Lauri 2012 nro 3 (26 1)

VANTAAN

Vesa Häkkinen on huomannut, miten vaikea ihmisten on ymmärtää toisiaan ➤ 3



..

www.vantaanlauri.fi

Vekaroiden kanssa kirkossa ➤4 Runoja surusta ja sinusta ➤5 Taide on nyt pop ja rock ➤9

Jani Laukkanen

Matti-Pekka Virt aniemen kanssa

Elämän mielekkyyttä kyselemässä

➤ 6–7

On vapauttavaa tietää, että Jumala on salaisuus — Lauri Maarala ➤ 12

Uutiset

Parisuhdeongelmiin saa apua

Pääkirjoitus 26.1.2012

Toinen kierros pResiDenTinvaalien ensimmäisen kieRRoksen ykkössija oli odotettu eli kokoomuksen Sauli Niinistö eteni toiselle kierrokselle. Kakkossijasta sen sijaan käytiin kamppailu, jossa vihreiden Pekka Haavisto voitti niukasti Paavo Väyrysen.

Vaaleja edelsi hieno keskustelu ehdokkaiden kesken. Välillä otettiin asiakysymyksissä tiukastikin yhteen, mutta loanheittoa ei ollut. Uskon, että sama linja jatkuu toisella kierroksella, sillä vastakkain on kaksi kokenutta, sivistynyttä ja karismaattista poliitikkoa.

Niinistö tuntui ensimmäiselle kierroksella vielä varmistelevan asemiaan, Haavisto heitti peliin persoonansa.

Kummallakin on vankkaa tietämystä ulkopolitiikasta, joskin erilaista. Niinistö on kansainvälisen talouspolitiikan tuntija, Haaviston kokemus tulee vaikeiden kriisien sovittelusta. Kumpaakin asiantuntemusta tarvitaan nykymaailmassa.

Toisin kuin pResiDenTinvaalissa, piispanvaalissa on pyritty kärjistämään vaaliasetelmaa. Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen on profiloinut itseään linjavaalin liberaalina ehdokkaana ja esittänyt vastakohdikseen professori Miikka Ruokasen ja yllättäen myös piispainkokouksen pääsihteerin Jari Jolkkosen. Lääninrovasti Jaana Marjanen, tutkija Pauliina Kainulainen ja kirkkoherra Tapani Nuutinen ovat jääneet sivuun sanasodasta. Veikkaan, että maltillisuus kannattaa.

Jokainen voi auttaa Viime aikoina perhesurmat ovat nostaneet pinnalle kysymyksen, kenellä on vastuu puuttua väkivaltaan parisuhteessa.

— Mielestäni vastuu on jokaisella meistä.

Se kuuluu yleiseen ja yhteiseen hyvinvointiin ja sen edistämiseen. Naapurien tervehtimisestä on hyvä aloittaa, se on minimi mitä voi tehdä, sanoo Koskelin.

Kynnys puuttua toisten asioihin on korkea. Usein väkivaltatapausten selvittelyssä uhri kuitenkin ihmettelee, miten kukaan ei puuttunut asiaan. Läheisen ihmisen ohimennen lausuttuun vihjeeseenkin kannattaa siis tarttua.

— Jos asia jää mietityttämään, siihen voi palata. Jos itselle nousee huoli naapurien riitelystä, voi aina soittaa hätänumeroon ja antaa tilanteen viranomaisten arvioitavaksi.

Älä riitele nälkäisenä Omaan aggressiivisuuteenkin kannattaa hakea apua. Jo aggressiivisuuden myöntäminen on iso asia.

— Hyvä lähtötilanne on, kun on huomannut sen. Silloin voi ottaa yhteyttä perheasiain neuvottelukeskukseen, niin selvitetään asiaa ja niitä tunteita, kannustaa Koskelin.

Koskelin antaa neuvoja siihen, miten riitely ei riistäydy käsistä.

— Tutkimukset kertovat, että jos pulssi nousee yli sadan, keskustelu ei ole enää hedelmällistä. Nälkäisenä ärsyyntymiskynnys on yleensä matalampi kuin kylläisenä. Kymmenen jälkeen illalla ei kannata riidellä, sillä molemmat ovat silloin jo väsyneitä. Myöskään humalassa ei kannata riidellä, alkoholi kun muuttaa ihmisen persoonaa ja toimintaa.

Alkoholinkäyttö saattaa lisätä aggressiivista käytöstä, mutta humalatila ei tee asiasta millään tavalla hyväksyttävämpää.

— Sekä tekijä että kokija saattavat vähätellä tapahtunutta, että oltiin humalassa. Te-

kemisistään täytyy kuitenkin ottaa yhtä lailla vastuu myös silloin.

Yksin tai yhdessä Kun puhelin Vantaan seurakuntien perheneuvonnassa soi, yleensä on kyse parisuhteen vuorovaikutusongelmista tai eroon liittyvistä asioista. Noin kuudessa prosentissa tapauksista henkinen tai fyysinen väkivalta tai sen uhka on soiton tärkein syy.

— Asiakkaistamme 56 prosenttia on naisia ja loput miehiä. Keskustelemaan voi tulla yksin, yhdessä tai koko perheen kanssa.

Vuonna 2011 perheasiain neuvottelukeskuksessa pystyttiin ottamaan sisään hoidollisen avun piiriin 1005 asiakasta, sanoo Koskelin.

Yleensä keskusteluajan saa muutaman vii-

kon sisällä. Akuutit tapaukset pyritään hoitamaan muutaman päivän kuluessa.

— Meillä ei etsitä syyllistä, vaan yritämme ymmärtää perheen sisäistä dynamiikkaa, sopia tavoitteita ja pohtia, miten tilanteeseen saadaan muutos.

Lotta Numminen

Lisää neuvoja parisuhteen ongelmiin löytyy Vantaan seurakuntien verkkosivuilta www.vantaanseurakunnat.fi.

Vantaan seurakuntien perheneuvonta: ●

●

Tikkurila p. 0 830 6330 ma, ke–pe klo –11, ti klo 14–1 Myyrmäki p. 050 511 1614 ma ja to klo 12–13

Kampin kappeli paljastuu hupun alta

H

elsingin Narinkkatorille kohoavan Kampin kappelin rakennustyöt ovat loppusuoralla. Kappelin peittänyt huppu poistetaan 0.1. ja kappelissa järjestetään tutustumiskierroksia helmikuun alussa. Viralliset avajaiset pidetään 1.5.

Kappeliin pääsee tutustumaan pääarkkitehti Mikko Summasen opastuksella 4.2. kello 12, 14 ja 16. Tutustumiskierrokselle pitää ilmoittautua ennakkoon 2.2. mennessä osoitteeseen ysk.kasvatus@evl.fi tai puhelimitse 09 240 2502. Kullekin tutustumiskierrokselle mahtuu 20 ilmoittautunutta.

Kampin kappelista tulee hiljentymisen ja kohtaamisen paikka, jonka toimintaa toteuttavat Helsingin seurakunnat ja Helsingin ●

●

Kerääjiä kaivataan.

2

Omasta aggressiivisesta käyttäytymisestä kannattaa puhua asiantuntijan kanssa.

kaupungin sosiaalivirasto. Helsingin seurakunnat palkkaavat kappeliin toiminnanjohtajan lisäksi kuusi työntekijää: papin, nuoriso- ja diakoniatyöntekijän sekä kolme suntiota. Sosiaalivirastosta Kamppiin tulee neljä sosiaalityöntekijää.

Vantaan seurakunnat on varannut vuosien 2012–2014 talousarviossaan Kampin kappelin toimintaan 4000 euroa, mutta Vantaan rooli on vielä avoin. Työntekijöitä Vantaalta kappeliin ei ole tulossa, vapaaehtoistyön mahdollisuuksia pohditaan.

Kampin kappeli on osa Helsingin designpääkaupunkiohjelmaa. Kappelitilan ulkoseinän materiaalina on suomalainen kuusi, sisäseinät ovat tervaleppää. Kappelitilaan mah-

vanTaalla HaeTaan lipaskeRääJiä Yhteisvastuukeräykseen.

Keräysviikko käynnistyy sunnuntaina 5.2. Voit itse valita, kuinka paljon ajastasi haluat antaa keräyk selle. Lisätietoja saa ja ilmoittautua voi osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi.

Hsl pyyTää vanTaalaisilTa palautetta Korso–Koivukylä-alueen linjastosuunnitelmasta vuosiksi 2014–2021. Liikennesuunnittelijat esittelevät luonnosta asukastilaisuuksissa Korson Lumossa 2.1. klo 17–19 ja Koivukylän kirjastossa 2.2. klo 17–19. Suunnitelmasta voi kertoa mielipiteensä

Arkkitehtitoimisto K2S Oy

paavo väyRynen keRäsi vaaleissa ääniä erityisesti Pohjois-Suomessa, ilmeisesti osin perussuomalaisten äänestäjiltä. Etelän isoissa kaupungeissa menestyi paremmin Haavisto. Tässä vaikutti paljon Haaviston persoona, yhdistelmä suvaitsevaisuutta ja sovittelukykyä, halua ymmärtää ja kuunnella eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Kun Niinistökin on herrasmies, toivon ja odotan, että fiksu keskustelu politiikasta ja arvoista jatkuu. Ehdokkaista Niinistö kuuluu kirkkoon, Haavisto ei, mutta molemmat arvostavat kirkon tekemää työtä ja Haavisto on Kirkon Ulkomaanavun hallituksessa. Kummallakin vaikuttaa olevan hyvä tuntuma suomalaisten elämään ja ihmisiä huolestuttaviin asioihin.

Samaan aikaan kun kansa valitsee presidenttiä, muutaman sadan hengen joukko pappeja ja maallikoita valitsee Kuopioon uuden piispan, kirkollisen vaikuttajan. Oletan, että siinäkin vaalissa mennään toiselle kierrokselle, sillä ehdokkaita on kuusi.

K

un kokee pelkoa parisuhteessa, naapurista kuuluu poikkeavaa melua tai ystävä vihjaa väkivaltaisesta puolisostaan, on aika tehdä jotakin. Seurakuntien perheneuvonta tarjoaa keskusteluapua ja neuvoja.

— Muutoksiin lähipiirissään kannattaa kiinnittää huomiota. Jos joku on selvästi masentunut tai aggressiivinen tai jos alkoholinkäyttö on selkeästi lisääntynyt, on hyvä pysähtyä miettimään, mistä se johtuu, kertoo Vantaan seurakuntien johtava perheneuvoja Juhani Koskelin.

Pekka Sakki/Lehtikuva

Pauli Juusela päätoimittaja

Kampin kappelin ulkoseinät ovat kuusta. tuu istumaan noin 70 henkilöä. Varsinaisen kappelitilan lisäksi rakennuksessa on pienet aula- ja vastaanottotilat työntekijöille.

osoitteessa www.hsl.fi sekä Korso–Koivukylä-alueen suunnittelun blogissa osoitteessa http:// korso-koivukylalinjastosuunnitelma.blogspot.com. ●

HenGellinen elämä veRkossa -hanke on palkittu vuoden 2011 kristillisenä mediatekona. Hankkeessa on muun muassa koulutettu lähes 2 000 seurakuntien työntekijää työskentelemään verkossa. Esimerkiksi Suomi24keskustelusivujen Kirkko kuulolla -palsta ja Facebook-sivu Kirkko Suomessa ovat syntyneet hankkeen tuloksina. Palkinnon myöntää Kristillinen Medialiitto.

●

suomen läHeTysseuRa on myöntänyt 150 000 euroa katastrofiavustusta kuivuudesta kärsivään Mauritaniaan Länsi-Afrikkaan. Mauritanian hallitus on julistanut hätätilan vaikeimmassa tilanteessa oleville alueille maan etelä- ja kaakkoisosissa.

Apu kohdentuu heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin kuten lapsiin, raskaana oleviin ja imettäviin naisiin sekä vanhuksiin. Varat ohjataan Luterilaisen maailmanliiton Mauritanian maaohjelmalle.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Markku Mattila

Kolumni Yksinkertaista kuopion piispanvaali on tärkeä koko kirkolle. Viimeaikainen sapelien kalistelu tuntuu vieraalta, sillä piispan keskeinen tehtävä on suojella yhtenäisyyttä. Vaalirauhaa on vaalittava. meillä olisi opittavaa Johan Galtungilta, rauhantutkimuksen veteraanilta. FST5 esitti hänen haastattelunsa tammikuun alkupuolella. Nyt 1-vuotiaasta Galtungista tuli rauhantutkija 1950-luvulla, koska hän ei löytänyt ainuttakaan aiheesta kertovaa kirjaa.

