneistä samaan tapaan kuin leikekirjoihin. Siellä kuvat, videot ja tarinat ovat kaikkien sukulaisten ja ystävien saatavissa.

Muistomerkkisivustoja alettiin tehdä Yhdysvalloissa 1990-luvun puolivälissä. Sivustoilla on usein valmis pohja, johon laitetaan valokuvia ja tiedot vainajasta ja esimerkiksi hänen hautapaikastaan. Yleensä palvelut ovat maksullisia.

Suomen kaksi julkista nettimuistamisen paikkaa, www.sytytakynttila.fi ja www.muistopaikka.fi, ovat ilmaisia.

Anna Haverinen kertoo, että Suomessa nettisureminen yleistyi Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten jälkeen. Silloin se keskittyi paljolti nuorten suosimaan IRC-Galleriaan. Sittemmin Facebookin suosio on kasvanut ja sinne on perustettu paljon muistoryhmiä.

— Muistosivujen ja -ryhmien tarkoitus on muistaa ihminen elävänä, rakkaana ja tärkeänä, Haverinen kertoo.

”

Väitöskirjaansa varten Anna Haverinen on haastatellut sekä suomalaisten että englanninkielisten palveluiden käyttäjiä. Suurin osa haastatelluista on työikäisiä naisia.

Haverisen mukaan verkosta haetaan ensisijaisesti vertaistukea. Erityisesti se näkyy keskustelupalstoilla, joita on niin itsemurhan tehneiden läheisille, nuorena leskeksi jääneille kuin lapsensa menettäneille.

— Läheisensä menettäneet kokevat joskus raskaina odotukset siitä, millainen surevan pitäisi olla ja miten käyttäytyä ja mikä on oikeaa surua.

Verkossa ei tarvitse selitellä tai puolustella vaan voi olla oma itsensä.

Usein ajatellaan, että netistä hakevat tukea ne, joilla ei ole ketään, kenelle puhua. Haverisen mielestä se on väärä käsitys. Netillä on toisenlainen tehtävä kuin kasvokkain keskustelulla.

— Verkossa vuorovaikutus tapahtuu surevan ehdoilla. Tilanteesta voi halutessaan poistua. Joku haluaa ehkä vain piipahtaa ja jakaa lyhyesti jonkun asian saadakseen sen pois mielestään, kun ei halua vaivata sillä ketään.

Omaisten ja ystävien lisäksi netissä surraan myös tuntemattomia: sytytetään kynttilöitä ja perustetaan muistoryhmiä onnettomuuksien ja rikosten uhreille tai kuolleille julkkiksille.

Anna Haverinen kutsuu ilmiötä kollektiiviseksi mediasuremiseksi. Se on hänen mukaansa osa samaa ilmiötä kuin vaikkapa murhapaikoille tuodut kukat ja kynttilät.

— Mediasurijat ovat empaattisia ihmisiä, lähes poikkeuksetta naisia. Heille julkinen tragedia on kanava käsitellä omaa ahdistusta ja pelkoa.

Erityisen selvästi tämä näkyy silloin, kun uhri on lapsi, sillä monelle oman lapsen menettäminen on pahinta, mitä voisi tapahtua.

Nettiin kokoonnutaan myös hautajaisiin.

Niitä vietetään erilaisissa peliyhteisöissä ja ystävä- ja harrastepiireissä, kun joku joukosta on kuollut.

Pelimaailmassa kukin liikkuu omassa pelihahmossaan, mutta hautajaisissa keskusteluja saatetaan käydä myös ihan omana itsenä. Silloin kun hautajaisissa ollaan pelihahmon roolissa, tapahtuma muistuttaa Haverisen mukaan draamaterapiaa.

Joskus hautajaiset ovat lähinnä keskustelua, joskus järjestetään muistoseremonioita pelimaailman maisemissa.

Mediasurijat ovat empaattisia ihmisiä, lähes poikkeuksetta naisia.

Heille julkinen tragedia on kanava käsitellä omaa ahdistusta.”

8

Jani Laukkanen

Sytytä kynttilä nettiin, tallenna muistoja tai kirjoita kuolinkertomus.

Omaan tahtiin kirjoittamalla — Hahmot saattavat kokoontua rannalle, tehdä taikoja ja laskea veteen kukkia ja kynttilöitä.

Tai saatetaan polvistua temppelissä alttarin ääreen. Tällaiset rituaalit tuovat turvallisuutta, Haverinen sanoo.

Vaikka suru on löytänyt netissä uusia väyliä,

ennakkoluulojakin on.

— Suomessa asenteet ovat paljon jyrkempiä kuin muualla ja nettisuremista pidetään vielä outona ja kummallisena. Meillä fyysinen hautapaikka on edelleen hyvin tärkeä ja hautausmaat ovat keskeinen osa suremisen kulttuuria, Anna Haverinen kertoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että se, mikä koetaan luonnolliseksi, muuttuu teknologian myötä nopeastikin. Miltä kuulostaisi vaikkapa hautajaisten lähettäminen livenä verkkoon? Niin tehdään esimerkiksi Ruotsissa. Entä hautakiveen lisätty, älypuhelimella skannattava QR-koodi, jonka takaa löytyisi tietoja ja kuvia vainajasta? Yhdysvalloissa niitä jo on.

M

inkä värinen on kuolema? Millaista musiikkia se olisi? Kirjoittajaohjaaja ja kirjailija Heli Hulmi kuljettaa surun äärelle joskus yllättäviäkin reittejä. Hänen ohjaamillaan elämäkerrallisen kirjoittamisen kursseilla osanottajat ovat jatkaneet kuolleiden läheistensä tarinaa ja käsitelleet omaa kuolevaisuuttaan.

— Tämäntapaisille kursseille tullaan yleensä elämän käännekohdassa, jossa pohditaan isoja eksistentiaalisia kysymyksiä. Kuolema on niistä suurin, Hulmi sanoo.

— Jokainen meistä kokee myös pieniä kuolemia: eroja ja erilaisia elämänmuutoksia. Luopumisen ulottuvuus kulkee elämässä mukana koko ajan.

Heli Hulmin tänä syksynä ilmestynyt kirja Kuoleman horisontti ja kirjoitus (Kansanvalistusseura) antaa välineitä surun käsittelemiseen kirjoittamalla. Sitä Hulmi on tehnyt itsekin, sillä hänen hyvä ystävänsä sairastui vakavasti ja kuoli kirjan tekemisen aikana.

— On asioita, joita ei voi korvata. Kukaan ei korvaa häntä, en voi kenenkään kanssa keskustella samalla lailla kuin hänen. Kannan yhteisiä kokemuksiamme mukanani myös tuleviin vuosiin.

Hulmin mukaan suremista helpottaisi, jos se ei olisi niin aidattu, yksityinen alue. Hän haluaisi tuoda siihen avaruutta ja rakkautta.

— Kuoleman ei tarvitse olla ahdistava möykky. Se myös liittää meidät toisiimme. Kaiken rajallisuus antaa merkitystä siihen, mitä nyt eletään, Hulmi muistuttaa.

— Jos olet surullinen, olet varmaan rakastanut menettämääsi ihmistä. Rakkaus ja läheisyyden tunne ei lopu kuolemaan. Kuljetat niitä mukanasi.

Kirjoittaminen on Heli Hulmin mielestä hyvä keino käsitellä suhdetta kuolleeseen läheiseen — tai jopa muuttaa sitä.

— Kun toinen kuolee, suhde on tietynlainen.

Mutta sitä voi jatkaa kirjoittamalla.

— Kirjoittaja tekee matkaa suhteessa poissaolevaan. Hän voi eläytyä toisen tekemisiin tai käydä vuoropuhelua. Hän voi pohtia, mitä omassa elämässään jatkaa siitä hyvästä, raskaasta tai vaikeasta, jota suhteessa on ollut.

Hulmi suosittelee kirjoittamista senkin vuoksi, että se on aktiivista toimintaa. Silloin ei ole tapahtumien ja tunteiden vyöryn uhri, vaan voi edetä omaan tahtiinsa ja antaa asioiden asettua yhteyksiinsä.

Mitään pikalääkettä kirjoittaminen ei tarjoa.

Hulmi sanoo, että on ihan realistista varata surun käsittelyyn ainakin vuosi — Surusta kirjoittaminen vaatii malttia, niin kuin kaikki isot asiat vaativat. Teksti kannattaa laittaa välillä sivuun, nukkua yön yli ja tehdä jotain muuta. Sillä lailla asia ei muutu tukalan ah-

distavaksi ja alitajunta tekee töitä.

— Hyvä olisi saada myös hengitysaukkoja: jakaa tekstiään toisten kanssa tai käydä vaikka kirjeenvaihtoa.

Edessä on tyhjä paperi. Mistä kirjoittamisen voisi aloittaa?

— Voi aloittaa vaikka kirjoittamalla kirjeen.

Kirjeen kirjoittaminen poissaolevalle on terapeuttisena menetelmänä paljon käytetty — ja toimiva. Kirjeessä tulee väistämättä kertoneeksi myös omasta nykyhetkestään, Heli Hulmi sanoo.

