Lauri 2012 nro 43 (20 12)

VANTAAN Seuraava lehti ilmestyy 17.1.

Eero Huovinen: ”Seimen voi rakentaa sydämeensä” ➤ 6

43

20.12.12

www.vantaanlauri.fi

Irma Salosen joulun värit ovat hopea ja sininen ➤➤3 Porukka autoon ja aattohartauteen ➤➤4–5 Pyhän Laurin kirkko on avoinna läpi jouluyön ➤➤15

Ihmisen lapseksi syntynyt

Jani Laukkanen

➤➤8–9

Joulu ei ole suoritus vaan vastaanottamisen mahdollisuus — Irja Askola ➤ 4

Uutiset

Toimeentulotuen saamista pyritään nopeuttamaan Pääkirjoitus 20.12.2012

Valoa kansalle Jos pitäisi valita yksi ajankohta, jonka valtaosa suomalaisista yhdistää kirkon sanomaan, se on joulu. Ehkä joulu on meille erityisen läheinen myös siksi, että elämme vuoden pimeintä aikaa.

Tänä jouluna pimeyttä tosin etelässäkin valaisevat hanget ja tällä erää jo kovin korkeat nietokset. Pimeän vuodenajan keskellä on helppo kuvitella mielessään paimenet öisellä kedolla. Fantasiaelokuvien kuvasto pyörii mielessäni, kun ajattelen enkelien sotajoukkoa, joka yhtäkkiä ilmestyy taivaalle. Samaan kuvamaailmaan istuu hyvin myös Herran kirkkaus, joka ympäröi miehet ja lampaat. Oli varmaan helpotus kuulla ilouutinen Vapahtajan syntymästä eikä tuomion pasuunoiden sointia.

Viivästykset rikkovat lakia Lain mukaan toimeentulotukihakemukset pitäisi käsitellä seitsemän arkipäivän kuluessa, kiireellisissä tapauksissa jopa päivässä. Vantaalla hakijat ovat tänä syksynä joutuneet odottamaan päätöstä jopa yli kuukauden. Kaupunki on joutunut antamaan aluehallintovirastolle selvityksiä siitä, miksi lakisääteisessä käsittelyajassa ei pysytä.

Toimeentulotukea saaneita kotitalouksia on ollut Vantaalla tänä vuonna enemmän kuin viime vuonna. Määrä on vaihdellut noin 5600 ja 6400 talouden välillä. Anna CantellForsbom ei osaa sanoa, onko yleinen taloustilanne lisännyt hakijoiden määrää.

— Sosiaalityöhön vaikutukset heijastuvat viiveellä. Aikaisempien kokemusten perusteella Vantaa on kuitenkin sellainen kaupunki, johon taantuma vaikuttaa nopeasti. Täällä on matalampi koulutustaso kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja teollisuutta.

Ihmiset kääntyneet diakonian puoleen

sesta ja työturvallisuudesta.

— Vantaalla on ollut vaikeuksia pysyä käsittelyajassa jo pidempään, mutta tänä syksynä tilanne ikään kuin repesi, vastaava diakoniatyöntekijä Anita Salonen Tikkurilan seurakunnasta sanoo.

Kun ihmiset eivät saa tukea, joka heille kuuluisi, diakoniatyöntekijöiden auttamismahdollisuudet ovat niukat.

— Olemme voineet tarkistaa, että toimeentulotukihakemus on ainakin oikein täytetty ja siinä on kaikki tarvittavat liitteet.

Olemme myös joutuneet antamaan ruokaapua eli maksusitoumuksia kauppaan normaalia useammin.

Toimeentulotuen saamisen ongelmat ovat näkyneet myös Vantaan seurakuntien diakoniatyössä. Pitkistä käsittelyajoista huolestuneet diakoniatyöntekijät julkaisivat Vantaan Laurissa marraskuussa mielipidekirjoituksen, jossa he kertoivat, kuinka toimeentulotukipäätöstä odottavia on kääntynyt heidän puoleensa apua saadakseen. Osalla taloustilanne on mennyt entistä huonommaksi, kun laskut erääntyvät ja velat ja perintäkulut kasaantuvat.

Diakoniatyöntekijät olivat huolissaan paitsi siitä, miten tuen hakijat pärjäävät, myös sosiaalitoimen työntekijöiden jaksami-

Hanna Antila

Vantaan Lauri uudistuu tammikuussa

V

antaan Lauri uudistuu ensi vuonna.

Uudistuneen lehden ensimmäinen numero ilmestyy 17.1. Muutos koskee lehden sisältöä, ulkoasua ja verkkosivuja.

Lehden käsittelemät aiheet eivät muutu, mutta ne saavat uuden muodon. Vanhoista vakiopalstoista säilyvät suosittu Kuinka vantaalainen -palsta ja Vartin retriitti.

— Lehtiä on hyvä uudistaa aika ajoin, jotta lukijat ja tekijät pysyvät hereillä. Uudistaminen tuo uusia ajatuksia. Ei kuitenkaan tarvitse kantaa huolta, etteikö lehti olisi jatkossakin ajankohtainen ja lähellä lukijaa, Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela kertoo.

Uudistuksessa on hyödynnetty Vantaan Laurin viime vuonna teettämää lukijatutkimusta.

— Toivon mukaan entistä useampi uusi lukija tarttuu lehteen ja aiemmille lukijoille pystymme tarjoamaan entistä parempia lu●●

●●

2

Toimeentulotuen hakijat ovat Vantaalla joutuneet odottamaan päätöstä jopa viikkoja, vaikka lain mukaan päätöksen pitäisi tulla nopeasti.

Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto on hylännyt lähetysjärjestöjen oikaisuvaatimukset. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Medialähetys Sanansaattajat ja vantaalainen Marja-Leena Suutari pyysivät oikaisua marraskuussa tehtyyn päätökseen, joka leikkaa 50 prosentilla viiden lähetysjärjestön määrärahoja. Kirkkoneuvosto kuitenkin katsoi, ettei oikaisuvaatimuksissa ole esitetty lakiin perustuvia syitä muuttaa aiempaa päätöstä.

Jouluradion joululaulukilpailun voitti Marko Maunukselan esitys Jouluiltana. Voittolaulun sävellys ja sovitus ovat Kai Jämsän ja teksti Sana Mustosen laatima. Toiseksi kilpailussa tuli Hanna Marshin Aattoyö ja kolmanneksi Tontturadion Tehtävääni teen. Yleisö-

kuelämyksiä, Juusela sanoo.

Uudistuksen ovat tehneet Kaarle Hurtig ja Anna Mattsson yhteistyössä Vantaan Laurin toimituksen kanssa.

— Olen hakenut lehteen selkeyttä, tunnetta, ryhtiä, nykyaikaisuutta ja iloisuutta.

Selkeys on ollut ohjenuorana, kertoo ulkoasun suunnittelusta vastaava Anna Mattsson.

Myös lehden koko muuttuu tabloidista leikatuksi tabloidiksi.

— Se tarkoittaa samantapaista lehteä kuin vaikkapa Helsingin Sanomien Nyt-liite. Koko pienenee hieman. Leikatusta tabloidista on leikattu reunat pois eli kuvat voivat jatkua sivun reunoihin saakka, Mattsson havainnollistaa.

Vantaan Laurin uuden ulkoasun suunnitellut Anna Mattsson kävi seuraamassa koepainatusta SanomaPrintissä Vantaankoskella.

Minna Annola

Viestinnän ammattilaisena täytyy sanoa, että oli hienoa mediastrategiaa kertoa suuret uutiset ensimmäisenä tavalliselle kansalle, ei spesiaalitietona silmäätekeville. Jumala toimii usein alhaalta ylös, ei ylhäältä alas.

itkäksi venyneitä toimeentulotuen käsittelyaikoja selvitetään Vantaalla ensi vuonna. Kuluva vuosi on ollut vaikea toimeentulotuen hakijoille, sillä Vantaalla jätettiin säästösyistä täyttämättä 12 määräaikaista toimeentulotuen etuuskäsittelijän vakanssia, mutta toimeentulotuen hakijoita on ollut paljon.

Ensi vuonna tilannetta kohennetaan muun muassa työnjakoa uudistamalla ja selvittämällä sähköiseen hakuun siirtymistä.

Syksyn aikana on myös neuvoteltu työllisyyspalvelujen kanssa siitä, kuinka palkkatuella työllistettyjä työnhakijoita saataisiin purkamaan hakemusruuhkaa. Ennen joulua hakemussumaa on purettu tekemällä ylitöitä viikonloppuisin. Uusia vakansseja sosiaalityöhön ei kuitenkaan ole luvassa.

— Kaikkemme olemme yrittäneet, mutta silti tuntuu, että työ on ollut ikään kuin tulipalojen sammuttamista. Tilanne on ollut ikävä, sillä ihmiset hakevat toimeentulotukea akuuttiin tarpeeseen ikään kuin viimeisenä vaihtoehtona, perhepalveluiden vs. johtaja Anna Cantell-Forsbom Vantaan kaupungilta kertoo.

Markku Mattila

Kristinuskon mukaan Jumalan poika syntyi ihmiseksi ihmisten keskelle. Se, miten tämä tapahtui, on monelle yksi uskon hankalimmista asioista. Ajatus neitseellisestä sikiämisestä ei istu nykyaikaiseen maailmankuvaan. Teologian tohtori Kari Kuula pohtii asiaa tuoreessa kirjassaan Kotona kristinuskossa. Kuulan mukaan asiaa voi ajatella esimerkiksi niin, että neitseellisen sikiämisen kautta luotiin aine, jonka kanssa henki samanaikaisesti kietoutui yhteen. Isä Jumalan ja Pojan suhde näkyy myös inkarnaatiossa: Jumala luo itse, yhdessä Marian kanssa, ihmisen, jossa Poika tulee maailmaan.

Jos alkuräjähdys oli Jumalan tapa luoda aika ja avaruus, niin miksei häneltä onnistuisi tuokin? Mutta oleellisempaa, kuin miten Jeesus syntyi maailmaan, on minusta se, miksi hän syntyi. Minusta on melkoinen juttu, että kristinuskon Jumala sitoutuu ihmiseen niin vahvasti, että haluaa kokea ihmisen elämän alusta loppuun.

Se on radikaali idea, jollaista ei muista uskonnoista löydy. Siinä on kristinuskon ainutlaatuinen ydin, joka tekee Jumalasta etäisen pilven reunalla istuvan hahmon sijasta läheisen.

P

Martti Kainulainen/Lehtikuva

Pauli Juusela päätoimittaja

Marko Maunukselan esitys Jouluiltana voitti joululaulukilpailun.

äänestyksessä annettiin yli 4000 ääntä, joista voittaja sai 54 prosenttia. ●●

Vantaalainen lastenkirjailija, suomentaja ja kirjallisuustoimittaja Tuula Korolainen on saanut Vantaan kulttuuripalkinnon. Tänä vuonna hänelle myönnettiin myös lastenkulttuurin valtionpalkinto. Korolainen on julkaissut yli 40 kirjaa: runokirjoja, tietokirjoja, kuvakirjoja, satuja ja nuortenkirjan. Palkinto on 10 000 euroa.

●●

K aikki vantaalaislasten joululahjatoiveet löysivät toteuttajan seurakuntien Rakenna joulupuu -keräyksessä. Yhteensä toiveita toteutettiin 600. Seurakuntien diakoniatyöntekijät olivat keränneet vähävaraisten perheiden lasten toiveita yhdessä kaupungin sosiaalityöntekijöiden kanssa. Diakoniatyöntekijät toimittivat lahjat perille.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Sini Pennanen

Kolumni Aito joulu Joulukuu on aidon joulun etsimisen aikaa. Ensimmäisenä adventtina raikuu Hoosianna Suomen kirkoissa. Tosin tässä kuorossa on entistä vähemmän veisaajia, kun miespolvet painuvat unholaan ja uudet kaupunkilaissukupolvet etääntyvät kirkosta entisestään. Näin ainakin, jos uskoo kirkon tuoretta nelivuotiskertomusta.

Suomessa itsenäisyyttä juhlitaan joulun odotuksen tunnelmissa. 6.12. koko tasavalta kokoontuu katsomaan televisiosta, kun eliitti juhlii. 2010-luvun julkisen Suomen kasvot ovat julkisuudella ja mediapersoonilla kyllästetyt. ”Olla näkyvillä on olla olemassa” on totta nyky-Suomessakin.

Rahvaan huvina on arvostella pukuja, seurailla Linnasta lähetettyjä twiittejä ja haaveilla pääsystä kansakunnan valittujen joukkoon.

Veronpalautukset käynnistävät aidon joulun etsimisen markkinoilta.

Kaupat suoltavat joulukuvastoja ja luovat brändättyjä mielikuvia aidosta joulusta. Näissä kuvissa kaikilla on hyvä tahto ja rahaa toteuttaa se.

Työpaikoilla karistetaan syksyn pimeys harteilta pikkujouluissa. Tässä aitojen tunteiden karnevaalissa herrat ja narrit saavat luvan vaihtaa yhdeksi yöksi rooleja ja pukkihuuma synnyttää eroottista värähtelyä pikkumustissa. Onneksi Lucia-neito tuo valon pimeyden keskelle.

Joulukuussa kunnon vanhemmat kiitävät puurojuhlasta toiseen. On tonttuesitystä, tanssiesitystä, pianokonserttia ja tietysti erilaisia myyjäisiä, jonne piparintuoksuiset äidit ja isät kantavat kilvan myytävää ja ostettavaa.

— Vaikka touhuan paljon joulun alla, osaan rauhoittua aatoksi, Irma Salonen sanoo.

Rouva Joulu

Tänä vuonna Irma Salosen joulukuusi puetaan hopeaan ja siniseen.

I

rma Salosen, 67, lapsuuden jouluihin kuului aina paljon väkeä. Yhä hän viettää joulua mieluiten niin, että ympärillä on paljon rakkaita ihmisiä.

Lapsena Irma oli jouluja maalla joko äidin sisarusten tai isän vanhempien luona.

Maaseudun jouluista hänelle on jäänyt mieleen se, miten pimeää ja rauhallista ulkona oli, kun aattona tultiin pihasaunasta sisälle taloon. Mieleen on myös jäänyt se kerta, jolloin joulukirkkoon matkattiin hevoskyydillä.

Astiat ja servetit sävy sävyyn Irma kertoo olevansa visuaalinen ihminen ja ”astiafriikki”. Se näkyy hänen kodissaan jouluna. Aaton kattaus vaihtelee vuosittain Irman valitsemien astioiden, servettien ja pöytäliinan mukaan.

— Viime vuosina meillä on ollut tekokuusi, mutta aiemmin kotiin hankittiin suuri ja leveä kuusi, sellainen kuin Aku Ankassa on.

Lastenlapset ovat usein aattona koristelemassa kuusta. Silloin he saavat päättää, miltä kuusi näyttää.

— Jos koristelen kuusen yksin, oksilla saattaa olla vain valkoisia tai ainoastaan punaisia ja kultaisia tai ehkä pelkästään sinisiä ja hopeisia koristeita.

— Olen sellainen tee-se-itse- ja minä itse -ihminen, Irma kertoo pilke silmäkulmassaan.

Hän valmistaa kaikki joulupöydän ruoat itse. Irman keittiössä valmistuu myös pieniä joululahjoja ystäville ja naapureille, useimmiten kakkuja.

— Nautin joulun laittamisesta. Minun jouluni syntyy siitä.

— Kun lapset olivat pieniä, en tinkinyt jouluvalmisteluista, mutta olin sitten jouluna väsynyt ja kiukkuinen. Olisi tietysti hyvä, jos tunnistaisi väsymyksensä ajoissa eikä uuvuttaisi itseään liikaa, hän pohtii.

Lahjoja maltilla Sotien jälkeen syntynyt Irma kasvoi aikana, jolloin Suomessa elettiin niukasti.

— Lapset eivät saaneet paljon lahjoja. Olin ehkä kuuden vanha saadessani joululahjaksi puisen punaisen leikkipuhelimen, joka sanoi kling-kling, kun sitä veivasi, Irma kertoo.

Isompana Irma sai lahjaksi luistimet, niin suuret, että hän luisteli niillä vielä aikuisiälläkin. Irmalla on neljä lastenlasta, joista vanhin on 16-vuotias. Nuorin syntyi tänä syksynä.

— En osta ylettömästi joululahjoja. Lastenlapsille ostan yhden tai ehkä pari lahjaa jokaiselle.

Ennen joulua Irma leipoo lastenlastensa kanssa piparkakkuja. Piparkakkujen leipomisesta on muodostunut perinne. Lastenlapset ovat päässeet mukaan leipomaan piparkakkuja heti, kun ovat oppineet seisomaan. Vaari on tallentanut mummin ja lastenlasten leivontahetkiä videokameralla.

— Videoita katsoessa huomaa, kuinka lapset kasvavat ja mummi vanhenee, Irma sanoo hymyillen.

