Lauri 2013 nro 38 (5 12) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 38 • Armon asialla • 5.12.2013 • www.vantaanlauri.fi

Iitu Hyttinen, 4: Lapsilla on liikaa leluja 4

Vertaistuki auttaa masentunutta 5

Ennen ei menty naimisiin rakkaudesta 6

Jumalan todellisuus on niin laaja, että käsitämme siitä vain palasen.

Anja Ghiselli:

Älä kyseenalaista vaan kuuntele 9

Ehkä Vapahtaja tänä vuonna tulee maailmaan suursikalassa – Antti Nylén

2 Pauli Juusela

Pääkirjoitus

Emäntä Anja Mortelmans ja merimiespapit Kari Latvus ja Taru Savelius-Latvus Antwerpenin merimieskirkossa.

Pauli Juusela

Säästöjä vanhuksista? Hallitus sai pitkän väännön jälkeen aikaan säästöpaketin, jolla kuntien menoja aiotaan vähentää 1,2 miljardilla eurolla. Rakennepaketissa on paljon hyvää, mutta eniten hämmästyttää, miten vanhusten laitoshoidosta voidaan oikeasti karsia 300 miljoonaa euroa. Tämä tuntuu mahdottomalta yhtälöltä, kun vanhuksia ja myös muistisairaita on yhä enemmän. Näin itsenäisyyspäivän alla on pakko sanoa, että olen huolissani siitä, miten ihmisistä, jotka ovat vuosikymmenien ajan tätä maata rakentaneet, aiotaan huolehtia, kun heistä tulee vanhoja ja sairaita. En ole tämän huoleni kanssa yksin. Viimeksi viikonloppuna juttelin vanhusten hoidossa työskentelevän tuttavani kanssa ja kysyin, mitä hän asiasta ajattelee. Vastaus oli, että kun vanhuksia tulee kotoa hoitoon, he saattavat olla jopa nälkiintyneitä, koska eivät ole muistaneet syödä. Vantaan vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen kertoo Ylen nettisivuilla epäilevänsä laskelmia, joiden mukaan laitoshoitoa purkamalla saadaan aikaan säästöjä. Päinvastoin palvelujen tuottaminen kotiin saattaa tulla kalliimmaksi. Maanantain Helsingin Sanomissa mikkeliläinen lääkäri Heikki Laine kertoi, että monessa kunnassa laitoshoidon alasajo on merkinnyt Kelan maksamaa ambulanssirallia sairaaloiden päivystyksen ja kodin välillä. Tietenkin moni vanhus haluaa asua mahdollisimman pitkään kotonaan ja hyvä on, jos se onnistuu. Mutta jos laitoshoitoa karsitaan ilman, että kotipalvelun tasoa nostetaan, voivat seuraukset olla hyvin ikävät. Vanhusten kohtelussa mitataan itsenäisen Suomen todelliset arvot.

Kolumni

Hyvää överinalusaikaa Vuoden tärkeintä merkkipäivää vietettiin tänä vuonna 20. elokuuta. Jos se olisi liputuspäivä, lippujen pitäisi olla puolitangossa kaikkialla. Earth Overshoot Day on päivä, jolloin nykyisen kulutustason vaatimat luonnonvarat on kuluvalta vuodelta käytetty. Nyt eletään siis jo neljättä kuukautta ”velaksi” – jos halutaan kaunistella. Täsmällisemmin sanottuna me tietenkin varastamme. Kellään ei ole sen enempää varaa, kykyä kuin aikomustakaan maksaa sentinhyrrää takaisin syntymättömille sukupolville. Modernit mukavuutemme revitään kyynisesti irti lastenlastemme selkänahasta ja ainoan planeettamme povesta. Rakenteellinen väkivalta voi tuskin olla julmempaa. Ylensyöntikulttuurin mustaa hetkeä voitaisiin tietysti viettää vaikka joka päivä. Tänään se olisi vasta viiden maissa, ensi kesänä jo varttia yli neljä. Kuitenkin on viisautta sovittaa tärkeät juhlat vuodenaikojen rytmiin, kuten kaikki suuret uskonnot ja kulttuurit aina ovat tehneet. Siksi vain hölmö valittaa sitä, että joulukin oli alun perin pakanallinen juhla, jonka kristinusko valtasi pönkittääkseen asemaansa. Olisiko kristinuskon pitänyt keksiä oma vuodenkiertonsa juhliaan varten? Tosin tiedetään myös, että joulun hallinta on siirtynyt edelleen, tällä kertaa kulutuskulttuurille. Varsinaista Earth Overshoot Dayta vietetäänkin vasta jouluna. Silloin kulutetaan niin, että taivaat höyryävät, jätevuoret hytkyvät ja miljoonat paksusuolet pingottuvat röhkivien ystäviemme lahoavista takamuslihoista. Hyvää överinalusaikaa! Kristinuskon, Kristuksen, kannalta joulun paljon päivitelty kaupallistuminen on tietenkin paluuta lähtöruutuun. Nyt jos koskaan Ihmisen Pojan täytyy syntyä muualla kuin ihmisten keskellä. Ehkä Vapahtaja tänä vuonna tulee maailmaan suursikalassa, jossa on jouluyönä autio, hiljainen ja harras tunnelma? Ei sitä tosin kukaan uskoisi, ei, vaikka tapahtuma tallentuisi eläinaktivistien salakuviin. Antti Nylén

Ulkosuomalaiset ovat löytäneet merimieskirkon Merimieskirkon toiminnassa tarvitaan avaraa mieltä. Antwerpenin satama Belgiassa on yksi Euroopan suurimmista. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet siitä, kun merimieskirkon toiminta kaupungissa alkoi vuonna 1905. Merimiehet eivät enää vietä pitkiä aikoja satamissa, vaan laivat tulevat ja menevät ja työtä tehdään muutaman viikon jaksoissa. Vielä muutama vuosikymmen sitten merimieskirkon vieraskirjasta kopioitiin tervehdyksiä kirkon lehteen kotiväen luettavaksi ja papin tehtäviin kuului huolehtia siitä, etteivät miehet tuhlaa palkkarahojaan yöelämään. Vaikka vapaa-aikaa on nyt niukasti, yhteydet Suomeen toimivat hyvin. – Merimieskirkko on yhä tärkeä merimiehille. Jos heillä on aikaa, haemme heitä laivoilta tänne, mutta usein menemme itse laivalle, kertoo merimiespappi Taru Savelius-Latvus. – Kun ollaan monta viikkoa töissä samojen ihmisten kanssa, on tärkeää, että joku ulkopuolinen käy kyselemässä kuulumisia. Joulun alla viemme myös ihmisten tuntemattomille merimiehille lähettämiä lahjoja.

Savelius-Latvus toimii Benelux-maiden eli Belgian, Hollannin ja Luxemburgin Merimieskirkon vt. johtajana. Hollannissa merimieskirkko on Rotterdamissa, Belgiassa toinen toimipiste on Brysselissä lähellä Europarlamenttia. Toimipisteiden kirjo kertoo toiminnan muutoksesta. Merimiehiä ei Brysselissä käy, mutta sen sijaan merimieskirkko kohtaa ulkosuomalaisia. – Brysselin alueella asuu noin 4000–4500 suomalaista ja kirkolla käy myös turisteja, Taru Savelius-Latvus kertoo. Merimieskirkko on liikkuvien ihmisten kirkko, jossa on matala kynnys. – Jokaisen on saatava kokea itsensä tervetulleeksi sellaisena kuin on, korostaa Antwerpenin emäntä Anja Mortelmans. Hän on toiminut kirkossa vuodesta 1965 ja jatkaa eläkeläisenä vapaaehtoisena. Merimieskirkon työ on monipuolista. Siihen kuuluu jumalanpalveluksia, kirkollisia toimituksia, auttamistyötä, piiritoimintaa

kokki- ja elokuvakerhoista au pair -illanviettoihin ja raamattupiireihin sekä ystävätoimintaa. – Täällä asuu vanhuksia, jotka ovat unohtaneet muut kielet ja muistavat vain suomen. Käymme heitä tapaamassa. Brysselissä nuorten isoskoulutus on suosittua, Savelius-Latvus sanoo. Merimieskirkko saa tukea Suomesta ja myös Vantaalta, jossa yhteinen kirkkovaltuusto päätti tiistaina 3.12. tukea Merimieskirkkoa 16 000 eurolla. Myös Korson seurakunta avustaa Merimieskirkkoa. Kirkon ja seurakuntien tuki on vain osa tarvittavista rahoista. Palkanmaksu, tilojen ylläpito ja toiminta perustuu itsenäiseen tulonhankintaan. Rahaa saadaan muun muassa myyjäisistä ja kahvilatoiminnasta. Savelius-Latvuksen puoliso Kari Latvus on merimiespappi, jonka tehtävänä on kirjoittaa yleistajuinen esitys kirkon teologiasta. Aineistosta kootaan matkakatekismus. – Merimieskirkon tavalla olla lähellä ihmistä ja mukauttaa toimintaansa uusiin haasteisiin voisi olla annettavaa Suomen kirkolle, arvelee Latvus. Pauli Juusela

vantaanlauri.fi uutisia ›› Kirkkovaltuusto päätti lähetysmäärärahoista ›› Koivukylän Lions Club keräsi joululahjoja vähävaraisille perheille ›› Tikkurilan nuoret voittivat Yhteisvastuun toimintakisan ›› Filippiineillä noin miljoona lasta on ilman koulua

kirjailija ja suomentaja

Kannen kuva SIRPA PÄIVINEN

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Lauluja Vantaasta Tomi Pulkkinen, laulaja-lauluntekijä: ”Levylläni Vantaanjoella kerran… kuljetaan Vantaan ja Helsingin historiassa kivikaudelta tähän päivään. Kappaleissa mielikuvitus ja tositapahtumat sekoittuvat. Vantaa on kiehtova alue. Siksi sen historiasta, ihmisistä ja luonnosta pitää tehdä lauluja. Kaikki levyn kappaleet ovat omia sävellyksiäni ja sanoituksiani. Postitalonpojan laulu vie 1600-luvulle. Laulussa mainitut paikannimet, kuten Hakkila ja Hakunila, olivat käytössä jo siihen aikaan. Kappale Alla Tuomelan tammien sai alkunsa yhdestä kävelyretkestäni. Vantaan historia on myös Suomen ja Euroopan historiaa. Oli mukava huomata, että kansainvälisyydellä on Vantaalla pitkä historia. Kontaktit muihin kulttuureihin eivät ole täällä mikään uusi juttu.” Soili Pohjalainen

Tomi Pulkkisen levy Vantaanjoella kerran… ilmestyi marraskuussa.

Väitellään

Tytöt eivät voi leikkiä autoilla, Iitu Hyttinen! lita ulkohaalarini värin ja siksi se on vaaleanpunainen.

Tytöt eivät voi leikkiä autoilla.

On tylsää, kun pehmeässä paketissa on aina unikaveri. Korson seurakunnan kerholainen Iitu Hyttinen, 4, myöntää, että lapsilla on liikaa leluja. Aikuiset päättävät liian usein mitä lapset leikkivät.

– Eivät aikuiset saa päättää, me päätetään itse. Lapset eivät enää osaa ulkopelejä.

– En osaa leikkiä kirkonrottaa, mutta osaan leikkiä piilosta. Ilman leluja ei voi leikkiä.

– Ei voikaan, se on tylsää.

– Voi tytölläkin olla sellainen paita, mutta itse en halua sellaista. Minulla se on kurjan oloinen päällä ja tuntuu kutittavalta. Pojat tykkäävät niistä sen takia, kun ne ovat poikien vaatteita.

– Ne riehuvat! Me tytöt sanotaan siihen jotain ja sitten ne taas jatkaa. Ne haluavat tulla tyttöjen kotileikkiin mukaan, mutta ei me anneta. Ne eivät jaksa sitä.

Pojat voi käyttää hametta

– Ei voi, silloin näyttäisi ihan tytöltä. Tytöt voi käyttää housuja, mutta ei poikahousuja.

Pojat voivat harrastaa satubalettia tai tanssia.

– Ismo-pappa ei ainakaan osaa. Se vaan pyörii, eikä tiedä miten tanssitaan.

Pojilla ei voi olla pitkä tukka.

– Minun isillä on! Eli voi olla. Lapsilla on liikaa leluja.

– No on, minulla on! Ne on lelut ovat tulleet, kun äiti on ostanut niitä. Täytyy varmaan heittää puolet niistä pois.

Tytötkin haluaa joskus leikkiä ninjoja.

– Eivät halua, se on tyhmä leikki kun täytyy hyppiä ja riehua. Tytöt tykkää kimalteesta.

– Kotileikki on lempileikkini. Se on kivaa siksi, että saa leikkiä nukeilla. Voi olla kolme vauvaakin samaan aikaan mukana. Kivoin niistä on sellainen, josta kuuluu ääntä. Ja kyllä pojatkin voi leikkiä nukeilla, ne ovat isiä.

– Itse tykkään, mutta tykkää pojatkin. On kivaa, kun se kimaltaa.

– Pojat leikkivät helikopteria ja rakennusleikkejä. Tytöt leikkivät kotia.

Tyttö ei voi pitää paitaa, jossa on pääkallo.

Pojat tappelevat liikaa.

Nykyään ei enää leikitä kotia.

Tytöt ja pojat leikkivät eri leikkejä.

Markku Mattila

– Minä ainakin leikin autoilla. Mutta en silloin kun on tyttöjä mukana leikissä, vaan itsekseni vain. Lempiautoni on Salama McQueen, se on punainen ja pystyy ampumaan.

Pehmeät paketit eivät ole kivoja lahjoja

– Se on tylsää, kun pehmeässä paketissa on aina unikaveri.

Pojan lempiväri ei voi olla vaaleanpunainen eikä poika voi pukeutua vaaleanpunaiseen.

Lelut eivät voi olla käytettyjä.

– Voivat olla, me ostetaan joskus kirppikseltä leluja.

– Kyllä pojankin lempiväri voi olla vaaleanpunainen ja siihen väriin voi pukeutua, mutten ole koskaan nähnyt sellaista. Minun lempivärejä on keltainen, vaaleanpunainen, sininen ja turkoosi. Olen itse saanut va-

Korson seurakunnan Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 8.12. klo 14 Jumalalle mieluisat uhrit Eeva Pouke, Mika Syväniemi

Joulussa tärkeintä ovat lahjat.

– Joo, se on kivointa, kun saa lahjoja. Lotta Numminen

Joululaululeikki

30.11. - 19.12.2013

Etsi Korson Maakotkan- ja Merikotkantien näyteikkunoista kuusi joululaulua. Voit voittaa jouluisen lahjakorin tai Kirkko Korsossa 50 -juhlavuoden cd-levyn. Ohjeet osoitteessa: www.korsonseurakunta.fi.

