Lauri 2013 nro 3 (31 1)

Vantaan Lauri 3 • Armon asialla • 31.1.2013 • www.vantaanlauri.fi

Kambodžassa 55-vuotias on jo vanhus

8

Varaa joka ilta varttitunti päivän katseluun 10

Yhteis­vastuutanssit Puistokulmassa 11

On surullista, jos opintojen keskeyttämistä pidetään maailman­loppuna.

Jonna Westerberg:

Palasin kokkikouluun On mahdollista oppia seisomaan yhdellä kädellä – Iiro Heikkilä

5

6

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus

Juha Ropponen johtaa Korson seurakuntaa siihen asti, kun uusi kirkkoherra aloittaa.

Pauli Juusela

Nyt saa auttaa vanhuksia Uutiset vanhusten huonoista elinolosuhteista ja yksinäisyydestä ovat viime vuosina tulleet ikävän tutuiksi. Sunnuntaina starttaava Yhteisvastuukeräys tarjoaa nyt mahdollisuuden auttaa.

Yhteisvastuukeräyksen kotimaisena kohteena ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat syrjäytyneet vanhukset. Keräysvaroilla etsitään koteihinsa yksin jääneitä vanhuksia ja koulutetaan tukihenkilöitä, jotka haluavat jakaa arkeaan heidän kanssaan.

Vanhustyön keskusliiton mukaan yksinäisyys koettelee kolmannesta vanhuksista. Jotkut ovat niin yksinäisiä, että menettävät elämänhalunsa. Joka toinen päivä yli 65-vuotias suomalainen tekee itsemurhan.

Kun vanhusten määrä kasvaa koko ajan, eivät kuntien palvelut pysy perässä. Tarvitaan myös vapaaehtoisia, joilla on aikaa ja halua käydä vanhusten luona. Esimerkiksi Vantaan seurakuntien Suurella sydämellä ‑verkkosivuston kautta voi kysyä, miten toimintaan pääsee mukaan.

Jokaisella meistä on omassa lähipiirissään vanhuksia, jotka toivovat soittoa tai käyntiä. Ja jokainen meistä vanhenee.

Yhteisvastuukeräys auttaa vanhuksia valtakunnallisesti, oman seurakunnan diakoniatyön kautta kotipaikkakunnalla ja ulkomailla, jossa pääkohteena on Kambodža. Siellä vanhusten olot ovat vielä karummat.

Vantaalaiset ovat osallistuneet viime aikoina hienosti Yhteisvastuukeräykseen. Silti parhaankin vantaalaisseurakunnan, Hakunilan, tulos on vasta 2,2 euroa jäsentä kohti. Nyt on hyvä mahdollisuus tehdä uusi ennätys hyvän asian puolesta. Muutama ropo keräyslippaaseen ei vaadi keneltäkään liikaa.

Kolumni

Kahdenlaista Suomea Hei eläkeläiskollega tai muusta syystä päivävapaa! Joko kävit tänään hiihtämässä? Minä kirjoitan tätä punaposkisena ja sukset jalassa. No en vaineskaan. Sukset otin jo pois, mutta naama punoittaa ja keuhkot ovat täynnä raikasta pakkasilmaa suoraan metsästä. Kun olen eläkeläinen, ei tarvinnut kiertää rataa sähkölampun valossa. Aivan auringon paisteessa lykin. Mikä onni!

Eläkeläisyydessä on erinomaista juuri se, että parhaat hetket siirtyvät illasta ja yöstä keskelle päivää. On liikunnallisia iloja, mutta elokuvatkin ovat halvempia keskellä päivää. Eikä kaupoissa ole tungosta. Vapaaehtoistyötä tehdään keskellä päivää. Eläkeläis­ystäviä tavataan päiväkahvilla.

Päiväsaikaan siirtynyt elämä on näyttänyt myös uusia puolia. Keskipäivän Suomi on toinen kuin töistätulijoiden ja töihinmenijöiden Suomi. Kaikki havainnot eivät tee iloiseksi.

Tyhjäkatseisia kanssakulkijoita on huolestuttavan paljon. Heitä on julkisissa liikennevälineissä – ehkä lämmittelemässä. On heitä kaupoissa ja kauppojen lähistölläkin. Minkälaisen elämäntarinan saisin kuulla? Voin vain toivoa, että ilmeettömän tuijotuksen takana on oikea lääkitys.

Keskipäivän Suomesta voi myös haistaa aivan tietyn tuoksun. Työpaikalla en huomannut kenelläkään inkontinenssiongelmaa.

Surullista on nähdä keskellä päivää toimettomia nuoria aikuisia.

Monen olemus viestii masennuksesta. Jotkut kääntävät saman tunteen aggressioksi. Onkohan takana työttömyyttä, epäonnistumista opiskelussa, vaikeita ihmissuhteita?

Vielä on niitä, joita en näe mutta tiedän. Osa työelämästä pois jääneistä nuorista miehistä istuu kotona yksin luultavasti tietokoneen ääressä, hampurilainen ja kokis käden ulottuvilla. Ei näin saisi olla. Nämä pojat eivät käy päivisin hiihtämässä. He nukkuvat.

Hiihtämässä käy vetreitä harmaapäitä, joilla on pilkettä silmissä.

Aila Alarotu eläkeläinen

Korson kirkkoherra valitaan toukokuussa Pitkä odotus on laimentanut innostusta seurakunnassa.

Korson kirkkoherranvaali alkaa helluntaina 19.5. Vielä ei ole päätetty, onko se yksi- vai kaksipäiväinen. Seurakunta on ollut ilman vakinaista kirkkoherraa huhtikuusta 2011, jolloin edellinen kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen jäi eläkkeelle.

Vaali on valitusten takia viivästynyt lähes kolme vuotta.

– Pitkä odotus on vähän laimentanut innostusta, mutta eiköhän tunnelma taas toukokuuksi lämpene. Tilanne on harmittanut yhtä lailla aktiivisia seurakuntalaisia kuin työntekijöitäkin, sanoo Korson vt. kirkkoherrana vuoden alussa aloittanut Juha Ropponen.

Hän on varautunut jatkamaan Korsossa syyskuun loppuun. Uuden kirkkoherran arvellaan pystyvän aloittamaan työnsä siihen mennessä.

Virka julistettiin haettavaksi jo keväällä 2010 ja vaali oli tarkoitus toimittaa saman vuoden syksyllä. Helsingin tuomiokapituli asetti ensimmäiselle vaalisijalle Tikkurilan seurakunnan kappalaisen Pirkko Yrjölän, toiselle Pukkilan seurakunnan kirkkoherran Han­ nu Tiaisen ja kolmannelle Someron seurakunnan kirkkoherran As­ ko Ojakosken.

Ojakoski teki ehdokasasettelusta oikaisuvaatimuksen tuomiokapitulille, koska hänelle olisi omasta mielestään kuulunut ensimmäinen sija. Kun vaatimus hylättiin, hän valitti syksyllä 2010 tuomiokapitulin päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Kesällä 2011 Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, minkä jälkeen Ojakoski valitti korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Nyt myös korkein hallinto-oikeus on hylännyt valituksen, ja alkuperäiset vaalisijat jäävät voimaan.

Ojakoski kertoo, että hän on valituksissaan kysynyt, voidaanko koulutukselliset ja hallinnolliset ansiot ja kokemus kirkkoherrana ohittaa haastattelun perusteella ja vetoamalla pääkaupunkiseutulaiseen seurakuntakokemukseen.

– Omaksi viakseni en laske sitä, että oikeudenkäyttö on niin vitkallista. Pikemminkin se osoittaa, että järjestelmä on kankea ja ajastaan jäljessä.

Ojakoski täyttää maaliskuussa 60 vuotta. Nykyisestä virastaan hän on ajatellut jäädä eläkkeelle 64-vuotiaana, mutta mikäli hän tulee valituksi, hän harkitsee tilannetta uudelleen. Vaalia hän odottaa mielenkiinnolla.

Pirkko Yrjölä sanoo, että epävarmuudessa eläminen on ollut raskasta.

– Iloitsen siitä, että se loppuu nyt, tapahtuipa vaalissa sitten mitä tahansa.

Yrjölä on 63-vuotias. Hän on suunnitellut jäävänsä eläkkeelle 67-vuotiaana, tuleepa hän valituksi tai ei.

– Haen edelleen Korsoon ihan tosissani. Koen, että näkyni on jopa kypsynyt. Haluaisin kokeilla, millaista on rakentaa ihmisen kokoista seurakuntaa.

Hannu Tiainen, 55, kertoo lähtevänsä vaaliin odottavalla mielellä.

– Hain tehtävää, koska pidin sitä mielenkiintoisena, ja halua ja intoa siihen minulla on edelleenkin.

Korso on haastava alue.

– Tässä prosessissa on eletty pitempään kuin olin ajatellut. On mielessä käynyt sekin, onko näin pitkä venytys kohtuullinen, mutta oikeusvaltion järjestelmä on tällainen ja kunnioitan sitä, Tiainen sanoo.

Kirkkoherraehdokkaisiin voi tutustua Korson kirkon jumalanpalveluksissa, jotka he toimittavat osana kirkkoherranvaalia. 21.4. on vuorossa Pirkko Yrjölä, 28.4. Hannu Tiainen ja 5.5. Asko Ojakoski.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia

›› Seurakuntien luottamushenkilöitä valittiin kaupungin johtoelimiin ›› Sanansaattajien medialähetys suuntautuu Aasian suurkaupunkeihin ›› Jouluradion tunnettuus ja kuuntelijaluvut kasvoivat ›› Kampin kappeli palkittiin vuoden kristillisenä mediatekona ››Ekopaasto-kampanja kannustaa kohtuullisuuteen Kannen kuva Sirpa päivinen

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Liitoa laudalla Heikki Mäkinen, rakennusmies ”Käyn täällä uudella Sokevan skeittihallilla lähes joka päivä, kun ei Korsossa ole oikein muutakaan tekemistä. Asun noin 500 metrin päässä. Moneen vuoteen en olekaan päässyt skeittaamaan talvella, kun lähin halli on ollut Kontulassa.

Olen 23-vuotias. Aloitin skeittaamisen joskus 8–9-vuotiaana. Silloin saatettiin treenata koko päivä, kun ei tarvinnut käydä töissä eikä huolehtia maksuista.

Kyllä skeittaamisen voi aloittaa periaatteessa milloin vaan, ei tämä ikää katso. Tai no, voi olla, että joskus nelikymppisenä paikat ei enää kestä.”

Hanna Antila

Sokevan skeittihalli avattiin Korsoon vuodenvaihteessa. Heikki Mäkinen kävi siellä ma 28.1.

4

Väitellään

Sähköherkkyys on hömpötystä, Anelma Järvenpää-Summanen! lyä. Olisi tärkeää että opettajat, lääkärit ja vanhemmat tietäisivät siitä. Jos lapset alkavat kipuilla ja oireilla kännyköistä ja tietokoneista, heitä pitäisi osata auttaa löytämään selviytymiskeinoja.

Herkistymisprosessi oli hurja. Sitä oli itsekin vaikea ymmärtää.

Uudenlaisen teknologian vaikutuksista terveyteen ei tiedetä vielä paljoakaan.

Anelma JärvenpääSummanen on koonnut sähköherkkien selviytymistarinoita.

Et tiennyt sähköherkkyydestä mitään, ennen kuin se osui omalle kohdallesi.

– Totta. Olin tehnyt töitä tietokoneella 15 vuotta, kun hankin vuonna 2005 uuden tietokonelaitteiston, johon kuuluivat wlan-yhteydet ja langaton hiiri. Herkistymisprosessi oli hurja. Sitä oli itsekin vaikea ymmärtää.

Sähköherkkyys on hieno­ hipiäisten hömpötystä.

– Tosiasia on, että kaikki eivät kestä kasvavaa langatonta sätei-

– Tietoa ei ole vielä kovinkaan paljon. Mutta minä ja muut herkistyneet koemme uudenlaisen teknologian vaikutukset kehossamme. Kyse on erilaisista sähkökentistä ja taajuuksista. Olisi tärkeä saada lisää tutkimustietoa, sillä se velvoittaisi teknologiateollisuutta kehittämään entistä turvallisempia ja herkillekin soveltuvia laitteita.

Insinöörit on helpompi vakuuttaa sähköherkkyydestä kuin lääkärit.

– Ei se ihan niin mene. Olen ehkä onnekkaampi kuin moni muu sähköherkkä, sillä minua ovat uskoneet sekä insinöörit että lääkärit.

