Lauri 2013 nro 35 (14 11)

Vantaan Lauri 35 • Armon asialla • 14.11.2013 • www.vantaanlauri.fi

Vantaan seurakunnilta apua Filippiineille 2

Villasukat auttavat flunssan ehkäisyssä Länsimäki on asukkailleen rakas

4

6

Ihmisen ja eläimen suhde perustuu paljolti kosketusaistiin.

Taina Kinnunen:

Silitys tekee kylläiseksi 8

Testataan, mitä näkyy matkalla kotoa ostarille – Aila Alarotu

2

2 Ted Aljibe / AFP / Lehtikuva

Taclobanissa kodittomaksi jäänyt perhe on pystyttänyt itselleen tilapäisen suojan.

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Yksi neljäsosa “Me olemme luoneet frankensteinilaisen koneiston itsellemme.“ Näin kiteytti helsinkiläinen kirkolliskokousedustaja Katri Korolainen Kotimaa24-uutispalvelussa turhautumisensa, kun kirkolliskokous päätti äänin 53–51, ettei määräenemmistösäädöksiä muuteta.

Kun kaikki kirkkolain muutokset vaativat jatkossakin kolmen neljäsosan äänienemmistön, yhdellä neljäsosalla kirkolliskokousedustajista on suhteettoman suuri valta. Tämä on perusteltua asioissa, jotka ovat selkeästi opillisia, kirkon uskon kannalta tärkeitä. Mutta kirkossa monelle maallisellekin asialle löydetään kyllä niin sanotut teologiset perustelut.

Käytännössä kolmen neljäsosan määräenemmistöstä kiinnipitäminen voi halvaannuttaa kirkon uudistumisen kannalta elintärkeitä hankkeita. Vastakkain voivat olla milloin pienet ja suuret seurakunnat, milloin etelä ja pohjoinen, milloin konservatiivit ja liberaalit.

Jos niin halutaan, ja varsinkin, jos kirkon sisäinen ideologinen vääntö ja vastakkainasettelu entisestään kärjistyvät, aina saadaan kokoon neljäsosa, joka voi estää muutokset. Olisi katastrofi, jos seurakuntarakenteiden muuttaminen, jäykän hallinnon purkaminen ja kirkon talouden pelastaminen kaatuisivat tähän.

Toisaalta kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Kirkossa on ennenkin saatu aikaan muutoksia, kun on jaksettu tehdä niiden eteen kärsivällisesti työtä ja ymmärretty eri mieltä olevien näkemyksiä. Kirkon toimintaympäristö muuttuu kuitenkin niin hurjaa vauhtia, ettei kaikista asioista pidä tehdä periaatteellisia, vaan tarvitaan joustoa ja uskallusta kokeilla uutta.

Kolumni

Kotoa ostarille Kaiken tarpeellisen näkee matkalla kotoa ostarille, jos vain osaa katsoa. Ei tarvitse matkustaa mihinkään. Näinkin on väitetty.

Koska aina ei voi avartua matkailemalla, testataan sitten, mitä kotoa ostarille -reissulla näkyy.

Kotiovi kiinni ja matkaan. Käytävässä näen alakerran rouvan viemässä roskapussia. Tervehdimme ystävällisesti. Olen kuullut, että joka paikassa naapureita ei edes katsota silmiin.

Katua on ylittämässä samaan aikaan rollaattorin avulla kulkeva nainen. Kohtelias autoilija päästää meidät yli. Heitä on kokemukseni mukaan usein. Taas tuli hyvä mieli.

Sitten tulee vaikea paikka. Tutun kerjäläisen hahmo kyyhöttää kylmässä maassa, pahvisen mukinsa kanssa. Koskaan en ole nähnyt kenenkään antavan hänelle mitään.

Maailma on epäoikeudenmukainen. Minulla kävi hyvä tuuri kun synnyin maahan, jossa on mahdollista saada lukutaito, ammatti, työ ja eläke. Jää paha olo.

Ostarin lämpimään ja ruokaostoksille. En pääsekään heti, hihaani tarttuu kunnollisen näköinen suomalainen nainen.

Työttömyyskorvaus tulee vasta parin päivän kuluttua, hän selittää. Korvaus on pieni ja rahat ovat loppu.

Jospa seurakunnan diakoniatoimisto voisi auttaa, ehdotan. Siellä osataan käydä läpi syitä siihen, miksi rahat eivät riitä. Joskus annetaan avustuksiakin.

Nainen kertoo muuttaneensa kaupunginosasta toiseen.

Entisen seurakunnan diakoniatoimisto maksoi hänen sähkölaskunsa, 30 euroa. Uusi seurakunta ei sitä tee.

Niinpä. Edessäni seisoo ihminen, jonka tyhjä kukkaro on varmasti monen tekijän summa.

Nyt meillä on ihan omia kerjäläisiä.

Vieressä koululaisryhmä hälisee iloisesti.

Suomen tulevaisuuden toivot, monikieliset ja moneen suuntaan avarat ihmiset.

Vantaalla kerätään rahaa Filippiinien taifuunin uhreille Sadattuhannet ihmiset ovat menettäneet kotinsa supertaifuunin jäljiltä.

Perjantaina Filippiinien yli pyyhkäissyt supertaifuuni ­Hai­yan vaikuttaa Kirkon Ulkomaan­avun mukaan 13 miljoonan ihmisen elämään. YK:n mukaan ainakin noin 800 000 ihmistä on joutunut kodittomiksi eikä heillä ole ruokaa, vettä eikä lääkkeitä. Taifuunissa menehtyneitä arvioidaan olevan yli 10 000.

Maanantaina alueelle julistettiin hätätila, mutta tarvittavan avun kokonaismäärää on vaikea vielä arvioida. Tuhot ovat huomattavasti suurempia kuin mitä osattiin ennustaa ja pahimmat alueen historiassa.

– Avun tarve on valtava ja tilanne on hyvin vaikea. Ihmiset ovat todella stressaantuneita. Juuri nyt tarvitaan erityisesti suojia, kun myrsky on tuhonnut talot, kertoo Lutheran World Reliefin maajohtaja Femia Baldao.

Lutheran World Relief on Kirkon Ulkomaanavun yhteistyökumppani. Se tekee parhaillaan tarvekartoitusta tuhoalueella.

Arkkipiispa Kari Mäkinen on vedonnut suomalaisiin avun saamiseksi.

– Katastrofiapua tarvitaan nopeasti. Avustusjärjestöt, kuten Kirkon Ulkomaanapu, ja paikalliset kirkot kamppailevat olemattomien avustusten kanssa, Mäkinen sanoo.

Hänen mukaansa paikallisten

kirkkojen roolia avustustyössä ei pidä unohtaa. Ne ovat usein ensimmäisinä paikalla ja jäävät alueelle, kun muut lähtevät.

Kirkon Ulkomaanapu on myöntänyt katastrofirahastostaan 100 000 euroa taifuunista kärsineiden ihmisten auttamiseen. Tällä hetkellä avustusvarat suunnataan hätäapuun kuten ruokaan, puhtaaseen veteen, hygieniapakkauksiin, huopiin ja suojamuoveihin.

Myös Suomen Lähetysseura lähettää katastrofirahastostaan 12 000 euroa taifuunin uhrien auttamiseen. Varat käytetään katastrofista pahoin kärsineillä V ­ isaya­-saarilla avun tarvekartoituksen laadintaan ja hygieniapakkauksiin.

Seurakunnat eri puolella Suomea ovat käynnistäneet lipaskeräyksiä Filippiinien auttamiseksi.

Vantaalla lipas löytyy jokaisesta kirkkoherranvirastosta sekä Tikkurilan Olotilasta. Lisäksi vapaaehtoiset lipaskerääjät jalkautuvat kaduille tällä viikolla ainakin Myyrmäessä, Hakunilassa, Tikkurilassa, Rekolassa ja Korsossa.

Seurakunnissa kerätään myös kolehteja taifuunin uhrien auttamiseksi ja tulevana sunnuntaina uhreja, omaisia ja auttajia muistetaan esirukouksissa Vantaan kirkoissa.

Vantaan seurakunnat lahjoittaa 10 000 euroa Filippiinien ka-

tastrofin uhrien auttamiseen kansainvälisestä katastrofimäärärahastaan. Apu suunnataan perille Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran kautta. Asiasta päätti yhteinen kirkkoneuvosto keskiviikkona. Lisäksi yhteiselle kirkkovaltuustolle esitetään 20 000 euron lisäavustuksen myöntämistä. Siitä tehdään päätös joulukuun alussa.

Lotta Numminen

Lahjoita Kirkon Ulkomaanapu • Nordea FI33 1572 3000 5005 04, kirjoita viestikenttään: TAIFUUNI • Soita 0600 9 5124 (20,11 e +pvm) • Lähetä tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16499 (20 e) Suomen Lähetysseura • Katastrofirahaston keräys­tili FI60 8179 9710 0312 86, kirjoita viestikenttään: AUTA • Soita 0600 11320 (20,28 e + pvm) • Lähetä tekstiviesti AUTA5 (5 e) tai AUTA10 (10 e) numeroon 16155 Lähde lipaskerääjäksi Ota yhteyttä seurakuntiin • Hakunila: Heli Leskinen p. 050 468 6410 • Rekola: Sannamari Rusi p. 050 329 0361 • Tikkurila: Anita Salonen p. 050 411 2675 • Vantaankoski: Kati Pyykkö p. 050 357 7726 tai ­Helena Teerioja p. 050 310 7189

vantaanlauri.fi uutisia ›› Korson ja Rekolan seurakunnat ovat eri mieltä yhteistyöselvityksen tekemisestä ›› Lähi-idän naiset äänessä Helsingin lyhytelokuvafestivaaleilla ›› Kirkot sitoutuivat etsimään yhteyttä ›› Seurakuntavaaleihin on aikaa vuosi

Aila Alarotu eläkeläinen

Kannen kuva Jukka Granström

3

Tässä ja nyt

Paula Lehto

Uuden luomisen aikaa Laura Närhi, laulaja: ”Koen syksyn luovana ja inspiroivana aikana. Kesäisin ihmiset ja ajatukset ovat jotenkin levällään ja oleminen liikkuvaista. Syksyllä tahti hidastuu ja on aikaa keskittää ajatukset uuden luomiseen. Tietysti jatkuva pimeys väsyttää, mutta saan energiaa muista ihmisistä.

Pyhän Laurin kirkon konsertistani on tulossa akustinen ja tunnelmallinen. Lavalla on lisäkseni kitaristi, sellisti ja kosketinsoittaja. Soitamme omia joulusuosikkejani, hartaita ja kauniita joululauluja, sekä muutamia yllätysnumeroita.

Kirkko esiintymispaikkana eroaa hyvinkin paljon tavanomaisesta, mutta positiivisella tavalla. Sen hyviin puoliin kuuluu akustiikan lisäksi se, että yleisö tulee paikalle vain ja ainoastaan kuuntelemaan musiikkia. Siellä ei tarvita muita lisäelementtejä, valoshowta tai pitkiä välispiikkejä. Sen lisäksi että Pyhän Laurin kirkko on hyvin kaunis, se on myös sopivan intiimi.”

Hanna Antila

Laura Närhen joulukonsertti pe 22.11. klo 18–19.30 Pyhän Laurin kirkossa. Liput 2 e.

4

Väitellään

Flunssan saa rokotuksista huolimatta, Marja Salonius! taamilleen flunssaviruksille.

Siksi yleensä uudet työntekijät ja juuri päiväkodin aloittaneet lapset sairastuvat usein, mutta eivät myöhemmin sen useammin kuin muutkaan.

Suosittelen niistämistä, elleivät nenän limakalvot ole ihan rikki.

Työn sankari ei jää flunssan takia kotiin.

– Kuumeisena pitää jäädä kotiin. Mutta se, kannattaako kotiin jäädä lievässä flunssassa, riippuu siitä, mitä työtä tekee.

Porrassiivoojan tai rakennusmiehen fyysisesti rasittavaan työhön ei luultavasti ole järkeä raahautua flunssaisena, ja hoitotyössä voisi tartuttaa muita. On kuitenkin ihan eri juttu, jos tekee istumatyötä näyttöpäätteen edessä, ja jos tietokoneen naputtelu olisi se, mitä luultavasti kotonakin tekisi flunssasta huolimatta.

– Vastaanotolleni on tullut potilaita, joista tuntuu siltä, että flunssa saattaisi olla tulossa ja jotka ovat sillä perusteella pyytäneet sairaslomaa. En ole antanut.

Työterveydenhuollon erikoislääkäri Marja Salonius ei anna sairaslomaa sillä perusteella, että flunssa saattaisi olla tulossa.

Flunssa tulee sille, joka saa liikaa kylmää.

