Lauri 2013 nro 12 (11 4)

Vantaan Lauri 12 • Armon asialla • 11.4.2013 • www.vantaanlauri.fi

Viherpeukalo ihmettelee kasvua 3

Maastossa pyöräileminen rentouttaa 4

Korson kirkkoherrakandidaatit esittäytyvät

6

Lapsen kanssa rupatellessa aikuisen kuuluu olla täydellisen tasavertainen.

Jari Sinkkonen:

Anna lapselle aikaa 8

Jumala on kaiken kaipauksesi magneettinen keskus – Lauri Maarala

10

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

Vantaankosken seurakunnan keräyspäällikkö Helena Teerioja sanoo vanhusteeman kiinnostaneen kaikenikäisiä.

Pauli Juusela

Esimerkin voima Teot puhuvat ja esimerkin voima on suuri. Uusi paavi Franciscus näyttää oivaltaneen tämän. Hän on aloittanut työnsä tavalla, joka tuo uusia tuulia skandaalien ryvettämään Vatikaaniin.

Jeesus pesi opetuslastensa jalat ennen viimeistä ateriaansa ja näytti esimerkin palvelevasta johtajasta. Paavi on perinteisesti pessyt kiirastorstaina kahdentoista papin jalat kirkossa.

Franciscus vietti kiirastorstain iltamessun roomalaisessa nuorisovankilassa. Hän pesi kahdentoista vangin jalat. Joukossa oli kaksi muslimia ja kaksi naista, mikä aiheutti närää konservatiivisimpien katolilaisten joukossa.

Paavi on myös puheissaan ehtinyt korostaa naisten merkitystä kirkolle ja muistuttanut heidän olleen ylösnousemuksen ensimmäisiä todistajia.

Nuorisovankilaan meneminen ei ollut julkisuustemppu, vaan jatkoa sille, miten Franciscus toimi ollessaan vielä Buenos Airesin arkkipiispa. Vuonna 2001 hän kävi AIDS-potilaiden hoitokodissa ja pesi potilaiden jalat.

Kun italialaistaustaisen siirtolaisperheen pojasta Jorge Mario Bergogliosta tuli kardinaali, hän sai sadat nimitystä Roomaan juhlimaan aikoneet pidättymään lentolipun ostosta ja lahjoittamaan rahat köyhille.

Bergoglio otti paavillisen nimensä Franciscus Assisilaiselta.

Esikuva näkyy paavin toiminnassa. Hän on vajaan kuukauden aikana ehtinyt jo puhua köyhien puolesta, kehottaa Koreoita rauhaan ja korostaa ihmisen roolia ympäristön suojelijana.

Vaikka Franciscus ilmeisesti on oppikysymyksissä edeltäjiensä tapaan konservatiivi, hänen käytännön toimintansa on ollut raikasta.

Kolumni

Halventavat sanat Sanat kuljettavat asennetta. Kun kansanedustaja puhuu neekeriukoista, kenellekään ei jää epäselväksi, mitä mieltä hän näistä ihmisistä on.

Miksei siis poistettaisi kielestä sopimattomia sanoja? Tällä ajatuksella on maailmalla ahdisteltu viime aikoina sanakirjojen laatijoita. Trendin aloitti eräs tuntemanne hampurilaisjätti, joka vaati amerikkalaista kustantajaa poistamaan sanakirjastaan sanan McJob. Matalapalkkatyötä tarkoittava sana halveerasi yhtiön mielestä sen mainetta.

Ilmiö levisi muun muassa Ruotsiin. Hakujätti Google vaati menestyksekkäästi adjektiivin ogooglebar poistamista Ruotsin Akatemian uusien sanojen listalta. Sanan merkitys kun ei ollut yhtiön mieleen.

Suuryhtiöiden vaatimukset on helppo kuitata herkkänahkaisuudeksi. Poistettavaksi on kuitenkin vaadittu myös sanoja, jotka todella ovat ikäviä ja jotka selvästi halventavat jotakin ihmisryhmää.

Juutalaisaktivistit ovat esimerkiksi pyytäneet Espanjan Kuninkaallista Akatemiaa poistamaan sanakirjastaan sanan judiada, joka tarkoittaa kutakuinkin raakaa tekoa.

Samaa viranomaista on kurmootettu ilmaisusta trabajar como un negro, joka kirjaimellisesti käännettynä kuuluisi ”työskennellä kuin neekeri”. Vastaava suomenkielinen ilmaus olisi ”tehdä hulluna töitä”. Ilmaisun poistamista vaativan nettiadressin on allekirjoittanut lähes 50 000 huolestunutta.

Näihin ilmauksiin liittyy eittämättä rasistinen asenne. Samaa asennetta löytyy nykysuomen neekeri-sanasta. Pitäisikö meidänkin siis perustaa nettiadressi, jossa vaaditaan Kielitoimistoa tiputtamaan sana pois sanakirjasta?

Valitettavasti sanat eivät poistu sillä, että ne poistetaan kirjoista ja kansista. Pikemminkin ratkaisu vain lakaisisi rasismin maton alle. Parempi, että jokainen neekeri-sanaa käyttävä voi itse tarkistaa, jos ei muuten sitä usko, että sanalla on Kielitoimiston sanakirjassa lisätarkennus ”usein halventava”.

Lari Kotilainen suomen kielen tutkija ja opettaja

Yhteisvastuukerääjät kohtaavat yksinäisiä Yhteistyö kauppojen kanssa kasvattaa keräyksen tuottoa.

Yksinäisiä vanhuksia auttava Yhteisvastuukeräys on otettu keräysjohtaja Tapio Pajusen mukaan poikkeuksellisen hyvin vastaan. Kerääjät kuulevat vuosittain jonkin verran kritiikkiä keräyskohteiden valinnasta. Tänä vuonna mutinoita ei ole juuri ollut. Keräystuotolla perustetaan Suomessa etsivän vanhustyön hanke sekä tuetaan köyhiä vanhuksia Kambodžassa.

Valtakunnallisesti suurin tuotto tulee perinteisistä ovelta ovelle -keräyksistä. Kaupungeissa kerrostaloalueilla kerääminen on kuitenkin hankalaa ulko-ovikoodien vuoksi. Kauppojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on siksi tullut tärkeää.

Esimerkiksi Vantaankosken seurakunnassa on kerätty pientaloalueiden lisäksi kauppakeskuksissa ja kauppojen edustoilla.

Tuottoa tulee myös seurakunnan järjestämistä tapahtumista.

– Kauppojen suhtautuminen oli lupia kysyessä myönteistä.

Kauppakeskuksissa emme voi toki olla joka perjantai tai lauantai, koska kauppakeskukset varautuvat myös muihin keräyksiin, sa-

noo Vantaankosken seurakunnan vapaaehtoisena keräyspäällikkönä toimiva Helena Teerioja.

Kerääjiä on päivystänyt Myyrmannin ja Isomyyrin kauppakeskuksissa, Martinlaakson ostoskeskuksessa sekä Louhelan K-supermarketin ja Kaivokselan Lidlin ja S-Marketin edustoilla.

Teerioja koki mieluisan yllätyksen, kun hän kyseli lupaa Kaivokselan Lidlin edessä keräämiseen.

– Myyjä lupasi selvittää asiaa. Myöhemmin samana päivänä minuun otettiin yhteyttä ja kerrottiin toimitusjohtajan päättäneen, että yhteisvastuukerääjät saavat kerätä kaikkien Suomen Lidl-myymälöiden edessä, Teerioja kertoo.

Myös Hakunilan seurakunnassa yhteistyö kauppojen kanssa on koettu mielekkääksi. Hakunilassa kerättiin viime vuonna Helsingin hiippakunnan euromääräisesti paras tulos ja siitä peräti 60 prosenttia saatiin päivystämällä Vantaan Ikean ulko-ovilla.

Hakunilasta arvioidaan, että lipaskeräyksessä on edetty samassa tahdissa kuin viime vuonna. Vie-

lä ei tiedetä, päästäänkö ovikeräyksessä viimevuotisiin lukemiin.

Aktiivinen keräysaika jatkuu seurakunnissa vielä huhtikuun ajan.

Keräämistä hankaloittaa se, että nykyisin monilla ei ole mukana käteistä. Tämän vuoksi kerääjien nimikylttiin on lisätty nyt puhelinnumero, jonka kautta voi lahjoittaa rahaa soittamalla tai tekstiviestitse.

Yhteisvastuukeräys vähentää itsessäänkin yksinäisyyttä. Erityisesti ovikerääjät vaihtavat muutaman sanan lahjoittajien kanssa.

– Vanhus saattaa todeta kerääjälle, että kukaan ei ole kysynyt, mitä hänelle itselleen kuuluu. Siinä huomaa, kuinka yksinäisiä ihmiset ovat, Helena Teerioja sanoo.

Keräysjohtaja Pajunen kertoo ikäihmisten välille kutsuneen sisään kahville, kun hän on kiertänyt ovilla.

– Joskus olen ollut ensimmäinen vieras moneen kuukauteen.

Vanhus on saanut siinä kertoa tarinaansa, Pajunen toteaa.

Tarvittaessa kerääjä voi kysyä lupaa välittää yksinäisen ihmisen yhteystiedot seurakunnan diakoniatyöntekijälle.

Noora Melaanvuo

vantaanlauri.fi uutisia ›› Liikuta Hannua -kisa keräsi 1650 euroa Yhteisvastuulle ›› Lähetystyön määrärahoista päättämistä ollaan siirtämässä kirkkovaltuustolle ›› Diakoniatyön ruoka-apu saa lisää rahaa ›› Vantaan seurakuntien verotulot laskivat ›› Vaarala-seuraa kiinnostaa kirkon ostaminen Kannen kuva Joni Heinonen

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Vihreä voittaa Aulikki Kleemola, eläkeläinen: ”Olen harrastanut kasveja aina. Kun olin lapsi, äiti pakotti kasvimaalle kitkemään.

Nykyään joka kevät on sama rumba: vaihdan mullat ja otan uusia pistokkaita.

Seitsemän vuotta sitten nappasin eräästä tuntemattomasta kasvista pistokasoksia ja laitoin ne pahvimukiin kostean talouspaperin kanssa. Ne jäivät pariksi viikoksi pojan auton takakonttiin. Kun poika sitten soitti ja kysyi, haluanko oksat, olin ihmeissäni, että ne ylipäätään olivat hengissä.

Kasvaminen oli pitkään kituliasta, mutta viime keväänä kasvi alkoi tehdä vihertäviä kukkia. Kävin kysymässä alan liikkeessä, mistä kasvista on kyse. Siellä kertoivat, että se on kirjosoihtuköynnös.

Kukkiminen oli minulle upea kokemus.

Niin se menee elämässäkin: vaikka olisi pitkään kuivaa kautta, ihminen saa silti aina jostakin voimaa.”

Saila Keskiaho

• Tikkurilan eläkeläiskerhon pistokaspäivä ma 15.4. klo 13 Tikkurilan kirkon kahviossa. Pistokkaiden vaihtoa ja puutarhavinkkejä.

• Taimien ja pistokkaiden vaihtopöytä Ilorieha-tapahtumassa su 28.4. klo 11–14 Ilolan seurakuntakeskuksessa.

4

Väitellään

Maastopyöräily on välineurheilua, Kari Veikkolainen!

Etelä-Suomessa on loistavat mahdollisuudet maastopyöräilyyn, koska täällä metsissä on paljon ihmisten tekemiä polkuja.

Sini Pennanen

Kari Veikkolainen poikkeaa usein työmatkoillaan metsäpoluille.

Pyörätiet ovat pyöräilyä varten. Metsään mennään kumisaappailla ja mielellään sienikorin kanssa.

Metsässä mieli rauhoittuu.

– Totta. Maastossa pyöräileminen on rentouttavaa, ja sen avulla saa ajatukset irti työasioista. Pyöräilen työmatkat 3–4 kertaa viikossa ympäri vuoden.

Lyhintä reittiä teitä pitkin polkemalla matkaa kertyy parikymmentä kilometriä yhteen suuntaan, ja siihen kuluu aikaa tunnin verran. Mutta poikkean usein työmatkalla metsäpoluille. Silloin matkaan voi mennä useampi tunti.

– Käyn pyöräilemässä metsässä talvisinkin. Useilla harrastajilla on talvisin pyöränrenkaissa nastat, mutta minä olen pärjännyt ilman.

Maastopyöräily on välineurheilua.

– Harrastuksessa pääsee alkuun halvalla, mutta kyllähän tähän kaikki rahat saa menemään.

