Vantaan Lauri 20 • Armon asialla • 6.6.2013 • www.vantaanlauri.fi
Kimallus kuuluu fitness-kisoihin
4
Kuka hyötyy lähetystyöstä?
8
Wilson Kirwa satuilee juhannuksena
13
Se oli vain yksi monista asioista, joita minun ei koskaan pitänyt tehdä.
Takaisin Vantaalle 6
Puut tyynnyttävät ja tuovat lohtua – Lauri Maarala
10
2 Jani Laukkanen
Tikkurilan kirkossa on ongelmia katosta lattiaan.
Pääkirjoitus Pauli Juusela
Mainettaan parempaa Lähetystyöhön yhdistetään yhä monenlaisia mielikuvia kulttuuri-imperialismista käännytykseen. Ei kannattaisi, sillä lähetystyö on mainettaan parempaa toimintaa. Jos epäilyttää, käy tarkistamassa asia viikonvaihteessa Suomen Lähetysseuran lähetysjuhlilla Helsingissä. Kirkon olemukseen kuuluu, että sen sanoma ylittää rajoja. Yhteistyökumppanina lähetystyössä ovat paikalliset kirkot. Lähetystyö on sekä sanoja että tekoja. Kummatkin muuttavat ihmisten elämää parempaan suuntaan. Kun halveksittuun vähemmistökansaan kuuluva saa kuulla olevansa Jumalan silmissä arvokas ja muut saavat kuulla, että jokaista on kohdeltava oikeudenmukaisesti, yksilöiden ja yhteisöjen elämä muuttuu. Sanojen lisäksi tarvitaan myös tekoja. Niitä kirkon kansainvälisessä työssä on ollut alusta asti. Esimerkiksi Namibiassa suomalaisten 1800-luvulla aloittaman työn hedelmät näkyvät kaikkialla maan koululaitoksesta terveydenhuoltoon ja ambokansojen kirjakieleen. Monissa maissa lähetystyö on parantanut naisten, lasten ja vammaisten asemaa. Vantaan Laurin keskiaukeaman jutussa kerrotaan, että pelkästään kirkon suurimman lähetysjärjestön Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeet tavoittavat vuosittain 1,5 miljoonaa köyhissä olosuhteissa elävää ihmistä. Lähetysjuhlilla ennakkokohua ovat herättäneet uutiset, että lähetystyöhön siunataan siellä ensi kertaa rekisteröity pari. Lähetysseura on uskollinen työnäylleen, johon sisältyy ihmisoikeuksien puolustaminen ja syrjimättömyys. Kun työhön tarvitaan asiantuntijoita, oleellisia ovat tiedot, taidot ja kutsumus, ei parisuhde.
Kolumni
Turmeltunut nuoriso Nuoriso on kauheaa. Se ei ole jäänyt tänä keväänä epäselväksi kenellekään lukevalle ja kaduilla kävelevälle. Kun nuoriso yhdistetään vielä toiseen päivittelyjen ikiaiheeseen, kielen rappioon, raivo yltyy. Jälkipolvemme ei osaa kirjoittaa, he puhuvat rumia ja tuhoavat kauniin kielemme englannin sekasotkulla. Mahtaako toitotuksessa olla perää? Teini-ikäisten isänä ja kielentutkijana asiaa on helppo testata kotioloissa. Pikakuuntelen Vantaan nykymurretta: “vois salee yrittää”, “ei natsaa” ja “kyl repes”. Poika ei puhu tietokoneella pelaamisesta vaan “dataamisesta”. Nykyteinin suusta ja kynästä tulee sekä puhekielisyyksiä että uusia lainoja englannista. Halutessaan näitä voi pitää rappiona, mutta ne todistavat myös luovasta leikkimielestä. Uuden kehitteleminen on kielen rikkauden ylläpitoa. Yksikään kieli ei ole kuollut siihen, että sitä käytetään monipuolisesti ja uusilla tavoilla. Sen sijaan moni kieli on kuollut siihen, että sitä ei ole käytetty. Suomen kielen uhka ei itse asiassa ole muutama englanninkielinen sana, vaan eri alojen englanninkielistyminen. Katastrofi ei ole kaukana, jos esimerkiksi uusista tiedelöydöistä ei voi puhua kuin englanniksi. Yliopistoissa ja yritysmaailman huipulla – siellä missä suomen kieli on henkitoreissaan – ei kuitenkaan juniorikansalaisiamme näy. He nimittäin ovat netissä puhumassa ja pulputtamassa suomen kieltä. Blogeissa, chateissa ja kaiken maailman facebookeissa suomi elää ja kukoistaa, nuorten puhumana. Kaikki käytetty kieli ei ehkä ole mielestämme kaunista, mutta ei sitä ole välttämättä tarkoitettukaan vanhempien arvioitavaksi. Enemmistö nuorista osaa kyllä muokata kielenkäyttöään virallisiinkin tilanteisiin. Kielessä ja nuorisossa on samaa. Kummankaan kanssa pakottaminen ja perustelemattomat kiellot eivät johda mihinkään. Yhteinen aika ja muuttumisen hyväksyminen sen sijaan auttavat. Vähän luottamusta nuoriin ja kieleemme, pliis. Lari Kotilainen suomen kielen tutkija ja opettaja
Tikkurilan kirkko suljetaan Kesän aikana toiminnalle etsitään korvaavat tilat. Tikkurilan seurakuntaneuvos to päätti kokouksessaan 29.5., et tä seurakunta luopuu Tikkurilan kirkon käytöstä. Toiminnalle etsi tään kesän aikana korvaavat väis tötilat. Ruotsinkielisen seurakun nan toimisto kuitenkin jatkaa kir kossa. Päätöksen taustalla on kirkos ta tehty rakenteellinen kuntotut kimus. Kuntotutkimus liittyi seu rakuntaneuvoston 31.10.2012 te kemään päätökseen pyytää Tik kurilan kirkosta työsuojelutar kastusta sisäilmaongelmien vuok si. Kuntotutkimuksen teki Idea structura Oy. Kirkossa on jo aiemmin tehty useita kuntotutkimuksia muun muassa pitkään suunnitellun pe ruskorjaus- ja uudisrakennus hankkeen vuoksi. Uusimmassa, edellisiä tarken tavassa kuntotutkimuksessa kirk kosalin rakenteista ja sisäilmasta löytyi mikrobeja, jotka ovat peräi sin vesikattovuodoista ja kellari kerroksesta. Tutkimuksen tekijä ei suosi tellut kirkon välitöntä sulkemis ta. Kirkon käytön jatkaminen oli si kuitenkin edellyttänyt korjauk sia, kuten kellarikerroksen sulke mista osittain tai kokonaan, ilma vuotojen tukkimista, välipohjan korjaamista ja kirkkosalin sisä
pinnan tiilimuurausten pinnoit tamista. Kustannusarviota korjauksille ei ole ja kirkko jouduttaisiin joka tapauksessa sulkemaan korjaus ten ajaksi. Jatkoaikaa kirkolle saa taisiin muutama vuosi. Seurakuntaneuvosto otti kuntotutkimuksen lisäksi huo mioon pitkään jatkuneet henki löstön ja kirkon käyttäjien oirei lut ja päätti, että seurakunta luo puu kirkon käytöstä. Kirkkoherra Janne Silvastin tehtäväksi annet tiin valmistella kirkon sulkemista ja etsiä yhteistyössä seurakuntien kiinteistötoimen kanssa väistöti lat toiminnalle. Silvastin mukaan henkilökun nan oireilu on jatkunut jo vuosia. – Tällä hetkellä seurakunnassa on monta työntekijää, jotka eivät pysty työskentelemään kirkossa, muun muassa suurin osa kant toreista. Kuoroharjoituksia kir kossa ei ole pidetty pariin vuo teen. Myöskään osa vapaaehtoi sista ei pysty toimimaan kirkos sa. Vierailijatkin valittavat oirei ta ja kysyvät, onko sisäilmassa jo takin vikaa, kun ääni menee, ker too Silvast. Kirkon alakerrassa on kak si huonetta kokonaan suljettu ja muissa tiloissa on käyttörajoituk
sia. Siellä on voinut olla korkein taan neljä tuntia kerrallaan. Toiminta kirkossa loppuu Sil vastin mukaan vähitellen kesän aikana. Hankalinta on löytää syk syksi uusi tila jumalanpalveluk sia varten. Seurakunnan lisäksi kirkon sul keminen ja uusien tilojen etsimi nen koskee partiolippukunta Tik kurilan Sinisiä, jonka partiokolo on ollut kirkossa. Perhejuhlia varten Tikkurilan seurakunnalla löytyy muita tilo ja Ilolasta, Ristipurosta, Tammis tosta ja Ylästöstä. Vantaan ruotsinkielisellä seurakunnalla on Tikkurilan kir kossa toimistotiloja ja päiväker ho. Ruotsinkielisen seurakun nan toimistotiloissa on tutkitus ti parempi sisäilma, joten toimin ta niissä voi kirkkoherra Martin Fageruddin mukaan jatkua. Sen sijaan päiväkerholle pitää syksyk si löytää korvaava tila. Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti 4.12.2012, että Tikkurilan kirkon uudisosaa ei rakenneta ja että Tikkurilan kirkko puretaan ja sen tilalle ra kennetaan uusi kirkkorakennus. Kirkon purkaminen ja uuden ra kentaminen edellyttävät asema kaavan muutosta kaupungilta. Yhteinen kirkkoneuvosto kä sittelee Tikkurilan kirkon tilan netta 12.6. Pauli Juusela
vantaanlauri.fi uutisia ›› Rekolan uusi nimikkolähetti on pappi ja lentäjä ›› Lähetystyöntekijöiden parisuhteesta nousi kohu ›› Asolaan rakennetaan uusi vuokratalo senioreille ›› Tuore e-kirja pohtii lestadiolaisuuden kipukohtia Kannen kuva Jani Laukkanen
3
Tässä ja nyt
Hans von Schantz
Rakennusnaisen keittiövuoro Ludia Afrem, 17, keittiöapulainen: ”Oikeastaan en halunnut kesätöitä, mutta sitten äidin ystävä kertoi tästä työstä ja se kuulosti kivalta. Työskentelen seurakuntakoti Mikaelin keittiössä lasten leirien ajan. Tiskaan ja laitan lautasia oikeille paikoille. Päivät alkavat yhdeksältä ja päättyvät kolmelta tai neljältä. Äidinkieleni on arabia. Opiskelen rakennusalaa Variassa. Vielä on jäljellä kaksi vuotta. Minusta tulee rakennusnainen. Isona haluaisin rakentaa kivoja taloja, isoja omakotitaloja tai kerrostaloja. Kesätyöt kestävät kolme viikkoa. Sitten on lomaa. Aion olla kavereiden kanssa rannalla, jos vain on hyvä ilma.” Saila Keskiaho
Ludia Afrem aloitti kesätyöt 3.6. Seurakunnat työllistävät noin 4000 nuorta tänä kesänä.
4
Väitellään
Vietät paljon aikaa peilin edessä, Johanna Lind! robatiaa, kehonhallintaa ja sit ten on rasvanpolttotreeniä, jo hon kuuluu esimerkiksi juoksua ja kävelyä. Painoilla harjoittelen noin 3–4 kertaa viikossa. Lisäksi vedän työkseni jumppia.
Ulkonäkö on osa tätä lajia. Ryhmäliikunnanohjaaja ja personal trainer Johanna Lind valmistautuu kesän fitness-kisoihin. Fitness-urheilu on elämäntapa.
– Minulle se on, mutta kaikille ei. Jotkut juoksevat maratonejakin ihan vain huvikseen, toisille se on ammattimaista urheilua. Har joittelu määrittää elämääni ja ai kataulujani. Fitness-kisaajalta vaaditaan kovaa itsekuria.
– Kyllä, mutta en koe sitä kur jana tai rajoittavana asiana. Lii kunta on elämäntapani joka ta pauksessa.
Markku Mattila
Harjoittelusi on pelkkää punttien nostelua.
– Ei ole. Se on tosi monipuo lista. Kilpailen fitness-sarjassa, johon kuuluu fysiikkakierros ja vapaaohjelma. Harjoittelen ak
Lajin harrastajat ovat narsisteja, jotka viettävät paljon aikaa peilin edessä itseään ihaillen.
– Peiliin pitää katsoa, kun ana lysoi vartaloaan ja silloin kun harjoittelee koreografioita ja esiintymistä. Ei siinä niinkään itseään ihailla. – Ulkonäkö on osa tätä lajia. Silti väitän, että moni joka ei har rasta lajia, viettää peilin edessä paljon enemmän aikaa.
559€
alk/aikuinen
269€
OMATOIMINEN LENTOMATKA VISBYYN 4 pv, to-su: lähdöt to 4.7.-8.8. 5 pv, su-to: lähdöt su 14.-28.7.
469€ 299€
4 pv alk/aikuinen alle 12 v. lisävuoteessa
– Totta. Kasvuhormonia ei eri ty samalla tavalla kuin miehillä. Lihasten eteen on tehtävä töitä ja harjoittelun ja ruokavalion on oltava kunnossa.
