Lauri 2012 nro 40 (29 11) by Kirkko ja kaupunki

VANTAAN

Riitta Kalliorinteen joulu tulee laulaen ja joululauluja kuunnellen ➤ 6

29.11.12

www.vantaanlauri.fi

Tuukka Pallonen on juniorikokki ➤➤4

Äitiys rauhoitti Martina Aitolehden ➤➤7

Uusi kirkkovuosi alkaa adventista ➤➤8–9

➤➤5

Sirpa Päivinen

Eemeli Huttunen saa vihdoin tarvitsemaansa hoitoa

Jeesus työntää syrjään apatian, tyhjäkäynnin ja muutaman työryhmänkin siinä sivussa — Jaakko Kara ➤ 14

Uutiset

Ilmainen ruokakassi on monelle välttämätön

Pääkirjoitus

eipäjonoista on tullut tärkeitä monen pääkaupunkiseutulaisen selviytymisen kannalta. Kyse ei ole vain väliaikaisen avun saamisesta, vaan 92 prosenttia leipäjonoissa käyvistä pitää apua välttämättömänä ja noin puolet käy leipäjonoissa joka viikko. Monille jää pakollisten menojen jälkeen vain noin 100 euroa tai vähemmän kuukaudessa. Tiedot käyvät ilmi pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimuksesta, johon liittyvään kyselyyn vastasi noin 900 leipäjonossa käyvää Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. Vantaalla tutkimusta varten haastateltiin perusteellisemmin Ruoka-avun elintarvikejakelussa käyneitä lapsiperheitä.

29.11.2012

Kotiseudun parhaaksi Joka vuosi pöydälleni ilmestyy kirja, joka on kotiseututyötä parhaimmillaan. Erilaisia paikkakunnan historiasta kertovia julkaisuja tehdään toki muuallakin, mutta epäilen tehdäänkö näin tasokasta ja jatkuvaa. Vantaa-seuran julkaisema vuosikirja Helsingin Pitäjä ilmestyi jo 45. kerran. Tällä kertaa kirja on kaikkien aikojen laajin, tekstiä on yli 270 sivua. Kirja on kulttuuriteko muuttajien kaupungissa, josta ei paikallisidentiteettiä äkkiseltään uskoisi löytyvän. Vantaalla on kuitenkin pitkä historia. Se on itse asiassa Helsingin emo pitäjä. Vaikka muuttajia on paljon, on syntyperäisiä vantaalaisia kaupungissa lähes 70 000. Moni Vantaalle muualta muuttanut on myös vuosien saatossa löytänyt täältä kodin, jonne sydän kuuluu. Toki on paljon niitäkin, joille Vantaa on vain osa metropolialuetta.

Luottamus viran omaisiin koetuksella Tutkimuksessa selvitettiin myös kävijöiden luottamusta viranomaisiin ja sitä, kuinka he hyödyntävät sosiaali- ja terveyspalveluita ja kirkon palveluita. 27 prosenttia vastaajista oli hyödyntänyt seurakunnan palveluita. Erityisesti lapsiperheet olivat löytäneet ne. Seurakuntien palveluihin oltiin tyytyväisempiä kuin kaupungin. Monilla oli kuitenkin myös huonoja koke-

Suuri osa leipäjonoissa käyvistä hakee ruokaa joka viikko. muksia tukijärjestelmistä ja avun saannista. Puolet vastaajista sanoi, ettei luota viranomaisiin. — Viranomaisia ei tässä pyydetty määrittelemään erikseen, mutta monella on kokemuksia siitä, ettei voi vaikuttaa asioihin.

Lapsiperheet luottivat viranomaisiin muita enemmän, mutta heitä vaivasi työntekijöiden vaihtuvuus. Perheen asioita saattaa hoitaa joka kerta eri ihminen, Saija Turunen kuvailee. Hanna Antila

Julkkikset mukana joulukampanjassa

olme julkkista ja teksti ”Kohujoulu syrjäytti perinteisen?” esiintyvät pääkaupunkiseudun bussipysäkeillä, metrojen liukuportaissa, kaupunki- ja ilmaisjakelulehdissä ja 7 päivää ‑lehdessä.

Kyse on Suomen Pipliaseuran ja Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntien Aito joulu -kampanjasta, johon kuuluu myös oma joululaulu. Muun muassa Spotifysta, YouTubesta ja

aitojoulu.fi-sivuilta löytyvän laulun laulavat Martina Aitolehti, Frederik ja Neumann. Julkkikset kertovat Aitojoulu-sivuilla suhteestaan jouluun ja lukevat jouluevankeliumin, Frederik stadiksi. Sivuilla avataan keskeisiä suomalaisen joulun ja Raamatun sisältöjä. Suomen Pipliaseura on tänä vuonna 200 vuotta täyttävä järjestö, joka on keskittynyt Raamattujen levittämiseen, raamatunkäännöstyöhön ja keskustelun herättämiseen Raamatusta. Mediakampanja liittyy siihen. — Haluamme tavoittaa ihmisiä, joilla on kirkkoon positiivinen suhde, mutta vähän kontakteja. Ainakaan Seiskassa ei kristillinen sanoma tule joka päivä vastaan, kertoo Pipliaseuran pääsihteeri Markku Kotila. Hänen mukaansa ensipalaute kampanjasta on ollut pääosin myönteistä.

Kampanjajulisteet näkyvät Vantaan katukuvassa 9.12. asti.

●●

Erikoistutkija Saija Turusen mielestä tutkimuksen tulokset kertovat perusturvan riittämättömyydestä ja siitä, etteivät tuet ole nousseet samassa tahdissa kustannusten kanssa. Järjestelmässä on aukkoja ja tukijärjestelmät ovat monimutkaisia. — 15 prosenttia oli hakenut toimeentulotukea, muttei ollut saanut sitä. Se saattaa johtaa siihen, ettei hän hae sitä jatkossakaan. — Jotkut kokevat järjestelmän monimutkaiseksi tai eivät tiedä, mihin ovat oikeutettuja. Kaikkein lippujen ja lappujen täyttäminen voi tuntua vaikealta. Siksi sosiaalityöntekijät ovatkin jalkautuneet leipäjonoihin Helsingissä, Turunen kertoo.

Vapaaehtoiset sytyttävät jouluna Vantaalla kynttilöitä hautausmaille niiden puolesta, jotka eivät itse pääse. Toiveen kynttilän viemisestä voi esittää sähköpostitse tai puhelimitse (suurellasydamella.vantaa@evl.fi, p. 050 511 1427). Mainitse yhteystiedot, hautakivessä esiintyvä nimi, syntymä- tai kuolinaika ja hautausmaa. Tarkkaa hautapaikan sijaintia ei tarvita. Kynttilä voidaan viedä myös muualle haudattujen muistomerkille. Toiveita otetaan vastaan 21.12. klo 12:een saakka. Korson joulukadun avajaisissa 1.12. voi etsiä kanttorilta kadonnutta joululaulua. Joululaulu on piilotettu yhteen joulukadun näyteikku-

Timo Saarinen

Nykyinen Korson kirkko on elävä osa korsolaista identiteettiä. Se on juhlimisen arvoinen paikka, jossa voi osallistua monipuoliseen toimintaan tai käydä vaikka katsomassa taidetta, jota vuosikirjassa esitellään laajasti.

Tyypillistä leipäjonoissa käyville oli heikko työmarkkina-asema. Taustalla oli työttömyyttä, pätkätöitä ja lomautuksia. 42 prosenttia oli käynyt lukion tai ammattikoulun ja noin 30 prosentilla oli opisto- tai korkeakoulutason koulutus. — Se yllätti, ettei koulutus suojaa köyhyydeltä. Toinen riipaiseva yllätys oli lapsiperheiden määrä. Kyselyyn vastanneista 33 oli lapsiperheiden vanhempia, Soccan erikoistutkija Saija Turunen kertoo. Turusen mukaan lapsiperheiden köyhyys nousee julkisuuteen aika ajoin, mutta nyt saatiin näyttöä siitä, että monella rahat eivät riitä edes ruokaan. — Moni tietää, että kun lapset ovat pieniä, on taloudellisesti tiukkaa. Nämä ovat sellai-

Perusturva riittämätön

Antero Harju

Helsingin Pitäjällä on pitkä historia. Kirjassa puhutaan Vantaasta ja sitä edeltäneen maaseutupitäjän historiasta ja tapahtumista hyvin laajalla otteella. Tällä kertaa aiheet vaihtelevat keskiajan kylänpaikoista Vantaan teollisuuden alkujuuriin sekä Virve Rostista ja rokkaavasta lähiöstä Vantaan luonnonsuojelualueiden kattavaan kuvaukseen ja karttaan. Sekin selviää, että ensimmäiset Futuro-muovitalot valmistettiin Vantaalla Hiekkaharjussa. ”Kun muna oli keksitty, se vain pistettiin kuppiinsa”, kertoo arkkitehti Matti Suuronen talosta, joka vastasi unelmaan ”modernista asumiskoneesta”. Kirkko ja seurakunta ovat oleellinen osa Vantaan historiaa ja nykypäivää. Ne ovat vuosikirjassa hyvin esillä. Tällä kertaa kirjassa on noteerattu ensi viikonloppuna 50-vuotisjuhliaan viettävä Korson kirkko. Eläkkeellä olevan kirkkoherra Kari Pekka Kinnusen artikkeli alkaa vuodesta 1962, jolloin vastavalmistuneen kirkon pihalle kaarsi kaksi mustaa autoa. Toisesta niistä astui ulos presidentti Urho Kekkonen puolisonsa Sylvi Kekkosen kanssa. Presidenttiparin tulo kirkon vihkiäisiin oli yllätys kirkkokansalle.

Monenlaisia koulutustaustoja

sia perheitä, jotka eivät hurauta Prismaan viikonloppuostoksille, vaan tilillä voi olla 20 senttiä. Köyhyyden tunnetta ei kuitenkaan haluttu välittää lapsille, vaan vanhemmat halusivat tarjota lapsille kivaa tekemistä halvalla, kuten viedä eväsretkelle puistoon. He myös uskoivat parempaan tulevaisuuteen.

Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

naan. Vastaukset voi toimittaa Lumoon, Kirkon kulmaan tai kirkkoherranvirastoon 20.12. mennessä. ●●

Ohjaaja Maarit Lallin elokuva, Kohta 18, voitti Kirkon mediasäätiön Katso minuun… -palkinnon. Elokuva käsittelee pian täysi-ikäiseksi tulevien poikien elämää. Palkintoperusteena oli muun muassa se, että elokuva haastaa nuoret ja vanhemmat keskustelemaan.

Vapaaehtoinen voi viedä kynttilän omaisen puolesta. Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Helvetti on totta Helvetistä on vaikea puhua. Ajatus iankaikkisesta kärsimyksestä tuntuu ällöttävältä eikä sovi useimpien jumalakuvaan. Sääli, että sen takia helvetistä ei puhuta juuri missään mielessä. Sääli, koska moni elää sitä todeksi päivittäin. Kuusi vuotta sitten kävin paikassa, jota on kuvattu maanpäälliseksi helvetiksi. Kyseessä on Goman kaupunki itäisessä Kongossa. Viereinen tulivuori on vuosien saatossa lähettänyt useasti pätsinsä valumaan pitkin kaupungin katuja. Tuhoutuneet rakennukset ja laavantähteistä rakennetut kodit muistuttavat siitä. Pahinta oli tavata ihmisiä, joiden elämään tulen ja katkun olivat tuoneet aseelliset joukot. Niiden perimmäisenä tarkoituksena näyttää yhä olevan äärimmäisen pahan tuottaminen siviileille.

Äitiys on tuntunut Martina Aitolehdestä hyvin luontevalta. Hän sai toisen tyttärensä syyskuussa.

Ave Martina

Olen mielestäni aika kiltti, sanoo Martina Aitolehti.

oulupukki, tähtitaivas, kinkku ja enkelinsiivet. Joosefina Frederik, paimenena Neumann ja Neitsyt Marian paikalla Martina Aitolehti. Suomen Pipliaseuran joulukampanjan mainokset herättävät taatusti huomiota. — Kun minut pyydettiin mukaan, olin tosi yllättynyt. Sitten ajattelin, että tämähän on hyvä ja positiivinen juttu ja sopii vuoden lopuksi, kun olen itsekin juuri saanut vauvan. Raskausaikana oli ollut vähän ikäviä lööppejä, kertoo Martina, sylissään villapuvussa pötköttelevä kahden kuukauden ikäinen tytär. Martina toivoo, että räväkkä kampanja saa ihmiset pohtimaan, mitä heidän jouluunsa kuuluu ja mikä siinä on tärkeää. — Toivon, että joulu olisi ihmiselle jotakin muuta kuin kaupallisuutta ja suorittamista. Minulle joulu on ennen kaikkea yhdessä olemisen aikaa. Jouluaattona saa kaikista varmimmin olla läheisten kanssa.

Julkisuuskuva suojaa 30-vuotias Martina Aitolehti on ollut julkisuudessa noin kymmenen vuotta. Näihin vuosiin on mahtunut monenlaista: kauneuskilpailuja, salarakasjupakka, osallistumisia tositv-ohjelmiin, avioliitto Esko Eerikäisen kanssa, Victoria-tyttären syntymä, avioero, levyn-

teko, uusi suhde ja toinen lapsi. Hänen elämänsä käänteitä on voinut seurata televisiosta ja blogista. Niiden perusteella ihmisille on muodostunut kuva naisesta, joka on hyvin räiskyvä ja suora. — Se mielikuva ei ihan vastaa totuutta. Kotioloissa olen erilainen. Olen mielestäni aika kiltti, eikä minulla ole niin voimakkaita mielipiteitä ainakaan työasioissa, että jyräisin muita, Martina arvioi. — Ei minua silti haittaa, että ihmisillä on minusta sellainen mielikuva. Uskon, että se on suojannut minua monelta asialta. Julkisuudessa pitää olla vähän kova. Martina tietää jakavansa mielipiteitä, muttei murehdi siitä, mitä toiset ajattelevat. — Kun itse uskoo siihen, mitä on tekemässä, kestää ryöpytyksenkin. Ja kun tarpeeksi kauan hakkaa päätään seinään, asiat yleensä onnistuvat.

