Lauri 2012 nro 42 (13 13) by Kirkko ja kaupunki

VANTAAN

Juha Muje aikoo eläkkeellä katsoa röyhkeästi taaksepäin ➤ 3

13.12.12

www.vantaanlauri.fi

Kirkon työntekijät kaipaavat hengellistä ohjausta ➤➤5 Millaisesta miehestä naiset unelmoivat? ➤➤6

Sirpa Päivinen

Konvehtitehtaan makea sesonki ➤➤7

Jouluseimen rakentajat ➤➤8–9

Merkitsevätkö tavararöykkiöt kuusen alla meidän tyhjyyttämme? — Antti Nylén ➤ 3

Esko Jämsä

Uutiset Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 13.12.2012

Pyrrhoksen voitto

Olisiko aika laittaa jäitä hattuun, alkaa kuunnella eri mieltä olevien perusteluja ja hakea yhdessä mallia lähetystyön tulevaisuudelle? Vantaan Laurissa on tältä osin joulurauha, sillä meillä ei perinteisesti eikä nytkään ole yleisönosastoa joululehdessä.

aaralan kirkon tulevaisuus on yhä ratkaisematta. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto otti kokouksessa 4.12. aikalisän kirkon purkuesitykselle ja asia palautettiin valmisteluun äänestyksen jälkeen. Valtuusto päättää asiasta helmikuussa. Vaaralan kirkossa on kosteusongelmia ja rakennusaineita, joita ei nykyisin käytetä. Kirkossa tehtiin syksyllä kuntoselvitys ja alustava sisäilmaselvitys, jonka mukaan tiloja voidaan käyttää tilapäisesti. — Pyrimme saamaan laajemmat sisäilmatutkimukset tammikuun loppuun mennessä, jolloin kirkkoneuvosto tekee esityksensä kirkkovaltuustolle. Esimerkiksi mikrobien määrää mitataan tarkemmin, Vantaan seurakuntien kiinteistöjohtaja Sari Turunen kertoo. Alueen asukkaat ja etenkin nuoret ovat puolustaneet kirkkoaan aktiivisesti. Asukkaiden ääni on jo vaikuttanut niin, että paikalle rakennettavaksi esitettyyn asuinrakennukseen on kaavailtu seurakunnalle toimitila. Jos kirkko päätetään purkaa, käydään ensin läpi seurakunnan tarpeet, ja uudiskohteen hankesuunnitelma tehdään niiden perusteella. — Koko tarveselvityksen idea on, että käyttäjät määrittelevät, mitä tarvitaan. Käytännössä joku seurakunnan nuorisotyöstä

Hakunilalaiset eivät luovuta Kirkkovaltuuston kokouksessa oli mukana kymmenen Vaaralan nuorta. Emma Perälä on aikalisäpäätöksestä innoissaan. — Keskustelussa oli paljon meitä puolustavia kommentteja ja hyviä perusteluja. Sanottiin, että on hyvä, että on tällainen arkikirkko mallina muille, Perälä kuvailee. — Vielä ei ole mietitty, miten tästä jatketaan. On ollut täysi häkä päällä ja täytyy pitää hengähdystaukoa. Tämä oli meille erävoitto. Nuoret eivät ole juuri miettineet, mitä haluaisivat mahdollisilta uusilta tiloilta. — Totta kai toivomme, että meiltä kysytään ja meitä kuunnellaan, vaikkei mikään voikaan omaa kirkkoa korvata. Pelkään, että

uudesta toimitilasta tulisi nuorisotilamainen ja turvattomampi, Perälä sanoo. Hakunilan seurakunnassa valmistaudutaan sekä purku- että korjaamispäätökseen. Kirkkoherra Hans Tuominen korostaa, että kaikki vaihtoehdot on ensin selvitettävä. — Onko esimerkiksi ulkopuolinen rahoitus selvitetty? Jos kirkko päätetään korjata, seurakunta on valmis etsimään sitä. Jos purkupäätös tehdään, suunnittelemme, miten toimintaa jatketaan muissa kirkoissa. — Jos kirkosta luovutaan, lähdemme yhdessä ideoimaan, minkälainen tila palvelee eri-ikäisiä käyttäjiä, Tuominen sanoo.

Tikkurila puretaan, Larsgårdenia harkitaan Kirkkovaltuusto totesi Tikkurilan kirkon niin huonokuntoiseksi ja sen korjaamisen niin kalliiksi ja tuloksiltaan epävarmaksi, että se päätti kirkon purkamisesta ja uuden rakentamisesta. Kirkko on asemakaavan mukaan suojeltu, joten purkaminen edellyttää kaavamuutosta. Vantaan seurakunnat pyytää sitä kaupungilta. Ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntatalon Larsgårdenin rakentaminen siirrettiin lisäharkintaan. Päätös tehdään helmikuussa.

Katriina Harviainen

Lähetystukipäätöksen siirtämisestä valitetaan

äätös siirtää lähetysmäärärahojen jako yhteiseltä kirkkoneuvostolta yhteiselle kirkkovaltuustolle vuodesta 2013 alkaen on johtamassa kahteen valitukseen Helsingin hallinto-oikeudelle. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi asian kokouksessaan 4.12. äänin 29–17. Ensimmäinen valitus koskee sitä, ettei päätöksentekoprosessia voi noin vain muuttaa. Toinen valitus koskee seurakuntayhtymän lakimiestä Pekka Laaksoa ja sitä, onko hän rikkonut laillisuusvalvontavastuutaan. ●●

Vantaankosken seurakunnan työntekijät keräävät varoja Yhteisvastuukeräykselle seinäkalenterilla. Kuvissa seurakunnan työntekijät esiintyvät liitutaululle kirjoitta-

●●

Kesäkuun emännät Ritva Laine ja Reija Ala-Poikela.

Ehdotuksen päätösvallan siirtämisestä teki Avoin seurakunta -ryhmän Matti Sollamo. Hän kertoo puhuneensa asiasta ennen kokousta joidenkin kokoomuksen ja Sanasta elämään -ryhmän jäsenten kanssa ja koonneensa aloitteeseen tarvittavat 30 nimeä ennen kokousta. — Lähetysmäärärahojen jako on niin merkittävä asia, että vaaleilla valittujen ihmisten pitäisi päättää siitä yhteisessä kirkkovaltuustossa. Sollamo sanoo kannattavansa naispappeutta ja homoliittoja, mutta pitää rahalla kiristämistä vääränä keinona vaikuttaa. Hä-

nen mielestään on kirkolliskokouksen tehtävä linjata, mitkä ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Eriävän mielipiteen kokouksessa jättänyt Johanna Korhonen Tulkaa kaikki -ryhmästä on yksi niistä, jotka ovat laatimassa valituksia. Hän on tyrmistynyt siitä, että asia vietiin läpi yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön vastaisesti. Korhonen uskoo, että päätösvallan siirtämisen taustalla on se, että tietyt lähetysjärjestöt, kuten Kylväjä ja SLEY, saisivat todennäköisemmin tukea kirkkovaltuustossa.

mansa raamatunlauseen kanssa. 12 euron hintaista kalenteria voi ostaa Vantaankosken seurakunnan kirkkoherranvirastosta ma–pe klo 9–15. Kalenteria on myynnissä myös seurakunnan adventtiajan messuissa ja joulukonserteissa.

●●

vastaava työntekijä koordinoisi nuorten toiveiden välittämistä. Vielä emme voi nimetä yksittäisiä nuoria keskustelemaan asiasta, koska emme tiedä, ketkä heistä ovat toiminnassa mukana, kun rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Sari Turunen on huolissaan siitä, että joku kirkon käyttäjistä sairastuu. — Vastuu on lopulta päättäjillä. Omalta osaltani haluan tietää, voiko kirkkoa oikeasti käyttää. Nykyisten tietojen perusteella en sitä vastuuta halua itselleni ottaa.

N-, M- ja K-junissa laulettiin kauneimpia joululauluja 10.12. Vastaanotto oli yllättynyt, mutta myönteinen. Kyse oli Vantaan seurakuntien, Suomen Lähetysseuran ja VR:n yhteistempauksesta. Asemilla jaettiin myös piparipusseja. Kuvia ja videota tempauksesta on nähtävillä Vantaan seurakuntien verkkosivuilla. Kirkon kulttuuripalkinto 2012 on myönnetty Kauneimmille joululauluille. Suomen lähetysseuran vuonna 1973 käynnistämä tapahtuma on 40 vuodessa kasvanut koko kansaa joulun alla kirkkoihin kokoavaksi suomalaiseksi

Jani Laukkanen

Riitely on välttämätöntä asioiden ajamiseksi, kirjoitti päätoimittaja Seppo Simola Kirkko ja kaupungissa pari viikkoa sitten. Totta, mutta entä jos riitely ei johda mihinkään? Vantaan seurakunnissa on nyt hyvin vaikea sanoa, mikä on seurakuntien virallinen kanta lähetysmäärärahojen jakoon. Kirkkoneuvosto on tämän vuoden tuet jo päättänyt — tosin niistä on tullut neljä oikaisuvaatimusta. Yhteinen kirkkovaltuusto on seurakuntien ylin päättävä elin, mutta jos se jotakin lähetysmäärärahoista päättää, se tekee sen ensi vuonna. Ellei valituskierre pane taas koko hommaa uusiksi. Kirkossa ei millään yksittäisellä ryhmällä ole yksinään voimaa ajaa läpi omaa agendaansa. Kirkon ylimmissä elimissä asia olisi kuitenkin hyvä ratkaista, vaikka totta kai seurakunnilla on valta päättää omista avustuksistaan. Nyt tilanne on se, että jupakasta kärsivät kaikki. Yksi seurakunta päättää yhtä, toinen toista ja huomenna kierros alkaa alusta. Lähetysjärjestöistä sekä ne, joilta tukia leikataan, että ne, joille niitä halutaan siirtää, joutuvat vaikeuksiin tässä pallottelussa ja juridisessa pelissä. En usko, että tämä edistää tasa-arvoasioita tai parantaa ihmisoikeuksia sen paremmin Suomessa kuin niissä maissa, joissa lähetystyötä tehdään.

Vaaralan kirkkoa tutkitaan vielä

Sanna Myllylä

Makedonian kuningas Pyrrhos kävi sotaa roomalaisia vastaan. Hän voitti nämä taistelussa, mutta kärsi niin raskaat tappiot, että hänen kerrotaan sanoneen: “Vielä yksi tällainen voitto, niin olen hukassa.” Kertomus on tullut mieleen, kun olen seurannut kiistelyä lähetysmäärärahojen jaosta. Siinä on ajauduttu tilanteeseen, jossa ei ole voittajia, vaan vain haavoitettuja. Vantaalla tuorein käänne on yhteisen kirkkovaltuuston päätös, jonka mukaan lähetysmäärärahoista pitäisi jatkossa päättää siellä eikä kirkkoneuvostossa. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen, ja hävinnyt osapuoli on kyseenalaistanut sen laillisuuden. Mediassa ja netin keskustelupalstoilla kiista on mennyt hyvin ikäväksi.

Vaaralan asukkaat ovat puolustaneet kirkkoaan aktiivisesti.

Kauneimmat joululaulut raikasivat lähijunissa. laululiikkeeksi. Tilaisuuksien kolehtituotto käytetään Suomen Lähetysseuran kieli- ja lukutaitotyöhön. Työtä tehdään muun muassa Laosissa, Nepalissa, Kambodzhassa ja Pakistanissa. Varoilla

tuetaan lukutaitoluokkia, koulutetaan opettajia ja tuotetaan aapisia. Kauneimmille joululauluille on myönnetty tänä vuonna myös Vuoden varainhankintateko -palkinto.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Viimeinen repliikki ”Missä rahat?” on Robert Bressonin viimeisen elokuvan Rahan viimeinen repliikki. Elokuva valmistui vuonna 1983, ohjaajan ollessa yli kahdeksankymmenen. Hän eli jouluun 1999 asti, katsoi vuosisatansa kärsivällisesti loppuun. Rahojen perään kyselee öljykuski Yvon. Väärästä setelistä alkanut järjetön tapahtumasarja oli syössyt hänet väkivallan kierteeseen, jolle ei ole mitään ratkaisua tai selitystä. Raha kuvaa armotonta, jumalatonta maailmaa, joka tottelee vain omia rautaisia, joskin mielettömiä lakejaan. Joskus minusta tuntuu, että se kuvaa meidän maailmaamme. Viimeinen repliikki, jonka Yvon lausuu murhattuaan juuri hyväntekijänsä, ainakin on jäänyt kiertämään puheisiimme jonkinlaista silmukkaa. ”Missä rahat?” kysellään, ikään kuin ketään ei mikään muu kiinnostaisi ja ikään kuin kenelläkään ei olisi yhtään rahaa, vaikka me olemme rikkaampia kuin milloinkaan.

— Hyvä joulunvietto on kuin hyvä eläköityminen: rauhoittumista, inhimillisyyttä ja lämpöä, sanoo Juha Muje.

Ristiriitoja vai rauhaa? Juha Muje miettii, kuinka käy Vainion Kalen, Topeliuksen ja hänen itsensä.

yksyn aikana näyttelijä Juha Muje on esittänyt Kale Vainiota Kansallisteatterin Patriarkka-näytelmässä yli 40 kertaa. Kale on sukupolvinäytelmän päähenkilön Heimo Harjun pitkäaikainen ystävä. — Rooli herättää naurua ja vastakaikua katsojissa. Vaarana on lähteä liikaa myötäilemään yleisöä. Kun näyttelijä on oppinut roolinsa, useimmiten riittää, että hän toistaa sitä esityksestä toiseen. Kalen kanssa se ei tunnu riittävän. — Muutamassa viime esityksessä olen yrittänyt terävöittää roolia ja varmistaa siten, että pieni piru henkilöhahmon sisällä säilyisi. — Kale on impulsiivinen hurupää. Hän laukoo törkeyksiä ja kaksimielisyyksiä muka huumorin varjolla. Takana on kuitenkin katkeruutta ja kateutta. Hänellä on jotain hampaankolossaan Heimoa kohtaan.

Pelityyli kertoo ihmisestä Ihmissuhdepelinsä lisäksi Kale ja Heimo pelaavat näytelmässä shakkia. — Kun kuulimme, että pelin kulkua näytettäisiin esityksessä live-elokuvana, se tuntui vaativalta. Kumpikaan meistä — en minä eikä Raimo Grönberg — ole harrastanut shakkia. Sen sijaan näytelmäkirjailija Juha Jokela on mestarillinen shakinpelaaja. Hän on käsikirjoittanut pelin siirto siirrolta.

