Lauri 2013 nro 4 (7 2)

Vantaan Lauri 4 • Armon asialla • 7.2.2013 • www.vantaanlauri.fi

Jussi-Pekka Rantanen ekopaastoaa

4

Liian moni vanhus on yksin 6

Vantaan turvakotiin on tunkua 7

Kuvabloggaaja Satu Eronen:

Rujous on

rehellistä 8

En kaipaa kopioitua kohteliaisuutta – Lari Kotilainen

2

2 Jani Laukkanen

Pääkirjoitus Pauli Juusela

Koulukiusaamiseen tiukka linja Kouluissa tartutaan aiempaa herkemmin koulukiusaamiseen. Silti suureen osaan tapauksista ei puututa, vaikka kiusaaminen on tiedossa, paljastaa Vaasan yliopistossa tehty tutkimus.

Lasten oikeudet ja yhdenvertaisuus perusopetuksessa -tutkimuksen aineisto kerättiin kiusattuja haastattelemalla. Tutkimuksen mukaan enemmistö kiusatuista kertoo kokemuksestaan aikuisille, mutta silti vain alla viidesosassa tapauksista kiusaaminen oli saatu loppumaan.

Pari viikkoa sitten radiossa nuorisopsykiatrian ylilääkäri Tiina Tuominen arvioi, että nuorten mielenterveysongelmien takana on varsin usein kiusaamista. Siksi hänen mielestään nuorten mielenterveystyössä pitäisi lisätä voimavaroja erityisesti kouluihin.

Vaasalaistutkimuksen mukaan oikeusjärjestelmästä ei ole merkittävää apua koulukiusatuille. Oikeus ei kykene ottamaan huomioon esimerkiksi kiusaamisen toistuvuutta.

Laissa ei ole riittävän selvästi määritelty, mitä koulun työntekijöiden on tehtävä hyvän oppimisympäristön luomiseksi. Vanhemmat eivät ole selvillä lain antamasta suojasta ja tarvitsisivat neuvontaa.

Kiusaamiseen kuitenkin voitaisiin puuttua nykyistä paremmin ja samalla estää monen kiusatun – ja myös monen kiusaajan – ongelmat myöhemmässä elämässä. Tutkimus osoittaa siihen keinoja.

Kiusatut kaipaavat kouluihin lisää välituntivalvontaa ja jälkiseurantaa, jotta kiusaaminen ei uusiudu. Kiusaaminen on usein saatu loppumaan, kun kiusaajien vanhemmat on kutsuttu mukaan tapaamisiin.

Tehoa lisää, jos poliisi on mukana, ja vakavammissa tapauksissa näin on syytä olla. Kun pahoinpitely ja henkinen väkivalta on kriminalisoitu yhteiskunnassa, koulussa pitää puuttua siihen tiukasti.

Kolumni

Kuviokohteliaisuutta Meitä suomalaisia moititaan usein epäkohteliaiksi. Syynä tähän on nähty milloin metsäläinen historiamme milloin jäyhä kielemme. Totta onkin, että kielestämme uupuu joitakin vieraista kielistä tuttuja kohteliaan käytöksen peruselementtejä. Esimerkiksi sellaiset tuikitärkeät pikkusanat kuin englannin please tai saksan bitte.

Näistä kohteliaista sanamuodoista pääsin nauttimaan juuri äskettäin. Jouduin tekemään valituksen englantilaiseen verkkokauppaan.

Tilaamani kipot ja kupot tulivat kyllä hienosti perille. Harmi vain, että ne olivat aivan sirpaleina.

Kirjoitin valituspostin ja sain vastauksen kuin salamana. Avulias asiakaspalvelija aloitti viestinsä: ”please accept my sincere apologies”.

Kieltämättä noin kohteliain sanakääntein esitetty pahoittelu tuntui mukavalta. Joku siellä kaukana saarivaltakunnassa ajattelee minua ja arvostaa minulle aiheutunutta ylimääräistä vaivaa.

Valitettavasti vain varsinainen ongelmani ei selvinnyt. Jouduin kirjoittamaan verkkokauppaan uudestaan ja kas kas. Aivan eri henkilön vastaus alkoi tismalleen jo tutuksi tulleilla sanoilla. Taas piti hyväksyä sama vilpitön anteeksipyyntö.

Suomalainen minussa heräsi. Kaipaanko tällaista ohjekirjasta kopioitua kohteliaisuutta, valmiiksi kaiverrettuja koristekuvioita? Ei pelkkä kauniiden sanojen toistaminen ole aina kohteliasta. Kirjailija Juha Ruusuvuorikin toteaa mainiossa kirjassaan Nokian nuoriso-ohjaaja: ”saksan bitte saattaa kuulostaa hyvin törkeältä, jos sitä ei lausuta puhtaasti sydämestä”.

Korupuhe sikseen! Todellinen kohteliaisuus on toisten huomioon ottamista. Silloin tarvitaan vuorovaikutusta, ystävällisyyttä, hiukkanen pyyteettömyyttä ja katseen nostamista omasta navasta kohti toisia ihmisiä.

Turha siis syyttää suomen kieltä. Kaikkia kohteliaisuuteen kuuluvia asioita voi takuulla ilmaista kielellämme. Tai jättää ilmaisematta.