LÖYDÄ PIPLIAN LAHJAT

www.piplia.fi

MISTÄ LÖYDÄT? PIPLIA Hauskat piirrokset ovat täynnä jännittäviä yksityiskohtia, löydätkö ne? Isokokoisessa kirjassa on pahviset sivut. Soveltuu 2—7 –vuotiaille. ■ 14,90 € / KPL

SOINNUTETUT TASKUVIRSIKIRJAT Kaikki virret ovat soinnutettuina omalla sivullaan. Mukana katekismus. Neljä kansivaihtoehtoa. ■ 12,90 € / KPL

Nyt lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi www.askellehti.fi

Tutustu myös keskikokoisiin ja nahkakantisiin virsikirjoihin www.pipliakauppa.fi

UUSI FARKKURAAMATTU! ■ 24 € / KPL

Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

■

Muutosvoima Sini Pennanen

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Johanna Korhonen esitti Vantaan Laurissa 28.11. julkaistussa kolumnissaan, että tarvitaan perinpohjaista keskustelua siitä, mitä lähetystyö on. Aluksi hän antoi varsin nurjan kuvan lähetystyöstä. On kohtuuton syytös, että länsimaiset kirkot olisivat ”omaa erinomaisuuttaan puhkuen” käyneet käännyttämässä pakanoita. Lähetystyö on haastava tehtävä. Jos eri uskonnot ovat tasavertaisia vaihtoehtoja, mitä pelastusta tarvitaan, kun kaikki on jo niin kuin tuleekin olla? ”Nykyinen laadukas lähetystyö” näyttää saavan sellaisiakin muotoja, joista puuttuu kristinuskon ydin. ”Sanoma Kristuksesta ei ole mikä tahansa viesti tai yleinen aate, jonka kuka tahansa voi määritellä miten tahansa. Sillä on selvät tuntomerkit ja kriteerit ekumeenisissa uskontunnustuksissa”, kirjoittaa Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen Rohkeasti luterilainen -kirjassaan. Kirkon tehtävänä on kuunnella häntä, joka Nasaretin synagogassa lainasi profeetta Jesajan sanoja ja vakuutti, että Jumala oli lähettänyt hänet. Kun kuuntelemme tätä Nasaretin miestä, meidän sanamme ja tekomme voivat muodostua heijastumaksi Kristuksesta. Hän liittyi Emmaukseen kulkevien seuraan, vaikka nämä olivat hänet jättäneet. Kristus seuraa meitäkin omaan Emmaukseemme. Pertti Sistonen

Kari Räisänen toivoo, että muutkin uskaltaisivat puhua mielenterveysongelmistaan.

Hulluna työhön Kari Räisänen tietää, miltä tuntuu, kun pää ei enää kestä. Kaikki alkoi siitä, kun Kari Räisäseltä alkoi loppua veto. – Soutu ja kaikki liikuntaan liittyvä oli ollut minulle tärkeää. Enää ei kiinnostanut käydä kavereidenkaan luona. Väsymyksen oireet ilmaantuivat 15 vuotta sitten. Tutkittiin, olisiko kolmekymppisellä Räisäsellä joku fyysinen sairaus. – Olin fyysisesti täysin terve ja minulla oli hurja kunto, koska liikuin paljon. Mutta olin työhullu. Koska mitään vikaa ei löytynyt, rakennusalalla työnjohtajana toiminut Räisänen alkoi rakentaa omaa taloa. Harteilla painoi taloudellinen vastuu. – Sitten lähtivät unet. Illalla oli vaikea nukahtaa. Kun viimein nukahdin, heräsin parin kolmen tunnin kuluttua ja päässäni alkoi pyöriä. Kärpäsistä tuli härkäsiä, enkä pystynyt enää nukkumaan. Päätöksentekokyky heikkeni. Alan mies saattoi soittaa vaimolleen rautakaupasta, että kumpia nauloja ostan. Epätyypillinen käytös meni väsymyksen piikkiin. – Sain ensimmäisen lääkityksen. Lääkäri määräsi nukahtamislääkkeitä. Muutaman kuukauden kulut-

tua lääkäri kirjoitti masennuslääkereseptin. – Talo tuli valmiiksi ja budjetti kesti. Lääkitys auttoi minua sen verran, että sain nukuttua, mutta eihän se minua korjannut millään tavalla. Räisänen lopetti lääkityksen, mutta masennusoireet palasivat parin vuoden kuluttua. – Jälkeenpäin huomaan, että tässä kohtaa elämääni minun olisi pitänyt pysähtyä. Olisi pitänyt miettiä, miksi en saa nukuttua. Lääkärin olisi pitänyt haastaa minut pohtimaan, mikä minulla on. Vaimo yritti kysellä, mutta minä vain menin ja suoritin. Kari Räisänen uskoi lääkitykseen: kun voimat vähenivät, hän haki reseptin. Maailma supistui työhön ja Räisänen perusti oman firman. Syntyi ensimmäinen lapsi, parin vuoden päästä toinen. – Tein hulluna töitä, kunnes tilttasin. Saatoin äyskiä ja huutaa pienimmästäkin asiasta. Ärsyynnyin lasten kitinästä, enkä pystynyt ottamaan vastaan asiakkaiden palautteita hermostumatta. Kaikki jäi vaimon hoidettavaksi: koti, lapset ja firma. Pahaan oloon löytyi hetken helpotusta pullosta.

Haluan vastata sinulle Näkymätön Ninni, jonka kirjoitus julkaistiin Vantaan Laurissa 3.10. Kirjoituksesi jäi mieleeni. En yritä pelastaa sinua, ihan vaan olla lähimmäinen. En usko, että kenenkään on tarkoitus olla yksin. Ehkä Jumala laittoi sydämelleni sinun kirjoituksesi. Kuitenkin muistan sinua rukouksissani, vaikka et yhteyttä ottaisikaan. Voimia ja siunausta! Sähköpostiosoitteeni ja puhelinnumeroni ovat toimituksessa. Saat ne sieltä, jos kiinnostaa. Marianne

– Lääkäri kysyi, jäänkö sairauslomalle nyt vai kuukauden päästä. Vastaukseni oli, että nyt. Kolme vuotta sitten, sairauslomien jälkeen, Kari Räisänen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. – Eläkepaperin saaminen oli hämmentävää: Tässäkö elämä nyt oli? Mitä minä nyt teen? Mutta vuoden kuluttua huomasin, että se oli minulle paras ratkaisu. Työstressi poistui.

Seurakunta sai uuden jäsenen kun lokakuisena sunnuntaina kastettiin pieni tyttö. Nuori perhe on elämäntaipaleensa alkumatkalla ja kasteen toimitus eteni hienosti Tammiston kerhohuoneella. Silti suurimman onnentunteen ja jopa ilonkyyneleen sai isoäidinkin silmään seurakunnan lahja tytölle ja hänen perheelleen. Posti nimittäin toi cd-levyllisen tuutulauluja ja niiden mukana kirjasen, jossa oli sanoja tästä uudesta ihmisestä ja hänen mukanaan tuomasta elämäntilanteesta. Niitä luki oikein nautinnolla nyt, mutta uskon, että vuosien aikana ne nostavat vielä monta uutta ajatusta mieleen. Todella oivallinen ensilahja. Kiitos koko perheen puolesta.

Päivisin Räisänen hoitaa ja kuskailee lapsiaan ja remppailee omakotitaloaan. Kuntoutumisessa vaimon tuki on ollut parasta lääkettä. Lisäksi Räsänen on aktiivisesti mukana Mielenterveyden Keskusliiton toiminnassa. – Jos mieli sairastuu, yksin ei pidä jäädä. Oli avartava kokemus, kun tapasin ensimmäisen kerran ihmisen, jolla oli ollut samantapaista oireilua kuin minulla. Nykyisin vedän mielenterveysongelmaisten miesten vertaistukiryhmää. Räisänen haluaa, että mielenterveysongelmista puhutaan ääneen. Hänen tarinansa on mukana Heureka tulee hulluksi -näyttelyssä.

Marjut Klinga

Nina Riutta

Heureka tulee hulluksi –näyttely 21.9.2014 asti Tiedekeskus Heurekassa.

Paulan parisuhdevinkit Miten luoda hyvä suhde puolison lapsiin? Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi. Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä. Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

Ei niin pyhä perhe Perhe on muuttunut paljon viimeisen tuhannen vuoden aikana. teksti Ulla-Maija Vilmi kuvitus Kikka Nyrén

os luulet, että avioliitto ja perhe ovat aina olleet samanlaisia kuin nykyään, erehdyt, toteaa kirjailija Kaari Utrio. Hän on kirjoittanut niin historiallisia romaaneja kuin tietokirjoja naisen ja perheen historiasta. Muinaisista perheistä ei juurikaan tiedetä. Myöhemmistä ajoista Euroopassa tiedetään enemmän. Tuhatluvun vaihteessa katolinen kirkko otti haltuunsa avioliiton. Avioliitosta tuli yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto – eli kirkko kielsi moniavioisuuden. Se oli niihin aikoihin yleinen.

– Tästä ratkaisusta naisten kannattaa olla kiitollisia kirkolle, Utrio sanoo. – Moniavioisuus on useimmissa kulttuureissa tarkoittanut yhden miehen ja usean naisen yhteiselämää. Se on ollut aina epäedullinen naiselle. Yksiavioisuutta alettiin tukea perintöjärjestelyllä. Vain kirkon siunaamasta liitosta syntyneet lapset olivat laillisia perijöitä, eivät jalkavaimojen lapset.

Syntinen sukulaisavioliitto Varsinainen huolenaihe kirkolle olivat Kaari Utrion mukaan kuitenkin lähisukulaisten avioliitot. – Sukulaisavioliitto oli hirvein asia itsemurhan jälkeen. Huo-

mio keskittyi seksuaalisuuteen. Kirkko oli niin huolissaan sukurutsasta, että avioliitto kiellettiin jopa silloin, kun parin yhteinen esi-isä löytyi kuudennesta sukupolvesta. Avioliitto oli kielletty myös henkisten sukulaisten, kuten saman lapsen kummien tai avioliitossa keskenään olevien leskien lasten kesken. – Henkisten sukulaisten avioitumista pidettiin yhtä kauhistuttavana kuin pedofiliaa tai insestiä. Aluksi kirkolla ei ollut juurikaan mahdollisuuksia valvoa määräystensä toteutumista. Ihmiset tekivät niin kuin halusivat. Esimerkiksi yläluokan jäsenten tai palkkasotureiden homoseksuaalisuus ei saanut suurta huomiota.

1200-luvulla avioliiton esteenä oleva sukulaisuus rajattiin neljänteen polveen. Vielä 1500-luvulla Mikael Agricola ajatteli, ettei serkusten pitänyt solmia avioliittoa. – Hallitsevalle eliitille, aatelille ja rikkaalle porvaristolle sukulaisavioliittokielto oli vaikea. Heille tärkeää oli omaisuus. Suvun omaisuutta ei haluttu hajottaa, vaan pikemminkin yhdistää – ja samalla vahvistaa keskinäistä yhteenkuuluvuutta.

”Tyttö syntyi, tyhjä syntyi” Vaikka naisen asema oli pitkään huonompi kuin miehen, hänen kuului avioituessaan saada kotoaan myötäjäiset. – Tyttö vähensi perheen omaisuutta. Siksi sanottiin, että ”tyttö syntyi, tyhjä syntyi”. Ajatus lasten samanarvoisuudesta syntyi paljon myöhemmin, Kaari Utrio kertoo. Vanhan maanlain mukaan sisar peri puolet siitä, mitä veli. Naimisiinmenostaan lähtien tyttö sai maaomaisuutensa tuoton itselleen. Kaskitaloudessa maa oli kylän yhteisomistuksessa, ja tyttö sai mukaansa ehkä lehmän tai lampaan. Ajatus avioliiton purkamattomuudesta sai alkunsa, kun katolinen kirkko korosti, ettei lapsetonta vaimoa saa hylätä. – Ylhäiset ja rikkaat pystyivät silti saamaan mitätöidyksi melkein minkä tahansa avioliiton. Taustalla saattoi olla poliittisia tai taloudellisia syitä, Utrio sanoo.

Järjestettyjä naimakauppoja Nykyään kauhistellaan ajatusta järjestetyistä avioliitoista. Käytäntö alkoi murtua 1700-luvulla, mutta se säilyi 1900-luvun alkupuolelle asti. – Romanttista tai intohimoista rakkautta on ollut aina, mutta se ei ole ollut peruste solmia avioliitto, Kaari Utrio toteaa. – Vasta kun elintaso on noussut ja toimeentulo turvattu, voidaan elää siinä ylellisyydessä, että avioliitto solmitaan pelkän tunteen perusteella. Rakkautta ei pidetty avioliiton edellytyksenä, vaan esimerkiksi Martti Luther uskoi rakkauden tulevan avioliiton myötä. Isän, äidin ja muiden sukulaisten velvollisuus oli etsiä jälkikasvulleen puolisoehdokkaita. Myös ystävät alkoivat järjestellä juhlia tutustuttaakseen sopivia puolisoehdokkaita toisiinsa.

Utrio muistuttaa, että järjestetty avioliitto ei tarkoita pakkoavioliittoa. Tuhatluvulta alkaen on avioliiton solmimiseen tarvittu molempien osapuolien suostumus, joka ilmaistaan ääneen vihkiseremoniassa. Avioliitto ei ollut enää sukujen välinen sopimus. – Menneinä vuosisatoinakin puolisot odottivat toisiltaan ystävällisyyttä, kunnioitusta ja molemminpuolista tykkäämistä. Arvostettiin rehellisyyttä ja luotettavuutta, niin kuin vasta julkistetun tutkimuksen mukaan tehdään nykyäänkin.

Pyramidi-, pien- ja uusperheitä Perheen lähtökohta on Kaari Utrion mukaan ollut läpi historian suunnilleen se, mitä nykyään sanotaan ydinperheeksi. Perhemuodot ovat kuitenkin vaihdelleet. Itä-Suomessa on ollut suuria pyramidiperheitä, joihin on kuulunut useita sukupolvia, isoisä, isä ja isän veljet vaimoineen sekä niiden poikien perheet, jotka eivät olleet joutuneet sotapalvelukseen. – Perheessä ei ollut aikuisia tyttäriä, sillä heidät oli naitettu muualle. Tilalle otettiin miniöitä. Työvoimaa riitti, sillä perheeseen saattoi kuulua jopa useita kymmeniä jäseniä, Utrio kertoo. Länsipuolella Suomea on ollut pienperheitä. Niihin saattoi kuulua kaksi veljestä vaimoineen, mutta tavallisesti pariskunnan avioituessa syntyi uusi talousyksikkö. Lisäksi perheeseen saattoi kuulua naimattomia setiä tai tätejä, vaimon sisar lapsineen tai palkollisia. Varoja perheen perustamiseen hankittiin työllä. Pesämuna saatiin työskentelemällä piikoina, renkeinä tai kisälleinä noin kymmenen vuoden ajan. – Etenkin uudisasutuksessa molempien puolisoiden työpanos oli tärkeä. Jos vaimo kuoli, miehen oli jo hänen hautajaisissaan pakko katsastaa seuraavaa, varsinkin jos oli monta lasta ruokittavana, Utrio kertoo. – Miehet eivät pystyneet naisten töihin. Vaikka naiset osasivat miesten töitä, heidän oli häpeällistä tehdä niitä. Suurvaltasotien aikoihin naisten oli kuitenkin pakko ryhtyä myös niihin. Uusperheitä syntyi, kun etenkin leskiksi jääneet miehet avioituivat uudelleen. – Monen äidittä jääneen lapsen turva oli äidin suvussa, Utrio toteaa.