Muje ja Grönberg vetäytyivät maalle harjoittelemaan peliä. Naapurimökillä oli shakin harrastaja. Yöllä saunan jälkeen hän innosti Mujetta pelaamaan. — Hän seurasi peliäni ja kertoi, että kun Kale teki aggressiivisen siirron tai pelasi toista puolta, oli jokin koira haudattuna toiselle puolen. Opin lisää Kalesta. Pelityyli kertoo ihmisestä.

Eläkkeelle jäämässä Näytelmässä Kale häviää pelin lisäksi avioliittonsa. Hän jää yksin. Hänessä on sellaista yksinäisyyttä, joka ei tee uuden elämäntavan ja uusien ihmissuhteiden löytämistä helpoksi. Syksyn mittaan Juha Muje on miettinyt häviämistä myös toisessa merkityksessä. — Olisiko eläkkeelle jäädessä mahdollista hävittää vanha identiteetti ja rakentaa tilalle uusi? Olisiko mahdollista palata perusasioihin, löytää ehkä yhteyksiä vanhoihin koulukavereihin, hyväksyä yksinäisyys ja olla tyytyväinen sen kanssa? Muje sanoo tuonsuuntaisen elämänmuutoksen olevan hänen vakaa aikomuksensa. — Minulla on yhdeksän kuukautta aikaa synnytykseen. Olen irtisanonut itseni 1.9.2013 alkaen. Hoidan toki mahdolliset Patriarkan esitykset sen jälkeenkin. Mutta olen laiska ihminen, enkä jaksa enää opetella uusia rooleja. — Ehkäpä minulla on sitten aikaa käydä käsiksi kirjallisuuteen ja musiikkiin. Ihmiset puhuvat elokuvistakin, mutta minä mietin, millä ajalla he niitä katsovat. Keskellä yötäkö vai vapaapäivinä, jolloin minä mieluummin pysyttelen hiljaa kotona tai mökillä. Kulttuurinnälkänsä tyydyttämisen lisäksi Muje kertoo haluavansa katsoa elämäänsä

röyhkeästi taaksepäin, käydä läpi nuoruutensa paikkoja ja muistoja. — Armeijan käyminen ja perheen perustaminen liittyvät Turun-aikaani. Olen ainakin yhden Turun-retken velkaa turkulaissyntyiselle vaimolleni.

Mielikuvitusleikkejä riitti Juha Mujeen lapsuuden kotiseutu on Pietarsaaressa. Siellä hautausmaan hiljaisuudessa voi äidin ja isän lisäksi palautella mieleen monia naapureita ja tuttuja. Toki moni vanha tuttu on yhä elävien kirjoissa. Yksi heistä on oopperalaulajaksi päätynyt Matti Rankala. Rankalan ja Mujeen lapsuudenkodit sijaitsivat parin sadan metrin päässä toisistaan. Vaikka työt ovat kuljettaneet vanhoja leikkitovereita erilleen, yhteys ei ole kokonaan hävinnyt. — Lapsena meillä riitti hulluja mielikuvitusleikkejä. Matin koti oli purulämmitteinen. Kellarikerros oli täynnä puruja. Välissä oli käytäviä, joissa apassit hyökkäsivät. Linnakkeen puolustajilla oli vahtivuorot. Leikki saattoi jatkua tuntikausia siihen asti, että isoveljet hyökkäsivät ja ilmoittivat, että äiti käski syömään. Tänä vuonna Juha Muje on Topeliuksena Matti ja Paula Rankalan Joululaulu seimellä -produktiossa. Musiikkikuvaelma perustuu Zacharias Topeliuksen tekstiin. Joulutarinan Topeliuksessa eivät vello ristiriidat, elämän pyörteet eikä huono omatunto. — Kertomus on lapsenomainen, kirkkaan naivistinen hyvässä mielessä. Se voi tarjota puhdistavan kokemuksen hössötyksen keskellä. Ulla-Maija Vilmi

Joululaulu seimellä la 15.12. klo 18 Musiikkitalossa ja su 16.12. klo 18.15 My yrmäen kirkossa.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Markkinaliberalistit ja muut oikeistoideologit opettavat, että ihminen on pohjimmiltaan ahne ja itsekäs, että olisi teeskentelyä väittää muuta ja että menestys on sitä, kun tilillä on paljon rahaa. Olen varma, että rikkauksista unelmoi vakavissaan vain pieni ja turmeltunut joukko, joka jostakin syystä saa sanoa asiansa megafoniin. Juuri syy askarruttaa minua. Pähkähulluista ajatuksista on tullut painokelpoisia. Tähän asti lottovoitoista ja notkuvista herkkupöydistä on haaveiltu vitsillä, koska kaikki tietävät, että me oikeasti tarvitsemme vain rakkautta. Ollaanko ironian lisäksi nyt luopumassa toivosta? Onko päätetty, että rakkaus ynnä muu on pelkkää haihattelua, joten viisas tavoittelee rehellisesti pelkkää rahaa? 1980-luvulla puhuttiin statussymboleista, tavaroista, jotka tarkoittivat omistajansa olevan vauras ja menestynyt. Siinä oli vielä jotakin järkeä. Symbolin arvo oli symbolinen. Onko nyt siirrytty seuraavaan vaiheeseen, luovuttu hassuista symboleista, jotka viittaavat johonkin suureen, ja alettu pitää symboleita — seteleitä ja turhia tavaroita — itse asiana, jonakin suurena? Merkitsevätkö tavararöykkiöt kuusen alla tyhjää, meidän tyhjyyttämme? Pohdittakoon näin joulun alla ja vielä pyhinäkin sitä. Ja sitä, kykenemmekö enää kääntymään nihilismin tieltä, unohtamaan rahoja ja kysymään: ”Missä rakkaus?” Antti Nylén kirjailija ja suomentaja

Pisteitä

Ota kantaa

Pyhän Laurin kirkossa oli to 6.12. itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus.

www.vantaanlauri.fi/keskustelu • vantaan.lauri@evl.fi • Vantaan Lauri/ Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa • tekstiviestit 050 438 7858

Miten itsenäisyyttä juhlittiin?

Kirkko soi komeasti

Harvoin jos koskaan saa kokea sellaista mitä 3.12. konsertissa Korson kirkossa sai. Jorma Hynnisen ja HBQ:n konsertti oli aivan mahtava ja kirkon äänentoisto erinomainen. Konsertin helmiä olivat Varpunen jouluaamuna, jossa HBQ:n kundit pääsivät hieman brassailemaankin, sekä Puer natus in Betlehem, jossa taas Hynninen esitti parastaan. Kiitos, mahtava konsertti! Markku Mattila

Antti Lindtman, 30

Iiris Mansikkamäki, 49

Martin Fagerudd, 57

Mikä sai sinut tulemaan itsenäisyyspäivänä kirkkoon? — Olen käynyt itsenäisyyspäivänä Pyhän Laurin kirkossa sen aikaa kuin olen ollut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Olin myös laskemassa kaupungin seppelettä sankarihaudoille. Mitä muuta päivääsi kuuluu? — Lähden suoraan Kivenlahteen, jossa puhun SDP:n juhlassa. Sitten palaan Vantaalle ja pidän puheen monikulttuurisessa itsenäisyyspäiväjuhlassa. Käyn myös Korson Työväenyhdistyksen juhlassa. Sitten pääsen kotiin, ja seitsemän aikoihin lähdemme presidentin linnaan. Pisteillä 1–5, kuinka tärkeää on juhlia itsenäisyyttä kirkoissa ja eri yhteisöissä? — Annan 5 pistettä eri tavoille ja tunnelmille. Monikulttuurisessa juhlassa aion puhua historiasta eli siitä, miksi Suomen itsenäisyyttä juhlitaan poikkeuksellisen vakavissa tunnelmissa muihin maihin verraten.

Mikä sai sinut tulemaan itsenäisyyspäivänä kirkkoon? — Tulin mieheni mukana. Hän kuuluu Hiekkaharju-Sandkullan Lions Clubiin, jonka jäsenet laittoivat kynttilät sankarihaudoille. Totta kai myös itsenäisyys merkitsee. Molemmat isoisäni taistelivat sodissa. Myös naisten työ kotirintamalla oli tärkeätä. He huolehtivat yksin suurista perheistä ja hoitivat myös miesten työt. Mitä muuta päivääsi kuuluu? — Vietämme päivää perheen kesken. Syömme juhlaruokaa ja sytytämme kaksi kynttilää ikkunalle. Katsomme myös illalla tv:stä presidentin linnan juhlia. Pisteillä 1–5, kuinka tärkeää on mielestäsi juhlia itsenäisyyttä kirkoissa ja eri yhteisöissä? — Se on tärkeää 5 pisteen edestä. Olemme aina velkaa Suomen puolesta taistelleille. Vähintä on, että taantumassakin huolehdimme hyvin jäljellä olevista veteraaneista.

Mikä sai sinut tulemaan itsenäisyyspäivänä kirkkoon? — Huolehdin tehtävien jaosta Vantaan ruotsinkielisessä seurakunnassa ja mielestäni kirkkoherran kuuluu olla toimittamassa itsenäisyyspäivän jumalanpalvelusta. Muutenkin koen tilanteen itselleni luontevaksi. Olen Porvoon seudun veteraanien tukijajäsen. Mitä muuta päivääsi kuuluu? — Olen mukana laskemassa seppelettä myös Ruskeasannan hautausmaalle ja Hiekkaharjun muistomerkille. Kotona seuraamme televisiosta linnan juhlia niin kuin puoli Suomea. Olen itse ollut linnassa kerran, Mauno Koiviston aikana. Hän kävi joulukirkossa Inkoossa, jossa olin silloin töissä. Pisteillä 1–5, kuinka tärkeää on mielestäsi juhlia itsenäisyyttä kirkoissa ja eri yhteisöissä? — Annan 5 pistettä sille, että osoitetaan kiitollisuutta vapaasta maasta ja siitä, että voi itse päättää asioista ja siitä, miten toimia maailmalla.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Harry Piela Nikinmäki

Säästämmekö kirkon hengiltä?

Saara Vuorjoki

On oikeus ja kohtuus että myös Vantaan ruotsinkieliselle seurakunnalle suodaan oma seurakuntatalo. Seurakuntalaisemme ovat odottaneet vuosikymmeniä seurakuntataloa, joka vahvistaisi jäsenyyttämme, innostaisi vapaaehtoisia tulemaan mukaan toimintaan ja olisi lähellä lapsiamme ja nuoriamme. Monet luottamushenkilöt ovat monen vuoden ajan luvanneet meille Larsgårdenia, mutta valitettavasti lupaukset ovat unohtuneet, kun on tullut aika tehdä päätöksiä. Vaikka seurakuntamme on pieni, toivomme, että olisimme tasavertainen ja tervetullut yhteisömme jäsen. Kaikilla muilla Vantaan seurakunnilla on omat seurakuntatalot ja ne on rakennettu paikkoihin, joissa tilat palvelevat toimintaa ja Vantaan seurakuntien strategiaa. Me emme pyydä muuta kuin mitä meille kuuluu ja mitä kaikilla muilla jo on. Olemme esittäneet erilaisia ratkaisumalleja, joilla Larsgården voitaisiin rakentaa. Mikään muu seurakunta ei ole joutunut

etsimään vaihtoehtoja, vaan seurakuntayhtymä on aina löytänyt suoraan investointisuunnitelmista tarvittavat varat. Olemme esittäneet elinkaarimallia, koska yhtymän mielestä 2,5 miljoonan investointiin ei ole tarpeeksi varaa. Olemme ehdottaneet, että rakennettaisiin lainarahalla. Vantaan seurakunnat on valmis ottamaan lainaa, jotta muut investoinnit saadaan tehtyä, mutta ei Larsgårdenia. Olemme kysyneet kipukynnystä, paljonko oma koti seurakunnallemme saa maksaa. Seurakuntamme on myös ainoana yrittänyt löytää ulkopuolista rahoitusta, jotta saisimme haluamme kodin. Onko liikaa pyydetty, että Vantaan seurakunnat avustaisi ruotsinkielistä seurakuntaa 160 000 eurolla vuodessa kahdenkymmenen vuoden ajan, jotta saisimme rakennettua Larsgårdenin? On myös valitettavaa, jos päätös tehdään vain taloudellisin perustein. Olisi otettava huomioon myös kirkon tulevaisuus, toiminnallisuus sekä mahdollisuus rakentaa toimiva ja seurakuntien strategiaa tukeva kokonaisuus kirkonkylään. Tässä tilanteessa tulisi tehdä rohkeita ja toimintaa tukevia päätöksiä. Nyt tyydytään kuitenkin seuraamaan kirkosta eroamisen trendiä, eikä mietitä keinoja, miten trendiä käännetään. Larsgården on työkalu siihen. Herääkin kysymys, olemmeko me säästämässä kirkkoa hengiltä. Yhteisön voimaa mitataan sen perusteella, miten se kohtelee ja kohtaa yhteiskunnan heikoimpia ja huolehtii vähemmistöistään. Näillä mittareilla mitaten Vantaan seurakuntayhtymä on todella heikoilla jäillä ja sen tulevaisuudennäkymät ovat huonot.

Mitä mieltä olet?

Jan-Erik Eklöf yhteisen kirkkovaltuuston jäsen

Jarkko Karjalainen, 41, on Kanniston koulun vanhempia.

10 % Kajaanilainen

Olen kotoisin Kajaanista. Äiti ja veli asuvat yhä siellä, isä ja sisko ovat muuttaneet pois. Minä muutin Kajaanista parikymmentä vuotta sitten lakiopintojen perässä Helsinkiin. Lait kertovat, miten yhteiskunta on järjestetty, mitkä ovat yhteiset pelisääntömme ja miten ristiriitoja sovitellaan. Se kiinnosti. Osasyy alalle hakeutumiseen oli, että lapsuudenystävieni vanhemmat toimivat lakimiehinä.

90 % Vantaalainen

Asuin Helsingissä, kun tapasin nykyisen vaimoni silloisessa työpaikassani. Muutimme Kartanonkoskelle reilut kymmenen vuotta sitten. Kannistoon muutimme vuonna 2007. Asumme omakotitalossa lähellä Kanniston koulua, jota kaksi poikaamme käy. Olen koulun

johtokunnan puheenjohtaja. Työskentelen konsernilakimiehenä. Harrastan maastopyöräilyä miesporukassa, jonka kanssa käymme maanantaisin yhteislenkillä. Joukossa on eläkeikäisiäkin. Tänä syksynä osallistuin Tartossa järjestetylle maastopyörämaratonille.