Äitiys rauhoitti Viime aikoina Martina on miettinyt julkisuudessa olemista ja sen varjopuolia. Mihin vetää yksityisyyden raja, mitä omat tyttäret tulevaisuudessa löytävät internetistä? Siinä missä esikoistyttären elämän ensihetkiä seurasi tv-ryhmä, kuopus pidetään piilossa kameroilta eikä Martinan nykyinen puolisokaan julkisuutta kaipaa. Lasten syntymä on Martinan mukaan rauhoittanut häntä ja terävöittänyt sitä, mikä elämässä on tärkeää. Toista lastaan hän odotti ja hoitaa paljon levollisempana kuin ensimmäistä. — Kun tulee toisen kerran äidiksi, osaa lu-

kea lasta paremmin eikä enää stressaa tai mene paniikkiin pikkujutuista. Turha hössöttäminen jää pois.

Avoimuutta ja rehellisyyttä Äitinä oleminen on tuntunut Martinasta hyvin luontevalta. — Sitä ei ole tarvinnut erikseen opetella, vaan aivan kuin vaisto kertoisi, mitä pitää tehdä. Äitinä olen tarkka joissakin asioissa, mutta en mitenkään ylihuolehtivainen. Elämme ihan tavallista elämää, iloista ja turvallista perusarkea. Tyttärilleen Martina tahtoo opettaa rehellisyyttä ja toisten ihmisten kunnioittamista. — Toivoisin heidän oppivan myös avoimuutta, sitä että asioista on voitava puhua. Nykyään lapset ja nuoret joutuvat kokemaan niin rajuja juttuja koulussa ja kaveripiirissä. Vaikka lapset ovatkin Martinalle nyt kaikkein tärkein asia, hän ei ole niitä äitejä, jotka unohtavat oman elämänsä. Liikkumaan ja ihmisten ilmoillekin on päästävä. Kalenterissa on ollut jo työpalavereja ja muun muassa Miss Helsinki -kisoihin liittyviä töitä. — Kymmenen vuoden päästä minulla on varmaan kolmaskin lapsi. Uskon, että minulla on yhä oma yritys ja olen ehkä jonkinlaisena taustapiruna hyödyntämässä kaikkea sitä kokemusta, mitä minulla on esimerkiksi julkisuudesta. — Luulen, että minut tullaan muistamaan ennen kaikkea tyyppinä, ei niinkään mistään yksittäisestä teosta. Toivottavasti olen silti saanut jotakin järkevääkin aikaan.

p ä ivä

e l ä m ää

Helvetti on oikeasti olemassa. Globaali kirkko ei voi ummistaa siltä silmiään edes Vantaalla. Kansainvälinen diakonia on tärkeää. Samaa mieltä näyttävät olevan ne lukuisat vantaalaiset, jotka osoittavat tähän työhön omia varojaan. Kirkon Ulkomaanavun saama vapaaehtoinen kannatus on Vantaalla suurempaa kuin minkään muun kirkon kansainvälistä työtä tekevän järjestön. Siksi olisi toivottavaa, että myös seurakuntien talousarviovaroja jaettaessa tämä otettaisiin huomioon. Helvetin todellisuudelle ei tarvitse alistua. Siitähän evankeliumikin puhuu: ketään ei ole tarkoitettu ikuiseen kärsimykseen. Edes tässä elämässä.

Hanna Antila

Aito joulu –kampanja näkyy pääkaupunkiseudun bussipysäkeillä 9.12. asti

Va i n

Reissu tuli mieleeni, kun uutisissa kerrottiin Gomaan saarroksiin jääneestä Kirkon Ulkomaanavun työntekijästä. Kaksi sotilaallista joukkoa taittavat peistä ja moni kiistaan kuulumaton joutuu kärsimään. Tuli sellainen olo, ettei vuosien kuluessa mikään ole muuttunut. Se ei kuitenkaan kokonaan pidä paikkansa. Kansalaisjärjestöt ovat tehneet paljon työtä auttaakseen niitä, jotka musertuvat kansainvälisen kaupan ja politiikan jalkoihin. Monet naiset ovat saaneet hengenpelastavaa apua tilanteessa, jossa heidän ihmisarvonsa on kirjaimellisesti poljettu maahan. Helvetti on siinä, että kansainvälinen yhteisö näyttää täysin hampaattomalta auttamaan heitä ennen kuin pahin on tapahtunut. Sen jälkeen apua tarjoavat lähinnä Kirkon Ulkomaanavun kaltaiset järjestöt, joiden työntekijät riskeeraavat oman hyvinvointinsa.

Vesa Häkkinen pappi

Pisteitä

Ota kantaa

Iltapäiväkerholaiset koekäyttivät uudistuneita www.lastenkirkko.fi -nettisivuja to 22.11. Pyhän Annan lastenkirkolla.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Mitä lastenkirkon nettisivuilta löytyi?

Tärkeintä on olla vierellä

Markku Mattila

Miikka Aaltonen, 6

Siiri Rintatalo, 7

Ida-Maria Pankka, 30

Mitä lastenkirkko.fi -sivuilta löytyi? — Kävin erilaisissa huoneissa. Yksi niistä oli kirkko. Minua kiinnosti eniten tietokonehuone, jossa saattoi katsoa tietokoneilta videoita. Yhdessä videossa oli kynttilöitä. Tein myös enkelipeliä. Niin ja tein hahmon, jolle laitoin erivärisiä vaatteita. Kuinka paljon yleensä käytät tietokonetta? — Saan pelata viikonloppuisin ja lomalla. Arkipäivinä leikin tavallisesti legoilla ja askartelen. Aloin käyttää tietokonetta joskus viisivuotiaana. Pelit ovat kivoja, ja se, että pystyy tekemään videoita. Meillä on kotona kaksi tietokonetta. Toinen niistä on iskän työkone. Pisteillä 1–5 , paljonko annat lastenkirkko.fi-sivuille? — Annan 4,5 pistettä. Oli hyvät pelit ja huoneet. Myös hahmon tekeminen oli kivaa.

Mitä lastenkirkko.fi -sivuilta löytyi? — Olen ollut aikaisemmin Lastenkirkon nettisivuilla kotikoneelta. Isosisko oli kuullut sivuista, ja iskä auttoi kirjautumisessa. Nyt sivut tuntuivat vähän erilaisilta. Pelasin monta peliä. Ennen oli enemmän vain Jeesuksesta. Nyt oli tullut uusia pelejä ja värityskuvia, joissa oli myös lumiukko. Tein myös hahmoa. Laitoin sille vaatteita ja hiuksia. Ennen ei päässyt istumaan kirkon penkkiin, mutta nyt pääsi. Kuinka paljon yleensä käytät tietokonetta? — Käytän tietokonetta aika paljon, mutta en ihan joka päivä. Leikin välillä isosiskoni Maijun kanssa. Mutta jos ei ole mitään tekemistä, menen tietokoneelle. Joskus iskä hoputtaa iltapalalle, kun en haluaisi jättää hyvää peliä kesken. Pisteillä 1–5, paljonko annat lastenkirkko.fi-sivuille? — Annan 5–. Pelit olivat kivoja.

Mitä lastenkirkko.fi -sivuilta löytyi? — Lastenkirkko.fi-sivut täyttävät tammikuussa neljä vuotta. Tämän syksyn aikana niitä on ensimmäistä kertaa uudistettu. Olen ollut mukana uudistamassa niitä. Uutta on, että käyttäjät voivat muokata omaa avatarta eli hahmoa. Sivuille voidaan rakentaa erilaisia tiloja ja pitää virtuaalitilaisuuksia, vaikka pyhäkoulua. Joulukuussa aloittaa joulukalenteri. Kuinka paljon yleensä käytät tietokonetta? — Käytän tietokonetta 8–12 tuntia joka päivä. Käytän sitä töissä ja esimerkiksi siihen, että pidän yhteyttä ystäviini. Olen käyttänyt tietokonetta nelivuotiaasta. Silloin tietokone tuli kotiini. Nettiin menin 1990-luvun puolivälissä. Pisteillä 1–5, paljonko annat lastenkirkko.fi-sivuille? — Annan 4+. Oli yllätys, kuinka innostuneesti lapset käyttivät sivuja.

Ulla-Maija Vilmi

Ku i n k a

va n t a a l a i n e n? Saara Vuorjoki

Tuukka Pallonen, 10, pääsi kurkistamaan Ravintola Tammen keittiöön.

80 % Vantaalainen

Olen asunut aina saman kadun varrella Kartanonkoskella. Muutimme viime vuonna rivitalokodista kerrostaloasuntoon. Helmikuussa meille valmistuu omakotitalo Kivistöön. Perheeseeni kuuluvat äiti ja isä sekä pikkusisko ja pikkuveli. Teen ruokaa melkein joka päivä. Junior MasterChef -tv-ohjelmasta palkinnoksi saamaani jäätelökonetta olen käyttänyt ahkerasti. Ruuanlaiton lisäksi harrastan jalkapalloa ja jääkiekkoa.

10 % Jyväskyläläinen Viimeksi, kun menimme mummolaan Jyväskylään, mummo oli valmistanut meille pyynnöstäni kolmen ruokalajin päivällisen. Valmistan kampasimpukoista ruokaa mummon antamalla reseptillä. Minä olen neuvonut mummoa macaronleivosten tekemisessä.

10 %

Sysmäläinen Isänisäni asuu järven rannalla Sysmässä. Siellä käymme vaarin kanssa kalassa. Toissa kesänä kalastin usein myös Vantaanjoen varrella. Saaliista valmistin ruokaa: uunilahnaa ja paistettua haukea.

Keskustelupalstalla (VL 8.11.) kysyttiin, mitä surevalle voi sanoa. Tiettyjä oikeita sanoja ei kai ole olemassakaan. Sanat merkitsevät eri ihmisille eri asioita eri aikoina. Joskus sanat ”Otan osaa” kuulostavat kovin virallisilta ja etäisiltä. Mutta silläkin on merkitystä, miten ne sanotaan. Toiselle sanat ovat tärkeitä, toista auttaa surussa kosketus tai halaus. Joku haluaa olla yksin ja rauhassa. Sanat voivat osua harhaan, mutta onko se kovin vakavaa? Senkin voi sanoa ääneen, että on vaikea löytää sanoja, tai ei tiedä, mitä sanoisi. Tärkeää on olla surevan vierellä. Su-

revasta on ikävintä huomata, että ihmiset karttavat ja välttävät. On totta, että kuolema ja toisen pohjaton suru herättävät avuttomuuden tunteen. Mutta olisi hyvä, että joku vierellä kestää senkin. Surevan kanssa voi olla myös hiljaa. Sanat voivat olla turhia ja jopa hyödyttömiä. Lohduttelu ei useinkaan lohduta. Tärkeämpää on, että sureva saa itse sanoittaa tunnettaan. Toisen surua ei tosiaan voi ottaa kannettavakseen, mutta surevaa usein helpottaa, että hän saa puhua surustaan, menetyksestään ja kaipauksestaan. Joskus surevakaan ei löydä sanoja. Silloin voi olla vain vierellä.

Mitä mieltä olet?

Markku Elo sairaalapastori

Villin viidakon seikkailijat Joskus vanhempien on taisteltava, jotta vaikea vammainen lapsi saisi lain säätämät palvelut.

amutohina on kuumimmillaan. Jussi Huttunen, 6, suuntaa eskariin ja Eemeli Huttunen, 8, valmistautuu lähtemään kouluun. Ennen kuin pojat pääsevät matkaan, täytyy selvitellä muun muassa jumiutuneita vetoketjuja. Eemelin hoitaja Eeva Palvaila pakkaa jumppapallon Ikea-kassiin. Koulupäivä kestää muutaman tunnin. Tänään ohjelmassa on ainakin kansantansseja. Koulusta Eemeli jatkaa tilapäishoitoon, josta hän palaa kotiin viikon lopulla. Jussi huutelee jo, kuka ehtisi saattaa hänet päiväkotiin.

Onneksi olkoon! Vastasyntynyt lasketaan äidin vatsan päälle. Kätilö sanoo hakevansa lääkärin paikalle varmuuden vuoksi. Lääkärin ensimmäiset sanat ovat: onneksi olkoon, teille on syntynyt poika. — Se oli tärkeintä, siitä tuli rauha, muistelee Eemelin äiti Mira Kosonen. Heti syntymän jälkeen nähtiin, että vauvan pää oli pienempi kuin lapsilla keskimäärin. Parin viikon tutkimusten jälkeen diagnoosi selvisi: Eemelillä oli aivojen kehityshäiriö. — Inhoan sanaa geenimutaatio. Ihmisen kehittyessä osat loksahtelevat ihmeellisesti paikoilleen. Eemelin aivoissa ne ovat loksahtaneet eri tavalla kuin esimerkiksi minulla. Perhe lähti sairaalasta turvallisin mielin. — Eemeli ei ehkä ollut normaali vauva, mutta meille se oli normaalia, olihan Eemeli esikoinen. Oli kesä, kuljimme Eemelin kanssa pitkin puistoja. Äidin tunteet olivat ristiriitaiset. Oma onni törmäsi ympäristön paineisiin. — Kaiken olisi ilmeisesti pitänyt olla ihan kamalaa, koska meille oli syntynyt vammainen lapsi.

Vanhemmilla hymy oli silti herkässä. — Jos olisin silloin tiennyt palveluviidakosta, johon joudumme, en olisi hymyillyt, Kosonen toteaa. — Ajattelin Eemelin synnyttyä, että olenhan itsekin hakenut kaikenlaisia opintotukia ja aina saanut. Tärkeintä on täyttää lomakkeet huolellisesti. Näissä hommissa se ei kuitenkaan mene niin. Pitää tuntea lainsäädäntöä ja olla lahjakas kirjoittamaan perusteluja. Eikä sekään aina riitä.