Kisojen alla ruokavalio on tosi tiukka ja pinna kireällä.
– Kauneus on katsojan silmis sä. Olen sitä mieltä, että lihak set saavat erottua, mutta en ha vittele kehonrakentajan massaa.
– Minusta en ole kireä, mut ta puolisoni voi olla toista miel tä. Kaverini tietävät, että juuri ennen kisoja minua ei kannata pyytää juhlimaan tai pizzalle. Silloin ei päähän mahdu muuta kuin kisat.
matkapojat.fi/riemulomat/visby
alk/aikuinen alle 12 v. lisävuoteessa
3 pv, Helsingistä. (laiva/lento) Lähdöt su 30.6.-28.7.
255€ 149€
alk/aikuinen alle 12 v.
– Tekorusketus kuuluu lajiin. Lavalla on kovat valot, lihakset erottuvat paremmin tekoruske tuksen avulla. Meikki on vahva samasta syystä. Ripsienpiden nykset helpottavat arkea.
– Kisakaudella en koske ker makakkuihin, silloin ikään kuin kuoritaan kehosta rasvat päältä. Muuten syön normaalisti. Ker makakkua voi ottaa sukujuhlissa, jos ruokavalio on muuten kun nossa.
KOLMÅRDENIN HOTELLIMATKA 4 pv, Helsingistä. (bussi/laiva) Lähdöt to 27.6.-8.8.
239€ 149€
Fitness-kisaajissa ei ole mitään aitoa. On tekorusketusta, valkaistut hampaat, irtoripset, rakennekynnet…
Naisen on vaikea saada isoja lihaksia.
Lähde koko perheen alle 12 v. lisäv.
– Olen sellainen tennarityttö. Kaikki se blingbling on vain roo li, vaikka on toisaalta kivaa olla joskus tosi naisellinenkin. Aluk si, kun totuttelin kisa-asuun, jo pa siivosin bikineissä ja korko kengissä, mutta verhot kiinni!
Et voi koskea kermakakkuihin edes sukujuhlissa.
LOMALLE VISBYYN PEPPI PITKÄTOSSUN VISBY 5 pv lento/laiva 21.7., 28.7., 4.8. laiva/lento 17.7., 24.7., 31.7.
Viihdyt bikineissä ja korkokengissä.
Lihaksikkaat naiset eivät ole kauniita.
Hanna Antila
Johanna Lind osallistuu fitnesskisaan Roomassa 15.–16.6. ja Miamissa 29.6.
Riemulomalle! PÄIVÄ KOLMÅRDENISSA -RISTEILY 3 pv, lähtö Helsingistä, paluu Turkuun. Lähdöt ma 17.6.-5.8.
109€ 99€
alk/aikuinen alle 12 v.
Riemulomia myös Legolandiin! Katso kaikki Riemulomamme matkapojat.fi/riemulomat
Katso kaikki matkamme ja varaa matkapojat.fi - EI TOIMITUSMAKSUA!
Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö • Alk-hintaa ei kaikilla lähdöillä.
HERÄNNÄISSEURAT La 8.6. klo 15 konsertti ja seurat Paavalinkirkossa, Sammatintie 5. Aholansaari Sinfonietta, Veisuuveljet sekä Johanna Korhonen ja Samuli Korkalainen. Konsertti kuuluu Lähetysjuhlien ohjelmaan. To 13.6. klo 18 Puolimatkan kappelissa, Aholankatu 20, Hyvinkää.
Lestadiolainen
UUSHERÄYS SLS:n lähetysjuhliin kuuluva rinnakkaistilaisuus Siionin matkalauluseurat lauantaina 8.6.2013 klo 15 Fredrikinkatu 61 B. Puhujina Anna-Leena Heikkilä ja Markku Sivonen, säestäjänä Irja Silvola, juontajana Kalevi Silvola.
Piditkö lukemastasi? Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa
www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja. Ilmoitusmarkkkinointi 020 754 2000/vaihde
5
Paula Lehto
Juhlavieraana Ota kantaa!
Liisa Ylitalo sai pukeutumisvinkkejä hääjuhlaan.
Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.
Tapakouluttaja Kaarina Suonperän vinkit häävieraille • Häävieraiden pukeutuminen ei saa koskaan ylittää, mutta ei roimasti alittaakaan morsiusparin pukeutumista. • Valkoinen on varattu morsiamelle, vaikka hän ei valkoisiin pukeutuisikaan. Naisvieraat eivät pukeudu häissä myöskään suruväri mustaan tai huomiota herättävän kirkkaanpunaiseen. • Kirkkohäihin ei sovi mennä liian avonaisessa mekossa. Olkapäiden pitää olla peitetyt kirkossa. • Miehen pukukoodi määrittää naisen pukeutumisen. Jos kutsussa mainitaan tumma puku, se antaa naiselle eniten vaihtoehtoja: hän voi valita leningin, jakkupuvun tai kotelomekon. Iltahäät ovat iltapukutilaisuus. Frakkihäihin pukeudutaan täyspitkään juhlapukuun. • Juhlapukeutumiseen ei kuulu tekniikka, ei kello eikä kännykkä. • Naisvierailla on lupa käyttää hattua kesähäissä. Lotta Numminen
Katso videolta Kaarina Suonperän vinkit hääpukeutumiseen: www. vantaanlauri.fi.
Siunausta ja saippuakuplia Yllätykset kuuluvat hyviin häihin. Avioliittoon vihkiminen ei ole vain kahden ihmisen juhla. – Vihkimisessä syntyy uusia sukulaisuussuhteita. Isistä tu lee appia ja äideistä anoppeja. Avioliitto ikään kuin hyväksy tään vihkitilaisuudessa sosiaa lisesti, Tikkurilan seurakunnan pappi Heikki Leppä sanoo. Samalla vihkiminen on oi keustoimi, suullinen sopimus. Kirkon näkökulmasta tärkeintä on kuitenkin siunauksen pyytä minen liitolle. Maistraatissa solmitun avio liiton siunaaminen ei juuri eroa vihkimisestä. Vain kysymysmuo dot ovat hieman erilaiset. Jos kirkossa taas vietetään rukoushetki rekisteröidyn pari suhteen puolesta, kysymysten li säksi ero näkyy siinä, ettei sor muksia vaihdeta. – Rukoushetkeä varten ei ole varsinaista kaavaa, mutta siitä voidaan tehdä tyylikäs tilaisuus, jossa tärkeintä on kiitos omas ta kumppanista, Leppä toteaa. Vaikka vihittävät puolisot eivät olisikaan menossa ensimmäistä kertaa naimisiin, se ei näy vihki kaavassa tai juhlan etiketissä. – Ainoastaan vihkipuheessa se
näkyy. Silloin ei voi oikein enää hehkuttaa nuorta onnea. Istumajärjestys jakaa häävie raat kirkon käytävän molemmin puolin. Ovelta katsoen vasem malle puolelle asettuvat mor siamen perhe ja ystävät, oike alle puolelle sulhasen läheiset. Eturivi on vanhemmille ja sisa ruksille. Edes vihkiparin vanhempien ero ei vaikuta istumajärjestyk seen. – Parhaassa tapauksessa van hemmat ovat puheväleissä ja tu levat häihin uuden kumppaninsa kanssa. Pahimmillaan toinen pii lottelee urkuparvella toimituk sen ajan, Leppä sanoo. – Nykyään on aika yleistä, että pariskunnalla on jo lapsia. Hei dänkin paikkansa on eturivissä. Lapsivieraiden käyttäytymi sestä ei vanhempien kannata stressata. Lapsen on parasta an taa liikkua ja tutkia kirkkoa kai kessa rauhassa. – Juoksenteleva lapsi häirit see paljon vähemmän kuin sylis tä pois pyrkivä ja rääkyvä lapsi. Valokuvauksesta Lepällä on
selkeä näkemys: vain valokuvaa ja tai yksi vieraista kuvaa. – Muut kamerat häiritsevät ja kuvat ovat yleensä huonoja. Niissä näkyy vain edellä istu vien selkiä. Leppä myös ohjeistaa kuvaa jaa pysymään alttarikaiteen ul kopuolella ja mielellään ovelta katsoen vasemmalla puolella. Niin morsian pääsee etualalle. Riisin heittäminen kirkon pi halla on vähentynyt puhtaa napitosyistä. Riisi myös tur vottaa helposti lintujen mahat. Saippuakuplien puhaltaminen sen sijaan ei vahingoita ketään. Heikki Lepän mielestä täydel lisiin häihin kuuluu aina yllätys momentti. – Jos kaikki on tarkkaan kä sikirjoitettua, jokin kutkuttava elementti jää pois. Vieraita varmasti lohduttaa kokeneen vihkipapin ajatus. – Jos häissä tapahtuu jo kin kämmi, siihen voi suhtau tua niin, että tuleepahan jotain muisteltavaa. Muuta perussään töä ei ole kuin tämä: jos et tie dä, mitä tehdä, älä tee yhtään mitään. Sitä paitsi vihkiparin ja läheisten tehtävä on juhlia, ei miettiä etikettiä. Saila Keskiaho
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 1150 vuotta siitä, kun Konstantinos eli Kyrillos ja Metodios lähetettiin nykyisen Tšekin tasavallan ja Slovakian alueelle lähetystyöhön. Matka on vaikuttanut koko itäisen Euroopan identiteetin muodostumiseen. Kun prinssi Rastislav, Suur-Määrin eli nykyisen Tšekin tasavallan ja Slovakian alueen hallitsija, pyysi noin vuonna 863 Itä-Rooman eli Bysantin keisari Mikael III:lta lähetyssaarnaajia opettamaan ihmisille kristinuskoa heidän omalla kielellään, lähetettiin matkaan Metodios ja hänen veljensä Kyrillos. He puhuivat äidinkielinään kreikkaa ja paikallista slaavin kieltä ja loivat glagoliittisen kirjaimiston, josta myöhemmin kehittyivät kyrilliset aakkoset. Heidän työnsä teki mahdolliseksi Raamatun kääntämisen slaavilaisille kielille. Veljesten tehtävällä oli myös poliittinen ulottuvuus, kristinuskoa kun käytettiin vielä silloin – ja joskus nykyäänkin – politiikan välineenä. Kun hallitsija halusi laajentaa valtakuntaansa, hän lähetti ensin lähetyssaarnaajia, jotka valmistivat maata poliittista väliintuloa tai sotilaallista liittämistä varten. Veljekset olivat myös tiedemiehiä, jotka halusivat jakaa tietoa ja kääntää Raamattua. He tekivät omalla kielellä lukemisen ja kirjoittamisen mahdolliseksi – ajatus, joka hyväksyttiin Länsi- ja Pohjois-Euroopassa vasta 1500-luvulla. Tänä vuonna Slovakiassa juhlitaan sen 1150-vuotispäivää, kun pyhät veljekset lähetettiin nykyisen Unionimme alueelle. Slovakia on laskemassa liikkeelle kahden euron juhlakolikon, joka juhlistaa tätä merkkipäivää. Eurokolikot ovat mitä kekseliäin keino kertoa niin Euroopan identiteetistä ja historiasta. Tarkista siis taskusi. Onko siellä jo pala eurooppalaista historiaa? Mitro Repo Euroopan parlamentin jäsen S&D-ryhmä
Vantaan kaupunginvaltuustolla on valtaisat säästöpaineet. Viime budjettikokouksessa päätettiin leikata kaikilta toimialoilta. Toivottavasti sama ei toistu. Olen työskennellyt opettajan sijaisena pääradan varren kouluissa Helsingissä ja Vantaalla. Kaupunkien välillä on valtavia eroja, varsinkin resursseissa. Helsingissä positiivinen diskriminaatio tuo vuokraasuntovaltaisen alueen koululle lisärahaa. Luokilla on lähes joka päivä jakotunteja sekä enemmän erityisopettajan ja avustajan apua kuin Vantaalla. Helsingissä myös oppituntien määrä viikossa on suurempi. Vantaalla on opetusministeriöstä saatuja satunnaisia avustuksia, mutta niitä ei käytetä yhtä tehokkaasti kuin Helsingissä. Helsingissä oppilaat tuntuvat voivan paremmin ja työrauha säilyy kun ryhmät eivät ole liian suuria. Hyvin toimivaa koulua eivät takaa pelkät resurssit, vaan sellaisessa on aina hyvä rehtori ja motivoituneet opettajat. Vantaalla leikattiin viime budjetissa kouluista rajusti, esimerkiksi alkuopetuksen oppitunteja vähennettiin. Myös päivähoidosta leikattiin liikaa. Kaikkein pahiten vaikuttavat leikkaukset tehtiin lastensuojelussa. Nyt ei ole varaa leikata resursseja enää yhtään. Onneksi on vielä seurakuntien kerhot ja perhetyö. Vantaalla on pätevät ja motivoituneet opettajat, mutta pelkään pahoin, että jos koulujen ja päiväkotien elämää vielä kurjistetaan, opettajat siirtyvät inhimillisempiin olosuhteisiin. Viisas kaupunki, kuten seurakuntakin, jättäisi lapset säästöjen ulkopuolelle. Sini Alén
Kiitokset osaaville lääkäreille ja hoitajille Peijaksen sairaalassa, Syöpätautien klinikalla Meilahdessa ja Tikkurilassa psykiatrian kuntoutuspoliklinikalla. Hoidot ovat pysäyttäneet syövän etenemisen ja helpottaneet paljon psyykkisen sairauteni oireita. Kristiina Isosaari
6
Paluu j Sandra Valtonen ei aikonut seurustella vakavasti, tulla äidiksi eikä palata Vantaalle. Nyt hän asuu perheensä kanssa rintamamiestalossa Asolassa. teksti Soili Pohjalainen kuva Jani Laukkanen
S
andra Valtonen, 34, nukuttaa seit semänkuista Maxpoikaa punaisen rintamamiestalon rappusilla. Ollaan Asolassa, kivenheiton päässä sii tä talosta, jossa hän asui lapsena äitinsä ja isomummonsa kanssa. Sandra syntyi Vallilassa ja vietti lapsuutensa ja nuoruuten sa Itä-Vantaalla. Sen jälkeen hän asui neljä vuotta Guernseyn saa rella Englannin kanaalissa, työs kenteli sairaalassa ja asui asun tolassa muiden hoitajien kanssa. Suomeen palattuaan Sandra muutti omaan yksiöön Kalli oon. Se tuntui unelmien kodil ta, hän nautti yksiön sijainnista ja omasta rauhasta. Vaikka lukui sat kenkäparit tarvitsivat lisäti laa, hän ei aikonut vaihtaa kotia. Sandra oli valmis asumaan Fleminginkadulla vaikka lop puelämänsä, ainoastaan Tork kelinmäelle muuttamista hän olisi saattanut harkita. Muutto Vantaalle tuntui mahdottomal ta ajatukselta. – Se oli vain yksi monista asi oista, joita minun ei koskaan pi tänyt tehdä, Sandra toteaa.
