Lauri 2012 nro 39 (22 11) by Kirkko ja kaupunki

VANTAAN

Cilla Stenbäck irtisanoutui työstään ja ryhtyi yrittäjäksi ➤ 7

22.11.12

www.vantaanlauri.fi

Tikkurilan ja Vaaralan kirkot ovat purkukunnossa ➤➤5 ”Työuupumus hiipi hitaasti” ➤➤6 Maasaityttöjä myydään yhä lapsivaimoiksi ➤➤8–9

Jani Laukkanen

Laulaja Koop Arponen:

”Enää juurettomuus ei haittaa” ➤➤3

Mitä rukous auttaa marraskuun märässä? — Lauri Maarala ➤ 16

Uutiset

Nuoret eivät tahdo luopua kotikirkostaan

Pääkirjoitus 22.11.2012

Seinät vai ihmiset? Tikkurilan uusi kirkko olisi jo rakennettu, jos kirkon jäsenmäärä Vantaalla seuraisi kaupungin väestönkasvua. Ruotsinkielinen seurakunta saisi Larsgårdenin eikä Vaaralassa tarvitsisi miettiä kirkon purkamista. Vantaan seurakuntien ja Vantaan kaupungin väestökäyrät kuitenkin etääntyvät toisistaan. Kirkosta eroamisen lisäksi tähän vaikuttaa muuttoliike. Seurakunnista muutetaan pois enemmän kuin uutta väkeä tulee tilalle. Kaupungin väestönkasvusta iso osa on nimittäin maahanmuuttajia ja heistä vain pieni osa on luterilaisia. Toistaiseksi Vantaan seurakuntien talous on vielä melko hyvässä kunnossa, mutta tulevaisuus ei näytä yhtä hyvältä. Jäsenten väheneminen näivettää taloutta ja kulut nousevat. Kirkolla on myös ihan ikioma eläkepommi, jota seurakunnat maksavat budjeteistaan. Lisäksi Vantaan kirkoista suuri osa on korjauslistalla. Tässä tilanteessa täytyy päättää, kuinka paljon rahaa käytetään seiniin ja kuinka paljon ihmisiin. Jos kaikki toivotut investoinnit tehdään, pitää vähentää reippaasti työntekijöitä. Silloin vantaalaisilla on vähemmän kuuntelevia korvia ja auttavia käsiä. Tätä ei varmaan kukaan halua, joten luottamushenkilöiden on tehtävä rakennushankkeista vaikeita päätöksiä. Jotkut tilat korjataan, toisista täytyy luopua ja kaikkien tilalle ei saada uusia.

Vaikka Vaaralan kirkossa on ollut sisäilmaongelmia ja vesivahinkoja ja pitkäaikaista oleskelua tiloissa on kehotettu välttämään, nuoria kirkon ongelmat eivät huolestuta. Emma Perälä ja Jani Karikoivu eivät ole kuulleet, että kukaan kirkolla paljon aikaa viettävistä nuorista olisi saanut oireita tai lakannut käymästä siellä sen huonon kunnon vuoksi. — Perusrakenteet ovat ihan riittävän hyvässä kunnossa. On vaan hyvä, että nuorilla ei ole käytössä mitään uutuutta kiiltelevää paikkaa, Jani Karikoivu toteaa. Emma Perälä ja Jani Karikoivu eivät usko, että toiminnan siirtäminen Länsimäkeen tai Hakunilaan voisi korvata Vaaralan kirkkoa. Nuorten mielestä Vaaralan kirkon etuna ovat olleet hyvät bussiyhteydet monesta suunnasta ja se, että toiminta on omaehtoista. Nuoret tulevat paikalle omilla avaimillaan. Emma Perälä kehuu myös alueen rauhallisuutta: vieressä ei ole esimerkiksi baareja tai ostaria.

Toiminta jatkuisi muualla Alueen asukkaiden aktivoituminen kirkon säilyttämiseksi ei ole yllättänyt Hakunilan seurakunnan kirkkoherraa Hans Tuomista. Ihmisten aktiivisuus on Tuomisen mukaan osoitus siitä, että kirkon ympärille on syntynyt yhteisöllisyyttä. Kirkko on paljon enemmänkin kuin pelkkä rakennus. Mikäli purkutuomio kuitenkin tulee, nuo-

Emma Perälä (vas.), Joel Stockmakare, Rasmus Simell, Jessiina Nurmela, Aino Perälä ja Jani Karikoivu (keskellä) viettävät Vaaralan kirkossa paljon aikaa. ret pääsevät alusta alkaen vaikuttamaan siihen, miten ja missä toiminta jatkuu. — Haluamme, että kirkko säilyy, mutta valmistaudumme siihen, että siitä pitää luopua, Tuominen kertoo. — Mikään toiminta ei myöskään lopu, eikä kirkon käyttäjiä jätetä yksin. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätyi kannattamaan Vaaralan kirkon purkamista marraskuun kokouksessaan. Mikäli yhteinen kirkkovaltuustokin hyväk-

syy asian 4. joulukuuta, toiminta kirkolla jatkuu enää ensi kevään. Toinen vaihtoehto on peruskorjaus, jonka hinnaksi on arvioitu 390 000–850 000 euroa. Vantaan seurakuntayhtymä toivoo alueelle kaavamuutosta, joka mahdollistaisi asuntojen rakentamisen puretun kirkon paikalle. Sen yhteyteen voisi tulla seurakunnan tila lapsille, nuorille ja perheille.

Hanna Antila

Vantaalta Yhteisvastuulle 116 000 euroa

hteisvastuukeräys tuotti tänä vuonna Vantaalla lähes 116 000 euroa. Tuotto parani edellisvuodesta noin 15 000 eurolla. Viime vuosina keräystulos on Vantaalla vaihdellut 86 000 ja 100 000 euron välillä. Tämän vuoden tuloksen ylittää vain vuoden 2010 keräystulos, joka nousi 150 000 euroon Haitissa juuri ennen keräystä tapahtuneen maanjäristyksen takia. Vantaankosken seurakunta ylitti oman tuottonsa viime vuodesta reilusti ja kokosi yli 30 000 euroa. Yksi keräyksen voimannäyte oli toukokuussa toteutettu golf-tapahtuma. — Tavoite oli tuplata tulos, mutta nyt onnistuttiin jopa paremmin. Pohjana on hyvä perustyö ja tämän vuoden uudet onnistu-

●●

Tuhkahautaus kallistuu ensi vuonna Vantaalla. Tuhkaus krematoriossa maksoi aiemmin vantaalaisille 80 euroa, ensi vuonna 150 euroa. Kirkkolain muutos edellyttää, että hautausmaksuissa on huomioitava paremmin todelliset kustannukset. Nykyinen hinta ei kata krematorion käyttökustannuksista edes työvoiman osuutta.

Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares siirtyy Kirkon tiedotuskeskukseen.

neet ideat, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen. Tulevan keräyksen tavoitteet ovat Vantaankoskella jo selvät. — Pyrimme vielä isompaan tulokseen. Ajatus on saada tapahtumasta yhteisöllisempi ja pohtia erilaisia yhteistyömahdollisuuksia. Keräys tapahtumineen on myös hauska asia, siinä sivussa tuotetaan rahallista tukea. Täytyy olla rohkeutta käyttää erilaisia ideoita. Koko maassa Yhteisvastuukeräys tuotti reilut 4,1 miljoonaa euroa, mikä on vähemmän kuin viime vuonna. Varoilla torjutaan ylivelkaantumista Suomessa ja tuetaan pienrahoitustoimintaa Ugandassa.

●●

Timo Saarinen

Kunto ei huoleta nuoria

Jani Laukkanen

Jäljelle jäävien seinien täytyy olla sellaiset, että niiden sisällä työntekijöiden ja seurakuntalaisten on terveellistä olla. Nyt kaikki tilat eivät ole sellaisia. Tikkurilan kirkossa osa tiloista on käyttökiellossa ja osa työntekijöistä ei pysty tekemään siellä lainkaan töitä. Vaaralan kirkossa oleskeluaikaa on jouduttu rajoittamaan. Ikävintä on, että päätöksiä joudutaan tekemään kirkoista, jotka eivät suinkaan ole ihmisille pelkkiä seiniä. Tikkurilan kirkko on historiallisesti tärkeä, mutta huonokuntoisen rakennuksen peruskorjaus tulee kalliiksi eikä lopputulosta voida taata. Vaaralan kirkko on esimerkki avoimuudesta ja seurakuntalaisten sitoutumisesta: nuoret ovat saaneet kirkkoon omia avaimia ja rakennuksen eteen on tehty talkootöitä. Mutta kannattaako sen kunnostamiseen laittaa 850 000 euroa vai rakentaa jotain uutta?

aaralan kirkon purku-uhka on herättänyt siellä käyvissä nuorissa hämmästystä ja surua. Toivoaan nuoret eivät ole kuitenkaan menettäneet, vaan uskovat, että kirkko voidaan vielä säilyttää. Nuoret ovat ottaneet kantaa yleisönosastossa ja laittaneet nimiään nettiadressiin, jossa vaaditaan kirkon säilyttämistä. 20.11. mennessä adressiin oli kertynyt lähes 400 nimeä. Nuoret ovat myös koonneet ”100 syytä säilyttää Vaaralan kirkko” ja aikovat vedota yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka tekee lopullisen päätöksen kirkon kohtalosta. Emma Perälälle, 20. ja Jani Karikoivulle, 18, Vaaralan kirkko tuntuu kodilta. — Oma kirkko on nuorille iso juttu. Esimerkiksi Hakunilan kirkolla ei ole samanlaista tunnelmaa, Emma Perälä kuvailee. Kirkolla ei ole pelkästään vietetty aikaa kavereitten kanssa, vaan nuoret ovat myös tehneet siellä töitä. Emma on vetänyt nuorteniltoja ja siivonnut, Jani tehnyt talonmiehen hommia kuten ajanut nurmikoita. — Täällä nuori saa tuntea olevansa täysivaltainen kirkon jäsen. Nuoret saavat harjoitella luottamuksen arvoisena olemista, Emma sanoo.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Yhteisvastuukeräys tuotti Vantaalla tänä vuonna paremmin kuin viime vuonna.

Korson vt. kirkkoherra Kimmo Saares on valittu Kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapalveluyksikön johtajaksi. Yksikkö vastaa Yleisradion hartausohjelmista ja tuottaa uskontoon, elämänkatsomukseen ja eettisiin kysymyksiin liittyviä ohjelmia. Saares on tehnyt radioja televisio-ohjelmia ja juontaa Aamusydämellä-ohjelmaa. Hän aloittaa tehtävässä tammikuussa. Uudesta vt. kirkkoherrasta päätetään marras-joulukuussa.

●●

Lasten virsi - laulukokoelma otetaan käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Lasten omaa virsikirjaa on tarkoitus käyttää esimerkiksi perhemessuissa, kerhoissa ja kouluissa. 170 laulusta puolet on uusia, osa kirjaa varten tehtyjä. Uusia teemoja ovat muun muassa luonnonsuojelu ja surun käsittely. Lasten virren julkaisee Seurakuntien Lapsityön Keskus ja kustantaa Lasten Keskus.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Jani Laukkanen

Kolumni Sanomisen rajat K ävin siipan kanssa isänpäivän kunniaksi teatterissa. Kansallisteatterin suurella näyttämöllä pyöri Juha Jokelan käsikirjoittama ja ohjaama Patriarkka. Jokelalla on terävä kynä ja draaman taju. Edelliset ja nykyiset sukupolvet ja -puolet saavat näyttämöllä kyytiä. Kansallinen instituutio täyttyy aikamme patriarkoista: miehistä, joiden koko elämä on ollut yhtä suurta projektia. Siinä maailmassa miesten välinen sidos on vahva ja naiset tietävät paikkansa. Tai niin ainakin miehet luulevat. Vastassa on tiedostava pullamössösukupolvi, ajatushautomoissa identiteettiään etsivät ja työstävät jarnot ja petrat. Näytelmän roolihenkilöjen pohdinnat ovat paikoitellen poliittisesti hyvinkin epäkorrekteja. Roolihahmon repliikkiin uskaltaa ja voi kirjoittaa sen, mitä muuten ja muualla yhteiskunnassa on vaikea sanoa.

Koop Arposen tie on kulkenut katumuusikosta Idols-voittajaksi ja oman bändin solistiksi.

Oman tiensä kulkija Muusikon elämässä Koop Arposta viehättää vapaus.

ielä joitakin vuosia sitten musiikilla itsensä elättäminen tuntui Koop Arposesta hienolta mutta kaukaiselta ajatukselta. Ensiaskelia kohti unelmaansa hän otti soittamalla kadulla ja pienissä brittipubeissa, joissa paikalla saattoi olla vain parikymmentä juoppoa. Nyt hän on kiireinen muusikko, joka keikkailee monenlaisissa paikoissa. — Tässä kuussa teemme 23 keikkaa. Niitä tulee, vaikka biisit eivät soi radiossa. Maine leviää suusta suuhun, Koop kertoo. Tyytyväisyyttä lisää se, että muusikonura etenee nyt omin voimin, osana englanninkielistä folkrockia soittavaa Flute of Shame -bändiä. Viime vuonna Koop Arponen irtisanoi sopimuksensa suuren kansainvälisen levy-yhtiön kanssa ja pyörittää nyt omaa ohjelmatoimistoaan. — Silloin kun en ole keikoilla tai tekemässä musiikkia, istun koneella ja teen paperitöitä. Se on sellaista yrittäjän elämää.

Idols-voitto yllätti Englannissa valtaosan elämästään asunut Koop Arponen tuli tunnetuksi suomalaisille voitettuaan Idolsin vuonna 2008. Hän oli lähtenyt kisaan hetken mielijohteesta, eikä uskonut pärjäävänsä. — Englannissa en olisi ikinä voinut lähteä mukaan tosi-tv-ohjelmaan. Siellä media voi

pilata koko elämän, sillä julkisuus on paljon raadollisempaa kuin Suomessa. Täällä lähdin mukaan, koska ajattelin, ettei minulla ole menetettävää. Ajattelin, että viivyn Suomessa puoli vuotta ja palaan Englantiin. Idolsia Koop kuvaa hyväksi kouluksi ja hienoksi kokemukseksi. Hän ei kuitenkaan ole aivan varma, saivatko suomalaiset kilpailussa kuvaa siitä, millaista musiikkia hän oikeasti haluaa tehdä. Myös äkkiä tullut julkisuus tuntui pelottavalta. — Olen aina ollut tosi tarkka siitä, mitä sanon. Oli hankalaa, kun piti antaa haastatteluja eikä suomen kieleni vielä neljä vuotta sitten ollut yhtä hyvä kuin nyt. En voinut olla varma, ymmärtävätkö ihmiset, mitä tarkoitan.

Onnellinen sekarotuinen Keikkailu on tarjonnut Koop Arposelle tilaisuuden tutustua perusteellisesti edesmenneen isänsä kotimaahan. Koopin äiti on hollantilainen ja perhe asui ensin hetken aikaa Suomessa, sitten Belgiassa ja lopulta Englannissa. Suomeen Koop Arposen toi armeija. — Tulin Suomeen armeijaan ennen kaikkea mummon ja papan vuoksi. Pappani oli ollut sodassa. Armeijavuosi oli tosi hyvä kokemus, vaikka maa oli ikään kuin uusi eikä minulla ollut suomalaisia kavereita, kun tulin. Toisen kerran Koop palasi Suomeen isänsä kuoltua. Hän halusi tutustua paremmin suomalaisiin juuriinsa ja päätyi radanrakentajaksi Seinäjoelle. Suomessa vietettyjen vuosien jälkeen olo on yhä juureton, mutta Koop ei pidä sitä pelkästään negatiivisena asiana.

— Kotini on siellä, missä ovat tavarat, ystäviä ja tyttöystävä. Nuorena olin vähän kateellinenkin siitä, että englantilaisilla kavereilla oli juuret siellä, suomalaisilla sukulaisilla Suomessa ja hollantilaisilla Hollannissa, mutta minulla ei ollut juuria oikein missään. Enää se ei haittaa. Olen onnellinen sekarotuinen.