Sikäli maastopyöräily on välineurheilua, että jos aikoo pärjätä lajissa, kalustonkin täytyy olla kohdillaan.

– Metsässä on mukava kulkea pyörälläkin. Metsämaasto tarjoaa haasteita. Samalla ehtii nautiskella luonnosta ja katsoa sie- Edustat Korson Kaikua. nipaikat. Joskus olen pysähtynyt Pyöräilit viime kesänä Tahko pyörälenkillä poimimaan tatte- MTB -maastopyörätapahtuja. Etelä-Suomessa on loistavat massa 240 kilometrin matkalla mahdollisuudet maastopyöräi- maaliin toisena. Edellisenä lyyn, koska täällä metsissä on vuonna voitit 180 kilometrin 89x80mm paljon ihmisten tekemiä polkuja. matkan. Noin pitkät matkat Esse 14.2 Vantaan Lauri 17.1 14.3 14.2 11.4 14.3 2.5 11.4

ovat valtava fyysinen rasitus.

Ei ole mitään järkeä polkea henkensä kaupalla.

– Ei kai tässä henkensä kaupalla poljeta. Vielä on henki säilynyt. Kilpailuissa, joissa ajetaan yhden vuorokauden ajan, ehtii kertyä matkaa noin 300 kilometriä. Sellaisen kilpailun jälkeen minulla on kerran ollut sairaalareissu lähellä. Opin, että oikeanlainen palautumistankkaus kovan rasituksen jälkeen on tärkeää. Onnistunutkin palautuminen tuollaisen suorituksen jälkeen vie viikosta pariin viikkoa.

Olet riippuvainen urheilusta.

Eppu Normaalin biisiä mukaillen, sust on tullu urheiluhullu.

– Molemmat väitteet pitävät varmasti paikkansa. Kaverini on tehnyt minulle treeniohjelman, jossa on varattu yksi vapaapäivä viikossa kropan palautumiseen.

Lepopäivän pitämistä on välillä vaikea noudattaa.

– Kilpailukausi alkaa toukokuussa Etelä-Ranskassa. Osallistun kesän mittaan 20–30 kisaan. Niissä tapaa kavereita, ja samalla selviää kuka on kovimmassa kunnossa ja kenellä pyörä pysyy parhaiten lapasessa.

Soili Pohjalainen

HERÄNNÄISSEURAT

Sikstuksen kappeli

Michelangelo SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

Su 14.4. klo 12 Kirkkopyhä Pukinmäen seurakuntakodilla, Säterinportti 3. Saarnaa Kaisa Heininen. Mukana Joonas Vapaavuori, sello.

Ti 16.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, vieraina Anne ja Juha Ijäs. Salomonkatu 17D. Retki Aholansaaren ystäväpäiville 24.–26.5. Aholansaari on Paavo Ruotsalaisen kotisaari ja sijaitsee Nilsiässä Tahkovuoren kupeessa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen retkelle Pentti Aalto, 0500 446 140, pentti.aalto@elisanet.fi

15.2.2013–19.5.2013

Bulevardi 40 . www.sinebrychoffintaidemuseo.fi . opastus lauantaisin klo 14 Pääsy 10–8 e, alle 18-v. ilm. . ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 11–17, ma suljettu

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

Leikin asia.

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

5

Jani Laukkanen

Muutosvoima

Matti Helmisen poika Aaro harrastaa jalkapalloa, kuten isänsä aikanaan.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kun vantaalainen kohtaa pakolaisen, hän kohtaa päätöksenteon luoman tilanteen. Eurooppa jakaa pakolaisia kiintiöittäin eri maihin. Vantaalainen on ymmällään miten suhtautua?

Karjalaisena olen idän ja lännen rajamaan ihminen.

Identiteettiäni alettiin koulia, kun muutin keskikouluiässä kouluviikoksi kuntakeskukseen. Kirkonkylän pojat mukiloivat minua kylänraitilla.

Opiskelemaan menin Tampereelle. Siellä minua vieroksuttiin karjalan murteen takia. Menin töihin Helsinkiin Yleisradioon. Radiossa ei puhuttu murretta.

Olin kesätöissä Ruotsissa 60–70-lukujen vaihteessa. Grumsin kauppalan torilla göteborgilainen maihinnousukenkälähetys kouli minusta tajun kankaalle. Kun he pyysivät tupakkaa, aksenttini paljastui. Silloin minussa syttyi viha. Vihasin muukalaisvihaajia, mutten antanut sille valtaa.

Olen kiertänyt Eurooppaa ja havainnut, että muukalaisviha on yleistä. Se ulottuu kadun tasolta virkavaltaan ja päättäjiin. Vantaalla olen asunut vuodesta 1975.

Sopeutuminen kesti viisi vuotta. Kymmenen vuotta meni ennen kuin pystyin olemaan toimiva ja vaikuttava yhteisön jäsen.

Miten pakolainen selviää Vantaalla? Hän on joutunut jättämään synnyinseutunsa. Yhteisön tuki on kadonnut.

Siinä meillä on työmaa. Vantaan Kansanperinteen Ystävät on ottanut haasteen vastaan. Yhdistys on hakenut yhteyksiä maahanmuuttajiin. Tosin kielitaidon puute ja ennakkoluulot tuntuvat estävän laajemman kanssakäymisen. On kuitenkin järjestetty yhteisiä tilaisuuksia, joissa on esitelty kulttuuria ja kerrottu kansanperinteestä.

Parhaimmillaan on syntynyt yhdessä tekemisen ilo. Olisiko tässä yksi tie?

Koti-isyys rauhoitti Matti Helminen oppi hoitovapailla nauttimaan elämästä ilman aikatauluja.

Vähän levoton sielu. Sellaiseksi Uomarinteen koulussa luokanopettajana työskentelevä Matti Helminen, 37, kuvaa itseään. Sellainen hän oli jo lapsena.

Kouluaikana Matin levottomuus ei ilmennyt kurittomuutena tai kapinana, vaan toiminnan tarpeena. Sitä tarjosi aikuis­ ikään saakka jatkunut jalkapalloharrastus.

Harrastuksen loputtua Matti huomasi, että hänelle tärkeintä oli ollut lajin sosiaalinen puoli, kaverit, joiden kanssa hän oli pelannut pikkupojasta asti, yhteiset pelimatkat ja juttuhetket pukukopissa.

– Olin niihin aikoihin aika kiltti. Hoidin koulutyöt asiallisesti, vaikken ollutkaan luokan ahkerin läksyjenlukija, Matti arvioi.

Kotioloissa kolmilapsisen perheen iltatähti teki sen, mitä vaadittiin. Jos isä käski yhdeksäksi kotiin, Matti pyöräili kotiin säntillisesti siihen mennessä.

Lukiossa Matille selvisi, että hän haluaa opettajaksi. Ennen luokanopettajan opintoja hän opiskeli lastentarhanopettajaksi.

Oman esikoispojan ollessa 10 kuukauden ikäinen Matti jäi hoitovapaalle.

– Minua hirvitti, miten jaksaisin olla lapsen kanssa kaksin kotona kaiket päivät.

– Kotona vierähti kuitenkin melkein vuosi. Eikä se aika ollutkaan hermoja raastavaa, päinvastoin.

Perheeseen syntyi vielä kaksi lasta. Matti on ollut hoitovapaalla kaikkiaan kolmeen otteeseen.

– Hoitovapaalla saattoi elää ilman aikatauluja. Se toi elämääni rentoutta ja rauhaa.

– En ollut kellontarkka isä.

Joskus olimme pihalla jo yhdeksältä aamulla. Jos meitä väsytti, saatoimme olla yöpuvuissa iltapäivään asti.

Sattui koti-isyyteen yksi hermoja raastava jaksokin. Lapsia oli silloin kaksi ja perheessä sairastettiin. Matti joutui viettämään neljä viikkoa lasten kanssa neljän seinän sisällä.

– Se oli minulle liikaa. Keittiön ikkunasta näkyi Martinlaakson asemalle. Kurkin ikkunasta, milloin vaimo tulee töistä, että pääsisin edes hetkeksi käymään jossakin.

Matti kokee, että hoitovapaat

ovat tehneet hänelle monella tavalla hyvää.

– Enää minun ei tarvitse hönkiä niin kuin ennen. Kaaoksen sietokykykin on parantunut.

Korjaamattomien kokeiden ja muiden odottavien hommien pinosta huolimatta olo on aika rauhallinen.

– Luokassa minusta on tärkeämpää edetä oppilaiden kuin oppikirjan tahtiin.

Aiemmin Matilla piti olla suunnitelmat selvinä moneksi päiväksi eteenpäin. Nykyään riittää, että vaimon kanssa sumplitaan illalla, miten huomisesta selvitään.

Perheen esikoispoika on nyt 11-, tytär 9- ja nuorempi poika 2,5-vuotias. Aina silloin tällöin Matti sanoo lapsilleen olevansa ylpeä siitä, että on ollut kotona hoitamassa heitä.

– En ajattele, että koti-isyyteni ansiosta olisin voinut tarjota lapsille jotain sellaista, mitä vaimoni ei olisi voinut heille tarjota. Ajattelen asiaa tunteen kautta. On ollut hienoa, että olen saanut jakaa arkea lasteni kanssa.

Soili Pohjalainen

Matti Helminen ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoima-sarjaan diplomi-insinööri Olli-Pekka Poutasta.

Mauri Muttonen

”Nythän se pääsiäinen vasta alkaa”, totesi Hakunilan seurakunnan pappi Sari Kokkonen kirkkokahveilla ensimmäisen pääsiäispäivän messun jälkeen. Siinäpä olisi ollut oiva saarnan aihe. Sen sijaan Vesa Häkkisen saarna oli pettymys kuulijalle, joka tuli kuulemaan uskomme ydintä, tyhjän haudan ihmettä. Ilman tätä ainutkertaista tapahtumaa ei olisi kristinuskoa eikä kirkkoa. Sen sijaan yhteiskunnallista auttamispuhetta saa lukea sanomalehdistä. Kirkon diakoniatyö ja Kirkon Ulkomaanapu kantavat arvokasta ristin sanomaa, sitä lähimmäisenrakkautta. Ne edustavat ristinpuun horisontaalitasoa, mutta ensimmäisenä pääsiäispäivänä kuulija olisi halunnut nostaa katseensa ylöspäin tyhjän haudan ihmeeseen, avata käärinliinoista uskomme ytimen, viipyillä ihmeen äärellä.

Kaija Kauppinen Vaarala

Kirkolliset piirit ovat ottaneet sen tehtävän, joka niillä on. Tulojen vähentymisestä huolimatta kirkko antaa ruoka-apuun lisärahaa. Silloin on kiitettävä, jopa kunnioitettava, kun sen aika on. Nyt on. Kirkon mitta on inhimillisyys.

Tämän mitan kirkko on täyttänyt. Uskon, että myös jatkossa kirkko on yksi pienen ihmisen isoimmista tukijoista.

Timo K. Perttilä

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

6 – Toivon, että kirkon ovet olisivat mahdollisimman paljon auki, sanoo Pirkko Yrjölä.

– Muutos nousee ihmisistä, ja sitä on osattava kuunnella, sanoo Hannu Tiainen.

– Seurakunnan tulisi keskittyä monitouhuisuuden sijasta uskonelämän vaalimiseen, sanoo Asko Ojakoski.

Ehdolla kolme konkaria Korsoon valitaan toukokuussa uusi kirkkoherra. Kaikilla ehdokkailla on pitkä kokemus papin työstä.

KOONNUT KAISA HALONEN KUVAT JANI LAUKKANEN

Ensimmäinen vaalisija: Pirkko Yrjölä, 63, teologian maisteri, rovasti, Tikkurilan seurakunnan kappalainen Miksi sinä olisit hyvä kirkkoherra Korsoon? Mitä uutta toisit mukanasi?

– Haen Korson kirkkoherran virkaa, koska alueen ja sen ihmiset hyvin tuntevana pappina minulla on monia edellytyksiä toimia seurakunnan, seurakuntalaisten ja työyhteisön parhaaksi.

Haluan toimia suunnannäyttäjänä ja osaltani huolehtia siitä, että seurakunta ja sen työyhteisö tekevät työtä hyvän tulevaisuuden puolesta. Haluan avata uusia näkökulmia ja luoda toivoa ja uskoa kirkon ainutlaatuisen sano-

man merkitykseen ihmiselle tänäänkin. Jatkaisin sitä työtä, jota Korsossa on jo pitkään tehty ihmisen kokoisen seurakunnan luomiseksi.

