Lauri 2013 nro 16 (10 5)

Vantaan Lauri 16 • Armon asialla • 10.5.2013 • www.vantaanlauri.fi

Huolla muistia

4

Kriisipäivys­tyksen puhelin soi tiuhaan 6

Loiko Jumala evoluution?

8

Aina kun olen oikein surullinen tai iloinen, mieleen nousevat muistot pojastani Eemusta.

Kai Lehtinen:

Onneksi on ikävä 5

Lentoon lähtevä joutsenpari muistuttaa minua rukouksesta – Lauri Maarala

10

2 Markku Mattila

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Mitä meistä tuli?

Meistä tuli muurareita, lauloi Anssi Kela muutama vuosi sitten. Ja taksikuskeja, suutareita, yksinhuoltajaäitejä, autokauppiaita – mutta ennen kaikkea ”meidän piti muuttaa maailmaa”.

Laulu pyörii mielessäni luettuani Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen jutun, jossa neljätoista journalistiopiskelijaa etsi ysiluokan luokkatovereitaan. Tarkoitus oli selvittää, oliko joukossa niin sanottuja kadonneita: nuoria, jotka eivät opiskele, eivät ole töissä, eivät armeijassa, eivät hoida lapsia kotona, mutta eivät ole myöskään kirjautuneet työttömiksi.

Tilastokeskus laski pari vuotta sitten, että 15–29-vuotiaita, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä todistusta ja jotka katoavat yhteiskunnan normaalista elämänkulusta, oli peräti 32 500.

Nuorisotyöttömyysluvut ovat sen verran korkealla, että pelkään, että tuo järkyttävän iso luku kasvaa.

Jutun tekijät löysivät suurimman osan tovereistaan. Enemmistöllä oli elämä raiteillaan, mutta joukossa oli jopa henkirikoksista vankilaan joutuneita. Oli vakavasti sairastuneita, osa oli kuollut ja osa eli elämäänsä pysyvässä välitilassa: matkalla ei minnekään.

Oma ysiluokkani piti luokkakokouksen viime keväänä. Tänä vuonna useimmat meistä viettävät viisikymppisiä, mutta kaikille niitä ei tullut koskaan. Kokouksessa oli paikalla runsaat puolet luokkatovereista. Joukkoon mahtui monenlaista elämäntarinaa iloineen ja suruineen ja vielä enemmän saattaisi olla kerrottavanaan niillä, jotka eivät kokoukseen tulleet.

Jokainen meistä muuttaa maailmaa. Kysymys kuuluu, mihin suuntaan muutamme sitä ja miten itse muutumme matkalla.

Kolumni

Kieliä ilolla Istun ruuhkajunassa. Vastapäätä oleva nainen hymyilee oudosti sisäänpäin. Ihmettelen, kunnes ymmärrän hänen salakuuntelevan toista kanssamatkustajaa. Miestä, joka puhuu puhelimeen espanjaa. Nainen nauttii kielitaidostaan.

Julkisten puheiden perusteella voisi luulla, että Suomessa opiskellaan vain kahta kieltä. Ruotsia hampaat irvessä siksi, että on pakko. Ja englantia siksi, että se kuuluu yleissivistykseen.

Kummankin kielen opetteluun liittyy negatiivisia tunteita ja jopa kansallisia traumoja. Yleinen hupi on naureskella meidän ja poliitikkojemme solkottamalle apinaenglannille.

Pisteenä iin päälle useimpien kokemukset kieliopinnoista ovat vuosikymmenten takaa. Sieluun on jäänyt arvet virheitä metsästävästä kouluopetuksesta. Kielitaidoksi kelpaa vain äidinkielisen kaltainen kielitaito.

Mutta onko kielten oppiminen oikeasti pelkkää tuskan hikeä virheiden pelossa? Eikö jo vähäisestäkin kielitaidosta ole iloa? Ehkä vieraista kielistä ja niiden oppimisesta voisi jopa nauttia.

Esimerkkejä nimittäin löytyy. Anoppini jäi eläkkeelle jo reilut kymmenen vuotta sitten, mutta istuu yhä joka viikko ranskan tunnilla. Samoin tekevät monet hänen kaltaisensa. Eivät siksi, että olisi pakko, tai siksi, että he välttämättä edes tavoittelisivat ”täydellistä” kielitaitoa. He istuvat tunneilla, sillä kielenoppiminen on mukavaa.

Koulujenkaan kielenopetus ei ole enää entisellään. Nyt keskitytään enemmän kommunikaatioon. Siihen, että opitaan puhumaan ihmisten kanssa. Aika hyvä tavoite mielestäni!

Myös nykytekniikka on tehnyt kielenoppimisesta parhaimmillaan kuin leikkiä. Kielioppisääntöjä ei tarvitse päntätä pelkistä taulukoista, vaan avuksi voi ottaa pelit, videot ja verkkosivut.

Pakko se on uskoa. Uusien kielten oppiminen on haastavaa, usein työlästä mutta toisaalta myös palkitsevaa ja hauskaakin. Lopputulos on vaivan väärti: uusien ihmisten ymmärtäminen. Se on taito, jota nykymaailmassa tarvittaisiin enemmän.

Lari Kotilainen

Vaalipaneeli veti Korson kirkon lähes täyteen.

Keskustelua kävivät Vantaan Laurin päätoimittaja Pauli Juusela sekä kirkkoherraehdokkaat Pirkko Yrjölä, Hannu Tiainen ja Asko Ojakoski.

Kirkkoherraehdokkaat varautuvat seurakuntien yhdistämiseen Korson kirkkoherraehdokkaiden mielestä karismaattisuudelle on oltava kirkossa tilaa. Lähetysjärjestöjä he karsisivat.

Vantaalla ei voida lähivuosina välttää seurakuntien yhdistämisiä, arvioivat Korson kirkkoherraehdokkaat vaalipaneelissa maanantaina 6.5.

Tikkurilan seurakunnan kappalainen Pirkko Yrjölä totesi, että mietittäväksi voi tulla esimerkiksi Korson ja Rekolan seurakuntien yhdistäminen. Pukkilan kirkkoherra Hannu Tiainen sanoi, että vaikka seurakuntia on luultavasti pakko yhdistää, suurissa seurakunnissa ei tavoiteta sitä seurakuntaelämän laatua, johon esimerkiksi Korson kokoisessa seurakunnassa on mahdollisuus.

Someron kirkkoherran Asko Ojakosken mukaan seurakuntien yhdistämistä voisi hidastaa muuttamalla seurakuntien ja seurakuntayhtymän työnjakoa niin, että yhtymälle siirrettäisiin enemmän tehtäviä.

Kaikki kirkkoherraehdokkaat olisivat valmiita avaaman Korson kirkon ovet dancemessulle.

Samoin he katsoivat, että karismaattisuudelle on seurakunnas-

sa tilaa, kunhan lieveilmiöt pidetään kurissa.

Sen sijaan kysymys samaa sukupuolta olevien parisuhteiden siunaamisesta jakoi mielipiteet.

– En siunaisi. Arvostan perinteistä avioliittoinstituutiota ja siihen perustuvaa perhettä. Muunlaiset systeemit eivät voi täyttää sen tehtävää, enkä ymmärrä, miksi niitä pitäisi kirkossa siunata. Hyväksyn sen, että yhteiskunta on järjestänyt esimerkiksi mahdollisuuden rekisteröidä parisuhteen, Ojakoski sanoi.

Yrjölän mielestä papin virka on nimenomaan siunaamisen virka.

– Elämä ja ihmiset ovat opettaneet minut näkemään, että rakkaus kuuluu kaikille, hän sanoi.

Tiainen totesi, ettei siunaaminen ole hänelle ongelma.

– Luterilainen kirkko on aina kunnioittanut maallista esivaltaa.

Nytkään ei ole syytä eriytyä ympäröivästä yhteiskunnasta.

Vantaan seurakunnissa on viime vuosina kiistelty siitä, millä perusteilla lähetysjärjestöille myönnetään tukea. Tukea on leikattu

niiltä järjestöiltä, joiden on katsottu toimivan kirkon linjauksia vastaan suhtautumisessaan naispappeihin tai seksuaalivähemmistöihin. Kirkkoherraehdokkaiden mielestä ongelmien yksi syy on lähetysjärjestöjen määrä.

– Pitäisi olla yksi kirkon johtama lähetysjärjestö. Ongelmat syntyvät siitä, että järjestöt määrittelevät omat näkemyksensä kuuntelematta kirkon toiveita.

Täällä on toimittu oikein, kun asiaan on puututtu, Tiainen sanoi.

– En olisi ollut niin hanakka leikkaamaan tukia, mutta olisi parempi, jos meillä olisi yksi kirkon oma lähetysjärjestö, Ojakoski arvioi.

– Yhä tänäänkin kirkon tehtävänä on viedä evankeliumia. Kristinusko on tuonut Suomeen paljon hyvää, kuten tasa-arvon. Meidän ei pidä tukea sellaista lähetystyötä, joka polkee sitä, sanoi Yrjölä.

Kaisa Halonen

Korson kirkkoherranvaali pidetään su 19.5. klo 11.30–19 ja ma 20.5. klo 9–19 Korson kirkossa.

Ennakkoäänestys on 13.–17.5. kirkkoherranvirastossa. Katso lisätietoja vaalista, vaalikone ja ehdokkaiden esittelyvideot osoitteesta www.korsonseurakunta.fi.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kirkonkylän kesästä koottiin esite ›› Kirkolliskokous twiittaa ›› Reilu kauppa kasvoi 48 prosentilla ›› Vantaankosken alueen partiolaiset keräsivät huippusumman Yhteisvastuulle ›› Kirkko avasi nuorille oman Facebook-yhteisön

suomen kielen tutkija ja opettaja

Kannen kuva Hans von Schantz

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Tarinan näyttämönä Kari Paljakka, ohjaaja: ”Kristuksen morsian -elokuva käsittelee kirkkoon ja uskoon liittyviä teemoja, jotka nousevat usein esiin eri yhteyksissä. Sellaisia ovat muun muassa naisten ja homojen asema kirkossa.

Elokuva pohjautuu Heini Junkkaalan kirjoittamaan samannimiseen näytelmään, mutta eroaa aika paljon näytelmäversiosta. Se keskittyy enemmän yhteen henkilöön, Marioniin, nuoreen naiseen, joka yrittää istua kahdella tuolilla yhtä aikaa.

Kivistön kirkkoon päädyimme, koska se on hieno, luostarimainen kirkko. Siellä on vähän kuvia, eikä se ole ihan keskellä asutusta.

Elokuvasta on kuvattu nyt kolme neljäsosaa. Se esitetään televisiossa vuoden 2014 aikana.”

Hanna Antila

Kristuksen morsian -elokuvaa kuvattiin Kivistön kirkolla 2.-8.5.

4

Väitellään

Ei muistiinsa voi vaikuttaa, Eveliina Ruth! väksi. Ravinto, joka on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille.

– Lisää haasteita aivoille voi saada vaikka uudesta harrastuksesta kuten suunnistuksesta, tanssista tai kielten opiskelusta.

Haasteita aivoille voi saada vaikka suunnistuksesta, tanssista tai kielten opiskelusta.

Kaikkien muisti heikentyy ikääntyessä.

Muistiohjaaja Eveliina Ruth suosittelee jumppaa aivoille ja keholle.

Hajamielisyys ja unohtelu ovat piirteitä, joille ei voi mitään.

Markku Mattila

– Jotkut ovat luonnostaan hajamielisiä ja unohtelevat asioita.

Kyse on eroista tarkkaavaisuudessa. Jotkut myös kiinnittävät enemmän huomiota yksityiskohtiin kuin toiset. Jos asia kiinnostaa ja on tärkeä, se jää paremmin mieleen.

Riparit 2014 “Huippukokemus

“Hyvä meininki!

2014

“MAHTAVA PAIKKA

“Opin uutta itsestäni ja uskosta

Vivamo 1: 4.6.–14.6.2014 • Vivamo 2: 25.6.–5.7.2014 • Vivamo 3: 9.7.–19.7.2014 • Vivamo 4: 23.7.–2.8.2014 • Oronmylly 1: 4.6.–14.6.2014

– Kyllä, muistitoiminnat hidastuvat, mikä näkyy tilanteissa, joissa pitää muistaa nopeasti.