Mies oli vaimon holhooja Kaari Utrion mukaan perheen tärkein tehtävä oli suojella jäseniään. – Perheenisän tehtävä oli huolehtia siitä, ettei vaimoa raiskata tai murhata eikä tyttöjä tai poikia tapeta, Utrio sanoo. – Mies oli perheen pää, holhooja ja edusmies. Hänellä oli kotikurioikeus. Hän sai hakata perhettä ja palkollisia, kunhan ei tullut avohaavoja, jäsenet menneet poikki eikä hakattu kuollut. Myös vaimo sai piiskata lapsia ja palvelijoita.

Ruumiillista koskemattomuutta ei ymmärretty samalla lailla kuin nykyään. Esimerkiksi ruoskiminen oli pitkään lainmukainen rangaistus rikoksesta. Isäntä oli kiistaton herra talossaan. Vasta vuoden 1930 avioliittolaki toteutti naisliikkeen ajaman tasa-arvon ja teki myös naimisissa olevasta naisesta täysivaltaisen henkilön. Suojelutehtävä puolestaan siirtyi ajan mittaan poliisille ja muille julkisen vallan edustajille. T

Kuinka vantaalainen?

Kaisa Rekinen, 44, tekee kuvittaja-graafikon töitä kotona Saara Vuorjoki

”Menneinä vuosisatoinakin puolisot odottivat toisiltaan ystävällisyyttä, kunnioitusta ja molemminpuolista tykkäämistä.”

50 % liperiläinen

20 % joensuulainen

30 % vantaalainen

50 % liperiläinen Kasvoin maalaistalossa Liperissä. Minulla on kaksi isosiskoa. Piirsin jo ihan pienenä sängyn- ja pöydänjalkoihin sekä pöydän alle. Muistan, miten hienoa oli, kun sain Joensuun markkinoilta tuliaisina muovikassillisen paperia. Kotipaikassa tulee yhä käytyä kesäaikaan.

20 % joensuulainen En päässyt ylioppilaskirjoitusten jälkeen opiskelemaan graafista suunnittelua. Muutin Joensuuhun kimppakämppään. Siivosin aluksi valtion virastoja, ja sitten olin töissä kirjapai-

nossa. Naimisiin menin 20-vuotiaana. Esikoisemme syntyi, kun olin 21-vuotias. Meillä on neljä lasta.

30 % vantaalainen Kun muutimme Nurmijärven Rajamäelle vuonna 2005, Joensuussa aloittamani graafisen suunnittelun ammattikorkeakouluopinnot olivat vielä kesken. Rajamäeltä muutimme Kivistöön. Nykyinen Seutulan-koti valmistui pari vuotta sitten. Kaksi lastamme on jo muuttanut kotoa. Teen töitä kotona. Enimmäkseen suunnittelen ja kuvitan postikortteja. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Vieläkö suomalaiset lähettävät joulukortteja? Suomalaiset ovat perinteisesti olleet ahkeria joulukorttien lähettäjiä. Vieläkö joulukortit ovat suosittuja vai välittyvätkö hyvänjouluntoivotukset jo kännyköillä ja netissä, tuotepäällikkö Johanna Rouhe Itella Posti Oy:sta?

– Joulukortti on edelleen tärkeä osa jouluperinnettä. Viime vuonna suomalaiset lähettivät lähes 40 miljoonaa korttia. Viimevuotisen kyselytutkimuksen mukaan paperisia kortteja aiottiin lähettää keskimäärin 17–18 ja sähköisiä tervehdyksiä keskimäärin 6–7 henkilölle. Tutkimus kertoi, että paperinen joulutervehdys ilahduttaa sähköistä enemmän. Lähetetäänkö joulupostia yhä myös ulkomaille?

– Ulkomaille lähtee noin miljoona korttia, suurin osa Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin. Noin seitsemän prosenttia suomalaisista lähettää joululahjoja ulkomaille. Jos aikoo lähettää joulupostia, mitkä päivämäärät on hyvä muistaa?

– 13.12. on viimeinen postituspäivä kotimaan joulutervehdyksille edullisella

joulutaksalla. 18.12 kannattaa laittaa mieleen, sillä tällöin ehtivät joulutervehdykset vielä 1. luokassa Suomeen ja Pohjoismaihin ja postipaketit kotimaahan. Tarkemmat päivämäärätiedot löytyvät osoitteesta www.posti.fi/joulu. Näkyykö nettiostamisen suosio joulukuun pakettiliikenteessä?

– Kyllä näkyy. Viime vuonna pakettien määrä ylitti kiireisimpinä päivinä yli 200 000 paketin rajan, kun keskimäärin paketteja toimitetaan 115 000. Miten selviätte korttimääristä? Entä niistä joulukorteista, joissa osoite on vähän sinnepäin?

– Itella Posti palkkaa vuosittain kausiapulaisia joulukorttien ja muiden joululähetysten käsittelyyn sekä asiakaspalveluun. Jos joulutervehdyksen osoitetiedot ovat puutteelliset, tervehdys saattaa myöhästyä. Joskus osoitetiedot ovat niin virheelliset, ettei korttia pystytä toimittamaan perille, mutta silloinkin koetamme selvittää osoitteen tammikuun loppuun mennessä. Hanna Antila

8 Perinteiset myyjäiset Itsenäisyyspäivänä 6.12. klo 9.30-15 Suomen Lähetysseurassa, Tähtitorninkatu 18, Helsinki käsitöitä • valmisruokaa • hilloja • leivonnaisia astioita • keräilykortteja • tauluja • koruja • arpoja Ompeluseuran tuotteita • Vanhaliina-kauppa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan lähetysaskartelijoiden puutuotteita

PÄTKIIKÖ MUISTI? Neuroglandin Forte on täsmäravintoa aivoillesi.

JUMALA PARANTAA

Mitä mieltä?

SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

La 7.12. klo 18.00 Alppilan kirkko, Helsinki PASTORI SEPPO JUNTUNEN

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa

Joulukonsertti

Musiikissa: Elina Haavisto, Hillel Tokazier, Kim Ekblom, Hannu Ihalainen (kannel)

Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

www. laatulehdet. fi/lauri-41

Lähetyskirkossa klo 9.15 Alkuhartaus klo 12 NSV akustinen orkesteri

Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

esittää nuorten seurakunnan veisuja

Basaari ja ravintola Teranga ovat avoinna (lounas klo 11-14).

Mainio lahjaidea myös pukinkonttiin!

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan! 17

Joulun Sana 2013 Joulun Sana 2013 on perinteinen joululehti, joka virittää sydämet joulun odotukseen. Lahjoita Joulun Sana lähimmäisellesi viemään sanomaa Vapahtajan syntymästä eteenpäin. Joulun Sana on mainio lahjaidea!

Jäsen 36

17 Ilmoitusmarkkinointi 020 754 2000/vaihde ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet Versio 2.1. Windows & Mac

Vers

Toimitusjohtaja

www.kotimaa.fi

Lo m

Jäsen 360°

Jaakko Tapaninen puh. 020 754 2230

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

gsm 040 508 0062 Jaakko Tapaninen

Toimitusjohtajajaakko.tapaninen@kotimaa.fi

Versio 2.1. Windows & Mac

www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta 13

Jäsen 360°

PL 279, 00181 Helsinki puh. 020 754 2230

Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062

Jäsen 36 Lorem Ip aliqua Ve

Lorem Ipsum sit käsikirja magna aliqua dolor amet

Toimitusjohtaja

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi puh. 020 754 2230 Jaakko Tapaninen gsm 040 508 0062 Hietalahdenranta 13 Toimitusjohtaja

Versio 2.1. Windows & Mac

Jäsen 360 käsikirja Lorem Ipsum sit aliqua Versio 2.1. © Kotimaa 2013

jaakko.tapaninen@kotimaa.fi puh. 020 754 Helsinki 2230 PL 279, 00181 www.kotimaa-yhtiot.fi gsm 040 508 0062 jaakko.tapaninen@kotimaa.fi Hietalahdenranta 13 www.kotimaa-yhtiot.fi Hietalahdenranta PL 279, 00181 Helsinki 13

PL 279, 00181 Helsinki

TÄSSÄ JOULULEHDESSÄ MM. Reetta Meriläinen: Ei unohdeta vähäosaisia Pepe ja Merja Tolosen lähetysnäky: Romaniaan viedään monen tason apua Riitta Keskimäki: Jumalan valitsema Maria Jorma Laitinen: Selättääkö joulu syyllisyyden ja häpeän? Paljon, paljon muuta! Tilaamalla saat joulukortit kaupan päälle: kahdella lehdellä viisi korttia, kolmella kymmenen jne, max 25 kpl.

Pyhä Jumala, Me katsomm taivaallinen Isä. e Iisain suvun ihmettä: kannosta nousee seimeen syntyy sinun Poikasi, verso, maailman Vapahtaja. Kiitämme sinua siitä, että hänen syntymässään sanasi lupauks Anna meille et ovat toteutuneet. elämä niin että sydäme hänen elämästään, uuden elämän ssämme puhkeaisi ja me kantais verso imme rakkauden ja rauhan hedelmää.

Kotimaa

Visuaalinen ilme

Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Visuaalinen ilme Tuotesovellukset

Brändivärien ja tekstuurien käytöllä luodaan värikäs ja lämmin tunnelma. Värikkyys kertoo moniäänisestä- ja arvoisesta maailmasta.

Hinta 5 e, CD 7 e

Myynti: kristilliset kirjakaupat, tai KRS/puh. 0207 681 615, tuotemyynti@sana.ﬁ, www.kirjasana.ﬁ

Kauneimmat Joululaulut kajahtavat vammaisten oikeuksien puolesta. Katso, missä voit laulaa ja tehdä hyvää. www.kauneimmatjoululaulut.fi Voit tehdä lahjoituksen myös tekstiviestillä. Lähetä viesti JOULU10 JOULU5 tai (10 €) (5 €) numeroon 16155

Vuoden varainhankintateko 2012 Vastuullinen Lahjoittaminen Ry Keräyslupa: Manner-Suomi 2020/2012/2695, voimassa 2013–2014, myönnetty 27.9.2012, Poliisihallitus. Ahvenanmaa 2012/6893, voimassa 2013, myönnetty 27.8.2012, Ahvenanmaan maakuntahallitus. Kerätyt varat käytetään vuosien 2013–2015 aikana Suomen Lähetysseuran ulkomaantyöhön.

Koti

Ihmisen osa Kärsimys saattaa avata uuden näkökulman elämään. TEKSTI KAISA HALONEN KUVAT SIRPA PÄIVINEN

”Kuplassa elävän näkökulma on aika kapea.”

os kristinusko pitäisi tiivistää yhteen kuvaan, useimmille se olisi ristiinnaulittu Jeesus. Kärsivä ja runneltu mies tuntuu kertovan jotain olennaista ihmisen osasta. Mutta paljastaa se jotain Jumalastakin. – Jumala toimii yllätyksellisesti, tavoilla, joita ihminen ei osaa odottaa. Niin hän toimi jo inkarnaatiossa – se, että Jumala ylipäänsä syntyi ihmiseksi, on tavattoman suuri paradoksi. Ensin Jumala ilmestyy pienenä lapsena seimeen, lopussa hänet naulitaan ristille, eikä se väliaikakaan ollut mitään kovin kuninkaallista eikä mahtavaa, sanoo teologian tohtori Anja Ghiselli. Ihminen odottaisi Jumalalta inhimillisyyttä ja vaatii Jumalaa tilille, kun odotukset eivät toteudu. Miksei Jumala vastaa? Missä Jumala oli, kun taifuuni iski Filippiineille? Eikö Jumala näe Syyrian sotaa? Miksi kaikki tämä kärsimys? Anja Ghiselli on tutkinut erityisesti reformaattori Martti Lutherin ajattelua. Ghisellin mukaan Luther nosti voimakkaasti esiin Jeesuksen maanpäällisen elämän, koska koki, että tuon ajan katolisessa teologiassa Jumala siirtyi yhä kauemmas ihmisestä. Korostamalla ristin teologiaa Luther halusi tuoda Jeesuksen konkreettisesti lähelle ihmistä. – Jeesus kärsi ristillä nimenomaan inhimillisesti ja ihmisenä. Hän joutui kärsimään aivan samat tuskat kuin kuka tahansa meistä samassa tilanteessa. Luther ajattelikin, että lähimpänä Jumala on silloin, kun ihminen on kaikkein suurimmassa kärsimyksessä, Ghiselli sanoo. Silti vanha hokema kärsimyksen jalostavasta vaikutuksesta ei saa Ghiselliltä tukea. Jotain hyvää kärsimyksestä kuitenkin saattaa seurata: se voi avata uuden horisontin. Vasta kun on kärsinyt, saattaa voimakkaasti oivaltaa, että elämä on lahjaa. – Se voisi olla yksi yritys selittää, miksi Jumala sallii kärsimyksen. Lutherin mukaan pahin Jumalan rangaistus on se, ettei Jumala rankaise. Silloin ihminen saa pitää harhaluulonsa, että hän on

täydellinen ja selviytyy omin voimin.

Irti suorittamisesta Ristin teologia yhdistetään usein nimenomaan Lutheriin ja protestantismiin, mutta sillä on vahvat juuret keskiajan katolisuudessa, erityisesti mystiikassa. Lutherille tärkeitä vaikuttajia olivat Bernard Clairvaux’lainen ja Franciscus Assisilainen. – Jo 1100-luvulla Bernard Clairvaux’lainen korosti Kristuksen inhimillistä puolta, kärsimystä ja maallista vaellusta. Samat korostukset oli myös Franciscus Assisilaisella noin sata vuotta myöhemmin: Jeesus tulee maailmaan pienenä lapsena ja koskettaa meitä juuri sen takia, Anja Ghiselli kertoo. Hän lisää, että Franciscus on myös ihmisistä se, joka on omassa elämässään seurannut Kristusta kaikkein uskollisimmin ja päässyt lähimmäs Kristukseen samastumista – niin lähelle, että vähän ennen kuolemaansa hän sai käsiinsä stigmat eli Jeesuksen haavat. Lutherin ajatteluun vaikuttivat ratkaisevasti paitsi mystikot ja tarve uudistaa kirkon opetusta, niin myös hänen kokemuksensa luostarissa. Hän eli munkkina lähes kaksikymmentä vuotta. – Luther otti hengellisen kilvoittelun hyvin vakavasti. Myöhemmin hän totesikin, että jos joku kilvoittelun avulla olisi päässyt taivaaseen, niin hän, Ghiselli kertoo. – Lutheria helpotti, kun hän oivalsi, ettei hänen tarvitsekaan väkisin suorittaa. Että Jumala ei tarvitse häneltä mitään, vaan hän itse tarvitsee ja saa ottaa vastaan Jumalalta. Jumala tuli ihmisen hahmoon pienenä ja vaatimattomana. Se vapauttaa meidät väärästä suorittamisesta. Ghiselli lisää, että Jumala kyllä antaa meille elämässä aivan riittävästi ristejä kannettavaksi. Meidän ei missään tapauksessa pidä keksiä niitä itse itsellemme, vaan suostua siihen, mitä Jumala antaa.