Neljän vuoden vankeus Ensimmäiset neljä vuotta Mira Kosonen puolisoineen ei juuri nukkunut. Eemelin vuorokausirytmi on heittelehtivä ja hän tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa. Vanhemmat jakoivat työvuorot, koska hoitoapua ei järjestynyt. — Meille sanottiin, että pienten lasten hoitaminen on aina ympärivuorokautista työtä. Toisaalta suositeltiin kovasti Eemelin laittamista laitokseen. Se ei ollut meille vaihtoehto. Mira Kosonen kuvaa neljää ensimmäistä vuotta Eemelin kanssa vankilaksi. Ulos pääsi muutaman kerran kuukaudessa, roskikselle ja kauppaan. — Kun myöhemmin matkustin junalla, olin ihan haltioissani. Sitkeän paperirumban ja jokapäiväisen

soittelun jälkeen sosiaalitoimi myöntyi järjestämään Eemelille hoitoavun kotiin. — Väsytystekniikka taisi toimia. Mutta se on rankka tie, enkä soisi sitä kenellekään. Nyt Eemelillä on arkipäivisin kahdeksan tuntia oma hoitaja. Lisäksi hänellä on yöhoitaja, jotta muu perhe saa nukuttua ja jaksaa pyörittää arkea. Lisäksi Eemeli on kymmenen päivää kuukaudessa muualla hoidettavana.

Palvelukioski myy eioota Palveluviidakon laki on tuttua myös Kehitysvammaisten Tukiliiton puheenjohtajalle Jyrki Pinomaalle. Hänellä on kaksi vaikeasti kehitysvammaista poikaa. — Sosiaalityö lähtee usein järjestelmän näkökulmasta. Ajatellaan, että meillä on tämä tietty paletti, josta tarjotaan perheille palveluja, Pinomaa tiivistää. Mira Kosonen vertaa sosiaalitukien järjestelmää kioskiin. Jos hyllyllä ei satu olemaan perheelle sopivaa palvelua, kioskista myydään eioota. — Pitäisi lähteä perheestä: mikä on tälle perheelle hyvää elämää? Perheiden tarpeet ovat yksilöllisiä, Kosonen pohtii. Harva jaksaa valittaa kielteisistä tukipäätöksistä. Valitusprosessi voi kestää yli vuoden, eikä palvelun, esimerkiksi apuvälineen, tarve häviä sinä aikana mihinkään. Vammaisilla on lain mukaan subjektiivinen oikeus tarvitsemiinsa palveluihin. — Karu totuus on, että kunnat rikkovat lakia päivittäin. Perheet nähdään helposti

kustannuseränä. Toivon sosiaalitoimen ymmärtävän, ettei palveluja haeta kuin tarpeeseen, Jyrki Pinomaa sanoo.

Hetkessä eläjät Harva jaksaa taistella lapsensa palvelujen puolesta. Mikä saa Mira Kososen liikkeelle? — Olen aina ajatellut, että kyllä tämä tästä. Miksi sitä oikein kutsuisi? Toivoksi? — Ehkä. Periksiantamattomuuskin auttaa. Sitä luonteenpiirrettä tarvitaan myös vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatisessa, jossa Kosonen työskentelee. Tulevaisuudelta Eemelin kanssa Mira Kosonen odottaa ennen kaikkea terveyttä ja rauhallista arkea. Voimia vie tieto siitä, että vaikkapa aivan tavallinen flunssa voi Eemelillä kääntyä kohtalokkaaksi keuhkokuumeeksi. — Elämme aika lailla hetkessä. Eemeli voi lähteä täältä koska tahansa. Joka kerta, kun kuljen Eemelin sängyn ohitse, tarkistan, hengittääkö hän. Mitä Mira Kosonen sanoisi tällä tietämyksellään vaikeasti vammaisen lapsen vanhemmille? — Onneksi olkoon, ihanaa! Eemeli ja hänen kaltaisensa antavat niin paljon. Valitan kyllä yhä turhasta, ei vammainen lapsi tee vanhemmistaan pyhimyksiä. Silti elämä on jopa tietyllä tavalla helpompaa. Osaan nauttia hyvinkin pienistä asioista. Saila Keskiaho

Kehitysvammaisten viikkoa vietetään 1.–7.12.

— Hoitoapu on kaiken a ja o, Mira Kosonen sanoo Eemeli ja Jussi sylissään.

Sirpa Päivinen

— Jouluradio syntyi oikeastaan vahinkolapsena, Riitta Kalliorinne kertoo.

Radio on ollut hiipumaan tuomittujen

välineiden listalla jo pitkään. Finnpanel-tutkimuksen mukaan suomalaiset kuitenkin kuuntelevat nykyisin radiota keskimäärin 193 minuuttia vuorokaudessa, eli 15 minuuttia pidempään kuin katselevat televisiota. Lisäksi radio on levinnyt keittiön nurkassa nököttävästä laatikosta joka paikkaan netin ja erilaisten laitteiden kautta. Radion saa käden käänteessä tietokoneeseen, kännykkään, MP3-laitteeseen ja kaikenlaisiin kämmen- ja lehtiölaitteisiin. Nettijakelussa kanavien määrä on kasvanut valtavasti ja voi edelleen kasvaa käytännössä rajattomasti. — Kutsumme itse tätä kehitystä nimellä radio 2.0. Jouluradio kulkee trendin kärjessä ja käyttää kaikkia uusia tapoja tavoittaa kuulijansa, Kalliorinne sanoo. Netin kautta Jouluradiota on kuunneltu ainakin 130 maassa, ja liikuttuneesta palautteesta päätellen sillä on ollut tärkeä merkitys ulkosuomalaisten joulutunnelman luomisessa. Viime vuonna nettipalvelussa oli kaikkiaan 650 000 kävijää. Älypuhelimeen voi ensi viikonlopusta lähtien ladata ilmaisen Jouluradio-sovelluksen. Sillä voi kätevästi kuunnella paitsi Joulura dion pääkanavaa myös neljää eri tavoin suuntautunutta nettikanavaa: suomenruotsalaista ja skandinaavista joulumusiikkia soittavaa Julradionia, Kauneimmat joululaulut -kanavaa, lapsille ja lapsenmielisille suunnattua Pikku jouluradiota sekä Jou’radiota, jossa soi joululaulukisan sato. Netissä toimiva musiikkipalvelu Spotify on mullistanut monen musiikinkuuntelutavat. Sitä kautta saa kuultavakseen melkein mitä äänitteitä tahansa ja siellä voi koota ja jakaa soittolistoja. Jouluradion tunnelmaan pääsee sen oman toimituksen laatimien Spotify-listojen kautta.

Se soi taas! Jouluradio tuo joulun tunnelman koteihin, autoihin ja korvanappeihin.

ohta kajahtaa taas ilmoille suomalainen radioilmiö ja joulun lähestymisen varma merkki: Jouluradio. Se soi jo kymmenettä vuotta. Juhlan kunniaksi lähetys aloitetaan lauantain vaihtuessa adventtisunnuntaiksi lauluyhtye Rajattoman uutukaisella sovituksella Hoosiannasta. Jouluradion peruskonsepti on yksinkertainen: soitetaan joulumusiikkia adventti- ja jouluaikana vuorokauden ympäri ilman lähetystä keskeyttäviä mainoksia. — Jouluradio syntyi oikeastaan vahinkolapsena. Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola taisi aikoinaan lausua ajatuksen ensimmäisenä, muistelee Riitta Kalliorinne, Toivontuottajien eli pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen päällikkö. Kalliorinne nappasi ajatuksesta kiinni ja värväsi Jouluradion ensimmäiseksi musiikkipäälliköksi Inari Nuuteron. Tämä ryhtyi kaivelemaan omia, kavereiden ja kirjastojen jou-

lumusiikkihyllyjä ja kokoamaan ensimmäistä soittolistaa. Pienenä kokeiluhankkeena ja ilman mainosbudjettia tuotettu radio valtasi saman tien huomattavan nurkan radion kuuntelusta: ensimmäisenä vuonna kuulijoita oli yli 90 000. Nykyisin jouluradio soi perinteisillä radioaalloilla 16 lähettimen alueella ja tavoittaa 3,5 miljoonaa suomalaista. Viime vuoden kuuntelututkimuksen mukaan Jouluradio haukkasi lähetysaikanaan jo 14,5 prosenttia kaikesta radion kuuntelusta.

Jouluradion musiikkikirjastoon on vuosien varrella kertynyt tuhansien kappaleiden kokoelma. Ensimmäisten kuuden vuoden aikana Jouluradion kokosi aina uusi musiikkipäällikkö, joka heitti soppaan omat mausteensa. Tänä vuonna tehtävää hoitaa Mika Saarelainen, nyt jo toista vuotta peräkkäin. — Joudumme valtaamaan paikkamme mediakentällä uudelleen joka vuosi. Siksi tuotteen pitää olla freesi ja kiinnostava. Me-

diakilpailu on armotonta, Kalliorinne sanoo. Hänelle itselleen joululaulut ovat rakkaita. Nuoruudessaan 1970-luvulla hän äänitti silloisen Rock-radion jouluspesiaalista vauhdikasta joulumusiikkia C-kasetille. Eikä vieläkään kyllästytä. Niin perinteisellä musiikin alueella kuin liikutaankin, uutta joulumusiikkia tulee joka vuosi. Jouluradion tehtävä on myös uuden esille nostaminen. Kymmenvuotisjuhlansa kunniaksi se viritti joululaulukilpailun, johon tuli määräpäivään mennessä peräti 266 uutta laulua. — Upeita biisejä! Niiden joukossa on varmasti tulevia kestosuosikkeja, Riitta Kalliorinne lupailee ja hyräilee salaperäisesti joululaulua, jonka vain hän ja nimekäs raati on toistaiseksi kuullut. Parhaita uusia kappaleita tullaan soittamaan muun musiikin seassa sekä pääkanavalla että varsinkin netin Jou’radiossa. Siellä soitetaan kilpailuun lähetettyjä kappaleita rouheina demoversioina. Esiraati on valinnut kilpailusadosta kolme finalistia, joita voi käydä äänestämässä Jouluradion nettisivuilla. Voittaja julkistetaan 14.12. Maailman kauneimmat joululaulut -konsertissa Hartwall Areenalla.

Jouluradion alkamista on pitkin syksyä odotettu muun muassa Facebookissa. — Meillä oli marraskuun puolivälissä jo yli 23 000 tykkääjää. Saa nähdä meneekö 100 000 rikki ennen kuin joulu on ohi, Riitta Kalliorinne hehkuttelee. — Kontakti kuulijoihin on todella tärkeä, ja nykyisin se toteutuu luontevimmin Facebookin kautta. Seuraamme palautetta tiiviisti. Täytyy tosin sanoa, että mieltymykset joululaulujen suhteen vaihtelevat niin paljon, että soittolistoja ei säädetä palautteen mukaan. Soittolista muovautuu joulukuun mittaan niin, että alussa soitetaan enemmän hilpeitä kappaleita ja valikoima muuttuu joulun pyhiä kohden hartaammaksi. Tämän vuoden uutuuksiin kuuluu netissä toimiva joululaulukaraokesovellus. Sinne voi mennä laulamaan mieleistään kappaletta karaokena, nauhoittaa esityksensä ja lähettää sen vaikka äidille sähköpostitse tai julkaista sosiaalisessa mediassa. Mikä sitten selittää jouluradion suosion? — Se on vähän arvoitus meille tekijöillekin. Yksi selitys voisi löytyä siitä, miten kirkot ovat vuosi toisensa jälkeen täyttyneet Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa. Jouluradio on sukua niille, Riitta Kalliorinne arvioi. Syvimmillään selitys löytyy itse joulumusiikista. Sillä on tunnelmaa luova ja joulumieltä virittävä voima. — Olen rauhaton ihminen ja minun sydämeeni joulu tulee sellaisina hetkellisinä välähdyksinä. Hyvin usein ne liittyvät johonkin lauluun, joka raapaisee syvältä, Riitta Kalliorinne sanoo. Salla Korpela

Jouluradio 2.12. keskiyön hetkestä lähtien Vantaalla taajuudella 101,4. ja TeliaSoneran kaapeliverkossa samalla taajuudella. Netti radio osoitteessa www.jouluradio.fi. Ilmainen älypuhelinsovellus ladattavissa iPhoneen sekä Windows- ja Android-puhelimiin.

a Mikke Pöyhönen

Rauhan turvaajien tukena

nsin oli vedettävä lenkkarit jalkaan. Kuten muidenkin rauhanturvatehtäviin aikovien, myös papin oli ensin todistettava olevansa hyvässä kunnossa. — Pojille se testi on kevyt, mutta minä jouduin vähän pinnistelemään, kertoo lokakuussa Afganistanista Korson seurakuntaan papiksi palannut Mari Liimatainen. Puoli vuotta rauhanturvatehtävissä oli Mari Liimataiselle pitkäaikaisen haaveen täyttymys. Hän oli miettinyt kansainvälisiin tehtäviin lähtemistä jo kymmenen vuotta sitten varusmiespalvelusta suorittaessaan. — Armeijassa olin varusmiespappina eli ikään kuin sotilaspapin apulaisena, joten minulla oli kokemusta samantyyppisestä työstä. Kun kokemusta papin työstäkin oli takana muutama vuosi, oli sopiva aika hakea. Ennen lähtöä Mari Liimatainen vietti rauhanturvaajien tavoin viisi viikkoa koulutuksessa Säkylässä. Se sisälsi muun muassa tutustumista Afganistanin historiaan ja kulttuuriin. — Ennen koulutusta mielikuvani maasta oli, että siellä on vaarallista, vuoristoista, köyhää ja se on tiukka muslimimaa.

Luottamuksen arvoiseksi Sotilaspapin tehtäviin kuuluu jumalanpalveluksia, hartauksia, opetusta ja sielunhoitoa. Mari Liimataisen mielestä rauhanturvatehtävissä olevan papin tehtävät ovat samat, mutta järjestys eri. Sielunhoito tulee ensimmäisenä. — Papin on pystyttävä tutustumaan joukkoihin ja luotava luottamusta. Sitä ei synny, jos hoitaa vain jumalanpalveluselämän tai istuu toimistossa. Jumalanpalveluselämä tarkoitti käytännössä sunnuntaisin tukikohdan kappelissa pidettävä jumalanpalvelusta ja iltarukoushetkeä, joka toimitettiin yhdessä ruotsalaisen papin kanssa. Pappi on rauhanturvatehtävissä myös

Kansainväliset tehtävät ovat kiinnostaneet Korsossa pappina työskentelevää Mari Liimataista omista armeija-ajoista lähtien. niin sanottu hyvinvointiupseeri, jolle kuuluu sotilaiden vapaa-ajan toiminta. — Bravuurini vapaa-ajalla olivat lettukestit. Paistoimme monesti muurinpohjalettuja. Pelasimme myös lentopalloa ja lautapelejä ja paistomme tikkupullaa. Lisäksi olin järjestämässä vappu- ja juhannusjuhlia.