Yleensä Irma aloittaa jouluvalmistelut

marraskuun alussa leipomalla jouluksi hedelmäkakun, jota kostutetaan viikoittain konjakilla. Tänä vuonna kakun tekeminen jäi väliin lomamatkan vuoksi. Ensimmäisenä adventtina Irma ottaa kyntteliköt esiin ja pihalle laitetaan jouluvalot. Ensimmäisen adventtisunnuntain viettoon kuuluu myös kirkossa käyminen. Usein mukana on lastenlapsia.

Aatonaattona haudoille Aatonaattoiltana Salosten kotona kaikki alkaa olla valmista.

— Aatonaattona lähdemme mieheni kanssa yleensä puolen yön aikaan viemään kynttilöitä hautausmaille Hietaniemeen, Malmille ja Espooseen. Aatonvastaisena yönä monella haudalla palaa jo kynttilä.

Joka toinen vuosi Irman lapset viettävät joulua appivanhempiensa luona.

— Ensimmäisenä sellaisena jouluna minulla oli pala kurkussa koko aaton ajan. Seuraavalla kerralla osasin jo nauttia siitä, että joulua vietettiin aikuisten kesken ilman hälinää. Silti aatto ilman lastenlapsia on tylsempi, hän sanoo.

Tulevana jouluaattona Salosten joulupöytään istuvat tytär ja poika perheineen sekä Irman lapsuudenystävä, josta on tullut perheen vakituinen jouluvieras. Joulupäivänä vieraiden joukkoon liittyy myös Irman äiti miehensä kanssa.

— Vaikka touhuan paljon joulun alla, osaan rauhoittua aatoksi. Syvimmiltään joulu merkitsee minulle rauhaa ja yhdessäoloa. Joulupäivän aamuna menemme puolisoni kanssa yhdessä joulukirkkoon.

Soili Pohjalainen

Salosten joulupöydässä ruokailee aattona 24.12. kolme sukupolvea.

Va i n

p ä ivä

e l ä m ää

Kilpailu aidon joulun huomiomarkkinoilla on kovaa. Myös kirkko on päättänyt korottaa ääntään, jotta se saisi oman joulun sanomansa kuuluviin. Tänä vuonna Suomen Pipliaseura ja pääkaupunkiseudun seurakunnat kutsuvat kansaa Aito joulu -kampanjalla. Lööpin sloganina on ”Kohujoulu syrjäytti perinteisen?”.

Kohujoulun diskopallon kimalluksen alla ovat tosi-tv-tähti Martina Aitolehti viattoman lapsensa kanssa, iskelmälegenda Frederik ja ikinuori Neumann, entinen sifonkihuivityttöjen unelma. Verkossa voi käydä tykkäämässä kampanjasta, kuuntelemassa julkkisten uuden joululaulun ja jouluhaastattelut. Jouluevankeliumi luetaan niin stadiksi, ruotsiksi kuin eri raamatunkäännösversioinakin.

Aito joulu on tv:stä tuttu.

Johanna Sumiala viestinnän tutkija

3

Karin Smeds/Gorilla

Koivukylä–Rekola 3 km

K Helsingin piispan joulutervehdys 2012

Ihmisen juhla J

oulu on näkökulmakysymys.

Perinteiden ja kuormittavien vaatimusten tiheikkö. Odotuksen ja lupaavien tuoksujen suvanto.

Näkökulmansa saa ja voi valita. Kuulostella, mikä tänä vuonna on mieluisaa, mahdollista ja toteuttamisen kokoista.

Jumalallekin joulu on näkökulmakysymys. Hän päätyi siihen, että oleellista on lähelle tuleminen.

Tuonpuoleisuudesta ei huudella lupauksia. Ne on kerrottava tässä lähellä, ihmisen kielellä ja ihmisen iholla. Takapihalle syntyi Vapahtaja ja viesti siitä vietiin ensimmäiseksi paikallisille paimenille. Siksikö, että muistaisimme: ihmisten löytämi-

Ku i n k a

nen on Jumalan näkökulmavalinta.

Ihminen on jumalaisen viestin arvoinen. Joulu ei ole suoritus vaan vastaanottamisen mahdollisuus. Jumala saapuu, kertoo, tarjoaa, liikkuu ja liikuttaa.

Jumalan jouluinen näkökulma merkitsee toivoa, erilaisten ihmisten yhtäläistä arvoa ja luottamuksen palautumista. Ihminen voi katsella tulevia juhlapyhiä tästä horisontista.

Joulu on ihmisen juhla. Silloin saa olla surullinen, väsynyt tai peloissaan. Tai sitten iloissaan ja odotuksen täpinässä.

Joulussa saa kunnioittaa omaa näkökulmaansa. Tänä vuonna täl-

lainen joulu riittää. Jumalalle joulujemme keskeneräisyys tai niiden erilaisuus ei ole pettymys tai moitteen aihe. Jumalan näkökulma mahtuu monenlaisiin jouluihin. Hän ei vieroksu sitä, mikä meille on totta. Hän tulee mukaan.

Jumala on ihmisen puolella. Armo on löydettävissä. Välittäminen itsestämme ja toisistamme kannattaa.

Joulun aikaan Pyhä saattaa hipaista. Kaikenlaisissa jouluissa.

Irja Askola Helsingin hiippakunnan piispa

Irja Askola lukee jouluevankeliumin videolla www.vantaanseurakunnat.fi

un täyteen pakattu auto starttaa joulupäivän aamuna kohti Rekolan kirkkoa, huokaisee Eero Untamala helpotuksesta. Autossa ovat vaimo Nina ja pariskunnan lapset Valo, 4 ja Lumi, 1.

— Takana on jouluaatto ja kaikki se hektisyys, mikä siihen liittyy. Myös töissä minulla on kiireisintä juuri ennen joulua, kertoo Pelastusarmeijan asumispalvelujen johtajana työskentelevä Eero.

— Aamun jumalanpalvelus on ensimmäinen hetki pysähtyä siihen, että nyt on oikeasti joulu.

Käytännössä tilanne on kuitenkin sellainen, että meidän täytyy pitää kahta lastamme aisoissa, etteivät he aivan kohtuuttomasti häiritse muita, sanoo Eero hymyillen.

Aamuinen joulukirkko ei ole aikaisemmin kuulunut perheen tapoihin. Tästä joulusta alkaa uusi traditio.

— Meillä vanhemmilla on vastuu siitä, minkälaisen muistijäljen lapset saavat jouluistaan.

Siihen vastuuseen täytyy itseään aktiivisesti havahduttaa, nyt kun lapset alkavat olla siinä iässä, että niitä muistoja syntyy.

Eeron omien muistojen jou-

lukirkko on Kerimäen puukirkko, jossa hän on lapsena ja nuorena käynyt.

— Sinne kiteytyy oman joulukirkkomatkani perinne, ihanne ja odotus. Jouluaamun jumalanpalvelukseen, joka pidettiin kynttilänvalossa, lähdettiin kello 7.

— Kirkossa oli aivan oma tunnelmansa. Sisällä oli vähintään yhtä kylmä kuin ulkona. Sähköä tuli vain urkuihin. Kun saimme ajokortit, otimme veljieni kanssa tavaksi lähteä porukalla kirkkoon, kun muu perhe vielä nukkui. Sen jälkeen juotiin aamukahvit yhdessä.

Edelleen joulupäivän aamukahvit nautitaan kirkon jälkeen, tällä kertaa autossa termareista.

Perhe matkustaa Rekolan kirkon jouluaamun messusta suoraan Ninan vanhempien luo Kotkaan.

— Lapset saavat aamupalaksi riisipuuroa. Eväiksi meille on kahvia ja kinkkuleivät. Matkan varrella on Sipoon idyllinen kirkko, mutta haluamme viedä lapset tuttuun kotikirkkoon.

— Toivon, että lapseni muistavat joulut hetkinä, jolloin läheiset ovat koolla ja on turvallista olla. Itselleni joulukirkko merkitsee sitä, että Jeesus-lapsi kutsuu luokseen. Sen kristillisen tradition haluan siirtää myös lapsilleni.

Matkalla jou Kolme vantaalaista kertoo

va n t a a l a i n e n?

Saara Vuorjoki

Sonja Sevanto, 6, esiintyy enkelinä perheiden aattohartaudessa Hämeenkylän kirkossa.

100 % Pähkinärinteeläis-hämeenkyläläinen Ensimmäinen kotini oli Martinlaaksossa, jossa asuin äidin, isän ja isosiskon kanssa. Kaksivuotissynttäreitäni vietin Kaivokselassa, jossa asuimme vain neljä kuukautta. Kaivokselasta muutimme Pähkinärinteeseen nykyiseen kerrostalokotiimme. Siellä perheeseemme syntyi vielä yksi tyttö lisää.

4

Isovaarini asuu naapuritalossa.

Molemmat mummit ja vaari asuvat Pähkinärinteessä. Toinen vaari asuu Varkaudessa.

Tykkään piirtää. Luen kirjoja ja kirjoitan tarinoita. Käyn kantelemuskarissa ja harrastan taitoluistelua.

Siellä olen oppinut luistelemaan takaperin ja tekemään kukkoliu’un.

Joulua vietämme kotona. Viime vuonna joulupukki tanssi ja toi meille kettukarkkeja. Pikkusisko ehkä vähän pelkäsi joulupukkia. Minä ja isosisko emme. Jouluaattona kello 14 Hämeenkylän kirkossa on perheiden aattohartaus, jossa minä ja siskoni esiinnymme joulukuvaelman enkeleinä.

Maija Sankarin joulutunnelma syntyy Hartolassa lapsuusmaisemissa.

Eero Untamala haluaa luoda lapsilleen joulumuistoja kotikirkosta.

ulukirkkoon kirkkomatkastaan.

Vantaa–Hartola 200 km

K

orsolainen Maija Sankari viettää joulua veljen perheen luona Hartolan maalaismaisemissa. Nuorin juhlija on 3-vuotias veljenpoika ja vanhin on Maijan 84-vuotias äiti.

— Talo on lapsuudenkotini.

Olen ollut sieltä poissa koko elämäni aikana vain kaksi joulua. Yhden joulun vietin toisen veljeni luona ja yhden olin Nicaraguassa vapaaehtoisena, kertoo Kirkon Ulkomaanavussa viestintäpäällikkönä työskentelevä Maija.

Vanhan tavan mukaan aattona katsotaan televisiosta joulurauhan julistus. Neljäksi koko porukka suuntaa aattohartauteen Hartolan kivikirkkoon.

— Kolmenkymmenen kilometrin ajomatka menee veljeni kahden pienen pojan viihdyttämiseen. Olemme surkeita laulajia, mutta autossa lauletaan siitä huolimatta joululauluja, kertoo Maija hymyillen.

Hänen mielestään kirkossakäyn-

ti rauhoittaa joulunviettoa, joka on lasten kanssa välillä melkoista sähellystä.

— Kirkko on täynnä ihmisiä ja ilmassa on juhlan tuntua. Tunnelma on erilainen kuin normaalissa jumalanpalveluksessa. Hartolassa hartaus on tavallisesti rakennettu niin, että se sopii myös lapsille.

Hartauden jälkeen käymme sytyttämässä kynttilät haudoille.

— Kun olin pieni, ei vanhemmillani ollut autoa eikä joulukirkkoon lähdetty kilometrien päähän.

Joinakin jouluina oli bussikuljetus.

Silloin pääsimme kirkkoon aamuseitsemäksi.

Jumalanpalvelus on kuitenkin aina kuulunut Maijan jouluun.

— Kun olin lapsi, se kuunneltiin radiosta, ja sitten kun tuli televisio, se katsottiin sieltä. Lisäksi meillä luettiin aina jouluevankeliumi. Isäni nuoruudessa kirkkoon mentiin hevosreellä järven jäätä pitkin. Siten kirkkoon oli vain kymmenen kilometrin matka.

Mari Torri-Tuomisen jouluun kuuluu kaksi hartautta ja yksi messu.

Martinlaakso–Helsinki 17 km

M

ari Torri-Tuomisen perheen jouluaattoon kuuluu kaksi kirkkoa ja paljon musiikkia. Päivä alkaa Yle Radio 1 aamuhartaudella ennen aamukahdeksaa.

— Olemme mieheni Hansin kanssa olleet mukana tekemässä hartautta. Laulamme ohjelmassa joululauluja ja kerromme omia joulumuistojamme yhdessä Inna ja Juha Vintturin kanssa.

Marin mies Hans Tuominen on Hakunilan seurakunnan kirkkoherra. Hakunilan kirkon aattohartautta koko perhe valmistelee yhdessä. Tytär Hanna-Maaria, 15, soittaa viulua.

— Hansin kanssa katsomme, mitä tekstejä ja lauluja hartauteen tulee ja miten niitä voi elävöittää. Hanna-Maarian kanssa teemme sovituksia musiikkiin, kertoo

Seurakuntien Lapsityön Keskuksessa musiikkikouluttajana työskentelevä Mari.

Kotoa Martinlaaksosta he lähtevät Hakunilan kirkolle heti puolenpäivän jälkeen, kun ensin on kuunneltu joulurauhan julistus ja syöty joulupuuro.

— Hartautta toteuttamassa on myös vapaaehtoisia. Tunnelma on avoin, rauhallisen mukava, kodikas ja läheinen.

Maria ei haittaa se, että aatto kuluu tavallaan töissä. Entisenä kanttorina hän nauttii tilanteesta.

— Olen aina ajatellut, että on etuoikeus päästä tekemään ihmisille juhlaa. Tämä on meidän perheemme perinne.

Iltayhdeksäksi koko perhe lähtee Helsinkiin Mikael Agricolan kirkolle jouluyön Tuomasmessua valmistelemaan. Automatkalla he bongaavat joulupukkeja.

— Kyllä niitä näkyykin. Olen usein ihmetellyt, miten paljon aattoiltana liikkuukaan autoja.

— Olen Tuomas-yhteisön ja HelsinkiMission vapaaehtoinen.

Jouluyön messussa olen mukana esilaulajana.

Marin mukaan kirkkotila määrittää paljon sitä, minkälainen hartauden tunnelma on.

— Agricolan kirkossa on isot puitteet. Tuomasmessu on keskiyöllä ja se on liturgisesti laajempi kuin päivän hartaus. Itse odotan erityisesti ehtoollista.

— Myös se on hieno kohta, kun lauletaan siitä, miten enkelit lauloivat paimenille ensimmäisenä jouluna. Jouluyönä joulun odotus on saavuttanut huippunsa. Silloin voi keskittyä olennaiseen: Jeesuksen syntymän juhlimiseen.

Lotta Numminen kuvat Jani Laukkanen

5

Joulun lapsi ei suorita Eero Huovinen löysi Enkeli taivaan -virrestä mutkattoman kristinuskon.

A

lussa se oli todennäköisesti joulukuvaelma. Näytelmän pääroolia, Jeesus-lasta, esitti kahdeksanpäiväinen Margaretha Luther. Muut suurperheen lapset saivat näytellä muun muassa paimenia. Martti-isän kirjoittama laulettu kuvaelma alkoi dramaattisilla sanoilla: ”Von Himmel hoch da komm’ ich her, tulen ylhäältä taivaasta tänne.”

Noin 400 vuotta myöhemmin Eero Huovinen laulaa pikkupoikana samaa Enkeli taivaan -virttä. Pappina ja piispana hän on veisannut virttä Helsingin tuomiokirkon aattohartaudessa joka joulu. Poikkeuksetta Huovinen veisauttaa kirkkokansalla kaikki virren kymmenen säkeistöä. Saksankielisessä virressä säkeistöjä on peräti 15.

— Viimeisessä aattohartaudessa, jonka pidin, virsi taidettiin laulaa kokonaisuudessaan kahteen kertaan läpi, Huovinen muistelee.

Nyt eläkkeellä hän on paneutunut rakkaimman virtensä historiaan ja sanomaan kirjassaan Enkeli taivaan.

Leikillisyys karisi Martti Luther käytti jouluvirren pohjana aikansa hittiä, piiritanssilaulua, jonka kaikki tunsivat. Lutherille oli tyypillistä käyttää kansan suussa muovautunutta kieltä ja kuvastoa.

Laulussa nuorimies kerjää huomiota tytöiltä ja kehuskelee kertovansa jymyuutisen.

Luther muuttaa nuorukaisen enkeliksi, tytöt paimeniksi ja skuupin iloiseksi sanomaksi Kristuksen syntymästä.

Suomalaisten aattohartauksien ja joulukirkkojen jykevää urkusäestystä voi olla vaikea yhdistää kepeään piiritanssiin. Lukuisten suomennoskertojen mankelissa virrestä onkin puristunut pois alkuperäistä iloa.

— Luther itse oli yhtä aikaa lapsenmielinen ihminen ja syvällinen teologi, Eero Huovinen muistuttaa.

— Suomalainen käännös on saanut aikuismaisia sävyjä. Kuitenkin joulussa ja myös tässä virressä ilo on vahva pääteema.

