Lauri 2012 nro 7 (23 2)

VANTAAN

Emännät esiintymässä ➤ 4

7

23.2.12

www.vantaanlauri.fi

100-vuotias Ahti Honkanen seuraa maailmanmenoa ➤➤3

Maaria Wirkkala pohtii kauneutta ➤➤5

Kikka Nyrén

Lettuja ja linssipataa Etiopiasta ➤➤9

Kun on pakko saada

➤➤6–7

Mene elämän keskelle — Kaisa Raittilan Vartin retriitti ➤ 12

Uutiset Markku Mattila

Pauli Juusela päätoimittaja

Pääkirjoitus 23.2.2012

Pattitilanteesta eteenpäin Tulevalla kirkolliskokouksella on edessään isoja haasteita seurakuntien ja kirkon rakennemuutoksesta eettisiin kysymyksiin ja kirkon jäsenyyden vahvistamiseen. Jos jotain halutaan saada aikaan, kirkon eri leirien on opittava puhumaan keskenään ja löytämään tie eteenpäin, sillä vaalitulos vahvisti pattitilannetta.

Kirkolliskokousvaalien tulos oli etelässä ja pohjoisessa uudistusmielisille selvä voitto. Tulkaa kaikki -liike ja sen kanssa samanhenkiset ryhmät saivat Helsingin hiippakunnassa kuusi paikkaa, Espoossa neljä ja Oulussa kolme.

Muista hiippakunnista ryhmä sai vielä neljä paikkaa, joten kirkolliskokouksen edustajista tällä ryhmittymällä on noin viidennes. Toisaalta myös konservatiivit menestyivät vaaleissa hyvin ja saivat näkyviä edustajiaan läpi, joten voi sanoa, että merkittävää muutosta kirkolliskokouksessa ei tapahtunut.

Raja-alueilla kuten Vantaan Länsimäessä palveluita haetaan myös Helsingin puolelta.

Kuntauudistus myllertäisi seurakunnatkin

K

untien väheneminen Suomessa tarkoittaa automaattisesti myös seurakuntien vähenemistä. Kirkkolaki pakottaa seurakunnat tai seurakuntayhtymät yhdistymään, jos kunnatkin yhdistyvät.

Pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ovat tehneet yhteistyötä jo vuosia, mutta mahdollisiin kuntaliitoksiin ei Vantaan seurakunnissa vielä varauduta.

Kunnat ja seurakunnat ovat samankaltaisten ongelmien edessä. Väestö vanhenee ja verotulot vähenevät, mutta palvelut pitäisi pystyä turvaamaan. Samaan aikaan jotkut alueet kasvavat erittäin nopeasti ja palveluiden tuotannossa on vaikea pysyä perässä.

Epäselvää on, ovatko suuret yksiköt sittenkään ratkaisu ja tuovatko ne todella säästöjä.

— Tuohon ei taida olla yksiselitteistä vastausta. Iso voi olla taloudellinen, mutta niin voi olla pienikin. Isossa organisaatiossa on kuitenkin enemmän mahdollisuuksia järjestellä toimintaa kuin pienissä, Vantaan seurakuntayhtymän johtaja Juha Tuohimäki pohtii.

Enemmistö jäsenistä sijoittuu kirkon keskilinjalle. Lisäksi on hyvä muistaa, että liberaali–konservatiivi-jaottelu kuvaa eniten arvomaailmaa ja eettisiä kysymyksiä ja suhdetta Raamattuun.

Kaupungit–maaseutu- ja etelä–pohjoinen-jaottelulla on myös oma merkityksensä kirkolliskokouksessa. Näiden kaikkien jakolinjojen yli on päästävä, jos ei haluta, että kirkko jää omien rakenteidensa vangiksi, ajautuu jäsenkatoon ja pahoihin talousvaikeuksiin.

Sen paremmin uudistusmieliset kuin konservatiivitkaan eivät pysty ajamaan linjaansa jyräämällä läpi, eikä arvoja edes voi muuttaa väkisin. Eri asioihin voi löytyä liittolaisia keskiryhmistä, mutta pitää oppia myös etsimään vastakkaisten leirien välistä yhteistä isompaa nimittäjää ja tilanteita, joissa kaikki voittavat.

Toivottavasti piispainkokouksen asettama työryhmä, jonka pitäisi löytää syyskuuhun mennessä keinoja kirkon ykseyden vahvistamiseksi, saa jotain konkreettista aikaan. Työryhmässä ovat muun muassa Helsingin piispa Irja Askola ja Espoon tuore piispa Tapio Luoma, kumpikin yhteistyökykyisiä ihmisiä.

Pääkaupunkiseudulla kuntarajat eivät juuri vaikuta ihmisten arkeen ja moni liikkuu päi-

V

antaan seurakunnat on saanut ympäristöministeriöltä 10 000 euroa, jolla rahoitetaan luonnonsuojelullisesti tärkeiden alueiden kartoitusta seurakuntien metsistä.

— Mietimme, mitkä ovat tärkeimmät inventoitavat alueet ja keskitymme aluksi niihin, kertoo hautaustoimen päällikkö Minna Aho Vantaan seurakunnista.

Käytännössä inventointi tarkoittaa sekä olemassa olevien tietojen kokoamista ja läpikäymistä että konkreettista maastotyötä metsissä.

Seurakuntien omistuksessa on yksi reilun 30 hehtaarin luonnonsuojelualue Kylmäojankorvessa ja -metsässä Rekolan ja Ilolan

●●

●●

2

Hänen mukaansa yhteistyöstä on ollut hyötyä, mutta ongelmia saattaa tulla siinä vaiheessa, jos joku ei hyödy yhteistyöstä yhtä paljon kuin muut.

Rovastikuntamallia hahmotellaan Kuntauudistuksen toteutumista odotellessa kirkossa muhii myös oma rakennemuutos.

Juha Tuohimäen mukaan niin kuntauudistus kuin kirkon rakenneuudistuskin etenevät nyt kumpikin omaan tahtiinsa. Kirkon uudistaminen ei ole jäissä sen vuoksi, että kuntien määrä saattaa tulevaisuudessa vähentyä.

Kirkkohallitus on hahmotellut eri vaihtoehtoja kirkon hallintorakenteen muuttamiseksi. Se on esittänyt rovastikuntamallia, josta kirkkohallitus pyytää kommentteja seurakunnilta huhtikuun loppuun mennessä.

Rovastikuntamallissa hallinto ja talousasiat päätettäisiin lähinnä rovastikuntavaltuustossa, mutta hengellisestä työstä ja toiminnasta päätettäisiin seurakunnissa.

— Rovastikuntamalli on oikeastaan hyvin lähellä nykyistä seurakuntayhtymämallia, eikä aiheuttaisi suuria muutoksia vantaalaisten kannalta, Tuohimäki kertoo.

Hanna Antila

Seurakuntien metsistä etsitään suojelukohteita

Aarne Ormio/KT

Alle kolmekymppisiä kirkolliskokoukseen valittiin vain kaksi. Myös naisten edustus jäi liian pieneksi, vain kolmannekseen. Kirkolliskokous kuitenkin uudistui, sillä kaksi kolmesta edustajasta on uusia.

Lähtökohtana paikallinen toiminta

vittäin kuntarajojen yli. Samoin on niitä, jotka hädin tuskin tietävät mihin seurakuntaan kuuluvat, mutta toisaalta monelle kotiseurakunta on tärkeä paikallinen yhteisö.

Juha Tuohimäen mielestä jumalanpalvelusyhteisöjen ja paikallisen toiminnan on säilyttävä, vaikka hallintorakennetta tai kuntarajoja muutettaisiin.

Vantaalla on kuusi suomenkielistä seurakuntaa ja yksi ruotsinkielinen, eikä akuuttia tarvetta seurakuntien määrän vähentämiselle ole.

— Helsingissä seurakuntia on yhdistetty viime vuosinakin, mutta Helsinkiin verrattuna Vantaalla seurakunnat ovat kohtuullisen kokoiset.

Pääkaupunkiseudulla seurakunnat ja seurakuntayhtymät tekevät yhteistyötä esimerkiksi sairaalasielunhoidossa, hautaustoimessa, tietohallinnossa ja kiinteistöpuolella.

Pääkaupunkiseudun seurakunnilla on myös luottamushenkilöistä koostuva yhteistyöneuvottelukunta.

— Tähän mennessä yhteistyö on perustunut vapaaehtoisuuteen. Nyt pitäisi miettiä, onko yhteistyö riittävän syvällistä. Yhteistyötä voisi olla enemmänkin, Juha Tuohimäki sanoo.

Kuopion tuleva piispa Jari Jolkkonen.

Klaukkalassa Holman leirikeskuksen metsä on virkistyskäytössä.

Kuopion piispaksi on valittu piispainkokouksen pääsihteeri, teologian tohtori Jari Jolkkonen.

Hän voitti vaalin toisella kierroksella professori Miikka Ruoka‑ sen äänin 418–207. Jolkkonen on aiemmin toiminut muun muassa Helsingin yliopiston tutkijana ja Helsingin piispan teologisena sihteerinä. Jolkkonen aloittaa piispana toukokuun alussa, jolloin nykyinen piispa Wille Riek‑ kinen jää eläkkeelle.

Kesäkuun puolivälissä Vantaalla järjestettävä suunnistuskilpailu Valio-Jukola etsii toimitsijoita. Toimitsijoita tarvitaan tapah-

välillä. Vantaan seurakunnilla metsää on yhteensä noin 315 hehtaaria, joista 220 hehtaaria on yhteisomistuksessa Helsingin seurakuntien kanssa. Laajin alue on Rekolassa sijaitseva 160 hehtaarin alue, johon myös Kylmäojankorven ja -metsän luonnonsuojelualue kuuluu.

Ympäristöministeriön myöntämä raha on osa Metso-ohjelmaa, josta omistajat voivat vapaaehtoisesti hakea eritasoisia suojelupäätöksiä metsilleen. Metso-ohjelmasta saattoivat nyt ensimmäistä kertaa hakea rahoitusta myös seurakunnat. Vantaan lisäksi rahoitusta saivat Pyhäjoen, Iitin, Karstulan, Muhoksen, Tampereen ja Nurmeksen seurakunnat.

Myös Vantaan kaupunki sai 15 000 euroa.

tuman eri vaiheissa muun muassa liikenteenohjaukseen, kilpailukeskuksen rakentamiseen, ravintola- ja kahvilatehtäviin sekä järjestyksenvalvojiksi. Kaikkiaan vapaaehtoisia toimitsijoita tarvitaan 1800. Toimitsijaksi voi ilmoittautua esimerkiksi tapahtuman nettisivuilla www.jukola. com/2012. ●●

Saksan liittopresidentiksi on nousemassa luterilainen pappi ja ihmisoikeusaktivisti Joachim Gauck. Entisessä Itä-Saksassa hän vastusti kommunistihallintoa ja oli avaamassa Stasin arkistoja Saksojen yhdistymisen jäl-

keen. 72-vuotias Gauck on kotimaassaan erittäin suosittu. Saksan parlamentti valitsee liittopresidentin maaliskuussa, mutta valintaa pidetään varmana, sillä Gauckilla on hallituksen ja opposition tuki. ●●

Metodistipapit voivat nykyisin toimia Suomen luterilaisessa kirkossa. Suomen metodistikirkon ja Finlands svenska metodistkyrkanin papeilla on oikeus toimittaa jumalanpalveluksia ja kirkollisia.

Suomessa metodistien yhteisö on pieni, mutta maailmanlaajuisesti metodistikirkoilla arvioidaan olevan noin 70 miljoonaa jäsentä.

Uut isia myös w w w.vant aanlauri . f i

Hans von Schantz

Kolumni Nollia ja ykkösiä Filosofi Ilkka Niiniluoto on kritisoinut terävästi huoletonta tapaamme puhua tietokoneesta, tietojenkäsittelystä ja tietotaidosta. Useimmiten näiden kohdalla on oikeasti kyse vain datasta, merkityksettömästä merkkijonosta, joka koneen sisällä näyttää nollilta ja ykkösiltä. Kaikki informaatio ei ole tietoa.

Vuonna 1445 Gutenberg aloitti Raamattujen massatuotannon. Hän oli airuena uudenlaiselle tiedonvälitykselle. Taustalla oli kaksi merkittävä ajatusta. Ensimmäisen mukaan jokaisen tulisi saada lukea Raamattua omalla äidinkielellään ja sen pitäisi olla jokaisen ulottuvilla. Siitä tuli halu painaa tuota tärkeää kirjaa oikein röykkiöittäin — yhteensä 180 kappaletta! Toisen mukaan paavi ei ehkä sittenkään ole erehtymätön. Asioista pitäisi puhua ja päättää kirkon parlamentissa.