Muusikko elää päivän kerrallaan Koop Arposen mielestä parasta muusikon elämässä ovat vapaus ja itsenäisyys. — Englannissa tein jonkin aikaa rakennusalan yhtiössä toimistotöitä kahdeksasta kuuteen ja maanantaista perjantaihin. Muusikon työssä en ole samalla tavalla sidottu vaan voin itse ohjata uraani. Saan tehdä sitä, mikä on intohimoni, ja olen siitä tosi kiitollinen. Kaikki eivät saa tehdä sitä työtä, josta tykkäävät. Vapauden kääntöpuolena on epävarmuus. Muusikon on vaikea suunnitella tulevaisuuttaan. — Koko ajan on pieniä paineita. Tiedän, milloin ovat seuraavat keikat, mutta sitä, mitä sen jälkeen tapahtuu, ei voi tietää. Epävarmuus pitää muusikon nöyränä. Flute of Shame on esiintynyt tuhansille ihmisille ulkomailla, mutta edelleen bändille kelpaavat keikat pienissä baareissa, häissä ja hautajaisissa. — Aina jos joku tarvitsee musiikkia jossakin, me soitamme. — Unelmani olisi soittaa jonkun oman suosikkibändini kuten Mumford & Sonsin lämppärinä. Vielä parempi olisi, jos he soittaisivat joskus ennen meitä, Koop sanoo ja nauraa. Hanna Antila

Koop Arponen, Flute of Shame ja Kansallisoopperan sopraanoja pe 30.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 25 e.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Entäs sitten sanomisen tavat ja rajat muualla yhteiskunnan julkisuudessa? Tutkija Daniel Hallin esitti jo 1980-luvulla oivallisen mallin, jossa yhteiskunnallista ilmaisuvapautta julkisuudessa ajatellaan tikkatauluna. Yksinkertaistaen: taulun ytimen muodostavat asiat, ilmiöt ja tavat ajatella, joista kaikki ovat samaa mieltä. Tämä on luonnollisena pidetyn totuuden ja yksimielisyyden alue. Siitä hieman ulompana on kehä, jolle kuuluvat sellaiset asiat, joista voi ja saa olla erimieltä ilman, että menettää uskottavuuttaan kansalaisena, poliitikkona tai asiantuntijana. Uloimmalla kehällä ovat ne asiat, ilmiöt ja tavat ajatella, joita pidetään hihhuleina, hörhöinä, epäisänmaallisina tai kriminaaleina. Patriarkkaa sulatellessa jäin miettimään, mitkä asiat ja ilmiöt kuuluvat tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa millekin kehälle. Miten näitä rajoja ylläpidetään ja miten niitä on mahdollista ylittää? Ja vielä kuka ja ketkä niitä tänä päivänä vartioivat esimerkiksi julkisuudessa? Tämän lehden sivuilla samaa asiaa tekee mieli kysyä kirkolta. Miten on kirkon ja sitä koskevien ilmaisunvapauksien laita julkisuudessa? Mille kehälle mitkäkin asiat ja ilmiöt asettuvat ja kuka niitä julkisuudessa vartioi?

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

Pisteitä

Ota kantaa

Parisuhde pinnalla ja pohjalla –kurssi päättyi to 15.11. Tikkurilan Laurea-ammattikorkeakoulussa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä parisuhdekurssi antoi?

Paikka ei vaikuta kasteen merkitykseen

Markku Mattila

Saga Niiranen, 31

Johanna Koski, 22

Mikä sai sinut tulemaan parisuhdekurssille? — Olin käymässä opintotoimistossa, kun sinne oli juuri jaettu kurssin mainos. Siinä luvattiin, että kurssilla toimitaan pienryhmissä. Aihetta lähestyttäisiin sekä opiskelijoiden omasta että ammatillisesta näkökulmasta. Päätimme luokkakaverin kanssa heti ilmoittautua kurssille. Mitä parisuhdekurssi antoi? — Kurssi herätteli ajattelemaan monia asioita, kuten onko parempi olla onnellinen vai oikeassa. Parisuhteet ovat yksilöllisiä, eikä toista voi ryhtyä neuvomaan. Voi kuunnella ja sopivilla kysymyksillä saada ehkä neuvoa kaipaavan itse miettimään oman parisuhteensa parasta. Pisteillä 1–5, miten arvioit kurssia? — Annan 5 pistettä. Kaikkia kiinnosti itse valitun kurssin aihe ja kurssilaiset jakoivat henkilökohtaisia ajatuksiaan. Vetäjien into tarttui. Nyt tietää, mistä hakea tietoja.

Mikä sai sinut tulemaan parisuhdekurssille? — Kun näimme opintotoimistossa esitteen, päätimme kolmen tyttökaverin kanssa lähteä katsomaan, millainen kurssi on. Parisuhdeasioissa voi aina kehittää ja haastaa itseään. Mitä parisuhdekurssi antoi? — Kurssilla käytiin läpi parisuhteen eri vaiheet ja oma sukupuu — se, miten eri ihmisten elämänvaiheet ja omien vanhempien parisuhde liittyvät omaan elämään. Puhuttiin myös eron vaiheista ja siitä, kuinka kipeää ero tekee. Olen tuleva terveydenhoitaja, ja on hyvä, jos osaan auttaa asiakasta ottamaan puheeksi vaikeita asioita. Kuuntelemisen taitoon kuuluu, ettei kuuntelija saa tehdä omia johtopäätöksiään. Pisteillä 1–5, miten arvioit kurssia? — Annan 5 pistettä työn ja yksityiselämän kannalta hyödylliselle kurssille. Varmaankin käytän työssäni hyödyksi hyviä kurssiaineistoja.

Ku i n k a

Jukka-Mikko Karjalainen, 55 Mikä sai sinut tulemaan parisuhdekurssille? — Parisuhdeasiat tulivat esille Laurean työryhmässä, johon oppilaitospappina kuuluin. Jotkut opiskelijat joutuvat pohtimaan oman elämänsä kimurantteja asioita niin paljon, että se vaikuttaa opiskeluun. Toinen puoli on, että opiskelijat tarvitsevat parisuhdetietoja ammatilliseen kehitykseensä. Niin syntyi parisuhdekurssi, jonka opiskelijat voivat ottaa valinnaisiksi opinnoikseen. Kurssi toteutetaan syksyllä ja keväällä yhdessä perheneuvoja Paula Ruotsalaisen kanssa. Mitä parisuhdekurssi antoi? — Kurssiohjelmassa on paljon miniesitelmiä, kuvioita ja kaavioita. Opiskelijat toivat ja loivat sisältöä kurssille keskusteluissa sekä pienten ryhmätöiden, ennakkotehtävän ja välitehtävän kautta. Pisteillä 1–5, miten arvioit kurssia? — Annan 5 pistettä inspiroiville opiskelijoille. Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n? Saara Vuorjoki

Tapani Mäkinen, 47, on kansanedustaja ja kotitimpuri.

100 % Vantaalainen

Olen asunut koko ikäni Korsossa. Lapsuudenkodista muutettuani olen asunut kahdessa eri osoitteessa. Vaimoni Päivin tapasin yhteisten ystävien kautta. Menimme naimisiin vuonna 1991. Seuraavana vuonna syntyi tytär Nora, sittemmin vielä poika Teemu. Nora menehtyi syöpään toissa kesänä. Hän on mielessäni joka päivä. Kasvoin yrittäjäperheessä, jossa opin, että vastuuta kannetaan muistakin kuin itsestä. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen lähtee varmasti sieltä. Olen ol-

Sirpa-Maija Vuorinen (VL 15.11.) on sitä mieltä, että kasteen tulisi tapahtua ensisijaisesti kirkossa eikä kodissa. Tähän pohdiskeluun hänet oli innoittanut Vantaan Laurissa 1.11. julkaistu perheenäidin haastattelu. Siinä kerrottiin, että lapsi haluttiin kastaa Hämeenkylän kirkossa, koska kodissa ei olisi ollut riittävästi tilaa. Vuorinen kyselee: ”Onko kastaminen kirkossa nimenomaan vain hätäratkaisu silloin, kun kodin tilat eivät riitä?” Hyvä Sirpa-Maija, tartuit tärkeään aiheeseen. En tarkoita pelkkää tilakysymystä, vaan sitä, mitä me kasteesta ajattelemme ja uskomme. Sinä voit kirjoituksellasi olla avaamassa tätä keskustelua. Sinulle on selvää, että kasteessa lapsi liitetään kirkkoon ja seurakunnan yhteyteen. Sen vuoksi suosittelet kirkkoa kastepaikaksi. Kirkossa on koolla rukoileva seurakunta. Kirkossa tunnustetaan yhteinen usko, joka on kannatellut menneitä sukupolvia ja johon pienokainen voi kasteen tähden tarttua. Kirkossa Jumala on läsnä. Siellä voimme kohdata pyhyyttä. Monet perheet kuitenkin päätyvät valitsemaan kastepaikaksi kodin. Entäpä jos kastejuhlan järjestäminen kotona toisi pyhyyden sinne kotiin, keskelle elämän arkea? Kodissa valmistaudutaan juhlaan. Kastepöydän rakentamiseen voi osallistua koko perhe, myös mahdolliset sisarukset. Raamatun sana, rukoukset ja virret tuovat Jumalan läsnäolon pieneen tai suurempaan kotiin. Kastejuhla voi olla kannustamassa muuhun hartauselämään, vaikkapa iltarukouksen opettamiseen lapsille. Kasteen paikka ei millään lailla vaikuta kasteen arvoon eikä merkitykseen. Kasteessa lapsesta tulee Jumalan oma, seurakunnan jäsen ja iankaikkisen elämän perillinen. Hän saa kummit, jotka ovat tukena ja hengellisenä matkakumppanina läpi elämän. Kun lapsi elää seurakunnan keskellä ja saa opetusta, hän voi uskon kautta tarttua siihen, mitä kaste on hänelle jo lahjoittanut. Vantaan seurakunnissa vuonna 2011 kastetuista noin puolet on kastettu seurakuntien tiloissa, esimerkiksi Rekolassa 60 prosenttia, Hämeenkylässä 43 prosenttia, Korsossa 56 prosenttia ja Vantaankoskella 46 prosenttia. Sekä kotona että kirkossa kastetut pienokaiset suljetaan seurakunnan esirukoukseen sunnuntain messussa nimeltä mainiten. He ovat pieniä, mutta tärkeitä seurakuntalaisia.

Samuel Yrjölä eläkeläinen Länsimäestä

Kirkko on kiintopiste Kun muutimme Vantaan Vaaralaan vuonna 2010, naapurimme tervehti minua iloisesti ja toivotti meidät tervetulleiksi. Hän neuvoi meidät Vaaralan kirkolle perhekerhoon. Tuo oven avaus muutti elämäni. Olimme asuneet neljä vuotta toisaalla pääkaupunkiseudulla. En tuntenut alueeltamme ketään. Ensimmäisen vuoden olin ollut vauvani kanssa tosi yksin. Nyt ympärilläni oli ihmisiä. En tuntenut heitä vielä, mutta koin kuuluvani joukkoon. Siitä lähtien olemme käyneet perhekerhossa säännöllisesti. Vaaralan kirkon perhekerho kuuluu niin vahvasti elämäämme, että tuskin minä tai kukaan muu kirkossa ahkeraan käyvä voi edes kuvitella, mitä kirkon purkaminen käytännössä tarkoittaisi. Vaaralan kirkkoon on ihan jokainen tervetullut. Perhekerhossa käy todella erilaisia perheitä, eri uskontokuntiin kuuluvia ja sellaisia, jotka eivät kuulu kirkkoon. Kirkko on monelle kotiäidille paikka, jonne voi mennä, kun pakkanen paukkuu ja oma jaksaminen on vähissä. Vaaralassa on todella upea kotiäitien yhteisö. Suurin osa on tavannut toisensa kirkolla. Jos meillä ei olisi kiintopistettä, uupuneita kotiäitejä olisi varmasti enemmän. Olen lastensuojelualalla töissä ja näen paljon uupuneita, masentuneita ja yksinäisiä äitejä. Aina puhutaan siitä, miten lapsia ja perheitä voitaisiin tukea ja auttaa ajoissa. Täällä Vaaralassa kirkko tekee upeaa ennaltaehkäisevää työtä. Elämä pienten lasten kanssa on välillä uuvuttavaa ja jokainen tarvitsee ympärilleen vertaistukea. Juuri sitä Vaaralan kirkko ja perhekerho tarjoavat. Olkaa kaukaa viisaita ja säilyttäkää kirkko. Me äidit olemme perheinemme valmiita talkootöihin, jos siihen on tarvetta.

Mitä mieltä olet?

Marja-Liisa Malmi kappalainen, Rekolan seurakunta

lut kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna 24-vuotiaasta saakka. Silloin kun en ole ollut kansanedustajana, olen työskennellyt yritysmaailmassa. Olin pitkään töissä perheyrityksessämme. Meillä on kesämökki pihallamme. Ostettuamme naapurista lisää maata, rakensimme takapihalle pihasaunan ja uima-altaan. Netta-koira vie minut ulkoilemaan päivittäin. Laulan Korson Mieslaulajissa, uin ja hiihdän. Korso on mielestäni ihmisen maanpäällinen paratiisi.

kut mielellään esiintyvät Jumalan puhetorvina ja viljelevät runsaasti irrallisia raamatunlauseita. Tällaiseen keskusteluun en yleensä halua osallistua.”. Korhonen kuitenkin tiedostamattaan esiintyy Jumalan puhetorvena, kun hän kyseenalaistaa toisten esittämiä eriäviä näkemyksiä. Kirjoittajana Korhosen pitäisi tietää, että kaikki suuret kertomukset muodostuvat monista pienistä yksityiskohdista. Kokonaisuutta ei voi ymmärtää, jos lukee Raamattua valikoivasti.

Jumala puhuu Johanna Korhosen kolumnissa Jumalako puhuu (VL 8.11.) oli mielenkiintoisia ristiriitoja. Hän kirjoitti: ”Kirkossa on kiistanaiheita, joista keskusteltaessa jot-

Anna Junes

Tekstiviestit Vantaan

seurakunnat

suunnittelee nostavansa hautausmaksuja. Onko köyhällä enää varaa kuolla? Laihialainen pystyhautaus on kaiketi ollut huumoria.

Hannu Korhonen

Jani Laukkanen

Tikkurilan kirkko on huonokuntoinen ja epäkäytännöllinen. Esimerkiksi kirkkosaliin pääsy on vaikeaa liikuntarajoitteisille.

Vanha pois, uusi tilalle Tikkurilan kirkkoa esitetään purettavaksi. Paikalle halutaan rakentaa uusi kirkko.

uonokuntoinen Tikkurilan kirkko halutaan purkaa, koska sen korjaaminen tulisi liian kalliiksi ja tulos olisi epävarma. Kirkossa on pitkään jatkuneita kosteus- ja sisäilmaongelmia, joiden vuoksi osa tiloista on käyttökiellossa. Kirkon purkamista esittää Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto. Kirkkovaltuusto käsittelee asiaa joulukuussa. Vaikka se päätyisi samalle kannalle, kirkon purkaminen ei vielä ole itsestään selvää, sillä siihen tarvitaan asemakaavamuutos. Vuosi sitten hyväksytty kaava mahdollistaa uuden kirkon rakentamisen samalla, kun se suojelee vanhan. Alun perin tarkoitus oli peruskorjata nykyinen kirkko ja rakentaa sen yhtey teen uudisosa. Kesällä käydyn urakkakilpailun perusteella hankkeen hinnaksi olisi tullut noin 20 miljoonaa euroa, josta peruskorjauksen osuus olisi ollut 11–12 miljoonaa euroa. — Se olisi kohtuuttoman kallis. Ei myöskään voida olla täysin varmoja siitä, että terveysriskit poistuvat korjauksella. Mieluummin rakennamme puhtaalle pohjalle toimivat tilat, sanoo Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen.