Vantaalle jumiutuneet Rintamamiestalossa remontti on vielä kesken, vaikka paljon on tehty. On laitettu uutta lattiaa, maalattu yläkertaan vievät por taat ja vaihdettu keittiöön val koiset kaapit. Kotia on sisustet tu nuorenparin maun mukaisek si. Eteistä koristavat vielä appi vanhemmilta jääneet naulakko ja kattovalaisin. Vuonna 2007 Sandra tapasi Raimon. Parin vuoden ajan he olivat vain kavereita, soittelivat ja tapailivat toisiaan silloin täl löin. Vakavassa parisuhteessa elä minen ja perheen perustaminen eivät kuuluneet Sandran suunni telmiin. Hän halusi olla itsenäi nen ja omillaan toimeen tuleva. Jos joku tyyppi oli kuvioissa mu kana, se oli bonusta.
Sitten Sandra huomasi ole vansa päättömästi rakastunut. Tuttavuus Raimon kanssa al koi kypsyä rakkaudeksi, mutta Sandra vannoi, ettei kyse ollut seurustelusta. Hän alkoi viettää yhä enem män aikaa Raimon luona Tik kurilassa. Kaverit kiusoitteli vat, että eiköhän Sandran oli si aika muuttaa takaisin Van taalle. Sitä hän ei aikonut teh dä. Raimo sen sijaan sai luvan muuttaa Sandran luokse vuo den 2011 alussa. Sandra ei ymmärtänyt Van taalle jymähtäneitä tuttujaan, sillä hänen elämäntyylinsä oli niin erilainen. Hän viihtyi kau pungin vilinässä. Elämäntapa, jossa saadaan lapsia, ostetaan auto ja ajetaan viikonloppuisin Jumboon ostoksille, tuntui vie raalta. – Se ei ollut halveksuntaa, en vain voinut käsittää sitä. Nyt asun itse Vantaalla ja huomaan ajattelevani, että tuossahan on Koivukylän Citymarket, mitä muuta ihminen tarvitsee, Sand ra sanoo ja nauraa. – Ne kerrat, jolloin olen käy nyt Helsingissä Maxin syntymän jälkeen, ovat laskettavissa yhden käden sormilla.
Kaikki eli läheiset Talvella 2012 Sandra käveli Aso lassa ja mietti, mitä hänen elä mälleen oli tapahtumassa. Sand ra ja Raimo etsivät isompaa ko tia ja olivat muuttaneet väliai kaisesti Raimon vanhempien luo Vantaalle. Näin siksi, että San dran asunto oli myyty ja he ha lusivat välttää kahden asunnon loukun. Isompi koti oli tarpeen, sillä Sandra oli raskaana. Hän oli ar vellut, ettei ehkä koskaan voisi tulla raskaaksi tai että raskaak situlo veisi monta vuotta, mutta kaikki kävi nopeasti. Max sai al kunsa muutaman päivän sisällä ehkäisyn poisjättämisen jälkeen. Sandra ja Raimo kävivät kat somassa asuntoja, myös yhtä
7 Kuinka vantaalainen?
omakotitaloa Asolassa. Melko pian Raimon vanhemmat eh dottivat, että nuoripari ostaisi heidän talonsa. Hetken miet timisen jälkeen se tuntui San drasta ja Raimosta hyvältä rat kaisulta. Maxin synnyttyä pa ri avioitui. Työntäessään vauvanvaunuja lapsuudenmaisemissaan Sand ralle nousee mieleen muistoja ja ihmisiä lapsuudesta. Hän on tyytyväinen siihen, että vaikka hän muutti äitinsä kanssa usein, koulua tarvitsi vaihtaa vain ker ran. – Asuimme muun muassa Ha vukoskella. Alueella oli huonon lähiön maine, mutta minulla on sieltä hyviä muistoja. Siellä oli paljon lapsia, aina oli kavereita
ja keksimme yhdessä kivaa te kemistä. Täällä on kaikki lähellä. Niin Sandra ajatteli Kalliossa asues saan ja niin hän ajattelee nyt. Kalliossa ”kaikki” merkitsi par haita kauppoja, baareja ja kau pungin vilskettä. Asolassa ”kaik ki” ovat lähisuku ja ystävät. – Kärryttelemme Maxin kans sa usein isovanhempieni luo kahville. Tärkeät ihmiset ovat suurin syy viihtymiseeni täällä, Sandra sanoo. Hän ei vanno, että asuu lop puelämänsä Asolassa, muttei myöskään lupaa muuttaa siel tä pois. – Olen oppinut olemaan suun nittelematta liikaa ja katsomaan, mitä elämä tuo tullessaan. T
Vantaalle tullaan läheltä ja kaukaa Vantaa on lähes aina ollut muuttovoittoaluetta. Erityisen paljon Vantaalle on muutettu 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tyypillinen Vantaalle tulija on Helsingistä tai muualta Suomesta lähtevä 19–35-vuotias. Viime vuonna Vantaalle muuttaneesta noin 16 000:sta yli 6 400 tuli Helsingistä. – Kiertoliike on tyypillistä pääkaupunkiseudulla. Ensin muutetaan Helsinkiin, kun itsenäistytään. Sitten tulee perhettä ja etsitään enemmän tilaa edullisemmalla hinnalla ja ehkä rauhallisempaa ympäristöä. Silloin tullaan Vantaalle tai lähdetään suoraan kehyskuntiin. Myös Helsinkiin muutto on lisääntynyt, kun vanhemmat ihmiset hakeutuvat takaisin esimerkiksi palvelujen äärelle, tietopalvelupäällikkö Hannu Kyttälä Vantaan kaupungilta kuvaa. Viime vuosina muuttovoittoa on tullut myös ulkomailta. – Tämä on yleinen trendi koko pääkaupunkiseudulla, Kyttälä kertoo. Vantaalle saapui vuonna 2012 noin 4 400 äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia puhuvaa, mikä on 28 prosenttia uusista kaupunkilaisista. Heitä tuli suurin piirtein yhtä paljon Helsingistä ja Espoosta (lähes 1 800 henkeä) sekä suoraan ulkomailta (lähes 1 700 henkeä). Vantaalta lähtijä puolestaan on Kyttälän mukaan vähän vanhempi, yli 40-vuotias, joka muut-
taa Helsinkiin tai kehyskuntaan. Pääkaupunkiin Vantaalta muutti vuonna 2012 lähes 5 700 henkeä. Kehyskuntiin suuntasi lähes 3 000 entistä vantaalaista. Sama kiertoliike näkyy ihmisten muuttamisessa, olipa äidinkieli mikä hyvänsä. Muuttamista selittävät perhe tai perheettömyys, työnsaantimahdollisuudet ja asumisen hintataso. – Muuttoliike aaltoilee jatkuvasti esimerkiksi taloudellisten suhdanteiden mukaan. Pääkaupunkiseudulla Espoo ja Helsinki kulkevat yleensä lähes samassa rytmissä, Vantaa jostain syystä hieman jäljessä niistä. Uusista vantaalaisista monella on varsin matala koulutustaso. Vuonna 2012 kaupunkiin muuttaneista 40 prosenttia oli käynyt enintään perusasteen koulutuksen ja toinen lähes 40 prosenttia keskiasteen. Kyttälän mukaan yksi selitys ovat ulkomailta muuttajat, joista 98 prosenttia on joko käynyt enintään perusasteen koulutuksen tai tiedot heidän koulutuksestaan ovat puutteelliset tai puuttuvat kokonaan. Vantaa on myös tärkeä opiskelupaikkakunta, jolloin opiskelemaan tuleville ei vielä ole ehtinyt kertyä koulutusta. – Kokonaismuutossa korkeakoulutettujen osuus on kuitenkin kasvanut Vantaalla vähitellen. Tällaiset muuttajaryhmät vaihtelevat paljon yleisen taloudellisen tilanteen mukaan, Kyttälä sanoo. Katriina Harviainen
Saara Vuorjoki
juurille
Sari Åberg, 43, harrastaa burleskia
70 % itävantaalainen
70 % itävantaalainen Olen asunut koko ikäni Itä-Vantaalla. Syntyessäni asuimme Rekolassa. Sain neljävuotiaana pikkusiskon. Rekolan-kodista muutimme Koivukylään. Mummola Rekolassa oli minulle tärkeä paikka. Kotoa muutin ex-mieheni kanssa Malminiittyyn, sieltä Kolohonkaan, Mikkolaan, Leppäkorpeen, hetkeksi Havukoskelle ja sitten omakotitaloon Vierumäkeen. Erosimme 3,5 vuotta sitten. Esikoispoikani on jo aikuinen, nuorempi poika teini-ikäinen. Asun Vantaalla, mutta haaveilen muutosta Helsinkiin.
30 % helsinkiläinen
30 % helsinkiläinen Tapasin pari vuotta sitten miesystäväni, joka asuu Kalliossa. Kun näin lehdessä ilmoituksen burleskitanssin kurssista, hän kannusti minua osallistumaan ja maksoi ensimmäisen kurssin. Burleskiharrastus vie minua Helsinkiin. Lapsena olin poikatyttö. Pidin päässäni lippistä, leikin autoilla ja aseilla. Burleskin myötä olen alkanut pukeutua entistä naisellisemmin. Lajissa on lupa iloita ja hyväksyä oma kehonsa ja sen kurvit. Soili Pohjalainen
Kysyn vaan
Paljonko kesätyöseteleitä on haettu? Vantaan kaupunki tukee nuorten työllistämistä 300 euron arvoisilla kesätyöseteleillä. Kuinka monta seteliä on anottu, Vantaan työllisyyspalvelujen koordinaattori Kari Ahlström?
– Kesäkuun alkuun mennessä niitä on haettu 156 nuorelle. Seteleitä on men nyt enemmän kuin viime vuonna, jolloin myönnettiin 93 seteliä. – Seteleitä voi hakea kesäkuun loppuun asti. Jos nuorella on vihiä työpaikasta, ke hottaisin rohkeasti hakemaan. Miten nuoren ja työnantajan kannattaa toimia?
– Ensin nuori hakee työpaikkaa. Hän kertoo, että työantaja voi tietyin ehdoin saada kaupungilta tukea. Sitten työnan taja täyttää hakulomakkeen, johon kau punki vastaa kirjallisesti. Tuki tilitetään työnantajalle, kun nuori on saanut pal kan. Lisätietoa saa osoitteesta www.van taa.fi/kesatyoseteli. Millaisia ehtoja olette asettaneet?
– Palkan on oltava vähintään 450 eu roa, mutta työnantaja voi maksaa enem
mänkin. Työn on kestettävä kaksi viik koa. Kaikkia työpäiviä ei tarvitse tehdä peräkkäin. – Kesäseteli on tarkoitettu vuosina 1995–1998 syntyneille vantaalaisnuoril le. Myös työpaikan tulee sijaita Vantaalla. Onko nuorten vaikea saada kesätöitä Vantaalla?
– Palautteen mukaan työnsaanti on vaikeaa. Se on hankalaa kaikille ja erityi sesti nuorille, joilla ei ole työkokemus ta. Uskon, että monissa työpaikoissa su kulaisuus- ja ystävyyssuhteet näyttelevät isoa roolia. – Mielestäni on tärkeää, että nuori pää see työelämään aikaisessa vaiheessa. Se antaa tuntumaa siitä, mitä on olla työs sä. Se aktivoi nuoria ja voi ehkäistä syr jäytymistä. Millaisiin töihin nuoria otetaan?