Valokuvauskurssi. 3 vrk 240 €/hlö 6 vrk 473 €/hlö puh. (02) 727 5200 Kuljetukset Salon asemilta mahdollisia.

Hans von Schantz

Lenkille hiljentymään — Papilla on kyllä vapaa-aikaa, mutta ei pappeudesta pääse vapaallakaan eroon, sanoo Tuomo Kahenvirta.

Jotta jaksaisi Enemmistö kirkon työntekijöistä on tyytyväisiä työhönsä. Pettyneimpiä ovat kolmekymppiset.

etään tuskin yllättää tieto siitä, että suurin osa kirkon tekijöistä rukoilee päivittäin. Jumalanpalveluksiin he se sen sijaan osallistuvat laiskemmin — noin 70 prosenttia kirkon työntekijöistä käy jumalanpalveluksessa harvemmin kuin kerran viikossa, ja heistäkin osa on silloin töissä. Noin 800 kirkon työntekijää papeista puutarhureihin ja sihteereistä suntioihin vastasi viime keväänä kyselyyn, jossa selvitettiin, millaista tukea he tarvitsisivat hengellisessä elämässään. Kyselyn teetti työryhmä, jossa oli edustajia muun muassa kirkkohallituksesta ja seurakunnista. Kyselyn mukaan yli kolmasosa kirkon työntekijöistä on tyytymättömiä siihen, millaisia mahdollisuuksia kirkko tarjoaa hengellisen elämän hoitamiseen. Lähes puolet ilmoittaa kaipaavansa lisää tukea, erityisesti koulutusta ja hengellistä ohjausta. — Hengellisyys on kirkon työntekijöille työväline. Siksi sen hoitamista pitää tukea. Varsinkin papeilta edellytetään sisäistä kutsumusta ja omaa hengellistä vakaumusta. Se, miten oman uskonsa kanssa elää, näkyy työssä, sanoo työryhmän puheenjohtajana toiminut Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Raunio. Työryhmä linjaakin, että hengellinen elämä on osa työtä. Rukouksen pitäisi kuulua työyhteisön elämään ja työntekijöiden pitäisi saada mahdollisuus osallistua hengelliseen ohjaukseen ja esimerkiksi retriitteihin tai hengellisille kesäjuhlille työajallaan.

Eläkkeelle lähtijät tyytyväisiä Vajaa puolet kirkon työntekijöistä arvioi hengellisyytensä syventyneen viime vuosien aikana, kun taas yhdeksän prosenttia kertoo

etääntyneensä hengellisyydestä. Etääntymisen syiksi mainitaan muun muassa kirkon huono keskusteluilmapiiri, työssä tai elämässä kohdattu kärsimys ja yhteiskunnan kielteiset asenteet kirkkoa kohtaan. Etääntyneiden joukossa on paljon pappeja. Rauniota se huolestuttaa. — Kukaan, on hän sitten pappi tai insinööri, ei kestä kauan sellaista tilannetta, että on menettänyt uskonsa työnsä sisältöön. Silloin ei voi aidosti sitoutua tehtäväänsä ja seurakuntalaisiinsa. Jaksamisen kanssa on ongelmia lähes viidenneksellä vastanneista. Liiallisen työmäärän lisäksi jaksamista heikentävät työyhteisön ongelmat ja pettymys kirkkoon.

Rukous on tärkeää ●●

62 % kirkon työntekijöistä rukoilee päivittäin vapaa-ajallaan ja 36 % työtehtäviin liittyen. 5 % rukoilee vapaa-ajallaan harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei koskaan.

●●

76 % kokee saavansa rukouksesta tukea hengelliselle elämälleen.

●●

82 % hakee rukouksesta apua kriiseihin tai ahdistukseen.

●●

83 % saa käyttää työaikaansa rukoukseen.

●●

28 % käy vähintään kerran viikossa jumalanpalveluksessa joko työtehtävissä tai vapaa-ajalla.

●●

65 % saa iloa ja inspiraatiota työstään.

●●

72 % haluaa työskennellä erityisesti kirkossa.

Kirkon työntekijöistä on työhönsä melko tyytyväisiä 62 prosenttia, erittäin tyytyväisiä 22 prosenttia. Yksi suuri tyytyväisten ryhmä ovat ne, jotka ovat siirtymässä eläkkeelle. He ovat aktiivisimpia myös henkilökohtaisessa hengellisyydessään. — Voi olla, että nämä ihmiset ovat viihtyneet kirkon töissä eläkeikään asti siksi, että he alun perinkin ovat olleet tyytyväisiä, Raunio miettii.

Pettymykset etäännyttävät Vaikka työhönsä tyytymättömiä on vain kuusi prosenttia vastanneista, työnantajaan tyytymättömiä on enemmän. Reilu viidennes arvioi pettyneensä ainakin jossakin määrin kirkossa työskentelyyn. Pettyneiden joukkoon kuuluu erityisesti pappeja, diakoniatyöntekijöitä ja lastenohjaajia, jotka ovat halunneet nimenomaan kirkon töihin. Nyt heillä on liikaa töitä. He kaipaisivat Raamatun käyttöön innostamista, hengellistä identiteettiä vahvistavaa koulutusta ja rukouselämän tukemista. Pettymys kirkkoon ja etääntyminen hengellisestä elämästä kulkevat vastauksissa usein käsi kädessä. — Luultavasti on käynyt niin, että ihmiselle on tullut erilaisia pettymyksiä, minkä takia hän on tullut kriittisemmäksi ja joutunut pohtimaan asioita uudelleen, Sirkka-Liisa Raunio arvioi. Kyselyn perusteella erityistä tukea tarvitsisivat myös kirkossa 6–10 vuotta töissä olleet. Myös he ovat etääntyneet hengellisyydestä ja kokevat, ettei kirkko tarjoa riittävästi mahdollisuuksia hengellisen elämän hoitamiseen. Tässä ryhmässä on eniten 30–34-vuotiaita ja toiseksi eniten 45–49-vuotiaita. — Kolmekymppiset elävät ruuhkavuosia. Heillä on samaan aikaan pienet lapset ja haastava työ. Keski-ikäiset taas saattavat kaivata sisäisyyttä ja erilaista lähestymistapaa työhön, Raunio pohtii. Hän huomauttaa, että työssä pitäisi voi-

Hakunilan seurakunnan nuorisotyön pappi Tuomo Kahenvirta kantoi pitkään huolta siitä, ettei hän hoida hengellistä elämäänsä tarpeeksi. — Sitten tajusin, että minähän hoidan sitä tosi paljon. Kristittynä eläminen on ihan tavallista elämää. Hengellisyyttä ei voi ulkoistaa tiettyyn hetkeen, esimerkiksi kirkossakäyntiin tai rukoukseen. Kahenvirta vihittiin papiksi kesällä 2004. Työt Hakunilan seurakunnassa hän aloitti jo puoli vuotta aiemmin. Kahenvirta pitää itseään etuoikeutettuna, koska saa työkseen palvella Jumalaa. — Vei jonkun vuoden, että suorittaminen muuttui hengelliseksi olemiseksi. Oivalsin, että jumalanpalvelukset eivät ole vain työtä. Se oli mullistava kokemus. Vapaa-ajallaan Kahenvirta käy kirkossa vain harvoin, mutta työssään hän paitsi toimittaa jumalanpalveluksia myös osallistuu niihin nuorten kanssa. Kirkkovuoden tekstit ja virret ovat työssä koko ajan mukana. Hiljentymistä ja rauhaa kaivatessaan Kahenvirta lähtee lenkille tai metsään. — Meillä on kaksi pientä lasta, joten kotona on jatkuva hälinä. Hengellistä hyvinvointia haen sieltä, mistä se tässä elämäntilanteessa on mahdollista: pienistä hetkistä. — Joku on viisaasti sanonut, että papin työ on pyhän näkemistä arjen ja kiireen sumentamissa asioissa. Minulle tämä valkeni esimerkiksi silloin, kun pahantuulisena ja kiireisenä leväytin laatikollisen rukoushelmiä kaupan parkkipaikalle.

da myös uudistua. Näköalattomuus on kuluttavaa.

Matkakumppanuutta tueksi Sirkka-Liisa Raunio kaipaisi keskustelua siitä, mikä on kirkon työntekijän identiteetti ja mikä hänen työssään on hengellistä, mikä ei. — Työntekijöiden fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista huolehditaan jo. Liikuntaseteleitä ja työnohjausta osataan käyttää, mutta jääkö hengellinen elämä yksityisasiaksi? Silloin siitä ei kysellä eikä puhuta, eikä sitä myöskään tueta. — Työnohjauksen rinnalla voisi tarjota myös hengellistä ohjausta ja matkakumppanuutta. Niissä ei ole kyse toisen tutkimisesta tai arvioinnista vaan yhdessä kulkemisesta ja kuulostelusta, Raunio sanoo. Kaisa Halonen

Raha ei ratkaise Jani Laukkanen

Miehellä pitää olla henkistä pääomaa, sanoo Anu Markkanen vierellään puolisonsa Simo.

nu Markkanen ei ole koskaan haaveillut varakkaasta kumppanista. Hänelle sopi aivan hyvin lähihoitaja Simo Kortelainen, joka käveli vastaan yhteisellä työpaikalla Vantaan kaupungin terveyspalveluissa. Terveydenhoitajana työskentelevän Anun omakaan palkkatili ei ole järin lihava, mutta hän ei kanna siitä huolta vaan ajattelee, että kun on pienet tulot, on pienet menotkin. — Simolla on henkistä pääomaa. Hänestä löytyy keskustelutaitoa ja sopivasti pehmeyttä. Hän pitää huolen siitä että minulla on elämässä aina, mitä odottaa, Anu kehuu. Kesähäitä Anun kanssa puuhaava Simo työskenteli nuorempana kaupan alalla.

●●

Vuoden 2011 lopulla suomalaisten keskimääräiset kuukausiansiot olivat 3111 euroa. ●●

Naisten tuntipalkat olivat keskimäärin 82 % miesten tuntipalkoista.

— Nykyään palkkani on selvästi pienempi, mutta huomaan arvostavani enemmän kaikkea sitä, mitä minulla on. Myyntimiehenä opin, että ihmiset, joilla on taloudellisesti kaikki tosi hyvin, valittavat helposti pienestä. He eivät näe, että Suomessa moni elää nykyään tosi kurjassa asemassa, Simo sanoo.

Samanlaisista lähtökohdista Olettamus, että naiset tahtovat naida varakkaan miehen, tuntuu vahvistuvan mediassa vuosi vuodelta. Esimerkiksi monissa amerikkalaisissa tvsarjoissa naiset etsivät rikasta miestä. Simo Kortelainen ja Anu Markkanen ovat vakuuttuneita siitä, ettei tällainen asenne istu Suomeen. Vaikka suomalaiset nuoret naiset saattavat haaveilla prinssistä, joka takaa mukavan elämän, tosielämässä heidän tähtäimessään on taloudellisesti itsenäinen elämä. Anna ja Simo alkavat käyvät läpi tuttavapariskuntiaan. — Minun ystäväpiirissäni naiset tienaavat miehiään vähemmän tai saman verran. Ei tule poikkeuksia mieleen, Anu toteaa. — Minunkin kaverini ovat löytäneet kumppanin samasta työ- ja koulutusluokasta. Yksi poikkeus tulee mieleen. Hän on raksamies, joka elää yhdessä hyvätuloisesta perheestä tulevan naisen kanssa. Mutta ei naisella itsellään mikään iso palkka ole, Simo summaa.

Kodikas olo Anu on huomannut, että hänen tuttavapiirissään naiset ja miehet ovat yleensä löytäneet toisensa omista arkisista ympyröistään. — Luulen, että ihminen on kotonaan aikalailla samanlaisista lähtökohdista tulevan kanssa. Jos ollaan lähtöisin ihan erilaisista maailmoista, se ei voi olla näkymättä olemuksessa ja käytöksessä, Anu sanoo. — Ehkä jonkun Westendistä kotoisin olevan ja kauppakorkeakoulun käyneen naisen olisi vaikea löytää yhteistä säveltä tavallisen taksikuskin kanssa. Ne maailmat eivät vaan kovin helposti kohtaa, Simo miettii. Myös ympäristön paine voi kuristaa suhdetta. — Jos esimerkiksi naisen ystävät eivät voi hyväksyä miestä, yhdessä pysyminen vaatii aika vahvaa itsetuntoa. Entä miten paljon vaikuttaa suhteeseen, jos vanhemmat sanovat ”oisit sä paremmankin saanut”? Simo pohtii.

Kolhuista oppii, mikä on tärkeintä Yhden teorian mukaan raskaat erokokemukset tekevät ihmisen haluttomaksi sitoutumaan ellei siitä ole taloudellista hyötyä. Ensirakkaudet voivat olla idealistisia, mutta myöhemmin sitoutumista harkitaan kylmän rationaalisesti. — Minä kyllä laskelmoin nykyään vähemmän. Olen varmempi kuin nuorempana. Uskon, että kaiken kokemani jälkeen ymmärrän nyt paremmin, mikä on oikeasti tärkeää ja miten suhde kestää, sanoo 37-vuotias Simo Kortelainen. Anu Markkanen, 45, on samoilla linjoilla: — Nuorena minulla oli hirveästi odotuksia ja yritin muokata miestä mieleisekseni. Nykyään ymmärrän, että jos toinen haluaa röhnöttää sohvalla, ei se ole minulta pois.