Tiedossa vuosien vääntö Osa kirkkoneuvoston jäsenistä haluaisi purkamisen sijasta peruskorjata nykyisen kirkon. Peruskorjausta esitti Tarja Eklund (sd) ja kannatti Pentti Puoskari (sd). Esitys hävisi äänin 10–2. — Asia on saatava hoidettua. Työntekijät tarvitsevat kunnon tilat. Jos purku-

lupaa lähdetään hakemaan, asia vain pitkittyy, Eklund perustelee. Kirkon purkaminen tuli kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, koska lokakuussa 31 kirkkovaltuutettua teki siitä aloitteen. Aloitteen allekirjoittajissa ei ollut ketään kirkkovaltuuston kymmenhenkisestä sosialidemokraattisen seurakuntaväen ryhmästä. — Me toivomme, että ratkaisu löytyisi nykyisen asemakaavan pohjalta, jonka valmistelussa myös Vantaan seurakunnat on ollut mukana. Kirkon purkamisesta ei pitäisi keskustella, vaan peruskorjata se niin, että 1950-luvun henki säilyy. Toivomme, että pitkällä aikavälillä myös uudisrakennus voitaisiin toteuttaa, sanoo ryhmän puheenjohtaja Jukka Hako. Hako ei pelkää peruskorjauksen riskejä. — Siitä on tullut vähän uskon asia, että osataanko peruskorjata. Minä luotan rakentamiseen. Jos kirkkovaltuusto joulukuussa päätyy kirkon purkamiseen, asia siirtyy ensin kaupungin virkamiesten ja sitten kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Sari Turunen ennakoi, että ilman valituksia päätöstä tuskin saadaan tehtyä. Pahimmillaan asian ratkaiseminen tulee viemään vuosia. — Luotan kuitenkin siihen, että asiassa löytyy kompromissi. Päätöksiä kirkkovaltuustossa ja kaupungin puolella tekevät osittain samat henkilöt. Uuden kirkon suunnittelu joudutaan Turusen mukaan aloittamaan alusta, sillä vuonna 2006 käyty arkkitehtuurikilpailu perustui vanhan kirkon ja uudisrakennuksen yhdistämiseen. Turunen sanoo, että kirkon rakentamiselle todennäköisesti asetetaan jonkinlainen kustannuskatto. — Se voisi olla siinä 10 miljoonan euron paikkeilla, hän arvioi. Vaikka kirkolle ei heltiäisi purkulupaa, Vantaan seurakunnat ei Turusen mukaan siitäkään huolimatta aio välttämättä ryhtyä kirkon peruskorjaukseen.

— Silloin harkitaan, onko järkevämpi vaihtoehto jättää tämä suojeltu kirkko tyhjilleen ja etsiä uudelle kirkolle paikka muualta.

Terveysriskit huolettavat Tikkurilan seurakunnan kirkkoherra Janne Silvast on huojentunut nyt tehdystä esityksestä, mutta muistuttaa, että lopullinen päätös on vielä tekemättä. — Olen ollut huolissani siitä, mitä tapahtuu, jos nykyisessä kireässä taloustilanteessa tehdään kallis investointi kirkon korjaukseen, eikä korjaus onnistukaan. Toisaalta vanhan peruskorjausta ja uudisosan rakentamista on suunniteltu pitkään ja tarkasti. Ei tämä purkuasia helppo ole. Silvast huomauttaa, että kirkkohanketta on soudettu ja huovattu niin kauan, että seurakunnan työntekijät tuntuvat jo menettäneen toivonsa. Enää ei jakseta unelmoida toimivista tiloista, vaan kannetaan huolta omasta terveydestä. Seurakunta onkin pyytänyt tiloihin työsuojelutarkastusta. — Ehkä noin puolet työntekijöistä on saanut jonkinlaisia oireita. Esimerkiksi kaksi neljästä kanttoristamme ei pysty työskentelemään kirkossa. Itsekin olen huomannut, että ääni menee helposti, vaikka en sairastuneisiin kuulukaan, Silvast kertoo. Paitsi epäterveellinen, Tikkurilan kirkko on myös epäkäytännöllinen. Liikuntarajoitteiset eivät esimerkiksi pääse kahvioon muuten kuin kantamalla ja kirkkosaliinkin vain hankalaa reittiä ruotsinkielisen seurakunnan tilojen läpi. Lisäksi tilat ovat nykyisiin tarpeisiin liian pienet. Jos uutta kirkkoa päästään rakentamaan, siihen tehdään tilat myös Vantaan ruotsinkieliselle seurakunnalle. Kirkkoneuvosto nimittäin päätti äänin 7–4 luopua oman seurakuntatalon, Larsgårdenin, rakentamisesta ruotsinkieliselle seurakunnalle. Kaisa Halonen

Monta mutkaa Leena ja Kalle Niukkasen suunnittelema Tikkurilan kirkko valmistui vuonna 1956. Se rakennettiin alun perin paikkaamaan silloisen Helsingin pitäjän seurakunnan tilantarvetta. Sitä kutsuttiin tuolloin Tikkurilan työkeskukseksi, myöhemmin nimi muuttui seurakuntakeskukseksi. Rakennuksessa tehtiin julkisivun korjausja muutostöitä vuosina 1974–75. Ainoa suurempi korjaus on tehty vuosina 1979–80. Sen jälkeen seurakuntasali vihittiin kirkoksi. Pienempiä korjausja muutostöitä muun muassa kirkkosalissa on tehty 1980- ja 1990-luvulla. Kirkon sisäilmaongelmat nousivat esille 2000-luvun alussa. Vuonna 2003 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin kirkon alapohjassa kosteusvaurio, joka on levinnyt kellarikerroksen rakenteisiin. Paljastui, että alapohjaan on jäänyt rakennusvaiheessa muottilautoja, jotka maaperän kosteuden vuoksi ovat mädäntyneet. Tilannetta korjattiin tuolloin uusimalla kaupungintalon puoleisen pihan salaojitus ja sadevesiviemäröinnit. Kirkon alapohjaa alipaineistettiin, jotta kostea ilma ei nousisi sisätiloihin. Osa alakerran tiloista poistettiin käytöstä ja lastenkerhot siirrettiin muualle. Vuonna 2010 tehtiin laa-

jemmat sisäilmatutkimukset. Niissä selvisi muun muassa, että kellarikerroksessa on käytetty syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Uutta kirkkoa alettiin puuhata 2000-luvun alussa. Virallisesti hanke käynnistyi vuonna 2004. Tuolloin harkinnassa oli myös vaihtoehtoinen paikka Lummetiellä kirjaston vieressä. Lopulta päädyttiin siihen, että uusi kirkko rakennetaan nykyiselle tontille vanhan viereen. Tiedossa oli jo silloin, ettei nykyistä kirkkoa saa purkaa. Vantaan kaupunginmuseo on edellyttänyt, että ainakin osa rakennuksesta säilytetään alkuperäisessä asussaan. Museovirasto ei vaadi kirkon säilyttämistä. Vuonna 2006 uuden kirkon suunnittelusta julistettiin arkkitehtuurikilpailu. Yli sadan ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin vuonna 2007 helsinkiläinen Verstasarkkitehdit suunnitelmallaan Liitto. Sen pohjalta tehtiin vuonna 2008 hankesuunnitelma kirkon rakentamisesta niin, että siihen sisältyy vanhan rakennuksen peruskorjaus, uuden kirkon rakentaminen ja kellotapulin korjaus. Sen kustannusarvio oli 14,4 miljoonaa euroa. Rakentaminen oli tarkoitus aloittaa vuonna 2012.

Matti Pikkujämsä

yöuupumus hiipi Merviin hitaasti. Hän oli aina pitänyt työstään. Pikku hiljaa töihin lähtö ei kuitenkaan enää innostanut aamuisin. Asiakaspalvelu, joka oli aiemmin ollut mukavaa vaihtelua toimistotyölle, alkoi huomaamatta viedä yhä enemmän Mervin työaikaa. Kuin varkain oltiin lopulta tilanteessa, jossa Mervi enää ehtinyt hoitaa pääasiallisia työtehtäviään toimistossa tarpeeksi hyvin. Tilanne ahdisti tunnollista Merviä, joten hän alkoi ottaa töitä kotiin iltaisin ja viikonloppuisin. Ajatukset olisivat palanneet pakonomaisesti töihin joka tapauksessa. Mervi alkoi niin töissä kuin kotonakin unohdella tärkeitä asioita. Joskus kokonaiset päivät katosivat muistista. Päällimmäinen tunne oli päivin ja öin jatkuva ahdistus kaikesta, mitä olisi pitänyt tai vielä pitäisi tehdä. Mervi kertoi esimiehelleen kokevansa, ettei hän millään ehtinyt tehdä, mitä häneltä odotettiin. Esimies reagoi lohduttavilla sanoilla, mutta mitään muutoksia työnjakoon ei seurannut. Työkaverit alkoivat näyttää itserakkailta ilkimyksiltä, jotka kuhnailivat omissa työtehtävissään tai yrittivät siirtää niitäkin Mervin harteille. Tuntui sietämättömän epäreilulta, jos joku oli sairaslomalla. Muutaman kerran Mervi löysi itsensä räyhäämästä kollegoilleen niin ilkeästi, ettei itsekään jälkeenpäin ollut uskoa sitä todeksi. Kun Mervillä olisi ollut vapaa-aikaa, hän vajosi saamattomuuteen. Aiemmin harrastuksissaan aktiivista naista ei enää huvittanut lähteä minnekään, ei tavata ketään eikä tehdä mitään. Kodin imurointikin tuntui ylivoimaiselta lisävaatimukselta. Työterveyslääkäri diagnosoi lopulta Mervillä vakavan työuupumuksen. Hänet lähetettiin pitkälle sairauslomalle ja terapiaan. Nyt myös esimies otti hänen uupumuksensa vakavasti. Hän vähensi tehtäviä, jotka Mervin odotetaan työajallaan ehtivän tehdä. Terapiassa Mervi oivalsi olevansa ylikiltti. Hän tiedosti käyttäytyvänsä niin, että liian iso kuorma vastuuta kasautuu herkästi hänen harteilleen myös harrastuspiireissä ja parisuhteissa. Sairauslomalta palattuaan Mervi on opetellut sanomaan ”ei” ylimääräisille velvollisuuksille sekä töissä että vapaa-ajalla.

”Imurointikin tuntui ylivoimaiselta”

Työn uuvuttama Kun työn varjo pimentää vapaapäivätkin, asialle on syytä tehdä jotakin.

kalla. Myös epävarmuus töitten jatkumisesta ja työntekijöiden aseman muuttuminen lisäävät stressiä. Työuupumushan on kroonista stressiä.

Työuupumus tuntuu vaivaavan yhä useampaa. Kuinka useaa, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Salla Toppinen-Tanner? — On arvioitu, että joka neljännellä työssä käyvällä on työuupumuksen oireita. Vakavia ne ovat parilla prosentilla työvoimasta.

Ovatko kiltit ja tunnolliset suuremmassa vaarassa uupua kuin toiset? — Sellaista löydöstä ei ole. Työssä uupuminen ei johdu yksilöllisistä ominaisuuksista vaan työn piirteistä. Työssä voi uupua millainen ihminen hyvänsä. — Ylitunnollisuus voi tietysti johtaa täydellisyyden tavoitteluun, jolloin ihminen haalii itse itselleen liikaa tekemistä. Toisaalta kun tietää tehneensä työnsä tunnollisesti, ei tule niin paljon stressikuormaa.

Mistä oireista työuupumuksen tunnistaa? — Ensinnäkin ihminen on jatkuvasti voimaton ja väsynyt. Toiseksi hänen ammatillinen itsetuntonsa on heikentynyt ja tunne saattaa ulottua itsetuntoon kokonaisuudessaan. Kolmantena pääoireena tulee kyynistyminen ja työn ilon katoaminen. — Työuupumus ei aina tule ilmi töissä. Työpaikalla ihminen saattaa nimittäin jaksaa vielä jotenkin, mutta kotona hän ei sitten jaksakaan enää mitään. Kun hän ei suoriudu normaaleista askareista, ei pysty ratkaisemaan tehokkaasti ongelmia eikä tahdo tavata muita, ihmissuhteet alkavat kärsiä.

Milloin on syytä hakea apua? — Oireet ovat vakavia, kun niitä on päivittäin ja viikoittain, ja kun viikonloput ja lomat eivät riitä palauttamaan olotilaa normaaliksi. Mistä saa apua? — Minä ottaisin asian puheeksi työpaikalla. Esimiehen tehtäviin kuuluu varmistaa, että työympäristö on turvallinen myös henkisesti. Moni saa kuitenkin apua vasta työterveyshuollosta. — Sairausloman syyksi merkitään usein masennus. Työuupumus ei itsessään ole virallinen, Kelan sairaspäivärahaan oikeuttava diagnoosi. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miksei se voisi olla, kun se kerran aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Työuupumus on hyvä kirjata diagnoosiin lisämääreeksi, jotta ongelman todelliset syyt otettaisiin työpaikalla vakavasti. Mikä tarkalleen uuvuttaa työntekijän? — Liiallinen työmäärä, liian vaikeat työtehtävät ja ristiriitatilanteet työpai-

Olet tehnyt väitöskirjasi työuupumuksesta. Mikä on sinusta ollut yllättävin tutkimustulos? — Pitkän aikavälin seurantatutkimuksista käy ilmi, että henkinen kuormitus aiheuttaa oikeasti fyysisiä muutoksia. Krooninen stressi ennakoi vakavia sairauksia. Minulle oli pysäyttävää tajuta, että yhteys on selvästi olemassa. Ongelmaa ei siis kannata vähätellä! Natalia Kisnanen

Mervin nimi on muutettu.

Vinkkejä uupumuksen selättämiseen ●●

Tee vapaa-ajalla jotain ihan muuta kuin töissä. Palautuminen onnistuu parhaiten, kun mahdollisimman harva asia muistuttaa töistä. Jos esimerkiksi käytät työssäsi tietokonetta, pidä se vapaapäivinä kiinni. Liikuntaa harrastaessa oma kehokin tukee psykologista palautumista.

●●

Ota psykologinen rokotus. Kuvittele, mikä olisi pahinta, mitä työelämässä voisi sinulle tapahtua. Laadi kirjallinen toimintasuunnitelma sen varalle. Kikan on todettu toimivan psykologisena rokotuksena, joka lieventää ahdistusta tulevasta.

●●

Kysy, mitä oikeasti kuuluu. Kivalla työpaikalla työntekijät kantavat vastuuta työilmapiiristä. Mikset sinä olisi se, joka ensimmäisenä kysyy ärtyisältä työkaverilta, mitä hänelle oikeasti kuuluu?

●●

Älä pakoile muutosta. Muutos pelottaa. Moni työuupumuksesta toipunut on kuitenkin kiitollinen siitä, että sietämätön tilanne pakotti parantamaan elämänlaatua ja selkiyttämään itselle tärkeimmät arvot.

●●

Katso uravalintaasi silmästä silmään. Joskus oma luonne ei sovi yhteen ammatin vaatimusten kanssa. Opettajan työ voi esimerkiksi käydä liian rankaksi, jos ei ole kovin sosiaalinen tyyppi. Uutta suuntaa voi harkita vaikka ammatinvalinnanohjauksessa.

a Sini Pennanen

Iloisempaa arkea

uuhkassa töihin ja töistä kotiin. Kun lapset oli saatu nukkumaan, äiti katsoi vielä tietokoneelta työasioita. Arki oli aikatauluttamista. Sellaista elämää Cilla Stenbäck, 42, eli pari vuotta sitten ja tunsi olonsa tyytymättömäksi. — Työelämän oravanpyörässä voi helposti unohtaa, kuka olen ja mitä todella haluan, Cilla sanoo. Hän alkoi pohtia näitä kysymyksiä täytettyään 40. Hotelli- ja ravintola-alalla asiantuntijatehtävässä työskennellyt Cilla piti työstään, muttei kokenut olevansa unelmaduunissaan. Vuoden mittaisen opintovapaan jälkeen hän irtisanoutui vakituisesta työpaikastaan.