Ikääntyminen ei kuitenkaan vaikuta uuden oppimiseen. Uutta voi oppia, mutta se vaatii enemmän mieleenpainamista ja keskittymistä. Opitut tiedot eivät myöskään katoa, kun ikää tulee.

Muistisairaudet ovat perinnöllisiä.

– Puhtaasti perinnöllisiä muistisairauksia on vähän ja sellainen alkaa yleensä jo suhteellisen nuorella iällä. Lisäksi on olemassa geneettisiä tekijöitä, jotka lisäävät riskiä sairastua muistisairauteen. Riskiä sairastua voi kuitenkin pienentää elintavoilla.

Muistiinsa ei voi vaikuttaa.

Kalan syöminen tekee hyvää muistille.

– Huolehtimalla terveydestään muistiin voi vaikuttaa. Aivoille on tarjottava lepoa ja haasteita sopivassa suhteessa. Stressittömyys ja riittävä uni ovat hy-

– Niin tekee. Kalassa on omega-3-rasvahappoja, jotka suojaavat ikääntymiseen liittyviltä muutoksilta. Suosittelemme kalan syömistä kaksi kertaa viikossa.

Pyhiinvaellus Hammastunturin maastoissa 23.–31.8.2013 Telttavaellus ja jalkapatikointi irrottavat arjen kiireistä ja antavat mahdollisuuden sisäiseen matkaan pyhille paikoille. Matkan hinta 490 euroa sisältäen junamatkat, bussikuljetuksen, vaellusmuonat ja vakuutuksen.

Eräoppaana Simo Ellilä, matkanjohtajina Tarja Korpela ja Tapio Koivu.

Tied. ja ilm. 15.6 mennessä tarja.korpela@evl.fi, p. 050 3888 501.

– Liikunta vilkastuttaa verenkiertoa ja tehostaa aivosolujen välisiä yhteyksiä. Liikunta aktivoi aivoja samalla tavalla kuin sudokujen ja ristikoiden täyttäminen. Liikkumalla voi myös vaikuttaa muistisairauksien riskitekijöihin kuten korkeaan kolesteroliin, ylipainoon ja korkeaan verenpaineeseen.

Muisti on aina valikoiva.

– Osittain totta. Tarkkaavaisuus ja motivaatio vaikuttavat siihen, mikä jää mieleen. Jos tarkkaavaisuuttaan joutuu jakamaan useamman asian kesken, muistijäljen muodostuminen on heikompaa. Muistot ovat aina myös ihmisen omaa tulkintaa.

Siksi ihmiset muistavat saman tilanteen eri tavoin.

Asioiden muistiin tallentamista voi harjoitella.

– Kyllä, esimerkiksi muistisääntöjen avulla. Nimiä voi opetella muistamaan vaikkapa liittämällä nimen johonkin kyseessä olevassa ihmisen piirteeseen.

Hanna Antila

Eveliina Ruth kertoo muistin huoltamisesta ke 15.5. klo 15.30 Tikkurilan Olotila-kahvilassa.

Mitä mieltä?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

Luento mielen terveydestä Tiistaina 14.5.2013 klo 18–19.30 Vantaan seurakuntayhtymän auditorio Unikkotie 5 C, Tikkurila

www. laatulehdet. fi/lauri-41

Puhujana Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja

Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Mielen terveys voimavarana!

Marita Ruohonen

Määrääkö fyysinen terveys mielen hyvinvointia vai päinvastoin?

Tilaisuus on maksuton.

Vantaan Alueen Mielenterveysseura ry

HINTA 399 e. ILMOITTAUDU JO NYT: Vivamo puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi www.vivamo.fi Oronmylly puh. 0207 681 740, oronmylly@sana.fi www.oronmylly.fi

Liikunta parantaa muistia.

PALVELEVA KENKÄKAUPPA, MEILTÄ MYÖS ERITYISJALKINEET

TÖÖLÖNTORINKATU 7, HELSINKI, TÖÖLÖNTORIN “TAKAKULMA” PUH. (09) 495 697. www.kenka-rale.fi

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

5

Muutosvoima Hans von Schantz

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Pirkko Yrjölä on ehdokkaana Korson kirkkoherranvaaleissa. Haluamme antaa tukemme hänelle.

Pirkko on liittynyt Lions Club Vantaa / Vernissan jäseneksi vuonna 2003. Kymmenen vuoden aikana hän on tullut meille monella tapaa tutuksi.

Pirkko on omissa vaalikirjoituksissaan todennut, että jokainen ihminen on arvokas sellaisena kuin on. Lisäksi hän on todennut iloitsevansa, että saa olla mukana entisten seurakuntanuorten suurissa juhlahetkissä. Pirkko ei tuomitse vaan tukee ja auttaa jaksamaan.

Pirkko kohtaa ihmiset tasa-arvoisina. Lisäksi Pirkko on todennut, että seurakunnan on oltava läsnä siellä, missä tapahtuu, jalkauduttava ihmisten keskelle.

Monet meistä ovat kohdanneet Pirkon myös lapsen kastejuhlassa, rippijuhlassa, häissä, hautajaisissa tai kirkon tilaisuuksissa. Näihin Pirkko on tuonut lämmintä läsnäoloa. Osanottajille on jäänyt rauhallinen, hyvä mieli ja jotenkin turvallinen olo. Pirkon pitämien puheiden sanomaa on muisteltu usein vielä pitkään.

Lions Club Vantaa / Vernissa on järjestänyt lapsiperheille joulun alla Tonttumetsä-tapahtuman Arboretumystävyydenpuistossa. Pirkko on ollut kertomassa lapsille ja heidän vanhemmilleen jouluisen tarinan. Pirkon osuus hämärtyvässä iltapäivässä, kynttilöiden valaistuksessa on ollut merkittävä. Lapset ovat kuunnelleen Pirkkoa silmät loistaen.

Edellä esitettyjen kokemusten perusteella voimme todeta, että Pirkko toimii kuten opettaa. Hän on ahkera, menestynyt ja pidetty henkilö. Valitkaa Pirkko Korson kirkkoherraksi.

Aija Lehmusvaara Lions Club Vantaa / Vernissa

– Kun muistaa elää joka päivä, ei tarvitse etsiä muutosta, näyttelijä-ohjaaja Kai Lehtinen sanoo.

Kova isku Pojan kuolema opetti Kai Lehtiselle, mitä on ikävä.

Näyttelijä-ohjaaja Kai Lehtisen, 54, verstaan ikkunan edessä on höyläpenkki. Ovenpielestä katsoo esikoispoika Eemun kuva. ”Poikani poloinen on syntynyt!” julisti Lehtinen esikoisen syntymän jälkeen. Isän riemu oli suuri.

Lehtisellä on kuusi lasta. Jokaisen lapsen syntymä on ollut iso muutos hänen elämässään. Runsas viisi vuotta sitten 18-vuotias Eemu menehtyi tulipalossa. Se on ollut Lehtisen elämän suurin muutos.

– Niin kovan iskun saaneena elämä syvenee väistämättä.

Olen oppinut ihmisenä olemisesta, mutta hinta siitä on ollut kohtuuttoman kallis.

Surun alkuvaiheessa saatu ystävien tuki oli korvaamaton. Tuosta ajasta Lehtinen oppi, mitä ystävät ovat, mihin niitä tarvitaan ja minkälainen ystävä hän haluaa itse olla. Lehtisen mukaan Eemun kuoleman jälkeen asiat menivät elämässä ”aika tavalla oikeaan järjestykseen”. Moni aiemmin merkityksellinen asia tuntuu nyt vähäpä-

töiseltä, kuten esimerkiksi parisuhteen pienet nahinat.

Koko elämä on Lehtisen mukaan yhtä muutosvoimaa, jos vain uskaltaa elää.

– Ihminen kaipaa ja pelkää muutoksia. Ne tuovat tullessaan hyviä ja huonoja asioita, mutta niistäpä sitä oppii elämään.

Hänen mielestään ihmisten pitäisi uskaltaa elää sellaista elämää kuin he haluavat.

– Sopiva annos luovaa hulluutta on ihmiselle hyväksi. Lapsia pitäisi kannustaa, mutta ei yllyttää, toteuttamaan sellaisia luovasti hulluja projekteja, joista he nauttivat, Lehtinen sanoo.

Yksi esimerkki tällaisesta projektista on hänen nuoremman poikansa vanhasta Wartburgmerkkisestä autosta rakentama sauna. Yhtenä vuonna sama poika pakkasi kaverinsa kanssa mopot junaan, matkusti junalla Kolariin ja ajoi sieltä mopolla Norjaan ja takaisin.

Eemun menettämisen jälkeen Lehtinen on halunnut kes-

kittyä tärkeisiin asioihin. Sellaisia hänelle ovat itsestä ja perheestä huolehtiminen ja ihmisyyden ymmärtäminen.

– Ihminen pystyy vaikuttamaan hirvittävän vähään, mutta siihen vähään mihin pystyy, hän pystyy vaikuttamaan valtavasti.

– Tärkeisiin asioihin keskittymisestä voi syntyä rakkautta, ystävyyttä ja ymmärrystä. Ne ovat asioita, joita ei voi tilata netistä.

Nykyisin on jo päiviä, joina Eemu ei käy isän mielessä. Pojan poismeno on kuitenkin läsnä perheessä.

– En tiedä, mitä kaikkea Eemun kuolemasta on seurannut muille lapsille ja mitä he ehkä kantavat sisällään. Toisesta ihmisestä ei voi tietää kaikkea.

Toinen ihminen on aina mysteeri.

Aina silloin, kun Lehtinen on oikein surullinen tai iloinen, mieleen nousevat muistot Eemusta. Lehtinen kertoo oppineensa poikansa kuoleman jälkeen, mitä on ikävä.

– Se on hieno asia, jota arvostan ja joka saa joskus jopa hymyilemään. Onneksi ovat muistot ja ikävä, jotka saa pitää mielessään.

Soili Pohjalainen

Olen suomalainen. Tahdon kantaa vastuuta maamme tulevaisuudesta. Suomen historiassa on monia traagisia vaiheita, mutta myös ilon aiheita. Suomi puolusti itseään sodissa ja maksoi rauhasta kalliin hinnan. Olen sotaveteraaneille kiitollinen.

Se, että ihminen tutkii ja osaa arvostaa oman kansansa historiaa, on tärkeää. Historiantutkimus on tärkeää työtä.

Jokainen päivä, jonka elämme, on ainutlaatuinen.

Jokainen päivä voi myös olla viimeisemme. On tärkeää tehdä asiat huolellisesti ja kunnolla. Joskus on hyvä sanoa itselleen: olen hyvä ihminen.

Janne-Petteri Kupsanen

Ariel Neulaniemen (Vantaan Lauri 2.5.) inspiroimana tekee mieli todeta, että uskontunnustus neitseestä syntymisineen on parasta ottaa sellaisenaan, ilman selittelyjä, todisteluja ja vastatodisteluja.

Jos lähdetään inhimillisen logiikan tielle, Jesajankin todistusarvo voidaan kyseenalaistaa. Jeesuksella ja hänen kertomuksensa kirjaajilla oli profeettojen ennustuksissa valmiit saappaat, mihin astua. Ihmisen logiikalla kyseessä on kehäpäätelmä. Mutta kuten sanottu, kristillisyyteen kuuluu todistaminen, ei todistelu.

Sauli Pyyluoma toimittaja

Paulan parisuhdevinkit Mistä riidat johtuvat?

Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä. Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

6

Sosiaalityöntekijä Djordjel Usurel pitää kotikäynneillä mukanaan viranomaisverkkoa käyttävää puhelinta.

Kriisityöntekijä Inga Ruohonen päivystää työpisteellään.

Lastensuojelua ja suruviestejä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä kohdataan monenlaista inhimillistä hätää. teksti Noora Melaanvuo kuvat Jani Laukkanen

P

uhelin pirisee lauantaina Vantaan kaupungin sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimistolla Tikkurilassa. Aamuvuorossa oleva kriisityöntekijä Inga Ruohonen vastaa puhelimeen.

Ruohonen on tänään jo koettanut tavoitella pahoinpitelyn uhria ja keskustellut miehen kanssa, jolla on vaikeuksia elämänhallinnassa.

Nyt hän puhuu puhelimessa vanhemman kanssa, joka on huolissaan lapsensa käytöksestä.