Valppaana muttei peloissaan Sotilaiden kanssa jutellessaan Mari Liimatainen kuuli paljon kotihuolia. Monet halusivat käydä läpi kohtaamiaan vaikeita tilanteita. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin sinä aikana, jonka Mari vietti Afganistanissa. — Minun työni ei ollut vaarallista, mutta kentällä toimivan jääkärikomppanian työ on. Ei siellä silti peloissaan olla, vaan tarkkana ja valppaana. Jos koko ajan pelkäisi, ei jaksaisi. Raskainta ajanjaksossa oli työn intensii-

visyys. Yksityisyyttä tukikohdassa ei juuri ole, eikä sieltä voi lähteä yksin kävelylle. Työn ja vapaa-ajan välillä ei ole eroa. Sen vuoksi lomille pääsee keskimäärin kuuden viikon välein. — Palasin Suomeen ensimmäisen kahdeksan viikon jälkeen ja nautin vapaudesta ja luonnosta. Oli toukokuu. Muistan sen huumaavan kevään tuoksun, joka oli vastassa kun astuin lentokoneesta. Afganistanissa ei haissut oikein miltään.

Joko kylmää tai tosi kuumaa Tukikohdassa Pohjois-Afganistanissa papilla oli melko tavalliset toimisto-olosuhteet, mutta aidan ulkopuolella avautui toisenlainen maailma. Afganistan on vaativa asuinpaikka jo ilmastoltaan. — Siellä on joko kylmä tai tosi kuuma. Maaliskuussa satoi vielä lunta. Kuumuutta oli parhaimmillaan 45 astetta. Välillä oltiin

kengännauhoja myöten hiestä märkiä. Maan köyhyys yllätti, vaikka siihen oli varautunut. Tiet olivat huonokuntoiset, talot maa-aineksesta rakennettuja, ihmiset kulkivat jopa talvella avojaloin. Naiset olivat päästä varpaisiin hunnutettuja ja sotilaiden oli muistettava, että naisia ei saa puhutella eikä kätellä. — Kaikesta huolimatta ihmiset vaikuttivat onnellisilta, Mari Liimatainen ihmettelee. Afganistanissa vietettyä aikaa hän pitää erinomaisena kokemuksena. — Opin paljon itsestäni. Yksi ihminen on tosi pieni tässä maailmassa. — Pappina sain itsevarmuutta. Siellä sai olla kuin oman seurakuntansa kirkkoherrana. Ja opin sen, että olivat olosuhteet millaiset tahansa, kyllä aina jotenkin jaksaa ja selviää. Hanna Antila

”Bravuurini vapaa-ajalla olivat lettukestit. Paistoimme monesti muurinpohjalettuja.” Vantaan teillä Lotta Numminen

Catharinan jäljillä

eutulassa Katriinan sairaalan edustalla kulkevan Katriinantien nimen historia vie vuoteen 1799. Knapbackan-tilana aiemmin tunnettu kartano oli saanut uuden omistajansa kapteeni Adolf Blåfeldin myötä paitsi vastarakennetun päärakennuksen myös uuden nimen. Tila nimettiin Katrinebergin kartanoksi. Uusi kartanonherra oli juuri avioitunut toista kertaa. Tuoreen vaimon nimi oli Catharina. Ajan tapaan oli muodikasta nimetä rakennuksia puolison mukaan. Niin teki myös Blåfeld. Sitä kartanonherra ei varmasti osannut arvata, että vaimo päätyy myöhemmin sekä vuonna 1959 rakennetun sairaalan että tien nimeen.

Tiedätkö hauskan tien? Vinkkaa siitä: lotta.numminen@evl.fi

2013

Tehdään juhla yhdessä:

Kirkkovuosi

uhla syntyy tekemällä ja tuttuja tapoja noudattamalla. Varsinkin jouluun on kertynyt tapoja, joista monessa perheessä pidetään tiukasti kiinni. Tuttu ruoka on tärkeää, samoin laulut ja perheen yhdessäolo. Lapsi rakastaa toistuvuutta. Tuttu luo turvallisuutta ja syventää koettua myös aikuisen elämässä. Kristilliseen joulun odotukseen kuuluvat adventtikynttilät ja Hoosianna-hymni, vastasyntyneen lapsen viattomuus ja tiernapojat. Kevääseen liittyvät pääsiäispuutarhat ja munien maalaus. Vahvoja kokemuksia voivat olla myös mikkelinpäivän toivoa tuovat enkelit ja hautausmaiden kynttilät pyhäinpäivän pimenevässä illassa Kirkolliset juhlat ovat osa suomalaista kulttuuria, johon tutustuminen tekee hyvää myös muualta tänne muuttaneille. Tapoihin kun tiivistyy paljon sellaista kokemusta, jolle ei ole sanoja. Kaikki kristilliset juhlat tarkastelevat eri puolilta yhtä ja samaa uskoa: meillä on hyvä ja ihmisiä rakasta Jumala, joka on luvannut olla lähellä jokaista ihmistä, tuli elämässä vastaan mitä tahansa.

Adventti 2.12.

Joulun odotus ja uusi kirkkovuosi alkavat ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Se on iloinen juhla, ja kirkoissa lauletaan Hoosiannahymni. Sana adventti tulee sanoista adventus Domini, Herran tuleminen. Liturginen väri on valkoinen. Kolmena muuna adventtisunnuntaina jouluun valmistautumista sävyttävät katumus ja parannuksen teko. Joulua edeltääkin paasto. Liturginen väri on violetti tai sininen.

Joulupäivä 25.12.

Ensimmäisinä vuosisatoina kristityt vastustivat syntymäpäiviä, sillä niiden viettoa pidettiin pakanallisena. Jeesuksen syntymäpäivää on vietetty vasta 350-luvulta lähtien. Joulupäivän jumalanpalvelus on kristillisen joulun vieton keskus. Iloisen kiitosjuhlan merkkinä kirkon alttarin ja pappien liturgisten vaatteiden väri on valkoinen.

Tapaninpäivä 26.12.

Tapaninpäivä tuo joulun herkkiin tunnelmiin vakavia sävyjä. Silloin puhutaan kirkoissa Kristuksen todistajista, joista monet maksoivat alkukirkon aikana uskostaan hengellään. Kristittyjen vainot eivät ole tuntemattomia tänäkään päivänä. Liturginen väri on punainen.

Uusivuosi 1.1.

Uudenvuodenpäivä on kalenterivuoden vaihtumisen lisäksi viikon kuluttua joulusta vietettävä jälkijuhla, jolloin kirkossa kehotetaan luottamaan alkavana vuonna Jeesuksen nimeen. Liturginen väri on valkoinen.

Loppiainen 6.1.

Loppiaista on ollut tapana pitää itämaan tietäjien juhlana. Suomen kielen loppiainen tarkoittaa ”loppupäivää”; joulun pyhät loppuvat. Alkuaan loppiaisena muisteltiin Jeesuksen syntymää Betlehemissä, itämaan viisaiden saa-

pumista seimen luo ja Jeesuksen kastetta Jordanissa. Suomessa loppiainen on myös lähetystyön juhla. Liturginen väri on valkoinen.

Kynttilänpäivä 3.2.

Kynttilänpäivä päättää kirkkovuoden jouluajan. Päivän teema on Jumalan kirkkaus Kristuksessa. Päivän nimi johtunee siitä, että silloin vihittiin kirkossa tulevan vuoden aikana käytettävät kynttilät. Liturginen väri on valkoinen.

Laskiaissunnuntai 10.2.

Laskiaissunnuntaista alkaa matka kohti pääsiäistä. Päivän teemana on Jumalan rakkauden uhritie. Liturginen väri on vihreä.

Tuhkakeskiviikko 13.2.

Tuhkakeskiviikosta alkaa 40 päivän suuri paasto. Illalla vietettävässä tuhkamessussa otsaan piirretty risti muistuttaa elämän katoavuudesta ja katumuksen tarpeellisuudesta. Tästä alkava matka pääsiäiseen on hiljaisuuden, itsensä tutkimisen ja yksinkertaisten elämäntapojen aikaa. Liturginen väri on violetti tai sininen.

Marian ilmestyspäivä 17.3.

Marianpäivästä jouluun on aikaa yhdeksän kuukautta. Päivän aiheena ovat enkeli Gabrielin vierailu Marian luona ja ilmoitus tulossa olevasta ihmeellisestä syntymästä. Samalla päivä on iloinen Kristus-juhla, jonka liturginen väri on valkoinen.

Palmusunnuntai 24.3.

Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista. Sen jälkeen seurataan päivä päivältä ja hetki hetkeltä Jeesuksen kärsimystietä. Palmusunnuntaina Jeesus saapuu Jerusalemiin. Hänet otetaan riemuiten vastaan, mutta ristin varjo on jo lähellä. Liturginen väri on violetti tai sininen.

Kiirastorstai 28.3.

Kiirastorstaina muistetaan ehtoollisen asettamista. Se on sisäisen puhdistautumisen ja ehtoolliselle valmistautumisen päivä. Liturginen väri on violetti tai sininen.

Pitkäperjantai 29.3.

Pitkäperjantai on Jeesuksen kärsimisen, ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä. Se on kirkkovuoden ainoa päivä, jolloin liturginen väri on musta. Alttarilta puuttuvat kukat, ja virret lauletaan ilman säestystä. Päivää sävyttävät hiljainen suru ja murhe.

Pääsiäinen 31.3.

Kirkkovuoden suurin juhla pääsiäinen lopettaa paaston. Iloisen juhlan aiheena ovat Jeesuksen ylösnousemus ja läsnäolo ihmisten elämässä. Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon keskeisin asia. Juhlaväri on valkoinen.

Helatorstai 9.5.

Helatorstain nimi tulee ruotsista ja tarkoittaa pyhää torstaita, jota vietettiin 40 päivää pääsiäisen jälkeen. Juhlaa vietetään Kristuksen taivaaseen astumisen muistoksi. Liturginen väri on valkoinen.

Helluntai 19.5.

Taivaasta laskeutuva kyyhkynen ja Pyhän Hengen liekit ovat helluntain, kristillisen kirkon syntymäpäivän, vertauskuvia. Raamatun mukaan Jeesuksen opetuslapset saivat helluntaina Pyhän Hengen lahjan, joka merkitsi kristillisen kirkon syntymistä. Juhlaväri on punainen.

Juhannuspäivä 22.6.

Juhannuspäivän jumalanpalvelustekstit kertovat kuningas Herodeksen mestauttamasta Johannes Kastajasta. Johannes oli Jeesuksen edelläkävijä ja hän myös kastoi Jeesuksen. Juhannuksen viettoon liittyy monia tapoja, joiden juuret ovat vanhoissa kansanuskomuksissa. Kirkoissa juhlaväri on valkoinen.

Mikkelinpäivä 29.9.

Enkeli Mikael on antanut nimensä enkelien sunnuntaille. Päivän liturginen väri on valkoinen. Mikkelinpäivästä on kirkossamme tullut myös lasten ja pyhäkoulutyön juhla.

Pyhäinpäivä 2.11.

Pyhäinpäivään yhdistyy kaksi kristillistä juhlaa: pyhimysten päivä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivä. Silloin sytytetään kirkoissa kynttilät kaikkien vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten muistoksi. Liturginen väri on punainen.

Tuomiosunnuntai 24.11. Minna Toivio

Tuomiosunnuntaina puhutaan lopunajoista, Kristuksen toisesta tulemisesta, oikeuden toteutumisesta ja viimeisestä tuomiosta. Juhla julistaa Kristuksen kuninkuutta. Päivän sävy ei ole ahdistava, sillä tuomiosunnuntai on voiton juhla. Liturginen väri on vihreä. Ja sitten lähestytäänkin jo uuden kirkkovuoden alkua ja uutta adventtia, joka vuonna 2013 on sunnuntaina 1.12.

Vocca-lahjapakkaus Ihana lahja jaloille tilaa suoraan valmistajan verkkokaupasta

www.vocca. tai tilaa puhelimitse +358 2 250 6620, +358 41 457 8218 Sisältää jalkakylvyn, oliivivoiteen, sekä synteettisen hohkakiven.

Ruissalontie 6, 20200 Turku, Finland

Suomen Pipliaseura 1812-2012 • www.piplia.fi • markkinoiden laajin raamattuvalikoima

PIPLIAT PAKETTIIN RAAMATTU Keskikokoinen, kattavat liiteosat, 92 -käännös. Laadukkaat nahkajäljitelmäkannet. Saatavana 3 uutuusväriä. 26 €

LÄPPÄKIRJA

Piplia pikkuisille Avaa 48 luukkua ja ylläty! Hauska lukukokemus alle kouluikäisille. 15 €

NAHKAKANTINEN RAAMATTU Tilaukset: myynti@piplia.fi puh. 010 838 6520

Tilaa kultainen nimipainatus lahjansaajan Raamattuun. Koko valikoima www.pipliakauppa.fi

PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | www.raamattuvuosi2012.fi | www.pipliakauppa.fi

HERÄNNÄISSEURAT Su 2.12. klo 16 Jukka Hautalan esitelmä ”Näkökulmia herännäisyyden tulevaisuuteen” Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Ma 3.12. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo. Ke 5.12. klo 19 Lauttasaaren kirkon srk-salissa, Myllykallionrinne 1, Hki. Raisa Jarkkola, Annette Markkunen ja Minna Ruuttunen.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 2.12. klo 14 Eläkää valon lapsina Risto Heikkilä ja Pirkkoleena Räsänen

n kotiin

uutee Jouluksi

VVO:n vuokra-asunto on turvallinen asua ja asioiminen on helppoa ja vaivatonta. Tutustu vuokra-asuntotarjontaamme ja täytä asuntohakemus jo tänään: www.vvo.fi. Tutustu samalla myös avainasiakasetuihimme!