Kirjoittamisen tapoja on monia. Tekstiinsä voi poimia havaintoja, unia, arjen tapahtumia, muistoja ja tietoa. Myös päiväkirjan pitämistä Hulmi suosittelee. Siihen kertynyttä materiaalia voi halutessaan myöhemmin käyttää muihin teksteihin.

Surua voi käsitellä myös kirjoittamalla kuolinkertomuksen, jossa kuvaillaan tapaamisia edesmenneen kanssa ja hänen viimeisiä hetkiään ja vaikka kerrotaan, millaiseen tilanteeseen suruviesti tuli ja millaisia reaktioita se herätti.

Kirjoittaminen muuttaa ihmistä. Elämäntarinakursseja ohjatessaan Heli Hulmi on huomannut, että monille tulee rohkeampi suhde elämään ja he saattavat uskaltautua tekemään isojakin ratkaisuja.

— Haluan kannustaa kirjoittajia ulos kuplasta, etsimään ja tutkimaan. Kirjoittaessa annetaan itselle aikaa viipyä tunnelmien ja tapahtumien parissa, otetaan etäisyyttä tapahtumiin ja luodaan niille muoto. Levottomuus asettuu. Omille kokemuksilleen oppii antamaan arvoa ja tilaa.

Kaisa Halonen

”

Kirjeen kirjoittaminen poissaolevalle on terapeuttisena menetelmänä paljon käytetty — ja toimiva.”

9

kastepaiva.fi

Tilauskortti Askel maksaa postimaksun.

USKO, TO IVO, RA KKAUS

Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Kyllä kiitos!

Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kk 24 €. Lisäksi saan 3 kk lehdet kaupan päälle!

Tilaajaetuna saan veloituksetta Tommy Hellstenin Elämän paradoksit -pokkarin, arvo 10 €.

5 kpl Minna L. Immosen postikortteja, arvo 10 €. olen automaattisesti mukana 2 000 euron arvoisen matkalahjakortin arvonnassa!

Vantaan Lauri 36/12

Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

VANTAAN

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 9 % ja Digilehden 23 %.

www.vantaanlauri.fi

Arvonnan säännöt: 2 000 euron matkalahjakortin arvontaan osallistuvat 15.12.2012 mennessä saapuneet tilaukset ja ei-vastaukset. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti kirjeitse. Arvonnan tulos julkaistaan Kotimaa- ja Askel-lehdissä. Kotimaa-yhtiöt maksaa arpajaisveron. Kotimaayhtiöiden henkilökunta ei voi osallistua arvontaan.

Tilaajalahjaksi.

Tilaa lehti, josta saat voimaa ja iloa. Tilaa Askel Vain

24€!

3kk

et d h e l k k Saat 3an päälle! kaup Tilaajalahjaksi.

Voit tilata lehden myös: Soittamalla 020 754 2333

• Lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. + 14,9 snt/min.

Sähköpostilla:

tilauspalvelut@kotimaa.fi Muista kertoa tilaustunnus 21 36/12

Verkosta

www.askellehti.fi/syysaskel

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi.

Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

10

Vantaan Laurin lukupiiri

Takinkääntäjän tarina Toni Härkönen

Sofi Oksanen: Kun kyyhkyset katosivat. Like 2012.

Helpompiakin kirjo‑ ja olen lukenut kuin Sofi Oksasen Kun kyyhkyset katosivat.

Kirjaa piti lukea keskittyneesti. Välillä selasin sivuja taaksepäin, kun yritin selvittää, kuka kulloinkin oli äänessä ja mikä asia mihinkin mahdollisesti liittyi.

Vaikka henkilöitä ei ole montakaan, piti olla tarkka. Kuka puhuu nyt, kuka oli kenenkin vaimo, kuka serkku tai muu sukulainen, millä nimellä pahimmanlaatuiseksi takinkääntäjäksi osoittautunut päähenkilö kulloinkin esiintyy: onko hän Edgar, Herr Fürst vai kenties toveri Parts?

Myös pieni historian kertaus helpottaa lukemista.

Kirjan takinkääntäjä Edgar Parts vaihtaa henkilöllisyyttä ja aatteita sen mukaan, kuka Virossa pitää valtaa. Aluksi hän on mukana joukossa, jonka haaveena on itsenäinen Viro.

Sitten tulevat saksalaiset, mahdolliset tulevat pitkäaikaiset isännät. Saksalaisten tulo luo rauhan odotuksen, mutta nämä tuovatkin uusia määräyksiä: juutalaisten on kannettava Daavidin tähteä eikä Saksalle vihamielisiä radioasemia saanut kuunnella.

Edgar Parts laskee, että kannattaa ystävystyä saksalaisten kanssa. Hän onnistuu saamaan käsiinsä kuolleen saksalaisen passin.

Edgarin hahmo saa lukijan miettimään, mitä kaikkea ihminen on valmis tekemään säilyäkseen hengissä ja hyvässä asemassa niiden silmissä, joilla on eniten valtaa.

Miten kevyitä ovat aatteet, jotka voi noin vain vaihtaa toisiksi?

Egdar on ahkera ja perehtyy uusiin rooleihinsa huolella. Tarvittaessa hänestä tulee vaikka vasenkätinen, jonka on pitänyt harjoitella olemaan oikeakätinen. Näyttää siltä, että mies muuttuu joka kerta sisintään myöten siksi, mitä esittää.

Vastenmielisimmillään Edgar, toveri Parts, on KGB:n palvelukses-

Kirja

Auta viemään

evankeliumi 2 miljardin ihmisen ulottuville.

Lahjoita nyt Pankki OKO IBAN: FI37 5062 0320 0320 18 Viite: 11113 10015 Puhelinlahjoitus: p. 0600 18808.

Puhelun hinta on 15,23 € + pvm.

sansa.fi Keräyslupa Manner-Suomi 2020/2011/2584, voimassa 1.1.2012-31.12.2013, Poliisihallitus 17.11.2011.

Kerätyt varat käytetään vuosien 2012-2014 aikana medialähetystyöhön.

Sofi Oksasen uusin kirja kestää toisenkin lukemisen. sa väärentämässä töikseen historiaa. Hän saa kolme vuotta aikaa kirjan tekemiseen. ”Tunne oli vahvempi kuin järki, sitä oli Konttorin kanssa käyty läpi.

Tunne väittää järjelle vastaan, siksi tunnereaktio on saatava aikaan ensin.” Ja niin hän keksii esimerkkejä, joiden tarkoitus on osoittaa virolaisten degeneroituminen ja fasismi. Hän kehittää todellisten ihmisten ja tapahtumien ympärille mielikuvituksellisia tarinoita, jotka ylistävät Venäjän voittoisan armeijan ja kansan saavutuksia ja kuvaavat vi-

Hyvinvointia jaloillesi

Vocca tuoteperheestä apua seuraaviin ongelmiin!

Onko sientä kynsissä, varpaanväleissä ja iholla?

Haiseeko pahanhajuinen jalkahiki, kärsitkö kivuliasita känsistä tai syylistä, halkeilevatko ehkä kantapäät? Vaivaako lihaskrampit (suonenveto)?

Onko atooppinen iho tai psoriasis ongelmasi?

Vocca tuotteita myyvät apteekit, terveyskaupat, SOKOKSET, sekä Voccan verkkokauppa WWW.VOCCA.FI

rolaiset ”nationalistisiksi ihmissyöpäläisiksi”.

Kirjaa voi lukea myös onnettoman avioliiton kuvauksena. Näin käy naiselle ja näin käy miehelle, kun aviomiehellä ei ole minkäänlaista kykyä osoittaa vaimolleen hellyyttä ja kiintymystä.

Aila Alarotu

Lue kirja-arvio kokonaisuudessaan ja osallistu keskusteluun osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Masentunut? Yksinäinen? soita!

Maksutonta keskusteluapua yli 60-vuotiaille psykoterapeutin ohjaamassa ryhmässä.

Soita ja varaa aika 045-341 0506

Aamukorva on auttava puhelin senioreille, jotka kaipaavat kuulijaa aamun yksinäisinä tunteina. Kuulolla joka aamu klo 5–9.

Soita 09-2528 2730 tai 045-341 0504 Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen.

senioRiPYsäkki®

aaMukoRVa

Nyt lehtipisteessä.

HERÄNNÄISSEURAT Pe 2.11. klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 4.11. klo 12 Kirkkopyhä Laajasalon kirkossa, Reposalmentie 13, Hki. Soppa, kahvit ja seurat. Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Juhani Elenius, Pentti Simojoki ja Seuratuvan virsikuoro.

Ma 5.11. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ke 7.11. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Samuli Korkalainen, Anni Pesonen, Joona Raudaskoski ja Pirjo Työrinoja.

Ruissalontie 6, 20200 Turku Finland, puh. +358 2 250 6620, +358 41 457 8218 www.vocca.fi

Lakiasioita

Vuokrata halutaan

Ostetaan

ILMAINEN NEUVO OY:n

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060 www.ilmainenneuvo.

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

11

Palveluja tarjotaan

Musiikkia Vantaan kirkoissa 1.11.–18.11.

PUHDAS SISÄILMA, HYVÄ HENGITTÄÄ !!!

