Vantaan Lauri 2 • Armon asialla • 24.1.2013 • www.vantaanlauri.fi
Uskonnot rakentavat sopua
2
Olutta Rekolan panimosta 4
Vappu Taipale: ”Vanheneminen tuo huumorintajua” 13
Kehärata on jättiurakka
6
”Suomessa ei ole koskaan ennen tehty maanalaisia rautatieasemia.”
Pääkirjoitus
Jani Laukkanen
2 Halima Ismail Ibrahim ja Antti Pentikäinen ovat rakentaneet sovintoa Somaliaan.
Tähtikelaaja Kaikki kunnia purjelautailun hopeamitalisti Tuuli Petäjä-Sirénille, jonka sisukasta menoa oli ilo seurata olympialaisissa. Vuoden urheilijatittelin olisin kuitenkin antanut ratakelaaja Leo-Pekka Tähdelle. Hänen edelleen kiilasi jopa keihäänheittäjä Antti Ruuskanen. Olympiapronssi oli toki hieno saavutus, mutta kenties hänen sijoituksensa urheilutoimittajien äänestyksessä kertoo enemmän keihäänheiton arvostuksesta perinteisenä lajina kuin tuloksesta. Tähti keräsi äänestyksessä eniten ykkössijoja, mutta ilmeisesti myös moni äänestäjä jätti hänet listan häntäpäähän tai ilman sijoitusta. Samaan aikaan, kun suuri yleisö valitsi Tähden 100 metrin mestaruuden vuoden sykähdyttävämmäksi urheiluhetkeksi, osa toimittajista osoitti ennakkoluulonsa. Vammaisurheilu ei kaikille heistä ole oikeaa urheilua. Urheilijoista Kalle Palander totesi Helsingin Sanomissa 16.1., että Tähden valinta olisi ollut vähän sama kuin jos joku yhdistetyn joukkueesta valittaisiin Vuoden urheilijaksi, vaikka lajissa on vain 150 harrastajaa. Perustelu ontuu. Ensinnäkin yhdistetyn kolminkertainen olympiavoittaja Samppa Lajunen valittiin Vuoden urheilijaksi 2002. Ja toiseksi – jos otettaisiin huomioon harrastajamäärät – niin Vuoden urheilija -listat näyttäisivät aivan erilaiselta. Keihäänheitto ja mäkihyppy eivät ole massalajeja. Ratakelauksella on maailmalla paljon harrastajia. Tähti voitti viime vuonna kultaa sekä paralympialaisissa että EM-kisoissa. Hänen uransa on mitaleita täynnä. Mitä ihmettä häneltä vielä vaaditaan? Jk. Kiitos uudistetusta Laurista antamastanne palautteesta: vaalennamme seurakunnallisten ilmoitusten väripohjaa, jotta luettavuus paranee. Pauli Juusela päätoimittaja
Kolumni
Vaikea kysymys Jotkut pitävät vanhoja asioita ja perinteitä ylipäätään pahoina ja vastustavat niitä. Ja onhan paljonkin juhlallisia traditioita, kuten yksinvaltius, patriarkaatti ja härkätaistelu, jotka täytyy päättäväisesti hylätä, koska ne ovat väärin. Kuitenkin uudet asiat voivat olla vähintään yhtä pahoja. Aikakaudella, jota hallitsee usko teknisen edistyksen hyvyyteen, uusia koneita ja menetelmiä myös pulppuaa laboratorioista ja keksijänpajoista tasaisena virtana. Niitä pidetään tutkimattakin parempina kuin vanhoja. Uudet asiat lupaavat vaurasta, makeaa elämää. Siksi ne menevät viheltäen läpi. Ja koska kaikki käy nopeasti, ei kukaan heti huomaa, jos ne ovatkin ennen näkemättömän pahoja. Se tajutaan aina vasta, kun maito on jo kaatunut, olipa kysymys ydinpommista tai Talvivaarasta. Viisas itkisi ennen kuin sattuu. Mutta viisaathan eivät viihdy siellä missä visioidaan ja innovoidaan. Turkistarhaus, kuten koko muukin eläinteollisuus, on upouusi keksintö. Kun sitä alle sata vuotta sitten pystytettiin, kukaan ei ajatellut asiaa oikean ja väärän kannalta. Ajateltiin ainoastaan seteleitä ja kolikoita. Kului jokunen vuosikymmen. Miljoonien kettujen, minkkien ja supikoirien elämä heitettiin menemään. Miljoonia kertoja täytyi ihmisten sylkeä Luojan kasvoille, kunnes totuus alkoi valjeta hitaimmillekin. Oli tehty paha virhe. Sitten armon vuonna 2012 lähes 70 000 suomalaista antoi tukensa muutaman kansalaisjärjestön muotoilemalle esitykselle, että turkistarhaus lopetettaisiin Suomessa. Pian on kansanedustajien vuoro ilmaista kantansa. Tapaus on jo nyt kirkas valopilkku suomalaisen demokratian historiassa. Mutta mistä oikeastaan äänestetään? Ei toki siitä, onko turkistarhaus moraalisesti hyväksyttävää vai ei. Selviöistä ei ole tapana äänestää. Sen sijaan kansalaiset kysyvät edustajiltaan nyt, onko kosmisten mittojen rikos sallittava silloin, kun se kohentaa isänmaamme ”kilpailukykyä”. Antti Nylén
Uskonnolliset johtajat avuksi rauhantyössä Kirkon Ulkomaanapu rakentaa kansainvälistä rauhanvälitysverkostoa. On arvioitu, että uskonto on osatekijänä yli 80 prosentissa maailman konflikteista. Uskonnollisia johtajia ei kuitenkaan aina osata käyttää rauhanvälittäjinä, vaikka heillä olisi paikallistuntemusta, moraalista arvovaltaa ja toimivat yhteydet konfliktin osapuoliin. YK:n rauhanvälitysyksikkö järjesti yhdessä Kirkon Ulkomaanavun ja kahden muun järjestön kanssa 15.–16.1. Helsingissä kokouksen, jossa pohdittiin, miten uskonnolliset ja perinteiset johtajat saataisiin vahvemmin mukaan rauhanprosesseihin. Tarkoitus on muodostaa uskonnollisista johtajista kansainvälinen rauhanvälitysverkosto. Verkoston kehittämisvaiheen sihteeristöksi nimitettiin Kirkon Ulkomaanapu. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajan Antti Pentikäisen mukaan rauhan saavuttamista hankaloittaa monesti suuri kuilu ruohonjuuritason ja päättäjien välillä. Kokoukseen osallistuneen Kosovon varaulkoministerin Petrit Selimin mielestä juuri uskonnolliset johtajat ovat luontevia välit-
täjiä poliitikkojen ja ruohonjuuritason välillä. Kosovo on eurooppalainen esimerkki maasta, jossa sotaan on liittynyt vahvoja uskonnollisia kytkentöjä. Suurin osa, noin 90 prosenttia, kosovolaisista on muslimeja. Kristityistä eniten on ortodokseja. – Kun kirkkoihin ja moskeijoihin sodan aikana hyökättiin, ihmiset kokivat uskonnollisen identiteettinsä uhatuksi. Nyt sodasta on 13 vuotta, mutta sovinnon rakentaminen on vielä kesken. Tavoittelemme EU-jäsenyyttä. Meihin kohdistuu paljon ennakkoluuloja. Kysytään, onko Kosovo osa Eurooppaa vai onko se ennemminkin islamilainen maa, Selimi kertoo. Kirkon Ulkomaanapu on ollut aktiivisesti mukana Somalian jälleenrakennuksessa ja luonut siellä yhteyksiä YK:n ja paikallisten johtajien välille. Kesällä Somaliaan saatiin yli 20 vuoden jälkeen pysyvä hallinto. Sen muodostamisessa klaanijohtajilla oli tärkeä rooli.
– Väliaikaishallinnon aikana asiat eivät edenneet ja väkivalta jatkui. Kaikki sovintoyritykset ja rauhanneuvottelut epäonnistuivat, koska klaanijohtajat eivät olleet niissä mukana. Tajusimme, että jos haluamme rauhaa ja pysyvyyttä, klaanijohtajat täytyy saada mukaan, kertoo Halima Ismail Ibrahim, joka oli yksi parlamenttiehdokkaita arvioineen valintakomitean johtajista. – Myöskään yhteiskunnan rakentaminen ei onnistu, elleivät klaanien johtajat sitoudu siihen, hän huomauttaa. Somalialainen Abdisalam Mohamoud johtaa keskusta, joka tekee rauhantyötä Afrikan sarven alueella. Keskus on kouluttanut yli 1000 perinteistä ja uskonnollista johtajaa konfliktinratkaisuun. Abdisalam Mohamoud muistuttaa, että vaikka klaanijohtajien asema on epävirallinen, heillä on paljon vaikutusvaltaa ja heitä tarvitaan paikallisten levottomuuksien selvittämiseen. – Jos sovinnon tekeminen kylissä onnistuu, onnistuu myös valtion rakentaminen. Haluamme Somalian takaisin kartalle. Kaisa Halonen
vantaanlauri.fi uutisia
›› Korsoon valitaan kirkkoherra toukokuussa ›› Kristityistä 65 prosenttia elää eteläisellä pallonpuoliskolla ›› Seurakuntien nettisivuilla kiinnostavat tapahtumat, perhejuhlat ja auttaminen ›› Humanitaarisilta järjestöiltä on evätty pääsy Malin konfliktialueille ›› Kirkon vaikuttajat bloggaavat Suomen Kuvalehdessä
kirjailija ja suomentaja
Kannen kuva Ilja Karsikas
3
Tässä ja nyt
Jani Laukkanen
Valta vaihtuu Faysal Abdi, yo-merkonomi ja kaupunginvaltuutettu: ”Lähdin ehdolle kunnallisvaaleissa, koska olen ollut SDP:n jäsen kaksi vuotta ja olen kiinnostunut yhteisten asioiden hoidosta. Oli yllätys, että menin läpi. Luulen, että sain paljon ääniä erityisesti Itä-Vantaalta ja maahanmuuttajilta, mutta myös kantaväestöltä. Olen syntynyt Somaliassa, mutta muuttanut Suomeen vuonna 1994. Haluan vaikuttaa valtuustossa erityisesti nuorten asioihin. Vaikka Vantaa on velkaantunut kunta, nuorille pitää tarjota harrastusmahdollisuuksia.” Hanna Antila
Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous on ma 28.1.
4
Väitellään
Markku Mattila
Olut ei ole ruokajuoma, Jari Leinonen Rekolan panimo on Jari Leinoselle vielä harrastus. Oluen paneminen on vaikeaa. – Periaatteessa prosessi on helppo, mutta mitä tarkemmaksi mennään, sitä vaikeammaksi oluen tekeminen muuttuu. Siinä voisi mennä aina mikrobiologian tasolle asti. Meidän panimossamme minä olen vain kokki, joka tekee vierteen eli oluen pohjan. Hiiva hoitaa loput. Lainsäädäntö on Suomessa monimutkaista. Minä en esimerkiksi saa myydä oluita panimolta, vaan kuskaan oluita kauppoihin myytäväksi. Olut ei ole ruokajuoma. – Hah, aivan päinvastoin! Olut nimenomaan on ruokajuoma! Suomessa on tehty aina olutta, joten oluen maku on kietoutunut yhteen paikallisen ruoan kanssa. Kokeilemme usein kaveriporukassa, mitkä oluet ja ruoat sopivat yhteen. Jotkut yhdistelmät ovat todella yllättäviä. Esimerkiksi pale ale -oluet ja cheddarjuustot toimivat loistavasti yhdessä. Vain hifistelijät juovat erikoisoluita. – En usko, että tuo pitää enää paikkansa. Ihan tavallisetkin ih-
HERÄNNÄISSEURAT Su 27.1. klo 11 Kirkkopyhä Lauttasaaren kirkossa, Myllykallionrinne 1. Saarnaa Simo Juntunen, mukana Karhunmäen seudun kuoro. Keittolounas ja seurat. Klo 16 Kirkkopyhä Mustion kirkossa, Hållsnäsintie 82, Raasepori. Klo 16 Esitelmä: ”Sus siunatkoon! Johdatus siunaamisen teologiaan ja käytäntöön”. Samuli Korkalainen. Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6, Espoo. Klo 16 Paavolan srk-kodilla, Aittatie 1, Hyvinkää. Klo 16 Lohjan srkkodin takkahuoneella, Sibeliuksenkatu 2.
miset juovat erikoisoluita. Nykyisin puhutaan paljon luomusta ja lähiruoasta. Pienpanimot ovat osa samaa ilmiötä. Määrän sijaan haetaan makua. Suomalainen alkoholikulttuuri on vähemmän humalahakuista kuin ennen. – Ainakin pienpanimo-oluiden myynti kasvaa koko ajan ja uusia pienpanimoita perustetaan jatkuvasti. Parin vuoden sisällä on tullut viitisen uutta panimoa. Mutta tuskin kukaan ostaa mäyräkoiran verran näitä oluita ja vetää yhdessä illassa, ihan jo hinta vaikuttaa siihen. Uskon, että pienpanimot ovat tuoneet vaihtoehdon humalahakuiselle juomiselle. Pienpanimolla ei elätä itseään. – Olen tehnyt töitä ravintoloiden keittiöissä tiskaajasta keittiöpäällikköön. Perustimme Rekolan panimon kaverini Juha Kurosen kanssa vuonna 2011 ja viime vuonna tulivat ensimmäiset oluet. Tämä on edelleen harrastus. Toki tarkoitus olisi, että panimo olisi joskus muutakin, en kai olisi tähän muuten lähtenyt. Sanotaan, että pari ensimmäistä vuotta ovat yrittäjän kuolemanlaakso. Me olemme vasta puolivälissä. Onneksi vaimolla on hyvä työpaikka. Saila Keskiaho
TEKSTARITUPU
Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi uusille vapaaehtoisille
TUKITEKSTARI KOULULAISILLE
Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, pe 1.3. klo 17 - 20, la 2.3. klo 10 - 17 ja su 3.3. klo 10 - 15.