Hän huomasi, että normaalisti konflikteissa on neljä vaihtoehtoa. Kahdessa jompikumpi voittaa ja toinen häviää. Kahdessa rauhaa ei haluta solmia, sillä kumpikaan ei ole tyytyväinen sen lopputulokseen tai ei ymmärrä sen sisältöä.

Galtung esittää viidennen vaihtoehdon: lähtökohtana on, että vain rauha kelpaa. Kyse ei ole vain kompromissien luomisesta, vaan luovien mahdollisuuksien etsimisestä. Yhtenä esimerkkinä tästä oli Ecuadorin ja Perun välisen rajasodan loppuminen 199. Galtung ehdotti yhteisen kansallispuiston perustamista kiistellylle alueelle. Ratkaisun avain oli lopulta siinä, että molemmat osapuolet sitoutuivat etsimään rauhaa, ei voittoa. Haastattelussa Galtung sanoi, että rauhantyön menetelmä on niin yksinkertainen, että sitä voi käyttää myös lasten kanssa.

Vesa Häkkinen aikoo kolumneissaan kirjoittaa kotimaisesta ja kansainvälisestä diakoniasta.

Erilaisia maailmoja Vesa Häkkistä kiinnostaa, miten me ymmärrämme toisiamme.

V

esa Häkkinen ei ole niitä, jotka ovat aina tienneet, että hänestä tulee pappi. Häkkinen ajatteli pappisuraa vasta, kun hän oli opiskellut pari vuotta teologiaa.

— Minulla ei lapsena ollut mitään käsitystä siitä, mikä on seurakunta, koska minulla ei ollut mitään kontakteja sinne. Mutta 14-vuotiaana koin uskonnollisen murroksen ja menin mukaan seurakunnan toimintaan. En vielä silloin ymmärtänyt, mikä on pappi, mutta minulle selvisi, että haluaisin tehdä jotakin lähetystyön saralla.

Ihan heti valmistuttuaan Häkkinen ei pakannut matka-arkkuaan ja muuttanut Ambomaalle, vaan ensimmäinen työpaikka löytyi nuorisopastorina Lappeenrannasta. 1990-luvun alussa hän aloitti lähetyskurssin ja sen käytyään lähti Senegaliin lähetystyöntekijäksi. Siellä meni kolme ja puoli vuotta.

— Seikkailunhalu oli yksi vaikutin lähetystyöhön lähtemiseen — olin lukenut Tarzan-kirjoja pienenä. Vakavasti puhuen, minulla oli seikkailunhalua siinä mielessä, että olin valmis lähtemään minulle outoihin olosuhteisiin.

Saarnaajaksi Senegaliin Ensimmäiseksi Vesa Häkkinen joutui opis-

kelemaan kieliä. Hän opetteli ranskaa ja Senegalissa sereeriä, joka on yksi paikallisista kielistä.

— Olen aina ollut kiinnostunut sanojen käytöstä ja viestinnästä siinä mielessä, miten ihmiset ymmärtävät toisiaan. Kielten opiskelusta huolimatta huomasin Senegalissa, miten vaikeaa on ymmärtää toista.

Häkkinen esimerkiksi tiesi, mitä jokainen sana lauseessa tarkoitti, mutta hän ei tiennyt, mitä toinen halusi sanoa. Tai jos yritti ymmärtää, mitä toinen tarkoitti, se todennäköisesti meni pieleen, kun ei ymmärtänyt sitä maailmankuvaa, joka hänellä oli.

— Työkauden lopulla huomasin, että paikallisilla oli usein täysin eri käsitys esimerkiksi sellaisista käsitteistä kuin synti ja rukous. Olin käyttänyt niitä aika huolettomasti ja pitänyt runsaat kolme vuotta saarnoja, kun tajusin, kuinka eri tavalla he käsittivät asioita. Hekään eivät saaneet kiinni siitä, mistä minä puhuin, koska perustana oli oma maailmankuvani.

Häkkisen opetus syntien tunnustamisesta ja anteeksisaamisesta oli täysin vierasta senegalilaisille. Heille synti oli sitä, että joku saattoi tietämättään mennä alueelle, jonne ei olisi saanut mennä.

Länsiafrikkalaisen maailmankuvan mukaan myös rauha on tärkeä ja kaikista helpoiten sen menettää, jos sanoo ikäviä asioita. Esimerkiksi varkauden tunnustaminen oli pahinta, mitä voi tehdä, koska se rikkoi rauhan.

— Tajusin, että se, mikä meidän kulttuurissa on tärkeää, ei välttämättä toisessa kulttuurissa merkitse yhtään mitään.

Uudenlaista sanoitusta

Senegalin kokemuksista vaikuttuneena Vesa Häkkinen on myös kotimaassa miettinyt paljon kielenkäyttöä ja ihmisten välisen viestinnän ongelmia.

— Rippikoulussa käytin sanoja vanhurskaus, sovitus, lunastus ja rukoileminen ja huomasin, että eiväthän ne ole itsestään selviä sanoja nuorille. Tai yleensäkään nykyään. Jos sanon, että ihminen kaipaa sovitusta tai että ihminen kaipaa sitä, että hän saa syntinsä anteeksi, en ehkä koskaan saa toiseen yhteyttä.

Nykyihminen ei ehkä kaipaa sitä, vaan sanoitus on joku toinen.

— En tarkoita, että pitäisi luopua synnistä puhumisesta, mutta täytyy miettiä, miten sen voisi avata uusilla tavoilla.

Puhutteleva työsarka Vesa Häkkinen on ollut seurakuntatyössä Kemissä ja Mikkelissä sekä työskennellyt Suomen Lähetysseurassa, Kirkon Ulkomaanavussa ja Kirkkopalveluissa. Pari vuotta sitten hän aloitti pastorina Hakunilan seurakunnassa, jossa hänen alueenaan on Länsimäki.

— Vantaaseen liittyy voimakkaasti kauttakulku, ja se tekee seurakuntatyöstä haastavaa.

Ihmiset eivät välttämättä ehdi kiinnittyä mihinkään seurakuntaan.

— Olen ensimmäistä kertaa diakoniapappina ja minua on puhutellut hirveän paljon se, kuinka rehellisiä ihmiset ovat oman elämänsä kanssa. Koen isona haasteena ymmärtää ihmistä, jolta turvaverkot ovat pettäneet ja joka joutuu jatkuvasti todistamaan sitä, että tarvitsee yhteiskunnan lupaamia tukia. Siinä ha luan olla rinnalla.

Vesa Häkkinen aloittaa Vantaan Laurin kolumnistina to ..

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

kuinka usein erilaisissa kiista- tai riitatilanteissa yritänkään päästä voitolle niin, että tiedän toisen hävinneen!

Sama logiikka pätee ihmisryhmiin, valtioihin ja jopa sivilisaatioihin. Ja näyttää siltä, että sama pätee kirkollisiinkin keskusteluihin. Oma näkökulma on jo valmiiksi sementoitu. Ainoa hyväksyttävä vaihtoehto on toisen häviö. Dialogi ei pääse edes alkuun.

Sen sijaan jos lähtökohtaisesti pyrin rauhaan, en voi ajatella omaa voittamistani. Tämä haastaa luovuuteen. Lopputuloksena voikin olla niin sanottu win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat.

Jos iHmissuHTeessa, ryhmien välillä tai kansojen kohtaloissa haluaa sotaa, saa sodan.

Jos haluaa rauhaa, voi saada rauhan. Niin yksinkertaista että lapsetkin sen ymmärtävät.

Ehkä juuri siksi Jumalan valtakunta on lasten kaltaisten.

Nina Riutta

Vesa Häkkinen pappi

3

Pisteitä

Ota kantaa

Vekarakirkkoa vietettiin sunnuntaina ..

Pyhän Annan lastenkirkossa.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL ,  Vantaa • tekstiviestit   

Viihtyivätkö vekarat kirkossa?

Kirkko voisi vaikuttaa

Markku Mattila

Maija-Liisa Halme-Briedes,  Mikä sai sinut tulemaan vekarakirkkoon?

— Tulin vekarakirkkoon vuoden ja kuukauden ikäisen Juliuksen kanssa. Hän on niin liikkuvainen, ettei hänen kanssaan oikein viitsi mennä tavalliseen messuun häiritsemään muita.

— Viime keväänä kävimme Juliuksen kanssa täällä äiti-lapsipiirissä. Ensimmäisen lapsen saaneille äideille tarkoitettu ryhmä alkoi juuri sopivasti. Bussireitti Tikkurilasta Itä-Hakkilaan tuli tutuksi.

Mitä kirkossa tapahtui?

— Soitimme yhdessä Juliuksen kanssa kelloa messun alussa ja lopussa. Messun aikana kuljeskelin lapsen perässä. Hän piti musiikista, ihmetteli kynttilöitä, järjesteli sivualttareiden esineitä ja intoutui keräämään laulukirjat.

Pisteillä –, miten vekarakirkko onnistui?

— Annan 5 pistettä uusille elämyksille ja toisten lasten tapaamiselle.

Ku i n k a

Kaisa Pulkamo, 

Salla Poropudas, 

Mikä sai sinut tulemaan vekarakirkkoon?

— Kahdeksanvuotias Tuure käy iltapäiväkerhossa täällä Pyhän Annan lastenkirkolla. Kun hänen mukanaan tuli mainos vekarakirkosta, laitoin ajan kalenteriin.

— Kysyin vielä Tuurelta ja viisivuotiaalta Hiljalta, haluavatko he lähteä vekarakirkkoon. Molemmat sanoivat tulevansa mielellään. En halua ryhtyä suostuttelemaan lapsia kirkkoon. On aivan tarpeeksi paikkoja, joihin on vain mentävä.

Mitä kirkossa tapahtui?

— Tulimme myöhässä, mutta lapset ehtivät vielä saada messutehtäviä. Kuuntelutehtävän aikana, kun muut olivat silmät kiinni, Hilja sai maiskutella leipää yhdessä ystävänsä kanssa. Tuure pääsi vuorollaan näyttämään isoa kirjainlappua. Kirjaimista muodostui päivän teema: APUA! Pisteillä –, miten vekarakirkko onnistui?

— Annamme 5 pistettä. Oli mukava ja helppo olla.

Mikä sai sinut tulemaan vekarakirkkoon?

— Olen ollut mukana kehittelemässä vekarakirkkoa, jossa otetaan huomioon lapset ja heidän kanssaan tulevat äidit, isät, mummot, vaarit ja kummit.

— Olemme halunneet säilyttää messun liturgiapuolta mahdollisimman paljon ja toteuttaa sen niin, että lapsi ymmärtää, mitä mikin asia tarkoittaa. Ajatus on, että myös kävijät pääsevät suunnittelemaan vekarakirkkoa.

Mitä kirkossa tapahtui?

— Kaikille halukkaille jaettiin tehtäviä. Vekaramessua voisi kuvata perhepyhäkoulun ja messun yhdistelmäksi, olohuonemaiseksi tilanteeksi, jossa voi käveleskellä ja vaikka kommentoida saarnaa kesken kaiken.

Pisteillä –, miten vekarakirkko onnistui?

— Annan 5 pistettä yhdessä tekemiselle.

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Innostuin Pauli Juuselan pääkirjoituksesta (VL 12.1.). Kirjoituksessa kerrottiin kirkon auttamistyöstä ja ihmisten syistä kuulua kirkkoon. Näin on varmasti hyvä. Mieleeni kuitenkin tuli, eikö kirkon pitäisi tehdä työtä sen eteen, ettei ihmisten tarvitse turvautua samassa määrin ulkopuoliseen apuun.

Kirkon tulisi käyttää arvovaltaansa ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti siihen, että kaikkien elintaso olisi turvattu. Näin käsittääkseni aikaisemmin myös oli. Nykyisin mielestäni myötäillään liikaa poliitikkoja ja markkinatalouden johtajia.

Kirkossa turvataan myös nykyisin enemmän etikettiin kuin etiikkaan. Kirkossa pääasiallisin keskustelun aihe on, miten suhtautua homoihin, ketä voidaan vihkiä keskenään ja mille lähetysseuralle annetaan raha, vaik-

ka maailmantalous, EU ja euro ovat pahassa kriisissä ja ihmiset epätietoisuudessa.