– Toivon, että kirkon ovet olisivat mahdollisimman paljon auki ja että kaiken seurakunnassa tehtävän työn lähtökohta on Jumalan rakkaus. Tämän sanoman esillä pitäminen olisi myös oman työni lähtökohta. Mitä uutta toisin? Uskon, että naisena toisin erilaisen näkökulman johtajuuteen ja perinteiseen kirkkoherruuteen.

Oletko tehnyt muuta kuin papin työtä? Mitä se on sinulle opettanut?

– Ennen papiksi ryhtymistäni työskentelin noin 10 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä Korson ja Mikkolan kirjastoissa. Tulevan seurakuntatyöni kannalta

vuodet olivat minulle tärkeitä.

Pappina kohtaan ihmisiä usein heidän juhlassaan, kirjastossa taas kohtasimme keskellä heidän arkeaan. Työ antoi minulle eväitä papin työhöni opettamalla lähestymään ihmisiä ilman minkäänlaisia rooleja.

Miten tavoittaisit ne korsolaiset, joita ei kirkossa sunnuntaisin näy?

– Yhdessä koko työyhteisön kanssa pyrkisin lähtemään ihmisten keskelle, sinne missä he ovat. Korson seurakunnan alueella elää paljon apua tarvitsevia perheitä ja yksinasuvia, joiden yhteydet seurakuntaan ovat erittäin ohuet tai olemattomat. Seurakunnan diakonia- ja lapsityöntekijät tekevät jo nyt tällä saralla arvokasta työtä. Haluaisin olla tukemassa työntekijöitä etsittäessä uusia mahdollisuuksia ih-

misten tavoittamiseen ja heidän tukemiseensa hyvään elämään.

Toivon myös, että vapaaehtoistyö voisi olla yksi väylä seurakuntaan.

Toinen vaalisija: Hannu Tiainen, 55, teologian maisteri, rovasti, Pukkilan kirkkoherra Miksi sinä olisit hyvä kirkkoherra Korsoon? Mitä uutta toisit mukanasi?

– Korso on osa moni-ilmeistä pääkaupunkiseutua. Aiempi työkokemukseni antaa valmiudet johtaa Korson seurakuntaa alati muuttuvassa pääkaupunkiseudun henkisessä ja hengellisessä todellisuudessa. Muutos nousee ihmisistä, ja sitä on osattava kuunnella.

– Työhistoriani alkaa Hel-

singin Kalliosta, jossa olin neljä vuotta. Sieltä siirryin Hong Kongiin yhdeksäksi vuodeksi. Viimeiset 16 vuotta olen ollut Uudellamaalla, ensin Hyvinkäällä 10 vuotta, ja viimeksi Pukkilassa 6 vuotta. Olen 55-vuotias teologian maisteri, jolle piispa on myöntänyt rovastin arvon.

Syntyjäni olen itäsuomalainen.

– Tähänastisessa elämässäni parasta on ollut kohdata niitä, joiden murre, uskonto, kieli, kulttuuri tai mikä tahansa suuntautuneisuus on ollut toinen kuin minun. Niinpä mukanani toisin rohkeuden kohdata ihmisen, joka on erilainen kuin minä itse.

Oletko tehnyt muuta kuin papin työtä? Mitä se on sinulle opettanut?

– Lapsuuden ja nuoruuden maalaistöitä lukuun ottamat-

7 ta olen ollut vain papin töissä – en tosin yhdessä ja samassa paikassa. Itselleni paikkakuntien ja kulttuuriympäristöjen muutokset ovat olleet tarpeellisia oman urautumisen välttämiseksi.

– Kirkkoherran ensimmäinen tehtävä seurakunnan palvelemisessa on johtaa seurakunnan työn suunnittelua ja tekemistä. Korson kirkkoherran tärkein keino tavoittaa korsolaiset on johtaa seurakuntansa työ sinne, missä voidaan olla vuorovaikutuksessa ihmisen ja ihmisten kanssa.

– Toinen tehtävä on osallistua käytännön työn toteutukseen. Tästä varsinkin nykyinen työni yksipappisen seurakunnan kirkkoherrana on ollut hyvä kokemus. Vahvuuteni on ihmisten kohtaaminen.

– Kirkko on olemassa sitä varten, että Jumalan lahjoja jaetaan kaikkien ihmisten kanssa ja iloksi. Kyse ei siis lopulta ole niinkään jonkun ulkopuolisen tavoittamisesta osaksi sitä, mitä itse on, kuin jatkuvasta ja tasavertaisesta yhteydestä kanssaihmisiin.

Kolmas vaalisija: Asko Ojakoski, 60, teologian maisteri, hallintotieteen maisteri, filosofian maisteri, Someron kirkkoherra, Tammelan rovastikunnan lääninrovasti Miksi sinä olisit hyvä kirkkoherra Korsoon? Mitä uutta toisit mukanasi?

– 34-vuotinen pappiskokemukseni ja 10-vuotinen kirkkoherrakokemukseni antavat vahvan pohjan kirkkoherranvirassa toimimiseen. Hallintotieteen maisterin tutkinto, jossa pääaineena on julkisoikeus, tuo mukanaan tarpeellista tietoa yhteiskuntamme yhä enemmän juridisoituessa. Filosofian maisterin tutkinto, jossa pääaineena on Suomen ja Pohjoismaiden historia, antaa hyödyllistä perspektiiviä päiväkohtaisten tehtävien merkitykseen.

– Somerolla olen joutunut ratkomaan ongelmia, jotka seuraavat seurakunnan väestön ikääntymisestä ja vähenemisestä. Arvelen sen olevan hyödyksi, kun pääkaupunkiseutukin joutuu tosissaan samanlaisten asioiden eteen ja priorisoimaan toimintojaan.

Oletko tehnyt muuta kuin papin työtä? Mitä se on sinulle opettanut?

– Pientilan poikana sain työskennellä kotona ennen maailmalle lähtöä. Se tarjosi opetuk-

Kuinka vantaalainen?

Petteri Niskanen, 52, puuhaa teatteria entiseen elokuvateatteriin Saara Vuorjoki

Miten tavoittaisit ne korsolaiset, joita ei kirkossa sunnuntaisin näy?

sen siitä, mistä ruoka tulee. Samalla epäilen, että huoltovarmuutemme ei ole kovin ajantasaista pitkäaikaisia kriisejä ajatellen. Olemme liikaa ulkomaisen ruuan varassa.

– Kunnallisissa luottamustehtävissä toimin Lempäälässä kappalaisen viran ohessa kaksi kautta valtuustossa ja koulutuslautakunnassa sekä yhden kauden tarkastuslautakunnassa. Se tarjosi näkökulman yhteiskuntamme ja varsinkin sen poliittisen järjestelmän toimintaan ja on ollut erinomaiseksi hyödyksi seurakuntaa johtaessani.

Miten tavoittaisit ne korsolaiset, joita ei kirkossa sunnuntaisin näy?

– Jumalanpalvelusta voidaan toki aina kehittää tavoittavammaksi. En kuitenkaan usko, että erilaisilla julkisuustempuilla voidaan saavuttaa mitään pysyvämpää. Seurakunnan tulisikin keskittyä monitouhuisuuden sijasta uskonelämän vaalimiseen, esimerkiksi rukoukseen ja hiljentymiseen. Tehtävien priorisoimiseen joudutaan tietysti myös taloudellisista syistä. Arvelen, että seurakunta, joka keskittyy olennaiseen, on houkuttelevampi kuin uskonnollinen valintamyymälä. Tietysti seurakunnan työntekijöiden on myös syytä jalkautua kentälle hallinnollisen puuhastelun sijaan. T

Valitse Korsoon uusi kirkkoherra Tutustu ehdokkaisiin • Vaalikoneessa ja esittelyvideolla osoitteessa korsonseurakunta.fi.

• Korson kirkon jumalanpalveluksessa, joka on samalla ehdokkaan vaalinäyte: su 21.4. klo 10 Pirkko Yrjölä, su 28.4. klo 10 Hannu Tiainen ja su 5.5. klo 10 Asko Ojakoski.

• Vaalipaneelissa ma 6.5. klo 18.30 Korson kirkossa. Kysymyksiä voi jättää 30.4. asti Kirkon kulman olotilassa, Merikotkantie 2, olevaan kyselylaatikkoon.

Kuka voi äänestää?

Korson seurakunnan jäsen, joka täyttää 18 vuotta viimeistään 19.5. ja on merkitty seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi viimeistään 10.3.2013.

Äänestysajat ja -paikat • Ennakkoäänestys 13.–17.5. klo 9–18 Korson kirkkoherranvirastossa, Merikotkantie 4.

• Vaalipäivät su 19.5. klo 11.30–19 ja ma 20.5. klo 9–19 Korson kirkossa, Merikotkantie 4.

• Ota mukaan henkilöllisyystodistus.

• Kotiäänestys: Jos liikunta- tai toimintakyky on siinä määrin rajoittunut, ettei pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikalle, on mahdollista äänestää ennakkoon kotona. Ilmoittautuminen viimeistään pe 10.5. klo 16 p. 050 573 6324 tai Korson seurakunnan kirkkoherranvirasto/ vaalilautakunta, PL 92, 01451 Vantaa tai korson.seurakunta@evl.fi.

50 % myyrmäkeläinen

25 % maailmankansalainen

25 % pääkaupunkiseutulainen 50 % myyrmäkeläinen Kun synnyin, perheemme asui Hiekkaharjussa. Muutimme 1960-luvun puolivälissä Kaivokselaan. Kävin lapsena Myyrmäessä mustikassa. Tampereella vietetyn opiskeluajan jälkeen olen asunut kerrostalokodeissa Myyrmäessä. Tieni on vienyt koulun luontokerhosta Koijärvelle ja Vantaan Vihreisiin. Nykyisin työskentelen voittoa tavoittelemattoman markkinoinnin parissa ja opetan ammattikorkeakouluissa.

25 % pääkaupunkiseutulainen Olen mukana Myyrmäki-liikkeessä,

joka puuhaa muun muassa teatteritilaa entiseen elokuvateatteriin ja graffitien palauttamista Myyrmäenraitille.

Paikallinen toimiminen ei saa merkitä ovien sulkemista muilta alueilta. Kannatan metropolihallintoa.

25 % maailmankansalainen Olin solidaarisuusmielenosoituksessa Pohjois-Korean pääkaupungissa pari viikkoa Taivaallisen rauhan aukion verilöylyn jälkeen. Olen saanut matkustaa ja nähdä maailmaa muutenkin kuin turistin silmin. Asioita pitää miettiä myös koko maailman kannalta.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miten vantaalaiset voivat?

Maaliskuun lopulla julkaistu terveysja hyvinvointitutkimus kertoo, että puolet vantaalaisista kokee itsensä onnelliseksi suurimman osan ajasta.

Mikä tekee vantaalaiset onnellisiksi, tutkija Jukka Murto Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta?

ryhmien ja asuinalueiden välillä on eroja, mutta kuten todettua, onnellisuuteen vaikuttaa moni asia.

– Vantaalaisten onnellisuus on samaa tasoa kuin suomalaisilla keskimäärin. Väestöryhmien välillä on eroja esimerkiksi terveydessä, ei onnellisuudessa. Koulutus tai hyvät tulot eivät siis tuo onnea, vaan onnellisuus on laajempi kokonaisuus. Siihen kuuluvat muun muassa ystävyys- ja perhesuhteet ja harrastukset.

– Neljännes matalasti koulutetuista vantaalaisista on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.

Lähes viidennes on pelännyt ruoan loppuvan ennen kuin saa rahaa. Toimeentulo-ongelmat ovat vähäisimpiä Länsi-Vantaan alueella ja yleisimpiä Tikkurilan alueella ja Pohjois-Vantaalla.

Tutkimuksessa käy ilmi myös negatiivisia asioita vantaalaisten elämästä.

Eivätkö ne syö onnellisuutta?

Tutkimusten mukaan naimisissa oleminen vaikuttaa hyvinvointiin.

Näkyikö se tässä tutkimuksessa?

– Useampi kuin joka kolmas vantaalainen ilmoitti kokeneensa unettomuutta.

Noin joka neljäs vantaalainen on kärsinyt masennusoireilusta viimeisen vuoden aikana. Neljännes ei usko jaksavansa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka.

Korkeasti koulutetut voivat paremmin.

Yksittäisiä asioita tarkasteltaessa väestö-

– Naimisissa olevat ovat terveempiä kuin yksinelävät. Suomessa työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien. Hyvä parisuhde lisää hyvinvointia.