– Kylmä ei aiheuta flunssaa, vaan virukset. Verisuonet kuitenkin supistuvat, kun ihminen on kylmissään. Näyttäisi myös siltä, että vastustuskyky viruksille alenee, kun verenkierto heikentyy. Villasukat ovat hyvä keksintö, koska lämpimissä jaloissa verenkierto vilkastuu.

Ilkeät lääkärit pihtaavat antibioottireseptejä.

– Antibiootit eivät auta virusflunssassa yhtään, paitsi jos flunssan heikentämään ruumiiseen on iskenyt myös bakteeritulehdus. Lääkärit ovat antibioottien määräämisessä varovaisia, koska jokainen kuuri lisää bakteerien vastustuskykyä kyseiselle antibiootille.

Pikkulapset ja hoitoalan ihmiset on tuomittu flunssakierteeseen.

Markku Mattila

– Erilaisia flunssaviruksia tunnetaan yli 200. Siellä, missä niitä on enemmän tarjolla, ihmiset luonnollisesti altistuvat niille enemmän. Elimistö kehittää kuitenkin vastustuskyvyn koh-

Niistäminen ei lopu koskaan.

Parasta vaan vetää räkä sisään.

– Jotkut korvalääkärit ehdottavat niin. Siitä voi kuitenkin tulla epämiellyttävä olo. Nenän tyhjentämisestä sen sijaan tulee hetkeksi hyvä olo. Suosittelen niistämistä, elleivät nenän limakalvot ole ihan rikki.

Flunssarokotukset ovat lääkefirmojen keksimä rahastuskeino. Moni saa flunssan, vaikka on ottanutkin rokotuksen.

– Ikävä kyllä ihmiset sekoittavat tavallisen flunssan ja influenssan, joka on aina paljon kovempi tauti ja jota vastaan rokotus on tehty. Influenssa kannattaa ehkäistä rokotuksella, vaikkei rokotus suojaakaan tavallisilta flunssilta.

Valkosipuli ja hunaja parantavat flunssan.

– Monella elintarvikkeella voi olla vastustuskykyä lisäävää vaikutusta, mutta millään niistä se ei ole niin voimakas, että toimisi kaikilla. Siksi ne eivät ole lääkkeitä.

– Kuitenkin kaikki, mikä tuo hyvää oloa ja positiivista energiaa, auttaa flunssaan. Useinkaan lääkäri ei voi ehdottaa parempaa hoitoa kuin että laita villasukat jalkaan, keitä teetä, laita hunajaa sekaan ja syö hyvin.

Natalia Kisnanen

HERÄNNÄISSEURAT

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 17.11. klo 17.00 Kallion kirkko

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Herätys vai eksytys?

Esiintyjinä: Exodus-kvartetti ja Hillel Tokazier Tilaisuuden järj.

Rukouspalvelu ry ja srk:t

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

TEKSTARITUPU TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

To 14.11. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille.

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2.

Mukana Herännäisnuorten kuoro.

Saarna Joona Raudaskoski.

Messun jälkeen iltatee. Klo 18 Länsi-Pasilan kappelissa, Winqvistinkatu 2. Klo 18 Ison Omenan hiljaisuuden kappelissa, kauppakeskuksen 2. kerros.

La 16.11. klo 11-17 Herännäisnuorten kuoron matkakahvit.

Tervetuloa nautiskelemaan kahvista ja kuorolaisten leivonnaisista Seuratuvalle, Salomonkatu 17 D. Samalla tuet kuoron tulevaa Saksan-matkaa. Kvartetti esiintyy Median käyttö lähetystyössä klo 12, 14 ja 16.

Su 17.11.13 Ilolan seurakuntakodissa, Soittajantie 1 Su 17.11. klo 10 Körttikodin kirkkopyhä Johanneksen kirkossa.

Klo 10 Messu, Toni Fagerholm ja Tuula Lapveteläinen, Saarna Jussi Rytkönen. Mukana Terje Saard.

Herännäisnuorten kuoro. KirkkoKlo 11.15 kirkkokahvit ja medialähetysjuhla, kahvit ja seurat seurakuntakodin pastori Timo Lankinen Sansasta.

Högbergsalenissa. Klo 10 Kirkkopyhä Puistolan kirkossa, TenavaMukana myös Jussi Matikainen kitaroineen ja tie 4. Saarnaa Matti Malmivaara.

Sipe Jalokinos.

17 Kirkkokahvit ja seurat. Klo 10 Bussi lähtee klo 9.3017 Tikkurilan kirkon edestä.

Kirkkopyhä Mäntsälän kirkossa, Vanha Porvoontie 8. Saarna Minna Ruuttunen. Kahvit ja seurat.

17 Klo 15 Loviisan seurakuntakodilla, Jäsen 360° Itäinen Tullikatu 6. Klo 16 SeuraLorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet tuvalla, Salomonkatu 17 D, Ilmoitusmarkkinointi Lorem Ipsum sit käsikirja mukana Seuratuvan virsikuoro, magna aliqua dolor amet 020 754 2000/vaihdeJaakko Tapaninen Pentti Simojoki, Jäsen 360° Mika Ijäs. Klo 18 Lorem Ipsum sit käsikirja ”Valoa vaikken näekään - Voimaa 17 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi magna aliqua dolor amet virren syvyyksistä” Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6. Eevamarja Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Toimitusjohtaja Luode-Salonen, lausunta, ja Sulo Jaakko Tapaninen Jäsen 360° Kolari, urut. Klo 18 Järvenpään puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie jaakko.tapaninen@kotimaa.fi 1-3. www.kotimaa-yhtiot.fi Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360° Jäsen 360 käsikirja

Versio 2.1. Windows Macsit Lorem& Ipsum

aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

PL 279, 00181 Helsinki

© Kotimaa 2013

Toimitusjohtaja

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Hietalahdenranta PL 279, 0018113 Helsinki

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1.

Jaakko Tapaninen

PL 279, 00181 Helsinki Toimitusjohtaja

© Kotimaa 2013

puh. 020 754 2230 gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Kotimaa

PL 279, 00181 Helsinki

Visuaalinen ilme

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

5

Muutosvoima Hans von Schantz

Max Mannola kuuluu Euroviisufaniklubiin.

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Hoiva-alan yritysten pääomatulot kasvavat huimaavasti ja miljoonia euroja voittoa kertyy noin vaan. Tosin ne maksavat jotakin veroa Suomelle. Silti hoivakotien tilanne on kurjistumassa. Toimintaa ulkoistetaan muihinkin maihin. Vanhus maksaa maltaita hoitopaikastaan, mutta saako hän rahalleen vastinetta?

Säästöjä haalitaan ikäihmisten kustannuksella. Ehkä voittorahat syntyvätkin siitä, että vanhuksilta leikataan yksi ateria pois? Ihminen ei ole enää pääasia. Uutterasti työskennelleen kansalaisen tilanne hoitopaikassa voi olla huonompi kuin lehmällä. Nautoja ulkoilutetaan ja alustoja kuivitetaan. Tuskin niitä huumataankaan, koska maidosta tulisi vaarallista.

Raha ei haise, mutta entä ikäihmisten vaipat? Ne kestävät useitakin lorauksia, mutta kuinka epämiellyttävältä se tuntuu siististä suomalaisesta? Hoitohenkilökunta yrittää kiireestä huolimatta parhaansa, mutta säästöt painavat päälle. Potilaita ei toki hoputeta hautaan, kunhan rahaa virtaa.

Nuoriso ihailee urheilijoitten upeita kuvia lehdissä.

Huolestuttaa, millaisen viestin hoiva-alan voittoa kahmivista yritysjohtajista tehdyt haastattelut antavat lapsillemme elämän tärkeysjärjestyksestä.

Ritva-Liisa Harjumaa

Olipa kaikki ennakko-odotukset täyttävä kokemus osallistua Kansanlaulukirkkoon Vantaan Pyhän Laurin kirkossa isänpäivänä. Lauletut osuudet soljuivat mukavasti ja kokonaisuus oli rakennettu vapauttavaksi kokemukseksi aihevalintoineen. Puheet ja saarna koskettivat. Kaikkineen jäi hyvä olo koko päiväksi. Lisää tätä!

Marja

Maailmanpopmusiikin suurkuluttaja Max Mannola säälii niitä, jotka joutuvat kuuntelemaan aina samaa radioasemaa.

Kasettisoittimesta kuunneltiin Max Mannolan vanhempien autossa ranskankielistä musiikkia. Keväisin seurattiin televisiosta Euroviisuja. Ne saivat Luxemburgissa asuneen perheen tuntemaan yhteyttä kotiSuomeen ja puoleen Eurooppaan.

Kun Max muutti 11-vuotiaana Suomeen, uudet kaverit toivat hänen elämäänsä Suomi-rockin.

Nykyään Mannola asuu Martinlaaksossa ja toimii liikennesuunnittelukonsulttina. Hän laatii työkseen meluselvityksiä.

Meluksi voisi Mannolan mukaan julistaa myös radion suppeat soittolistat.

– Radioasemat määräävät liian paljon, mitä kansa kuuntelee.

Toistetaan samoja biisejä monta kertaa päivässä, vaikka maailmassa olisi niin paljon hyvää musaa.

Sanalla maailmanmusiikki viitataan yleensä kansanmusiikkiperinteisiin. Max Mannola painottaa harrastavansa maailmanpopmusiikkia: eri maiden omankielistä, kansallisesti maustettua radiomusiikkia.

– Arvostan monimuotoisuut-

ta. Valitettavasti se, että musiikki tulee eksoottisesta paikasta, ei välttämättä tarkoita sitä, että musakin olisi eksoottista. Joka puolella maailmaa tehdään paljon harmittavan samankuuloista länsimaalaistyylistä poppia.

1990-luvulla Mannola reilasi paljon. Euroopassa ei ole montakaan maata, missä hän ei olisi käynyt ja ostanut musiikkia.

Harrastus on innostanut hänet myös kieliopintoihin. Hän pärjää kahdeksalla eurooppalaisella kielellä ja ymmärtää auttavasti yhtä monta.

– Musiikki on mukava tapa ylläpitää kielitaitoa.

Nettiaika on helpottanut Mannolan harrastusta. On Spotify, iTunes ja Youtube. World Song Festivalilla maailmanpopmusiikin harrastajat eri puolilta maailmaa panevat joka vuosi paremmuusjärjestykseen sadan maan hitit.

Sitäkin kautta Mannola on löytänyt suosikkeja Euroopan ulkopuolelta. Esimerkiksi Te Vaka -yhtyeen, yli 20-henkisen kokoonpanon, jonka jäsenet ovat lähtöisin monesta eri Tyynenmeren saarivaltiosta. Mahlathini & Mahotella Queens taas

imaisee kuulijansa eteläafrikkalaisen mbqanga-musiikin maailmaan. Selena on latinalaisamerikkalaisen tejano-musiikin kuningatar.

Muun muassa heitä Mannola luukuttaa levyraadeissaan kavereilleen. Monimuotoisuuden arvostaminen näkyy hänen elämässään muutenkin. Hän muun muassa haluaa olla mukana puolustamassa sorrettujen vähemmistöjen oikeuksia.

– Vaikka arvostan kansallista omaleimaisuutta musiikissa, niin ihmisoikeus- ja sananvapauskysymyksissä maailma saisi olla yksimielisempi.

Ikääntymisen myötä Max Mannola, 43, huomaa tulleensa entistä nirsommaksi.

– Nykyään täytyy kuunnella tosi monta levyä, että uuteen musiikkiin löytyy sama innostus kuin nuorempana. Tuntuu, että kaikenlaista on jo kuultu eikä eksoottinen soundi enää yksin riitä.

Nykyään Mannola on myös pienen pojan isä eikä siksi enää voi matkustella yhtä vapaasti kuin ennen. Yhdestä perinteestä hän kuitenkin pitää kiinni.

– Jos Euroviisut järjestetään uudessa maassa, ne on käytävä katsomassa paikan päällä Natalia Kisnanen

Auta Filippiineille iskeneen taifuunin uhreja!

Kaikkien aikojen suurin hirmumyrsky aiheutti katas­ trofin, joka koskettaa 13 miljoonaa ihmistä. Kirkon Ulkomaanapu tarvitsee nyt sinun apuasi, jotta voimme toimittaa hätäapua yhä useammalle taifuunin uhrille.

Lahjoituksesi käytetään ruoka-apuun, puhtaaseen veteen, hygieniapakkauksiin sekä suojiin.

Lahjoita nyt: Soita 0600 9 5124 20,11 €/puhelu (+pvm/mpm) tai lahjoita verkkosivuillamme: kirkonulkomaanapu.fi

Kiitos avustasi.

6

Teksti Hanna Antila ja Pauli Juusela Kuvat Sini Pennanen

Lähiö Vantaan laidalla Länsimäki on ehkä nuhjuinen, mutta monille asukkailleen rakas.