Teknillisen korkeakoulun laboratorioinsinööri auttoi minua hankkimaan vähänsäteilevän tietokoneen. Sähköherkkyyteni on todettu myös sairaalassa, jossa itse en nukutuksen ja kipulääkityksen takia ymmärtänyt tilastani mitään.

KIINNOSTAAKO PERHEHOITO? Eteva kuntayhtymä ja Vantaan kaupunki toteuttavat yhteistyössä Kehitysvammaisten (Keva) perhehoitaja koulutuksen maaliskuussa 2013.

Info- ja rekrytilaisuus järjestetään 12.2.2013 klo 18.00- 19.30 Espoon Hansakalliossa, osoite: Hansakallio 7, Espoo Lisätietoja koulutuksesta Eteva; Anna Lindqvist, 040-304 7801, anna.lindqvist@eteva.fi Vantaa; Manna Haapamäki, 09 – 83922576, manna.haapamaki@vantaa.fi

Va n t a a n

seurakuntien

vapaaehtoistoiminta vantaa .suurel las ydamel la .fi

TERVETULOA!

HERÄNNÄISSEURAT Pe 1.2. klo 19 Kotiseurat Untamalalla, Tilanhoitajankaari 10 D 50, Viikki.

Su 3.2. klo 10 Kirkkopyhä Lopen kirkossa, Pilpalantie 1.

Saarnaa Paavo Pinomaa, mukana Seuratuvan virsikuoro.

Klo 14 Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, Vantaa.

Ma 4.2. klo 18.30 Perkkaan kappelissa, Upseerinkatu 5, Espoo.

Ti 5.2. klo 12.30 Lähetyspiiri Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Ke 6.2. klo 18.30 Herttoniemenrannan kappelissa, Laivalahdenkaari 5.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B

Seurat 3.2. klo 14 Nuhteleminen alkuseurakunnassa Jaakko Uronen ja Paavo Räsänen

Leikin asia.

Lähde kerääjäksi Ilmoittaudu nyt vantaa.suurellasydamella.fi

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

Sitä paitsi allergologian professori Tari Haahtela Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta on Kun säteily satuttaa -kirjamme suosittelija.

Vältät tietokonetta ja käytät lankapuhelinta.

– Käytän päivittäin lyhyesti tietokonetta, mutta lopetan heti, kun sähkökivut alkavat. Minulle tärkeä yhteydenpitoväline on lankapuhelin, sillä kännykkää voin käyttää vain hätätapauksissa.

Ekaluokkalaisen pitäisi soittaa lankapuhelimella.

– Myös säteilyturvakeskus suosittelee lapsille varovaisuusperiaatetta. Se tarkoittaa, että kannattaa lähettää tekstiviestejä ja soittaa vain lyhyitä puheluita. Kännykkää on hyvä pitää muutamien senttien päässä kehosta. Omille lapsenlapsilleni olen hankkinut lankapuhelimen, mutta kyllä hekin ovat kouluun mennessään kännykät saaneet. Taatusti turvallista lankaverkkoa on etenkin maaseudulta valitettavasti karsittu rajusti.

Elisabet Aho Anelma Järvenpää-Summanen ja Hanna Nurminen: Kun säteily satuttaa. Edita 2012.

5

Muutosvoima Jani Laukkanen

Ota kantaa!

Vantaan Lauri /Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, tekstiviesti 050 438 7858, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/otakantaa.

Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kuuntelin kiinnostuneena ja keskittyneenä Kai Sadinmaan saarnaa Martinristissä 20.1. Hän puhui niin rehellisesti ja rohkeasti, että puhe vei minut täysin mukanaan.

Joskus papit pysyvät saarnassaan niin kirjaimellisesti Raamatun tekstissä ja ajassa, etteivät uskalla ottaa esimerkkejä omasta ajastamme. Kyllä aikamme epäkohdista voi saarnatuolissakin puhua leimautumatta silti poliitikoksi. Odotan, että kirkonmies ottaa Raamatun opetuksista käytännön esimerkkejä, joita voimme verrata omaan aikaamme ja tehdä niiden avulla maailmaa edes hiukan paremmaksi. Sadinmaa antoi esimerkkejä ja ehdotuksia.

Jeesuksen aikana, kuten nytkin, oli ahneutta, voitonpyyntiä, vilppiä, piittaamattomuutta, äärimmäistä rikkautta ja köyhyyttä.

Oli yhteiskunnan ulkopuolelle jätettyjä, sairaita, köyhiä, nälkää näkeviä ja monenlaisia syrjittyjä ihmisiä. Heitä Jeesus kutsui, auttoi ja paransi. Kirkkomme pitäisi seurata Jeesuksen opetuksia.

Nykyinen kirkkomme pyrkii muuttumaan niin, että ihmiset tulisivat sinne. Koetetaan keksiä keinoja, millä heidät saadaan mukaan. On hyvä, jos siinä onnistutaan, mutta ennen kaikkea kirkon ja saarnaajien tulisi olla vilpittömiä ja edistää yhteistä hyvää. Suomessakin on ihmisiä, joilla on liikaa kaikkea ja ihmisiä, joilla ei ole edes riittävästi ruokaa.

Riitta Eloranta

Iiro Heikkilän lajeja ovat tulitaide ja lattia-akrobatia.

Liikkeen kielellä Sirkusopinnot toivat Iiro Heikkilälle ammatin, työn ja rakkauden.

Pääsy sirkustaiteilijan opintoihin Turun ammattikorkeakouluun oli Iiro Heikkilän, 28, elämän käännekohta. Vaskivuoren lukion tanssilinjalla opiskelleen Heikkilän tarkoituksena oli alun perin mennä heti lukion jälkeen armeijaan. Muutama päivä ennen yhteishaun päättymistä hän alkoi kuitenkin selata hakuopasta.

– Huomasin, että on mahdollista opiskella sirkustaiteilijaksi.

Pääsykokeissa esitin nykytanssipläjäyksen ja heitin vähän volttia. Armeijaan menin myöhemmin, Heikkilä kertoo.

Modernia tanssia ja akrobatiaa harrastaneella Heikkilällä oli ollut nuorena vain yksi päämäärä: tulla tanssijaksi. Sirkusta opiskellessa omiksi lajeiksi valikoituivat tulitaide, lattia-akrobatia ja kiinalainen tolppa.

– Tuli pelottaa ja polttaa, siksi tulitaide kiehtoo minua. Tanssitaustasta on hyötyä lattia-akrobatiassa ja kiinalaisessa tolpassa, joissa työskennellään koko keholla, Heikkilä sanoo.

Opintojen myötä Heikkilä pääsi töihin Turun Kaupunginteat-

terin lavalle. Eräänä päivänä hän näki kauniin naisen astelevan teatterin henkilökunnan ovesta.

Heikkilä pyysi naista lähtemään kanssaan ulos. Se ei onnistunut heti, vaan vasta pienen taivuttelun jälkeen. Pari on nyt ollut yhdessä viisi vuotta.

Tänä keväänä työ vie tanssi- ja sirkustaiteilija Heikkilää Tampereelle, missä hänet nähdään Tampereen Työväen Teatterin lavalla musikaaleissa Carmen ja Liz. Heikkilä myös opettaa Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulussa.

Sirkus on vaikuttanut Heikkilään monella tavalla. Se on muun muassa vahvistanut motoriikkaa ja kehon hallintaa.

– Sirkus on myös opettanut työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa ja lujittanut omaa tahtoa.

Omille sirkusoppilailleen Heikkilä haluaa korostaa työnteon merkitystä. Hänen viestinsä on, että asiat ovat saavutettavissa.

– On mahdollista oppia seisomaan yhdellä kädellä, mutta sen opetteleminen voi viedä kaksi vuotta.

Heikkilä uskoo, että sirkusharrastus vahvistaa lapsissa ja nuorissa erilaisuuden hyväksymistä.

– Sirkuksessa ei ole tärkeää se, miltä joku näyttää. Arvostettavia asioita ovat sen sijaan motivaatio, sosiaaliset taidot ja osaaminen, Heikkilä toteaa.

Ikä alkaa jo näkyä Heikkilän fyysisesti vaativassa työssä. Siinä missä nuorena riitti pari venyttelyä, tarvitaan nyt puolen tunnin alkulämmittely. Heikkilän tavoitteena on selvitä ammatissaan kolmekymppiseksi asti ilman leikkauksia. Sinä päivänä, kun lavalla olo ei enää onnistu, hän toivoo löytävänsä alalta töitä vaikkapa ohjaajana.

Heikkilä on oivaltanut, että ihminen kasvaa ja kehittyy kulkiessaan kohti tavoitteitaan. Päämäärä ei ole hänelle tietty piste vaan laaja horisontti.

– Sirkusopinnot antoivat minulle sellaisen horisontin, Heikkilä sanoo.

Soili Pohjalainen

Iiro Heikkilä ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoimasarjaan frisbeegolfia harrastavaa Otto Ikosta.

Keskustelimme työpaikalla venäjänkielisen vierasryhmän kanssa Venäjän ja Suomen välisistä lapsikiistoista. Keski-ikäinen nainen pyysi puheenvuoroa ja yllätti. ”Olen asunut Suomessa monta vuotta. Isäni taisteli Suomea vastaan toisessa maailmansodassa. Suomi on ollut minulle hyvä. Kysynkin nyt, mitä voin tehdä Suomen ja suomalaisten hyväksi?”.

Tätä ja montaa muuta kohtaamista vasten minun on vaikeaa ymmärtää viime aikoina leimunnutta maahanmuuttokeskustelua. Voiko maahanmuutto aiheuttaa ongelmia? Varmasti voi.

Onko kukaan eri mieltä siitä, että ongelmat täytyy ratkaista? Ei. Jos kiihkoilun sijaan aloittaisimme rehellisen keskustelun, saattaisimme huomata, ettemme ole asioista niin erimielisiä kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää.

Oma nationalistinen identiteetti on pakko yhteen sovittaa muuttuneen maailman kanssa. Maahanmuuttajia ja vähemmistöjä ei voi loputtomiin kohdella ulkopuolisina. Suomalaisuuden on oltava avoin aate, jonka eteen myös maahanmuuttajat ja vähemmistöt voivat työskennellä. Tämä ei tarkoita omasta kulttuurista luopumista, vaan eri kulttuurien rinnakkaiseloa yhteisen lainsäädännön alla.

Istahdin bussinpenkille. Somalitaustainen kuski toivotti ystävällisesti jokaisen matkustajan tervetulleeksi. Muutaman minuutin jälkeen huomasin kuuntelevani kuskin kanssa radiosta arabiankielistä rukousta ja ajattelevani, ettei ole mitään luonnollisempaa.

Joel Linnainmäki

Paulan parisuhdevinkit ”Onko parisuhteen uusi alku mahdollinen?”

Katso vastaus videolta. Vantaan seurakuntien perheneuvoja Paula Ruotsalainen vastaa kysymykseen osoitteessa www.vantaanlauri.fi.

Paula Ruotsalainen ratkoo parisuhdekysymyksiä vaihtuvissa videoklipeissä. Onko sinulla mielessä aihepiiriin liittyvä kysymys? Voit lähettää sen osoitteeseen paula.ruotsalainen@evl.fi ja saatat saada siihen vastauksen Paulan parisuhdevinkeissä. Kysymykset käsitellään luottamuksellisesti.

6

Jos oman opiskelualan valitseminen vaatii aikaa, se aika kannattaa käyttää, Jonna Westerberg ja Samuli Räisänen sanovat.

Ei mikään maailman­loppu Elämä ei mene pilalle, vaikka opinnot mutkittelevat.

Sen tietävät Jonna Westerberg ja Samuli Räisänen. teksti Saila Keskiaho kuvat Sirpa Päivinen

Y

htäkkiä se oli selvää.

Jonna Westerberg keskeyttäisi opintonsa Vantaan ammattiopisto Variassa. Kolmivuotinen tutkinto valmisti häntä ravintolakokin ammattiin, mutta töitä löytyi ilmankin.

– Alle parikymppisenä oli helppoa jättää opinnot. En pystynyt ollenkaan kuvittelemaan itseäni työhön, jossa pitäisi istua ja kirjoittaa. Ajattelin, että töissä oppii paremmin. Tarvitsin myös rahaa, sillä asuin jo omillani.

Iltavuorojen jälkeen oli vaikea herätä kouluun Ei Westerberg aivan väärässäkään ollut. Levin Hullussa Porossa ja Chico’s-ravintolan keittiössä hän

huhki pitkiä päiviä vastaten usein yksin kaikista ruoista.

– Ravintolapäällikkö saattoi tulla sanomaan, että tuolla on 20 ihmistä tilaamassa ruokaa. Aluksi se oli pelottavaakin. En osaa selittää, miten sellaisesta tilanteesta selviää, mutta pystyin siihen. Sitä ei voi oppia koulussa.