– Työt ovat erilaisia aputehtäviä. Nuo ria on toiminut esimerkiksi myyntiassis tentteina kaupoissa, toimistoapulaisina, juoksupoikina, leiriohjaajina ja liikunta ohjaajina. Noora Melaanvuo
8
Maailmaa paran Lähetystyö on tehokasta. Mutta miksi sitä tehdään? TEKSTI KAISA HALONEN kuva Ari Vitikainen / Suomen Lähetysseura
L
ähetystyö on viime aikoina ollut kuu ma puheenaihe. Ensin kiisteltiin siitä, millä perus teilla lähetysjär jestöjä tuetaan, sen jälkeen sii tä, pitäisikö lähetystyö lopettaa kokonaan. Nyt annetaan puolus tukselle puheenvuoro.
Pitäisikö lähetystyö lopettaa? – Kysymys siitä, tarvitaanko lä hetystyötä, on yhtä absurdi kuin se, että kysyisi, tarvitaanko kirk koa. Lähetystyö ei ole mitään muuta kuin ulkomailla tehtävää kirkon työtä. Jos kirkko Suomes sa julistaa ja palvelee, samalla lailla se toimii myös ulkomail la, sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Maria Immonen. – Jos vaaditaan lähetystyön lopettamista vedoten siihen, että kehitysyhteistyö riittää, voidaan ihan yhtä hyvin vaa tia kirkonkin lopettamista. On han meillä jo sosiaalitoimistot ja koululaitos. Lähetystyö-termistä Immo nen luopuisi mielellään, sillä sii hen liittyy paljon ennakkoluulo ja ja väärinkäsityksiä. Lisäksi jot kut toimivat yhä epäeettisesti lä hetystyön nimissä. – Meille olisi totaalisen vie rasta lyödä ihmisiä Raamatulla päähän tai käännyttää apua ha kevia, vaikka jotkut ehkä toimi vatkin niin ja kutsuvat sitä lähe tystyöksi. Me kutsuisimme sitä hengelliseksi väkivallaksi. Lähetystyön sijasta Immonen puhuisi yksinkertaisesti kirkon työstä.
Mitä vaikutusta lähetystyöllä on? Suomen Lähetysseuran ulko maantyö alkoi Ambomaalta, ny kyisen Namibian alueelta vuon na 1870. Sinne suomalaisen lä hetystyön uranuurtaja Martti Rautanen perusti lähetysase man, jolla toimi myös koulu ja klinikka. Edelleenkin Lähetys seuralla on Namibiassa työn tekijöitä. Siksi Immonen ottaa mielellään Namibian esimer kiksi, kun häneltä kysytään, mi tä hyvää lähetystyö on kehitys
maiden ihmisille tuonut. – Nykyisin Namibiassa lähes kaikki ovat kristittyjä. Namibi an valtio on yksi Afrikan menes tystarinoista ja vakaimmista yh teiskunnista. Siellä on toimiva monipuoluedemokratia. Kaikki pääsevät kouluun ja saavat ter veyspalveluita ja tarpeeksi ruo kaa. Talous kasvaa ja tasa-arvo on niin pitkällä, että myös nai set voivat edetä yhteiskunnas sa ja esimerkiksi vammaisista huolehditaan, Maria Immonen luettelee. Toisinkin olisi voinut käydä: Etelä-Afrikassa kansakunta ja kaantui kahtia, Angolassa ko ko valtio romahti. Immonen ar vioi, että ilman Lähetysseuran työtä ja luterilaista kirkkoa niin olisi saattanut tapahtua Nami biassakin. Lähetystyöntekijöillä oli Im mosen mukaan merkittävä roo li myös Namibian itsenäisyys sodan aikana, kun maa erkaan tui Etelä-Afrikan apartheid-hal linnosta. – He asettuivat selkeästi sor rettujen ja vainottujen mustien afrikkalaisten puolelle. Sitä ei kukaan namibialainen unohda.
Miksi järjestöt tekevät kehitysyhteistyötä? Ulkoasiainministeriö on tuke nut Lähetysseuran kehitysyh teistyöhankkeita 1970-luvulta alkaen. Nykyään ulkoministe riön tuki muodostaa vajaan nel jäsosan Lähetysseuran tuloista – viime vuonna se oli 7,78 mil joonaa euroa. Lähetysseuran kehitysyhteis työhankkeet tavoittavat vuosit tain vähintään 1,5 miljoonaa ää rimmäisen köyhissä olosuhteis sa elävää ihmistä. – Hakeudumme aina niiden kaikkein heikoimpien ja syrji tyimpien ihmisryhmien luo, jon ne kukaan muu ei halua mennä, Maria Immonen kertoo. Immosen mukaan kehitysyh teistyö on samalla lailla lähetys työtä kuin julistus- ja seurakun tatyökin – ja on ollut alusta as ti, vaikka sitä ei Martti Rautasen aikoina kehitysyhteistyöksi kut suttukaan. – Kirkko, joka vain puhuu, ei ole kirkko. Köyhimpien auttami
nen ja ihmisarvoisen elämän tar joaminen kaikille kuuluu kristil liseen identiteettiin. Joskus pelkällä puheellakin on vaikutusta. Immonen sanoo, et tä kristinuskon sanoma kaikki en ihmisten tasa-arvosta voi olla sorretuille tajunnanräjäyttävä. – Nepalin hindulaisille kas ti määrittelee koko elämän. Jos joku sanoo kadunlakaisijalle, et tä jokainen on yhtä tärkeä ja Ju malalle arvokas ja sinä olet yhtä hyvä kuin rikas naapurisi, se on mullistavaa.
Millainen työ on tehokkainta? – Kehitysprojekteissa pieni ja hi das on kaunista, sanoo käytän nöllisen teologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yli opistosta. Hänen mielestään lähetys järjestöjen vahvuus on se, että ne tekevät pitkäjänteistä työtä ruohonjuuritasolla paikallisten kirkkojen rinnalla. – On tärkeää, että kehitystyö tä tekevät ihmiset osaavat pai kallista kieltä ja tuntevat kult tuurin. Nopeat ja isolla rahal la yhteisön ulkopuolelta tehdyt hankkeet eivät ole niin vaikut tavia. Vähäkangas huomauttaa, et tä muutos voi olla kiinni yllät tävän pienistä asioista. Jos äi ti saa pienlainan avulla hankit tua muutaman kanan, hän pys tyy kananmunia myymällä ra hoittamaan tyttäriensä koulun käynnin. – Kehittyvien maiden miljoo nat pikkukoululaiset ovat avain asemassa. Koulutus antaa itse tuntoa, mahdollisuuksia ja toi voa. Kun on toivoa, on syy pitää huolta itsestään. Se on ratkaise vaa esimerkiksi aidsin pysäyttä miseksi, Vähäkangas sanoo. Tyttöjen koulunkäynti on hä nen mielestään hyvä esimerk ki kehitysyhteistyön tuloksista. – Vieläkin joissakin Aasian maissa joudutaan perustele maan vanhemmille, miksi tyt töjä pitäisi kouluttaa. Tansani assa, jossa protestanttista lä hetystyötä on tehty toistasataa vuotta, harva enää kyseenalais taa tyttöjen koulutuksen merki tystä. Päinvastoin: vanhemmat
ajattelevat koulutettujen tyttö jen olevan vanhuudenturva. Ny kyisin Tansaniassa on yläasteella yhtä paljon tyttöjä kuin poikia.
Miksei aidsia saada aisoihin? Auli Vähäkangas on tutkinut muun muassa hiv/aidsia suku puolen, häpeän ja sosiaalisen tuen näkökulmasta. Hän ker too, että erilaiset aidsprojektit ovat tuoneet Afrikkaan paljon rahaa, mutta varsinkin nopeat kampanjat ovat osoittautuneet tuloksettomiksi. – Käyttäytymisen ja asentei den muuttaminen vaatii pitkä jänteistä rinnalla kulkemista ja kulttuurien tuntemusta. Enää ei ole kyse siitä, etteivät ihmiset tietäisi, miten aids leviää, vaan asenteista, toiminnasta ja mo raalisista ratkaisuista. – Aidstyössä on keskitytty toistakymmentä vuotta pääasi assa naisiin, mutta se on osoit tautunut riittämättömäksi. Mo nissa maissa mies tekee pää tökset seksuaaliterveyden ky symyksissä. Miehiä ei voi siis ohittaa, vaan heidät täytyy saa da tuntemaan vastuuta puolisos ta ja lapsista. Aidsista Afrikassa ei Vähäkan kaan mukaan voi puhua pelkkä nä sairautena. On kyse myös miljoonien ihmisten köyhyy destä, koulutuksen puutteesta ja sosiaalisista ongelmista, joita kaupungistuminen on lisännyt. – Siihen nähden Afrikan aids luvut ovat yllättävän pieniä.
Kenen ehdoilla toimitaan? Auli Vähäkangas on myös pap pi ja ollut kymmenkunta vuotta lähetystyössä Tansaniassa. Hän on seurannut pääkaupunkiseu dulla käytyä kädenvääntöä lä hetysmäärärahojen jaosta siksi kin, että hän oli aikoinaan Van taankosken seurakunnan nimik kolähetti. – Seurakunnat voivat kyllä Suomessa päättää linjauksis taan ja antaa tukensa lähetysjär jestöille niiden mukaan. Itsenäi sillä kolmannen maailman kir koilla täytyy kuitenkin olla mah dollisuus tehdä omat päätöksen sä, eikä niitä voi rahalla painos taa esimerkiksi naispappeus- tai homokysymyksissä. Mutta täs säkin korostaisin koulutuksen ja asennekasvatuksen merkitystä. Vähäkangas lisää, ettei kysy mys seksuaalivähemmistöjen asemasta ole afrikkalaisille kir
koille päivänpolttava asia. – Kirkoilla on suuria talous vaikeuksia. Suomessa puhutaan siitä, että kirkko joutuu leikkaa maan menoja, mutta Afrikassa jotkut kirkot saattavat joutua pudottamaan budjettinsa puo leen edellisvuotisesta. – Toinen kaikkeen vaikuttava tekijä on aids. Joillakin alueilla kuolleisuus on niin suurta, että pappien kaikki aika menee hau tajaisissa. Kuolema, kärsimys ja sairaus ovat koko ajan läsnä.
Tuhoaako lähetystyö alkuperäiskulttuureja? Lähetystyötä on usein syytetty kulttuuri-imperialismista. Syy töksiin vastatakseen Maria Im monen palaa Martti Rautaseen. Rautanen oli lähetyssaarnaajan työnsä ohessa myös muun mu assa kansatieteilijä ja raama tunkääntäjä, joka pyrki säilyttä mään paikallista kulttuuria ja ke hitti ndongan kirjakieltä. – Edelleen Lähetysseuralla on hankkeita, joissa pyritään takaa maan vähemmistöryhmien lap sille mahdollisuus käydä kak si ensimmäistä luokkaa koulua omalla äidinkielellään, Immo nen muistuttaa. – Sitä paitsi on harhaluulo, että ennen lähetystyötä kaikki oli hyvin. Kaikki, mikä on alku peräiskulttuuria, ei ole elämää kannattelevaa eikä pyhää. Mitä hyvää on esimerkiksi siinä, että vastasyntyneet tyttölapset hylä tään kuolemaan? Jokaista kult tuuria on arvioitava ihmisoi keuksien näkökulmasta. T
9
ntamassa ”Koulutus antaa itsetuntoa, mahdollisuuksia ja toivoa. Kun on toivoa, on syy pitää huolta itsestään.”
Tyttöjen koulutus on yksi kehityksen avaintekijöistä. Tämä hmong-heimoon kuuluva tyttö käy koulua Huai Hokissa Laosissa.
10
Taivaspaikka Pyhäpäivä
9.6.
Kirkoissa saarnataan siitä, miten Jumala kutsuu ihmisiä.
”Korkeudestaan hän ojensi kätensä ja tarttui minuun, hän veti minut ylös syvistä vesistä.” (Psalmit 18:17)
Huokaa rukous Matti Pikkujämsä
Miltä tuntuisi olla puu? Pysähdy vanhan puun kohdalle ja tunne sen välittämä siunaus. Nousen ystäväni kanssa tun turipuron vartta jokilaaksosta ylös. Keväisen puron solina rau hoittaa mielen. Järripeipon kirah dukset kuuluvat jostakin läheltä. Naavoittuneet puut reunustavat polkua. Askel hidastuu itsestään. Jykevä, kilpikaarnainen, yli sy lin paksuinen ikipetäjä vangitsee katseen. Pitää laskea kantamuk set maahan. Vaikenemme ja lä hestymme sitä hiljaa. Molem pien kädet tarvitaan sen sylei lyyn. Seisomme sitä vasten. Tun nemme ikiaikaisen voiman: yh teyden maahan, veteen, ilmaan ja auringonvaloon. Tunnem me rauhan, siunauksen ja oman pienuutemme monisatavuotisen puun rinnalla. Mielenpohjalta nousee myös suru ja huoli siitä, kuinka kau an vielä on mahdollista kulkea tällaisessa ikimetsässä. Muistan Vanhan testamentin profeetta Jesajan sanat Herran voidellus ta, joka tuo ilosanoman kaikil le oikeutta ja rauhaa ikävöivil le ja kaikille murheellisille. Hän sanoi heitä vanhurskauden tam miksi. Hänkin haki lohtua ikiai kaisilta puilta.