”V

ähään tyytyy lähiön väki”. Näin on otsikoitu Helsingin Sanomien Länsimäestä kertova juttu vuodelta 1973. Kuvassa on Kuulakuja 4:ssä sijaitseva kerrostalo, jonka asukkaat kuvaaja pyysi tulemaan omalle parvekkeelleen samalla kellonlyömällä. Siellä asui tuolloin myös Pia Granroth, jonka leikekirjassa juttu on tallessa.

– Muutimme taloon vuonna 1971, kun saimme Kansanyhti-

ön vuokrakaksion. Olimme nuori aviopari, meillä oli kaksi poikaa ja olimme asuneet siihen asti vanhempieni omakotitalon yläkerrassa Mellunkylässä.

Sen jälkeen Granroth on eronnut, pojista on tullut miehiä ja asunto vaihtunut ensin isompaan, sitten pienempään. Hän on siirtynyt myös vuokralaisesta asunnonomistajaksi. Länsimäki on muuttunut, mutta Granroth on pysynyt samoilla kulmilla.

– Ei tämän parempaa paikkaa olekaan. Täällä oletan asuvani aina kuolemaani saakka.

Yhteisöllistä elämää Länsimäkeä alettiin rakentaa 1970-luvulla maille, jotka raken-

nusyhtiö Haka osti Westerkullan kartanolta. Kartanosta juontaa juurensa alueen nimikin.

Länsimäkeen muuttivat erityisesti lapsiperheet. Palvelut tulivat vähitellen perässä.

– Kauppa perustettiin parakkirakennukseen. Seutu oli osittain metsää. Täällä oli hyvät mustikka- ja vadelmamaat.

Kesällä lapset kävivät hiekkakuopalla uimassa. Lähin koulu oli aluksi Rajakylässä, mutta se täyttyi pian ja tänne saatiin oma koulu, Pia Granroth muistelee.

Koska alueella asui paljon samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia, elämä oli yhteisöllistä. Järjestettiin kylätapahtumia ja uutena vuotena ihailtiin korkean talon katolta ammuttuja raketteja. Lapsilla oli pitkälti samat harrastukset, jääkiekko ja 1980-luvulta alkaen partio.

– Me äidit perustimme oman jääkiekkojoukkueen, Länsimäen Hennot. Pelasimme kaunareilla avojäällä. Meitä ei voittanut

kukaan, ei ainakaan muut naisjoukkueet.

1970- ja 1980-lukujen jälkeen Länsimäen kasvu hidastui. Siitä tuli kaukainen kolkka Helsingin ja Vantaan rajalla, jonne ei ole rakennettu mitään ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Monta kieltä ja kulttuuria Monelle tulee Länsimäestä mieleen kielteisiä asioita: huonokuntoisia kerrostaloja, työttömyyttä, pienituloisuutta ja lakkautuslistoilla pyöriviä palveluita.

Leimallista Länsimäelle on se, että siellä asuu poikkeuksellisen paljon ulkomaalaistaustaisia.

Güler ja Naci Taskin muuttivat Turkista Suomeen 1989, kun Güler sai kokin paikan tuttavansa ravintolasta. Ensimmäinen koti oli Hakunilassa ja seuraava Koi-

vukylässä. Sieltä he muuttivat Länsimäkeen.

– Hakunilassa oli suomalaisia naapureita. Täällä melkein kaikki muutkin ovat maahanmuuttajia, Naci Taskin kuvailee.

Pariskunnalla on neljä lasta, joista kaksi vanhinta on muuttanut Turkkiin. Toiseksi nuorin käy lukiota Helsingissä ja 12-vuotias kuopus peruskoulua Länsimäessä. Koko perhe on viihtynyt seudulla.

– Alue on hyvä. Metro on lähellä, aloittaa Güler Taskin.

– Ei tämä ehkä ole kaunis paikka, mutta riittää meille.

– Tämä on pieni ja vähän köyhä paikka, mutta palvelut ovat hyvät, esimerkiksi terveysasema. Myös nuorisotalo on tosi hyvä ja kirjasto. En ymmärrä, miksi jotkut valittavat palveluista, Naci Taskin sanoo.

Güler ja Naci Taskin kokevat Länsimäen turvalliseksi. Humalaisia näkee, mutta heistä ei ole ollut haittaa.

Taskinit eivät osaa sanoa, miksi juuri Länsimäessä on niin paljon maahanmuuttajia.

– Ehkä se johtuu siitä, että kaupunki on tarjonnut sieltä vuokra-asuntoja, ja sitten monet ovat halunneet muuttaa lähelle tuttaviaan tai sukulaisiaan.

Minusta on ihan hyvä, että täällä on paljon maahanmuuttajia, mutta jotkut suomalaiset ovat jo varmasti muuttaneet täältä pois sen vuoksi, Naci Taskin arvelee.

Täydennys­ rakentamisen aika

Pia Granroth on asunut Länsimäessä yli 40 vuotta. Hän muistaa hyvin, kuinka aluksi iso osa alueesta oli metsää.

Unohdettu lähiö. Sellaiseksi luonnehtivat Länsimäkeä yleiskaavapäällikkö Mari Siivola ja asumisen erityisasiantuntija Tomi Henriksson. He työskentelevät Vantaan kaupungilla ja ovat mukana juuri alkaneessa Länsimäen kehittämishankkeessa.

Kolmessa vuodessa on tarkoitus saada alueelle uusia asuntoja, kohentaa viheralueita ja katualueiden turvallisuutta sekä saada asukkaat mukaan tekemään Länsimäestä viihtyisämpi.

– Uskomme, että alueiden kehittäminen lähtee ihmisistä itsestään, Siivola sanoo.

Länsimäessä on paljon vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Nyt tarvetta olisi erityisesti pienille kerrostaloasunnoille.

– Kaupunki omistaa maat ja myy tontit rakennuttajille. En-

7 Kuinka vantaalainen?

Turkista Suomeen muuttaneet Güler ja Naci Taskin pitävät Länsimäkeä rauhallisena asuinpaikkana.

Jani Koivuluoma, 25, on tuore isä Saara Vuorjoki

40 % sipoolainen

40 % vantaalainen

20 % kotkalais-lahtelainen

simmäiset tonttivaraukset on jo tehty. SATO ja SRV rakentavat kerrostaloja Länsimäentien ja Maratontien kulmaan, Henriksson kertoo.

Siivola ja Henriksson uskovat, että muuttajia saadaan läheltä.

Vanhemmilla ihmisillä on tarve vaihtaa pienempään asuntoon.

Lisäksi alueelle voisi muuttaa työikäisiä, jotka haluavat olla lähellä metroasemaa.

– Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ihmiset muuttavat esimerkiksi pitkin metroradan vartta, Siivola sanoo.

Seurakunta ja kaupunki yhteistyössä Hakunilan seurakunta on Länsimäessä merkittävä toimija, vaikka sen tilat, eli Länsimäen kirkko, ovat hiukan piilossa. Alueesta vastaavan seurakunnan kappalaisen Vesa Häkkisen mukaan ”unohdettu lähiö” on aika hyvä kuvaus alueesta.

Koulu ja kirjasto ovat kuitenkin toivon merkkejä. Koulun kanssa seurakunta on toteuttanut alueen 5.–6.-luokkalaisten tyttöjen parissa tyttöklubin.

– Siitä saatiin hyviä kokemuksia. Toivottavasti hanke saa jatkoa. Seurakunta on mukana myös alueen yhteistoimintaverkostossa, jossa on kaupungin eri toimialojen edustus. Yhdessä järjestimme toukokuussa Länsimäki-päivänä nuorisotapahtuman.

Häkkisen mukaan uusinta yhteistyötä on kaupungin avoimen päiväkodin Majakan toiminta Länsimäen kirkolla.

– Kaupungilla ei ollut päiväkodille tiloja, joten seurakunta tarjosi kirkkoa. Maanantaisin ja perjantaisin päiväkodissa on mukana myös seurakunnan lastenohjaaja. Lisäksi kanttori on pitänyt kirkkomuskaria halukkaille.

Kaikesta huolimatta turvallinen

Turvallisuus, Mustavuoren metsät ja Mellunmäen metroasema ovat saaneet Pia Granrothin pysymään Länsimäessä.

– Öisin kesällä saattaa kuulua jotakin melua, jos pidän ikkunaa auki, mutta muuten täällä on rauhallista. Pienellä alueella on monta kapakkaa ja onhan täällä niitä, joille kapakka on kuin toinen koti. En kuitenkaan koe, että täällä olisi turvatonta.

Granroth on tyytyväinen alueen palveluihin. Toisaalta Helsinkiin, esimerkiksi Kontulan uimahalliin tai Itäkeskukseen ostoksille, pääsee helposti.

– Tikkurilaan menen vain silloin, jos olen lähdössä jonnekin junalla.

Millainen on Länsimäen tulevaisuus? Miltä siellä näyttää 10 tai 20 vuoden kuluttua?

– Länsimäen keskusta on ainakin uudenlainen, sanoo Mari Siivola.

– Alueelle on tullut uusia asuntoja ja vanhoja on peruskorjattu. Joukkoliikennettä on parannettu, Tomi Henriksson sanoo.

Pia Granrothin mielestä lisärakentaminen tekee lähiölle hyvää.

– Kunhan ei luontopoluilleni tulla, olen tyytyväinen. Kun tulee asukkaita, palvelutkin paranevat. T

Länsimäki lukuina • asukkaita vuoden 2013 alussa 5700 • äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuu 30 prosenttia • työttömyysprosentti 17 • enintään perusasteen koulutus 45 prosentilla • vuokra-asuntojen osuus 49 prosenttia

40 % sipoolainen Ensimmäinen kotini oli Vantaan Malminiityssä. Minulla on kolme sisarusta ja isovelipuoli, joka ei asunut kanssamme. Olin kuudesluokkalainen, kun muutimme Sipooseen. Nykyisin soitan yhdessä isäni ja isoveljeni kanssa. Treenaamme vanhempieni luona Sipoossa. Faija sanoo, mitä biisejä soitetaan.

20 % kotkalais-lahtelainen Lähdin peruskoulun jälkeen Kotkaan opiskelemaan merenkulkualaa. Sain puolimatruusin paperit. Tein kolme– neljä reissua merihommissa. Kotkasta muutin Lahteen. Siellä asuin pari

vuotta ja tein raksahommia ja talonmiehen töitä.

40 % vantaalainen Lahdesta muutettuani asuin vanhempieni luona sekä Maarinkunnaalla ja Tikkurilassa. Nyt asun tyttöystäväni kanssa Korsossa. Työskentelen vahtimestarina Tikkurilan kirkkoherranvirastossa. Sain tiedon tyttöystävän raskaudesta tekstiviestillä ollessani Aasiassa seikkailemassa. Meille syntyi tyttövauva syyskuun lopussa. Nykyisin minulla on entistä kiireempi kotiin. Vauva nukahtaa yleensä parhaiten, kun minä kannan häntä sylissäni.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi kaupunki oli korottamassa seurakuntien vuokria?

Vantaan opetuslautakunta sai huhtikuussa käsiteltäväkseen sivistystoimen tilavuokrat ja niiden maksuperusteet.

Esityksessä luki, että Vantaan seurakuntayhtymä siirrettäisiin ylimpään maksuluokkaan, samaan kuin yritykset ja yksityishenkilöt. Kuka tätä ehdotti ja miksi, hallintopäällikkö Pirkko Nurmi Vantaan sivistysvirastosta?

– Maksuperusteiden tarkistaminen on osa Vantaan talous- ja velkaohjelmaa. Asia tuotiin opetuslautakuntaan virkamiesvalmisteluna eli asiaa valmisteli useamman ihmisen ryhmä sivistystoimessa. Maksuperusteiden uudistaminen liittyi myös organisaatiomuutokseen. Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut siirtyivät osaksi sivistystoimea ja maksuperusteita haluttiin yhdenmukaistaa.

Ainakin opetuslautakunnan jäsen Soili Haverinen (kd) puuttui asiaan.

Hänen mielestään seurakuntien ei pitäisi maksaa esimerkiksi koulutilojen käytöstä, jos toiminta on suunnattu alle 18-vuotiaille. Ymmärsikö hän asian oikein?

– Talous- ja velkaohjelmaan sisältyy tulojen lisääminen. Lähes kaikille käyttä-

järyhmille esitettiin maksua tilojen vapaa-ajan käytöstä. Muun muassa vantaalaisten yhdistysten ja yhteisöjen lasten ja nuorten toiminta kuitenkin säilyy maksuttomana.

Lokakuussa opetuslautakunta käsitteli jo erilaista esitystä. Siinä seurakuntien toiminta on huojennetussa maksuluokassa siten, että alle 18-vuotiaille suunnatusta toiminnasta ei tarvitse maksaa tilavuokraa. Mitä tapahtui?