Lopulta opintojen katkaiseminen ei ollut vain Westerbergin oma valinta. Hän oli töiden takia paljon pois koulusta eivätkä aikaiset aamuherätykset ja kouluun lähtö maistuneet enää iltavuorojen jälkeen. Westerbergin opettajat totesivat, että tauko voisi olla paras vaihtoehto.

– Opettajat sanoivat, että pääsisin kyllä läpi rimaa hipoen. Siinä ei kuitenkaan olisi mitään järkeä. He kannustivat minua palaa-

maan kouluun, mutta eivät pitäneet keskeyttämistä mitenkään huonona asiana.

Toisin kävi vanhempien kanssa. Westerbergin isä oli jo lähes suunnittelemassa valmistujaisjuhlia, kun tytär kertoi siirtyvänsä työelämään.

– He olivat pettyneitä eivätkä aluksi ymmärtäneet ollenkaan.

Myöhemmin vanhemmat leppyivät, kun he huomasivat, että teen kovasti töitä.

Naapurioppiaine alkoi kiinnostaa Alun perin Samuli Räisäsestä, 25, piti tulla sisustusarkkitehti. Lahden muotoiluinstituuttiin hän ei päässyt, mutta Metropolian tekstiilisuunnittelu kuulosti tarpeeksi sisustusarkkitehtuurilta.

Opinnot olivat tuskin ehtineet alkaa, kun Räisänen huomasi, että naapurioppiaine teollinen muotoilu kiinnosti häntä enemmän.

– Opintoni ovat mutkitelleet koko neljän vuoden ajan, mutta pikku hiljaa oma ala on alkanut selvitä, Räisänen sanoo.

Hän souti ja huopasi kahden eri opintolinjan välillä pitkään. Päättämättömyys ei kuitenkaan saanut opettajia ja opiskelukavereita huokailemaan.

– Opettajien mielestä on pääasia, että tiedän, mitä haluan. Jos yrittää vain tehdä pakonomaisesti jotain, siitä on luovuus kaukana.

Räisänen suhtautuu huvittuneesti puheisiin opintojen nopeuttamisesta.

– Jos oman opiskelualan päättä-

minen vaatii aikaa, se aika kannattaa käyttää. Valtiolta on enemmän pois se, jos opiskelee jotain, mikä ei kanna tulevaisuudessa.

Joskus suunta löytyy sumplimalla Juupas-eipäs-väännön jälkeen Räisänen on löytänyt oman paikkansa. Hän jatkaa tekstiilisuunnittelun opintoja, mutta ottaa tutkintoonsa mahdollisimman paljon teollisen muotoilun kursseja.

Kahden alan välissä oleminen on Räisäsen mielestä hänelle se oikea vaihtoehto.

– Jos suunnittelen esimerkiksi tuolia, on hyvä, että tunnen rakenteen lisäksi myös verhoilumateriaalin.

Räisänen aikoo valmistua kesällä ja pyrkiä Aalto-yliopistoon jat-

7 Kuinka vantaalainen?

kamaan teollisen muotoilun opintoja. Se on jo toinen kerta.

Edellisellä kerralla hän keskeytti opinnot tammikuussa puoleksi vuodeksi, jotta ennakkotehtäville olisi tarpeeksi aikaa. Aalto-yliopisto jäi haaveeksi, ja Räisänen päätti palata Metropoliaan.

– Olen oppinut, ettei elämän tarvitse aina olla suoraviivaista.

Joskus suunta löytyy niin, että sumplii asioita itselleen sopiviksi.

Räisänen on erityisen kiinnostunut valaisimista.

– Valaisimissa kiehtoo laajaalaisuus. Niissä on kaksi puolta, valaistu ja ei-valaistu. Esine pitää miettiä läpi niin, että molemmat puolet toimivat.

Koulun yhteishenki auttaa Samuli Räisäsen ja Jonna Westerbergin kaltaiset opiskelijat ovat tuttuja Varian opetusalajohtajalle Eeva Määttäselle.

– Talous on yksi täysi-ikäisten opiskelijoiden yleisimmistä syistä keskeyttää opinnot. Kun päästään työharjoittelun jälkeen töihin, sinne myös mielellään jäädään. Palkka kiinnostaa, Määttänen kertoo.

Motivaatio-ongelmat ovat toinen opintoja mutkistava tekijä.

– Opiskelijat joutuvat valitsemaan oman alansa hyvin nuorina, 15- tai 16-vuotiaina. Jossain vaiheessa opintoja saattaa selvitä, ettei tämä olekaan toivealani.

Myös muuttunut perhetilanne voi saada opinnot katkeamaan hetkeksi. Jotkut tytöt alkavat odottaa vauvaa, jäävät äitiyslomalle ja palaavat sitten opiskelemaan.

Opintojen uudelleen aloittaminen ei sekään suju aina ongelmitta.

– Pitää taas tottua kouluelämän pelisääntöihin. Jos opiskelija tarvitsee lapselleen päivähoitoa eikä hänellä ole tukiverkostoa, asioiden järjestäminen voi olla vaikeaa.

Suurin osa opiskelijoista sopeutuu takaisin opintoihin hyvin. Määttäsen mukaan luokkatoverit, opettajat ja hyvä yhteishenki auttavat.

Osa opiskelijoista ajattelee, että töitä saa, vaikkei olisikaan ammatillista tutkintoa. Eeva Määttänen on toista mieltä.

– Tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden ja auttaa työllisty-

Nikolai Juonolainen, 78, on inkeriläinen paluumuuttaja Saara Vuorjoki

”Opiskelijat joutuvat valitsemaan oman alansa hyvin nuorina, 15- tai 16-vuotiaina.” misessä. Työnantajan näkökulmasta tutkinto on merkki ihmisen sitoutumisesta ammattiinsa.

Mutta voiko opintojen keskeyttämisestä olla hyötyä?

– Joskus on hyvä käydä kokeilemassa työelämää ja todeta, ettei siellä olekaan sellaista glamouria, jota on kuvitellut. Silloin tajuaa, että tutkinto on tarpeellinen.

Lapsen nukahdettu äiti opiskelee Jonna Westerberg otti viiden vuoden ajan näppituntumaa keittiötyöhön eri ravintoloissa. Sitten syntyi lapsi. Kesken jääneet opinnot palautuivat mieleen ja Westerberg palasi koulunpenkille.

Ihan yksinkertaista se ei ole ollut. Tutkintorakenne on välivuosina muuttunut, ja huomattavasti nuorempien opiskelukaverien keskellä on joskus turhauttavaa.

– Kaikki eivät ole vielä niin tosissaan opintojen kanssa. Toisaalta voin nähdä, että olin itsekin nuorempana juuri sellainen.

On hirveää, että ihmisen pitäisi 15-vuotiaana tietää, mitä haluaa tehdä isona. Eihän silloin ole mitään tietoa työelämästä.

Puolitoistavuotias lapsi ei kevennä opiskelua.

–Teen koulutöitä yleensä silloin, kun poika menee nukkumaan.

Toisaalta äitiys on muuttanut Westerbergia monella tavalla.

– Vanhemmuus on tehnyt minut rauhallisemmaksi. Se antaa paljon, vaikka myös ottaa, esimerkiksi yöunista.

Tulevaisuudessa Westerberg haluaisi opiskella lisää ravintola-alaa, kenties ammattikorkeakoulussa.

– Sitä kautta voisin päästä esimiestehtäviin. Haluaisin tehdä vähän jotain muuta kuin peruskokin työtä.

23-vuotias Westerberg ei ole varma, mitä hän nyt tekisi, jos pohtisi opintojen keskeyttämistä.

– Jos tietäisin, miten vaikeaa on tulla takaisin kouluun, tsemppaisin itseni suorittamaan tutkinnon loppuun. Toisaalta olen saanut paljon työvuosien aikana.

Mutta yhdestä asiasta Jonna Westerberg on varma.

– On surullista, jos opintojen keskeyttämistä pidetään maailmanloppuna. T

100 % suomalais-inkeriläinen

100 % suomalais-inkeriläinen ”Vietin osan lapsuudestani äidin ja isoveljen kanssa siirtoleirillä Virossa, evakkona Suomessa ja Neuvostoliittoon palauttamisen jälkeen Siperiassa. Äitini toimi kansanparantajana. Sain myös pikkusiskon.

Molemmat sisarukseni asuvat nyt Suomessa.

Kun olin 11-vuotias, tätini vei minut Viroon töihin. Nousin ylös viideltä aamulla kantamaan vettä. Vein lehmät aamulla ulos ja toin ne illalla takaisin. Palasin kotiin puolen vuoden kuluttua vahvana poikana

mukanani suurimoita, läskiä ja sata ruplaa.

Olen työskennellyt tutkimus- ja opetustehtävissä. Tulin Suomeen vuonna 1990.

Sain heti töitä konevuokraamosta. Sen jälkeen olin talonmiehenä Vantaan kaupungilla eri paikoissa. Myöhemmin toimin Mikkolan koululla Korsossa aamuisin talonmiehenä ja iltaisin vahtimestarina. Eläkkeelle jäätyäni ohjasin poikakerhoja. Olen asunut Mikkolan kodissani 17 vuotta. Poikani asuu Venäjällä, tyttäreni Norjassa. Harrastan runojen kirjoittamista ja maalaamista.”

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi vanhuksille hankittiin robottihylje?

Koivukylän vanhustenkeskukseen han­ kittiin joulukuussa paijattavaksi Lumi Pörri-Karsuksi nimetty hyljerobotti, joka reagoi kosketukseen, ääneen ja valoon. Teknologiakoordinaattori Kaisa Huuhtanen, mistä syntyi ajatus hyljerobotin hankkimisesta?

– Helsingin kaupunki on hankkinut näitä jo aiemmin. Näin esittelyn hyljerobotin toiminnasta Toimiva koti -näyttelyssä. Sitten esittelin asian täällä Vantaalla.

– Robotin hankkimiseksi saatiin varat investointirahoista. Robotti maksaa reilut 4000 euroa, kahden hoitajan kouluttamiseen, akkuihin ja huoltoon menee noin 2000 euroa. Kokonaiskustannukset olivat siis noin 6000 euroa.

Ammattikorkeakoulun opiskelijat tekevät robotista vaikuttavuustutki­ muksen. Mitä hyötyä hyljerobotista odotetaan olevan vanhuksille?

– Sillä odotetaan olevan samantapainen

vaikutus kuin eläinterapialla. Eräs muistisairas rouva, joka ei muuten puhu kuin joitakin sanoja, puhui hylkeelle kokonaisia lauseita. Eräs vanhus totesi, että hän ei saanutkaan lapsena riittävästi leikkiä leluilla.

– Hyljerobotista on eläimen hyödyt, mutta sillä ei ole eläimen tarpeita. Kaikki eivät voi osallistua eläinterapiaan esimerkiksi koirapelon vuoksi. Tutkimusten mukaan hyljerobotilla on vaikutusta vanhusten hyvinvointiin. Japanissa niitä on käytetty jo 10 vuotta ja monissa Euroopan maissakin niitä käytetään.

Hyljerobotin sanotaan antavan virikkeitä, vähentävän stressiä ja herättävän hoivaamisen ja hellyyden tunteita. Yritetäänkö sillä korvata ihmiskontakteja?

– Ei missään nimessä. Sitä käytetään ainoastaan ryhmätilanteissa ja mukana on ryhmätoiminnan ohjaaja.

Hanna Antila

8

Cheth Khop, 65, ei ole päässyt kunnolla liikkumaan sen jälkeen kun humalainen törmäsi häneen mopollaan. Vasemmalla istuva tytär sairastaa aidsia.

Vain vahvat selvisivät Kambodžalaisten vanhusten menneisyys on rankka, mutta helpolla he eivät pääse vieläkään. Työura kestää kuolemaan asti. teksti ja kuvat Aila Alarotu

S

uomalaiset pyyhkivät hikeä Prey Tauch -nimisen kylän pagodassa lähellä Battambangin kaupunkia Kambodžassa. Olo on kuin saunassa, jossa on polteltu pari pesällistä.

Ilma seisoo, vaikka seiniä ei ole.

Katto lepää pylväitten varassa.

Mitäpä seinillä, kun lämpötila ei mihinkään vuodenaikaan laske alle 20 asteen.

Pagoda on buddhalaisten pyhä paikka, joten jalkineet on jätetty ulkopuolelle. Lattialla istumisen malli on paras katsoa paikallisilta vanhuksilta. Olisi epäkohteliasta näyttää jalkapohjat.