Virsi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1535. Saksassa sitä veisataan yhä lähes sanatarkkaan Lutherin tekstin mukaan.

Käännösten jäljet Enkeli taivaan -virren matka nykyvirsikirjan muotoon on ollut pitkä ja monipolvinen. Eero Huovisen mielestä jokainen kääntäjä on jättänyt suomennoksiinsa oman puumerkkinsä.

— Hemminki Maskulaisen 1600-luvun alun käännöksessä näkyvät ajan puhdasoppisuuden painotukset. Virsi muuttui hänen käsissään opilliseksi seurakuntalauluksi.

— 1800-luvun käännöksissä näkyvät valistus ja pietismi. Valistus tuo virteen moraalin ja kunnollisten elämäntapojen korostuksen.

Pietismi taas näkyy henkilökohtaisen uskon korostamisena.

Julius Krohn teki vuonna 1880 virrestä oman versionsa. Siitä lähtien virren sanoitusta ja rakennetta on muokattu hyvin helläkätisesti.

Hieman Huovinen harmittelee sitä, että Elias Lönnrotin ja Karl Isak Nordlundin iloiset ja tarkat käännökset ovat painuneet unohduksiin.

— Nordlund ainoana suomentajista otti virteen mukaan tanssin ilon.

Seimen oljet sydämessä Alkuperäisessä virressä draama alkaa heti ensimmäisestä lauseesta. Minämuotoisen tekstin puhuja on enkeli, mutta se selviää laulajalle vasta pikku hiljaa.

Suomenkielisessä versiossa enkelin henkilöllisyys ei jää epäselväksi: onhan enkeli koko virren ensimmäinen sana.

— Meidän virressämmekin on silti vuoropuhelua. Enkeli ilmoittaa viestin, ja sielu alkaa puhua itselleen. Siinä on säilynyt näytelmän tuntua, Eero Huovinen toteaa.

Virsi kutkuttelee veisaajansa mielikuvitusta. Se tuo silmien eteen halvan seimen, härät, juhdat ja kapaloissa makaavan pienokaisen.

— Ihminen voi rakentaa seimen omaan sydämeensä. Hyvä mielikuvitusmaailma on rikkaus niin lapselle kuin aikuiselle.

Virressä hämmästellään pientä lasta.

— Mutta samalla puhutellaan kaiken Luojaa ja Herraa. Entisajan kristityt ajattelivat, että Kristus oli mukana jo luomistapahtumassa Isän ja Pyhän Hengen rinnalla.

Oljille laskettu lapsi on Huovisen mielestä kaunis kuva Jumalan rakkaudesta.

— Jumala ei jäänyt ylhäisyyteensä vaan laskeutui karkeiden heinien, härkien ja aasien keskelle. Hän tuli alas, meitä lähelle, meidän alhaisuuteemme.

Vauva vain on Eero Huovisen mielestä erityisen tärkeää Enkeli taivaan -virren maalaamassa seimiasetelmassa on se, mitä Jeesus-vauva tekee. Tai pikemminkin se, että hän ei tee mitään. Hän vain on ja lepää eläinten lämmössä.

— Kun ajattelemme Jeesusta, muistelemme usein, mitä hän on tehnyt tai mitä hän opetti. Mutta tässä virressä joulun lapsi vain on. Ja siitä huolimatta hän on meidän Herramme, Jumalan Poika.

Siinä meillä suorittajilla on oppimista.

— Jokaisella ihmisellä on täysi arvo pelkästään sen perusteella, että hän on, Huovinen toteaa.

Hänen mukaansa seimen lapsi saarnaa mutkatonta kristinuskoa.

— Minua on jo pitkään puhutellut ajatus siitä, että kun pieni lapsi kastetaan, hän on sellaisenaan kristitty. Kristillisestä uskosta ei pidä tehdä suoritususkonnollisuutta, jossa ihminen trimmaa itseään yhä hurskaammaksi.

— On toki hyvä rukoilla, mutta ei sekään saa olla suoritus. Mutkaton kristinusko on sitä, että emme tee itsestämme kristittyjä vaan olemme kristittyjä.

Saila Keskiaho Eero Huovinen: Enkeli taivaan. WSOY 2012.

6

Jani Laukkanen

— Aikuisen kiusaus on suorittaa ja saada paljon aikaan. Kristillinen usko ei kuitenkaan ole työtä eikä ponnisteluja, Eero Huovinen muistuttaa.

H

e

n

k

i

l

ö

k

e

m

i

a

a Sini Pennanen

Ei tavallista riitaa

V

antaan turvakodissa käy vuosittain lähes sata naista ja muutama mies. Syynä turvakotiin tuloon on lähisuhdeväkivalta. Useimmiten lähisuhdeväkivallan uhriksi joutuvat alle 3-vuotiaiden lasten äidit.

— Monesti asiakas häpeää sitä, ettei ole ymmärtänyt tai osannut hakea apua aikaisemmin. Täällä siitä ei kukaan syytä. Pääasia on, että nyt on herätty hakemaan apua, sanoo Vantaan turvakodissa psykoterapeuttina työskentelevä Mari Tikkanen.

Kun nyrkki puhuu Väkivalta parisuhteessa alkaa harvoin nyrkin iskulla naamaan. Avokämmenellä lyöntiä, hampaan irtoamista, ranteen murtumista tai tappouhkausta on usein edeltänyt muuta väkivaltaa, ehkä uhkailua, hihasta repäisemistä tai pientä tönimistä.

Mari Tikkasen mukaan tavallisen riidan ja väkivallan välillä on selvä ero. Väkivallasta on kyse silloin, kun joku perheenjäsen joutuu tai pelkää joutuvansa väkivallan uhriksi. Toisinaan nyrkki alkaa puhua sanojen loppuessa. Silloin, kun tuntuu, ettei toinen ymmärrä, usko tai tajua.

— Väkivalta ei kuitenkaan edistä viestin ymmärtämistä, Tikkanen toteaa.

Usein väkivaltaiseen käytökseen liittyy mustasukkaisuutta ja kontrollointia, joka alkaa pikkuhiljaa. Kenelle soitit? Missä olit tänään?

Aluksi kumppanin käytös voi tuntua mukavalta. On kivaa, kun joku huolehtii.

Kontrollointi voi kuitenkin lisääntyä. Mihin menet, kun olet pukeutunut noin kauniisti? Miksi myöhästyit viisi minuuttia?

Silloin, kun toinen käy käsiksi, pitää lähteä turvaan. Apua kannattaa kuitenkin hakea jo aikaisemmin.

— Vaaran merkkejä ovat kontrollointi, rajoittaminen ja uhkailu. Omaa tilannettaan kannattaa miettiä, jos kumppani esimerkiksi kieltää harrastuksia tai ei anna tavata tiettyjä ystäviä tai sukulaisia.

Kuoleeko äiti?

Turvakotiin saatetaan paeta akuutin kriisin keskeltä. Toisinaan väkivaltaisen puolison luota lähdetään suunnitellusti. Sil-

Psykoterapeutti Mari Tikkanen tekee töitä Vantaan turvakodissa olevien lasten kanssa muun muassa nukkekotileikkien avulla.

loin tavaroita on saatettu pakata jo hyvissä ajoin valmiiksi auton takakonttiin. Joskus turvakotiin tullaan poliisien tai sosiaalityöntekijöiden saattamina.

Turvakotiin tulleet saavat aluksi aikaa rauhoittua, vasta sitten aletaan yhdessä miettiä, miten tilanteessa voisi edetä. Myös väkivallan tekijälle on tarjolla apua. Mari Tikkasen työtä on keskustella lasten kanssa siitä, mitä kotona on tapahtunut. Lapsi voi kertoa tilanteesta omin sanoin, piirtämällä tai esimerkiksi nukkekotileikin avulla.

— Lapset tuovat täällä esiin pelkojaan.

Lapsi saattaa kertoa pelkäävänsä, että äitiä sattuu pahasti tai että äiti kuolee. Väkivaltatilanteessa myös lapsen turvallisuus on uhattuna. Lapselle on traumaattista, ettei hän pysty lopettamaan perheen aikuisten välistä väkivaltatilannetta, Tikkanen kertoo.

Väkivaltainen käytös siirtyy hyvin usein sukupolvelta toiselle. Tikkanen muistuttaa,

että on tärkeää miettiä, mitä omien vanhempien parisuhteen ongelmienratkaisumalleja haluaa itse jatkaa ja mitä ei.

Syyllisyyttä ja selviytymisiä Aikuinen sokeutuu helposti vähitellen alkaneelle väkivallalle ja havahtuu tilanteen vakavuuteen hitaasti.

— Äidit kokevat täällä usein valtavaa syyllisyyttä siitä, mitä lapset ovat perheessä joutuneet näkemään ja kokemaan. On tärkeää, että syyllisyydentunteen saa sanoa ääneen. Siihen ei kuitenkaan pidä jäädä kiinni.

Turvakodissa asiakkaalle tarjotaan oma huone. Ruokailu-, pesu-, oleskelu- ja leikkitilat ovat yhteisiä. Turvakodista käsin voi käydä töissä, koulussa ja päiväkodissa. Vantaan turvakodissa asutaan keskimäärin kaksi viikkoa. Noin puolet asiakkaista palaa takaisin siihen suhteeseen, josta turvakotiin tultiin. Väkivallasta irrottautuminen vie ai-

kaa, ja usein suhteelle halutaan antaa vielä mahdollisuus.

Mari Tikkanen painottaa, että on tärkeä puhua jollekin lähisuhdeväkivallasta tai sen pelosta. Turvakotiin voi soittaa, jos oma tilanne mietityttää. Halutessaan voi soittaa nimettömänä.

— Meille voi soittaa aina. Vääriä kysymyksiä ei ole. Tarvittaessa voi varata ajan avopalvelustamme ja tulla keskustelemaan, Tikkanen sanoo.

Hänen työssään hyvät hetket liittyvät ihmisten selviytymiseen.

— On hienoa, kun huomaa, että asiakas löytää itsestään uuden puolen, joka kantaa elämässä.

Soili Pohjalainen

Turvakoti on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa joka päivä, myös jouluna ja uutena vuotena. www.vantaanturvakoti.fi

” P a r i s u h t e e n v a a r a n m e r k k e j ä o v a t k o n t r o l l o i n t i , r a j o i t t a m i n e n j a u h k a i l u .”

Vantaan teillä Lotta Numminen

Riihitontuntie varastojen keskellä

V

ariston alueella oli aikoinaan suuria hämäläisten talollisten omistamia niittyalueita.

Niinpä siellä tarvittiin myös paljon latoja heinien varastointiin. Juuri varastoista alue onkin saanut nimensä.

Nyky-Varistossa on paljon maatalouteen ja varastointiin liittyviä teiden nimiä. Siellä voi poiketa esimerkiksi Riihitontuntiellä. Myös Aitanporras, Latokuja, Luhtimäki ja Riihikuja kertovat alueen historiasta.

Riihitontuntie kaavoitettiin Varistossa kesällä 1977 järjestettyjä asuntomessuja varten.

Juttua varten haastateltiin Vantaan kaupungin entistä nimistösuunnittelijaa Ulpu Lehteä.

7

Jouluna Jumala sy Jumalan Poika tuli ihmiseksi. Se ei ole ihan yksinkertaista, kertovat teologian tohtori ja pyhäkoulunopettaja.

J

ouluna aikuinenkin saa hetken olla lapsi. Tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi kysymällä hankalia ja isoja asioita, vaikkapa sitä, mistä joulussa oikein on kysymys. Teologian tohtori ja pappi Kari Kuula yrittää tuoreimmassa kirjassaan Kotona kristinuskossa selittää arkijärjellä kristinuskon opinkappaleita. Hän lupautuu ystävällisesti myös selittämään joulun.

Heti kättelyssä paljastuu, että tärkeintä joulussa ovat lahjat.

— Jouluna syntyi jumalihminen, joka on jo ikuisuudessa saanut jumaluutensa Isältä Jumalalta ja joka sai ihmisyyden lahjaksi äidiltään Marialta. Tämän jumalihmisen elämä koituu meidän kaikkien pelastukseksi. Hän on siis kallein joululahjamme, Kuula kertoo.

Teologian kielellä puhutaan inkarnaatiosta.

Sen voi suomentaa lihaksitulemiseksi. Jumalan Poika omaksui ihmisyyden ja eli ihmisen elämän. On kyllä pakko kysyä: miksi ihmeessä?

Kuula aloittaa vastauksen pohtimalla sitä, mikä on ihmisen tarkoitus. Hänen mukaansa ihminen on tarkoitettu kasvamaan täyteen yhteyteen Luojansa kanssa.

— Jumalan kuvan meissä tulee kasvaa Jumalan kaltaiseksi. Puhutaan myös tosi ihmisyydestä. Nyt olemme vain ihmisiä, mutta kerran meistä tulee tosi ihmisiä.

8

Tosi ihmiseksi tuleminen kuulostaa lupaavalta: silloin nauttii elämästä, palvelee lähimmäistä ja kunnioittaa ja kiittää Jumalaa. Sattui kuitenkin yksi pikkujuttu, syntiinlankeemus, joka mutkistaa pyrkimystämme hyvään.

— Siksi tarvitsemme avuksemme erityisen Jumalan armon, jonka inkarnaatio tuo meille, Kari Kuula selittää.

Hänen mielestään inkarnaation tarpeelli-

suus ehkä valkenee, kun katsotaan, millainen on ihminen ja millainen Jumala. Ero näyttää ylitsepääsemättömältä.

— Ihmisen ja Jumalan oleminen ja elämä tapahtuvat aivan eri tasoilla. Jumala on tuonpuoleinen, kaikkivaltias henki. Ihminen on tämänpuoleinen rajallinen ja osittain aineellinen olento. Miten näin erilaisten olentojen välille voisi syntyä henkilökohtainen yhteys ja vuorovaikutus?

Nyt vastaus on arvattavissa: sillan rakentaa Jumalan Poika, joka omaksuu ihmisyyden.

Siksi myös asettua vuorovaikutukseen meidän kanssamme ja kasvattaa meitä kohti täyttä ihmisyyttä.

Eikä siinä vielä kaikki.

— Tuon vuorovaikutuksen ja kontaktin kautta hän kannattelee meitä myös tämän elämän jälkeen. Kuolemanjälkeinen elämä perustuu inkarnaatioon, Kuula sanoo.

Ihmisen syntiinlankeemus ei silti ollut syynä inkarnaatioon — eikä siis jouluunkaan.

Kuula on sitä mieltä, että inkarnaatiossa ei ole kyse virheen korjaamisesta. Jumalan Pojan ihmiseksi tuleminen kuului jo Jumalan alkuperäiseen suunnitelmaan.

Tässä vaiheessa on tullut selväksi ainakin se, että kristinopissa kaikki liittyy kaikkeen: luominen, syntiinlankeemus, joulu, pääsiäinen, kuolemanjälkeinen elämä.

— Siksi saattaa näyttää siltä kuin inkarnaatio olisi Jumalan Pojan tärkein projekti. Mutta se on vain perspektiiviharhaa. Me vain emme tiedä, mitä muuta Poika puuhaa ja millaisia hankkeita hänellä on ikuisuudessa vireillä, Kuula huomauttaa.

Jumalan Pojan syntyminen ihmiseksi on

kieltämättä erikoista. Ihan tavanomainen ei ollut myöskään tapa, jolla hänen kerrotaan syn-

tyneen. Apostolisessa uskontunnustuksessa se ilmaistaan näin: ”sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta”.

Kari Kuula sanoo itse liittyvänsä tähän ajatukseen mielihyvin, mutta ymmärtävänsä niitäkin, joille kohdan lausuminen tuottaa vaikeuksia.

— Mutta jos sen sijoittaa kristinuskon kokonaisuuteen, sen pitäisi muuttua helpommaksi. Jos uskoo Jumalaan, joka luo maailmankaikkeuden, ja ihmiseksi tulleeseen, ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Jumalan Poikaan, miksi ei voi uskoa, että Poika sai alkunsa ihmeen kautta? Siivilöidäänkö hyttysiä ja niellään norsuja? Kuula kyselee.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että neitseestä syntyminen ei ole kristinuskossa olennaista.

— Asiasta voi ajatella kahdella tavalla, siihen voi uskoa tai olla uskomatta. Toivoisin kuitenkin, ettei oppia neitseestä syntymisestä hylättäisi vain sillä perusteella, ettei ihmeisiin muka ylipäätään voi uskoa.

— Minusta Marian neitsyys ei ole olennainen osa tätä hommaa. Olennaista on se, että Jumalan Pojan isä on Jumala. Se voisi toteutua, vaikka Maria ei olisikaan ollut neitsyt. Joulun kannalta asia on siis sivuseikka.

Entäs sitten tämä: Kun Jeesus, jota Kari Kuula kutsuu jumalihmiseksi, syntyi, oliko hän yhtä avuton kuin vastasyntyneet ihmisvauvat? Vai oliko hän kaikkivaltias ja kaikkitietävä ja kaikkea muuta, mitä Jumalan ajatellaan olevan?