— Lahden moottoritien rakentaminen halkaisi kotitilan. Osa maista jäi tien alle, muistelee 100-vuotias Ahti Honkanen.

Hevosella Helsinkiin Kotipihaltakin voi nähdä maailman muuttuvan.

K

esällä tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Ahti Honkanen lähti Hasalan tilalta Jokivarresta ja muutti Peijaksen sairaalan kautta Raikukujan palvelutaloon Martinlaaksoon. Se oli hänelle ensimmäinen muutto 98 vuoteen.

On hän muuttanut kerran aikaisemminkin. Vuonna 1912 kolmen kuukauden ikäinen paljasjalkainen helsinkiläispoika tuli perheineen Hasalaan. Isä oli ostanut pientilan asuinpaikaksi ja elinkeinoksi, ja maanviljelyksestä tuli myös Ahdin ammatti.

— Meillä viljeltiin kauraa, vehnää, perunaa ja heinää lehmille ja hevosille.

Omaan käyttöön saatiin myös punajuuret, porkkanat, marjat, omenat, kananmunat ja sianliha. Lehmiä oli tavallisesti kaksi tai kolme, enimmällään neljä. Äiti ja isosisko hoitivat niitä. Yleensä myytiin tinkimaitoa lähiasukkaille, mutta joskus maitoa riitti meijeriin asti.

Perunoita ja joulukuusia torille Jo poikana Ahti Honkanen oppi tekemään töitä hevosen kanssa.

— Talvella haettiin puita metsästä. Kesällä ne hakattiin haloiksi ja myytiin.

Korson asemalta pääsi junalla Helsinkiin. Silloin kun vietiin myytäväksi perunoita Kauppatorille tai joulukuusia Hakaniemen torille, mentiin hevosella.

— Matka kesti kolme neljä tuntia yhteen suuntaan. Kuljettiin Vanhaa Porvoontietä pitkin.

Vaikka lapset alkoivat tehdä töitä heti kun vain siihen kykenivät, oli heidän elämässään muutakin. Kesäisin uitiin Keravanjoessa.

— Sattui niin onnellinen tapaus, että alueen kesäasukkaissa oli perhe, jonka poika oli uimamaisteri. Eikä mikään tavallinen maisteri, vaan erikoistunut kerroshyppyihin. Atte Lindqvist edusti Suomea olympialaisissakin.

— Jos uimataito olisi ollut kotiopetuksen varassa, se olisi varmasti jäänyt huonommaksi. Uimaopettajamme ei itse uinut joessa, vaikka opetti meitä.

Polkupyörällä rippikouluun Muutakin opetusta alueen lapset toki saivat.

— Olihan silloin jonkinlainen kansakoulujärjestelmä. Aluksi ei omalla kylällä ollut koulua, vaan kävin kaksi luokkaa Korsossa, Ahti Honkanen kertoo.

Kun Keravanjoen itäpuolelle valmistui koulu, sinne tuli peräti kaksi opettajaa. Ahti kävi siellä seuraavat neljä luokkaa.

— Kai koulussa opetettiin silloin samoja aineita kuin nykyäänkin. Opin kirjoittamaan ja lukemaan. Koululaiset olivat hyvin eri-ikäisiä, joukossa oli rippikouluikäisiäkin.

Oman rippikoulunsa Ahti Honkanen kävi Tuusulan kirkossa. Niihin aikoihin kotikylä oli osa Keravan kauppalaa, mutta Tuusulan seurakuntaa. 1950-luvulla kylä siirtyi osaksi Vantaan edeltäjää Helsingin maalaiskuntaa.

— Tytöt kävivät rippikoulun syksyllä ja pojat keväällä. Vanhemmat sisarukseni asuivat rippikouluajan jossakin talossa kirkon lähellä.

Minä olin ensimmäinen, joka kävi rippikoulun kotoa käsin. Meille tuli silloin ensimmäinen polkupyörä.

Polkupyörän lisäksi kotiin saatiin aikanaan muitakin uutuuksia: 1930-luvun lopulla tuli radio, ja 1940-luvulla puhelin.

Omatoimista opiskelua Ahti Honkasen yleissivistys ei jäänyt pelkkään kansakouluun. Vanhempi veli oli Helsingissä Kalliolan opistossa tutustunut setlementtiaatteeseen ja innosti kyläläisiä omatoimiseen opiskeluun. Niin syntyi 1930-luvun alussa opintokerho Kipinä, joka toimi yli neljännesvuosisadan.

— Aina syksyllä päätimme yhdessä, mitä ainetta alamme opiskella. Hommasimme sitten kirjat.

Englannin opiskelusta oli hyötyä silloin, kun Helsingissä kokoustaan pitäneet Luterilaisen maailmanliiton edustajat kävivät tutustumassa suomalaiseen maalaiselämään.

— Ja kun olin sotaveteraanien matkalla Mustallamerellä, jouduin tulkiksi, koska muut osasivat kieliä vähemmän kuin minä.

Omatoiminen opiskelu vei Ahti Honkasen myös hoitamaan kyläläisten lakiasioita, perunkirjoituksia ja perinnönjakoja. Nykyään hän seuraa maailmanmenoa muun muassa lukemalla päivittäin Helsingin Sanomia.

— Enkä minä olekaan ihan tavallinen lehden lukija, vaan saan lehteni ilman maksua.

Olin pitkään lehtiasiamies.

Lukemistaan odottavat myös lainakirjat Sissiosasto ja Joukkueenjohtaja.

p ä ivä

e l ä m ää

Tieto itsessään ei kanna mitään arvoa — on se sitten oikeaa tietoa tai merkityksetöntä koodia, asiantuntijalta saatua tai kadunkulkijalta kysyttyä. Tieto voi ohjata oikeaan suuntaan, mutta päätöksen oikeellisuus on kiinni arvoista.

Pitkäaikaistyötöntä ei auta se, että hänen elämästään tehdään kyselytutkimuksia ja laaditaan tulevaisuusennusteita. Tuo kaikki sisältää runsaasti informaatiota, mutta ei juurikaan sellaista tietoa, joka auttaisi hänen arkeaan. Siksi päätöksenteon tulisi pohjautua arvoihin.

Ulla-Maija Vilmi

Ahti Honkanen juo 100-vuotissyntymäpäiväkahvit to 23.2.

Va i n

Omenan kuvaa kantavien merkkimasiinojen kehittäjillä oli vallankumouksellisia pontimia sen lisäksi, että he halusivat tienata rahaa. He kuvittelivat, että kun jokaisella on tietoja käsittelevä vempain kotonaan, tieto demokratisoituu ja samalla myös yhteiskunnat. Koneita on jo monilla, mutta tieto ei ole tasa-arvoistunut, usein juuri päinvastoin. Väitän näin siitä huolimatta, että nykyaikaiset viestimet ovat edesauttaneet diktaattorien kaatumista. Ei tieto ja sen käyttäminen silti ole sen tasa-arvoisempaa.

Eräs haaste on siinä, mikä paino päätöksenteossa annetaan asiantuntijoiden sanoille. On kiusaus ajatella, että juuri asiantuntijat osaavat sanoa, miten asiat pitäisi järjestää. Olen tästä usein samaa mieltä. Kovin paljon tärkeää tietoa jää käyttämättä vain siksi, että se ei tule oikeasta suunnasta.

Vesa Häkkinen pappi

3

Markku Mattila

Pisteitä

Iltapäiväkerho kokoontuu Kivistön kirkolla koulupäivisin, niin myös torstaina 16.2.

Mitä on välipalaksi?

Markku Mattila

Ida Malmström, 8

Miro Wollsten, 7

Viivi Lehtinen, 60+

Milloin aloitit iltapäiväkerhossa?

— Aloitin heti syksyllä, kun koulu alkoi. Olen käynyt aikaisemmin kirkon puolella, ainakin kerran esikouluryhmän kanssa.

Mitä kerhossa tehdään?

— Tänään koulua oli yhteen, enkä ehtinyt ennen välipalaa kuin vähän hyppiä hyppynarulla. Joskus välipalana on pannukakkua tai leipää ja jälkiruoaksi pipareita. Juomana on tavallisesti maitoa tai vettä, joskus mehua tai kaakaota.

— Sisällä leikin, piirrän ja väritän. Kesäaikaan voi pihalla keinua tai leikkiä muuten. Nyt talvella olemme tyttöjen kanssa leikkineet porojuttua. Olemme tehneet poroperheelle pesän pihalle. Teen kerhossa yleensä läksyt, mutta en keskiviikkona, jolloin lähden viulutunnille.

Pisteillä 1–5, paljonko annat iltapäiväkerholle?

— Annan 5 pistettä. Kerhossa on kavereita ja voi tehdä kaikenlaista.

Milloin aloitit iltapäiväkerhossa?

— Aloitin syksyllä silloin kun koulunkin. Käyn Kivistön koulua.

Kirkko on tuttu paikka muutenkin.

Siskoni on nyt 14-vuotias, ja kun hänellä oli kirkossa jotain lauluja, olin mukana.

Mitä kerhossa tehdään?

— Söimme tänään välipalaksi muroja, hilloa ja maitoa. Välipalan jälkeen ulkoilemme, tänään kirkon alueella. Sisällä voi pelata vaikka autopelejä.

— Teen usein kerhossa läksyjä, mutta tänään en vielä ehtinyt. Teen ulkoilun jälkeen, jos ehdin. Matematiikasta on tehtäviä ja sitten on vielä kirjoitustehtävä. Olemme aakkosissa nyt t:ssä, ja tarinan pitää alkaa sillä. Lähden kävelemään kotiin puoli neljältä. Matka on lyhyt, ja kävelen sen yleensä yksin.

Pisteillä 1–5, paljonko annat iltapäiväkerholle?

— Annan 5 pistettä pihalla ololle ja peleille. Joka kerta on kivaa.

Milloin aloitit iltapäiväkerhossa?

— Minulla taitaa olla meneillään seitsemäs työvuosi ohjaajana tässä Kivistön kerhopisteessä. Sitä ennen olin töissä Vantaanlaaksossa.

Mitä kerhossa tehdään?

— Aluksi kun lapset tulevat, ollaan sisällä. Osa vanhemmista toivoo, että läksyt tehtäisiin heti koulun jälkeen. Viikon vinkkinä on jokin askarteluaihe. Voi myös leikkiä vapaasti.

— Välipala vaihtelee. Joskus on puuroa, maanantaina leivoimme laskiaispullia. Tarjolla on myös leipää ja tuorepalaa.

— Tavoitteena on ulkoilla joka päivä puolitoista tuntia. Laulattaja käy kerran kahdessa viikossa, ja nämä lapset ovat innokkaita laulamaan.

Pisteillä 1–5, paljonko annat iltapäiväkerholle?

— Annan 5 pistettä lapsiryhmälle, työkaverille ja yhteiselle huumorille.

Ku i n k a

Ulla-Maija Vilmi

va n t a a l a i n e n?

Kari Jerkku, Ritva Laine (vas.) ja Reija Ala-Poikela esiintyvät karkeloissa Myyrmäen kirkossa.

Karkauspäivän karkelot

V

Saara Vuorjoki

antaankosken seurakunnan työntekijöillä menevät roolit sekaisin Karkauspäivän karkeloissa. Myyrmäen kirkolla voi silloin tavata muun muassa pappeja ja nuorisotyöntekijöitä käsikelloja soittamassa, vahtimestareita bändissä ja kirkkoherran nokkahuilukvartetissa.

Yksi illan musiikkipitoisista esityksistä kuullaan, kun Myyrmäen kirkon emännät Reija Ala-Poikela ja Ritva Laine tarttuvat puurokauhan sijasta satakielipilleihin.

— Satakielipillissä on vettä sisällä ja siinä on kirkas linnun ääni, kertoo Laine ja kyselee varmistuksen Ala-Poikelalta, että eikö satakielipillissä olekin kirkas ääni.

— Kyllä on! kuuluu Ala-Poikelan vastaus.

Esityksessään emännät soittavat pilleillään ainakin kolmeen otteeseen, kun kanttori Kari Jerkku soittaa uruilla Luostarin puutarhassa.

Kun roolit kerran ovat karkeloissa sekaisin, eivät emännät tällä kertaa tiedä, mitä tilaisuudessa tarjoillaan, koska kyökkivuoroa heillä ei ole. Mutta sen verran he ovat olleet kuulolla, että tarjolla olisi suolaista ja makeaa.

Mitä muuta Myyrmäen kirkolla kuullaan ja nähdään karkauspäivän iltana — se selviää, kun poikkeaa paikan päälle katsomaan.

Karkauspäivän karkelot ke 29.2. klo 18.30 Myyrmäen kirkolla

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303 Antti Honkonen, 66, vetää Korson Kaiun konkaritoimintaa.