Puut tyynnyttävät ja tuovat lohtua. Ikiaikainen metsä tuo lu pauksen Herrasta, joka on läs nä kaikkialla, niin taivaassa kuin maassa. Onnellisia ovat ne, jotka vielä voivat sanoa, että metsä on kirk komme. Onnellisia ovat ne, jot ka vielä muistavat pyhät puunsa eivätkä kaada niitä kaikkia tuo tannon rattaisiin. Aina kun on mahdollista, etsiy dy läheiseen puistoon tai sinul le rakkaaseen metsään ja kuun tele sen puhetta. Kulje rauhas sa, kuuntele askeleitasi ja tunne maa jalkojesi alla. Kiitä joka as keleesta, jonka vielä saat kulkea. Tunne, miten kaikki ympärilläsi huokaa Luojansa puoleen. Pysähdy vanhan puun kohdal le. Se on elänyt paljon kauem min kuin sinä. Mitä kaikkea se on nähnyt? Keille kaikille se on an tanut suojan ja turvapaikan? Mi tä myrskyjä se on kokenut, mis sä tuulissa taipunut? Montako auringonnousua se on nähnyt? Mitä salaisuuksia se kantaa run gossaan? Tunne puun voima, rauha ja
juurevuus. Miltä tuntuisi ol la puu? Siunaa sitä mielessäsi ja tunne sen välittämä siunaus. Jokainen puu muistuttaa sinua myös ristinpuusta, elämänpuus ta, joka salaisuutenaan kantaa maan ja paratiisin yhteyttä. Lauri Maarala
”Onnellisia ovat ne, jotka vielä voivat sanoa, että metsä on kirkkomme.”
Vartin retriitti
Muutimme Oulusta Turkuun, kun olin 11-vuotias. Kulttuurishokki oli valtava, kun varsinaissuomalainen pätkitty puhe kohtasi oman murteeni leveyden. Muistan hyvin, kun muuton jälkeisenä viikonloppuna menin hakemaan naapuritalon poikaa pihapeleihin. Kysyin:” Alakko nää mua?” Vastaukseksi sain lautasen kokoiset silmät ja auki loksahtaneen leuan. Lopulta kaveri paiskasi oven edestäni kiinni. Kotoutuminen ei muutenkaan mennyt aivan nappiin. Kun koulu alkoi elokuussa, vietin synttäreitä jo parin viikon jälkeen. Äidin kanssa päätettiin, että parhaiten uusiin koulukavereihin tutustuu, kun kutsuu koko luokan synttäreille. Niinpä väsäilimme jalkapalloaiheiset kutsukortit. Uusi kotimme sijaitsi noin kymmenen kilometrin päässä Turun keskustasta. Olin raapustanut
kutsukorttiin, että bussi synttäreille lähtee torilta puoli tuntia ennen juhlia. Kun ilmapallot oli puhallettu ja kakku koristeltu, lähdimme äidin kanssa vieraita vastaan. Pysäkille päästyämme näimme bussin kaartavan mutkan takaa. Vilkutin innosta puhkuen kuskille pysähtymisen merkiksi. Linja-auto pysähtyi, etuovi avautui ja kurkistin varovasti sisälle. Ei ristin sielua. Ei kerta kaikkiaan ketään. Jokin äidin sisällä läikähti. Hän nappasi kädestäni kiinni ja kehotti olemaan välittämättä. Äiti kiikutti minut kotiin ja soitti muutaman puhelun. Kohta soi ovikello. Äidin uuden työkaverin perhe tuli kylään. Heillä oli ikäiseni jalkapalloileva poika. Niistä syntymäpäivistä alkoi muuten kaikki nämä vuodet kestänyt ihmissuhde. Minun paras ystäväni. Mikko Salmi
Lotta Numminen
Ikimuistoinen syntymäpäivä
Musiikkia
Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi on paikalla ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys Länsimäen kirkolla tiistaisin klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan. Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Rukousryhmä pe 7.6. klo 18 kap pelissa. Cityriparin konfirmaatiomessu la 8.6. klo 11. Vesa Häkkinen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Messu kolmessa vartissa su 9.6 klo 10. Vesa Häkkinen, Juha Paukkeri. Messuun tulijat ehtivät klo 10.45 lähtevään bussikuljetukseen Lähe tysjuhlien messuun Messukeskuk seen. Ks. Muualla. Verenluovutus ma 10.6. klo 14–19. Suomen Punainen Risti. ■■ Perhekerho ti 11.6 klo 9–12. Kesäraamattupiiri ti 11.6. klo 18— 20. Mukana Harri Nurminen. ■■ Kesäperhekerho to 13.6. klo 9–11.30 kirkon yläkerrassa. Tarjol la lounas. Kesäkahvit to klo 13–14.30 kirkon seurakuntasalissa. Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Bethel World Wide Evangelical Mi nistry su klo 13–16. Kesäkahvit ti 4.6. klo 13–14.30. Messua ei ole su 9.6. Bussikuljetus lähtee klo 10.30 Lähetysjuhlien mes suun Messukeskukseen. Ks. Muualla.
Muualla Matka Valtakunnallisten Lähetys juhlien yhteiseen messuun Helsin gin Messukeskukseen su 9.6. Messu alkaa klo 12. Ilmainen bussikuljetus lähtee Länsimäen kirkoilta klo 10.30. ja Hakunilan kirkolta klo 10.45. Pa luukuljetus n. klo 14.30. Messussa vihitään uusia pappeja ja siunataan uudet Lähetysseuran lähetit. Muka na mm. piispa Irja Askola ja juhlien ulkomaisia vieraita. Musiikista vas taavat Helsingin Poliisisoittokunta, Helsingin kanttorien kuoro, Cumi na ja lapsikuoro Valonlähde. Messu radioidaan. Kolehti uusien työnteki jöiden lähettämiskuluihin. ■■ Juhannusjuhla pe 21.6. klo 18– 21.30. Vantaan seurakuntien yhtei nen juhannusaaton tapahtuma Kun tokallion leirikeskuksessa. Ohjelmaa aikuisille ja lapsille klo 18–21. Hinta 10 e sis. kuljetuksen ja kahvitarjoi lun, alle 12-v. maksutta. Juhlaan on bussikuljetus. Omilla autoilla Kun tokallioon ei voi tulla, koska pai koitustilaa ei ole. Ilmoittautumi nen viimeistään ma 17.6. mennessä kirkkoherranvirastoon ma–to p. 09 830 6500. Bussikuljetus Pyhän An nan lastenkirkolta klo 17 Hakunilan kirkon ja Länsimäen kirkon kautta. Paluulähtö klo 21.30.
Kastettu Pasi Santeri Elomaa, Jimi Sebastian Fast, Noel Erik Matikka, Jenna Ceci lia Ruosteinen, Tuukka Anton Daniel Vickholm, Amanda Sofia Välimetsä. Avioliittoon kuulutettu Reino Kalevi Järvinen ja Tiina Maa ria Laakkonen, Turo Kalervo Salmi nen ja Anna Elina Nikkilä, Jan Johan Christian Westerberg ja Marjo Jo hanna Westerberg. Hautaan siunattu Aili Amanda Levo 86 v, Pertti Päiviö Viitanen 74 v. Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. hameenkylan.seurakunta@evl. fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe klo 9–13, ke klo 9–12. p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys keskiviikkoisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472. Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 Messu su 9.6. klo 10. Jouni Salko, Jukka Nevala ja Janne Peltokorpi. Päivärippikoulun konfirmaatio. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet ti 11.6. klo 13–15. Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 Lähetyspiiri to 6.6. klo 15. Marja ja Bob Ochieng kertovat Kenian AIDSorpojen kummityöstä. Muualla
Pihaseurat ke 12.6. klo 18 Raili ja Ai
mo Koskella, Terätie 29 A, Vapaala. Sana on vapaa ja laulu raikaa. Kah vipannu on myös kuumana. Seuraa vat pihaseurat 19.6. Hämeenkylässä. ■■ Juhannusjuhla pe 21.6. Vantaan seurakuntien yhteinen tapahtuma Kuntokallion leirikeskuksessa Hel singissä. Ohjelmaa aikuisille ja lap sille klo 18 alkaen. Hinta 10 e, sis. kuljetus ja kahvitarjoilu, alle 12-vuo tiaat aikuisen seurassa maksutta. Bussikuljetus klo 17 alkaen seuraa vilta pysäkeiltä: Askiston Hirsikujan päätepysäkki, Hämeenkylän kirkko, Pähkinärinteen ostoskeskus, Lin naisten päätepysäkki, Hämevaaran Veitsitien liikenneympyrä ja Raja torpan ostoskeskus. Paluukuljetus lähtee klo 21.30. Ilm. 14.6. mennes sä kirkkoherranvirastoon. Yhteisvastuukeräyksen tuotto Hä meenkylän seurakunnassa oli tänä vuonna 9 497,13 euroa. Kiitos kaikil le keräykseen osallistuneille! ■■ Hämeenkylän kamarikuoron levy Sin´olet taivahani on ilmestynyt. Le vy sisältää Oskar Merikannon yksin lauluja kuorosovituksina. Solisteina Jari Parviainen ja Hannu Lehtikan gas. Levyä voi ostaa kirkkoherran virastosta, hinta 20 e. Kastettu Isla Johanna Lydia Sorri, Milo Valt teri Johannes Laaksonen. Avioliittoon kuulutettu Jarmo Antero Jauhiainen ja Sari An nika Köyhäjoki. Avioliittoon vihitty Veli Veikko Vaikkinen ja Marja He lena Vaikkinen (ent. Niemi). Hautaan siunattu Maija-Liisa Lammi 77 v.
Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi, www. korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14 p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys ja nikkaristien palvelujen välitys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–11 p. 09 830 6560. Muistokynttilöitä myytävänä kirkkoherranvirastossa vainajien muistoksi. Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 ■■ Kesäkerho pe 7.6. klo 12. Toimin taa 3–6-vuotiaille. Messu su 9.6. klo 10. Mari Liimatai nen ja Martti Sirviö. Kirkkokahvit. Nuorten Kaino-kahvila su 9.6. klo 17–20 nuorten tilassa. ■■ Perhekerho ma 10.6. klo 12. ■■ Kesäkerho ke 12.6. klo 12. Toi mintaa 3–6-vuotiaille. Rukousryhmä ke 12.6. klo 18. Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Kirkon kulma avoinna arkisin ma, ti, to ja pe klo 9–15. Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7. Raamattupiiri kesäkuussa maanan taisin klo 18. Piirissä syvennytään tu levan sunnuntain teksteihin. Hartaus ti ja to klo 11. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Kesäkerho to 6.6, ti 11.6. ja to 13.6. klo 12. Toimintaa 3–6-vuotiaille. Muualla
Diakonian matka Venäjälle, Sorta
valaan ja Käkisalmeen 6.–9.8. Hin ta 410 e/hlö/2hh, yhden hengen huo neen lisämaksu 35 e/yö. Sis. matkat, ateriat, majoitus, viisumi, laivaliput Valamoon, kiertoajelut ja opastus. Viisumianomuslomakkeen voi täyt tää kirkkoherranvirastossa ilmoit tautumisen yhteydessä. Ota viisu mianomusta varten kopio passin kuvasivusta ja passikuva. Passin tu lee olla voimassa 6 kk matkan jäl keen. Sitovat ilmoittautumiset kirk koherranvirastoon p. 09 8306 550. Retket Lähetysjulille Helsinkiin la 8.6. ja su 9.6. La 8.6. kokoonnutaan kirkon aulaan klo 12.45. Ohjelmaa Nuorten Lähetysjuhlilla Agrico lan kirkossa ja sen jälkeen Messu keskuksessa. Lisätiedot: Anna-Rii na Aromaa p. 050 3564 838. Su 9.6 kokoonnutaan kirkon edessä klo 8. Ohjelmaa Messukeskuksessa. Lisä tiedot Vesa Ruokonen p. 050 5747 285. Matkat ovat omakustanteisia. Alaikäisillä osallistujilla tulee olla huoltajan lupa. Matka Kylväjän kesäpäiville Kau niaisiin la 15.6. Tapaamme kirkon edessä klo 11 ja matkustamme junal la. Nimikkolähettimme Elisa Lees tavattavissa päiväkahvilla klo 14. Matka on omakustanteinen. Retki Vivamoon Sanan suvipäiville la 15.6. Lähtö klo 8 Korson kirkolta ja paluu n. klo 21. Matkan hinta 10– 20 e sis. bussikuljetuksen, tarkentuu osallistujamäärän mukaan. Ohjelma: www.suvipaivat.fi. Ilmoittaudu Anne Pircklénille p. 050 5736 324. ■■ Juhannusjuhla Kuntokalliossa pe 21.6. klo 18. Kuljetukset: Bussi 1 lähtee Vallinojalta Varpusenkujan kioskilta klo 16.30, Leppäkorpi, Lep päkorventie 46 klo 16.40, kirkko, Me rikotkantie 4 klo 16.50, Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1 klo
Hommissa
Rekisterisihteeri Nina Helenius ”Aloitin toukokuun alussa työt Vantaan seurakuntien keskusrekisterissä. Aiemmin olin yhdeksän vuotta töissä Helsingin seurakuntien rekisterissä. Tyypilliseen työpäivääni kuuluu muun muassa virkatodistusten laatimista, kasteiden rekisteröimistä ja avioliiton esteiden tutkimista. Asiakkaat tulevat yksin tai pareittain, joskus saapuu koko suku. Palvelen työssäni myös sukututkijoita. Usein sukututkijat ovat keski-iän ylittäneitä ihmisiä. Toiset ovat lapsena adoptoituja, osa ei ole koskaan ehtinyt keskustella vanhempiensa kanssa menneisyydestä. Vanhemman kuoltua historia alkaa kiinnostaa. Mieleenpainuvin kokemus työssäni oli Aasian tsunami. Meille soitti nainen, jonka puoliso oli kuollut juuri edellisenä jouluna. Nainen kertoi, että hänen molemmat tyttärensä perheineen olivat juuri kuolleet tsunamissa. Hän tunsi itsensä valtavan yksinäiseksi. Vieläkin käy kylmät väreet, kun sitä muistelen. Tällaisissa tilanteissa täytyy yrittää pitää itsensä kasassa, mutta ihmisiähän mekin olemme. Siksi on tärkeää, että on hyvä työyhteisö, jossa voi keskustella kokemuksista. Kesä ei juuri muuta keskusrekisterin työtä. Ihmisiä syntyy ja kuolee joka tapauksessa, oli kesä tai talvi. Minulla ei ole tänä kesänä lomaa, koska aloitin juuri työt. Vapaa-aikana olen mökillä Kirkkonummella. Juuri sanoin miehelle, että eikös voitaisi muuttaa sinne kokonaan asumaan.” Saila Keskiaho
Vantaan seurakuntien keskusrekisteri, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6345. Avoinna ma–pe klo 9–15.