Vanhus jo 55-vuotiaana Nelisenkymmentä ihmistä, pääasiassa naisia, on kokoontunut kertomaan ulkomaalaisille elämästään. Monen olalla roikkuu khmerien ruutuhuivi. Siihen pyyhkäistään joskus kaljua päätä.

Perinteen mukaan lesket ajavat hiuksensa. Paljas pää on myös helpompi pitää puhtaana. Eivät kotiudu syöpäläiset hiuksiin.

Kylän vanhimmat asukkaat eivät oikeastaan ole erityisen vanhoja. Paikallisen mittapuun mukaan 55-vuotias on jo vanhus. Eikä kumma. Nämä ihmiset eivät ole päässeet helpolla. He näyttävät parikymmentä vuotta vanhemmilta kuin ovat.

Kambodža lukuina • asukkaita noin 15 miljoonaa, joista khmerejä 90 %, vietnamilaisia 5 % ja kiinalaisia 1 % • kielet: khmer 95 % sekä ranska ja englanti • uskonto: buddhalaisia noin 96 % ja muslimeja 2 % • eliniänodote: 63 vuotta

– Nuoret eivät ymmärrä, miten me olemme kärsineet, sanoo Chea Nhoep.

Hän viittaa vuosiin 1975–1979, jolloin vallassa oli punaisten

khmerien johtaja Pol Pot. Pol Potin ja hänen kannattajiensa tavoite oli kommunistinen talonpoikien vallankumous. Sitä ajettiin kiihkomielisesti. Se, joka osasi entisen siirtomaahallitsijan kieltä ranskaa, se jolla oli silmälasit tai se jonka kädet eivät olleet ruumiillisen työn kovettamat, oli vallankumouksen kannalta turha.

Hänet voitiin tappaa. Sitä ennen häntä kidutettiin.

– Raskainta on, kun jotkut nuoret sanovat, ettei mitään Pol Potin aikaa ole ollutkaan.

Terapian tarvetta Punakhmerit antoivat aseita jo kymmenvuotiaille. Lapset huu-

sivat kuorossa iskulauseita. Niiden viesti oli, että vain nuorissa on voima ja tulevaisuus. Lapset ja nuoret käännettiin vanhempiaan vastaan ja yllytettiin omaistensa ilmiantajiksi.

Nyt pagodaan kokoontuneet naiset olivat tuolloin 25–45-vuotiaita. Monet heidän ikätovereistaan tapettiin tai he kuolivat nälkään tai nälän aiheuttamiin sairauksiin. Tiedot kuolleista vaihtelevat, mutta monet lähteet arvelevat määrän kahdeksi miljoonaksi.

Kahdeksanvuotiaat ja sitä vanhemmat lapset pakotettiin ruumiilliseen työhön. Pienemmät tapettiin. Koulut oli lakkautettu ja väestö pakkosiirretty maaseudul-

9

Sorn Oun toimii vapaaehtoistyön­ tekijänä ja Bun Sampov vapaaehtoistyön koordinaattorina.

Parempi arki vanhuksille • Yhteisvastuukeräys 2013 auttaa vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa.

• Suomessa etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikkoosaisia vanhuksia ja ohjataan heitä avun piiriin.

• Kambodžassa parannetaan syrjäkylien vanhusten arkea. Köyhissä maalaiskylissä tarvitaan kaivoja, kunnollisia saniteettitiloja ja kouluja.

Tarvitaan myös kunnon teitä, puhdasta vettä, vesivarastoja ja toimeentulomahdollisuuksia.

le. Rahaa ei käytetty. Pagodat tuhottiin tai muutettiin vankiloiksi.

– Keskellä päivää sai annoksen riisiä, mutta siinä oli kaikki. Välillä jouduimme keräämään hedelmiä, mutta niitä emme saaneet syödä. Meillä oli koko ajan hirveä nälkä. Silti piti pystyä raskaaseen työhön riisipellolla aamuvarhaisesta iltamyöhään, kertoo Chea Nhoep

somaan kun äiti sidottiin ketjuihin ja häntä lyötiin. Äiti oli kahleissa viikon. Yhdestä papaijasta.

Nyt kaikkien on kuitenkin yritettävä unohtaa mennyt ja tulla toimeen toistensa kanssa.

Terapeutteja ei ole, mutta yksi järjestö tekee sovittelutyötä.

Suomalaisten on helppo ymmärtää, miten vaikeaa on anteeksiantaminen ja unohtaminen. Meillä

”Pidämme nyt paremmin huolta toisistamme. Ennen olin yksin, mutta nyt tunnen kuuluvani yhteisöön.”

– Olin kuitenkin nuori ja voimakas ja selviydyin. Ne jotka kuolivat, heitettiin joukkohautaan.

Tuntui pahalta, kun heitä ei voinut haudata rauhassa.

Bun Sampov on nykyään vapaaehtoistyön koordinaattori.

Punakhmerien aikana hän oli lapsi.

– Äiti varasti minulle papaijan.

Varkaus huomattiin. Jouduin kat-

vuonna 1918 käyty sota muistetaan yhä, vaikka sen alkamisesta tulee kuluneeksi jo 95 vuotta.

Lapset vailla vanhempiaan Suomessa työuria halutaan pidentää. Kambodžalaisessa mallissa työura kestää kuolemaan saakka. Eläkkeitä tai vanhuspalveluita ei ole.

Ennen lapset pitivät huolen

Lainalehmää käytetään vetojuhtana.

vanhemmistaan. Toisin on nyt.

– Minulla on hoidettavana viisi lapsenlasta. Lasten vanhemmat ovat eronneet, eivätkä huolehdi heistä, kertoo 62-vuotias isoäiti.

Kolmasosa 60 vuotta täyttäneistä naisista on lastenlastensa huoltajia. Monen lapsen vanhemmat ovat joko töissä ulkomailla tai kuolleet.

Tuntuu kohtuuttomalta, että hirmuhallinnosta elossa selvinneet köyhät naiset eivät vieläkään saa levollista vanhuutta. Lapset on ruokittava, koulupuku ja koulutarvikkeet maksettava. Onneksi koulu on ilmainen.

Ihmiset huolehtivat toisistaan Prey Tauchin kylässä mennään kuitenkin parempaa kohti. Kylän johtaja Thiet Bua Thay on syystäkin ylpeä. Riisipankin ansiosta perheillä on nyt enemmän ruokaa. Riisipankin osakkaat antavan yhteiseen varastoon 50 kiloa riisiä. Tarvittaessa he voivat lainata 100 kiloa, mutta takaisin tulee tuoda 120 kiloa. Järjestelmä tasaa erisuuruisia satoja. Varastossa riisi säilyy suojassa esi-

merkiksi rotilta.

Vanhusten omasta järjestöstä voi lainata lehmän. Kun lehmä poikii, ensimmäinen vasikka luovutetaan järjestölle, josta sen saa joku muu. Kun lehmä poikii toisen kerran, vasikan saa pitää itse.

Vapaaehtoinen kyläläinen auttaa sairaanhoidossa. Hän kiertää viidessä eri kylässä katsomassa niitä, jotka eivät itse pääse hoitoon. Samalla kartoitetaan avun tarvetta. Pagodaan kokoontuneet vakuuttavat, että kylän kehittämishankkeet ovat lisänneet yhteishenkeä.

– Pidämme nyt paremmin huolta toisistamme. Ennen olin yksin, mutta nyt tunnen kuuluvani yhteisöön, vakuuttaa moni paikalla oleva.

Juttelen ja siivoan – Keitän ruokaa, juttelen, siivoan ja pilkon puut, kertoo Sorn Oun, 60-vuotias vapaaehtoistyöntekijä.

Hän on auttanut muita jo neljä vuotta. Tällä kertaa hän on katsomassa 65-vuotiasta Chet Kho­ pia, joka joutui onnettomuuteen.

– Humalainen moottoripyöräi-

lijä ajoi päälleni. Kaaduin, enkä ole päässyt pitkään aikaan liikkumaan kotoa mihinkään, nainen kertoo.

– Eniten surettaa kun en ole päässyt onnettomuuden jälkeen pagodaan. Siellä tapaisin muita ihmisiä. Nyt joudun olemaan paljon yksin.

Chet Khopin tytär sairastaa aidsia. Tytär suree kyyneleet silmissä, kun ei pysty entiseen tapaan auttamaan äitiään.

– Ennen tein äidille ruokaa ja pesin pyykit. Nyt olen niin huonossa kunnossa, etten ole jaksanut. Lääkkeillä on huonoja sivuvaikutuksia. En ole pystynyt etsimään töitäkään.

Näillä ihmisillä ei olisi rahaa lääkkeisiin. Onneksi kaikista köyhimmät saavat Kambodžassa ilmaisen sairaanhoidon ja lääkkeet. T Bone Thai ja Pisith Oeuk Kam­bod­ žasta ovat su 3.2. klo 10 televisioitavassa Yhteisvastuukeräyksen avausmessussa Pyhän Annan lastenkirkossa sekä ke 6.2. klo 18 arki-illan ehtoollisella ja kambodžalaisessa illassa Tikkurilan kirkossa

10

Taivaspaikka

Pyhäpäivä

3.2.

Kynttilänpäivänä kirkoissa saarnataan Jumalan kirkkauden säteilystä.

”Jumala, joka sanoi: ’Tulkoon pimeyteen valo’, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.”

(Toinen kirje korinttilaisille 4:6)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Miten rauhoittua uneen?

Katsele mennyttä päivää hetki Jumalan kanssa. ”Minä menen levolle ja nukahdan, sitten herään taas aamuun”, sanoo psalmin kirjoittaja. Olisipa se niin yksinkertaista, huokaa moni.

Unta odottavan mielessä pyörivät päivän tapahtumat, kohtaamiset ja sanomiset. Mitä olisi pitänyt sanoa tai jättää sanomatta, mitä tuli tehdyksi tai jäi tekemättä? Mitä joku toinen sanoi tai teki?

Mikä huomenna odottaa? Mieli on liikkeessä eikä rauhoitu.

Rukous voi auttaa katselemaan päivän tapahtumia rauhassa. Hengellisessä katseluharjoituksessa kulunutta päivää käydään läpi Jumalan kanssa ja hänen rakkauteensa tukeutuen.

Varaa joka ilta varttitunti aikaa rauhoittumiselle ja rukoukselle.

Hengitä muutaman kerran rauhassa sisään ja ulos. Käänny Jumalan puoleen ja pyydä, että voisit tarkastella päivän tapahtumia hänen kanssaan. Sano hänelle sisimmässäsi: ”Kenen muun kanssa katsoisin tätä päivää? Kuka muu minua neuvoisi ja lohduttaisi? Va-

laise sinä elämääni.”

Anna sitten mielesi vaeltaa päivän tapahtumissa, asioissa ja kohtaamisissa. Älä arvostele, syytä, moiti tai kehu itseäsi tai ketään muutakaan. Katsele vain kaikkea rauhassa. Tunnista päivän hyvät hetket. Tunnista asiat, jotka herättävät sinussa kiitollisuutta, olivatpa ne miten pieniä tahansa. Huomaat, että päivässä oli myös hetkiä, jolloin tunsit eläväsi tai näit jotain ilahduttavaa – vaikka tiaisen lintulaudalla. Kiitä niistä hetkistä.

Seuraavaksi voit katsoa, miten Jumala on ollut läsnä päiväsi tapahtumissa. Mihin hän on kutsunut sinua ja missä kaikessa hän on osoittanut rakkauttaan sinua kohtaan? Missä sinä olet voinut osoittaa rakkautta ja myötätuntoa, missä olisit voinut pysähtyä ja kuunnella tarkemmin? Älä arvostele itseäsi tai muita. Jätä kaikki Jumalan armon ja anteeksiannon varaan. Pyydä, että hän voisi tulla elämäsi keskukseksi.

Katso lopuksi hetki sitä, mikä

seuraavana päivänä sinua odottaa. Jätä huomisen asiat ja tehtävät Jumalan haltuun ja pyydä, että hän olisi kanssasi sen jokaisessa hetkessä. Käy sitten rauhassa nukkumaan.

Sitoudu tähän harjoitukseen vähintään kuukaudeksi ja katso, mitä se saa aikaan elämässäsi.

Lauri Maarala

”Huomaat, että päivässä oli myös hetkiä, jolloin tunsit eläväsi. Kiitä niistä hetkistä.”