Natalia Kisnanen

Millaisesta miehestä naiset unelmoivat? ”Minulle on aivan olennaista, että kumppani seisoo taloudellisesti omilla jaloillaan. En voisi solmia parisuhdetta huithapelin kanssa, kun itse olen säästäväinen ja harkitseva rahankäyttäjä. Taloudellinen epävarmuus on minulle raskasta. Ajattelen, että huonosti hoidetut rahaasiat hajottavat perheitä. Parikymppisenä suhteeseen lähtiessäni en osannut ajatella näin, mutta toisella kierroksella sitäkin enemmän. Tienattu rahasumma ei kuitenkaan ole merkityksellinen, vaan se, että molemmat kantavat taloudellista vastuuta perheestä.” Saara, 30

”Jos mies kokee olevansa omalla alallaan ja on ylpeä siitä mitä tekee, olisin oikein mielelläni hänen kanssaan vaikka hän kuuraisi lattioita tai pesisi puluja. Neljä vuotta ahkerasti miehiä treffailleena sinkkuna opettivat kuitenkin, että miehissä on paljon ”et sä mua kuitenkaan halua kun olen vain raksamies” -asennetta. Yleensä jo heti ensimmäisessä viestissä treffipalstalla alkaa itsensä vähättely ja minun mollaukseni, että en kuitenkaan halua mitään enempää. Sellainen saa mielenkiintoni katoamaan. Ehkä median yleistys siitä, mitä naiset haluavat, on vaikuttanut siihen, että matalapalkka-aloilla työskentelevillä miehillä on huono itsetunto.” Maija, 30

”Rakkaussuhde vaatii hirveästi työtä ja energiaa. Olen useasti särkenyt sydämeni ja käynyt läpi vaikean avioeron. Haaveilen omasta lapsesta ja miehestä, jonka kanssa uskaltaisin tehdä lapsen. Parisuhteessa ei kuitenkaan enää ole minulle maagista hohtoa. Viihdyn sinkkuna, ja minulla on kiinnostava, hyväpalkkainen työ. Miehen pitäisi olla vähintään yhtä itsenäinen kuin minä ja tehdä elämästäni vielä mukavampaa kuin se jo on, jotta jaksaisin alkaa nähdä vaivaa hänen takiaan.” Tinja, 35

”Monelle tutulle naiselle oli nuoruudessa tärkeää miehen tai poikaystävän hyväpalkkainen työ. Joitakin avioliittoja on sittemmin päättynyt, ja toisella kierroksella nainen on sitten tyytynytkin pienempipalkkaiseen tavalliseen duunariin. Esimerkiksi insinöörin jälkeen leipomon kuljetusten järjestelijään eli ”pullakuskiin”, yrityskonsultin jälkeen myyjään, menestyvän lääkäriyrittäjän jälkeen perushoitajaan. On huomattu, että raha ei tuokaan onnea ja rakkautta.” Hannele, 47

a Markku Mattila

Suklainen työ

ummia ja vaaleita viuhkan mallisia Geisha-konvehteja liukuu tasaiseen tahtiin metrien pituisella linjastolla. Siinä menevät Fazerin Vantaan tehtaan tämän vuoden viimeiset joulumakeiset. Linjastolla, tarkemmin sanottuna rivitys 120-linjalla, häärii Jonas Donner, 26, syöttäen konvehteja tarjottimilta robotin järjesteltäviksi. Työtä makeistehtaassa rytmittävät sesongit. Yhteensä Fazerilla valmistetaan noin 5 miljoonaa kiloa joulukonvehteja. Ylivoimaisesti suosituin joulusuklaa on Pätkis-konvehti. — Joulukarkkeja on alettu tehdä jo kesällä, ja oikeastaan niitä tehdään vain lokakuun loppuun. On erikoistapaus, että vielä joulukuun alussa valmistetaan joulumakeisia, huikkaa Donner koneen melun keskeltä. Kun joulumakeisten myynti on lähtenyt käyntiin hyvin, tehdään niitä tarpeen vaatiessa lisää, kuten nyt. Toisaalla talossa valmistaudutaan jo pääsiäiseen: Mignon-munien valmistus on juuri alkanut. Konvehtilinjalla otetaan pois vialliset karkit, pakataan konvehdit rasiaan ja kelmutetaan rasiat. Lopuksi ne päätyvät lavoihin odottamaan kauppoihin kuljetusta. Kahdeksan tunnin vuoron aikana lavoja saadaan täyteen viitisenkymmentä. — Konvehdin matka linjalla kestää muutaman minuutin. Homma on hieman yksitoikkoista, mutta taukojen välissä vaihdetaan työntekijöitä niin, että kenenkään ei tarvitse tehdä samaa pitkään.

Maistelutyötä Espoossa asuva Jonas Donner on ollut Fazerilla töissä neljä vuotta. Työhön kuuluu muun muassa raaka-aineiden kuljetusta trukilla, pakkauslinjalla työskentelyä ja keittiön puolella suklaan valmistusta. — Työ on monipuolista. Kun aloitin, ajoin trukkia. Olen halunnut tehdä muitakin töitä, ja täällä se on mahdollista. Pääosin olen ollut keittiössä valmistamassa konvehtien täytteitä. Linjastolla olen sesonkiaikoina lähinnä tuuraamassa ja auttamassa.

Jonas Donner valmistaa esimerkiksi Geisha-konvehteja. Keittiössä viikko alkaa ajolistan katsomisella. Siitä selviää, mikä on viikon tavoite, eli mikä määrä konvehteja on tarkoitus saada valmistettua. — Katson reseptikirjasta ohjeen ja haen raaka-aineet ja aromit. Suklaa sekoitetaan kahdessa 300 kilon padassa. Toinen tekee konvehdin kuoren ja minä valan täytteen sen sisään, Donner antaa esimerkin Geisha Harmonyn valmistuksesta. Työnkuvaan kuuluu myös suklaan syömistä. — Työ keittiössä edellyttää jatkuvaa maistelua ja laadun tarkkailua. Päivän aikana saatan syödä kymmeniä konvehteja. Monelle työ suklaatehtaalla voisi olla unelmahomma. Onko se sitä Donnerille? — Olen unelma-ammatissa, virnistää makealle persoksi tunnustautuva mies ja li-

sää voivansa elää suklaalla, jos olisi tarve. — Lisäksi talossa on hyvä yhteishenki. Tässä linjastollakin on eri-ikäisiä ja erikulttuuritaustoista tulevia ihmisiä. Moni on opiskelija, joka tekee kausihommia. Vuoden päästä porukka voi taas olla ihan uusi.

Makean vastapainoksi liikuntaa ja purkkaa Jonas Donner on koulutukseltaan puuseppä. Omalta alalta ei löytynyt töitä ja hän päätyi Fazerille. — Tämä talo on miellyttävä paikka olla, vaikka vähän meluisa. Todennäköisesti edessä on pitkäkin ura. Kun viettää päivät suklaata valmistaen, ei se enää kotona maistu. — Tykkään suklaasta, mutta nykyään syön sitä siviilissä hyvin vähän. Hampaat

eivät kestä niin paljon sokeria. Täällä tulee syötyä ksylitolia makean vastapainoksi, mutta se taas närästää vatsaa, joten ylimääräistä suklaata ei tee mieli. Näin joulun alla on tosin kotona Dumle-suklaakalenteri. Hän kertoo myös liikkuvansa makean työn vastapainoksi. Muuten työ voisi näkyä hampaiden lisäksi myös vyötäröllä. Rivitysosastolla on huumaavan makea tuoksu, joka on yhdistelmä eri suklaista. — Siihen tottuu. Ei täällä viihdy jos ei tykkää makeasta, mutta jos tykkää niin tämä on hieno paikka olla töissä. Suklaata työkseen tekevän oma suosikki maun puolesta on Mignon-muna. — Se on suosikkini, koska sitä tulee syötyä niin harvoin. Toinen, josta tykkään, ovat Fazermint-konvehdit. Lotta Numminen

”Työ keittiössä edellyttää laadun tarkkailua. Päivän aikana saatan syödä kymmeniä konvehteja.” Vantaan teillä Lotta Numminen

Rajasilta antoi nimen Siltamäelle

elsingin ja Vantaan rajalla, Kirkonkyläntien päässä on vanha kivisilta, josta Helsingin puolelle jäävä Siltamäen alue on saanut nimensä. Keravanjoen yli johtava holvisilta tunnetaan ainakin Brobackan, Siltamäen, Kirkonkylän ja Keravanjoen siltana. Sillan arvioidaan olevan peräisin 1870-luvulta. Alueen nimi Brobacka on tunnettu jo 1600-luvulla. Suomalainen käännös Siltamäki otettiin käyttöön 1900-luvun alussa. Viralliseksi kaupunginosan nimeksi se vahvistettiin vuonna 1959. Museoitu kevyen liikenteen käytössä oleva silta kunnostettiin vuonna 2000 Helsingin ja Vantaan yhteistyönä.

Tiedätkö hauskan tien? Vinkkaa siitä: lotta.numminen@evl.fi

Osuuskunnan ulkoseinän graffitissa on katkelmia Franciscuksen Aurinkolaulusta.

Pauli Annala, Eeva Vitikka-Annala, Anja Ghiselli ja Taina Pajunen perehtyvät seimentekoon.

Seimi tuo armon aiv

San Damianon osuuskunta Itä-Uudellamaalla seuraa Franciscus Assisilaisen esi

Päivittäiset rukoushetket kannattelevat San Damianon osuuskunnan elämää.

Eeva Vitikka-Annala on tehnyt uran kotiäitinä.

Osuusku

van lähelle

imerkkiä jouluseimen rakentamisessa.

unnan jäsenet pyrkivät elämään yksinkertaisuudessa.

anhan navetan ylisillä seisoo seimen ranka. Mariasta ja Joosefista on jäljellä vain tukit, joiden päälle hahmot aiemmin rakennettiin. Syöttökaukalossa on olkitukko muistuttamassa pienen Jeesuksen

ensimmäisestä leposijasta. Lapinjärvellä sijaitseva San Damianon osuuskunta on viettänyt kuutena vuotena jouluhartautta seimen äärellä. Nyt paikallisesta seurakunnasta lainattu seimi on palautettu takaisin kirkolle. Seitsemättä tallihartautta varten osuuskunnan on rakennettava uusi seimi

Franssin askelissa San Damianon osuuskunnan nimi viittaa italialaiseen kirkkoon, jossa pyhän Franciscus Assisilaisen kerrotaan saaneen mystisen näyn. Näyssä kirkon krusifiksi puhui hänelle ja kehotti korjaamaan kirkon. Franciscus otti viestin kirjaimellisesti ja ryhtyi kunnostamaan jo kohtalaisen huonossa kunnossa ollutta kirkkoa. Osuuskunta pyrkii noudattamaan elämässään Franciscuksen aloittaman fransiskaaniliikkeen ihanteita: yksinkertaisuutta, veljeyt tä ja sisaruutta sekä kuuliaisuutta. San Damiano järjestää muun muassa kursseja ja retriittejä. Päiviä kannattelevat säännölliset rukoushetket. Suhtautuminen Franciscus Assisilaiseen on leppoisaa: osuuskuntalaisten puheissa rakas pyhimys on Franssi vaan. — Franciscuksen seuraaminen on Kristuksen seuraamista. Kaikki eivät pysty samaan kuin Franciscus, mutta hän muistuttaa, että se on mahdollista, Eeva Vitikka-Annala kuvailee yhteisön suhdetta esikuvaansa.

Pilttuista makuuhuoneiksi San Damianon osuuskunta syntyi kaksi vuotta sitten Pauli Annalan ja Eeva Vitikka-Annalan kodin yhteyteen Porlammin kylään. Perhe asuu osuuskuntarakennuksen vieressä omakotitalossa. Osuuskunnan talo on vanha navetta, josta kaavailtiin aikoinaan myös hevostallia. Talon pienet makuuhuoneet ovat ennen olleet hevosten pilttuita. — Jo ennen osuuskuntaa elämämme oli paljolti tällaista. Meillä kävi paljon vieraita, Eeva kertoo siskonmakkarakeiton hauduttelun lomassa. Eeva on puutarhuri ja teologi, mutta tehnyt myös parikymmenvuotisen uran kotiäitinä. Pauli toimii Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa systemaattisen teologian yliopistonlehtorina. — Paulin ajatus osuuskunnasta lähti siitä, että yliopistoteologiassa ei voi harjoittaa hengellisyyttä eli spiritualiteettia, Eeva toteaa.

”Nyt ollaan meillä!” Vastaukseksi Hengen ikävään löytyi osuuskunta, jossa on yhteensä seitsemän jäsentä. Heistä kaksi, Anja Ghiselli ja Taina Pajunen, tulee mukaan suunnittelemaan San Damianon jouluseimeä. Osuuskunnan jäseneksi haluavan täytyy seurata yhteisön elämää ainakin puolen vuoden ajan ennen varsinaista liittymistä. Kukaan jäsenistä ei asu osuuskunnassa, eivät edes Annalat. — Elämä jotenkin helpottuu, kun tulen kotoa pihan poikki tähän osuuskunnan puolelle. Tämä on yhteinen juttu. Kun tiloja otettiin käyttöön, yksi osuuskuntalainen huudahti: ”Nyt ei ollakaan enää Eevalla ja Paulilla, nyt ollaan meillä!” Kotoisuus näkyy muun muassa siinä, ettei osuuskunnan keittiönkaapeissa kerrota, mitä kaapit sisältävät. — Täällä ihmiset tekevät työtä ja oppivat pikku hiljaa, mistä mikäkin löytyy, Eeva toteaa porkkanoita kuorien.

Uusi Betlehem Jokajouluisen seimen rakentaminen on San Damianon osuuskunnalle erityisen rakasta,

Pyhä Franciscus on San Damianossa läsnä myös lasimaalauksena. koska seimiperinne oli Franciscukselle rakas. Seimen tarkoituksena oli Franciscuksen mukaan tuoda ensimmäinen joulu tähän hetkeen, ihmisten ihmeteltäväksi. Pauli Annala levittää pöydälle Italian autoilukartaston ja etsii pientä Greccion kylää. Sinne, mitättömälle syrjäseudulle, Franciscus rakensi ensimmäisen seimensä. Alueen pienviljelijäväestö eli niukkuudessa eikä kukaan omistanut viljelemäänsä maata. — Maaseudun ihmiset eivät olleet asutuskeskusten sokaisemia. He olivat Franssin mielestä tarpeeksi yksinkertaisia ymmärtääkseen joulun sanoman, Pauli selittää. Tuomas Celanolainen on kirjoittanut ensimmäisestä Greccion jouluseimestä Franciscuksen elämäkerrassa, joka ilmestyi pian tämän kuoleman jälkeen vuonna 1228. ”Kaikesta huokui köyhyys, nöyryys”, Tuomas kirjoittaa. Seimen henkilöt oli puettu hyvin yksinkertaisiin vaatteisiin. Greccion kylästä tuli yhdeksi yöksi uusi Betlehem. Seimen äärellä saarnannut Franciscus selvästi piti näkemästään. ”Lausuessaan ’Betlehem’ hänen äänensä pehmeni ja se kuulosti ikään kuin lampaan määinnältä”, Tuomas kirjoittaa.