Ruohonen tarjoaa vanhemmalle mahdollisuutta tulla käymään toimistolla. Tilanne kuulostaa kuitenkin sen verran huolestuttavalta, että lopulta hän ohjeistaa perhettä ottamaan yhteyttä terveydenhuoltoon.

Viereisellä työpisteellä sosiaa-

lityöntekijä Djordjel Usurel alkaa tutkia ilmoitusta, jonka mukaan vantaalaisperheen molemmat vanhemmat on nähty kaatokännissä. Usurel suhtautuu tietoon vakavasti, sillä lapsia ei voi jättää paikkaan, jossa ei ole selvin päin olevia aikuisia.

Toimistolla on myös koetettu selvittää, voiko erään toisen perheen lapsi jäädä vanhempansa luokse viikonlopuksi. On ollut epäilyä päihteistä. Vanhempi on kuitenkin saatu puhelimen päähän, eikä hän ole kuulostanut humalaiselta.

Aamuvuorossa on Ruohosen ja Usurelin lisäksi kolmaskin päivystäjä. Hänen yhtenä tehtävänään on pitää yhteyttä omaisiin, jotka ovat äkillisesti menettäneet läheisensä.

– Työkaverini soittaa tukisoittoja ja varmistelee omaisten jaksamista, Ruohonen kertoo.

Kiireesti kiinni kriiseihin Vuosittain päivystykseen tulee noin 12 000 yhteydenottoa. Vilkkainta on perjantai-illan ja maanantaiaamun välillä. Noin puolet yhteydenotoista tulee silloin.

Sosiaalipäivystyksessä otetaan virka-ajan ulkopuolella vastaan ilmoituksia tilanteista, joissa tarvitaan kiireesti sosiaaliviranomaisen toimenpiteitä. Arkipäivisin ennen kello neljää nämä tehtävät kuuluvat kaupungin sosiaaliasemille.

Suurin osa päivystyksen tehtävistä koskee lastensuojelullisia tilanteita. Usein niihin liittyy päihteitä tai väkivaltaa.

Apua voivat kuitenkin tarvita kaikenikäiset.

– Jos vaikkapa omaishoitaja joutuu sairaalaan, omaishoidettavalle vanhukselle täytyy saada kiireesti paikka, kertoo sosiaali- ja kriisipäivystyksen pääl-

likkö Tove Ruokoja.

Välillä saatetaan järjestää hätämajoitusta esimerkiksi tulipalon vuoksi. Lyhytaikaista kriisityötä tehdään, kun ihmistä on kohdannut jokin onnettomuus, vaaratilanne, vakava sairastuminen, läheisen kuolema tai muu traumaattinen tapahtuma.

Työntekijät tarjoavat läsnäoloa ja tukea sekä katsovat, miten arki lähtee sujumaan.

Psykososiaalista tukea on varauduttu antamaan myös suuronnettomuuksien yhteydessä.

Tällaisia tilanteita on tullut vastaan muun muassa Aasian tsunamin ja Málagan bussionnettomuuden yhteydessä.

Matala kynnys ilmoittaa Kriisityön asiakkailta tulee paljon kiitollista palautetta. Lastensuojeluasiat ovat hankalia, koska vanhemmat voivat kokea, et-

tä työntekijät ovat toimineet liian heppoisin perustein.

– Asiakkailla onkin oikeus valittaa ja ilmaista olevansa eri mieltä. Silloin tapahtunutta voidaan selvitellä, Ruokoja sanoo.

Joskus vanhemmat ovat olleet jopa helpottuneita lastensuojelupäätöksistä, jos nuori on karkaillut tai sotkeutunut päihteisiin tai rikoksiin.

Vantaalla sekä kaupunkilaiset että viranomaiset voivat ottaa yhteyttä päivystykseen. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Se madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä.

– Naapurit tai sukulaiset haluavat joskus soittaa lastensuojeluilmoituksen mutta pelkäävät tehdä sen omalla nimellään.

Yhteiskunnan muutokset näkyvät Kunnat velvoitettiin järjestä-

7 Kuinka vantaalainen?

mään ympärivuorokautista sosiaali- ja kriisipäivystystä vuonna 2007. Vantaalla päivystystä on ollut kuitenkin jo 15 vuoden ajan. Toiminta sai alkunsa kolmannen sektorin hankkeena, mutta vähitellen se omaksuttiin kaupungin toiminnaksi.

Kun sosiaali- ja kriisipäivystys on muuttunut lakisääteiseksi, odotukset ovat kasvaneet.

– Ihmiset tietävät, että heillä on oikeus saada apua ja meillä on velvollisuus sitä antaa, Ruokoja toteaa.

Hänen mukaansa yhteydenotoissa heijastuvat myös yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Niitä ovat muun muassa nuorisotyöttömyys, lisääntyneet huoltajuuskiistat, mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus ja maahanmuuttajataustaisten sopeutumisvaikeudet.

– Nuoret myös pyörivät entistä varhaisemmassa vaiheessa omissa porukoissaan. Niissä sattuu ja tapahtuu.

Ei kahta samanlaista päivää Päivystystyötä tehdään puhelimessa, mutta toisinaan työntekijöiden on lähdettävä kotikäynneille. Inga Ruohonen ja Djordjel Usurel ovat aamulla kuulleet, että yövuorossa työpari oli tehnyt yhden lastensuojelun kotikäynnin.

Kodeissa saatetaan käydä myös kuolemantapausten yhteydessä. Usein kriisityöntekijä lähtee poliisin mukaan kertomaan suruviestiä. Vastaavasti poliisilta pyydetään turvallisuuden vuoksi virka-apua lastensuojelukäynneille.

Päivystäjän pitää sietää sitä, ettei hän etukäteen tiedä, millaisia tehtäviä tulee eteen työvuoron aikana. Ruohoselle työn luonne sopii.

– Minun on vaikea kuvitella työtä, jossa tietäisin päivän menevän tietyllä tavalla. Olen tehnyt ikäni hälytystyötä.

Ruohosella on takanaan kahdenkymmenen vuoden kokemus ambulanssin ensihoitajan tehtävistä. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen leipiin hän päätyi suoritettuaan sosionomitutkinnon ja kriisityön erikoistumisopinnot.

Janne Ahokainen, 33, tavoittelee SM-kultaa Saara Vuorjoki

Vuosittain päivystykseen tulee noin 12 000 yhteydenottoa. Vilkkainta on perjantai-illan ja maanantaiaamun välillä.

Kriisityöntekijöinä toimii myös psykiatrisia sairaanhoitajia. Sosiaalityöntekijöiden on pitänyt opiskella yliopistossa pääaineenaan sosiaalityötä. Kriisityöntekijät ja sosiaalityöntekijät tekevät päivystyspisteessä muuten samoja töitä, mutta lastensuojelupäätöksiä saa tehdä vain sosiaalityöntekijä.

Valmiita vastauksia vailla Päivystäjien täytyy tuntea lait ja asetukset. Työpäivän aikana vastaan tuleviin tilanteisiin on silti harvoin tarjolla valmiita ratkaisuja. Työssä tarvitaan luovuutta ja rohkeutta.

Työntekijän oman elämän on syytä olla tasapainossa. Tove Ruokoja painottaa, että päivystäjä ei saa hätääntyä, vaikka asiakkaat olisivat suurissakin vaikeuksissa.

Kriisityössä tarvitaan hänen mukaansa myös teoriatason ymmärrystä ihmisestä. Pelkkä halu auttaa ei riitä. On tiedettävä, mitkä asiat vievät kriisiin joutunutta ihmistä eteenpäin. Ammattinsa hallitseva työntekijä voi antaa kriisitilanteessa käytännön vinkkejä aina oikeanlaisesta hengittämisestä alkaen.

– Myös se, missä kohdassa kriisiä voi lähteä käsittelemään tunteita, vaatii teoreettista tietoa, Ruokoja toteaa.

Kolmivuorotyö tuo oman haasteensa, sillä päivystäjän on muutettava vuorokausirytmiään jatkuvasti. Työpäivän jälkeen pitää pystyä myös rentoutumaan. Kotiin töitä ei voi viedä, sillä vaitiolovelvollisuus sitoo päivystäjiä.

Inga Ruohonen kiittelee työnantajaansa, joka on huolehtinut siitä, että rankkojen työkeikkojen jälkeen on ollut mahdollisuus jälkipuintiin.

– Vahvimmin mieleeni jäävät yleensä lastensuojelukeikat, joissa näkyy, että lapsen hoito on täysin laiminlyöty. Kriisityössä koskettavimpia hetkiä ovat suruviestien viemiset. T

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen puhelinnumero on 09 83924 005.

Päivystykseen voi ottaa yhteyttä ympäri vuorokauden.

100 % havukoskelainen 100 % havukoskelainen Synnyin Lappeenrannassa. Olen asunut monella paikkakunnalla. 10-vuotiaana muutin sijaisperheeseen Tuulokseen. Ennen ammattikouluun menoa olin Pohjanmaalla Lehtimäen opistossa oppimassa itsenäistymistä.

Osallistuin silloin urheilukilpailumatkalle. Siellä yhden kehitysvammaisten salibandyjoukkueen pojat pyysivät minua illalla pelaamaan kanssaan.

Siitä se lähti.

Nyt pelaan Itä-Hakkilan Kilvan Star-joukkueessa ja kehitysvammaisten salibandymaajoukkueessa. Joukkueemme vei tänä talvena turnaus-

voiton Etelä-Korean Special Olympics Talvimaailmankisoissa, joissa salibandy oli näytöslajina. Voittoja tärkeämpää salibandyssa ovat kuitenkin ystävät ja se, että pääsee matkustamaan.

Suoritin ammattikoulun Hämeenlinnassa. Työskentelen nyt laitoshuoltajana koululla. Muutin Tampereelta Vantaalle noin kuusi vuotta sitten. Ostimme avopuolisoni kanssa Havukoskelta asunnon, jossa asumme kahden chihuahuan kanssa. Perheen perustaminen on seuraava iso unelmani.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi koulu palkittiin turvallisuudesta? takariviin rauhoittumaan. Se on toiminut hyvin.

Hämeenkylän koululle myönnettiin opetusalan turvallisuuspalkinto.

Turvallisuutta kouluun on luotu muun muassa lisäämällä yhteisöllisyyttä.

Miten se onnistuu, rehtori Pasi Majasaari?

Koulussanne on myös erityisopettajien nopean toiminnan joukot. Mitä ne tekevät?

– Miettimällä, miten ihmiset kohtaavat. Aikuisen on kuunneltava nuorta kuin ihminen ihmistä eikä korostettava auktoriteettiaan tai asemaansa. Yhteisöllisyyttä on lisätty myös muun muassa konserteilla ja urheilutapahtumilla, joissa ollaan yhdessä.

– Kyse on siitä, että yllättävissä tilanteissa kuten tappeluissa opettajien ei tarvitse miettiä, mitä tehdä. Heillä on puhelimen pikavalinnassa kahden erityisopettajan numerot ja he voivat soittaa jommallekummalle ja pyytää puuttumaan tilanteeseen.

Hämeenkylän koulussa on käytössä niin sanotut Paussi-luokat. Mitä ne ovat?

Koulussanne on tapana palkita viikon hyvä teko Brunbergin pusulla. Onko palkittavia tekoja vaikea löytää?

– Jos oppilas häiriköi tunnilla eikä pyynnöistä huolimatta lopeta, häntä ei nykyään saa laittaa käytävään ilman valvontaa. Meillä on Paussi-luokat eli eri puolilla koulua neljä opettajaa, joiden luokkaan oppilas lähetetään tehtävät mukanaan rauhoittumaan. Siitä lähetetään myös viesti oppilaan kotiin.

– Opettajilla on oma tunti menossa, mutta he ovat valmiit ottamaan jonkun

– Ei ole. Ehdotuksia tulee purkkiin viikoittain useita ja johtotiimissä valitaan palkinnon saaja. Olemme palkinneet esimerkiksi oppilaan, joka haki ruokaa kaverille, jolla oli nilkka mennyt ja hän joutui kävelemään kepeillä. Palkitsimme myös oppilaan, joka sai tietää, että kaveri aikoo lintsata, ja haki tämän kotoa. Palkitsemista ehdotti se sama oppilas, joka aikoi lintsata.

Hanna Antila

8

”Kaiken takana ”U

Evoluutioteoria ei ole ristiriidassa luomisuskon kanssa, arvioivat vantaalaispapit.