Pitäisikö Suomen kirkossa ottaa mallia Venäjän kirkosta, joka otti kantaa maansa ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden puolesta? Ihmisoikeusasioihin tulisi puuttua ja ottaa kantaa kerjäläisten olosuhteisiin ja moniin muihin vastaaviin ongelmiin.

Mielestäni merkittävä kohta Raamatussa on, kun Jeesus kaataa rahanvaihtajien pöydät. Kirkossa pitäisi nykyisin olla samanlainen henki eli taistella rahanvaltaa vastaan.

MITÄ MIELTÄ OLET?

Jorma Söderholm

Tekstiviestit

Olin aina ajatellut, että minulla on vanha kunnon suomalainen nimi Antti, mutta Vantaan Laurista luin, että nimi onkin Raamatusta. Niin kuin moni muukin meikäläinen perusnimi.

Psykologiyhteistyö Prosessi Oy MasurkkaMasurkka- kuntoutuskurssit kuntoutuskurssit Tuusulassa Tuusulassa

APU MASENNUKSEEN MASENNUKSEEN,JAUUPUMUKSEEN APU UUPUMUKSEEN JA JAAHDISTUKSEEN AHDISTUKSEEN • Työelämässä oleville aikuisille, jotka kärsivät pitkällisistä jaksamis- ja mielialaongelmista työn ja arjen paineissa.

• Kesto kaikkiaan 17 arkipäivää useassa eri jaksossa.

• MASURKKA fortissimo työuupuneille (43516) alkaa 20.2.2012 • MASURKKA piano masennuksesta kärsiville alkaa 19.3. ja 7.5.2012 • Päämenetelmänä toiminnallinen psykodraama ja kehon kertomukset.

• Kuntoutuskustannuksista ja -etuuksista vastaa Kela.

• Toteutuksesta vastaa Psykologiyhteistyö Prosessi Oy • Paikkana Majatalo Onnela Tuusulassa os. Rantatie 34 HAKU Kelan kautta. Hakemuksen liitteeksi työterveyslääkärin tmv.

B-todistus kyseistä oireista ja kuntoutuksen tavoitteista. Hakemuksia ja lisätietoja saa Kelan toimistoista ja nettisivuilta www.kela.fi/kuntoutus LISÄTIETOJA www.psykologiyhteistyo.fi ja, info@psykologiyhteistyo.fi sekä Marjut Jaakkosela p. 0400-934 128, sp: tmiryhmapeili@pp.inet.fi

Saara Vuorjoki

Haluttuja kaksioita

EMERITUS Senioritalo Nissaksen puisto SOVI Y ESITTEL

Tilavia koteja. Upeaa rivitaloasumista. Nauti elämän mukavuuksista kotona.

Vapaita suuria asuntoja Metsämaisema AS 17, 2H+K 54,5 m2 Puutarhaan päin AS 22, 2H+K 54,5 m2

Miika Laeslehto, 21, on kiinnostunut keskiajasta.

 % Helsinkiläinen

Kun synnyin, asuimme Espoon Viherlaaksossa, sitten Koivukylässä, josta muutimme rivitalokotiin Helsinkiin Ala-Tikkurilaan. Siellä samassa taloyhtiössä asui poika, josta tuli elinikäinen ystäväni. Olin noin 10-vuotias, kun muutimme Malmille.

4

 % Vantaalainen

Minulla on isosisko ja kaksi pikkuveljeä.

Vanhempani erosivat, kun olin 15-vuotias.

Sekä isä että äiti muuttivat Korsoon. Olen asunut molempien luona. Nyt asun kihlattuni kanssa yksiössä Korsossa. Harrastan video-, lauta- ja korttipelejä sekä boffausta eli pehmomiekkailua. Sukuani on Pohjois-Karjalassa. Isänisän lapsuudenkoti Viinijärvellä on minulle tärkeä paikka.

 % Espoolainen

Viime keväänä sain päätökseen ammatilliseen koulutukseen valmistavan ja kuntouttavan koulutuksen. Nyt opiskelen merkonomiksi Espoossa. Toivon, että tulevaisuudessa vierelläni olisi vaimo ja ehkä lapsia. Asuisimme omassa kodissa ja minä olisin asiakaspalvelutyössä.

Vapaita pienkaksioita Puutarhaan päin 970 €/kk AS 12, 2H+K 36 m2

770 €/kk

950 €/kk

Peruspalvelumaksu 95 €/hlö/kk Hoitajan viikkovastaanotto, aulaemännän palvelut, talosauna 2 kert./vko. Lisämaksusta mm. jalkahoitaja kotiin.

Lisätietoja 010 292 2002, www.emerituskoti.fi, vuokraus@emerituskoti.fi Osoite: Birkanpolku 3, Vantaa

Raamattu Intian kielille Su 29.1. klo 10 messu ja klo 11.15 lähetysjuhla Tikkurilan kirkolla. Raamattu Intian kielille -aiheesta kertoo kuvien kera pastori Anne Huoponen Suomen Pipliaseurasta.

Mukana myös Jussi Matilainen, Sipe Jalokinos ja Heikki Leppä. Tervetuloa!

Runokirjoja

Runoja menetyksestä ja yöllisistä maisemista Heini Lehväslaiho/Teos

”Minä kirjoitan pitääkseni sinusta kiinni”, kirjoittaa Henriikka Tavi. Hän on yksi ajankohtaisista runoilijoista.

Sinä olet valo Tomi Kontio: Ilman nimeä olisit valoa.

Teos 2011.

Tomi Kontion uudet runot ovat tunteellisia, filosofisia ja humoristisiakin havaintoja rakkaudesta ja elämästä. Niiden keskeisiä elementtejä ovat valo, aurinko ja näkeminen.

Rakastettuun otetaan välimatkaa, ja taas lähestytään: ”Olet liian lähellä että rakastaisin/ liian kaukana että ikävöisin.” Polttopisteessä on miehen ja naisen suhde, miehen, joka ”halusi naista niin tavanomaisesti, että se hävetti häntä”.

Rakkaus on arkea ja toisen läsnäolo itsestäänselvyyttä, joka runollisesti hahmottuu valona. Runojen nainen vilahtaa myös selän pehmeänä kaarena ja äitiyteen katoavana hahmona, jonka osa on luopua lapsesta, tulla erilliseksi ja nimelliseksi.

Kontio pohtii muun muassa sanontaa sanojensa takana seisomisesta: ”Vaikeampaa kuin sanojen takana/ on seistä niiden edessä.” On helpompaa jättää sanat taakseen kuin olla paljaana niiden edessä. Sanoilla voi peittää olennaisen.

Paikoin Kontion runot sortuvat sanoilla näpräämiseen. Lukija saa hakea merkitystä leikin keskeltä. ”Ole kaiku,/ ole kai,/ kuole.” Sanailun takaa piirtyy lohduton kuva ihmisen polusta: ensin ollaan kaiku, sitten eletään epävarmana omasta olemisesta ja lopuksi kuollaan.

Rakastetusta, sinästä tulee lopulta syy kirjoittaa, se pelkistyy kirjaimeksi: ”Olet käpertynyt s-kirjaimeksi,/ sulkenut silmäsi,/ lakannut miltei hengittämästä.”

Lohduttoman lohtu Henriikka Tavi: Toivo. Teos 2011.

”Sinä olit väentungos päässäni” kirjoittaa Henriikka Tavi. Hänen Toivo-kokoelmansa runot kiertyvät menetyksen ja sen aiheuttaman tyhjyyden ympärille. Toki mukana on myös huumorin häiveitä ja kieli-iloja. Kehtolaulu kevyille otuksille ‑runossa leikitään ilman-sanalla ja tuloksena on optisen harhan tavoin toimiva runo. Lukija ei tiedä, kumpaan merkitykseen tarttua esimerkiksi lauseessa ”Ilman pyhyys on ilman syntiä”.

Samaa kahteen suuntaan kurottamista on esimerkiksi runossa Sinä olet minua vanhempi; ole vielä vanhempi. Tekstiin punoutuu toiveita siitä, että kuollut olisi vielä omalla paikallaan vanhempana. Paikoin tunteekin lukevansa kirjettä kuolleelle isälle.

Roolit menevät kuoleman myötä uusiksi. Isää voi hakea eri ihmisistä, itsestäänkin: ”Minä olen itse oma isäni.” Kuollut jättää ”mielettömän univelan” lisäksi perinnöksi vain tyhjää. Karua luettavaa ovat kuolleiden kuuluisuuksien synnyin- ja kuolinvuodet. Ne ovat osoitus väistämättömästä. Kirjoittaminen merkitsee kuitenkin jatkuvuuden tunnetta: ”Minä kirjoitan pitääkseni sinusta kiinni.”

Loppuosan perhosrunot kohoavat musiikillisina, kuvallisina ja runsaina. Tavin runot ovat kielitietoisia ja samalla riipaisevan avoimia.

Henriikka Tavin uusi runokokoelma on nimetään Toivo.

Surun matka Heidi Liehu: Luumupuu kukkii, se muistelee sinua. WSOY 2011.

Heidin Liehun runoissa on suruprosessin tuntu. Kirkkaista luontokuvista rakentuu matka suruun ja siitä etäämmälle: ”Surun vuori,/ näköalapaikka.” Sieltä avautuu kuulaita maisemia sekä hetkiä ja välähdyksiä, joissa runon minä on kuin irtileikattu entisestä ja samalla ymmällään itsestään.

Teos huokuu silti rauhaa ja voimakasta yhteydenkokemusta maailmaan. Surun liepeiltä ei ole kiire pois.

Menetetty on ollut läheinen ja menetys totaalinen: ”kaikki on muuttunut menneisyydeksi”. Menetyksen hyväksyminen kestää aikansa. Kivun kestoon ei voi itse vaikuttaa, vaikka herkeämättömästi yrittäisi kontrolloida sitä: ”Jos olen polvillani/ tuon hauraan leinikin edessä koko sen elämän ajan/ menetänkö/ sen yhtään hitaammin?” On viivyttävä ikävässä ja kaipuussa, mutta silti kaipuustaan voi luoda kuvia, katsella sitä kuin lokkeja, jotka ”lepäävät kuin/ ikuisuudessa”.

Suru pelkistää havainnotkin: ”Koivut/ välkkyvät/ eivät luettele minulle/ oikeaa tai väärää/ Vain valoa.” Luonnon kauneus saa uuden ulottuvuuden. Voima alkaa näyttäytyä sammuvissa kasveissa: ”Eikö jokainen putoava kukka/ ole nielaissut auringon voiman/ mykiöönsä.” Ja niin surijakin alkaa hippusen verran kiinnittyä jälleen elämään, vaikka kuinka pienen elämyksen kautta.

Liehu on kirjoittanut hienoja, konstailemattomia runoja surusta.

Merinäkymiä ja kivipuutarhoja Pauliina Haasjoki: Aallonmurtaja. Otava 2011.

Aallonmurtajan maisemissa on maagista ja salaperäistä kuin lapsuudessa. Pauliina Haasjoen runot vievät merinäkymiin, lentokoneeseen ja kivipuutarhoihin. Lauseet lentävät vuolaina ja haravoivat yöllisiä maastoja, tähtikarttaa, kiviä, joihin aika tiivistyy, unia ja muistamista.

Runojen minä kyselee lievästi ahdistuneena: ”Tiedättekö mitä pelkään? Että se mikä tuntuu viisaudelta/ on poispäin maailmasta./ Kohti jotakin hyvää sydäntä, lävitse heijastuvaa,/ alusta alkaen tuttua jonne palata./ Pois siitä, mikä tapahtuu nyt.” Pois toisiin maailmoihin, uneksunnan asteelle nämä runot silti vievät. Sellaisissa sfääreissä voi nähdä kaiken toisin, viisaamminkin.

Isot kysymykset kuten maailmankaikkeuden synty ja loppu pohdituttavat Haasjokea. Hän sivuaa myös eläimen osaa maailmassa: ”Jos maailma kerran järjestettäisiin uudelleen, eläimiltä kysyttäisiin, tahtovatko ne jatkaa tehtävässään.”

Runojen minä ihmettelee muistojen kerroksellisuutta: ”Joskus tuntee olevansa aivan lähellä mennyttä hetkeä, se on vain ohuen seinän takana ja sen luona on lukemattomia muita, ne asuvat yhdessä toisenlaisessa maailmassa.” Hän elää suorastaan muistojen ja tapahtumien tulvassa: ”On niin paljon kerrottavaa jos halutaan kertoa kaikki,/ vaikka antaisikin ajatuksen olla suurpiirteinen harava.” Se ei silti kahlitse sanomisen halua.