– Lautakunta käsitteli asiaa kesällä keskustelutilaisuudessa. He lopulta päättävät esityksistä.

Millaisista summista on kyse?

– Alle 250 neliön liikuntasalin käyttö maksaa tunnilta 7–20 euroa sekä arvonlisäveron käyttäjäryhmästä riippuen.

Lokakuun kokouksessa sivistystoimen tilojen vapaa-ajan käyttö haluttiin panna uudelleen valmisteluun. Sitä käsitellään uudestaan marraskuussa.

Milloin asia ratkeaa lopullisesti?

– Sitten kun opetus- ja vapaa-ajanlautakunnat tekevät päätöksen.

Hanna Antila

8

Kosketuksen ikävä Taina Kinnusen maailma oli kääntyä nurin, kun hän ymmärsi, miten tärkeä asia toisen ihmisen kosketus on.

Teksti Taneli Kylätasku Kuva Jukka Granström

O

ivallus tuntui samalta kuin salaman isku. Ajatus tainnuttaa vieläkin. Halu kirjoittaa tästä aiheesta oli niin vahva, että sanoin itseni irti ja heittäydyin vuodeksi tyhjän päälle.

Kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kertoo tuoreen kirjansa syntyyn johtaneista vaiheista vahvoilla sanoilla. Kaikki alkoi siitä, kun Kinnunen ymmärsi, miten perustavanlaatuinen ja olennainen osa ihmisen elämää koskettaminen on.

Kinnusen mukaan kosketus­ ais­tin suuri merkitys yhdistää ihmisen toisiin kädellisiin.

– Vauvalle kosketus on ensimmäinen aisti, jonka kautta hän ottaa rakkautta vastaan. Se on myös aisti, joka sammuu viimeisenä elämän lopussa. Se, miten rakastettu vastaa kosketuksen tarpeeseen, voi olla elämän ja kuoleman kysymys, Kinnunen sanoo.

Syksyllä 2011 Kinnunen alkoi kerätä eri-ikäisten suomalaisten kosketuselämänkertoja ja tutustua koskettamiseen liittyvään tutkimukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden seuran kautta levitettyyn kirjoituspyyntöön vastasivat erityisesti yli 80-vuotiaat naiset. Kinnunen keräsi kirjoituksia myös oppilaitaan, jotka olivat noin 20-vuotiaita naisia.

Vahvat yksin, heikot sylityksin -kirjassa (Kirjapaja 2013) Kinnunen jakaa myös omaa kosketushistoriaansa.

– Sen auki kirjoittaminen tuntui vaikealta. Välillä piti ponnistella eteenpäin lause lauseelta, hän sanoo.

Ilman äidin syliä kasvanut Kinnusen lapsuudenkodissa ei ollut väkivaltaa, mutta hän koki selittämätöntä kylmyyttä, joka oli hänen ja vanhempien välissä.

Se oli kuin vankkumaton muuri, joka ei rakoillut. Kinnunen olisi kaivannut hellyyttä erityisesti äidiltään. Isä oli pehmeämpi ja kuuntelevampi, mutta samalla vetäytyvä.

– En muista koskaan istunee-

ni äitini sylissä. Tunsin, että asian ei kuuluisi olla niin. Aikuisena aloin pohtia, olenko ainut vai yksi monista. Halusin myös ymmärtää omia vanhempiani paremmin. Hekin ovat jonkin uhreja, Kinnunen kertoo.

Lukiessaan suomalaisten kosketuselämäkertoja Kinnunen vakuuttui siitä, että hän ei ole poikkeus. Kosketusniukka suomalainen perintö välittyi tarinoista järkyttävällä tavalla. Joitakin tarinoita lukiessaan tutkija itki.

Moni oli joutunut kasvamaan aikuiseksi ilman minkäänlaista hellyyttä. Joukossa oli tarinoita myös vanhemmista, jotka löivät lapsiaan päivittäin esittämättä edes ymmärrettävää syytä.

– Vasta vanhempien kirjoittajien tekstejä lukiessani käsitin, miten valtavan kovaa elämä oli sotavuosina. Ehkä aika on vasta nyt kypsä niiden kokemusten jakamiseen.

Vanhan polven kokemusten joukosta nousi myös ilahduttavia poikkeuksia. Moni muisteli kiitollisina äidin ja isän turvallisuutta ja lempeyttä, jota kovan työn rasittamat vanhemmat pystyivät välittämään harvoina yhteisinä hetkinä.

Poikien herkkyyttä tukahdutetaan Opiskelijoiden tarinoissa Kinnusta vastaan tuli satumaisen suloisia tarinoita. Hellyyttä oli saatu lapsena yllin kyllin, ja hellyydenosoitukset kuuluivat myös nykypäivään puolison ja omien lasten kanssa.

Mutta myös nuorten, opinnoissaan menestyvien naisten joukossa osa oli jäänyt kotona vaille hellyyttä ja kokenut väkivaltaa. Jotkut kertoivat käyttäneensä itsekin väkivaltaa jossakin elämänsä vaiheessa. Kinnusen mukaan kertomukset koulukiusaamisesta olivat odottamattoman järkyttäviä.

– Kirjoittajat olivat kokeneet rankkaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa, eivätkä olleet saaneet mistään apua. Eräs tyttö oli raiskattu 13-vuotiaana koululuokassa keskellä kirkasta päivää.

Kirjaa kirjoittaessaan Kinnunen alkoi kiinnittää huomiota ihmisten väliseen arkiseen etäisyyteen, kylmyyteen ja reagoimattomuuteen. Ravintolassa häntä värisyttää seurata perhettä, joka istuu tunnin samassa pöydässä ilman, että kukaan puhu toiselle tai ota katsekontaktia.

Erityisen tarkalla silmällä Kinnunen seuraa vanhempien tapaa olla lasten kanssa. Usein katseleminen tuottaa iloa, kun vanhemmat osoittavat hellyyttä perheen pienimmille. Mutta välillä tarkkailijan rooli tuottaa tuskaa.

Kuluneena kesänä Kinnunen kävi Korkeasaaressa sisarensa 11-vuotiaan tyttären kanssa ja seurasi tilannetta, jossa nelivuotias poika oli eksynyt äidistään.

Kun äiti löytyi, hän alkoi ensimmäiseksi huutaa nyyhkyttävälle pojalle ja uhkasi häntä rangaistuksella.

– Kärsin nähdessäni, kun lapsia kohdellaan huonosti. Erityisesti poikien herkkyyttä ja haavoittuvuutta tukahdutetaan kovalla kurinpidolla, Kinnunen sanoo.

Eläimiltä voi oppia paljon Taina Kinnusen omassa kosketuselämäkerrassa käänteentekevä persoona on ollut koira. Diiva-niminen afgaaninvinttikoira kuului hänen elämäänsä kuusi vuotta. Kinnusen mukaan eläimiltä voi oppia paljon, koska ihmisen ja eläimen välinen suhde perustuu pitkälle kosketusaistiin.

– Diiva nukkui vieressäni joka yö, enkä ole hänen kuolemansa jälkeen osannut nukkua levollisesti. Olimme symbioottinen pari, melkein samaa ruumista, Kinnunen sanoo.

Lapsuudestaan Kinnunen nostaa esiin ajat, jotka hän vietti mummolassa Lumijoella. Isoisä oli sydämeltään sivistynyt ihminen, joka ei koskaan päivitellyt toisten ihmisten käytöstä, vaan oli hiljaa, kun jostakusta puhuttiin moittivaan sävyyn. Maatilalla lehmät, koirat ja kissat tulivat rakkaiksi.

Ja mikä tärkeintä, mummi ja vaari pitivät pientä tyttöä sylissä.

Silti lapsuuden hellyysvaje on vaikuttanut Kinnusen koko elämään. Vahvat yksin, heikot sylityksin -kirjassa Kinnunen kertoo, että hän on koko aikuisikänsä ajan samalla kertaa hakenut ja paennut puolisoiden välistä ihosuhdetta.

– Joskus olen puolisoani kohtaan täysin mahdoton: kun otan häntä kädestä kiinni, saatan reagoida vahvasti ja ylitulkita sitä, miten hän vastaa siihen, Kinnunen kertoo.

Tuulen tuntu iholla rauhoittaa Kinnusen kosketuselämäkertaan kuuluvat myös erilaisten asioiden ja materiaalien tunnustelu ja yliherkkyys muun muassa kylmälle, kuumalle ja väärille materiaaleille. Kinnunen uskoo, että lapsena koettu hellyyden puute teki hänen kosketusaististaan poikkeuksellisen herkän.

Kinnunen muistaa elävästi, miltä aamukasteen peittämä mummolan pihanurmikko ja kesäinen heinä tuntuivat. Hänen jalkapohjansa ja kämmenensä vaativat säännöllistä kosketusta saveen, hiekkaan, veteen ja ruohoon.

– Tarvitsen ympärilleni luontoa, lintujen ääniä ja puiden huminaa. Minulla on myös voimakas tarve päästä usein veden ääreen. Veden katsominen ja kuunteleminen, tuulen tunteminen iholla ja hiuksissa rauhoittaa sieluni.

Kinnunen asuu puolisonsa, pilapiirtäjä Jari Elsilän kanssa Näsijärven rannalla Tampereella. Koti sijaitsee entisessä kehräämössä, joka on kunnostettu kylpyläksi. Tärkeä vesielementti on sekä sisällä että ulkona vain muutaman askeleen päässä.

Kinnunen on riippuvainen myös säännöllisestä liikunnasta. Siinäkin on kyse kosketuksen saamisesta, yhteydestä omaan kehoon.

– Liikkeen kautta hahmotan oman ruumiini rajat. Jos en pää-

se liikkumaan, tuntuu että hajoan, minulla ei ole ääriviivoja.

Kun pääsen uimaan, kuntosalille tai hiihtolenkille, palat ovat yhteydessä toisiinsa.

Pään silityksen ihmeellinen vaikutus Suomalainen kosketuskulttuuri on Kinnusen mukaan tärkeässä tienhaarassa.

Yksinäisyyttä ja eristyneisyyttä lisääviä tekijöitä on paljon. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tietotekniikka korvaa yhä useammin koskettamisen ja kasvokkain kohtaamisen. Yhä useampi suomalainen elää yhden hengen taloudessa ja nukkuu yksin. Mikään muu nisäkäs kuin länsimainen ihminen ei nukuta poikasiaan erillisessä vuoteessa tai jopa toisessa huoneessa. Vanhan ihmisruumiin koskettaminen on kulttuurissamme ääneen lausumaton tabu.

Mutta myös myönteisiä merkkejä on paljon.

Pienten lasten vanhemmat osoittavat lapsilleen hellyyttä omia vanhempiaan luontevammin. Ihmiset tavoittavat kosketuksen merkityksen joogan, tanssin tai erilaisten kosketusharjoitusten avulla. Hoitoalan tutkijat löytävät vahvaa näyttöä siitä, miten kustannustehokasta ja tuloksellista koskettaminen on.

– Kosketuselämäkertoja lukiessani ymmärsin, että ihmisellä on hämmästyttävä kyky imeä hyvää, ottaa vastaan rakkauden virvoittavaa vettä. Jos sitä on jossakin tarjolla pienikin pisara, vaikka pään silitys, se tekee kylläiseksi pitkäksi aikaa, Kinnunen sanoo.

Kinnunen lisää toivon merkkeihin myös kirkon ja sen edustaman välittämisen kulttuurin, joka on hänen mukaansa tärkeä tunnekylmyyden vastavoima.

– Välittäminen tarkoittaa sitä, että ihminen nähdään arvokkaana sinänsä. Se on rakkautta, joka ei aseta mitään ehtoja tai edellytä erityisiä ansioita. Olen ymmärtänyt, että siinä on kirkon syvin sanoma. T

9

”Se, miten rakastettu vastaa kosketuksen tarpeeseen, voi olla elämän ja kuoleman kysymys.”

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

17.11.

Kirkoissa puhutaan siitä, miten kristityn tulisi olla joka hetki valmis lähtemään tästä elämästä.

”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen.”

(Psalmit 90:12)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Kuinka kohdata kuoleva?

Opi papilta, miten voit olla läsnäolevasti kuolevan vierellä.

Pappi saa joskus kutsun kuolevan luokse. Kutsu tulee terveyskeskuksen hoitajalta tai toisinaan omaiselta. Joka kerran kutsu hiljentää minut ja pysäyttää muut askareet.

Otan mukaani papin käsikirjan ja ehtoollisvälineet. Kun lähestyn vuodeosaston ovea, askeleet hidastuvat itsestään ja koe­ tan parhaani mukaan rauhoittaa mieleni. Ennenkin olen ollut tässä tilanteessa, ja silti se on aina yhtä uusi. Uusi ja pelottava se on hänellekin, joka siellä minua odottaa. Mitä sanoisin hänelle, mitä tekisin?