TEKSTI KAISA HALONEN KUVITUS HANNU HYRSKE

skon, että Jumala on luonut maailman.

En tiedä miten. Uskon, että tiede auttaa näkemään miten maailma on kehittynyt.” ”Luonnontieteen teoriat ja tutkimustulokset eivät ole uhka sille, että ihan aikuisten oikeasti uskoo Jumalaan, Isään Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan.”

Tällaisia vastauksia tuli Vantaan Laurin verkkokyselyyn, jossa selvitettiin, kuinka Vantaan seurakuntien papit näkevät uskon ja luonnontieteen suhteen.

Papit ovat eri mieltä kuin ne 43 prosenttia suomalaisista, jotka vuoden 2010 Tiedebarometrin mukaan ajattelevat, että tieteeseen perustuva maailmankuva ja uskonto ovat ristiriidassa keskenään.

– Vallalla olevan konfliktimallin mukaan uskonto ja luonnontiede puhuvat samoista asioista, mutta ristiin toistensa kanssa. Silloin jommallakummalla on ylivalta: joko uskonto joutuu mukautumaan tieteeseen tai tieteen tulokset alistetaan raamatuntulkinnalle, sanoo tutkija Rope Kojonen Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitokselta.

Kukaan verkkokyselyyn vastanneista papeista ei ollut konfliktimallin kannalla. Sen sijaan yli puolet papeista katsoo, että teologia ja luonnontieteet ovat erilaisia, mutta niillä on myös yhteistä aluetta ja annettavaa toisilleen. Kojonen kutsuu näkemystä dialogimalliksi.

– Tieteen ja kristinuskon historiasta löytyy paljon myönteistä vuorovaikutusta. Luonnontieteessä maailmankaik­ keus nähdään jollakin lailla järkevänä. Sen taustalla on kristillinen luomisnäkemys, jonka mukaan Jumala on luonut maailmaan jonkin järjestyksen, jota voidaan tutkia. Näin ajattelivat monet varhaiset luonnontieteilijät, Kojonen sanoo.

– Toisaalta luonnontiede on vaikuttanut esimerkiksi raamatuntulkintaan. Kuten Galileo Galilei totesi: Raamattu ei kerro meille, miten taivaat kulkevat, vaan miten päästään taivaaseen. Muun muassa Galilein ansiosta tajuttiin, että ei tarvitse ajatella, että Raamattu opettaa auringon kiertävän maata. Raamatun kuvaukset on kirjoitettu ihmisen näkökulmasta.

Luonnontieteen löydöt voivat Kojosen mukaan myös vahvistaa uskoa. Luonnon ihmeiden tunteminen saattaa auttaa näkemään Jumalan viisauden maa-

ilmassa. Esimerkiksi tähtitiede voi korostaa Luojan suuruutta osoittaessaan, kuinka valtava maailmankaikkeus on.

Järki ja tunteet Noin kolmannes papeista ajattelee, että luonnontiede puhuu eri asioista kuin Raamattu tai uskonnollisella kielellä on eri tehtävä kuin tieteen kielellä.

– Tällaisen erillisyysmallin kannattajien mielestä uskonto ja tiede ovat niin erilaisia, ettei niillä ole juuri mitään tekemistä toistensa kanssa. Toisaalla kuvataan uskonnollisia kokemuksia ja tunteita, toisaalla taas tehdään kovaa tieteellistä tutkimusta, Kojonen sanoo.

Hän olisi odottanut erillisyysmallin saavan enemmän kannatusta.

– Suomessa on ollut tavallista erottaa usko ja järki tai usko ja tiede kauas toisistaan ja näin pyrkiä välttämään turhia riitoja.

Sitä käytetään myös eräänlaisena puolustusstrategiana, kun pyritään tekemään oikeutta uskonnon omalle luonteelle.

Osa papeista vastasi kysymykseen myös omin sanoin. Eräs vastaaja arvioi, että tiede pyrkii vastaamaan kysymykseen miten ja Raamattu pyrkii vastaamaan kysymykseen miksi. Toinen muistutti, että Raamatun syn-

9

on Jumala” tyaikoina ihmisillä ei ollut käytössään samoja luonnontieteen tutkimustuloksia kuin nykyään.

Siksi ristiriitoja ei voi välttää.

Kolmas vastaaja puolestaan oli vaikuttunut siitä, että Raamatun luomiskertomuksen luomisjärjestys on sama kuin luonnontieteiden löytämä elämän kehitysjärjestys.

luutio, mutta ajatellaan, ettei se selitä koko prosessia. Evoluutio selittää siis esimerkiksi sen, että koirat ovat kehittyneet susista, mutta ei sitä, mistä koiraeläimet alun perin ovat tulleet. Jossakin kohtaa eliöiden perusmuotojen synnyssä tarvitaan Luojan ihme.

Kuinka sudesta tuli koira?

Enemmistö vantaalaispapeista on kuitenkin evoluutioteorian kannalla.

Luonnontieteen ja uskon oletetun ristiriidan taustalla vaikuttaa yleensä käsitys siitä, että tieteellinen evoluutioteoria ja kristillinen luomisusko eivät ole yhteen sovitettavissa. Silloin luomisusko samastetaan virheellisesti kreationismiin ja luomisen ajatellaan olevan kilpaileva selitys sille, miten elämä maapallolla on kehittynyt.

Rope Kojonen huomauttaa, että kreationismiakin on monenasteista. Se, mistä yleensä puhutaan kreationismina, on tarkalleen ottaen nuoren maan kreationismia. Siinä uskotaan, että Jumala on luonut maapallon noin 6000–10 000 vuotta sitten ja kaikki eliölajit nykyisissä muodoissaan. Kyselyn perusteella yksikään Vantaan papeista ei edusta tällaista näkemystä.

– Sen sijaan vastauksissa näkyy sellaista kreationismia, jossa hyväksytään jonkinasteinen evo-

Rippikoululainenkin sen tietää

sittelee koko todellisuuden perustaa, toinen sitä, miten eliöt tarkkaan ottaen ovat kehittyneet.

– Pappien enemmistö näyttää ajattelevan, että elämän synty ja kehitys edellyttää jonkinlaista Jumalan toimintaa. Maailmankatsomuksella pitää heidän mielestään olla jokin laajempi perusta kuin pelkkä evoluutioteoria.

Kojosen mukaan tämäntapainen näkemys on luterilaisessa

töjen rakentelusta. 12-vuotiaana hän innostui tähtitieteestä, ja luki aiheesta kaiken, mitä käsiinsä sai.

– Tähtitiede loi minulle maailmankuvan – vaikka maailmankuvan käsite tuli eteeni vasta teologian opinnoissa, Karjalainen sanoo.

Silloin oppimaansa erottelua maailmankuvan ja maailmankatsomuksen välillä hän pitää edelleen hyödyllisenä.

– Maailmankatsomukseen si-

”Minulle kristinusko on totuuteen pyrkivä ja totuutta tavoitteleva uskomusjärjestelmä.

Jumala loi ihmisen ajattelevaksi olennoksi.”

– He hyväksyvät evoluutioteorian, mutta ajattelevat, ettei se kumoa Jumalan toimintaa eikä ole ristiriidassa luomisuskon kanssa. He siis torjuvat ateistisen evolutionismin, jossa tieteellisestä teoriasta tehdään maailmanselitys, johon Jumala ei mahdu tai joka todistaa, että Jumalaa ei ole. He eivät kuitenkaan kelpuuta Jumalan toimintaa tieteelliseksi selitykseksi, Kojonen arvioi.

Hän huomauttaa, että luominen ja evoluutio voidaan nähdä eri tason selityksinä: toinen kä-

kirkossa valtavirtaa. Se löytyy myös monista rippikoulun oppikirjoista.

– Siihen nähden on aika outoa, että Tiedebarometrin mukaan lähes puolet suomalaisista ajattelee toisin. Ehkä rippikouluopetus on unohtunut ja kirkon olisi hyvä tuoda näitä kysymyksiä enemmän esiin.

Totuutta tavoittelemassa Vantaan seurakuntien oppilaitospapin Jukka-Mikko Karjalaisen kiinnostus luontoon alkoi pikkupoikana linnunpönt-

sältyvät maailmankuvan lisäksi esimerkiksi arvot, normit, elämän mieli ja tarkoitus, rakkaus ja totuus.

Omaa maailmankuvaansa Karjalainen luonnehtii tieteelliseksi.

– Kyse on asenteesta. Jos haluaa saada selvää maailmasta, on syytä käyttää sellaisia menetelmiä, joita voi verrata tieteellisten kysymysten, hypoteesien, kokeiden ja johtopäätösten tekemiseen. Lapsi toimii vaistonvaraisesti niin.

Maailmankatsomustaan Kar-

jalaisen on vaikeampi yksiselitteisesti määritellä.

– Siihen kuuluu monenlaisia aineksia. Ehkä voisi sanoa, että se on kristillis-humanistinen.

Elämäni käyttövoima hengellisellä ja uskonnollisella tasolla on kristillinen toivo.

Tiede ja usko eivät Karjalaisen mukaan kilpaile keskenään.

Hän huomauttaa, että Raamattu ei esitä luonnontieteellisiä tutkimustuloksia. Sen sijaan se voi kyllä olla tutkimuksen kohde.

Yhteistä tieteelle ja kristinuskolle on Karjalaisen mielestä totuuden tavoittelu.

– Minulle kristinusko on totuuteen pyrkivä ja totuutta tavoitteleva uskomusjärjestelmä.

Jumala loi ihmisen ajattelevaksi olennoksi. Koska ihmiselle on annettu järki ja vapaa tahto, hän voi pyrkiä totuuteen. Asioiden tutkiminen kuuluu myös kristitylle.

Silti Karjalainen ymmärtää hyvin niitäkin kristittyjä, joiden mielessä usko ja tiede tuntuvat olevan ristiriidassa ja jotka kamppailevat sen kanssa, kumman mukaan pitäisi elää.

– Silloin tieteestä on tullut uskon kohde, joka kilpailee uskonnon kanssa. Tai päinvastoin. T Tarkempia tuloksia verkkokyselystä www.vantaanlauri.fi:ssä tämän jutun lopussa

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

12.5.

Kirkoissa saarnataan Jeesuksen lupaamasta Pyhästä Hengestä.

”Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden.”

(Kirje roomalaisille 8:14–15)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mitä linnut opettavat?

Kun kuulet varpusen tsirputuksen, muista Luojaa, joka ei unohda niistä yhtäkään.

Joutsenpari muistuttaa minua rukouksesta. Kun aamulla herään, seuraan niiden lipumista ruovikon reunassa. Siellä ne ovat yöpyneet siitä lähtien, kun jää alkoi sulaa. Kohta ne kutsuvat toisiaan, lyövät siivillään ilmaa, ottavat vauhtia ja nousevat ilmaan.

Aluksi joutsenten lento näyttää raskaalta. Huudoillaan ne kannustavat toisiaan. Ne kiertävät lammen pari kertaa, kunnes saavat tarpeeksi korkeutta ja nousevat puiden yläpuolelle ja lähtevät päiväretkelleen. Keväisessä aamussa ne kertovat Luojan alkusiunauksesta.

Mikä herkistäisi meidät luomakunnan sanattomalle huokaukselle? Laulujoutsen on pelastettu. Joka kevät se palaa Suomen saloille. Kaikilla ei kuitenkaan mene yhtä hyvin. Kottarainen on kadonnut pihapöntöistä. Viime kesänä näin vielä peltosirkkuja. Miten lie tänä kesänä?

Sadattuhannet pikkulinnut joutuvat muuttomatkoillaan lin-

nustajien verkkoihin. Moni peltosirkku päätyy kulinaristien lautaselle. Lintuja pyydetään tarpeeseenkin, mutta myös huvin vuoksi, houkuttimiksi ja maskoteiksi. ”Jeesuksen nimen toistamista voi verrata siivenlyönteihin, joilla lintu kohoaa korkeuteen”, sanoo tuntematon munkki. Rukoilija voi levätä Jeesuksen nimessä kuin lintu siipiensä varassa.

Aina kun rukoilet, rukoilet yhdessä luomakunnan kanssa. Kun näet varpusen ja kuulet sen tsirputuksen, muista häntä, joka ei unohda niistä yhtäkään. Kuule, kuinka leivonen livertää kedolla Luojan ylistystä. Kuule pääskysen visertely ja rukoile, että se löytäisi pesäpaikan, jossa saisi kasvattaa poikasensa.