Teoksen tunnelma on lempeän utuinen, jotenkin satumainen. Runot sopivat pitkiin ja pimeisiin iltoihin ja öihin.

Merkitysavaruuksia Harry Salmenniemi: Runojä. Otava 2011.

Harry Salmenkiven runoissa on levoton tunnelma. Sen osoittaa jo tieten tahtoen väännetty nimi Runojä. Eheitä merkityksiä ei hevin löydy, mutta kiinnostavia ja oudosti rinnastettuja lauseita sitäkin enemmän. ”Ei ole muita kysymyksiä kuin kysymys elämisen mielestä” tai ”Se mikä liikuttaa meitä on meissä itsessämme”. Lukijan osa on työläs mutta hedelmällinen.

Pelkästä kielestäkin voi nauttia, sen todistavat syysrunot. Ne houkuttavat ääneen lukemiseen: ”Yksinäisyyden isättömyys, äidittömyys, työttömyys. Työttömyyden häpeällisyys, häpeällisyyden räsyinen kärsimys.”

Samalla runot peilaavat aikaansa. Meditaatio-osiossa lauseita on silputtu tietoisuustaitoharjoituksista. Samaan tekstiin leikkautuu maailmanlopun ja tuhon kuvia sekä kertovia lauseita jostakusta labyrintin kulkijasta.

Kokoelmassa leikitään myös välimerkeillä, sivunumerot puuttuvat kokonaan. Mikähän idea kaiken takana on? Kustantajan sivuilta selviää, että kyse on flarf-runoudesta. Siinä lauseita haetaan internetistä, yhdistellään mielivaltaisesti ja käytetään tietoisesti kirjoitusvirheitä. Flarf-runo rinnastaa erilaisia kielenkäyttötapoja ja kritisoi siten yhteiskuntaa. Vaarana on sanahölinän vaikutelma, tai että lukija hahmottaa runot pelkkinä kollaaseina. Salmenniemi onnistuu kuitenkin luomaan kiinnostavia merkitysavaruuksia.

Kristina Svensson

5

Jani Laukkanen

Matti-Pekka Virtaniemi on suomalaisen hiljaisuuden liikkeen keskeisiä teologeja.

6

Sielun kätilö Ihmisenä kypsymisen tiellä emme tule koskaan valmiiksi, sanoo pappi ja psykodraamaohjaaja Matti-Pekka Virtaniemi.

V

iisaan miehen maineessa olevan Matti-Pekka Virtaniemen, 67, olemus on yhtä rauhallinen ja rauhoittava kuin hänen vanha puutalonsa ja pihapiirinsä Järvenpäässä.

Kirkon koulutuskeskuksesta eläkkeelle jäänyt rovasti on toiminut sairaalasielunhoitajien ja työnohjaajien koulutuksen kehittäjänä sekä psykodraaman, logoterapian ja bibliodraaman ohjaajana.

Virtaniemi kouluttaa yhä työnohjaajia.

Viime vuosina hän on tehnyt yli puolen vuoden koulutuskeikkoja luterilaisessa sairaalassa Tansaniassa. Käytännöllisen teologian väitöskirja on työn alla.

— Minulla ei ole eläkeläisen identiteettiä. Niin kauan kuin on jotakin mielekästä annettavaa, miksi pidättelisin sitä? Virtaniemi kysyy.

Ahdistuksen kolmet kasvot Matti-Pekka Virtaniemi toimi sairaalapappina Tampereella 1960-luvun lopussa. Alan kansainvälistä keskustelua seuratessaan hän huomasi, kuinka eri puolilla maailmaa alettiin tutkia kuolemisen psykologista prosessia.

Opiskellessaan sielunhoitoa New Yorkissa vuosina 1975–76 Virtaniemi kiinnitti huomiota tutkimuksiin, jotka koskivat uskonnollisen vakaumuksen merkitystä tai eksistentiaalisten teemojen aktivoitumista vakavasti sairaiden ajattelussa.

Ne, joilla oli syvä kristillinen usko tai jokin muu sisäistetty vakaumus, eivät näyttäneet useinkaan tarvitsevan luopumisprosessissaan ammattiauttajien tukea.

— Usko voi olla voima, joka kantaa kuolemaansa lähestyvää ihmistä. Toinen ihminen voi uskollisella läsnäolollaan olla tämän voiman symboli, Virtaniemi tietää.

Toisaalta monen kuolevan mielen täyttää ahdistus ja oman elämän tarkoituksen kysely.

Eksistentiaalisella ahdistuksella on kolmet kasvot: kuoleman ja kohtalon, tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden sekä syyllisyyden ja tuomionalaisuuden kasvot. Ne tapaavat tulla tutuiksi lähes kaikille.

Ei besserwissereitä sairasvuoteelle Uskonelämän asioista puhuminen oli 1970-luvulla helpompaa sairaalan hoitotiimissä Yhdysvalloissa kuin Suomessa.

— Nykyään hengellisestä elämästä tai spiritualiteetista voidaan puhua melko vapaasti kirkollisissa ja akateemisissakin piireissä.

Vastaavaa vapautuneisuutta näkyy myös terveydenhuollon ja terapian kentillä.

Vakavasti sairastuneen ihmisen lähellä ei toinen ihminen — ammattitaitoinen auttajakaan — voi olla avuksi pelkän tiedon pohjalta. Elämä, kuolema ja kärsimys ovat mysteereitä, joiden äärellä ollaan yhdessä hämmästyneitä.

— En halua antaa elämän tarkoitusta kysyville suoria vastauksia, mutta voin lähteä kumppaniksi matkalle, jossa tietä etsitään yhdessä. Kristillisessä julistuksessa ei sanota, mikä on toisen elämän tarkoitus, vaikka korostetaankin, että jokaisen elämä on hyvin arvokas, Jumalan luoma ja merkityksellinen.

Virtaniemen auttajan asenne muistuttaa

”sielun lääkäriä” Sokratesta. Antiikin filosofi halusi taitavilla kysymyksillään ohjata ihmisiä heidän elämänsä tärkeimpien asioiden ja totuuden äärelle. Sokrates auttoi ajatusten syntymisessä ikään kuin kätilönä.

Hiljaisuudessa kypsymisen tie Matti-Pekka Virtaniemi kuuluu Suomessa 1970-luvulla virinneen hiljaisuuden liikkeen keskeisiin teologeihin. Hän on iloinen siitä, että hengellisessä ohjauksessa, hiljaisuuden viljelyssä ja retriiteissä tehdyt hengelliset löydöt rikastuttavat nykyisin sielunhoitoa.

Yhä useammat sielunhoitajat ovat käyneet yhdessä toisten kanssa läpi omia hengellisiä prosessejaan. Kun he ovat oppineet sanoittamaan oman sisäisen elämänsä tapahtumia, on heillä ymmärrystä ja käsitteitä myös seurakuntalaisten hengellisten kokemusten sanoittamiseen.

Moni haluaa Jumalan ilmestyvän omien toiveidensa mukaisena. Se tekee sokeaksi Jumalan olemassaololle nyt.

Jumalan syvä tunteminen on harvinaista herkkua. Hiljentyjä kypsyy laajentamaan sisäistä tilaansa voidakseen kuulla Jumalan puhuvan hänelle ja voidakseen luoda toisille ihmiselle vapaan ja ystävällisen tilan.

— Hiljentyminen ja mietiskely merkitsevät liikkeelle lähtemistä kohti sisäistä itseämme rohkeasti ja rehellisesti, kohti toisia ihmisiä huolenpitona sekä kohti Jumalaa syventyvänä rukouksena. Tällä ihmisenä kypsymisen tiellä emme tule koskaan valmiiksi, Virtaniemi toteaa.

Jotkut kysymykset ovat kovia, jos hiljentyjä uskaltaa kohdata ne. Onko sinulla rohkeutta antautua epäilyksiisi? Vai lyötkö ne kuoliaaksi hurskaudella peläten, että lopulta epäily jäytäisi kaiken?

Onko uskosi sinulle kuin kainalosauvat?

Pakenetko kristilliseen uskoon, koska elämä ahdistaa sinua? Luotatko Jumalaan siinä, että hän voi antaa uskon, vaikka sinä olisit siitä kokonaan tyhjentynyt?

Täyttä elämää kuilun reunalla Väitöskirjassaan Matti-Pekka Virtaniemi käsittelee vakavasti sairaiden potilaiden eksistentiaalista prosessia. Hänellä on 42 syöpäja als-potilaan haastatteluaineisto.

— Viimeisinä vuosinaankin ihminen voi elää tarkoituksellista elämää. Kuoleman lä-

”

En halua antaa elämän tarkoitusta kysyville suoria vastauksia, mutta voin lähteä kumppaniksi matkalle, jossa tietä etsitään yhdessä.”

hestymisen prosessi voi olla plus- tai miinusmerkkinen. Jotkut saattavat jopa sanoa elävänsä elämänsä parasta ja tarkoituksellisinta vaihetta. He ovat ehkä löytäneet ensi kertaa sellaisen katsomuksen, joka kantaa.

— Kuten edesmennyt ohjaajani Martti Lindqvist kiteytti, tutkin ihmisiä, jotka kulkevat kuilun reunalla. He tietävät, että jalka voi lipsahtaa milloin tahansa ja he saattavat pudota kuiluun, mutta he yrittävät elää täysillä loppuun asti.

Kuolemisen prosessi voi merkitä mahdollisuutta löytää henkinen tai hengellinen tasapaino. Kristilliseltä kannalta kuolemaa ei tarvitse nähdä päätösvaiheena, vaan se voi olla uuden elämän mahdollisuus. Tuonpuoleisuuden perspektiivistä voi arvioida elämänsä valintoja.

Vakavasti sairastuneiden kertomuksista hallitsevin on paranemistarina. Se tuo toivoa. Valitettavasti siitä tarinasta katoaa kuitenkin usein uskottavuus lopun lähestyessä.

— Joku odottaa ihmepelastumista lääketieteeltä tai rukouskokoukselta, kunnes toteaa, ettei sitä tulekaan. Ellei hän löydä vaihtoehtoista tarinaa, hän kuolee ehkä katkerana.

Millainen mahtaa olla Virtaniemen tarina, kun hän aikanaan lähestyy kuolemaa?

— En tiedä. En ole huolissani siitä päivästä. Olen lukenut kuolevien tarinoita ja ollut heidän vierellään niin paljon, ettei se ole tuntematon maailma. Ei kuolemassa pitäisi olla mitään pelättävää. Jokainen täältä lähtee.

— Lyhyt aika ennen kuolemaa voi olla intensiivisempi ja merkityksellisempi kuin monet vuodet ennen sitä. Ihminen tulee tietoiseksi siitä, ettei aikaa ole hukattavana. Se, mitä on tehtävä ja sanottava, on tapahduttava nyt, Virtaniemi vastaa.

Epätoivon ja luottamuksen päiviä Ihmisen kärsimys kuoleman edessä voi muuttua myös mykäksi kaaostarinaksi, jota hän ei osaa ilmaista sanoin. Hoitajan ja omaisen voi olla hyvin vaikeaa kestää kuoleman kauhua. Väistäminen tai huomion vieminen muualle tapahtuu huomaamatta, kun potilas yrittää puhua ”pimeästä yöstään”.

Toinen voi vain yrittää olla kärsivän lähellä. Kaaostarinaan liittyy usein uskonkriisi. Elämä tuntuu kylmältä ja julmalta — onkohan Jumalaakaan olemassa?

Elämän tarkoituksen etsinnän tarinat eivät koskaan ole sankaritarinoita vaan moniäänisiä ja osin ristiriitaisia.

— On päiviä, jolloin Jumala on hyvä ystävä ja tukija. Toisena päivänä taas Jumala tuntuu välinpitämättömältä ja ihminen kokee olevansa yksin ja hyljätty. Ehkä on vain suostuttava siihen, ettei oma elämä ole joko sankarin tai luuserin tarina, Matti-Pekka Virtaniemi pohtii.

— Syvästi uskovallakin ihmisellä voi olla epätoivoisia päiviä: Jumalani, miksi minut hylkäsit? Hän saattaa kuitenkin kokea kapenevien mahdollisuuksiensa keskellä myös hyviä päiviä. Elämä on arvokasta ja tärkeää loppuun saakka.