Vartin retriitti

Kynttilänpäivän evankeliumiteksti kertoo siitä, miten Maria ja Joosef vievät lapsensa temppeliin, kun hänen syntymästään on kulunut neljäkymmentä päivää. Siellä Maria kohtaa vanhan Simeonin. Heidän välillään käydään vuoropuhelu. Oikeastaan Simeon puhuu eikä Maria sano sanaakaan. Hän vain kuuntelee. Aivan kuten paimenten vieraillessa vastasyntyneen luona, nytkin Maria kuuntele, kätkee sydämeensä kaiken ja tutkiskelee sitä.

Maria ja Simeon ymmärtävät toisiaan, sillä he ovat molemmat kokeneet, että Korkeimman voima on ympäröinyt heidät. Maria oli yhdeksän kuukauden ajan kantanut kohdussaan Hengestä alkunsa saanutta lasta.

Simeonilla oli takanaan pitkä profeetan taival.

Simeon oli saanut lupauksen, että vielä ennen kuo-

lemaansa hän näkee Jumalan pelastuksen. Kun reilun kuukauden ikäinen Jeesus tuodaan temppeliin, Simeon näkee hänessä sen, mitä oli ikänsä odottanut: luvatun lohdutuksen, pelastuksen ja valon, joka koski kaikkia kansoja.

Simeon tajuaa toivonsa täyttyneen ja tietää, että nyt hän on vapaa. Hänen on aika väistyä. Simeon ymmärtää myös, miten vaikeaa on nähdä tuossa pienessä lapsessa Jumala, joka kukistaa valtiaat istuimiltaan ja antaa mittaamattoman arvon vähäosaisille ja kärsiville.

Temppelissä kohtaa kaksi merkillistä hahmoa – toinen Hengen inspiroima odottaja ja todistaja, toinen äidin iloa ja tuskaa kantava, sydänjuuriaan myöten Hengen satuttama. Kaikki on vielä alussa, kaikki on jo kuitenkin läsnä.

Lauri Maarala

Timo Saarinen

Pelastava valo

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan p. 050 573 6313.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä pe 1.2. klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

Kirppis la 2.2. klo 10–13 alakerrassa.

Ei messua su 3.2. Pyhäpäivän kahvihetki klo 12.

Matalan kynnyksen maanantai 4.2. klo 11.

Lähetyspiiri ma 4.2. klo 18.30.

Raamattupiiri ti 5.2. klo 12–13.30.

Jari Araneva.

■■ Perhekerho ti klo 9–11.

Päivärukoushetki ke 6.2. klo 12.30 kappelissa.

■■ Turhaan ette tänne tulleet! Konsertti ke 6.2. klo 19 Yhteisvastuun hyväksi. Mm. Hakunilan koulun musiikkiluokat ja seurakunnan Näyttis.

Vapaa pääsy, ohjelma 5 e.

Kirppis ke 6.2. klo 17–19 alakerrassa.

Viikkomessu to 7.2. klo 18. Mukana isoskuoro ja nuorten musaryhmä. Isoskuoron harkat klo 17.

Nuorten bilisilta to 7.2. klo 18.30 alakerrassa.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 Kynttilänpäivän jumalanpalvelus su 3.2. klo 10. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Jumalanpalvelus televisioidaan TV1:lle, tule paikalle jo klo 9.30.

Saarna piispa Irja Askola. Hans Tuominen, Kari Nenonen, Juha Paukkeri, soitinyhtye ja kuoroja, nuorten Näyttis, eri-ikäisiä lapsia ja aikuisia.

■■ Mukulamessun 20-vuotisjuhlamessu su 3.2. klo 15. Messu televisioidaan, tule paikalle jo klo 14.30.

Kakkukahvit ja -mehut. Messu lähetetään TV 1:ssä su 10.2. klo 10.

■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoituksia ei ole 6.2. Äijien saunailta ke klo 18–21. Teuvo Puolakka.

■■ Perhekahvila to klo 9–11.15.

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 Nuortenilta Lepaani ti klo 18.

■■ Perhekerho ke klo 9–11.

■■ Jippii-laulukerho noin 3–8-vuotiaille ke klo 18–18.30. Merja Vuori, p. 044 523 1355.

Kastettu Piitu Helmi Edith Arovirta, Milo Emil Johannes Hellstén.

Hautaan siunattu Irja Aleksandra Hänninen 91 v, Taimi Kyllikki Aro 87 v.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 p. 09 830 6450 hameenkylan.seurakunta@evl.fi Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe 9–13, ke klo 9–12 p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 3.2. klo 10. Jouni Salko, Jaakko Kara ja Hannu Lehtikangas.

Miesten sauvakävelypiiri su 3.2. klo 18. Lähtö kirkolta. Kävelysauvat mukaan.

Nuorten avoimet su 3.2. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Aikuisten jumppa ti 5.2. klo 15–16 fysioterapeutin johdolla.

Nuorten avoimet ti 5.2. klo 18–20.30 nuortentilassa.

■■ Perhekerho ke 6.2. klo 9.30–11.

■■ Muksukirkko ke 6.2. klo 9.30.

Nuorten messu ke 6.2. klo 19. Voit tulla valmistelemaan messua yhdessä klo 18 alkaen.

■■ Kahdet askeleet: Joel Hallikaisen konsertti to 7.2. klo 19 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Ohjelman hinta 15 e. Lippuja etukäteen kirkkoherranvirastosta ja diakoniatyöntekijöiltä. Liput vaihdetaan konsertissa ohjelmaan.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Kirjallisuuspiiri ma 4.2. klo 12. Ulla-Lena Lundbergin Finlandia-palkittu Jää.

Avoimet ovet ti 5.2. klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 6.2. klo 14–16. Kirjastopalveluja.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 1.2. klo 12–13.30 vauvaperheille ja vauvaa odottaville.

■■ Perhekerho ma 4.2. klo 9.30–11.

Palvelupiiri HAIK ti 5.2. klo 13.

■■ Taaperokerho ke 6.2. klo 13.30– 15 kahdeksan kuukautta täyttäneille vauvoille ja heidän vanhemmilleen.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 11.

KimaraKahvila su 3.2. klo 18.

■■ Perhekerho ti 5.2. klo 9.30–11.

Kenian lähetyspiiri to 7.2. klo 11.

Ari Norro.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 1.2. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 4.2. klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa.

Ehtoollishartaus to 7.2. klo 14 senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. Jou-

ni Salko. Ehtoollishartauden jälkeen hartaus yläkerran Mantelikodissa.

Kastettu Matti Juhani Keinonen.

Avioliittoon kuulutettu Kimmo Tapio Koponen ja Jutta Katariina Pelkonen.

Hautaan siunattu Sirpa Helena Karkkunen 56 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14 p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p. 09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 550 Vanhemman väen piiri to 31.1. klo 13. Sallan-matkan muistelu. Vesa Ruokonen ja Pia Olkkonen.

Aikuisten näytelmäkerho to 31.1. ja 7.2. klo 19 päiväkerhotilassa. Petri Winckel.

Miesten saunailta to 31.1. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 1.2. klo 9.

Kynttilänpäivän messu su 3.2. klo 10. Risto Auvinen, Hanna Paavilainen, Martti Sirviö. Yhteisvastuukeräyksen avaus ja kirkkokahvit. Kari Pekka Kinnunen kertoo Kambodžasta.

■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 10 päiväkerhotilassa.

■■ Doina Klezmer su 3.2. klo 16 YVkeräyksen avauskonsertti srk-salissa.

Nuorten Kaino-kahvila su 3.2. klo 17–20 nuorten tilassa.

■■ Perhekerho ma 4.2. klo 12.

Runopiiri ma 4.2. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 4.2. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 4.2. klo 18.30 kirjastossa.

Katulähetys ke 6.2. klo 11 seurakuntasalissa.

Lähetyspiiri ke 6.2. klo 13 kokoustilassa. Kuurojen koulu Ghanassa. Seija Toivanen, Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 6.2. klo 17– 20 nuorten tilassa.

Nuorten messu ke 6.2. klo 20. Hanna Paavilainen, Anna-Riina Aromaa ja Tero Fleminch.

Rukousryhmä ke 6.2. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 7.2. klo 13.

Kari Pekka Kinnunen kertoo Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohteesta Kambodžasta. Raakel Laaksonen.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 7.2. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 7.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Kirkon kulma avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Runomummot pe 1.2. klo 13.

Nuorten aikuisten raamis su 3.2. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 31.1. klo 9.

Nuorten Nupe-kahvila pe 1.2. klo 18–21.

■■ Perhekerho to 7.2. klo 9.

Hommissa

Rumpali Mika Kallio ”Soitin jo pienenä rumpuja. Hakkasin lusikoilla pahviroskista. Kaveri oli vieressä mattopiiskan kanssa kitaristina. Ensimmäiset rumpuni sain 11-vuotiaana. Minulla on aina ollut joku bändi. Aluksi soitin paljon rautalankaa ja 50-luvun rokkia. Parhaimmillaan olin mukana isossa soul- ja funkbändissä, jossa soitti 12 ihmistä. Nykyinen treenikämppäni on väestönsuojassa Pihlajamäessä.

Päivisin työskentelen kiinteistönhoitajana. Musiikki on ollut minulle aina vakava harrastus. Rytmit, harmoniat ja sävelet sytyttävät. Musiikkimakuni on kallistunut vanhempaan rokkiin ja jazziin.

Puistokulman Yhteisvastuu-tansseissa soitan tanssimusiikkiyhtye Coveran kanssa. Puistokulma on perinteinen päivätanssipaikka. Olen ollut siellä soittamassa muutamissa häissä. Ohjelmistossamme on ikivihreitä iskelmiä, kuten Laila Kinnusta, Annikki Tähteä ja Unto Monosen tangoja.”

Saila Keskiaho

Yhteisvastuu-tanssit ke 6.2. klo 13–16 Puistokulmassa, Talkootie 4. Liput 8 e sisältäen narikan ja arpajaiset, joissa palkintona muun muassa laivaristeily. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Heidi Auer: Kylä

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 1.2. klo 11.

YV-messu televisiosta su 3.2. klo 10. Ehtoollinen. Tuomo Kahenvirta ja Nina Pajunen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti 5.2. kello 11–13.

Seniorikerho ti 5.2. klo 13–14.30. Ystävänpäiväaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

Kahvila kaikille ke klo 9–11.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30. Välipala.

Lähetyspiiri to 7.2. klo 18.30.

11

Seurakunnissa tapahtuu 31.1.–7.2.

Markku Mattila

Musiikkia

Taidehuutokaupalla hyvää Onko kotonasi tyhjää seinää tai etsitkö persoonallista lahjaa? Tikkurilan Olotila järjestää taidehuutokaupan, josta saatavat rahat lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen. Myytäviin tauluihin voi tutustua helmikuun ajan Olotilassa ja sen Facebook-sivuilla.

Huutokauppatarjous annetaan 1.3. mennessä kirjallisesti Olotilassa henkilökunnalle tai sähköpostilla osoitteeseen olotila@evl.fi.

Tarjouksessa on mainittava kohteen numero, huutosumma, tarjouk­ sen tekijä ja yhteystiedot. Korkein tarjous kustakin työstä julkaistaan päivittäin Olotilan Facebook-sivuilla.

Tikkurilan Olotila Vehkapolulla avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.facebook.com/olotila

12

Seurakunnissa tapahtuu 31.1.–7.2.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 5.2. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 5.2. klo 13.

Leena Lehto ja Mari Liimatainen.

Muualla

Vanhempi-lapsi -sählykerho per-

jantaisin klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27.

Hiihtolomaleirit Kuntokalliossa 7–14-vuotiaille tytöille 15.–18.2. ja pojille 18.–21.2. Hinta 60 e, ilmoittautumiset Tytti Malinen, p. 050 5736 359 tai Terho Kettunen, p. 050 5208 286.

Diakonian matka Haapsaluun kylpylä Laineen 7.–11.4. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 09 8306 563. Sitovat ilmoittautumiset 7.2. mennessä kirkkoherranvirastoon, p. 09 8306 550. Hinta 335 e/hlö (2 hh) ja 395 e/ hlö (1 hh).

Kastettu

Max Emil Lehtinen, Krista Aino Olivia Ylikangas, Victoria Irene Vahteristo, Maria Katriina Eleonora Kangas.

Hautaan siunattu Annikki Kerttu Tarasoff 75 v, Anja Orvokki Forsblom 74 v, Ulla Inkeri Tyynelä 48 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomat viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekolan-seurakunta Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin Kustaantie 22 E klo 10–12 p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Family group Thu 9.30 am in English and in Finnish.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30 suomeksi ja englanniksi.