Miten matala koulutustaso ja toimeentulo-ongelmat näkyvät Vantaalla?

Hanna Antila

8

Aikaa rupattelulle ja yhdessäololle J

Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan jo vauvan kanssa voi käydä vuoropuhelua. teksti Ulla-Maija Vilmi piirrokset Joni Heinonen

ari Sinkkonen pohtii työkseen lapsen kehitystä ja kasvua. Pelastakaa lapset -järjestön ylilääkärinä ja terapeuttina hän kohtaa myös tilanteita, joissa vanhemmat ovat hämmentyneitä. Aina ei kaikki suju niin kuin toivoisi.

Sinkkonen korostaa vuorovaikutuksen merkitystä vauva-ajasta alkaen. Hän muistuttaa, että jo pieni vauva hakee ihmiskontaktia. Vauva on esiviritetty niin, että hän suhtautuu ihmiskasvoihin aivan eri tavalla kuin mihinkään muihin ärsykkeisiin.

Myös monet kansainväliset kouluttajat vakuuttavat, ettei mikään ole vauvasta niin kiinnostavaa kuin äidin tai muun läheisen hoitajan kasvot.

– Silloinkin, kun tyydytetään vauvan fysiologisia tarpeita, oleellisia ovat katse ja ilmeiden muutokset.

Sinkkonen muistuttaa, että vuorovaikutus saa aikaan sen, että lapsen keskushermosto kehittyy.

– Siihen vauva tarvitsee riittävästi lohdutetuksi tulemisen kokemuksia. Vauvalla voi helposti olla hallitsevana tunteena ahdistus, paniikki tai stressi. Niinpä hän tarvitsee aikuisen rauhoittamaan itseään.

Vuorovaikutus vauvan kanssa on paljolti ei-sanallista: katseita ja kosketuksia, silittelyä ja paijaamista, ilmeitä, eleitä ja liikkeitä.

– Vauva kuuntelee puheen sävyjä ja värejä. Ääni on hänelle enemmän musiikkia kuin sanoja. Pohjoismaisessa viestintäajattelussa sanat ovat saaneet kohtuuttoman merkityksen.

Itku on viesti Kirjoittaessaan viime vuonna ilmestynyttä kirjaansa Isäksi ensi kertaa (WSOY 2012) Jari Sinkkonen hämmästyi sitä, millaisia

neuvoja isät saattavat yhä saada omilta vanhemmiltaan.

Monet isovanhemmat neuvovat esimerkiksi, ettei vauvan joka inahdukseen pidä vastata, vaan vauvan voi antaa huutaa pitkäänkin.

– Minun mielestäni vauvan huudattaminen on mieletöntä.

Se ei vahvista keuhkoja eikä sille ole mitään kasvatuksellista perustetta. Vauvaa ei kasvateta.

– Toisaalta on veteen piirretty viiva, minkä mittainen on se hetki, jonka ajan vauvan voi antaa itse hakea omaa rauhoittumistaan, kitistä ja kääntää kylkeään.

Sinkkonen korostaa, että itkeminen on vauvan viestintää ja tapa saada hahmoa omille tarpeilleen.

– Äidin tai isän tehtävä on pohtia itkun merkitystä. Sitä tehdessään vanhempi on kuin ongella. Hän heittää ilmaan oletuksia ja testaa niitä: Oletko seurankipeä? Vai joko sinun on nälkä?

Jo pienellä vauvalla on omat toiveet, tarpeet ja pyrkimykset.

Niiden selville ottaminen on tutustumista lapseen.

– Vanhemman ei pitäisi etukäteen tietää, mitä lapsella on mielessään, vaikka lapsi olisi vasta kymmenkuinen. Monet vanhemmat, kasvatusalan ammattilaisista puhumattakaan ajattelevat, että heidän tulisi tietää ensi parkaisusta, mikä lasta vaivaa. Niin asia ei kuitenkaan ole.

– Vauvan kanssa voi käydä vuoropuhelua ja ottaa siten selvää tämän toiveista ja tarpeista.

Se on mielestäni antoisin puoli lapsen kanssa olemisessa. Olen nähnyt videoilta hienoja vuoropuheluita, joissa vauva ääntelee

9

ja jokeltelee ja odottaa vuorollaan vastausta.

että tulee oksennus. Hampaat pestään ja nukkumaan mennään.

Rajat selviksi

Rutiinit luovat turvaa

Nykyään lapset kasvavat ja kehittyvät paljolti perheen ulkopuolisten aikuisten kanssa päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa. Jari Sinkkosen mukaan lapset tuntuvat jatkuvasti toivovan enemmän yhteistä aikaa omien vanhempiensa kanssa. Yhdessäolo on tarpeellista vanhemmillekin.

– Kun oppii tuntemaan lastaan, voi jo ilmeestä nähdä, kun jokin vaivaa ja siipi on maassa.

Silloin lasta pitää vaatia kertomaan, mikä vaivaa: ”Olen isäsi ja siksi minun täytyy tietää asiasta. Mutta jos nyt vielä et halua puhua, sovitaan, että puhutaan myöhemmin.”

Lapsen kanssa eläminen ei ole vain auvoista yhdessäoloa.

Vastaan tulee raivokohtauksia, omaa tahtoa ja vastustusta.

Vaikka vanhempi ei saa olla lapsen kanssa rupatellessaan kaikkitietävä, Sinkkonen tähdentää, että on tilanteita, joissa vanhemman kuuluu tietää, miten asiat ovat ja ilmaista se.

– On selvää, ettei kiiltonahkakenkiä laiteta kuralätäkköön.

Kun pakkasta on 15 astetta, lapsi ei voi lähteä juoksentelemaan ulos ilman ulkovaatteita. Eikä suklaata voi syödä niin paljoa,

Jotkut nuoret äidit kieltäytyvät sanomasta lapselleen ei. Sen sijaan he saattavat käyttää sanaa vaarallista. Jari Sinkkonen ei oikein ymmärrä, miten voi sanoa myönteisesti ei.

– Jatkuva nalkuttaminen, lapsen nujertaminen, tukahdutta-

– Päivän tapahtumien tietty kulku ja ennakoitavuus on lapselle tärkeää. Vanhemman tehtävä on pitää kiinni siitä, mihin aikaan iltaruoka on ja miten kotona muutenkin tehdään. Toki 12 vuotta täyttäneen lapsen kanssa voi asioissa jo joustaa.

Pelit ja some koukuttavat Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus muuttuu lapsen

ka ovat mielestäni teatterirekvisiittaa. Mutta lasten poliisi- ja rosvoleikkeihin verrattuna monien nettipelien arvomaailma on mätä. Niissä voidaan esimerkiksi mafioson roolissa ammuskella poliiseja.

Silti kun 10-vuotias sanoo, että kaikki muut saavat pelata K18pelejä, voi rajoista kiinni pitäminen olla työlästä.

– Olen tavannut lapsia, joita ei

”Kun oppii tuntemaan lastaan, voi jo ilmeestä nähdä, kun jokin vaivaa ja siipi on maassa. ” minen ja lytistäminen ovat aivan eri asioita kuin selkeä ei johonkin tiettyyn asiaan.

– En ymmärrä sitäkään, mitä tarkoitetaan nukuttamisella.

Joissakin perheissä siitä kuuluu tulleen suuri operaatio.

Iltapalan, -pesun ja -pisun jälkeen Sinkkosen mielestä iltarituaaleihin voisi hyvin kuulua laulu, iltarukous tai -satu, mutta päänsilityksen ja hyvän yön toivotuksen jälkeen vanhemman ei pidä jäädä paikalle vahtimaan tai odottelemaan lapsen unen tuloa.

kasvaessa demokraattisemmaksi, keskustelevammaksi ja joustavammaksi. Silloinkaan lasta ei saa Jari Sinkkosen mukaan jättää oman onnensa varaan.

– On merkillistä, kuinka varkain ja vähällä keskustelulla tietokoneet ja nettipelit ovat saaneet tunkeutua lasten elämään.

Tytöt ovat kiinni sosiaalisessa mediassa, pojat peleissä.

Sinkkonen muistelee, miten tiukasti pari vuosikymmentä sitten keskusteltiin sotaleikeistä.

– En itse kritisoinut sotaleikkejä. Puolustin lelupyssyjä, jot-

kiinnosta mikään muu kuin tietokone. Se, että lapsi saa raivokohtauksen eikä pysty lopettamaan peliä sovitun ajan jälkeen, kertoo peliriippuvuudesta. Kansainvälisten neurobiologien mukaan se ei ole leikin asia.

Kiireettömästi yhdessä Jari Sinkkonen muistuttaa, että vauvaiässä käynnistynyttä rupattelua kannattaa jatkaa lapsen kasvaessa, läpi lapsuuden ja nuoruuden.

– Lapsen kanssa on hyvä jutella silloin, kun meneillään ei ole

mitään kiistaa, vaan ollaan hyväntuulisesti yhdessä – saunassa, iltapalalla tai ulkoilemassa.

Lapsen kanssa rupatellessaan vanhemman – tai yhtä hyvin mummin tai kummin – kuuluu Sinkkosen mielestä olla täydellisen tasavertainen ja yhtä vilpitön kuin hyvän ystävän kanssa.

Sellaiseen hetkeen eivät kuulu tausta-ajatukset eikä yläviistosta opettaminen.

Kiireettömässä yhdessäolossa voi paljastua mitä erilaisimpia lapsen rajalliseen kokemusmaailmaan liittyviä luuloja, kuvitelmia, hassunkurisia mielleyhtymiä tai aikuisen kannalta arvaamattomia pelkoja.

– Esimerkiksi kun perheeseen odotetaan toista lasta, voi lapsi kokea, että hänessä on jokin vika tai hänet on käytetty loppuun. Tilalle on tulossa toinen, parempi. Lapsi on ymmällään, kiukkuinen ja pettynyt, kun hän ei riittänyt.

– Se, että lasta kuunnellaan ja otetaan selvää hänen ajatuksistaan eikä niille naureta, on erittäin tärkeää. Se on sitä samaa mitä psykoterapeutit tekevät.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen luennoi aiheesta Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun? ti 16.4. klo 18 Hakunilan kirkolla. Maksuton lastenhoito.

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

14.4.

Kirkoissa vietetään hyvän paimenen sunnuntaita.

”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, ja siellä saan levätä.”

(Psalmi 23:1–2)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten avautua Jumalan läsnäololle?

Vain yksi sana riittää.

Sisälläsi on kompassi, jonka magneettinen neula on kiinnittynyt Jumalaan. Rukous muistuttaa sinua sen olemassaolosta.

Siellä se on. Se pitää sinut kiinni elämässä yhtä lailla kuin hengityksesi ja sydämenlyöntisi.

Se antaa elämällesi suunnan, aivan kuin kompassi suunnistajalle. Sitä voi verrata myös majakkaan, joka näyttää tietä kotiin, kun olet vaarassa harhaantua.

Jumala on elämäsi ja kaiken kaipauksesi magneettinen keskus. Tarvitset kuitenkin harjoitusta, että hälyn keskellä kuulet hänen hiljaiset signaalinsa ja tunnet hänen vetovoimansa.

Rukous, joka tunnetaan keskittyvän rukouksen nimellä, voi olla sinulle avuksi. Sillä on joitakin yhtymäkohtia itäiseen meditaatioon. Siinäkin käytetään yksittäistä rukoussanaa, jota toistetaan aika ajoin. Rukouksella on kuitenkin vuosisataiset juurensa kristillisessä perinteessä.

Valitse aluksi itsellesi pyhä sana, joka kertoo, että tahdot avau-

tua Jumalan läsnäololle. Tällaisia sanoja voivat olla ”Jeesus”, ”Abba”, ”Isä”, ”Henki”, ”Tule, Herra”, ”Herra Jeesus”, ”Rakas Isä” tai jokin muu lyhyt puhuttelu, joka ilmaisee syvintä pyrkimystäsi ja rukouksesi asennetta. Lyhyt ja yksinkertainen sana on parempi kuin pitkä. Älä vaihda sanaa rukouksen aikana.

Etsi rauhallinen rukouspaikka. Hae hyvä istuma-asento, jossa voit istua levollisena parikymmentä minuuttia. Voit käyttää rukousjakkaraa tai -tyynyä.

Hengitä rauhallisesti ja toista pyhää sanaa ohjaamaan rukoustasi. Se auttaa sinua olemaan valpas ja vastaanottavainen, vaikka rentoudutkin.