49 %

15 %

36 % Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Päijänneläinen

Olen asunut Päijänteen kulmilla. Synnyin Tikkakosken-kotimme keittiössä. Olen seitsenlapsisen sisarussarjan keskimmäinen. Jyvässeudulta muutimme Heinolaan. Jätin koulun 15-vuotiaana. Olin ensin sahalla, myöhemmin paperitehtaassa töissä. Yksi lukuvuosi meni Sirola-opiston kuunteluoppilaana.

4

Oululainen

Vuonna 1988 muutin vaimon ja poikien kanssa Lahdesta Ouluun. Työskentelin toimittajana.

Vuonna 1995 jäin työttömäksi. Seuraavana vuonna tulimme uuden työni perässä ensin vuodeksi Siuntioon, sitten Vantaalle.

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Vantaalainen

Työskentelen projektipäällikkönä eläkeläisten päihdehaittoja ehkäisevässä hankkeessa. Olen ollut synnyttämässä ja järjestämässä Asunnottomien yö ‑kansalaisliikkeen toimintaa. Minut on nimitetty sosiaalineuvokseksi. Asun vaimoni kanssa rivitalokodissa Hakunilassa. Meillä on kaksi lastenlasta.

Kirkon vapaaehtoisen auttamisen ja osallistumisen verkkopalvelu

www.suurellasydamella.fi

Maaria Wirkkala valitsi teoksensa ulkoseiniin äitinsä suunnitteleman tapetin.

Maailman sydämessä Taiteilija Maaria Wirkkala tekee paikkoja ja hetkiä.

Sirpaleita, tikkaita ja valoa on nähty Wirkkalan teoksissa usein ennenkin, samoin viittauksia hänen taiteilijavanhempiensa Rut Brykin ja Tapio Wirkkalan töihin.

— Tietyt asiat teoksissani kertautuvat. Ehkä jokaisella meistä on varjonsa, tai viivat kämmenellä — joku asia, jota hän toistaa.

Katson teoksiani jatkumona, saman tarinan eri lukuina. Niiden nimiäkin voi lukea kertomuksena.

V

antaan taidemuseon uusi näyttely on tiivis. Se koostuu kuudesta näyttämöstä, joiden yhteinen teema on kauneus. Tekijöinä on kuvataiteilijoita, muotoilijoita, vaatesuunnittelijoita ja graafi-

koita.

— Jokaisella meistä on oma tila, mutta uskon, että nämä erilaiset maailmat käyvät vuoropuhelua, sanoo taiteilija Maaria Wirkkala.

Hän lupautui mukaan näyttelyyn viime keväänä, ja aloitti silloin teoksensa kypsyttelyn muiden töiden ohessa. Silti kiire yllätti viime hetkellä. Avajaispäivän aamuna Wirkkala tajusi, mitä hän oli teoksestaan unohtanut: puuttui jokin repeämä, elämän kerroksellisuus.

Wirkkala toteaa, että hänen työssään ovat aina läsnä kaikki katastrofin ainekset.

— Työskentelen tilanteessa, teen paikkoja ja hetkiä. Teoksiani ei voi harjoitella eikä toistaa sellaisenaan. Eikä niitä voi tehdä etukäteen valmiiksi. Ne ovat vähän kuin urheilusuoritus: se on siinä, se on se hetki.

Wirkkalan teos Jälkinäytös on kuin nurinpäin käännetty huone museosalin sisällä.

— Olen koettanut hakea leikkauspintaa ulkotilan ja sisätilan välillä, Wirkkala suostuu teoksestaan etukäteen sanomaan.

Jälkinäytöksen ulkopuoli on päällystetty taiteilijan äidin Rut Brykin suunnittelemalla tummasävyisellä, perhoskuvioisella tapetilla.

— Valitsin tämän tapetin, koska pidän siitä erityisen paljon. Ja siksi, että se on äidin tekemä ja suojaa minua, Wirkkala kertoo.

Kotoisesti tapetoitujen seinien sisällä on

Jälkinäytös-teoksen sisätila. tila, joka hohkaa kylmää, valkoista valoa. Kylmäävää on sekin, mitä valon houkuttamana tarkemmin katsoessaan näkee. Ensimmäisenä silmiin osuvat — lähes kirjaimellisesti — katsojaa kohti suunnatut suurikokoiset ruiskut neuloineen. Lattiaa peittää lasimurska.

Taka-alalla, tavoittamattomissa leijuu hauraat lasitikkaat.

Wirkkala kertoo miettineensä usein sitä, milloin valo on suurimmillaan. Se oli yksi sysäys tälle teokselle.

— Valon maksimi on, kun ajan syysiltana pitkää taivalta tai kuljen kadulla pimeässä ja näen kodikkaan, kutsuvan valon. Se valo sisältää kaiken. Vaikka sisällä voi tapahtua mitä tahansa traagista, valo on kaunis.

Koska näyttelyn teemana on kauneus, on pakko kysyä Maaria Wirkkalalta, miten hän kauneuden määrittelee. Hän vastaa siteeraamalla Dostojevskin Karamazovin veljeksiä: ”Kauneus on kauhea ja pelottava asia! Kauhea sen vuoksi, että se on määrittelemätön, ja määritellä sitä ei voi, koska Jumala on antanut pelkkiä arvoituksia!”

Wirkkala on Dostojevskin kanssa samaa mieltä. Hän selailee mustaa muistikirjaansa, tärkeää työvälinettään, ja lukee sieltä pohdintojaan.

— Kauneutta ei voi määritellä. Se on pelottavan subjektiivinen käsite. Kauneus on soittimessa, jonka soittaja saa soimaan, tai veneessä, jonka tekijä saa kulkemaan. Se on välähdys, joka on helppo ohittaa. Tai vihlaisu,

”

Kauneus on soittimessa, jonka soittaja saa soimaan, tai veneessä, jonka tekijä saa kulkemaan.”

rumuuden ja kivun kumppani. Jotta kauneus voisi olla parantava voima, se on tunnistettava päivittäin.

Dostojevskin ajatukset löytyivät, kun Wirkkalan näyttelijämies Timo Torikka työsti Mitjan roolia Ranskassa toteutettavaan teoksen näytelmäversioon. On kuulemma tavallista, että tiiviissä suhteessa toisen työ ruokkii toista, asiat menevät limittäin.

Niin limittäin ne nytkin ovat, että Wirkkala on avajaisten jälkeen lähdössä katsomaan miehensä ensi-iltaa Ranskaan.

Maaria Wirkkalan taiteilijanura on jatkunut kolmisenkymmentä vuotta, ja hän on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia nykytaiteilijoita. Viime vuosina hän on työskennellyt enemmän ulkomailla kuin Suomessa. Vantaa mahtui hänen kalenterissaan Itävallan ja Japanin väliin.

Wirkkalan teoksia on totuttu näkemään epätavallisissa paikoissa: venetsialaistalojen seinissä, japanilaisessa syrjäkylässä, maanalaisessa vesivarastossa Istanbulissa tai meren jäällä Helsingin edustalla.

— Aiemmin minulle oli hyvin tärkeää, millaiseen paikkaan teokseni tein. Nykyisin minulle käy jokainen paikka, joka ilmaantuu. Japanissa opin sanonnan, että jokainen paikka on maailman sydän. Tärkeintä on olla juuri nyt juuri tässä maailman keskipisteessä kohdatessaan toisen, käydessään kaupassa, ajaessaan autoa.

Wirkkalan teos valmistui ajoissa. Kaivattu kerroksellisuus saatiin aikaan suhteellisen pienellä muutoksella, tapettia repimällä. Nyt repeämästä pilkistää vaalea versio samoista perhosista. Huolettomien kesäpäivien muisto?

Kaisa Halonen kuvat Hans von Schantz

Kauneus — 6 näytöstä 4.8. asti Vantaan taidemuseossa Myyrmäkitalossa

5

Kontr

”

Ihminen voi tulla riippuvaiseksi mistä tahansa.”

6

rolli kadoksissa Riippuvuuksissa elämää ohjaa aine tai toiminta, ei ihminen itse.

A

— Toiminnallisia riippuvuuksia on vaikea määritellä tarkasti, mutta voi kysyä itseltään, että pelaanko minä peliä vai peli minua. Tai harrastanko minä seksiä vai seksi minua.

Positiivinen ja negatiivinen riippuvuus Riippuvuudesta on kyse silloin, kun ihminen kadottaa kontrollin. Hän ei huomaa, että joku muu, aine tai toiminta, määrää, mitä tehdään.

— Ihminen voi harrastaa viisi kertaa päivässä seksiä olematta seksiriippuvainen, mutta joillakin poliitikoilla alkaa lipsua. He ottavat järjestelmällisiä riskejä seksiin liittyen, menettävät asemansa ja tuhoavat uransa. Seksi ottaa kaikesta yliotteen, Janne Viljamaa sanoo.

Riippuvuus voi olla positiivista tai negatiivista. Urheilija rakastaa lajiaan ja pääsee huipulle positiivisen riippuvuutensa avulla.

— Jokainen huippu-urheilija on jollakin tavalla riippuvainen lajistaan, samoin kirjailija, jolle lukeminen ja kirjoittaminen ovat nautintoja ja tuottavat mielihyvää. Nautinto kääntyy negatiiviseksi, kun hallinta katoaa ja toiminta ei enää tuota iloa vaan kärsimystä.

Toisaalta, jos urheilijalla ei ole elämässään muuta merkityksellistä kuin positiivinen riippuvuus lajiinsa, voi urheiluriippuvuus uran loputtua vaihtua helposti johonkin muuhun riippuvuuteen.

— Elämään tulee tyhjiö ja se pitää täyttää jollakin, Viljamaa toteaa.

Lapsellistunut yhteiskunta Samalla ihmisellä voi olla sekä toiminnallisia riippuvuuksia että aineriippuvuuksia. Janne Viljamaa sanoo, että riippuvaiseksi ei synnytä, mutta voimakas tarve mielihyvän hakemiseen näkyy jo pienissä lapsissa.

— Joku lapsi haluaa koko ajan namia, kun joku toinen taas ei niin välitä makeasta tai on kohtuullinen haluamisessaan.

Viljamaan mielestä nyky-yhteiskunta on lapsellistunut. Tämä näkyy viihteessä, mutta myös siinä, että vanhempien ja lasten roolit menevät sekaisin. Isät pelaavat lippahattu vää-

Koukussa nikotiiniin

”T

oisaalta olen tyytynyt siihen, että olen riippuvainen tupakasta. Toisaalta minulla on voimakas tarve päästä koukusta. Eli tämä on kahteen suuntaan pyrkimistä. Siksi se onkin minulle aika raskasta. Haluan polttaa, koska se rentouttaa ja tauottaa mukavasti. Se on myös sosiaalinen tapa, vaikka pidän tupakoinnista yksinäni yhtä paljon. Ehkä vielä enemmän. Haluaisin eroon röökistä, koska se vie ennen pitkään rapakuntoon.

Ennen muuta haluan lopettaa. Se on ajoittain pakkomielteenomaista. Olen tupakoinut jo 23 vuotta. Käyn myös kerran vuodessa keuhkokuvauksissa, koska leikki on tästä kaukana. Tai mistä sitä tietää, kuinka nopeasti alkaa kroonistunut keuhkoputkentulehdus, tämä ahtauman esiaste, kun keuhkorakkulat rutisevat ja alkavat nitistä.

Pari viikkoa sitten kävin tästä syystä lääkärissä. Keuhkokuvissa ei ollut aihetta huoleen, mutta kun kerroin väsymyksestä ja ajoittaisesta rintaa painavasta kivusta, lääkäri kuitenkin sanoi, että tupakointi tulisi lopettaa.

Poltan paljon. Olen mieltynyt käsin käärittävään sätkään. Siinä on myös oma riippuvuutensa. En saa samaa tyydytystä tehdasvalmisteisista savukkeista, koska niitä ei saa puuhata.

Olen ollut monta, monta kertaa lopettamassa. Lopettanutkin. Hyvällä menestyksellä. Joskus olin kolme kuukautta ilman.

Parhaimmillani sain olla tupakoimatta vuoden. Mieti. Siinä ajassa koki, että ilman savua alkaa ilmakin maistua, ui sumusta ulos.

Savukointi on juuri sitä: keho on pienen myrkytystilan kierteessä, jota ei vain osaa katkaista.”