Koko perheen kauppa Kun työpaikalla käytiin puolitoistavuotta sitten yt-neuvotteluja, Cilla ymmärsi, kuinka paljon työ ja asema olivat määrittäneet hänen identiteettiään. — Tajusin, että jos olisin menettänyt työni yt-neuvottelujen seurauksena, iso osa elämääni olisi kadonnut. Aloin ajatella, etten halua määrittää itseäni ensisijaisesti työn kautta, hän kertoo. Opintovapaan aikana Cilla rakensi liikeideaa ja mietti, uskaltaisiko ryhtyä yrittäjäksi. Nettikauppa Cilla´s aukaisi ovensa lokakuussa. Muun muassa sisustustuotteita, astioita ja koruja myyvän kaupan tavoitteena on tuoda kauneutta ja iloa ko tien arkeen. Puoliso on kannustanut Cillaa yrittäjäksi. Bisnestä kehitetään iltaisin kotisohvalla. Puoliso on nimennyt itsensä yrityksen varastopäälliköksi. Pariskunnan 11-vuotias Roope-poika auttaa tilausten lähettämisessä tulostamalla osoitekortteja ja teippaamalla pahvilaatikoita kiinni. Perheen 5-vuotias kuopus Henri ei vielä auta kaupan pyörittämisessä, mutta puhuu kyllä ”äitin kaupan tuotteista”. Yrittäjyys ja kotona työskentely on tuonut Cillan elämään hänen kaipaamaansa kiireettömyyttä ja enemmän aikaa perheen kanssa olemiseen. Aamuisin hän saattaa työskennellä ruokapöydän ääressä pyjama päällä ilman meikkiä. Roopen tultua koulusta äiti ja poika syövät yhdessä ja vaihtavat kuulumisia kaikessa rauhassa.

Yrittäjyys ja kotona työskentely on tuonut Cilla Stenbäckin elämään kiireettömyyttä ja enemmän aikaa perheen kanssa olemiseen.

Kesäloma keittiössä

Cilla tykkäsi kauniista asioista jo lapsena. Hän kertoo, miten eräänä syksynä rapujuhlien aikaan hän istutti vieraat vuorotellen baarijakkaralle kylpyhuoneeseen ja laittoi heidän hiuksensa ja meikkinsä uusiksi. Ruokakaupassa Cilla saattaa käyttää paljon aikaa omenien valitsemiseen, sillä hän haluaa viedä kotiinsa vain kauniita omenoita. Ruuanlaitto on Cillalle rakas harrastus, joka on lapsuudenkodin perua. Hänen kotonaan Lappeenrannassa tarjottiin vieraille jo 1970-luvulla kiinalaista ruokaa. Ruotsin-laivalla kävijöitä pyydettiin tuomaan Tukholman etnisistä kaupoista ruokatarvikkeita, joita ei siihen aikaan vielä saanut Suomesta. Posti toi kotiin ulkomaisia ruokalehtiä. — Äiti saattoi tehdä ruokaa tuntikausia. Muistan, kuinka minä ja isoveljeni luim-

me toisillemme ääneen kirjoja äidin tehdessä ruokaa. Aiemmassa työssään Cilla huomasi, ettei hän kiireen keskellä enää saanut uusia ideoita edes ruuanlaittoon. Kun neljän viikon kesäloma sitten koitti, hän linnoittautui keittiöön kokkaamaan. — Perhe halusi lähteä lomalla reissuun, mutta minä päätin, että jäädään kotiin, pidetään ruokajuhlat ja kutsutaan naapurit syömään.

Syö suklaata ja pussaa Liidulla kirjoitettu lista kodin seinällä muistuttaa soittamaan äidille, syömään suklaata, pussaamaan ja hengittämään. Cilla pyrkii elämään tässä ja nyt. Hän ei ole kertaakaan katunut vakituisen työpaikan jättämistä eikä kaivannut entisen työn tarjoamaa asemaa tai titteliä.

Työpaikan jättäminen ei merkinnyt myöskään yksin jäämistä, mitä Cilla oli pelännyt. Muut yrittäjät ovat tarjonneet hänelle tukea ja apua. Nettikaupan ohessa Cillalla on oma maahantuontiyritys. Lisäksi hän toimii asiantuntijatehtävässä. Yrittäjäksi ryhtymisen myötä rahankäytössä on täytynyt olla entistä tarkempi. — Turhat ostokset ovat jääneet. Aiemmin lohdutin itseäni kiireessä ostamalla vaatteita ja meikkejä. Lohtuostamisesta tuli jälkeenpäin krapula. Kaupan synnyttäminen on vaatinut paljon työtä. Nyt kun puoti on pystyssä, Cilla katsoo aikaansaannostaan ylpeänä. — On turha ajatella, ettei osaisi. Kyllä sitä osaa, kun vain ryhtyy tekemään. Olen oppinut tässä sen, että pystyn aika moneen hommaan. Soili Pohjalainen

” T y ö e l ä m ä n o r a v a n p y ö r ä s s ä v o i h e l p o s t i u n o h t a a , k u k a o l e n j a m i t ä h a l u a n .” Vantaan teillä Lotta Numminen

Siltaan kätketty SOS

eijaksen sairaalan lähellä on Sydänpuiston silta, joka ylittää nelikaistaisen Asolanväylän. Valkea kevyenliikenteen silta on rakennettu 1990-luvulla ja kunnostettu vuonna 2009. Sillan kyljissä kulkee maalattuja oransseja palkkeja tähän tapaan: lyhyt lyhyt lyhyt, pitkä pitkä pitkä, lyhyt lyhyt lyhyt. Palkit eivät suinkaan ole sattumaa. Niiden idea on saatu kansainvälisestä morseaakkosten SOS-hätämerkistä. Suunnittelijaa puhutteli hätämerkin sanoma save our souls, pelastakaa sielumme, liitettynä sairaalan läheisyyteen. Peijaksen sairaalassa nimittäin ei synnytä, vaan siellä moni kohtaa kuoleman. Juttua varten on haastateltu Vantaan kaupungin eläkkeellä olevaa suunnitteluinsinööriä Marja-Leena Palviaista.

Tiedätkö hauskan tien? Vinkkaa siitä: lotta.numminen@evl.fi

naudan arvoinen

Maasaityttöjä myydään Tansaniassa edelleen lapsivaimoiksi.

Kirsi Elo

Nyamiti saa vanhemmiltaan luvan lähteä kouluun.

Turvapaikka sisäoppilaitoksesta Ala-aste kestää Tansaniassa seitsemän vuotta. Sen jälkeen monia maasaityttöjä odottaa varhainen avioliitto, sillä tyttöjen jatkokoulutukseen ei paimentolaisina elävillä perheillä ole useinkaan varaa. Niinpä isät myyvät tyttärensä karjaa vastaan vaimoksi sopivakseen katsomalleen miehelle. Tytöllä itsellään ei yleensä ole valinnan mahdollisuutta.

— Olemme yrittäneet löytää kyliltä välittömimmässä vaarassa olevia maasaityttöjä ja saada maksettua heille toisen asteen koulutuksen sisäoppilaitoksessa. Viidestä tytöstä oli jo lehmätkin maksettu, joten heidän saamisellaan turvaan sisäoppilaitokseen oli kiire. Kylässä käydään tiiviitä neuvotteluja Tikakoin isovanhempien kanssa, jotka ovat kylän vanhimpia. Heiltä irtoaa lupa tytön kouluun viemiselle. Paikalle saapuu ennen lähtöä myös Tikakoin äiti, joka antaa tytölle huivin. Muuta matkatavaraa ei tytöllä kotoa lähtiessään olekaan. Tikakoi hyvästelee äitinsä, sisaruksiaan, ystäviään ja kyläläisiä. Äitiä halatessa alkavat kyyneleet valua tytön silmistä. Sitten hän nousee valkoiseen farmariautoon, jolla hänet viedään sisäoppilaitoksen pääsykokeisiin.

Tavat muuttuvat hitaasti Tansaniassa asuu noin 430 000 maasaita. Puolet heistä on kristittyjä, silti kulttuuriset tavat muuttuvat heimossa hitaasti. Holmströmien työtoverina Paimentolaistyttö-ohjelmassa työskentelee 25-vuotias maasainainen Sepeko Motosyo. — Omalla isälläni on kuusi vaimoa, joista nuorin on vain 15-vuotias. Minulla on lähes neljäkymmentä sisarusta, Sepeko Motosyo kertoo. Motosyon isä on kristitty, mutta vielä kirkkoon liittymisen jälkeenkin hän otti yhden vaimon lisää. — Jos maasaista tulee kristitty, me korostamme sitä, että olemassa olevista vaimoista lapsineen on pidettävä huolta. Mutta puhumme myös siitä, että lisää vaimoja ei kristityn pidä ottaa. Emme pyri hajottamaan jo olemassa olevia perheitä, koska olisi inhimillisesti katsoen kestämätöntä, jos naiset lapsineen joutuisivat miehensä hylkäämäksi, Oskari Holmström linjaa. Holmströmien ja Sepeko Motosyon työtä Paimentolaistyttö-ohjelmassa rahoitetaan

Suomen Lähetysseuran kummityöstä. Ohjelmaan sisältyy muun muassa lasten vanhempien ja kokonaisten kylien koulutusta sekä asennekasvatusta.

Tyttö vietiin yöllä kotoaan Maasaiden keskuudessa alaikäisen sieppaaminen jollekulle vaimoksi ei ole välttämättä edes poliisiasia. Nyamiti-niminen tyttö oli haettu keskellä yötä väkisin kotoaan. Tällä kertaa virkavallalla uhkaaminen tepsii, ja Nyamitin sieppaajat palauttavat hänet kotiin. Holmströmit ja Sepeko Motosyo hakevat hänet samalla sisäoppilaitoksen pääsykokeisiin. Autossa hänellä on kaverina samalla reissulla mukaan otettu Tikakoi. Tytöt eivät kuitenkaan läpäise sisäoppilaitoksen pääsykoetta. Se ei ole mikään ihme, sillä esimerkiksi Tikakoin kotikylän Mabwegeren alakoulussa yhdellä ainoalla opettajalla on 150 oppilasta. Valtion koulujen heikkoon tasoon saattaa kuitenkin tulla pian muutos. Maasaikylät ovat innokkaasti perustamassa omakielisiä esikouluja, joihin menevät lähes kaikki lapset. Sisäoppilaitoksessa saadaan muitakin huonoja uutisia. — Jo sovitut seitsemän opiskelupaikkaa vähenevät viideksi. He eivät pysty ottamaan enempää maasaityttöjä, Anna-Riitta Holmström kertoo. — Nyamitin isäkin soitteli jo ja sanoi, että jos tytössä ei ole kouluainesta, niin lähettäkää tämä takaisin. Hän kuulemma tarvitsee ne lehmät. Tikakoi ja Nyamiti joutuvat nyt väliaikaisesti palaamaankin koteihinsa odottamaan, kun heille etsitään yksityistä koulua, jossa olisi vuoden kestävä ala-asteen kertausohjelma. Toisena vaihtoehtona on löytää tytöille jokin ammatillinen kurssi tai koulutus. Sepeko Motosyo ilmoittaa kylien johtajille ja vanhemmille, että tytöt ovat edelleen kouluohjelmassa. Vanhempia hän muistuttaa

myös 30 vuoden vankilatuomiosta, joka odottaa heitä, jos tytöille tapahtuu jotakin. Paimentolaistyttö-ohjelman toimisto sijaitsee Morogoron kaupungissa. Ennen sisäoppilaitokseen pääsemistä maasaityttöjä on väliaikaisesti sijoitettu hostelleihin, mikä maksaa enemmän kuin yksi lukuvuosi sisäoppilaitoksessa. Nyt toimistorakennukseen on valmistumassa tila, jossa voi hätämajoittaa lyhytaikaisesti jopa neljä tyttöä.

Koulutus parantaa elämänlaatua Sepeko Motosyo on itse elävä esimerkki koulutuksen kannattavuudesta. Motosyolla on työpaikka ja hän on itse saanut valita puolisonsa, jonka kanssa hän on avioitunut tänä vuonna. Motosyon isäkin on tyytyväinen, sillä hän sai koulutetun Sepeko-tyttärensä avioituessa tästä tavallista morsianta korkeamman, peräti 25 naudan, hinnan. Sepeko Motosyo on ylpeä maasaiperinteistä ja haluaa työskennellä oman heimonsa hyväksi. Hän on innokas miesten ja naisten koulutuksen puolestapuhuja. — Koulutuksen lisääntyminen ja kristinusko ovat vaikuttaneet siihen, että osa maasaista on lopettanut esimerkiksi naisten ympärileikkaukset. Perinteisen uskonnon harjoittajille ympärileikkaus on yhä tärkeää, Sepeko sanoo. — Olen sitä mieltä, että joistakin kulttuurisista tavoista voidaan hyvin luopua, mutta kehitys ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi lakata kokonaan olemasta maasaita. Olen ylpeä siitä, että olen maasai.

Sirpa Patronen

Luotuja kulkemaan ●●

Maasait ovat yksi Afrikan tunnetuimmista heimoista.

●●

Maasaita on arvioiden mukaan 883 000. Heistä 430 000 asuu Tansanian pohjoisosassa ja noin 453 000 Keniassa. Tarkkoja lukuja on vaikea selvittää, sillä maasait liikkuvat vapaasti yli maiden rajojen.

●●

Maasait ovat säilyttäneet paimentolaisen elämäntyylinsä. Heidän pääelinkeinonsa on nautojen, vuohien ja kanojen kasvatus.

Sirpa Patronen

Kirsi Elo

ikakoin hinta on 15–20 nautaa. Sen verran hänen isänsä saisi noin 12-vuotiaan tytön naittamisesta. Suomen Lähetysseuran työntekijät Anna-Riitta ja Oskari Holmström ajavat kuoppaista tietä Mabwegeren kylään neuvottelemaan Tikakoin tulevaisuudesta. — Kahden viime viikon aikana olemme ehtineet käydä kotona vain nukkumassa. Muun ajan olemme olleet pelastamassa maasaityttöjä, joita heimon nuoret soturit eli moranit ovat olleet viemässä puolisoksi itselleen tai vanhemmille miehille toiseksi, kolmanneksi tai jopa neljänneksi vaimoksi, AnnaRiitta Holmström kertoo. Lapsiavioliitot ovat Tansaniassa lainvastaisia, mutta lakia ei aina noudateta, eivätkä viranomaiset pysty valvomaan sen noudattamista. Lapsivaimoksi joutuminen uhkaa erityisesti 11–15-vuotiaita maasaityttöjä.

Tikakoilla (keskellä) ei kotoa lähtiessään ole mukanaan muuta kuin vaatteensa ja äitinsä (oik.) lahjaksi antama huivi.

Sepeko Motosyo työskentelee paimentolaistyttöjä auttavassa projektissa.

Esse

3.10. 17.10. 31.10. 14.11.

Vantaan Lauri

3.10. 17.10. 31.10. 14.11.

Romanttinen näkymä

Kokoelma Rademakers

13.9.2012–13.1.2013 | Opastus lauantaisin klo 14.00

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

Pääsy 10 | 8 e, alle 18-v. ilm. ti, pe 10–18, ke, to 10–20 | la, su 11–17, ma suljettu Bulevardi 40, 09 1733 6460, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi

Kotimaan matkaklubi

Kaikesta voi kirjoittaa Vantaalainen Marjatta Viikilä ja hänen poikansa Jukka Viikilä ovat molemmat runoilijoita. Millaisia?

Viking Linen uusi kaunotar m/s Viking Grace

Petri Laaksonen

Wilson Kirwa

Laiva on lastattu ystävillä!

Ystävänpäiväristeily m/s Viking Grace 10.–11.2.2013 Lähde Askel-lehden ja Yhteisvastuukeräyksen kanssa Ystävänpäiväristeilylle Turusta Tukholmaan. Viking Linen uusi kaunotar risteilyalus m/s Viking Grace luo hyvät puitteet jo perinteiselle risteilyllemme. Laivalla on runsaasti ohjelmaa, luentoja, musiikkia, ystäviä ja yhdessäoloa. Askelen ja Yhteisvastuukeräyksen yksityistilaisuudessa luennoi Wilson Kirwa. Luvassa myös Petri Laaksosen konsertti sekä yhteislaulua. Matkalla mukana Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen sekä Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi. Risteilyn aikataulu: su 10.2. Turku – Tukholma 20.55–06.30 ma 11.2. Tukholma – Turku 07.35–19.50

Paikkoja rajoitetusti, toimithan nopeasti!