Teemme omakoti-, pari-, rivi- ja kerrostalojen ilmanvaihdon puhdistukset.

Hyödyt  työteho paranee  terveellisempi elinympäristö  ehkäisee kosteusvaurioita  sähkönkulutus pienenee  laitteiden käyttöikä pitenee

Yhteydenotot

NJ-Yhtiöt Oy Puh. 044 928 8913, sähköposti: hannu.kkk@luukku.com

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

VALOISAT PÄIVÄT VÄHENEVÄT

Suo itsellesi aikaa nauttia vapaa-ajastasi ilman turhaa stressiä kodin siistimisestä.

Hyödynnä kotitalousvähennyksesi. Me siivoamme kotisi puolestasi.

KAIKKI kodin siivoustyöt, kerta- ja sopimussiivoukset Myös ikkunoiden pesu Ota yhteyttä myös iltaisin.

Varaa ajoissa JOULUSIIVOUS

gsm. 0400 997 116

KOTISIIVOUSTA

Maanrakennus Lin-Vep www.lin-vep.fi p. 0400 619 111 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

●●

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Hautauspalveluja

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

●●

Oi Jeesus, lohdutukseni la 3.11. klo 20. Pyhäinpäivän konsertissa esiintyvät mezzosopraano Maria Kettunen, basso Jyrki Korhonen ja sellisti Hannu-Pekka Heikkilä. Säestäjänä Pami Karvonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●●

Beethovenin sinfoniat pianolla VIII su 4.11. klo 18.15. Olli Hautala, piano.

Sarjassa kuullaan kaikki Ludwig van Beethovenin sinfoniat Franz Lisztin pianosovituksina. Konsertin päänu-

●●

●●

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●●

●●

●●

●●

Pyhäinpäivän muistokonsertti la 3.11. klo 18. Lauluyhtye Verso l’ombra.

Vapaa pääsy.

Hiljaisuuden valo la 10.11. klo 19. Samuli Edelmann ja yhtye. Liput 25 e, www.lippupalvelu.fi.

Kirkkokonsertti — Fiuleja Ensemble ti 13.11. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Marraskuun romantiikkaa su 18.11. klo 18. Meritähti-pianotrion konsertti. Maria Avetisyan, viulu, Tuure Paalanen, sello, ja Laura Berg, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●●

MarjaSarja: Suomalaisia runoja ja säveliä su 11.11. klo 17. Eino Kaikkonen, lausunta, ja Kari Jerkku, urkuharmoni.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Taizé-laulut ovat yhteistä rukousta Musiikki ovat keskeinen osa

Sirkka-Liisa Helenius

hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi

Auratie 3

●●

merona Sinfonia no. 5 eli ns. Kohtalonsinfonia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Musiikkia, makkaraa ja pöytäpuheita Lutherin hengessä la 10.11. klo 17. Mukana piispa Irja Askola, näyttelijät Eeva-Maija Haukinen ja Martti Mäkelä sekä nokkahuilistit Tom Smeds ja Kari Jerkku. Vapaa pääsy.

Martinpäivän kirkkoillan konsertti la 10.11. klo 19. Pohjanmaan ja Savon virret kohtaavat. Mukana Irja Askola ja Ulla Pohjolan-Pirhonen. Musiikista vastaavat Jorma Hynninen, Esa Ruuttunen ja Kari Jerkku. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Konsertti Vuoristo-Karabahin lasten hyväksi su 11.11. klo 18.15. Armenialaista, länsimaista ja itäeurooppalaista musiikkia. Esiintyjinä Karen Mktrchyan, Atlan Karp, Salla Karakorpi, Miia-Mari Turunen, Joonas Tuhkuri, Seppo Varho, Rebecca, Joonatan, Jan-Paul ja Robert Roozeman, Iris Kaasinen, Tuulia Hero sekä viuluyhtye Viulissimo. Vapaa pääsy.

Laulut ja musiikki

Täyden palvelun toimisto 010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

Koulussa opitut maakuntalaulut ke 7.11. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat laulattavat maakuntalauluja. Vapaa pääsy.

Hämeenkylän kirkko

www.studionovora.fi Huonekalujen entisöinti & verhoilu.

Luotettavasti, laadukkaasti.

Gsm. 044 538 7967.

LKV tarjoaa rehell. ja huomaav. palv. kodin osto, myynti ym. puh. 044 211 2665 /0445 777 737 mikkidiili.fi

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48

...... Leikkaa minut talteen ja soita tarvittaessa

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Samuli Edelmann pitää lauantaina 10.11. Hiljaisuuden valo –konsertin Pyhän Laurin kirkossa.

Ranskassa sijaitsevan Taizén yhteisön rukouselämää.

Yhteisön rukouslauluista on tullut suosittuja Suomessakin.

Taizé-laulujen sävelmät ja sanat ovat usein pelkistettyjä. Silti ne puhuttelevat ja pysäyttävät perimmäisten kysymysten äärelle.

Lyhyet meditatiiviset laulut, joiden säkeistöjä toistetaan useita kertoja, keskittyvät olennaiseen. Tekstit voivat olla peräisin Raamatusta tai kristillisiltä ajattelijoilta.

Taizé-laulujen ekumeenisuus ilmenee siinä, että ne ovat peräisin monista eri kirkollisista perinteistä. Lauluille on myös tyypillistä se, että niitä lauletaan monilla eri kie-

lillä, muun muassa latinaksi.

Laulujen toistaminen antaa laulajalle mahdollisuuden perimmäisten kysymysten pohdiskeluun. Ne voivat auttaa löytämään sisäistä rauhaa ja syventämään yhteyttä Jumalaan, mutta ne myös yhdistävät laulajat toisiinsa. Rukouslaulu voi siis sekä tehdä tilaa henkilökohtai-

Hammashoitoa

selle mietiskelylle että luoda yhteisöllisyyttä.

Tänä syksynä Suomessa on ilmestynyt uusi kokoelma Taizé.

Lauluja. Se sisältää 130 laulua, joista 30 ilmestyy nyt ensimmäsitä kertaa suomeksi. Vanhimmat laulut ovat Anna-Maija Raittilan suomentamia.

Taizén yhteisön lauluja pääsee Helsingin alueella laulamaan muun muassa Tuomiokirkon kryptassa maanantaisin kello 18 pidettävässä Luottamuksen rukoushetkessä. Myös Mikael Agricolan kirkossa sunnuntaisin kello 18 pidettävä Tuomasmessu sisältää Taizé-elementtejä ja -lauluja.

Nora Repo Taizé. Lauluja. Kirjapaja 2012.

Ostetaan huoneistoja

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

ASUNTO RAHAKSI!

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

12

ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Sinikka Laikkola

Satuhammas Oy Puhelinajanvaraus (09) 321 4480

Pitkänsillanranta 15, HAKANIEMI, katutaso Vastaanotto myös Hammashoito Dentinelli/Korso p. 010 397 1710

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

Vantaan seurakunnat 1.11.–8.11.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys tiistaina Länsimäen kirkolla klo 9–11, ja torstaina Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13 edullisesti. Äitien iltakerho to 1.11. klo 17– 18.30. Pieni hartaus ja keskustelua. Ollaan rennosti yhdessä ilman paineita – hiljaakin saa olla. Lapsille omaa ohjelmaa. Eija Hyytiäinen ja Sinikka Kurunsaari.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Isoskuoro ja nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa nuorten veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17–17.45.

Nuorten bilisilta torstaisin klo 18.30–20.30 kirkon alakerrassa.

Rukousryhmä perjantaisin klo 19.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30 alakerrassa.

Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 12. Tarja Meijer, Hans Tuominen, Outi Noponen ja Samuli Hyvärinen, sello. Messussa sytytetään kynttilä jokaiselle vuoden aikana, pyhäinpäivästä pyhäinpäivään, hautaan siunatulle seurakuntalaisellemme.

Messu su 4.11. klo 12. Nuorten kirkkopyhä. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Outi Noponen, isoskuoro ja bändi, Näyttis. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 4.11. klo 17–19. Vieraana vankilapastori Marko Meijer. Kahvia, teetä ja sympatiaa.

Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Ilosanomapiiri ma 5.11. klo 18.30. Jari Araneva.

Perhekerho ti 6.11. klo 9–11.

Pientä tarjoilua ja kivaa yhdessäoloa. Tarja Meijer vierailee.

Seniorikerho ti klo 13–14.30.

Soittoa ja laulua kanteleen säestyksellä. Maisa Kumpulainen.

Raamattupiiri ti klo 18 kappelissa.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30 kappelissa.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 7.11. klo 14.

Kerho 7–8-v. tytöille ja pojille keskiviikkoisin klo 17–18.30 alakerrassa. Muutama paikka vapaana.

Kansakoululauluja laulamaan yhdessä! Ke 7.11. klo 18.30 Kultaisen Iän Laulajat laulattavat koulussa opittuja maakuntalauluja, johtaa Leena Sinisalo. Vapaa pääsy.

Sururyhmä läheisensä menettäneille pe 9.11. Lisätiedot ja ilm.

Susanna Heikkinen p. 050 593 5503 tai Tuomo Kahenvirta p.