Usein huolehdin turhaan.

Kuoleva tietää jo, mitä toivoo.

Joskus hän haluaa puhua kanssani jostain mieltään vaivaavasta asiasta, josta ei halua puhua muille. Hän haluaa selvittää sen ja saada rauhan.

Tai sitten hän on jo valmis lähtöön ja tahtoo vain saada ehtoollisen ja siunauksen. Joskus mukana on läheisiä, jotka nauttivat ehtoollisen yhdessä kuolevan

kanssa. Joka kerta se on yhtä harras ja pyhä hetki. Kaikki tarpeellinen on sovittu ja sanottu. Jäljellä ovat vain kyyneleet silmissä.

On toisenlaisiakin lähtöjä, sellaisia, jotka tekevät avuttomaksi. Kuolevan olemus ja sanat huutavat papille: ”Eikö sinullakaan ole tähän mitään sanottavaa?”

Kaikesta näkee, että tilanne on kuolevalle ylivoimainen, kärsimys liian suuri ja lähtö aivan liian aikainen. Mitä muuta silloin voin kuin olla siinä, nähdä ja kuulla hänen tuskansa ja rukoilla hänen puolestaan. Saatan sanoa: ”Jos et osaa rukoilla, rukoilen puolestasi.” Otan ehkä kädestä ja rukoilen hiljaa vaikka psalmia tapaillen: ”Jumalani, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minua. Lievitä tuskani. Ole minulle armollinen.”

Ei papilla sellaisessa tilanteessa useinkaan ole muuta kuin jotkut psalmin sanat, joku tuttu rukous ja vakuutus: ”Niin kuin nyt olen tässä vierelläsi ja kuulen si-

nua, Jumalakin on kanssasi. Jumala on jakanut kaiken kärsimyksesi. Muuta turvaa minulla ei ole. Häneen saat turvata.”

Ehkä se ei ole paljon, mutta rukous ja muutamat Raamatun sanat kertovat sen, kenen turvaan saamme jättää itsemme, kun lähdön hetki tulee.

Lauri Maarala

”Mitä muuta silloin voin kuin olla siinä ja rukoilla hänen puolestaan.”

Vartin retriitti

Kun ovi kolahtaa hyvän ystävän jälkeen, tuntuu usein hetken tyhjältä ja samalla täydeltä. Ajatuksia ja kokemuksia on jaettu. Ilmapiiri on ollut luottavainen ja avoin. Ei ole ollut mitään kiirettä. Kaikesta on voinut puhua, mutta kaikesta ei ole tarvinnut puhua.

Tämä ystävyys kestää, kunnes kuolema meidät erottaa. Alan jo odotella seuraavaa tapaamista, sillä matka jatkuu tapaamisemme jälkeen aina vähemmän yksin, aina hiukan rikkaampana. Elämänhalukin tuntuu lisääntyvän.

Psalmien kirjassa kerrotaan, miten ihmiset ovat odottaneet Jumalaa. Pimeässä rämpivät ihmispolot ovat huokaisseet tuntemattomaan: ”Kuule minua ja tule jo!”

Jumalaa on odotettu antamaan voimaa ja vakuuttamaan, että oikeus voittaa eikä ihminen

unohdu. Samalla on tiedetty, ettei hän ole kaukana yhdestäkään luodustaan.

Kun olin nuori, ajatus Jumalan tapaamisesta hirvitti. Hänhän voisi vaatia tai antaa minulle jotain, mitä en haluaisi. Jumalan oli parasta pysyä elämästäni turvallisen kaukana.

Asetelma on muuttunut. Kokemukset ovat piirtäneet Jumalasta uuden kuvan. Pelkoon ei ole aihetta. Kun nyt ajattelen Jumalaa, hän ei ole kaukana vaan omaa ajatustanikin lähempänä. Luottamus, vapaus, rohkeus, valo, oikeus, avoimuus, salaisuus ja hiljaisuus ovat uusia jumalasanoja.

Ihminen voi olla uhka, ei koskaan Jumala. Hän ei tahdo ihmisystävälleen pahaa, vaan vapautta, avoimuutta ja kasvua.

Luottavaisin mielin voimme sanoa hänelle niin kuin hyvälle ystävälle: ”Tule! Olet aina tervetullut.”

Marja Kuparinen

Lotta Numminen

Tervetuloa

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma—to klo 9—16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10—14 p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Nuorten jengi-ilta perjantaisin klo 20.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Inkerin-suomalaisten kirkkopyhä su 17.11. klo 12. Saarnaa rovasti Anja Hänninen, Hans Tuominen, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Arabiankielinen messu su 17.11. klo 17. Ramez Ansara.

Matalan kynnyksen maanantai 18.11. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Ilosanomapiiri ma 18.11. klo 18.30.

Jari Araneva.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11 tarjoilua, yhdessäoloa.

Seniorikerho ti 19.11. klo 13–14.30.

Diakoni Saara Huhanantti vierailee.

Raamatturyhmä tiistaisin klo 18– 20.

Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18.

Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13.

Aikuiset 2,50 e ja lapset 1,50 e.

Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45.

Matteuksen evankeliumi avautuu ke 20.11. klo 18, Jari Araneva.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

■■ Hakunilan kirkon kuoro harjoittelee torstaisin klo 18.45.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■ Lapsenpäivän kirkkohetki ke 20.11. klo 10. Riikka Jäntti, Liisa Pietilä.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro keskiviikkoisin klo 15–15.45. Alakouluikäisille.

■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 17.11. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9 D. Villasukkia kutomaan! Viimsin seurakunnassa Virossa tarvitaan villasukkia lapsille. Sukkien koko voi olla vauvan koosta ylöspäin. Tuo sukat Hakunilan tai Länsimäen kirkolle 24.11. mennessä.

Kastettu Daniel Alex Matias Hipari, Saana Hilla Kaure, Jose-Petteri Joakim Siltamies, Noel Erik Vakkila, Kaarlo Vilho Tapani Vepsänen.

Hautaan siunattu Tuovi Marjatta Mämmi 70 v., Maire Pirkko Hellevi Saarelma 64 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13 p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Sanajumalanpalvelus su 17.11. klo 10. Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Hannu Lehtikangas. Hämeenkylän kamarikuoro laulaa. Pyhäkoulu lapsille.

Iltamessu su 17.11. klo 18. Jukka Nevala ja Hannu Lehtikangas.

Nuorten avoimet su 17.11. ja ti 19.11. klo 18–20.30 nuortentilassa.

■■■ Lapsen oikeuksien viikon konsertit ti 19.11. klo 9.30 ja 10.30. Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen musisoivat lasten konsertissa.

Aikuisten jumppa ti 19.11. klo 15 srksalissa.

■■ Perhekerho ke 20.11. klo 9.30.

Löytyykö sinulta jouluseimi? Ennen joulua kirkolla pidetään seiminäyttely. Tuo seimesi näyttelyä varten kirkolle 27.11. mennessä arkisin klo 9–16 tai sopimalla ajasta vahtimestarin kanssa. Hienointa seimeä äänestetään adventtitapahtumassa ja voittaja julkistetaan jouluaattona.

Palkintona Reilun kaupan herkkukori. Seimen voi hakea jouluksi kotiin 20.12. lähtien.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä ti 19.11. klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille.

Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 20.11. klo 18. Riitta ja Marja-Leena tuovat terveiset Israelista.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 21.11. klo 13.

Kirjallisuuspiiri ma 2.12. klo 12. Kirjana Pauliina Rauhalan Taivaslaulu.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 18.11. klo 9.30.

■■ Nyyttikerho ma 18.11. klo 13. Vauvaperheille (alle 1-v. vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Palvelupiiri HAIK ti 19.11. klo 13.

Aikuisten raamattupiiri to 21.11. klo 16.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 17.11. klo 11.

■■ Perhekerho ti 19.11. klo 9.30.

Kohtaamispaikka to 21.11. klo 11.

Muualla ■■ Wanhan ajan elämystapahtuma to 14.11. klo 18.30 Bygårdin kartanossa, Ainonkuja 9. Historiallinen näytelmä nälkävuoden 1868 tunnelmista ja herätyskokous. Lauletaan vanhoja herätysvirsiä ja kuullaan puheita. Vierailevana laulajana oopperalaulaja Hannu Niemelä.

K-16 sähly pe 15.11. klo 17.30–19 nuorille aikuisille Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Korttelipyhäkoulu su 17.11. klo 10 Hämeenkylässä, Äeskuja 4 N 14.

■■ Pyhäkoulu su 17.11. klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 18.11. klo 18 Uudentuvantie 6:n kerhotilassa Askistossa.

Kahvikammari ke 20.11. klo 13.30.

Pähkinärinteen palvelutalossa, Kastanjakuja 1 A. Diakonian adventtiretki ti 3.12.

Lahteen ja Kärkölään. Tutustuminen sotilaslääketieteen ja -musiikin museoihin sekä designkahvila Navettaan. Hämäläinen joulupitopöytä Suivalan pitokartanossa. Lähtö klo 8.30 ja paluu klo 16.30 mennessä.

Retken hinta 45 euroa, sis. kuljetuksen, opastuksen ja lounaan. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 19.11. mennessä.

Senioreiden retki ke 4.12. Porvoon seudulle. Tutustuminen Pernajan kirkkoon. Lounas ravintola Wanhassa Laamannissa. Hinta 58 euroa.

Ilmoittautumiset 18.11. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Hommissa

Kanttori Riikka Jäntti ”Ensi sunnuntaina Länsimäen kirkolla järjestetään ensimmäisen kerran Muskarikirkko, joka on suunnattu erityisesti alle kouluikäisille lapsille. Tietenkin messu sopii kenelle vaan, jos on vähän lapsenmieltä. Muskarikirkko on ihan oikea perhemessu, jota muskarin elementit rikastuttavat.

Muskarikirkossa lasten ei tarvitse istua koko ajan paikallaan, vaan he saavat liikkua, leikkiä ja tanssia. Me myös taputamme, hypimme ja vilkutamme. Lapset saavat heiluttaa huiveja ja mennä piiloon niiden alle – silloin leikitään kukkuu-leikkiä.

Laulamme paljon lyhyitä lauluja. Mukaan pääsee helposti, koska niissä on toistoja ja vähän sanoja. Laulamme myös kaikulauluja, eli minä olen esilaulaja ja kaikki saavat toistaa laulamani.

Minulla on kannel mukana. Lapsetkin soittavat välillä marakasseilla, rytmimunilla ja ‑kapuloilla. Ihan pienimpiä lapsia körötellään ja keinutellaan sylissä.

Ehtoollis- ja rukousjakson aikana lapset voivat käydä piirtämässä tai muovailemassa omia rukouksiaan. Vanhemman, isovanhemman tai kummin kanssa lapset ovat tervetulleita ehtoolliselle tai siunattaviksi.”

Nina Riutta

Muskarikirkko su 17.11. klo 10 Länsimäen kirkolla. Kirkkomehut ja mokkapalat. Kesto 45 min.

Kastettu Roope Juhani Karppinen, Emma Helmi Aliina Karppinen, Senni Lilian Alexandra Paasipuro.

Korson seurakunta

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■■ Toimintaa perheille perjantaisin klo 9–11. Perhemuskari klo 10.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

■■ Cecilia–kuoron konsertti la 16.11. klo 16. Lämpöä ja valoa syksyyn. Johtajana Riikka Jäntti.

■■■ Muskarikirkko su 17.11. klo 10. Pastori Vesa Häkkinen, kanttori Riikka Jäntti, lastenohjaaja Eija Hyytiäinen ja pyhäkoulunohjaaja Sari Paananen, perhemuskari–ryhmäläisiä ja pyhäkoululaisia. Laulun, leikin ja soiton päätteeksi herkkuja ja yhteistä jutustelua kirkkokahveilla.

■■ Pyhäkoulu su klo 10.

Bethel World Wide Evangelical Ministry sunnuntaisin klo 13–16 englanniksi.

Sudanilaisten kokoontuminen sunnuntaisin klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan.

Miestenpiiri tiistaisin klo 18.30. Sanaa ja saunaa.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

Viikkomessu ke 20.11. klo 18.

■■ Torstaimesta to 21.11. klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa.

Lähetyspiiri to klo 18.30.

11

Seurakunnissa tapahtuu 14.11.–21.11.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 14.11. klo 13 kahvi ja klo 13.30 yhteislauluhetki kanttorin johdolla. Hartaus Risto Auvinen.

Naisten saunailta to 14.11. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 15.11. klo 9.

Messu su 17.11. klo 10. Risto Auvinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 17.11. klo 10. Satu Leisola ja Susanna Väyrynen.

Valon messu su 17.11. klo 17. Mari Liimatainen, Riikka Wikström ja Ursula Hynninen. Iltatee.