Matkan hinta / henkilö: A) sisältää bussikuljetuksen: B4/ 129 €, B3/ 143 €, B2/ 147 €, A4/ 143 €, A3/ 145 €, A2/ 152 € sekä Piccolo/ 150 € (hytti yhdelle) Matkan hinta / henkilö: B) ilman bussikuljetusta: B4/ 94 €, B3/ 108 €, B2/ 112 €, A4/ 108 €, A3/ 110 €, A2/ 117 € sekä Piccolo/ 115 € (hytti yhdelle) Hintaan sisältyy: • A) bussikuljetus meno/paluu oheisen reitin mukaisesti tai B) risteily alkaen Turusta • risteily valitussa hyttiluokassa • ohjelmallinen yksityistilaisuus kokousosastolla • 11.2. meriaamiainen ja buffetpäivällinen klo 15.00 sisältäen ruokajuomat (viini, olut ja virvoitusjuoma) Lisämaksusta: • 10.2. buffetillallinen 31 € etukäteen ostettuna varauksen yhteydessä sis. ruokajuomat • matkavakuutus • palvelumaksu 15 €/varaus Reitti 1: Jyväskylä – Jämsä - Orivesi – Tampere – Nokia - Vammala – Huittinen – Turku. Reitti 2: Helsinki – Nummela – Salo – Turku Räätälöimme omia bussireittejä ryhmille toiveiden mukaisesti. Tule mukaan yksin, kaksin tai yhdessä ystävien kanssa! Kerää oma ryhmä risteilylle. Kysy ryhmänkerääjän etu matkatoimistosta. Tiedustelut ja varaukset: Lomalinja Oy, puh. 010 289 8100.

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.suurellasydamella.fi

Maanläheinen Marjatta

arjatta Viikilän runo saattaa lähteä liikkeelle vaikka keittiöremonttia tekevästä sähköasentajasta. ”Maailma on kohdallaan, tekniikka toimii!” kirjoittaa hän uusimmassa kokoelmassaan Hurjaan tuuleen. — Runoissani on osatotuuksia, mutta eivät ne suoraan kerro omasta elämästäni. Idea voi tulla mistä vain, Viikilä sanoo. Marjatta Viikilästä tuli runoilija jo pikkutyttönä. Hän kuunteli uuninpankolla, kun hänen isänsä luki ääneen Vanhaa testamenttia. Kertomusten kieli kiehtoi häntä. Marjatta Viikilä on kirjoittanut viisi runokokoelmaa. Niistä ensimmäinen, Avoimella kämmenellä, julkaistiin vuonna 1975. Sen jälkeen kirjoja on ilmestynyt noin kymmenen vuoden välein. — Kolme ensimmäistä kokoelmaani olivat hengellisiä runoja. Uusimmissakin hengelliset teemat ovat mukana, mutta avarammin. — Melkein kaikissa organisaatioissa, ovat ne hengellisiä tai maallisia, pyritään valmiisiin vastauksiin. Mutta kaikkitietävyys on kirous. Jumala on salainen ja salattu, hänestä voi puhua vain vertauksin ja symbolein. On kysymys hengestä. Usko ja rukous ovat lahjoja, Viikilä pohtii. Hän on sitä mieltä, että kaikesta on voitava kirjoittaa avoimesti, epäilystäkin. — Ei taiteilijan pidä toteuttaa mitään ulkoa annettua ohjelmajulistusta. On kirjoitettava siitä, mikä itselle on totta. Marjatta Viikilä kuvailee runojaan puherunoiksi. Monissa on puheen rytmi ja usein myös ”sinä”, oletettu kuulija.

Runous on Viikilälle vapaa maa. Ilmaisukeinoja on rajattomasti. Runossa voi myös sanoa asioita, joita ei tulisi mieleenkään lausua ääneen. Ja on runous elämäntapakin. Hän tuottaa usein yhdestä oivalluksesta monia runoja, joita hän myös lukee läheisilleen. — En osaa ajatella elämää ilman kirjoittamista.

Jukka Marjatasta: ”Marjatan runot ovat maanläheisiä. Hän jäsentää runoillaan ihmissuhteita ja ratkoo ihmisenä elämisen ongelmaa. Pohjimmiltaan on kyse siitä, kuinka elää hyvää elämää. Verratonta on se röyhkeys ja suorasanaisuus, jolla hän sen tekee. Osaa Marjatta olla myös lyyrinen ja mielikuvituksellinen.”

Kahlitsevasta uskosta on irtaannuttava, myös uskosta itseensä. Sitä ei tarvita kun on näin uskoton, ajelehtiva kun on näin ei mistään kun on näin ”katsotaan mitä tulee” eikä mitään odota, mitään epäile, kun on näin antanut otteensa hervota ja on näin katse ei mihinkään suuntautuneena: Kahlitsevasta uskosta on irtaannuttava. teoksesta Hurjaan tuuleen (Mäntykustannus 2012)

HERÄNNÄISSEURAT La 24.11. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 25.11. klo 10 Kirkkopyhä Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Saarnaa Simo Huhta. Kirkkokahvit ja seurat, joissa mukana Seuratuvan virsikuoro. Klo 10 Kirkkopyhä Järvenpään kirkossa, Kirkkotie 1-3. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Herännäisnuorten kuoro. Lounas ja seurat srk-salissa. Ti 27.11. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ke 28.11. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs, Hki.

Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde

Hans von Schantz

Marjatta Viikilä kirjoittaa puherunoja. Jukka Viikilälle runot ovat tapa tutkia maailmaa.

Rumpalista runoilijaksi

apsena Jukka Viikilä toimitti omaa lehteä ja kirjoitti ruutuvihkon mittaisia tarinoita, joissa seikkaili karatesankari Chuck Norris. Mutta ei hänestä kirjailijaa pitänyt tulla vaan muusikko. Hän opiskeli Pop & Jazz Konservatoriossa rumpaliksi, kunnes pikkuhiljaa siirtyi kirjoittamiseen ja vaihtoi dramaturgian opintoihin Teatterikorkeakoulussa.

— Alkuun minulla oli tarve jäsentää elämääni kirjoittamalla. Kirjoittamisessahan on se samanaikaisesti hyvä ja huono puoli, että se väkisinkin yksinkertaistaa maailman. Kirjallisuudessa kaikki on totta ja oikein, Viikilä sanoo. Runous on hänelle paljolti kielen mahdollisuuksien ajattelemista. Nuorena päiväkirjaa kirjoittaessaan hän törmäsi siihen, kuin-

Uskovaisen linnun on nähty työskentelevän kevään alkupäivistä saakka. Jyvä jyvältä se siirtää vuorta toiselle puolelle järveä. Lajinsa aikana se uskoo saavuttavansa päämäärän. Iloinen on laulu kuvitteellisen vuoren harjalta.

VANTAAN

teoksesta Runoja II (Gummerus 2010)

ka viheliäiseltä oman ilmaisun epätarkkuus tuntui. Jos kirjoitti ”olen ihastunut”, se ei vielä sanonut mitään. — Runossa yritän löytää erityisen tavan kertoa, sanoa uusin sanoin ja tuoreella kielellä. Runoilija tutkii kielellä maailmaa, se on hänen käyttöliittymänsä. Jukka Viikilä huomauttaa, että kirjoittamisen ei tarvitse olla vakavaa, saati sitten tosikkomaista. — Kirjallisuus voi olla ihan huvikseen kaihtamatonta. Kannustaisin kirjoittamaan lukijasta välittämättä ja estottomasti. Usein totuus on siellä, mikä polttaa tai punastuttaa. Viikilä pyrkii kirjoittamaan monen tyyppistä tekstiä. Siitä käy esimerkiksi hänen viimeisin teoksensa, yhdessä Janne Nummelan ja Tommi Nuopposen kanssa kirjoitettu Ensyklopedia (Poesia 2011), joka noudattaa tietosanakirjan rakennetta.

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Vaikka kirjoittaminen on Viikilälle ammatti, se ei aina ole helppoa. — Joskus se on sitä, että raataa aamusta alkaen runojen ääressä työhuoneella. Inspiraatio syntyy työskentelemällä.

Marjatta Jukasta: ”Jukka on vinon katseen runoilija. Hän tekee humoristisia, absurdeja havaintoja. Joskus hänellä on vinksahtaneita juttuja, mutta niissäkin on totuuden siemen. Samaa meissä on eräänlainen saarnaaminen ja opettaminen ja myös huumori.” Kaisa Halonen

Joulurunoilta su 9.12. klo 16 Hakunilan kirkossa. Lausumassa Marjatta ja Tuomo Viikilä. Vapaa pääsy.

Yrittäjä, ilmoita paikkakuntasi seurakuntalehdessä:

UUSILLE ASIAKKAILLE

30 %

ALENNUS ILMOITUSHINNOISTA! Ota yhteyttä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

www.facebook.com/vantaanlauri — www.twitter.com/vantaanlauri

Mia Simanainen ja Verneri Pohjola täyttävät keskiaikaiset holvit nykyjazzilla.

yhän Laurin kirkossa kaikuvat kahtena peräkkäisenä iltana uuden jazzin tuoreimmat sävelet. Keskiviikkona 28.11. kirkossa joulukonsertoi Mia Simanainen Ahava-yhtyeensä kanssa. Jazzorkesteri UMOn joulukonsertin solisteina torstaina 29.11. ovat trumpetisti Verneri Pohjola ja laulaja Maarit Hurmerinta.

Pinnan alle Mia Simanainen on tehnyt musiikkia lapsesta asti, mutta vasta jazz käänsi maailman uuteen asentoon. — Oivalsin, että voin itsekin luoda musiikkia, kertoo jazzia laulava, säveltävä ja opettava Simanainen.

Verneri Pohjola taas innostui trumpetista vasta 15-vuotiaana. — Olen kaksi kertaa tehnyt vakavan päätöksen lopettaa musiikin tekeminen, mutta tässä ollaan yhä. Aloitin klassisella musiikilla. Sen opiskelu oli aika säntillistä. Jazzissa koin improvisoinnin ja biisintekemisen kutsuvaksi. Verneri Pohjola palasi uusinta Ancient History -levyä tehdessään aikaan ennen trumpettia. — Se tuntui todella kaukaiselta. En muista hetkeä, jolloin olisin tajunnut olevani trumpetisti. Mia Simanaisen ja Ahava-yhtyeen tuoreella Matka-levyllä on lukuisia sävellyksiä Helvi Juvosen runoihin. — Hänen runonsa ovat luonnonvoimaisia, henkisiä ja syviä. Haen ylipäätään syvyyttä ja kerroksia elämään. Ehkä se on nykyajan ihmisen kaipuuta kohti yksinkertaisempaa, minuuttiaikataulun ja pinnallisen vastavoimaa.

Oudot linnut Suomalaista jazzmaailmaa Mia Simanainen ja Verneri Pohjola kehuvat vuolaasti. Puheissa toistuvat sanat uusi, kekseliäs ja kovatasoinen. Simanainen pitää itseään jazzkentän outolintuna, muun muassa sukupuolensa vuoksi. Jazz on yhä edelleen miesten maailma. Naisen osa on tottua yksinäisyyteen. Syitä Simanainen etsii jazzin juurilta, bepop-maailmasta. — Se oli hyvin aggressiivinen kausi. Ehkä se on syrjäyttänyt naisille ominaisia tapoja ilmaista. Osansa on myös Suomi-jazzin historian lyhyydellä. — Naismuusikoilla ei ole tarpeeksi roolimalleja, Verneri Pohjola pohtii. Hän kuitenkin ennustaa naisten nousua. — Jos bändissä on yksikin nainen, se

Mia Simanainen on säveltänyt Helvi Juvosen tekstejä.

ACT/Jörg Grosse-Geldermann

Jazz vie jouluun

Verneri Pohjola aloitti trumpetinsoiton 15-vuotiaana. muuttaa dynamiikkaa ehdottomasti positiiviseen suuntaan. Pohjola kokee olevansa jossain jazzin perinteitä tiukasti kunnioittavien muusikkojen ja oman tiensä kulkijoiden välillä. — Toivoisin avoimempaa kanssakäymistä eri tyylien edustajien välille. Sitä yritän itse tehdä. UMOn, Verneri Pohjolan ja Maarit Hurmerinnan konsertissa kuullaan rauhallisia big band -sovituksia joululauluista. Mia Simanainen ja Ahava taas esittävät konsertissaan muutaman hartaan jouluklassikon. Aivan tavanomaiseksi joulukonsertiksi

ilta ei kuitenkaan taivu, sillä kappalevalikoimaan kuuluu muun muassa Simanaisen sävellys Helvi Juvosen runoon Lumottu kevät. Siinä on jo lupaus tulevasta valoisasta vuodenajasta. Saila Keskiaho

●●

Joulun ylistys jazzin lämpimissä kääreissä ke 28.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Mia Simanainen ja Ahava. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kohti Joulua to 29.11. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Maarit Hurmerinta, Verneri Pohjola ja UMO. Liput 25/20/12,50 e, www.lippupalvelu.fi.

Mieskvartetti tunnelmoi

ämeenkylän kirkossa on luvassa svengaavia negrospirituaaleja sekä jylhänherkkiä Jean Sibeliuksen ja Toivo Kuulan laulujen mieskuorosovituksia. Marraskuun pimeässä illassa tunnelmia virittelee mieskvartetti Kajaus. Iso osa konserttia ovat negrospirituaalit eli hengelliset laulut, joita alun perin lauloivat Pohjois-Amerikan afrikkalaistaustaiset. Ilta alkaa useamman laulun potpurilla, jonka kvartetin laulaja Hannu Lehtikangas nimeää suosikikseen koko konsertissa. — Negrospirituaalit vain istahtivat mei-

Elja Puukko, Pekka Soranummi, Jari Parviainen ja Hannu Lehtikangas ovat Kajaus-kvartetti.

Palveluja tarjotaan

dän ohjelmistoomme. Niitä on kaikkien mielestä ollut hauska laulaa ja ne sopivat meille. Kvartettiin kuuluvat Lehtikankaan lisäksi Pekka Soranummi, Elja Puukko ja Jari Parviainen. Kaikilla on vankka tausta musiikin ja laulun ammattilaisina ja kaikki ovat myös kirkkomuusikoita. Parviainen esiintyy solistina muun muassa kirkkomusiikkiteoksissa ja oopperatuotannoissa. Lehtikangas työskentelee kanttorina Hämeenkylässä, Soranummi Haminassa ja Puukko Espoossa. Puukko on myös barokkimusiikkiin ja liedeihin erikoistunut konsert-

Hautauspalveluja

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat www.ergadesign.fi

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

The Holy River -konsertti su 25.11. klo 18 Hämeenkylän kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Adventtikampanja Alennukset jopa

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Ostetaan huoneistoja

Katriina Harviainen

Kotimaa-yhtiöiden medioissa.

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

tilaulaja. Lehtikangas ja Soranummi ovat kokeneita kuoromiehiä ja yksinlaulajia. — Luvassa on kuulasta ja hyvin soivaa musiikkia täyteläisellä äänellä ja upeita sooloja, lupaa Lehtikangas. Konsertti on osa Hämeenkylän kirkon 20-vuotisjuhlakonserttisarjaa.