Ahdistuksesta saattaa tulla koulu, jossa luottamus Jumalaan lujittuu. Ahdistus pakottaa tutkimaan perusteellisesti omaa elämää ja kitkee siitä pois kaiken epäoleellisen.

Eksistentiaalinen ahdistus on ”tietämisen janon äiti”. Kun oma varmuus ja voima ovat mennyttä, ei ole muuta neuvoa kuin jäädä Herran haltuun.

Mistä tarkoitus löytyy

— Itsensä kanssa on opittava elämään kuin vaikean taudin, Matti-Pekka Virtaniemi siteeraa runoilija Helena Anhavaa.

Virtaniemen tärkein teologinen esikuva Paul Tillich analysoi, että tyhjyys ja mielettömyyden tunne ovat saaneet modernit ihmiset valtaansa. Monen sielullinen tasapaino horjuu, mistä kertoo sekin, että 10 prosenttia armeijaan menevistä nuorukaisista ei kykene suorittamaan palvelustaan loppuun erinäisten ahdistusten takia.

Ilman uskoa omaan tehtävään, ihmiskunnan edistykseen tai jumalalliseen syvyysulottuvuuteen ponnistelut tuntuvat ehkä turhilta.

”

Hiljentyminen ja mietiskely merkitsevät liikkeelle lähtemistä kohti itseä, kohti toisia huolenpitona ja kohti Jumalaa syventyvänä rukouksena.”

— Jos ihminen ajattelee, ettei Jumalaa ole, ei ole ketään, jolta odottaa vastausta perimmäisiin kysymyksiin. Uskova ei välttämättä ymmärrä elämänsä tarkoitusta, mutta hänen sisällään on turvallinen olo, että Jumalalla on jokin tarkoitus minulle.

Yhdysvaltojen yliopistoissa tapahtui 1970-luvulla paljon itsemurhia niiden joukossa, joiden asiat olivat ulkoisesti hyvin. Heillä oli kaikkea paitsi elämän mieltä.

— Olen nähnyt Afrikassa länsimaalaisia nuoria vapaaehtoistyöntekijöitä. Kun he tekevät avustustyötä afrikkalaisten kanssa, joilta puuttuu kaikki, he löytävät kummasti mielekkyyden elämäänsä.

Tähän liittyy kertomus isä Pierrestä.

Köyhiä auttavan Emmaus-liikkeen perustajan luokse tuli toisen maailmansodan aikoihin kolmikymppinen mies, joka kertoi tekevänsä itsemurhan, koska elämällä ei ole tarkoitusta.

— Isä Pierre sanoi, ettei minulla ole aikaa sinun kysymyksellesi, sillä täällä on niin paljon äitejä ja lapsia, joita täytyy auttaa. Auttamisen kautta tuo mieskin löysi merkityksen elämälleen.

— Yllättävän moni vakavasti sairas haluaa auttaa kohtalotovereitaan. Ihminen ei löydä tarkoitustaan itsensä toteuttamisen ja oman onnensa etsimisen kautta, vaan ulkopuoleltaan — toisten ihmisten ja Jumalan kohtaamisen kautta. Sen jälkeen se onnikin saattaa löytyä, Matti-Pekka Virtaniemi vinkkaa.

Janne Villa

7

UUsi senioritalo saga HelapUisto

Lestadiolainen

HERÄNNÄISSEURAT

UUSHERÄYS

Su 29.1. klo 11 Kirkkopyhä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hki. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Esa Ruuttunen ja Herännäisnuorten kuoro. Keittolounas ja seurat, joiden alussa laulaa Petteri Salomaa. Puhujina Simo Juntunen, Martti Nissinen, Juha Rintamäki ja Seppo Tirkkonen. Klo 16 Seuratupateologit Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Kalevi Toiviainen alustaa aiheesta ”Pappiskuva 1900-luvulla”.

Ti 31.1. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki.

valmistuu helmikuussa 2012 Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Varaa esittelyaikasi nyt!

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 044 55 66 104

Kirja-ale!

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 29.1. klo 14 Jeesus herättää uskon Anja Sivonen ja Martti Huhtinen

Anna-Mari Kaskinen

Mikä on oikein Pohditaan yhdessä lapsen kanssa.

18.1.–4.2.2012

7,–

Kirjoja rajoitettu määrä – tilaa heti!

(norm. 18,10)

2,–90

6,– 90

(norm. 29,20)

(norm. 13,90)

9,– 90

7,–90

(norm. 38,30)

(norm. 14,90)

Wille Riekkinen

Piispan piplia Willejä valintoja Raamatusta.

Jeesus parhain ystäväni Kiva neljän pahvisivuisen kirjan paketti.

(norm. 7,90)

Raamattu Vihreä, pienikokoinen, kartonkikantinen kätevä Raamattu. Koko 85x115mm

Mique Moriuchi, Sonja Falk

Päivi Somero-Huuhtanen

Hyvän yön rukoukset

Rukous ja piirtämisen taito

Suloinen kirja pienelle.

Piirtämisen idea toimii tässä teoksessa valaisevana vertauskuvana sille, mitä rukouksessa ”sielun silmin” tapahtuu.

Uusi Tie

Päivä

Kirja-alen täysi valikoima www.kotimaakauppa.fi

KAIKKEA MAAN JA TAIVAAN VÄLILTÄ.

HIETALAHDENRANTA 13, Helsinki

ke Tule

3,–20

ma-pe 9–17

|

|

p. 020 754 2350

i s k ä rääj

www.kotimaakauppa.fi

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

fi

t. a n n raku

eu

ns a a t n va

|

www.suurellasydamella.fi

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

VANTAAN

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda www.vantaanlauri.fi

Ilmoitusaineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi/mediaopas

ISSN 1799-9022. JulkaisiJa Vantaan seurakunnat. kusTanTaJa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. ToimiTus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 5), 0101 Vantaa, p. 09 0 274, faksi 09 20 1, vantaan.lauri@evl.fi. ToimiTuksen siHTeeRi Arja Vasara, p. 09 0 274, arja.vasara@evl.fi. pääToimiTTaJa Pauli Juusela, p. 09 0 27, pauli.juusela@evl.fi. ToimiTuspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 0 27, heli.kulmavuori@evl.fi. ToimiTTaJaT Hanna Antila, p. 050 420 15, hanna.antila@ evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 0 19, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 0 2, nina.riutta@evl.fi. aD Timo Saarinen p. 09 0 297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. paino SanomaPrint, Sanomala Oy. ilmoiTusmaRkkinoinTi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 209, Sari Havia p. 020 754 224, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 21. ilmoiTusHinTa 1,0 € / pmm + alv. 2%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 2%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 1. ilmoiTusTRaFiikki /-valmisTus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 1), 0011 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 24, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

ToimiTusneuvosTo Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos eT ole saanuT leHTeä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

8

Faniuden nolous ja jalous

KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT Susanna Kekkonen

Kiasman uutuusnäyttelyssä on faniutta, nuoruutta ja musiikkibisneksen kliseitä.

Hautauspalveluja VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Rauha Mäkilän maalaus M.I.A. 2.

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius vuonna 192 valmistunut Rakkaudesta rocktähteen, jossa luetaan ääneen runoja ja tunnustuksia nimeltä mainitsemattomalle tähdelle.

Kaiverruksia kulttipaikoilla Faniutta ja sen eri ulottuvuuksia kuvataan monessa muussakin teoksessa. Maria Stereo paljastaa varhaisteini-iän koko nolouden tahallisen kömpelöissä idolimuotokuvissa, jotka ovat kuin suoraan takavuosien Suosikki-lehdistä.

Brittiläinen Sophie MacCorquodale on kiertänyt dokumentoimassa metalliyhtye Slayerin faneja Pohjoismaissa ja Britanniassa ja saksalainen Susanne Bürner käyttää videoteoksessaan vanhaa fi lmimateriaalia hysteerisistä Elvisfaneista. Eteläafrikkalaisen Candi-

Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto / Pirje Mykkänen

Kiasman Thank You Taide for the Music -näyttelyn teemana on populaarimusiikki. Näyttelyn teokset paljastavat, kuinka keskeinen merkitys musiikilla on oman identiteetin muodostamiselle varsinkin nuoruusiässä: musiikki auttaa jäsentämään tunteita ja luo yhteisöön kuulumisen kokemuksia. Kaikenikäisille musiikki on avain muistoihin ja minän eri kerrostumiin.

Kiasman asiakaskunnasta komeat 65 prosenttia on alle 5-vuotiaita. Myös tämän näyttelyn aihevalinta on omiaan madaltamaan museon kynnystä nuorempien kävijöiden suuntaan. Helposti lähestyttävä teema ei ole kuitenkaan vaatinut kompromisseja laadussa eikä kiinnostavuudessa, joten näyttelyyn kannattaa tutustua niidenkin poikkeustapausten, joita musiikki ei koskaan ole koskettanut.

Näyttelyssä on teoksia 24 eri taiteilijalta tai taiteilijaparilta. Mukana on niin suomalaisia kuin ulkomaisiakin tekijöitä, joista nuorimmat ovat syntyneet 190-luvulla. Mukana on paljon videoteoksia, ovathan musiikkivideot olleet erottamaton osa pop- ja rockkulttuuria 190-luvulta lähtien. Jokainen näyttelyn taiteilijoista on kasvanut niiden vaikutuspiirissä.

Kolmekymppinen Jenni Hiltunen lainaa teoksiinsa musiikkivideoiden kliseitä ja jumiutuneita ilmaisukeinoja ja tekee niistä riemastuttavaa parodiaa. Taiteilijajoukon seniori Anneli Nygren oli suomalaisen videotaiteen pioneereja jo silloin, kun Hiltunen oli vielä vauva. Nygreniltä näyttelyssä on esillä

ce Breitzin valokuvat ovat ryhmämuotokuvia faniyhteisöistä ja niiden vaistonvaraisista koodeista ja säännöistä. Marilyn Mansonin ja Britney Spearsin faneissa on eroa!

Vahvimmillaan fanius saa uskonnollisen kultin piirteitä. Brittiläinen Graham Dolphin kuvaa teoksissaan fanien pyhiinvaelluskohteita kuten Freddie Mercuryn asunnon takaovea sekä puistonpenkkiä, jolta on näköala Kurt Cobainin itsemurhapaikalle. Molemmat ovat täynnä fanien kirjoituksia ja kaiverruksia. Kulttipaikaksi on muodostunut myös Marc Bolanin kuolinpaikalla kasvava puu.

Sen juurelle tuodaan kukkia, runoja ja valokuvia ja siihen ripustetaan ilmapalloja.

Omaa faniuttaan sivuaa Rauha Mäkilä, yksi näyttelyn harvoista maalareista. Letkeissä, karkkiväreissä hehkuvissa maalauksissa nähdään muun muassa taiteilijan esikuvia, vahvoja naisartisteja. Katsojalle välittyy myös kuulokuva, sillä näissä maalauksissa musiikki soi täysillä.

Henkilöhistoriastaan ammentaa myös Petri Ala-Maunus, jonka huone on näyttelyn hauskin.

Ala-Maunus haaveili teini-ikäisenä rocktähden urasta ja teki tasan yhden biisin. A Tribute to Petri AlaMaunus -levyllä tuota Oh Baby, Baby, Baby, Baby -laulua tulkitsevat ammattimuusikot ja taiteilijat. Videolla Ala-Maunus heittäytyy itse teoksensa kimppuun. Populaarimusiikin ruumiinavaus -installaatio puolestaan koostuu levynkansista, joihin revityistä aukoista paljastuu kummallinen ja hykerryttävä todellisuus.

Kaisa Halonen

Thank You for the Music -näyttely 1.6. asti Kiasmassa Osa Petri Ala-Maunuksen installaatiosta Populaarimusiikin ruumiinavaus.

Hammashoitoa Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Terveydenhoitoa PERHETERAPIAA, PARITERAPIAA JA VANHEMPAINOHJAUSTA Soile Hakalehto, Perheterapeutti (ET), sosiaalikasvattaja 050 3637934, soile.hakalehto@gmail.com vastaanotto Eteläinen Hesperiankatu, Helsinki mahdollisuus kotikäynteihin

Palveluja tarjotaan MITOIN KUIN MITOIN

Tip Top Siivous

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

siivousta jo vuodesta 1995

-

KOTISIIVOUSP

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi ”Amme kuin jalokivi” Kph-kalusteiden pinnoitustyöt 20 v. kokemuksella, 5 v. takuu. Myös seinälaatat. Hintaesim. amme 425,-. Huom! Verovähennyskelpoinen. Ilmainen arviointi ja tarjous: 046 619 6456 tai www.ammehuolto.com

REMONTIT SOPUHINTAAN

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360

Vuokrata halutaan

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Facebookissa ja Twitterissä www.facebook.com/vantaanlauri www.twitter.com/vantaanlauri

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA !

✃

Ostetaan

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

”Tyyli on tukassa” alk. 20 e Parturi Hairlocks Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

9

Vantaan seurakunnat 2.1.–2.2.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Pyhän Annan lastenkirkko

Hakunila

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna, tuoremehu ja kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

Messu su 29.1. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri, Kimmo Hakasalo.

Ilosanomapiiri ma 30.1. klo 18.30. Jari Araneva.

Matalan kynnyksen maanantai maanantaisin klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus, jonka jälkeen ilmainen voileipätarjoilu.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous ke 1.2. klo 12.30.

Luentosarja Johanneksen evankeliumista ke 1.2. klo 18.

Jari Araneva. 5. Tahdotko tulla terveeksi? 6. Elämän leipää evääksi elämään.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 1.2. klo 14. Kokoonnumme joka toinen keskiviikko (parittomat viikot).

Tule mukaan tekemään hyvää!

Seniorikerho tiistaisin klo 13– 14.30. Alkuhartaus, kahvit, vierailijoita ja mukavaa yhdessä olemista. Seniorikerho kokoontuu parittomilla viikoilla Hakunilan kirkolla ja parillisilla viikoilla Länsimäen kirkolla. Lisätietoja diakoni Elina Vepsäläinen p.050 593 5503.

Aikuisrippikoulu alkaa 15.3. klo 17.30 takkahuoneessa. Lisätiedustelut Harri Nurminen p.

050 354 7648. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Kaikille avoin tilaisuus. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 29.1. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Vesa häkkinen, Juha Paukkeri.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Senioriklubi ti 31.1. klo 13. Ystävänkorttiaskartelua.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Lähetyspiiri to 2.2. klo 18.

Miesten raamattupiiri ja -saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Ryhmä äideille ja vauvoille 14.2. alkaen tiistaisin klo 13– 14.30. Tule vauvan kanssa jakamaan kokemuksia ja ajatuksia äitiydestä yhdessä toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äidille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin alle 6 kuukauden ikäisiä. Keskustelun lisäksi loruilemme ja opimme vauvojen laululeikkejä. Tarjolla on myös kahvia ja teetä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 9.2. mennessä Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa. pietila@evl.fi.

Lapsille Lumiseikkailuleiri hiihtolomalla 1.–2. luokkalaisille 20.– 22.2. Asikkalan Tontunniemessä.

Leirillä ulkoillaan ja liikutaan. Leiri ei sovellu vaikeista ruoka-aineallergioista kärsiville. Hinta 35 e.

Ilm. kirkkoherranvirastoon 10.2. mennessä p. 09 830 6500. Lisätietoja pastori Salla Poropudas, salla.poropudas@diak.fi.

Muuta Yhteisvastuukeräys alkaa pian! Tarvitsemme lisää lipaskerääjiä. Antaisitko aikaasi pari tuntia? Hyvä keräyspaikka ja konkari kaveriksi. Soita diakoni Heli Leskinen p. 050 468 6410.

Kastettu Isla Hannele Vakkila, Elias Lauri Nestori Aaltonen.

Avioliittoon kuulutettu Erkki Juhani Tikkanen ja Tanja Maarit Hämäläinen.

Hautaan siunattu Elsa Maria Syrjä 82 v, Marja Orvokki Malinen 44 v, Kristiina Emily Orvokki Malinen 8 v, Caroliina Elisabeth Orvokki Malinen 5 v.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Nuorille

Nuorten messu ke 1.2. klo 19.

Messua valmistellaan yhdessä klo 18. alkaen.

Nuorten kahvilat avoinna keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Lapsille ja perheille

Asolan seurakuntatalo

Pyhäkoululaiset osallistuvat 29.1. perhemessuun.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Asolantie 6

Vanha Hämeenkyläntie 9

Lapsille Pyhäkoulut: Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, su klo 10. Hämeenkylä, Sahratie 1:n kerhotila, su klo 11. Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9, su klo 11. Askisto, Uudentuvantie 6:n kerhotila, ma klo 18.

Kastettu Heidi Sofia Ahonen, Silja Maria Ahonen.

Korso

Auratie 3, p. 09 830 6450

Messu, seurakuntaan muuttaneiden kutsukirkko su 29.1. klo 10. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jouni Salko ja kanttori

Päivystys ma ja to klo 10–12 Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706 Perhetyön päivystys ti klo 10– 12 Asolantie 6, p. 050 342 6155

Nuorille

Vapaalan seurakuntatalo

Kirkkoherranvirasto

Auratie 3, p. 09 830 6459

Diakoniatoimisto

Kenian piiri to 26.1. klo 11. Vieraana kanttori Kullervo Puumala.

Palvelupiiri Haik ti 31.1. klo 13.

Valmistetaan neuleita, mm. sukkia ja kintaita myyjäisiin. Tuotto Kirkon Ulkomaanavulle. Lisätietoja Marjatta Tammisalolta, p.

050 3460 012.

Aikuisten raamattupiiri to 2.2. klo 16. Mukana rovasti Jaakko Rantasalo.

Hämeenkylä

Hämeenkylän kirkko

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 27.1. klo 15. Ryhmän vetäjinä toimivat Risto Auvinen ja Jari Ilmonen.

Lammaspolku 1

Solveig Berna Parviainen 89 v.

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Seurakuntakuoron harjoitukset to 26.1. klo 18.

Naisten saunailta to 26.1. klo 18.

Perhemessu su 29.1. klo 10, Sanna Heikurinen, Martti Sirviö ja Hanna Vaittinen. Alkoholiton ehtoollisviini. Messun jälkeen soppalounas.

Miljoona ruusua — runomatinean toiveuusinta su 29.1. klo 15. Runopiiri, Kimmo Saares ja Martti Sirviö. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa. Kahvitarjoilu.

Runopiiri ma 29.1. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 29.1. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, saunavuoro.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 29.1. klo 18.30.

Miesten raamattupiiri ti 31.1. klo 18, Apostolien teot.

Katulähetyksen ruokailu ke 1.2. klo 11.

Lähetyspiiri ke 1.2. klo 13.

Rukousryhmä ke 1.2. klo 18.30.

Nuorten messu ke 1.2. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 2.2. klo 13.

Miesten saunailta to 2.2. klo 18.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 26.1. klo 12 alkaa Marttojen valmistamalla lounaalla (5 e). Päivän aiheena on Namibiassa lääkärinä ja lähetystyöntekijänä, vierailijoina Ritva ja Seppo Kalliokoski.

Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Santiago de Compostela -ilta to 26.1. klo 18, tule kuulemaan ja/tai jakamaan caminokokemuksia. Vieraana Anneli Mylläri.

Rukouspiiri to klo 18.30.

Laulu- ja soitinryhmä Ilonpilarit, harjoitukset torstaisin klo 18.30 alkaen 26.1. Tiedustelut kanttori Noora Hultin, p. 050 433 3329.

Messu su 29.1. klo 10, liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin.

Kohtaamisia sanan äärellä su 29.1. klo 17.30. Eero Junkkaalan aiheena Epäonnistumisen siunaus. Lasten kerhon aiheena Jeesus parantaa ja kutsuu.

Yläovi auki aikuisille ma klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30.

Pyhän Andreaan kirkon kuoron harjoitukset alkavat ke 1.2. klo 18.30.

Hautaan siunattu

Leipää ja viiniä ➤

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Keskiviikkona 1.2. avoinna klo 9–12.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Muuta Diakonian matka Valamoon 11.–13.3. Matkan hinta 210 €. Hintaan sis. matkat, majoitus luostarihotellissa 2 hh:ssa, puolihoito ja luostariopastus. Ilmoittautumiset 8.2. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Kastettu Veikko Aaron Pesonen, Arttu Oskar Kristian Karjalainen, Eevi Sofiina Sirkelä, Taimi Iiris Kyllikki Kostiainen, Ella Linnea Frey.

Hautaan siunattu Pertti Juhani Lindén 66 v.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 26.1. klo 13, Mari Liimatainen.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna ma–to klo 9–15, pe suljettu.

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Raamattupiiri to klo 18.

Perheiden raamattupiiri ti 31.1. klo 18, lastenhoito järjestetty.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13.

Nuorille Nuorten sähly to klo 16.30– 17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa to klo 18 kirkolla.

Isko 2 ti 31.1. klo 18 kirkolla.

Open doors ke klo 18 kirkolla.

Varhaisnuorille Kuviskerho tiistaisin klo 17– 18.30 kirkolla. Kuvataiteen perusteita opetellaan monipuolisesti. Ilmoittautumiset Marille, p. 050 535 3072 tai mari.vuorisalmi@evl.fi.

Lapsille Taaperokerho to klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11 kirkolla ja tiistaisin klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa.

Vauvakerho pe klo 9–11 kirkolla.

Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla.

Kirkon Idolit — koululaisten periodipyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Rekolan kirkolla alakerran kerhohuoneessa 29.1.–4.3. Pyhäkoulussa tutustumme kirkon omiin idoleihin, historian kirkkoisiin ja pyhimyksiin. Ensimmäisellä kerralla tutustumme Konstantinus Suureen. Pyhäkoulu kokoontuu kuusi kertaa. Ryhmä on avoin kaikille yli 7-vuotiaille lapsille eikä siihen tarvitse erikseen ilmoittautua. Ryhmää ohjaavat teol.yo:t Laura Pekkola ja Päivi Pulakka.

Lapsikuoro Vivido keskiviikkoisin kirkolla klo 16.15 Vivimusic keskiviikkoisin kirkolla klo 17–17.30. Tiedustelut kanttori Noora Hultin, p. 050 433 3329.

Muuta ”Nainen 50+. Pullo ainut ystäväsi, alakulo seuranasi?” Suljettu, vertaisuuteen tukeutuva ryhmä alkaa ti 31.1. klo 13–15. Kysele lisää ja ilmoittaudu p. 050 553 8459 / Irma Liljeström.

Kastettu Eetu Valtteri Juhani Kiikka, Eerika Ilona Seppä, Helmi Tuulia Janintytär Rajamäki.

Hautaan siunattu Kaija Kyllikki Perho 83 v, Eila Martta Pennanen 82 v, Eila Inkeri Heinonen 79 v, Tim Torbjörn Törnebladh 30 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Voit tulla keskustelemaan mieltäsi askarruttavista asioista tai kysymään seurakunnan toiminnasta.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta.

Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Hiljainen musiikkiretriitti to 26.1. klo 19.10–20.10. Jaakko Hyttinen, Iina Katila. Tule kiireen keskeltä rauhoittumaan tunnelmalliseen kirkkoon. Saamme

Ensi sunnuntai on . sunnuntai loppiaisesta. Sen aihe on Jeesus auttaa hädässä.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. :–, –, . Kun. :–, Hepr. :– ja Joh. :–.

Kohtaamisia Kun he olivat soutaneet kahdenkymmenenviiden tai kolmenkymmenen stadionmitan verran, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla ja lähestyvän venettä. He pelästyivät. Mutta Jeesus sanoi: ”Minä tässä olen, älkää pelätkö.”

Joh.:19–20

10

Hannu-Pekka Heikkilä. Messun jälkeen PähkinäMartat tarjoavat kirkkokahvit.

Hämeenkylä-messu su 29.1. klo 18. Saarna teologian tohtori Jarmo Kiilunen, liturgia Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Messu sisältää esirukousjakson. Teetarjoilu.

Isä meidän -luentosarja to 26.1. klo 18.30. 4. Pyyntö: Anna meille jokapäiväinen leipämme. Luennoitsijana pastori Matti Hyry.

Nykytystä ja tykytystä jumppa aikuisille 7.2.–24.4. tiistaisin klo 15–16.

Lainan päivän iltamat ke 8.2. klo 18.30. Ohjelmassa nuorten esittämiä sketsejä, musiikkia, herkullista syötävää, arpajaiset ja työntekijöiden esittämä näytelmä. Piletit 10 e sis. tarjoilun.