Mies, 38

Janne Viljamaa, 43 psykologian lehtori Omnia-koulutuskuntayhtymässä ●● naimisissa, viiden lapsen isä ●● asuu Helsingissä ●● kirjoittanut kahdeksan kirjaa, joista viimeisimmät ovat Pakko saada. Addiktoitunut yhteiskunta. (WSOY 2011) ja Pidä puolesi! Irti narsistin hampaista (WSOY 2008). Huhtikuussa ilmestyy Käytä kiukkuasi — aggressio voimavarana (WSOY 2012). ●●

Pertti Nisonen/WSOY

lttius riippuvuuksiin ihmisillä on ollut aina, mutta nykyajan sosiaalinen ympäristö on rakennettu otolliseksi sille, että ihminen addiktoituu eli tulee riippuvaiseksi aiempaa helpommin. Ei tarvitse kuin katsella ympärilleen kauppakeskuksessa tai avata netti.

— Joskus kolmekymmentä vuotta sitten loton palautuspäivä oli keskiviikko ja arvontapäivä lauantai. Ei se pappa siitä voinut tulla riippuvaiseksi. Nykyisin kaikkea on tarjolla 24/7, eli joka päivä ympäri vuorokauden: voi pelata pitkävetoa, nelivetoa, katsoa leffaa. Tietokoneella voi olla monta ohjelmaa auki samaan aikaan, toteaa sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Viljamaa on pohtinut riippuvuuksia ja sitä, mihin kohtuus on kadonnut. Hänen mielestään nyky-yhteiskunta on täynnä ansoja, joista saa pikamielihyvää. Ympäristöt tehdään houkutteleviksi.

— Ihminen voi tulla riippuvaiseksi mistä tahansa: kahvista, alkoholista, lääkkeistä, piristävistä aineista, huumeista, hölkästä, seksistä, syömisestä, kuntosalista, luettelee Viljamaa.

Riippuvuus voi olla fysiologista, psyykkistä, sosiaalista tai tapariippuvuutta. Nikotiini koukuttaa fysiologisesti ja tupakointi voi olla myös tapariippuvuus. Nettipelit ja Facebook aiheuttavat helposti psyykkistä riippuvuutta. Viestejä on tsekattava alituiseen, on vaikea tai mahdoton olla ilman kännykkää tai tietokonetta. Sosiaalista riippuvuutta voi olla esimerkiksi uskonnollisissa yhteisöissä.

Addiktiot eivät katso tulotasoa tai koulutusta. Kuka tahansa voi tulla riippuvaiseksi, mutta addiktioihin ei ole vain yhtä syytä.

— Taipumus tulla riippuvaiseksi on vahvasti geneettinen. Esimerkiksi alkoholistien lapsilla on jopa neljä kertaa suurempi todennäköisyys tulla alkoholistiksi. Kuitenkaan koskaan ei voi varmuudella sanoa, kenestä tulee alkoholisti ja kenestä ei. Addiktiogeeni vain lisää riippuvuuden todennäköisyyttä, jonka ympäristön ärsykkeet laukaisevat, Viljamaa sanoo.

Riippuvuudet voidaan jakaa aineriippuvuuksiin ja toiminnallisiin riippuvuuksiin.

Kuka?

●●

rinpäin päässä samoja tärinäpelejä kuin lapsetkin ja lapsi sanoo isälle, että isän pitäisi nyt mennä nukkumaan.

— Aikuisen pitää laittaa lapsille rajat, ei lapsen aikuiselle. Minä sanon junioreille, että ensin tehdään työt ja sitten ollaan vapaalla. Tai vaikka että peliaika loppuu, kun munakello pirisee, Viljamaa toteaa.

Itseään ei kannata huijata Tiukat säännöt ovat Janne Viljamaan mukaan tarpeen riippuvuuksista irti haluavalle. Mitkään epämääräiset päätökset eivät auta. Toisia — isää, äitiä, ankeaa lapsuutta, kauheaa vaimoa tai miestä — syyttämällä riippuvuutta ei voi selittää, sillä aikuisella ihmisellä on vastuu omasta elämästään. Pitää hyväksyä tosiasia, että ongelma on itsellä.

— Pannaan herkut pussiin ja katsotaan, montako on mennyt viikon aikana, Viljamaa konkretisoi.

Avuksi riippuvuuksista irtipääsemiseen Viljamaa ehdottaa tekemään suunnitelman, jossa pitää olla päätavoite ja välitavoitteita sekä palkkioita onnistumisesta. Mutta tupakoit-

sijalle palkkio ei ole tupakka eikä ylipainoiselle pulla.

Kannattaa tehdä yksi muutos kerrallaan, ei kaikkea kerralla. Suunnitelmastaan kannattaa kertoa muille, ja hankkia heiltä tukea. Jääkaapin oveen voi laittaa vaikka kuvan siitä, millainen haluaisi olla. Suunnitelman tueksi Viljamaa kannustaa kirjoittamaan päiväkirjaa, josta näkee armotta tilanteensa. Kirjaamisessa pitää olla rehellinen, itseään ei kannata huijata.

— Esimerkiksi alkoholiriippuvainen voi merkitä päiväkirjaan, kuinka monta annosta, missä ja kenen kanssa joi ja mikä oli fiilis. Tunnelmasta voi päätellä, mitä alkoholilla yrittää lääkitä.

Päiväkirja auttaa näkemään tunteen, joka oli ennen riippuvuutta aiheuttavaa toimintaa, esimerkiksi ahdistus tai yksinäisyys, ja niin voi miettiä riippuvuuden aiheuttajan tilalle jotakin muuta tekemistä.

— Hyvä kysymys on, mitä tarkoitusta riippuvuuteni palvelee. Addiktille tulee ensin tunne ja sen jälkeen toiminta, Viljamaa sanoo.

Jos esimerkiksi huomaa, että rankan työpäivän jälkeen pitää aina mennä kaljoille, voisi alkaa miettiä, millä muulla uupumuksen tai ahdistuksen tunteen saisi pois. Liikkumalla?

Lukemalla?

Tekosyyt riviin Janne Viljamaa sanoo olevansa armottomuuden, itseruoskinnan, työnteon ja tarkan mittaamisen linjalla. Riippuvuuksista ei pääse helposti eroon. Ihmisiltä, jotka herkimmin jäävät koukkuun, usein puuttuu nämä ominaisuudet.

Mielessä on hemmottelu: ”rankan päivän jälkeen voi kyllä nollata” tai ”voi sitä vähän ottaa”.

— Meidät on koulutettu siihen, että enempi on parempi, eikä ole opetettu sitä, missä menee raja: viides hampurilainen alkaa olla jo liikaa, mutta se syödään kuitenkin. Mutta vähentäminen voi olla parempi kuin lisääminen. Kannattaa panostaa sellaisiin nautintoihin, joita ei saa rahalla, kuten ystäviin, liikuntaan tai lukemiseen.

Viljamaalla on kaikille riippuvaisille kotiläksy.

— Listaa kymmenen suosituinta tekosyytäsi, joilla annat itsellesi luvan riippuvuuteesi.

Mieti, missä tilanteessa otat ne käyttöön. Kun tämä lista on valmis, mieti mitä muuta voisit sen sijaan tehdä.

Nina Riutta kuvat Kikka Nyrén

Lopettamisen tueksi Päätä tarkka aika, jopa kellonlyömä. Ei ensi viikolla, vaan 5.3.2012 klo 7.00. ●● Yritä olla suhtautumatta tupakkaan tunteella ja ystävänä. Tupakka on petollinen kaveri, se esittää ystävää, mutta yrittää tappaa sinut silmän välttäessä. ●● Tupakka on ollut ystäväsi, mutta ei ole enää. Hylkää se ja löydä uusia ystäviä. ●● Tupakka on olut osa identiteettiäsi siitä asti, kun imit poskareita yläasteella koulun nurkalla. Yritä luoda uusi identiteetti ”savuton minä”. ●● Älä jätä itsellesi yhtään takaporttia auki. ●● Kehitä uusia rutiineja. Älä mene aamutupakalle, vaan suunnista uimahalliin, ui kilometri ja käy löylyissä. Ota liikunta tupakan tilalle. ●● Älä lopeta silloin, kun elämässä on paljon muuta stressiä. Joudut vain pettymään stressitupakka huulessa. ●● Tupakantuskan iskiessä palauta mieleesi inhottavin tupakkaan liittyvä muistosi. ●● Riskivaiheet lopettamisen jälkeen tulevat yleensä vastaan vuoden sisällä. ●● Tupakoinnin lopettaminen on taistelua. Se on sotaa.

Sota voitetaan tupakka kerrallaan, päivä kerrallaan. ●● Reseptilääkkeiden avulla yli puolet tupakoitsijoista pystyy lopettamaan. ●●

Lähde: Janne Viljamaa: Pakko saada! Addiktoitunut yhteiskunta.

WSOY 2011.

7

Vantaan Laurin lukupiiri VVO:n asunnossa saat omistusasumista vastaavan asumisturvan.

Tutustu tarjontaamme ja täytä hakemus jo tänään: www.vvo.fi

allillaan Asiat m

Kätketty sivistys Muriel Barbery: Siilin eleganssi.

Gummerus 2011.

Vantaan Laurin lukupiirissä luetaan uutuuskirjojen jälkeen pokkari, suomeksi pari vuotta sitten ilmestynyt Siilin eleganssi.

Pariisilaisen kerrostalon ovenvartija, 54-vuotias leskirouva Renée Michel elää kaksoiselämää. Hän esittää sivistymätöntä, velttoa ja homssuista, tavallista ovenvartijaa.

Todellisuudessa hän rakastaa musiikkia ja taidetta, ja on myös lukenut valtavasti ja monenlaista. Hän on sivistyneempi kuin talon mukahienot, rikkaat asukkaat.

Pariisissa ei nyt kerta kaikkiaan näytä olevan sopivaa, että ihmiset poikkeavat säädystään. Niinpä leskirouva ei halua järkyttää ke-

si ollut pitempäänkin, mutta taloon muuttaa elokuvaohjaaja Kakuro Ozu. Tarkkanäköinen japanilainen näkee roolin taakse. Ei tarvita juuri muuta kuin tahaton kirjallisuussitaatti. Leskirouvan hätkähdys paljastaa, että lause on tuttu. Ja kun vielä leskirouvan lihavan kissan nimi Leo. Kuten Leo Tolstoi. Renée Michelin elämä muuttuu.

Voisiko tarina olla Suomesta? Ei. Suomalainen yhteiskunta on de­mo­ kraat­tisempi kuin Ranskan. Opinhaluiset ovat voineet käydä kouluja riippumatta varallisuudesta. Eikä meillä voi vaatteista päätellä, minkälainen ihminen niissä asuu.

Kirja

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 26.2. klo 14 Jeesus, kiusausten voittaja Reino Junttila ja Heikki Linnavirta

HERÄNNÄISSEURAT La 25.2. klo 18 Mikaelinkirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1, Hki. Su 26.2. klo 10 Kirkkopyhä Sipoon kirkossa, Kuninkaantie 19. Saarnaa Juhani Elenius, mukana kvartetti Herännäisnuorten kuorosta.

Keittolounas ja seurat srk-talolla, Iso kylätie 1.

Ti 28.2. klo 12.30 Tiistaipiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D, Hki. Klo 18 Paavalinkirkon alasalissa, Sammatintie 5, Hki.

tään paljastamalla todellista itseään. Hän pyrkii tietoisesti asettumaan ennakko-oletuksiin.

Näin on ollut 27 vuotta ja oli-

Aila Alarotu

Keskustele kirjasta osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Palveluja tarjotaan KOTISIIVOUSTA

Tip Top Siivous

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, K O T I S I I V O remonttisiivousta USP ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45%

siivousta jo vuodesta 1995

kaikki kodin siivoukset ikkunanpesut viikkosiivoukset muuttosiivoukset remonttisiivoukset

kodinhoidon veroväh. 45%

www.tiptopsiivous.fi (09) 4369 6335 tiptop@live.fi LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet.

040 712 8888

UUSI ILME KEITTIÖÖN - ovet, tasot, rungot - vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- ja MITTAUSPALVELU Soita: Erkki 0500 503357 Mikko 0409 311466 ergadesign.fi

Muutot • Muuttolaatikot • Kuljetukset • Kalustekasaukset www.sb-palvelut.fi p. 044 336 7633

Kauneudenhoitoa

ASIANAJOTOIMISTO ELO

Kauppakeskus Myyrmanni III krs Iskoskuja 3 C 134, 01600 VANTAA

p. 504 2245, fax. 504 3490

e-mail: elo@co.inet.fi internet: personal.inet.fi/yritys/elo

Palveleva puhelin

01019 0071

PÄÄ-ASIAA !

✃

Asianajajia

Helatehtaankatu 1, 00700 Helsinki lisätiedot johtaja Mirkka Kairema p. 044 55 66 104

REMONTIT SOPUHINTAAN

Ostetaan

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym.

Arviointipalvelu. P. 792 851.

Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Vuokrattavana viihtyisiä ja turvallisia palveluasuntoja. Talossa myös 12-paikkainen ryhmäkoti.

ARA-kohde.Hoitohenkilökunta paikalla 24 h.

Varaa esittelyaikasi nyt!

Myös kodin pienet kunnostustyöt.

Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 KOTISIIVOUKSET, ikkunanpesut, tekstiilihuonekalujen pesut 25e/h+alv. www.kaijaclean.fi p. 045 888 2636

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

valmistuu helmikuussa 2012

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTISIIVOUKSET, muuttosiivoukset, 23,58e/h+alv. (Kotital.väh.). www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

8

UUsi senioritalo saga HelapUisto

MITOIN KUIN MITOIN

”Tyyli on tukassa” alk. 20 e Parturi Hairlocks Iskostie 2, Myyrmäki Ark. 9.30-18.00 Puh. 411 11041 / Marita

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

Päivystää su–to klo 18–01, pe–la klo 18–03

VANTAAN

-

www.vantaanlauri.fi

Facebookissa ja Twitterissä www.facebook.com/vantaanlauri www.twitter.com/vantaanlauri

ISSN 1799-9022. Julkaisija Vantaan seurakunnat. Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa.

Levikki 82 000, 45 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. Toimitus Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, p. 09 830 6274, faksi 09 8230 136, vantaan.lauri@evl.fi. Toimituksen sihteeri Arja Vasara, p. 09 830 6274, arja.vasara@evl.fi.

Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 09 830 6287, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 09 830 6237, heli.kulmavuori@evl.fi.

Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi. Kaisa Halonen, p. 09 830 6319, kaisa.halonen@evl.fi. Nina Riutta p. 09 830 6236, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen p. 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi. Paino SanomaPrint, Sanomala Oy. Ilmoitusmarkkinointi Seija Kosunen, p. 020 754 2270, Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Sari Havia p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361.

Ilmoitushinta 1,80 € / pmm + alv. 23%. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 23%. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. Ilmoitustrafiikki /-valmistus Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

Toimitusneuvosto Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute.

Hautauspalveluja KAIKKI KUOLINPESÄN ASIAT

VANTAAN HAUTAUSTOIMISTO Kyllikki ja Petri Forsius Hautaustoimisto Ay Uomatie 4, 01600 Vantaa, Myyrmäki Neuvontapalvelu ja ajanvaraus p. 0500 536 775 / 24h

K&P

www.hautaus.fi

SUOMEN KIVIVALMISTE Oy

HAUTAKIVET

Täyden palvelun toimisto

Hämeenkylän seurakunnassa voi kevään aikana osallistua etnisiin kokkausiltoihin. Etiopialaista ruokaa laittaa Pasi Alho apunaan Riitta Ahonen.

Makumatkalle Etiopiaan Hämeenkylän kirkolla kokataan lähetystyötä tutuksi.

H

ämeenkylän kirkon nuorisotilan pöydälle on kasattu sipuleita, jauhoja, linssejä, tomaattipyreetä, popcorninjyviä ja rasia paistisuikaleita. Vain erikoiset mausteet kielivät siitä, että nyt kokataan jotain tavallisesta poikkeavaa.

Tämän kevään aikana Hämeenkylän seurakunnassa tutustutaan eri ruokakulttuureihin etnisissä kokkausilloissa. Samalla kerrotaan lähetystyöstä.

— Kiinnostus ruoanlaittoon ja etnisiin ruokiin on lisääntynyt, joten uskon että innostusta näihin iltoihin on. Ensin kokataan porukalla yhdessä, sitten maistellaan tuotoksia ja kuullaan minkälaista lähetystyötä maassa tehdään, kertoo lähetys- ja aikuistyön sihteeri Riitta Ahonen.

Esiteltävät maat on valikoitu Hämeenkylän seurakunnan lähetystyön nimikkokohteiden mukaan.

Kevään aikana opitaan esimerkiksi, miten riisi keitetään oikeaoppisesti ja minkälaista lähetystyö on Pakistanissa sekä tutustutaan meksikolaiseen ruokakulttuuriin. Ensimmäisellä kerralla tehdään makumatka Etiopiaan.

Syömisen meininkiä

Nuorisotilan hellalla porisee perinteinen etiopialainen ruoka ja kokkina häärii nuorisotyönohjaaja Pasi Alho. Linssipata tottelee nimeä jämisir kik vot, lihasuikaleet tunnetaan siga tibseinä ja tulisuutta saadaan berbere-tahnasta. Ruoka syödään käsin indzera-letun avulla.

Alho vietti viime syksyn vaimonsa kanssa Suomen Lähetysseuran esikoulutusharjoittelussa Etiopiassa. Reseptit ovat tuttuja matkalta.

— Tämä on perinteistä arkiruokaa. Kaikilla ei ole varaa syödä lihaa, mutta indzera-letut kuuluvat jokaisen ruokapöytään Etiopiassa.

Ihastuimme paikalliseen ruokaan.

Siinä on kunnon syömisen meininkiä, kun ruokaa syödään käsin, toteaa Alho.

Alhon pariskunta haaveili pitkään tilaisuudesta päästä tutustumaan ja töihin kehitysmaahan. Kun mahdollisuus Lähetysseuran kautta tarjoutui, he tarttuivat siihen.

Etiopiassa Alhot opettivat kuurojen koululla muun muassa atk-taitoja.

— Se toi perspektiiviä omaan elämään. Nyt saatan ihmetellä, että mihin kaikkeen suomalaiset rahansa laittavat. Vähemmälläkin pärjäisi. Kyseenalaistan rahalla saa ‑elämäntyylin, ei se tee onnelliseksi.

Kokkausillassa kuullaan myös Alhojen kokemuksia matkalta.

— Toivon että osallistujat saavat makuelämyksiä ja uskallusta kokeilla uutta sekä ruoanlaitossa että muutenkin elämässä. Siihen pyritään, että mahdollisimman moni

forum hakaniemi töölö malmi itäkeskus leppävaara tapiola tikkurila myyrmäki kerava hyvinkää

puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh. puh.

010 76 66620 010 76 66500 010 76 66530 010 76 66630 010 76 66590 010 76 66610 010 76 66570 010 76 66560 010 76 66600 010 76 66550 010 76 66580

(0,0828 €/puh + 0,1199 €/min)

Tutustu etiopialaisiin ruokaohjeisiin osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Etniset kokkausillat Hämeenkylän kirkolla torstaisin klo 18.30 ●●

1.3. Etiopialainen ilta

●●

15.3. Japanilainen ilta

●●

12.4. Pakistanilainen ilta

●●

10.5. Meksikolainen ilta

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Sirkka-Liisa Helenius

Hammashoitoa

Popcornia kahvin kanssa

Lotta Numminen kuvat Markku Mattila

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

pääsee kokkaamaan ja nauttimaan illan antimista.

Kokkausiltaan ovat tervetulleita kaikki yli kulttuurirajojen.

— Hämeenkylä on alueena sellainen, että maahanmuuttajia ei paljon ole. Mutta tänne saa tulla rohkeasti eri puolilta Vantaata, innostuu Riitta Ahonen.

Pasi Alho sanoo, että kokkaus Etiopiasta kotoisin olevalle vieraalle toisi jännitystä ruoanlaittoon.

— Mutta se olisi todella hienoa, jos paikalla olisi myös etiopialaisia.

He voisivat jakaa kokemuksia omasta maastaan ja elämästään.

Hyvin muhineista linsseistä ja lihasuikaleista Alho kokoaa herkulliset annokset, jotka syödään käsin indzeran avulla. Hän myöntää, että tätä ruokaa ei ole juuri tullut Suomessa tehtyä. Se ei kuitenkaan tuloksessa tunnu. Mutta miten ne pöydällä olleet popcorninjyvät liittyvät etiopialaiseen ruokaan?

— Popcorneja syödään kahvin kanssa, paljastaa Alho.

Unikkotie 5, Vantaa

www.hok-elannonhautauspalvelu.fi www.perunkirjoitustoimisto.fi PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555

Yksilölliset hammasproteesit suoraan valmistajalta

Erikoishammasteknikko Merja Vesamäki

Helsingink. 9, Hki. p. (09) 716 151

Virkoja haettavana

Vantaalla toimii seitsemän seurakuntaa, jotka yhdessä muodostavat seurakuntayhtymän. Jäseniä seurakunnissa on 135 000 ja työntekijöitä lähes 500.

Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön palveluissa on haettavana 16.4.2012 lähtien tai sopimuksen mukaan

diakoniakeskuksen sihteerin virka Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 403 mukaan ja siitä maksettava palkka on tällä hetkellä henkilön työkokemuksesta riippuen 2040,95 – 2347,09 euroa kuukaudessa.

Diakoniakeskuksen sihteerin viran tarkoituksena on tarjota sihteerityön ja toimistotyön palveluja diakoniakeskuksessa (= yhteinen diakonia ja yhteiskuntatyö). Tavoitteena on tukea diakoniakeskuksen ja osin yhteisen seurakuntatyön palvelujen osaston toimintaa suorittamalla sihteerille määrättyjä tehtäviä.

Yhteisen seurakuntayön palveluiden johtosäännön mukaan diakoniakeskuksen sihteerillä tulee olla soveltuva ammattikorkeakoulu- tai opistoasteen tutkinto tai käytännön työkokemusta. Seurakuntatyön ja tiedotusalan tuntemus katsotaan eduksi. Lisäksi vaaditaan hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suullinen taito.

Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan (sisältäen hakuohjeet ja lomakkeen sekä viran laajemmat tehtävänkuvat ja odotuksemme viran hakijalta) luettavissa osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/vsrky/tyopaikkoja.

Hakemukset tulee olla s-postilla toimitettuna perillä Vantaan seurakuntayhtymässä keskiviikkoon 29.2. klo 10.00 mennessä.

Vuokrata halutaan Rullalle käärityt indzera-letut, linssipata, chilillä maustetut lihasuikaleet ja tulinen berbere ovat perusruokaa Etiopiassa.

Ostetaan huoneistoja ASUNTO RAHAKSI! Pyydä meiltä paras tarjous.

Soita puh. 045 1111 201 (myös iltaisin).

HUONEISTOCENTER OY Mannerheimintie 80 A 2, 00250 Helsinki.

9

Vantaan seurakunnat 23.2.–1.3.

Naisten raamattupiiri tiistaisin klo 19.

Seniorikerho ti 28.2. klo 13– 14.30. Yhteisvastuu.

Hakunila

Pyhän Annan lastenkirkko

Kirkkoherranvirasto Virasto suljetaan to 1.3. klo 14, avoinna ma–ke klo 9–16.

Tilojen ja toimitusten varauk‑ set p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa p. 09 830 6507 ma–to klo 10–14.

Diakoniatoimisto Päivystykset tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan ajanvaraus ja puhelinpäivystys p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623

Puuroperjantai klo 11. Hartauden jälkeen on tarjolla puurolounas.

Messu su 26.2. Tarja Meijer, Outi Noponen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 15–18.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Neulomme lahjoituslangoista tilkkupeittoja lähetettäväksi Intiaan. Voisitko lahjoittaa lankaa?

Lankojen tulisi sisältää vähintään 50% villaa. Vahtimestarit ottavat lankoja vastaan Hakunilan ja Länsimäen kirkoilla.

Miesten raamattupiiri ja sau‑ nailta tiistaisin klo 18.30–20.30.

Hautaan siunattu

Muuta

Yrjö Kalevi Saarela 91 v, Veikko Makkonen 88 v, Pertti Kalevi Nurminen 77 v, Timo Kaarlo Juhani Talasterä 67 v.

Ehtoollishartaus to 1.3. klo 14. senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Pastori Jaakko Kara ja kanttori Hannu Lehtikangas. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Romania-keräykseen saa tuoda avustustavaroita 3.3. asti. Vastaanotto kirkkoherranvirastossa.

Lähetämme Romaniaan hyväkuntoisia vaatteita ja kenkiä kaikenikäisille, liinavaatteita ja tekstiilejä, astioita ja kaikkea pientä kodin tavaraa. Yhteistyökumppanimme Mauri Ojala vie kuorman Romanian köyhille alueille.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset pakkaustalkoisiin lähetys- ja aikuistyösihteeri Riitta Ahonen p.

0400 558 308.

Kastettu

Hämeenkylä Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450

Avoinna ma–pe klo 9–14. Muina aikoina virkatodistukset p. 09 830 6345.

Päivystävä pappi, toimitus‑ ten varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–13 sekä ke klo 9–12, p. 09 830 6455.

Diakoniatoimisto päivystää ma klo 10–12, ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472.

Vahtimestari p. 09 830 6459 ja 050 382 3400.

Kastettu Justus Juhani Helminen, Julius Vilhelm Halén.