— Tämä on kysymyksistäsi kaikkein vaikein. Yleensä ajatellaan, että Jeesus oli täysi Jumala ja hänellä oli täysi jumalallinen tietoisuus aina. Samalla hän kuitenkin oli täysi ihminen, johon kuului myös ihmislapsen tietämättömyys ja asioiden oppiminen vähitellen.

Jani Laukkanen

yntyi Paras joululahjamme Kristikunta ajattelee, että Jeesuksen yhdessä persoonassa on kaksi olemisen tapaa, Jumalan ja ihmisen. Mutta emme pysty sanomaan, miten se on mahdollista.

Yritetty sitä kuitenkin on. Yksi selitysyritys on niin kutsuttu kenosis-oppi.

— Sen mukaan Jumalan Poika tyhjensi itsensä jumaluudesta niin, ettei hän käyttänyt kaikkia jumalallisia ominaisuuksiaan maanpäällisen elämänsä aikana, paitsi ihmeitä tehdessään, Kuula selventää.

Nyt joulun lahja on reposteltu auki repi-

mällä käärettä sieltä täältä. Voisiko Kari Kuula paketoida sen uudestaan?

— Jumalan Poika omaksuu itseensä ihmisyyden voidakseen tulla kaikkien ihmisten auttajaksi. Hänen persoonassaan yhtyy Jumalan tapa ja ihmisen tapa olla olemassa. Näin hän luo kontaktipinnan Jumalan ja jokaisen ihmisen välille.

— Jumalan Poika tuli Sinäksi, sielun salaiseksi keskustelukumppaniksi. Jos hyvin käy, tuo sanaton keskustelu saa myös sanallisia muotoja, jolloin meissä herää kiinnostus hengellisiin kysymyksiin. Usko, joka pohjimmiltaan on sanatonta yhteyttä Jumalaan, alkaa etsiä ymmärrystä.

Kuula lisää, että joulun lahja on annettu myös sille, joka ei sitä ole vielä löytänyt — sille, joka kokee, ettei ole alkuunkaan uskonnollinen ihminen.

— Ehkä hänenkin sisimpänsä portti on auki Jumalan suuntaan. Jumalan edessä ihminen on paljon enemmän kuin se, mitä hän tietoisella tasolla kokee ja ymmärtää. Jumala kyllä löytää tiensä ihmisen luo.

Kaisa Halonen

”

Jouluna syntyi jumalihminen, joka on jo ikuisuudessa saanut jumaluutensa Isältä Jumalalta ja joka sai ihmisyyden lahjaksi äidiltään Marialta.”

J

ouluun on aikaa vielä reilu viikko, kun Ilolan pyhäkoulussa vietetään joulujuhlaa. Luetaan jouluevankeliumi ja lauletaan paljon. Syödään pipareita ja juodaan mehua. Lapset saavat mukaansa kotiin askarreltavan seimen ja pienen joulupussin.

— Joulun odotuksessa lapsille on tärkeää tekeminen. Tänä vuonna askartelimme pienet enkelinsiivet, joissa on timanttikoristeet. Ne voi ripustaa kuuseen, kertoo pyhäkoulunopettaja Venla Koivula.

Hän on pitänyt pyhäkoulua Ilolan seurakuntatalolla nelisen vuotta. Tänä syksynä pyhäkoulussa on käynyt 3–6 lasta. Suurin osa heistä on alakoululaisia, mutta osa on alle kouluikäisiä.

— Joulusta puhutaan kodeissakin ja se on lapsille kirkkovuoden juhlista tutuin. Lapset tietävät, että joulua vietetään siksi, että Jeesus syntyi. On suuri asia, että Jumala tulee ihmisen luo ja ihmiseksi, Koivula sanoo.

— Lapsista on jännää se, että Jeesus syntyi tallissa ja siellä oli eläimiä. Myös enkelit ja taivaallinen sotajoukko kiinnostavat heitä. Isommat kyselevät, mikä tähti se oli ja mistä tietäjät tulivat.

Koivula opiskelee teologiaa ja tähtää papiksi. Hän naurahtaa, että pyhäkoulu pitää hänet kiinni konkretiassa.

— Koskaan ei tiedä, mitä lapset kysyvät.

Vastaan niin kuin itse uskon, mutta ei kaikkeen tarvitse olla valmiita vastauksia. Lasten kanssa voi pohtia ja ihmetellä yhdessä.

Lahjoja ja salaisuuksia Vastata ja ihmetellä Venla Koivula saa kotonakin, sillä hänellä on 7- ja 1,5-vuotiaat lapset.

Viime vuonna vanhemmalle lapsista paljastui, ettei joulupukkia ole. ”Oliks kuitenkin Jeesus sitten?” tyttö kysyi äidiltään.

— Selitin hänelle, että vaikka joulupukki on

leikkiä, Jeesus on todellinen. Ei lapsista ole outoa se, että on sellaista, jota ei voi nähdä, kuten Jeesus, enkelit tai Jumala. Sekään ei ole heille ongelma, että Jumala syntyy ihmiseksi.

Koivula huomauttaa, että joulupukki ja lahjat voivat hyvin kuulua lasten jouluun, kunhan kerrotaan myös, miksi lahjoja saadaan ja annetaan. Sen voi tehdä vaikka laulamalla Joulupuu on rakennettu -laulun. Koivulan mielestä joulun hengellinen sisältö tiivistetään hienosti sen kolmannessa säkeistössä: ”Kiitos sulle, Jeesuksemme, kallis Vapahtajamme, kun sä tulit vieraaksemme, paras joululahjamme.”

— Kerran eräs poika kertoi minulle, että hän jätti ”paras joululahjamme” -kohdan laulamatta, koska ei ole samaa mieltä.

— Lahjat ovat lapsille tärkeitä, mutta tärkeää on myös suuren juhlan tunnelma: valmistelu, salaisuudet ja perinteet. Lapset rakastavat sitä, että asiat tehdään aina samalla tavalla.

Seimi ja adventtikalenteri Omien lastensa kanssa Venla Koivula pystyttää ennen joulua seimiasetelman. Sen hahmoilla saa leikkiä. Joulun odotukseen kuuluu myös adventtikalenteri. Koivula sanoo olevansa tarkka siitä, että viimeisestä luukusta paljastuu Jeesus.

— Nuorempi lapsistani on ihan sekaisin kalenterista ja haluaisi avata kaikki luukut heti.

Hänelle ei vielä voi paljon selittää, mutta hän on mukana, kun luemme jouluaiheisia kirjoja ja Lasten Raamattua, ja hänelle voi näyttää kuvia.

Koivulaa itseään koskettaa Marian ja Joosefin tarina, johon kuuluu häpeää ja vaikeita päätöksiä. Ja jotain vastaansanomatonta on myös vastasyntyneessä lapsessa.

— Aikuistakin puhuttelee se, että Jeesus on ollut vauva ja lapsi. Jokaisessa vastasyntyneessä on jotakin mystistä. Pieni vauva tuo terveiset taivaasta.

9

Ajattele elämää jääpuikkona Pertti Nisonen

Aki Salmela: Vanitas. Tammi 2012.

Aki Salmelan kokoelma Vanitas on komeaa luettavaa kuolemasta ja kaiken tilapäisyydestä.

Taiteen historiassa vanitas tarkoittaa asetelmamaalausta, joka kuvaa kuoleman väistämättömyyttä ja elämän turhuutta esimerkiksi pääkallojen, mädäntyneiden hedelmien tai tiimalasien avulla.

Salmelan runoissa on muun muassa rakastelevia vanhuksia ja luurankoja, ihmisen poissaoloa ja kosmista yksinäisyyttä. Ihmiselon lainalaisuuksia tuntuu tarkastelevan persoonaton, tietäväinen ja kolkkokin ääni. ”Ajattele elämää jääpuikkona. Jokainen vuosi on vesipisara, joka hiljaa kasvaa elämän päässä, kunnes se viimein tipahtaa alati kasvavaan menneisyyden lätäkköön jossain kaukana allamme.”

Kokoelman loppupuolella runoihin tulee myös lämpöä: ”Sinä olet tämä kaunis kaistale maata, josta ruoho puhkeaa kuin tuhat vastausta täysin retoriseen kysymykseen, miltä nyt tuntuu, otatko toisen.”

Kirja

Kristina Svensson

otiin

teen k u u i s k u l Jou

VVO:n vuokra-asunto on turvallinen asua ja asioiminen on helppoa ja vaivatonta. Tutustu vuokra-asuntotarjontaamme ja täytä asuntohakemus jo tänään: www.vvo.fi.

Tutustu samalla myös avainasiakasetuihimme!

Kotimaan matkaklubi Joutsenlammen balettimatka Tallinnaan 2.-3.3.2013 Lähde kanssamme kaupunkilomalle Tallinnaan kokemaan upea Joutsenlampi baletti Estonia teatterissa. Kahden päivän aikana koet hienon kulttuurielämyksen, nautit Tallinnan vanhan kaupungin tunnelmasta ja vietät rentouttavaa aikaa hyvästä ruuasta nauttien. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Seija Kosunen.

Matkaohjelma 2.3. lauantai: klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa klo 11.30 Viking XPRS lähtee kohti Tallinnaa klo 12–13 tervetulotilaisuus kuohuviinin kera kokousosastolla klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan. Opas ja bussi ovat ryhmää vastassa, majoittuminen My City Hotelliin klo 16.00 kolmen ruokalajin illallinen ravintola Crussa klo 19.00 Joutsenlampi baletti Estonia teatterissa 3.3. Sunnuntai: Aamiainen hotellissa, vapaata aikaa Tallinnassa vaikka tutustuen vanhaan kaupunkiin ja mahdollisuus käydä ostoksilla. klo 15.00 kuljetus hotellilta satamaan klo 15.45 Bistro buffet laivalla ruokajuomineen klo 16.30 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä, jonne saavutaan klo 19.00 Matkan hinta: 184 euroa / hlö / 2 hh + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus 225 euroa / hlö / 1 hh + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel *majoitus valitussa huonetyypissä 1 vrk *aamiainen hotellissa *kuljetus satama-hotelli-satama *lippu Joutsenlampi balettiin *3 ruokalajin illallinen ravintola Crussa *Bistro-buffet illallinen laivalla Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

10

Aki Salmela on kirjoittanut runoja kaiken tilapäisyydestä.

Ei ole pelottavampaa kuin rakkaus Arja Tiainen: Lapsilta kielletty.

WSOY 2012.

Arja Tiaisen uusi runokokoelma on ronski ja nostalginen. Runot käsittelevät niin henkilökohtaista elämää kuin yhteiskuntaakin.

Nykymeno herättää Tiaisessa kiukkua. Pintajulkisuuden menestysvaatimukset eivät muserra, vaan sapettavat: ”Tuotan pettymyksiä, en ole imagoni kaltainen”. Kun ystävä nimittää idealistiksi, runoilija tote-

Kirja

aa: ”Aika kallis tämäkin vuokralukaali.”

Vanhenemisesta Tiainen kirjoittaa rempseän toteavasti ilman haikailua nuoruuteen: ”Tästä eteenpäin kohti maanpintaa.”

Silti on vielä paljon nautintoja tai ainakin muistoja nautinnoista. Monet runot vaikuttavatkin puheelta kuolleelle rakastetulle. Runoilija kertoo pitävänsä yllä toimeliaisuuden kulissia naapureita var-

ten ja tunnustaa sitten: ”Sinä tiedät miten asiat ovat.” ”Ei ole pelottavampaa asiaa kuin rakkaus,” kirjoittaa Tiainen. Rakkaus ja miehet ovat hänen teoksensa peruskauraa, sillä ”runokirja ilman suurta rakkautta on paskaa”. Mutta jaksaako rakkautta enää, saati sitten tekoja, joihin se johtaa, kyselee vanheneva runoilija.

Kristina Svensson

Lähtösi jälkeen Miki Liukkonen: Elisabeth.

WSOY 2012.

Miki Liukkonen on omistanut runokokoelmansa Elisabeth kuolleelle äidilleen. Alun runot ovat vielä leikkisiä. Ne ovat yksityiskohtia pursuavia mielenjuoksutuksia ja päiväkirjamaisia havaintoja nuoren miehen Pariisin-matkasta. Äidin kuolemasta kertovat runot ovat suoria ja riipaisevia. Äi-

Kirja

din kanssa piti sinne Pariisiinkin päästä, mutta: ”Lähtösi jälkeen me saimme kiven jossa on sinun nimesi/ ja me tuijotetaan sinun nimeäsi/ kaunis Elisabet meidän piti mennä Pariisiin/ en minä halua tuijottaa sinun nimeäsi.”

Runoilija näkee menettämänsä äidin jokaisessa keski-ikäisessä naisessa: ”Äiti olet minulle kaikki keski-ikäiset naiset/ punaisissa tuuli-

puvuissa/ kaikki stereolaitteet päässä huhkivat sauvakävelijät/ kaikki Liza Marklundia lukevat 160-senttiset pullukat.”

Kuolema ei kirvoita Liukkosta jyhkeisiin julistuksiin eikä suuriin sanoihin. Pikemminkin hänen runonsa ovat maanläheisiä ja palauttavat surijan lapsen paikalle kaipaamaan ja itkemään.

Kristina Svensson

Runoja natisevista nivelistä Täyttä päätä. Runoja ikääntyville.

Toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulusto. LK-kirjat 2012.

”Kun näkökyky heikkenee, paranee nähdyn ymmärtäminen”, kirjoittaa runoilija Pekka Kejonen.

Suomessa on 65-vuotiaita ja sitä vanhempia jo miljoona. Olisi aika hölmöä ajatella, että tämä joukko olisi keskenään samanlaisia ihmisiä. Onhan ikähaarukkakin yli kolmekymmentä vuotta.

Enää ei riitä vanha yksipuolinen lahjakirjatarjonta. Eivät kaikki 65 vuotta täyttäneet innostu kuvakirjoista, joissa toisella sivulla on joku runo tai ajatelma ja sen vieressä makeanvärinen maisema tai kukkamaalaus.

Täyttä päätä on hauska kokoelma suomalaisten runoilijoiden van-

Kirja

huusrunoja. Vanhoja ovat jotkut niiden tekijätkin, kuten Eeva Kilpi, Aila Meriluoto, Anja Porio, Claes Andersson ja Pertti Nieminen, ainakin nykyään.

Runot kertovat hammasproteeseista, taudeista, muistamattomuudesta ja natisevista nivelistä. Anja Porio harmittelee sitä, kun vihdoinkin olisi varaa nauttia juustoista ja leivoksista, niin pitäisikin terveyssyistä järsiä kuivaa tummaa leipää.

Monessa runossa annetaan palautetta kuria pitäville hoitajille.

Yksi hoitaja pitää jöötä eikä anna vanhan ihmisen aamulla nukkua, toinen huutaa kuin vähäjärkiselle.

Pertti Nieminen epäilee, että ”hoitajaneito oli intin käynyt ja aliupseerikoulun” ja näkee tilanteessa

huvittavuuttakin: ”Neiti oli ehkä kolmasosan iästäni, mutta kyllä hän minulle elämän vakavuutta opetti hampaidenpesusta alkaen. NO NIIN! aloitti hän heti, kun pääsi ovelle ja me otimme asennon vuoteissamme. Mainio neiti.”

Murteella kirjoittava Arto Juurakko on huomannut, että ”pussates ei tekohampahia tarvita”. Joukossa on myös murretta kirjoittavien Heli Laaksosen ja Merja Topin runoja.

Virpi Talvitien kuvitus aluksi vähän ihmetytti: kuvathan ovat kuin lasten satukirjasta. Pitempään katsottuani aloin kuitenkin pitää niistä. Ne ovat hilpeitä kuten kirjan runotkin.

Aila Alarotu

Avain elämään Koskemattomat. Ohjaus Olivier Nakache ja Eric Toledano.

Koskemattomat-elo-

Elokuva kuvan aiheessa on

jotain entuudestaan tuttua ja jotain uutta. Ensimmäisessä kohtauksessa musta nuori mies kaahaa Pariisin kaduilla italialaisella loistoautolla vieressään vanhempi mies. Siinä on jo koko elokuvan keskeinen asetelma. Senegalilaissyntyinen vammaisavustaja Driss (Omar Sy) tarjoilee neliraajahalvaantuneelle Philippelle (Francois Cluzet) välillä vähän arveluttavankin rajoilla liikkuvia elämyksiä.

Yleensä neliraajahalvaantuneita ei esitetä komedian tai edes veijaritarinan keinoin.

Niin vain on, että Koskemattomat-elokuvassa ratkaisu toimii. Päähenkilöiden kemioissa

Bilbo Reppulia esittää Martin Freeman.

Hobitti — odottamaton matka. Ohjaus Peter Jackson.