Keväässä kuuluu paratiisin viesti. Ei alussa ollut perisyntiä, vaan Luojan alkusiunaus, joka vieläkin kantaa kaikkea.

Kun lausut Jeesuksen nimen, lausut siunauksen kaikelle luon-

nolle, kivelle ja kannolle, järvelle ja joelle, linnulle ja leppäkertulle, sudelle, ketulle ja karhulle.

Kutsut häntä, joka syntyi eläinten suojaan, itkeväksi lapseksi ja turvaa tarvitsevaksi. Kutsut häntä, joka tuli yhdeksi kärsivän luomakunnan kanssa. Muistat häntä, joka tahtoo ottaa luokseen kaikki, niin ihmiset kuin eläimet.

”Keväässä kuuluu paratiisin viesti.

Luojan alkusiunaus.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Lapsityövoiman käyttö saa minut yleensä voimaan pahoin. Tosin saarnankirjoitusprosessissa lasten aivojen hyödyntäminen kannattaa. Ilman kuusivuotiaan harmaita aivosoluja monet hengellisen elämän oivallukset olisivat jäänet minulta tekemättä. Ei Jeesus turhaan kutsunut taivasten valtakuntaa lasten kaltaiseksi.

Erityisesti helatorstain teksti on viisasta kierrättää lasten aivojen läpi. Teksti vilisee sen verran kummallisia juonenkäänteitä, että suomentajaa tarvitaan.

Ensinnäkin helatorstaina Jeesus astui ylös taivaisiin. Tässä kohtaa oma tyttäreni esitti hyvän kriittisen havainnon: ”Eihän taivaaseen voi miten-

kään astua. Eikö Jeesus pikemminkin lentänyt taivaaseen?” Totta. Niinhän se tietenkin oli.

Lisäksi tyttäreni oli kovinkin huolissaan Jeesuksen viihtymisestä. Hän kyseli otsa rypistyneenä: ”Miksei Jeesus enää halunnut leikkiä meidän ihmisten kanssa, kun se lensi taivaaseen?” Niin, siinä pastori-isälläkin oli selittelemistä. Vastasin vain, että Jeesuksellakin oli ikävä isää ja hän meni taivaaseen iskän luo. ”Ei kai se Jeesus tule vielä vähän aikaan hakemaan meitä taivaaseen?” tytär huolehti. ”Ai miksi ei?” sopersin. ”No, kun mä haluaisin vielä leikkiä vähän aikaa oman isin kanssa.”

Mikko Salmi

Teijo Kurkinen/Plainpicture/Pictorium

Lentävä Jeesus

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. Suljettu ke 15.5. hakunilan.seurakunta@evl.fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi ei ole tavattavissa ke 15.5. Muulloin paikalla ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Puuroaamiainen ke ja to alkaen klo 10.

Rukousryhmä pe klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

Kirppis la 11.5. klo 10–13 alakerrassa. Emme ota vastaan kirpputorilahjoituksia.

■■ Messu su 12.5. klo 12. Vesa Häkkinen, Tarja Meijer, Riikka Jäntti.

Kirkkokahvit. Jaakko Hietikko, laulu ja Kimmo Hakasalo, piano esittävät lauluja Tuomo Nikkolan ja Anna-Mari Kaskisen teoksesta Me kaksi vain.

Matalan kynnyksen maanantai 13.5. klo 11. Kahvi- ja voileipätarjoilu. Ehtoollishartaus klo 11.30.

Lähetyspiiri ma 13.5. klo 18.30.

■■ Perhekerho ti 14.5. klo 9–11.

Päiväraamattupiiri ti klo 12–13.30.

Jari Araneva.

Raamatturyhmä ti klo 18—20 kirjastossa.

Nuortenilta Lepaani ti klo 18 alakerrassa.

Päivärukoushetki ke 15.5. klo 12.30 kappelissa.

Kirppis ei ole auki ke 15.5.

Bilisilta nuorille to klo 18.30 alakerrassa.

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 10.5. klo 11.

Messu su 12.5. klo 10. Vesa Häkkinen, Riikka Jäntti.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti 14.5. klo 11–13.

Seniorikerho ti klo 13–14.30. Tietovisa.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

■■ Perhekahvila kaikenikäisille ke 15.5. klo 9–11. Kevään viimeinen kerta.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille to 16.5. klo 14–15.30. Kevään viimeinen kerta.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho ke klo 9–11 alakerrassa.

Muualla

Leiripäivä to 30.5. klo 9–18 Leirinie-

men leirikeskuksessa Mäntsälässä seurakunnan alueella asuville aikuisille. Hinta 5 e, sis. hartaus, ohjelma, matkat, päiväkahvi, saunomista ja grillausta. Ilmoittaudu virastoon maksamalla matka viim. 22.5. Tiedustelut Hele p. 050 377 3905 tai Saara p. 050 593 5503.

Kastettu Jare Aatu Kallio, Lauri Jooa Jukanpoika Levonen, Luca Jooa Daniel Mod, Joel Eelis Antero Sjöblom.

Avioliiitton kuulutettu Teemu Kristian Helenius ja Anna

11

Seurakunnissa tapahtuu 10.5.–16.5.

Heidi Maria Nevalainen.

Hautaan siunattu Ulla Maria Kokki 87 v, Kerttu Annikki Laakso 86 v, Kauko Kalevi Malmgren 75 v, Pirjo Tellervo Putkinen 51 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. Virasto suljettu 13.5. hameenkylan.seurakunta@evl. fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 9–12. p. 09 830 6455. Ei paikalla 13.5.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 Messu su 12.5. klo 10. Äitienpäivä.

Jouni Salko, Jaakko Kara ja HannuPekka Heikkilä.

Miesten sauvakävelypiiri su 12.5. klo 18. Lähtö kirkolta. Omat sauvat mukaan.

Nuorten avoimet su 12.5. klo 18– 20.30.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ti 14.5. klo 14 nuortentilassa. Lähetysaiheinen Kutsumus-lyhytelokuva.

Nuorten avoimet ti 14.5. klo 18– 20.30.

■■ Perhekerho ke 15.5. klo 9.30–11.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet ti 14.5. klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 15.5. klo 14–16. Sähköinen Vantaa.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Nyyttikerho pe 10.5. klo 12–13.30.

■■ Perhekerho ma 13.5. klo 9.30–11.

■■ Taaperokerho ke 15.5. klo 13.30– 15.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Perhekerho ti 14.5. klo 9.30–11.

Retki Holman leirikeskukseen.

Kenian lähetyspiiri to 16.5. klo 11. Internet-lähetystyöntekijä Ken Takaki.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 10.5. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Perheretki ti 11.6. Naantalin Muumimaailmaan. Lähtö klo 9 Hämeenkylän kirkolta ja paluu noin klo 19. Aikuiset 50 e, yli 3-vuotiaat lapset 35 e, alle 3-vuotiaat lapset 8 e. Sis matkat, lounas, pääsymaksu Muumimaailmaan. Ilm. viim. 28.5. lapsityön toimistoon p. 09 830 6457 tai diakoniatoimistoon p. 09 830 6472.

Pyöräretki Vantaan vanhalla kirkkotiellä la 18.5. Vantaan ja Espoon rajalta Linnaisista Helsingin pitäjän kirkonkylään. Lähtö klo 12 Linnaisista, Ainontie 33, Linnaistentien risteys. Voit tulla mukaan reitin varrelta: klo 12.15 Hämeenkylän kirkko, klo 12.35 Martinlaakson voimalaitoksen portti, klo 13 Vantaankosken kivisilta. Saapuminen kirkonkylään n. klo 13.50 ja ilmainen vierailu kotiseutumuseossa. Mukaan omat retkijuomat ja eväät. Mehutarjoilu. Mukana pastorit Jouni Salko ja Matti Hyry.

Kastettu Meea Linnea Munter, Aada Inkeri Munter.

Hautaan siunattu Onni Matias Suonpää 83 v, Irma Eeva Elina Pakarinen 58 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi, www. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 10–14 p. 09 8306 554, korson. papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p. 8306 560.

Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p.

09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 ■■ Perhekerho pe 10.5. klo 9.

Messu su 12.5. klo 10. Vesa Ruokonen, Mari Liimatainen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 12.5. klo 10 lapsija perhetyön tilassa. Satu Leisola ja Päivi Miettinen.

Nuorten Kaino-kahvila su 12.5. klo 17–20 nuorten tilassa.

■■ Perhekerho ma 13.5. klo 12.

Runopiiri ma 13.5. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 13.5. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Katulähetys ke 15.5. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kaikille avoin kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 15.5. klo 13. Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 15.5. klo 17–20.

Nuorten messu ke 15.5. klo 20. Hanna Paavilainen, Tero Fleminch ja Anna-Riina Aromaa.

Rukousryhmä ke 15.5. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 16.5. klo 13. Valokuvia Haapsalun-matkalta.

Pia Olkkonen.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 16.5. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 16.5. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Iltarukoushetki to 16.5. klo 20 kappelissa.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Avoimet ovet -tapahtuma pe 10.5. klo 9–12.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 16.5. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 14.5. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 14.5. klo 13. Kevätjuhla. Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.

Muualla

Diakonian matka Venäjälle, Sorta-

valaan ja Käkisalmeen 6.–9.8.2013.

Hinta 410 e/hlö/2hh, yhden hengen huoneen lisämaksu 35 e/yö. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 550.

Vapaaehtoisten kiitosjuhla ke 22.5. klo 18. Messu, juhlaohjelmaa, hassuin hattu -kilpailu, muurinpohjalettuja, kahvit, sauna klo 19 alkaen.

Ilm viim. 13.5. kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 550.

Retki Vivamoon Sanan suvipäiville la 15.6. Lähtö klo 8 Korson kirkolta ja paluu n. klo 21. Hinta 10–20 e, tarkentuu osallistujamäärän mukaan.

Ilm. viim. 24.5. Anne Pircklénille p.

050 5736 324.

Hommissa

Pastori Jouni Salko ”Lapsena en osannut ajaa polkupyörällä. Opettelin pyöräilemään vasta 18-vuotiaana. Ajattelin, että on pakko opetella ennen kuin menen armeijaan. Polkupyörämarssilla olin vähällä päästä hengestäni ja jäädä auton alle.

Pyöräilyn merkitys on kasvanut nyt aikuisiällä, etenkin, kun en omista autoa. Poutaisena kesäpäivänä voi nähdä, kuinka tummiin pukeutunut pappi ajelee pyörällä Vantaanjoen vartta liperit liehuen. Olen kerännyt hämmästyneitä katseita, mutta kukaan ei ole toistaiseksi huutanut perääni: Isä Camillo!

Vedän pyöräretken, joka kulkee Vantaan vanhaa kirkkotietä pitkin. Poljemme Linnaisten kartanon luota vanhaa maantielinjaa seuraillen Pyhän Laurin kirkolle. Matkan pituus on noin 17 kilometriä.

Kirkkotie oli ennen osa Suurta Rantatietä, joka kulki Turusta Viipuriin asti.

Hämeenkylä oli keskiajalla pieni maalaiskylä. Sieltä matkustettiin 500 vuoden ajan tätä reittiä, jos haluttiin kirkkoon.

Sitten tulivat kehätiet ja Hämeenkylän kirkko.”

Saila Keskiaho

Pyöräretki Pyhän Laurin kirkolle la 18.5. Lähtö klo 12 Linnaisten kartanolta, Ainontie 33. Helsingin pitäjän kirkonkylässä ilmainen sisäänpääsy kotiseutumuseoon. Mehutarjoilu. Omat janojuomat ja eväät.

Markku Mattila

Musiikkia

Metsäketo laulattaa Muusikko Martti Metsäketo johtaa yhteislaulua Kulttuurikeskus Sofiassa Helsingissä järjestettävässä veteraanien virkistyspäivässä tiistaina 14.5. Päivän ohjelmaan kuuluu myös rovasti Jaakko Simojoen hartaus, sotilaspastori Janne Aallon esitelmä sotilaan toimintakyvystä sekä lounas ja kahvit.

Päivä alkaa klo 10 ja kotiin suunnataan noin klo 14.30.

Vantaalta lähtee kaksi bussia, joiden kyydissä pääsee Sofiaan.