WWW.TEKSTARITUPU.NET
045 634 0303
Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Kurssi on maksuton. Ilm. 15.2. mennessä: Elina Piippo, p. 050 321 3282 tai elina.piippo@evl.fi Lisätietoja: http://vantaa.suurellasydamella.fi
Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda
Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla. Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa. Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi. Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.
Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! Uusien oppilaiden ilmoittautuminen Uusien oppilaiden ilmoittautuminen Helsingin Kristilliseen kouluun Helsingin Kristilliseen kouluun
Eronnut eläkeikäisenä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk sisältäen myös majoituksen ja ruoan. Kevään 2013 Erosta eheäksi® -kurssit 26.2.–2.3. Lehmirannan lomakeskus, Salo 13.–17.5. Santasport, Rovaniemi (hae 12.3. mennessä) Tiedustelut puh. (09) 7257 1177 tai satu.tommola@elakeliitto.fi Kysy myös Yhtäkkiä yksin® -kursseista leskeytyneille: puh. (09) 7257 1199 tai annika.toivoniemi@elakeliitto.fi www.elakeliitto.fi
www.helsinginkristillinenkoulu.fi www.helsinginkristillinenkoulu.fi Uusien oppilaiden ilmoittautuminen HKK:n alaja yläkoulu toimivat Pukinmäessä, uusituissa ja Helsingin Kristilliseen kouluun Pukinmäessä, HKK:n ala- ja yläkoulu toimivat peruskorjatuissa tiloissa, joissa vallitsee lämmin ja turvallinen www.helsinginkristillinenkoulu.fi uusituissa ja peruskorjatuissa tiloissa, joissa välittämisen ilmapiiri.
vallitsee lämmin ja turvallinen välittämisen ilmapiiri. HKK:n ala- ja yläkoulu toimivat Pukinmäessä, uusituissa ja
peruskorjatuissa tiloissa, joissa vallitsee lämmin ja turvallinen Avointen ovien päivä to 24.1. klo 9-14 ja välittämisen ilmapiiri.
Avointen ovien päivä to 24.1. klo 9-14 ja INFO-tilaisuus tuleville INFO-tilaisuus tuleville ovien päivä to 24.1. klo 9-14 ja 1. ja ja 7. 7.Avointen luokan oppilaille klo 1. luokan oppilaille klo 18.00 18.00 INFO-tilaisuus tuleville 1. ja 7. luokan oppilaille klo 18.00
Tiedustelut jajaoppilashakulomakkeen tilaukset: Tiedustelut oppilashakulomakkeen tilaukset: Tiedustelut ja oppilashakulomakkeen tilaukset:
Koulusihteeri Ulla Jurvanen p. 050 Koulusihteeri Ulla Jurvanen p. 512 0500607 512 0607 Koulusihteeri Ulla Jurvanen p. 050 512 0607 ulla.jurvanen@edu.hel.fi ulla.jurvanen@edu.hel.fi ulla.jurvanen@edu.hel.fi Rehtori MarkusMarkus Andersson p. 050 97109710 Andersson p. 313 050 313 RehtoriRehtori Markus Andersson p. 050 313 9710 markus.andersson@edu.hel.fi markus.andersson@edu.hel.fi markus.andersson@edu.hel.fi
Sivut sujuvasti nettiin www.sujuu.fi kumppanina
5
Muutosvoima Jani Laukkanen
Ota kantaa! Vantaan Lauri /Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.
Iktys-kuoro ehti toimia Vantaalla lähes 25 vuotta. Se toimi Vantaan seurakuntayhtymän diakonian alaisena. Alkuaikoina ryhmä lauleskeli keskenään ja yksiäänisesti, mutta vuosien harjoittelun jälkeen kuoro pystyi laulamaan jo neliäänisesti. Muutama vuosi sitten vietimme kuoromme 20-vuotisjuhlia ja saimme paljon positiivista palautetta esiintymisestämme. Seurakuntayhtymä kustansi meille myös upeat esiintymisasut ja ne päällämme oli juhlava tunne esiintyä. Olemme saaneet tuottaa iloa erilaisissa laitoksissa asuville ihmisille esimerkiksi hoivakodeissa, palvelutaloissa, sairaaloissa ja vankiloissa. Meitä on aina pyydetty uudelleen esiintymään. Olemme laulaneet myös diakoniatyön tilaisuuksissa ja messuissa. Ohjelmistomme onkin ollut monipuolinen hengellisistä lauluista iskelmiin ja operetteihin. Yhteislaulut ovat myös olleet todella tärkeitä. Nyt kuoromme toiminta on tiensä päässä, koska seurakuntayhtymä ei taloudellisista syistä pysty enää vastaamaan kuoromme toiminnasta. Se on todella surullista, koska olemme pienenä kuorona kuitenkin kehittyneet valtavasti ja tapaamisemme on ollut yhdenlaista sosiaalista toimintaa. Nyt päättyy meille laulajille tärkeä ajatustenvaihtofoorumi. On aika kiittää yhteistyöstä seurakuntayhtymää ja eri laitoksia, joissa vuosien myötä olemme käyneet laulamassa. Sydämelliset kiitokset vetäjällemme Marja Koskelaiselle, joka mahdollisti toimintamme ammattitaidollaan. Iktys-kuoron puolesta Aune Menna
Vantaan sanataidekoulussa opettava Maami Heikkinen kutsuu Sydämeni neuvoja -kirjaa terapeutikseen.
Tärkeintä on myötätunto Dalai Laman ajatukset saivat kiireisen äidin hidastamaan tahtia. Maami Heikkinen on 42-vuotias sanataideopettaja ja viisilapsisen uusperheen äiti. Kymmenisen vuotta sitten, vaativassa elämäntilanteessa, hän sai voimaa Dalai Laman kirjasta Sydämeni neuvoja. Heikkiseen teki vaikutuksen erityisesti Dalai Laman tyyli. – Hän ohjaa ihmisiä hyvin hienovaraisesti nostamatta itseään yläpuolelle. Ohjeet tuntuivat sellaisilta, joita kuka tahansa voi noudattaa. Sydämeni neuvoja -kirjan Heikkinen löysi kirjakaupasta. Hän asui tuolloin Oulussa ja eli yksinhuoltajan elämää poikiensa Oulan ja Eelin kanssa. Lasten isä opiskeli Raumalla ja pääsi tapaamaan poikia vain joka toinen viikonloppu. Samaan aikaan työ oli vaativaa. Heikkinen oli tuntiopettajana sanataidekoulussa ja työskenteli myös esikouluopettajana. Töiden ohella hän yritti tehdä yliopisto-opintojaan. – Olin todella ylikuormittunut. Muistan ajatelleeni, että tämä ei voi olla minun elämääni.
Sitten tilanne paheni entisestään. Heikkinen sairastui pahaan influenssaan ja kuumeeseen, joka pakotti lepäämään pari viikkoa. Onneksi vanhemmat tulivat apuun ja Heikkinen sai levätä ja lukea. – Yllättäen päätin, että nyt tämä loppuu. Sanoin itseni irti esikouluopettajan työstä, aloin tehdä vain tuntiopettajan töitä ja opiskella. Halusin rauhoittaa elämäni. Hän alkoi harrastaa joogaa. – Olen aina ollut hyvin eläväinen. Minulle tapahtuu paljon asioita ja haluan olla monessa mukana. Se vie paljon energiaa. Pitäisi osata hengittää. Dalai Lama puhuu paljon myötätunnosta. Heikkisen mieleen on jäänyt esimerkiksi kirjan kohta, jossa Dalai Lama kirjoittaa rakkauden ja myötätunnon harjoittamisesta, koska ”kaikki muu on sivuseikkaa” ja vain ne voivat antaa elämälle merkityksen. – Myötätunto voi olla vaikeaa, mutta uskon, että kaikilla on arvoihinsa omat syynsä. Ihmisen voi hyväksyä, vaikkei hänen kaik-
kia tekojaan hyväksyisikään. Dalai Lama kirjoittaa myös, ettei kukaan voi auttaa itseään auttamatta muita. Kenenkään onni ei ole vain itsestä kiinni, vaan olemme riippuvaisia toisistamme. – Me kaikki pelkäämme kärsimystä ja haluamme onnea. Luulen, että onnellisimpia ovat ne, jotka ajattelevat toisista hyvää ja auttavat toisia, Heikkinen pohtii. Heikkinen on palannut Sydämeni neuvoja -kirjaan useasti ja kutsuu kirjaa terapeutikseen. Se on ollut tärkeä erityisesti niinä hetkinä, jolloin hän on huomannut ajattelevansa itsekkäästi tai pessimistisesti. Hän on suositellut kirjaa myös muille. – Siskoni ja mieheni ovat ainakin lukeneet kirjan. Nyt Heikkinen on joutunut jättämään joogan olkapää- ja hartiavaivojen vuoksi, mutta onneksi rauhallisia hetkiä voi saada muutenkin. Kun muu perhe nukkuu, hän tekee hengitysharjoituksia. Myös kävelylenkit rauhoittavat. Hanna Antila
Maami Heikkinen ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoima-sarjaan Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulun opettajaa Iiro Heikkilää.
Uusi Lauri on sopivan kokoinen ja leikattu tabloidi tekee siitä siistin. Sitä on helppo lukea. Sisällöstä esitän joitakin kommentteja. Pääkirjoitus ansaitsee oman sivun. Pakinan tyylinen kolumni ei kuulu asialliselle pääkirjoitussivulle. Mukavaa oli, kun Vartin retriitti löytyi uudesta lehdestä. Mutta Taivaspaikka ei korvaa Leipää ja viiniä -kirjoitusta. Varttuneet lukijat haluavat tutustua seuraavan sunnuntain Raamatun teksteihin ja lukea yhdestä tekstistä kirjoitetun lyhyen saarnan. Lehti on pyritty tekemään nuorekkaaksi, mikä on hyvä asia. Toivottavasti kohderyhmä ottaa lehden omakseen. Me vanhemmat luemme sitä edelleen uskollisesti. Lehdessä on usealla sivulla taustavärinä vihreä. Musta teksti valkoisella pohjalla on kuitenkin paljon selvempi. Seurakunnissa tapahtuu -sivut eivät ole kovin selviä värillisen taustan vuoksi. Seurakunnan ilmoitusten pitäisi olla helposti ja nopeasti luettavia, koska niiden joukosta etsitään tiettyä ilmoitusta, jonka pitäisi löytyä nopeasti. Vaihdoimme ajatuksia uusitusta Laurista. Toimin ryhmän äänitorvena. Riitta Eloranta
Paulan parisuhdevinkit ”Mistä apua eron jälkeen?” Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi. Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä. Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula. ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.