Peter

Jacksonin

Elokuva maineikkaan Taru

sormusten herrasta -filmatisoinnin siivittämänä J. R. R. Tolkienin ystävät ovat odottaneet malttamattomasti uutta Hobitti-trilogiaa. Nyt luvassa on lähemmäs yhdeksän tuntia puhdasta toimintafantasiaa Jacksonin ohjaamana — yllättävää kyllä tavallisen mittaisesta kirjasta.

Hobitti — odottamaton matka -elokuvassa on peruutettu ajas-

sa taaksepäin Bilbo Reppulin nuoruuteen. Edellisestä trilogiasta tuttu velho Gandalf ja tämän kääpiöystävät saavat houkutelluksi hänet apuriksi matkalle Yksinäiselle vuorelle. Vuori on jonkinlainen puolikristillinen ”luvattu maa”, sillä paha lohikäärme on riistänyt kääpiöiden synnyinseudun. Vaikeusastetta eivät vähennä örkit eivätkä muut reviirejään puolustavat hukat ja hiidet.

Bilbo on tavallinen, mukavuudenhaluinen hobitti, joka ei ole luonnostaan seikkailija, puhumattakaan mistään sankarista. Kuten

Taru sormusten herrasta -trilogiassa saatiin huomata, hobitit voivat kuitenkin venyä toden paikan tullen arvaamattomiin suorituksiin.

Ensimmäisen osan perusteella hahmogalleria ei ole aivan yhtä värikäs kuin edeltäjätrilogiassa, mutta onneksi liikuttavan inhimillinen ja nautittavan kauhea Klonkku varastaa jälleen show’n. Toiminta kaipaa rinnalleen dialogia sekä jännitteitä.

Toivon mukaan jatko-osat syventävät ensimmäisen osan kehittelyä.

Hannu Kylkisalo

Kirjoja Hobitti-elokuvan imussa J. R. R. Tolkien: Hobitti eli sinne ja takaisin. WSOY 2009.

J. R. R. Tolkienin esikoisromaani Hobitti eli sinne ja takaisin on saanut uutta huomiota kirjaan pohjautuvan elokuvan myötä. Sympaattinen tarina kertoo mukavuudenhaluisesta hobitti Bilbo Reppulista, joka jättää kotikolonsa ja lähtee kolmentoista kääpiön ja velho Gandalfin kanssa pitkälle matkalle.

Ryhmän päämääränä on kaukana sijaitseva vuori, jonka lohikäärme Smaug on kauan sitten valloittanut kääpiöiltä. Nyt he haluavat kotikontunsa ja rikkautensa takaisin.

Wayne G. Hammond ja Christina Scull: Hobitti Tolkienin silmin.

WSOY 2012.

VANTAAN

Työstäessään Hobitti-kirjaa J. R. R. Tolkien teki siihen liittyen lukuisia piirroksia ja maalauksia. Uusi komea

www.vantaanlauri.fi

kirja sisältää kaikki nämä kuvat ja niiden luonnokset. Lisäksi Wayne G. Hammond ja Christina Scull selvittävät perusteellisesti yli sadan kuvan taustat.

Taru Sormusten Herrasta- ja Hobitti-elokuvat nähneet voivat myös huomata, miten Tolkienin piirrokset ovat vaikuttaneet filmit ohjanneen Peter Jacksonin näkemykseen KeskiMaan maisemista.

Jude Fisher: Hobitti — odottamaton matka. Kuvitettu opas.

WSOY 2012 Uudesta Hobitti-elokuvasta on tehty kuvitettu opas. Siinä tarkastellaan elokuvan tapahtumia sekä henkilöhahmoja ja heidän tapojaan ja motiivejaan pintaa syvemmältä. Opas tarjoaa paljon pikkutietoa, jolla ainakin tosifani saa varmasti lisää irti elokuvasta.

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 61, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi.

Saila Keskiaho, p. 09 830 6236, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myyntija markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv.

23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Hannu Kylkisalo

Stefan Bremer

Tien päällä taas

on luonnollisuutta ja luontevuutta. Katsoja nyökyttelee hyväksyvästi päätään ilman vaivaantumisen tai säälin tunteita. Toisella on rahaa, toisella ideoita, toisella toiveita ja toisella mahdollisuuksia toteuttaa niitä.

Elokuvan taustalla on myös yhteiskuntaluokkien erot, jotka eivät tässä merkitsekään törmäystä vaan kulttuurien välistä dialogia. Vammautunut, akateeminen Philippe asuu Pariisin hienostokortteleissa, kun taas isätön Driss yrittää sinnitellä maahanmuuttajalähiön arjessa.

Pääosien näyttelijät tekevät hienoa työtä. Siinä, missä suosittu stand up -koomikko Sy järjestää suurieleisesti säpinää avustettavansa elämään, jälkimmäisen ilmeet kertovat onnesta ja välillä myös surusta vähäeleisen kuvaavasti.

J. R. R. Tolkien: Tom Bombadilin seikkailut. WSOY 2012.

Vuonna 1962 alunperin ilmestynyt Tom Bombadilin seikkailut on nyt suomennettu. 16 runoa sisältävä kirja tarjoaa lisää tarinoita Tolkienin fantasiakirjojen Keski-Maasta. Se sopiikin sekä Tolkienin että runojen ystäville. Sympaattisen kirjan on hienosti suomentanut Alice Martin. Kolme Panu Pekkasen kääntämää runoa sisältyy myös Taru Sormusten herrasta -trilogiaan.

Sari Puumalainen on löytänyt roolihahmostaan Irmasta paljon tuttua.

Lämpöä ja lohtua Nenäpäivä-näytelmän Irma kaipaa toisten ihmisten luo.

Suomen Kansallisteatterin Nenäpäivä-näytelmä vie katsojat seuraamaan yhtä vaihetta keski-ikäisen Irman elämässä. Muutoin Irmasta ei paljon tiedetä.

— Irma on keski-ikäinen ja keskimittainen nainen, joka asuu Kalliossa. Olen ajatellut, että hän on työtön, kertoo Irman roolia näyttelevä Sari Puumalainen.

— Irma on yksinäinen ja kaipaa toisten ihmisten luo. Hän seuraa impulssejaan ja ajautuu monenlaisiin tilanteisiin.

Näyttelijä kertoo löytävänsä Irmasta paljon tuttua, kuten hyväntahtoisuuden ja taipumuksen tarkkailla ihmisiä.

— Sen sijaan Irman yksinäisyys on minulle vieraampi asia. Minulla on paljon ystäviä. Mutta totta kai tiedän, että yksinäisyys vaivaa nykyään monia.

Teatteri

HERÄNNÄISSEURAT Ke 26.12. klo 15 Jouluseurat Mummon Kammarissa, Helenenkatu 34, Hyvinkää.

Su 30.12. klo 18 Klaukkalan kirkon takkahuoneessa, Ylitilantie 6, Nurmijärvi.

Ti 1.1. klo 18 Lähetysseurat Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1, Hki. Mm. Marko Heusala ja Paavo Kilpi.

Pe 4.1. klo 13 Jouluveisuut Sipoon Pappilassa, Kuninkaantie 28.

Klo 19 Jouluveisuut Pirkko ja Paavo Kilvellä, Salpausseläntie 4-8 F 48, Hki. Klo 19 Espoonlahden kirkolla, Kipparinkatu 8.

Su 6.1. klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1.

Ma 7.1. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ti 8.1. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. To 10.1. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2, Hki. Su 13.1. klo 10 Kirkkopyhä Olarin kirkossa, Olarinluoma 4, Espoo.

Saarnaa Antti Malinen, mukana Seinäjoen HY-kuoro. Kirkkokahvit ja seurat. Klo 15 Loviisan srk-kodilla, Itäinen Tullikatu 6. Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Mm. Samuli Korkalainen ja Minna Ruuttunen.

Halu ottaa kontaktia

Päästäkseen puheisiin ihmisten kanssa Irma ryhtyy Keravan-matkallaan esittämään kyselytutkimuksen tekijää.

Nenäpäivä-näytelmä pohjautuu Mikko Rimmisen samannimiseen romaaniin, joka sai kirjallisuuden Finlandia-palkinnon vuonna 2010.

Kirjan ilmestymisen aikoihin kirjailijalta kyseltiin, onko Irma hullu.

Kyselijöille Rimminen on esittänyt vastakysymyksen: Miksei ihminen voi olla sellainen, että haluaa puhua toisten kanssa ja ottaa heihin kontaktia?

Irma ei ole ainoastaan aloitteellinen vaan myös sosiaalisesti taitava.

— Hän kykenee vuorovaikutukseen toisten kanssa. Irma itse kaipaa lämpöä ja lohtua, mutta hän antaa niitä myös toisille, Sari Puumalainen vakuuttaa.

Hankala suhde poikaan Jostain syystä Irmalla ei kuitenkaan ole läheisiä ihmissuhteita. Hänen aikaisemmista ihmissuhteistaan on esillä vain suhde aikuiseen poikaan.

Keravalta Irja alkaa kuitenkin löytää kahvitteluseuraa, ystävyyttä ja luontevia tapoja olla myös hiljaa toisten kanssa.

Kun Sari Puumalaisen ja hänen miehensä Risto Kaskilahden 11- ja 14-vuotiaat tytöt kävivät katsomassa Nenäpäivä-näytelmän, he pitivät esityksestä. Äidin arvelun mukaan tytöistä nuorempi kiinnitti huomio­ta komedian tapahtumiin, mutta vanhempi aavisti jo niiden taustalla olevan yksinäisyyden.

— Minusta on hienoa, että meillä Kansallisteatterissa on tällainen arkinen näytelmä, jossa ei ole vauhtitekniikkaa tai huippumalleja ja jota eri-ikäiset ihmiset voivat käydä yhdessä katsomassa, Puumalainen sanoo.

Ulla-Maija Vilmi

Nenäpäivän esitykset jatkuvat 5.1.

Suomen Kansallisteatterissa

11

Palveluja tarjotaan Mitoin kuin mitoin

Musiikkia Vantaan kirkoissa 20.12.–12.1.

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

Korson kirkko Merikotkantie 4

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU

●●

Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

IKKUNOIDEN PESUT, Tekstiilikalusteiden pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Kauneudenhoitoa

✃

PÄÄ-ASIAA !

”Tyyli on tukassa” alk. 20 e Parturi Hairlocks Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Hautauspalveluja

●●

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

Joulukonsertti to 20.12. klo 19.

Anja Andersenin lauluoppilaat Vantaan musiikkiopistosta ja Kimmo Ruotsala, piano. Vapaa pääsy.

Korson Mieslaulajien joulukonsertit la 22.12. klo 17 ja 19.

Solistina tenori Juha Riihimäki.

Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 ●●

IKKUNANPESUT, Kotisiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Hannu Holman lauluoppilaiden joulukonsertti to 20.12. klo 19.

Anni Holma, piano. Vapaa pääsy.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ●●

Ostetaan huoneistoja

Rekolan sekakuoron joulukonsertti to 20.12. klo 19.

Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Pyhän Laurin kirkko

ASUNTO RAHAKSI!

Kirkkotie 45

Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

●●

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

●●

Vuokrata halutaan

●●

Unikkotie 5, Vantaa

●●

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

●●

Matildan uni to 20.12. klo 18 ja klo 20. Tapiolan kuoro ja jousiorkesteri, Lumous Group ja urkutaiteilija Matti Pesonen. Käsikirjoitus, ohjaus ja musiikin sovitus Kalevi Olli. Liput alk. 26 e, www.lippu.fi.

Fibo: Torellinen joulukonsertti pe 21.12. klo 18. Suomalaisen barokkiorkesterin joulukonsertti.

Essi Luttinen, mezzosopraano.

Liput alk. 15 e, www.lippu.fi Julens Glada Bud — HBK-kuoron joulukonsertti la 22.12. klo 18. Johtaa Henrico Stewen. Liput 15 e ovelta.

Christmas Jazz to 3.1.klo 18.

Mariah Hortans, laulu, ja Mathias Sandberg, kitara. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma.

Erimi dromi — Yksinäiset tiet pe 4.1. klo 19. Duo Zorbas: Maaria Vannemaa, laulu ja viulu, ja Kari Vannemaa, buzuki ja syntikat. Konsertin tuotto käytetään Peetelin lastenkodin hyväksi. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Mariah Hortans ja Mathias Sandberg esittävät jouluista jazzia 3.1.

Pyhän Laurin kirkossa.

Rekolan kirkko Kustaantie 22 ●●

●●

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Tikkurilan kirkko Asematie 12

Balalaikkaorkesterin joulukonsertti pe 21.12. klo 18.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lauluyhtye Version konsertti la 12.1. klo 18. Renessanssin vokaalipolyfoniaa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 / 10 e.

●●

Kolme kuningasta su 6.1. klo 18. Loppiaisen joulukonsertti.

Katarina Olkinuora, Pauli Leppänen ja Petra Hulkkonen, laulu, sekä Jussi Pernu, piano. Vapaa pääsy.

Lakiasioita ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 € min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.

Kauneimmat joululaulut Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ●●

to 20.12. klo 19

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 ●●

to 20.12. klo 18

Korson kirkko Merikotkantie 4 ●● ●●

su 23.12. klo 10 Joululaulumessu ma 24.12. klo 13 lapsiperheille

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 ●●

pe 21.12 klo 19

Martinristin seurakuntakeskus Laajaniityntie 2 ●● ●●

la 22.12. klo 18 ke 26.12. klo 15 lapsille

Mikael-seurakuntakoti

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

Venuksentie 4 ●●

ke 26.12. klo 14

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 ●●

pe 21.12. klo 19

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3

12

www.suurellasydamella.fi

●●

pe 21.12. klo 10.30 lapsille

Pyhän Laurin kirkko

Rekolan kirkko

Kirkkotie 45

Kustaantie 22

●● ●● ●● ●● ●● ●●

pe 21.12. klo 9 lapsille pe 21.12. klo 21 su 23.12. klo 16 su 23.12. klo 18 ke 26.12. klo 15 ke 26.12. klo 18 ruotsinkielinen

●●

su 23.12. klo 13 Joululaulumessu

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●● ●● ●● ●●

to 20.12. klo 9 lapsille to 20.12. klo 10.15 lapsille to 20.12. klo 13 la 22.12. klo 19

Joululaulut kaikuvat myös messuissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien lisäksi Vantaalla voi myös osallistua Kauneimmat joululaulut -messuihin Rekolan ja Korson kirkoissa. Messussa virsien ja joidenkin messun osien paikalla lauletaan joululauluja.

— Esimerkiksi Herra armahda lauletaan Heinillä härkien kaukalon -sävelellä, kanttori Sirkku-Liisa Niemi Rekolan seurakunnasta kertoo.

Rekolassa on vietetty omaa joululaulumessua jo vuodesta 1999. Tänä vuonna

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ●●

to 20.12. klo 18

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ●●

to 20.12. klo 18

40-vuotisjuhliaan viettävä Suomen Lähetysseura on vienyt messua myös muualle Suomeen.

— Ympäri kristikuntaa musiikki on tärkeä osa joulunviettoa. Joulun sanomasta keskusteleminen voi olla vaikeaa. Mutta kun sanoma puetaan lauluiksi, jöröinkin ihminen voi siihen yhtyä, Niemi toteaa.

Kanttorit elävät paraikaa kuuminta joululaulusesonkia. Sirkku-Liisa Niemenkin suosikkijoululaulu vaihtelee päivästä toiseen. On silti yksi joululaulu ja yksi jouluvirsi, jotka ovat ylitse muiden.

— Virsi on Nyt ilovirttä veisaten eli virsi numero 18. Ja lauluista No, onkos tullut kesä. Ilman sitä ei tule joulu.

Joululaulumessu su 23.12. klo 10 Korson kirkossa ja klo 13 Rekolan kirkossa.

Vantaan seurakunnat 20.12.–17.1.

Hakunila Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48

Avoinna ma–to klo 9–16. Virasto suljettu 21.12.–1.1.

Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

HowManyMothers-lauluyhtyeen Joulu ihanin -levyn voi ostaa virastosta.

30-, 40- ja 50-vuotias jäsenemme! Nouda levylahjasi Hakunilan kirkolta, joko virastosta tai vahtimestareilta tilaisuuksien yhteydessä.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Päivystysaikaan puhelinneuvonta ja ajanvaraus p. 050 573 6313.

Ei päivystystä 25.12., 27.12. ja 1.1.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512, hakunilan.seurakunta@evl.fi

Kirkon kahvio avautuu to 10.1. ja on avoinna ti–pe klo 11–14.

Messu su 23.12. klo 12. Vesa Häkkinen, Tarja Meijer, Riikka Jäntti.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14. Hans Tuominen, Mari TorriTuominen.

Jouluyön messu 24.12. klo 23.

Sari Kokkonen, Kirsi HonkanenPunkari, mukana laulamassa ja soittamassa Saara, Roosa, Meeri ja Reima Punkari.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus 25.12. klo 8. Seppo Suokunnas, Tuomas Heikkilä.