Lotta Numminen
Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 Grillepaani ti 11.6. klo 17.15–21. Kesäcafé ke 12.6. klo 9–11.15. Neu lotaan tiskirätti bambulangasta tai opetellaan tekemään lasten villasuk kien kantapää Itä-Hakkilan Martto jen opastuksella. Ota mukaan pui kot ja sukkalankaa, bambulankaa saat kirkolta. Sopii aloittelijoillekin.
11
Seurakunnissa tapahtuu 6.6.–13.6.
Lapsille
Gaboronesta maan ääriin Botswanan pääkaupungista Gaboronesta tuleva Cathedral Male Voices -kuoro on paraikaa pitkällä Suomen-kiertueella. Kuoro esiintyy Myyrmäen kirkossa su 9.6. klo 18.15. Diwalawala – maan ääriin saakka -konserttiin on vapaa pääsy. Kolehti kerätään Vantaankosken seurakunnan lähetystyölle. Cathedral Male Voices -kuorolla on aktiivinen Facebooksivu, josta voi seurata miesten matka- ja musiikkikuulumisia. Suomessa he ovat ehtineet keikkailun lisäksi muun muassa uida järvessä. Vesi oli kuulemma kylmää.
12
Seurakunnissa tapahtuu 6.6.–13.6.
Muualla Matti Pikkujämsä
Kesäseurat ke 12.6. klo 18.30 Leena
ja Pauli Maarnin pihassa, Kustaan tie 20 B as. 2. Noora Hultin ja Päi vi Peittola. Sateen sattuessa seurat sisätiloissa. ■■ Vantaan seurakuntien juhannus juhla pe 21.6. Bussireitti Rekolas ta: Päiväkummun Valintatalo klo 17, Laurintie, Rekolantie n. klo 17.05, Peijaksentie, Laurantie , Havukos ken Valintatalo, Peijaksentie, Ky tötie, Koivukylän keskustan Ale pan pysäkki, Koivukylän puistotie, Haapatie, Kuntokallio. Paluu n. klo 21.30. Liput 10e, sis. pulla ja kahvi, alle 12-vuotiaat lapset ilmaiseksi ai kuisen seurassa. Ilmoittautuminen viimeistään ti 18.6. klo 15 mennes sä p. 09 830 6700. Vantaan seurakuntien retki media lähetys Sanansaattajien lähetyspäi ville la 15.6. Lähtö Rekolan kirkol ta klo 9, paluu Hyvinkäältä klo 19. Matkan hinta 18 e, retkimaksu ke rätään bussissa. Ilmoittautumiset: Kaisa Aalto p. 050 512 1168, kaisa. aalto@evl.fi. Kastettu Enni Alina Paananen. Avioliittoon kuulutettu Juho Oskari Kuusisto ja Heidi Ma ria Anette Tiedemann. Tikkurilan seurakunta
Seuraa Lutherin ja Bachin jalanjälkiä Martti Lutherin ja Johann Sebastian Bachin vaikutus näkyy yhä monissa saksalaiskaupungeissa. Vantaankosken seurakunta järjestää matkan keskeisiin Luther- ja Bach-kaupunkeihin 30.8.–4.9. Matkan aikana nähdään muun muassa Wittenbergin Linnankirkko ja Lutherhaus, Leipzigin Tuomaankirkko, Lutherin syntymäkaupunki Eisleben, Erfurtin augustinolaisluostari, Wartburgin linna, Eisenachin Bach-museo ja Potsdamin kaupunki. Matkan hinta on 1358 e, joka sisältää lennot, majoitukset kahden hengen huoneessa, buffetaamiaiset, neljä illallista ja lounasta, bussikuljetukset ja sisäänpääsymaksut. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 135 e. Kysy lisää ja ilmoittaudu 14.6. mennessä: Kari Jerkku p. 050 414 5244 tai Ulla Pohjolan-Pirhonen p. 040 569 1731.
17. Bussi 2 lähtee Kulomäestä, Kulo tie 5 klo 16.40, kirkko, Merikotkantie 4 klo 16.50, Mikkolan Shell, Venuk senkuja 4 klo 17. Paluubussit lähte vät klo 21.30 takaisin Korsoon. Il moittautumiset ja lisätiedot: p. 09 8306 550. Kastettu Hanna Aino Elisabet Rämö, Ida Jo hanna Johnson, Taru Eveliina Hon kanen, Lennu Sakari Ilmari Matti la, Emma Alexandra Tervonen, Leo Nuuti Olavi Oksanen. Avioliittoon kuulutettu Jami Pekka Olavi Linnajärvi ja Mai ju Eveliina Hämäläinen. Hautaan siunattu Johannes Iisakki Suuronen 72 v.
Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. rekolan.seurakunta@evl.fi, www. vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–to klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700. Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys tiistaisin ja torstaisin klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E p. 09 830 6706. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Messu su 9.6. klo 10. Kai Sadinmaa, Noora Hultin. Yläovi auki aikuisille ma 10.6. klo 18. Seuraavan kerran ma 2.9. klo 18. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Open doors nuorille keskiviikkoi sin klo 18 kirkon nuorisotilassa, Crappu.
Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna ma–pe klo 9–15, p. 09 8306 717. tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30 p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3.krs, diakonia.tikkurila@evl.fi. Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Luojan kaunein ajatus – lauluja elämän poluilta to 6.6. klo 12. Ur sula Hynninen, mezzosopraano ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, oh jelma 5 e. Messu su 9.6. klo 12. Kirsti Hildén, Tuula Lapveteläinen, Iina Katila. ■■ Jo Joutui Armas Aika su 9.6. klo 15. Terje Saardin juhlakonsertti, mu kana Audite-kuoro ja Safari-kuoro. Vapaa pääsy. Hartauskävely Pyhän Laurin kirkon puistossa ke 12.6. klo 13. Lähdem me tapulin luota. Kävelyn lomas sa kuuntelemme raamatuntekstejä, hartaustekstejä ja rukouksia. Muut hartauskävelyt 19. ja 26.6. Kysy li sää: Päivi Mäkinen p. 050 548 6078. ■■ Ennenkuulumaton – säkenöivän sähköistä improvisointia to 13.6. klo 12. Esa Pietilä, saksofoni ja Eija Kan kaanranta, sähkökantele. Vapaa pää sy, ohjelma 5 e. Tikkurilan kirkko Asematie 12 Yhteiskristillinen rukous- ja laulu piiri la 8.6. klo 16. Toimituskappeli. Messu su 9.6. klo 10. Veikko Karhu maa, Päivi Helén, Jari Parviainen. Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen torstaisin klo 17. Bporras 2.krs. Lastenhoito järjestetty. ■■ Avoin perhekerho pe 7.6. klo 9.30. B-porras, 2.krs. ■■ Lapsiparkki pe 7.6. klo 12–15. Bporras, 2.krs. Viimeinen kerta en nen kesätaukoa.
Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 13.6. klo 18. Sauna, keskustelua Raamatun äärel lä, rukousta ja iltapala 2 e. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 7.6. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 ■■ Koko perheen keidashetki su 9.6. klo 15.45. Muualla Vantaan seurakuntien juhannusjuh la Kuntokalliossa pe 21.6. klo 18–21. Juhannusjuhlaan lähtee kaksi bus sia Tikkurilan seurakunnan alueelta. Bussi 1: Ilolan seurakuntatalo, Soit tajankuja 1 klo 17, Ristipuron seu rakuntakoti, Simonkyläntie 11 klo 17.05, Malminiityn Siwa, Uusiniityn tie 7 klo 17.15, Tikkurilan kirkko klo 17.30. Bussi 2: Ylästön seurakuntata lo, Lehtikummuntie 2 klo 17, Point, Kartanokoski, Hagelstamintie 2 klo 17.10, Pyhän Laurin kirkko klo 17.20, Tikkurilan kirkko klo 17.30. Hinta 10 e sis. bussikuljetus, pullakahvit, ohjelma. Maksu kerätään bussissa. Bussit lähtevät paluumatkalle klo 21 pysähtyen lähtöpysäkeille. Lisätieto ja: Päivi Helén p. 050 5722666. Ret ki Medialähetyspäiville Hyvinkäälle 15.6. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 8.30, lähtö Hyvinkäältä klo 19. Hin ta 18 e, ei sis. ruokailua. Ilmoittau tumiset 7.6. mennessä: Kaisa Aalto p. 050 512 1168, kaisa.aalto@evl.fi. Kastettu Pinja Johanna Kuu Mäntymäki, San teri Kaapo Oskari Seppänen, Jes se Erik Alvar Virtanen, Onni Jussi Viljami Louhivaara, Emilia Marie Laplace, Aaro Kalevi Saarinen, To ma Kristian Kozul, Sylvi Liisa Eme lia Hietanen, Joona Eemeli Hau hia, Seelia Helmi Maria Tikkanen, Kia Katariina Hollmén, Neo Viljami Evers, Kasper Huolman, Mona Ria Rebeca Parmanen, Jude Valtteri Väy rynen, Meelis Eemi Damien Heidok. Avioliittoon kuulutettu Jari Kalervo Hasu ja Tuija Helinä Eerola, Ralf Antero Ylinen ja Riik ka Maaret Viljasalo. Hautaan siunattu Sisko Sinikka Kärnä 80 v. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1, p. 09 830 6440 Avoinna ma–pe klo 9–15. 10.6.– 23.8. avoinna klo 9–14 ja suljettu lounastauon ajaksi klo 11–11.30. vantaankosken.seurakunta@evl. fi, www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys päivystys Myyrmäen kirkossa tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 p. 09 830 6426. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toi minnan mukaan. Nuorten “Kesä-Olka” torstaisin klo 18–21 Konttikirkossa pihalla. Messu su 9.6. klo 10. Ulla Pohjo lan-Pirhonen, Sanna Uusitalo, Ka ri Jerkku. ■■ Diwalawala – maan ääriin saakka -konsertti su 9.6. klo 18.15. Cathed ral Male Voices -kuoro Botswanas
ta. Vapaa pääsy, kolehti seurakun nan lähetystyölle. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 6.6. klo 10– 12. Vaatteita voi hakea omaan käyt töön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoi lu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 ■■ Perheiden kesäkerho ma 10. ja 17.6. klo 10–14, pe 7. ja 14.6. klo 10– 14, ke 19.6. klo 10–14. Kysy lisää: p. 050 381 6326. Toivon tuulet ma 10.6. klo 18.30. Anita Pienimäki. Nuorten aikuisten raamis ti 11.6. klo 18–20. Muualla
Aikuisrippikoulu kesän aikana. Ky
sy lisää aikataulusta ja ohjelmasta: p. 050 310 7401, sanna.uusitalo@evl.fi. ■■ Vantaan seurakuntien juhannus juhla pe 21.6. klo 17–21.30 Kuntokal lion leirikeskuksessa koko perheelle. Liput 10 e, alle 12-vuotiaat huolta jan seurassa ilmaiseksi. Hinta sis. bussikuljetukset sekä pullakahvit ja saunomismahdollisuuden omin pyyhkein. Bussi 1: klo 16 Kaivokselan kääntöpaikka, klo 16.05 Kaivokse lan kirkko (bussipysäkki), klo 16.10. Myyrmäen asema, klo 16.15 Myyrmä en kirkko. Bussi 2 klo 15.45 Kivistön kirkko, klo 15.50 Emännänkujan py säkki, Vantaanlaakso, klo 16 Martin laakson asema, klo 16.15 Myyrmäen kirkko. Ilm. viim. pe 14.6 kirkkoher ranvirastoon ma–pe klo 9–15 p. 09 8306 440. Matka Lutherin ja Bachin jalanjäl jille 30.8–4.9. Wittenberg, Leipzig, Eisleben, Erfurt, Wartburgin linna, Eisenach, Potsdam. Hinta 1358 e, sis. lennot, majoitukset 2hh, buffetaa miaiset, 4 illallista ja lounasta, kul jetukset, sisäänpääsymaksut. 1hh:n lisämaksu 135 e. Tiedustelut ja il moittautumiset 14.6. mennessä: Kari Jerkku p. 050 414 5244, Ulla Pohjo lan-Pirhonen p. 040 569 1731. Kastettu Ella Maria Hakala, Viivi Isabel Jänt ti, Eetu Onni Juhani Putkonen, Aino Sofia Jokiaho, Emilia Ronja Helena Ylinen, Lenni Akseli Alarik Jokinen. Avioliittoon kuulutettu Markus Tapani Kärkkäinen ja Seija Anita Karppinen, Reima Sakari Ano lin ja Tuuli Helinä Lamponen, Elias Ilmari Kalliokoski ja Krista Karolii na Puttonen, Mika Olavi Köykkä ja Maria Kouki. Hautaan siunattu Vieno Mirjam Hongisto 94 v, Airi Ellen Hako 87 v, Kirsti Ester Kotro 83 v, Eino Kalevi Lindholm 80 v, Ka levi Nikolai Jokijärvi 80 v, Raija Si nikka Roininen 67 v, Markku Juha ni Koivula 65 v. Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262, 8306294. Öppet: månd-torsd. kl. 9–13. vandasvenska@evl.fi, www.vandasvenskaforsamling.fi facebook: Vanda svenska församling Dejourerande präst anträffbar i regel tisd.–torsd. under sommarmånaderna. Diakonimottagningen tisd. kl. 9–12. Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 9.6.2013 kl. 10. Mar tin Fagerudd, Sanna Mansikkaniemi.