Vuokrata halutaan

Ota yhteyttä ja kysy lisää. ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/kampanjat

ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin). HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

/ VANTAA

Vantaan seurakunnat 22.11.–29.11.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16. Suljetaan ke 28.11. klo 14. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys Länsimäen kirkolla ti klo 9–11 ja Hakunilan kirkolla to klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan, p. 050 5736313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13 edullisesti. Vincent-Tyttöjen näyttely ”Tyttöenergiaa yhdeksällä sydämellä” ti 27.11. asti. Näyttely Hakunilan kirkon seurakuntasalissa ma–pe klo 9–16 ja aina kun kirkko on auki. Rukousryhmä perjantaisin klo 19. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30 alakerrassa. Hakunilan kirkon kirppis avoinna lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19. ”Kun joulu on” la 24.11. klo 15. Tikkurilan Eläkeläisten sekakuoron konsertti, johtaa Ilona Tuovinen. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Messu su 25.11. klo 12. Vesa Häkkinen, Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti, espoolainen kamarikuoro Dimus. Kohtaamispaikka su 25.11. klo 17–19. Vieraana Mongolian-lähettimme Niko Ijäs. Kahvia, teetä ja sympatiaa. Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Kaikille avoin kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu. Lähetyspiiri ma 26.11. klo 18.30–20. Pastori Kaija Laalo-Lipponen vierailee. Perhekerho tiistaisin klo 9–11. Pientä tarjoilua ja kivaa yhdessäoloa. Raamatturyhmä tiistaisin klo 18–20. Tule pullaa leipomaan ti 27.11. klo 18–20. Leipurimestareina ItäHakkilan Martat. Ilm. virastoon, p. 09 830 6500, hakunilan.seurakunta@evl.fi. Virsivartti ke 28.11. klo 12.30 kappelissa. Tutustumme yhdessä 1. adventtina julkaistavaan uuteen Lasten Virsi-kirjaan. Kirjan toimituskunnassa mukana ollut Riikka-kanttori laulattaa ja kertoo lauluista. Päiväraamattupiiri ti 27.11. klo 12–13.30. Jari Araneva. Äitien iltakerho to 29.11. klo 17– 18.30. Pieni hartaus ja keskustelua kaikessa rauhassa. Lapsille omaa ohjelmaa. Eija Hyytiäinen ja Sinikka Kurunsaari. Viikkomessu torstaisin klo 18. Nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa nuorten veisuja ja virsiä. Musaryhmän harjoitus klo 17. Nuorille bilisilta torstaisin klo 18.30–20.30 kirkon alakerrassa. Liikkari klo 20–21.30 Sotungin koululla.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30. Välipala. Puuroperjantai klo 11. Hartaus ja puurolounas kaikille. Messu su 25.11. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit. Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan tai lahjoita lankaa. Seniorikerho ti 27.11. klo 13– 14.30. Jouluaskartelua. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15. Helsingin Rauhanyhdistyksen alueseurat ti 27.11. klo 19. Illan puhujana Erkki Airas. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11. Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 15–16 Riikka-kanttorin johdolla. Äijien saunailta keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka. Ilmoittaudu Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmään. Kokoontumiset tiistaisin klo 13–14.30 alkaen 15.1. Tule jakamaan kokemuksia ja ajatuksia äitiydestä yhdessä toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äidille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle puolivuotiaita. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

Nuorten ilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Skaboja, syötävää, rentoa meininkiä ja lopuksi iltahartaus & laulua. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

Kastettu Mitja Matias Kaarnakoski, Leevi Waltteri Matilainen, Iida Matilda Ravi, Minja Ada Cecilia Ylikännö, Linea Olivia Alexandra Lindvall, Veikko Reino Tapio Nätti, Tiiu Åsa Matilda Pohjoisvirta, Santeri Matti Juhani Eteläaho, Alex Oliver Alexander Romakkaniemi.

Hautaan siunattu Saimi Virginia Pohjola 87 v, Seppo Kalevi Orpana 59 v.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 28.11. klo 14. Kuvat ja kuvakirjat.

Vapaalan seurakuntalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kohtaamispaikka to 22.11. klo 11.30. Katja Helminen Pähkinärinteen koulusta kertoo koulumummo– ja kouluvaari–toiminnasta. Vierailevana työntekijänä Marja Mäkilä. KimaraKahvila su 25.11. klo 18. Kenian lähetyspiiri to 29.11. klo 11. Vieraana rovasti, toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikoski.

Muuta Ehtoollishartaus to 29.11. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1A. Pastori Marja Mäkilä ja kanttori Hannu Lehtikangas. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa. Adventtiretki to 29.11. Somerolle. Tutustumme Someron kirkkoon, Reino Koivuniemen taiteilijakoti Hiidenlinnaan ja Pellavakeskukseen. Lounas seurahuoneella. Retken hinta 35 e, sis. kuljetuksen, lounaan, pääsylipun ja päiväkahvin. Ilmoittautumiset diakoniatoimistoon p. 09 830 6472 pe 23.11. mennessä.

Kastettu Milja Helena Villberg.

Hautaan siunattu Raija Tellervo Hallikainen, 62 v.

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15, ma 26.11. ja ke 28.11. klo 9–14, to 29.11. klo 9.30–15, pe 30.11. klo 10–15. Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Hämeenkylä

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 25.11. klo 10 messu, tuomiosunnuntai, Viipurin kirkkopyhä. Saarnaaja Seppo Väätäinen, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Viipurin lauluveikot. Messun jälkeen Marttojen järjestämät kirkkokahvit. Pianokonsertti, Suvi Tokola to 22.11. klo 19. The Holy River– konsertti su 25.11. klo 18. Mieskvartetti Kajaus: Hannu Lehtikangas, Pekka Soranummi, Elja Puukko ja Jari Parviainen. Konsertti on osa Hämeenkylän kirkon 20-vuotisjuhlakonserttisarjaa. Joulupaja ma 26.11. klo 18 isossa seurakuntasalissa. Aikuisille tarkoitetussa illassa askarrellaan joulukortteja materiaalihinnoin. Oopperakerhon kerhoilta ke 28.11. klo 17.30. nuortentilassa. Aiheena Verdin ooppera Nabucco. Lyhyt vuosikokous.

Jani Laukkanen

Hakunila

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19. Kahvila kaikille keskiviikkoisin klo 9–11. Pikkurahalla kahvia, mehua ja syötävää. Iltarukoushetki ja ehtoollinen ke klo 18–18.30.

Vanhemman väen piiri to 22.11. klo 13. Vesa Ruokonen. Miesten saunailta to 22.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Aikuisten näytelmäkerho torstaisin klo 19 päiväkerhotilassa. Petri Winckel. Messu su 25.11. klo 10. Vesa Ruokonen, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Messun jälkeen lähetys- ja merimieskirkkotyön sekä Korson työttömien joulumyyjäiset torttukahveineen. Runopiiri ma 26.11. klo 13. Signe Kettunen. Naisten Raamattupiiri ma 26.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Sauna. Englanninkielinen Raamattupiiri ma 26.11. klo 18.30 kirjastossa. Katulähetys ke 28.11. klo 11. Ehtoollishetki ja ruokailu. Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Lähetyspiiri ke 28.11. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen. Arki-illan ehtoollinen ke 28.11. klo 18. Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Varaventtiili-ilta ke 28.11. klo 18.30. Teemana kuunteleva rukous. Ohjelman vetäjä: Päivikki Telenius. Lastenhoito järjestetty klo 18 alkaen. Rukousryhmä ke 28.11. klo 20. Vanhemman väen piiri to 29.11. klo 13. Sanna Heikurinen. Naisten saunailta to 29.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Päihdekierre poikki V antaalla järjestetään 28.11. ensimmäistä kertaa Vertaismessut, joilla esitellään päihdekuntoutujille tarjottavaa vertaistukea. Tapahtumassa toimintaansa esittelee kymmenisen järjestöä, muun muassa Irti huumeista, Vailla vakituista asuntoa ja Al-Anon. Tukea on tarjolla päihdekuntoutujien lisäksi heidän omaisilleen. Vantaan A- ja H-klinikoiden lisäksi järjestäjänä on Vantaan seurakuntien päihdetyö. Järjestöt esittelevät toimintaansa tietoiskuilla, ja voipa tapahtumassa jopa kokeilla akupunktiota. Päihteiden käyttö muuttaa elämää rajusti. — Ystäväpiirissä on pitkälti päihteiden käyttäjiä. Aika moni on työelämän ulko-

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7. Hartaus ti ja to klo 11. Päihdekuntoutujien ryhmä pe 23.11. klo 15. Risto Auvinen ja Jari Ilmonen. Nuorten aikuisten kokkausryhmä su 25.11. klo 14. Raamattu- ja rukouspiiri su 25.11. klo 17. Risto Auvinen. Kirkon kulman 1-vuotisjuhla ja diakonian adventtimyyjäiset la 1.12. klo 13–16. Myytävänä puuroa, torttuja, yhteisvastuutuotteita ja arpoja.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 27.11. klo 13. Leena Lehto ja Hanna Vaittinen.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa. Nupe-kahvila perjantaisin klo 18–21 Nikinmäen seurakuntakodissa. Kysy lisää vapaaehtoistyöstä: Tero Fleminch, p. 050 461 0568.

Varhaisnuorille Perheleiri kouluikäisten perheille 30.11.–12.12 Kuntokalliossa. Vielä muutama paikka vapaana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tytti Malinen p. 050 573 6359.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 25.11. klo 10. Johanna Kaunisto. Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Suomen kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstai-iltapäivisin Nikinmäen seurakuntakodilla, Survi-

puolella, ja päivät ovat pitkiä. Kaikki eivät uskalla asioida esimerkiksi Kelassa selvin päin, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tiina Lintunen Vantaan H-klinikalta. — Haasteena on usein ihan tavallisen tylsän elämän kestäminen. Lintunen on yksi tapahtuman suunnittelijoista. Hän kannustaa paikalle päihdekuntoutujia, omaisia ja kaikkia asiasta kiinnostuneita. Miksi vertaistuki on tärkeää? — On erilaista puhua ammattilaiselle kuin ihmiselle, joka on kokenut samantyyppisiä ongelmia. Vertaistuki muistuttaa, että on mahdollista selvitä ja että elämä voi muuttua, Lintunen kiteyttää.

Vertaismessut ke 28.11. klo 9–16 Myyrmäen H-klinikalla, Liesikuja 7B, 2. krs.

aisenkuja 1. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@ suomenkuoro-opisto.com tai p. 040 732 6453.

Muuta Joulukadun avajaiset la 1.12. klo 15 Korson keskustassa. Kulkue lähtee klo 15 Maakotkantien S-marketilta ja päätyy kirkon kellotapulille. Glögiä ja pipareita, laulua ja tunnelmaa. Rakenna joulupuu! Korson seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten korsolaisten perheiden lasten lahjatoiveita. Nouda yksi tai useampi lahjatoive seurakuntamme tiloihin rakennetusta joulupuusta 2.12. alkaen. Lahjat voivat olla uusia tai itsetehtyjä. Lue lisää sivulta 15. Korso-Rekolan rintamaveteraanit ry:n joulujuhla ti 4.12. klo 14 Korson kirkon seurakuntasalissa. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Irma Jääskeläiselle, p. 09 872 1456. Retki Vivamon Raamattukylän Jouluvaellus -näytelmään Lohjalle ke 12.12. klo 8 bussilla Kirkon kulman edestä, Merikotkantie 2. Pukeudu lämpimästi. Hinta 18 euroa, sis. pääsylipun, kuljetuksen, joulupuuron ja pullakahvit. Ilmoittautuminen ja maksu käteisellä Kirkon kulmaan ti ja to 29.11. mennessä. Katulähetyksen joulujuhla ke 12.12. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Vanhemman väen joulujuhla to 13.12. klo 11 alkaen kirkkosalissa. Ilmoittautumiset 30.11. mennessä kirkkoherranvirastoon puh. 09 8306 550. Apua! Auta kanttoria löytämään joululaulu! Se on piiloutunut johonkin Korson joulukadun näyteikkunoista. Kun löydät laulun, käy täyttämässä vastauslipuke Lumon aulassa, Kirkon Kulmassa tai kirkkoherranvirastossa 20.12.2012 mennessä. Vastanneiden kesken arvotaan joulukori ja 5 kpl joulu-cd-levyjä.

Kastettu Alma Nanni Maria Klemetti, Pihla Monika Puumalainen, Leo Hannu Rissanen.

Hautaan siunattu Kauko Aatos Simonen 91 v, Mirjam Maria Viitapohja 79 v, Ritva Anneli Tanninen 69 v, Satu Päivikki Turkki 48 v, Mervi Johanna Holopainen 31 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, ke 28.11. virasto kiinni. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707. Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ma ja to klo 10–12, perhepäivystys Asolan seurakuntatalossa ti 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6710 tai 050 590 3495.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30. Messu su 25.11. klo 10, liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, laulaja Aino Peltomaa. Kirkkokahvi ja messu tutuksi -koulutus: Jaakko Rusaman aiheena ”Yhteinen ateria”. Kohtaamisia Sanan äärellä -ehtoolliskirkko su 25.11. klo 17.30. Liturgia Marja-Liisa Malmi, puhe Päivi Peittola ja musiikki Sirkku-Liisa Niemi. Iltatee, lapsille omaa ohjelmaa. Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Vantaan seurakunnat 22.11.–29.11. Saunomista, keittotarjoilu, laulua ja jutustelua. Miesten raamattupiiri ma klo 18.30. Naisten pikkujoulusauna ti 27.11. klo 18. Saunan jälkeen lauletaan joululauluja, leivotaan joulutorttuja ja nautitaan glögistä ja takkatulesta. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Rekolan joululaulukuoron harjoitukset ke klo 18. Iltakirkko ke 28.11. klo 20, Ben Ahlroos, Noora Hultin ja nuorisotyöntekijät. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.11. klo 12–15, lounas 5 e. Vieraana Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen aiheenaan ”Enkeli taivaan lausui näin”. Lasten joululahjaverkko kirkkosalissa 2.12. alkaen. Poimi pakettikortti kirkon joululahjaverkosta. Voit antaa nimettömänä lahjasi seurakuntamme alueella asuvalle lapselle, joka voi jäädä muuten ilman lahjaa. Lahjaksi annetaan uutta tai itse tehtyä tavaraa tai vaatetta enintään 50 e arvosta. Lahjat tuodaan paketoituina ja lapsen lapulla varustettuna kirkkoherranvirastoon aukioloaikoina to 13.12. mennessä. Osallistumisliput diakonian joulujuhlaan noudettavissa kirkkoherranvirastosta ma 26.11. alkaen viraston aukioloaikoina. Lippuja rajallinen määrä. Diakonian joulujuhla to 13.12. klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Asolan ankkuri -aamukahvila torstaisin klo 8.30. Ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,5 e. Raamattupiiri torstaisin klo 18. Perheraamis ma 26.11. klo 18.15–19.30, lastenhoito järjestetty. Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 29.11. klo 17. Luottamuksellinen vertaistukiryhmä.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15.

Nuorille Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Open doors keskiviikkoisin klo 18 kirkolla.

Lapsille ja perheille Taaperokerho torstaisin klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa. Perhekerho suomeksi ja englanniksi torstaisin klo 9.30 kirkolla. Family group in English and Finnish on Thursdays at 9.30 am in St. Andrew’s Church. Vauvakerho pe klo 9 kirkolla. Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla. Lasten oma kirkkohetki. Perhekerhot ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa. Enkelit-periodipyhäkoulu ti

27.11. klo 17.30–19 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Kastettu Jare Emil Artturi Pietilä, Melissa Eeva Kristiina Rantanen, Sasu Eemeli Salosaari.

Hautaan siunattu Kauko Ilmari Tossavainen 77 v, Marja Anneli Pylkkänen 67 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta. Nikkaristit eivät tee ammattilaisten töitä. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Tuomiosunnuntain messu su 25.11. klo 12. Mukana Hakunilan, Korson ja Pyhän Laurin kuorot. Marja Ruuska, Tuula Lapveteläinen, Terje Saard. Abendmusik – Bachin sonaatteja pe 23.11. J. S. Bachin sonaatteja viululle ja cembalolle, muun muassa BWV 1016, 1017 ja 1021. Viola Räisänen, barokkiviulu, Tea Polso, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Keski-Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ma 26.11. klo 16. Vapaa pääsy. Joulun ylistys jazzin lämpimissä kääreissä ke 28.11. klo 19. Mia Simanainen & Ahava. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Mia Simanainen, laulu, Kari Heinilä, huilut ja tenorisaksofoni, Kari Ikonen, piano, Mika Kallio, rummut.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Laulupiiri pe 23.11. klo 13. Kahvio. Tea Polso. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 24.11. klo 15. Olotila. Tuomiosunnuntain messu su 25.11. klo 10. Veikko Karhumaa, Toni Fagerholm, Tea Polso. Nuorten Aikuisten Ilta su 25.11 klo 17. Stand up -koomikko Mikko Vaismaa, NMB Duon konsertti, musiikillinen iltamessu, nuoria aikuisia ja Sonja Turunen. Iltapala. Tikkurilan eläkeläiskerho ma 26.11. klo 13. Kahvio. Johanneksen ilmestys – Kun verho vedetään sivuun ma

Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 25.11. klo 18.30. Tied. Pastori Kirsti Hildén 050 382 7987. Kartanonkosken lähetyspiiri ke 28.11. klo 18. Aiheena medialähetys.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 23.11. klo 18. Raamattu- ja rukouspiiri ma 26.11. klo 13.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 29.11. klo 17.30.