Pirjon ja Pentin tarinatupa to 31.1. klo 12. Vieraina Ilkka ja Vappu Taipale. Keittolounas 5e.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Messu ja Yhteisvastuukeräyksen avaus su 3.2. klo 10. Vappu Olsbo, Sirkku-Liisa Niemi ja Rekolan seurakunnan vokaaliyhtye. YV-info.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Miesten raamattupiiri ma 4.2. klo 18.30.

Ylistyksen ilta ti 5.2. klo 19. Kirsi ja Juha Korkeamäki.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors nuorille keskiviikkoisin klo 18–21. Nuorisotila, C-rappu.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille. Ilmainen aamupala, kahvi 0,5 e.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Perheraamis ti 5.2. klo 18.15. Lastenhoito järjestetty.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9.

Alle 3-vuotiaille.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4

Rukouspiiri pe 1.2. klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanan-

taisin klo 13.

Muualla Valo loistaa -ilta pe 1.2. klo 18.30 Koivukylän kirjaston auditoriossa, Hakopolku 2.

Kirkon kerho ma 4.2. klo 13 Koivutorilla, Hakopolku 4.

Vanhemman väen kerho ti 5.2. Havunneulassa, Paimenentie 2.

Ulkoilupäivä palvelukeskus Foiben asukkaille ti 5.2. klo 14, Sairaalakatu 5 A. Tule vapaaehtoiseksi ulkoiluttajaksi! Ilmoittaudu ma 4.2. mennessä Heidi Salminiitylle p. 050 553 8459.

Lähetyksen kotipiiri ke 6.2. klo 18 Aila Kerimällä, Kiulukuja 4 A 1.

Hartaus to 7.2. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12.

Kastettu Emilia Iida Aliisa Nieminen Hautaan siunattu Pertti Juhani Airaksinen 67 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna ma–pe klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset p. 09 830 6226.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30, Unikkotie 5A 3krs, p. 09 830 6203 tai p. 050 439 9651, diakonia. tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Kynttiläpäivän messu su 3.2. klo 12. Veikko Karhumaa, Heikki Leppä, Samppa Laakso.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Ilosanomapiiri to 31.1. klo 15.30.

Neuvotteluhuone.

Miesten raamattupiiri to 31.1. klo 18. Takkahuone.

Laulupiiri pe 1.2. klo 13. Kahvio.

Ripariveisuja pe 1.2. klo 18.30.

■■ Yhdessä tekemisen iloa -puuhapäivä lapsiperheille la 2.2. klo 10– 13. Leivo ja askartele, tarvikemaksu 2–6 e/paja. Lohikeittoa klo 11–12.30 5 e/2 e. Tuotto Yhteisvastuulle ja lähetykselle.

■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 10–11 Tikkurilan kirkon alakerrassa.

Kynttiläpäivän messu su 3.2. klo 10.

Yhteisvastuukeräyksen avausmessu. Jaakko Hyttinen, Päivi Helén, Tea Polso, Tikkurilan kirkkokuoro.

■■ Vauvakirkko su 3.2. klo 16. Oma helistin mukaan!

OMG-messu su 3.2. klo 18. Messua toteuttavat seurakunnan nuoret ja nuoret aikuiset.

■■ Naiset sanan äärellä ma 4.2. klo 10. Lastenhoito järjestetty. Kahvio.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 4.2. klo 13. Kahvio.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 5.2.klo 12. Vuoronumero kirkon aulasta, ruokailu Nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 5.2. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 6.2. klo 7. Toimituskappeli.

Naisten saunailta Betaniassa ke 6.2.

Unikkotie 5aB. Arki-illan ehtoollinen ke 6.2. klo 18, jonka jälkeen kambodžalainen ilta klo 18.30 Kahviossa. Yhteisvastuuvieraana Bone Thai ja Pisith Oeuk.

Tikkurilan Hannat to 7.2. Lähtö lenkille kirkon edestä n. 9.30, klo 10 kahvit sanan äärellä.

Ilosanomapiiri to 7.2. klo 15.30.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri to 7.2. klo 18. Kaikentasoisille maalareille.

Miesten raamattupiiri to 7.2. klo 18.

Takkahuone.

Israel-piiri to 7.2. klo 18.30.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 ■■ Torstaitupa to 31.1. klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. Unikkotie 5B 2. krs.

Näppärin sormin -kansainvälisen diakonian käsityöryhmä to 31.1. klo 18. Käynti Unikkotie 5aA 4.krs. Vieraita Kambodžasta.

■■ Avoin perhekerho pe 1.2. klo 9.30.

Unikkotie 5B, 2krs.

Walkers nuortenkahvila pe 1.2. klo 19–22. Nuorisotila. Unikkotie 5C 2.krs.

Winkut su 3.2. klo 16 Unikkotie 5A, 3krs. Työikäiset lesket kokoontuvat.

■■ Perhekerho ti 5.2. klo 9.30–11.

Unikkotie 5B, 2.krs.

Iso 1A-koulutus ti 5.2. klo 17. Nuorisotila. Unikkotie 5C 2.krs.

Miesten saunailta ti 5.2. klo 17. Unikkotie 5aB. ■■ Torstaitupa to 7.2. klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. Unikkotie 5B 2krs.

■■ Lapsiparkki perjantaisin klo 12– 15. Tuo lapsesi hetkeksi hoitoon.

Ilmoittaudu viimeistään to klo 16 mennessä tekstiviestillä p. 050 573 6235, saat paluuviestin, mahtuuko lapsesi mukaan. Alle 3-vuotiaiden hoidosta sovittava erikseen. Lisätietoja: Päivi Romula p. 050 410 3863, paivi.romula@evl.fi.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p.

050 341 4132 ■■ Pyhäkoulu su 3.2 klo 11–12.

Sanan ja rukouksen ilta su 3.2. klo 18. Kahvitarjoilu. Mukana Veikko Karhumaa, Iina Katila ja Quo vadis -kuoro.

■■ Perheolkkari ti 5.2. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 5.2. klo 13.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 1.2. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 11.

Jippii-kuoro Meritähdet ke 6.2. klo 18.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perheolkkari ti 5.2. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 5.2. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 1.2. klo 18.

■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 11-12.

Miesten raamattupiiri ma 4.2. klo 13.30.

■■ Avoin perhekerho ti 5.2. klo 9.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri to 31.1. klo 17.45.

■■ Avoin perhekerho ma 4.2. klo 9.30.

Nuorten aikuisten raamattupiiri to 7.2. klo 17.45.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho to 31.1. klo 9.30–11.

■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 10.

Muualla

Yhteiskristillinen rukous- ja laulu-

piiri la 2.2. klo 16. Olotila.

Kylväjän piiri ke 6.2. klo 14. Tikkuraitti 11, 2. krs.

■■ Yhteisvastuu-tanssit Puistokulmassa ke 6.2. klo 13–16. Lippu 8 e.

Nettiwalkers torstaisin klo 19–21.

Nuorille päivystys Facebookissa: TiksinWalkers Nettikahvila.

Tule vapaaehtoiseksi Yhteisvastuukeräykseen kerääjäksi tai tapahtumien järjestelyyn. Kysy lisää: diakoni Anne Viljanen, anne.viljanen@evl. fi, p. 050 511 1674.

Kastettu Olivia Amelie Herlevi, Maija Matilda Kostilainen, Ellen Niina Kristiina Orre, Mimmi Leena Maria Lehtonen, Sisu Onni Antero Lahtinen, Vili Matias Hallberg, Onni Emil Elmeri Nevalainen, Elmo Tapio Anttila, Fiona Charlotta Herlevi, Alva Alisia Pelkonen, Daniel Arvo Rafael Björkbacka.

Avioliittoon kuulutettu Ari-Matti Antero Sänkiaho ja Laura Johanna Särkinen.

Hautaan siunattu Martti Iisakki Ojala 78 v, Inga Riitta Jokela 75 v, Taina Anneli Ingeborg Linden 69 v, Kirsi Anita Hujanen 48 v, Pasi Juhani Laine 36 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15. Suljettu 6.2. p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Aila Saikkosen taidenäyttely 29.1.– 27.2. Muotoutuneita mielikuvia.

Seniorikerho to 31.1. ja 7.2. klo 13– 14.30 takkahuone.

■■ Soita ja laula -pyhäkoulu to 31.1. ja 7.2. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Messu su 3.2. klo 10 Saarna ja liturgia TT Minna Heimola, Hannu Pöntinen, kanttori Kari Jerkku. Kantaattikuoro ja nuorten bändi. Kirkkokahvit.

■■ Yhteisvastuukeräyksen avaustapahtuma klo 11.30–13.30. Koiravaljakkoajelua, kasvomaalausta, keittolounas, makkaranpaistoa, Yh­teis­vastuu-tuotteita. Paloauto paikalla klo 12–13. Ilmoittaudu kerääjäksi!

■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 10 kerhohuone 4.

Siioninvirsiseurat su 3.2. klo 14.

Maanantaipiiri ma 4.2. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 4.2. klo 17.30–19.

Aamurukouspiiri kokoontuu tiistaisin ja torstaisin klo 7.15–8. Nuorisotila, käynti radan puolelta G–ovesta.

■■ Perhekerho ti 5.2. klo 9.30–11.

Soul-jumppaa ti 5.2. klo 12–13.30 takkahuone. Keskusteluryhmä miehille. Jukka-Pekka Virtanen.

Seniorikerho ti 5.2. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kunnon kulkurit lähtevät lenkille keskiviikkoisin klo 10 Myyrmäen kirkon parkkipaikalta.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Musiikkia

Lapsille

Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17–

19 nuorisotila.

Raamattuluentosarja Johanneksen

evankeliumista ke 6.2. klo 18–20 St. Martinin kappeli. Jari Araneva. Joh. 13. ja 14. luku.

Miesten piiri to 7.2. klo 18.30–20 takkahuone. Matti Welling: lähetystyö.

Lisätietoja Kari Teerioja, p. 0400 876 978.

Nuorten olotila-kahvila ”Olka” torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Kokkikerho torstaisin klo 18.30– 20 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille.

Materiaalimaksu 25 e kerhokaudelta.

■■ Perhekerho ma 4.2. klo 9.30–11.

■■ Lapsikuoron harjoitukset tiistaisin klo 17–18. Kuoroa johtaa RitvaLeena Tuuli, p. 050 358 9217.

Poikien pelikerho tiistaisin 17–18 Kivistön kirkolla. Uusi kerho!

Rukouspiiri ti 5.2. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu-rukouspiiri ti 5.2. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 6.2. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 6.2. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Vaatevarasto avoinna to 7.2. klo 10– 12. Vaatteita voi hakea omaan käyttöön. Puhtaita ja ehjiä vaatteita otetaan vastaan muinakin aikoina. Tied. p. 050 357 7726.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 1.2. klo 9.30–11.

Messu su 3.2. klo 12. Saarna ja liturgia Auli Saarsalmi-Paalasmaa, kanttori Sinikka Honkanen.

Seniorikerho ti 5.2. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho to 31.1. klo 13–14.30.

■■ Näytelmäkerho torstaisin klo 18–19.30 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 31.1. klo 18.30–20.30.

Sanan ja rukouksen ilta su 3.2. klo 18. Ehtoollinen. Tapio Rahkonen.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

■■ Puolikokkis maanantaisin klo 18.30–20 7–10-vuotiaille tytöille ja pojille. Materiaalimaksu 12 e.

Sauvakävelijät lähtevät lenkille joka tiistai klo 10 Martinristin edestä.

Lähetyspiiri ti 5.2. klo 18.30–20 srksali. Pirkko Nummela: Etiopian ortodoksikulttuuri.

■■ Taaperokerho ke 6.2. klo 14.30– 16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho ke 6.2. klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 6.2. klo 17–19 Olotila.

Luetaan yhdessä -ryhmä maahanmuuttajanaisille to 7.2. klo 10–12 Olotila. Suomen akateemisten naisten liitto.

Seniorikerho to 7.2. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 7.2. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho to 31.1. klo 9.30–11.

■■ Kaivokselan kaverit -puuhakerho tiistaisin klo 18–19.30.

Seniorikerho ke 6.2. klo 13–14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 6.2. klo 19–21.

■■ Perhekerho to 7.2. klo 9.30–11.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 1.2. klo 17–20.

■■ Perhekerho ke 6.2. 17.30–19.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2

13

Seurakunnissa tapahtuu 31.1.–7.2.

Markku Mattila

Jani Laukkanen

Tähtiä

— Kuusikymppisen naisen elämään mahtuu sekä hyvää että vaikeaa yksinäisyyttä, Irja Askola sanoo.

Vaikein yksinäisyys ei näy Piispa Irja Askola saarnaa Yhteisvastuukeräyksen avajaismessussa Pyhän Annan lastenkirkossa.