Barokkimusiikkia kirkossa Pyhän Laurin kirkossa esiintyy barokkiyhtye Aquilo sunnuntaina 17.11. klo 18. Music for Several Friends -konsertissa kuullaan myöhäisrenessanssin ja varhaisbarokin musiikkia eri puolilta Eurooppaa. Säveltäjänimiä ovat Cesare, Ortiz, Locke ja Couperin.

Aquilo-yhtyeessä soittavat Milja Tiainen, nokkahuilu, Ritva Hautsalo, gamba, ja Minna Hovi, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

12

Seurakunnissa tapahtuu 14.11.–21.11.

Raamattupiiri su 17.11. klo 17 koko-

ustilassa.

■■ Perhekerho ma 18.11. klo 12.

Runopiiri ma 18.11. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieliorkesterin harjoitukset ma 18.11. klo 15 kirkkosali 2. Ilmoittaudu Anne-Mari Vanamo-Kalliolle, p. 041 5017 071.

Raamattupiiri ma 18.11. klo 18 kirjastossa. Käymme läpi seuraavan pyhäpäivän Raamatun tekstejä.

Naisten raamattupiiri ma 18.11. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 18.11. klo 18.30 kokoustilassa.

Pyhän tanssin rukoushetki ti 19.11. klo 13 kirkkosalissa. Rauhallista liikettä ja helpot askeleet. Villasukat tai sisätossut mukaan. Elina Jokipaltio ja Pia Olkkonen.

■■ Satakielikuoron harjoitukset ti 19.11. klo 15.30 kirkkosali 2.

Katulähetys ke 20.11. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Ennen katulähetystä kävelyryhmä kokoontuu klo 10 seurakuntasalin aulassa.

Lähetyspiiri ke 20.11. klo 13 kokoustilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.11. klo 18. Vesa Ruokonen ja Heikki Seppänen.

Varaventtiili-ilta ke 20.11. klo 18.30. Maija Paavilaisen luento: Ilon ja rohkeuden lähteillä.

Rukousryhmä ke 20.11. klo 20 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 21.11. klo 13. Mari Liimatainen.

Miesten saunailta to 21.11. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 10–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 15.11. klo 15. Mari Liimatainen.

Nuortenkulman avoimet ovet su 17.11. ja ke 20.11. klo 18–20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 14.11. klo 9.

NuPe, Nuorten Perjantai pe 15.11. klo 17.30–20.30.

■■ Perhekerho to 21.11. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 19.11. klo 9.

Kastettu Lilia Christina Niemi, Riku Petteri Hirvonen, Vilppu Elias Kristian Klemetti, Iisa Fanny Anneli Kallunki, Ossi Leo Fransiskus Piivek, Mickael Henry Matias Taipalus.

Hautaan siunattu Tarja Heleena Lukkarinen 65 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parillisina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Muina aikoina p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14, p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700

Torstaipäiväraamattupiiri 14.11.

klo 13.

■■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

Vanhojen nuorten tapaaminen to

14.11. klo 18.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Messu su 17.11. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Kai Sadinmaa, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja pianisti Henrikki Tukiainen. Messu nähtävissä: www.vantaanseurakunnat.fi/rekola.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Iltapalaa, sauna lämpiää, iltahartaus.

■■■ Lastenoikeuksien konsertit ma 18.11. klo 9 ja 10. Esiintyjinä Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen.

Uusi Diakoniakahvila avoinna tiistaisin klo 9–11, 17.12. saakka. Ilmainen aamupala, aamun lehdet luettavissa. Sisäänkäynti kirkon Erapusta.

Isko 2 ti 19.11. klo 17.30 A-ryhmä ja klo 19 B-ryhmä.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors keskiviikkoisin klo 18 nuorisotilassa.

Lähetyksen kotipiiri ke 20.11. klo 18 Pääkkösillä, Rautkalliontie 5 A 67.

Sururyhmä alkaa ma 2.12. klo 18.

Läheisensä menettäneet voivat jakaa surun tuomia tunteita ja kokemuksia ryhmässä. Kokoontumiset viikon tai kahden viikon välein 7 kertaa. Ilmoittautumiset: pastori Laura Leverin, p. 050 467 2434.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30– 10.30. Aamukahvila aikuisille, maksuton aamupala.

■■ Yksinhuoltajailta to 14.11. klo 17.30. Pieni iltapala, lastenhoito järjestetty.

Kohtaamispaikka su 17.11. klo 16.30. Pekka Mäkipään aiheena: Kenellä on korvat, se kuulkoon! Iltatee, lapsille omaa ohjelmaa.

■■ Perheiden raamattupiiri ma 18.11. klo 18. Lastenhoito järjestetty.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16 Re-

kolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Rukouspiiri perjantaisin klo 19,

Rautkalliontie 4.

Ikäihmisten raamattupiiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Kastettu Stiina Karoliina Törrönen, Selja Maarit Komulainen, Jiro Gabriel Kuukauppi.

Hautaan siunattu Seija Maria Heikman 79 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Ikäihmisten ystäväpalvelu, Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Pyhäkoulu su 17.11. klo 12. Kirkon

odotustilassa. Sisätossut tai villasukat mukaan.

Valvomisen sunnuntain messu su 17.11. klo 12. Kirsti Hildén, Maria Koukkari, Julia Tamminen.

■■ Music for several Friends su 17.11. klo 18. Myöhäisrenessanssin ja varhaisbarokin musiikkia eri puolilta Eurooppaa. Milja Tiainen, nokkahuilu, Ritva Hautsalo, gamba ja Minna Hovi, cembalo. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

■■ Pakilan musiikkiopiston vanhan musiikin konsertti to 21.11. klo 19.

■■ Laura Närhen joulukonsertti pe 22.11. klo 18. 2 e, lastenhoito järjestetty.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 14.11. klo 18. Keskustelemme iltapalan ääressä, iltapala 2 e.

■■ Perhekerho pe 15.11. klo 9.30.

Valvomisen sunnuntain messu su 17.11. klo 10. Toni Fagerholm, Tuula Lapveteläinen, Terje Saard. Kirkkokahvit ja lähetysjuhla. Puhujana pastori Timo Lankinen. Ilmainen bussikuljetus: Tikkurilan kirkko – Kielotie – Valkoisenlähteentie – Koivukyläntie – Simonkalliontie – Laaksotie – Koivukylänväylä.

■■ Pyhäkoulu su 17.11. klo 10.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Tikkurilan Hannat to 14.11. klo 9.30.

Hannat lähtevät lenkille joka toinen viikko Tikkurilan kirkon edestä klo 9.30, klo 10.30 kahvit sanan äärellä, keskustelua ja rukousta. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Maalauspiiri to 14.11. klo 17.30.

Miesten raamattupiiri to 14.11. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

■■ Torstaitupa to 14.11. klo 17.30. Brappu, 2. krs.

Näppärin sormin to 14.11. klo 18.

Käsityöpiiri, jossa tehdään tuotteita kansainvälisen diakoniatyön hyväksi, jaettavaksi ja myytäväksi. Emmauksen kokoushuone, A-rappu, 3. krs.

Gosbel – lattarit(TM) to 14.11. klo 19 Nuorisotilassa. Kokoontuu 6 kertaa. Tanssitunti on 60 min ja hinta 2 e / tunti. Gosbel-lattarit ryhmä fb:ssä.

■■ Perhekerho pe 15.11. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

■■ Laulupiiri pe 15.11. klo 13 nuorisotila, A-rappu, 2. krs. Julia Tamminen.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 16.11. klo 15. Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs.

Winkut su 17.11. klo 16. Työikäisten leskien vertaistukiryhmä, Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs.

Naiset sanan äärellä ma 18.11. klo 10. Keskustelua ja kahvitarjoilu, lastenhoito järjestetty. Nuorisotila, Crappu, 2. krs.

Mitä on luterilainen usko? ma 18.11. klo 18. Betanian kokoushuone, aArappu, 4. krs.

Sansan medialähetyspiiri ma 18.11. klo 18.30. Viraston asiakastila, 1. krs.

■■ Perhekerho ti 19.11. klo 9.30. Brappu, 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 19.11. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Lähetyksen päiväpiiri ti 19.11. klo 13. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs.

Walkers-nuortenkahvila ke 20.11. klo 18–20 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs.

Maalauspiiri to 21.11. klo 17.30.

Miesten raamattupiiri to 21.11. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone.

A-rappu, 3. krs.

■■ Torstaitupa to 21.11. klo 17.30. Brappu, 2. krs.

Gosbel–lattarit (TM) to 21.11. klo 19 nuorisotilassa. Kokoontuu 6 kertaa. Tanssitunti on 60 min ja hinta 2 e / tunti. Gosbel-lattarit ryhmä fb:ssä.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 14.11. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 17.11. klo 11.

■■ Perhekerho to 21.11. klo 9.30.

Olotila Unikkotie 5a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Paluumuuttajien piiri 17.11. klo 15.

Vieraana Alina-Sinikka Salonen.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.11. klo 18. Marja Ruuska, Samppa Laakso.

■■ Nuorten aikuisten lauluryhmä ke 20.11. klo 19.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 15.11. klo 18.

■■ Perhekerho ma 18.11. klo 9.30.

Aikuisten naisten iltapäiväkerho ke 20.11. Isovanhemmuuden ilot ja haasteet. Sijaismummotoiminnasta kertomassa Mirja Riihimaa.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 8.11. klo 12.30– 15.30. Varaukset tekstiviestillä p.

050 494 8744.

■■ Perhekerho ti 19.11. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 19.11. klo 17.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 19.11. klo 9.30.

■■ Äitien perhekerho ke 20.11. klo 9.30.

Kartanokosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20A ■■ Perhekerho pe 15.11. klo 9.30.

Kartanokosken Marttojen myyjäisja ravintolapäivä la 16.11. klo 10.

■■ Pyhäkoulu su 17.11. klo 11.

■■■ Jippii-kuoro Meritähdet ke 20.11. klo 18.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Malminiityn eläkeläiskerho ma

18.11. klo 13.30. Voimavaroja ja villapeittoja, keskustelua alustaa pastori Kristiina Kartano. Malminiityntie 16b kerhohuone.

Wintin avoimet ovet (13–17-v.) ke 20.11. klo 17–20.30 Ylästöntie 35.

Aamurukouspiiri ke 20.11. klo 7 toimituskappelissa.

■■ Perheliikuntaa lauantaisin klo 9.30–11 Tikkurilan lukion salissa, Valkoisenlähteentie 53. 3–7-vuotiaille vanhemman, isovanhemman, kummin tai muun läheisen aikuisen kanssa Lisätietoja: Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi tai Justus Kivimäki p. 040 7620 162.

■■ Perheiden retki ke 11.12. Vivamoon. Jouluvaellus ulkona. Lähtö Tikkurilan kirkolta klo 16.30, paluu noin klo 21. Aikuiset 16 e, 3–12-vuotiaat 15 e ja alle 3-vuotiaat maksutta.

Maksu sisältää kuljetuksen, pääsylipun ja joulupuuron. Ilm. 19.11. mennessä p. 050 572 2811 tai maaret.hirvensalo@evl.fi.

Kastettu Lucas Oliver Hienonen, Aleksi Henrik Isaksson, Joel Santeri Sebastian Huhtala, Samuel Tapani Maatela, Minea Ida Anneli Toivonen, Iiro Antero Heininen, Pihla Marjatta Kylmälä, Fanny Fiona Nirkko, Tatu Elias Manninen, Ilone Ellen Poropudas, Eino Aleksi Alastalo, Julius

Riku Olavi Saarela.

Avioliittoon kuulutettu Esko Olavi Oksanen ja Suvi Päivi Panhelainen.

Hautaan siunattu Raimo Kalevi Vainio 66 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p.

050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30 takkahuone.

Lähetyspiiri to 14.11. klo 15 pieni srk-sali.

Miesten piiri to 14.11. klo 18.30–20 takkahuone. Heikki Nurminen: Yksi usko, yksi kaste.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila.

Portaaton messu su 17.11. klo 10.

Saarna Sami Mustakallio, liturgia Mark Saba, kanttori Eveliina Pulkkinen. Lauluryhmä. Messuun toivotetaan erityisesti tervetulleiksi kaikki liikuntaesteiset.

■■ Pyhäkoulu su klo 10 kerhohuone 4.

■■ Kirkko, kamari ja lied: Itävaltalais-saksalainen ilta su 17.11. klo 18.15. Kahden pianon juhlaa. Marita Backman ja Annalina Backman, piano. Mozartin ja Bachin musiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Väliajalla kahvit.

Lähetyspiiri ma 18.11. klo 15–16.30 pieni srk-sali.

Seniorikerho ti 19.11. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 19.11. klo 18–19.30 takkahuone.

Mammaraamis ke 20.11. klo 9.30– 11.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 20.11. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenilta ke 20.11. klo 17–19 nuorisotila.