Lapsille ja perheille Pekka Laukkarisen konsertti lapsille ja perheille ma 26.11. klo 18. Vaella jouluun to 13.12. Lapsiperheiden retkellä vaelletaan joulukertomuksen matkassa Vivamossa, Lohjalla. Pukeudu lämpimästi. Maasto soveltuu rattaille. Ennen vaellusta nautimme Vivamossa joulupuurosta ja pullakahveista. Lähtö klo 15.30 Unikkotie 5, Terveysaseman parkkipaikan kohdalta, paluu noin klo 20.30. Retkimaksu aikuiselta 15 e, kolme vuotta täyttäneeltä lapselta 10 e, perheen toiselta aikuiselta 10 e ja alle 3-v. lapselta maksuton. Hinta sisältää matkat, osallistumismaksun, joulupuuron ja pullakahvit. Ilm. 28.11. mennessä Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539 tai Maaret Hirvensalo 050 572 2811. Naiset sanan äärellä ma klo 10– 12. Lastenhoito järjestetty. Tikkurilan kirkon takkahuone. Avoimet perhekerhot Tikkurila

pe klo 9.30. Kartanonkoski pe klo 14. Tammiston kerhohuone ma klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Vauvaolkkarit ti Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863. Perhekerhot to klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs, Ylästö to klo 9.30. Perheolkkari ti klo 9.30 Pakkalan ja Ilolan seurakuntatalolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634. Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2. krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539. Pyhäkoulut su klo 10 Tikkurilan kirkko ja Ylästö, klo 11 Kartanonkoski, Ristipuro ja Ilola. Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2. krs. Kaipaatko aikaa asiointiin tai lepoon? Tuo lapsesi lapsiparkkiin. Kaksi lastenohjaajaa järjestää tekemistä. Ilmoita lapsesi tekstiviestillä, p. 050 5736235, viim. to klo 16 mennessä. Kerromme tekstiviestillä, mahtuuko lapsesi ryhmään. Alle 3-vuotiaiden maksimihoitoaika kaksi tuntia. Pieni eväs mukaan. Maksuton. Lisätiedot Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi.

li Helmer Husa, Jessika Elli Sofia Jumpponen, Nikte Jade Rojas Iisakkila, Amanda Brenda Claudia Flander, Elias Urho Olavi Jokinen, Onni Matti Mikael Kankaala.

Nuorille

Diakoniapäivystykset

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila. Walkers nuortenkahvila pe 23.11. klo 19–22. Iso 1D -koulutus su 25.11. klo 16. Wintti. Iso 1A – koulutus ti 27.11. klo 16.30. Rippikoululuokka. Iso 2 -koulutus ke 28.11. klo 18. Walkers. Walkers nuortenkahvila ke 28.11. klo 18–20. Wintin ovet avoinna nuorille keskiviikkoisin klo 17–20.30.

Muuta toimintaa Rakenna joulupuu! Tikkurilan seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten Tikkurilan seurakunnan alueen perheiden lasten lahjatoiveita. Nouda toiveita Tikkurilan kirkon joulupuusta 2.12. alkaen. Lahjat voivat olla uusia tai itsetehtyjä. Lue lisää s. 15. Koe Israelin kevät 3.–10.3.2012 Näe Jerusalem, Betlehem ja Galilea sekä monet pyhät paikat. Lisätietoa lähetyssihteerit Sipe Jalokinos Tikkurilasta p. 050 414 7234 ja Kaisa Aalto Vantaankoskelta p. 050 512 1168 tai Toiviomatkat puh. 09 565 7170. Hinta 1545 e sis. suorat lennot, majoitus, puolihoito ja retket. HUOM! Vain muutama paikka vapaana!

Kastettu Aada Emilia Vuorinen, Veera Maria Irene Summanen, Aino Unna Vaarala, Isabel Emma Cassandra Koskimo, Eino Sakari Niemi, Hilma Siiri Sylvia Honkalehto, Atte Miro Mikael Korkala, Akseli Pau-

Avioliittoon kuulutettu Martti Jari Juhani Häkkinen ja Petra Pauliina Nikander, Sami Kristian Skog ja Sanna Maarit Salmi.

Hautaan siunattu Rudolf Hämäläinen 87 v, Lauri Armas Aleksanteri Lairala 86 v, Aune Maria Mikkonen 86 v, Martti Einari Jussila 86 v, Gösta Rafael Blomquist 80 v, Matti Olavi Tammelin 71 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi to 22.11, ma 26.11 ja ke 28.11. avoinna klo 9–13.45, to 29.11. avoinna klo 10–15. Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2. krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Terttu Lemströmin taidenäyttely ”Kasvokkain” 28.10.–2.12. takkahuoneessa ja seurakuntasalissa. Avoinna kirkon aukioloaikoina. Lasten oikeuksien viikon lastenlaulukonsertti to 22.11. klo 10. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen esiintyvät. Vapaa pääsy. Seniorikerho to 21.11. klo 13– 14.30 takkahuone. Soita ja laula -pyhäkoulu to 21.11. klo 17.30–19 kerhohuone 4. Maria, Clara, Fanny... Cecilianpäivän konsertti to 22.11. klo 19. Musiikin suojeluspyhimyksen, pyhän Cecilian muistopäivän konsertissa esiintyvät mm. Marianpoimijat-kvartetti, Esa Ruuttunen, baritoni ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Rauhanyhdistyksen seurat pe 23.11. klo 19. Marttojen myyjäiset la 24.11. klo 10–13. Leivonnaisia, käsitöitä, arpoja, buffetti. Messu su 25.11. klo 10. Herättäjän kirkkopyhä. Saarna Simo

Huhta, liturgia Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku. Oltermannit-kuoro. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurat, järj. Herättäjän paikallisyhdistys. Seuroissa mukana Seuratuvan virsikuoro. Pyhäkoulu su 25.11. klo 10 kerhohuone 4. Myrtsimessu su 25.11. klo 17. Rennompi, erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille tarkoitettu iltamessu. Tervetuloa myös tekemään messua. Klo 15.30 tarjolla ruokaa messun tekijöille, klo 16 alkaen laitetaan messu yhdessä kasaan. Nuorten aikuisten kahvilailta su 25.11. Myrtsimessun jälkeen n. klo 18 takkahuoneessa. Illan lopuksi hartaus. Maanantaipiiri ma 26.11. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri. Raamattupiiri Ilosanoma ma 26.11. klo 17.30–19 iso srk-sali. Seniorikerho ti 27.11. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Mammaraamis ke 28.11. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen. Seniorikerho to 29.11. klo 13– 14.30 takkahuone. Soita ja laula -pyhäkoulu to 29.11. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lapsikuoron harjoitukset ti 27.11. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Raamattu-rukouspiiri ti 27.11. klo 18.30–20 srk-sali. Seniorikerho ke 28.11. klo 12.30–14. Diakoniapiiri ke 28.11. klo 14.15. Miesten saunailta ke 28.11. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Seniorikerho ti 27.11. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Seniorikerho to 22.11. klo 13– 14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta to 22.11. klo 18.30–20.30. Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 25.11. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille. Lähetyspiiri ti 27.11. klo 18.30– 20 srk-sali. Seniorikerho to 29.11. klo 13– 14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta to 29.11. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 28.11. klo 13– 14.30. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 28.11. klo 19–21.

Ensi sunnuntai on tuomiosunnuntai. Päivän teema on Kristus, kaikkeuden Herra. Päivän tekstit ovat Ps. 143:1–10, Dan. 12:1–3, Ilm. 20:11–21:1, Matt. 25:31–46.

Avain taskussa Jeesus sanoi: Taivasten valtakunta on kuin nuotta, joka laskettiin mereen ja joka keräsi kaikenlaisia kaloja. Kun se tuli täyteen, kalastajat vetivät sen rantaan, istuutuivat ja lajittelivat hyvät kalat koreihin mutta viskasivat huonot pois. Matt. 13:47

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Eläkeläiskerho ke 28.11. klo 12.

Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Leipää ja viiniä ➤

26.11. klo 18.30. Kahvio. Ilkka Rytilahti. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 27.11. klo 12. Vuoronumero Tikkurilan kirkon aulasta, ruokailu Nuorisotilalla. Lähetyksen päiväpiiri ti 27.11. klo 13–14.30. Neuvotteluhuone. Avoimet ovet Tikkurilan kirkossa ke 28.11. klo 14–17. Tutustu kirkkoon ja hengähdä hetkeksi. Aamurukouspiiri ke 28.11. klo 7. Toimituskappeli. Arki-illan ehtoollinen ke 28.11. klo 18. Pirkko Yrjölä, Tea Polso. Tikkurilan Hannat to 29.11. klo 9.30 lähtö lenkille, kahvit sanan äärellä klo 10.30. Ilosanomapiiri to 29.11. klo 15.30. Neuvotteluhuone. Näppärin sormin to 29.11. klo 18. kansainvälisen diakonian käsityöryhmä. Neuvotteluhuone. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 29.11. klo 18. Takkahuone. Lauluilta to 29.11. klo 18.30. Kirkkovuoden viimeiset virret.

inulla on taskussani avaimet neljään kirkkoon, ne kuuluvat papin työhön. Yhden kirkkomme avaimet ovat monissa muissakin taskuissa. Ne kulkevat bändiläisten avainketjussa, isosten takin taskussa, kerhonohjaa jien käsissä ja kotiäidin lastenvaunujen aisassa. Kirkkomme on kirjaimellisesti seurakuntalaisten omassa käytössä, avoimena niille, jotka haluavat tulla yhteen Jumalan edessä. Tuomiosunnuntaina Jumalan kutsu tulee erityisen lähelle. Hän kutsuu ja kerää luoksensa kaikenlaisia kaloja, sinuakin, elämäntilanteesta riippumatta. Kirkko on avoin tila, jatkuva kutsu Jumalan eteen. Se on esimakua tulevasta tuomiopäivästä, hetkestä, jona tuomion sijasta paljastuu Jumalamme hyvä tahto meitä kohtaan.

Tässä ajassa avain omaan kirkkoon on monille avain taivasten valtakuntaan, omaan hengelliseen kotiin, jossa saa olla turvallisesti yhdessä Jumalan kanssa. Lopullisen taivasten valtakunnan avain on usko. Sen rakennusaineina ovat sana, rukous, ehtoollinen ja yhteys toisiin seurakuntalaisiin. Uskon ylläpitämiseksi tarvitsemme toimivan hengellisen kodin, oman kotikirkon. Mene kirkkoosi ja ole mukana tekemässä seurakunnasta taivasten valtakuntaa.

Tuomo Kahenvirta Hakunilan seurakunnan pappi

S:t Lars kapell

Naapurinkuja 2

”Som en bön” – meditativ musikandakt sö 25.11. kl. 18. En kväll med tankeväckande texter, andakt, stillhet, improvisation och psalmsång. May Wikström, texter, Putte Frisk, piano, Niklas Mansner, gitarr och Lauri Palin, orgel.

Naapurikirkko su 25.11. klo 14. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku. Kirkkokahvit.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 25.11. klo 11–12. Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Isä–lapsi-ilta su 25.11. klo 16.30–18.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Sisään Kotipizzan ulkoovesta.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Lapsille ja perheille Perhekerhot Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho Vaskipellossa pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho Martinristissä ke 14.30–16, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Muuta Kauneimmat joululaulut Leena ja Eero Salon kotona to 29.11. klo 18, Everstintie 2, Kannisto. Vantaan Laulun kvartetti. Pastori Pasi Kilpeläinen. Vapaaehtoinen kolehti lähetystyölle. Uusi senioripysäkkiryhmä Myyrmäen kirkolla. Uusi senioripysäkkiryhmä, yli 60-vuotiaille tarkoitettu keskusteluryhmä käynnistyy Myyrmäen kirkolla tammikuussa. Ryhmässä pohditaan ikääntymiseen liittyviä tunteita ja käydään läpi elettyä elämää. Ryhmään otetaan 8 henkilöä. Tied. ja ilm. viim. 30.11. diakoni Kirsti Savolainen p. 050 588 3355 tai diakoni Tiina László p.050 326 2631.

Kastettu Aarni Otto Oliver Huttunen, Moona Lotta Lucia Elorinne, Ossi Akseli Palonen, Enni Helmi Maria Pousi, Aarni Topias Gromoff, Antto Matias Gromoff, Erin Aino Uniela Heinonen.

Hautaan siunattu Elsa Annikki Westenius 84 v, Kari Arvo Juhani Moijanen 72 v.

Prästgårdsgränden 3

Dickursby kyrka Stationsvägen 12

ViAnda- kören övar ti 27.11. kl. 13.15–15.30. Familjecafé to 29.11. kl. 9–12 i bakre delen av kyrkosalen. Babyrytmik med kantor Nina kl. 9.30 Kaffe med dopp. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden. Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 26.11. kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Bagarstugan Kurirvägen 1

Julpyssel för stora och små lö 24.11. kl. 10–13. Kom och gör dina egna julkort eller kanske en julklapp! Församlingen bjuder på material och servering. Ingen anmälan eller avgift. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Prostgården i Helsinge kyrkoby Kyrkovägen 45.

Församlingens julfest sö 9.12. kl. 11.30. Traditionell julmat, kaffe, program. Anmälan senast den 3.12. till Pastorskansliet tfn 09 8306 262 , diakonissan Annakatri Aho tfn 050 464 5068, diakon Carita Dahlberg(må–ons) tfn 050 330 1828, vandasvenska@evl.fi.

Folkhälsanhuset Vallmovägen 28

Har du visor min vän? Allsång ons 28.11. kl. 14 med Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Kretsar Foibekretsen må 26.11. kl. 14 i Foibe servicehus, Sjukhusgatan 7, brasrummet. Kaffeservering. Sjöskog diakonikrets ti 27.11. kl. 13 hos Ragnhild Åstrand. Kaffeservering. Sottungsby–Håkansböle pensionärskrets to 29.11. kl. 13 i Håkansböle kyrka. Julgröt.

Döpta Rasmus Aleksi Olavi Kankare.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262, 8306294

Öppet månd–fred kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred. Diakonimottagningen tisd. kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa sö 25.11. kl. 10. Anu Paavola, Nina Fogelberg.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429 (vaktmästaren).

Högmässa sö 25.11. kl. 12. Anu Paavola, Nina Fogelberg. Missionskväll ”I brytning mellan kulturer” ons 28.11. kl. 18–20. Kaj Andersson. Gäst: Ulla-Stina Henricson. Servering.

Yhteiset Asuntotyö Palvelu- ja puhelinajat ke 28.11. Myyrmäen kirkolla ja ke 5.12 Korson kirkolla klo 10–12, p. 050 5736354.

Diakonia Retki Lohjalle 16.12. Lähtö Palvelukeskus Foibesta klo 8, Tikkurilan kirkon edestä klo 8.10 ja Myyrmäen kirkon pihasta klo 8.30. Messu Lohjan Pyhän Laurin kirkossa, jouluateria Lohirannan kurssikeskuksessa ja mahdollisuus tutustua Menneen Ajan Joulumarkkinoihin. Paluu Vantaalle n. klo 17. Retken hinta 25 e. Sitovat ilmoittautumiset 5.12. mennessä Lea Karhiselle, puh. 050 3818757.

Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka Tikkurilan Olotilassa peruttu to 22.11. Viittomakielinen perhekerho pe 23.11. klo 9.30 Lastenkappeli Arkissa Sellon kauppakeskuk-

Lahja tuntemattomalle lapselle Joulupuun lahjat ilahduttivat yksinhuoltajaäiti Tuulan lapsia viime jouluna.