Pilettejä voi ostaa kirkkoherranvirastosta, työntekijöiltä ja ovelta. Tuotto yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

O

petuslasten hätään on helppo samaistua. He olivat veneessä keskellä järveä aaltojen raivotessa vaahtopäinä. Oli pimeä eikä Jeesus ollut heidän seurassaan.

Ahdingon pyörteissä he vielä luulivat näkevänsä aaveen. He eivät tunnistaneet Jeesusta. Vasta Jeesuksen rauhoittavat sanat poistivat pelon. Matkallaan opetuslapset kohtasivat Jeesuksen ennennäkemättömällä tavalla.

Ajattelen omaa matkaani tähän päivään asti.

Neljä vuosikymmentä kanttorina päättyi vuoden vaihtuessa. Jouluna olin jo lomalla. Joulun ajattomuus ja rauha kantoivat uuteen vaiheeseen. Joulukuusikin sai viipyä tavallista pitempään. Läksiäisjuhlassa oli haikeutta ja iloa, lämpöä ja ystävyyttä. Kii-

tän kaikista kohtaamisista vuosien varrella. Elämän kaikki sävellajit olivat niissä mukana. Nyt on aika oivaltaa, että elämä on tässä ja nyt, ei joskus jossain muualla.

Meille kaikille voi käydä niin kuin opetuslapsille myrskyn kourissa. Elämän mutkaisissa käänteissä emme tunnista Jeesusta. Pelko saa vallan. Virressä on toivon viesti: ”Oi kiitos, Herra väkevä, kun lohdutat nyt meitä ja äänes kuuluu keskellä myrskynkin säveleitä.” Tuttu ääni tuo turvan.

Kristiina Nurmi Hakunilan seurakunnan kanttori

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 26.1. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 26.1. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 26.1. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin -ryhmä to 26.1. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaanavun kautta.

Laulupiiri pe 27.1. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Messu, raamattulähetyspyhä su 29.1. klo 10. Pirkko Yrjölä, Jarkko Korhonen ja kanttori Terje Saard. Messun jälkeen kirkkokahvit ja raamattulähetysjuhla kahviossa. Vieraana Anne Huoponen Piplaiseurasta, aiheenaan Intia ja Raamattu.

Lukupiiri: Raamattu läpi kolmessa vuodessa ma 30.1. klo 18 kahviossa. Vuorisaarna & Kenttäsaarna, Jaakko Hyttinen.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 31.1. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 31.1. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Omaiset mielenterveystyön tukena ke 1.2. klo 17 neuvotteluhuoneessa.

Arki-illan ehtoollinen ke 1.2. klo 18.

Naisten saunailta Betaniassa ke 1.2. klo 17.30. Saunomista, uimista, iltapalaa, keskustelua, laulua ja rukousta. Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Ilosanomapiiri to 2.2. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 2.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Kirkon maalausryhmä to 2.2. klo 18–21 ryhmähuoneessa. Tule mukaan, olet maalannut aiemmin tai et. Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 5939214.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 29.1. klo 18.30.

Tiedustelut pastori Kirsti Hildén 050 3827 987.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 27.1. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri ke 1.2. klo 17.30–19.30. Lauri Wendland.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Iso 2 – koulutus su 1.2. klo 17 rippikoululuokassa.

Koululaisten hiihtolomaleiri 18.–20.2. Kuntokalliossa. Ilmoittautumiset 31.1. mennessä p. 050 526 9401/ Korhonen. Leirin hinta 45e/lapsi.

Tikkurilan seurakunnan iltapäiväkerhohaut lukuvuodelle 2012–13 ovat alkaneet. Ilmoittautumiset kaupungin kautta.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla sekä klo 11–12 Kartanonkosken, Ilolan ja Ristipuron seurakuntatiloissa.

Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Hertta kirkonrotta ke 1.2. klo 11–11.30.Jumbossa. Hertta hauskuttaa lapsia saduilla ja lauluilla sekä hurmaavalla olemuksellaan.

Isä–lapsiretki la 3.3. Kuntokallion leirikeskukseen. Lähtö klo 9.30, Unikkotie 5. Ulkoilua yhdessä, ruokailu, linnunpönttöpaja, sauna, uinti, makkaranpaisto yms. Paluu noin klo 16.30. Retken hinta: aikuinen 22 e, 12–17-v.

16 e, 3–11-v. 12 e. Ilmoittautuminen 17.2. mennessä Meikku Salo p. 050 327 1634 tai Päivi Romula p. 050 410 3863.

Muuta Eläkeläiskerho ma 30.1. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa. Yhteisvastuu, diakoni Toomas Takala.

Kylväjän raamattupiiri ke 1.2. klo 14. Tikkuraitti 11, 2. krs.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 2.2. klo 18–20 Tikkurilan seurakunnan nuorisotilassa, Unikkotie 5 C. Harjoitukset joka toinen viikko. Uusia laulajia otetaan mukaan kaikkiin ääniin. Lauluryhmän ohjelmisto koostuu tuoreesta ohjelmistosta stemmoissa laulettuna. Lauluryhmä esiintyy Tikkurilan seurakunnan messuissa ja muissa sopivissa tilanteissa.

Tiedustelut samppa.laakso@evl. fi, p. 050 330 1582.

Lähemmäs toisiamme — avioliiton ja parisuhteen parhaaksi luentosarja ti 31.1. klo 18–19.45 seurakuntien talon auditoriossa, Unikkotie 5 C. Sanat sekoittamassa vai selventämässä? Voit tulla yksin tai kaksin. Lastenhoito järjestetty. Illoissa mukana pastorit Pirjo Kettu p. 050 363 2372 ja Toni Fagerholm p. 050 310 5020.

Inkeripiirin kevätretki Espooseen su 29.1. Vastavierailu pastori Oiva Hujasen luokse. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 12.30. Ilmoittautuminen Päivi Helén p.

050 5722 666.

Aikuisrippikoulu. Ryhmä kokoontuu keväällä klo 18–20 tiistaisin 6.3., 13.3., 20.3., 27.3., 3.4. ja 10.4. Ilmoittautuminen viimeistään 29.2. kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717 Tiedustelut pastori Heikki Leppä p. 050 363 4382 tai heikki.leppa@evl.fi.

Kastettu Matilda Aamu Emilia Hiltunen, Oona Ilona Orava, Amanda Innocentia Londo, Daniel Rasmus Leemet, Patrik Mikael Saarikoski, Veeti Juhani Miettinen, Jonathan Axel Ilmari Alsén, Peetu Anton Laakso, Milvia Taru Tuulia Pallari, Lucas Petteri Heikkinen, Liisi Maaria Rönkkönen, Olivia Helvi Haila, Oskari Olavi Ilmari Koski.

Avioliittoon kuulutettu

Eläkeläiskerho ke 1.2. klo 12.

Markus Jan-Erik Nylund ja Rebekka Ritva Raakel Niskanen.

Nuorille

Hautaan siunattu

Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

Ruth Margit Aaltonen 94 v, Yrjö Alvar Lind 87 v, Aune Esteri Virtanen 84 v, Elvi Elisabet Laaksonen 78 v, Martti Olavi Johannes Simonen 78 v, Helvi Maria Annikki Supponen 77 v, Jaakko Uolevi Laihinen 73 v.

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Wintin ovet avoinna nuorille torstaisin klo 17–20.30.

Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja

Vantaankoski

Koululaisille

Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten varaus p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Diakonia Päivystykset: Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 26.1. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 26.1. klo 17.30 kerhohuone 4.

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 27.1. klo 19.

Messu su 29.1. klo 10. Riparisunnuntai. Saarna Heli Ojalehto, liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Kari Jerkku. Messun jälkeen teemallinen tilaisuus rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen.

Pyhäkoulu su 29.1. klo 10 kerhohuone 4.

Nuorten ja nuorten aikuisten messu su 29.1. klo 17. Saarna Auli Saarsalmi-Paalasmaa ja Emma Himanen, liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, musiikki nuorten ryhmä.

Lähetyspiiri ma 30.1. klo 17– 18.30 pieni srk-sali.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Eläkeläiskerho ti 31.1. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 31.1. klo 18–19.30 St. Martin.

Alfa-kurssi ti 31.1. klo 18.30– 20.30. Alfa-kurssi on avoin kaikille, jotka haluavat tutustua kristinuskoon. Tied. ja ilm. Erkki Halme, p. 050 573 8532 tai Kaisa Halme, p. 050 326 2882.

Siioninvirsiharjoitukset ti 31.1. klo18.30–19.30 St. Martinin kappelissa. Niekuissa emme nuukaile!

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 1.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Laulupaja ke 1.2. klo 18–19.30 St. Martinissa. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Eläkeläiskerho to 2.2. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 2.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Hengellistä musiikkia yhdessä ja erikseen su 29.1. klo 15. Kari Jerkku ja Urpo Pakarinen laulattavat. Kahvi- ja teetarjoilu.

Aamurukous ti 31.1. klo 9–10.

Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Eläkeläiskerho ke 1.2. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 1.2. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Vaatevarasto avoinna to 2.2. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan

Johanna Piirola

levähtää yhdessä musiikin keskellä. Tilaisuudet alkavat klo 19.10, joten pääset paikalle Tikkurilasta kätevästi bussilla (linja 55 klo 18.44 Tikkurilan asemalta ja linja 611 klo 18.41 Kaupungintalolta).

Messu su 29.1. klo 12. Pirjo Kettu, Jaakko Hyttinen ja kanttori Iina Katila.

muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Laulajia tarvitaan iltamessuun, jossa lauletaan Juha Vainion sanoin ja sävelin. Iltamessu su 5.2. klo 18. Esilauluryhmän ja bändin harjoitukset alkavat klo 16 (tarjolla kahvia, teetä, pientä purtavaa). Ilmoittautuminen paikan päällä. Tied. p. 050 3816 323, pasi.kilpelainen@evl.fi

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Perhemessu su 29.1. klo 12.

Saarna ja liturgia Pasi Kilpeläinen, kanttori Ritva Holma, Kivistön kirkon lapsikuoro Hanna Perkola-Musikan johdolla. Päiväkerholaiset messuavustajina. Kirkkokahvit.

Eläkeläiskerho ti 31.1. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 26.1. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 26.1. klo 18.30–20.30 Olotila.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 29.1. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 30.1. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Runoryhmä Omat runot ke 1.2. klo 17–18.30. Ryhmän jäsenet kirjoittavat itse omia runoja, joita luetaan ja kommentoidaan.

Ilm. aikuistyön toimistoon Kaisa Aallolle, p. 050 512 1168.

Eläkeläiskerho to 2.2. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 2.2. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 1.2. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 1.2. klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 29.1. klo 11–12. Äiti–lapsi-ilta ti 31.1. klo 18.15– 19.45. Tule viettämään aikaa lapsesi kanssa yhteisen tekemisen merkeissä.

Nuorille Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18 erityisnuorisotyön toimisto, Uomatie 13. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet. Käsittelyssä Johanneksen evankeliumi.

Pikku Taivas on nuorten viikonloppuolohuone lauantaisin ja sunnuntaisin osoitteessa Uomatie 13. Ovet ovat auki lauantaisin klo 16–22 ja sunnuntaisin klo 12–18. Ajat ilmoitetaan torstaihin mennessä Facebookissa www. facebook.com/AlfredNorsu. Kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina on TeemaTaivas, jossa on aina joku teema. Kuukauden toisena lauantaina on K18Taivas, jolloin tila on avoinna vain täysi-ikäisille ja apparitoiminnassa mukana oleville nuorille.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 14–15.30, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Kohtaamisia sanan äärellä -sarja su 29.1. klo 17.30–20 Rekolan Pyhän Andreaan kirkolla. Vierailevana puhujana Eero Junkkaala (kuvassa). Hänen aiheenaan on epäonnistumisen siunaus. Lastenhoito järjestetty. Lasten ohjelmaan sisältyy omien eväiden syöminen. Isommille lapsille oma raamattuaiheinen ohjelma.

Kastettu Viivi Maia Helena Hämäläinen, Hilda Maria Peltola, Sampo Waltteri Vannesluoma, Aino Emilia Siirtola, Panu Topinpoika Jäntti, Joona Matias Huhta, Aaro Johannes Juhanpoika Sipola, Noel Uuno Axeli Vesaniemi Gonzalez, Jesse Jaakko Kaskenmäki, Otso Pekka Aleksander Haikola, Otso Juhani Aho, Inka Elina Viertola, Ella Inka Matilda Paavola.