Toinen bussi lähtee klo 9 Korson kirkolta ja kiertää mm. Rekolan, Tikkurilan ja Hakunilan kirkkojen kautta. Toinen bussi lähtee klo 8.50 Hirsikujalta Askistosta ja kiertää mm.

Hämeenkylän ja Myyrmäen kirkkojen kautta.

Kysy lisää: Anna-Kaisa Mörttinen p. 0440 555 956.

12

Seurakunnissa tapahtuu 10.5.–16.5.

Koko perheen katusählyturnaus su

26.5. klo 12 Korson kirkolla. Jokaisessa joukkueessa yksi nainen, yksi 12–16-vuotias poika, yksi 17–29-vuotias mies sekä yksi yli 30-vuotias mies. Ilmoittautumiset joukkueisiin: terho.kettunen@evl.fi tai risto.auvinen@evl.fi.

Kastettu Ida Kristiina Oskarintytär Lintula, Kasper Valtteri Kuitunen, Jeremias Valtteri Frondelius, Toma Aleksanteri Aho. Hautaan siunattu Seppo Ahti Saarinen 81 v, Laila Tellervo Tainiola 76 v, Veijo Olavi Kröger 69 v, Väinö Aukusti Ahonen 63 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Ke parilliset viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi, www. vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin Kustaantie 22 E klo 10–12 p. 09 830 6706 ja tiistaisin Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Messu su 12.5. klo 10, Vappu Olsbo, Noora Hultin. Äideille ruusu, äitienpäivän kakkukahvit.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 13.5. klo 18.30. Kevään viimeinen kerta.

Sanan ja rukouksen ilta ti 14.5. klo 18.30. Salme Blomster, mahdollisuus sielunhoidolliseen keskusteluun. Musiikki: Noora’s ark.

Aamumessu ke 15.5. klo 9 Ben Ahlroos ja Sirkku-Liisa Niemi.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

■■ Family group on Thu 16.5. 9.30 am in English and in Finnish. Last time this spring.

Rukouspiiri to 16.5. klo 18.30. Kevätkausi päättyy.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 ■■ Perhekerho ti 14.5. klo 9.30. Kevään viimeinen tapaaminen.

■■ Varhaisnuorisotyön kevätjuhla ti 14.5. klo 18. Grilli-ilta.

Alfatiimin rukousilta ke 15.5. klo 19.

■■ Yksinhuoltajaperheiden grilli-ilta to 16.5. klo 17. Infoa kesän retkestä ja syksyn toiminnasta.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho ti 14.5. klo 9.30. Kevään viimeinen kerta.

■■ Taaperokerho to 16.5. klo 9. Kevään viimeinen kerta.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri perjantaisin klo 19. lltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 13.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Havunneulan vanhemman väen kerho ti 14.5. klo 12, Paimenentie 2.

Koulutusta vapaaehtoistoimijoille ti 14.5. klo 13–15 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Hengellisyys ja eettisyys vapaaehtoistyössä. Ilm. viim. ma 13.5. Heidi Salminiitylle p. 050 553 8459, heidi. salminiitty@evl.fi.

Hartaus to 16.5. klo 13.15 Koivuky-

län vanhustenkeskuksessa.

Kastettu Aino Kaisla Hartikainen, Netta Helmiina Mörsäri, Sebastian Oskari Albin Örn.

Hautaan siunattu Vieno Elina Harlahti 84 v, Tyyne Mirja Elisabet Pirilä 79 v, Anna-Liisa Vanhanen 74 v, Irja Annikki Hintikka 69 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30 p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Vapaaehtoisten nikkaristien välitys Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kappeli Pappilankuja 3 ■■ Kuorokonsertti la 11.5. klo 18.

Vrowen Vocaal Velp -kuoro Hollannista, johtaa Myra van der Jagt sekä kamarikuoro Laurus, johtaa Heidi Harinen. Vapaa pääsy.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 12.5. klo 12. Päivi Helén, Toni Fagerholm, Terje Saard.

■■ Lauluja suvea odotellessa ke 15.5. klo 19. Kamarikuoro Con Amore, joht. Triin Sõber. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Messu su 12.5. klo 10. Sonja Turunen, Pirkko Yrjölä, Samppa Laakso.

Naiset sanan äärellä ma 13.5. klo 10.

Kirkon päiväkerhotilat, käynti kirkon itäpäädystä.

Sansan radiopiiri ma 13.5. klo 18.30.

Neuvotteluhuone.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 14.5. klo 12. Vuoronumerot kirkon aulasta ja ruokailu nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 14.5. klo 13.

Mika Laiho Kylväjästä. Neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 15.5. klo 7.

Arki-illan ehtoollinen ke 15.5. klo 18.

Maria Koukkari ja Samppa Laakso.

Tikkurilan Hannat to 16.5. klo 9.

Lähtö lenkille kirkon edestä klo 9.30.

Ilosanomapiiri to 16.5. klo 16. Neuvotteluhuone.

Miesten raamattupiiri to 16.5. klo 18. Neuvotteluhuone.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Laulupiiri pe 10.5. klo 13. Nuorisotila, C-porras, 2.krs.

■■ Avoin perhekerho pe 10.5. klo 9.30. B-porras, 2.krs.

Mitä on luterilainen usko? Ma 13.5. klo 18. Aiheena yhteiskunnallinen elämä. Betanian kokoushuone aAporras, 4.krs.

■■ Perhekerho ti 14.5. klo 9.30. Bporras, 2.krs.

Nuorten kevätjuhlat ke 15.5. klo 18.

Nuorisotila, C-porras 2.krs.

■■ Torstaitupa to 16.5. klo 17. Yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. B-porras, 2.krs.

Nuorten aikuisten gospellattarit to 16.5. klo 18.Vetäjänä Merja Rantala, lastenhoito järjestetty. Nuorisotila, C-porras 2.krs.

Ruskeasannan kappeli Ruskeasannantie 5 ■■ Kitaristien ilta ke 15.5. klo 18.30.

Vantaan musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 ■■ Sanan ja rukouksen ilta su 12.5. klo 18. Quo Vadis-kuoro.

■■ Perheolkkari ti 14.5. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 14.5. klo 13.

■■ Keväinen klassinen laulukonsertti ke 15.5. klo 18. Päivi Kukkamäen laulusuzukioppilaiden konsertti. Vapaa pääsy ja ohjelma.

Naisten lenkkisauna to 16.5. klo 18.

Iltapala 2 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Ei avointa perhekerhoa pe 10.5.

■■ Jippii-kuoro Meritähdet ke 15.5. klo 18.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1 B ■■ Perheolkkari ti 14.5. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 14.5. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 a, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 10.5. klo 18.

■■ Koko perheen keidashetki la 11.5. klo 15.45.

Miesten raamattupiiri ma 13.5. klo 13.30.

■■ Avoin perhekerho ti 14.5. klo 9.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B ■■ Avoin perhekerho ma 13.5. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 16.5 klo 17.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho to 16.5. klo 9.30.

Muualla

Vappumyyjäiset tuottivat 3035 eu-

roa lähetystyön hyväksi. Kävijöiden kesken arvotun reissurepun voitti punapilkkuinen arpa numero 10.

Voiton saa noutaa kirkkoherranvirastosta arpalippua vastaan. Kiitos ja onnea!

Nettiwalkers nuorille Facebookissa torstaisin klo 19–21 osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 11.5. klo 16 Olotila.

■■ Ilmoittaudu syksyn 2013 vekkuli- ja päiväkerhoihin. Kaavakkeita saa kerhopisteistä, kirkkoherranvirastosta ja seurakunna verkkosivuilta. Palautus lapsityöntoimistoon tai lastenohjaajille viim. 17.5.

■■ Retki Vivamon Raamattukylään Lohjalle la 8.6. Osallistumme Salomo- ja Kalastajat-esityksiin. Lähtö Seurakuntien talon edestä klo 10, paluu klo 17. Ota mukaan välipalaa.

Aikuiset 25 e, 1. lapsi 20 e, 2. lapsi 15 e, 3. lapsi 10 e, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi, sis. Raamattukylän passi, lounas, matkat. Ilm. viim. 31.5. Maaret Hirvensalolle p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Mea Aurora Siira, Iina Minea Muhonen, Dana Mariia Kalliokoski, Erin Olivia Erlin, Luca Joel Antti KultaAro, Elias Pirkka Heikinpoika Majamaa, Sofia Emilia Karvonen, Nella Amelia Merkkiniemi, Mea Matilda Sarlotta Klemola, Vivian Patricia Räisänen, Vili Aslak Teemunpoika Voutilainen.

Avioliittoon kuulutettu Tatu Iivari Koutonen ja Ella Emilia Peltonen.

Hautaan siunattu Taimi Otama 85 v, Pirkko Liisa Kylämies 84 v, Tapio Norkola 77 v, Matti

Sakari Loikala 73 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440 Avoinna ma–pe klo 9–15, ti 14.5. avoinna klo 9–13.45. vantaankosken.seurakunta@evl. fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Päivystävä pappi sekä tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna ma–pe klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Nuorten olotila-kahvila “Olka” torstaisin klo 18–21 nuorisotila. Äitienpäivän messu su 12.5. klo 10.

Tapio Rahkonen, Ulla Pohjolan-Pirhonen, Kari Jerkku.

■■ Beethovenin sinfoniat pianolla X su 12.5. klo 18.15. Olli Hautala, piano.

9. sinfonia. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Maanantaipiiri ma 13.5 klo 13–15 takkahuone.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 13.5. klo 17.30–19.

■■ Perhekerho ti 14.5. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 14.5. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kahvila Olotila ke 15.5. klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila.

■■ Laulupaja ke 15.5. klo 18–19.30 St. Martinin kappeli. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Kutsumus kantaa? -lähetysilta ke 15.5. klo 18.30. Keskustelemassa vantaalaiset lähetystyöntekijät Pekka Mäkipää, Mirja Pesonen ja Eeva-Liisa Rantasuomela, juontajana Sakari Pinola. Musiikki Ritva-Leena Tuuli.

Illan sana, Matleena Pinola.

Seniorikerho to 16.5. klo 13–14.30 takkahuone.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Marja-sarjan konsertti la 11.5. klo 16. Naiskuoro Musaicon ja Musaiikin lapsikuoro, joht. Katri Olander.

Antti Utriainen, piano ja Kai Olander, huilu ja saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 3 e.

Iltamessu su 12.5. klo 18. Mark Saba, Sinikka Honkanen.

■■ Perhekerho ma 13.5. klo 9.30–11.

Rukouspiiri ti 14.5. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu-rukouspiiri ti 14.5. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 15.5. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 15.5. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 10.5. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 14.5. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■ Äitienpäivän perhemessu su 12.5. klo 15. Ulla Pohjolan-Pirhonen, Sinikka Honkanen. Kivistön lapsikuoro.

Kahvila Olotila avoinna ma 13.5. ja ti 14.5. klo 11–13.30. Kahvilan 20-vuotisjuhla 14.5.

Lähetyspiiri ti 14.5. klo 18.30–20

srk-sali.

■■ Taaperokerho ke 15.5. klo 14.30– 16.

■■ Esikoisvauvakerho ke 15.5. klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 15.5. klo 17–19 Olotila.

Seniorikerho to 16.5. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 16.5. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 Seniorikerho ke 15.5. klo 13–14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 15.5. klo 19–21.

■■ Perhekerho to 16.5. klo 9.30–11.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 10.5. klo 17–20.

■■ Perhekerho ke 15.5. klo 17.30–19.

Miehet lauteilla ke 15.5. klo 19.30– 21. Oma pyyhe. Tarjolla grillimakkaraa ja virvokkeita.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 Raamattupiiri ma 13.5. klo 18–19.

■■ Perhekerho to 16.5. klo 9.30–11.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 14.5. klo 11–13.30.

Kuntosalille ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

■■ Äiti–lapsi-ilta ti 14.5. klo 18– 19.30.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie–Uomakuja 12 ■■ Pyhäkoulu ma 13.5. klo 10.30.

Muualla

Sotiemme veteraanien virkistyspäi-

vä ti 14.5. Kulttuurikeskus Sofisssa Vuosaaressa. Bussikuljetus Myyrmäen asemalta klo 9.20, Myyrmäen kirkolta klo 9.25 ja Martinlaakson asemalta klo 9.30. Tied. p. 0440 555 956.