Tapaninpäivän joululaulumessu 26.12. klo 12. Sari Kokkonen, Vesa Häkkinen, Kirsi HonkanenPunkari, lauluyhtye Melisma ja lasten lauluryhmä.

Rukousryhmä pe 28.12., 4.1. ja 11.1. klo 19.

Messu su 30.12. klo 12.Vesa Häkkinen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Loppiaisen lähetysmessu ja -juhla su 6.1. klo 12. Saarnaa kirkkoherra Aleksei Aljoshkin Velmeman seurakunnasta Saranskista. Marija ja Niko Ijäksen perheen matkaansiunaaminen.

Lähetysjuhla ja kahvitarjoilu.

Mukana Kaija, Harri, Riikka, Sari sekä lähetyspiiriläisiä.

Matalan kynnyksen maanantai 7.1. ja 14.1. klo 11. Hartaus, ilmainen voileipätarjoilu.

Perhekerho tiistaisin alkaen 8.1. klo 9–11.

Päiväraamattupiiri ti 8.1. klo 12–13.30. Jari Araneva.

Raamatturyhmä ti 8.1. ja 15.1. klo 18–20.

Päivärukous ke 9.1. ja 16.1. klo 12.30–12.45.

Hakunilan kirkon kuoron harjoitus to 10.1. klo 18.45.

Messu su 13.1. klo 12. Tarja Meijer, Harri Nurminen, Riikka Jäntti.

Kohtaamispaikka su 13.1. klo 17–20. Jari Araneva, Harri Nurminen.

Ehtoollishartaus ma 14.1. klo 11.

Vesa Häkkinen.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 15.1. klo 13. Musiikkia ja joulumuisteloita.

Matteuksen evankeliumi avautuu ke 16.1. klo 18–20. Jari Araneva.

Viikkomessu torstaisin alkaen 17.1. klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä, nuorten veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Kauneimmat joululaulut pe 21.12. klo 19.

Messu su 23.12. klo 10. Tarja Meijer, Tuomas Heikkilä.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su 23.12. ja 13.1. klo 13.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14. Vesa Häkkinen, Nina Pajunen, Tuomas Heikkilä.

Jouluaamun jumalanpalvelus

25.12. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Riikka Jäntti ja Raimo Korhonen, trumpetti.

Ei messua su 30.12.

Uudenvuoden messu ti 1.1. klo 10. Kaija Laalo-Lipponen, Kirsi Honkanen-Punkari.

Messua ei ole 6.1. Tervetuloa Hakunilan kirkolle lähetysmessuun ja -juhlaan.

Peittopiiri ti 8.1. ja 15.1. kello 11–13.

Seniorikerho ti 8.1. klo 13.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin alkaen 8.1. klo 18.30–20.30.

Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin alkaen 10.1. klo 14– 15.30.

Puuroperjantai 11.1. klo 11. Hartaus, puurolounas.

Messu su 13.1. klo 10. Tarja Meijer, Riikka Jäntti.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294

Perheiden aattohartaudet 24.12. klo 13 ja 14.30. Tarja Meijer, Riikka Jäntti.

Jouluaamun messu 25.12. klo 10. Seppo Suokunnas, Tuomas Heikkilä.

Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee 9.1. alkaen keskiviikkoisin klo 15–16 Riikka-kanttorin johdolla.

Perhekahvila jatkossa torstaisin klo 9–11.15, alkaen 10.1. Äijien saunailta alkaa ke 16.1. klo 18–21.

Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä tiistaisin klo 13–14.30 alkaen 15.1. Alle puolivuotiaiden lasten äideille. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Liisa Pietilä p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi.

Vaaralan kirkko Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16. Tuomo Kahenvirta, Tuomas Heikkilä.

Lepaani ti 8.1. ja 15.1. klo 18.

Nuorten ilta.

Perhekerho jatkuu taas ke 16.1. klo 9–11.

Kastettu Laura Mariella Bugallo Rivas, Samu Aleksanteri Suurinkeroinen, Miriam Elisheba Salmi, Isla Hilja Fransiska Vensu.

Avioliittoon kuulutettu Timo Tapani Lahtinen ja AnnaMaija Karoliina Riutta.

Hautaan siunattu Katri Kyllikki Piri 84 v, Tuula Orvokki Mori 69 v.

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450, hameenkylan.seurakunta@evl.fi

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345. Huom! Virasto suljettu ma 31.12.

Päivystävä pappi, toimitusten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ke ja pe 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla www.facebook.com/Hameenkylanseurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Hämeenkylän kirkon 20-vuotisjuhlamessu ja seurakunnan yhteinen juhla su 23.12. klo 10.

Saarnaaja rovasti Jaakko Rantasalo, liturgi kirkkoherra Jukka Nevala ja kanttori Hannu Lehtikangas. Kvartetti mieskuoro Kantosta, oopperalaulaja, baritoni Hannu Niemelä ja kirkkokuoro.

Kirkkokahvit ja juhlaohjelmaa.

Perheiden aattohartaus ma

24.12. klo 14. Jouni Salko ja Hannu Niemelä.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17. Jouni Salko ja Hannu Lehtikangas.

Jouluyön hartaus 24.12. klo 23. Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 8. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Alisa Hautala, viulu.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Saarnaaja Jaakko Kara, liturgi Matti Hyry ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Messu su 30.12. klo 10. Saarnaaja Marja Mäkilä, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Uudenvuoden aaton ehtoollishartaus ma 31.12. klo 18. Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 10. Saarnaaja Marja Mäkilä, liturgi Jouni Salko ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Loppiaisen messu ja lähetysjuhla su 6.1. klo 10. Saarnaaja Jukka Nevala, liturgi Jaakko Kara ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä. Sopraano Marion Melnik. Kirkkokahveilla lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahosen lähtöjuhla.

Sanajumalanpalvelus su 13.1. klo 10. Saarnaaja Matti Hyry, liturgi Marja Mäkilä ja kanttori Hannu Lehtikangas.

Iltamessu 13.1. klo 18. Jouni Salko ja Hannu Lehtikangas.

Miesten sauvakävelypiiri joka toinen su alkaen 6.1. Lähtö kirkolta klo 18.

Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä kerran kuukaudessa su klo 16 13.1. alkaen Tied. ja ilm. pastori Marja Mäkilä, p.

050 310 7346 tai marja.k.makila@ evl.fi.

Päiväkahvin aikaan ma 14.1. klo 13 srk-salissa. Pankkineidistä papiksi. Vieraana pastori Eila Järvinen.

Rukouspiiri joka toinen ti alkaen 15.1. klo 18.30 pienessä srksalissa.

Ensiapukoulutus vapaaehtoistyöntekijöille la 19.1. klo 10–14 nuortentilassa. Väliajalla keittoa ja kahvit. Ilm. marja.k.makila@ evl.fi, p. 050 554 0457.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 7.1. klo 12.

Kirjana Aki Ollikaisen Nälkävuosi.

Nettikerho ikäihmisille joka toinen ke alkaen 9.1. klo 14–16.

Ke 9.1. aiheena ostoksilla netissä.

Pähkinärinteen lähetyspiiri joka toinen ke alkaen 16.1. klo 18.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä joka toinen to alkaen 17.1. klo 13.

Avoimet ovet tiistaisin klo 13– 15.

Lammaspolku 1:n kerhotila Aikuisten raamattupiiri joka toinen to alkaen 3.1. klo 16.

Palvelupiiri HAIK ti alkaen 15.1.klo 13

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9

Kohtaamispaikka joka toinen to alkaen 17.1. klo 11.30–12.30.

Kenian lähetyspiiri joka toinen to alkaen 10.1. klo 11.

Lapsille ja perheille Joulukuvaelman harjoitukset to 20.12. klo 18 kirkolla.

Pyhäkoulujen kevätkausi alkaa su 13.1. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10 Hämeenkylän kirkolla sekä klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1 ja Vapaalan srk-talolla, Vanha Hämeenkyläntie 9. Pyhäkoulu maanantaisin klo 18 Uudentuvantie 6:n kerhotilassa Askistossa.

Vauvojen ja lasten kerhojen kevätkausi alkaa viikolla 2. Perhekerhot klo 9.30–11 ma Pähkinärinteessä, Lammaspolku 1, ti Vapaalan srk-talossa, Vanha Hämeenkyläntie 9 ja ke Hämeenkylän kirkolla. Nyyttikerho vauvaperheille ja vanhemmille, jotka vielä odottavat lasta pe 12–13.30 Lammaspolku 1:ssä. Taaperoker-

ho 8 kk täyttäneille vauvoille ke 13.30–15 Lammaspolku 1:ssä.

Tytöille ja pojille Kerhot alkavat viikolla 2. Lisätietoja kerhotarjonnasta löydät nettisivuiltamme ja koteihin jaettavasta kevätesitteestä.

Nuorille ja nuorille aikuisille Toiminta käynnistyy viikolla 2.

Isokoulu alkaa ke 9.1. klo 19.

Nuorten avoimet ti ja su klo 18–20.30.

K-16 sähly alkaen 11.1. pe klo 18 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Sisäpelikengät mukaan.

Muuta toimintaa Pähkinärinteen palvelutalon kahvikammari joka toinen ke alkaen 16.1. klo 13.30 Kastanjakuja 1 A:ssa.

Hämeenkylän seurakunnan lapsikuoro Nomparellien ensimmäinen levy on ilmestynyt.

Minä olen ihme! -levy on myynnissä kirkkoherranvirastossa.

Kastettu Alexi Eino Tapio Kuusisto, Elsa Maaria Peteri.

Avioliittoon kuulutettu Saara Maria Hyvönen ja Sauli Timo Tapani Kela.

Hautaan siunattu Mauri Antero Karivieri 77 v, Tuomas Frimodig 76 v.

Korso

veilla lähetystyöntekijä Pirkko Nummela kertoo aids-orpolapsityöstä Etiopiassa.

Perheiden loppiaistapahtuma su 6.1. klo 15.

Naisten raamattupiiri ma 7.1. klo 18. Kotkansiiven kokoustilassa.

Lähetyspiiri ke 9.1. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 9.1. klo 18. Risto Auvinen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 9.1. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 10.1. klo 13.

Seurakuntakuoron kevätkauden ensimmäiset harjoitukset to 10.1. klo 18.

Naisten saunailta to 10.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Messu su 13.1. klo 10. Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 13.1. klo 10.

Runopiiri ma 14.1. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 14.1. klo 18. Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 14.1. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 16.1. klo 11 seurakuntasalissa.

Arki-illan ehtoollinen ke 16.1. klo 18. Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 16.1. klo 18.30. Mari Liimatainen. Merimieskirkkotyö Kreikan haasteiden keskellä.

Rukousryhmä ke 16.1. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 17.1. klo 13.

Miesten saunailta to 17.1. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Kirkon kulma

Kirkkoherranvirasto

Merikotkantie 2

Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Ei 24.–28.12 eikä 1.1.

Arkiaamujen rukoushetki ma– pe klo 7. Ei 25.–28.12. eikä 1.1.

Hartaus ti ja to klo 11. Ei 25.12., 27.12. ja 1.1.2013.

Kulman kauneimmat to 20.12. klo 11. Lauletaan kauneimpia joululauluja Miika Kokkosen säestämänä, Risto Auvinen.

Nuorten aikuisten raamis su 6.1. klo 14.

Nuorten aikuisten messuryhmä su 13.1. klo 14.

Avoinna ma–pe klo 9–15. Virasto suljettu pe 21.12. ja pe 11.1.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Joulukonsertti to 20.12. klo 19.

Anja Andersenin lauluoppilaat Vantaan musiikkiopistosta. Kimmo Ruotsala, piano.

Miesten saunailta to 20.12. klo 18 Kotkansiiven saunatiloissa.

Korson Mieslaulajien joulukonsertti la 22.12. klo 17 ja klo 19. Pekka Itkonen johtaa, solistina Juha Riihimäki. Ohjelma 10 e.

Joululaulumessu su 23.12. klo 10. Hanna Vaittinen, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye, Sirkku-Liisa Niemi, Noora Hultin.

Kirkkokahvit.

Lapsiperheiden kauneimmat joululaulut ja jouluevankeliumi ma 24.12. klo 13. Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15. Hanna Vaittinen ja Ursula Hynninen.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23. Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Jouluaamun sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 8. Riitta-Maija Palmusaari ja Martti Sirviö.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 26.12. klo 20.

Messu su 30.12. klo 10. Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö.

Nuorten aikuisten kokkausryhmä su 30.12. klo 14 Nuorten tilassa.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 13. Kimmo Saares, Juha Ropponen, Mari Liimatainen ja Ursula Hynninen. Juha Ropponen siunataan vt. kirkkoherran tehtävään. Kirkkoherran uudenvuodenpäivän vastaanotto.

Rukousryhmä ke 2.1. klo 20.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Vesa Ruokonen, Sanna Heikurinen ja Martti Sirviö. Kirkkokah-

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4

Kauneimmat joululaulut ke 26.12. klo 14. Mari Liimatainen ja Martti Sirviö.

Vanhemman väen piiri ti 8.1. klo 13.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14. Vesa Ruokonen, musiikista vastaa Ruokosen perhe.

Nuorille Nuorten kahvilat alkaen viikolla 2. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 17–20 seurakuntakeskuksen nuorten tilassa.

Nupe-kahvila avaa ovensa pe 11.1. klo 18–21 Nikinmäen seurakuntakodissa.

Nuorten leiri Viroon 8.– 10.2.2013. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: hanna.vaittinen@evl.fi.

Varhaisnuorille Varhaisnuorten kerhot alkavat viikolla 3.

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille 15.–18.2. tytöille ja 18.–21.2. pojille. Hinta 60 e. Ilmoittautumiset: tytti.malinen@ evl.fi (tyttöjen leiri) ja terho.kettunen@evl.fi (poikien leiri).

Lapsille ja perheille Perhekerhot alkavat viikolla 2.

Ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa, to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla.

Pyhäkoulu su 13.1. klo 10.

Kastettu Joona Samuel Sipponen, Luka Oliver Hämäläinen, Mikael Ilja Alexander Forsman.

Hautaan siunattu Kirsti Kyllikki Lahonen 77 v, Salme Helinä Pellinen 75 v.

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700, rekolan.seurakunta@evl.fi.

Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomilla viikoilla klo 12–15.

Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Päivystys Rekolan kirkolla ti ja to klo 10–12, sisäänkäynti E-rapusta.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, vahtimestari p.

09 830 6710 tai 050 590 3495.

Balalaikkaorkesteri Kalinkan joulukonsertti pe 21.12. klo 18.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Joululaulumessu su 23.12. klo 13. Liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, Rekolan joululaulukuoro ja -orkesteri, kanttorit SirkkuLiisa Niemi, Martti Sirviö ja Noora Hultin.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16, Annaelina Tähtinen ja Sirkku-Liisa Niemi, Klaara Vasara, klarinetti ja Effi Anttila, sello.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23, liturgi Ben Ahlroos, saarnaaja Jukka Yrjölä, kanttori Sirkku-Liisa Niemi, Marja Turu, kantele.

Joulukirkko ti 25.12. klo 8. Liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, Rekolan joululaulukuoro ja kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 12. Liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Sirkku-Liisa Niemi.

Messu su 30.12. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Noora Hultin.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 12. Liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori Noora Hultin.

Loppiaisen messu su 6.1. klo10.

Liturgi Vappu Olsbo, saarnaaja pastori Jarkko Korhonen, kanttori Noora Hultin. Kirkkokahveilla vieraina Rekolan uudet nimikkolähetit Jarkko ja Pirita Korhonen.

Yläovi auki aikuisille ma 7.1. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 7.1. klo 18.15.

Ylistyksen ilta ti 8.1. klo 19.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -ryhmä ke 9.1. ja 16.1. klo 9.30.

Torstaipiiri 10.1. klo 13.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30, alkaen 10.1.

Versio-kuoron konsertti la 12.1. klo 18, ohjelma 10/5 e.

Messu su 13.1. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Noora Hultin.

Yläovi auki aikuisille ma 14.1. klo 18.

Aamumessu ke 16.1. klo 9, Marja-Liisa Malmi ja Noora Hultin.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 19. Kanttori Noora Hultin.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13. Pastori Annaelina Tähtinen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja Sini Hölsä, laulu ja alttoviulu.

Raamattupiiri torstaisin klo 18, alkaen 10.1.

Yksinhuoltajien ilta to 17.1. klo 17. Lastenhoito järjestetty.

13

Vantaan seurakunnat 20.12.–17.1.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13–15, alkaen 7.1.

Lapsille ja perheille Päiväkerhot jatkuvat viikolla 2.

Pyhäkoulu su 13.1. klo 10 kirkolla.

Perhekerhot ti 15.1. klo 9.30–11 Asolan ja Päiväkummun seurakuntataloissa ja Rekolan kirkolla to 17.1 klo 9.30–11.

Family group in English, Thu 17.1. 9.30 am at Rekola Church.

Taaperokerho to 17.1. klo 9 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Nuorille Open doors kirkolla keskiviikkoisin klo 18–21, 9.1. alkaen.