Lepää sitten vastaanottavaisessa tilassa toistamatta sanaa.

Avaudu vain sille, mitä siinä hetkessä on ja tapahtuu.

Kun tulet tietoiseksi ajatuksistasi, olivat ne mitä tahansa, anna niiden vain mennä. Kun häiritseviä ajatuksia tulee, palaa lempeästi pyhään sanaan ja anna sen palauttaa sinut rukouksesi keskukseen.

Päätä rukouksesi ja jää muutamaksi minuutiksi hiljaisuuteen.

Jos sitoudut tähän rukoukseen säännöllisesti, pidä valitsemasi rukoussana pidemmän aikaa. Rukousta voi käyttää myös johdatuksena raamatunlukuhetkeen.

”Jumala on elämäsi ja kaiken kaipauksesi magneettinen keskus. ”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Nulikkana luulin, että Jeesuksen haudan edessä olleen kiven rullasi pois jokin mystinen Sampituuli. Erehdys johtui tietenkin koukuttavasta lastenvirrestä, jossa lauletaan ”Lensi maahan enkeli, joutuisampi tuulta”. Sen alkuvärssy aiheuttaa sekaannuksen lähes jokaisen lapsen päänupissa.

Enkeli tai Sampituuli, aivan yksi lysti. Pääasia, että kivi on vieritetty haudan suulta ja kuolema on nujerrettu.

Kivi on kiehtonut ihmislajia aina. Sen lujuuden ja pysyvyyden on ajateltu symboloivan jotain muuttumatonta ja pysyvää. Ikuisen luonteensa vuoksi kivi valikoituikin hautamuistomerkkien materiaaliksi. Me haluamme olla kuolemattomia, ja sen vuoksi kivi symboloi hautausmailla sielumme kuolemattomuutta.

Kivi kertoo myös jotakin olennaista elämäs-

tämme. Viisas ihminen on kuin kivi. Kun ympärillä oleva maailma on tasapainoinen ja oikeudenmukainen, hän nojaa vakaasti maankamaraan. Kun välinpitämättömyys ja julmuus valtaavat alaa, hän toimii kuin kivi kaltevalla pinnalla: murskaa pelotta kaikki oman edun tavoittelijat ja väärintekijät.

Haudan suulta vieritettiin kerran kivi, jotta oi­keus tässä maailmassa viimein toteutuisi. Kivi aiheutti kuitenkin kokonaisen maanvyöryn ja pani liikkeelle maailmanlaajuisen vierivien kivien joukon.

Kun tänään katson Vantaata, en näe kovinkaan suurta liikkuvien kivien massaa. Ihan kuin vatupassimme olisi jotenkin sekaisin. Ole kuitenkin valmiina, kohta kallistuu!

Mikko Salmi

Mauri Rautkari/Kuvaario

Vierivät kivet

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan.

Muualla ■■ Ilmoittaudu NMKY:n kesäleireille: www.nmkyvantaa.fi. Päiväleirejä, lastenleiri ja isä-lapsi -leirejä.

Kastettu Jare Juhani Hedman, Nea Anni Emilia Kotilainen, Nelli Aino Maria Salonen, Aaron Pertti Tori, Kerttu Viktoria Vihervaara.

Avioliittoon vihitty Petri Janne Johannes Korhonen ja Tea Helena Reinikainen, Jouni Juhani Salonen ja Sari Helena Piirainen, Erkki Kalervo Väisänen ja Tuula Esteri Miettinen.

Hautaan siunattu Rauha-Liisa Pesonen 87 v, Tapio Kullervo Hartikainen 65 v, Kari Päiviö Kontkanen 62 v.

Hämeenkylän seurakunta

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho ke 17.4. klo 9–11 alakerrassa.

■■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoitukset keskiviikkoisin klo 15. Äijien saunailta ke 17.4. klo 18.

■■ Perhekahvila to 18.4. klo 9–11.15.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 10 käskyä -luentosarja to 11.4. klo 18.30. Käskyt 9 ja 10. Marja Mäkilä.

YV-pyrähdys la 13.4. klo 11–14.

Kreikkalaisia kansantansseja, kasviskeittolounas, grillattua makkaraa Yhteisvastuun hyväksi. Kolehti Yhteisvastuulle. Lisätiedot: Jaakko Kara p. 050 526 8706.

Messu su 14.4. klo 10. Hämevaaran kirkkopyhä. Ensio Klemi, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas. Kirkkokahvit. Hämevaara-Seuran puheenjohtaja Mariitta Savolainen kertoo Hämevaaran ajankohtaisista asioista.

Nuorten aikuisten iltapäiväkaffet su 14.4. klo 15 nuortentilassa.

Nuorten avoimet su 14.4. klo 18– 20.30.

■■ 5-vuotiaiden synttärit su 14.4. klo 16. Kirkkohetki, musiikkiteatteriesitys ja tarjoilua.

■■ Valon Kaiku -kamarikuoron konsertti su 14.4. klo 18. Hanna Perkola-Musikka, kuoronjohto.

Miesten sauvakävelypiiri su 14.4. klo 18. Lähtö kirkolta. Kävelysauvat mukaan.

Nuorten avoimet ti 16.4. klo 18– 20.30.

■■ Perhekerho ke 17.4. klo 9.30–11.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 14.4. klo 15. Katsotaan matkavideo Jerusalemin pyhistä paikoista.

Avoimet ovet ti 16.4. klo 13–15.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 12.4. klo 12–13.30 vauvaperheille ja vauvaa odottaville.

■■ Perhekerho ma 15.4. klo 9.30–11.

Palvelupiiri HAIK ti 16.4. klo 13.

■■ Taaperokerho ke 17.4. klo 13.30– 15 kahdeksan kuukautta täyttäneille vauvoille ja heidän vanhemmilleen.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Perhekerho ti 16.4. klo 9.30–11.

Vieraana puheterapeutti Elsa Horila.

Kenian lähetyspiiri to 18.4. klo 11.

Pastori Tapio Kiviranta.

Kastettu Vivian Alise Koivuniemi, Casper Alexander Latvasalo, Maya Maria Susanne Kärkkäinen, Kerttu Maaria Latva, Siiri Maria Karkiainen, Sanni Liisa Mirjam Latvala.

Avioliittoon vihitty Satu Maria Saarisalo ja Ari Olavi Latvasalo.

Hautaan siunattu Lyyli Maria Hartikainen 92 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi, www. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 10–14 p. 09 8306 554, korson. papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p. 8306 560.

Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p.

09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Vanhemman väen piiri to 11.4. klo 13. Juha Ropponen ja Raakel Laaksonen.

Miesten saunailta to 11.4. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Iltarukoushetki torstaisin klo 20 kappelissa.

■■ Perhekerho pe 12.4. klo 9.

■■ Messu su 14.4. klo 10. Risto Auvinen, Hanna Vaittinen ja Martti Sirviö. Mukana Kansalliskuoro, johtaa Ilmo Riihimäki. Kirkkokahveilla kuoron myyjäiset ja keväinen musiikkituokio, jossa kansanlaulusovituksia ja muita keväisiä lauluja.

Pyhäkoulu su 14.4. klo 10. Eeva Suonpää.

■■ Perhekerho ma 15.4. klo 12.

Runopiiri ma 15.4. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 15.4. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 15.4. klo 18.30 kokoustilassa.

Katulähetys ke 17.4. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kaikille avoin kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 17.4. klo 13. Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 17.4. klo 17–20.

Hommissa

Tanssija, pastori Jaakko Kara ”Kesällä pihaseuroissa eräs rouva kysyi, että ’mennäänkö myö taas niitä pastorin reikkalaisia’. Vedin putkikassista cd-soittimen ja aloimme tanssia.

Aikoinaan minut koukutti kreikkalaiseen tanssiin buzukin helähdys turistikasetilla. Aloin pitää koululaisten tanssikerhoa ja myöhemmin siirryin opettamaan aikuisia. Iltaisin ja vapaaajalla käyn yhä hyppyyttämässä ihmisiä milloin missäkin.

Tanssissa haetaan musiikin ja liikkeen kauneutta. Jo ammoin kreikkalaiset hylkäsivät lattareille tyypillisen lantiokierron barbaarisena piirteenä.

Aikuiselle miehelle tekee hyvää, että tanssiessa saa olla ikuinen pikkupoika ja laittaa huumoria peliin. Ketjun johtaja voi keksiä kaikenlaista hulluttelua.

Usein luullaan, että zorbas on ainoa mahdollinen tapa tanssia, mutta oikeasti Kreikassa on 400–500 erilaista alueellista tanssityyliä. On ketjutansseja, paritansseja ja soolotansseja.

Tanssissa kutsumme samaan ketjuun kaiken ikäisiä ja kokoisia ihmisiä eri taustoista. Se on samaa kuin koinonia eli yhteys, jota Paavali piti seurakunnan voimavarana.

Kreikassa tanssi kuuluu pyhimysten juhlapäiviin. Esimerkiksi pyhän Nikolaoksen juhla voi kestää monta päivää ja tanssiketjut venyvät valtavan pitkiksi. Kun tanssitaan, mukana ovat kaikki vauvasta vaariin. Papisto tanssii ketjun kärjessä mustine kaapuineen.”

Saila Keskiaho

Kreikkalaiset tanssit Yhteisvastuun hyväksi la 13.4. klo 11–14 Hämeenkylän kirkolla.

Jaakko Kara johtaa tanssia, aiempaa tanssikokemusta ei tarvita. Tule koko ajaksi tai vain piipahtamaan. Kasviskeittolounas ja makkaraa, kolehti Yhteisvastuukeräykselle.

Samuli Siirala

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 12.4. klo 11. Hartaus ja puurolounas.

■■ Kansanlaulukirkko su 14.4. klo 10. Hans Tuominen, Riikka Jäntti, Ilopisarat-lapsikuoro, Cecilia-Kuoro, Kirsi Honkanen-Punkari, Roosa Punkari, huilu.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

■■ Seniorikerho ti 16.4. klo 13–14.30.

Viinipuu-lauluyhtye.

Peittopiiri ti klo 11–13.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

■■ Perhekahvila kaikenikäisille ke 17.4. klo 9–11.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille to 18.4. klo 14–15.30.

Lähetyspiiri to 18.4. klo 18.30.

Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. hameenkylan.seurakunta@evl. fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe 9–13, ke klo 9–12 p.

09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 12.4. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. Päiväkahvin aikaan ma 15.4. klo 13 Rantasalon pappilassa Ylästössä, Mustikkapolku 10. Lähtö Hämeenkylästä bussilla 51 klo 12.15.

Retki la 20.4. Apologia Forumiin Kansanlähetyksen Kansanopistoon Ryttylään. Lähtö n. klo 8.15 kirkolta, paluu klo 17. Hinta 38 e, sis. lounas ja kahvit. Tied. ja ilm. Riitta Kettunen p. 050 469 6404.

Vapaaehtoistyötekijöiden kevätretki pe 3.5. Heponiemen hiljaisuuden keskukseen Karjalohjalle. Lähtö klo 8.30 kirkolta ja paluu kirkolle n. klo 16. Hinta 34 e. Bussi poimii matkustajat tarvittaessa Pähkinärinteen ostoskeskuksen bussipysäkiltä sekä Vapaalasta. Ilm. viim. to 25.4. kirkkoherranvirastoon.

Senioreiden retki ti 14.5. Poriin.

Keski-Porin kirkko, Juseliuksen mausoleumi, Heljä Liukko-Sundströmin ateljee. Lähtö bussilla kirkolta klo 7.40. Hinta 60 e. Ilm. viim. ma 22.4. kirkkoherranvirastoon.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä pe 12.4 klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

Kirppis ke 13.4. klo 17–19 alakerrassa.

Messu su 14.4. klo 12. Hans Tuominen, Kaija Laalo-Lipponen, Riikka Jäntti. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 14.4. klo 17.

Pekka Jokiranta, Vesa Häkkinen.

Matalan kynnyksen maanantai 15.4. klo 11. Hartaus, ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 15.4. klo 18.30.

■■ Perhekerho ti 16.4. klo 9–11.

Raamattupiiri ti 16.4. klo 12–13.30.

Jari Araneva.

■■ Kasvattajailta ti 16.4. klo 18. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. Lastenhoito.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18– 20.

Nuortenilta Lepaani ti 16.4. klo 18 alakerrassa.

Päivärukoushetki ke 17.4. klo 12.30 kappelissa.

Kirppis ke 17.4. klo 17–19 alakerrassa.