Perinteiset myyjäiset Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 9.30-15 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki käsitöitä • valmisruokaa • säilykkeitä • leivonnaisia asioita • keräilykortteja • Ompeluseuran tuotteita

Lähetyskirkossa klo 9.15 Alkuhartaus klo 12 Palmu ja omenapuu, afrikkalaisen maahanmuuttajan tarina Suomeen tulosta, muusikko Sakari Löytty ja näyttelijä Antti Sevanto

Basaari ja Kumbukumbu museo sekä ravintola Teranga ovat avoinna (lounas klo 11-14). Opiskelijoiden Lähetysliiton kahvila

Ihmeellinen ilo Vivamon Raamattukylän jouluvaellukset 2012: • 8.12. klo 13, 16 ja 19 • 9.12. klo 13, 16 ja 19 • 10.12. ei näytöksiä • 11.12. klo 10, 14 ja 18 • 12.12. klo 19, 14 ja 18 • 13.12. klo 10, 14 ja 18 • 14.12. klo 14 ja 18 • 15.12. klo 13, 16 ja 19 • 16.12. klo 13 ja 16

Pääsylippu 10 e, alle 3 v. ilm. Ryhmäalennus. Varaukset puh. 0207 681 760 tai vivamo@sana.fi

w w w.vant aanl au ri.f i

Vivamon Raamattukylä

Vivamontie 2, 08200 Lohja

Musiikkia Vantaan kirkoissa 1.–10.12. Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ●●

●●

Joulu ihanin -levynjulkaisukonsertti su 2.12. klo 14. Lauluyhtye HowManyMothers. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Hyvän tahdon joulua su 2.12. klo 18. Lions Club Hakunilan joulukonsertti. Lily-Marlene Puusepp, harppu, Jussi Miilunpalo, piano, Mervi Rautiainen, Päivi Karjalainen, Arto Hosio, Dong-Hoon Han ja Jaakko Hietikko, laulu, TriAngel -lauluyhtye ja Operamento -mieskuoro. Liput 15 e. Joulua tunnelmoiden sanoin ja sävelin ti 4.12. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Maa on niin kaunis ke 5.12. klo 19. Pekka Sipikari, laulu, ja Minun orkesteri: Jarmo Vainikainen ja Aimo Holtari, kitara, Jussi Nieminen, basso, ja Martti Franck, koskettimet ja kapellimestari. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Sibelius-konsertti la 8.12. klo 18. Vantaa-trio: Roy Asplund, viulu, Taina Palas, sello, Kimmo Hakasalo, piano. Anitta Ranta, sopraano, ja Timo Huikuri, baritoni. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

●●

Pyhän Annan lastenkirkko

●● ●●

Tixibandin joulukonsertti su 2.12. klo 16. Laulusolistina Michaela Heimsch. Vapaa pääsy. LC-Vantaa Hämeenkylän joulukonsertti su 9.12. klo 16. Tuikkikaa oi joulun tähtöset ma 10.12. klo 19. Hämeenkylän kamarikuoron joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kirkkotie 45 ●●

HowManyMothers on tehnyt joululevyn. Levynjulkistamiskonsertit ovat 2.12. Hakunilan kirkossa ja 10.12. Pyhän Annan lastenkirkossa. ●●

Musaiikin oppilaiden joulusoitto. Vapaa pääsy.

Länsimäen kirkko

Merikotkantie 4 ●●

●●

Laavatie 2 ●●

MarjaSarjan joulukonsertti la 1.12. klo 16. Marja-Vantaan musiikkiopisto

lun 9. musiikkiluokka. Mukana Ari Hosio, baritoni, ja Laura Lintula, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Korson kirkko

Kivistön kirkko ●●

Joulu ihanin -levynjulkaisukonsertti ma 10.12. klo 19. Lauluyhtye HowManyMothers. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Pyhän Laurin kirkko

Auratie 3 ●●

●●

Koulutie 11 ●●

●●

Hämeenkylän kirkko

piano ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kellojen joulu su 9.12. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonuksen joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma, 5 e.

Kerokuja 9

Jorma Hynninen ja Helsinki Brass Quartet ma 3.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Kutsu Taivaan Kuninkaan häihin ke 5.12. klo 19. Vantaan kanttorikuoro ja Fibo Storia -yhtye esittävät Georg Böhmin kantaatteja ja urkumusiikkia. Vapaa pääsy. Korson Mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti to 6.12. klo 17. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sibelius ja muita upeita suomalaisia la 8.12. klo 15. Jean Sibeliuksen ja suomalaisuuden päivän konsertti. Sopraano Helena Tenhunen oppilaineen ja pianisti Hanni Tamminen. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e. Mikkolan musiikkiluokkien joulukonsertti su 9.12. klo 18. Mikkolan kou-

●●

Hiljaa, hiljaa joulunkellot kajahtaa su 9.12. klo 18. Joululaulujen ilta, Lauluryhmä Tuikut ja Inkeri Suokannas. Vapaa pääsy.

●●

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●● ●●

●●

Pietarin poikakuoron joulukonsertti la 1.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Martinlaakson koulun joulukonsertti ke 5.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Sibeliuksen musiikin ja suomalaisen runon ilta la 8.12. klo 18. Kullervo Ahlroth, lausunta, Essi Purhonen, sopraano, Ella Hynönen, mezzosopraano, Markku Rankala, bassobaritoni, Jaakko Kiilunen, sello, Marjaana Merikanto,

●●

Armas Maasalon adventtivesper su 2.12. klo 18. Mukana Jaakko Hyttinen, Pyhän Laurin kuoro ja Samppa Laakso, urut. Vapaa pääsy. Joululauluja meiltä ja muualta ma 3.12. klo 18. Esiintyjinä Sirkka Kuula-Niskanen, Jyrki Niskanen sekä lapsia ja nuoria Vantaan kansainvälisestä koulusta ja Y.E.S. Päiväkodista. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Sinivalkoinen joulukonsertti ke 5.12. klo 19. Jyrki Anttila, tenori ja Kalevi Kiviniemi, urut. Lumous Group -kuoro. Liput 19 e, ennakkoon www.menolippu.fi. Vantaan Suzukisoittajien itsenäisyyspäivän konsertti to 6.12. klo 17. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Joulutunnelmaa pe 7.12. klo 19. Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Joulu lähimmäiselle -hyväntekeväisyyskonsertti la 8.12. klo 17. Taivaasta Tuulee -lauluyhtye sekä Kai Piikkilä, piano, Seppo Eirola, sello, Anne Eirola, poikkihuilu, Tiitta Liukkonen, viulu ja Tapio Liukkonen, klarinetti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tikkurilan Mieskuoron joulukonsertti la 8.12. klo 20. Liput 10 / 5 e, ennak-

koon Tikkurilan Kirjakaupasta ja kuorolaisilta. Talvitaivaan alla su 9.12. klo 18. Philomela-kuoron joulukonsertti. Liput 17 / 15 e, ennakkoon www.lippu.fi. Suomalainen joulukonsertti ma 10.12. klo 18. Teuvo Oinas ja Carita Siniluoto. Liput alk. 25 e, ennakkoon www.lippu.fi.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●●

●●

Rekolan sekakuoron adventtikonsertti su 2.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e. Virsisynttärit Sibeliuksen syntymäpäivänä la 8.12. klo 14. Adventin ja joulunajan virsiä yhdessä laulaen. Runoilija Pekka Kivekäs kertoo virsien taustoista ja Rekolan joululaulukuoro ja Sirkku-Liisa Niemi laulattavat. Vapaa pääsy. Englantilainen joululaulu ‑konsertti su 9.12. klo 16. Tia Svanberg, sopraano, Kamariyhtye Camerata Amoroso. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●●

Armas Maasalon Adventtivesper su 2.12. klo 18. Liturgia Hannu Pöntinen, Vantaankosken Kantaattikuoro. Vapaa pääsy.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●●

●● ●●

Tikkurilan eläkeläisten sekakuoron adventtikonsertti la 1.12. klo 16. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Simonkallion koulun joulukonsertti ma 3.12. klo 18.30. Vapaa pääsy. Carol of the Bells su 9.12. klo 17. Showkuoro Aventurin joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Kotimaa-lehti on lahja, jonka voi avata usein. Anna lahjaksi lukemisen iloa – joka torstai. 2011

HINTA : 3,00€

107. VUOSI KERTA

00435 95–11–

52 PASI LEINO

2 2. JOULU KUUTA

Juurevaa hengellisyyttä – Kotimaa on kirkon jäsenen pää-äänenkannattaja arjessa ja juhlassa. Kiinnostavia ilmiöitä – Seurakunnissa tapahtuu koko ajan. Kotimaa kertoo taustat ja seuraukset. Koskettavia haastatteluja – Jokainen ihminen on Jumalan luoma ihme. Lue lisää Kotimaasta.

Nauti lehdestä, jossa on sisältöä ja luottamusta tulevaisuuteen – tilaa itsellesi tai ystävällesi Kotimaa.

LAULU TUO ON JOULUILmeli n a Num Maskulainen Alin yksillä kerää laulutervehd Sivulla 27 ölle. tysty lähe a raha

Tilauskortti Kyllä kiitos!

Tilaan Itselleni Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 4 kk hintaan 25 € (norm. 44 €). Tilaus alkaa tammikuun 2013 alusta. TILAAJA/MAKSAJA

ARKKIPIISPA oikeuden-

Yhteiskunnallinen uneessa mukaisuus on kovent tärkeämpää. ilmapiirissä yhä SIVULLA 6

E LIEKSAN IHM kaupungin. Rasistit leimasivat ollaan Oikeasti Lieksassa rtäväisiä. ystävällisiä ja ymmä SIVULLA 10

KODIN PERINTÖ Kuusniemi

na Näyttelijä Matlee at, millaiset ja viisi muuta kertov miltaan. arvot he saivat vanhem SIVULLA 16

Tilaa Kotimaa 4 kk

25€ VANTAAN

(norm. 44 €)

Vantaan Lauri 40/12

Lahjaksi Voit tehdä tilauksen myös: Puhelimitse: 020 754 2333 Sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi Verkosta: www.kotimaa.fi/joulutarjous SAAJA (jos eri kuin maksaja)

Nimi

Osoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin

Sähköposti Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Kotimaa maksaa postimaksun.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 9 % ja Digilehden 23 %. 1.1.2013 lähtien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

www.vantaanlauri.fi

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Virkoja haettavana ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄ ESBO KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET Espoon seurakuntayhtymän yhteisessä seurakuntatyössä on haettavana

ENGLANNINKIELISEN TYÖN PASTORIN MÄÄRÄAIKAINEN (5 v) vIRKA Viran päävastuualueena on englanninkielinen seurakuntatyö pääkaupunkiseudulla. Hakuaika päättyy 18.12.2012 klo 15.00. Hakemus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tyopaikat

Palveluja tarjotaan Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477. LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923. IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

LKV tarjoaa rehell. ja huomaav. palv. kodin osto, myynti ym. puh. 044 211 2665 /0445 777 737 mikkidiili.fi

Kauneudenhoitoa PÄÄ-ASIAA !

✃

Maanrakennus Lin-Vep www.lin-vep.fi p. 0400 619 111

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

”Tyyli on tukassa” alk. 20 e Parturi Hairlocks Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Hammashoitoa

Hautauspalveluja

Asianajajia

Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Vuokrata halutaan

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Kokouksia hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu tiistaina 4.12.2012 klo 18.00 Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 26.11.2012 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja

Ostetaan huoneistoja

Ostetaan

ASUNTO RAHAKSI!

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Vantaan seurakunnat 29.11.–6.12. Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Virasto avoinna ma–to klo 9–16. Suljetaan ke 5.12. klo 12. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystys ti Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja to Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13 edullisesti. Rukousryhmä pe klo 19. Nuorten jengi-ilta pe klo 20 alakerrassa. Hakunilan kirkon kirppis avoinna la klo 10–13 ja ke klo 17–19. Messu su 2.12. klo 12. Kaija Laalo-Lipponen, Harri Nurminen, Kirsi Honkanen-Punkari, Anne Viljamaa, Hakunilan Kirkon Kuoro, HowManyMothers -lauluyhtye. Joulu ihanin su 2.12. klo 14. HowManyMothers -lauluyhtyeen levynjulkaisukonsertti, johtaa Anne Viljamaa, Mikko Helenius, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Uusi levy 14 e. Lions Clubin joulukonsertti ”Hyvän tahdon joulua” su klo 18. Mervi Rautiainen, Päivi Karjalainen, Arto Hosio, Dong-Hoon Han ja Jaakko Hietikko, laulu, Lily-Marlene Puusepp, harppu ja Jussi Miilunpalo, piano. TriAngel -lauluyhtye ja Operamento -mieskuoro. Liput 15 e, tuotto alueen lapsille ja nuorille. Matalan kynnyksen maanantai klo 11. Ilosanomapiiri ma klo 18. Seniorikerho ti 4.12. klo 13– 14.30. Jouluaskartelua. Joulun tunnelmaa sanoin ja sävelin ti 4.12. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat, Rauno Lehtovaara, viulu, Tuure Paalanen, sello, Leena Sinisalo, piano, soolo Ari Mäkinen, lausuja Kerttu Virkkala, Tuomo Kahenvirta. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Perhekerho ti klo 9–11. Raamatturyhmä ti klo 18–20. Maa on niin kaunis ke 5.12. klo 19. Pekka Sipikari, laulu ja Minun orkesteri. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Hans Tuominen, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit. Partiolippukunta Tuikku-Tyttöjen myyjäiset messun jälkeen klo 14 saakka. Päivärukousta ei ole ke 5.12.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Torstaimesta alakouluikäisille to klo 14–15.30. Puuroperjantai klo 11. Hartaus ja puurolounas kaikille. Lähetysmyyjäiset la 1.12. klo 10–13. Vekarakirkko su 2.12. klo 10. Mukana Vivacen lapsikuorolaisia ja Mia Makaroff, Vesa, Nina, Tarja. Laita jalkaan kivat kengät tai tossut. Kirkkokahvit, peittopiirin arpajaiset. Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13. Peittopiiri ti klo 11–13. Omaishoitajaryhmä ti 4.12. klo 13–14.45. Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri ti klo 19. Kahvila kaikille ke klo 9–11. Iltarukoushetki ke 5.12. klo 18– 18.30. Aattojuhla ma 24.12. klo 16– 18.30. Tiedustelut Vesa Häkkinen p. 050 434 3030. Ilmoittaudu vi-

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Perhekahvila ma klo 9–11.15. Perhekerho ke klo 9–11. Kuunloiste-lapsikuoro ke klo 15–16. Äijien saunailta ke klo 18–21. Nukketeatteri Sampo esittää ”Joulu tulla jollottaa” su 9.12. klo 15. Joulupuuro esityksen jälkeen. Saavu viim. klo 14.50. Ilmoittautuminen Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmään. Alle puolivuotiaiden lasten äideille. Tapaamiset ti klo 13 alkaen 15.1. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

Nuorten ilta Lepaani ti klo 18– 21. Perhekerho ke klo 9–11.