Usko sykkii joka hetki San Damianon tämänvuotinen seimi-idea ei ole kuvaelmien perinteisimmästä päästä. Siinä Marialla on erityisen vahva rooli. Eeva on kaavaillut seimen keskipisteeksi kuvanveistäjä Goa von Zweygbergkin hylkypuista rakentamaa Maria-alttaria. Sille levitetään oljista muistuttava pehmeä kultatyyny, jolle asetellaan pieniä kuvia ja patsaita Mariasta ja Jeesus-lapsesta. — Meidän suurin juhlamme on myös Jeesuksen äidin, Marian juhla. On suurta sokeutta, että luterilaisessa kirkossa hänet suljetaan pois Kristuksesta, Pauli toteaa. — Mariahan on jo itsessään alttari, koska hän kantoi Kristusta niin kuin alttari kantaa ehtoollisleipää, Anja Ghiselli jatkaa. Pauli avaa vanhaa kristillistä ajattelua, jonka mukaan Kristus syntyy kolmella eri tavalla: aikojen alussa Isästä, kerran Mariasta noin vuonna 0 ja yhä uudelleen ihmisen sydämessä. — On lohdullista ajatella, että Kristus syntyy meissä jatkuvasti, Taina Pajunen sanoo. Pauli nyökyttelee. — Kaikki amerikkalaistyyppinen puhe uskoontulosta vain kerran on yksipuolista ja liioiteltua. Suomessa pitäisi korostaa enemmän uskon jatkuvaa sykkimistä. Siksikin on hyvä, että San Damianossa aletaan rakentaa joka joulu uusi seimi, Eeva oivaltaa. — Se tukee ajatusta Kristuksen syntymisestä meidän sisällämme kerta toisensa jälkeen. Saila Keskiaho kuvat Sirpa Päivinen

Tallihartaus ke 19.12. klo 18 San Damianon osuuskunnassa, Tuurintie 8, Porlammi. Lisätietoja www.sandamiano.fi.

Tilaa lahjaksi heille, joista välität!

Vihan voimalla Marjo Niemi: Ihmissyöjän ystävyys. Teos 2012.

Marjo Niemen uusi romaani häiritsee ja kaihertaa, niin surullinen ja aggressiivinenkin se on. Romaanin päähenkilö on kolmissakymmenissä oleva kirjailija, joka kipuilee parhaan ystävänsä itsemurhan ja keskeneräisen romaaninsa kanssa. Kirjailija tuntuu elävän jonkinlaisen pyhän vihan voimalla. Hän saarnaa vääryyksistä, joilla eurooppalaiset yleensä ja kristinusko erityisesti ovat maailmaa kuormittaneet, ja julistaa ih-

Kirja

misen parantumatonta pahuutta. Hänen turhautumisensa yhteisen syyllisyyden äärellä purkautuu raivona. Romaanin sisällä kulkee toinen romaani, se, jota päähenkilö on kirjoittamassa. Se toistelee samoja synkeitä teemoja, hieman verhotummin vain. Vaikka Ihmissyöjän ystävyys on sisältönsä vuoksi paikoin uuvuttavaa luettavaa, Niemen tyyli on valloittava ja hurja. Parhaimmillaan Niemi on kuvail-

lessaan päähenkilön ja hänen ystäviensä jännitteisiä suhteita ja rosoista törmäilyä. Esimerkiksi alun hautajaiskuvaus on tarkkuudessaan vaikuttava. Jatkuvasta kiihkeästä saarnasta huolimatta Ihmissyöjän ystävyys ei ole yksitotinen. Siinä on paljon mustaa ironiaa, mikä ei tosin kevennä lukukokemusta, pikemminkin päinvastoin. Kaisa Halonen

Tilaa Askel 4 kk

19€ (norm. 30 €)

Jouluna haluamme antaa lahjoja, joista on hyötyä ja iloa. Jotain sellaista, jolla on meille itsellemmekin merkitystä. Moni on saanut lohdutusta ja voimia Askel-lehdestä. Sen mielenkiintoiset haastattelut ja kiinnostavat kolumnit tuovat sisältöä elämään ja auttavat jaksamaan. Tässä levottomassa ajassa se kertoo viestiä uskosta, toivosta ja rakkaudesta ensimmäisen joulun tavoin.

Joulukorttien sijasta olemme lahjoittaneet Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien keräyksen kautta perusoppikirjat kahdeksan kyläkoulun kirjastoon ja työkirjat 30 lukutaito-oppilaalle Aasiassa.

Toivotamme yhteistyökumppaneillemme Hyvää joulua! Vantaan seurakuntien yhteisten palveluiden yksiköt: hallinto, henkilöstöpalvelut, kasvatus, keskusrekisteri, kiinteistö- ja tilapalvelut, sairaalasielunhoito, tietohallinto, Vantaan Lauri sekä viestintä.

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.12.2012 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 9 % ja Digilehden 23 %. 1.1.2013 lähtien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

Sähköposti

Puhelin

Postinumero ja -toimipaikka

Osoite

Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Puhelin

Postinumero ja -toimipaikka

Osoite

Nimi

SAAJA (jos eri kuin maksaja) Vantaan Lauri 42/12

Nimi

TILAAJA/MAKSAJA

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Lahjaksi

Voit tehdä tilauksen myös: Puhelimitse: 020 754 2333 Sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi Verkosta: www.askellehti.fi/joulutarjous

Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 4 kk hintaan 19 € (norm. 30 €).

Tilauskortti

Askel maksaa postimaksun.

Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki

Tilaa lahjaksi ajatuksia herättävä Askel-lehti.

www.vantaanlauri.fi 10

Välitämme.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi, tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaa arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää! Debora Kotihoito

Debora Fysio

Hoivakoti Harmonia

010 320 8844

010 320 8830

010 320 8848

Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

L Ä Ä K Ä R I E N KO T I K ÄY N N I T • KO T I S A I R A A L A • S E N I O R I PA LV E L U T

Vain soitto, ja lääkäri tulee kotiisi. 020 741 9970 Tarjoamme ihmisläheistä ja helposti saatavaa hoitoa Kotihoitopalvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja pääkaupunkiseudulla.Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja välittävää huolenpitoa ja hoitoa kotiisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi. asiakkaan tarpeiden mukaan.

www.lahilaakarit.

Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset, soita Lähilääkäri kotiisi!

Ihmisläheistä hoitoa kotona.

Cata Portin/Teos

Ulla-Lena Lundberg on kirjoittanut romaanin, jossa luotetaan tarinan voimaan.

Ihanasti vanhanaikainen Ulla-Lena Lundberg: Jää. Teos ja Schildts & Söderströms 2012.

Toivottavasti Finlandia-palkinto saa ihmiset kiinnostumaan Ulla-Lena Lundbergin teoksesta Jää. On elämys lukea pitkästä aikaa romaani, jossa luotetaan tarinan voimaan. Konstailematonta, rauhallista kerrontaa kannattelevat suuret, ajattomat teemat, kuten usko, sitoutuminen ja ystävyys. Jään päähenkilö on nuori pappi, joka vaimonsa ja pienen tyttärensä

Kirja

kanssa muuttaa kaukaiseen saaristoseurakuntaan. Aurinkoinen, sydämellinen pastori ja hänen kipakka, toimelias rouvansa ovat päättäneet kotiutua seurakuntaansa. Samalla he joutuvat vanhojen ristiriitojen ja ennakkoluulojen jakamassa yhteisössä jonkinlaisen sovittelijan asemaan. Jää sijoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Monesta asiasta on vielä puutetta, mutta silti saariston väki suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti. Puuhataan siltaa ja terveysasemaa. Arkisten askareiden, yhteisön

elämän ja jumalanpalvelusten seuraaminen on nykylukijasta oudon lumoavaa, eksoottistakin. Saariston kesä on lyhyt ja meri arvaamaton läpi vuoden. Ihmisten elämää ympäröi suuri ja hallitsematon luonto, jossa vallitsevat ikiaikaiset voimat. Jumalaan saariston väellä tuntuu olevan mutkaton keskusteluyhteys, mutta meren kanssa ei voi neuvotella eikä luonnon oikkuja ennustaa. Siitä syntyy Lundbergin romaanin kauneus ja tragiikka.

Vocca-lahjapakkaus Ihana lahja jaloille tilaa suoraan valmistajan verkkokaupasta

www.vocca.

Kaisa Halonen

tai tilaa puhelimitse +358 2 250 6620, +358 41 457 8218

Arvoituksia ja salaisuuksia Monika Fagerholm: Lola ylösalaisin. Teos 2012.

Monika Fagerholm on romaanien rakentajana omassa sarjassaan. Kyse ei ole vain siitä, miten hän hallitsee lukuisat henkilönsä ja aikatasot. Kyse on siitäkin, miten hän punoo kuvion, jossa risteävät toisaalta yhdentekevät asiat ja toisaalta sellaiset tapahtumat, jotka jättävät jälkensä henkilöiden koko loppuelämään. Tärkeää on sekin, mitä ei kerrota.

Kirja

Fagerholmin tuotanto, kärjessä vuonna 1998 ilmestynyt Diiva, avaa erilaisia näkökulmia teini-ikäisten samaan aikaan hauraaseen ja raadolliseen maailmaan. Tässäkin romaanissa teini-ikäiset tuntuvat edustavan jonkinlaista ydinminuutta. Aikuisuus on sitten kuin paperinuken mekko, joka ripustetaan päälle — ja jonka koko ajan pelkää luiskahtavan pois.

Sisältää jalkakylvyn, oliivivoiteen, sekä synteettisen hohkakiven.

Lola ylösalaisin on melkein dekkari ja enemmän kuin tyylipuhdas dekkari. Pienessä rannikkokaupungissa tapahtuu murhia, mutta tapahtuu siellä muutakin selittämätöntä. Mahdollisia ratkaisuja näyttäisi olevan useampia eikä mikään ole tarkalleen oikea. Ja juuri siksi kaikki toimii: syntyy kiehtova taideteos.

Ruissalontie 6, 20200 Turku, Finland

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 16.12. klo 14 Taistelu pahaa vastaan Kerttu Nygren ja Raimo Vanninen

Kaisa Halonen

HERÄNNÄISSEURAT Su 16.12. klo 16 Jouluveisuut Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Samuli Korkalainen ja Silja Siltanen. Klo 18 Kotiseurat Jaana ja Jussi Lesceliuksella, Lammaskatu 24, Järvenpää. To 20.12. klo 18 Jouluveisuut Virkkalan srk-salissa, Virkkalantie 1, Lohja.

Joulukonsertti Joulukonsertti - perinteiset kauneimmat joululaulut -

- perinteiset kauneimmat joululaulut Joulukonsertti Tik k u rilan M iesk u oro

Tikkurilan Mieskuoro

- perinteiset kauneimmat joululaulut - Pek k a Itk on en Joh taa

Säestys, Ju h a Pau k k eri

Karin Taukar Tik k uJohtaa rilan M iesk u oro

Yk sin lau lu , Pek k a Itk on en Tik k u rilan M iesk u oro Joh taa Pek k a Itk on en

olan Joh taa Pek Evi k a Rek Itk on enk irk k o Säestys Kant

tiistain a 20.12 k lo 19:00

Säestys, Ju h a Pau k k eri Yk sin lau lu , Pek k a Itk on en

Leikin asia.

Solisti Annaliisa Säestys, Ju h a Pau kPillak k eri

Pyh än Lau rin k irk k o Rek olan k irklau k o lu , Pek Yk sin k a Itk on en tiistain a 20.12 k lo 19:00torstain a 22.12 k lo 18:00 ja 20:00

Tikkurilan kirkko maanantaina Pyh än Lau rin k irk kolan o 17.12. Rek k irk kklo o 18.30 En n a kko va ra u ks e t: p u h 0400-270750

Lip u t:kAiku is e t:15ja€, 20:00 La p s e t torstain a 22.12 lo 18:00

a lle 12v . 10 € a lle 6v . ilm a is e ks i

tiistain a 20.12 k lo 19:00 Liput: *aikuiset 10 e * lapset alle 12 v. 5 e * alle 6 v. ilmaiseksi En n a kko va ra u ks e t: p u h 0400-270750

Lip u t: Aiku is e t:15 €, La p s e t a lle 12v . 10 € a lle 6v . ilm a is e ks i

Pyh än Lau rin k irk0400 k o 270750 Ennakkovaraukset: puh.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

torstain aEnnakkomyynti: 22.12 k lo 18:00 ja 20:00 Tikkurilan Kirjakauppa Kuorolaiset ennen esitystä ovelta

En n a kko va ra u ks e t: p u h 0400-270750

Lip u t: Aiku is e t:15 €, La p s e t a lle 12v . 10 € a lle 6v . ilm a is e ks i

Palveluja tarjotaan

Musiikkia Vantaan kirkoissa 13.–31.12.

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% Maanrakennus Lin-Vep www.lin-vep.fi p. 0400 619 111 KOTIAPU NAULA JA VASARA Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477. IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Hammashoitoa Kanttorit Hannu Niemelä, Hannu-Pekka Heikkilä, Pekka Soranummi ja Hannu Lehtikangas konsertoivat 17.12. Hämeenkylän kirkossa ja 19.12. Pyhän Laurin kirkossa. Hakunilan kirkko

●●

Hakunilantie 48 ●●

Hautauspalveluja Täyden palvelun toimisto forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus espoonlahti leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66640 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(Puheluhinnat: 0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●●

●●

Kivistön kirkko ●●

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous. Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

Vuokrata halutaan

Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikin naiskuoron ja lapsikuoron joulukonsertti la 15.12. klo 16.

Korson kirkko

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●●

●● ●●

●●

Merikotkantie 4 ●●

●●

PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Enkelit ensin paimenille lauloi su 16.12. klo 15. Valon Kaiun joulukonsertti. Slaavilaista musiikkia, J. S. Bachin kuoro- ja urkukoraaleja sekä rakkaimpia suomalaisia joululauluja. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Tulkoon joulu ma 17.12. klo 19. Neljän kanttorin joulukonsertti. Hannu Niemelä, Pekka Soranummi, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Laavatie 2

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi

Christmas Carols ke 19.12. klo 19. Kansainvälisiä joululauluja eri kielillä. Mukana Vesa Häkkinen, Kirsi HonkanenPunkari ja Hakunilan kirkon kuoro. Vapaa pääsy.

●●

Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterin joulukonsertti to 13.12. klo 19. Vapaa pääsy. Tenorissimo-konsertti la 15.12. klo 18. Esiintyjinä Reijo Ikonen ja Pekka Itkonen, laulu, Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen, harppu, ja Jussi Makkonen, sello. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Joulukonsertti to 20.12. klo 19. Anja Andersenin lauluoppilaat Vantaan musiikkiopistosta ja Kimmo Ruotsala, piano. Vapaa pääsy. Korson Mieslaulajien joulukonsertit la 22.12. klo 17 ja 19. Solistina Juha Riihimäki. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pappilankuja 3 ●●

●●

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Asianajajia ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

VANTAAN

Unikkotie 5, Vantaa

www.vantaanlauri.fi

Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti to 13.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Rekolan sekakuoron joulukonsertti to 20.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●●

Kerokuja 9

Vivace-kuorojen joulukonsertti ma 17.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Vaskivuoren lukion kuorojen konsertti to 13.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti pe 14.12. klo 19. Joululaulu seimellä su 16.12. klo 18.15. Musiikillinen joulukuvaelma Topeliuksen mukaan. Ohjaus, musiikin sävellys ja sovitus Matti Rankala. Topeliuksena näyttelijä Juha Muje. Kuoron ja laulusolistien lisäksi Kari Jerkku, urut ja piano, Olli-Pekka Tuomisalo, sopraanosaksofoni, käsikelloyhtye Sonuksen soittajia ja jousikvartetti. Tietäjinä Jarmo Ojala, Petri Pussila ja Tapio Leppänen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan Laulun joulukonsertti ma 17.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kun joulu on ti 18.12. klo 19. Vantaan Naislaulajien joulukonsertti. VanDaamit ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. JouluQ ke 19.12. klo 19. Qoro Quando -kuoron joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 12 / 6 e.