■■ Konsertti ke 17.4. klo 18. Pekka Laukkarinen ja Leevi Helo laulattavat riparilauluja.

Luennot Matteuksen evankeliumista ke 17.4. klo 18–20. Jari Araneva.

Viikkomessu to 18.4. klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17.

Bilisilta nuorille to 18.4. klo 18.30 alakerrassa.

■■ Hakunilan kirkon kuoro to 18.4. klo 18.45.

11

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.–18.4.

Syrjäytymiskierre katki Myyrmäen kirkon seurakuntaillassa tartutaan polttavaan aiheeseen keskiviikkona 17.4. klo 18.30. Silloin Timo Juurikkala herättelee keskustelua nuorten syrjäytymisestä.

Juurikkala on Vihreän liiton veteraanivaikuttaja. Hän on entinen kansanedustaja ja nykyinen Vantaan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen jäsen. Juurikkala on työskennellyt pitkään erityisopettajana.

12

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.–18.4.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.4. klo

18. Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 17.4. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 18.4. klo 13. Vesa Ruokonen: vanhan kansan arvoituksia.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä to 18.4. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 18.4. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Vanhasta uutta – askartelua koko perheelle su 28.4. klo 15. Askartelun jälkeen on Valon messu kirkossa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten messuryhmä su 14.4. klo 14.

■■ Kirkon Kulman virsikaraoke su 14. 4. klo 17. Mari Liimatainen. Lauletaan ja kuunnellaan virsikaraokea ja muita hengellisiä lauluja.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.

Nuorten Nupe-kahvila pe 12.4. klo 18–21.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 16.4. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 16.4. klo 13. Leena Lehto ja Risto Auvinen.

Muualla

Yhteisvastuun gaalaillallinen la 27.4. klo 18 Ravintola Korson Aadassa, Korsontie 2. Isäntänä rovasti Kari Pekka Kinnunen. Illan tuotto Yhteisvastuulle. Illalliskortti 49 e sis. alkumaljan sekä kolme ruokalajia. Tumma puku. Ilm. viim. ke 17.4. p.09 8306 550.

Paavalin jalanjäljillä Ateenassa 3.– 6.10. Merimieskirkkomatka Ateenaan. Hinta 735 e. Ilm. viim. 15.4. p.

09 8306 550.

■■ Vanhempi-lapsi -sählykerho perjantaisin klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27.

Kastettu Vilja Unia Piimies, Anna Alexandra Virtanen, Julius Onni Emil Mattila, Jake Johannes Kemppi, Luka Kristian Tuokko, Iines Jade Emilia Lampinen, Luca Elias Hämäläinen, Maria Viena Kuusinen.

Avioliittoon kuulutettu Seppo Antti Juhani Laamanen ja Riitta Annikki Saarikangas.

Hautaan siunattu Terttu Maija-Liisa Pulkki 89 v, Kaisa Maija Tellervo Lehtonen 85 v, Otto Johannes Kariniemi 75 v, Tuula Annikki Lammi 56 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parilliset viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi, www. vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin Kustaantie 22 E klo 10–12, p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

■■ Family group on Thu 9.30 am in English and in Finnish.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

■■ Messu su 14.4. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja laulava soitinyhtye Kantelettaret, Leena Ryynänen, viulu.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Miesten raamattupiiri ma klo 18.30.

■■ Ripariveisut ti 16.4. klo 18 isosille ja rippikoululaisille.

Aamumessu ke 17.4. klo 9. Mikko Matikainen ja Noora Hultin.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Otamme vastaan lankalahjoituksia, kysy lisää Heidi Salminiityltä p. 050 553 8459.

Open Doors nuorille keskiviikkoisin klo 18.

■■ Viikkomessu to 18.4. klo 9.30.

Kirkkohetki ja ehtoollinen perhekerhon yhteydessä. Messun toimittavat Laura Leverin ja Noora Hultin, mukana lapsityöntekijöitä.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille. Hartaushetki, ilmainen aamupuuro, kahvi 0,5 e.

Raamattupiiri to 11.4. klo 18. Toivevirsien ilta.

■■ Perheraamis ma 15.4. klo 18.15.

Lastenhoito järjestetty.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

■■ Yksinhuoltajaperheiden ilta to 18.4. klo 17.30. Iltapala, lastenhoito järjestetty.

Hiljaisuuden päivä la 4.5. klo 12–18.

Rukoushetkiä, opetuspuhe, ehtoollinen, mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun. Lounas ja kahvi, vapaaehtoinen ruokamaksu. Ilm. viim. 26.4. Päivi Peittolalle p. 09 830 6741, paivi.peittola@evl.fi tai Vapp Olsbolle p. 09 830 6737, vappu.olsbo@evl.fi.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

■■ Mitä ihmettä! -periodipyhäkoulu torstaisin 11.4.–2.5. klo 17.30–19.

Ei ennakkoilmoittautumista, kysy lisää pyhäkoulusihteeri Terhi Kiiskiseltä p. 050-3392703.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri perjantaisin klo 19. lltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 13.

Muualla

Lähetyksen kotipiiri ke 17.4. klo 18

Pääkkösten kotona, Rautkalliontie 5 A 67.

Hartaus to 18.4. klo 13.15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30 Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Omat sisäpelikengät mukaan.

Kastettu Emma Katariina Olkkonen, Sara Karoliina Saastamoinen, Emma Aurora Varjosalo.

Avioliittoon kuulutettu Jouni Tapani Mutka ja Sari Karita Jauho.

Hautaan siunattu Jaakko Tapio Vuorinen 70 v.

Lis toimätietoja w w in n a st seurw.vanta a a aku nna nt .fi

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15, p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma–pe p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30 p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat kodin pienissä askareissa diakonisin perustein maksutta.

Lisätiedot Päivi Mäkinen 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 14.4. klo 12. Päivi Helén, Veikko Karhumaa, Terje Saard.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Ilosanomapiiri torstaisin klo 16.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattupiiri torstaisin klo 18. Neuvotteluhuone.

Messu su 14.4. klo 10. Heikki Leppä, Toni Fagerholm, Marja Ruuska, Samppa Laakso.

■■ Pyhäkoulu su 14.4. klo 10. Kirkon päiväkerhotilat. Tiedustelut Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811.

Siionin Kannel-seurat su 14.4. klo 15. Seurakahvit klo 14.30. Puhujina Kyllikki Tiensuu, Antti Kujanpää ja Pirkko Yrjölä. Neuvotteluhuone.

Naiset sanan äärellä ma 15.4. klo 10.

Kirkon päiväkerhotilat, käynti kirkon itäpäädystä.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 15.4. klo 13.

Sansan radiopiiri ma 15.4. klo 18.30.

Neuvotteluhuone.

Kirkon ruokailu ti 16.4. klo 12. Vuoronumerot kirkon aulasta ja ruokailu nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 16.4. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Arki-illan ehtoollinen ke 17.4. klo 18. Toni Fagerholm, Samppa Laakso.

Tikkurilan Hannat to 18.4. klo 9.30.

Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Seurakuntien talo Unikkotie 5

Walkers-nuortenkahvila keskiviik-

koisin klo 18-20 ja perjantaisin klo 19-22. C-porras, 2.krs.

■■ Torstaitupa torstaisin klo 17– 19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. B-porras, 2.krs.

■■ Avoin perhekerho pe 12.4. klo 9.30. B-porras, 2.krs.

Laulupiiri pe 12.4. klo 13. Nuorisotila. C-porras, 2.krs.

Winkut su 14.4. klo 16. Työikäisten leskien tapaaminen. Emmauksen kokoushuone, A-porras, 3.krs.

Mitä on luterilainen usko? 15.4. klo 18. Keskusteluryhmä. Betanian kokoushuone aA-porras, 4.krs.

■■ Perhekerho ti 16.4. klo 9.30. Kerhotilat, B-porras, 2.krs.

Näppärin sormin -käsityöryhmä to 18.4. klo 18. aA-porras, 4.krs, kokoushuone.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 11.4. klo 18.

Pastori Tiina Komulainen vierailee, iltapala 2 e.

■■ Pyhäkoulu su 14.4. klo 11.

Sanan ja rukouksen ilta su 14.4. klo 18. Jarno Tepora: Jumalan käskyt tänään.

■■ Perheolkkari ti 16.4. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 16.4. klo 13.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 12.4. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 14.4. klo 11.

■■■ Jippii-kuoro Meritähdet ke 17.4. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perheolkkari ti 16.4. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 16.4. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11a, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 12.4. klo 18.

■■ Pyhäkoulu su 14.4. klo 11.

Miesten raamattupiiri ma 15.4. klo 13.30.

■■ Avoin perhekerho ti 16.4. klo 9.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri torstaisin klo 17.30.

■■ Avoin perhekerho ma 15.4. klo 9.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 14.4. klo 10.

Ylästön eläkeläiskerho ke 17.4. klo 12.

Muualla

Nettiwalkers torstaisin TiksinWal-

kers Nettikahvila -sivulla Facebookissa klo 19–21.

Lukupiiri su 14.4. klo 18 nuorisotalo Wintillä, Ylästöntie 35. Ensimmäisessä lukupiirissä keskustellaan Ulla-Lena Lundbergin romaanista Jää.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri Olotilassa la 13.4. klo 16. Vehkapolun kävelykatu, Tikkurila.

Kastettu Nuutti Eemeli Puranen, Konsta Toivo Viljami Kannonmaa, Aku Mikael Marjakangas, Emilia Alexandra Sara-aho, Jali William Ojala, Vieno Maria Pennanen, Amanda Kaarina Koivukangas, Tatu Leevi Kristian Vartiainen.

Avioliittoon kuulutettu Sami Pekka Antero Katainen ja Sanna Katariina Koskimaa, Panu Petteri Eklund ja Asta Helena Smeds.

Hautaan siunattu Ritva Helmi Hellin Puntari 80 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440 Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu ke 17.4. vantaankosken.seurakunta@evl. fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys Martinristin seurakuntakeskuksessa maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16, Kivistön kirkossa maanantaisin klo 10–12, Myyrmäen kirkossa tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Kukkia pihalta ja pientareilta -taidenäyttely 21.4. saakka. Päivi Maa-

naviljan akvarelleja. Tied. vahtimestari p. 050 409 0497. Vapaa pääsy.

■■■ Soita ja laula -pyhäkoulu torstaisin klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Messu su 14.4. klo 10. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Maari Santala, Kari Jerkku.

■■ Pyhäkoulu su 14.4. klo 10 kerhohuone 4.

■■■ Musiikkinäytelmä Kujerruskumpu su 14.4. klo 16.30. Koko perheelle. Vapaa pääsy.

Maanantaipiiri ma 15.4. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 15.4. klo 17.30–19.

Anna-Mari Kaskinen kertoo runoistaan ma 15.4. klo 18–19.30. Runot liittyvät Parasta sinulle -runokirjan, jossa on Päivi Maanaviljan kuvitus.

Kuvia esillä kirkon näyttelyssä.

■■ Perhekerho ti 16.4. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 16.4. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila.

■■■ Laulupaja ke 17.4. klo 18–19.30 St. Martinin kappeli. Mukaan kaikenikäiset ja myös vähemmän laulaneet. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Seurakuntailta ke 17.4. klo 18.30.

Timo Juurikkala: Nuorten syrjäytyminen.

Seniorikerho to 18.4. klo 13–14.30 takkahuone.

Miesten piiri to 18.4. klo 18.30–20 takkahuone. Hannu Pöntinen: Luther.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Raamattumaraton su 14.4. klo 13–18. Luetaan Sananlaskujen kirja, Saarnaajan kirja ja Johanneksen evankeliumi. Tule käymään tai koko ajaksi. Tarjolla välipalaa. Ilm. lukijaksi: terttu.hynynen@kolumbus. fi, p. 040 594 8035 tai paikan päällä.

Iltamessu su 14.4. klo 18. Mark Saba, Ritva Holma.

■■ Perhekerho ma 15.4. klo 9.30–11.

Rukouspiiri ti 16.4. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu-rukouspiiri ti 16.4. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 17.4. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 17.4. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 12.4. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 16.4. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Vauvakirkko su 14.4. klo 15. Sanna Uusitalo, Ritva Holma. Mukana Martinristin esikoisvauva- ja taape­ rokerholaiset.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Lähetyspiiri ti 16.4. klo 18.30–20 srk-sali.

■■ Taaperokerho ke 17.4. klo 14.30– 16.