6
Kehärata
Uusille raiteille Kehärata tuo Vantaalle asukkaita, töitä ja mahdollisuuden ekologisempaan elämään. teksti Hanna Antila kuvitus Ilja Karsikas
V
ielä noin kaksi ja puoli vuotta, niin Tikkurilasta Myyrmäkeen pääsee junalla. Kehärata yhdistää idän ja lännen, liittää Vantaankosken radan päärataan ja luo kauan kaivatun junayhteyden Helsingin keskustasta lentokentälle. Se synnyttää uusia asuinalueita, yrityksiä ja työpaikkoja. Se tekee yhä useammasta vantaalaisesta joukkoliikenteen käyttäjän ja nostaa Vantaata ylös taloudellisesta ahdingostaan – tai näin ainakin toivotaan. Kehäradan rakentaminen on edennyt yli puolenvälin. Tiukimmat rutistukset ovat edessä tänä ja ensi vuonna. Budjetin ylityksiin tai aikataulunmuutoksiin ei ole enää varaa, valmista on tultava.
Junia 10 minuutin välein Kehäradan ensimmäinen vaihe tuo Vantaalle viisi uutta asemaa: Vehkalan, Kivistön, Aviapoliksen, Lentoaseman ja Leinelän. Asemavarauksia eli myöhemmin valmistuvia asemia on kolme: Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta. Jo olemassa oleville asemille ja asemanseuduille Kehärata on piristysruiske. Niitä kohennetaan ja niiden turvallisuutta lisätään. Vantaankosken asemalla muutok-
set voi jo nähdä: sinne on valmistunut muun muassa uusi kävelysilta ja uudet portaat ja sen esteettömyyttä on parannettu. Tikkurilasta Kehärata tekee Suomen toiseksi vilkkaimman juna-aseman, jossa pohjoisesta tulevat voivat vaihtaa paikallisjunaan ja jatkaa matkaa kohti lentokenttää. Uutta asemakeskusta rakennetaan jo, ja asemasillan rakentaminen alkaa keväällä. Kun rata valmistuu, matalalattiaiset Flirt-junat kulkevat sillä arkisin 10 minuutin välein. Liityntäpysäköintialueita tulee kaikille asemille ja niitä valmistaudutaan jopa laajentamaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on, että ihmiset tekisivät edes osan matkoistaan junalla ja Kehärataa käyttäisivät myös kehyskuntalaiset.
Länsi-Vantaa kasvaa Maankäytön ja liikenteen näkökulmasta Kehärata tietää suuria mullistuksia, joista osa näkyy jo työmaina Vantaan teillä ja niiden varsilla. Esimerkiksi Myyrmäkeen ja Martinlaaksoon on jo rakennettu lisää asuntoja, mutta Kehärata tuo asutusta myös täysin uusille seuduille. Leinelä on yksi Kehäradan varteen rakennettavista alueista, jonne ensimmäiset asukkaat
muuttivat kaksi vuotta sitten. Suurimmassa Kehäradan luomassa uudessa asuinalueessa, Kivistössä eli entisellä Marja-Vantaalla sen sijaan kaadetaan vasta puita. Ensimmäiset asukkaat uusi Kivistö saa ensi vuonna, mutta rakentaminen jatkuu vielä 2020-luvulle asti. Kivistöstä lähiympäristöineen tulee koti 30 000 vantaalaiselle, joista 25 000 on uusia asukkaita. Kivistön aseman ympäristöstä tulee kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen, mutta sekä kaava että lähellä kulkeva lentoliikenne pitävät huolen siitä, että korkeita tornitaloja alueelle ei tule. Asunnoista noin puolet on omistusasuntoja, loput erilaisia vuokra- ja osaomistusasuntoja. Asuntotuotannossa pyritään muutenkin monipuolisuuteen, mutta tietyt asiat on otettava huomioon: väestö ikääntyy ja yhä useampi vantaalainen asuu yksin tai kaksin. Kivistön koilliskulmassa olevalle asuntomessualueelle tulee muutamia kerrostaloja sekä 36 omakotitalotonttia. Osa seudulle muuttavista pääsee asumaan kirjaimellisesti Keimolan entiselle moottoriradalle. Sen päälle rakennettavan Keimolanmäen alueen maamerkiksi jää moottorira-
7
dan valvontatorni, joka saa uuden ilmeen.
Ekologisempaa asumista Nykyinen Kivistön pientaloalue, joka tulevaisuudessa tunnettaneen nimellä Vanha Kivistö, on kaupunginosa, jossa poikkeuksellisen monessa perheessä on kaksi autoa. Siihen verrattuna uudet kivistöläiset saavat totutella erilaiseen elämäntapaan, sillä pian juna ja pyörätiet ovat lähellä. Uudella alueella parkkipaikat keskitetään pysäköintitaloihin, eikä nimettyjä autopaikkoja ole. Taloista tehdään energiatehokkaita ja niissä on huoneistokohtaiset vesimittarit. Osassa kiinteistöjä jätehuolto
valmiina, mutta myös siihen, että lisää on tulossa. Kaupunki aloittaa peruspalveluista. Esimerkiksi Leinelässä päiväkoti avautui samaan aikaan kun alueelle tulivat ensimmäiset asukkaat. Palvelutuotannossa suuntauksena on keskittäminen. Saman katon alla on monenlaista. Esimerkkinä tästä on Kivistön aseman lähelle rakennettava Aurinkokiven palvelukeskus, jossa on koulun ja päiväkodin lisäksi äitiys- ja lastenneuvola, musiikkiopisto ja kuvataidekoulu. Kauppapalveluissa jyräävät kaksi suurta, mutta liiketiloja tehdään myös talojen kivijalkoihin. HOK-Elannolla ja Ruokakeskolla on suunnitteluvaraus Kivistön aseman viereen nousevaan kaup-
ken on määrä koittaa asuntomessujen kynnyksellä, 1.7.2015. Eniten Kehäradan aikataulua ja budjettia on venyttänyt glykolivuoto, joka kasvatti Kehäradan hintaa noin 50 miljoonalla eurolla. Kustannukset, niiden jakaminen ja urakoihin liittyvät sotkut nousivat otsikoihin viime vuonna. Yksinkertaistettuna kulupolitiikka menee kuitenkin niin, että Kehäradan loppulasku on 675 miljoonaa euroa, josta suurin osa, 439 miljoonaa euroa, lankeaa Liikennevirastolle. Vantaan kaupunki maksaa noin 206 miljoonaa euroa ja oman aseman lentokentälle saava Finavia 30 miljoonaa euroa. EU-tukea Kehärata on saanut 17,8 miljoonaa euroa ja lisää saattaa olla tulossa.
Kivistöstä lähiympäristöineen tulee koti 30 000 vantaalaiselle, joista 25 000 on uusia asukkaita. toimii putkikeräyksenä. Roskakatokset ja jäteastiat korvataan jätteiden keräyspisteellä, josta jätteet jatkavat matkaansa paineen avulla putkiverkkoon. Hiilijalanjälkeään voi pienentää myös kasvattamalla ruokaa itse, sillä Kivistöön on suunniteltu viljelypalstoja. Virkistysalueet lähellä Kivistöä säilyvät ja vehreyttä tarjoavat myös puistot. Siellä sijaitsevat liito-oravien pesäpuut, jotka jonkin aikaa varjostivat koko asuntomessusuunnitelmaa.
Palveluita saman katon alta Kun kaupunki kasvaa, pysyvätkö palvelut perässä? Siihen pyritään, vaikka virkamieskielellä sanottuna se onkin aikamoinen haaste. Ensimmäiset asukkaat voivat varautua siihen, että jotakin on
pakeskukseen, mutta edellytyksenä on, että osan tiloista saavat muut toimijat. Uudet palvelut tuovat Vantaalle työpaikkoja. Niiden määrän suhteen tavoitteet ovat korkealla. Kivistöön lähiympäristöineen uskotaan tulevan lähes yhtä paljon työpaikkoja kuin asukkaitakin. Tavoite on kova, koska yritysten aikeita on vaikea ennustaa ja lähellä on Aviapolis, jonne yrityksiä on jo tullut. Hämeenlinnanväylän, Kehä III:n ja radan vieressä olevasta Vehkalasta tulee puhdas työpaikka-alue toimistoille ja pienteollisuudelle, sillä lentomelun vuoksi siellä ei voi asua.
Vantaa maksaa noin kolmanneksen Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, Kehärata olisi otettu käyttöön 2014. Nyt h-het-
Vantaa tunnetaan kaupunkina, jolla on monta keskustaa. Kehäradan myötä Tikkurilan merkitys kasvaa, sen keskusta ja asemanseutu uudistuvat ja asuntoja rakennetaan lisää. Toisaalta myös Länsi-Vantaa kasvaa ja Myyrmäen merkitys sen mukana. Monet Kehäradan vaikutukset ovat vielä arvoitus. Miten käy bussiliikenteen? Miten Kehärata vaikuttaa asuntojen hintoihin? Tulevatko uusien alueiden asukkaat Vantaan sisältä vai muualta ja keitä he ovat? Myös vaikutus autoliikenteeseen on arvoitus. Voi olla, että Kehärata lähinnä hillitsee liikenteen kasvua, muttei vähennä autoja. Mahdollisuudet se kuitenkin luo moneen. Juttua varten on haastateltu Kehäradan projektipäällikkö Harri Johanssonia Vantaan kaupungilta, Kivistön projektinjohtajaa Reijo Sandbergia ja Vantaan apulaiskaupunginjohtajaa Juha-Veikko Nikulaista.
Juttu jatkuu seuraavalla sivulla. ››
Hans von Schantz
8
Aviapoliksen asemahallin länsi päähän rakennettiin syksyllä porraskuilua.
Kehärata
Kehäradan rakennustyömaa numeroina
780
Työmailla on tällä hetkellä 780 työntekijää.
29 520 Ratapölkkyjä tulee 1 640 kilometrille, eli yhteensä 29 520 kappaletta.
2 400 000 Kiveä on louhittu 2,4 miljoonaa kuutiota, mikä on lähes yhtä paljon kuin Kheopsin pyramidin tilavuus. Kuvassa Pyhän Laurin kirkko pyramidin kokoon suhteutettuna.
grafiikka Anna Mattsson
Kehäradan pituus on 18 kilometriä, josta kahdeksan kulkee maan alla. Tämän lisäksi rataan yhdistyy parin kilometrin verran huolto- ja pelastustunneleita. Maan alle tulee myös kaksi rautatieasemaa. – Suomessa ei ole koskaan ennen tehty maanalaisia rautatieasemia. Aviapoliksen ja Lentoaseman tunneliasemat herättävät kiinnostusta maailmalla. Radan rakentamisesta tehtiin kuusisivuinen juttu Tunneling Journaliin. Vinkkasin englantilaiselle toimittajalle myös Länsimetrosta, mutta se ei häntä kiinnostanut, kertoo Kehäradan projektipäällikkö Juha Kansonen. Kansonen on aiemmin toiminut projektipäällikkönä muun muassa Kerava–Lahti -oikoradalla ja Helsinki–Tampere -radan perusparannuksessa. Suurten mittojen hankkeet ovat siis tuttuja, mutta Kehäradassa ainutlaatuista on asemien määrä, tunnelit ja hankkeen monipuolisuus. Tunneleista ja avolouhoksista on louhittu kalliota yli 2,4 miljoonaa kuutiota eli noin 240 000 autokuormallista. Sen lisäksi maa-
Kehäradan rakentajat huhkivat maan päällä ja alla
Pauli Juusela
9 Aviapoliksessa tehdään asemalaitureita ja ratapohjaa.
Kuinka vantaalainen?
Andreas Koivisto, 34, löysi lapsena ruukunpalasia mummolan pellolta.
Pauli Juusela
Saara Vuorjoki
Maan päälle rakennetaan aseman sisäänkäyntiä.