Isko 1 ti 15.1. A-ryhmä klo 17.30 ja B-ryhmä klo 19.

Muuta Lähetyksen kotipiiri ke 9.1. klo 18 Pirjo Ulmalla, Havukallionkatu 9 C 49.

Hautaan siunattu Aimo Kaarlo Antero Koskinen 78 v.

Tikkurila

Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 18.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23. Emilia Helavuo, Marja Ruuska, Veikko Karhumaa, Mimmu Kyrönseppä.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 10. Saarna Pirkko Yrjölä. Jaakko Hyttinen, Terje Saard, Iina Katila, Tiina Komulainen, kantele. Tilaisuus televisioidaan, saavuthan paikalle jo klo 9.45.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 12. Heikki Leppä, Toni Fagerholm, Terje Saard.

Kauneimmat joululaulut ke 26.12. klo 15.

Messu su 30.12. klo 12. Päivi Helen, Sonja Turunen, Iina Katila.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1.2013 klo 12. Jaakko Hyttinen, Pirkko Yrjölä, Terje Saard.

Christmas jazz to 3.1.2013 klo 18. Mathias Sandberg ja Mariah Hortans. Vapaa pääsy.

Vantaan suzukisoittajat pe 4.1.2013 klo 19.

Messu su 6.1.2013 klo 12. Tuula Lapveteläinen, Maria Koukkari, Samppa Laakso.

Messu su 13.1.2013 klo 12.

Pyhän Laurin kappeli

Kirkkoherranvirasto

Pappilankuja 3

Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, tikkurilan.seurakunta@evl.fi

Rekolan sekakuoron joulukonsertti to 20.12. klo 19 Johtaa Jori Männistö. Vapaa pääsy, ohjelma 12 e.

Kauneimmat joululaulut lapsille pe 21.12. klo 10.30.

Pyhän Laurin kuoro ma 14.1.2013 klo 18.

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniatoimisto

Tikkurilan kirkko

Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Asematie 12

Päivystys ma ja to klo 10–12. Peruttu to 27.12. Ma 31.12. alkaen diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30. Huom uusi aika!

Puhelinpäivystys ja ajanvaraus ma ja to klo 10–11.30 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Matildan uni to 20.12. klo 18 ja klo 20 Tapiolan kuoro ja jousiorkesteri, Lumous Group, urkutaiteilija Matti Pesonen, johtaa Pasi Hyökki. Käsikirjoitus, ohjaus ja musiikin sovitus Kalevi Olli. Liput alk. 26 e. www.lippu.fi.

Kauneimmat joululaulut lapsille pe 21.12. klo 9.

Fibo: Torellinen joulukonsertti pe 21.12. klo 18 Suomalaisen barokkiorkesterin joulukonsertti.

Antti Tikkanen, konserttimestari, Essi Luttinen, mezzosopraano.

Liput alk. 15 e. www.lippu.fi.

Kauneimmat joululaulut popmusiikin tahdissa pe 21.12. klo 21. Tommi Varis yhtyeineen, nuorten aikuisten lauluryhmä.

Julens Glada Bud — HBK-kuoron joulukonsertti la 22.12. klo 18. Johtaa Henrico Stewen. Liput 15 e ovelta.

Messu su 23.12. klo 12. Kirsti Hildén, Jaakko Hyttinen, Mimmu Kyrönseppä.

Kauneimmat joululaulut su 23.12. klo 16.

Kauneimmat joululaulut lapsille to 20.12. klo 9.

Kauneimmat joululaulut lapsille to 20.12. klo 10.15.

Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 13.

Ilosanomapiiri to 20.12.klo 16.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattupiiri to 20.12. klo 18. Takkahuone.

Laulupiiri pe 21.12. klo 13. Kahvio. Tea Polso.

Kauneimmat joululaulut la 22.12. klo 19.

Messu su 23.12. klo 10. Toni Fagerholm, Tiina Komulainen ja Tea Polso.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 14.30.

Jouluaamun messu ti 25.12. klo 8. Veikko Karhumaa, Kirsti Hildén, Tea Polso. Tikkurilan kirkkokuoro.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Marja Ruuska, Sonja Turunen, Mimmu Kyrönseppä.

Messu su 30.12. klo 10. Maria Koukkari, Veikko Karhumaa, Tea Polso.

Uudenvuodenpäivän messu ti 1.1. klo 10. Sonja Turunen, Veikko Karhumaa, Samppa Laakso.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10.

Tiina Komulainen, Päivi Helen.

Lähetysseuran kirkkopyhä. Kirkkokahveilla Hannu Lätti kertoo huumetyöstä Hong Kongissa.

Kolme kuningasta – loppiaisen

Leipää ja viiniä ➤

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 13.

Ylästön eläkeläiskerho ke 16.1. klo 12.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132

Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18. Mukana Quo Vadis -kuoro.

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 15.

Naisten lenkkisauna to 10.1. klo 18. Iltapala 2 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A

Kartanonkosken piiri to 9.1.2013. klo 18.

Kartanonkosken piiri to 16.1. klo 18.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11a, p. 050 919 1041

Naisten rukouspiiri pe 11.1. klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 14.1. klo 13.30.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 16.1. klo 14.

Lapsille ja perheille Huom! Avoin perhekerho, perhekerho, vauva- ja perheolkkari sekä vekkuli- ja päiväkerhot ovat joululomalla 17.12.–6.1.

Naiset sanan äärellä ma klo 10– 12. Tikkurilan kirkon takkahuone.

Avoimet perhekerhot Tikkurila pe klo 9.30. Kartanonkoski pe klo 14. Tammiston kerhohuone ma klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila ti klo 9.30.

Vauvaolkkarit ti Ilolan seurakuntatalolla klo 13 ja Pakkalan kerhohuoneessa klo 13.30. Tied.

Päivi Romula p. 050 410 3863.

Perhekerhot ti klo 9.30 Tikkurilassa Unikkotie 5 B 2.krs, Ylästö to klo 9.30.

Perheolkkari ti klo 9.30 Pakkalan ja Ilolan seurakuntatalolla. Tied. Outi Myllylä p. 050 327 1634.

Torstaitupa to 10.1. klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, Unikkotie 5 B 2krs. Lastenhoito järjestetty. Tied. pastori Kirsti Hildén 050 3827 987.

Pyhäkoulut alkavat sunnuntaina 13.1. Tikkurilassa ja Ylästössä klo 10, Ristipurossa, Ilolassa ja Kartanonkoskella klo 11.

Lapsiparkki pe klo 12–15, Unikkotie 5B, 2 krs. Lapsiparkki on tauolla viikosta 51, jatkuu jälleen viikolla 2. Maksuton. Ilmoita lapsesi tekstiviestillä p. 050 5736235, viimeistään to klo 16 mennessä.

Koululaisten hiihtolomaleiri Kuntokalliossa 18.–21.2. Ilmoittautumiset viimeistään 16.1. www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu tai Enni Korhoselle p.

050 526 9401. Leirin hinta 55 e.

Nuorille NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Kevätkauden ensimmäinen Walkers nuortenkahvila pe 11.1. klo 19–22.

Iso 1A – koulutus ti 15.1. klo 16.30 Rippikoululuokka.

Iso 2 – koulutus ke 16.1. klo 17.

Rippikoululuokka.

Walkers nuortenkahvila ke 16.1. klo 18–20.

Wintin ovet avoinna nuorille keskiviikkoisin klo 17–20.30. Ylästöntie 35. Kevätkaudella ensimmäisen kerran ke 9.1.

Muuta toimintaa Kiitos joulumyyjäisistä! Lämmin kiitos kaikille joulumyyjäisiin Tikkurilan kirkolla osallistuneille. Myyjäiset tuottivat 2905 e lähetystyölle. Yllätyspaketin voitti oranssi numero K 55. Voiton saa arpalippua vastaan arkisin klo 9–15 kirkkoherranvirastosta, Unikkotie 5 B. Onnea voittajalle!

Jouluaaton hartaus ma 24.12. klo 16 ja klo 17. Ruskeasannan kappeli, Ruskeasannantie 5.

Luento- ja keskustelusarja luterilaisesta uskosta maanantaisin 7.1.–13.5. Luentosarja alkaa Betanian kokoushuoneessa 7.1. klo 18. Luterilaisen uskon keskeiset piirteet ja niiden merkitys nykymaailmassa. Heikki Leppä.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 14.1. klo 13.30. Malminiityntie 11b.

Retki Vivamon naistenpäiville

la 2.2. Lähtö Unikkotie 5:n parkkipaikalta n. klo 8, paluu n. klo 18. Hinta 35 e. Ilmoittautumiset 22.1. mennessä p. 050-572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Jonathan Miika Oscar Vepsäläinen, Pyry-Veikko Olavi Leskinen, Cristian Aleksis Nissilä, Mea Maria Värränkivi, Olivia Victoria Latosaari, Elias Simo Viljo Hannikainen, Akseli Matti Sakari Hannikainen, Veikka Petteri Yrjölä, Vieno Elina Javanainen.

Avioliittoon kuulutettu Janne Juhani Järvinen ja AnneMari Grönroos.

Hautaan siunattu Eeva Aili Maria Hailio 84 v, Eino Jaakko Pitkänen 71 v, Martti Eino Nupponen 68 v, Milja Kirsikka Sahikoski 28 v.

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440, vantaankosken.seurakunta@evl.fi

Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu 24.12.–28.12.

Päivystävä pastori ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419 Tilojen ja toimitusten varaus ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419

Diakoniapäivystys Myyrmäki, Louhela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426. Ei päivystystä 25.12. ja 1.1.

Martinlaakso ja Vantaanlaakso Martinristissä, Laajaniityntie 2, 2. krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736. Ei päivystystä 20.12., 24.12., 27.12., 31.12.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 357 7726. Ei päivystystä 24.12., 31.12.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Avoinna ma–pe klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kauneimmat joululaulut pe 21.12. klo 19. Viittomakielinen tulkkaus.

Messu su 23.12. klo 10. Saarna ja liturgia Sanna Uusitalo, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Glögitarjoilu.

Lasten aattohartaus ma 24.12. klo 13. Pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Sinikka Honkanen.

Aattohartaus ma 24.12. klo 17.

Pappi Hannu Pöntinen, kanttori Sinikka Honkanen.

Yksin elävien joulujuhla ma 24.12. klo 18–23. Mukana papit Ulla Pohjolan-Pirhonen ja Antti Isopahkala. Puuroa, kahvia, yhteislaulua ja olemista.

Jouluyön messu ma 24.12. klo 23. Saarna ja liturgia Antti Isopahkala, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Maija Maltela.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 10. Saarna ja liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa,

kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro.

Tapaninpäivän messu ke 26.12. klo 10. Saarna ja liturgia Sanna Uusitalo, avustava pappi Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Sinikka Honkanen.

Messu su 30.12. klo 10. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Sanajumalanpalvelus ti 1.1. klo 10. Saarna ja liturgia Antti Isopahkala, kanttori Maija Maltela.

Loppiaisen messu su 6.1. klo 10. Saarnana tervehdys Hongkongista nimikkoläheteiltämme Nele ja Francis Borchardtilta. Liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Sinikka Honkanen. Kirkkokahvit ja lähetystilaisuus.

Siioninvirsiseurat su 6.1. klo 14.

Maanantaipiiri ma 7.1. klo 13–15 takkahuone.

Mammaraamis ke 9.1. klo 9–11 kerhohuone 4. Äideille lapsineen.

Kahvila Olotila ke 9.1. alk. klo 11–13.30.

Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke 9.1. klo 18–20 St. Martinin kappeli.

Jari Araneva, Joh. 9. ja 10. luku.

Messu su 13.1. klo 10. Saarna ja liturgia Tapio Rahkonen, avustava pappi Sanna Uusitalo, kanttori Kari Jerkku. Aikuis- ja seniorityön aloitusmessu. Kirkkokahvit.

Pyhäkoulu su 13.1. klo 10 kerhohuone 4.

Israelpiiri ti 15.1. klo 18–19.30.

Soul-jumppa ti 15.1. klo 12– 13.30. Uusi ryhmä miehille. Aiheena Usko mihin uskot. Tied.

Jukka-Pekka Virtanen, p. 050 407 1176.

Seniorikerho ti 15.1. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Laulupaja ke 16.1. klo 18–19.30 St. Martinissa. Kanttori Maija Maltela laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Seniorikerho to 17.1. klo 13– 14.30 takkahuone.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 17.1. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Lasten aattohartaus ma 24.12. klo 13. Pappi Kai Sadinmaa, kanttori Päivi Tiitu.

Aattohartaus ma 24.12. klo 15.

Pappi Kai Sadinmaa, kanttori Päivi Tiitu.

Laulun, sanan ja rukouksen ilta ti 1.1. klo 18.

Vaatevarasto avoinna to 3.1. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Tied. p. 050 357 7726.

Rukouspiiri ti 8.1. klo 17.30 sakasti. Ent. aamurukouspiiri.

Raamattu-rukouspiiri ti 8.1. klo 18.30–20.

Miesten saunailta ke 9.1. klo 18.30–21.

Iltamessu su 13.1. klo 18. Pappi Tapio Rahkonen, kanttori Maija Maltela.

Lapsikuoron harjoitukset ti 15.1. klo 17–18. Alakoulu- ja eskari-ikäiset, tervetuloa laulamaan kuoroon! Kuoroa johtaa RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seniorikerho ke 16.1. klo 12.30– 14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Aattohartaus ma 24.12. klo 14.

Pappi Maari Santala, kanttori

Ensi sunnuntai on neljäs adventtisunnuntai. Päivän teema on Herran syntymä on lähellä.

Raamatuntekstit ovat Ps. 130:5–8, Sef. 3:14–17, Fil. 4:4–7, Matt. 1:18–24.

Sinua varten Herra, Jumalasi, on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa.

Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta.

Sef. 3:17

14

joulukonsertti su 6.1. klo 18. Katarina Olkinuora, Pauli Leppänen ja Petra Hulkkonen, laulu. Jussi Pernu, piano. Vapaa pääsy.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 8.1. klo 12. Ehtoollishartaus klo 12. Vuoronumerot kirkon aulasta ja ruokailu Nuorisotilalla.

Lähetyksen päiväpiiri ti 8.1. klo 13.

Aamurukouspiiri ke 9.1.2013 Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 9.1. klo 18.

Tikkurilan Hannat to 10.1. Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Ilosanomapiiri to 10.1. klo 15.30.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattupiiri to 10.1. klo 18. Takkahuone.

Maalauspiiri to 10.1. klo 18. Ryhmähuone.

Näppärin sormin 10.1. klo 18.

Kansainvälisen diakonian käsityöryhmä. Betanian kokoushuone, Unikkotie 5aA 4krs.

Tikkurilan kirkkokuoron harjoitukset to 10.1. klo 18.

Israel-piiri to 10.1. klo 18.30.

Avoin piiri. Aikuisten kerhohuone.

Laulupiiri pe 11.1 klo13. Kahvio Messu su 13.1.2013 klo 10.

Puuhajumis 13.1. klo 16. Koko perheen kirkkohetki, erityisesti 3–5-vuotiaille, n. 45min.

Winkut su 13.1. klo 16. Työikäisten leskien ryhmä. Emmauksen kokoushuone, Unikkotie 5A, 3.kerros.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 14.1. klo 13. Kahvio.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 15.1. klo 12.

Vuoronumerot kirkon aulasta ja ruokailu nuorisotilalla. Ruokailun hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 15.1. klo 13. Neuvotteluhuone.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 15.1 18.30 nuorisotilassa.

Rauhanyhdistyksen seurat ti 15.1. klo 19.

Aamurukouspiiri ke 16.1. klo 7.

Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen to 16.1. klo 18.

H

erramme ja Vapahtajamme syntymähetki on lähellä. Elämme neljättä adventtisunnuntaita. Ilmassa on odotusta, pyhän tuntua. Mielessämme on monenlaisia ajatuksia ja odotuksia tulevasta joulusta.

Tuoko tämä joulu perheen yhteen vai joudunko viettämään sen yksin? Osaanko iloita vai onko sydämeni täynnä ikävää ja kaipausta?

Joulun lapselle riitämme, ilman kiirettä ja painetta. Tänäkin jouluna Hän tulee sinua varten, jota

paleltaa jouluna. Hän tulee sinua varten, jolla ei ole ystävää.

Ja sinua varten, joka sairastat yksin.

Hän on voimallinen, Hän auttaa. Me olemme hänen ilonsa. Joulumieltä riittää jaettavaksi jokaiselle, koska se on Jumalan lahja meille.

Tuula Lapveteläinen Tikkurilan seurakunnan pappi

Markku Mattila

Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro.

Aattohartaus ma 24.12. klo 15.30. Pappi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro.

Joulupäivän sanajumalanpalvelus ti 25.12. klo 8. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku.

Seniorikerho ti 15.1. klo 12.30– 14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Kauneimmat joululaulut la 22.12. klo 18.