Muualla Haluatko olla Joulupukin saappaissa? Ota messun jälkeen sunnuntaina 2.12. Länsimäen tai Hakunilan kirkon joulupuusta vähävaraisen perheen lapsen lahjatoive toteutettavaksi. Kotipyhäkoulu su 2.12. klo 11– 12 Asta Enqvistin kotona, os. Hevoshaantie 9 D. Isille ja lapsille peli-&saunailta ke 5.12. klo 18–20.30 Kuntokalliossa, os. Kuntokalliontie 6. Tied. Justus, 040 762 0162.

Kastettu

12. Alice Munro: Julkisia salaisuuksia. Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 5.12. klo 18. Itsenäisyyspäivän juhla.

Lapsille ja perheille Koko perheen kauneimmat joululaulut la 1.12. klo 15.30. Hämeenkylän seurakunta, Hämeenkylän Muskari ja Musiikkikoulu Musike. Muksukirkko ke 5.12. klo 9.30.

Nuorille Nuorten messu ke 5.12. klo 19. Voit tulla valmistelemaan messua yhdessä klo 18 alkaen.

Muuta toimintaa Joulunvalo-tapahtuma pe 30.11. klo 18 Lammaslammen etelärannalla. Pähkinärinteen joulukuusen valojen sytytys. Hartaus. Glögiö ja makkaraa. Järj. Pähkinärinteen ja Hämeenkylän leijonat sekä Pähkinärinne-seura. Kahvikammari ke 5.12. klo 13.30 Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Pähkinärinteen iltapäiväkerholaiset laulavat joululauluja.

Kastettu Anton Elia Pedersen, Elmo Juhani Heinonen, Valtteri Eemil Holopainen, Venla Minea Matilda Salomäki.

Korso

Arttu Vilho Eemil Frimodig, Siiri Sofia Tervo.

Kirkkoherranvirasto

Avioliittoon siunattu

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Niko Kristian Partanen ja Chonnathee Partanen.

Avoinna ma–pe klo 9–15, to 29.11. klo 9.30–15, pe 30.11. klo 10–15. Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Hautaan siunattu Taimi Eleonora Sjöberg 97 v, Vilho Olavi Pehkonen 84 v, Laimi Sinikka Lindeman 79 v, Tuula Anneli Jääskö 67 v.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Perhekirkko ja koko perheen adventtitapahtuma su 2.12. klo 10. Jouni Salko, Jukka Nevala ja kanttori Lehtikangas. Messun jälkeen joulupuuro. Myynnissä Hämeenkylän kirkon 20-vuotisnimikkoleivonnaista ja muita herkkuja. Kirkon 20-vuotismuistonäyttely. Nukketeatteri Pinokkion näytelmä klo 11.15 ja 12.15. Myyjäiset, askartelua, musiikkia. Iltamessu 2.12. klo 18. Marja Mäkilä, Hanna Perkola-Musikka ja Valon Kaiku. Joulukonsertti 2.12. klo 16. Tikkurilan soittokunta – TixiBand. Solisti Micheala Heimsch. Johtaa Kimmo Nurmi. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas. Lipun nosto klo 9.40.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 3.12. klo

Kikka Nyrèn

rastoon p. 09 830 6500, viimeistään 12.12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen piiri to 29.11. klo 13. Naisten saunailta to 29.11. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Aikuisten näytelmäkerho to 29.11. klo 19 päiväkerhotilassa. Nuorten aikuisten lauluryhmä harjoittelee to 29.11. klo 17 kappelissa. Tunnelmallinen iltarukous kynttilän valossa to 29.11. klo 20 kappelissa. Annele Rantavuori. Messu ja Kirkko Korsossa 50 -juhla su 2.12. klo 10. Kimmo Saares, Risto Auvinen, Sanna Heikurinen ja Hanna Vaittinen. Kanttorit Ursula Hynninen ja Martti Sirviö, Korson Seurakuntakuoro, Mikkolan musiikkiluokka, Lumon Puhaltajat, Korson Mieslaulajat ja jousiyhtye Jouheva. Messun jälkeen Kirkko Korsossa 50 -juhlatilaisuus: seurustelua, retrogospelia, muistoja ja juhlatarjoilu. Mukana laulamassa ja laulattamassa ”kasaribändi”. Runopiiri ma 3.12. klo 13. Signe Kettunen. Naisten raamattupiiri ma 3.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Englanninkielinen raamattupiiri ma 3.12. klo 18.30 kirjastossa. Jorma Hynnisen ja Helsinki Brass Quartetin joulukonsertti ma 3.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Katulähetys ke 5.12. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Lähetyspiiri ke 5.12. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen. Mari Liimatainen kertoo Afganistanista. Kutsu Taivaan Kuninkaan häihin -konsertti ke 5.12. klo 19 Vantaan kanttorikuoro ja Fibo Storia -yhtye. Johtaa Markus Malmgren.

Joulun odotus alkaa

nsimmäinen adventtisunnuntai on kirkoissa valoa ja juhlaa. Se näkyy ja kuuluu. Päivän väri kirkon tekstiileissä on valkoinen, ilon väri. Väkeä on usein koolla paljon ja kaiken ikäisiä. Me suomalaiset käymme kirkossa toiseksi eniten juuri ensimmäisenä adventtina. Sitä suositumpi kirkossakäyntipäivä on vain jouluaatto. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kajautetaan kirkoissa joukolla Hoosianna. Siitä alkaa joulun odotus.

Kirkkoon 1. adventtina 2.12. klo 10 Hämeenkylän kirkko ●● Kivistön kirkko ●● Korson kirkko ●● Länsimäen kirkko ●● Myyrmäen kirkko ●● Rekolan kirkko ●● Tikkurilan kirkko ●●

klo 12 Hakunilan kirkko ●● Pyhän Laurin kirkko ●● klo 15 ●● Martinristin seurakuntakeskus ●●

klo 18 ●● Hämeenkylän kirkko

Jouluiloa vantaalaislapsille Tänäkin vuonna voi toteuttaa vähävaraisen perheen lapsen joululahjatoiveen. Vantaalaislasten lahjatoiveita ovat keränneet seurakuntien diakoniatyöntekijät yhdessä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Diakoniatyöntekijät toimittavat lahjat perille.

Toimi näin: 1) Hae joululahjatoivomus 1. adventtisunnuntain jumalanpalveluksesta Hakunilan, Hämeenkylän, Kivistön, Korson, Länsimäen, Myyrmäen, Rekolan tai Tikkurilan kirkosta. 2) Hanki toivottu lahja (arvo enintään 30–50 euroa, osan lahjoista voi myös tehdä itse). 3) Tuo lahja seurakuntaan määräaikaan mennessä. Tarkemmat ohjeet saat toivetta noutaessasi. Viime Vantaan Laurissa (22.11.) oli väärä tieto lahjan hinnasta. Pahoittelemme sitä.

Rukousryhmä ke 5.12. klo 20. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Risto Auvinen ja Martti Sirviö. Lipunnosto 9.30, Korson Mieslaulajat. Kirkkokahvit. Korson Mieslaulajien itsenäisyyspäivän konsertti to 6.12. klo 17. Johtaa Pekka Itkonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Miesten saunailta to 6.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Vanhemman väen joulujuhla to 13.12. klo 11 kirkkosalissa. Ilm. viim. 30.11., p. 09 830 6550.

Kirkon kulma Merikotkantie 2

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7. Ei 6.12. Hartaus ti ja to klo 11. Ei 6.12.

Kirkon kulman 1-vuotisjuhla ja diakonian adventtimyyjäiset la 1.12. klo 13–16. Kirkko Korsossa 50, Aistien tila -näyttely su 2.12. Lue lisää s.15. Nuorten aikuisten raamis su 2.12. klo 14.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Vanhemman väen piiri ti 27.11. klo 13. Leena Lehto ja Hanna Vaittinen.

Nuorille Nuorten kahvilat ke ja su klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa. Nupe-kahvila pe klo 18–21 Nikinmäen seurakuntakodissa.

Varhaisnuorille Perheleiri kouluikäisten perheille 30.11.–12.12. Kuntokalliossa. Vielä muutama paikka vapaana. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Tytti Malinen p. 050 573 6359. Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 15.–18.2. tytöille ja 18.–21.2. pojille (huom. aika muuttunut). Hinta 60 euroa. Ilmoittautumiset: tytti.malinen@evl.fi (tyttöjen ja perheleiri) ja terho.kettunen@evl.fi (poikien leiri). Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/korso/tytotjapojat.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 2.12. klo 10. Osallistumme juhlamessuun, kunnes Hoosianna-laulun jälkeen siirrymme päiväkerhon tiloihin.

Vantaan seurakunnat 29.11.–6.12. Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, Venuksentie 4, to (ei 6.12.) klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa, Surviaisenkuja 1 ja pe klo 9–11.30 (ei 7.12.) Korson kirkolla. Suomen kuoro-opiston ja seurakunnan yhteiset laulumuskarit torstai-iltapäivisin (ei 6.12.) Nikinmäen seurakuntakodilla, Surviaisenkuja 1. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset markku.ramo@suomenkuoro-opisto. com tai p. 040 732 6453.

Muuta Joulukadun avajaiset la 1.12. klo 15. Kulkue lähtee klo 15 Maakotkantien S-marketilta ja päätyy kirkon kellotapulille. Etsi tuttu joululaulu Korson joulukadun näyteikkunoista. Kilpailu avataan la 1.12. Vie vastaus Lumon aulaan, Kirkon Kulmaan tai kirkkoherranvirastoon 20.12. mennessä. Palkintona joulukori ja joululaululevyjä. Nouda lahjatoiveita su 2.12. kirkon lahjatoivepuusta, johon Korson seurakunnan diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt vähävaraisten korsolaisten perheiden lasten lahjatoiveita. Lahjat voivat olla uusia tai itse tehtyjä. Korso-Rekolan rintamaveteraanit ry:n joulujuhla ti 4.12. klo 12 Korson kirkon seurakuntasalissa. Ilmoittautumiset 27.11. mennessä Irma Jääskeläiselle p. 09 872 1456. Retki Vivamon Raamattukylän Jouluvaellus -näytelmään ke 12.12. klo 8 bussilla Kirkon kulman edestä, Merikotkantie 2. Ilmoittautuminen viim. 29.11. ja maksu käteisellä Kirkon kulmaan ti ja to.

Kastettu Peppi Annika Rämä, Matias Martti Oskari Lindqvist, Lauri Kasperi Torro, Lumia Lisandra Protas ja Sonya Karoliina Hautakangas.

Hautaan siunattu Ekaterina Kiiski 91 v, Risto Einari Anttila 80 v ja Martti Tapani Ilvonen 59 v.

ja on rajallinen määrä. Diakonian joulujuhla to 13.12. klo 13. Rukouspiiri to 29.11. klo 18.30. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 29.11. klo 12–15. Eero Huovinen, aiheena Enkeli taivaan. Lounas 5 e. Nikkaristien kokous pe 30.11. klo 14.30. Lasten joululahjaverkko kirkkosalissa 2.12. alkaen. Poimi pakettikortti verkosta, tuo lahjat paketoituina ja pakettilapulla varustettuna kirkkoherranvirastoon viim. to 13.12. Messu su 2.12. klo 10, Marja-Liisa Malmi, Sirkku-Liisa Niemi ja Noora Hultin, Rekolan koulun kuoro. Lähetyksen joulubasaari su 2.12.klo 11.30–13, valmistelutalkoot pe 30.11. ja la 1.12. klo 9–15. Rekolan sekakuoron adventtikonsertti su 2.12. klo 18. Johtaa Jori Männistö, ohjelma 12 e. Yläovi auki aikuisille ma klo 18. Opettajien adventtihartaus ti 4.12. klo 14.30. Ylistyksen ilta ti 4.12. klo 19, Kirsi ja Juha Korkeamäki. Diakoniamyyjäisten valmistelutalkoot ke 5.12. klo 9–14. Lähimmäisen rakkaus silmukoiksi -ryhmä ke klo 9.30. Rekolan joululaulukuoron harjoitukset ke klo 18. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus to 6.12. klo 10, Annaelina Tähtinen, Noora Hultin. Partiolaisten kirkkopyhä. Diakoniamyyjäiset to 6.12. klo 11.30–13. Suomen kauneimmat joululaulut to 6.12. klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Lapsille ja perheille

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys 29.11. ja joulukuussa vain Rekolan kirkolla ti ja to klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6710 tai 050 590 3495.

Osallistumisliput diakonian joulujuhlaan noudettavissa kirkkoherranvirastosta. Lippu-

Huom. to 6.11. ei kerhoja! Taaperokerho to klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa. Perhekerho, viimeinen kerta 29.11. klo 9.30 kirkolla. Perhekerhot jatkuvat 2013 viikolla 3. Family group in English and Finnish on Thu 29.11. at 9.30 am in St. Andrew’s Church. Next time week 3, 2013. Vauvakerho pe klo 9 kirkolla. Pyhäkoulu su klo 10 kirkolla. Perhekerhot ti klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa. Viimeinen kerta ti 4.12.