Pyhän Laurin kappeli

Länsimäen kirkko ●●

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti to 20.12. klo 19. Hannu Holman lauluoppilaat ja Anni Holma, piano. Vapaa pääsy.

●●

Joulukonsertti pe 14.12. klo 19. Mirja Aittamo, Teija Sotikoff, Simo Laakso ja Pekka Laakso, laulu, Heidi Utriainen, sello, ja Sirke Nieminen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Finnairin laulajien joulukonsertti la 15.12. klo 16. Finnair Singers ja Fin-

●●

nair Senior Singers. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Koko perheen joulukonsertti su 16.12. klo 20. Helsingin laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Lauruksen joulukonsertti ma 17.12. klo 19. Vantaan musiikkiopiston jousiorkesteri ja Pekka Laakso, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Taivas sylissäni ti 18.12. klo 19. Tikkurilan laulajien joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tulkoon joulu ke 19.12. klo 19. Neljän kanttorin joulukonsertti. Hannu Niemelä, Pekka Soranummi, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Matildan uni to 20.12. klo 18 ja klo 20. Tapiolan kuoro ja jousiorkesteri, Lumous Group ja urkutaiteilija Matti Pesonen. Käsikirjoitus, ohjaus ja musiikin sovitus Kalevi Olli. Liput alk. 26 e, www.lippu.fi. Fibo: Torellinen joulukonsertti pe 21.12. klo 18. Suomalaisen barokkiorkesterin joulukonsertti. Essi Luttinen, mezzosopraano. Liput alk. 15 e, www. lippu.fi Julens Glada Bud la 22.12. klo 18. HBK körens julkonsert. Evenemanget kostar 10 e vid förköp av koristerna, 15 e vid dörren.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●●

Balalaikkaorkesterin joulukonsertti pe 21.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●●

●●

JouluQ to 13.12. klo 19. Qoro Quandon joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 6 / 12 e. Natale con Aperto la 15.12. klo 19. Kamariorkesteri Aperton joulukonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tikkurilan mieskuoron joulukonsertti ma 17.12. klo 18.30. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Vantaan seurakunnat 13.12.–20.12.

Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 hakunilan.seurakunta@evl.fi

Virasto avoinna ma–to klo 9–16. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. hakunilan. seurakunta@evl.fi Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14. HowManyMothers-lauluyhtyeen Joulu ihanin -levyn voi ostaa virastosta.

Diakoniatoimisto Päivystys ti klo 9–11 Länsimäen kirkolla ja to klo 9–11 Hakunilan kirkolla. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio avoinna pe 14.12. klo 11–14. Suljettu 17.12.–9.1. Rukousryhmä perjantaisin klo 19. Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20–22.30 alakerrassa. Hakunilan kirkon kirppis avoinna la 15.12. klo 10–13. Eurolla kassillinen tavaraa. Messu su 16.12. klo 10. Sari Kokkonen, Tuomo Kahenvirta, Kirsi Honkanen-Punkari. Messun jälkeen puurotarjoilu. Aasikulkue Marian ja Joosefin kanssa lähtee klo 12 Kartanon jouluun Håkansbölen kartanolle. Kauneimmat joululaulut su klo 18–19. Riikka Jäntti. Diakonian joulujuhla ma 17.12. klo 11. Joulukirkko ja tarjoilua. Omaishoitajat ma klo 15–16.30. Joulujuhla. Ilosanomapiiri ma klo 18–20. Jari Araneva. Seuraavan kerran 14.1. Perhekerho ti 18.12. klo 9–11. Pientä tarjoilua ja kivaa yhdessäoloa. Seuraavan kerran 8.1. Senioreiden kauneimmat joululaulut ti 18.12. klo 13–14. Raamatturyhmä tiistaisin klo 18–20. Etsimme kiireettömästi Raamatusta sanomaa tämän päivän ihmisen arkeen. Rukoilemme myös ajankohtaisten aiheiden puolesta. Päivärukous ke 19.12. klo 12.30– 12.45. Seuraavan kerran 9.1. Christmas Carols — kansainvälisiä joululauluja eri kielillä ke 19.12. klo 19–20. Vesa Häkkinen, Hakunilan kirkon kuoro, Kirsi Honkanen-Punkari.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai 14.12. klo 11. Hartaus ja puurolounas kaikille. Toiminta jatkuu 11.1. Marttojen joulumyyjäiset la 15.12. klo 10–13. Myytävänä käsitöitä, leivonnaisia, joululaatikoita, arpajaiset. Ei messua su 16.12. Osallistumme yhteiseen joulutapahtumaan Hakunilan kirkossa alkaen klo 10 ja sen jälkeen Håkansbölen kartanolla. Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13. Vivace-kuorojen joulukonsertti ma 17.12. klo 19. Johtaa Mia Makaroff. Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti to 20.12. klo 19. Anni Holma, piano. Vapaa pääsy.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Perhekahvila maanantaisin klo 9–11.15. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11. Kauneimmat joululaulut la

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2

Nuorten ilta Lepaani tiistaisin klo 18–21. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11. Kauneimmat joululaulut pe 14.12. klo 19. Tuomo Kahenvirta, Kirsi Honkanen-Punkari. Nuorten messu ja joulujuhla su 16.12. klo 15–18. Sari, Tuomo, Margit, Nina, Jouko.

Muualla Kauneimmat joululaulut -tuokio su 16.12. klo 13.30 Kartanon joulu -tapahtumassa Håkansbölen kartanolla. Mukana myös Tiernapapit.

Kastettu

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.1. klo 12. Kirjana Aki Ollikaisen Nälkävuosi.

Lapsille ja perheille Joulukuvaelman harjoitukset to 20.12. klo 18 kirkolla.

Muuta toimintaa Ostariglögit pe 14.12. klo 16– 18 Pähkinärinteen ostoskeskuksessa. Jouluhartaus ti 18.12. klo 18. Lammaslammella valaistun kuusen ympärillä, minigolfkentän laiturin läheisyydessä. Laulamme kauneimpia joululauluja. Kauneimmat joululaulut ke 19.12. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 2 A. Jukka Nevala ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Kastettu Mio Aatos Oskari Airta, Eetu Olavi Hintsa, Venla Minea Matilda Salamäki, Lilja Lyydia Parvela, Gösta Kunto Suominen, Lotta Sinikka Hassinen.

Avioliittoon kuulutettu Jaana Kristiina Säisä ja Antti Tapio Kuusisto, Ari Marko Tapani Häiväläinen ja Erika Helena Salonen.

Hautaan siunattu Eila Irene Mäkinen 65v.

Nikolas Pyry Valtteri Vettenranta.

Avioliittoon kuulutettu Janne-Petteri Kupsanen ja Jaana Kristiina Pitkänen.

Hautaan siunattu Eila Maria Vehniäinen 81 v, Eila Synnöve Autio 79 v, Laila Kaarina Sarola 75 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455. Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472. Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Messu su 16.12. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Jaakko Kara , kanttori Hannu-Pekka Heikkilä, urkuri Miikka Lehtoaho, lapsikuoro. Kirkkokahveilla Hämeenkylän seurakunnan lapsikuoro Nomparellien Minä olen ihme! -levyn julkistamistilaisuus. Enkelit ensin paimenille lauloi -konsertti 16.12. klo 15. Kamarikuoro Valon Kaiku. Ohjelmassa slaavilaista musiikkia, J.S. Bachin joulunajan kuoro- ja urkukoraaleja sekä suomalaisia joululauluja. Katja Mäkiö, kuoronjohto ja urut. Vapaa pääsy. Ohjelma 7 e. Kauneimmat joululaulut 16.12. klo 18. Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Diakonian jouluruokailu ma 17.12. klo 12. Hämeenkylän seurakunnan alueen vähävaraisille. Tulkoon joulu -konsertti 17.12. klo 19. Hannu Niemelä, Pekka Soranummi, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. 20– vuotisjuhlakonserttisarjan päätöskonsertti. Ohjelma 10 e. Ensiapukoulutus vapaaehtoistyöntekijöille la 19.1. klo 10–14 nuortentilassa. Väliajalla keittoa ja kahvit. Ilm. marja.k.makila@ evl.fi, p. 050 554 0457.

Jani Laukkanen

Hakunila

15.12. klo 15–16. Liisa Pietilä, Riikka Jäntti, lapsikuoro Kuunloiste. Kauneimmat joululaulut ti 18.12. klo 19–20. Tuomas Heikkilä. Ilmoittautuminen Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmään. Kokoontumiset tiistaisin klo 13– 14.30 alkaen 15.1. Tule vauvan kanssa jakamaan kokemuksia ja ajatuksia äitiydestä yhdessä toisten äitien kanssa. Ryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille äidille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa alle puolivuotiaita. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Avoinna ma–pe klo 9–15. Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12. Huom! Päivystystä ei ole to 20.12. vaan pe 21.12. klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Vanhemman väen joulujuhla to 13.12. klo 11. Hartaus kirkossa ja jouluruoka seurakuntasalissa. Ruoka 10 e. Nuorten aikuisten lauluryhmä harjoittelee to 13.12. klo 17 kappelissa. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa mukaan! Naisten saunailta to 13.12 klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa. Vantaan musiikkiopiston puhallinorkesterien joulukonsertti to 13.12. klo 19. Vapaa pääsy. Tunnelmallinen iltarukous kynttilän valossa to 13.12. klo 20 kappelissa. Annele Rantavuori. Tenorissimo-joulukonsertti la 15.12. klo 18. Konsertissa esiintyvät tenorit Reijo Ikonen, Pekka Itkonen, harpisti Ulla Stina Uusitalo-Ikonen sekä sellisti Jussi Makkonen. Vapaa pääsy. Ohjelma 5e. Kolmannen adventtisunnuntain messu su 16.12. klo 10, Mari Liimatainen, Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit. Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 18. Risto Auvinen, kanttori Ursula Hynninen. Musiikissa avustaa Lumon puhaltajat, johtaa Inka Puhakka. Naisten raamattupiiri ma 17.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa Kauneimmat joululaulut ke 19.12. klo 19. Vesa Ruokonen, kanttori Ursula Hynninen ja jousikvartetti Jouheva. Rukousryhmä ke 19.12. klo 20. Joulukonsertti to 20.12. klo 19. Anja Andersenin lauluoppilaat Vantaan musiikkiopistosta esiintyvät. Säestys Kimmo Ruotsala, piano.

Lastenohjaaja Sirkka Vuorela osallistui lumileikkeihin Hämeenkylän kirkolla vuonna 2005.

Kirkko pukeutuu aina uuteen Hämeenkylän kirkko täyttää 20 vuotta.

otiseuturakas, lämminhenkinen ja aktiivinen. Näillä sanoilla Hämeenkylän seurakunnan kirkkoherra Jukka Nevala kuvailee aluettaan. — Seurakunta on rakennettu yhdessä. Kirkon työntekijöitä ei ole jätetty yksin, vaan seurakuntalaiset ovat halunneet olla aina mukana, Nevala kiittelee. Tänä vuonna Hämeenkylän kirkko viettää 20-vuotisjuhliaan. Hämeenkylän nykyinen kirkko vihittiin käyttöön 20.12.1992. Kirkko ei kuitenkaan ole ensimmäinen laatuaan. Paikalla on ollut kirkko jo 1960-luvulta alkaen. Alkuperäisen kirkon seinät rakentuivat Hämeenkylän tiilitehtaan tiilistä. Kun nykykirkon edeltäjä alkoi vuosien mittaan käydä ahtaaksi, lisätilaa haettiin persoonallisella tavalla. Vanhan kirkkorakennuksen ympärille rakennettiin uusi kirkko. Kuvataiteilijoilla, kuten Silja Rantasella ja Martti Aihalla, oli keskeinen

ja pe klo 9–15. Tule kahvittelemaan, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia. Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7. Hartaus ti ja to klo 11. Nuorten aikuisten raamis su 16.12. klo 14. Kulman kauneimmat to 20.12. klo 11. Lauletaan kauneimpia joululauluja Miika Kokkosen säestämänä, Risto Auvinen.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa. Nupe-kahvila perjantaisin klo 18–21 Nikinmäen seurakuntakodissa. Lisätiedot: Tero Fleminch, p. 050 461 0568.

Hämeenkylän kirkon 20-vuotisjuhlamessu su 23.12. klo 10.

leiden ja jouluisten koristeiden joukosta löydät joulutähden, joka johdattaa talliin Jeesus-lapsen luo. Seimikuvaelma seurakunnan nuorten esittämänä klo 15.30, 16.30 ja 17.30, tiernapojat klo 16 ja 17. Etsi vanha, tuttu joululaulu joka on piiloutunut yhteen Korson joulukadun näyteikkunoista. Vie vastauksesi Lumon aulaan, Kirkon Kulmaan tai kirkkoherranvirastoon 20.12. mennessä. Palkintona joulukori ja joululaululevyjä.

Kastettu Sofia-Aleksandra Matilda Liukkonen, Elmo Onni Abel Hujanen, Milla Helena Kristiina Pennanen, Taina Sofia Nieminen, Vilma Enni Ilona Laukkanen.

Varhaisnuorille

Hautaan siunattu

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 15.–18.2. tytöille ja 18.–21.2. pojille (huom. aika muuttunut). Hinta 60 e. Ilmoittautumiset: tytti.malinen@evl.fi (tyttöjen ja perheleiri) ja terho. kettunen@evl.fi (poikien leiri). Lisätiedot: www.vantaanseurakunnat.fi/korso/tytotjapojat.

Eeva Sirkka Aulikki Hyttinen 69 v.

Lapsille ja perheille

Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700, rekolan.seurakunta@evl.fi.