Retki Medialähetyspäiville Hyvinkäälle la 15.6. Bussi Myyrmäen kirkolta klo 8.15. Paluu n. klo 20. Hinta 18 e, ruokailut omalla kustannuksella. Ilm. viim. 5.6. Kaisa Aalto p. 050 512 1168, kaisa.aalto@evl.fi.

Matka Saksaan Lutherin ja Bachin jalanjäljille 30.8.-4.9.2013. Matkan hinta 1358 e, sis. matkat, hotellin 2hh, 4 illallista ja 4 lounasta sekä sisäänpääsymaksut ja opastukset. Ohjelmassa Wittenberg, Leipzig, Eisleben, Wartburg/Eisenach ja Potsdam.

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Kari Jerkku p. 050 414 5244 ja Ulla Pohjolan-Pirhonen p. 040 569 1731. Vastuullisena matkanjärjestäjänä Lomalinja.

Kastettu Netta Lumi Elina Heikkonen, Iyanuoluwa Niina Kivinen, Callée Lea Amayia Moua, Vilma Anna Pollari, Eelis Oskari Pylväläinen, Saana Aleksandra Soudunsaari, Jade Elina Elisabeth Svennevig, Anni Emilia Vannesluoma, Venla Irene Åhlström.

Avioliittoon kuulutettu Jarkko Olavi Hautala ja Hanna Maaria Nordström.

Hautaan siunattu Kauko Einari Kuosma 87 v, Heikki Eemeli Ikkala 75 v, Arja Anneli Hodju 68 v, Ulla-Maija Aaltonen 60 v, Niko Daniel Hiltunen 11 v, Emilia Katariina Kauppila 4 v.

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 10.5.–16.5.

Lapsille

Kylässä Markku Mattila

Jani Laukkanen

– Elämänkaari ja ikääntyminen ovat kiinnostavia aiheita, Pauli Kleemola sanoo.

Asianajaja-eräopas Simo Ellilä Olet oppaana elokuussa järjestettävällä Lapin-vaelluksella.

Mitä vaelluksella tapahtuu?

– Vaellamme Hammastunturin alueella ja Ivalojokilaaksossa. Katselemme, kuuntelemme, rauhoitumme ja ajattelemme.

Vaellamme noin 5–13 kilometriä päivässä.

Suoraa puhetta

Senioripysäkillä puhutaan avoimesti vaikeista asioista.

Käydessään kaksi vuotta sitten Myyrmäen kirkolla Pauli Kleemola kuuli Senioripysäkki-ryhmästä.

– Ryhmään oli ilmoittautunut yksi mies, ja mukaan toivottiin toista. Innostuin asiasta, ja lopulta meitä miehiä oli ryhmässä kolme ja naisia viisi.

Ryhmä kokoontui kerran viikossa puolentoista tunnin ajan, yhteensä 14 kertaa.

– Jokaiselle kokoontumiselle oli oma aiheensa kuten ystävyys, lapsuus, perhesuhteet, yksinäisyys ja masennus, Kleemola kertoo.

– Joitakin aiheita olin miettinyt paljon muutenkin, niin kuin kuolemaa. Tuntui hyvältä, kun vaikeasta aiheesta saattoi kertoa toisille. Kun puhuttiin avun pyytämisestä, ymmärsin, etten ole oikein oppinut apua pyytämään.

Pysäkillä jokainen sai kertoa omia ajatuksiaan ja kuunnella, mitä muilla oli mielessään.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262, 8306294. Öppet: månd-fred kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi , www. vandasvenskaforsamling Facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa på Morsdag sö 12.5 kl.10, Anu Paavola, Ingmar Hokkanen Kvällsmässa ti 14.5 kl.18. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497, 09 830 6429 Högmässa på Morsdag sö 12.5 kl. 12, A. Paavola, I. Hokkanen.

Kleemolan kokemuksen mukaan ryhmä toimi sitä paremmin, mitä pidemmälle kokoontumiset etenivät. Ryhmänvetäjät puuttuivat tilanteeseen oikeastaan vain, jos oli vaarana, että kaikki eivät saisi sanottua omia ajatuksiaan tai jos keskustelu hiipui.

– Arkielämässään moni tapaa mielellään samalla tavalla ajattelevia ihmisiä. Se, että ryhmässä voi kuulla aivan erilaisia ajatuksia ja näkemyksiä, voi avartaa omaa ajattelua.

Minne vaellus päättyy?

– Päämääränämme on paikka, jossa järjestettiin jumalanpalveluksia pohjoisen kullankaivajille 1800-luvulla. Kyseessä on siis pyhiinvaellus.

Miltä Hammastunturin tienoilla näyttää elokuussa?

– Kesä kääntyy syksyksi ja luonnossa alkaa näkyä syksyn värejä. Siellä on tyypilliset Lapin tunturimaisemat: paljon puuttomia avotuntureita ja vanhoja metsiä.

Miten sinusta tuli vaeltaja?

– Luonnon suuruus on vienyt mukanaan. Osallistuin Vantaankosken seurakunnan nuorten vaellukselle vuonna 1977.

Siitä lähtien olen vaeltanut.

Ulla-Maija Vilmi

Saila Keskiaho

Senioripysäkki-ryhmä alkaa syyskuussa 2013 Myyrmäen kirkolla. Ilmoittautuminen toukokuun aikana diakoni Kirsti Savolaiselle p. 050 5883 355 tai kirsti.savolainen@evl.fi. Osallistujat haastatellaan etukäteen. Ryhmään mahtuu kahdeksan osallistujaa.

Pyhiinvaellus Hammastunturin maastoissa 23.–31.8. Hinta 490 e sisältää junamatkat, bussikuljetuksen, vaellusmuonat ja vakuutuksen. Eräoppaana Simo Ellilä, matkanjohtajina Tarja Korpela ja Tapio Koivu. Ilmoittaudu viimeistään 31.5. p.

050 388 8501 tai tarja.korpela@evl.fi.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 B ■■ Familjecafé to 16.5 kl. 9–12 Sista gången den här terminen.

Bibel- och kaffesamtal to 16.5 kl. 18 med Martin Fagerudd på pastorskansliet.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2, tfn 050 404 9109 ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 13.5 kl. 9–12 i eftisrummet.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören övar ti 14.5 kl. 13.12–15.30 på Helsinggård, Konungsvägen 2.

■■ De Vackraste Andliga sångerna on 15.5 kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Nina Fogelberg.

■■ Dagklubbar hösten 2013: 2,5–6-åringar tisd. och torsd. i Dickursby och må, ons och fre i Martinristi församlinglokal kl. 9–12. Terminsavgift: 1 gång i vecka 40 e, 2 ggr 65 e, 3 ggr 110 e. Anmälningar till hösten: alexandra.blomqvist@evl. fi, tfn 0505668266.

Döda Harriet Marita Forsman 81 år.

Vammaistyö Kehitysvammaisille

Keskusteluryhmä omaisille ma

13.5. klo 10–11.30 Diakoniakeskuksen ryhmähuoneessa, Unikkotie 5 a B, 3. krs. Lisätietoja Ari Heikkilältä p. 050 433 4232 Musiikkikerho la 11.5. klo 10–11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

Kysy lisää Ari Heikkilältä.

Näkövammaisille Naisten ilta ti 14.5. klo 17–20, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5.krs. Sauna, uimista. Rauha Malkki.

Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 10.5. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa Sellon kauppakeskuksessa, Leppävaarankatu 7 B, 3.krs. Äitienpäiväkahvit, lastenhoito klo 10–11.

Kuurojen Liiton seniorien kulttuuritapahtuman iltakirkko pe 10.5. klo

20 Vanhassa kirkossa, Lönnrotinkatu 6, Helsinki.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 14.5. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, sisäänkäynti Vehkapolku 10. Viva-vapaaehtoinen Tapio Laine.

Kesäretki Mustion linnaan ja Fiskarsiin la 15.6. Lähtö klo 8.45 Tikkurilan kirkko ja klo 9.05 Myyrmäen kirkko, paluu klo 17.40 Myyrmäen kirkko ja klo 18 Tikkurilan kirkko. Viittomakielen tulkkaus. Hinta 30 e sis. matkat, lounas, kahvit, opastukset. Järj.

Aspa, Vantaan kuurot ry ja Vantaan seurakuntien kuurojentyö. Ilm. viim.

13.5. Seija Einolalle p. 050 3386212, seija.einola@evl.fi.

Olotila Vehkapolun kävelykatu/ Unikkotie 5a Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Suljettu pe 10.5.

Keravanjokivarren luontoa. Mark-

ku Aalto-Setälän valokuvia 31.5. saakka.

Poikkeuksellisesti ma 13.5. ei ole mahdollisuutta kysyä neuvoa internetin ja kännykän käytössä.

Pappi kylässä ma 13.5. klo 10–11. Tikkurilan seurakunnan kappalainen Päivi Helén.

Näin huollat muistiasi -luento ke 15.5. klo 15–17. Muistiohjaaja Eveliina Ruth Uudenmaan muistiluotsista.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Ateriat suoraan kotiin

Omat kuljettajamme toimittavat maukkaat ateriat suoraan kotiisi viikon jokaisena päivänä • • •

neljä eri pääruokavaihtoehtoa erityisruokavalioita lisäksi kauppakassipalvelua

Tutustu ruokalistaan ja lue lisää www.mainiovire.fi Jumalan armo kuuluu kaikille

Kristillinen sanoma lähti liikkeelle kaksituhatta vuotta sitten kirkon syntymäpäivänä, helluntaina. Globaalin kirkon työ alkoi tästä tapahtumasta ja jatkuu edelleen.

hyvä sanoma muuttaa maailmaa

Jumalan rakkaus valloitti sydämet. Ensimmäiset kristityt jakoivat uskoa ja loivat toivoa ympärilleen. Sanoma inspiroi meitä edelleen kulkemaan ihmisten rinnalla arjessa. Jumalan rakkaus pistää toimimaan.

Tilaukset ja tiedustelut: Ateria- ja kauppakassipalvelut puh. 020 581 3660 tai ateriaali@mainiovire.fi Mainio Vire on maamme suurimpia sosiaali- ja hoivapalveluyrityksiä.

Tarjoamme monipuolisia palveluita vanhuksille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, vammaisille, lapsille ja nuorille, päivähoitopaikkoja perheen pienimmille sekä tuomme kotiin turva-, kotihoito-, ateria- ja kauppakassipalveluita. Toimimme arvojemme mukaisesti, vastuullisesti ja välittäen, osaamisemme varmistaa yli 1000 ammattilaisen joukko.

Hans von Schantz

yhdessä saamme aikaan ihmeitä

Kristittyinä olemme osa maailmanlaajaa yhteisöä. Nuoret kasvavat kirkot tarvitsevat tukeamme, jotta voivat ulottaa työtään uusille alueille. Uusia kirkkoja syntyy edelleen. Jumalan rakkaus on ihme.

Anna lahja globaalille kirkolle.

IBAN: FI38 8000 1400 1611 30 Viesti: 13KES04

Keräysluvat: 2020/2012/2695 (Poliisihallitus 27.9.2012) 2012/6893 (Ahvenanmaan maakuntahallitus 27.8.2012)

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi tai tule jakamaan kanssamme virikkeiden rikastuttamaan arkea Hoivakoti Harmoniassa.

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 Hoivakoti Harmonia 010 320 8848 Debora Oy, Kaupintie 10, 00440 Helsinki, www.debora.fi

HERÄNNÄISSEURAT Ti 14.5. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. To 16.5. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, kahvit 18 alkaen Omenan olohuoneen puolella, Piispansilta 11, 2. taso. ”Sanasi annoit” -Haapajärven herättäjäjuhlat 5.-7.7.2013.

Bussikuljetus herättäjäjuhlille lähtee Helsingistä Matteuksenkirkolta, Mikaelinkirkolta ja Malmin kirkolta.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Vartiokylän seurakuntaan 31.5. mennessä p. (09) 23406400, vartiokyla.srk@evl.fi. Bussikuljetus Vantaalta, Myyrmäen, Helsingin ja Tikkurilan kautta. Ilmoittautumiset: Mirja Taipale 050 3381 506.

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

OSTAMME KODIN IRTAIMISTOT vintistä kellariin.

Kuolinpesät, muutot, loppusiivoukset sop. mukaan.

040 377 5159 *ONNI*

Myydään hautakiviä

Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Lakiasioita

Myydään HYVÄÄ MULTAA Kivituhkaa, sepeliä, soraa ja hiekkalajikkeita, leikkihiekkaa.