Leipää ja viiniä ➤

Hautaan siunattu Terhi Annikki Turkka 98 v, Anelma Inkeri Tirri 81 v, Toivo Lauri Ilmari Laukkanen 77 v, Pirkko Tuulikki Harjunen 71 v, Irja Liisa Annikki Helin 59 v.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15. Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

nen sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10, Martin Fagerudd, Hannu Pöntinen, Nina Fogelberg, Iina Katila. Tikkurilan mieskuoro. Messun jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoille. Vantaan Suzukisoittajien itsenäisyyspäivän konsertti to 6.12. klo 17. Vapaa pääsy, ohjelma 8 e.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Lauluilta to 29.11. klo 18.30, kirkkovuoden viimeiset virret, Tikkurilan kirkkokuoro, Tea Polso ja Samppa Laakso. Laulupiiri pe 30.11. klo 13. Kahvio. Tea Polso. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 1.12. klo 15. Olotila. Tikkurilan eläkeläisten sekakuoron adventtikonsertti la 1.12. klo 16. Johtaa Ilona Tuovinen, Vapaa pääsy, ohjelma 8 e. Hoosianna-messu su 2.12. klo 10. Tiina Komulainen, Marja Ruuska, Tea Polso. Tikkurilan kirkkokuoro. Messun jälkeen Joulupuu-lahjatoiveiden jako sekä Kirkon Ulkomaanavun joulumyyjäiset. Winkkujen saunailta su 2.12. klo 15. Työikäisille leskille. Raamatunlukupiiri ma 3.12. klo 18. Apokryfikirjat. Betanian 4. kerroksen kokoushuone. Simonkallion koulun joulukonsertti ma 3.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e. Kirkon ruokailu ti 4.12. klo 12. Tikkurilan kirkon aulasta vuoronumero, ruokailu Nuorisotilalla. Ennen ruokailua hartaus. Lähetyksen päiväpiiri ti 4.12. klo 13. Neuvotteluhuone. Miesten saunailta Betaniassa ti 4.12. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Omalla äänellä -kuoron pikkujoulut ti 4.12. klo 18.30. Nuorisotila. Aamurukouspiiri ke 5.12. klo 7. Toimituskappeli. Kylväjän raamattupiiri ke 5.12. klo 14. Tikkuraitti 11, 2krs. Naisten saunailta Betaniassa ke 5.12. klo 17.30 Betanian saunaosastolla, Unikkotie 5 aB. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Janne Silvast, Tea Polso.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

BBG-musiikkiopiston oppilaiden konsertti pe 30.11. klo 18.30. Ave Maria -laulukonsertti la 1.12.klo 14. Laulusuzukiopettajien ja -oppilaiden klassinen laulukonsertti.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 30.11. klo 18. Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 5.12. klo 14.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 29.11. klo 17.30.

Lapsille ja perheille

Hautaan siunattu

Hertta-kirkonrotta Jumbossa ke 5.12. klo 11. Naiset sanan äärellä ma klo 10– 12. Lastenhoito. Tikkurilan kirkon takkahuone. Avoimet perhekerhot Tikkurila pe klo 9.30. Kartanonkoski pe klo 14. Tammiston kerhohuone ma klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Vauvaolkkarit ti Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30. Tied. Päivi Romula p. 050 410 3863. Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs, Ylästö to klo 9.30. Perheolkkari ti klo 9.30 Pakkalan ja Ilolan seurakuntatalolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634. Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2. krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539. Pyhäkoulut su klo 10 Tikkurilan kirkko ja Ylästö, klo 11 Kartanonkoski, Ristipuro ja Ilola. Pyhäkoulu on erityisesti lasten oma hetki yhdessä toisten lasten ja pyhäkouluopettajan kanssa Jumalan lähellä. Sunnuntaina 2.12 Ylästön, Ristipuron ja Kartanonkosken syyskauden viimeinen pyhäkoulu. Pyhäkoulut jatkuvat jälleen 13.1.2013. Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Ilmoita lapsesi parkkiin tekstiviestillä p. 050 5736235, viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Lisätiedot Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi. romula@evl.fi Koululaisten hiihtolomaleiri Kuntokalliossa 18.–21.2. Ilmoittautumiset alkavat 3.12, www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu tai Enni Korhoselle p. 050 526 9401. Hinta 55 e.

Anna Kustaava Karjalainen 90 v, Pirkko Vuokko Irmeli Koistinen 74 v.

Nuorille NettiWalkers to klo 19–21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila. Walkers nuortenkahvila pe 30.11. klo 19–22. Jatkot su 2.12. klo 14. Nuorisotilassa. Iso 1B -koulutus ti 4.12. klo 16.30. Rippikoululuokka. Iso 1C – koulutus ke 5.12. klo 16.30. Rippikoululuokka. Walkers nuortenkahvila ke 5.12. klo 18–20. Wintin ovet avoinna nuorille keskiviikkoisin klo 17–20.30.

Muuta toimintaa Malminiityn eläkeläiskerho ma 3.12. klo 13.30. Malminiityntie 16b. Toteuta lahjatoive! Diakoniatyö on yhdessä sosiaalitoimen kanssa kerännyt alueen vähävaraisten perheiden lasten lahjatoiveita. Hae 2.12. messun jälkeen Tikkurilan kirkon joulupuusta yksi tai useampi lahjatoive. Yhden lahjan arvo on noin 30 e. Lahjat voivat olla uusia tai itse tehtyjä.

Kastettu Joel Arvid Olavi Mäntykoski, Arvo Oskari Väisänen, Lyyni Lia Heleena Suikkanen, Sebastian Matias Ikonen.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi pe 30.11. avoinna klo 10–15. Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2.krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Terttu Lemströmin taidenäyttely ”Kasvokkain” 28.10.–2.12. Seniorikerho to 29.11. klo 13– 14.30 takkahuone. Soita ja laula -pyhäkoulu to 29.11. klo 17.30–19 kerhohuone 4. Lähetysmyyjäiset la 1.12. klo 10–12.30. Avaushartaus klo 9.55. Tuotto lähetystyön, Kirkon Ulkomaanavun ja Mariakodin hyväksi. Messu su 2.12. klo 10. Hannu Pöntinen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku. Kantaattikuoro. Joulupuu, josta voi ottaa toteutettavaksi vähävaraisten perheiden lasten lahjatoiveita. Pyhäkoulu su 2.12. klo 10 kerhohuone 4. Lähetyspiiri ma 3.12. klo 15– 16.30 pieni srk-sali. Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta. Seniorikerho ti 4.12. klo 13– 14.30 iso srk-sali. Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Mammaraamis ke 5.12. klo 9–11 kerhohuone 4. Raamattupiiri ke 5.12. klo 14–15 St. Martinin kappeli. Laulupaja ke 5.12. klo 18–19.30 St. Martinissa. Virsiä ja hengellisiä lauluja. Martinlaakson koulun joulukonsertti ke 5.12. klo 19. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus to 6.12. klo 10. Kaj Andersson ja Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Maija Maltela.

Ensi sunnuntai on 1. adventtisunnuntai. Pyhän teema on Kuninkaasi tulee nöyränä. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 24:7–10, Jes. 62:10–12, Room. 13:11–14, Matt. 21:1–9.

Ken aasilla ratsastaa? Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla. Matt. 21:5

Kasper Eelis Alanen, Mikael VeliTuomas Järvinen.

Kohti joulua: Maarit Hurmerinta, Verneri Pohjola & UMO to 29.11. klo 19. Liput: 25/20/12,50 e. www.lippupalvelu.fi Adventtikonsertti pe 30.11. klo 19. Koop Arponen & Flute of Shame, Kansallisoopperan laulajia, Jussi Miilunpalo, piano. Liput 25 e. Lippuja klubin jäseniltä, ovelta tai osoitteesta vantaa.simonkyla@lions.fi Hoosianna-messu su 2.12. klo 12.Pirkko Yrjölä, Emilia Helavuo, Iina Katila. Adventtivesper su 2.12. klo 18. Pyhän Laurin kuoro, Terje Saard, Samppa Laakso, Veikko Karhumaa ja Jaakko Hyttinen. Joululauluja meiltä ja muualta ma 3.12. klo klo 18. Sirkka KuulaNiskanen, Jyrki Niskanen, lapsia ja nuoria Vantaan kansainvälisestä koulusta ja Y.E.S. Päiväkodista. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Ikäihmisten adventtikirkko ke 5.12. klo 13. Sinivalkoinen joulukonsertti ke 5.12. klo 19 Jyrki Anttila, tenori ja Matti Pesonen, urut sekä Lumous Group, kuoro, johtaa Kalevi Olli. Liput ennakkoon www. menolippu.fi 19 e ja ovelta 20 e. Itsenäisyyspäivän kaksikieli-

Nuorten sähly to 29.11. klo 16.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Open doors ke klo 18 kirkolla. Wanhojen nuorten leiri Holmassa la–su 1.–2.12.

Avoinna ma–to klo 9–15. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707. Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Kastettu

Rautkalliontien kerhohuone

Nuorille

Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Kirkon kerho Koivutorilla ma 3.12. klo 13–14, Hakopolku 4. Kauneimmat joululaulut ja hartaus pe 7.12. klo 13–14 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13, pastori MarjaLiisa Malmi ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Päivystys ma ja to klo 10–12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apua kodin pienaskareisiin. Tied. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Rukouspiiri pe 30.11. klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13–15.

Kirkkoherranvirasto

Muuta

Asolan ankkuri -aamukahvila to klo 8.30, ei 6.12. Ilmainen aamupuuro klo 10.30 asti, kahvi 0,5 e. Raamattupiiri to 29.11. klo 18. Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 29.11. klo 17. Yksinhuoltajien ilta pikkujoulun ja itsenäisyyspäivän merkeissä ke 5.12. klo 17.

Rautkalliontie 4

Rekola

Perhekerhot jatkuvat 2013 viikolla 3. Enkelit-periodipyhäkoulu ti 4.12. klo 17.30–19 Päiväkummun seurakuntatalossa.

oosianna, Dallasin pulla, lauloi kymmenvuotias tyttömme. Olin riemastunut virren luovasta sanoituksesta. Itse olen yrittänyt sorvata Hoosiannaa tangon tahtiin — huonolla menestyksellä. Jeesus tulee aasilla ratsastaen. Kauramoottori kuljettaa Herraamme verkkaisesti, lempeästi ja ympäristöystävällisesti. Päästöjä ei kerry. Tämähän sopii Vantaan seurakuntien strategiaan kuin nakutettu! Kuningasten Kuningas, Rauhan Ruhtinas tulee. Hän pyyhkäisee lumiauran lailla sivuun ihmiselämän kaiken roinan ja ryönän. Uusi toivo, uusi alku kajastaa universumille riemullisena. Jeesus työntää syrjään apatian, pahuu-

den, mielen myrkyt, tyhjäkäynnin, aikaansaamattomuuden ja muutaman työryhmänkin siinä sivussa. Tätä esiinmarssia, evankeliumin väkevää murtautumista ei ole komitea suunnitellut. Daavidin Poika tuo kansoille hohtavan kirkkauden, valon maailman hämärään. Hoosianna, Dallasin, tai siis Daavidin Poika! Tahdon seurata askelissasi uuteen alkuun ja elämään. Hanki elämä, seuraa Jeesusta.

Jaakko Kara Hämeenkylän seurakunnan pappi

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Marjasarjan joulukonsertti la 1.12. klo 16. Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikin oppilaiden joulusoitto. Sanajumalanpalvelus ja adventtimyyjäiset su 2.12. klo 10. Auli Saarsalmi-Paalasmaa, Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro. Adventtimyyjäiset diakoniatyön hyväksi klo 11–14. Joulupuu, josta voi ottaa toteutettavaksi vähävaraisten perheiden lasten lahjatoiveita. Kivistön seurakuntakuoro ma 18.30–20. Uusia laulajia otetaan mukaan. Tied. kanttori Eveliina Pulkkinen p. 050 546 4756. Aamurukous ti 4.12. klo 9–10 sakastissa. Lapsikuoron harjoitukset ti 4.12. klo 17–18. Johtaa Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217. Seniorikerho ke 5.12. klo 12.30– 14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Armas Maasalon perinteinen Adventtivesper su 2.12. klo 18. Hannu Pöntinen, Vantaankosken Kantaattikuoro, joht. Kari Jerkku. Seniorikerho ti 4.12. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Seniorikerho to 29.11. klo 13– 14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta to 29.11. klo 18.30–20.30. Adventin aavistelua -konsertti pe 30.11. klo 18. Paula ja Matti Rankalan laululuokka. Lasten Hoosianna su 2.12. klo 15. Maari Santala, Sinikka Honkanen. Perheiden jouluaskartelua. Sanan ja rukouksen ilta su 2.12. klo 18. Ehtoollinen. Ulla Pohjolan-Pirhonen. Kahvila Olotila avoinna ma ja ti klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 3.12. klo 18.30–20 diakonian työhuone. Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka ti klo 10 Martinristin edestä. Omat runot -piiri ke 5.12. klo 17–19 Olotila. Martinlaakson marttojen joulumyyjäiset to 6.12. klo 11–13.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Seniorikerho ke 5.12. klo 13– 14.30.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Pyhäkoulu su 2.12. klo 11–12. Kädet-kädentaitoryhmä ennakkotiedoista poiketen ei kokoonnu su 2.12. vaan 9.12. klo 17–19. Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Äiti–lapsi-ilta ti 4.12. klo 18.15– 19.45.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.

Nuorille Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Muuta Kauneimmat joululaulut Leena ja Eero Salon kotona to 29.11. klo 18, Everstintie 2, Kannisto. Vantaan Laulun kvartetti. Pastori Pasi Kilpeläinen. Vapaaehtoinen kolehti lähetystyölle. Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apua arjen pieniin askareihin. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11, puh. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Uusi senioripysäkkiryhmä Myyrmäen kirkolla. Ryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille. Ryhmässä keskustellaan monista

Markku Mattila

Itsenäisyyspäivän myyjäiset to 6.12. klo 11–13. Järj. Vanda västra diakoniförening.

ikääntymiseen liittyvistä kipeistäkin asioista. Ryhmä käynnistyy Myyrmäen kirkolla tammikuussa. Ryhmään otetaan 8 henkilöä. Tied. ja ilm. viim. 30.11. diakoni Kirsti Savolainen p. 050 588 3355 tai diakoni Tiina László p.050 326 2631.

Kastettu Veikko Eemil Huotari, Ella Elisabeth Karkkulainen, Miguel Dario Rasmus Lindberg, Rafael Joachim Alexander Nkulu, Anni Maria Palenius, Enni Adele Sotamaa, Teodor Urho Eemeli Valojärvi.

Avioliittoon kuulutettu Joni Valdemar Kahila ja Joanna Emilia Lemström, Jarmo Antero Kemppainen ja Maria Birgitta Hirvonen, Pasi Antero Salonen ja Marjo Elina Kemppainen.