050 530 6691.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30. Tarjolla välipalaa ja mukavaa puuhastelua yhdessä.

Lähetyspiiri to 1.11. klo 18.30.

Puuroperjantai klo 11. Hartaus ja puurolounas kaikille.

Messu su 4.11. klo 10. Tarja Meijer ja Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15.

Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16 Riikka-kanttorin johdolla.

Miestenpiiri keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka.

Taidekirkon salat avautuvat

T

iesitkö, että Hämeenkylän kirkossa on oikeastaan kaksi kirkkoa sisäkkäin? Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1966. Kun kirkko kävi pieneksi, arkkitehti Olli-Pekka Jokela suunnitteli sen ympärille uuden kirkon, joka valmistui vuonna 1992. Tänä vuonna Hämeenkylän nykyinen kirkko viettää 20-vuotisjuhliaan.

Kirkon taiteeseen ja arkkitehtuuriin voi perehtyä to 8.11. klo 18.30 Hämeenkylän kirkon taide ja arkkitehtuuri -illassa. Arkkitehti Olli-Pekka Jokela kertoo rakennuksesta ja Rea Anner perehdyttää kirkon taiteeseen.

Hämeenkylän kirkko on täynnä taidetta. Martti Aihan ja Silja Rantasen teokset johdattelevat kirkkoon tulijaa Kristuksen kärsimyksen ja ylösnousemuksen maisemiin. Kirkkosalissa on myös keraamisia enkeleitä, jotka on valmistanut Terttu Lemström.

Kirkkotekstiilien suunnittelusta vastasi tekstiilitaiteilija Katri Haahti. Hämeenkylän kirkon kellonsoiton on säveltänyt Einojuhani Rautavaara.

Taide ja arkkitehtuuri ‑ilta Hämeenkylän kirkossa to 8.11. klo 18.30.

Vaaralan kirkko

Rea Anner esittelee Martti Aihan ja Silja Rantasen taideteoksia.

Kirkkokuja 2

Kokkikerho tiistaisin klo 16.30– 18. Paikkoja vapaana 7–9-v. tytöille ja pojille.

Nuorten ilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Skaboja, syötävää, rentoa meininkiä ja lopuksi iltahartaus & laulua.

Perhekerho ke 7.11. klo 9–11.

Riikka-kanttorin muskarihetki.

Muualla Kotipyhäkoulu su 4.11. klo 11– 12 Asta Enqvistin kotona, os. Hevoshaantie 9 D. Laulua, leikkiä ja eläytymistä Raamatun kertomuksiin. Alle 4-vuotiaat voivat tulla yhdessä isomman sisaruksen tai aikuisen kanssa.

Isien ja lasten peli- ja saunailta ke 7.11. klo 18–20.30 Kuntokalliossa, os. Kuntokalliontie 6. Ota mukaan sisäliikuntavälineet, uima-asu ja pyyhe. Lopuksi iltarukous ja iltatee. Tied. Justus, 040 762 0162.

Koululaisten raamattukerho to 8.11. klo 18–19 Hyvärisillä, os.

Riekkomäentie 8.

Liikkari torstaisin klo 20–21.30 Sotungin koululla.

Kastettu Santeri Matti Juhani Eteläaho, Iina Tiia Maria Heinonen, Linea Olivia Alexandra Lindvall, Tiiu Åsa Matilda Pohjoisvirta, Minja Ada Cecilia Ylikännö.

Avioliittoon kuulutettu Mikko Juhani Österberg ja Niina Tuulikki Saloranta.

Hautaan siunattu Esko Tapani Uitto 71 v, Raimo Antero Lindholm 65 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu, pyhäinpäivä la 3.11. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, litur-

Markku Mattila

Hakunila

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13.

Omaishoitajien tapaaminen ti 6.11. klo 13.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13.

Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11.

Iltarukoushetki ke 7.11. klo 18– 18.30. Isoskoululaiset laulavat ja laulattavat nuorten veisuja ja virsiä.

gi Jaakko Kara ja kanttori HannuPekka Heikkilä.

Pyhäinpäivän iltakirkko 3.11. klo 18. Jukka Nevala, Jouni Salko ja Hannu-Pekka Heikkilä. Tilaisuudessa muistetaan vuoden aikana poisnukkuneita Hämeenkylän seurakuntalaisia ja sytytetään heille kynttilät. Kirkkokahveilla paikalla seurakunnan pappeja ja diakoniatyöntekijöitä.

Messu su 4.11. klo 10. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Saarnaaja Ahti Riihimäki Rauhanyhdistyksestä, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messussa laulaa Janne Peltokorpi.

Kirkkokahvit ja seurat.

Seurakuntailta to 1.11. klo 18.30. Laulamme yhdessä kauneimpia kansakoululauluja Hannu Lehtikankaan johdolla. Mukana Jukka Nevala.

Oi Jeesus, lohdutukseni -konsertti la 3.11. klo 20. Mezzosopraano Maria Kettunen, basso Jyrki Korhonen, sello Hannu-Pekka Heikkilä ja säestys Pami Karvonen.

Sururyhmä alkaa to 8.11. klo 18.

Syksyn aikana viisi kokoontumiskertaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Anne Puumalalle, p. 09 830 6472.

Hämeenkylän kirkon arkkitehtuuri- ja taideilta to 8.11. klo 18.30. Aiheena 20-vuotiaan kirkon arkkitehtuuri ja taide sekä niiden sanoma. Mukana kirkon arkkitehti Olli-Pekka Jokela ja Rea Anner.

Kastepäivä la 10.11. klo 14–17.

Kastepäivään voi tuoda kastettavaksi pienen tai isommankin lapsen. Mukaan juhlimaan voi kutsua myös lähipiirin. Tarjoamme kauniit puitteet ja kakkukahvit. Ilmoittautumiset ennakkoon pastori Matti Hyrylle, p. 050 491 0954 tai matti.hyry@evl.fi.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 5.11. klo 12.

Enni Mustosen tuotanto. Kirjana omavalintainen Mustosen teos.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 7.11. klo 18. Mukana Riitta Ahonen.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Messu ja lauluseurat su 4.11. klo 16. Jukka Nevala ja HannuPekka Heikkilä. Seuroissa veisataan Siionin kannelta.

Lapsille ja perheille Muksukirkko ke 7.11. klo 9.30.

Kynttilän kertomaa. 20 minuuttia kestävä lasten jumalanpalvelustuokio.

Muuta Seniorien jouluretki Porvooseen ti 4.12. Lähtö klo 8 Hä-

meenkylän kirkolta. Joululounas Haikon kartanossa. Hinta 50 e.

Sitovat ilmoittautumiset to 15.11. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6450.

Hämeenkylän kirkon 20-vuotishistoriikki Kuninkaan tiellä on ilmestynyt. Kirjaa voi ostaa kirkkoherranvirastosta.

Kastettu Iida Emilia Antikainen, Roope Eerik Samuel Lehtinen.

Avioliittoon kuulutettu Kimmo Juhani Salmela ja Riitta Marita Merranmaa.

Hautaan siunattu Kauko Ensio Waris 85 v, Tuula Marjatta Ahlqvist 73 v, Kaisa Päivikki Lavonius 69 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 1.11. klo 12–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 1.11. klo 13. Martti Sirviö, aiheena ”Harmonista!”

Naisten saunailta to 1.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Aikuisten näytelmäkerho torstaisin klo 19 päiväkerhotilassa.

Petri Winckel.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10. Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Pyhäinpäivän iltakirkko la 3.11. klo 18. Kimmo Saares ja Sanna Heikurinen. Mukana Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, johtavat Sirkku-Liisa Niemi ja Martti Sirviö, Ursula Hynninen sopraano, Mikael Keitel basso sekä Juhani Haapasalo, urut. Iltatee ja kahvi.

Sanajumalanpalvelus su 4.11. klo 10. Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 5.11. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 5.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Englanninkielinen raamat-

tupiiri ma 5.11. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 7.11. klo 11. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 7.11. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Etsijä-illat – viisi kohtaamista uskosta ja epäuskosta ke 7.11. klo 18.30. Outi Lehtipuu: ”Raamatulla päähän – miksi kirkossa tapellaan yleensä ja verkossa erityisesti?”

Nuorten messu ke 7.11. klo 20.

Hanna Vaittinen, Ida Laapio ja Tero Fleminch.

Rukousryhmä ke 7.11. klo 20.

Vanhemman väen ruusujuhla to 8.11. klo 13.

Sururyhmä to 8.11. klo 16 kokoustilassa. Tukea läheisensä menettäneille. Risto Auvinen ja Pia Olkkonen. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Miesten saunailta to 8.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Kahvittelua, lehdenlukua, yhdessäoloa.

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Maahanmuuttajanaisten suomen kielen piiri to 1.11. ja 8.11. klo 17. Maiju Tykkyläinen. Ilmoittautumiset Korson kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Runomummot pe 2.11. klo 13. ”Muistatko näitä vielä?” – vanhoja kouluaikaisia ja vähän uudempiakin runoja.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nupe-kahvila perjantaisin klo 18–21 Nikinmäen seurakuntakodissa. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua mukaan ohjaamaan oman aikataulunsa mukaisesti ja saavat tehtäviinsä koulutuksen.