Älä kyseenalaista! Jumalan tahtoon suostumisessa mallia voisi näyttää Neitsyt Maria, jota Luther piti esimerkillisenä ihmisenä. Marian vahvuus oli hänen mukaansa siinä, että hän antoi Jumalan olla Jumala ja suostui olemaan ihminen.

– Maria otti Jumalan kutsun vastaan eikä sen jälkeen enää kysellyt tai kyseenalaistanut, vaan eli Jumalan Pojan äidin elämän. Se ei ollut kovin helppo. Hän joutui pakenemaan pienen lapsensa kanssa Egyptiin. Myöhemmin hän joutui katsomaan vierestä, kun hänen poikaansa pilkattiin ja pidettiin hulluna. Ja mihin se johti: hän päätyi poikansa ristin juurelle. Kaikki, mitä Raamatussa Mariasta kerrotaan, on vahvasti ristin varjostamaa, Anja Ghiselli sanoo. Hän huomauttaa, että ristin teologian perusajatus on jokaisen ihmisen kohdalla sama kuin Marialla: suostu Jumalan kutsuun, elä elämäsi, älä kyseenalaista vaan kuuntele. – Sehän ei ole maailman helpoin tehtävä. Me kyseenalaistamme koko ajan, vaikka siitä ei ole meille apua. Emme aina ymmärrä, mitä meille tapahtuu. Joskus ymmärrämme jälkeenpäin, mutta joitakin asioita emme käsitä koskaan. Ghiselli kertoo, että häntä on puhutellut Lutherin huomio ihmisjärjen rajallisuudesta. – Me kuvittelemme, että kaikki pitäisi ymmärtää. Mutta eihän kaikkea kukaan ymmärrä! Jumalan todellisuus on niin laaja, että käsitämme siitä vain palasen. Siksi suostuminen ja kuunteleminen on tärkeää.

Kupla puhkeaa Ristin teologia ei ole mikään teoreettinen rakennelma. Tärkeää siinä on oma kokemus ja itsetuntemus. Jo Bernard Clairvaux’lainen korosti sitä, että oppiakseen tuntemaan Jumalan ihmisen on ensin opittava tuntemaan itsensä. – Kyse on oman tarvitsevuuden ja heikkouden tunnustamisesta. Nykyajan ihmisten ongelma on oma ylivoimaisuus, Anja Ghiselli sanoo. Hän kritisoi sitä, että lapset kasvatetaan pärjäämään omin voimin. Ja aikuiset etsivät voimanlähteitä ja puhuvat voimaantumisesta. – Ihmiset kulkevat hoidoissa ja kylpylöissä ja joogassa ja ties missä voimaannuttamassa itseään. Se on hirveän harhainen ajatus ja paljastuu viimeistään silloin, kun ihminen sairastuu tai tulee jokin muu odottamaton isku. Kun oman heikkoutensa hyväksyy, oivaltaa myös, että Jumala jakaa lahjojaan koko ajan.

– Meidän ei tarvitse muuta kuin suostua ottamaan lahjat vastaan, luopua pinnistelystä. Kyllä, tarvitsen Jumalan apua ja lähimmäisten apua. Monille se paljastuu vasta kriiseissä, silloin, kun omat voimat eivät kerta kaikkiaan riitä. Ghiselli ihmettelee, miksi ansaitsematonta armoa on niin vaikea hyväksyä – jotain pitäisi tehdä, jotenkin olla hyvä ja parempi kuin muut. Hän on pohtinut paljon sitä, kuinka pitkälle ihmisen omavoimaisuus voi kantaa. Hän arvelee, että jotkut pärjäävät kuolinvuoteelle asti. Mutta viimeistään silloin oma rajallisuus tulee vastaan: kuolemaa ei pysty voittamaan. – Luther on ajattelussaan yllättävän moderni ja hänellä on psykologista silmää. Hän esimerkiksi puhuu kuplasta, jossa ihminen elää. Jossakin vaiheessa jokaisen

kohdalla Jumala puhkaisee tämän kuplan. On sitä onnellisempaa, mitä aikaisemmin kupla puhkeaa, koska vasta siitä alkaa todellinen kehitys. Kuplassa elävän näkökulma on aika kapea.

Elämä on salaisuus

Mutta entä jos kuplan puhjetessa särkyy kaikki? Jos kärsimys on niin suuri, ettei se avaa näköaloja tai opeta mitään, vaan musertaa? Ghiselli nyökkää. Hän haluaa ampua alas toisenkin kansanviisauden: sen, että Jumala antaisi ihmiselle vain niin suuria taakkoja kuin tämä jaksaa kantaa. – Sehän ei pidä paikkaansa. Toiset sortuvat taakkansa alle. On salaisuus, miksi. Jeesukselle ihmisenä kävi juuri niin. Ihmisellä on tarve löytää selitys kohtaamilleen vastoinkäymisille. Kysellään, mitä pahaa olen tehnyt,

n a ? a

s . ,

Anja Ghiselli lohduttautuu hankalissa elämänvaiheissa sillä, että vaikka tapahtunutta ei ehkä ymmärräkään, kaikki kääntyy lopulta hyväksi.

kun minulle käy näin. Syy-seuraussuhteita on Ghisellin mielestä turha hakea: se, mitä elämässä tapahtuu, ei välttämättä ole meidän tekemisistämme kiinni. – Se on myös vapauttava ja hieno asia. Mystikot ovat oivaltaneet, että elämä on suuri salaisuus, emmekä me koskaan sitä hallitse. Elämänhallinta on aivan höpöhöpöä.

Valheellisuus paljastuu Ristin teologian ajatus oman heikkoutensa kohtaamisesta on tuttu myös psykologiasta. Ghisellin mukaan se ei ole sattumaa: psykologia rakentaa aiemman teologisen tietämyksen päälle. Jo 200-luvulta, kirkkoisä Origeneelta, löytyy samantapaisia ajatuskulkuja kuin nykypsykologiasta, esimerkiksi todellisen itsemme kohtaaminen vaikeuksien kautta.

Hengellinen ohjaus ja psykoterapia ovatkin Ghisellin mielestä kokemuksina lähellä toisiaan. – Syvä terapia saattaa olla hyvin samantyyppinen kokemus kuin oivallus siitä, että nyt Jumala puhuttelee minua. Molemmissa joutuu kohtaamaan itsensä ja voi paljastua esimerkiksi se, että on elänyt varsin valheellista elämää. – Pyrit kaikin tavoin ylläpitämään mahtavaa ja pärjäävää omakuvaa, mutta joudut lopulta myöntämään, että olet se pieni ja heikko lapsi, joka kaipaa sitä ja tätä. Jos sitä ei kohtaa, ei terapiassa pääse eteenpäin. Ja aivan samasta puhuu myös ristin teologia. On turha odottaa, että kasvu itsensä ja Jumalan tuntemiseen olisi selkeä tai suora tie. Ghiselli puhuu mieluummin spiraalista tai kehästä, jota kiertäessään joutuu joka aamu aloittamaan alusta.

– On päiviä, jolloin ei usko mihinkään ja kaikki on kauheaa. Suuret mystikotkin ovat eläneet valtavassa ahdistuksessa. Heillä saattaa olla vain silmänräpäyksiä muunlaisista kokemuksista. Mutta yksi silmänräpäyskin voi avata horisontin, ja kun se kerran on avautunut, sitä ei pysty sulkemaan.

Lahjoja jakamassa Jos kuvittelee, että tässä minä nyt löydän pienen itseni ja suuren Jumalan ja keskityn meidän kahden suhteeseen, on unohtanut jotain olennaista kristinuskosta. Maailmassa on muitakin kuin minä. – Kun ihminen osaa ottaa Jumalan lahjat kiitollisuudella vastaan, hän alkaa spontaanisti ja vapaaehtoisesti jakaa niitä ympärilleen. Jo pelkästään se, että joku on rento eikä pinnistele, on lahja lähimmäisille, Anja Ghiselli sanoo.

Hän lisää, että kristityn hyvät teot eivät ole mitään hampaat irvessä tehtyjä velvollisuustöitä. – Kun olen kiitollinen siitä, mitä olen saanut, yritän toimia lähimmäiseni parhaaksi. Jumalasuhde ei ole kahdenkeskinen minä-sinä-suhde, vaan siihen liittyvät aina myös muut ihmiset. Kohtaamme Jumalan myös toisissamme, koska jokainen ihminen on Jumalan kuva. Ghiselli muistuttaa, että koska Jeesus eli tavallisen, köyhän puusepän elämän, meidän on mahdollista seurata häntä. – Hän eli meidän elämämme, mekin voimme tavallaan elää hänen elämänsä. Hän on puolusti hyljeksittyjä ja paransi sairaita. Hänen esimerkkiään noudattamalla mekin voimme tehdä jumalallisia tekoja. T

”Elämänhallinta on aivan höpöhöpöä. Mystikot ovat oivaltaneet, että elämä on suuri salaisuus.”

Taivaspaikka Pyhäpäivä

”Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan.” (Jesajan kirja 35:5–6)

9.12.

Toisena adventtisunnuntaina kirkoissa saarnataan siitä, että keskelle hätää ja syyllisyyttä ihmiset saavat lupauksen toivosta ja ilosta.

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Ketä odotat jouluksi? Adventin ajan rukoussanat ovat ”Tule, Herra Jeesus”. Adventin aikana rukoillaan: ”Tule, Herra Jeesus.” Voit toistaa noita sanoja hiljaa itseksesi ja rukoilla, että Jeesus saapuisi ja tulisi sinun elämääsi. Tiedät kyllä, että hän on jo tullut. Hän on syntynyt Neitsyt Mariasta. Hän on vaeltanut Galilean kukkuloilla ja Jerusalemin kaduilla ja kujilla. Hän on kärsinyt, voittanut kuoleman, noussut ylös haudastaan ja astunut taivaaseen. Tiedät myös, että hän on luvannut saapua kerran takaisin. Tiedät, että hän on antanut meille Henkensä, että olisimme hänen omiaan. Pyydät adventin rukoussanoilla, että kaiken tiedon lisäksi saisit sielusi sopukoissa tuntea, ketä odotat. Rukoilet, että Jeesuksen Henki saisi sydämesi sykkimään. Rukoilet, että hän olisi sinun Vapahtajasi ja tulisi sinun avuksesi. Tiedät, että hän on syntynyt maailmaan ja nähnyt päivän valon tallin seimessä. Rukoilet, et-

tä hän saisi sijansa myös sinun sydämessäsi. Adventin kynttilät kertovat taivaallisesta valosta, joka on tullut maailmaan. Rukoilet, että se valo valaisisi sinun sisimpäsi ja jokaisen askeleesi ja tekosi. Vaikka kuinka toivomme, että kaikki pimeys ja epätoivo poistuisi ja kaikki vääryydet oikaistaisiin, emme todellisuudessa olisi siihen valmiita. Jokainen joulunalusviikko avaa meille jonkin uuden puolen Jeesuksen salaisuudesta. On hyvä, että hän ei näyttäydy meille kerralla koko kirkkaudessaan. Sillä tuskin kestäisimme sitä. Eikä hänen saapumisensa sitä paitsi ole meidän vallassamme. Emme voi taivuttaa häntä rukouksillamme tai saada häntä tulemaan luoksemme teoillamme. Aina kun olemme niin luulleet, olemme saaneet aikaan enemminkin vahinkoa kuin mitään hyvää. Adventin odotusta leimaa hil-

jainen luottamus. Jouluun saa valmistautua askel kerrallaan. Valo lisääntyy vähitellen. Saat avautua Jeesuksen syntymälle pikkuhiljaa. Et ole yksin. Saat valmistautua hänen tuloonsa toisten odottavien kanssa. Saat rukoilla hänen saapumistaan kaikkien niiden kanssa, jotka ikävöivät ja kaipaavat.

”Adventin odotusta leimaa hiljainen luottamus.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Lasten kasvattaja tietää, mikä tepsii. Uhkailu, lahjonta ja kiristys ovat käytössä kaikissa perheissä. Emme ole ylpeitä siitä, me vanhemmat ja isovanhemmat. Yritämme vain päästä pälkähästä. Kristillisessä uskossa noiden kolmen luulisi olevan vielä vahingollisempia, mutta ihme kyllä sekä kristillinen puheenparsi että sen lähde, Raamattu, käyttävät uhkailua, lahjontaa ja kiristystä sumeilematta. ”Jos et tee parannusta, joudut kadotukseen.” ”Varo! Jumala rankaisee!” ”Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.” Ihmisen käsissä rakkaudesta ja hyvyydestä katoaa kaikki hyrinä. Seimeen kapaloitua odottaessani minun onkin lempeän avautumisen sijaan kestettävä heristelevän sormen uhkaa. Ensi sunnuntain evankeliumitekstissä on varoituksen sana: ”Valvo, että olisit valmis, kun Jeesus tulee.”

Toinen teksti julmistelee: ”Jos palvelijani luopuu, en häntä hyväksy.” Psalmia varjostaa uhkaava katse, jonka alla pitää anella turvaa: ”Anna meidän elää, me (olemme ihan kilttejä ja) huudamme sinun nimeäsi.” Miksi kristillisessä uskossa on niin paljon pelkoa? Miksi pelolla niin usein halutaan hallita muita? Rakas profeetta Jesaja, ilman sinua sytyttäisin toisen adventtikynttiläni ristiriitaisin mielin. Mutta sinä lupaat minulle, sydämessäni hätäilevälle, ettei tarvitse pelätä. On nimittäin lähellä se hetki, jolloin rampa hyppii kuin kauris, mykän kieli laulaa, lähteet puhkeavat autiomaahan ja vuolaina virtaavat purot arolla. Kaisa Raittila

Lotta Numminen

Vapise, pelkää ja valpastu

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16 hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10–14 p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

naa ja saunaa.