Musiikkia
Suomen nopein satusetä Wilson Kirwa esiintyy seurakuntien juhannusjuhlassa. 32 kilometriä oli päivän perusmatka: ensin kou luun, sitten kotiin lounaalle, takaisin kouluun ja päivän jälkeen kotiin. Juosten. Ei ihme, että Ke niassa syntyneestä Wilson Kirwasta tuli juoksija. – Kasvoin syrjäisellä seudulla. Lähimpään kaup paan oli 12 kilometriä. Kenelläkään ei ollut autoa, joten liikkuminen kuului elämään. Koulusta Kirwa kertoo innostuneensa ennen kaikkea siksi, että Kenian valtio takasi koululaisil le ilmaisen maidon. Maidolla palkittiin myös hyvin menestyneitä oppilaita. Kaikilla koululaisilla oli koulupuku. Wilson Kir wan koulushortsien takamus oli usein repeillyt. Äi ti ihmetteli pöksyjen risaisuutta, kunnes Kirwa ker toi totuuden. – Juostessa kantapääni iskivät niin kovaa, että melkein aina tuli reikä housuihin. Keväällä 1997 Kirwa saapui Suomeen. Aluksi hän työskenteli traktorinkuljettajana ja taksikuskina. Paikalliset kuitenkin huomasivat hänen räjähtä vän nopeutensa ja alkoivat kannustaa juoksu-uralle. – Olen voittanut 28 SM-mitalia ja edustanut Suo mea ulkomailla. Nyt Kirwan ura juoksijana on jäänyt, mutta tilal le on tullut jotain parempaa, tarinoiden kertomi
Vammaistyö Viittomakielisille Retki Valamoon 21.–23.8.2013. Käymme Valamon ja Lintulan luos tareissa, Vaivion kurssikeskuksessa ja Varkauden kirkossa. Hinta 180 e sis. matkat, majoitukset, ruokailut ja opastukset. Järjestäjinä Espoon ja Vantaan seurakuntien kuurojen
nen. Häneltä on ilmestynyt seitsemän satukirjaa. – Satujen ja tarinoiden avulla voimme miettiä, mitä meillä on ollut, mitä meillä on nyt ja mitä tu levaisuudessa voisi olla. Hyvässä tarinassa on ai na opetus. Rakkaimman sadun päähenkilö on Amani-aa si, joka opettaa lähimmäisistä huolehtimisesta. Se on Wilson Kirwan mielestä erityisen tärkeää Suo messa, sillä yksinäisiä on paljon ja liian moni van hus päätyy itsemurhaan. Siksi hän haluaa välittää eteenpäin lapsuutensa tarinoiden iloa ja opetuksia. Kuinka juoksija-satusetä juhlii omaa juhannus taan? – Kokko palaa ja vietän aikaa ystävien kanssa. Saila Keskiaho
Juhannusjuhla Kuntokalliossa pe 21.6. klo 18 alkaen. Lipunnosto klo 18, Wilson Kirwa esiintyy klo 18.15 ja klo 19. Makkaraa, luontopolku, uintimahdollisuus klo 18.45–20. Yhteislaulua klo 19.30, iltahartaus ja juhannuskokon sytyttäminen klo 20.30. Seurakunnista tehdään bussimatkoja juhannusjuhlaan. Katso aikataulut ja ilmoittautumistiedot oman seurakuntasi kohdalta. Liput 10 e, alle 12-vuotiaat ilmaiseksi aikuisen seurassa.
työ. Ilmoittautumiset ja tarkempi retkiohjelma ke 26.6. mennessä Sei ja Einolalle p. 050 3386212, seija.ei nola@evl.fi. Näkövammaisille Leiri 2.–4.8. Ahvenlammen kurssi keskuksessa Mäntsälässä. Ilmoit tautumiset Terhi Suonsivulle tiis taisin tai torstaisin klo 9–11 p. 050 381 87 58, p. 09 830 62 78 viimeis tään 18.6. mennessä.
Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5a, Tikkurila Avoinna ma–pe klo 10–14. olotila@evl.fi, www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Valokuvia Tikkurilan keskustan
muutoksesta vuosilta 1913–1998 Vantaan kaupunginmuseon arkis toista 3.–19.6. ja 5.–30.8. Kysy neuvoa Internetin ja känny
Kylässä Markku Mattila
Juha Tanhua
Wilson Kirwa on moninkertainen suomenmestari.
Döda Jenny Sofia Josefsson 98 år, Olof Richard Söderberg 89 år.
13
Seurakunnissa tapahtuu 6.6.–13.6.
Lapsille
Martta Telle Puolakka Opetat sukan kantapään ja tiskirätin neulomista muiden Itä-Hakkilan Marttojen kanssa Pyhän Annan lastenkirkon KesäCaféssa. Saako kahvilaan tulla, vaikka peukalo olisi tukevasti keskellä kämmentä? – Nimenomaan sitä varten me siellä olemme, että voi tulla opettelemaan! Erityisesti tiskirätti on tosi helppo malli. Annamme myös kirjalliset ohjeet mukaan. Miksi ihmisen pitäisi neuloa sukkia? – Itse tekemällä saa paljon kauniimpia kuin kaupasta. Voi valita värin ja langan, joka kestää konepesun. Ja veikkaanpa, että tulee edullisemmaksi, kun itse neuloo. Olet alueesi marttayhdistyksen puheenjohtaja. Miten sinusta tuli martta? – Kahdeksan vuotta sitten tyttäreni koulukaverin äiti pyysi mukaan. Aika oli silloin otollinen. Sitäkin ennen marttailu kiinnosti, sillä olen käytännön ihminen ja tykännyt aina käsillä tekemisestä. Järjestämme marttailtoja ja kaikenlaisia tapahtumia. Neulomme myös sukkia Nissaksen neuvolassa käyville vauvoille. Mikä marttailussa koukuttaa? – Martoissa oppii uutta. Esimerkiksi tänä keväänä olin tekemässä Tikkurilan Marttojen kanssa kaupunkiyrttitarhaa. Opin paljon siitä, millä tavalla yrtit pitää istuttaa. Saila Keskiaho
Tiskirättien ja sukan kantapäiden tekoa Itä-Hakkilan Marttojen johdolla Pyhän Annan lastenkirkon KesäCaféssa ke 12.6. Kahvila avoinna klo 9–11.15.
kän käytössä maanantaisin klo 12– 13. Saat henkilökohtaista opastusta. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis
tukset, sukuselvitykset, sukututki mus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.
Lis toimätietoja w w in n a st seurw.vanta a a aku nna nt .fi
Nyt lehtipisteissä.
Etiopias
6 | KESÄKUU 2013 7.50 €
maa ja iloa.
Etiopialainen pastori Bekure Daba on päässyt kirkossaan korkeammalle kuin yksikään nainen.
Lahjaksi huivi!
mysten lisäksi 500:lle ensimmäiselle ea italialainen kukkakuvioitu huivi
Soittamalla
020 754 2333
Sähköpostilla:
tilauspalvelut@kotimaa.fi
U S K O S TA , TO I V O S TA J A R A K K AU D E S TA
Toipuminen alkaa totuudesta
EEVIRIITTA KUKKONEN:
Tietokoneella papin puheille Nero-kissa pelasti oravan
B
Kuonoterapiaa ikä-ihmisille
OLEN RUKOUKSIN KANNETTU
KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA ● SENIORIPALVELUT
Vain soitto ja lääkäri tulee kotiisi 020 7419970
www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi
Tarjoamme ihmisläheistä hoitoa koko perheelle pääkaupunkiseudulla. Kutsu kokenut lääkäri tai hoitaja kotiisi hoitamaan lastasi, lähimmäistäsi tai itseäsi. Hyödynnä sairauskulu- ja lapsivakuutukset. Soita Lähilääkärille!
.tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www www.lahilaakarit.
AVOIMET OVET KOKO KESÄN ma ja ke 15-18
Peliongelmiin on ratkaisuja.
.anotok aotioh ätsiehkotona. älsimhI Ihmisläheistä hoitoa kotona. Ihmisläheistä hoitoa Hammashoitoa
Tieto- ja tukipiste pelaajille ja läheisille. Tule keskustelemaan sinulle sopivista ratkaisuista työntekijöiden ja/tai muiden samaa kokeneiden kanssa. Tiltti | Kaisaniemenkatu 2b, 3.krs | 00100 Helsinki
www.tiltti.fi
ekure Daba vihit tiin Etiopian evan kelisen Mekane Ye sus -kirkon ensim mäiseksi naispapik si vuonna 2000. Hän on myös toiminut kirkon yhden synodin eli hiippakunnan johdossa ja väitellyt Britanniassa teologi an tohtoriksi. Hänen pari vuot ta sitten valmistuneen väitöskir jansa aihe on naisten vaikene minen Mekane Yesus -kirkossa. Miksi nainen vaikenee? Beku re nauraa. – Tästä on keskusteltu kir kossa paljon. Yhdessä on pää tetty, että syrjintää ei hyväksy tä. Mutta miehet valitsevat joh tajiksi kavereitaan, toisia mie hiä. Tämä on maan kulttuuria. Naisia ehdotetaan harvoin joh totehtäviin. Harvat naiset ovat ehtineet pätevöityäkään johtotehtäviin. Bekuren mukaan naisten syr jäytyminen alkaa jo opiskelu stipendejä jaettaessa. Naiset ei vät saa oman kirkkonsa stipen dejä vaan ovat ulkomaisten kirk kojen tuen varassa. Kuitenkin jo vuonna 1993 päätettiin, että kol mannes kirkon stipendeistä pi tää antaa naisille. Bekure Daba ei tiedä tark kaa ikäänsä. Hän syntyi noin 54
KOTILÄÄKÄRI ● KOTISAIRAALA SENIORIPALVELUT
Myydään hautakiviä
Kotihoiva, välittävää huolenpitoa 020 7419970 Iäkkäille asiakkaille Kotihoito-palvelumme tarjoaa henkilökohtaista ja välittävää huolenpitoa ja hoitoa asiakkaan tarpeiden mukaan. Hyödynnäsairauskuluvakuutukset. Soita Lähilääkärille!
Ostetaan
OSTAMME KODIN IRTAIMISTOT vintistä kellariin. www.lahilaakarit. .tirakaawww.lahilaakarit. lihal.www
.anotok aotioh ätsiehkotona. äkotona. lsimhI Ihmisläheistä hoitoa www.lahilaakarit. Ihmisläheistä hoitoa
äheistä hoitoa kotona.