Lisätiedot: Tero Fleminch, p. 050 461 0568.

5-vuotiaiden synttärit su 4.11. klo 15 Korson seurakuntakeskuksessa. Nukketeatteriesitys ja jäätelötarjoilu.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Suomen kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstai-iltapäivisin Nikinmäen seurakuntakodilla, Surviaisenkuja 1. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p.

040 732 6453.

Muuta Messu on yhteinen juhla. To 8.11. klo 16.30 yhteinen tapaaminen kaikille messun kehittämisestä kiinnostuneille, kirkkosali 2.

Korson hautausmaalle ei tehdä hautauksia pyhäinpäivän 3.11.2012 ja äitienpäivän 12.5.2013 välisenä aikana.

Kunniakäynti mereen menehtyneiden muistomerkillä la 3.11. klo 12 Eiran rannassa, Helsingissä.

Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat Korson seurakunnan alueen vanhuksia ja muita toimintarajoitteisia tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpitoja kunnostustöitä. Apu on asiakkaalle maksuton ja välitetään tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 830 6560.

Kastettu Tuukka Olavi Siniketo, Lilja Kristiina Mikkola.

Hautaan siunattu Ahti Alvari Patjas 91 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto

Varhaisnuorille

Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Matkailukerho 7–14-vuotiaille tiistaisin klo 16.30–18 Korson kirkon nuorisotiloissa.

Bändikerho 10–14-vuotiaille keskiviikkoisin klo 17–18 Korson kirkon bänditiloissa.

Moottoritekniikkakerho 8–12-vuotiaille tiistaisin klo 18– 19. Kulomäen seurakuntakoti, Kulotie 5.

Kerhoissa on vielä tilaa. Ilmoittautumiset: kerhoilmoittautumiset@gmail.com

Diakoniatoimisto

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 4.11. klo 10.

Avoinna ma–to klo 9–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, perhepäivystys Asolan seurakuntatalossa ti 10–12.

Huom: to 8.11. ei päivystystä.

13

Vantaan seurakunnat 1.11.–8.11.

Muuta

Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6710 tai 050 590 3495.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

Pyhäinpäivän kynttiläkirkko la 3.11. klo 15. Marja-Liisa Malmi.

Musiikkina Juhani Haapasalon Pyhäinpäivän vesper. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, Ursula Hynninen, sopraano, Mikael Keitel, basso, Sirkku-Liisa Niemi, kuoronjohto, Juhani Haapasalo, urut. Jumalanpalveluksessa luetaan viime pyhäinpäivän jälkeen poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään jokaisen muistolle kynttilä. Tilaisuuden jälkeen kahvitarjoilu.

Messu su 4.11. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Kohtaamisia Sanan äärellä -ilta su klo 17.30. Taneli Skytän aiheena on ”Ruumiin ylösnousemus”, musiikki Vuorilaulu-yhtye.

Iltatee, lapsille omaa ohjelmaa.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, keittotarjoilu, laulua ja seurustelua.

Ylistyksen ja rukouksen ilta ti 6.11. klo 19, Juha ja Kirsi Korkeamäki.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Rekolan joululaulukuoron harjoitukset ke klo 18.

Sururyhmä alkaa to 15.11. klo 18 ja jatkuu 6–8 kertaa. Ilmoittautumiset ke 7.11. mennessä, p.

09 830 6700. Luottamuksellinen, suljettu vertaisryhmä, enintään 8 henkilöä mahtuu mukaan.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30. Ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 50 senttiä.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 1.11 klo 17. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

Ehtoollishartaus to 1.11. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12. Marja-Liisa Malmi ja SirkkuLiisa Niemi.

Jumalan kohtaamisen ilta pe 2.11 klo 18.30 Koivukylän kirjaston salissa, Hakopolku 2. Puhujina evankelistapariskunta Kari ja Irja Kokkonen. Lastenhoito järjestetty. Järj. Rekolan srk ja Korson helluntaisrk.

Vanhemman väen iltapäivä ti 6.11. klo 12 Havunneulassa.

Lähetyksen kotipiiri ke 7.11. klo 18 Pirjo Heiskalla, Havukallionkatu 9 C 46.

Jorma Juhani Kyrö ja Susanna Birgitta From.

Anja Sinikka Kopsa 73 v.

Hautaan siunattu

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko

Taaperokerho torstaisin klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho suomeksi ja englanniksi torstaisin klo 9.30 kirkolla.

Family group in English and Finnish on Thursdays at 9.30 am in St. Andrew’s Church.

Vauvakerho perjantaisin klo 9 kirkolla.

Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 kirkolla.

Perhekerhot tiistaisin klo 9.30– 11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

Nuorille

Avioliittoon kuulutettu

Hautaan siunattu

Lapsille ja perheille

Rautkalliontie 4

Niilo Veikko Olavi Kemppainen, Väinö Sisu Samuli Pyykönen, Nella Olivia Stark, Elmo Julius Rantanen, Edith Alva Ester Heikkilä, Vilma Alina Vesala, Oliver Lauri Johan Åstrand, Emil Björn Elmer Weckström, Sofia Mariella Meri, Mikael Eser Peker.

Jones Junior Simba Mrema ja Indiana Lempi Hawanatu Koroma.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Vanhojen nuorten tapaaminen to 1.11. klo 18 kirkolla.

Isoskoulutus ti 6.11. klo 18 kirkolla.

Open doors keskiviikkoisin klo 18 kirkolla.

Rautkalliontien kerhohuone

rakunnan jäsenille. Sitovat ilmoittautumiset 2.11. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 tai paikan päällä Unikkotie 5B, ma–pe klo 9–15. Hinta 80 e.

Vetäjinä pastorit Tiina Komulainen ja Heikki Leppä. Lisätietoja Tiina Komulaiselta, puh. 050 310 6824 tiina.komulainen@evl.fi

Kastettu

Kastettu

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Talous solmussa? Tervetuloa taloudenhallinnan kurssille, jolla käsitellään päivittäisiin raha-asioihin liittyviä ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja. Kurssi alkaa 8.11. klo 10, Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3.krs.

Kurssi kestää kolme peräkkäistä torstaipäivää, klo 10–12. Ilmoittautuminen pe 2.11. mennessä: johanna.lehmusmies@evl.fi tai diakoniapäivystyksiin ma ja to klo 10–12 p. 050 439 9651.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 12. Toni Fagerholm, Emilia Helavuo, Samppa Laakso.

Pyhäinpäivän muistokonsertti la 3.11. klo 18 mukana lauluyhtye Verso l’ombra. Vapaa pääsy.

Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus la 3.11. klo 18.30. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakuntalaisten nimet. Marja Ruuska, Hanna Raunu, Terje Saard.

Messu su 4.11. klo 12. Heikki Leppä, Veikko Karhumaa, Terje Saard.

Leipää ja viiniä ➤

Naisten Pankki auttaa naisia yrittäjyyden alkuun muun muassa Liberiassa.

Su 4.11. klo 11 vietetään Martinristissä lähikirkkomessua, jonka jälkeen nautitaan lounas Naisten Pankin hyväksi. Lounaan hinta on aikuisilta 8 e, lapsilta 4 e.

Tikkurilan kirkko

Ilolan seurakuntatalo

Asematie 12

Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Laulupiiri pe 2.11. klo 13. Kahvio.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10. Kirkkokuoro. Jaakko Hyttinen, Sonja Turunen.

Messu su 4.11. klo 10. Pirkko Yrjölä, Tiina Komulainen, Samppa Laakso.

Johanneksen ilmestys – Kun verho vedetään sivuun ma 5.11. klo 18.30. Kahvio. Ilkka Rytilahti luennoi.

Kirkon ruokailun hartaus ti 6.11. klo 12. Alkoholiton ehtoollinen. Pirkko Yrjölä, Samppa Laakso.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 6.11. klo 12. Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 6.11. klo 13–14.30. Neuvotteluhuone.

Omaisryhmä ti 6.11. klo 17– 18.30 Mielenterveyskuntoutujien omaisten avoin vertaisryhmä.

Neuvotteluhuone. Tied. Toomas Takala, p. 050 511 1674 Miesten saunailta ti 6.11. klo 17.30. Betanian saunaosasto, Unikkotie 5 aB. Omalla äänellä lauluryhmä ti 6.11. klo 18.30. Nuorisotila.

Tikkurilan kirkon ovet ovat avoinna ke 7.11. klo 14–17. Olet lämpimästi tervetullut tutustumaan kirkkoon tai hiljentymään hetkeksi arjen kiireiden keskellä.

Aamurukouspiiri ke 7.11. klo 7.

Toimituskappeli.

Naisten saunailta ke 7.11. klo 17.30. Betanian saunaosasto, Unikkotie 5 aB. Arki-illan ehtoollinen ke 7.11. klo 18. Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 8.11. klo 16.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri to 8.11. klo 18. Ryhmähuone. Avoin piiri kaikentasoisille. Tied. Tiina Komulainen p. 050 310 6824 tiina.komulainen@evl.fi. Vetää Leila Nuotio.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 8.11. klo 18. Takkahuone.