Naisenergiaa Raamatun äärellä

tiistaisin klo 19. ■■ Torstaimesta to 12.12. klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa. Joulumyyjäiset la 14.12. klo 10–13. Länsimäen Martat. Yhteinen joulujuhla kaikille – jouluateria ja yhdessäoloa ti 24.12. klo 16. Ilm. viim. 18.12. virastoon, p. 09 8306 500 tai Länsimäen kirkon suntiolle. Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 Annanpäivän ilta ma 9.12. klo 18– 19.30. Nukketeatteri Sananjalka: Isoisän joululahja. Marttojen keittämää joulupuuroa. Parkkitilaa myös koulun ja päiväkodin parkkipaikoilla. ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11. Pienen karitsan jouluyö ke 11.12. klo 18.30. Jouluvaellus, oppaina Sari Kokkonen, Liisa Pietilä ja Kirsi Honkanen-Punkari. ■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15. ■■ Ensimmäistä kertaa äidiksi -ryhmä äideille ja vauvoille. Torstaisin 30.1.–20.3. Yhteensä 8 kertaa. Ryhmä on tarkoitettu äideille, joiden vauvat ovat ryhmän alkaessa noin alle 6 kk:n ikäisiä. Ilm. ja tied. Liisa Pietilä, p. 050 337 7312 tai liisa.pietila@evl.fi. Muualla ■■ Kauneimmat joululaulut -hetki ti 10.12. klo 18 Kokkosten pihalla, os. Vaaralankulma 19 A. ■■ Joululauluhetket klo 16 ma 9.12., ke 11.12. ja ke 18.12. Hakunilan ostarilla. Jouko Saari, Harri Nurminen. Piparia ja glögiä. Kastettu Venla Ilona Kvick, Anni Liisa Sinkkonen, Olli Toivo Juhani Tuominen, Emilia Amanda Ylén. Avioliittoon kuulutettu Niko August Nyman ja Hanne Maarit Horto, Christian Alexis Labang ja Nora Angelina Hellström, Pertti Antero Tammisto ja Iris Mirjami Remes. Hautaan siunattu Frans Olavi Ihamäki 96 v. Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13. p. 09 830 6450.hameenkylan. seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari p. 09 830 6459. Hämeenkylän kirkko Auratie 3 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Lipunnosto klo 9.40 kirkon pihalla. Lipun nostaa partiolippukunta Tavastit. Matti Hyry, Jaakko Kara ja Hannu-Pekka Heikkilä. Messu su 8.12. klo 10. Jaakko Kara, Matti Hyry, Hannu-Pekka Heikkilä ja lapsikuoro Nomparellit. Pyhäkoulu lapsille. ■■ Lions Club Vantaa-Hämeenkylän hyväntekeväisyysjoulukonsertti su 8.12. klo 16. Tuomelan koulun lap-

sikuoro, Hanna Perkola-Musikka, kuoronjohto ja piano, Elja Puukko, laulu ja piano, sekä Hannu Lehtikangas, urut ja laulu. Uusia ja vanhoja rakastettuja joululauluja meiltä ja maailmalta. Ohjelma 8 euroa, tuotto Lionsien hyväntekeväisyyskohteille. Nuorten avoimet su 8.12. ja ti 10.12. klo 18–20.30 nuortentilassa. ■■ Seimeen syntynyt – Kamarikuoron joulukonsertti ma 9.12. klo 19. Matti Pohjoisaho, urut. Ohjelma 10 euroa. ■■ Lasten joulukirkot ti 10.12. ja ke 11.12. klo 9.15 ja klo 10.15 sekä to 12.12. klo 9.15. Perhekerhojen syyskausi on päättynyt. Tervetuloa perhekerholaiset joulukirkkoihin. Varhaisnuorten kerhojen joulujuhla ke 11.12. klo 17.30. Isokoulu ke 11.12. klo 19. Jouluvalmisteluja ja yhdessäoloa la 14.12. klo 14–17 nuorille ja nuorille aikuisille. Diakonian joulujuhla ja -ruokailu ma 16.12. klo 12 Hämeenkylän seurakunnan alueen vähävaraisille. Huom! Lippuja aterialle saa diakoniatyöntekijöiltä päivystysaikoina. Lammaskuja 2 B:n kerhotila Luetaan yhdessä -ryhmä ti 10.12. klo 10–12 maahanmuuttajanaisille ja -tytöille. Avoimet ovet joka tiistai klo 13–15. ■■ Kauneimmat joululaulut ti 10.12. klo 13. Nettikerho ikäihmisille ke 11.12. klo 14–16. Netti ja tekijänoikeudet. Lammaspolku 1:n kerhotila Palvelupiiri HAIK ti 10.12. klo 13. Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 ■■ Pyhäkoulu su 8.12. Kenian lähetyspiiri to 12.12. klo 11. Aluejohtaja Jukka Niemelä. Muualla ■■ Pyhäkoulu su 8.12. klo 11 Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1. ■■ Pyhäkoulu ma 9.12. klo 18 Uudentuvantie 6:n kerhotilassa Askistossa. Ostariglögit to 12.12. klo 16–18 Pähkinärinteen ostoskeskuksella. Iltapäiväkerholaiset laulavat.

Hommissa

Kakkostenori Juha Kinnunen ”Liityin Tikkurilan Mieskuoroon jäätyäni eläkkeelle. Meidän kuorossamme ei kiinnostuneita säikäytetä heti koelaululla. Harjoituksia voi tulla seurailemaan kerran tai kaksi. Tavallisesta suihkussa laulajasta voi tulla hyvä kuorolaulaja, kunhan hänellä on sävelkorvaa. Virolainen Karin Tauker aloitti kuoromme johtajana kaksi vuotta sitten. Hän on ensimmäinen naisjohtaja kuoron 40-vuotisessa historiassa. Hän kiinnittää huomiota äänenmuodostukseen, tarkkuuteen ja sävelsointiin. Se on tuonut kuoroon uutta intoa. Viime vuosien kuorobuumin aikana monet kuorot ovat kehittäneet esityksiinsä monenlaista show’ta. Me olemme pysyneet perinteisellä linjalla. Laulamme isänmaallisia lauluja, kansanlauluja, serenadeja, tangoja, kansainvälistä ohjelmistoa ja joululauluja. Kuoromme on useina vuosina pyydetty laulamaan itsenäisyyspäivän aamujumalanpalvelukseen Pyhän Laurin kirkkoon. Kunniakäynnillä sankarihaudoille laulamme Finlandian.” Ulla-Maija Vilmi

• Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus ja kunniakäynti sankarihaudoille pe 6.12. klo 10 alkaen Pyhän Laurin kirkossa. Kunniakäynti jatkuu Ruskeasannan hautausmaalla klo 11.45 ja Hiekkaharjussa vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkillä klo 12.15. • Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10 Myyrmäen kirkossa.

Kastettu Onni Mikael Antero Nousiainen, Pihla Sisko Emilia Mäki. Hautaan siunattu Tyyne Maria Tenetz 86 v.

Ilmari Hynynen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Toimintaa perheille perjantaisin klo 9–11. Perhemuskari on joulukuun tauolla, jatkuu taas pe 10.1. Messu. Toinen kynttilä syttyy su 8.12. klo 10. Tuomo Kahenvirta, Kirsi Honkanen-Punkari. Bethel World Wide Evangelical Ministry sunnuntaisin klo 13–16 englanniksi. Sudanilaisten kokoontuminen sunnuntaisin klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi. Peittopiiri tiistaisin klo 11–13. Lahjoita neulojille lankaa tai tule neulomaan tilkkupeittoja Intiaan. Seniorikerhon joulujuhla ti 10.12. klo 13.

Miestenpiiri tiistaisin klo 18.30. Sa-

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15 korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi. Diakoniapäivystys ja Nikkaristien palvelujen välitys ti ja to klo 10–12, p. 09 8306 560. Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki ma–to klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1. Vanhemman väen piiri to 5.12. klo 13 kahvi ja klo 13.30 ohjelma ja hartaus. Risto Auvinen ja Pirkko Yrjölä. Miesten saunailta to 5.12. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1. Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Sanna Heikurinen ja Heikki Seppänen. Mukana Korson mieslaulajat. Kirkkokahvit.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio suljettu 9.12. asti. Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Harri Nurminen, Tuomo Kahenvirta ja Riikka Jäntti. Laulamassa Vivace-kuorolaisia. Joulumyyjäiset pe 6.12. jumalanpalveluksen jälkeen klo 14 saakka. Partiolippukunta Tuikku-Tytöt. Messu. Toinen kynttilä syttyy su 8.12. klo 12. Hans Tuominen, Sami Mustakallio saarnaa, Kirsi Honkanen-Punkari. Kirkkokahvit. ■■ ”Jo laulavat lumi ja tuuli: Mary had a baby” su 8.12. klo 18. Odotettu kohtaaminen. HowManyMothers, johtaa Anne Viljamaa ja Papas no Mamas, johtaa Juha Vintturi. Miikka Lehtoaho, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Konsertin jälkeen glögiä ja pipareita. Matalan kynnyksen maanantai 9.12. Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki. ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9–11. Päiväraamattupiiri ti 10.12. klo 12– 13.30. Omaishoitajien olohuone ti 10.12. klo 15–16.30. Raamatturyhmä tiistaisin klo 18– 20. Lepaani-nuortenilta tiistaisin klo 18. Puuroaamiainen ke ja to klo 10–13. Puuro, mehu, kahvi, leipä ja kananmuna 2,50 e/aik. ja 1,50 e/lapsi. Päivärukous keskiviikkoisin klo 12.30–12.45. ■■ Senioreiden kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 14. Vesa Häkkinen, Kirsi Honkanen-Punkari. Käsillä hyvää -ryhmä ke 11.12. klo 14–15.30. ■■ Maa on niin kaunis -joulukonsertti ke 11.12. klo 19. Pekka Sipikari, laulu, Minun orkesteri: Jarmo Vainikainen ja Aimo Holtari, kitara, Jussi Nieminen, basso, Martti Frank, koskettimet ja kapellimestari. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. ■■ Eestinkieliset kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 18. NMKY:n ja seurakunnan yhteinen bilisilta nuorille torstaisin klo 18.30.

Seurakunnissa tapahtuu 5.–12.12.

Lapsille

Joulupolku pienimmillekin Kivistön kirkossa järjestetään Lasten kauneimmat joululaulut su 8.12. klo 16. Tilaisuuteen kannattaa tulla etuajassa, että ehtii kiertää kirkon ympärillä kulkevan joulupolun. Polulla tapaa leikkilampaita ja enkeleitä. Sisäpihalta löytyy seimiasetelma ja kaiuttimista soi musiikki. Polun voi kiertää joululaulujen jälkeenkin. Joulupolulle pääsee myös ti 17.12. ennen tai jälkeen klo 19 alkavaa aikuisten Kauneimmat joululaulut -tilaisuutta.

Seurakunnissa tapahtuu 5.–12.12.

■■ Korson mieslaulajien konsertti pe 6.12. klo 17. Johtajana Pekka Itkonen. ■■ NaisSounds-kuoron joulukonsertti la 7.12. klo 16. Johtajana Riikka Salminen. 2. adventin messu, Herättäjän kirkkopyhä su 8.12. klo 10. Kari Pekka Kinnunen ja Vesa Ruokonen. Musiikista vastaavat Ursula Hynninen ja Rauno Junkkari. Messun jälkeen seurat, jossa puhujina Matti Lehtonen, Päivi Niemi, Kimmo Saares ja Pirkko Yrjölä. Kirkkokahvit. ■■ Pyhäkoulu su 8.12. klo 10. Erja Lindholm. ■■ Joulun ajan musiikin konsertti su 8.12. klo 18. Suomalaisia lauluja sekä joululauluja Suomesta ja maailmalta. Helena Tenhunen ja Suomen Kuoro-Opiston oppilaat. ■■ Perhekerho ma 9.12. klo 12. Runopiiri ma 9.12. klo 13 kokoustilassa. ■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 9.12. klo 15 kirkkosali 2. Ilmoittaudu Anne-Mari Vanamo-Kalliolle, p. 041 5017 071. Naisten raamattupiiri ma 9.12. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa. Raamattupiiri ma 9.12. klo 18 kirjastossa. Käymme läpi seuraavan pyhäpäivän Raamatun tekstejä. Englanninkielinen raamattupiiri ma 9.12. klo 18.30 kokoustilassa. ■■ Kauneimmat joululaulut ti 10.12. klo 10. Anne-Mari Vanamo-Kallio ja Pirkko Yrjölä. ■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 10.12. klo 15.30. Ilmoittaudu Anne-Mari Vanamo-Kalliolle, p. 041 5017 071. Katulähetyksen joulujuhla ke 11.12. klo 11 kirkossa. Kirkon jälkeen joulupuuroa ja joululauluja seurakuntasalissa. Lähetyspiiri ke 11.12. klo 13 kokoustilassa. Tyttöjen ilta ja Raamatun naisia ke 11.12. klo 17 Kotkansiiven saunatilassa 13–20-vuotiaille. Saunomista, kaunistautumista, tyttöjen juttuja ja puhetta Raamatun naisista. AnnaRiina Aromaa ja Riikka Wikström. Arki-illan ehtoollinen ke 11.12. klo 18. Sanna Heikurinen ja Heikki Seppänen. Rukousryhmä ke 11.12. klo 18.45 kappelissa. ■■ Perhekerho to 12.12. klo 9. Vanhemman väen joulujuhla to 12.12. Huomaa muuttunut aika! Juhla alkaa klo 11 hartaudella kirkossa, sen jälkeen joululauluja ja lounas seurakuntasalissa. Hinta on 10 euroa. Tilaisuus ennakkoon ilmoittautuneille. Kehitysvammaistyön kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 18. Heikki Seppänen. Naisten saunailta to 12.12. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1. Kirkonkulma Seurakuntakeskuksen nuorten tiloissa, sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, ja to klo 10–14. Hartaus ti ja to klo 11. Kulman joululaulut to 5.12. klo 12. Miika Kokkonen ja Risto Auvinen. Nuorten aikuisten raamis su 8.12. klo 14. Nuortenkulman avoimet ovet su 8.12. ja ke 11.12. klo 17–20. Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 5.12. klo 9. ■■ Kauneimmat joululaulut ma 9.12. klo 19. Mukana NiNa-kuoro Kirsi Vikmanin johdolla. Sanna Heikurinen. ■■ Perhekerho to 12.12. klo 9. Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 10.12. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 10.12. klo 13. Leena Lehto.