Syyskauden viimeiset perhekerhot to 13.12. Nikinmäessä, Surviaisenkuja 1 klo 9–11.30 ja pe 14.12. Korson kirkolla klo 9–11.30. Perhekerhot jäävät joulutauolle viikolla 51 ja alkavat jälleen loppiaisen perhetapahtuman jälkeen viikolla 2.

Kirkon kulma

Muuta

Merikotkantie 2

Joulupolku Ankkapuistossa su 16.12. klo 15. Kynttilöiden, enke-

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to

rooli uuden kirkon sisätilan suunnittelussa. Jukka Nevalan lempipaikka kirkossa on alttari. — Luonnollisesti se on tullut työn kautta tutuksi. Alttaritaulussa yhdistyvät menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus, jotka ovat kristinuskossa aina läsnä. Kuusi vuotta seurakunnan kirkkoherrana toiminut Nevala on erityisen iloinen Hämeenkylän korkeista kirkossakäyntiluvuista. — Kirkon suurin kaunistus ovat tietenkin seurakuntalaiset, hän myhäilee. Hämeenkylän kirkko juhlii kahta vuosikymmentään neljäntenä adventtisunnuntaina 23.12 klo 10. Juhlamessussa saarnaa rovasti Jaakko Rantasalo ja liturgina toimii Jukka Nevala. Musiikista vastaavat kanttori Hannu Rajakangas, oopperalaulaja, baritoni Hannu Niemelä, Hämeenkylän kirkkokuoro ja kvartetti mieskuoro Kvantosta. Messun jälkeen on tarjolla kirkkokahvit ja juhlaohjelmaa.

Rekola Kirkkoherranvirasto Avoinna ma–to klo 9–15. Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707. Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ti ja

to klo 10–12, sisäänkäynti E-rapusta.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, vahtimestari p. 09 830 6710 tai 050 590 3495.

Torstaipiiri 13.12. klo 13. Messu 16.12. klo 10, liturgi Ben Ahlroos, saarna Jarkko Korhonen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. Pipari ja glögi messun jälkeen. Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 17. Kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja laulu- ja soitinyhtye Kantelettaret. Yläovi auki aikuisille ma 17.12. klo 18. Vapaaehtoisten joulujuhla ti 18.12 klo 18–20. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi ke 19.12. klo 9.30.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Keskusteluryhmä perheväkivaltaa kokeneille naisille to 13.12. klo 17. Raamattupiiri to 13.12. klo 18. Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 19. Kanttori Noora Hultin.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe 14.12. klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma klo 13–15, seuraavan kerran 7.1.2013.

Nuorille Nuorten messu ja joulujuhla to 13.12. klo 18 Rekolan kirkolla, Ben Ahlroos, Noora Hultin ja nuorisotyöntekijät.

Vantaan seurakunnat 13.12.–20.12. Lasten joulukirkot kaikille alle kouluikäisille perheineen to 13.12. klo 9 ja klo 10 Asolan seurakuntasalissa, pe 14.12. klo 9 Päiväkummussa. Annaelina Tähtinen, Noora Hultin ja lapsityöntekijät. Taaperokerho to 13.12. klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa. Lasten kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 14 Rekolan kirkossa, mukana tv:stä tuttu Siina Hirvonen ja Rekolan koulun kuoro johtajanaan Noora Hultin. Perhekerhot jatkuvat ensi vuonna viikolla 3. Joulupolku perheille ke 19.12. klo 19 kirkolla. Tutustu joulun ajan tapahtumiin joulupolulla. Polun päätteeksi seimen äärellä lauletaan joululauluja sekä nautitaan glögiä ja pipareita. Pukeudu sään mukaan, ota myös oma taskulamppu!

Muuta Koivukylä ja kauneimmat joululaulut 40 vuotta to 13.12. klo 18 Koivukylän kirjaston auditoriossa, Päivi Peittola ja Sirkku-Liisa Niemi. Kauneimmat joululaulut ke 19.12. klo 10 Tuulikontissa, Konttitie 4.

Kastettu Tuomas Tapani Vepsäläinen, Akseli Juhani Puroranta, Anni Kristiina Liikamaa.

nu Bister. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kauneimmat joululaulut la 15.12. klo 18. Messu su 16.12. klo 12. Maria Koukkari, Päivi Helén, Iina Katila. Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 16. Mukana Omalla äänellä -lauluryhmä. Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 18. Mukana Pyhän Laurin kuoro. Koko perheen joulukonsertti – Helsingin laulu su 16.12. klo 20, johtaa Hanna Remes. Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. Lauruksen joulukonsertti ma 17.12. klo 19. Kuoroa johtaa Heidi Harinen, Vantaan musiikkiopiston jousiorkesteri, johtaa Juhani Lamminmäki, sekä Pekka Laakso, laulu. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Taivas sylissäni – Tikkurilan laulajien joulukonsertti ti 18.12. klo 19. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kuoroa johtaa SannaMaarit Hakkarainen. Tulkoon joulu -konsertti ke 19.12. klo 19. Neljän kanttorin joulukonsertti. Esiintyjinä Hannu Niemelä, Pekka Soranummi, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Ohjelma 10 e. Matildan uni to 20.12. klo 18 ja 20, Tapiolan kuoro ja jousiorkesteri, Lumous Group, urkutaiteilija Matti Pesonen, johtaa Pasi Hyökki. Käsikirjoitus, ohjaus ja musiikin sovitus Kalevi Olli. Liput alkaen 26 e, www.lippu.fi.

Pyhän Laurin kappeli

Hautaan siunattu

Pappilankuja 3

Elma Maire Eronen 94 v, Irja Dagmar Asunmaa 91 v, Tuulikki Tellervo Tarvainen 87 v, Väinö Armas Tahvanainen 85 v, Sisko Anneli Lehtimäki 63 v.

Jouluna Jumala syntyi to 13.12. klo 19, Corvus Laurencij -kuoron joulukonsertti, johtaa Samppa Laakso. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi

Avoinna ma–pe klo 9–15 Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12. Diakoniapäivystys on peruttu to 27.12, normaali päivystys jälleen ma 31.12. Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Joulukonsertti pe 14.12. klo 19. Mirja Aittamo, Teija Sotikoff, Simo Laakso ja Pekka Laakso, laulu, Heidi Utriainen, sello ja Sirke Nieminen, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Finnairin laulajien joulukonsertti la 15.12. klo 16. Finnair Singers, johtaa Pasi Eskelinen ja Finnair Senior Singers, johtaa Han-

Tikkurilan Hannat to 13.12. klo 9. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, klo 10.30 kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. JouluQ to 13.12. klo 19. Qoro Quandon joulukonsertti, johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 6/12 e. Laulupiiri pe 14.12. klo 13. Kahvio. Tea Polso. Natale con Aperto: kamariorkesteri Aperton joulukonsertti la 15.12. klo 19. Jouluista kamarimusiikkia ja yhteislaulua. Johtaa Jarmo Ahvenainen. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Yhteiskristillinen rukous-ja laulupiiri la 15.12. klo 15. Olotila. Messu su 16.12. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Heikki Leppä, Samppa Laakso. Raamatunlukupiiri – apokryfikirjat ma 17.12. klo 18. Betanian 4. kerroksen kokoushuone. Sansan radiopiiri ma 17.12. klo 18.30. Avoin raamattu- ja rukouspiiri. Neuvotteluhuone. Tikkurilan mieskuoro ry:n joulukonsertti ma 17.12. klo 18.30. Johtaa Karin Taukar. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Kirkon ruokailun joulujuhla vähävaraisille ja yksinäisille to 18.12. klo 12. Ehtoollishartaus klo 12. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti ti 18.12. klo 19. Esiintymässä muun muassa Vantaan

Leipää ja viiniä ➤

Anastasia Saarivirta, Alexa Lily Leona Rantahakala.

Avioliittoon kuulutettu Tuomo Tapio Korhonen ja Maiju Irene Lahtinen.

Hautaan siunattu Hanna Linnea Leskelä 93 v, Teuvo Kalevi Kangasmäki 81 v, Terttu Tuulikki Railo 64 v, Soile Kyllikki Laukkanen 60 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Miltä tuntuu olla äiti? Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä kokoontuu 15.1. alkaen tiistaisin klo 13–14.30 Pyhän Annan lastenkirkolla. Ryhmä on tarkoitettu äideille, joiden ensimmäinen lapsi on alle puolivuotias. Ilmoittautumiset liisa.pietila@evl.fi, p. 050 3377312. musiikkiopiston jousiorkesterit ja Minit-kuoro. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kauneimmat joululaulut ke 19.12. klo 18 ja 20. Kauneimmat joululaulut lapsille to 20.12. klo 9 ja 10.15. Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 13. Ilosanomapiiri to 20.12.klo 16. Neuvotteluhuone. Miesten raamattupiiri to 20.12. klo 18. Takkahuone. Omaishoitajien joulupuuro to 20.12. klo 11–13 Tikkurilan kirkon kahvio. Tilaisuuden jälkeen Kauneimmat joululaulut Tikkurilan kirkossa. Ilmoittaudu 17.12. mennessä p. 050 511 1674 tai sähköpostitse toomas.takala@evl.fi.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Kauneimmat joululaulut lapsille ti 18.12. klo 9.30. Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18. Mukana Quo Vadis -kuoro.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 14.12. klo 18.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 13.12. ei kokoontumista.

Lapsille ja perheille Huom! Avoin perhekerho, perhekerho, vauva- ja perheolkkari sekä vekkuli- ja päiväkerhot ovat joululomalla 17.12.2012–6.1.2013. Naiset sanan äärellä ma klo 10–

12. Lastenhoito järjestetty. Tikkurilan kirkon takkahuone. Avoimet perhekerhot Tikkurila pe klo 9.30. Kartanonkoski pe klo 14. Tammiston kerhohuone ma klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30. Torstaitupa to klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2. krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. Marja-Leena Koponen p. 050 434 5539. Pyhäkoulut Syyskauden viimeiset pyhäkoulut su klo 10 Tikkurilassa ja klo 11 Ilolassa. Pyhäkoulut jatkuvat jälleen 13.1.2013. Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Parkki on maksuton. Ilmoita lapsesi tekstiviestillä p. 050 5736235, viimeistään to klo 16 mennessä. Lisätiedot Päivi Romula, p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi. Koululaisten hiihtolomaleiri Kuntokalliossa 18.–21.2. Ilmoittaudu viimeistään 16.1.2013 sähköisesti www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu tai Enni Korhoselle, p. 050 526 9401. Leirin hinta 55 e.

Nuorille NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila. Iso 1D – koulutus 16.12 klo 16 Wintillä, Ylästöntie 35. Walkers nuortenkahvila pe 14.12. klo 19–22. Wintin ovet avoinna nuorille keskiviikkoisin klo 17–20.30. Ylästöntie 35. Nuorten Aikuisten Jouluateria Holmassa 17.12 klo 17.30. Ilmoittaudu: sonja.turunen@evl.fi.

Kastettu Elsa Olivia Martikainen, Rino Tarmo Olavi Shemeikka, Teemu Atte Juhani Mikluha, Kerttu Inari Amelie Piipponen, Saara Vilhelmiina Moijanen, Pauliina Heidi Helen Hietaniemi, Mila Helmi

Avoinna ma–pe klo 9–15. Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystykset Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2. krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726.

19.12. klo 18–20 St. Martinin kappeli. Jari Araneva avaa evankeliumitekstejä. Joh. 7. ja 8. JouluQ, Qoro Quando -kuoron joulukonsertti ke 19.12. klo 19. Joht. Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 6/12 e.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 14.12. klo 19. Musaiikin joulukonsertti la 15.12. klo 16. Marja-Vantaan musiikkiopisto Musaiikin naiskuoro ja lapsikuoro. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut ti 18.12. klo 19. Mahdollisuus kiertää tunnelmallinen joulupolku Kivistön kirkon Hiljaisuuden polulla tunti ennen kauneimpia joululauluja ja puoli tuntia tilaisuuden jälkeen. Kauneimmat joululaulut ke 19.12. klo 10.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Kauneimmat joululaulut su 16.12. klo 18.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 13.12. klo 18.30. Toivon tuulet su 16.12. klo 17.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Kauneimmat joululaulut ke 19.12. klo 18.

Myyrmäen kirkko

Vantaanlaakson kerhohuoneisto

Uomatie 1, p. 09 830 6429

Naapurinkuja 2

Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 13.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. Kauneimmat joululaulut pe 14.12. klo 10. Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti pe 14.12. klo 19. Vapaa pääsy. Kauneimmat joululaulut la 15.12. klo 18. Messu su 16.12. klo 10. Teemana Esteetön pääsy kirkkoon. Saarna ja liturgia Maari Santala, avustava pappi Sanna Uusitalo, kanttori Maija Maltela. Joululaulu seimellä -kuvaelma su 16.12. klo 18.15. Musiikillinen joulukuvaelma Topeliuksen mukaan. Ohjaus, musiikin sovitus ja johto Matti Rankala. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Vantaan Laulun joulukonsertti ma 17.12. klo 19. Joht. Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Riemuitse alla tähtien – nuorten joulukonsertti ti 18.12. klo 18 St. Martinin kappeli. Soittamassa ja laulamassa nuorisotyöntekijöitä, apuohjaajia ja nuoria vapaaehtoisia. Vapaa pääsy, ohjelma 2 e. Glögitarjoilu. Vantaan naislaulajien joulukonsertti Kun joulu on ti 18.12. klo 19. Vantaan Naislaulajat joht. Ari Pärnänen, VanDaamit joht. Kaisa Pärnänen, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke

Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18.

Pikku Taivas Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis ti 18.12. klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Kastettu Julius Pekka Anteroinen, Rasmus Oliver Korkalainen, Onni Eemeli Tapani Maunola, Aura Liisa Helena Pietikäinen, Mimmy Jeni Stingl, Mimosa Jewel Stingl, Aaron Oliver Vikholm.

Avioliittoon kuulutettu Eero Juhani Saastamoinen ja Stiina Irene Kamppuri, Henri Matias Salmi ja Sini Annika Tuovinen.

Hautaan siunattu Marja Helena Mattila 90 v, Pauli Viljami Stark 84 v, Maila Elli Tellervo Kämppi 72 v, Terttu Marjatta Marttinen 71 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294, e-post: vandasvenska@evl.fi.

Öppet: månd–fred kl. 9–13. Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Ensi sunnuntai on kolmas adventtisunnuntai. Sen teema on Tehkää tie kuninkaalle. Päivän tekstit ovat Ps. 85:9–14, Jer. 3:21–25, 1.Kor. 4:1–5, Matt. 11:2–10.