Arjen hiljainen hetki ke 20.11. klo 18–19. Mahdollisuus hiljentyä.

Iltamessu ke 20.11. klo 19. Liturgi Mark Saba, kanttori Kari Jerkku.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 14.11. klo 17.30.

■■ Marjasarjan kansanmusiikkikonsertti pe 15.11. klo 18. Vantaan musiikkiopisto.

Iltamessu su 17.11. klo 18. Saarna ja liturgia Reija Vienola, kanttori Kari Jerkku, Katja Arstio, laulu. Iltatee.

■■ Perhekerho ma 18.11. klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 20.11. klo 12.30–14.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 21.11. klo 17.30.

Raamattumaraton su 24.11. klo 13–

Musiikkia

13

Seurakunnissa tapahtuu 14.11.–21.11.

Lapsille

Roni Rekomaa/Str/Lehtikuva

Markku Mattila

Vieraana

Markku Elo työskentelee pappina Peijaksen sairaalassa.

Yhdessä muistaen Läheisen itsemurhaa on usein vaikea ymmärtää.

Eri puolilla Suomea järjestetään vuosittain kynttilätapahtumia, joissa muistetaan itsemurhan tehneitä. Vantaalla tapahtuma järjestetään nyt kolmannen kerran. Tilaisuudessa puhuu sairaalapappi Markku Elo. Hän työskentelee Peijaksen sairaalan psykiatrisilla osastoilla.

– Läheisen kuolema tuntuu jo itsessään raskaalta vastoinkäymiseltä. Jos hän on tehnyt itsemurhan, se voi tuntua mahdottomalta ymmärtää, ja se lisää usein läheisten tuskaa.

Omaiset, ystävät ja työtoverit voivat tuntea monenlaista riittämättömyyttä, syyllisyyttä ja häpeää.

– Läheisen itsemurha on vaikea, pelottava ja ehkä uhkaavakin asia. Siitä ei ole helppo puhua, Elo sanoo.

Hänen mukaansa itsemurhien taustalta löytyy usein pitkäaikaista masennusta ja epätoivoisia elämäntilanteita.

Monenlaiset vaikeudet ovat voineet kasautua: 18. Klo 13 alk. Ruutin ja Nehemian kirjat, klo 15.30 alk. Johanneksen evankeliumista luvut 11–21 ja Johanneksen kirjeet. Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Lukijaksi ilmoittautumiset ja tied. pasi.kilpelainen@evl.fi tai 050 3816 323.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ti 19.11. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila pe 15.11. klo 9.30– 11.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 15.11. klo 17–20.

Toivon tuulet su 17.11. klo 17.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 18.11. klo 18.30–20.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Noin 20–35-vuotiaille. Teetarjoilu.

■■ Familycafé on Wednesdays 1–3 pm. For children and families with multicultural background.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

yksinäisyys, pitkä sairastaminen, työpaikan menetys ja työttömyys, merkittävien ihmissuhteiden päättyminen. Elämänpiiri on kaventunut.

Jotkut ovat tehneet itsemurhan äkkipikaistuksissa, toisinaan itsemurharatkaisu ikään kuin leviää tai tarttuu.

– Voi olla, ettei omainen lopultakaan ymmärrä, käsitä tai jaksa hyväksyä tapahtunutta. Silti jokaisella on oikeus surra menetystään, Elo sanoo.

– Tapahtuneen kieltäminen tai torjuminen lukkiuttaa elämää ja kuluttaa kohtuuttomasti omaisen voimavaroja. Suru tarvitsee aikansa. Elämää vie eteenpäin se, että antaa itselleen luvan surra ja suree.

Näyttelijä-yrittäjä Satu Silvo Mistä sinä saat voimaa arkeesi?

– Parisuhde on minulle tärkeä voimanlähde. Hyvinvointiani ajatellen ravinto on tosi iso tekijä. Alan voida huonosti, jos en saa liikkua. Hyvää oloa tuo myös se, että sitoudun asioihin ja tartun toimeen.

Minkälaista ravintoa syöt?

– Kokonaisvaltaisen kasvisruoan lisäksi syön kalaa ja riistaa ja suklaata.

Syövätkö useimmat ihmiset sinun mielestäsi väärin?

– Muiden ihmisten valinnat eivät kuulu minulle. Mutta jos joku haluaa muuttaa elämäntapojaan, neuvon mielelläni. Tai voi vaikka kävellä ravintolani ovesta sisään. Miksi tuhlata arvokasta elämää, se kun on lahja?

Miten ajattelu liittyy arjessa jaksamiseen?

– Voisin esimerkiksi jättää jumppaamisen väliin, jos on kipuja, mutta jumppaan silti. Se on valinta – aina ei voi olla mukavuusalueella. Ihmisen pitää uskaltaa haastaa itsensä, oli hän minkä ikäinen tahansa.

Ulla-Maija Vilmi

Nina Riutta

Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle su 17.11. klo 17–20 Tikkurilan Olotilassa, josta lähdetään kynttiläkulkueena Veininmyllylle.

Satu Silvo luennoi to 21.11. klo 18 Tikkurilan Olotilassa. Aiheena Voiman lähteet arjen jaksamisessa. Oviraha 5 e. Ovet avoinna klo 17 alkaen.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 20.11. klo 17– 19 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 20.11. klo 10–11.30.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kastettu Ella Irene Kuusela, Hilma Maria Laine, Sylvia Iisa Annada Mankinen, Emma Siviä Elisabet Ramu, Enni Sunattha Viertiö, Enni Heli Maria Löytynoja.

Avioliittoon kuulutettu Kristian Oskar Antero Koivula ja Saara-Elina Marjatta Tirkkonen.

Hautaan siunattu Toivo Kalevi Korhonen 84 v.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B. Öppet: må–fre kl. 9–13, tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook: Vanda svenska församling.

Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre.

Diakonimottagningen ti kl.

9–12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 17.11. kl. 10. K. Andersson, N. Fogelberg. Solist V. Fogelberg, barytonhorn.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 17.11. kl. 12. K. Andersson, N. Fogelberg. Solist V. Fogelberg, barytonhorn.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1 ■■ Familjecafé må 18.11. kl. 9.30– 11.30.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 B ■■ Familjecafé fre 15.11. kl. 10–12.

Kriget i Bibeln må 18.11. kl. 18. Bibelstudier med M. Fagerudd.

Bagarstugan Kurirv. 1 Julpyssel lö 23.11. kl. 10–13. Församlingen bjuder på materialet och servering. Barnledare och hjälpledare finns på plats och hjälper till.

Andra utrymmen Dickursby pensionärskrets samlas on 20.11. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ ViAnda-kören ti 19.11. kl. 13.30 i Helsinggård, Konungsv. 2.

Döpta Noah Anders Michael Ek. Döda Carola Benita Maria Nyman, 67 år.

Vammaistyö Huonokuuloisille

Teemapäivä la 16.11. klo 13–16 Tik-

kurilan Olotilassa. Kimmo Järvinen ja Lea Karhinen.

Keskustelukerho ke 20.11. klo 1314.30 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. kerros. Lea Karhinen.

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.11. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa.

■■ Viittomakielinen perhekerho pe 22.11. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen adventtimessu ja

jouluateria su 1.12. klo 15 Myyrmäen kirkolla. Ilmoittautumiset ja ruokavaliot 15.11. mennessä p. 050 338 6212 tai seija.einola@evl.fi.

Näkövammaisille Yhteislauluilta ma 18.11. klo 17.30– 19.30, Martinristissä. Ritva-Leena Tuuli.

Joulujuhla ti 17.12. klo 17–20 Holman kurssikeskuksessa Klaukkalassa. Ilmoittautumiset 21.11. mennessä ti ja to klo 9–11, p. 09 830 62 78 tai terhi.suonsivu@evl.fi.

Olotila Vehkapolun kävelykatu, Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila

Kynttilätapahtuma itsemurhan tehneiden muistolle su 17.11. klo 17–20. Olotilasta lähdetään kynttiläkulkueena Veininmyllylle. Sairaalapastori Markku Elo. Luento: Voiman lähteet arjen jaksamisessa to 21.11. klo 18. Vieraana näyttelijä-yrittäjä Satu Silvo. Oviraha 5 e. Olotila avoinna klo 17 alkaen.

Hyppy taiteeseen. Vantaan kuvataidekoulun lasten teoksia 22.11 saakka.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

14

Rippi sulkee suut Hyväksikäyttötapauksissa lapsen etu ja rippisalaisuus saattavat joutua vastakkain.

Y

hteiskuntatieteiden tohtori Johanna Hurtigin lokakuussa julkaistu tutkimus Taivaan taimet – Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta nosti jälleen otsikoihin vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä tapahtuneen lasten seksuaalisen hyväksikäytön. Hurtig kävi tutkimustaan varten läpi 178 kertomusta lapsiin kohdistuneesta väkivallasta. Tapausten uhrit ovat nykyisin jo aikuisia.

Suurimmassa osassa tapauksia oli kyse seksuaalisesta väkivallasta. Sen tekijöitä Hurtigin aineistossa oli yli 150. Tyypillinen tekijä toistaa käyttäytymismalliaan vuosien ja vuosikymmenten ajan. Uhreiksi joutuvat ensin ehkä omat sisaret, myöhemmin omat lapset tai lastenlapset. Hurtigin aineistossa oli monia miehiä, joiden asema yhteisössä on vahva, esimerkiksi useita liikkeen puhujia ja muu-

tama Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokuntaan kuulunut.

Hurtig arvioi kirjassaan, että väkivaltaan eivät ole syyllistyneet vain tietyt yksittäiset henkilöt, vaan myös uskonnollinen yhteisö vähättelemällä uhrien kokemusta tai yrittämällä vaientaa heidät. Uhrien kannalta ongelmallinen on erityisesti vanhoillislestadiolaisen liikkeen rippikäytäntö, jonka mukaan kerran anteeksiannettuihin synteihin ei enää voi palata.

Kun tekijä on tunnustanut syntinsä ja saanut ne anteeksi, uhrin hätä jää kuulematta ja käsittelemättä.

Hurtigin mukaan on myös tapauksia, joissa anteeksipyyntöä on käytetty tieten tahtoen väärin. ”Nopea anteeksipyyntö toimii väkivallan jatkeena, vaientaa uhrin ja säästää tekijän seurauksilta. Anteeksiantamuksesta tulee peitto tekijän taipumuksil-

le, tieto ei leviä”, hän kirjoittaa.

Siksi yhä uusilla lapsilla on riski joutua saman tekijän uhriksi.

Teologian maisteri, pastori Johannes Alaranta tarkastelee tuoreessa väitöskirjassaan Taakkojen kantaja vai ilmiantaja? rippisalaisuutta. Kirkkolain mukaan ehdoton vaitiolovelvollisuus ripissä ja sielunhoidossa tietoon tulleista asioista koskee pappeja ja lehtoreita.

Rippisalaisuudesta keskusteltiin ja lainsäädännön muuttamista pohdittiin muutama vuosi sitten, kun kirkon piirissä tapahtuneita hyväksikäyttötapauksia ryöpsähti tietoon. Alarannan mukaan käsitys ehdottomasta rippisalaisuudesta on vaikuttanut siihen, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö jää piiloon eikä tule viranomaisten tietoon. Uhrit jäävät vaille apua ja hyväksikäyttö saattaa jatkua.

Alaranta onkin sitä mieltä, että papin vaitiolovelvollisuutta pitäisi muuttaa. Hän esittää, että lapsen edun pitäisi aina olla ensisijainen. Papin olisi siis puututtava asiaan aina, kun hän ha-

vaitsee lapsen olevan vaarassa.

Vanhoillislestadiolaisuudessa, jossa maallikkosaarnaajilla on keskeinen asema ja rippi on uskonelämän hoitamiselle tärkeä, rippisalaisuutta on tulkittu laajemmin kuin laissa. On katsottu ehdottoman vaitiolovelvollisuuden koskevan myös ripin vastaanottavia maallikoita.

Käytäntö on Alarannan mukaan lainvastainen.

SRK:n johto piti Hurtigin kirjan julkaisemisen jälkeen tiedotustilaisuuden, jossa se ilmoitti olevansa syvästi pahoillaan tapahtuneista rikoksista ja siitä, että uhreja on laiminlyöty.

SRK myös tarkensi näkemys-

Kotimaan matkaklubi

Adventtiristeily Tallinnaan 1. – 2.12.2013 m/s Silja Europalla

Lähde iloisessa seurassa ensimmäisenä adventtisunnuntaina virittäytymään joulun odotukseen! Kuule Eino Grönin Adventtikonsertti ja emerituspiispa Wille Riekkisen ajatuksia joulusta.