Kastettu Sanni Sofia Maavirta, Hugo Saku Oscar Tuominen, Mea Kristiina Nuutinen, Melinda Karoliina Liljeström, Helmi Liisa Aurora Rinne, Markus Atte Ahopelto, Saima Marja Amanda Luoma, Helmi Tiina Susanna Nuutinen,Veeti Juhani Leppänen. Hautaan siunattu Hilkka Helena Gauriloff 65 v. Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15. Parillisina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707 Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14, p. 09 830 6707 Diakoniapäivystys ti ja to klo 9–11 kirkolla, Kustaantie 22 E, p. 09 830 6706. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Myyjäisvalmistelutalkoot to 5.12. klo 9–14. ■■ Perheiden kirkkomuskari to 5.12. klo 14.30. Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Partiolaisten kirkkopyhä. Liturgi ja saarnaaja MarjaLiisa Malmi, kanttori Noora Hultin. Lähetysmyyjäiset pe 6.12. klo 11– 14. Käsitöitä, leivonnaisia ja joululaatikoita, arpajaiset, riisipuuroa ja torttukahvit. ■■ Suomen kauneimmat joululaulut pe 6.12. klo 13. Pastori Marja-Liisa Malmi, lähetystyöntekijä Elisa Nousiainen, kanttorit Sirkku-Liisa Niemi ja Noora Hultin, pianisti Heikki Pellinen. Messu su 8.12. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Ben Ahlroos, kanttori Noora Hultin. Messun jälkeen pipari- ja glögitarjoilu. Messu myös netissä: www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Vain messun palvelutehtävissä olevia kuvataan. ■■ Pyhäkoululaisten joulujuhla su 8.12. klo 10. ■■ Lasten joulukirkot ma 9.12. klo 9 ja 10. Laura Leverin ja Noora Hultin. Miesten raamattupiiri ma klo 18.30. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Iltapalaa, sauna lämpiää, iltahartaus. ■■ Lasten joulukirkot ti 10.12. klo 9 ja 10. Laura Leverin ja Noora Hultin. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Ilmainen aamupala, aamun lehdet luettavissa. Vanhemman väen joulujuhla ti 10.12. klo 13. Herkutellaan joulupuurolla ja torttukahveilla, lauletaan ja hiljennytään joulun sanoman äärelle. Aamumessu ke 11.12. klo 9. Kai Sadinmaa ja Sirkku-Liisa Niemi. Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30. Nuorten joulujuhla ke 11.12. klo 18. Diakonian joulujuhla 12.12. klo 13. Hae osallistumislippusi kirkkoherranvirastosta, lippuja rajallinen määrä. Juhlassa tarjolla jouluruokaa ja ohjelmaa. Torstaipiiri 12.12. klo 13. Päiväraamattupiiri. ■■ Petri Laaksosen joulukonsertti to 12.12. klo 19. Konsertti on osa Tumman tähtitaivaan alla -konsert-

tikiertuetta. Liput 15 e, klo 18 alkaen kirkon ovelta. Asolan seurakuntatalo

Asolantie 6 ■■ Lasten joulukirkot ke 11.12. klo 9 ja 10. Laura Leverin ja Noora Hultin. ■■ Lasten joulukirkot to 12.12. klo 9 ja 10. Laura Leverin ja Noora Hultin. Yksinhuoltajien pikkujoulu to 12.12. klo 17.30. Lauletaan joululauluja ja syödään jouluista syötävää. Ota tonttulakki mukaan. Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4. Ikäihmisten raamattupiiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4. ■■ Kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 12 Tuulikontin asukastilassa, Konttitie 4 C. Marja-Liisa Malmi ja Sirkku-Liisa Niemi. ■■ Vanhemman väen kauneimmat joululaulut ke 11.12. klo 13.30 Havukosken palvelutalon auditoriossa, Eteläinen Rastitie 12. Marja-liisa Malmi ja Sirkku-Liisa Niemi. Hautaan siunattu Impi Esteri Kurtti 94 v, Liisa Birgitta Oksanen 61 v. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna arkisin klo 9–15 p. 09 8306 717 tikkurilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ toiminta/tikkurila Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet Twitter: @tiksinsrk Tilojen ja toimituksen varaukset arkisin klo 9-15 p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi. Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta kodinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta p. 050 548 6078. Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 ■■ Sinivalkoinen joulukonsertti – Jorma Hynninen to 5.12. klo 18. Jorma Hynninen, laulu, Kalevi Kiviniemi, urut. Lumous Group -kuoro ja Kalevi Olli, kuoron johto. Liput ennakkoon 29,95 e Menolipusta tai Lippupalvelusta. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen jumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleenlasku sankarihaudoilla. Mukana Tikkurilan mieskuoro. Martin Fagerrud, Janne Silvast, Nina Fogelberg. ■■ Vantaan Suzukisoittajien perinteinen itsenäisyyspäivän konsertti pe 6.12. klo 18. Esiintyjinä Vantaan Suzukisoittajat, joita johtaa Maaria Vannemaa. Solistit Iita Hietikko, Victoria Vatanskaja ja Noa Heiskanen. ■■ HKL:n Mieslaulajien joulukonsertti la 7.12. klo 19. Johtaa Anita Lehtonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. ■■ Pyhäkoulu su 8.12. klo 12. Kirkon odotustilassa. Ota mukaan villasukat, tossut tai sisäkengät. Messu su 8.12. klo 12. Tuula Lapveteläinen, Heikki Leppä, Julia Tamminen. OMG-messu su 8.12. klo 18. ■■ Kauneimmat joululaulut lapsille ti 10.12. klo 9.15. ja klo 10.15. Tuula Lapveteläinen, Terje Saard.

Mielenterveyskuntoutujien jou-

lukirkko ke 11.12. klo 13. Alkoholiton ehtoollinen. Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Miesten raamattupiiri to 5.12. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone. A-rappu, 3. krs. Gospel-lattarit(TM) to 5.12. klo 19– 20. Taivaallinen tanssitunti erityisesti nuorille aikuisille. Hinta 2 e. C-rappu, nuorisotila, 2. krs. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 7.12. klo 15. Emmauksen kokoushuone, A-rappu 3. krs. Naiset sanan äärellä ma 9.12. klo 10. Keskustelua ja kahvitarjoilu, Huom. tällä kerralla ei lastenhoitoa. Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. ■■ Perhekerho ti 10.12. klo 9.30. Brappu, 2. krs. Kirkon ruokailun jouluateria vähävaraisille ja yksinäisille ti 10.12. Vuoronumerot jaetaan Nuorisotilan alaovella klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Lähetyksen päiväpiiri ti 10.12. klo 13. Betanian kokoushuone, aA-rappu, 4. krs. Walkers nuortenkahvila ke 11.12. klo 18–20 Nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Miesten raamattupiiri to 12.12. klo 18. Emmauksen sielunhoitohuone. A-rappu, 3. krs. Gospel–lattarit(TM) to 12.12. klo 19–20.Taivaallinen tanssitunti erityisesti nuorille aikuisille. Hinta 2 e. C-rappu, nuorisotila. Olotila Unikkotie 5a, käynti Vehkapolun kävelykadulta Kauneimmat joululaulut ti 10.12. klo 17.30. Satu Huttunen, Julia Tamminen. Arki-illan ehtoollinen ke 11.12. klo 18. Päivi Helén, Samppa Laakso. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Messu su 8.12. klo 10. Maria Koukkari, Kristiina Kartano, Iina KatilaIlmainen bussikuljetus messuun: Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie–Koivukylänväylä. ■■ Pyhäkoulu su 8.12. klo 10. Naisten lenkkisauna to 12.12. klo 18. Keskustelemme iltapalan (2 e) ääressä). Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 5.12. klo 9.30. Ylästön eläkeläiskerho ke 11.12. ■■ Perhekerho to 12.12. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 6.12. klo 18. ■■ Perhekerho ma 9.12. klo 9.30. Ristipuron miesten raamattupiiri ma 9.12. klo 13.30. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29B, p. 050 367 1495 ■■ Kauneimmat joululaulut perheille ti 10.12. klo 9.30. Päivi Helén, Iina Katila. ■■ Lapsiparkki perjantaisin. Varaa lapselle pienet eväät mukaan. Alle 3-vuotiaiden hoidosta aina neuvoteltava etukäteen, ja heidän hoitoaikansa on maksimissaan 2t. Ilmoittautumiset tekstiviestillä p. 050 4948744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. ■■ Perhekerho ti 10.12. klo 9.30. Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 10.12. klo 17.30.

Pakkalan kerhohuoneisto Käräjäkuja 1B ■■ Perhekerho ti 10.12. klo 9.30. ■■ Äitien perhekerho ke 11.12. klo 9.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Pyhäkoulu su 8.12. klo 11. Muualla ■■ Kauneimmat joululaulut Wintillä (Ylästöntie 35) klo 16. Marja Ruuska, Terje Saard. Auta taifuunin uhreja! Kirkon Ulkomaanavun keräyslippaat ovat nyt kirkkoherranvirastoissa ja Tikkurilan Olotilassa. Kerääjäksi haluavat voivat olla yhteydessä diakoni Anita Saloseen p. 050 411 2675. NettiWalkers torstaisin klo 19–21. ■■ Perheliikuntaa Tikkurilan lukion salissa lauantaisin klo 9.30. Valkoisenlähteentie 53. 3-7-vuotiaille vanhemman, isovanhemman, kummin tai muun läheisen aikuisen kanssa. Lisätietoja: Päivi Helén p. 050 572 2666, paivi.helen@evl.fi tai Justus Kivimäki p. 040 7620 162. Aamurukouspiiri ke 11.12. klo 7 Tikkurilan kirkon toimituskappelissa. Wintin nuortenilta (13–17-v.) ke 11.12. klo 17–20.30 Ylästöntie 35. Eläkeläiskerhojen yhteinen jouluretki Holmaan ma 9.12. klo 10–15. Ilmoittaudu ensisijaisesti kerhonvetäjille, mutta voit myös soittaa kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6717. Mahdollinen peruuntuminen pastori Kristiina Kartanolle p. 050 363 2372. Kastettu Lenni Juhani Kauppila, Minttu Viola Inkinen, Miisa Ilona Molin, Aake Eemeli Pelkonen, Oscar Axel Baarman, Eino Juhani Aamos Merikoski, Lauri Antinpoika Raitamaa, Mico Akseli Olof Andersson, Lauri Juhani Rikhard Teitto, Iina Sofia Hyytiäinen, Emmi Julia Pulkkanen, Inka Eveliina Nieminen, Stella Daniela Merivirta. Hautaan siunattu Sirkka Liisa Pitkänen 85 v, Ora Aatto Kanerva 83 v, Heikki Antero Saarinen 72 v, Reijo Armas Tuoriniemi 70 v, Kyösti Ludvig Kuhanen 66 v. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlou-

Musiikkia

Seurakunnissa tapahtuu 5.–12.12.

Lapsille

Parkissa Paalutorilla Jouluisessa Konttikirkossa on esillä erilaisia seimiasetelmia.

Heli Rantanen

Markku Mattila

Saviseimi on tehty Myyrmäen kirkolla ja pastori Ulla Pohjolan-Pirhosen seimi on Hollannista.

Vieraana

Nukketeatterikasvattaja Merja Luukkonen Mistä nukkenäytelmä Isoisän joululahja kertoo?

– Joulunäytelmässä aikuinen Eelis koristelee kuusta, leikkii Misu-kissan kanssa ja muistelee lapsuutensa joulua. Pikku Eeliksestä jouluaatossa oli aina parasta se, kun isoisä tuli heidän kotiinsa. Esityksen aikana lauletaan laulut Joulupuu on rakennettu, säkeistöt 1–4, ja Jukka Salmisen Joulu saapuu jokaiselle. Yleisö saa osallistua lauluihin. Minkälainen tyyppi isoisä oikein on?

Pastori Ulla Pohjolan-Pirhosella on kädet täynnä seimiä. Vantaankosken seurakunnan siirrettävän Konttikirkon seiminäyttelyssä on kymmenkunta seimiasetelmaa. – Savinen seimi on tehty Myyrmäen kirkon savipolttouunissa 1990-luvulla. Sen tekemiseen on osallistunut useita perheitä. Puuseimi on lahjoitettu seurakunnalle. Lainaksi saamme eebenpuisen afrikkalaisen seimiasetelman. Yksi seimi on eteläamerikkalaistyylinen ja löytyypä näyttelystä myös posliiniset seimen hahmot. Esillä on myös Pohjolan-Pirhosen Hollannista ostama keskieurooppalaistyylinen seimi. Siinä hänelle erityisen tärkeitä ovat puuaasit, jotka on ostettu vanhalta torikauppiaalta Tallinnasta. Joukossa ovat myös alabasteriset seimihahmot, jotka on maalattu nunna Hannele Kivinen de Faun opastuksella.

nas. Suljettu ma 9.12., ti 10.12. ja to 12.12. Hiljaisuus-näyttely 20.12. saakka, kirkon aukioloaikoina. Esa Ilmolahden valokuvia ja Veikko Riikolan akvarelleja. Vapaa pääsy. Seniorikerho to 5.12. klo 13–14.30 takkahuone. Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–20 nuorisotila. Itsenäisyyspäivän kaksikielinen sanajumalanpalvelus pe 6.12. klo 10. Liturgia Anu Paavola, saarna Sanna Uusitalo, kanttori Ritva Holma. ■■ Syksystä jouluun – suomalaisen runon ja musiikin matinea pe 6.12. klo 15.30. Aleksis Kiven ja Eino Leinon runoja lausuvat Kullervo Ahlroth ja Hannu Huuska, musiikki: Marianpoimijat-kvartetti ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e, tuotto Mariakodille Inkeriin. Kahvitarjoilu. ■■ Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti la 7.12. klo 18. Joulukortti Hampurista. Johtaa Tiia Mustonen. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Ohjelman hinta sis. glögin. Messu su 8.12. klo 10. Liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Sanna Uusitalo, kanttori Eveliina Pulkkinen. ■■ Pyhäkoulu su 8.12. klo 10 kerhohuone 4. ■■ Kansainväliset kauneimmat joululaulut su 8.12. klo 18.

– Seimen hahmoja alkoi katsoa aivan uusin silmin, kun kurssilla kerrottiin niiden väreistä ja symboleista. Marian viitta on taivaallisen sininen ja sen alla oleva mekko on rakkauden punainen. Joosef on yleensä keltaisen sävyissä, Pohjolan-Pirhonen kertoo. Pohjolan-Pirhonen yllyttää seimiasetelmien tekoon. – Itsetehdyistä seimistä tulee henkilökohtaisia. Seimeä voi vaikka laajentaa joka vuosi. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai hankkia kerralla.

– Ukki on turvallinen, huolehtiva ja rakastava. Hänellä on lämmin pehmoinen syli ja hän haluaa, että pikku Eeliksellä on hyvä olla. Eelis on isoisän paras kaveri. Minkä ikäisille näytelmä sopii?

– Esitys kestää 30 minuuttia ja sopii kaikenikäisille vauvasta vaariin. Se on erittäin sopiva myös aikuisille. Mitä isoisä toivoo joululahjaksi?

– Ukki toivoo lahjaksi lämpökerrastoa ja yhteisiä hetkiä perheen kanssa. Siinä kaikki.

Nina Riutta

Katriina Harviainen

Konttikirkko 9.–20.12. Myyrmäen Paalutorilla. Seiminäyttely 9.–13.12. klo 10–12 ja 15–17. Katso lisää Konttikirkon joulunajan tapahtumia www.facebook.com/konttikirkko.