Timo Saarinen

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

iime syksynä seurakunnan diakoniatyöntekijä soitti ja kertoi Tuulalle Rakenna joulupuu -kampanjasta. Hänenkin lapsensa voisivat esittää lahjatoiveensa ripustettavaksi kirkolla olevaan joulupuuhun. Tuntemattomiksi jäävät lahjoittajat poimisivat toiveet puusta ja toteuttaisivat ne. Kampanjalla halutaan taata, että lapsi saa jouluna lahjan, vaikka perhe olisi vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. — Ehkä tieto perheemme tilanteesta oli välittynyt seurakuntaan sosiaaliviraston kautta. En ollut ennestään seurakunnan diakoniatyön asiakas. Soitto tuli syksyllä aikaan, jolloin Tuulasta tuntui, ettei jouluna olisi varaa juuri mihinkään. Monen kouluikäisen lapsen ja yksinhuoltajaäidin perheessä on eletty vuosia suu säkkiä myöten. — Mikä tulee, se menee, eikä oikeastaan riitä, vaan talous menee miinukselle. Joudun siirtelemään ja junailemaan maksuja. Esimerkiksi puhelinlaskun siirrän aina seuraavalle kuulle. Sopimus mahdollistaa sen ilman karhulaskua ja 5 euron lisämaksua.

”Rahat menevät ruokaan ja asumiseen” Perheen tulot koostuvat äidin palkasta ja tuista, kuten asumistuesta ja lapsilisistä. Elatustuki on minimissä isän vähätuloisuuden takia. — Rahat menevät ruokaan ja asumiseen. Juuri kun tuntuu, että vihdoinkin on kaikilla lapsilla kunnon vaatteet ja kengät, on kantapäässä reikä ja kenkä rikki. Tuula keskusteli lahjatoiveista lastensa kanssa. — Vaatteita ja kenkiä on vaikea ostaa lasta näkemättä ja vaatetta sovittamatta. Kun on eri ikäisiä lapsia, on toiveita, ajatuksia ja makuja monenlaisia. Lopulta lapset ehdottivat lahjakortteja H&M:ään, Seppälään ja Tarjoustaloon.

”En olisi selvinnyt ilman lapsia” Ennen joulua Tuula kävi hakemassa kirkolta lahjakortit. Hän pakkasi ne jokaiselle lapselle omaan pakettiinsa ja laittoi lahjapussiin. Sinne kertyi muutakin, kuten lähisukulaisen ostama Wii-peli, joka riemastutti koko joukkoa. — Pelasimme pelejä puoleen yöhön. Siitä tuli oikein kiva joulu. Perheessä on eletty läpi paljon ankeampia aikoja. — Kun vanhemmilla menee kessessa Espoossa, Leppävaarankatu 7 B, 3. kerros. Lastenhoito klo 10–11. Viittomakielinen tuunauspiiri ke 28.11. klo 15 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki. Myyjäisjärjestelyjä. Vivamon jouluvaellus ke 12.12. Lähtö klo 16 Tikkurilan kirkolta ja klo 16.30 Myyrmäen kirkolta. Retkimaksu 15 e. Jouluvaellus ulkona, laita lämmintä päälle. Viittomakielinen tulkkaus. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot pe 30.11. mennessä Seija Einolalle, p. 050 3386212, seija.einola@evl.fi.

Näkövammaistyö Tikkurilan kerho su 25.11. klo 13

Jouluiloa vantaalaislapsille Tänäkin vuonna voi toteuttaa vähävaraisen perheen lapsen lahjatoiveen. Vantaalaislasten lahjatoiveita ovat keränneet seurakuntien diakoniatyöntekijät yhdessä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Diakoniatyöntekijät myös toimittavat lahjat perille.

Rakenna joulupuuta näin 1. Hae lahjatoivomus 1. adventtisunnuntain jumalanpalveluksesta 2.12. . 2. Hanki toivottu lahja (arvo 30–50 euroa). 3. Tuo lahja seurakuntaan määräaikaan mennessä, tarkemmat ohjeet saat toivetta noutaessasi.

Kirkot, joista toiveen voi noutaa su 2.12.

Hakunilan kirkko: jumalanpalvelus klo 12 ●● Hämeenkylän kirkko: perhejumalanpalvelus ja adventtitapahtuma klo 10 ●● Kivistön kirkko: jumalanpalvelus ja myyjäiset klo 10 ●● Korson kirkko: jumalanpalvelus ja Kirkko Korsossa 50 vuotta -juhlavuoden avaus klo 10 ●● Länsimäen kirkko: vekarakirkko klo 10 ●● Myyrmäen kirkko: jumalanpalvelus klo 10 ●● Rekolan kirkko: jumalanpalvelus ja myyjäiset klo 10 ●● Tikkurilan kirkko: jumalanpalvelus ja myyjäiset klo 10 ●●

kenään huonosti, lapset joutuvat näkemään kaikenlaista. Vaikka meillä ei ollut varsinaista pahoinpitelyä, ilmapiiri oli uhkaava.

Olotilassa, Unikkotie 5 a, Vehkapolun kävelykatu. Vieraana aluesihteeri Minna Ågrén. Näkövammaisten kädentaitoryhmä ke 28.11. klo 17.30– 20.00, Inkun ideapaja, Korsonpolku 4, 2.krs. Jouluisia käsitöitä. Ilmoittautumiset Inkun Ideapajaan edellisenä päivänä, p. 09 8721025, toimisto@inkunideapaja.net. Kokoontuminen myyjäistöiden merkeissä to 29.11 klo 17 yhdistyksen toimistolla, Orvokkitie 13. Rauha Malkki. Joulujuhla la 15.12. klo 11–14 Holman kurssikeskus, Holmantie 10, Klaukkala. Ilmoittautumiset to 29.11. mennessä tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 Terhi Suonsi-

Avioeron aikoihin oli pari sekasortoista vuotta. — En olisi selvinnyt enkä selviäisi ilman lapsia. Päävastuu lapsista ja perheen asioista on koko ajan ollut minulla. Oli helpotus, kun ei enää tarvitse huolehtia miehen asioista. — Nykyään, kun olemme saaneet eksän kanssa sovittua menneet, meillä on oikeastaan ihannetilanne. Lapset muistavat isäänsä esimerkiksi isänpäivänä, mutta minä en ole paljon tekemisissä hänen kanssaan.

”Kuopus yritti ostaa mahdollisimman järkevästi” Joulun jälkeen perhe suunnisti lahjakortteineen Itikseen. — On aivan eri asia saada 30 euron lahjakortti kuin jokin pusero. Minulta lapset saivat joululahjoiksi sukat, joten niitä ei tarvinnut miettiä. Isommat lapset ostivat lahjakortilla meikkejä ja muita käyttötavaroita. Pienintä kiinnostivat lelut. — Kuopus ei tiennyt, mitä ostaa. Hän katseli ja kokeili, yritti ostaa mahdollisimman järkevästi. Olimme Tarjoustalossa kaksi tuntia ennen kuin hän sai valittua helikopterin ja joitakin pikkutavaroita. Kun Tuula palaa joulumuistoista nykyhetkeen, hän kertoo, että perheen taloudellinen tilanne on huonontunut viime vuodesta. Hän on pitkällä sairauslomalla, leikkauksia on takana ja edessäpäinkin. Hän tarvitsee työssään hyvää fyysistä toimintakykyä. — Jos minut vain saadaan kuntoon, teen mielelläni työtä seuraavat viisikymmentä vuotta, naureskelee viisikymppinen Tuula. Sitäkin tärkeämpää on, että lapset saisivat käytyä koulunsa hyvin.

vulle, p. 09 8306278, terhi.suonsivu@evl.fi.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a, Tikkurila

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Suljettu 6.–7.12. Olotila on avoin olohuone kaikenikäisille. Lasten taidetta pe 23.11. saakka. Näyttely yhteistyössä Vantaan kuvataidekoulun kanssa. Talven nostalgiaa -taidenäyttely 26.11.–20.12.12. Vincentnaiset. lltapäivä ihmissuhdeasioista senioreille to 29.11. klo 13. Luento parisuhdeasioista ja vuorovaikutustaidoista. Parisuhdekou-

Ulla-Maija Vilmi

luttaja, diakoni Sari Liljeström, Kataja ry. Tule vapaaehtoiseksi. Kysy lisää: p. 09 8306302, pia.talvela@ evl.fi. Kysy myös muista seurakuntien tarjoamista vapaaehtoistyömahdollisuuksista.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen. www.vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri.

2012 jKr.

koonnut Heli Kulmavuori

Kaksin aina kaunihimpi Onko sinulla kumppani, jonka kanssa voisit kuvitella jakavasi yhteisen tulevaisuuden? Entä haluaisitko hääpäivän, joka on helppo muistaa? Mainiota, sillä juuri muuta et tarvitsekaan Myyrmäen kirkon häätapahtumaa varten! Keskiviikkona 12.12.2012 klo 12– 14 Myyrmäessä voi mennä vihille ilman sen suurempia häähössötyksiä.

”Herrani ja Pelastajani, kiitos tästä pelistä.”

Valmiina ovat: ●● paikka ●● papit ●● kanttorit ●● juhlamaljat ●● pieni suolapala ●● todistajat (saa tuoda omatkin) Mukaasi tarvitset siis vain: ●● esteettömyystodistuksen ●● henkilöllisyystodistuksen ●● oman rakkaasi

Jumalan jalkapalloilija 12.12.2012 voi saada toinen toisensa yksinkertaisesti.

Mieleenpainuva päivämäärä on tuonut jo vipinää häärintamalle. Pyhän Laurin kirkossa vihitään 12.12. ainakin kolme paria ja häätapahtumia vietetään myös eri puolilla Helsinkiä. Siellä tarjolla on hieman eksoottisempiakin vihkipaikkoja. Parit voivat saada toisensa esimerkiksi Pääpostitalossa, Kampin kappelissa tai Kannelmäen Prismassa.

Lisätietoa Myyrmäen kirkon häätapahtumasta www.vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski.

”(Kouluaikana) olin kaukana kympin tytöstä: kasit olivat koenumeroina tutumpia. En kannusta laiskottelemaan koulussa, mutta uskoakseni kova pingottaminen ei yleensä kannata. On tärkeää tehdä oikeita asioita, mutta viimeisen pilkun viilaaminen vie liikaa aikaa muulta tekemiseltä. Riittävän hyvä on sopiva tavoite.”

Katriina Harviainen

Eläke-Tapiolan toimitusjohtaja Satu Huber Helsingin Sanomissa 18.11.2012

Kuka urheilija päättää jokaisen pelinsä polvirukoukseen, aloittaa kaikki haastattelut kiittämällä ”Herraani ja Pelastajaani, Jeesusta Kristusta” ja toivottaa lopuksi vielä toimittajille ”Jumalan siunausta”? Samainen huippu-urheilija tukee orpokotia Filippiineillä ja vie parantumattomasti sairaita lapsia katsomaan pelejään. Kyseessä on tietenkin amerikkalainen jalkapalloilija Tim Tebow. Tebowin oma elämä on ihme. Timin vanhemmat työskentelivät Filippiineillä lähetyssaarnaajina, kun äiti Pam alkoi odottaa Timiä. Hän sairastui vakavaan infektioon ja lääkärit suosittelivat yksimielisesti aborttia. Tebowin baptistiperhe valitsi toisen tien ja päätti rukoilla syntymättömän lapsensa puolesta. Tim syntyi tervee-

nä, ja nyt 25-vuotiaana hän on amerikkalaisen jalkapallon suuri nimi, pelinrakentaja New York Jetsissä. Pelatessaan yliopistoliigassa Floridassa Tebowilla oli tapana kirjoittaa poskipäihinsä Raamatun jakeita. Liigan finaalissa Tebow viittasi Johanneksen evankeliumiin. Viesti meni perille: jaetta googlattiin illan aikana yli 94 miljoonaa kertaa. Tebowin yhden polven rukousasento on synnyttänyt varsinaisen ilmiön. Jalkapallosankarin sukunimestä on muotoutunut rukousasentoa kuvaava verbi. Innokkaat fanit ovat myös perustaneet nettisivuston tebowing.com, jossa ihmiset esittelevät erikoisissa paikoissa otettuja polvirukouskuviaan.

Luonneanalyysi karvoihin katsomalla Jos asut koiran kanssa, arvostat perinteitä, muun muassa kirkkoa, ja suhtaudut varauksella uusiin ajattelutapoihin. Sinulla on luultavasti puoliso, lapsia, itsekuria ja pitkäjänteisyyttä. Tapaat mielelläsi muita ja tulet kohtalaisen helposti tutuiksi uusien ihmisten kanssa. Pidät kuitenkin sisimpäsi piilossa pitempään kuin ne, joiden lemmikkieläin on kissa. Jos taas asuinkumppaninasi on kissa, olet toisenlainen tapaus. Uudet asiat ja ajattelumallit kiehtovat sinua, eikä sinua pelota olla oman tiesi kulkija. Itse asiassa sinua ei haittaa, vaikket edes tapaisi kovin paljon muita ihmisiä, sillä viihdyt

22.11. Onnea, Silja!

Kissaihminen on utelias. ●● ●● ●●

Silja on lyhenne Ceciliasta. Siljan nimipäivää vietetään 200-luvulla eläneen muusikoiden suojelupyhimyksen Cecilian muistopäivänä. Nimen suosiota lisäsi 1930-luvulla ilmestynyt F. E. Sillanpään romaani Nuorena nukkunut, joka kertoo keuhkotautiin menehtyvästä piikatyttö Siljasta. 2000-luvulla melkein 2000 tyttöä on saanut nimekseen Silja.

Marraskuun rukous

Jospa rukous saisi katsomaan, mihin käytän päiväni, keiden kanssa vietän aikaani ja miten olen. Silloin ylevät ajatukset rukouksesta ja korkeat käsitykset itsestä karisevat. Tilalle voi tulla muuta. Mitä arjen rukous yksinkertaisimmillaan olisi? Aluksi vaikka sitä, että pari kertaa päivässä rauhoittuisi, kuuntelisi hengitystään ja kehonsa aistimuksia ja opettelisi olemaan paikallaan. Eikä aluksi muuta. Katsoisi vain, mitä alkaa tapahtua. Niinä parina hetkenä opettelisi pitämään kiinni jostakin tärkeästä, niistä hetkistä. Sanoja tarvitaan vähän. Rukous voi olla lyhyitä lauseita arjen pienistä asioista, sisimmän puhetta, sydänääniä, hengen kuiskauksia, joita Jumalakin kuuntelee. Siitä elämä rauhoittuu. Lauri Maarala

Timo Saarinen

Vartin retriitti

itä rukous auttaa marraskuun märässä? Tuoko se valon kaamokseen? Onko siitä apua, kun pitää nousta töihin? Tai kun ei ole työtä, mihin lähteä? Mitä apua rukouksesta on kaikkiin niihin asioihin, joista pitää huolehtia aamusta iltaan? Tai päätöksiin, joita tekee päivän aikana? Mistä siihen löytäisi edes aikaa, kun ei muutenkaan tunnu olevan aikaa mihinkään? Arki täyttyy monista asioista. Lisäksi mielijohteemme kuljettavat meitä usein pois siitä, mitä meidän pitäisi tehdä tai missä meidän pitäisi olla. Arki jokapäiväistää rukouksenkin. Tekee siitä tavallista, yksitoikkoista, yksinkertaista, toistuvaa, pieneen keskittyvää. Mutta jospa rukouksen salaisuus onkin juuri siinä.

omissa oloissasi. Olet taipuvaisempi masentuneisuuteen ja neurooseihin kuin ne, joilla on lemmikkieläimenä koira. Vastapainoksi olet luovempi, ja taide-elämykset sävähdyttävät sinua syvällisesti. Kiitokset tai syytökset osuvasta tai pieleen menneestä luonneanalyysista voi lähettää tutkija Sam Goslingille tai Stanley Corenille Yhdysvaltoihin. Heidän kahden erillisen, tuhansia ihmisiä kattaneen tutkimuksensa tulokset tukevat toisiaan. Herääkin kysymys, tekevätkö kissat ja koirat meistä tällaisia — vai olimmeko valmiiksi vakkoja, jotka vain valitsivat kantensa?