Hautaan siunattu Eino Armas Winqvist 88 v, Sirkka Anneli Parjo 81 v, Kari Kalervo Kujala 56 v, Tuula Marjatta Lamminen.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294

Öppet: månd–fred kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred. Diakonimottagningen tisd. kl. 9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Hosianna! Högmässa sö 2.12. kl. 10. Lit.Anu Paavola, pred. Martin Fagerudd, ass. Kaj Andersson, kantor Nina Fogelberg. Timo Petas, trumpet, medverkar. Kyrkkaffe i Helsinge skola, Övitsbölevägen 3. Tvåspråkig gudstjänst självst. dagen to 6.12. kl. 10, tillsammans med Vantaankoski församling. Martin Fagerudd, Hannu Pöntinen, Nina Fogelberg, Iina Katila. Tikkurilan Mieskuoro, dir. Karin Taukar. Efter gudstjänsten uppvaktning och körsång vid hjältegravarna.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12

ViAnda- kören övar ti 4.12. kl. 13.15–15.30. Inget Familjecafé to 6.12.

Dickursby kapell Stationsvägen 12B

Veckomässa ons 5.12. kl. 8.30. Anu Paavola.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Tvåspråkig gudstjänst självst. dagen to 6.12. kl. 10. Kaj Andersson, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Maija Maltela. Basar självst.dagen to 6.12. kl. 11–13. Bakverk, lopptorg, handarbete, lotteri. Arr. Vanda Västra Diakoniförening.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden. Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 3.12. kl. 9–12 i eftisrummet. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Prostgården i Helsinge kyrkoby Kyrkovägen 45.

Församlingens julfest sö 9.12. kl. 11.30. Traditionell julmat, kaffe, program. Anmälan senast den 3.12. till Pastorskansliet tfn 09 8306 262 , diakonissan Annakatri Aho tfn 050 464 5068, diakon Carita Dahlberg(må–ons) tfn 050 330 1828 eller e-post vandasvenska@evl.fi.

Inka Karekallas ja Hanna Toivaala suunnittelevat Aistien tilaa. Seurakuntalaisen tekemä pienoismalli kuvaa alkuperäistä kirkkosalia.

Teltta kokoaa muistot Korson kirkosta Aistien tila vie puolen vuosisadan aikamatkalle.

orson kirkko täyttää 50 vuotta. Sen kunniaksi seurakuntalaiset pääsevät kokemaan kirkkonsa historiaa kaikilla aisteillaan. Menneisyyteen kuljettaa Kirkon kulmaan nouseva Aistien tila -teltta. — Tarkoituksena on saavuttaa kirkon historiallinen henki, kertoo telttaa tehnyt sosionomiopiskelija Inka Karekallas.

Historiaa katsoen ja kuunnellen Aistien tilaan on koottu runsaasti esineistöä ja valokuvia. Musiikki ja värivalot täydellistävät tunnelman. Yksi erikoisimmista näyttelyesineistä on erään seurakuntalaisen tekemä Korson vanhan kirkkosalin pienoismalli. Miniatyyrisaarnastuolissa seisova pikkuinen pappi tuntuu puhuvan suureen ääneen. Teltta on osa Laurea-ammattikorkeakoulun Aistien-projektia, jossa on tarkoitus luoda moniaistisia tiloja. Siis mitä?

— Moniaistinen tila on menetelmä, jolla pyritään antamaan voimauttavia kokemuksia katsojille. Tarkoitus on, että tiloissa voi kuulla, nähdä, tuntea, haistaa ja maistaa, Karekallas avaa. Moniaistisia tiloja voi käyttää esimerkiksi rentoutukseen tai, kuten Korsossa, muistelemiseen. Tekijät haastattelivat telttaa varten työntekijöitä ja seurakuntalaisia. — Kun ihmiset pääsivät muistelemaan, ei loppua tullut. Eräskin mies kertoi, kuinka hänen veljensä oli soittanut vanhoja urkuja ylhäällä lehterillä. Sieltä hän oli huudellut papeille ja muille alhaalla liikkuville. Sellaisia pieniä jäyniä, Inka Karekallas kertoo. Karekallaksella on vanhana korsolaisena itselläänkin muistoja kirkosta. Tiiveimmin hän vietti aikaa kirkolla rippikoulu- ja partiovuosina. Näyttelymateriaalista Inka Karekallaksen mieleen jäivät erityisesti vanhoista valokuvista noussut 1950-luvun Korson ajankuva juoksukilpailuineen ja konfirmaatioineen.

Hoosianna kruunaa juhlan Korson kirkon historia alkaa jo vuodesta 1926, jolloin alueelle perustettiin rukoushuoneyhdistys. Vähintään yhtä

Folkhälsanhuset

Diakonia

Vallmovägen 28

Retki Lohjalle su 16.12. Lähtö Palvelukeskus Foibesta klo 8, Tikkurilan kirkon edestä klo 8.10 ja Myyrmäen kirkon pihasta klo 8.30. Messu Lohjan Pyhän Laurin kirkossa, jouluateria, Menneen ajan joulumarkkinat. Paluu n. klo 17. Retken hinta 25 e. Ilmoittaudu viim. 5.12. Lea Karhiselle, p. 050 3818757.

Hosianna! Veckomässa fre 30.11. kl. 14. Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Yhteiset Asuntotyö Palvelu- ja puhelinajat ke 28.11. Myyrmäen kirkolla klo 10–12 ja ke 5.12. Korson kirkolla klo 10–12, p. 050 5736354.

Kuurojentyö Viittomakielinen adventtimessu su 2.12. klo 15 Hvittorpissa, Espoon seurakuntien kurssikeskus, Hvittorpintie 243, Masala.

kauan eli haave omasta kirkosta. Unelma toteutui ensimmäisenä adventtisunnuntaina 1962, kun piispa Martti Simojoki vihki kirkon käyttöön. Kirkon suunnittelija Olli Mäki halusi luoda tilan, jossa tuntuisi näkymätön valo. Sitä hän toi kirkkosaliin seinän ikkunoista, joista valo hohti alttarin ristiin. Kirkon sisätilat uudistettiin vuonna 2001. Silloin alttari siirrettiin valoseinän eteen. Korson kirkon juhlavuoden messussa sunnuntaina 2.12. kaikuu Hoosianna. Messussa saarnaa vs. kirkkoherra Kimmo Saares. Monipuolisesta musiikista vastaavat kanttorit Martti Sirviö ja Ursula Hynninen sekä Mikkolan koulun musiikkiluokka, Lumon puhaltajat, Korson Mieslaulajat, Korson Seurakuntakuoro ja jousiyhtye Jouheva. Messun jälkeen voi antautua retrogospelille, muun muassa punaisen veisukirjan klassikoille. Aistien tila on auki Kirkon kulmassa. Sinne voi myös jättää oman kirkkomuistonsa, esimerkiksi valokuvan, tekstin tai esineen. Saila Keskiaho

Juhlavuoden messu su 2.12. klo 10 Korson kirkossa. Aistien tila Kirkon kulmassa.

MuZaa kaikille ke 5.12.klo 18–21 Signmark. Vernissa, Tikkurilantie 36. Liput 2,50 e ovelta. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 4.12. klo 12–14 Martinristin Olotilassa, Laajaniityntie 2. Lähetysmyyjäiset to 6.12. klo 10–15 Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18, Helsinki.

Olotila

muista terveysasioista. Paikalla sairaanhoitajaopiskelija. Talven nostalgiaa -taidenäyttely 20.12. saakka. Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan. Kysy lisää p. 09 8306302 klo 9–15, pia.talvela@evl.fi.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Vehkapolun kävelykatu/ Unikkotie 5a, Tikkurila

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345, www.vantaanseurakunnat. fi/keskusrekisteri

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Suljettu 6.12. ja 7.12. Mittauta verenpaineesi ke 5.12. klo 9.30–14. Voit myös jutella

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Pauli Juusela

koonnut Heli Kulmavuori

2012 jKr. Avaa virtuaalinen adventti kalenteri

Pastori Manfred Fischer Sovinnon kappelissa.

Savesta rakennettu kirkko ne kokoontuvat ihmiset laittavat talvella enemmän vaatetta päälleen ja liikkuvat tilaisuuksien aikana. Kirkkoa kiertävässä puusäleiköllä reunustetussa käytävässä voi kahvitella. Kirkko maksoi vajaat miljoona euroa, ja se on palkittu arkkitehtuuristaan. Kirkossa muistellaan muurin vuoksi kuolleita ihmisiä — sekä vartijoita että pakenijoita — ja rukoillaan rauhaa. Siitä nimi Sovinnon kappeli. Saarnatuolin vieressä olevassa krusifiksissa Jeesuksen toista kättä ei ole naulittu. — Jos Jeesukselle olisi ollut toinen käsi vapaana, hän olisi siunannut piinaajiaan, vakuuttaa pastori Fischer ja antaa lahjaksi ruispussin. Ruis on kirkon vierestä, seurakunnan pellosta, ja symboloi uutta elämää.

Lotta Numminen

Pastori Manfred Fischer taputtaa soikionmuotoisen pienen kirkon seinää ja alkaa kertoa sen tarinaa. Kirkkonsa menettäneellä berliiniläisellä seurakunnalla ei ollut varaa eikä halua rakentaa uutta isoa betonikolossia. Tilalle tehtiin pieni kirkko. Vuonna 1985 DDR:n viranomaiset räjäyttivät Berliinin muurin niin sanotun kuolemanvyöhykkeen keskelle jääneen kirkon vain muutama vuosi ennen muurin murtumista. Sovinnon kappeli on rakennettu räjäytetyn kirkon paikalle edullisesti, ekologisesti ja silti vaikuttavasti. Vuonna 2000 valmistunut kirkko on tehty savesta ja vanhan kirkon tiilimurskasta. — Jos jotakin menee rikki, se on helppo paikata, toteaa pastori. Kosteudelta kirkkoa suojaavat kunnon perustukset ja katto. Kirkkosali on lämmittämätön, mutta sin-

Vantaan Laurin virtuaalinen adventtikalenterin avautuu lauantaina 1.12. lehden Facebook-sivuilla. Luukkujen takaa paljastuu joka päivä jotain uutta. Tiedossa on muun muassa leivontaohjeita, joululauluja, pieniä tekoja, ajankohtaisia ihmisiä ja tapahtumavinkkejä. Kalenteri tarjoaa myös arjen hiljentymishetken joulun kiireen keskellä. Avaa adventtikalenteri osoitteessa www.facebook.com/vantaanlauri 1.12. alkaen. Kalenteria pääsee katsomaan vaikka ei olisi kirjautunut Facebookiin.

”Yksi asia on elintärkeä: tutkikaamme itseämme! Millaista vääryyttä olen elämässäni kärsinyt? Miten se vaikuttaa minussa tiedostamattani? Siirränkö kärsimystä huomaamattani eteenpäin?” Pappismunkki ja professori Serafim Seppälä Ortodoksiviestissä 7/2012

Mitä luukun takaa aukeaa?

Uljas bostonkakku Hämeenkylän kirkko täyttää 20 vuotta ja on juhlan kunniaksi saanut oman leivonnaisen, kanelisen luumubostonkakun. Kakun on suunnitellut kotitalousopettaja Riikka Kaila. Idea lähti jouluisista mauista ja bostonkakun näyttävyydestä.

Kaneli ja kardemumma johdattavat makuaistin joulun odotukseen.

29.11.Onnea, Aimo!

●● ●● ●●

Perhekirkko ja adventtitapah tuma su 2.12. klo 10 alkaen Hämeenkylän kirkolla

Malttamaton odottaja Nenä kiinni maailman ikkunassa tämä odottaisi maailman siellä jossakin kaukana omia aikojaan muuttuvan. Tämä tekisi elämäänsä jumalanmentävän kolon ja ihmettelisi, miksei Jumala tule. Tämä odottaisi ystävällistä katsetta. Tämä odottaisi rakkauden riehaa. Tämä esittää rauhallista, vaikka odottaisi syöpäkontrollin tulosta. Tämä olisi niin kuin ei enää odottaisi mitään, eikä tätä enää mikään hetkauttaisi. Joulukalenterin tämä antaisi lapselle eikä avaisi itse enää ensimmäistäkään luukkua. Tämä ihmettelisi, mihin leikki meni ja ikävöisi sitä. Tämä ripustaisi tähden ikkunaan ja odottaisi. Kaisa Raittila

Jani Laukkanen

hyvin voideltu ja tarpeeksi täynnä, että syntyy näyttävä kakku. Jos ei innostu leipomaan, voi Kailan valmistamaa bostonkakkua ostaa Hämeenkylän kirkon adventtitapahtumasta. Kakun resepti löytyy Vantaan Laurin nettisivuilta www.vantaanlauri.fi/bostonkakku.

Aimo on suomalais-lappalainen miehennimi, joka merkitsee hyvää, mainiota, aikamoista, isoa ja runsasta. Lappalaiset ovat nimenneet poikia Aimoiksi jo 1500-luvulla. Nimi levisi muualle Suomeen 1800-luvun loppupuolella Lapissa työskennelleiden virkamiesten mukana. 2000-luvulla on Aimo-nimen saanut 280 poikaa.

Vartin retriitti

ällä olisi nyt nenä kiinni ikkunassa. Tämä ei suostuisi siirtymään senttiäkään ennen kuin isi tulee. Tämä parkuisi niin kauan että tutti löytyy. Tämä tinkaisi uudelleen ja uudelleen, milloin tämä olisi tarpeeksi iso. Tämä odottaisi koulun loppumista. Tämä odottaisi kesää. Tämä teippaisi joulukalenterin huoneensa oveen ja laskisi päiviä ja öitä. Tämä makaisi sydän tärinässä peittonsa alla ja ajattelisi ensimmäistä suudelmaa. Tämä odottaisi tenttitulosta. Tämä odottaisi lasta. Tämä odottaisi miestä kaupasta ja vaimoa töistä. Tämä odottaisi lapsen kasvavan. Tämä odottaisi lehden lukemisen rauhaa. Keskellä elämää tämä odottaisi elämän alkavan.

— Mausteina on kanelia ja kardemummaa, jotka sopivat hyvin tähän vuodenaikaan. Lisäksi halusin jotain näyttävää, koska on kyseessä juhlakakku. Boston on uljas kakku ja helppo toteuttaa, kertoo Kaila. Hämeenkylän kirkon bostonkakun voi kuka tahansa leipoa itse. Kailalla on muutama vinkki leipojille. — Pullataikina kannattaa vaivata hyvin. Lisäksi vuoka, johon pullanpalat laitetaan, täytyy olla