Raivaa tilaa Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien. Matt 11: 10

Sirpa Päivinen

Lapsille ja perheille

ohannes Kastajasta puhutaan yleensä juhannuksena, mutta yllättäen myös joulun alla. Jeesus kutsuu Johannesta Jumalan sanansaattajaksi. Johanneksen viesti oli voimakas: tehkää parannus, Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Hänen ulkoasunsa oli erikoinen: kamelinkarvavaatteet ja nahkavyö. Johannes Kastaja saarnasi parannusta niin köyhille kuin vallanpitäjillekin. Hän seisoi sanojensa takana ja joutui maksamaan ehdottomuudestaan hengellään. Johanneksen puhe herkisti kuulijat tarkkailemaan omaa elämäänsä. Olisiko minun syytä jättää itsekkäät ja pahat tekoni ja palvella Jumalaa? Pitäi-

sikö minun luopua sellaisesta, joka loukkaa ja haavoittaa lähimmäisiäni? Tulisiko asettua heikomman puolelle? Olisiko minun syytä palata Jumalan tielle? Itsetutkistelu on paikallaan adventin pikkupaaston aikaan. Paastossa luovutaan aina jostain ja keskitytään olennaiseen. Johanneksen parannussaarna valmistaa tietä joulun lapselle, vapahtajalle ja koko ihmiskunnan auttajalle.

Marja-Liisa Malmi Rekolan seurakunnan pappi

Lotta Numminen

Aattohartaudet ja joulukirkot

Kauneimmat joululaulut

Asolan seurakuntatalo

Länsimäen kirkko

Asolantie 6

Kerokuja 9

Asolan seurakuntatalo

●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 ●● ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●● ●● ●● ●●

Perheiden aattohartaus 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 Jouluyön hartaus 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

Kivistön kirkko Laavatie 2 ●● ●●

Lasten aattohartaus 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

Korson kirkko Merikotkantie 4 ●●

●● ●● ●●

Lapsiperheiden kauneimmat joululaulut ja jouluevankeliumi klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●● ●● ●● ●● ●●

Lasten aattohartaus 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Nikinmäen seurakuntakoti

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ●●

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●● ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ●● ●●

Jouluaaton perhehartaus 24.12. klo 13 ja 14.30 Jouluaamun messu 25.12. klo 10

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●● ●● ●● ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 (ruotsinkielinen) Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen) Jouluaamun messu 25.12. klo 10

Ruskeasannantie 5 ●● ●●

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa sö 16.12. kl.10. Anu Paavola, Lauri Palin.

S:t Martins kapell

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 ja 17

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●● ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.30 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 ja 14.30 Jouluaamun messu 25.12. klo 8

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ●●

Diakonimottagningen tisd. kl. 9–12. 27–28.12.2012 är pastorsexpeditionen öppen kl. 9–13. Präst är anträffbar.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun messu 25.12. klo 8

Ruskeasannan kappeli

Surviaisenkuja 1 ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14.30

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3

Pensionärernas vackraste julsånger sö 16.12. kl. 16. ViAndakören, dir. Nina Fogelberg, Kaj Andersson, Lauri Palin.

Bagarstugan Kurirvägen 1

De vackraste julsångerna ons 19.12. kl. 18. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Folkhälsanhuset

Högmässa sö 16.12. kl. 12. Anu Paavola, Lauri Palin. Kyrkkaffe.

Julallsång ons 19.12. kl. 14.30, med Gunnar Weckström och Ni-

Vallmovägen 28

Asolantie 6 ●●

to 20.12. klo 19

Barnens julkyrka Fre 14.12. kl. 9.30 i Martinristi församlingscenter, Bredängsvägen 2, parkering och ingång från Mårtensdalsgränden. Anu Paavola, Theresa Paul, Alexandra Blomqvist. I samarbete med Fyndets västra enheter. Fre 14.12. kl. 10.15 i Martinristi församlingscenter. Anu Paavola, Theresa Paul, Alexandra Blomqvist. I samarbete med församlingens dagklubb. Ti 18.12. kl. 9.30 och kl. 10 i daghemmet Trollebo, Vidjegränden 2, Björkby. Anu Paavola,

Hakopolku 2

Koulutie 11 ●● ●●

to 13.12. klo 18

Korson kirkko

Hakunilantie 48

Merikotkantie 4

●● ●●

su 16.12. klo 18 ti 18.12. klo 13 senioreille

Hakunilan ostari ●● ●●

to 13.12. klo 16 pe 14.12. klo 16

Håkansbölen kartano Vuorilehdontie 6 ●●

su 16.12. klo 13.30

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●●

su 16.12. klo 18

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 ●● ●●

ti 18.12. klo 9.30 lapsille to 20.12. klo 18

Kaivosristin seurakuntakoti Kaivosvoudintie 3 ●●

ke 19.12. klo 18

Kivistön kirkko Laavatie 2 ●● ●●

ti 18.12. klo 19 ke 19.12. klo 10

Pyhän Annan lastenkirkko

●●

Hakunilan kirkko

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

na Fogelberg. I samarbete med Vanda sv. pensionärer.

Koivukylän kirjaston auditorio/Kirnu

●● ●● ●● ●●

su 16.12. klo 18 ke 19.12. klo 19 su 23.12. klo 10 Joululaulumessu ma 24.12. klo 13 lapsiperheille

Länsimäen kirkko

la 15.12. klo 15 lapsille ti 18.12. klo 19

Pyhän Laurin kappeli

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●● ●●

Martinristin seurakuntakeskus Laajaniityntie 2 ●● ●●

la 22.12. klo 18 ke 26.12. klo 15 lapsille

Mikaelseurakuntakoti Venuksentie 4 ●●

ke 26.12. klo 14

la 15.12. klo 18 su 16.12. klo 16 su 16.12. klo 18 pe 21.12. klo 9 lapsille pe 21.12. klo 21 su 23.12. klo 16 su 23.12. klo 18 ke 26.12. klo 15 ke 26.12. klo 18 ruotsinkielinen

Pähkinärinteen Lammaslampi

Myyrmäen kirkko Uomatie 1

Pähkinärinteen senioritalo

●● ●● ●●

pe 14.12. klo 10 la 15.12. klo 18 pe 21.12. klo 19

Pakaritupa Kuriiritie 1 ●●

ke 19.12. klo 18 ruotsinkielinen

Theresa Paul, Alexandra Blomqvist. Ons 19.12. kl. 9.30 och kl. 10.15 i Martinristi församlingscenter. Anu Paavola, Theresa Paul, Alexandra Blomqvist. I samarbete med daghemmet Timotej.

Döpta Niro Julius Ruuska.

Yhteiset Kuurojentyö Viittomakielinen kohtaamispaikka to 13.12. klo 14–16 Tik-

su 16.12. klo 18

ke 19.12. klo 18 ke 19.12. klo 20 to 20.12. klo 9 lapsille to 20.12. klo 10.15 lapsille ●● to 20.12. klo 13 ●● la 22.12. klo 19 ●● ●● ●● ●●

Tuulikonttiasukastila Konttitie 4 ●●

ke 19.12. klo 10

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 ●●

pe 14.12. klo 19

Vantaanlaakson kerhohuoneisto to 20.12. klo 18

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2

Kastanjakuja 2 A ●●

Solbackantie 6 ●●

Naapurinkuja 2

ti 18.12. klo 18

●●

Seutulan kappeli

Asematie 12

su 16.12. klo 16 ruotsinkielinen senioreille ●● pe 21.12. klo 10.30 lapsille ●●

●● ●●

su 23.12. klo 13 Joululaulumessu

Tikkurilan kirkko

Pappilankuja 3

Kerokuja 9

to 13.12. klo 18 lapsille pe 21.12 klo 19

●●

ke 19.12. klo 13.30

to 20.12. klo 18

Rekolan kirkko Kustaantie 22 ●● ●●

su 16.12. klo 14 lapsille su 16.12. klo 17

kurilan Olotilassa. Kahvia tarjolla klo 14–15 omakustannushintaan. Viva-vapaaehtoinen Tapio Laine paikalla.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a, Tikkurila

Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Avoin olohuone kaikenikäisille. Joulutauko 21.12.–6.1. Talven nostalgiaa-taidenäyttely 20.12.12 saakka. Vincentnaiset. Olotilan joulujuhlapäivä ke 19.12 klo 9.30–15. Kaikille avoin tilaisuus. Klo 12 joulunajan hartaus, Lea Karhinen. Klo 12.30 jouluista riisipuuroa, 2,5 e, kah-

vi, joulutorttu ja puuro 4 e, tuotto Suomen Lähetysseuran joulukeräykseen. Klo 13 joululauluja, yhteislaulua ja JosSois-trio. Klo 13.45 Herättäjä-Yhdistyksen tiernapojat.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www.vantaanseurakunnat. fi/keskusrekisteri

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

koonnut Heli Kulmavuori

Päänvaivaa paketeista Taas on se aika vuodesta, jolloin kansa kyntää kaupungilla loskassa ja miettii millä ilahduttaa lähimmäistään Jeesuksen syntymäpäivänä. Oivaltavien ja saajalleen sopivien lahjojen ostaminen on taitolaji. Ehkä kannattaakin aloittaa siitä, mitä ei missään tapauksessa kannata hankkia. Verkkolehti Oddee on listannut joulun 12 kauheinta lahjaa. Ja kyllä, ne ovat kamalia. Vai ilahtuuko joku todella napanöyhtäharjasta, tuubinpuristajasta tai hengitettävästä suklaasta? Kuittailevin kaikista taitaa olla ”ei-mitään-lahja” ihmiselle, jolla on jo kaikkea. Nimensä mukaisesti kyseessä on tyhjä pakkaus. Vähemmän on enemmän!

Noppaa heittämällä muistuu Mooses mieleen.

Tai ehkä kuitenkin olisi kiva ilahduttaa läheisiä jollain sellaisella, jota ei jokaisen kuusen alta löydy. Käsitöiden verkkokauppa Etsy:ssä on myynnissä kynsitarra-arkki, jota koristaa Meksikon kansallispyhimys Guadalupen neitsyt. Pyhimys on juuri nyt ajankohtainen, sillä tämän rakastetun äitihahmon päivää vietetään 12.12. näyttävästi ympäri Meksikoa. Jos lahjan saaja on mies — tai kynsiään pureskeleva nainen — Kymmenen käskyä -noppa toimii varmasti. Jumalan Moosekselle antamaa lakia on hyvä muistella vaikkapa joulun lautapelien lomassa. Noppaa myy verkkokauppa Amazon.

Jouluista musiikkia Samuli Edelmann: Hiljaisuuden valo ●● Aikuiseen joulunodotukseen ●● Klassikkokappaleita ja uusia tuttavuuksia sopivassa suhteessa ●● Kestää kuunnella vielä aaton jälkeenkin

Pekka Laukkarinen trio: Joulun tähti ●● Koko perheen joulufiilistelyyn ●● Tuttuja ja varmoja joulun klassikoita ●● Sopivan iloista paketointimusiikkia

2012 jKr.

How Many Mothers: Joulun ihanin ●● 12 naisen lauluyhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto ●● Kaunis sekoitus englannin- ja suomenkielisiä kappaleita ●● Sopii rauhoittumiseen glögin äärellä

”Olin 1990-luvun alussa Maltalla ja juuri menettänyt isäni. Isää oli ikävä, taisin itkeäkin. Äkkiä kulman takaa köpötti vaha, kumara nainen. Hän katsoi minua, otti käteni ja laski siihen punaisen rukousnauhan. Ja köpötti pois. Punaiset helmet ovat ruusupuuta, ja nauha tuoksuu edelleen ihanalle.” Vaatesuunnittelija Jaakko Selin Anna-lehdessä 49/2012

Robin Packalen, 14, mikä on lempijoululaulusi ja miksi?

— Tulkoon joulu, koska se on vähän erilainen joulubiisi. Olen tehnyt siitä oman versioni uudelle Maailman kauneimmat joululaulut -juhlalevylle.

Onko sinulla suosikkijouluruoka?

— Mummin tekemä perunalaatikko on parasta — ja tietenkin mäti.

Mikä on hauskin joulumuistosi?

— Ehkä se, kun muutama vuosi sitten päätettiin ex tempore tehdä jouluaihei-

13.12. Onnea, Seija!

●● ●● ●●

Mitä odotat eniten joulunajalta?

nen video, jossa kaikki lähitienoon naapurit perheineen esiintyivät. Kaikki olivat pukeneet kuvauksiin päälleen huumorivaatteet. Videosta tuli hauska muisto. Nyt aina kun kokoonnutaan yhteen, katsellaan videota ja nauretaan sille.

— Sitä, kun saa olla vaan rauhassa sukulaisten ja perheen kanssa, ja nyt just erityisesti sitä, että koulusta on pitkä joululoma.

— Perheen kanssa kotona. Nyt ajattelin olla ensimmäistä kertaa itse joulupukki. Se on varmaan jännä juttu pikkusiskolleni, koska hän on nyt siinä iässä, että alkaa jo vähän ymmärtää joulun päälle.

Robin pe 14.12. klo 19.30 alkavassa Maailman Kauneimmat joululaulut -juhlakonsertissa Hartwall-areenalla.

Miten vietät joulua?

Robin syö jouluna mummin perunalaatikkoa.

Seija on naisennimi, jonka keksi kouluneuvos Yrjö Karilas. Nimen ensimmäinen kantaja oli hänen vuonna 1917 syntynyt tyttärensä. Nimessä yhdistyvät muinasroomalainen jumalannimi Seia ja Elias Lönnrotin sanankirjan sana seijas, joka merkitsee selkeää ja kuulasta. 1940–50-luvuilla Seija oli muotinimi. 2000-luvulla 88 tyttöä on saanut nimekseen Seija.

Neitsyt Maria ja uunilintu Syntyi Luoja seimen heiniin , Luojan linnut lauloivat taivaan, maan ja meren virret, soivat huilut, kitarat. Mitäs, ujo uunilintu, hiljaa heiniin uurastat?

Uunilintu, ujo lintu, kiitos, kun sen pesän teet, mutta Luoja suojaa vailla kahlaa vihan syvänteet, tuskan kaikki iskut kohtaa, itkee kaikki kyyneleet.

— Luojalleni heiniin laitan pesän pienen, lämpimän, vainoa ja vihaa vastaan sieltä piilon löytää hän. Kuinka voisin ihmiskouriin jättää hauraan eläjän?

Uunilintu, ujo lintu pohti tovin vaieten, sitten ymmärsi ja lauloi laulun aivan hiljaisen. Vihan puulla vielä saattoi Luoja kuulla sävelen.

Voidaan laulaa virren 28 sävelellä.

Pekka Kivekäs

Markus Varesvuo

Vartin retriitti

Anton Sucksdorff

Robinin joulu