92-vuotiaalla leskirouvalla on vielä yksi unelma. Hän toivoo, että pääsisi edes kerran keväällä ulos tuntemaan, kuinka hänen miehensä istuttama syreenipensas tuoksuu. Kerrostalossa ei ole hissiä, eikä nainen uskalla yksin portaisiin.

Piispa Irja Askola kuuli naisen tarinan eräällä seurakuntavierailulla.

— Hänen auttamisensa ei vaadi komiteaa eikä strategiaa, vaan sen, että joku tulisi ja veisi hänet ulos.

Askola toimii tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen esimiehenä. Hänen mielestään järkyttävintä on, että vaikein yksinäisyys ei näy.

— Parhaimmillaankin nuo ihmiset ovat numeroita terveyskeskuksen raportissa.

— Kirkon tien pitäisi olla toinen. Jeesuksen perusviesti oli tuoda ihmisiä takaisin yhteisöön. Mikään häpeä, mikään moka ei ollut hänelle syy jättää ihminen yhteisön ulkopuolelle, Askola sanoo.

Samalla hän muistuttaa, että kaikki yksinäisyys ei ole pahasta. Hyvät yksinäisyyden hetket ovat hänelle elämän suvantopaikkoja, joissa ehtii tavata itseään ja kuulostella unelmiaan.

— Mutta on minulla ollut vaikeitakin yksinäisyy-

■■ Perhekerho to 31.1. klo 9.30–11.

Raamattupiiri ma 4.2. klo 18–19.

■■ Manga-kerho keskiviikkoisin klo 18–19.30 7–14-vuotiaille tytöille ja pojille. Opetellaan mangan piirtämistä.

■■ Perhekerho to 7.2. klo 9.30–11.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 3.2. klo 11–12.

Olotila-kahvila ti 5.2. klo 11–13.30.

Erityisliikunnanohjaaja Anne Pakarinen ohjaa senioreja kuntosalin laitteiden käytössä klo 11.30–12.30.

Kastettu Miika Juhani Noronen ja Veikka Johannes Noronen.

Avioliittoon kuulutettu Asko Olavi Lehtonen ja Eija Anneli Tanskanen.

Kasper Hautajoki, 14, osallistui Korson seurakunnan Ripariralliin viikonloppuna 26.–27.1. Tapahtumassa nuoret saivat tutustua muun muassa seurakunnan lapsityöhön, diakoniatyöhön ja kirkkomusiikkiin.

den aikoja, erityisesti, kun isäni kuoli. Olin kahdeksanvuotias. Lapsen surua ei osattu käsitellä.

— Piispana tapaan paljon ihmisiä, mutta tähän virkaan liittyy myös sisäänrakennettua yksinäisyyttä.

Omiin yksinäisyyden hetkiinsä Askola on löytänyt sanoja runoista ja psalmeista. Niissä ihminen on paljaimmillaan.

— Kaikki, mikä on totta, saa olla totta Jumalalle.

Hänelle ei tarvitse pystyttää kulisseja.

Mitä Riparirallissa tehtiin?

— Oltiin kirkossa. Lapsityön tiloissa rakennettiin legoilla ja diakoniatyön rastilla osallistuttiin diakonia-aiheiseen tietokilpailuun.

Mikä tapahtumassa oli kivointa?

— Tietokilpailu. Vastasin meidän ryhmässä melkein kaikkiin kysymyksiin.

Millainen fiilis päivästä jäi?

— Ihan hyvä fiilis.

Kuinka monta tähteä antaisit päivälle?

— Asteikolla yhdestä viiteen annan 4 tähteä.

Saila Keskiaho

Anna-Riina Aromaa

Yhteisvastuukeräyksen avajaismessut su 3.2.

• Pyhän Annan lastenkirkossa klo 10. Saarna piispa Irja Askola. Messun jälkeen Askola, kaupunginjohtaja Kari Nenonen ja kambodzhalaiset vieraat yhteisvastuukerääjinä Ikeassa. Messua voi seurata myös TV1:stä.

• Hämeenkylän kirkossa klo 10.

• Korson kirkossa klo 10.

• Rekolan kirkossa klo 10.

• Tikkurilan kirkossa klo 10.

• Myyrmäen kirkossa messu klo 10. Yhteisvastuukeräyksen avaustapahtuma klo 11.30–13.30.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262, 8306294. E- post: vandasvenska@ evl.fi. Öppet: månd-fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. kl.

9-12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621(sakristian) Högmässa sö 3.2. kl. 10. Kaj Andersson, Nina Fogelberg. Insamlingen för Gemensamt Ansvar 2013 inleds.

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

■■ Familjemässa sö 3.2. kl. 12. Insamlingen för Gemensamt Ansvar 2013 inleds. Familje-jippo, servering.

Anu Paavola, Nina Fogelberg, Alexandra Blomqvist, Harriet Forsstén, Ulrika Laxström, Carita Dahlberg.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ ViAnda- kören övar ti 5.2. kl. 13.15 ■■ Familjecafé to 7.2. kl. 9-12 i bakre delen av kyrkosalen. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Dickursby kapell Stationsvägen 12B Veckomässa ons 6.2.kl 8.30. Kaj Andersson.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 4.2. kl. 9- 12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl.kaffe/ te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Döda Gunvor Alice Fagerroos 90 år, Birgit Ingeborg Nyman 87 år, Gun Elise Maria Wikman 71 år, Anneli Vahter 68 år.

Yhteiset Huonokuuloisille

Retki Tuomasmessuun Agricolan

kirkkoon su 3.2. Lähtö palvelukeskus Foibesta klo 15.50 ja Tikkurilan kirkon edestä klo 16.10. Ennen messua kirkkokahvi Cafe Jugendissa. Retken hinta 10 e. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Mariela Salminen p. 050 5282056 ja Lea Karhinen p.

050 3818757.

Kehitysvammaisille Nuortenilta pe 1.2. klo 18–19.30 Tikkurilan Olotilassa, Vehkapolku 5 a, Vehkapolun kävelykatu. Ari Heikkilä p. 050 433 4232 Musiikkikerho la 2.2. klo 10-11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3.

Ari Heikkilä.

Näkövammaisille Näkövammaisten Kristillinen yhdistys ry:n hartaustilaisuus su 3.2. klo 14–16 Pengersalissa, Pengerkatu 11 A, Helsinki.

Miesten ilta ma 4.2. klo 18–21 Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5. krs. Saunomme ja uimme. Sokeain ystävät ry:n puheenjohtaja Ture Tähtinen, Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Myyrmäen kerho ti 5.2. kello 13–15, Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, Vantaa, St. Martin. J.L. Runeberg virsirunoilijana. Leena Siekkinen, Lea Karhinen.

Olotila Vehkapolun kävelykatu/Unikkotie 5a, Tikkurila. Avoinna ma-pe klo 9.30-15. Avoin olohuone kaikenikäisille. www.tiksinolotila.fi Taidehuutokauppa Yhteisvas-

tuukeräyksen hyväksi. Taideteokset ovat esillä Olotilassa ja Olotilan Facebook-sivulla 4.2–1.3. Tee tarjous! Tarjous tehdään kirjallisesti ja se on sitova. Anna tarjouksesi henkilökunnalle tai lähetä se osoitteeseen olotila@evl.fi. Voit seurata tarjousten etenemistä sekä Facebookissa että Olotilassa.

Kysy neuvoa Internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan! Kysy lisää p. 09 8306 302 klo 9–15 tai olotila@evl.fi.

Perheneuvonta

Tunnekeskeinen parisuhdekurs-

si to 28.2. alkaen klo 16.30–18.30.

Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset p. 09 830 6330.

Suurella sydämellä -vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi uusille vapaaehtoisille Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, pe 1.3. klo 17–20, la 2.3. klo 10–17 ja su 3.3. klo 10–15. Max 25 osallistujaa. Kurssi on maksuton. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä: Elina Piippo p. 050 321 3282, elina.piippo@evl.fi. Lisätietoja: http://vantaa.suurellasydamella.fi Viittomakielisille Viittomakielinen messu su 3.2. klo 13 Martinristin seurakuntakeskuksessa , Laajaniityntie 2, sisäänkäynti Martinlaaksonpolulta. Pyhää tanssia. Elina Jokipaltio ja Seija Einola.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 5.2. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksessa, Laajaniityntie 2.

14 Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Rohkeasti uutta luoden

Paastonajan viikonvaihteita helmikuussa Aukkoina muurissa

Luottamuksen pyhiinvaeltajat Anna-Maija Raittilan askelissa Vivamossa 15.–17.2.2013 • Taize-laulujen iltakirkko • Yhteenkuuluvuus Anna-Maija Raittilan runoissa, tutkija Leena Mäkitalo • Rukous Anna-Maija Raittilan teologiassa, teol.lis. Päivi Linnoinen • Anna-Maija Raittilan virsirunouden lähteillä, Anna-Mari Kaskinen • Anna-Maija Raittilan runojen ilta, lausuja Eevamarja Luode-Salonen • Messu, jossa lauletaan Anna-Maija Raittilan virsiä ja rukoillaan hänen rukoustensa sanoin Matkakumppaneina: Vivamon johtaja Anna-Mari Kaskinen, piispa Irja Askolan erityisavustaja Päivi Linnoinen, teologi Eija Kemppi (pe) ja tutkija Leena Mäkitalo sekä lausuja Eevamarja Luode-Salonen Täysihoitohinta: 122–164 €/hlö.

Kurssimaksu 50 €/hlö.

Lepoon ja luottamukseen Jumalan läsnäolossa

Kontemplatiivisen rukouksen retriitti Lea Jamiesonin seurassa Vivamossa 22.–24.2.2013 Englantilainen retriitinohjaaja Lea Jamieson ohjaa ikivanhaan rukousperinteeseen perustuvan retriitin Vivamossa.

Rukousretriitti on matka Jumalan kanssa hiljaisessa rukouksessa. Opettelemme miten hiljainen rukous toimii, tutustumme mielikuvien rukousmatkaan sekä Raamatun käyttöön hiljaisessa rukouksessa, tutkimme rukousta ja laskeudumme lepoon. Retriitin ohjaaja Lea Jamieson ohjaa rukousretriittejä ja hiljaisuuden päiviä. Hän on perehtynyt kontemplatiivisen rukouksen ohjaamiseen.

Puheet tulkataan englannin kielestä suomen kielelle. Retriitissä mukana myös Tuomo Mantere ja Anna-Mari Kaskinen.

Osallistuminen edellyttää kokaikaista läsnäoloa.

Täysihoitohinta: 122–164 €/hlö. Kurssimaksu 50 €/hlö.

Tapahtumat yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo

Vivamontie 2, 08200 Lohja 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo.fi

www.kansanraamattuseura.fi

www.vantaanlauri.fi Piditkö lukemastasi?

Meidän ja muiden Muukalaisvastaisuus on osa Euroopan historiaa, arvioi kulttuurintutkija Katja Bloigu.

T

ervetuloa Koivukylään! toivottaa kulttuurintutkija ja työnohjaaja Katja Bloigu.

– Täällä asuu kaikenlaisia tavallisia ihmisiä. Olen ylpeä siitä, että olen koivukyläläinen.

Bloigu on työskennellyt erityisesti maahanmuuttajien kotouttamisen parissa ja käsitellyt kirjoituksissaan muun muassa syrjintää. Voisi kuvitella, että Bloigu löytäisi kotinurkiltaan esimerkkejä ongelmista, mutta hän ei ole huomannut minkäänlaista huutelua saati kahakointia niiden neljän vuoden aikana, jotka hän on Koivukylässä asunut.

– Ostarin porukka ja maahanmuuttajat elävät ja antavat toistensa elää. Monikulttuurisuus on täällä arkea, ihan normaali asia.

Siitä voisi ottaa oppia muuallakin.

Bloigun mukaan syrjinnän juuret löytyvät kaukaa eurooppalaisesta perinteestä ja muukalaisvastaisuus on sisäänrakennettuna myös pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa.

Hänen mielestään se näkyy myös meikäläisessä hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa suljetaan maahanmuuttajat – muut – pois. Meidän ja muiden välille tehdään selvä ero. Katsotaan, että edut koskevat vain meitä suomalaisia. Puhutaan meidän työmme hedelmistä, jotka eivät kuulu muille.

Samaan aikaan kun asenteet ja yleinen ilmapiiri ovat monissa Euroopan maissa käyneet jyrkemmiksi, kirkot ovat Bloigun mielestä muuttuneet avarampaan suuntaan ja osoittaneet, ettei syrjintä kuulu kristinuskoon.