■■ Esikoisvauvakerho ke 17.4. klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 17.4. klo 17–19.

Seniorikerho to 18.4. klo 13–14.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 17.4. klo 13–14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 17.4. klo 19–21.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 11.4.–18.4.

Lapsille

Kylässä Markku Mattila

Päivi Maanavilja

Akvarellit syntyvät kesäpaikan puutarhan väriloistosta.

Kokki-tarjoilija Mari Koskinen Työskentelet Korson Aadassa ja olet vuorossa, kun ravintolassa vietetään Yhteisvastuun gaalaillallista Korson seurakunnan kanssa. Mitä herkkuja silloin on tarjolla?

– Meillä on kaksi menuvaihtoehtoa, toinen kalaisa ja toinen lihaisa. Alkuruoaksi on keväisesti parsaa.

Ihme siemenessä Päivi Maanaviljan maalauksissa tuoksuvat tiikerililjat ja leijonankidat.

Seitsemän kesää sitten Päivi Maanaviljalla oli pulma. Anoppi täytti vuosia, mutta mökillä ei ollut onnittelukorttia. Niinpä Maanavilja tarttui lasten vanhoihin vesiväreihin ja maalasi kortin itse. Kortissa komeili pionin nuppu.

Harrastus syveni nopeasti: Maanavilja alkoi opiskella kuvataidetta Vantaan aikuisopistossa. Nyt maalauksia on noin 600. Niistä murto-osa on koottu näyttelyksi Myyrmäen kirkkoon.

Maanavilja maalaa paljon kesäpaikkansa puutarhaa. Valokuvissa se näyttää paratiisilta.

– Olen opiskellut puutarhanhoitoa aivan alkeista ja tehnyt varmaan paljon virheitä. Yhä se on yritystä ja erehdystä.

Puutarhan kasvu ei lakkaa hämmästyttämästä häntä.

– On ihme, että pienestä siemenestä tulee valtava kukka, joka tuoksuu huumaavasti. Mistä siemen Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 12.4. klo 17–20.

■■ Perhekerho ke 17.4. klo 17.30–19.

Miehet lauteilla ke 17.4. klo 19.30– 21. Tied. Matti Nevalainen p. 040 857 6753.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ma 15.4. klo 18–19.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 14.4. klo 11–12.

Atk-koulutus senioreille ti 16.4. klo 9–12. Opettajina Laurea AMK:n opiskelijat.

Aistien paja senioreille ti 16.4. klo 11–14 Olotilassa. Laurea AMK:n sosionomiopiskelijoiden ohjaamana rentoutumista, aistiharjoituksia, musiikkia.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Millainen paikka Korson Aada on?

– Olemme perinteinen ruokaravintola. Emme ole kikkailleet trendijutuilla: listalta löytyy muun muassa pippuripihvi.

tietää, millaisen kasvin se kasvattaa?

Maanaviljan kesäpaikan kukat ovat löytäneet paikkansa myös uutuusteoksessa. Kirjapaja halusi käyttää hänen akvarellejaan Anna-Mari Kaskisen Parasta sinulle -runokirjan (2013) kuvituksena.

Maalaaminen tuottaa Maanaviljalle valtavaa iloa ja onnistumisen kokemuksia.

– Jokaisesta kukasta tiedän, missä se on kasvanut, koska olen ne itse istuttanut. Maalauksiin sisältyy paljon enemmän kuin päällepäin näyttää. Ne ovat osia minun elämästäni.

Saila Keskiaho

Mitä tavalliseen työpäivääsi kuuluu?

– Olen sekä kokki että tarjoilija, siivoan ja kannan roskia.

Työpäivä kestää ainakin kymmenen tuntia.

Mikä on haastavinta työssäsi?

– Kaikkein vaikeinta on laskea hävikkiä ja ennakoida, kuinka paljon tehdään esimerkiksi lasagnea lounaalle. Parasta työssä on, kun voi tehdä ihmisen onnelliseksi, viedä pöytään hyvän ruoan tai hyvän viinin.

Miten päädyit ravintolaan töihin?

– Molemmat vanhempani työskentelivät ravintolassa, ja nyt tyttärenikin on alalla. Tämä taitaa olla jonkinlainen sukurasite.

Saila Keskiaho

Kukkia pihalta ja pientareilta – Päivi Maanaviljan akvarelleja Myyrmäen kirkossa 21.4. asti. Anna-Mari Kaskinen ja Päivi Maanavilja kertovat runoista ja maalauksista ma 18.4. klo 18.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 16.4. klo 18– 19.30. Istutetaan kesäisiä kasveja.

Muualla

Aikuisrippikoulu huhti-toukokuun

aikana. Kysy aikataulusta ja ohjelmasta p. 050 310 7401, sanna.uusitalo@evl.fi ■■ Tyttöjen ja poikien kesäleirit ja -retki. 7–14-vuotiaille. Ilmoittaudu: www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.

Kastettu Ada Olivia Endén, Fia Iris Forsberg, Milo Sebastien Henriksson, Reino Pekka Hippi, Veera Alina Eveliina Holttinen, Nella Eerika Jääskeläinen, Lumi Noora Auroora Kiiskinen, Niilo Samuel Laitinen, Jasu Jalmari Lehtinen, Emilia Kerttuli Kristiina Luhtasaari, Inari Beda Elina Lähdetie, Verneri Reino Olavi Orell, Peetu Benjamin Partinen, Alex Oliver Rajama, Joona Olavi Turunen.

Hautaan siunattu Eeva Kaarina Ahonen 86 v, Reijo Jorma Maunula 77 v, Pauli Kalevi Kuisma 74 v, Marketta Maria Mirjam Kulmala 73 v, Ismo Julius Rantanen 73 v, Helena Elisabeth Mod 60 v, Arja Hillevi Kauppila 55 v, Henna Tuulia Syrjälä 34 v, Sandra Liisa Kristiina Mäkinen 1 v 6 kk.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, öppet måndfred kl. 9–13.

09 8306262, 09 8306294, vandasvenska@evl.fi.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. klo 9–12. www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa 14.4 kl.10, Martin Fagerudd, Nina Fogelberg, Daniela Hildén, Jona Granlund. Välsignelse av hjälpledare. Kyrkkaffe in Prostgården.

Anteckningar under dagar av sorg tors. 18.4. klo 18 i S:t Lars kapell, stora salen. C.S. Lewis, bearbetning Johan Fagerudd. Fritt inträde, program 10 e.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429 S:t Martins diakoni- och pensionärskrets 16.4 kl. 13–15. Martin Fagerudd.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 B Fredagsgruppen 12.4. kl. 10.

■■ Familjecafé to 18.4 kl. 9–12 bakre

Yhteisvastuun gaalaillallinen la 27.4. klo 18 Ravintola Korson Aadassa, Korsontie 2. Isäntänä Kari Pekka Kinnunen. Illalliskortti 49 e sisältäen alkumaljan ja kolme ruokalajia. Ilmoittaudu ja kerro menuvalintasi viimeistään 17.4. p. 09 8306 550.

delen av kyrkosalen. Kontakt Alexandra Blomqvist 050 566 8266.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2, tfn 050 404 9109 ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 15.4 kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl. kaffe/te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo 044 554 5521.

Andra utrymmen Dickursby pensionärskrets 17.4 kl.

14–16 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ ViAnda-kören ti 16.4 kl. 13.15– 15.30 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

Missionskväll 24.4 kl. 18 i Missionsmuseet, Observatoriegatan 18, Helsingfors. Besök med guidning. Anmälan senast 18.4 till Kaj Andersson tfn 050 5374221.

Döda Svea Sofia Lönn 83 år.

Diakoninen asuntotyö Asuntotyön info 17.4 ja 24.4 klo 10–

11 p. 050 573 6354.

Vammaistyö

Kehitysvammaisille ■■ Musiikkikerho la 13.4. klo 10– 11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3. Lisätietoja Ari Heikkilältä p.

050 433 4232.

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 12.4. klo 9.30–12 Espoossa Sellon kauppakeskuksen Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3.kerros. Arjen ensiapu, kuntoutussihteeri Rita Auroila. Lastenhoito klo 10–11.

■■ Perhemessu su 14.4. klo 13 Lastenkappeli Arkissa. Elina Jokipaltio ja Helena Rakemaa.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 16.4. klo 12.30-14.30 Tikkurilan Olotilassa, sisäänkäynti Vehkapolulta. Tapio Laine.

Näkövammaisille Miesten porinaporukka ma 15.4. klo 18–20, Tikkurilan Olotilassa, sisäänkäynti Vehkapolulta. Illassa mukana pastori Juhani Koskelin, Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a, Tikkurila Avoinna ma-pe klo 9.30–15.

Suljettu pe 29.3. ja ma 1.4. www.tiksinolotila.fi, www.facebook.com/olotila Marika Vanhatalon taidetekstiile-

jä 2.–26.4.

Kysy neuvoa kännykän ja internetin käytössä ma klo 12–13.

14

Sirpa Päivinen

Vinjetti

Uskonnossa käsitellään sellaisia asioita, joita ei juuri missään muussa aineessa pohdita, kuten elämän tarkoitusta ja kuolemaa.

Uskontotunneilla myös ajankohtaiset aiheet pääsevät esiin.

Puhutaan paavin valinnasta, eutanasiasta, seksuaalivähemmistöstä ja maahanmuuttajista.

– Nuoret ovat minusta nykyään entistä avarakatseisempia.

Se on hienoa.

– Pyrin oppitunneilla siihen, että opiskelijoiden omille kokemuksille olisi tilaa ja kaikenlaisia pohdintoja kuunneltaisiin, Seppo Nyyssönen sanoo.

Innostumisen pedagogiikkaa Vuoden uskonnonopettaja Seppo Nyyssönen on nähnyt uskonnonopetuksen muutoksen.

L

apsena Varkaudessa Seppo Nyyssönen opetti kotipihallaan lumiukkoja. Nyt yli neljä vuosikymmentä myöhemmin Suomen uskonnonopettajain liitto valitsi hänet vuoden uskonnonopettajaksi.

– Arvostan kovasti sitä, että työurani huomioitiin näin hienolla tavalla, Helsingissä sijaitsevassa Sibelius-lukiossa työskentelevä 51-vuotias Nyyssönen sanoo.

Nyyssönen on päässyt katselemaan lukion uskonnonopetusta laajemmin kuin moni opettaja

Suomessa. Hän aloitti Sibeliuslukion opettajana 1980-luvun puolivälissä, oli välillä yhdeksän vuotta Kallion lukion rehtorina ja palasi sitten Sibeliuslukioon kutsumuksensa pariin, opettamaan uskontoa ja filosofiaa. Samalla hän on julkaissut lukuisia oppikirjoja, toiminut ylioppilaslautakunnan sensorina ja ohjannut opetusharjoittelijoita.

– Opettajan ammatti oli minulle itsestään selvä valinta. Ehkä opettaminen tuntuu mielekkäältä juuri siksi, että olen säilyttänyt lapsuuden leikinomaisen asenteen.

Opiskelijat tietävät, että kun ”Nyyskä” innostuu, estot karisevat. Parikymmentä vuotta sitten hän sai eräältä luokalta läksiäislahjaksi trampoliinin. Lahja oli osuva, sillä kun Nyyssönen eläytyy kiinnostaviin asioihin, hän saattaa pomppia innosta.

– Iän myötä se on vähentynyt, mutta ainakin mieli hypähtelee, jos eivät jalat.

Nyyssönen on tehnyt ilmeisen vaikutuksen moneen opiskelijaansa. Häntä kehutaan internetin keskustelupalstoilla, ja IRC-Galleriassa Nyyskää arvostaville on oma ryhmänsä. Sibelius-lukiosta hakeutuu vuosittain useita opiskelijoita teologiseen tiedekuntaan tai filosofiaa opiskelemaan.

Mikä on Nyyssösen pedagoginen salaisuus?

– Ehkä se on heittäytyminen.

Jos itsellä on pienikin opetettavaan asiaan liittyvä innostumisen hetki, se tarttuu koko ilmapiiriin. Mutta kyllä tunneilla luetaan myös oppikirjaa ja tehdään muistiinpanoja, ei tämä mitään stand up -komiikkaa ole.

Nyyssönen myöntää, ettei innostus aina niin helposti tule.

Välillä on raskasta kivuta 30 as-

Hautauspalveluja

kelmaa luokkaan ja ryhtyä töihin. Silloin innostava opettaminen on silkkaa ammattitaitoa.