100 %vantaalainen
massoja on siirretty maanleikkauksista runsaat miljoona kuutiota. Materiaalia on käytetty työmailla murskeena, pengerryksissä, meluvalleissa ja teissä. Ihan ilman ongelmia ei valtava louhintaurakka ole mennyt. Lentoaseman alta tunnelista paljastui ikävä yllätys, kun kilometrin pätkältä löydettiin mikrobikasvustoa, joka hyödynsi lentokoneiden jäänestossa käytettävää glykolia. Glykolin hajoamistuotteet ovat riski radan rakenteille. – Normaalisti glykoli hajoaa luonnossa muutamassa kuukaudessa eikä se ole millään lailla vaarallinen aine. Täällä se saa jostain tuntemattomasta syystä ravinteita ja voi siksi syövyttää metallia ja hapertaa betonia. Glykolista aiheutunut tekninen ongelma ratkaistiin avartamalla tunnelia ongelma-alueelta metrillä. Tunnelin sisään rakennetaan tuhansista betonielementeistä toinen tunneli, jonka päälle tulee kerros membraanilevyjä eli taipuisaa muovia. Ne hitsataan yhteen suojaamaan betonirakennetta. Rikinkatkuinen hajuhaitta poistetaan jättämällä ruiskubetonoidun kallion ja betonisen ratatunnelin väliin huoltotila, joka alipaineistetaan. Glykolikivistä nousi mediassa äläkkä myös siksi, että kiviä on työmailta viety Lavangon moottoriradan suojavalliin. Kansosta kohu harmittaa. – Pääosa louheesta on puhtaita materiaaleja, ajettu muualta radan varrelta. Vain yhdestä näytteestä löytyi vähäisiä määriä glykolin hajoamistuotteita. Glykolista ei siellä ole haittaa, emmekä ole rikkoneet lupia. Ympäristö- ja
työsuojeluasiat ovat meille erityisen tärkeitä, korostaa Kansonen. – Työsuojeluasioita valvotaan tarkasti, kertoo turvallisuuspäällikkö Esa Illman. Tapaturmaturmia on ollut kolmanneksen vähemmän kuin rakennustyömailla yleensä eli 8,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Kehäradan kimpussa ahertaa parhaillaan 780 työntekijää. Kesään mennessä määrä saattaa kivuta yli tuhannen. Osa työntekijöistä tulee Baltian maista ja ItäEuroopasta, mutta enemmistö Suomesta. Aviapoliksen tunneliasemalla tehdään parhaillaan sisustustöitä. Se tarkoittaa sitä, että tunnelin sisään rakennetaan kaikki rakenteet salaojista asemalaitureihin ja sähkö- ja putkitöistä liukuportaisiin. Arkkitehdin suunnittelema punainen betonipinta näkyy jo porraskuilun pinnassa. – Kiskot hankitaan Espanjasta ja Ranskasta. Ne tulevat Suomeen 50-metrisinä ja hitsataan kiskohitsaamossa 100- tai 150-metrisiksi. Niitä ei kanneta miesvoimin paikoilleen kuten vanhoissa elokuvissa. Ratapölkyt ovat erikoisbetonia. Niitä tulee 1640 kilometrille, kertoo Kansonen. Kehäradan rakennustyömaa on muutakin kuin rata. Työhön sisältyy esimerkiksi 46 sillan rakentaminen. Niistä pisin on Koivukylän rautatieristeyssilta, 450 metriä. Työmaihin kuuluu viiden uuden aseman lisäksi muun muassa mittavia tiejärjestelyjä LänsiVantaalla. Pauli Juusela
Lisää työmaakuvia www.vantaanlauri.fi
100 % itä-vantaalainen Mummoni isällä oli tila Hakkilassa. Mummo ja vaari asettuivat asumaan Stenkullaan. Sieltä löysin lapsena kivikautisia ruukunpalasia. Kun minä synnyin, perheemme asui ensin Jokiniemessä ja sitten rivitalossa Maarinkunnaalla. Kun olin 6-vuotias, diplomaatti-isäni työ vei meidät Moskovaan. Kolme vuotta myöhemmin muutimme Tukholmaan. Palatessamme Suomeen muutimme Maarinkunnaalle omakotitaloon. Vanhempani erosivat, kun olin 13-vuotias. Minä ja molemmat pikkusiskoni jäim-
me äidin kanssa asumaan Maarinkunnaankotiin. Opiskeltuani Turussa vuoden valtiotieteitä aloitin arkeologianopinnot Helsingin yliopistossa. Arkeologivaimoni tapasin opiskeluaikana. Asumme Hiekkaharjussa kerrostalokolmiossa. Aiemmin asuimme kaksios sa radan toisella puolella. Meillä on 6- ja 3-vuotiaat tyttäret. Työskentelen Vantaan kaupunginmuseossa arkeologina. Harrastan salibandya joukkueessa, jonka jäsenistä iso osa on vanhoja koulukavereitani ja entisiä naapureitani. Soili Pohjalainen
Kysyn vaan
Miksi kirkko vastustaa sijaissynnytyksiä? Oikeusministeriö pohtii, pitäisikö sen alkaa valmistella sijaissynnytyksen sallivaa lakia. Sijaissynnytykset ovat olleet kiellettyjä vuodesta 2007. Ministeriön pyynnöstä myös kirkko antoi aiheesta lausunnon. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtaja, kirkkoneuvos Pekka Huokuna, miksi kirkko otti kielteisen kannan? – Kirkkohallituksen täysistunnon päättäjät eivät nähneet lainsäädännön muuttamiseen riittävästi perusteita. Asiasta käytiin pitkä keskustelu. Siihen ei ole helppoja ratkaisuja. Lainmuutosta on perusteltu muun muassa sillä, että avun hakeminen ulkomailta vähenisi. Ulkomaille hakeutuminen ei loppuisi kuitenkaan kokonaan, koska kaikki parit eivät pääsisi kotimaassa mukaan sijaissynnytysjärjestelyihin.
kea vauvan luovuttamisen hankalaksi. Tilanne ei ole yksinkertainen silloinkaan, jos todetaan sikiövaurio. Synnyttävällä naisella on juridinen oikeus päättää, jatkaako hän raskautta, mutta tällaisissa tapauksissa tilanne koskettaisi muitakin vanhempia. Kirkko ei ole lääketieteen asiantuntija. Miltä pohjalta kirkko voi arvioida kysymystä? – Pääosin etiikan pohjalta. Lääketieteellisiä seikkoja arvioidessa hyödynnettiin sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan lausuntoa. Kirkon mukaan lapsettomuutta voidaan hoitaa lääketieteellisesti. Miksi raja on vedetty juuri lapsettomuushoitojen ja sijaissynnytysten välille?
Millaisia ongelmia sijaissynnytysten katsottiin tuovan?
– Lapsettomuushoidoissa on kyse yksittäisen naisen tai parin tarpeesta. Sijaissynnytysjärjestelyissä pariskunnan halu saada lapsi vaikuttaa kolmanteen ihmiseen.
– Sijaissynnyttäjä voi kiintyä lapseen ja ko-
Noora Melaanvuo
10
Taivaspaikka
Pyhäpäivä
27.1.
Kirkoissa saarnataan siitä, että Jumalan hyvyys on sama kaikkia kohtaan.
”Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.” (Psalmi 18:2–3)
Huokaa rukous Matti Pikkujämsä
Aloittaisiko aamun rukouksella? Uuteen päivään kannattaa nousta hiljentyen ja venytellen. Kaikki, mitä teemme ruumiillamme, voi olla rukousta. Emme vain tule ajatelleeksi sitä. Emmekä aina edes muista, että meillä on ruumis, ennen kuin se muistuttaa meitä olemassaolostaan. Emme pääse eroon ruumiistamme. Se sitoo meitä. Joskus se ahdistaa, joskus häpeämme sitä. Monesti se tuo meille iloa ja tunteen siitä, että olemme elossa. Ruumiissamme kohtaamme Jumalan, missäpä muualla? Onhan ruumiimme Jumalan hengen asuinsija. Psalmien kirjoittajat ovat siitä hyvin tietoisia. He ilmaisevat rukouksensa ruumiin kielellä: ”Jumalani, sinua minä odotan. Sieluni janoaa sinua, ruumiini ikävöi sinua ja uupuu autiomaassa ilman vettä.” Miten sinä voisit aloittaa päiväsi niin, että ruumiisi havahtuisi Jumalan läsnäoloon aamun ensi hetkistä lähtien? Aloita vaikka järjestämällä viikkosi siten, että sinulla on aamuisin varttitunti
rauhallista aikaa. Pidä siitä kiinni. Kun heräät, älä kiirehdi, vaan jää vielä hetkeksi sänkyyn. Hengitä muutama kerta ja rauhoita itsesi. Nouse sitten hitaasti ylös. Älä avaa televisiota tai radiota, vaan tee ensimmäiset aamutoimesi hiljaisuudessa. Juo lasi vettä ja tunne veden virkistävä vaikutus. Istahda hetkeksi tuolille. Toista mielessäsi lyhyttä rukousta tai psalmin säettä. Esimerkiksi tämä säe sopii aamuun: ”Herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut.” (Psalmi 17:15) Anna sanojen tulla aamurukoukseksesi ja levitä rauhallisen toiston myötä koko kehoosi. Voit kokeilla myös pientä venyttelyharjoitusta osana rukous ta. Nouse rauhallisesti seisomaan. Hengitä sisään, nosta kädet kämmenet edellä sivukautta ylös ja sano hiljaa: ”Herään unesta.” Ojennu täyteen pituuteesi. Tunne virkistävä venytys.
Hengitä sitten ulos, laske kätesi rauhassa kasvojesi editse alas ja sano itseksesi: ”Sinun läsnäolosi ravitsee minut.” Toista liikkeitä pitäen aina niiden välillä muutaman sekunnin tauko. Samalla kun kätesi ojentuvat alas, tunnet, miten rauha ja läsnäolo laskeutuvat sinuun.
”Toista mielessäsi säettä: Herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut.”
Lauri Maarala
Vartin retriitti
Loikka oikealle, ponnahdus vasemmalle. Kuperkeikka etuperin, voltti takaperin, hyppy ja pyllähdys. Mätkähdys viereistä pomppijaa vasten, ja taas ollaan siellä, mistä lähdettiinkin. Pomppulinnassa voi notkua, hytkyä ja kokeilla rajojaan rennosti vailla suuntaa, päämäärää ja sitoumuksia. Se on hulvatonta. Muksut eivät poistuisi huojuvasta, muljuvasta hypyttimestä sitten millään. Isommilta on pomppulinnoihin pääsy kielletty. Siitäkö sisuuntuneina me isommat tuunaamme koko elämästämme pomppulinnan? Pohjamateriaaliksi levitämme huvit ja nautinnot. Puhkumme linnan pulleaksi suositulla puhaltimella, jonka merkki on Kaikkea Pitää Kokeilla. Yhdessäkin voi yrittää pomppia ja nauraa, mutta oikeasti pilvilinnoissa pomppiminen on sooloilulaji.
Kaverin kanssa sattuu aina ennemmin tai myöhemmin kipeä yhteentörmäys. Toinen ei ymmärrä, vaan tulee tielle juuri siihen, mihin minä olin menossa. Muutamaa loikkaa pitemmällä odottavat taatusti kivemmat kaverit ja korkeammat ponnahdukset. Pysähtyminen kuulostaa mälsältä. Sitoutuminen haiskahtaa neulalta, joka puhkaisisi koko rakennelman. Niinpä me pompimme, kokeilemme ja väsymme. Emmekä etene minnekään. Aikuinen on se, joka uskaltaa tehdä sen viimeisen pompun. Loikan linnasta ulos. Vain vakaalla maalla voi valita kurssin ja pitää sen. Kulkea päämääriään kohti. Vaikkapa käsi toisen aikuisen kädessä. Natalia Kisnanen
Tuomas Marttila
Pomppulinnan vangit
Lapsille
Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys Tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan p. 050 573 6313. HUOM! Ti 29.1. ei ole Länsimäessä päivystystä.
Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 25.1. klo 11. Hartaus ja ilmainen puurolounas. Messu su 27.1. klo 10. Vesa Häkkinen. Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16. Peittopiiri ti 29.1. kello 11–13. Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30–20.30. Naisten raamattupiiri ti 29.1. klo 19. Kahvila kaikille ke 30.1. klo 9–11. ■■ Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30. Välipala. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11. ■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoitukset ke 30.1. klo 15–16. Äijien saunailta keskiviikkoisin klo 18–21. Sauvakävelyä, sauna ja keskustelua. Teuvo Puolakka. ■■ Perhekahvila to 31.1. klo 9–11.15. Riikka-kanttorin talviaiheinen muskari klo 9.30.
Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 Nuortenilta Lepaani tiistaisin klo 18. ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11. ■■ Jippii-laulukerho noin 3–8-vuotiaille keskiviikkoisin klo 18–18.30. Merja Vuori, p. 044 523 1355. Muualla ■■ Isien ja lasten peli- ja saunailta ke 30.1. klo 18–20.30 Kuntokalliossa. Ota mukaan uima-asu, pyyhe ja liikuntaasu. Hiihtolomanen aikuisille 28.2.–3.3. Törmälän kurssikeskuksessa. Hinta 290 e/hlö. Ennakkomaksu 50 e laskutetaan tammikuussa, loput helmikuussa. Sitovat ilmoittautumiset 25.1. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6500. Lisätiedot matkanjohtajilta Tytti Pietilä p. 050 511 2955 tai Harri Nurminen p. 050 354 7648. Kastettu Rasmus Daniel Balde, Veera Eerika Eskelinen, Jenni Johanna Heinonen, Jami Kalevi Hämeenaho, Thomas Kristian Louhivuori, Ellen Aleksandra Okkonen, Nea Adet Ongondo, Elviira Aino Inkeri Rantanen, Angelina Elizabeth Sharp, Ilari Paavo Oskari Vilenius. Hautaan siunattu Hilkka Elina Määttänen 86 v, Eero Johannes Pajuvuo 81 v, Sointu Esteri Vierimaa 78 v, Pauli Olavi Karhunen 73 v, Eero Ilmari Dunder 61 v. Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450. Avoinna ma–pe klo 9–14. Parillisten viikkojen ke 9–13. hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe 9–13 p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472. Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 Messu ja lääninrovasti, kirkkoherra Jukka Nevalan 60-vuotisjuhlat su 27.1. klo 10. Jukka Nevala, Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Mieskuoro Kanto ja kirkkokuoro. Lapsille pyhäkoulu. Messun jälkeen kirkkokahvit ja klo 13 juhlaseurat, joissa puhuvat mm. Tapani Mäkinen, Anna-Kaisa Inkala, Reijo Liimatainen, Juha Ropponen ja Jaakko Simojoki. Mahdolliset muistamiset Kenian AIDS-orvoille Hämeenkylän seurakunnan lähetystilille: FI 0915963000037749. Viestikenttään: J. Nevala 60. Nuorten avoimet su 27.1. klo 18– 20.30 nuortentilassa. Aikuisten jumppa ti 29.1. klo 15–16 fysioterapeutin johdolla. Nuorten avoimet ti 29.1. klo 18– 20.30 nuortentilassa. ■■ Perhekerho ke 30.1. klo 9.30–11. Oopperakerho ke 30.1. klo 17.30 nuortentilassa. Tšaikovskin baletti Ruusunen. Hahmotaideterapia-ryhmä alkaen ti 19.2. klo 13. Ilmoittautumiset taideterapeutti Terttu Lemströmille p. 09 898 386. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet ti 29.1. klo 13–15. Pähkinärinteen lähetyspiiri ei kokoonnu 30.1. Piiri yhdistetty Israeliltaan. Israel-ilta to 31.1. klo 18. Hengelliset juureni. Pastori Tuomo Silvasti sekä
Esa ja Pirkko Keuru. Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 31.1. klo 13. Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 25.1. klo 12–13.30 vauvaperheille ja vauvaa odottaville. ■■ Perhekerho ma 28.1. klo 9.30–11. Palvelupiiri HAIK ti 29.1. klo 13. ■■ Taaperokerho ke 30.1. klo 13.30– 15 kahdeksan kuukautta täyttäneille vauvoille ja heidän vanhemmilleen. Aikuisten raamattupiiri to 31.1. klo 16. Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 11. ■■ Perhekerho ti 29.1. klo 9.30–11. Kohtaamispaikka to 31.1. klo 11.30– 12.30. Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 25.1. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1. ■■ Pyhäkoulu ma 28.1. klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa. Kahvikammari ke 30.1. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Tyttöjen ja poikien Merirosvoleiri pe–su 19.–21.4. Holman leirikeskuksessa Nurmijärvellä 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Hinta 45 e. Ilmoittautuminen osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu.
Hommissa
Bibliodraamaohjaaja Helena Fyhr ”Kun Raamatun tekstiä lukee hitaasti syventyen, se menee syvälle ja vaikuttaa koko ihmisessä. Vaikka kyseessä olisi tuttukin kohta, siitä voi avautua uusia näkökulmia. Esimerkiksi minulle tulee usein mieleen monia arjen asioita. Alan ohjata Maisa Kumpulaisen kanssa arkiretriittiryhmää, jossa mietiskellään paastoon liittyviä raamatuntekstejä. Tapaamiskertojen välillä tekstien äärellä voi viipyä kotona vaikka päivittäin. Kun kokoonnumme yhteen, jokainen saa halutessaan kertoa, mitä tekstistä on noussut mieleen. Toisten kokemuksia ei kommentoida millään lailla. Välillä olemme myös yhdessä hiljaa. Jos haluaa tehdä raamattumietiskelystä säännöllistä, kannattaa ottaa sille selkeästi aikaa. Minä herään niin varhain, että kotona on vielä hiljaista ja voin keskittyä rauhassa. Ajan ei tarvitse olla pitkä, kymmenen minuuttiakin riittää. Aloittaa voi vaikka psalmeista.” Saila Keskiaho
Seurakuntailta ke 30.1. klo 18.30 Myyrmäen kirkolla. Tilaisuudessa voi ilmoittautua arkiretriittiin, joka kokoontuu kirkolla 14.2. alkaen viitenä torstai-iltana klo 18–20. Ryhmään voi ilmoittautua myös Helena Fyhrille p. 050 380 6500 tai helena.fyhr@evl.fi.
Kastettu Valtteri Sebastian Kaukolander. Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ korso Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14 p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys Seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 8306 560.
Jani Laukkanen
Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14. Kahvilaherkkuja edullisesti. Rukousryhmä pe 25.1. klo 18 kappelissa. Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa. Kirppis la 26.1. klo 10–13 alakerrassa. Messu su 27.1. klo 12. Vesa Häkkinen, Kaija Laalo-Lipponen ja Kirsi Honkanen-Punkari. Matalan kynnyksen maanantai 28.1. klo 11. Omaishoitajien vertaistukiryhmä ma 28.1. klo 15. Ilosanomapiiri ma 28.1. klo 18.30– 20. Jari Araneva. ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11. Seniorikerho ti 29.1. klo 13–14.30. Kanttori Kristiina Nurmi. Yhteisvastuu-ilta ti 29.1. klo 17.30. YV-kohteiden esittely. Hans Tuominen tuo terveisiä Kambodzhasta. Raamatturyhmä ti 29.1. klo 18–20. Virsivartti ke 30.1. klo 12.30 kappelissa. Käsillä hyvää -ryhmä ke 30.1. klo 14–15.30 Kirppis ke 30.1.klo 17–19 alakerrassa. Matteuksen evankeliumi -luennot ke 30.1. klo 18–20. Jari Araneva. ■■ Kansakoulu- ja talvilaulujen konsertti ke 30.1. klo 18.30. Kultaisen Iän Laulajat, johtaa Leena Sinisalo. Myös yhteislaulua. Vapaa pääsy. Viikkomessu to 31.1. klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17. Nuorten bilisilta torstaisin klo 18.30 alakerrassa. Hakunilan kirkon kuoron harjoitukset to klo 18.45.
11
Seurakunnissa tapahtuu 24.1.–31.1.
Markku Mattila
Musiikkia
Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12, p. 09 8306 560. Korson kirkko, seura kuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 550 Vanhemman väen piiri to 24.1. klo 13. Vanhemman väen piiri 31.1. klo 13. Muistellaan Sallan ruskamatkaa, Pia Olkkonen näyttää kuvia, hartaus Vesa Ruokonen. Nuorten aikuisten lauluryhmä to 24.1. klo 17.30. Aikuisten näytelmäkerho to 24. ja 31.1. klo 19 päiväkerhotilassa. Naisten saunailta to 24.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1. ■■ Perhekerho pe 25.1. klo 9. Messu su 27.1. klo 10. Risto Auvinen, Mari Liimatainen, Ursula Hynninen. Leijonien kirkkopyhä. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 10 päiväkerhotilassa. Nuorten aikuisten kokkausryhmä su 27.1. klo 14 nuorten tilassa. Nuorten Kaino-kahvila su 27.1. klo 17–20 nuorten tilassa. ■■ Perhekerho ma 28.1. klo 12. Runopiiri ma 28.1. klo 13. Signe Kettunen. Naisten raamattupiiri ma 28.1. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.
Löylyn lyömät Miestenvuorolla pääsee saunomaan monissa Vantaan seurakunnissa. Kiukaat lämpiävät muun muassa näissä paikoissa: • Korson seurakuntakeskuksessa joka toinen torstai klo 18. Seuraavan kerran 31.1. • Pyhän Annan lastenkirkossa keskiviikkoisin klo 18–21. • Länsimäen kirkon alakerrassa tiistaisin klo 18.30–21. • Betanian saunaosastolla Tikkurilassa (Unikkotie 5 a B) kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17.30. Seuraavan kerran 3.2.