Tänä keväänä ilmestyy Katja Bloigun kirja Laittoman rajoilla, joka käsittelee Euroopan ja Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.

Syrjivät asenteet ovat Bloigun mukaan suomalaisissa hyvin syvällä eikä niillä ole mitään tekemistä esimerkiksi koulutustason kanssa.

Palveluja tarjotaan

Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

Eurooppalaista maahanmuuttokeskustelua seuratessaan Katja Bloigu on huomannut, että islamista rakennetaan ei-todellisia uhkakuvia, joita vastaan sitten hyökätään.

– Oikeasti kukaan ei aja Euroopan islamilaistamista ja sha-

Hammashoitoa

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583 Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

Ostetaan Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

TEKSTARITUPU

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41

– Sitä on aika turhauttavaa seurata. Saatetaan sanoa vaikka, että ”tällainen asia ei kuulu Suomeen”. Silloin unohdetaan, että demokratiaan ei kuulu toisen poissulkeminen.

– Ja vaikka maahanmuuttaja saisi Suomen kansalaisuudenkin, hän joutuu loppuelämänsä taistelemaan näiden asenteiden ja ennakkoluulojen kanssa.

Bloigu on pannut merkille, että vieraalle ei hevin suotaisi samanlaista itsemääräämisoikeutta kuin itselle.

– Hunnutettu teinityttö ärsyttää, mutta vielä enemmän ärsyttää, jos sama tyttö pukeutuukin minihameeseen.

TUKITEKSTARI KOULULAISILLE WWW.TEKSTARITUPU.NET

045 634 0303

4

Vantaan seurakunnat Församlingarna i Vanda

Tupu vastaa tyttöjen ja poikien erilaisiin kysymyksiin luottamuksellisesti. Voit tekstata milloin vain normaalin tekstiviestin hinnalla.

Viesteihin vastaavat nuorisotyöntekijät koulupäivinä vuorokauden kuluessa.

Voit myös mailata tekstaritupu.vantaa@evl.fi.

Nettitupu ja chatti osoitteessa www.nettitupu.net.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl. fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa. halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16.

ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa.

Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

15

ria-lakia. Eri puolilla Eurooppaa on kuitenkin isoja liikkeitä, jotka tuntuvat aidosti uskovan niin.

Taustalla on pelko, että jokin vieras syrjäyttää meidän oman perinteemme. Meillä Suomessa nämä ääriliikkeet ovat onneksi pieniä verrattuna vaikkapa Ruotsiin ja Tanskaan.

Esimerkiksi Ranskassa säädetty huivikielto kertoo Bloigun mielestä kieltäjien oman identiteetin kriisistä. Suomessakin jotkut ovat vaatineet kasvohuntujen kieltämistä.

– Se on aika hassua, kun ottaa huomioon, että niitä käyttäviä naisia on meillä ehkä muutamia kymmeniä. Pitäisikö heitä varten säätää oma laki?

Bloigu pelkää, että oman perinteen tunteminen heikkenee entisestään, jos uskonnonopetuksesta kouluissa luovutaan.

– Kun tieto omista, vuosisataisista perinteistä katoaa, aletaan helposti pelätä, että vieras ottaa vallan.

Työnohjaajana toimiessaan Bloigu on nähnyt, että asenteita voi muuttaa. Tarvitaan vain har-

Hans von Schantz

Suomi

Katja Bloigu on ylpeä koivukyläläinen.

”Kun tieto omista, vuosisataisista perinteistä katoaa, aletaan helposti pelätä, että vieras ottaa vallan.”

joitusta. Kun kohtaa ilmiön, joka ärsyttää, kannattaa keskustella itsensä kanssa ja miettiä, miksi se ärsyttää.

– Syy on aina ärsyyntyjässä. Ärsyyntymisen kohdetta ei voi

palvelun kristillinen kirjakauppa,

21.1–8.2.2013 satoja kirjoja alkaen 2 € / kpl

josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

890

900

400

Kaija Pispa

Eero Junkkaala

Michka Assayas

Vähän on tarpeen

Itsevaltiaat

Bono on Bono

Hetkiä puutarhassa

6,00 (22,10) KIRJAPAJA

4,00 (34,20)

9,00 (25,00) PERUSSANOMA

600

Anna-Mari Kaskinen

Kaisa Halonen

KIRJA-ALE

Laajan valikoiman ja hyvän

8,90 (19,90) KIRJAPAJA

muuksi muuttaa, itseään voi. Tuo toinen on erilainen ja ajattelee eri lailla kuin minä, mutta mitä sitten? Haittaako se minun elämääni jotenkin?

320

Raamattu

Lars Åke Lundberg

KIRJAPAJA

8,00 (24,00) LASTEN KESKUS

3,20 (7,90)

1290

Jerry B. Jenkins

UUSI TIE

5,00 (12,00) PÄIVÄ

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

Vili ja Viivi

500

Raamatun Atlas 12,90 (35,00)

800

Syöksy ihmissyöjälaaksoon AVOINNA: ma–pe 9–17

puh. 020 754 2350

800

Minun oma Raamattuni 8,00 (20,00) UUSI TIE

www.sacrum.fi

16

Aikamerkki

Ville Haapasalo tykkää näytellä lastenelokuvissa.

Naurun kautta Saako kirkossa nauraa?

Ovatko uskonnolliset ihmiset tosikoita? Naurattaako Jumala? -illassa pohditaan kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin suhdetta huumoriin. Mukana ovat toimittaja Ruben Stiller sekä stand up -koomikot Ari­ mo Mustonen ja Ali Jahangiri.

Stiller edustaa illassa juuta-

laisia, Mustonen kristittyjä ja Jahangiri muslimeja.

Vantaalainen Jahangiri on vakuuttunut siitä, että kaikkien uskontojen jumalalla on huumorintajua, emmehän me muuten osaisi nauraa. Uskontoon liittyvien vitsien kanssa pitää kuitenkin olla tarkka.

– Usko on hyvin henkilökohtainen asia. Pyrin komiikassani vitsailemaan instituutioista, jotka ajavat omaan etuaan uskonnon nimissä. Kenenkään henkilökohtaista uskoa en tahdo loukata, Jahangiri sanoo.

Hanna Antila

Ali Jahangiri vitsailee uskonnoista.

Naurattaako Jumala? ti 5.2. klo 19 Oulunkylän kirkossa, Teinintie 10, Helsinki.

Kohtuuskuuri

Röllikylän seppä Rölli ja kultainen avain. Ohjaus ja käsikirjoitus Taavi Vartia. Pääosissa Allu Tuppurainen, Mikko Leppilampi, Krista Kosonen, Iina Kuustonen ja Ville Haapasalo.

Lasten seikkailuelokuvassa Rölli ja kultainen avain vanha Rölli ystävystyy Juurakko-nimisen tytön kanssa ja muistelee elämäntarinaansa. Röllikylän seppänä elokuvassa nähdään Ville Haapasalo, jonka roolihahmo on röllipallon paras kenttäpelaaja.

Uransa aikana muutamassa las-

tenelokuvassa esiintynyt Haapasalo kertoo näyttelevänsä niissä erityisen mielellään. Hän myös katsoo mielellään lastenleffoja eikä vähiten siksi, että hänellä on omia lapsia.

– Suosikkini on Ronja Ryövärintytär, Haapasalo sanoo.

Häntä viehättää lasteneloku­ vien maailma, jossa pahat ovat pahoja, hyvät hyviä ja elokuvilla aina onnellinen loppu. Näyttelijänä hän pitää siitä, että lastenelokuvissa rooliaan saa näytellä isosti.

Venäjällä superjulkkiksena

tunnettu Haapasalo arvelee, ettei hän jää ikinä eläkkeelle näyttelijän työstä.

– Olen näytellyt yli 70 elokuvassa ja nähnyt tämän ammatin. Jatkan niin kauan kuin mielenkiintoa ja haasteita riittää.

Haapasalon mukaan Rölli-elokuvan kuvauksiin oli mukava mennä silloinkin, kun väsytti.

– Kuvauksissa naurettiin paljon. Uskon, että työryhmän hyvä ilmapiiri välittyy katsomoon asti, hän sanoo.

Soili Pohjalainen

NÄIN SE SYNTYI: ”Kasvojen ihoa venytettiin ja naamaan laitettiin lateksia.

Istuin kuvauksissa joka päivä melkein kolme tuntia maskeerattavana.

Sen jälkeen olin seppä”, näyttelijä Ville Haapasalo kertoo.

Talven valoa Paul Auster: Talvipäiväkirja.

Tammi 2012.

Lumeen peittyvä maa kääntää helposti ihmisen sisäänpäin, muistojen tielle. Ihminen saattaa alkaa puhutella itseään, kuten amerikkalaiskirjailija Paul Auster on tehnyt viimeisimmässä teoksessaan Talvipäiväkirja. Samalla sulkeutuu yksi ympyrä, kun hän palaa omaelämäkerrallisen esikoisteoksensa Yksinäisyyden äärellä (1982) teemoihin. Talvipäiväkirja on kirjoitettu muutaman kuukauden kuluessa talvella 2011.

Auster on kirjoittanut kehonsa historian. Hän kerPaul Auster on kirjoittanut arpiset muistelmat.

too muun muassa lapsuuden haavereista ja kymmenisen vuotta sitten tapahtuneesta auto-onnettomuudesta, jossa hän itse, hänen kirjailijapuolisonsa Siri Hustvedt ja heidän tyttärensä olivat vähällä kuolla. Omien vanhempien kuolemat olivat aikanaan uhka myös Austerin terveydelle.

Austerin elämän arvet ovat monelle tuttuja. Lukuisista muutoistaan asuinpaikasta toiseen hän luo perusteellisen kuvan. Jälleen Auster kuvaa myös odottamattomia sattumia, joiden varaan koko hänen kirjallinen tuotantonsa rakentuu.

Hannu Kylkisalo

Ihmedieettien ja kuntotreenirääkkien keskellä kohtuullisuus on pysäyttävä sana.

Kohtuullisuus kannattaa, vakuuttaa 1100-luvulla elänyt nunna Hildegard Bingeniläi­ nen. Tämä monitoiminainen otti vastaan taivaallisia näkyjä, sävelsi hengellistä musiikkia, kirjoitti muun muassa lääketieteestä ja perusti oman luostarin.

Hildegardia kiinnosti erityisesti terveyttä edistävä elämäntapa. Hän luotti yksinkertaiseen ruokavalioon, kohtuulliseen määrään liikuntaa ja riittävään lepoon. Hildegardin

hyvän elämän aineksiin kuuluivat myös rauhoittavan musiikin kuuntelu, myönteinen ja avoin mieli sekä usko itseä suurempaan ikuiseen Luojaan.

Aikanaan Hildegard toimi muun muassa keisarin, paavin, piispojen ja luostarinjohtajien neuvonantajana. Hänen terveysvinkkeihinsä kuului myös vedellä laimennetun viinin ja oluen nauttiminen kohtuudella. Ne kun kohottavat mielialaa.

Soili Pohjalainen

Hildegard näyttää hyvän elämän mallia.

3 x talvikirja Katri Tapola ja Karoliina Pertamo: Toivon talvi. Tammi 2013.

Toivo-poika kärsii, kun lumi peittää hiekkalaatikon leikit. Pakkasella pitäisi lisäksi pukea paljon päälle. Kun elämä muuttuu vaivalloiseksi, on parasta sanoa kaikkeen ”ei”. Onneksi kellarista löytyy aura ja Toivo pääsee taas hommiin. Kirjan kuvitus on karamellinmakeaa.

Tuula Korolainen ja Marjo Nygård: Kuono lumessa. Lasten Keskus 2012.

Tiekoneiden tärinä ravistaa peltohiirien asujaimistoja. Lattiaankin on tullut halkeama. Perhe lähtee hiihtäen etsimään uutta kotia. Kirjan talvisessa värimaailmassa metsä avautuu mahtavana ja vähän pelottavanakin. Tarinan opetus on, että apua saattaa olla tarjolla juuri siltä suunnalta, mihin omat ennakkoluulot kohdistuvat.

Riitta Jalonen ja Kristiina Louhi: Aatos ja Sofian sokeriletit. Tammi 2012 Sofian ja Aatoksen talvisessa arjessa on paljon pieniä ihmeitä, kuten taika-arkku ja taikapeili. Kirjassa kuvataan hienosti, miten jalatkin muuttuvat ujoiksi, kun pitäisi mennä kynnyksen yli toisen kotiin. Lapset hämmästelevät sitä, miten aikuiset elävät. Toisen äiti tappaa talon irtaimistosta bakteereja pakkasessa, toisen äiti taas keräilee pieniä mustia leninkejä.

Hannu Kylkisalo