Lasten kauneimmat joululaulut ke 26.12. klo 15.

Sanan ja rukouksen ilta su 6.1. klo 18. Ehtoollinen. Ulla Pohjolan-Pirhonen.

Kahvila Olotila 7.1. alk ma ja ti klo 11–13.30.

Lukupiiri ke 16.1. klo 17.30 Olotila.

Seniorikerho to 17.1. klo 13– 14.30.

Kaivosristi

Jouluaamun tv-jumalanpalvelukset lähetetään Pyhän Laurin kirkosta. Suomenkielinen messu esitetään 25.12. klo 10 YLE TV 1:ssä ja ruotsinkielinen jumalanpalvelus klo 8 YLE Fem -kanavalla ja Radio Vegassa. Kirkkoon tulijoiden toivotaan olevan paikalla 15 minuuttia ennen jumalanpalveluksen alkua.

Kaivosvoudintie 3

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 9.1. klo 19–21.

Seniorikerho ke 16.1. klo 13– 14.30.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1

Miehet lauteilla ke 16.1. klo 19.30–21. Tied. Matti Nevalainen, p. 040 857 6753.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2

Kauneimmat joululaulut to 20.12. klo 18.

Raamattupiiri ma 7.1. klo 18.

Uusi piiri joka toinen ma. Tied.

Sinikka Jääskeläinen, p. 050 3510 686.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6

Olotila-kahvila ti 8.1. klo 11– 13.30.

Pyhäkoulu su 13.1. klo 11–12.

Pikku Taivas Uomatie 13

Aattohartaudet ja joulukirkot Asolan seurakuntatalo ●●

●● ●●

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ●● ●●

Nuorille

●●

Koululaisten harrastekerhot joulutauolla 17.12.–6.1.

Ilmoittautuminen kevään leireille alkaa 2.1.2013 osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Koululaisten hiihtolomaleiri Pekkasten leirikeskuksessa alakouluikäisille tytöille ja pojille 18.–22.2. Hinta 120 e. Tied. Johanna Isaksson, p. 040 746 5626 Koululaisten kevätleiri Holmassa 12.–14.4. alakoululaisille.

Hinta 55 e. Tied. Outi Kivistö, p.

050 381 6303.

Perheleiri Holmassa 17.–19.5.

Hinta alle 3-v. 10 e, alakouluikäiset 40 e, aikuiset 60 e. Tied. Johanna Isaksson.

Lapsille ja perheille Iltapäiväkerhot jatkuvat 7.1.

Päivä- ja perhekerhot, muskari ja kuoro jatkuvat viikolla 3.

Kastettu Marjatta Hekla Mirjami Kuurne, Teemu Antti Olavi Kalliomäki, Aaro Tapani Rönkä.

Avioliittoon kuulutettu Jani Sven Häggkvist ja Niina Hannele Brandenburg, Ari Pekka Tirronen ja Sirpa Helena Kaarina Hytönen.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Perheiden aattohartaus 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 Jouluyön hartaus 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1 ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

Kivistön kirkko Laavatie 2 ●●

Lasten aattohartaus 24.12. klo 13

Hautaan siunattu Anna Ilona Kanervo 93 v, Airi Mirjam Tiensuu 80 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12B, tfn 8306262,8306294. E- post: vandasvenska@evl.fi.

Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagningen tisd. kl.

9–12.

27–28.12.2012 är pastorsexpeditionen öppen kl. 9–13. Präst är anträffbar.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian)

Högmässa sö 23.12. kl.10. Martin Fagerudd, Lauri Palin.

Julbön julafton må 24.12. kl. 17.

Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15

Korson kirkko Merikotkantie 4 ●●

Hakunilantie 48 ●●

●●

Varhaisnuorille

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

Hakunilan kirkko

Nuorten aikuisten raamis ti 15.1. klo 18–20.

Nuortenilta ke 16.1. klo 17–19 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” to 17.1. klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

●●

Asolantie 6

●● ●● ●●

Lapsiperheiden kauneimmat joululaulut ja jouluevankeliumi klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Myyrmäen kirkko

Nikinmäen seurakuntakoti

Ruskeasannan kappeli

Surviaisenkuja 1

●●

●●

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ●● ●●

●● ●● ●● ●●

Lasten aattohartaus 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15 (ruotsinkielinen) Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 10

Julotta juldagen ti 25.12. kl. 8.

Lit. Kaj Andersson, pred. Martin Fagerudd. Kantor, solist och körledare Nina Fogelberg, organist Iina Katila, ViAnda- kören, Åsa Gustavsson, flöjt. Textläsare Jan-Erik Eklöf och Mona Lanaeus. Julottan televiseras direkt i Yle Fem, radieras även.

De vackraste julsångerna och julandakt ons 26.12. kl. 18. Martin Fagerudd, Barbro Smeds.

Solist Kristian Lindroos, tenor.

Högmässa sö 30.12. kl. 10. Anu Paavola, Lauri Palin.

Högmässa nyårsdagen ti 1.1. kl.

10. Kaj Andersson, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg. Kyrkkaffe i Prostgården.

Högmässa sö 6.1. kl. 10. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 13.1, kl. 10. Anu Paavola.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Högmässa sö 23.12. kl. 12. Martin Fagerudd, Lauri Palin.

Högmässa sö 30.12. kl. 12. Anu Paavola, Lauri Palin.

Jouluaaton perhehartaus 24.12. klo 13 ja 14.30 Jouluaamun messu 25.12. klo 10

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45 ●● ●● ●● ●●

Uomatie 1 ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14

●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13, 14, 15 ja 16 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 17 (ruotsinkielinen) Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8 (ruotsinkielinen) Jouluaamun messu 25.12. klo 10

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22 ●● ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 Jouluyön messu 24.12. klo 23 Jouluaamun messu 25.12. klo 8

Ruskeasannantie 5

●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 (ruotsinkielinen) Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16 ja 17

Seutulan kappeli Solbackantie 6 ●● ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 14 Jouluaaton hartaus 24.12. klo 15.30 Jouluaamun jumalanpalvelus 25.12. klo 8

Tikkurilan kirkko Asematie 12 ●● ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13 ja 14.30 Jouluaamun messu 25.12. klo 8

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 16

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ●●

Jouluaaton hartaus 24.12. klo 13

Joulua yötä myöten Tänä vuonna Pyhän Laurin kirkolla joulua vietetään yötä myöten, sillä ovet ovat avoinna jouluaatosta 24.12. klo 10 alkaen aina joulupäivään 25.12. klo 12 saakka.

Tiepalvelumiehet opastavat Jouluaatto on suomalaisten suosituin kirkossakäyntipäivä. Monet käyvät myös hautausmailla muistamassa läheisiään kynttilöin.

Vantaalla tämä näkyy erityisesti Pyhän Laurin kirkolla.

Autolla tulevien kannattaa varautua aattona pieneen ruuhkaan. Esimerkiksi haudoille voi joutua kävelemään jonkin matkaa pysäköintipaikalta. Kirkon eteisessä on jaossa hautausmaakarttoja.

Tiepalvelumiehet ohjaavat liikennettä aattona klo 8–16 ja joulupäivänä klo 7–10.

Ingen högmässa nyårsdagen ti 1.1.

Högmässa sö 6.1. kl. 12. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Högmässa sö 13.1. kl. 12. Anu Paavola.

S:t Martins diakoni- och pensionärskrets ti 15.1. kl. 13. Kaffeservering.

Martinristi församlingscenter

Dickursby kyrka

Folkhälsanhuset

Stationsvägen 12

Vallmovägen 28

Vehkapolun kävelykatu/ Unikkotie 5a, Tikkurila

Familjecafé to 10.1. kl. 9–12, i bakre delen av kyrkosalen.

Julkyrka fre 21.12. kl.14. Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Veckomässa fre 11.1. kl. 14. Anu Paavola.

Dickursbykretsen ons 16.1. kl.14. Kaffeservering.

Olotilan väki joulutauolla 21.12.–6.1. Avaamme jälleen ma 7.1. Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy lisää: p. 09 8306302 klo 9–15 tai pia.talvela@evl.fi.

Döpta

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri

Dickursby kapell Stationsvägen 12B

Veckomässa ons 2.1. kl. 8.30. Kaj Andersson.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Julbön må 24.12. kl.15. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Rödsands kapell Rödsandsvägen 5

Julbön julafton må 24.12. kl. 13.

Anu Paavola, Nina Fogelberg.

Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 7.1. kl. 9–12 i eftisrummet.

Frida Elisabet Hemminki.

Döda Antti Jussi Aalto 36 år.

Yhteiset

keskiviikkoisin 2.1., 9.1. ja 16.1. klo 10–11, p. 050 5736354.

Kuurojentyö Kauneimmat joululaulut pe 21.12. klo 19 Myyrmäen kirkossa, Uomatie 1. Viittomakielinen tulkkaus.

Olotila

Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www.vantaanseurakunnat. fi/keskusrekisteri

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Asuntotyö Puhelinajat tammikuussa 2013

15

koonnut Heli Kulmavuori

Markku Mattila

2012 jKr.

Kellotapuli maitopurkista Minikirkon mittakaavana on maitopurkki, josta kellotapuli on rakennettu. Se oli kaiken alku, kun helsinkiläisen Töyrynummen koulun 2b-luokka rakensi pienoismallin Pyhän Laurin kirkosta.

— Tätä oli hauska tehdä. Jotkut kohdat olivat vaikeita, esimerkiksi risti, kertovat pienoismallia tehneet Matias Ahtiainen, Noora Korhonen ja Pinja Pulkkinen.

Kierrätysmateriaaleista tehtyä kirkkoa rakennettiin parityönä opettajan johdolla. Yhteensä aikaa kului lähes kaksi kuukautta. Mallia katsottiin valokuvista.

— On vaikea ajatella, että nyt ollaan sisällä siinä samassa kirkossa, joka

me tehtiin, pohtii Pinja.

Pienoismalli luovutettiin koko luokan voimin Tikkurilan seurakunnalle.

Sitä oli vastaanottamassa kirkkoherra Janne Silvast. Pahvinen kirkko tullaan sijoittamaan Pyhän Laurin kirkkoon ainakin osaksi vuotta, kunhan se ensin saa suojakseen vitriinin.

Koululaisten rakentama pienoismalli on myös Vantaan seurakuntien sähköisessä joulukortissa. Se löytyy Vantaan Laurin verkkosivuilta.

Koululaiset rakensivat minikirkon.

Freskofiasko Vuoden riemastuttavin tapahtumasarja liittyy Jeesus-freskoon Espanjassa. Pienessä Borjan kaupungissa aktiivinen seurakuntalainen, 81-vuotias Cecilia Giménez, päätti elokuussa tarttua pensseliin ja restauroida kotikirkkonsa haalistuneen Jeesusfreskon. Amatööritaiteilijan käsittelyn jäljiltä vuonna 1910 maalattu fresko sai todellakin uuden ilmeen.

Uutistoimisto BBC:n toimittaja Christian Fraserin mukaan ”kerran arvokas muotokuva näyttää nyt värikynäluonnokselta karvaisesta apinasta, jolla on yllään huonosti istuva tunika”. Seinämaalauksen nimi Ecce Homo (Katso, ihminen) kääntyikin pian muotoon Ecce Mono (Katso, apina).

Rouva Giménezin restaurointityöstä syntyi nopeasti ilmiö. Jeesusfresko koristaa kännykänkuoria, kahvimukeja ja hautakynttilöitä. Sillä on Twitterissä oma tili @FrescoJesus ja 6500 seuraajaa. Kuvitteellisen freskohahmon twiitit liittyvät useimmiten sen ulkonäköön. Profiilitekstissään FrescoJesus ilmoittaa olevansa ”ennen komea fresko, nyt siili”.

Espanjalainen viininvalmistaja Bodegas Ruberte on valmistanut garnacha-rypäleistä El Ecce Homo -punaviiniä, jonka etikettiä koristavat Jeesuksen restauroidut kasvot.

Misericordian kirkko, jossa fresko sijaitsee on joutunut ottamaan käyttöön euron sisäänpääsymaksun hillitäkseen kirkon kävijä”Yhteisöllä on merkittävä rooli määriä. Päivittäin taideteokihmisen elämänkaaren alussa ja seen haluaa tutustua yli sata ihmistä. lopussa. Matka alkaa ja päättyy Jotta tarina olisi täydelliyhteisön käsivarsilla. Ensitoimi on nen, restauroijarouva on sittemmin haastanut seurakuntuudittaminen. Viimeinen on saat­ nan oikeuteen ja vaatinut tekitaminen. Kummastakaan asian­ jänoikeustuloja itselleen. Varat hän haluaa lahjoittaa hyvänteomainen itse ei taida tietää mi­ keväisyyteen.

tään. Mutta yhteisö kannattelee.”

Toiminnanjohtaja Olli Valtonen HelsinkiMissio-lehdessä 4/2012.

Jeesus-fresko ennen restaurointia ja restauroinnin jälkeen.

20.12. Onnea, Kerkko!

16

lentäviä kansalaisia.

Jokainenhan tietää, mitä siitä seuraa, kun pakataan vaikkapa lanttu- ja perunalaatikko samaan matkalaukkuun joulun juhlavaatteiden kanssa. Kun kone saapuu perille, laukut ovatkin ihan jossain muualla päin maailmaa. Ja niin ovat myös laatikot.

Sukulaisten kanssa vietetään siis joulua niissä ainoissa vaatteissa, jotka olivat päällä matkan aikana — ja ilman laatikoita.

Jos laukut kuitenkin sattuisivat tulemaan samaan paikkaan ja samaan aikaan matkustajan kanssa, liukuhihnat, pakkaaminen ja muu vatkulointi on saanut aikaiseksi sen, että matkalaukusta löytyy haiseva perinneruokien ja vaatekappaleiden sekasotku, ja lopputulos on taas sama.

Onneksi käsimatkatavaroissa saa kuljettaa joulutorttuja, vaikka niissä olisikin hieman hilloa. Tuliaisissa kannattaa siis panostaa kahvileipiin.

●● ●● ●●

Kerkko on supisuomalainen miehennimi, joka merkitsee puun vuosikasvainta.

Vuosi 1929 oli suomalaisessa almanakassa luontoaiheisten nimien juhlaa.

Kerkon lisäksi silloin saivat nimipäivänsä muun muassa Kielo, Kukka, Terttu, Vesa ja Vuokko.

2000-luvulla 81 pojalle on annettu nimeksi Kerkko.

Älkää pelätkö Lapsi makaa siellä yksinkertaisissa ja köyhissä oloissa. Emme tiedä, oliko siellä Marian ja Joosefin lisäksi härkää ja aasia kuten ikoneissa ja jouluasetelmissa. Emme tiedä, hymyilikö hän ja ojenteliko käsiään paimenia kohden kuten joulukorteissa.

Kaikki oli niin arkipäiväistä kuin voi olla. Kun kaikkein suurin ja ihmeellisin tapahtui, kun Jumala tuli ihmiseksi, kaikki tapahtui yksinkertaisuudessa.

Mutta itse asia, Jumalan ihmiseksi tulo, on ihme, jota on vaikea käsittää. Kun Jumalan suuri ihme tapahtuu, kaikki on niin pientä, että pitää kumartua lapsen tasolle, että näkisi sen.

Anna joulun lapsen syntyä sinussa ja rukoile, että kaikki lapset saisivat syntyä meille maailmaan, kuten hän, Jumalan kutsumina ja hänen Henkensä suojassa.

Lauri Maarala

Jani Laukkanen

Ӏ

K aikkien joulun lentomatkustajien mieltä askarruttava kysymys on: ”Saako niitä jouluruokia viedä lentokoneeseen?”

No, ei saa, ainakaan matkustamoon. Kiristyneiden turvaohjeiden seurauksena suositellaan kaiken pöperön pakkaamista ruumaan meneviin matkatavaroihin. Ohjeiden laatijat eivät ilmeisesti ole konsultoineet

Tule hyvä torttu mukaan matkustamoon.

Vartin retriitti

lkää pelätkö”, sanoo enkeli jouluyönä kedolla.

Niin enkeli sanoi myös Joosefille, joka aprikoi, mitä tehdä Marian kanssa: ”Älä pelkää ottaa luoksesi Mariaa.”

Miksi joulun lasta pitäisi pelätä? Seimen lapsessahan Jumala on tullut puolellemme. Siitä me iloitsemme jouluyönä. Meidän ei tarvitse pelätä, taivas ei ole tyhjä eikä elämä merkityksetön. Joulun tähti johdattaa seimelle. Seimen lapsi ja hänen valonsa ovat voimakkaampia kuin kaikki pimeys.

Jeesuksen syntymä oli aivan huomaamaton ja vähäpätöinen tapahtuma maailman syrjässä. Kuitenkin se oli asia, jonka seurauksia ei voinut ennalta arvata. Tapahtui jotakin ainutkertaista ja ihmeellistä vaatimattomassa eläinten suojassa.

Lanttulaatikko ja lentoturvallisuus