12
Seurakunnissa tapahtuu 24.1.–31.1. Englanninkielinen raamattupiiri ma 28.1. klo 18.30 kirjastossa. Katulähetys ke 30.1. klo 11 seurakuntasalissa. Lähetyspiiri ke 30.1. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen. Arki-illan ehtoollinen ke 30.1. klo 18. Mari Liimatainen ja Martti Sirviö. Nuorten Kake-kahvila ke 30.1. klo 17–20 nuorten tilassa. Varaventtiili-ilta ke 30.1. klo 18.30. Luomisen ihmeestä sanoin, sävelin ja maalaten. Anita Alanen. Lastenhoito järjestetty klo 18 alkaen. Rukousryhmä ke 30.1. klo 20. Miesten saunailta to 31.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1. Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15. Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7. Hartaus ti ja to klo 11. Päihdekuntoutujien ryhmä pe 25.1. klo 15. Risto Auvinen. Raamattu- ja rukouspiiri su 27.1. klo 17. Opiskelemme kevään aikana psalmeja Risto Auvisen ja Petri Väljän johdolla. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 24.1. klo 9. Nuorten Nupe-kahvila pe 25.1. klo 18–21. ■■ Perhekerho to 31.1. klo 9. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 29.1. klo 9. Muualla ■■ Vanhempi-lapsi -sählykerho perjantaisin klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27. Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille tytöille 15.–18.2. ja pojille 18.–21.2. Hinta 60 e, ilmoittautumiset Tytti Malinen p. 050 5736 359 tai Terho Kettunen p. 050 5208 286. Diakonian matka Haapsaluun kylpylä Laineen 7.–11.4. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 09 8306 563. Sitovat ilmoittautumiset 7.2. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 8306 550. Hinta 335 e/hlö (2 hh) ja 395 e (1 hh). Kastettu Veeti Ilmari Kaivonurmi, Oskari Veli Johannes Ivakko. Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomat viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700. Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys Ma ja to Kustaantie 22 E klo 10–12, p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Family group Thu 9.30 am in English and in Finnish. ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30 suomeksi ja englanniksi. Rukouspiiri torstaisin klo 18.30. Torstaipiiri 24.1. klo 13. Ikäihmisten raamattupiiri. ■■ Vauvakerho pe 25.1. klo 9. Messu su 27.1. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Marja-Liisa Malmi, kanttori Sirkku-Liisa Niemi. ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 10. Yläovi auki aikuisille ma 28.1. klo 18. Nikkaristien kokous ti 29.1. klo
14.30. Kahvitarjoilu. Isko 1 -ryhmän isoskoulutus ti 29.1. A ryhmä klo 17.30, B-ryhmä klo 19. Keskustelu- ja raamattupiiri ti 29.1. klo 19–20.30. Luukkaan evankeliumi. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri ke 30.1. klo 9. Open Doors ke 30.1. klo 18. Avoimet ovet nuorille nuorisotilassa, C-rappu. Iltamessu ke 30.1. klo 20. Liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin ja nuorisotiimi. Pirjon ja Pentin tarinatupa to 31.1. klo 12, keittolounas 5 e. Vieraina Ilkka ja Vappu Taipale aiheenaan ”Elämän ilo”. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30. Ilmainen aamupala, kahvi 0,5 e. Raamattupiiri torstaisin klo 18. ■■ Perhekerho ti 29.1. klo 9.30. Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9, alle 3-vuotiaille lapsille. ■■ Perhekerho ti 29.1. klo 9.30. Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri pe 25.1. klo 19. Ikäihmisten iltapäiväpiiri ma 28.1. klo 13. Kastettu Karoliina Maria Emilia Sysioja. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna ma–pe klo 9–15 tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys Maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, Unikkotie 5A 3. krs. Samaan aikaan puhelinpäivystys ja ajanvaraus, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, diakonia.tikkurila@evl.fi Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 27.1. klo 12. Päivi Helén, Toni Fagerholm, Terje Saard. Tikkurilan kirkko Asematie 12 Tikkurilan Hannat to 24.1 klo 9.30. Lenkki ja kahvit sanan äärellä. Ilosanomapiiri to 24.1. klo 15.30. Neuvotteluhuone. Miesten raamattupiiri to 24.1. klo 18. Takkahuone. Laulupiiri pe 25.1. klo.13. Kahvio. ■■ Pyhäkoulu su 27.1 klo 10-11 Tikkurilan kirkon alakerrassa. Messu su 27.1. klo 10. Tuula Lapveteläinen, Tiina Komulainen, Tea Polso. Siionin kannel - seurat su 27.1. aloituskahvit klo 14.30. Ulla ja Jussi Kataja. ■■ Naiset sanan äärellä ma 28.1. klo 10. Kahvio. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 29.1.klo 12. Vuoronumero kirkon aulasta, ruokailu Nuorisotilalla. Hartaus klo 12. Lähetyksen päiväpiiri ti 29.1. klo 13. Neuvotteluhuone. Aamurukouspiiri ke 30.1. klo 7. Toimituskappeli. Arki-illan ehtoollinen ke 30.1. klo 18. Teologiharjoittelija Tiina Sampankoski, pastori Pirkko Yrjölä, kanttori Samppa Laakso. Ilosanomapiiri to 31.1. klo 15.30. Neuvotteluhuone. ■■ Lapsiparkki perjantaisin klo 12– 15. Tuo lapsesi hetkeksi hoitoon. Ilmoittaudu viimeistään to klo 16 men-
nessä tekstiviestillä p. 050 573 6235, saat paluuviestin, mahtuuko lapsesi mukaan. Alle 3-vuotiaiden hoidosta sovittava erikseen. Lisätietoja Päivi Romula p. 050 410 3863, paivi.romula@evl.fi. Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa 24.1. klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. Unikkotie 5B 2krs. Näppärin sormin – kansainvälisen diakonian käsityöryhmä to 24.1. klo 18. Käynti Unikkotie 5aA 4.krs. Avoin perhekerho pe 25.1. klo 9.30. Unikkotie 5B, 2krs. Walkers nuortenkahvila pe 25.1. klo 19-22. Nuorisotila. Unikkotie 5C 2.krs. ■■ Perhekerho ti 29.1. Klo 9.30-11. Unikkotie 5B, 2krs. Omalla äänellä lauluryhmä ti 29.1. klo 18.30. Nuorisotila. Unikkotie 5C 2.krs. Iso 2 -koulutus ke 30.1. klo 17. Nuorisotila. Unikkotie 5C 2.krs. Walkers nuortenkahvila ke 30.1. klo 18-20. Unikkotie 5C 2.krs. ■■ Torstaitupa 31.1. klo 17-19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. Unikkotie 5B 2krs. Näppärin sormin -kansainvälisen diakonian käsityöryhmä to 31.1. klo 18. Unikkotie 5aA 4.krs. Mukana vieraita KUA:n vieraita Kambodzhasta. Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Pyhäkoulu su 27.1 klo 11–12. ■■ Perheolkkari ti 29.1. klo 9.30. ■■ Vauvaolkkari ti 29.1. klo 13. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 25.1. klo 9.30. ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 11. Rukouspiiri su 27.1. klo 18.30. Tied. Kirsti Hildén 050 3827 987. Kartanokosken piiri ke 30.1. klo 18. Lähetystyö Virossa. Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perheolkkari ti 29.1. klo 9.30. ■■ Vauvaolkkari ti 29.1. klo 13.30. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 25.1. klo 18. ■■ Pyhäkoulu su 27.1 klo 11–12. Ristipuron miesten raamattupiiri ma 28.1. klo 13.30. ■■ Avoin perhekerho ti 29.1. klo 9.30. Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 30.1 klo 14. Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri to 24.1. klo 17.45. ■■ Avoin perhekerho ma 28.1. klo 9.30. Nuorten aikuisten raamattupiiri to 31.1. klo 17.45. Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho to 24.1. klo 9.30–11. ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 10. Ylästön eläkeläiskerho ke 30.1. klo 12. ■■ Perhekerho to 31.1. klo 9.30–11. Muualla Tule mukaan Yhteisvastuukeräykseen! Haemme vapaaehtoisia lipas- ja listakerääjiksi sekä tapahtumien järjestelyyn. Kerro meille myös omat ideasi. Kysy lisää: diakoni Anne Viljanen, anne.viljanen@evl.fi, p. 050 511 1674. Nettiwalkers torstaisin klo 19–21. Nuorille päivystys Facebookissa: TiksinWalkers Nettikahvila. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 26.1. klo 16. Olotila.
Malminiityn eläkeläiskerho ma 28.1. klo 13.30. Malminiityntie 16 B. Retki naisille Vivamon naistenpäiville. Lähtö la 2.2. n. klo 8 Unikkotie 5:n parkkipaikan kohdalta, paluu n. klo 18. Maksu 35 e. Ilmoittautumiset ja ruoka-aineallergiatiedot 28.1. mennessä Maaret Hirvensalo p. 050 572 2811, maaret.hirvensalo@evl.fi. Nikkaristit auttavat kodin pienissä korjaustöissä. Kysy lisää: Päivi Mäkinen p. 050 548 6078. Kastettu Pihla Eleanor Virtanen, Aamos Marius Ohtonen, Luka Leevi Kaspar Lehtinen, Viola Olivia Viljanen, Ella Alisa Riihiranta, Ellen Aino Linnea Juvonen, Ines Kastehelmi Laitila, Isla Maria Sipilä, Emil Veikko Olavi Plathin, Eveliina Anneli Salomäki. Hautaan siunattu Kari Antton Meriluoto 63 v. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@ evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys Maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna ma–pe klo 9–16 ja toiminnan mukaan. Seniorikerho to 24.1. klo 13 takkahuone. ■■ Soita ja laula -pyhäkoulu to 24.1. klo 17.30–19 kerhohuone 4. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 nuorisotila. Miesten piiri to 24.1. klo 18.30 takkahuone. Aiheesta ”Paratiisi” alustaa diakoni Jukka-Pekka Virtanen. Lisätietoja Kari Teerioja, p. 0400 876 978. Rauhanyhdistyksen järjestämät seurat pe 25.1. klo 19. Messu ja eteläpohjalaisten kirkkopyhä su 27.1. klo 10. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Kari Jerkku. Hyvät Herrat -kvartetti. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 10 kerhohuone 4. Myrtsimessu su 27.1. klo 17. Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Saarna ja liturgia Antti Isopahkala, musiikki Eeva Kesäniemi & co. Tervetuloa myös tekemään messua: klo 15.30 ruokaa, klo 16 messu kasaan. Nuorten aikuisten kahvilailta su 27.1. n. klo 18 Myrtsimessun jälkeen takkahuoneessa. Lähetyspiiri ma 28.1. klo 15 pieni srk-sali. Vieraina Anna-Kaarina ja Matti Palmu. Perhetyö eri puolilla maailmaa. ■■ Perhekerho ti 29.1. klo 9.30–11. Soul-jumppaa ti 29.1. klo 12 takkahuone. Keskusteluryhmä miehille. Hyvinvointi: Tulis onni ja olis tunnin. Jukka-Pekka Virtanen. Seniorikerho ti 29.1. klo 13 iso srksali. Israelpiiri ti 29.1. klo 18 takkahuone.
Musiikkia
Lapsille
■■ Mammaraamis tauolla ke 30.1. alkaen. Äitien raamattupiiristä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: Marianne Kivijärvi, p. 045 134 1883. Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa. Raamattupiiri ke 30.1. klo 14 St. Martinin kappeli. Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–19 nuorisotila. Seurakuntailta ke 30.1. klo 18.30. Tutustumme Raamatun mietiskelyyn omassa arjessa. Maisa Kumpulainen. Voit myös ilmoittautua helmikuussa alkavaan arkiretriittiin. Tied. Helena Fyhr p. 050 380 6500, helena.fyhr@ evl.fi. Seniorikerho to 31.1. klo 13–14.30 takkahuone. ■■ Soita ja laula -pyhäkoulu to 31.1. klo 17.30–19 kerhohuone 4. Hengellisen matkakumppanuuden ryhmä Kahdeksan pysäkin matka. Ryhmä kokoontuu Myyrmäen kirkon takkahuoneessa helmi-toukokuussa joka toinen ti klo 18 alkaen 5.2. Ohjaajina Matleena Pinola ja Eeva-Liisa Rantasuomela. Ilm. 31.1. menn. Matleenalle p. 050 364 0517, matleena. pinola@hotmail.com. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhemessu su 27.1. klo 12. Saarna Minna Heimola, liturgia Ulla Pohjolan-Pirhonen, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kivistön kerholaiset avustavat. ■■ Perhekerho ma 28.1. klo 9.30. Seniorikerho ke 30.1. klo 12.30. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 25.1. klo 9.30. Seniorikerho ti 29.1. klo 12.30. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä torstaisin klo 10 Olotila. Lukutaitoryhmä maahanmuuttajanaisille. Suomen Akateemisten Naisten liitto. Seniorikerho to 24.1. klo 13. Ylistyslaulu- ja rukousilta to 24. ja 31.1. klo 18.30. Lähimmäispalveluryhmä kokoontuu su 27.1. klo 15. Mukaan voivat tulla kaikki, jotka toimivat tukihenkilöinä vanhuksille. Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30. Naisten raamattupiiri ma 28.1. klo 18.30 diakonian työhuone. ■■ Taaperokerho ke 30.1. klo 14.30 perhekerho. ■■ Esikoisvauvakerho ke 30.1. klo 14.30. Seniorikerho to 31.1. klo 13. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30. Seniorikerho ke 30.1. klo 13. Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 25.1. klo 17–20. ■■ Perhekerho ke 30.1. klo 17.30. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30 Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 27.1. klo 11–12. Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Muualla Retki Lähetystalolle Helsinkiin su 27.1. Tutustumme Lähetysmuseoon
13
Seurakunnissa tapahtuu 24.1.–31.1.
Anna Äystö
Jani Laukkanen
Vappu Taipale löytää elämänilon teehetkestä.
Tähtiä
Hanna Lenkola oli lastensa kanssa Hämeenkylän kirkon perhekerhossa keskiviikkona 16.1.
Huumorintaju voittaa glitterin Vanhat ihmiset eivät suostu kestävyysvajeeksi, sanoo Vappu Taipale. Vanhuuteen liittyy turha stigma, lastenpsykiatri Vappu Taipale toteaa painokkaasti. – Vanheneminen tuo mukanaan hyviä asioita, kuten pitkäjänteisyyttä ja huumorintajua. Niistä Taipale on iloinnut tavatessaan vanhoja ihmisiä. Torstaina 31.1. hän tulee puolisonsa Ilkan kanssa Rekolaan Pirjon ja Pentin tarinatuvan vieraaksi. – Haluamme kannustaa ihmisiä katsomaan peiliin ja olemaan ylpeitä itsestään, Taipale toteaa. – Vanhat ihmiset ovat valtava voimavara. Olemme hyviä kuluttajia ja veronmaksajia ja tukena monille perheille. Meidän pitää itse voittaa ennakkoluulot ja tuoda esiin vanhojen ihmisten yhteiskunnallinen merkitys. Taipale ihmettelee, mistä vanhenemiseen liittyvät negatiiviset mielikuvat syntyvät. – Nykymaailmassa ihaillaan nuoruutta ja glitteriä. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä herkemmin huomaa ikäsyrjinnän. Me emme kuitenkaan rupea kestävyysvajeeksi. ja -kirkkoon, osallistumme Lähetyskirkon messuun ja juomme kirkkokahvit. Lähtijät maksavat itse matkansa sekä museon pääsymaksun, 2,50 e. Tapaamme Lähetystalolla, Tähtitorninkatu 18 klo 12.30. Tied. ja ilm. Kaisa Aalto p. 050 512 1168 tai kaisa. aalto@evl.fi. Kastettu Kosti Kristian Koskela, Aapo Ilmari Konttinen, Aamu Emilia Parviainen, Jarkko Aulis Savimäki. Avioliittoon kuulutettu Tatu Tapio Hyyppä ja Tiina Irene Hämeenkaski. Hautaan siunattu Elin Sofia Salmevaara 97 v, Aino Maria Kärkkäinen 86 v, Kauko Antero Trogen 70 v, Sinikka Elina Nissinen 56 v.