Laula Kauneimmat Joululaulut ja tanssi Juha Metsäperän ja Resiinan tahdissa. Ehdit myös Tallinnan joulutorille ja paljon muuta.

Laivan kokoustilassa tulee tutuksi niin Kotimaa Oy, Lähetysseura, Naistenpankki kuin karjalaisuus. Matkalla mukana Kotimaan matkaklubin matkanjohtaja.

Lotta Numminen

tään ripistä. Tiedotteessaan SRK:n johto toteaa, että mikäli ripissä on tullut ilmi selkeä rikos, ripin vastaanottaneen on huolehdittava siitä, että ripittäytynyt ilmoittautuu viranomaisille. Toimittajien kysyttyä, kuinka ripin vastaanottajan on toimittava, ellei rikoksentekijä niin tee, SRK:n johtokunnan toinen

Hautauspalveluja

varapuheenjohtaja Matti Taskila linjasi, että pedofiileja ei suojella, vaan lapsen etu on ensisijainen.

Vanhoillislestadiolaisessa käytännössä ripin vastaanottajaksi on välillä kelpuutettu myös lähisukulainen tai pieni lapsi. SRK:n johtokunnan varapuheenjohtaja Viljo Juntunen

Mitoin kuin mitoin

NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Kaisa Halonen

Palveluja tarjotaan

OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA

katsoi, että jos hyväksikäyttäjä ripittäytyy lapselle, kyseessä ei ole oikea rippi vaan rikoksen peittely. Samassa tiedotustilaisuudessa todettiin ehdottoman vaitiolovelvollisuuden koskevan vain pappeja ja lehtoreita – ei maallikoita – aivan kuten muutenkin kirkossa.

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa

ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

(Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

REMONTIT SOPUHINTAAN Myös kodin pienet kunnostustyöt. Kotitalousvähennys. p. 050 594 0360 www.tapioraivio.fi

Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi ● P. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!

hinta/hlö

hytti

bussikuljetus

bussikuljetusta

Sisähytti (B-lk)

4 hlö

88,00

58,00

3 hlö

98,00

68,00

2 hlö

109,00

79,00

4 hlö

99,00

69,00

3 hlö

107,00

77,00

2 hlö

123,00

93,00

1 hlö

167,00

137,00

2 hlö

178,00

148,00

Ulkohytti (A-lk)

Lux2

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

• valinnan mukaan bussikuljetukset Helsinkiin ja takaisin eri puolilta Suomea tai hinta alkaen Helsingistä • risteily m/s Silja Europalla valitussa hyttiluokassa • oheinen risteilyohjelma

Risteilyn aikataulu: 1.12. Helsinki/Länsiterminaali 18.30 2.12. Laiva on Tallinnan satamassa 08.30 – 12.40, mahdollisuus käydä omatoimisesti Tallinnassa 2.12. Tallinna – Helsinki 13.00 – 16.30 Ateriahinnat (etukäteen ostettuna): • Meriaamiainen 10 €, erikoisaamiainen 16 € • Joulubuffet 34 €, lounasbuffet 24 € Joulu- ja lounasbuffetruokailut sisältävät ruokajuomat (viini, olut, vesi, virvokkeet ja kahvi.

Matkaa varatessanne pyydämme ilmoittamaan syntymäajan (ppkkvv). Muistakaa ottaa matkalle mukaan passi tai kuvallinen voimassaoleva virallinen henkilökortti.

Kysy tarkemmat bussireitit toimistoltamme. Yli 20 bussireittiä eri puolilta Suomea. Lisätietoja ja varaukset: Lomalinja, p. 010 289 8100, p. 010 289 8101 ryhmät www.lomalinja.fi

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

Vuokrata halutaan

4

LAADUKASTA REMONTOINTIA!

Risteilyohjelma su 1.12. Yksityistilaisuus 18.30 – 21.00 • Tervetulomalja, tilaisuuden järjestäjien tervehdys • Adventtikonsertti Eino Grön, laivan risteilyohjelma, tanssin tahdin takaa Juha Metsäperä ja Resiina ma 2.12. Yksityistilaisuus 12.00 – 14.00 • Emerituspiispa Wille Riekkinen • Lauletaan yhdessä Kauneimmat Joululaulut Kokoustiloissa klo 14.00 – 16.00 • Lähetysseura, Naistenpankki, monipuolinen karjalaisuus esittäytyvät • Soili Turkkinen ja Jouluntarina • Tietoa tulevista matkoista Hintaan sisältyy: Hyttiluokka Henkilöä/ Sis. Ilman

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki

Henri änkyttää ja välttelee puhumista.

Pistemiehen kaulaketjussa Sympaattinen, sosiaalinen ja suloinenhan hän aina on ollut, mutta silti dokumenttielokuva Selänne jääkiekkoilija Teemu Selänteestä saa naisen kyyneliin. Kaiken NHL-­hien ja -loisteen keskellä hänen perusarvonsa eivät ole pettäneet.

Selänteen äiti Liisa kertoo, että iltarukouksessaan Teemu muisti aina monia ihmisiä ja lisäksi toivoi suurvaltojen johtajien ystävystymistä.

Rannalla istuva Teemu tunnustaa uskovansa Jumalaan tai ainakin johonkin korkeam­ paan.

Loppuhuipentumana kiekkoilija esittelee kaulassaan

riippuvaa kultaketjua, jossa ovat symbolit hänelle tärkeistä asioista: jääkiekkomaila, golfmaila, sydän, neliapila ja 15-vuotiaana rippilahjaksi kummeilta saatu risti.

Ne riittänevät sittenkin, kun jääkiekkomaila on enää vain riipuksessa.

Nina Riutta

Oikea laitahyökkääjä.

Farkkuhäät

Hiljaisen pojan suunvuoro Salpa. Ohjaus Zagros Manuchar.

Zagros Manucharin ohjaama ja käsikirjoittama Salpa on hyvin hiljainen ja hidas elokuva. Hiljainen on myös elokuvan päähenkilön maailma: 14-vuotias Henri (Elis Lindfors) elää kaksin isänsä (Eero Enqvist) kanssa, hänellä ei ystäviä ja hän arastelee puhumista, koska änkyttää.

Henrin maailma muuttuu entistäkin eristyneemmäksi, kun hänet siirretään kotiopetukseen. Edes oma isä ei halua kuulla pojan vaikeuksista. Loh-

tua Henri hakee talleilta. Hevoset hyväksyvät hänet varauksetta ja kuuntelevat kärsivällisesti.

Apuaan tarjoaa myös hevostenkouluttaja (Elena Leeve).

Salpa on 23-vuotiaalle ohjaajalle henkilökohtainen elokuva. Hänkin änkyttää ja on joutunut tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi, sillä hän muutti Suomeen pakolaisena vuonna 1994 Irakin kurdialueelta. Hän ei kuitenkaan halunnut tehdä elokuvaa pelkästään ulkopuolisuuden tunteesta tai änkytyksestä, vaan kuvata nuoren pojan kasvamis-

ta laajemmin.

Elokuvan vähäeleisyys kuvaa Manucharin mielestä häntä elokuvantekijänä.

– Olen utelias ja haluan kuvata mielenliikkeitä. Miksi kaiken pitäisi olla niin nopeaa? Toivon, että elokuvani herättää katsojassa itsetutkistelua.

Manuchar toivoo, että Salpa olisi eräänlainen keskustelunavaus, joka toisi Henrin kaltaisten hiljaisten poikien äänen esiin. Elokuva saa ensi-iltansa Lasten oikeuksien päivänä 20.11.

Moni morsian tuskailee läpi pitkän talven hääsuunnitelmiensa kanssa. Teemalliset vihkiäiset? Yhden värin hääjuhla? Retroilua?

Trendikkäin hääpari valitsee teemaksi denimin eli kotoisammin farkun. Hääblogeissa vilisee nyt kuvia, joissa sulhanen on pukeutunut rennosti farkkuihin ja pikkutakkiin ja morsiusneitojen yl-

Hanna Antila Sulhanen pukeutuu farkkuun.

Näin Elis Lindfors valmistautui Henrin rooliin: ”Kävin muun muassa änkyttävien vertaisryhmässä kuuntelemassa.

Huomasin, että oli monenlaisia tapoja änkyttää.”

Ihmisiä suviyössä Betoniyö. Ohjaus Pirjo Honkasalo.

Lähinnä dokumenttielokuvien tekijänä mainetta niittänyt Pirjo Honkasalo on tehnyt paluun fiktiiviseen elokuvaan. Pirkko Saision romaaniin Betoniyö pohjautuva elokuva on pitkään hiottu vaikuttava teos.

Pääosassa on murrosikäinen poika (Johannes Brotherus).

Tärkeässä osassa on myös tyylitellyn realistinen Itä-Helsinki.

Kyseessä on yhden yön murhenäytelmä, jossa alkoholisoitunut äiti häilyy äitiyden tuolla puolen ja isoveli on lähdössä vankilaan.

Elokuvan aikuiset ovat kuin oraakkeleja, joiden viestejä nuoren on mahdotonta ymmärtää.

Kaiken keskellä murrosikäinen poika kokee ja tulkitsee maailmaa sen pienen kokemuksen pohjalta, jonka elämä on hänelle antanut.

Isoveljen mielestä katu ei voi olla pikkuveljen ainoa kasvualusta. Hän tahtoo jakaa omat oppinsa. Elokuva osoittaa, että pelko on ihmisessä itsessään ja viha syntyy hallitsemattomista impulsseista, joita tukahduttava ympäristö ruokkii.

Betoniyö ei säästä katsojaa pelon, säälin ja pahoinvoinnin tunteilta. Toivoa ei ole. Peili on rikottu ja usvan takaa paljastuu se vääjäämättömyys, että tehtyä ei

saa tekemättömäksi.

Voi miettiä, miksi Betoniyö on filmatisoitu juuri nyt. Ehkäpä siksi, että yhteiskunnallisella tasolla vaikuttaa siltä, ettei syrjäytyville nuorille miehille juuri näy valoa tunnelin päässä. Lisäksi Saision romaanin tarkkanäköinen ja yleispätevä psykologia kertoo helposti myös tästä ajasta, yli 30 vuotta ilmestymisensä jälkeen.

Hannu Kylkisalo

lä on 70-luvun klassikko, farkkumekko. Mallia voi ottaa esimerkiksi OnceWed-hääsivustolta.

WellGroomed-tyylisivustolla sulhanen ja bestmanit ovat vetäisseet jalkaansa pillifarkut ja ylleen vaalean farkkukankaisen pikkutakin. Komeuden kruunaavat musta solmuke ja aurinkolasit.

Jos farkku tuntuu liian rohkealta valinnalta hääasuksi, sitä voi käyttää kattauksessa tai vaikkapa hääkutsuissa. Tapahtumasuunnittelija Jesi Haack kääräisi farkkukankaaseen limsapullot ja kukkamaljakot.

Luovin hääsuunnittelija ompeli kasasta vanhoja farkkuja tabletit, joiden taskuun aseteltiin veitset, haarukat ja lautasliinat.

Krista Susi

3 x vanheneminen Pirkko Siltala: Vanhuus. Kirjapaja 2013.

Pirkko Siltala tuntee ihmisen mielen ja antaa monta hyvää vinkkiä vanhenemisen tuntojen ymmärtämiseksi. Kirjaa lukiessa tulee kuitenkin tunne, että nyt puhutaan vanhasta, mutta ei vanhalle. Ammattikieli lisää vaikutelmaa. Silti kirja tekee vaikutuksen ja muistuttaa siitä, miten tärkeää on selvittää pettymykset ja surut aikanaan. Vanhuudessa uudelleen aktivoituvat menetykset ovat paljon vaikeampia ottaa vastaan.

Tiina Pystynen: Jos ei lintu laula sinulle, laula sinä linnulle. WSOY 2013.

Tiina Pystynen ilahduttaa ilkikurisilla piirroksillaan ikääntyvän elämästä. Piirroksien tarinoissa kuolema, yksinäisyys ja kolotukset hiipivät lähelle. Pystynen pärjää niiden kanssa kuitenkin huumorilla ja realismilla tyyliin ”läheisyyttä ovat yhteiset riidat sukulaisten kanssa”. Vaikka loppu alkaa häämöttää, on muistettava, että elämä on nyt.

Claes Andersson: Syksyni sumuissa rakastan sinua. WSOY 2013.

Claes Anderssonin hellyttävät runot uppoavat suoraan sydämeen. Kuolema on niissä lähellä, mutta verhotusti.

Ihmisen ikävä on vahva, halu elää tässä ja nyt vakuuttaa, mutta melankolia hiipii ja maailman tila huolettaa. Kun päivät käyvät vähiin, on hyvä rakastaa: ”Minä rakastan sinua niin kuin syksyni sumut, myrskyt ja tyvenet rakastavat.”

Murrosikäinen poika on keskellä murhenäytelmää.

Marja Kuparinen