Hautaan siunattu

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 29.2. klo 18. Vieraana lähetystyöntekijä Pia Antikainen.

Kirjallisuuspiiri ma 5.3. klo 12.

Kirjoina Paavo Kettusen Kätketty

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 040 509 2100

Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Tule juomaan kuppi kuumaa, lukemaan lehtiä ja tapaamaan toisia.

Nuorille Nuorten kahvilat keskiviikkoisin klo 17–20, perjantaisin klo 19–22 ja sunnuntaisin klo 17–20.

Viikolla 8 (23.–26.2.) nuortenkahvilat on suljettu.

Lapsille ja perheille Pyhäkoulu su 26.2. klo 10, Raija Lindqvist ja Janne Tervo.

Perhekerhot ma klo 12–15 Korson kirkolla, ti klo 9–11.30 seurakuntakoti Mikaelissa (Venuksentie 4), to klo 9–11.30 Nikinmäen seurakuntakodissa (Surviaisenkuja 1) ja pe klo 9–11.30 Korson kirkolla. Viikolla 8 (20.–24.2.) päiväkerhot, perhekerhot ja muskarit ovat talvilomalla.

Muuta

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Pappi tavattavissa ma–pe klo 10–14, p. 09 830 6554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniatoimisto

Kastettu

Merikotkantie 4, p. 09 830 6560

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Lukas Lari Oskari Kinnunen, Jessica Sofia Kaarina Lammi, Henry Giorgos Pussila, Neve Kaarina Unelma Hynynen, Stella Daniela Sorsa.

Merikotkantie 4, p. 09 830 6558

Hautaan siunattu

Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 26.2. klo 10. Saarnaaja Jouni Salko, liturgi Jukka Nevala ja kanttori Hannu-Pekka Heikkilä.

Iltamessu su 26.2. klo 18. Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Isä meidän ‑luentosarja to 23.2. klo 18.30. 6. ja 7. pyyntö: Älä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.

Etsijän eväät ti 28.2. klo 18.30 kirkon takkahuoneessa.

Etninen kokkausilta/ Etio‑ pia to 1.3. klo 18.30. Tehdään ja maistellaan yhdessä ja jutellaan Etiopiasta Pasi Alhon kanssa.

Senioreiden terveyspäivä ti 13.3. klo 9.30–14. Vierailijoina proviisori Päivi Sippola ja suuhygienisti Saila Vesterinen. Ohjelmassa myös runoja, musiikkia, tietoa Kirkon Ulkomaanavun toiminnasta ja keittolounas jälkiruokineen. Hinta 10 e. Ilmoittautuminen helmikuun aikana ma– pe Kaarina Johanssonille p. 050 543 0980, Paula Haavistolle p.

050 300 1317 tai Marjatta Tammisalolle p. 09 8543 434

klo 18. Käydään läpi Apostolien tekoja pastori Risto Auvisen johdolla.

Katulähetys ke 29.2. klo 11.

Arki-illan ehtoollinen ke 29.2. klo 18, Vesa Ruokonen, Martti Sirviö.

Lähetyspiiri ke 29.2. klo 13, Vesa Ruokonen.

Rukousryhmä ke 29.2. klo 18.30.

Vanhemman väen piiri to 1.3. klo 13, Anne Saviranta, vierailijana Marja-Leena Colerus.

Miesten saunailta to 1.3. klo 18, Vesa Ruokonen.

Diakoniatyö etsii vapaaehtoi‑ sia alueen vanhainkoteihin.

Tunti ajastasi riittää ja sitoudut vain täksi kevääksi. Vapaaehtoisen tehtäviä voivat olla seurustelu, lehden tai Raamatun lukeminen tai vierellä olo. Tehtävään perehdytetään ke 29.2. klo 16 Kirkon kulmassa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset diakoniatyöntekijä Anne Savirannalle p. 050 599 9068.

Aikuisrippikouluryhmä pe 9.3. klo 18. Ilmoittautuminen ensimmäisessä kokoontumisessa. Tiedustelut pastori Vesa Ruokonen, p. 050 574 7285.

Laura Iris Sallinen 83 v.

Hämeenkylän kirkko

Leipää ja viiniä ➤

Korso Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4, p. 09 830 6550

Päivystys ti ja to klo 10–12.

Vanhemman väen piiri to 23.2. klo 13, Anne Saviranta. Vierailijana Maija Sankari Kirkon Ulkomaanavusta.

Naisten saunailta to 23.2. klo 18.

Messu su 26.2. klo 10, Vesa Ruokonen, Risto Auvinen, Martti Sirviö. Kirkkokahvit.

Runopiiri ma 27.2. klo 13, piiriä ohjaa Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 27.2. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattu‑ piiri ma 27.2. klo 18.30.

Miesten raamattupiiri ti 28.2.

Kirsti Siviä Malinen 83 v.

Diakoniatoimisto Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706

Päivystys toistaiseksi vain kirkolla ti ja to klo 10–12

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6710, vahtimestari 050 590 3495

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 23.2. klo 12 alkaa Marttojen valmistamalla lounaalla (5 e). Päivän aiheena ”Minä ja minun Vantaani”. Vieraana libanonilaissyntyinen, vantaalainen elokuvaohjaaja Jean Bitar. Katsomme elokuvan Pyhän Laurin kappeli. Isäntäparina Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen ja Pentti Hakulinen.

Runoryhmä torstaisin klo 17, ohjaajana Birgit Leino.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

Aamurukous sunnuntaisin klo 9.

Messu su 26.2. klo 10, liturgi ja saarnaaja Jaakko Rusama, kanttori Noora Hultin, Kirsi Thum, sopraano.

Kohtaamisia sanan äärellä su 26.2. klo 17.30. Raimo Mäkelän aiheena Jumala tuntee ahdistukseni, musiikki Päivi Pitkäranta ja bändi. Lasten kerhon aiheena Jumala kutsui Aabrahamin.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Lähimmäisen rakkaus silmu‑ koiksi ‑ryhmä keskiviikkoisin klo 9.30.

Sovellettu rentoutus — ei lää‑ kinnällinen kivunhallintakei‑ no ‑ryhmä maanantaisin 12.3. alkaen klo 15.30–17 (8 kertaa) kirkon nuorisotilassa. Tavoitteena on oppia menetelmiä, joiden avulla tullaan paremmin toimeen pitkäaikaisen kivun ja sen tuomien ongelmien kanssa. Ohjaajana kipuhoitaja Ulla Järvinen Peijaksen kipupoliklinikalta.

Ilmoittautumiset 5.3. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6700 tai rekolan.seurakunta@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

Perheiden raamattupiiri ti 28.2. klo 18, lastenhoito järjestetty.

Asolan ankkuri ‑aamukahvila to 1.3. klo 8.30. Ilmainen puuro klo 10.30 asti, kahvi 50 snt.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri perjantaisin klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

Israel-piiri ke 29.2. klo 18.30.

Nuorille

Rekola Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D, p. 09 830 6700

Avoinna to klo 9–15 Päivystävä pappi ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707 Tilojen ja toimitusten varauk‑ set ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700

Open doors keskiviikkoisin klo 18 kirkolla.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30–17.30 Rekolanmäen koululla.

Nuorten torppa torstaisin klo 18 kirkolla.

Lapsille Perhekerho tiistaisin klo 9.30– 11 Asolan ja Päiväkummun

seurakuntataloissa ja to klo 9.30– 11 kirkolla.

Taaperokerho torstaisin klo 9–10.30 Päiväkummun seurakuntatalossa.

Kastettu Helmi Maria Hannola, Aida Alina Osolanus, Aada Kerttu Karoliina Ripatti, Micaela Isabel Vänskä.

Tikkurila Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717

Avoinna ma–pe klo 9–15.

Tilojen, toimitusten ja Pyhän Laurin kirkon varaukset ma– pe klo 9–15 p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi virastossa ma–pe klo 11–15 p. 830 6202.

Diakoniatoimisto Unikkotie 5 A, 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi

Päivystys ma ja to klo 10–12.

Puhelinpäivystys ja ajanva‑ raus ma ja to klo 10–12 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651. Tarvitsetko pientä apua kotiisi? Esimerkiksi lampun vaihtamiseen, taulun kiinnittämiseen tai huonekalujen kokoamiseen. Vapaaehtoistyöntekijämme antavat kertaluonteista apua kodin pienaskareisiin. Apua annetaan diakonisin perustein ja maksutta.

Tiedustelut vapaaehtoistoiminnan koordinaattorilta Päivi Mäkiseltä p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621

Konfirmaatiomessu su 26.2. klo 12. Liturgi Pirkko Yrjölä, saarna teol.yo. Ilkka Mäkinen, kanttori Simo Santaranta.

Tikkurilan kirkko Asematie 12, p. 09 830 6223

Tikkurilan Hannat to 23.2. klo 9.30–12. Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30, ohjelma klo 10.30 alkaen neuvotteluhuoneessa.

Ilosanomapiiri to 23.2. klo 15.30 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskus‑ telupiiri to 23.2. klo 18 takkahuoneessa, Kari Äyrälä.

Näppärin sormin ‑ryhmä to 23.2. klo 18 neuvotteluhuoneessa. Ryhmässä valmistetaan erilaisia käsitöitä ja toisinaan myös askarrellaan. Tuotteiden myyntituloilla autetaan ihmisiä eri puolilla maailmaa Kirkon Ulkomaan­ avun kautta.

Viipuri ja Dikoni to 23.2. klo 18 Tikkurilan kirkon kahviossa. Kalevi Niemi ja Sipe Jalokinos kertovat kevään matkasta ja perhekodin avustustarpeista.

Laulupiiri pe 24.2. klo 13. kahviossa. Tied. Simo Santaranta p.

050 4343 042.

Yhteiskristillinen rukous ja laulupiiri la 25.2. klo 15 Olotilassa.

Messu su 26.2. klo 10. Tuula

Ensi sunnuntai on 1. paastonajan sunnuntai. Sen aihe on Jeesus, kiusausten voittaja.

Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 91:1–4, 11–12, Jes. 1:16–20 tai 1. Moos. 3:1–19, Hepr. 2:9, 17–18 ja Mark. 1:12–13.

Saa huutaa Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa, pelastan hänet ja nostan taas kunniaan.

Ps. 91:15

10

Vanha Hämeenkyläntie 9

Oscar Juhani Ylämäki, Hilda Elsa Emilia Ahola, Aliisa Lumia Rahunen, Saranna Henna Emilia Niiranen, Peppi Amanda Lidqvist.

Miesten saunailta keskiviikkoisin klo 18. Sauvakävelyä, saunaa ja sanaa. Teuvo Puolakka.

Hakunilantie 48, p. 09 830 6512

Kirkon kahvio suljettu 21.–27.2.

Avoinna ti–pe klo 11–14.

Puuroaamiainen keskiviikkoisin ja torstaisin klo 10–13. Lautasellinen puuroa, voileipä, kananmuna ja tuoremehu sekä kuppi kahvia maksaa 2,50 e, lapsilta 1,50 e.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 ja keskiviikkoisin klo 17–19.

Messu su 26.2. klo 12. Tarja Meijer, Vesa Häkkinen, Outi Noponen.

Matalan kynnyksen maanan‑ tai klo 11. Kahvihetki, jossa on lyhyt alkuhartaus ja ilmainen voileipätarjoilu.

Omaishoitajaryhmä ma 27.2. klo 16–17.30.

Ilosanomapiiri ma klo 18.30. Jari Araneva.

Seniorikerho ti 28.2. klo 13– 14.30.

Raamattupiiri ti 28.2. klo 18.

Virsivartti ke 29.2. klo 12.30.

Käsillä hyvää ‑ryhmä ke klo 14–16.

Luentosarja Johanneksen evankeliumista ke 29.2. klo 18.

Jari Araneva. 9. Uskotko ihmisen poikaan? 10. Minä olen Hyvä Paimen.

Viikkomessu to klo 18. Rippikoululaisia messussa mukana.

Lähetyspiiri to 1.3. klo 18.30.

Aikuisrippikoulu alkaa 22.3. klo 17.30. Lisätiedustelut Harri Nurminen p. 050 354 7648. Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500

Vapaalan seurakuntatalo Kenian piiri to 23.2. klo 11. Vieraana pastori, lähetystyöntekijä Pasi Hujanen.

KimaraKahvila su 26.2. klo 18.

Keskustellaan Jeesuksen ensimmäisestä tunnusteosta Kaanaan häissä. Kahvituksessa Liisa ja Ritva ja mukana myös Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

Kohtaamispaikka to 1.3. klo 11.

Vierailijana lääninrovasti, kirkkoherra Jukka Nevala.

Koulutie 11, p. 050 573 6294

Hakunilantie 48

ja vaiettu ja J. M. Coetzeen Häpeäpaalu.