Vappu Taipale on periaatteessa eläkkeellä. Käytännössä kalenteri täyttyy Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtajuudesta, Maailman terveysjärjestön vanhemman asiantuntijan roolista ja Lääkärit ilman rajoja -järjestön töistä. – Keväällä lennämme kuukaudeksi Väli-Amerikkaan edistämään pienaseiden vastaista kampanjaa. Tehtävissäni yhdistyvät mielenterveys, vanhuus ja rauha. Joskus tuntuu, että se on mission impossible, mahdoton tehtävä. Rekolassa Taipale aikoo puhua elämänilosta. Omassa elämässään hän löytää ilon pienistä arkihetkistä. – Tänään iloa tuottavat kirkas auringonpaiste, lapsenlapsen tekemä pannulappu ja teen keittäminen. Saila Keskiaho
Pirjon ja Pentin tarinatupa to 31.1. klo 12 Rekolan kirkolla. Tilaisuus alkaa keittolounaalla, jonka hinta on 5 e.
Mitä kerhossa tapahtui? – Perhekerhossa laulettiin uusia talvilauluja, juotiin kahvia ja syötiin keksit. Lapset saivat leikkiä keskenään, ja aikuiset vaihtoivat kuulumisia. Myös askarteluun olisi ollut mahdollisuus. Olitteko ensimmäistä kertaa perhekerhossa? – Olemme käyneet kerhossa viime syksystä lähtien. Kävimme täällä, kun nyt pian puolitoistavuotiaat kaksostytöt olivat vauvoja. Mikä on saanut teidät tulemaan useamman kerran? – Ihanat ohjaajat, äidit ja lapset. Mikä on Hämeenkylän perhekerhossa parasta? – Parasta on yhdessä oleminen. Täällä on hyvä olla. Olen asunut Hämeenkylässä pari vuotta ja huomannut, että täällä äidit tukevat toisiaan poikkeuksellisen paljon. Jos jään kotiin hoitamaan sairasta lasta, perhekerhon äidit ottavat muut lapseni mukaan kerhoon. Miksi annoit tapahtumalle täydet viisi tähteä? – Mitäpä enempää tänne voisi toivoa. Anna Äystö
Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30–11 Hämeenkylän kirkolla
Bagarstugan Kurirvägen 1 ■■ Dagsläger för barn i åk 1-6 på sportlovet 18-22.2. Vi börjar dagen kl. 8.30 och avslutar kl. 16.30. Lägret kostar 55 e. Anmälning senast fredag 1.2 till alexandra.blomqvist@evl.fi eller per telefon 28.1-1.2 kl. 9-15 på tel 050 566 8266. Andra utrymmen Foibekretsen må 28.1 kl. 14 i brasrummet. Foibe servicehus, Sjukhusvägen 7. ■■ Allsång ons 30.1 kl. 14. Gunnar Weckström, Nina Fogelberg. Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Yhteiset
Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262,8306294, e-post: vandasvenska@evl.fi. Öppet: månd-fred kl. 9-13. Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred. Diakonimottagningen tisd. kl. 9-12. Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian) Högmässa sö 27.1 kl.10. Kaj Andersson, Nina Fogelberg S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren). Högmässa sö 27.1.kl 12. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.
Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 21.1. kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl.kaffe/te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521. ■■ ViAnda-kören övar i Dickursby kyrka tisdagar 13.15-15.30 Vi välkomnar nya sångare! Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Tfn 050 404 9109(vaktmästaren). ■■ Familjecafé to 31.1. kl. 9-12 i bakre delen av kyrkosalen. Håkansböle kyrka Håkansbölevägen Missionskväll ons 30.1 kl 18 i brasrummet. Olle Eriksson ger en historisk överblick av missionsarbetet i Namibia. Kaj-Erik Andersson. Sottungsby-Håkansböle pensionärskrets to 31.1 kl. 9.
Diakoninen asuntotyö Puhelinaika ke 30.1 klo 10–11, p. 050 573 6354. Huonokuuloisille Teemailtapäivä 26.1 2013 klo 13–16 Olotila-kahvilassa Tikkurilassa, Unikkotie 5 a/Vehkapolun kävelykatu. Teemana ikäihmisten hyvinvointi. Kimmo Järvinen. Lisätietoja: Mariela Salminen p.050 5282056. Näkövammaisille Messu su 27.1. klo 10 Myyrmäen kirkko, Uomatie 1. Yhteislauluilta ma 28.1. klo 17.30– 19.30 Martinristin seurakuntasali, Laajaniityntie 2, 2.krs. Ritva-Leena Tuuli. Tutustumisretki Kampin hiljentymiskappeliin to 31.1. klo 14–14.45. Tapaaminen Kampin kappelin aulassa, Simonkatu 7, klo 14. Kappelin pappi Nanna Helaakoski pitää opas-
tuksen ja hartauden. Mukana retkellä Sinikka Tuori ja Terhi Suonsivu. Olotila Vehkapolun kävelykatu/Unikkotie 5a, Tikkurila Avoinna ma–pe klo 9.30–15. Avoin olohuone kaikenikäisille. www.tiksinolotila.fi Harrastajataiteilija Sinikka Revon maalauksia 1.2. saakka. Kysy neuvoa Internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13. Saat henkilökohtaista opastusta. Pappi kylässä Olotilassa pe 25.1. klo 12.30–13.30. Diakoniapastori Lea Karhinen. Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan. Kysy lisää: p. 09 8306 302 (klo 9–15), olotila@evl.fi. Perheneuvonta Eroryhmä maaliskuussa. Kaikki osallistujat haastatellaan helmikuun aikana. Tiedustelut tammikuun loppuun mennessä p. 09 830 6330 tai paula.ruotsalainen@evl.fi. Valoa vanhemmuuteen -ryhmä 4–10 -vuotiaiden lasten vanhemmille 5.2. alkaen. Ilmoittautumiset 30.1.2013 mennessä p. 09 8306330 tai Leena Jokinen p. 050 3472917 tai Hellevi Hilska-Salonen p. 050 3476846. Ryhmään tulijat haastatellaan. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345, www. vantaanseurakunnat.fi/keskusrekisteri Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodistukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.
14
Kotimaan matkaklubi Kotimaan matkaklubi
Petri Laaksonen WilsonWilson Viking uusikaunotar kaunotarm/s m/s Viking Grace Petri Kirwa Kirwa Laaksonen VikingLinen Linen uusi Viking Grace
Laiva on lastattu ystävillä!
Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi
Ystävänpäiväristeily m/s Viking Grace 10.–11.2.2013 Lähde Askel-lehden ja Yhteisvastuukeräyksen kanssa Ystävänpäiväristeilylle Turusta Tukholmaan. Viking Linen uusi kaunotar risteilyalus m/s Viking Grace luo hyvät puitteet jo perinteiselle risteilyllemme. Laivalla on runsaasti ohjelmaa, luentoja, musiikkia, ystäviä ja yhdessäoloa. Askelen ja Yhteisvastuukeräyksen yksityistilaisuudessa luennoi Wilson Kirwa. Luvassa myös Petri Laaksosen konsertti sekä yhteislaulua. Matkalla mukana Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen sekä Askel-lehden päätoimittaja Pirjo Wesaniemi. Risteilyn aikataulu: su 10.2. Turku – Tukholma 20.55–06.30 ma 11.2. Tukholma – Turku 07.35–19.50
Paik ikko kojaja rajoit ra itet etus ustiti ,, toim to imititha hann nope no peas astiti! !
Matkan hinta / henkilö: A) sisältää bussikuljetuksen: B4/ 129 €, B3/ 143 €, B2/ 147 €, A4/ 143 €, A3/ 145 €, A2/ 152 € sekä Piccolo/ 150 € (hytti yhdelle) Matkan hinta / henkilö: B) ilman bussikuljetusta: B4/ 94 €, B3/ 108 €, B2/ 112 €, A4/ 108 €, A3/ 110 €, A2/ 117 € sekä Piccolo/ 115 € (hytti yhdelle) Hintaan sisältyy: • A) bussikuljetus meno/paluu oheisen reitin mukaisesti tai B) risteily alkaen Turusta • risteily valitussa hyttiluokassa • ohjelmallinen yksityistilaisuus kokousosastolla • 11.2. meriaamiainen ja buffetpäivällinen klo 15.00 sisältäen ruokajuomat (viini, olut ja virvoitusjuoma)
SATO SenioriKoti® HelSinKi Taka-Töölö, Välskärinkatu 4 1h+kk, 38,5-43 m², alk. 960 €/kk 2h+kk, 52,5 m², 1 275€/kk Mellunmäki, Korvatunturinpolku 5 3h+kk, 63 m², alk. 953 €/kk Varallisuusrajat. Puotila, Juorumäenkuja 5 2h+k, 54,5-59 m2, alk. 975 €/kk Pohjois-Haaga, eliel Saarisen tie 10 2h+k+s, 54,5 m2, 1 586 €/kk VAnTAA Martinlaakso, Kivivuorentie 8 2h+kk/k, 41,5-59,5 m2, alk. 898 €/kk 2h+kk+s, 39-57,5 m2, alk. 868 €/kk 4h+k+s, 91 m2, 1 490 €/kk Vuokravakuus vain 250 €. Kun teet vuokrasopimuksen vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vesimaksu sisältyy vuokraan. SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 344 344 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Avoinna ma-pe klo 8-20, la klo 10-16 Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.
Lisämaksusta: • 10.2. buffetillallinen 31 € etukäteen ostettuna varauksen yhteydessä sis. ruokajuomat • matkavakuutus • palvelumaksu 15 €/varaus Reitti 1: Jyväskylä – Jämsä - Orivesi – Tampere – Nokia - Vammala – Huittinen – Turku. Reitti 2: Helsinki – Nummela – Salo – Turku Räätälöimme omia bussireittejä ryhmille toiveiden mukaisesti. Tule mukaan yksin, kaksin tai yhdessä ystävien kanssa! Kerää oma ryhmä risteilylle. Kysy ryhmänkerääjän etu matkatoimistosta. Tiedustelut ja varaukset: Lomalinja Oy, puh. 010 289 8100.
Va n t a a n s e u r a k u n t i e n
vapaaehto i sto iminta Haetaan: - Järjestyksenvalvojia tapahtumiin - Yhteisvastuu 2013 lipaskerääjiä - Kirkon ruokailuun Tikkurilassa - Korson katulähetyksen ruokailuun Tehtäviin voit ilmoittautua netissä
vantaa.suurellasydamella.fi Ostetaan
Palveluja tarjotaan
Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964. Vuokrata halutaan
MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.
KOTISIIVOUSTA
Hautauspalveluja
Surun kohdatessa et jää yksin
Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583
4
Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen
Täyden palvelun toimisto
C. S. Lewis kirjoitti teologiaa tavallisille tallaajille.
T
änä vuonna tulee 50 vuotta C. S. Lewisin kuolemasta. Lewis tunnetaan Narnia-fantasiaromaaneistaan, mutta niiden ohella hän kirjoitti romaaneja, esseitä ja tavallisille ihmisille suunnattua teologiaa. Tämän kaiken Lewis teki sivutöinään. Päätoimisesti hän opetti ja tutki kirjallisuutta Oxfordin yliopistossa. – Lewis totesi kerran: Jos etsit helppoa uskontoa, en suosittele kristinuskoa. Tähtäin on korkealla eikä kukaan yllä sinne. Sil-
Oxfor ti sinne pitää tähdätä, Jason Lepojärvi sanoo. Lepojärvi valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa Lewisin rakkauskäsityksestä. Hänet on myös valittu ensimmäisenä suomalaisena Oxfordin C. S. Lewis -seuran puheenjohtajaksi. Mutkittelevalla matkalla anglikaanikristityksi Lewis sai tukea yliopistoystäviltään, kuten J. R. R. Tolkienilta. – Lewis tunsi pitkään katkeransuloista kaipuuta. Se tuntui hyvältä, vaikkei hän tiennytkään, mitä kaipasi, Jason Lepojärvi kuvailee. Kristityksi kääntyminen ei silti muuttanut elämää helpoksi. – Kamppailu uskon asioiden parissa jatkui, mutta suunta oli selkeämpi.