■■ Lasten joulukirkko ma 9.12. klo 10. Maanantaipiiri ma 9.12. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri. Raamattupiiri Ilosanoma ma 9.12. klo 17.30–19. ■■ Lasten joulukirkko ti 10.12. klo 10. Mammaraamis ke 11.12. klo 9.30–11. Kahvila Olotila ke 11.12. klo 11–13.30 takkahuoneessa. Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila. Raamattuluentosarja Matteuksen evankeliumista ke 11.12. klo 18–20 St. Martinin kappeli. Jari Araneva. Luento ja keskustelua. ■■ Julkonsert med Luciaspel ke 11.12. klo 18.30. Vanda musikinstitut svenska enheten. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelmalehtinen. Miesten piiri to 12.12. klo 18.30–20 takkahuone. Jaakko Simojoki: Messut eläkeläisen silmin. ■■ Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 12.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelmalehtinen. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 5.12. klo 10–12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

■■ Lasten kauneimmat joululaulut su 8.12. klo 16. Mahdollisuus kiertää pienillekin lapsille helppokulkuinen lyhyt joulupolku kirkon ympäri ennen tai jälkeen joululaulujen. ■■ Perhekerho ma 9.12. klo 9.30–11. Rukouspiiri ti 10.12. klo 17.30–18.30 sakasti. Raamattu- ja rukouspiiri ti 10.12. klo 18.30–20 srk-sali. Miesten saunailta ke 11.12. klo 18.30–21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta. ■■ Lasten joulukirkko to 12.12. klo 10. ■■ MarjaSarjan joulukonsertti to 12.12. klo 19. On lapsi syntynyt meille. Hyvät Herrat -kvartetti ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. Tuotto Mariakodille Inkeriin. Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 5.12. klo 13–14.30. Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30. Sanan ja rukouksen ilta su 8.12. klo 18. Reino Viljanen ja Ulla PohjolanPirhonen. Ehtoollinen. Kahvila Olotila avoinna ma 9.12. ja ti 10.12. klo 11–13.30.

Annanpäivän ilta ma 9.12. klo 18–19.30 Pyhän Annan lastenkirkolla, Koulutie 11. Nukketeatteri Sananjalka esittää näytelmän Isoisän joululahja. Joulupuuroa tarjolla.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin

klo 18–20.Vapaamuotoinen ryhmä n. 20–35-vuotiaille. Luemme Raamattua ja juttelemme. Teetarjoilu. ■■ Familycafé on Wednesdays 1–3 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills. ■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho. ■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16. Lukupiiri ke 11.12. klo 17.30 Olotila. Olga Tokarczuk: Vaeltajat. ■■ Lasten kauneimmat joululaulut to 12.12. klo 18. Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11. Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 11.12. klo 19–21. Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11. Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila ti 10.12. klo 11–

13.30. Ilmaiset nettikoneet. Kanttori laulattaa klo 11.30. Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13. Kädet – aikuisten askarteluryhmä su 8.12. klo 17–19. Tehdään käsitöitä itselle ja diakoniatyötä tukevia myyjäisiä varten. Tied. Kati Pyykkö, p. 050 357 7726. Muualla

Konttikirkko Myyrmäen Paaluto-

rilla 9.–20.12. Seiminäyttely. Katso muuta ohjelmaa www.facebook. com/konttikirkko. Paalutorin konttikirkossa vietetään katumessua to 12.12. klo 16. Saarna Kai Sadinmaa, liturgia Reija Vienola. Kastettu Aada Olivia Venäläinen, Selene Ines Treuberg. Avioliittoon kuulutettu Kari Mikael Antero Koivula ja Anu Elina Hirvonen. Hautaan siunattu Anna Eliina Timonen 93 v, AnnaLiisa Ahtiainen 79 v.

Lis toimätietoja w w in n a st seurw.vanta a a aku nna nt .fi

Seurakunnissa tapahtuu 5.–12.12.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Öppet: må–fre kl. 9–13 tfn 09 830 6262 vandasvenska@evl.fi Dejourerande präst anträffbar i regel må-fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12 www.vandasvenskaforsamling.fi Facebook : Vanda svenska församling Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Självständighetsdagen fre 6.12. kl. 10 Tvåspråkig gudstjänst. M. Fagerudd, J. Silvast. N. Fogelberg, kantor. Tikkurilan Mieskuoro medverkar, dir. Karin Taukar. Efter gudstjänsten uppvaktning vid hjältegravarna invid kyrkan. Uppvaktning vid hjältgravarna i Rödsand kl. 11.45 och kl. 12.45 uppvaktning vid minnesmärket i Sandkulla, till deras minne som stupade för sin övertygelse.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Tvåspråkig gudstjänst fre 6.12. kl. 10 i Myrbacka kyrka. A. Paavola. Efter gudstjänsten diakonibasar kl. 11 med Vanda Västra Diakoniförening. ■■ Familjecafé må 9.12. kl. 9.30– 11.30 i samarbete med Folkhälsan. ■■ Barnens julkyrka on 11.12. kl. 9.30 och kl. 10.15. S:t Lars kapell Prästgårdgränden 3 ■■ Barnens julkyrka to 12.1.2 kl. 18. Personer som behöver taxiskjuts till församlingens evenemang kontakta våra diakoniarbetare per tfn 050 4645068 eller 050 3301828. Andra utrymmen Ungdomarnas julfest on 11.12. kl. 9.30 kl. 18 i Bagarstugan, Kurirv. 1. Knytkalas. De Vackraste Julsångerna to 12.12. kl. 14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. ■■ ViAnda-kören övar ti 10.12. kl. 13.30 Helsinggård, Konungsvägen 2.

Döpta Oscar Axel Baarman, Rasmus Tapio Piironen. Döda Liljan Gerda Heloise Johansson, 96 år. Vammaistyö Kauneimmat joululaulut to 12.12.

klo 18–19.30, Korson kirkon seurakuntasalissa, Merikotkantie 4. Viitotun puheen tulkkaus. Kauneimmat joululaulut isotekstisenä ja pisteillä. Glögiä ja joulupullaa. Huonokuuloisille Askartelukerho ma 9.12. klo 14–16 diakoniakeskuksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 a A, 3. krs. Ohjaajana Helena Pollari. Näkövammaisille Naisten ilta ti 10.12. klo 17–20, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomista, uimista ja yhdessäoloa.

Olotila Unikkotie 5 a Avoinna ma–pe klo 9.30–15 www.tiksinolotila.fi Facebook: Olotila Taidetta esillä! Suomen talvi. Elle

Lindforsin akvarelleja 19.12 saakka. Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytössä maanantaisin klo 12–13. Kauneimmat joululaulut ti 10.12. klo 14–15. Tuotemyynti loppuu tällöin klo 13.30. Olotilaan vapaaehtoiseksi? Kysy lisää p. 09 830 6302 (klo 9–15) tai olotila@evl.fi. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345 www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri

Mitä mieltä? Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa

www. laatulehdet. fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

ANNA AVAIN AMMATTIIN

Kiitos, että allekirjoitit Avain ammattiin -vetoomuksen. Yli 15.000 suomalaista allekirjoitti vetoomuksen nuorten toimeentulon puolesta. Vetoomus luovutetaan presidentti Sauli Niinistölle, jotta hän Suomen ulkopolitiikan johtajana edistäisi kehitysmaiden nuorten mahdollisuuksia saada ammattikoulutusta ja päästä irti köyhyyden kierteestä.

Tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl. fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl. fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

17 HERÄNNÄISSEURAT Su 8.12. klo 16 Tapiolan kirkolla, Kirkkopolku 6. Klo 18 Kuorojen joulukonsertti Hyvän Paimenen kirkossa Pakilassa, Palosuontie 1. Herännäisnuorten kuoro, Veisuuveljet. Klo 18 Jouluveisuut Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää. Ti 10.12. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. Ke 11.12. klo 19 Puuroseurat Körttikodilla, Ratakatu 1 A, 3. kerros.

Soita saadaksesi maksuton tapaaminen:

010 850 9510 OSTA LAHJAKORTTI JOULUKSI!

Meille se on henkilökohtaista. Etsitpä henkilöä avustamaan läheistäsi muutaman tunnin viikossa tai kattavampaa hoivaa, Home Instead voi auttaa.

• Kumppanuus • Ruoanvalmistus • Kodinhoito • Lääkemuistutukset • Kuljetukset/asiointi • Alzheimer-hoiva Jokainen Home Instead Seniorihoiva franchise -toimisto on yksityisesti omistettu ja johdettu. © 2013 Home Instead Finland Oy

www.homeinstead.fi

Anna Joulu 2013

hyvä hetki.

Lastenmaa on perinteinen ja laadukas lastenkulttuurilehti, joka julkaisee tunnettujen suomalaisten kirjailijoiden ja kuvittajien satuja. Luonto, ekologisuus ja kansainvälisyys ovat vahvasti esillä. Lasta ilahduttavat monipuoliset askartelut, tehtävät ja kilpailut. Lehdessä huomioidaan myös kirkkovuoden suuret tapahtumat.

Tilaa Lastenmaa 6 kk

Lehden päätoimittaja on kirjailija Anna-Mari Kaskinen.

19-

Voit tehdä tilauksen: • puhelimitse 020 754 2333 • sähköpostilla tilauspalvelut@kotimaa.fi • www.lastenmaa.net/tarjous

(Norm. 29,50 ,) 12/2013 1

Tilaus on määräaikainen, ja se maksetaan yhdessä erässä. Tarjous on voimassa 31.12.2013 saakka ja koskee vain uusia tilauksia. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Alle 18-vuotiaalla täytyy olla lupa lehden tilaamiseen. Osoitteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 lähtien vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien verokanta on 10% ja Digilehden 24%. Tarjoustunnus joulu13

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

390

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

580

Juhava-kynttilät Kirkkokynttilä on paras myös kotona! Kotimaiset, korkealaatuiset Juhava-kynttilät palavat puhtaasti kirkkaalla liekillä. 100% steariinista käsintehdyt laatukynttilät tuovat

3590

9 90

2900

Asko Sahlberg

Jouluikoni

Herodes Kristinuskon aamunkoittoon sijoittuva historiallinen lukuromaani, moderni waltariaaninen kertomus sovittamattomasta rikoksesta. 35,90 (40,00) WSOY

Novgorodilaisen koulukunnan ikoni 1400-luvulta. valmistettu Suomessa painokuvasta puualustalle. Lakkapinta ja nahkainen kiinnityslenkki. Koko 10 x 14 cm.

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Jukka Perko

Martan ja Rudolfin joulu cd Harras ja kaunis hengellinen joululevyuutuus. AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15

Oliivipuinen jouluseimi Kuvankaunis, käsintehty seimi. Valmistettu perheyrityksessä Betlehemissä. korkeus 12 cm 29,00 korkeus 7 cm 5,80 korkeus 6 cm 3,90

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

18 Francesco Artesen jouluseimen hahmoja.

Va n t a a n s e u r a k u n t i e n

vapaaehtoistoiminta H aeta an PHP-koodaaja blogin hienosäätöön • Vantaankosken seurakunta hakee koodaajaa blogille Kynttilänsytyttäjiä • Suurella Sydämellä-vapaaehtoistoiminta hakee kynttilänsytyttäjiä haudoille

Syntymän ihme Helsingissä esitellään näyttävästi italialaista seimitaidetta, ja Vantaallakin pääsee hiljentymään seimen ääreen. Niin savi, puu, mehiläisvaha, paperimassa kuin pronssikin käyvät materiaaliksi, kun kuvataan Jeesus-lapsen syntymää. Helsingin tuomiokirkon kryptassa avataan 9.12. näyttely, jossa on esillä italialaisten nykytaiteilijoiden tekemiä seimiä. Seimikokonaisuudet mukailevat vanhaa italialaista seimiperinnettä. Italian eri alueille on vuosisatojen aikana kehittynyt omat seimityylinsä. Esimerkiksi sisilialaisissa seimissä käytetään terrakottaa ja mehiläisvahaa ja Leccessä paperimassaa. Näytte-

ly onkin rakennettu niin, että se etenee maantieteellistä reittiä. Isoimmat seimiasetelmista ovat luonnollista kokoa. Näyttelyn tärkeimpiä teoksia on roomalaisen taiteilijan Christian Apredan teatterilavastusta muistuttava Dolabellan kaari. Roberto Vanadian Kylän jouluseimi puolestaan kuvaa sisilialaista maanviljelysmaisemaa ja perinteisiä ammatteja. Italialainen seimiperinne yhdistetään usein Franciscus Assisilaiseen (1181–1226), mutta jo satoja vuosia ennen häntä kirkoissa hiljennyttiin seimien

ääreen. Franciscus halusi eläytyä kokonaisvaltaisesti Jeesuksen syntymän ihmeeseen, ja rakensi siksi seuraajiensa kanssa seimiasetelman Greccion kylään. ”Jumalan armon vaikutuksesta ja hänen palvelijansa Franciscuksen välityksellä seimen lapsi virkosi jälleen eloon ja painui ihmisten sydämiin”, kuvaa eräs läsnä ollut tuota jouluyötä. Helsingissä seimiin voi tutustua myös Sinebrychoffin taidemuseossa, jossa on esillä 8.12. alkaen Neitsyt Maria ja Jeesuslapsi -aiheisia maalauksia sekä Paolo Maria Capicin seimiasetelma. Myös Aleksanterinkadun liikkeiden ikkunoissa tänä vuonna esillä olevat seimet ovat italialaista alkuperää. Vantaalla voi kurkistaa seimien maailmaan seurakuntien tiloissa. Hämeenkylän kirkon näyttelyssä huomaa, että seimiasetelman voi koota vaikka muovileluista. Pyhän Annan lastenkirkossa seimiasetelmaa rakennetaan sitä mukaa kuin joulu lähenee. Vantaankosken seurakunnan Konttikirkko on joulun alla Myyrmäen Paalutorilla. Siellä on seiminäyttely 9.–13.12. ja lapsille suunnattu Elävä seimi 16.–20.12.

Kahvilavapaaehtoisia • Rekolan diakoniakahvila • Korson kirkonkulma • Tikkurilan Olotila Kirkkonäytelmään vapaaehtoisia • Vantaankosken seurakunnan pääsiäisnäytelmään etsitään vapaaehtoisia Bli en vän? • Vanda svenska församling söker en besöksvän för en åldring på anstalt eller hemma Mummoja ja vaareja maahanmuuttajalapsille • Maahanmuuttajalapsille etsitään vapaaehtoista mummoa tai vaaria eri puolilla Vantaata Avustajia kehitysvammaisten musiikkikerhoon • Vantaan seurakuntien kehitysvammaistyö etsii musiikkikerhon avustajia Ilmoittaudu näihin ja muihin vapaaehtoistöihin osoitteessa

vantaa.suurellasydamella.fi

Kotimaa tuntee kirkon.

Kotimaa on Uutta tulossa!

Kaisa Halonen

Kotimaa on nyt enemmän kuin koskaan.

Ja tapahtui niinä päivinä -näyttely 9.12.–6.1. Helsingin tuomiokirkon kryptassa, Kirkkokatu 18. Lisätietoja: jouluseimet.fi ja vantaanjoulu.fi.

Kotimaa on nyt PRO – nimensä veroisesti palvelu ammattilaiselle ja nimensä mukaisesti kirkon puolesta. Kotimaa Pro -kokonaisuuteen kuuluvat sekä Kotimaa-lehti että verkkopalvelu. Se on printin ja sähköisen palvelun yhdistelmä kaikille kirkollisten asioiden parissa toimiville. Varmista, että kokonaisuus on käytössäsi 2.1.2014 alkaen.

www.kotimaapro.fi

Ivo Piazzan Pyhä perhe.