O

letko jossakin elämäsi tilanteessa joutunut suorastaan huutamaan Jumalaa avuksesi?

Tällainen tarve voi tulla erilaisissa elämäntilanteissa. Joskus ensimmäinen tiedostettu rukous kohti Jumalaa syntyy vasta suuressa hädässä. ”Jos sinä Jumala olet olemassa, auta nyt minua!” Tähän rukoukseen on usein vastattu ihmeellisellä tavalla.

Paastonajan alkaessa meille kerrotaan Jeesuksen kokemista ahdistuksista ja vaikeuksista erämaan keskellä. Paholainen yrittää houkutella häntä luopumaan Jumalan, Isänsä, seuraamisesta. Jeesus kuitenkin puolustaa kutsumustaan Jumalan Poikana ja Vapahtajana ja käskee kunnioittamaan yksin Jumalaa.

Oman elämämme erämaassa saatamme kokea kiusausta luopua uskostamme. Saatamme lakata

luottamasta Jumalan huolenpitoon, vaikka olisimme aikaisemmin siihen uskoneet. Jeesus joutui kiusauksille alttiiksi, kuinka mekään pääsisimme vähemmällä?

Kastettuina kristittyinä meidät on merkitty ristinmerkillä, Jumalan ikuisen rakkauden merkillä. Jos meissä on hänen pysyvä merkkinsä, kuinka voisimme joutua Jumalan hylkäämiksi?

Pieni lapsikin huutaa itsepäisesti niin kauan, että hänen tarpeensa huomioidaan. Jumalan lapsina meillä on täysi oikeus samanlaiseen itsepäisyyteen.

Saamme huutaa Jumalaa avuksemme niin kauan, että hän vastaa meille.

Maria Koukkari Tikkurilan seurakunnan pappi

Kartanonkosken kerhohuoneisto

Ryhmänohjaajakoulutus. Koulutus ryhmänohjaamisesta kiinnostuneille ja ohjaajan tehtävässä jo toimiville vapaaehtoisille torstaisin 8.–29.3. klo 18–19.30 Nuorisotilassa Tikkurilassa (Unikkotie 5 C, 2. krs.). Kouluttajina nuorisotyönohjaaja Reetta Leppänen ja pastori Tiina Komulainen. Ilmoittautuminen 1.3 mennessä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille p. 050 548 6078 / paivi.makinen@evl.fi.

Kastettu Venla Johanna Vuori, Kaius Juho Matias Kuitto, Alisa Adalmina Jokinen, Emmi Inna Kastehelmi Vesa, Simo Petteri Piippo, Valtteri Vilho Olavi Pesonen ja Jonathan Mikael Robert Childerley.

Avioliittoon kuulutettu Joni Henrik Piivek ja Hanna-Kaisa Elisabeth Immonen.

Hautaan siunattu Maini Asta Annikki Aalto 88 v, Taina Milka Kokkonen 87 v, Toivo Väisänen 84 v, Ebba Elisabeth Vuoroksa 83 v, Matti Juhani Viiri 68 v, Raimo Einari Hartikainen 56 v ja Teija Anneli Soldan 45 v.

Hagelstamintie 20 A

Rukouspiiri su 26.2. klo 18.30.

Tiedustelut past. Kirsti Hildén 050 3827 987.

Kartanonkosken lähetyspiiri ke 29.2. klo 18. Keski-Aasia. Lapsille omaa ohjelmaa.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, vahtimestari p. 050 919 1041

Vantaankoski Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440

Tammiston seurakuntatila

Avoinna ma–pe klo 9–15 Päivystävä pastori p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe Tilojen ja toimitusten vara‑ us p. 09 830 6419 klo 9–14 ma, ti, to ja pe

Tammistonkatu 29 B

Diakonia

Nuorten aikuisten raamat‑ tupiiri ke 29.2. klo 17.30–19.30.

Lauri Wendland.

Päivystykset: Myyrmäki, Lou‑ hela ja Kaivoksela Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, ti ja pe klo 9–11, p. 09 830 6426.

Martinlaakso ja Vantaanlaak‑ so Martinristissä, Laajaniityntie 2, II krs, ma klo 10–12 ja to klo 14–16, p. 050 357 7736.

Kehä III:n pohjoispuoli Kivistön kirkolla, Laavatie 2, ma klo 10–12, p. 050 326 2631.

Naisten rukouspiiri pe 24.2. klo 18.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495

Eläkeläiskerho ke 29.2. klo 12.

Pastori Tiina Komulainen, kantele mukana. Aiheena Isä Meidän ‑rukous.

Nuorille Nuorisotila, Unikkotie 5 C ja Wintti, Ylästöntie 35

NettiWalkers torstaisin klo 19– 21 päivystää Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Näytelmäkerho ma 27.2.

11–21-vuotiaille nuorisotilassa klo 18–20.

Iso 1A ‑koulutus ti 28.2. klo 16.30 nuorisotilassa.

Iso 2 ‑koulutus ke 29.2. klo 17 nuorisotilassa.

Walkers nuortenkahvila ke 29.2. klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22 nuorisotilassa.

Wintin ovet avoinna nuorille to 1.3. klo 17–20.30.

Koululaisille Sisarusleiri 31.3.–1.4. Holmas‑ sa, hinta 10€/osallistuja. Nuoret ja kouluikäiset sisarukset yhdessä leirillä. Vähintään toisen sisaruksista pitää olla vuonna 1996 syntynyt. Ilmoittautumiset 29.2. mennessä Enni Korhonen p. 050 526 9401 tai Reetta Leppänen p.

050 369 3529.

Lapsille ja perheille Päivä- ja vekkulikerhot, perhekerhot, avoimet päiväkerhot, Lapsiparkki ja vauvaolkkarit ovat talvilomalla 20.–24.2.

Pyhäkoulut sunnuntaisin klo 10–11 Tikkurilan kirkolla ja Ylästössä sekä klo 11–12 Kartanonkosken ja Ristipuron seurakuntatiloissa. Ei ennakkoilm. Tied. pyhäkoulusihteeri Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Muuta Eläkeläiskerho ma 27.2. klo 13.30 Malminiityn kerhohuoneessa.

Sofia Jernström/Kuvaario

Lapveteläinen, Jaakko Hyttinen ja kanttori Samppa Laakso.

Lukupiiri: Raamattu läpi kol‑ messa vuodessa ma 27.2. klo 18 kahviossa. Heikki Leppä.

Kirkon ruokailu vähävaraisil‑ le ja yksinäisille ti 28.2. klo 12.

Hartaus kirkossa, vuoronumerot kirkon aulasta, ruokailu nuorisotilassa.

Lähetyksen päiväpiiri ti 28.2. klo 13 neuvotteluhuoneessa.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 28.2. klo 18.30 nuorisotilassa, kaikki laulunhalukkaat tervetuloa. Tiedustelu Terje Saard p. 050 4343043.

Arki-illan ehtoollinen sekä il‑ tatee ja -kahvit ke 29.2. klo 18.

Pirjo Kettu, Toomas Takala ja Samppa Laakso.

Ilosanomapiiri to 1.3. klo 16 neuvotteluhuoneessa, Virpi Bäck.

Miesten raamattu- ja keskus‑ telupiiri to 1.3. klo 18 neuvotteluhuoneessa, Kari Äyrälä.

Kirkon maalausryhmä to 1.3. klo 18–21 ryhmähuoneessa. Tiedustelut Leila Nuotio p. 040 593 9214.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429

Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Eläkeläiskerho to 23.2. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 23.2. klo 17.30 kerhohuone 4.

Miesten piiri to 23.2. klo 18.30– 20 takkahuone. Aiheena luomiskertomus.

Konfirmaatiomessu su 26.2. klo 10. Hiihtoloman rippikoululeiri. Papit Heli Ojalehto ja Tapio Rahkonen, kanttori Sinikka Honkanen.

Pyhäkoulu su 26.2. klo 10 kerhohuone 4.

Beethovenin sinfoniat pianol‑ la V -konsertti su 26.2. klo 18.15.

Pianotaiteilija Olli Hautala soittaa konserttisarjassa kaikki Beethovenin sinfoniat Lisztin tekeminä pianosovituksina. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Lähetyspiiri ma 27.2. klo 17– 18.30 pieni srk-sali.

Aamurukouspiiri kokoontuu ti ja to klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

Eläkeläiskerho ti 28.2. klo 13– 14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 28.2. klo 18–19.30.

Siioninvirsiharjoitukset ti 28.2. klo18.30–19.30 St. Martinin kappelissa. Niekuissa emme nuukaile!

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 29.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Karkauspäivän karkelot ke 29.2. klo 18.30. Esiintyjinä seurakunnan työntekijöitä uusissa rooleissa: mm. käsikelloyhtye,

Eroryhmä aloittaa maaliskuussa Tikkurilassa kokoontuen iltapäivisin yhteensä kymmenen kertaa. Ryhmässä mietitään, miltä ero tuntuu ja miten kaiken keskellä pärjää. Ryhmäläisiltä saa tukea ja uusia näkökulmia. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen, jotka haastattelevat ryhmästä kiinnostuneet. Sovi aika p. 09 830 6330 tai paula. ruotsalainen@evl.fi. lastenohjaajien räppi, pianotrio, vahtimestareiden bändi, jatsia pianolla ja uruilla, huilusoolo jne.

Kirkkotilaisuuden jälkeen ohjelmallinen kahvi- ja teetilaisuus seurakuntasaleissa. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

Eläkeläiskerho to 1.3. klo 13– 14.30 takkahuone.

Arkipyhäkoulu to 1.3. klo 17.30 kerhohuone 4.

Kiinalainen ilta ke 7.3. klo 18.30–20. Kiinalainen ilta on yhdistelmä sanaa, musiikkia ja kiinalaista ruokaa. Mukana kiinalaisen luterilaisen seurakunnan pastori Paolos Huang. Liput vain ennakkoon viimeistään pe 2.3. kirkkoherranvirastosta arkisin klo 9–15. Aikuiset 10 e, lapset 5 e. Lipputiedustelut myös p. 050 512 1168.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381

Aamurukous ti 28.2. klo 9–10.

Rukoilemme Kivistö–Seutulan kirkkopiirin asioita, mutta myös jokaiselle osallistujalle kulloinkin ajankohtaisia asioita.

Eläkeläiskerho ke 29.2. klo 12.30–14.

Lapsikuoron harjoitukset ke 29.2. klo 17–18. Lisää laulajia tarvitaan. Uudet rohkeasti mukaan!

Vaatevarasto avoinna to 1.3. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 326 2631.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266

Eläkeläiskerho ti 28.2. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661

Eläkeläiskerho to 23.2. klo 13– 14.30.

Käsityökahvila Kantapään kautta to 23.2. klo 18–20. Käsityökahvila on tarkoitettu kaikenikäisille kädentaidoista kiinnostuneille. Mukaan voi ottaa oman kutimen ja tulla seurustelemaan toisten kanssa. Voimme myös tehdä talkoilla töitä seurakunnan myyjäisiin.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 23.2. klo 18.30–20.30 Olotila.

Taizé-messu ja lounas Naisten Pankin hyväksi su 26.2. klo 11.

Pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku. Messun jälkeen lounas Naisten Pankin hyväksi. Lounaan aikana musisoi Ariel Neulaniemi. Soppalounaan ja jälkiruokakahvin hinta 8 e, lapset puoleen hintaan.

Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 26.2. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille.

Kahvila Olotila avoinna ma, ti ja ke klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 27.2. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Eläkeläiskerho to 1.3. klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 1.3. klo 18.30–20.30 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3

Eläkeläiskerho ke 29.2. klo 13– 14.30.

Työikäisten raamattu-rukous‑ piiri ke 29.2. klo 19–21.

Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila Kannu Kenraalintie 6

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Äiti–lapsi-ilta ti 28.2. klo 18.15– 19.45. Tule viettämään aikaa lapsesi kanssa yhteisen tekemisen merkeissä.

Erityisnuorisotyön toimisto Uomatie 13

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18. Vapaamuotoinen ilta, jossa luetaan Raamattua, jutellaan ja juodaan päälle teet.

Nuorille Peliretki Megazoneen to 23.2.

Tavataan Myyrmäen kirkolla klo 12.25 ja tähdätään 12.34 junaan.

Paluu klo 15.30 mennessä. Reissu maksaa 11 e ja seutuliput.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 Myyrmäen kirkon nuorisotila, Uomatie 1.

RuokaTaivas Pikku Taivaassa, Uomatie 13 su 4.3. klo 16–21.

Tehdään ruokaa kuukausittain vaihtuvalla teemalla nyyttäriperiaatteella. Ilmoittautuminen mukaan 29.2. mennessä.