Avioliittoon kuulutettu Toni Petteri Jusslin ja Maija Kaarina Sirviö, Hannu Tapio Miettinen ja Satu Orvokki West, Petri Kristian Kallionpää ja Katja Marika Lehtonen, Otto Armas Manner ja Kristiina Anna-Liisa Suhonen.

Hautaan siunattu Taimi Lilja Laakso 96 v, Irma Lindström 95 v, Aune Tellervo Laurla 90 v, Elsa Dagmar Skogster 90 v, Helvi Helena Jalonen 86 v, Liisa Mirjami Laakso 85 v, Maria Kirppu 83 v, Kaija Liisa Seppä 83 v, Veikko Johannes Franck 80 v, Rolf Erik Johannes Westenius 80 v, Pekka Robert Valkonen 77 v, Reino Antero Malinen 74 v, Tauno Juhani Örthén 65 v, Tuula Margit Toivonen 58 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 29.1 kl 10 Helsinge kyrka St Lars, Fagerudd, Fogelberg.

Högmässa sö 29.1 kl. 12 St Martins kapell, Fagerudd, Fogelberg.

ViAndakören övar ti 31.1 kl.

13:30 i Dickursby kyrka. Nya sångare är hjärtligt välkomna med. I synnerhet herrar skall känna sig välkomna!

DiB-kväll ti 31.1 kl. 15 i Bagarstugan. Daniela Hildén.

Sjöskog diakonikrets ti 31.1 kl.

13 hos Märta Pentikäinen.

Veckomässa on 1.2 kl. 8.30 i Dickursby kapell. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Kansliet stängt to 2.2 kl. 9–13 på grund av personalutbildning.

Veckomässa fre 3.2 kl. 14 Folkhälsans hus, Vallmovägen 28, Dickursby, Anu Paavola.

Yhteiset Huonokuuloistyö Retki Tuomasmessuun su 5.2.

Mikael Agricolan kirkkoon Helsinkiin. Lähtö palvelukeskus Foibesta, Sairaalakatu 7, klo 16 ja Unikkotie 5:stä klo 16.15. Kirkkokahvi ennen messua Cafe Jugendissa. Hinta 10 e. Ilmoittautumiset viimeistään 28.1. diakoni Mariela Salmiselle p. 050 528 2056.

Kuulovammaistyö Viittomakielinen perhekerho pe 27.1. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 31.1. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Päihdetyö Naistenryhmä ti 31.1. klo 16.30– 18 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Lisätietoja ryhmästä päihde- ja kriminaaliltyön diakoni Eeva Nurmiselta p. 050 381 8774 tai eeva.nurminen@evl.fi.

Usko ja elämä -ryhmä maanantaisin klo 15–16 Itä-Vantaan A-klinikalla, Kielotie 20 C, 2. krs.

Mukana pappi ja diakoniatyöntekijöitä.

Usko ja elämä -ryhmä torstaisin klo 12.30–13.30 Länsi-Vantaan A-klinikalla, Korutie 3 A. Mukana pappi ja diakoniatyöntekijöitä.

Perheneuvonta Valoa vanhemmuuteen -ryhmä alkaa ti 7.2. klo 18 perheasiain neuvottelukeskuksessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa ja on tarkoitettu vanhemmille, joiden perheessä on 4–10-vuotiaita lapsia. Ohjaajina perheneuvojat Hellevi Hilska-Salonen p.

050 347 6846 ja Leena Jokinen p.

050 347 2917. Ilmoittautumiset 27.1. mennessä ohjaajille tai p. 09 830 6330.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy neuvoa internetin käytöstä ma 30.1. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö.

Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

11

koonnut Heli Kulmavuori

2012 jKr.

Lady Tarzan pelastaa metsän

Pullisteleeko vaatekaappisi turhista talvitakeista?

Hamstrasitko alesta taas uuden huivin eteisen naulakkoa koristamaan? Vaatekaapin ja eteisen voi siivota kevätkuntoon jo tässä vaiheessa vuotta ja lahjoittaa ylimääräiset vaatteet hyvään tarkoitukseen. Kivistön kirkon vaatevarastolla on juuri nyt pulaa talvivaatteista.

— Kaikenlaisilla vaatteilla on kysyntää, erityisesti isoja kokoja kaivataan. Yleensä talvivaatteita tuodaan meille vasta keväällä, kun ihmiset tekevät siivouksiaan.

Silloin se on jo myöhäistä, kertoo diakoni Tiina László.

Puhtaita ja ehjiä vaatteita voi toimittaa Kivistön kirkon diakoniapäivystykseen tai vahtimestarille. Myös liinavaatteita, verhoja ja kankaita otetaan vastaan. Vaatteet lahjoitetaan alueen vähävaraisille ihmisille.

— Ihmiset ovat tosi iloisia, kun löytävät jotain. Näkee, että apu tulee tarpeeseen.

Vaatevarasto on toiminut alueella 1970-luvulta lähtien. Sen ympärille on kasvanut oma yhteisönsä. Varastolla toimii kuusi vapaaehtoistyöntekijää.

— Kyse ei ole vain vaatteista, vaan täällä on koossa lämminhenkinen porukka, jossa titteleitä ei kysellä, kertoo Tiina László toiminnasta.

T ympivätkö ainaiset uutiset trooppisten metsien tuhoista? Jamuna Tuddua ne vasta tympivätkin.

Jamuna asuu Muturkhamissa Intiassa maalaiskylässä, jonka asukkaille metsä on rakas, korvaamaton ystävä. 2000-luvun vaihteessa isot puut oli kuitenkin laittomasti kaadettu, pohjavesiraja laskenut ja rehusta ja polttopuusta oli jatkuva pula.

Muturkhamilaiset eivät itse olleet tuhon takana, vaan kyltymättömien puukauppiaiden miehet moottorisahoineen tulivat ihan muualta.

Yhtä lohdutonta on paikoin Brasiliassa, jossa Amazonin sademetsää on kaadettu surutta satoja vuosia. Brasilia päätti kuitenkin alkaa vähentää metsähakkuita.

Kasvavan talouden maa aseistautui sa-

telliittikameroilla. Laittomat puunhakkuuyritykset bongataan nyt heti alkumetreillä, ja poliisit lentävät helikoptereilla paikan päälle suorittamaan pidätyksiä.

Vaan kuinka suojella kotimetsää, kun ei ole varaa superteknologiaan? Jamuna Tuddu ja hänen ystävättärensä panivat pystyyn kotirouvien metsänsuojelupartion. Naiset kiersivät metsää jousipyssyjen kanssa ja ottivat sen kaatajat kiinni itse teossa, usein hälyttämällä lähimmät asukkaat avukseen.

Nyt puut ja muut viidakon kasvit kukoistavat Muturkhamissa. Norsutkin ovat löytäneet sieltä turvapaikan. Naisten metsäpartio jatkaa kuitenkin valppaana toimintaansa Lady Tarzaniksi kutsutun Jamuna johdolla.

Ingram Images

Tuo vaatteita ma klo 10–12 Kivistön kirkolle (Laavatie 2) tai ota yhtyettä kirkon vahtimestariin ja sovi muu aika p. 050 341 8381.

Lotta Numminen

Turhat talvivaatteet kiertoon

Lämmintä päälle.

”Poikani Lucan syntymän jälkeen aloin rukoilla.

Kiitän joka ilta siitä, mitä minulla on. Uskon, että tuolla ylhäällä on joku, joka auttaa, tapahtuipa mitä tahansa.”

Juontaja ja malli Karita Tykkä Eeva-lehdessä 1/2012

Norsutkin kiittävät intialaisten kotirouvien metsänsuojelupartiota.

Ecce homo — katso homoa Jääkiekkoilija ei ole homo, eikä homo ole jääkiekkoilija. Muslimi ei ole homo, eikä homo ole muslimi. Homoutta ei myöskään ollut kansallissosialismissa, ei sosialismissa, eikä oikeastaan missään.

Pirkko Saision käsikirjoittaman ja ohjaaman musikaalin HOMO! lähtökohta on, että sitä ei ole, mistä ei puhuta.

Käsiohjelman varsin omakohtaisen esipuheen mukaan edes Saision oma äiti ei hyväksynyt tyttärensä homoutta vaan halusi, että siitä vaietaan.

Entä kristinusko ja homous? Epäilen, että Saisiolle itselleen kirkon hyväksyn-

26.1. Onnea, Joonatan!

Peter Paul Rubensin Ecce homo 1600-luvulta. ●● ●● ●●

12

HOMO!-musikaali 11.5. asti Kansallisteatterissa

Luottamusharjoitus Silloin sinäkin olet syvempi salaisuus ja sinuun mahtuu enemmän — ei vain kipeitä salaisuuksia vaan myös tilaa ja mahdollisuuksia. Sitä enemmän, mitä rohkeammin lasket kaiken Jumalan käsiin.

Voit edetä vain pienin askelin, päivästä toiseen, vähän kerrassaan. Ei ole yhtä hetkeä, jolloin kaikki selkenee. Kaksi ihmistä, jotka vielä vuosikymmenten jälkeen luottavat toisiinsa, tietävät, että kaikki vasta alkoi siitä, kun he sanoivat ensimmäisen kerran rakastavansa toisiaan. Heidän on pitänyt uudistaa sitoumuksensa monta kertaa ilon, surun, pettymysten, kipeiden kokemusten ja uusien alkujen myötä.

Yhä uudestaan havaitset, että kaikki itse rakentamasi uskon- ja jumalankuvat sortuvat. Aina palaat lähtökohtaan, aina syvemmin: ”Etkö näe: minä olen ainoa, ei ole ketään muuta Jumalaa minun rinnallani.”

Lauri Maarala

Ingram Images

U

site Ecce homo tarkoittaa taiteessa sitä Johanneksen evankeliumin koh­taus­ ta, jossa Pilatus tuo ruoskitun, orjantappurakruunuun ja purppuranpunaiseen viittaan puetun Jeesuksen kansan eteen ja sanoo: Ecce homo eli katso, ihminen. ”Ristiinnaulitse!” vastaa kansa.

Toisessa Kristus-rinnastuksessa seksuaalista identiteettiään etsivä nuori mies kieltää kolmesti homoutensa ja rakkautensa toiseen mieheen. Jokaisen kiellon jälkeen laulaa kukko, aivan kuten silloin kun Pietari kielsi tuntevansa vangitun Jeesuksen.

Joonatan-nimi tulee Raamatusta ja heprean kielestä. Se merkitsee Jumalan lahjaa. Vanhan testamentin kuuluisin Joonatan oli kuningas Saulin poika ja kuningas Daavidin ystävä.

Suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin Joonatan tuli vuonna 1995.

Viime vuonna 249 poikaa sai Suomessa nimen Joonatan.

Vartin retriitti

sko on luottamusharjoitus. Sinulta ei kysytä kannanottoa tai määrittelyä siihen, mihin uskot tai mitä pidät totena. Niillä kysymyksillä on paikkansa, mutta ne ovat toissijaisia siihen nähden, mihin elämässäsi luotat.

Et voi oppia tuntemaan itseäsi, ellei sinulla ole kokemusta siitä, että johonkin voi luottaa ja että on jotain, minkä valossa voit tutkia elämääsi. Mitä syvempi tuo luottamus on, sitä rohkeammin voit katsoa elämääsi ja itseäsi.

Sinussa on puolia, joita et aiemmin nähnyt. Sinä olet jotain muuta kuin ajattelit olevasi. Näet sen yhä syvemmin sitä mukaa kuin ymmärrät, että Jumalakin on jotain muuta kuin mitä ajattelit hänen olevan. Jumala on enemmän, hänessä on tilaa enemmän ja sinussa on tilaa hänelle enemmän kuin saatoit ajatella.

On vapauttavaa tietää, että Jumala on salaisuus.

tä homoudelle on merkittävä kysymys.

Sen verran huolella hän on Raamattunsa lukenut.

Anarkistisen musiikkifarssin aikana lavalla käy useita kristinuskoa karrikoivia henkilöitä: uskosta elämänsä normit saava kansanedustaja-ministeri, ortodoksi-isä Nitro ja Mikkelin piispa, jonka suurin huolenaihe on kirkon talous. Paavalikin käväisee tuomitsemassa homouden.

Kiinnostavampaa kuin nämä farssihahmot on se, että Saisio muutamalla taitavalla viitteellä rinnastaa homoseksuaalin ja Kristuksen.

Yhden kappaleen nimi on Ecce homo, katso homoa. Latinankielinen kä-