Naisten lenkkisauna to 8.11. klo 18. Keskustelua iltapalan ääressä, iltapala 2 e.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 7.11. klo 12.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanokosken piiri ke 7.11. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 7.11. klo 14.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 8.11. klo 17.30. Tied. Lauri Wendland p. 050 302 3640.

Lapsille ja perheille Hertta–kirkonrotan satu- ja lauluhetki ke 7.11. klo 11 kauppakeskus Jumbossa.

Naiset sanan äärellä ma 5.11. klo 10–12. Lastenhoito järjestetty. Tikkurilan kirkon takkahuone.

Avoimet perhekerhot Tikkurila pe 2.11. klo 9.30. Kartanonkoski pe 2.11. klo 14. Tammiston kerhohuone ma 5.11. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila ti 6.11. klo 9.30.

Vauvaolkkarit ti Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30.

Mukavaa yhdessäoloa, askartelua, leikkiä, laulua, tarjoilua maksua vastaan ja hartaushetki. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot to klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs, Ylästö to klo 9.30.

Perheolkkari ti klo 9.30 Pakkalan ja Ilolan seurakuntatalol-

la. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539.

Pyhäkoulut su klo 10 Tikkurilan kirkko ja Ylästö, klo 11 Kartanonkoski, Ristipuro ja Ilola.

Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Kaksi lastenohjaajaa järjestää tekemistä. Ilmoita lapsesi tekstiviestillä, p. 050 5736235, viim. to klo 16 mennessä. Kerromme tekstiviestillä, mahtuuko lapsesi ryhmään. Alle 3-vuotiaiden maksimihoitoaika kaksi tuntia. Pieni eväs mukaan.

Maksuton. Lisätiedot Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi

Nuorille NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Walkers nuortenkahvila pe 2.11. klo 19–22.

Iso 1D -koulutus su 4.11. klo 16.

Wintti.

Jatkot su 4.11. klo 14. Walkers.

Iso 1A -koulutus ti 6.11. klo 16.30. Nuorisotila.

Walkers nuortenkahvila ke 7.11. klo 18–20.

Wintin ovet avoinna nuorille keskiviikkoisin klo 17–20.30.

Improboo– nuorten aikuisten improvisaatioteatteriryhmä ma 5.11. klo 18–21. Olotila–kahvila. Ilmoittautuminen: Toomas Takala 050 511 1674

Muuta toimintaa Pyhäinpäivän iltajumalanpalvelus Ruskeasannan kappelissa la 3.11. klo 16–17. Tilaisuudessa luetaan kaikkien vuoden aikana Ruskeasannalle haudattujen nimet. Maria Koukkari, Simo Santaranta, Toomas Takala.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 5.11. klo 13.30.

Hiljaisuuden retriitti Holmassa pe–su 23.11–25.11. Retriitin teemana on Anna-Maija Raittilan tuotanto. Retriitti on tarkoitettu ensisijaisesti Tikkurilan seu-

Aino Marjatta Kähkönen 92 v, Elsa Elma Liikkanen 87 v, Väinö Antero Puro 87 v, Onni Evert Hasanen 80 v, Sirkka Laila Inkeri Uimonen 80 v, Outi Eija Anneli Mankki-Ruoppa 48 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2. krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Terttu Lemströmin taidenäyttely Kasvokkain 28.10.–2.12. takkahuoneessa ja seurakuntasalissa. Avoinna kirkon aukioloaikoina.

Seniorikerho to 1.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 1.11. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Pyhäinpäivän messu la 3.11. klo 10 Mariakodin kirkkopyhä. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, avustava pappi Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Kari Jerkku.

Kirkkokahvit.

Pyhäinpäivän muistotilaisuus la 3.11. klo 18. Muistetaan vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia ja sytytetään kynttilät heidän muistokseen. Saarna Maari Santala, liturgia Ulla PohjolanPirhonen, kanttori Kari Jerkku.

Kantaattikuoro. Kirkkokahvit. Tilaisuudessa on mahdollisuus ilmoittautua sururyhmään. Suru-

Ensi sunnuntai on 23. sunnuntai helluntaista. Antakaa toisillenne anteeksi on päivän teema.

Raamatuntekstit ovat Ps. 119:162–168, Jes. 64:3–8, Fil. 1:6–11 ja Matt. 6:14–15.

Armon tarpeessa Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Matt. 6:14–15

14

Ville Kivimäki/Kirkon Ulkomaanapu

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

M

inulla on oikeus! Niin usein vedämme kotiin päin.

Vaadimme itsellemme asioita, joita emme mistään hinnasta soisi toiselle.

Haluamme erityiskohtelua. Toisen etuoikeudet ovat vääryys, omat etuoikeuteni ovat kohtuus.

Jeesuksen sanat kutsuvat meitä lähimmäisyyteen ja armollisuuteen. Hän ei koskaan johdata meitä välinpitämättömyyteen ja piittaamattomuuteen.

Vahingosta voi vaatia korvausta, mutta ei nöyryytystä tai kostoa. Väärintekoa saa vaatia lopetettavaksi. Vaatimusta ei kuitenkaan saa käyttää oman väärinteon välineenä.

Lopulta jokainen meistä on itsekäs. Me etsimme omaa hyväämme ja hyödymme toisen töppäilyistä.

Siksi tarvitsemme anteeksiantamusta Jumalalta ja lähimmäisiltämme. Yritetään muistaa tämä, yritetään olla ihmisiä Jumalan edessä ja lähimmäisiä toisillemme.

Heikki Leppä Tikkurilan seurakunnan pastori

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Vaatevarasto avoinna to 1.11. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Aamurukous ti 6.11. klo 9–10 sakastissa.

Lapsikuoron harjoitukset ti 6.11. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seniorikerho ke 7.11. klo 12.30– 14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kylämessu su 4.11. klo 12. Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Maija Maltela. Messuavustajina Seutula–Riipilän Martat. Kirkkokahvit.

Seniorikerho ti 6.11. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Seniorikerho to 1.11. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 1.11. klo 18.30–20.30.

Lähikirkkomessu ja lounas Naisten Pankin hyväksi su 4.11. klo 11. Saarna ja liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Sinikka Honkanen, mukana ryhmä Oltermannit-kuorosta. Messun jälkeen noin klo 12 lounas 8 e, lapset puoleen hintaan. Myytävänä mm. kortteja ja käsitöitä Naisten Pankin hyväksi.

Sanan ja rukouksen ilta su 4.11. klo 18. Ehtoollinen. Pasi Kilpeläinen ja Kari Kylmänen.

Naisten raamattupiiri ma 5.11. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Omat runot -piiri ke 7.11. klo 17– 19 Olotila.

Seniorikerho to 8.11. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 8.11. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 7.11. klo 13– 14.30.

Kannu

S:t Martins kapell

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Pyhäkoulu su 4.11. klo 11–12.

Kädet-kädentaitoryhmä su 4.11. klo 17–19. Teemme käsitöitä itsellemme ja diakoniatyötä tukevia diakoniamyyjäisiä varten. Tied. Kati Pyykkö, p. 050 357 7726.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Äiti–lapsi-ilta ti 6.11. klo 18.15– 19.45.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki. Alle 4-vuotiaalle toivotaan aikuinen mukaan.

Myyrmäen kirkolla sunnuntaisin klo 10 ja Soita ja laula -pyhäkoulu torstaisin klo 17.30–19, Viherpuiston asukaspuistossa ma 19.11. klo 10.30, Kanniston koulun nuoriso- ja asukastilassa su klo 11–12 (ei 11.11.).

Parisuhdeperheleiri 17.–18.11.

Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ohjaamassa Hanne ja Timo Laakkonen sekä Anni ja Heikki Mäkinen. Mukana myös pastori Maari Santala ja lapsi- ja perhetyönsihteeri Helena Fyhr.

Lapsille omaa ohjelmaa aikuisten työskentelyjen ajan.

Hinnat: perhe 90 e (ei srk:n jäsen 120 e), pari 70 e (ei srk:n jäsen 85 e). Tied. ja ilm. Helena Fyhr p.

050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi

Muuta Vantaan seurakuntien lähetysopintomatka Israeliin 3.– 10.3.2013. Käymme mm. Jerusalemissa, Betlehemissä ja Ramallahissa. Matkanjohtajat: lähetyssihteerit Sirpa Jalokinos p. 050 414 7234, Kaisa Aalto p. 050 512 1168 ja Päivi Peittola p. 050 410 3832. Hinta 1545 e, sis. majoituksen, puolihoidon ja koko viikon ohjelman. Vastaava matkanjärjestäjä Toiviomatkat. Ilm. Toiviomatkat p. 09 5657 170 tai toiviomatkat@toiviomatkat.fi.

Kastettu

Högmässa sö 4.11. kl. 12. Kaj Andersson, Agnes Auer.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12

ViAnda-kören övar ti 6.11. kl.

13.15– 15.30 Familjecafé to 8.11. kl. 9– 12 , i bakre delen av kyrkosalen. Babyrytmik med kantor Nina kl. 9.30.