Toimitukset myös pienissä erissä pienellä autolla.

Seulottuja luonnonkiviä.

P. (09) 854 8937 www.jvlammi.fi

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

15

Kansainvälisen työn pappi aloitti Vantaalla Hans von Schantz

Monikulttuurisuudessa ei ole kyse vain maahanmuuttajista, sanoo Mark Saba.

P

astori Mark Saba asetettiin helatorstaina kansainvälisen työn kappalaisen virkaan Vantaankosken seurakunnassa. Hän on innoissaan uudesta työstään.

– Tämä on minulle unelmapaikka. Pääsen nyt tekemään ja toteuttamaan käytännössä sitä, mitä olen pitänyt esillä ja mistä olen puhunut pääkaupunkiseudulla monta vuotta.

Saba on työskennellyt aikaisemmin muun muassa kuusi vuotta Helsingin ja Espoon hiippakuntien monikulttuurisuustyön sihteerinä eli tukenut seurakuntien työtä koordinoimalla, kouluttamalla ja konsultoimalla.

Vantaankosken seurakunnassa kansainvälisen työn papin ja hänen tiiminsä tehtäviin kuuluvat monikulttuurisuus, maahanmuuttajat, uskontodialogi ja lähetystyö.

– Monikulttuurisuudessa ei ole kyse vain maahanmuuttajista, vaan reagoinnista yhteiskunnalliseen tilanteeseen, siihen millaisessa maailmassa nyt eletään.

Katukuva ja ruokakulttuuri Suomessa ovat muuttuneet.

Monet kantasuomalaiset hakevat uusia kokemuksia ja vaikutteita esimerkiksi matkustelemalla. On eri kieliä ja etnisiä ryhmiä.

Pastori Mark Saba on opiskellut myös arkkitehdiksi.

Suomeen tulevista maahanmuuttajista yli 60 prosenttia on kristittyjä. Vantaankosken seurakunnan kirkkoherran Hannu Pöntisen mukaan seurakunnissa tarvitaan monikulttuurista työotetta ja kansainvälisen työn pappia muistuttamaan siitä.

– Kansainvälinen näkökulma on keskeinen kaikessa toiminnassa, sillä Vantaalle muuttavista ihmisistä on noin 90 prosenttia maahanmuuttajia.

– Kyse ei ole vain siitä, miten saisimme tulijat osaksi seurakuntaa, vaan kuinka seurakunta voi rikastua siitä, että sen

keskellä on kristittyjä maahanmuuttajia, Pöntinen sanoo.

Mark Saba kertoo, että ekumenia tuli hänelle tärkeäksi lapsuuden kansainvälisessä perheyhteisössä. Hänen oma egyptiläinen perheensä oli ortodoksinen. Arkkitehdiksi valmistunut Saba muutti Suomeen noin 27 vuotta sitten. Hän liittyi luterilaiseen kirkkoon ennen kuin innostui teologian opinnoista.

Vantaankosken seurakunnan alueella on 2000–3000 maahanmuuttajaa, mutta luvut eivät Saban mukaan kerro riittävästi

Hautauspalveluja

kokonaistilanteesta. Lisäksi on myös ulkosuomalaisia ja monikulttuurisia perheitä. Monella ikänsä Suomessa asuneella voi olla väestön enemmistöstä poikkeava tausta ja identiteetti.

– Seurakunnassa ei ihmisiä pidä kohdata massana vaan yksilöinä. Kun ihminen etsii omaa identiteettiään, omia arvojaan ja ihmisarvoaan, seurakunnan tulee antaa siihen mahdollisuus.

Käytännössä se tarkoittaa vaikkapa sitä, että jos kongolaiset haluavat kokoontua omana jumalanpalvelusyhteisönään seurakunnan tiloissa, se käy. Tai

jos kuka tahansa kaipaa kansainvälisempää, englanninkielistä yhteisöä, sellainen löytyy. Seurakunta voi auttaa monikulttuurista ja -uskontoista perhettä löytämään tasapainoa.

– Uskontodialogia ei käydä vain uskontojen johtajien tai virkamiesten tasolla. Tärkeitä ovat myös monenlaiset uskontoja koskevat pohdinnat ja etenkin arkipäivän kohtaamiset. Seurakunta voi rohkaista jäseniään ja antaa heille välineitä tutustua naapureihin tai kutsua toisuskoisia ystäviä mukaan.

Ulla-Maija Vilmi

Hammashoitoa OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Surun kohdatessa et jää yksin

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Vuokrata halutaan

ILMOITUSMARKKINOINTI 020 754 2000/vaihde Ilmoitusaineistot ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

4

www.vantaanlauri.fi

16 Ville Palonen

Aikamerkki

Minna Lindgren on kirjoittanut ääneen­ naurattavan romaanin palvelutalosta.

Stressinpoistoa kiireiselle Onko kiire? Stressaako arki?

Voisiko elämänlaatua parantaa keskellä kaupungin vilinää? Mia Jokinivan kirja Hengähdyshetkiä (Gummerus 2013) vakuuttaa, että stressiä voi taltuttaa 10–15 minuutin

Mia Jokiniva relaa.

päivittäisellä harjoittelulla.

Kirja antaa ohjeet myös neljän viikon stressinhallintaohjelmaan. Niistä innostuneena laadin itselleni maalin ja mittarit ja valitsin sopivalta tuntuvat harjoitukset. Ohjelman noudattaminen olikin hankalampi juttu. Se loppui lyhyeen.

Jokinivan harjoituksia voi toki hyödyntää muutenkin. Hänen esittelemissään kehon- ja mielenrauhoittamisen metodeissa on elementtejä muun muassa joogasta, akupainannasta ja hengitysterapioista. Ennen kauppareissua kannattaa vilkaista lista hoitavista ruoka-aineista.

Soili Pohjalainen

Hiljaisuudesta tuli hitti

Palvelutalon yhdeksänkymppiset Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa. Teos 2013.

”Joka aamu Siiri Kettunen heräsi ja huomasi, ettei ollut vieläkään kuollut.”

Näin alkaa Minna Lindgrenin tuore romaani. Lause tuo mieleen Franz Kafkan Muodonmuutoksen ensimmäisen lauseen. Siinä herää Gregor Samsa, syöpäläiseksi muuttuneena.

Lindgren osaa ilmaista vanhusten asemaa koskevan yhteiskuntakritiikkinsä niin, että tosielämän kafkamaisuudet eivät vain näytä naurettavilta vaan myös naurattavat. Niin kuin sekin, että pankkikonttorissa ei välttämättä hoidetakaan nor-

maaleja raha-asioita, eikä omalle tilille voi panna rahaa ilman palvelumaksua.

Palvelutalo Ehtoolehdon yli yhdeksänkymppiset Siiri, Irma ja Anna-Liisa kuluttavat aikaansa juomalla punaviiniä, käymällä hautajaisissa ja pelaamalla korttia.

Sitten alkaa tapahtua pelottavia asioita. Asukkaiden dosetteihin ilmaantuu uusia lääkkeitä. Kun niistä riittävästi sekoaa, ihminen voidaan siirtää palvelutalosta suljetulle dementiaosastolle ja entinen asunto myydä pois. Outojen tilanteiden selvittäjäksi, pelastavaksi enkeliksi, ilmaantuu taksinkuljettaja Mika.

Monet asukkaat ovat jo am-

mattinsa unohtaneet. Ei kuitenkaan entinen äidinkielen opettaja Anna-Liisa, joka järjestää ajankuluksi sanaleikkejä sanojen taivuttamisesta ja korjaa siinä sivussa muiden kielivirheitä.

Punaisena lankana kirjassa ovat myös Helsingin kauneimmat rakennukset, joita voi nähdä raitiovaunusta. Ohimennen päästään nauttimaan myös Lindgrenin musiikillisesta tietämyksestä.

Kirjan kautta menee terveisiä kiireisille lapsille, jotka ehtivät kyllä hoitaa hevosiaan ja matkustaa maailman ympäri, mutta eivät tulla vanhaa äitiään katsomaan.

Aila Alarotu

Näin Siiri lohduttaa lääkäriä: ”Ei lääketiede ole epäonnistunut, vaikka ihmiset kuolevat lopulta vanhuuteen.”

Kaikki latistuu nopeasti To the Wonder. Ohjaus Terrence Malick.

Ranskalainen Marina (Olga Kurylenko) rakastuu yhdysvaltalaiseen Neiliin (Ben Affleck).

Pariskunta muuttaa Oklahomaan Yhdysvaltoihin, mutta kaikki latistuu nopeasti. Marina ei saa työtä, hänen tyttärensä ei saa ystäviä ja ympäröivä maaalue on saastunut. Pahinta on, että pariskunnan suhteessa hiertää jokin ja Neilin vaitelias salaperäisyys kääntyy jäytäväksi puhumattomuudeksi.

Terrence Malickin uudessa elokuvassa on minimalistisesti dialogia. Marina on juureton, mutta myös Neil on menet-

tänyt uskonsa omaan kulttuuriseen taustaansa. Elokuvan yleistä pessimismiä kirkastaa Javier Bardemin esittämä katolinen pappi Isä Quintana, joka haluaisi olla lähempänä Jumalaa. Hän löytää kriisiinsä ratkaisun köyhien ja sairaiden auttamisesta.

To the Wonder on kuin kaleidoskooppi, jonka kuvat voivat näyttää eri katsojien silmissä hyvinkin erilaisilta. Siitä ei ole enää pit-

kä matka täysin impressionistiseen tunnemaalailuun. Elokuvaa jäsentävät kuitenkin juureva pappihahmo ja Malickille ominainen häikäisevä luonnonkuvaus.

Elokuvan sanoma on, että onni on sillä, joka löytää rakkauden, liittyy rakkaus sitten toiseen ihmiseen tai syrjittyyn ihmisryhmään kuten Isä Quintanan tapauksessa.

Hannu Kylkisalo

Englantilaisen, Sussexissa sijaitsevan pyhän Pietarin seurakunnan työntekijöiden mielestä heidän keskiaikaisessa kirkossaan on aivan erityinen tunnelma. Jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan siitä, seurakunta käynnisti levyprojektin, jonka tuloksena syntyi cd-levy The Sound of Silence (Hiljaisuuden ääni).

Nimensä mukaisesti äänite sisältää puoli tuntia kirkossa nauhoitettua hiljaisuutta, jonka rikkovat vain satunnaisten kävijöiden askeleet ja ulkoa kuuluva liikenteen humina.

Seurakunnan sivuilla toivotaan, että levy innostaisi ihmisiä rukoukseen ja mietiskelyyn. Niin on tapahtunutkin. Hitiksi noussutta levyä on

tilattu Itävallasta, Saksasta ja jopa Ghanasta asti.

Hiljaisuuden hinta on postikuluineen 7 puntaa. Levyn tuoton seurakunta käyttää 800-vuotiaan kirkkonsa kunnostamiseen.

Krista Susi

30 minuuttia äänettömyyttä.

3 x rukoustila Valokuva-automaatti Astu entiseen valokuva-automaattiin, valitse 65 kielestä omasi, uskontokuntasi, 300 nauhoitetusta rukouksesta mieleisesi ja vastaanota siunaus. Taiteilija Oliver Sturm suunnitteli Gebetomatin saksalaisten siunaustarpeisiin. Myöhemmin vastaava palvelu on avattu nimellä Pray-O-Mat Manchesterin yliopistolla.

Puhelinkoppi Mihin voisi käyttää tarpeettomiksi käyneitä puhelinkoppeja? Tehdään niistä rukouskoppeja! Taiteilija Dylan Mortimer kokeili ideaa Yhdysvalloissa.

Hän halusi tutkia yksityisen uskon ja julkisen tilan sekä huumorin ja vakavuuden yhdistämistä. Ohikulkijat eivät tienneet miten suhtautua.

Kirkko Itävallassa syntyi näppärä idea muistuttaa rukouksen tärkeydestä: Park + Pray -verkosto. Siinä pysähtymiseen ja rukoilemiseen kannustetaan tien viereen asetetuilla kylteillä. Tavoitteena on ohjata ohiajavia matkailijoita kirkkoihin ja rukoushuoneisiin. Ensimmäinen P+Ppaikka avataan Marxenin kappeliin.

Krista Susi

Alussa asiat ovat hyvin.