19 Musiikkia kirkoissa

Neljä kanttoria konsertoi maanantaina 16.12. Hämeenkylän kirkossa.

Konsertteja 6.12.–19.12. Hakunilan kirkko Hakunilantie 48 • Jo laulavat lumi ja tuuli: Mary had a baby! su 8.12. klo 18. HowManyMothers ja Papas no Mamas. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. • Hymn to Freedom ti 17.12. klo 19. Janne Maarala, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 • Hämeenkylän Lionsien joulukonsertti su 8.12. klo 16. Tuomelan koulun lapsikuoro, Hanna Perkola-Musikka, kuoronjohto ja piano, Elja Puukko, laulu ja piano, sekä Hannu Lehtikangas, urut ja laulu. Ohjelma 8 e. • Seimeen syntynyt ma 9.12. klo 19. Hämeenkylän kamarikuoro, Matti Pohjoisaho, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. • Nyt juhlimaan tulkaa – neljän kanttorin joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Hannu Niemelä,

Hannu Lehtikangas, Pekka Soranummi ja Hannu-Pekka Heikkilä. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1 • Joulun tunnelmaa la 14.12. klo 14. BBG-musiikkiopiston huiluja piano-oppilaat. Vapaa pääsy.

Kivistön kirkko Laavatie 2 • On lapsi syntynyt meille to 12.12. klo 19. Hyvät Herrat -kvartetti ja Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. • MarjaSarjan joulukonsertti la 14.12. klo 16. Naiskuoro Musaico, Mikko Mattila, piano, ja Kai Olander, huilu ja saksofoni. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Korson kirkko Merikotkantie 4 • Itsenäisyyspäivän konsertit pe 6.12. klo 15 ja klo 17. Korson Mieslaulajat. Vapaa pääsy. • NaisSounds-kuoron joulukon-

Länsimäen kirkko Kerokuja 9 • Vivace-kuorojen joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Vapaa pääsy.

Martinristi Laajaniityntie 2 • Joulu joutuu pe 13.12. klo 19. Paula ja Matti Rankalan laululuokan opiskelijat. Vapaa pääsy. • Kitaristien joulusoitto ti 17.12. klo 18. Musiikkikoulu Musicen kitaraoppilaat. Vapaa pääsy.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1 • Vantaan Kamarikuoron joulukonsertti la 7.12. klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. • Joulukonsertti Lucianpäivän juhlallisuuksin ke 11.12. klo 18.30. Vantaan musiikki-instituutti. • Vaskivuoren lukion kuorojen joulukonsertti to 12.12. klo 19. Vapaa pääsy, maksullinen ohjelma. • Vantaan musiikkiopiston joulukonsertti pe 13.12. klo 19. Vapaa pääsy. • Kellojen joulu su 15.12. klo 18.15. Käsikelloyhtye Sonus. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Joulukonsertti ma 16.12. klo 19. Mieskuoro Vantaan Laulu ja Vantaan Oltermannit, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. • Joulukonsertti ti 17.12. klo 19. Vantaan Naislaulajat ja VanDaamit, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

Pyhän Laurin kappeli

Jukka Lariola / Löyly

sertti la 7.12. klo 16. Vapaa pääsy. • Joulunajan musiikin konsertti su 8.12. klo 18 seurakuntasalissa. Helena Tenhunen, sopraano, ja Laura Wahlfors, piano. Vapaa pääsy. • Joulukonsertit la 14.12. klo 17 ja klo 19. Korson Mieslaulajat. Vapaa pääsy. • Satakielen joulu ma 16.12. klo 18. Satakieli-orkesteri ja -kuoro. Vapaa pääsy. • Vantaan musiikkiopiston puhallinorkestereiden joulukonsertti ti 17.12. klo 19. Vapaa pääsy.

HowManyMothers esiintyy sunnuntaina 8.12.

Hakunilan kirkossa. Pappilankuja 3 • Vantaan musiikki• Finnairin laulajien joulukonsertopiston klarinetti-ilta ma 9.12. ti pe 13.12. klo 19. Vapaa pääsy, klo 18. Vapaa pääsy. ohjelma 10 e. • ViAnda-kuoron joulukonsertti • Corvus Laurencij -kuoron jouja ruotsinkieliset kauneimmat lukonsertti la 14.12. klo 19. Vajoululaulut ti 17.12 klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. paa pääsy. • Suomalainen joulun tunnelma • Rekolan sekakuoron perinteisu 15.12. klo 20. Helsingin laulu. nen joulukonsertti to 19.12. klo Vapaa pääsy, ohjelma 7 e. 19. Vapaa pääsy, maksullinen • Joulu tulee ma 16.12. klo 19. ohjelma. Mirja Aittamo, Meri Oivo, Simo Laakso ja Pekka Laakso, lauPyhän Laurin kirkko lu. Heidi Utriainen, sello, ja SirKirkkotie 45 ke Nieminen, piano ja urut. Va• Itsenäisyyspäivän konsertti pe paa pääsy. 6.12. klo 18. Vantaan Suzuki• Tikkurilan laulajien joulukonsoittajat, solisteina Iita Hietiksertti ti 17.12. klo 19. Vapaa pääko, Victoria Vatanskaja ja Noa sy, ohjelma 10 e. Heiskanen. Ohjelma 8 e. • JouluQ ke 18.12. klo 19. Kama• HKL:n Mieslaulajien joulukonrikuoro Qoro Quando. Vapaa sertti la 7.12. klo 19. Vapaa pääpääsy, ohjelma 15 / 10 e. sy, ohjelma 10 e. • Oi Jouluyö – Tenorissimo ma Rekolan kirkko 9.12. klo 18. Reijo Ikonen ja Lasse Kustaantie 22 Riutamaa, tenori, Ulla-Stina Uu• Petri Laaksosen joulukonsertti sitalo-Ikonen, harppu ja piano, to 12.12. klo 19. Liput 15 e. ja Ulla Lampela, sello. Liput 25 e. • Nuorisokuoro Lauruksen joulu• Joulukonsertti ti 10.12. klo 19. konsertti ma 16.12. klo 19. VaHelsingebygdens kör, Halsbanpaa pääsy, ohjelma 5 e. det, Vivandi ja Mårtensdals sko• Joulun valoa to 19.12. klo 19. las kör. Teppo Salakka, Kristian Nyman ja Hanna Manneström. Joanna Broman ja Marion MelVapaa pääsy. nik. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Hammashoitoa

ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Surun kohdatessa et jää yksin

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %. Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, Palveluja tarjotaan

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

LAADUKASTA REMONTOINTIA!

Kylpyhuone, sauna, keittiö, maalaus, lattiat www.jabell.fi ● P. 0400 689 742 Ilmainen tarjous!

JOULUSIIVOUKSET 25 e/h+alv. (Kotitalousvähennys) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074. Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit. Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175. LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Täyden palvelun toimisto

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min) Vuokralle tarjotaan

Vuokrata halutaan

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

VUOKRATTAVANA SENIORIASUNTO 1 h + tupakeittiö Palvelukeskus Foibessa Tiedustelut puh. (09) 851 851

Ostetaan

POSTIMERKKEJÄ, kortteja, rahoja, etikettejä, kunniamerkkejä ym. Arviointipalvelu. P. 792 851. Käpylän Merkki Oy, Pohjolank. 1.

Aikamerkki Heikki Heikurinen

Maarit Ekokoski vie haudoille kynttilöitä.

Kynttilän sytyttäjä Jouluisin käydään perinteisesti hautausmailla sytyttämässä kynttilöitä ja muistelemassa kuolleita läheisiä. Kaikki eivät kuitenkaan syystä tai toisesta pääse läheistensä haudoille. Maarit Ekokoski on vapaaehtoinen kynttilänsytyttäjä. Hän on valmis viemään hautausmaalle kynttilän esimerkiksi vanhuksen puolesta. – Tämä on mainio tapa olla mukana seurakunnan toiminnassa. Ekokoski suosittelee toimintaa kiireiselle ihmiselle, joka tahtoo olla mukana vapaaehtoistoiminnassa. Ei tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa. Voi käy-

dä sytyttämässä vaikka yhden kynttilän. – Kävin usein viemässä kynttilöitä Pitäjän kirkon hautausmaalle läheisteni haudoille. Sitten huomasin Vantaan Laurissa ilmoituksen, jossa haettiin vapaaehtoisia kynttilän sytyttäjiä. Päätin ilmoittautua mukaan. Ekokoski kokee hyväksi sen, että kynttilän sytyttämisessä pysyy anonymiteetti. Vainajan henkilöllisyys tulee tietysti selville, mutta toiveen tehneestä kynttilän sytyttäjä saa tietoonsa vain etunimen. Näin asiasta ei tule kiitollisuudenvelkaa. – Minä jään tietysti miettimään kynttilää toivovan ja vai-

najan suhdetta. Onko hän kenties lapsi vai puoliso? Se jää minulle arvoitukseksi. Vapaehtoiset sytyttävät joulun aikaan kynttilöitä Vantaan alueella sijaitseville hautausmaille. Tehtävässä pitää nähdä se vaiva, että käy itse hankkimassa kynttilän. Kun toive kynttilän sytyttämisestä tulee, vapaaehtoiselle toimitetaan ohjeet ja kerrotaan hautapaikka.

13-vuotiaat Bobo ja Klara eivät ole suosittuja koulussa. He eivät ole kiinnostuneet ulkonäköasioista eivätkä urheilusta, vaan punkista ja yhteiskunnallisista asioista. He päättävät perustaa bändin. Heitä vähemmän suosittu tyttö on ainoastaan uskovainen Hedvig. Kun tytöt kuulevat Hedvigin soittavan klassista kitaraa, he saavat neronleimauksen. Hänet täytyy saada bändiin. Tytöt ystävystyvät, kapinoivat, ihastuvat, riitelevät, sopivat ja välillä soittavatkin. Muut väittävät, että punk on kuollut, mutta Bobo, Klara ja Hedvig todistavat ennen kaikkea asenteellaan, että he ovat väärässä. Ruotsalaisohjaaja Lukas

Heikki Heikurinen

Kynttilänsytyttäjäksi voi ilmoittautua osoitteessa vantaa.suurellasydamella.fi.

Näyteikkunaan on kätketty joululaulu.

den kesken arvotaan jouluinen herkkukori ja kymmenen cdlevyä. Oikeat vastaukset julkistetaan 20.12. osoitteessa www. korsonseurakunta.fi. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Tarja Saarinen

Moodyssonin Me ollaan parhaita sijoittuu Tuhkolmaan vuonna 1982. Elokuva kuvaa hyvin, miten kamalaa ja ihanaa on olla 13, elettiinpä sitten nykyaikaa tai sitä aikaa, kun ihastusta piti vielä tavoitella lankapuhelimella. Hanna Antila

Me ollaan parhaita! elokuvateattereissa 6.12. alkaen.

Hedvig, Bobo ja Klara tahtovat soittaa.

3 x Suomi sotii

Unohdettu sota SA-KUVA

Talvi- ja jatkosota ovat suomalaisille tuttuja aiheita, mutta Lapin sota on tuntemattomampi. Neuvostoliiton asettamien rauhanehtojen täyttämisen vuoksi se oli kuitenkin Suomelle tärkeä itsenäisyyden tae. Mika Kuljun kirja on kattava ja hyvin kirjoitettu teos sodasta, jossa suomalaiset joutuivat taistelemaan aseveljiään vastaan. Neuvostoliiton vaatimuksesta operaatio piti toimeenpanna supistetulla ja valmiiksi väsyneellä armeijalla. Lopputaisteluja kävi nuorin ikäluokka, jonka vuoksi sodasta on puhuttu lasten ristiretkenä. Sota alkoi syysmanöövereillä, eli aluksi saksalaiset vetäytyivät ja suomalaiset seurasivat

Korson joulukadulla käydään joululaulukisaa. Maakotkantien ja Merikotkantien liikkeiden näyteikkunoihin on lavastettu perinteisiä joululauluja. Kisaan osallistuvien tulee arvata, mistä joululaulussa kussakin ikkunassa on kyse. – Tämä sopii meille hyvin. Tällä tavalla voimme olla mukana korsolaisten yhteisessä joulunvietossa, sanoo Merja Toivonen Korson Optiikasta. Kisaan voi osallistua lipukkeella, joita saa Korson seurakunnan virastosta, Kirkonkulmasta ja Lumon aulasta. Täytetyn lipukkeen voi viedä samoihin paikkoihin viimeistään 19.12. Oikein vastannei-

Me ollaan punk!

Näin kynttilä syttyy: ”Toiveen siitä, että joku veisi kynttilän oman läheisen haudalle, voi lähettää osoitteeseen suurellasydamella.vantaa@evl.fi”

Mika Kulju: Lapin sota 1944– 1945. Gummerus 2013.

Korsolainen joululaulukisa

Moottoripyörälähetti Rovaniemen Valtakadulla 16.10.1944.

Mika Kulju: Raatteen tie. Jäätynyt helvetti. Gummerus 2013. Nimensä mukaisesti kirja kertoo olosuhteista, joissa pieni Suomi pysäytti mahtavan vihollisen sotakoneiston. Rohkeuden lisäksi tarvittiin taitavaa maaston käyttöä. Venäläisten tankit saarrettiin kapeille teille ja joukot jäätyivät kylmyyteen. Kirjassa on ennen julkaisematonta kuvamateriaalia. Mauri Paasilinna: Kannakselta kotiin. Gummerus 2013. Erikoinen seikkailu on silkkaa fiktiota, mutta osa siitä olisi hyvin voinut olla mahdollista. Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana kesällä 1944 suomalaisia jäi linjojen taakse. Luutnantti Torsti Mattila pyrkii miehineen kotiin, mutta matka on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Lopputulos yllättää.

perässä taisteluja välttäen. Mutta kun saksalaisten poistamiselle asetettiin aikataulu ja venäläiset painostivat, taistelut alkoivat. Suomalaiset tekivät Tornioon maihinnousun, jossa oli kosolti onnea mukana. Sitten sota kävi rumaksi. Suomalaisia vankeja teloitettiin.

Suomalaiset puolestaan luovuttivat sotavankinsa Neuvostoliitolle, josta harva palasi. Sodassa kuoli yli 1300 suomalaista ja yli 1000 saksalaista. Saksalaiset tuhosivat Lapin talot, tiet ja puhelinlinjat osin taistelujen takia, osin kostoksi. Pauli Juusela

Esa Sirén: Kenttävartio Joki. Rukajärvi II. Gummerus 2013. Rukajärven korpitaisteluista on kirjoitettu monta kirjaa ja tehty elokuva Rukajärven tie. Kenttävartio Joesta kertova kirja tuo aiheeseen oman jännittävän lisänsä. Tositapahtumiin pohjautuva romaani kertoo pienen suomalaisjoukon taistelusta yli tuhatpäistä venäläisyksikköä vastaan elokuussa 1943. Pauli Juusela