Lapsille ja perheille Perhekerho on kohtaamispaikka, johon ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Ohjelmaa on sekä lapsille että aikuisille, yhdessä ja erikseen. Vaskipelto ke 17.30–19, yksinhuoltajien kerho pe 17–20, Kaivosristi to 9.30–11, Myyrmäen kirkko ti 9.30–11, Martinristi musaperhekerho ma 14–15.30, taaperokerho ke 14.30–16, esikoisvauvakerho ke 14.30–16, perhekahvila pe klo 9.30–11.30, Vantaanlaakso to 9.30–11, Kivistön kirkko ma 9.30–11, Seutulan kappeli pe 9.30–11.

Muuta Uusi sururyhmä läheisensä menettäneille alkaa ke 7.3.

Ohjaajina pastori Tapio Rahkonen ja diakoni Tarja Andersson.

Kokoontuu 6 kertaa, seuraavat kerrat sunnuntaisin. Ilm. ja tied. pastori Reija Vienola, p. 050 347 3096, reija.vienola@evl.fi Vapaaehtoiset Nikkaristit tarjoavat apuaan Vantaankosken seurakunnan alueella asuville vanhuksille ja muille toimintarajoitteisille tekemällä pieniä kotitalouksien huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä. Apu on asiakkaille maksuton. Nikkaristi-apu välitetään tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426 ja 050 347 3423. Nikkaristin tehtävistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä samaan numeroon.

Kastettu Elsa Helena Castillo, Tilda Mette-Maaria Tenhunen, Elli Onerva Varpanen, Anton Olavi Ervast, Justus Ilmari Turunen.

Avioliittoon kuulutettu Arto Olavi Starck ja Outi Sofia Tossava.

Hautaan siunattu Aili Marjatta Mattila 83 v, Maunu Kusti Matias Korhonen 83 v, Veli Yrjö Tiilikka 83 v, Ari Juhani Mikkonen 46 v.

Vanda svenska Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262

Öppet: må–fre kl. 9–13

Verksamhet Högmässa sö 26.2 kl. 10 i Helsinge kyrka St Lars, Martin Fagerudd, Iina Katila.

Högmässa sö 26.2 kl. 12 i St Martins kapell, Martin Fagerudd, Iina Katila. Efter högmässan bjuder Vanda västra diakoniförening på kyrkkaffe. Därefter föreningens årsmöte.

Foibekretsen må 27.2 kl. 14 i Foibe Servicehus, brasrummet.

Sjöskog diakonikrets ons 29.2 kl. 13 hos Ilse Lindberg.

Har du visor min vän, allsång ons 29.2 kl. 14 på Folkhälsanhuset, med Gunnar Weckström och Nina Fogelberg.

Missionskväll ons 29.2 kl. 18 i Bagarstugan, Kurirvägen 1.

Yhteiset Asuntotyö Päivystys ja puhelinaika ti klo 9–11 diakoniakeskuksessa p. 050 346 8358.

Kuurojentyö Viittomakielinen perhekerho pe 24.2. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamis‑ paikka ti 28.2. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku).

Näkövammaistyö Näkövammaisten ja oppaiden tutustumisiltapäivä su 26.2. klo 13–15 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a (Vehkapolku). Voit tulla etsimään itsellesi kävelykaveria, postinlukijaa, kerho- tai retkiopasta. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle ti ja to klo 9–11 p. 09 830 6278 tai 050 381 8758 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

Ruisleipäkurssi ke 29.2. klo 17– 20 Varpulan tilalla, Kumpare 33, Sipoo. Kurssiin sisältyy leipomisen lisäksi lämpimällä ruisleivällä herkuttelua kirnuvoin ja kahvin tai teen kera sekä tietoa ja tarinointia talon historiasta. Ilmoittautumiset noin viikko ennen ajankohtaa Ideapajaan p. 09 872 1025.

Retkipäivä su 11.3. klo 10–16 Kuntokallion kurssikeskuksessa, Kuntokalliontie 6. Messu, lounas, tietokilpailu, sauna, uinti, ulkoilu ja kahvit. Hinta on 20 euroa. Ilmoittautumiset Terhi Suonsivulle 1.3. mennessä ti tai to klo 9–11. p. 830 6278 tai 050 381 8758. Tilausbussi lähtee Unikkotie 5 a A edestä klo 9.15 ja palaa takaisin noin klo 16.30.

Perheneuvonta Eroryhmä erosta toipuville alkaa maaliskuussa ja kokoontuu Tikkurilassa iltapäivisin kymmenen kertaa. Ryhmässä mietitään, miten elämä on muuttunut, mistä on joutunut luopumaan ja miten lapset ovat eron kokeneet.

Ryhmäläisiltä saa tukea ja uusia näkökulmia. Vetäjinä perheneuvojat Lauri Anttila ja Paula Ruotsalainen. Vetäjät tapaavat kaikki ryhmästä kiinnostuneet etukäteen. Sovi aika perheasiain neuvottelukeskus p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi.

Olotila — olohuone kaikenikäisille Unikkotie 5 a (Vehkapolku), p. 09 830 6302

Avoinna ma–pe klo 9.30–15.

Kysy internetin käytöstä ma 27.2. klo 12–13. Laskujen maksaminen, tiedon haku netistä ja sähköpostin käyttö. Myös kännykän käytön opastusta. Henkilökohtainen ohjaus.

Olotilan Reilun kaupan viikko 27.2.–2.3.

11

2012 jKr.

Samuel Aranda

koonnut Kaisa Halonen

Kuin kaksi Mariaa Tämän vuoden World Press Photo ‑kilpailun voittajakuva pysäyttää traagisuudellaan. Espanjalaisen Samuel Arandan

kuvassa hunnutettu jemeniläisnainen pitää tiukasti sylissään haavoittunutta sukulaismiestään. Kuva on otettu kenttäsairaalana toimineessa moskeijassa Jemenin Sanaassa viime lokakuussa.

En ole nähnyt kuvaa ennen, mutta silti se on tuttu: ilmiselvä pietà. Pietà-aiheisissa maalauksissa ja veistoksissa kuvataan Neitsyt Mariaa, joka pitää sylissään kuollutta Kristusta. Aihe on tunnettu kuvataiteessa 1300-luvulta alkaen. Kuuluisin kuvatyypin edustaja on Michelangelon veistos Pietarinkirkossa Roomassa.

Ja on meillä Suomessakin osattu lainata: Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti on kotoinen versio pietàsta.

… ja näin Roomassa.

Näin Sanaassa…

Kun taidenäyttelyn nimenä on Salaista iloa, ei ehkä odottaisi näkevänsä teoksia, joiden aiheina ovat synti, helvetti ja Ilmestyskirjassa mainitut Jumalan vihan maljat.

Tuskin kuvittelee ihmissusia tai ampiaisiakaan.

Mutta sellaisia Elina Merenmiehen näyttelyssä Helsingin Taidehallissa näkee.

Siellä saattaa myös joutua hyvin epäsuo-

Ingram Images

Ei heikkohermoisille

”Jumalan sana on tapahtuma, jossa ihmiset kohtaavat. – – Jos Jumalan sana olisi ensisijaisesti kirjoitettua sanaa, se tuntuisi samalta kuin saada tekstiviestinä tieto merkittävän ihmissuhteen päättymisestä tai ilmoitus irtisanomisesta.”

malaisen ilmiön uhriksi: tuikituntemattomat ihmiset haluavat kommentoida, ihmetellä, kauhistella ja keskustella.

Merenmiehen teokset ovat unenomaisia, hurjia, hätkähdyttäviä. Synti murentaa ihmistä niin että hänestä on tulossa pelkkä ahneena ammottava suu.

Kalevi Virtanen Pikkutarkasti maalatuissa tiheisVartija-lehdessä 1/2012 Tässä on harjoitettu jumalanpilkkaa. sä metsissä häilyy tummia hahmoja — paha on läsnä. Suoraan Taidehallin katonrajaan on maalattu Erämaa. Se on kilvoittelijoiden, kiivailijoiden, kummallisten näkyjen ja oudon kasvun maisemaa.

Tunnustan teille kaikille: lukeneisuuteni raon uskonto ja moraali. Ylevää, ei kun testaaJa se ilo sitten? Siinä on taiteilijan itsenjoittuu lähinnä naistenlehtiin.

Olen saanut selmaan! sä mukaan kyse kauneuden löytämisestä ville, että kevättalven meikin kuuluu olla kuuTeologia ei olekaan vaikeaa! Löydän aiepätavallisistakin paikoista. las ja sporttinen, eikä ihon kiiltoa tarvitse pelä- heen, josta keskiverto nykynainen tietää väitä. Tuttua on sekin, että valoa heijastava tuote töskirjan verran: kosmetiikka ja vaatteet. TeoSalaista iloa 4.3. asti Helsingin tuo eloa värittömille kasvoille. logian maisteri Joona Salmisen artikkelista Taidehallissa, Nervanderinkatu 3.

Tiedän myös, että minun kuuluu pukea paljastuu, että jo vuoden 215 paikkeilla kuollut Elina Merenmies kertoo näyttelystään printtiä sinne, minne haluan katseiden suunClemens Aleksandrialainen mietti meikkejä su 26.2. klo 15. Keskustelutilaisuus tautuvan. Toisaalta voin myös suosia minimaja mekkoja, vaikka olikin ilmeisesti mies. taiteesta ja uskosta la 3.3. klo 14, mukana listista tyyliä ja käyttää kurveja tasaavia ja deClemensin ohjeita noudattavan ei tarvitmm. Elina Merenmies ja Kalle Holmberg. kolteen piilottavia yläosia. Tai yhdistää äijämäi- se pitkään pyöriä peilin edessä. Hänen mielesset lökäfarkut, kukkakuosin ja korot. tään naisten luonnoton koristautuminen on Nyt kaipaisin uusia virikkeitä ja haasteita. nimittäin jumalanpilkkaa. Kosmetiikka kertoo Ehkä teologisilla julkaisuilla olisi jotain annetsielun sairaudesta! Hiuksia ei saa värjätä eikä tavaa. Verkosta löytyy teologia.fi-julkaisu, joskorvia lävistää. Hienojen vaatteiden sijasta naisa teologian ammattilaiset kolmesta yliopissilta odotetaankin hyviä tekoja. Jotta oppisin Elina Merenmiehen tosta kirjoittavat yleistajuisesti vaihtuvista teeniitä, minun olisi kai seuraavaksi perehdyttävä teos Body and Soul. moista. Tämän vuoden ensimmäinen teema leivonta-, säilöntä- ja neulontalehtiin.

Kuulas naama, sairas sielu

23.2. Onnea, Aslak!

●● ●● ●●

Aslak on yksi harvoja saamelaisperäisiä nimiä suomalaisessa kalenterissa, johon se tuli vuonna 1973.

Saamen kieleen Aslak-nimi on saatu norjan kielestä. Alkuosa viittaa muinaisiin aasa-jumaliin, loppuosa taisteluun.

Suomessa nimi on annettu yhteensä 1634 pojalle.

M

Kassajono, rakastettuni

istähän se alkoi, että jumalia piti vetäytyä palvomaan jonnekin syrjään, pois elämän keskeltä? Kristityt omaksuivat tavan varhain. Jumalan etsimiselle omistautuneet miehet muuttivat luostarin esiasteisiin, autiomaan luoliin. Osalla oli asuntona pelkkä maakuoppa ja ikävöivän sielun seurana erämaan tuuli.

Minulle vaativampi harjoitus olisi mennä elämän keskelle. Yhtäkkiä ei olisikaan työkiireen, särkevän selän, omaehtoisuuden tai samoin ajattelevien suojamuuria. Olisin keskellä kaikkea sitä, mitä yleensä väistän.

Autiomaaisät uskoivat, että Jumala on ihmisessä itsessään. Jotta kuulisi hänen äänensä, pitää vetäytyä hiljaisuuteen. Minä uskon työläämmin löydettävään

12

Jumalaan, siihen, joka on toisessa ihmisessä.

Otetaan nyt vaikkapa kassajono. Asetun siihen poissaolevana. Tapan hermostuneena aikaa.

Tapan aikaa, mitä ihmettä! Annan kallisarvoisten minuuttien mennä, vaikka voisin olla läsnä!

Tämä on harjoitus numero yksi, helppo laatuaan: Asetun kassajonoon ja olen läsnä. Mistähän kiukkuinen nelivuotias uneksii? Onpa tädillä laihat ostokset.

Tuo isä aikoo kardemummasta päätellen leipoa pullaa.

Levitän ajatusteni lämpimän peiton ihmisten ympärille. Vastalahjaksi he antavat minulle aavistuksen Jumalasta. Vielä kotimatkalla mietin, mitä hänestä juuri opin.

Kaisa Raittila

Timo Saarinen

Vartin retriitti