Kaffe med dopp. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Dickursby kapell Stationsvägen 12B

Veckomässa ons 7.11. kl 8.30. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Allsångslunch ti 13.11. kl. 12 med kantor Nina Fogelberg och ViAnda-kören. Lunch med frivillig avgift till förmån för Kyrkans Utlandshjälp. Anmälan till lunchen: kansliet tfn 830 6262, senast den 6.11.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 5.11. kl. 9 –12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Folkhälsanhuset Vallmovägen 28

Veckomässa med Allhelgonatema fre 2.11. kl. 14. Anu Paavola, Agnes Auer.

Skriftskolan 2013 Föräldrasamling med info om skriftskolan 2013 to 15.11. kl.

18.30– 19.30 och ons 21.11. kl. 18.30– 19.30 i Bagarstugan, Kurirvägen 1, parkering vid kyrkan. Du väljer själv vilken du går på.

Yhteiset Asuntotyö Asuntotyön palvelu- ja puhelinajat p. 050 573 6354 ke 7.11. klo 10–12 Korson kirkolla ja ke 14.11.

Tikkurilan kirkolla klo 10–12.

Diakonia

Louna Elise Virsunen, Ava Josefina Saastamoinen, Otto Samuel Lehtinen, Aino Mathilde Mølgaard, Iivo Matti Oskari Alho, Annika Alisa Martansaari.

Hautaan siunattu Elli Helena Hakulinen–Ånäs 66 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagning tisd. kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Stilla orgelmusik lö 3.11. kl. 14 – 16. Kantorerna Agnes Auer, Samppa Laakso och Terje Saard.

Gudstjänst till de dödas mine på alla helgons dag lö 3.11. med parentation kl.16 (för dem som avlidit 1.10.2011–30.9.2012).

Anu Paavola, Agnes Auer.

Högmässa sö 4.11. kl. 10. Kaj Andersson, Agnes Auer.

Lotta Numminen

ryhmään ilm. ja tied. myös pastori Antti Isopahkala, p. 050 347 3096.

Sanajumalanpalvelus su 4.11. klo 10. Saarna ja liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Maija Maltela.

Pyhäkoulu su 4.11. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 4.11. klo 14.

Beethovenin sinfoniat pianolla VIII su 4.11. klo 18.15. Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassa kaikki Ludwig van Beethovenin sinfoniat Franz Lisztin tekeminä pianosovituksina.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lähetyspiiri ma 5.11. klo 15– 16.30 pieni srk-sali.

Seniorikerho ti 6.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 6.11. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 7.11. klo 9–11 kerhohuone 4.

Raamattupiiri ke 7.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke 7.11. klo 18–20 takkahuone. Jari Araneva avaa evankeliumitekstejä.

Uusi elämä Kristuksessa, Elävä vesi puhdistaa. Joh. 3. ja 4.

Laulupaja ke 7.11. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Keskiviikon sana -lähetysilta ke 7.11. klo 18.30–20. Majuri Hilkka Peltonen Pelastusarmeijasta kertoo koti- ja ulkomaan työstä.

Seniorikerho to 8.11. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 8.11. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Nuorten aikuisten romaninaisten ja lasten leiri pe–su 9.–11.11.

Kuntokallion kurssikeskuksessa. Ilmoittautuminen leirille viimeistään 5.11. Satu Nymanille p.

0458884644. Mukaan mahtuu 40 leiriläistä. Leiri alkaa pe klo 16 ja päättyy su klo 12. Ohjelmassa on yhteistä toimintaa ulkona ja sisällä ja raamattutunteja. Leirin hinta on aikuisilta 25 e, lapsilta 12 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Leirillä ovat mukana Satu Nyman, Lea Karhinen ja Eija Miettinen sekä lastenohjaajat Eija Lindholm ja Anette Kettunen.

Yksinhuoltajaperheiden retki Turkuun la 17.11. Lähtö Tikkurilan kirkon edestä klo 7.50 ja Myyrmäen kirkon pihasta klo 8.10. Paluu noin klo 18. Vierailu ja hartaushetki Tuomiokirkossa, pikkuritarikierros linnassa, lounas ja iltapäiväkahvi. Hinta aikuisilta 25 e ja lapsilta 15 e. Sitovat ilmoittautumiset Lea Karhiselle, p. 050 3818757.

Kuurojentyö Viittomakielinen messu su 4.11. klo 13 Tikkurilan kirkossa.

Elina Jokipaltio ja Seija Einola.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 6.11. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2.

Sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta. Viva-vapaaehtoinen Tuula Ikonen paikalla.

Viittomakielinen tuunauspiiri

Pyhäinpäivän rakkaat

P

yhänpäivänä muistellaan kuolleita rakkaita.

Silloin on tapana viedä haudoille kynttilöitä. Myös monissa kodeissa sytytetään kynttilä kuolleen perheenjäsenen tai sukulaisen muistoksi ja laitetaan esille hänen valokuvansa.

Syksyn viimassa lepattava kynttilänliekki on elämän vertauskuva. Kristillisen uskon mukaan jokainen hetki, jonka saamme elää, on Jumalan lahjaa. Kynttilän elävä liekki muistuttaa myös siitä, että maailmassa on vielä toivoa.

Vantaan kirkoissa järjestetään pyhäinpäivänä tilaisuuksia, joihin kutsutaan erityisesti viimeisen vuoden aikana läheisensä menettäneitä.

Hakunilan kirkossa ●●

Klo 12 messu ja kirkkokahvit.

Hämeenkylän kirkossa ●●

●●

Klo 18 iltakirkko ja kirkkokahvit. Mahdollisuus keskustella seurakunnan pappien ja diakoniatyöntekijöiden kanssa.

Klo 20 Oi Jeesus, lohdutukseni -konsertti. Mezzosopraano Maria Kettunen, basso Jyrki Korhonen, sellisti Hannu-Pekka Heikkilä ja säestäjänä Pami Karvonen.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Näkövammaistyö Kaamosleiri Vantaan ja Espoon näkövammaisille 21.–23.11. Hvittorpissa, Hvittorpintie 245, Masala, Kirkkonummi. Ilmoittautu-

●●

●● ●●

●●

Klo 18 iltakirkko sekä iltatee ja -kahvi.

Myyrmäen kirkossa ●●

Klo 18 muistotilaisuus ja kirkkokahvit. Mahdollisuus ilmoittautua sururyhmään.

miset ti ja to klo 9–11 Terhi Suonsivulle, p. 09 830 62 78 tai terhi. suonsivu@evl.fi to 1.11. mennessä. Leirin hinta on 35 e.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5A, Tikkurila

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Avoin olohuone kaikenikäisille.

Taidetta esillä! Vantaan kuvataidekoulun oppilaiden teoksia 29.10–23.11.

Kysy neuvoa kännykän ja Internetin käytössä ma klo 12–13.

Korttientekoviikko 5.11.–9.11.

Tee vaikkapa isänpäivä- tai joulukortteja. Korttipöytä, tarvikkeet ja ohjaaja ovat sinua varten koko Olotilan aukiolon ajan.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy meiltä myös lisää muista seurakuntien tarjoamis-

Klo 14–16 hiljaista urkumusiikkia. Kirkon penkissä voi viivähtää haluamansa ajan.

Klo 16 ruotsinkielinen muistojumalanpalvelus.

Klo 18 pyhäinpäivän muistokonsertti. Lauluyhtye Verso l’ombra. Vapaa pääsy.

Klo 18.30 suomenkielinen iltajumalanpalvelus.

Rekolan kirkossa ●●

Korson kirkossa ●●

Pyhäinpäivä la 3.11. ke 7.11. klo 15–17.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Askartelemme lähetysmyyjäisiin.

Viittomakielinen kohtaamispaikka to 8.11. klo 14–16 Tikkurilan Olotilassa, sisäänkäynti Vehkapolun kävelykadulta. Kahvia tarjolla klo 14–15 omakustannushintaan. Viva–vapaaehtoinen Tuula Ikonen paikalla.

Viittomakielinen perhekerho pe 9.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa Sellon kauppakeskuksessa Espoossa, Leppävaarankatu 7 B, 3.krs. Lastenhoito klo 10–11.

Pyhän Laurin kirkossa

Klo 15 kynttiläkirkko ja kahvit. Mahdollisuus keskustella seurakunnan pappien kanssa. Voi tuoda oman kynttilän ja sytyttää sen läheisen muistolle kirkon pihalla olevan ristin juurelle.

Ruskeasannan kappelissa ●●

Klo 16 iltajumalanpalvelus, jossa muistetaan vuoden aikana Ruskeasannalle haudattuja.

ta vapaaehtoistyömahdollisuuksista.

Sairaalasielunhoito Näkökulmia saattohoitoon ja kuolemaan -luennot ti 6. ja ti 13.11. klo 18–20 Kilterin koululla, Iskostie 8. Ensimmäisen luennon aiheena on Saanko elää – saanko kuolla? Toisen luennon aiheena on Elämää surun kanssa. Vapaa pääsy.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

15

koonnut Heli Kulmavuori

Yksin Venetsiassa Taiteilija vetää tyhjälle paperille ensimmäisen viivan. Rukouksessa — Jumalan puoleen kurottautumisessa — on jotain samankaltaista. Rax Rinnekankaan uudessa elokuvassa Veden peili keski-ikäinen mies etsii itseään taiteen ja uskonnon kautta. Muistot ja nykyhetki limittyvät kiireettömäksi vuoropuheluksi.