Kuolinpesät, muutot, loppusiivoukset sop. mukaan.
Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.
040 377 5159 *ONNI*
ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi
15
assa naispappi on harvinaisuus
Keskustelu naispappeudesta alkoi Mekane Yesus -kirkossa
Sari Lehtelä
vuotta sitten Länsi-Etiopiassa Wollegan maaseudulla ison or todoksiperheen nuorimmaksi. Tytöt eivät siihen aikaan pääs seet sillä seudulla kouluun, mut ta isoveli taisteli Bekuren puo lesta. Tyttö pääsi kouluun, mut ta isä ajoi hänet pois kotoa ja Be kure asui kouluaikansa isoveljen luona. Lukioaikana Bekure liittyi Mekane Yesus -kirkkoon ja hä net konfirmoitiin. Hän pärjäsi koulussa hyvin ja pääsi opiske lemaan teologiaa kirkon semi naariin Addis Abebaan. – Opiskelu vahvisti uskoani valtavasti. Tajusin vasta silloin, mitä usko merkitsee. Kun teologikurssin kymme nen muuta tutkinnon suoritta nutta opiskelijaa, kaikki miehiä, vihittiin papiksi vuonna 1980, Bekuresta tuntui pahalta. Hänen kotiseutunsa synodin silloinen pääsihteeri Megersa Guta loh dutti häntä: vika ei ole sinussa, vaan kirkossa. Myöhemmin Bekure tajusi, että pääsihteeri oli harvinainen poikkeus kirkossa. Myös Länti sen synodin ilmapiiri poikkesi muista synodeista. Bekure pää si sinne naistyöhön. Hän tapasi naisia kodeissa ja rukoili heidän kanssaan. Häntä puhuteltiin ai na pastoriksi. 1980-luvulla Etiopiassa elet tiin Mengistun kommunistival lan aikaa. Monilla alueilla kristit tyjä vainottiin ja Bekurekin oli monta kertaa vankilassa. Kaik ki kirkot Wollegassa olivat pit kään suljettuina.
Isoveli taisteli aikoinaan Bekure Daban kouluun. Hänestä tuli pappi ja teologian tohtori.
vuonna 1980. Naispappeus hy väksyttiin vuonna 1997, ja en simmäinen naispappi vihittiin virkaan vuonna 2000. Hän oli Bekure Daba. Sitä ennen hän oli ehtinyt suorittaa teologian maisterin tutkinnon Britanni assa. Edelleen Mekane Yesus on Etiopiassa ainoa naispappeu den salliva kirkko. Naispappe ja on kirkossa nyt 32, miespap peja 2600. Lähes kaikki naispa pit ovat Läntisen synodin alu
Kokouksia
eelta. Maan eteläisissä synodeis sa naispappeihin suhtaudutaan kaikkein kielteisimmin. Pappeus avasi Bekure Daballe uusia mahdollisuuksia, sillä vain vihityt papit voivat päästä kir kon johtotehtäviin. Hänet valit tiin Läntisestä synodista jakau tuneen Gimbi Jorgon synodin presidentiksi vuosiksi 2002–05. Silloin hän pääsi osallistumaan kirkon ja synodien johtajien ko kouksiin ainoana naisena.
Presidenttikauden jälkeen Bekure lähti anglikaanikirkon stipendin turvin valmistele maan väitöskirjaansa Britanni aan. Myös aviomies Tesso Jaleta väitteli tohtoriksi. Pariskunta halusi kuitenkin palata kotimaa hansa. Tesso kutsuttiin opetta maan kirkon seminaariin ja Be kure kirkon naistyön osastoon evankelioimistyön päälliköksi. Hän aloitti työssä marraskuus sa 2012.
• Bekure Daba vierailee Lähetysjuhlilla Helsingin Messukeskuksessa 7.–9.6. Hän on mukana muun muassa 7.6. järjestettävässä missiologisessa symposiumissa, jonka teemana on Yhdessä kohti elämää. • Messukeskuksen lisäksi Lähetysjuhlien ohjelmaa on myös Alppilan kirkolla. • Lisätietoja: www.lahetysjuhlat.fi
Sari Lehtelä
Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA
Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!
Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14
Surun kohdatessa et jää yksin
Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti
• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %
KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031
Vantaan seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto
Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)
kokoontuu tiistaina 11.6.2013 klo 18.00
✆ 836 25220, 836 25225,
Vantaan seurakuntien virastotalon auditoriossa, Unikkotie 5 A, Tikkurila. Asialuettelo on nähtävillä kokouspäivään saakka seurakuntien ja yhtymän viraston ilmoitustauluilla 3.6.2013 alkaen. Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885
TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %. Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi
Täyden palvelun toimisto
Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580
päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi
Sirkka-Liisa Helenius
PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
Vuokrata halutaan Palveluja tarjotaan
KOTISIIVOUSTA
4
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%
MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583
LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.
Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!
16
Aikamerkki Aki Paavola
Soili Pohjalainen
Kanat viettävät kesää Korsossa.
– Ukkojen kuvaamistapa ei sil ti korosta kurjuutta, vaan arvok kuutta. Ukot on veistetty vähäe leisesti, vaikka aiheesta voisi re vitellä. Puiset käyttötaideteokset ke räsivät sievoisia rahasummia. – Esimerkiksi Soinin akan tuotoilla pystyttiin 1850-luvulla elättämään neljä orpolasta. Osa vaivaisukoista tekee yhä hiljaista työtään. Myös näyttelyn 41 ukkoon ja yhteen akkaan saa laittaa rahaa. Tuotto menee Ke rimäen seurakunnan diakonia työlle. Saila Keskiaho
Vaivaisukot Kerimäellä -näyttely Kerimäen kirkossa 31.8. asti. Lue lisää: www.vaivaisukot.fi.
Vantaan kaupunginmuseo
Kuuntele vanhaa Vantaata ratonia 1952, ja kuinka entinen kirkkoherra Otto Weckström huuteli taloon tullessaan: ”Kor tit ja viina pois, pappi tulee!” Muistojen pohjalta kirjoitet tuja tarinoita voi kuunnella Van taa-seuran nettisivuilla www. vantaaseura.fi ja äänipalvelu Sä velsirkussa, jota käytetään van hustenkeskuksissa eri puolil la Suomea. Muistelmia lukevat Vantaa-Seuran toiminnanjohta ja Riina Koivisto ja kulttuuri tuottaja Susanna Eklund. Katriina Harviainen
Edvin Wickströmin ja Hjördis Sundholmin häät vuonna 1941.
Toisinaan uusien ystävien löytäminen voi olla vaikeaa. Erityisen hankalaa se on silloin, kun on vähän erilainen kuin muut kuten Pekka, jonka häntä on vain pieni tynkä. Tikkurilan teatterin kesänäytelmässä kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä seikkailee tänä kesänä Pekka Töpöhäntä. Kiltti ja avulias Pekka on uusi kissa Vantaalla ja hyvä pilkankohde Monnille, Pillille ja Pullalle. Onneksi Pekka oppii vähitellen pitämään puolensa. Anu Myllyniemen ohjaama näytelmä sijoittuu 1950-luvulle ja sisältää paljon huumoria ja musiikkia, kuten hyvän kesäteat terin kuuluukin. Esitys
sopii yli 4-vuotiaille. Lisätietoja saa osoitteesta www.tikkurilanteatteri.fi. Hanna Antila
Pekka Töpöhäntä -näytelmä kotiseututalo Påkaksen pihapiirissä (Vanha Kuninkaalantie 2) 9.6.–25.8.
Uusien ystävien saaminen ei ole helppoa kissoillekaan.
Iiro Harra
– On arveltu, että pohjalaisel la laivanrakennusperinteellä ja laivojen keulakuvilla on yhteys vaivaisukkoihin. Tyypillinen veistäjä oli ta lollinen puuseppä. Kantokor ven mielestä heissä näkyy luo va hulluus. – Yksikin veistäjä kehitteli myös lentokonetta. Monet tekijät ovat jääneet anonyymeiksi, mutta kaksi mes taria tunnetaan, evijärveläinen Erkki Lahti ja 13 ukkoa veistä nyt Heikki Nikkilä Kuortaneel ta. Heidän ukkojaan on esillä Ke rimäellä. Siellä on myös Suomen ainoa vaivaisakka, joka on kotoi sin Soinista. Vaivaisukkojen esikuvina käy tettiin usein Suomen sodassa in validisoituneita miehiä.
Näin kehottaa Kuortaneen ukko: ”Älä käännä silmiäs tarvitsewalda ettei hän sinun ylitses walitaisi.”
Häät olivat isoja ja niitä oli usein, eikä juuri muita huve ja ollutkaan. Häälahjaksi ostet tiin käytännön tavaroita, koska vaikka ihmisillä olisi ollut rahaa, heillä ei välttämättä ollut mitä ostaa. Erään morsiamen hääpu ku oli tehty lakanoista. Vastaavia aitoja kotiseutu muistelmia Vantaalta ja sitä edeltäneestä Helsingin maa laiskunnasta on kerätty muiste luryhmässä Koivukylän vanhus tenkeskuksessa. Pula-ajan häiden lisäksi kuul laan muun muassa siitä, kuin ka kahvikupit kilisivät pöydis sä Länsi-Vantaalla, kun lentolii kenne alkoi upouudella Seutu lan kentällä, siitä miten kirkon kylässä seurattiin olympiama
hin ilmestyy 3–4 munaa päivittäin. Kanojen hoito ei vaadi mahdottomia, mutta esimerkiksi yön yli kestävät kesälomareissut vaativat tuuraajan. – Onhan kanoissa vahtimista, kun ne kulkevat pihalla vapaana, mutta niiden touhuja on hauska seurata, Sirpa Honkanen sanoo.
Kissamaista kesäteatteria
Arvokkaat ukot Erään pohjalaiskirkon vai vaisukon kasvoja täytyi muoka ta. Kylän lapset näet pelkäsivät kuollakseen koulutien varrella nököttänyttä rujoa ukkoa. Taidekriitikko Otso Kantokorpi tutustui tämän ja noin 150 muun säilyneen ukon tari naan kootessaan Kerimäen kir kon vaivaisukkonäyttelyä. Vaivaisukkojen esihistoria ulottuu keskiaikaisiin vaivais tukkeihin, joilla kerättiin varo ja kirkolle. – Kuningatar Kristiina mää räsi, että seurakunnan on käy tettävä rahat vähävaraisten aut tamiseen, Kantokorpi kertoo. Suomessa tukit saivat ukko jen muodon. Eniten vaivaisuk koja oli Pohjanmaalla 1800-lu vulla.
Korsolaisen omakotitalon pihalla tepastelee kanoja jo kolmatta kesää. Kesäisin siksi, että kanojen pitäminen ympäri vuoden vaatisi suuremman ja talviasuttavan kanalan. Syksyllä kanat palaavat takaisin tiloille, joilta ne on ostettu. Päivisin Sirpa ja Erkki Honkasen kuuden kanan parvi kuopsuttaa ja kotkottaa aitauksessa tai vapaana pihalla. Kotitarvekanalan perustaminen vaati kahden kaavakkeen täyttämisen. Sen jälkeen on riittänyt soitto maaseutusihteerille kanojen saapuessa ja lähtiessä. Munintapaikoiksi muunnettuhin kissankuljetuslaatikoi-
Markku Mattila
Hauhon vaivaisukko on tiettävästi Suomen vanhin. Se on 1690-luvulta.
Kesä kanojen kanssa
3 x runoja pienimmille Luonnon kirjo Maailma on ihmeitä täynnä sille, joka osaa katsoa. Ulf Starkin ja Linda Bondestamin Kaikki tämä (Teos 2013) on kuin yksi pitkä runo, jossa vanhempi esittelee pienelleen luonnon kiertokulkua ja moninaisuutta muinaisista hirmuliskoista kesäiseen siiliin. Bondestamin leikkaa-liimaa-kuvitus pursuaa matkalippuja, karttoja ja kankaiden kuoseja. Niissä on oivallettavaa kaikenikäisille. Pieni suuri Jukka Itkosen ja Matti Pikkujämsän Keinuhevosen kengittäjä (Kirjapaja 2013) on vanhemman puhetta lapselleen. Runot kulkevat odotusajasta taaperon touhuihin. Pikkujämsän hellyttävät kuvat komppaavat kauniisti hämmennystä ja haltioitumista. Pelkäksi päivänpaisteeksi kirja ei jää: riveillä kaikuu myös vanhemmuuden blues. Vauva panee elämänjärjestyksen uusiksi: ”Joka päivä opin miten pieni voi olla suurin.” Kurittomat riimit Klassikot kestävät. Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuu (ensipainos WSOY 1956) on kasvattanut jo lukuisia suomalaissukupolvia runon maailmaan. Ihan pienimmätkin osaavat riemuita Herra Pii Poon ja Haitulan rytmeistä. Kurittomista riimeistä ja hullunkurisesta sanailusta nauttii myös aikuinen. Maija Karma kuvittaa herkällä kädellä. Saila Keskiaho