Leikin asia.
Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 | Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 | Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 | Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)
Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset
15 C. S. Lewisin Narnia-kirjoista on tehty myös suosittuja elokuvasovituksia.
rdin iloinen kristitty Lewisin uskonnolliset kirjat ovat olleet suosittuja, mutta teologit ovat karsastaneet häntä. – Lewis astui teologien alueelle, vaikka oli kirjallisuudentutkija, Lepojärvi arvelee. Viime aikoina Lewis on herättänyt myös teologien kiinnostuksen. C. S. Lewis arvosti järkeä yli kaiken. Pitkään Lewis ajatteli, että hänen tuntemansa nimetön kaipuu oli vain romanttista haihattelua. – Sitten hän oivalsi, että Jumala on sekä järjen että mielikuvituksen lähde, Jason Lepojärvi kuvaa. Kärsimyksen ongelma vaivasi Lewisia läpi elämän. Jumalan olemassaolo itsessään ei ollut hänelle ongelma, vaan Jumalan luonne: onko Jumala hyvä vai onko hän
sittenkin kosminen sadisti? Jatkuvaan kysymiseen Lewis sai vastaukseksi vain hiljaisuuden. – Se ei kuitenkaan ollut välinpitämätöntä hiljaisuutta, vaan eräänlainen rakastava katse. Lewis koki kärsimyksen myös hyvin henkilökohtaisesti. Hän avioitui myöhäisellä iällä Joy Davidmanin kanssa, joka kuoli muutaman yhteisen vuoden jälkeen. Kirjansa Tätä on kristinusko C. S. Lewis aloittaa lauseella: ”On olemassa moraalilaki, johon kaikki uskovat.” – Lewisin mielestä moraalin kova ydin on sama kaikissa yhteiskunnissa ja siihen liittyvät moraaliperiaatteet ovat läsnä myös kaikissa uskonnoissa, Jason Lepojärvi kertoo.
Ei vain Narniaa Narnia on C. S. Lewisin (1898– 1963) tunnetuin kirjallinen luomus. Seitsenosainen sarja sijoittuu Narnia-todellisuuteen, jonne kuljetaan vaatekaapin kautta. Romaanien sankareita ovat lapset, jotka taistelevat Aslan-leijonan kanssa Narniaa tuhoavaa pahaa vastaan. Moni Narnian yksityiskohta muistuttaa kristinuskosta. Esimerkiksi Aslan on usein tulkittu Kristus-hahmoksi. Narnia-sarjaa onkin kritisoitu liian läpinäkyvästä kristillisestä viestistä. Toisaalta Narnia on kiehtonut miljoonien lukijoiden mielikuvitusta. Lewisin kaunokirjalli-
seen tuotantoon kuuluu fantasiakirjallisuuden lisäksi scifiä, kuten Avaruus-trilogia. Paholaisen kirjeopisto taas tapahtuu pirujen maailmassa. Lewisin teologisista kirjoista tunnetuimmat ovat Tätä on kristinusko ja Neljä rakkautta. Kääntymystään kristityksi hän kuvaa Ilon yllättämä -kirjassa. Lewis ei sijoittanut kertomuksiaan aina kuviteltuun todellisuuteen. Hänen kenties henkilökohtaisin teoksensa, Muistiinpanoja surun ajalta, kertoo Lewisin elämästä hänen vaimonsa Joy Davidmanin kuoleman jälkeen.
Moraali tulee Lewisin ajattelussa hyvin lähelle rakkautta. – Lewis nostaa esiin inhimillisen rakkauden arvon mutta varoittaa rakkauden palvomisesta. Rakkaus tarvitsee hyveitä ja jonkin korkeamman periaatteen ohjausta. Ilman niitä rakkaus voi olla lahjottavissa, Lepojärvi sanoo. – Lewis oli hyve-eetikko. Hänen mukaansa moraalinen elämä ei ole lista kieltoja. Käskyjen rooli on toisenlainen: ne auttavat ihmistä kehittymään kohti hyvää. Miksi nykylukijoiden kannattaisi hakeutua C. S. Lewisin äärelle? – Luterilainen hengellisyys voi joskus olla masentavaa. Lewis taas oli piippua polttava ja olutta rakastava iloinen kristitty, Jason Lepojärvi toteaa. Saila Keskiaho
ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna. antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan. lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. Ulkoasu-uudistus AD Anna Mattsson / Suomi Design, Uudistuskonsultti Kaarle Hurtig / Kaarle & kumppanit PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi
16
Aikamerkki
Enkeli maantiellä
Kuvateksti
Sveitsiläisen Fribourgin kantonin poliisi kyllästyi piittaamattomasti ylinopeutta ajaviin asukkaisiinsa – ja kutsui apuun enkelin. Kokovalkoisiin pukeutunut miesenkeli ilmestyi eri puolella kantonia ja heilautti kättään kaikille liian kovaa kaahaaville. Taivaallisen olennon työaika oli 20 tuntia viikossa. Enkelin näh-
neitä autoilijoita kehotettiin lähettämään sähköpostia poliisille. Kaikkien viestin lähettäneiden kesken arvottiin – mitäpä muutakaan kuin ajotunti. Suojelusenkelin sanomaa tehostamaan tehtiin mainoselokuva, jossa kiireinen autoilija peruuttaa autotallista suoraan enkelin päälle. ”Hidasta. Ota rauhallisesti.” oli kampanjan sanoma. Enkelinä esiintyi paikallinen näyttelijä, lempinimeltään Franky. Frankyn oikea henkilöllisyys pidettiin salassa liian aggressiivisten autoilijoiden varalta. Krista Susi
Sveitsiläinen stop-merkki.
Vessaan ja taskuun
Anna on moderni nainen, joka ei tyydy tarjottuihin rooleihin.
Rakkaudessa tempoilua Anna Karenina. Ohjaus Joe Wright. Pääosissa: Keira Knightley, Aaron Taylor-Johnson ja Jude Law ja Domhnall Gleeson.
Leo Tolstoin romaanista Anna Karenina on tehty toistakymmentä elokuvaa. Suuren rakkausromaanin perustarina toimii myös tuoreessa 2010-luvun elokuvaversiossa, joka on tyylitellyn teatraalinen, mutta myös kuvallisesti loistokas ja täynnä erinomaisia näyttelijäsuorituksia. Ohjaaja Joe Wright tavoittaa hyvin 1870-luvun venäläisen elämänmenon. Anna koettaa sinnitellä hyvässä asemassa olevan tyl-
sänpuoleisen miehensä vaimona, kunnes korttitalo romahtaa yhdestä katseesta. Tavoiteltu poikamies, kreivi Vronski tulee määräämään Annan elämän tahdin. Yhteisön käyttäytymisnormit ovat tiukat. Annan tunteissa vellominen ja radikaalit ratkaisut eivät ole lain rikkomista, mutta ne ovat jotakin vielä pahempaa, seurapiirin sääntöjen rikkomista. Anna on moderni nainen, joka ei tyydy niihin rooleihin, joita yhteisö olisi hänelle tarjoamassa. Ristiriitaisuudestaan ja arvaamattomuudestaan huolimatta nykykatsojan silmissä Anna ansaitsee myös myötätuntoa ja ihailua.
Onhan hänen sisäisessä tempoilussaan, tosirakkauden etsimisessään ja individualismissaan jotakin 2000-luvun ihmiselle hyvin tuttua. Tiukkaa etikettiä vaativien kaupunkilaisseurapiirien vastavoimaksi Tolstoi nostaa luonnonläheisen elämän maalla. Siellä Annan veljen ystävä, uskonnollinen ja uskollinen Konstantin Levin elää yksinkertaista elämää maallisten kolmiodraamojen ulottumattomissa. Leviniä onkin sanottu eräänlaiseksi Tolstoin ihanneminäksi. Hannu Kylkisalo
Näin se alkaa: ”Kaikki onnelliset perheet ovat toistensa kaltaisia, jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan.” – Leo Tolstoi: Anna Karenina. WSOY 2012.
Jobin ohut toivo Jobin kirja äänikirjana. Valamon luostari 2012.
Hannu-Pekka Björkman on Job.
Saara Vuorjoki
En osannut kuvitella, että Jobin kirjasta tehty äänikirja voisi saada kuulijansa nauramaan ääneen. Jobin kirja kun on Raamatun kertomuksista se, joka puhuu pisimpään ja kouriintuntuvimmin kärsimyksestä. Mutta nauruntyrskähdys pääsee, kun Jumala esittelee luomaansa krokotiilia ja kun Jobin ystävät jakelevat hyödyttömiä neuvojaan. Ritva Holmbergin ohjaama teos tuo Jobista esiin uuden, koomisen puolen. Pelkäksi nauruksi kahden tun-
nin äänikirja ei jää. Hannu-Pekka Björkmanin Job kyselee elämänsä mieltä järisyttävästi. Yhtä luja on Kalle Holmbergin Jumalan vastaus. Sen rinnalla Saatanan kiusanteko ja Jobin ystävien yritykset selittää kärsimystä raukeavat tyhjiin. Runollisen tekstin poljento vie mennessään. Henry WuorelaStenbergin rujot piirrokset vievät syvälle kärsimyksen salaisuuteen. Jobin tarinassa toivon säie on ohut, melkein olematon. Silti Job tarrautuu siihen koko voimallaan. Hän tietää, että mikään muu säie ei kestä. Saila Keskiaho
Lukijat ovat muistaneet Vantaan Lauria palautteella. Eniten kritiikkiä uudistetussa Laurissa on saanut vihreä väripohja, jolle seurakuntien tapahtumatiedot on painettu. ”Vihreä väri on liian tumma ja vaikeuttaa lukemista. Olisi kai tarkoitus, että tapahtumat näkyisivät ja niitä pystyisi myös iäkkäämmät ihmiset vaivatta lukemaan”, kirjoittaa eräs lukija. Eräs lukija on pettynyt lehden sisältöön. ”Luulenpa, että löydän joka lehdestä jotain hyvin loukkaavaa. Voisitteko vähän miettiä, mitä kaikkea kannattaa sinne laittaa ja mitä ei!” hän ehdottaa. Kiitostakin on tullut. Muuan mies kertoi ilahtuneensa siitä,
että jutut ovat napakan lyhyitä ja lehteä voi lukea pätkän silloin toisen tällöin – vaikka vessassa. Toinen on tehnyt Laurista oman mobiilisovelluksen: pienentynyt lehti on helppo taitella niin, että se mahtuu taskuun. Mutta voiko lehteä edelleen käyttää kanihäkin pohjalla? Entä kuinka siitä tehdään kompostipussi? Kaisa Halonen
Povitaskuun sopiva.
3 x jumalainen jumppa Body by God “Jumala rakastaa sinua, vaikka mussuttaisitkin keksejä, mutta on parempiakin tapoja kunnioittaa hänen luomistyötään”, sanoo tohtori Ben Lerner. Floridassa asuvan kiropraktikon resepti kunnonkohotukseen sisältää kuntoilun, ruokavalion ja stressittömyyden. 40 päivän tehokuurin alkuun auttaa tohtorin menestysteos. First Place 4 Health Tämä painonpudotus- ja kuntoiluliike kokoaa Yhdysvalloissa yli puoli miljoonaa kannattajaa. Terveellisen elämän keskiössä on Kristus, joka auttaa voittamaan mieliteot. 95 dollarin aloituspakettiin kuuluu muun muassa ohjeistus päivittäiseen Raamatun tutkiskeluun. Viikoittaisissa tapaamisissa on tarjolla vertaistukea ja vaaka. Gospel Groove Workout Viihdyttävin kristillisen jumppavideon vetäjistä on Paul Eugene, jonka valtteina ovat energinen liikehdintä ja herpaantumaton hymy. Paulin svengaava ”aamuylistys”, ”ylistyskävely” ja ”paholaisen irti ravistelu” saavat lantion liikkumaan. Uudella jumppavideolla annetaan ohjeet myös ”pyhitettyyn riviin” eli aerobictyyppiseen rivitanssiin. Krista Susi
Katso jumppavideot www.vantaanlauri.fi