– Ei aina jaksa ajatella, että oi, siellä nyt ihanat opiskelijat odottavat minua. Olen sikäli onnekas, että minulla on hirveän kivoja kollegoja, joiden kanssa voin jakaa innostumisen ilon ja innottomuuden haasteen.

Nyyssösen mielestä uskonnonopetus on lukiossa edelleen melko vahvassa asemassa. Opettajien taso on korkea, ja harvassa aineessa on enää kolmea pakollista kurssia. Lukiolaiset suhtautuvat Nyyssösen mukaan oppiaineeseen positiivisesti.

Uskonnonopetus on muuttunut siinä missä ympäröivä maailmakin. Nykyään alaa ovat vallanneet etiikka, moraalikysymykset ja maailmanuskonnot.

– Nämä kysymykset kiinnostavat myös opiskelijoita eniten.

Uskonnonopetuksen asemasta väännetään kättä toistuvasti. Pitäisikö opettaa omaa uskontoa vai kaikille yhteistä uskontotietoa, vai kenties jättää koko asia uskonnollisten yhdyskuntien huoleksi?

– Uskonnossa on kyse niin isosta ilmiöstä, että kyllä sen opettaminen on koulujen tehtävä. Luopumista ajavilla on usein mielessään vuosikymmenten takainen uskonnonopetus.

Kirkon ja uskonnonopetuksen suhdetta voisi Nyyssösen mielestä verrata poliittisten puolueiden ja yhteiskuntaopin suhteeseen. Oppiaine kertoo, mitä kirkko on ilmiönä.

– Kirkolle koulujen uskonnonopetus on minusta äärimmäisen tärkeää jo senkin vuoksi, että tieto on varmin tapa torjua uskonnollista fanaattisuutta ja muita lieveilmiöitä.

Lähivuosina uudistuvan lukion osalta Nyyssösellä on näkemys valmiina. Reaaliaineet tulisi jaotella luonnontieteisiin ja humanistisiin aineisiin, joiden väliin jäisi muutamia vähän molempia ryhmiä hipovia aineita, kuten psykologia.

Humanistiset aineet jaettaisiin historiaan, yhteiskuntaoppiin ja kulttuuritietoon, joista jälkimmäinen esittelisi uskonnot ja katsomukset, arvot ja asenteet, taiteet ja tavat.

– Uskonnot ovat mitä syvimmässä mielessä osa kaikkia kulttuureja. Kulttuuritieto ei vähentäisi uskontojen merkitystä opetuksessa, vaan asettaisi ne oikeaan kontekstiin.

Anu Heikkinen

Terveydenhoitoa OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Surun kohdatessa et jää yksin

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

HOITOPALVELUT KOTIIN !

* perushoidot *lääkehoidot * haavanhoidot * näytteiden otot * kylvetys- ja asiointiavut jne. 35€ / h

Janoski-Palvelut Oy 040 737 4496

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Ostetaan Vuokrata halutaan

OSTAMME KODIN IRTAIMISTOT vintistä kellariin.

Kuolinpesät, muutot, loppusiivoukset sop. mukaan.

040 377 5159 *ONNI*

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius 4

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Hammashoitoa

Palveluja tarjotaan MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Terveys ennen kaikkea

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt. Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 www.tapioraivio.fi

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

KOTISIIVOUSTA

MA–PE 8–20 LA 9–14 SU 10–14

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Olemme suomalainen palveleva perheyritys, huippuammattilaisemme ovat pitäneet huolta pääkaupunkiseudun asukkaista jo vuodesta 1968.

Lämpimästi tervetuloa!

Katso kattava palvelutarjontamme www.vantaanlaakarikeskus.fi AJANVARAUS (09)

Lakiasioita

5041 0122

Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232.

Jönsaksentie 6, 01600 Vantaa, puh. (09) 504 1011

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Vantaan Lauri Facebookissa!

Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.fi

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

-lehti järjestää taas suositun Keväisen tapahtuman yhdessä Tuomasmessun kanssa Tommi Kalenius

Olli Valtonen

Kutsu Sinulle ikimuistoiseen iltapäivään!

Wilson Kirwa

VAPAA PÄÄSY

Tervetuloa la 20.4. klo 13–17, Mikael Agricolan kirkkoon, Tehtaankatu 23, Helsinki

 Tuomaspappi Pirjo Kantala puhuu rukouksesta elämän voimana  Tanssiva satusetä Wilson Kirwa kertoo, miten kiitollisuus tekee iloiseksi  Helsingin Balalaikkaorkesteri  Rovasti Olli Valtonen puhuu uskosta, toivosta ja rakkaudesta

www.askellehti.fi

 Muusikko Tommi Kaleniuksen konsertti  Iltavirsi ja muita yhteislauluja kanttori Inna Vintturin johdolla  Juontajana Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi  Väliajalla mahdollisuus kahvitella sekä ostaa levyjä, kirjoja ja lehtiä ystävähintaan

www.tuomasmessu.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki Museoviraston kokoelmat

Aarteita retrokotiin

Markku Mattila

Kakkuvuokia ja kahvikannuja, kuppeja ja Riihimäen lasipurkkeja, vanhoja keittiöpyyhkeitä ja vinyylilevyjä. Pitäjänmäellä sijaitsevassa Vanhaliina-puodissa voi tehdä matkan menneisyyteen, bongata hyllyiltä mummolasta ja lapsuudenkodista tuttuja esineitä ja astioita.

Parasta kirpputoreilla ja vanhan tavaran myymälöissä

on löytöjen tekeminen. Etukäteen ei voi tietää, törmääkö juuri tänään siihen retrokodin viimeistelevään maljakkoon tai ihanaan aarteeseen.

En tietenkään päässyt Vanhaliinasta tyhjin käsin. Mukaan lähti muun muassa kauniita jälkiruoka-astioita ja suloinen teenhaudutuslusikka.

Suomen Lähetysseuran pyörittämän kaupan tavarat on saatu yksityisiltä lahjoittajilta, usein testamenttilahjoituksina. Kaupan tuotto käytetään lähetystyöhön.

Soili Pohjalainen

Vanhaliina-puoti avoinna lauantaisin 25.5. asti klo 10–15, Höyläämötie 18 A (5. kerros), Helsinki.

Valamon saaren ilmasto oli puutarhalle suotuisa.

Raha ja hiljaisuus Kati Parppei: Laatokan Valamo.

SKS 2013.

siin tiedonjyväsiinkin. Samaa oman uljaan historian vahvistamista tapahtui kaikkialla Euroopassa.

Kati Parppein mielestä luostarit ovat kiinnostavia tutkimuskohteita, sillä niiden kautta voi tarkastella muun muassa maallista ja hengellistä valtaa.

– Luostarin kova ydin on kuitenkin kilvoittelu ja rukous. Sen rinnalla perustamisajankohta ja perustajien kotimaa ovat toisarvoisia.

Åsa Larsson on onnellinen eronnut.

telyjä, ulkoilua, ravintoa ja kaikenpuolista itsestään huolehtimista myöten.

Eronneet naiset kertovat aina välillä omista kokemuksistaan.

Johtoajatuksena on, että erosta voi syntyä entistä kokonaisempi ja itsensä paremmin tunteva vastuullinen nainen.

Ohjeet eron kriisivaiheesta toipumiseen sopivat moneen muuhunkin menetykseen. Kun ei takerru menneeseen, ottaa vastuun omasta onnellisuudestaan eikä sysää sitä kenellekään toiselle, alkaa tapahtua.

Marja Kuparinen

Orlando G. Boström/Otava

Onneksi erosimme herätti ilmestyessään Ruotsissa kiihkeän keskustelun. Eikä ihme, sillä kirja julistaa kymmenen kertomuksen voimalla eron onnellistuttavaa vaikutusta.

Kirjoittajien joukossa on meilläkin tunnettuja dekkarikirjailijoita. Katarina Wennstamin lisäksi tarinansa kertovat esimerkiksi Åsa Larsson, Mari Jungstedt ja Helena von Zweigberg.

Kaikkien näkökulma on eron

Hanna Antila

3 x lautapeli

Et ollutkaan onneni tae kipu ja sen jälkeen syntyvä uusi, parempi elämä. Kukaan ei ole pudonnut taloudellisesti tyhjän päälle. Tiukkaa on tehnyt, mutta ”onneksi erosimme”.

Johanna Muuraiskankaan kirjassa Kokonainen – elämä eron jälkeen pohditaan, miksi eroon päädytään ja millainen prosessi entisestä irtoaminen on. Ohjeita annetaan taloudellisia järjes-

ole koskaan tehnyt syntiä, Jeesuksen, Hafeez perusteli.

Erityisesti Hafeez peräänkuulutti euromailta yhteishenkeä toisten syyttelyn sijaan. ”Joka teistä on synnitön, se heittäköön ensimmäisen kiven”, hän sanaili.

Saila Keskiaho

Näin se nähtiin 1800-luvulla: ”Täällä kovasydämisin ja sotaisinkin skandinaavi olisi vaihtanut toraisat ja synkät ajatuksensa ja tuntemuksensa hartaisiin aatoksiin.”

Maria Sveland, Katarina Wennstam: Onneksi erosimme – naiset kertovat. Minerva 2013.

Johanna Muuraiskangas: Kokonainen – elämä eron jälkeen.

WSOY 2013.

Toisinaan ongelmat tulevat niin suuriksi, että ihminen toivoo apua ylhäältä. Näin kävi Deutsche Bankin globaalin valuuttamarkkinaosaston johtajalle Bilal Hafeezille, joka totesi, että eurokriisissä tarvitaan avuksi Jeesusta.

Valuuttamarkkinakonferenssissa Hampurissa puhuneen Hafeezin mielestä euroalue tarvitsee nyt roolimallia, jota useimmat eurooppalaiset arvostaisivat. Roolimallin pitäisi olla kaikkien tuntema hahmo, jonka motiiveista ja luonteesta ollaan yhtä mieltä.

– Tiedän vain yhden hahmon, jota useimmat eurooppalaiset arvostavat ja joka ei

Joni Heinonen

Mitä tekee Laatokan Valamon munkki, kun turistien häly ottaa aivoon? Rakentaa skiitan eli erakkomajan.

– Valamo-turismi kasvoi valtavasti 1800-luvulla. Hiljaisuuteen tottuneelle Valamon väelle matkailijoista oli riesaa, mutta he toivat luostarille rahaa ja mainetta, kertoo Valamon historiankirjoitukseen paneutunut tutkija Kati Parppei.

Osa Valamon vetovoimasta

selittyy sen värikkäällä historialla, jota kirjoitettiin tehden välillä reippaita tulkintoja ja väärennöksiäkin. Perimätiedon mukaan luostarin perusti 900-luvulla kreikkalainen pyhä Sergei. Parppein mukaan perustajaa saati tarkkaa perustamisaikaa ei kuitenkaan varmuudella tiedetä.

Miksi historiaa sepitetään? Eikö totuus myy?

– 1800-luvulla Valamon muinaisia juuria haluttiin korostaa kansallisromantiikan hengessä, ja silloin tartuttiin epämääräi-

Euroalueen pelastaja

Afrikan tähti, Peliko.

Afrikan Tähti on julkaistu vuonna 1951, ja legendaarista peliä pelataan lapsiperheissä jo kolmatta polvea. Aikuisille peli tarjoaa nostalgiamatkan lapsuuteen. Afrikan Tähdessä voiton ratkaisee lähinnä tuuri.

Se tekee pelistä aikuiseen makuun hieman turhauttavan, eikä sitä jaksa pelata monta kertaa. Lapsiperheissä suosio kestää varmasti pidempään.

Menolippu, Days of Wonder.

Junapeli on koukuttava ja jännittävä aikuisten lautapeli. Pelissä kerätään erivärisiä kortteja, joita käytetään junareittien muodostamiseen kaupunkien välille. Reittien rakentelussa pärjää, jos osaa pitää monta lankaa käsissään samaan aikaan. Ratojen rakenteluun ympäri Amerikan saa helposti kulumaan useamman illan tai viikonlopunkin.

Sana-Valta, Peliko.

Sanapelin säännöt ovat simppelit: tarkoitus on löytää pelilaudan kirjainsekamelskasta sanoja, joiden avulla rakennetaan reitti laudan ruudukon läpi. Pelissä onnistuu, jos on kolmiulotteista hahmotuskykyä, sillä sanojen muodostus ei ole lainkaan niin suoraviivaista kuin esimerkiksi Scrabblessa. Sanojen vääntelymahdollisuuksia tuntuu olevan laudalla äärettömästi, ne vain pitää löytää.

Lotta Numminen