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin esittämän valokuvaaja Lauri Harkon elämä ei ole mennyt kaikilta osin niin kuin olisi pitänyt. Hän matkustaa Venetsiaan, kuten hänelle tärkeä kirjailija Joseph Brodsky aikoinaan. Siellä hän käy läpi elämäänsä kirjoittamalla kirjeitä edesmenneelle hengenheimolaiselleen.

Neuvostoliitosta karkotetulle Brodskylle Venetsiasta tuli Leningra-

din korvaava kotikaupunki. Hänen seuraajansa käy rapautuvassa kaupungissa läpi lapsuuttaan, äitinsä kohtaloa ja isäsuhdettaan.

Rinnekankaan luoma mielenmaisema-Venetsia ei ole labyrintti ilman ulospääsyä. Silta nykyarkeen löytyy ystävyydestä, kun yksinäinen mies tapaa hotellissa toisen elämänsä kiertoradalla haahuilevan taiteilijan.

Hannu-Pekka Björkmanin henkistynyt olemus vakuuttaa. Veden peilin rosoisen kauniit kuvat ja tunnelmat piirtyvät muistin perukoille.

Hannu-Pekka Björkmanin henkistynyt olemus menee ihon alle.

Tuhka asettuu taloksi Suomessa joka kolmas vainaja tuhkataan. Tuhkat on pantava multiin ja niille on kehitettävä säällinen säilytysratkaisu. Suomen hautaustoimilain mukaan ”tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan”.

Amerikassa ei moisia ohjeita ole. Siellä kukoistavatkin uskomattomat uurnaratkaisut. Tuhkatun vainajan voi esimerkiksi pakata täytteeksi suloiseen pehmonalleen.

Huggable Urns:in (Halattavien uurnien) suosituin tuote on Snow Teddy Bear (Luminalle), jonka hinta on 199 dollaria.

Tuhkatut vainajat pehmonallessa …

Todellinen Star Trek -fani voi päättää maallisen vaelluksensa design-kuutioon, jonka kyljessä on teksti The Voyage Continues (Matka jatkuu) ja hinta rouheat 799 dollaria.

Heavybändi Kissin fanituotevalikoimaan on sesonkiluonteisesti kuulunut arkku, uurna, muistomerkki ja muistokynttilä. Tuotteet valmistanut Eternal Image kertoo, että “hautaustuotteet tarjoavat faneille ainutkertaisen mahdollisuuden ilmaista rocktähtiä kohtaan tuntemaansa intohimoa”. Bändin kuvalla ja logolla varustetun metalliuurnan saa omakseen 650 dollarilla.

… tai Barack Obaman päässä.

1.11. Onnea, Pyry!

●● ●● ●●

”Lasta voi opettaa rauhoittumaan. Lapselle voi esimerkiksi sanoa, että hengitäpä nyt oikein syvään ja tunnustele, miltä rauhallinen hengitys tuntuu. Kuuntele, mitä ääniä kuulet itsessäsi ja mitä ääniä kuulet ulkopuoleltasi.”

Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Pyhäkoululehdessä 5/2012

Maltillisempi vaihtoehto on tiimalasi, joka täytetään hiekan sijaan tuhkalla. Ja hintakin on vain 400 dollaria.

Selkäpiitä karmivimman ratkaisun tuhkan säilytykseen tarjoaa Cremation Solutions (Tuhkausratkaisut). Vainajan kuvan perusteella valmistetaan päästä näköispatsas, jonka sisään tuhkat sijoitetaan. Yritys valmistaa myös julkkispääuurnia, muun muassa presidentti Barack Obama on suosittu. Koska patsaat valmistetaan käsityönä, hintaakin kertyy: 2500 dollaria ja kaksi viikkoa, niin marmorijalustalta maailmaa tutkaileva pääpatsas on valmis takanreunalle.

Postia Ugandasta Lokakuisena tiistaina eteisen matolla lojui jotakin, jota harvoin enää näkee: postikortti. Kuka sellaisen on lähettänyt? Ugandalainen postimerkki saa viimein keksimään, mistä on kyse. Hyvänen aika, joku on tosiaan muistanut minua!

Freelancer-toimittaja Anne Heinonen on viimeisen viiden vuoden aikana viettänyt enemmän aikaa Afrikassa kuin Suomessa. Hän on myös yrittänyt päästä eroon ylimääräisestä tavarasta kuten postikorteista, joita hän on keräillyt. Kaikkia korttejaan Heinonen ei kuitenkaan raaskinut heittää pois, vaan keksi niille parempaa käyttöä.

Syntyi projekti Terveisiä — lähetetään maailma lähemmäs yksi postikortti kerrallaan.

Heinonen kutsui ihmisiä mukaan Facebookin kautta ja pyysi heitä ilmoittamaan

16

Kampalassa asuva Joyce kertoi kuulumisiaan ja kutsui käymään.

Kerron heille sukutarinat ihmisistä, joiden geenipalikoista heidätkin on rakennettu.

Kerron myös, että kaikkien on määrä kuolla. Kerron, mitä uskon tapahtuvan kuoleman jälkeen. Lapset kuuntelevat korvat höröllä.

Kun isoäitini tekee tajuttomana kuolemaa sairaalassa, vien ”lapsia pitää suojella vaikeilta asioilta” -vastalauseista huolimatta omani jättämään hänelle jäähyväiset. Hetki on kaunis.

Kun sukulaistyttö menehtyy vuoden ikäisenä vaikeaan sairauteen, lapseni suhtautuvat siihenkin tyyneydellä. En voi kuin ihmetellä ja ajatella, että niin sen kuuluukin mennä. Että jos lapsille vain antaa tilaisuuden, he kohtaavat kuolevaisuuden mutkattomasti, osana elämää.

Edesmenneen sukulaislapsen kuva on ja pysyy keittiön ovessa. Se auttaa meitä olemaan onnellisia siitä, mitä meillä on. Se on meidän avoin hautamme.

Natalia Kisnanen

Hans von Schantz

Sinuiksi kuoleman kanssa

eskiajalla nunnaluostarin pihamaalla oli tyhjä hauta. Se ei muistuttanut vain Kristuksen ylösnousemuksesta. Se pani ohikulkijat miettimään elämän rajallisuutta: ennemmin tai myöhemmin haudataan meistä jokainen.

Tuo tieto innoitti minut jo lapsena etsimään lohtua pitkistä kävelyistä kauniilla hautausmailla. Omat mielenkuohuni asettuivat oikeaan kokoluokkaansa, kun luki hautakivien tekstejä. Kaikki nuo ihmiset ehtivät varmasti murehtia monenmoisia asioita. Mitä on murheista jäljellä nyt?

On kavereita, joita en saa mukaani kirkkomaille millään. He sanovat, etteivät halua miettiä mitään, mikä muistuttaa elämän päättymisestä.

Kukin toimii tyylillään, mutta lasteni en soisi liittyvän heihin. En halua, että heidän päivänsä menee pilalle aina, kun kuolema muistuttaa olemassaolostaan.

Yritän. Otan lapset mukaan hautausmaalenkeille.

osoitteensa, mikäli haluavat saada tervehdyksen Afrikasta. Nimiä ja osoitteita kertyi kymmenittäin. Heinonen alkoi tarjota postikorttejaan sattumalta tapaamilleen ihmisille Ugandassa ja Ruandassa. Hän myös valokuvasi korttien lähettäjät, jotta vastaanottajat voisivat nähdä heidän kasvonsa projektiin liittyvässä blogissa osoitteessa cardsfromworld.wordpress.com.

Projektin tarkoituksena on tuoda ihmisiä lähemmäs toisiaan ja osoittaa, että Afrikka on paljon muutakin kuin nälänhätää, sotia ja kärsimystä. Korteissa ihmiset ovat jakaneet arkisia kokemuksiaan, joskus huoliaankin.

— Osa ei ollut ennen kirjoittanut postikorttia. Moni ei ymmärtänyt englantia tai osannut kirjoittaa mutta sai apua toisilta.

Ihmiset ovat olleet innostuneita.

Jos vielä haluaa saada postia Afrikasta, osoitteensa voi lähettää osoitteeseen anne@anneheinonen.com.

— En kuitenkaan voi enää luvata, että kaikki saavat kortteja, sillä sain Suomesta töitä ja palaan sinne pian.

Osan korteista pystyn lähettämään vasta seuraavalta reissulta, Ruandasta tavoitettu Heinonen kertoo.

Pyry on luontoaiheinen pojannimi, jonka nimipäivä on sijoitettu suomalaisen talven tuloon sopivasti marraskuuhun.

Nimipäiväkalenteriin Pyry tuli vuonna 1995. Sitä ehdotettiin etunimeksi jo 1910-luvulla samaan aikaan Leimun ja Kosken kanssa.

Näistä vain Pyryn suosio alkoi kasvaa.

2000-luvulla on 1720 pojalle annettu nimeksi Pyry.

Vartin retriitti

K

2012 jKr.