Lari Kotilainen

Vaaralan kirkko on kodikas, mutta huonossa kunnossa.

Vaaralan kirkossa on sisäilmaongelmia Kirkon purkamista käsitellään uudelleen kirkkovaltuustossa.

Vaaralan kirkosta tehtyjen tutkimusten mukaan rakennuksessa on merkittäviä sisäilmaongelmia. Yhteinen kirkkoneuvosto päätyi keskiviikkona 30.1. pitämässään kokouksessa jälleen esittämään kirkkovaltuustolle kirkon purkamista. Tarja Eklund jätti asiasta eriävän mielipiteen.

Vaaralan kirkko on erityisesti alueen nuorten kohtaamispaikka ja kirkon puolesta nousi syksyllä kansanliike. Kirkkovaltuusto ei hyväksynyt joulukuussa kirkkoneuvoston tekemää purkuesitystä, vaan asia palautettiin valmisteluun. Kirkon kunnosta kaivattiin vielä lisätietoja.

Kirkossa otettiin materiaalinäytteitä rakenteista ja sisäilmasta. Näytteet sisälsivät sädesieniä, bakteereja ja erilaisia homeita. Joidenkin näytteiden pitoisuudet ylittivät suositusarvot selvästi. Ainoastaan kellarin alapohjasta saatiin puhdas materiaalinäyte. Ilmanäytteistä vain kellarin pukuhuoneessa pitoisuudet jäivät alle viitearvojen.

Yhteinen kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että kir-

kon käytöstä luovutaan. Kaupungin asumisterveysyksiköstä on vielä pyydetty lausuntoa, voidaanko kirkkoa käyttää toistaiseksi vai asetetaanko se käyttökieltoon. Lausunto saadaan kirkkovaltuuston kokoukseen 26.2. mennessä.

Hakunilan kirkkoherran Hans Tuomisen mukaan seurakunta odottaa nyt terveysviranomaisen lausuntoa ja päättää sitten toimenpiteistään.

– Vaaralan kirkossa pidetään viikoittain enää nuortenilta ja perhekerho. Jos Vaaralan kirkko menee kiinni, toivon, että mahdollisimman moni perhekerholainen löytää tiensä Hakunilan tai Länsimäen kerhoihin. Nuortenillat voidaan järjestää Hakunilan kirkossa.

Kiinteistöjohtaja on luvannut, että nuoret pääsevät mukaan suunnittelemaan tiloja, sanoo Tuominen.

Tuomista on koskettanut se, että alueen nuoret, äidit ja Vaarala-seura ovat puolustaneet kirkkoa. Seurakunta lähettää tilanteen uusimmista käänteistä käyttäjille tiedotteen ja levittää tietoa myös Vaarala-seuran kautta.

– Jos kirkosta joudutaan luopu-

maan, jatkamme joka tapauksessa aktiivista yhteistyötä Vaaralaseuran kanssa. Olemme myös läsnä alueen tapahtumissa, korostaa Tuominen.

Vaaralan nuoret eivät ole luovuttaneet.

– Ilmanäytteistä saadut tulokset olivat ikävä uutinen, mutta ne todistavat lähinnä sen, että kirkko pitää korjata. Peruskorjaus on mahdollinen vaihtoehto ja niin nuorten mielestä pitäisi tehdä, sanoo Emma Perälä.

Kirkon peruskorjauksen arvioidut kustannukset olivat jo ennen kuntoraporttia vähintään 850 000 euroa. Sisäilmatutkimuksissa todetut vauriot nostavat hintaa ainakin 40 000 eurolla. Kiinteistöjohtaja Sari Turusen mukaan summa on todennäköisesti reilusti alakantissa.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätyi esittämään kirkon purkamista ja sitä, että kirkon tontille haetaan asemakaavamuutos. Muutoksen hyväksymisen jälkeen tontille rakennettaisiin asuinrakennus, johon järjestetään Hakunilan seurakunnalle uudet tilat lasten, perheiden ja nuorten käyttöön.

Pauli Juusela

vantaanlauri.fi uutisia » Voimala-ohjelman toimittajat saivat kirkon viestintäpalkinnon » Kaksi vantaalaiskoulua kilpailee koululaisten Virsivisassa» Rinnekoti-Säätiö tulossa mukaan Päiväkummun kiinteistökehityshankkeeseen» Holman kurssikeskuksen homeinen rakennus puretaan » Tikkurilan uusi kirkko on suurin hanke investointiohjelmassa

suomen kielen tutkija ja opettaja

Kannen kuva Jani Laukkanen

3

Tässä ja nyt

Saara Vuorjoki

Mukulasta kasvanut Hilla Pietilä, 19, lukiolainen ja Mukulamessujen konkarikävijä: ”Olin ensimmäisen kerran Mukulamessussa ollessani äidin vatsassa. Olen ollut pienestä pitäen myös mukana tekemässä Mukulamessuja. Olen esimerkiksi rakentanut taivaan isän postitoimistoa, näytellyt saarnassa ja juontanut. Nyt 20-vuotisjuhlamessussa soitan pianoa nuorista kootussa bändissä.

Muistan lapsuuteni Mukulamessut iloisina tapahtumina. Nyt isompana olen saanut olla niissä katsomassa lasten iloa. Mukulamessu on messu, johon lasten on helppo osallistua.”

Soili Pohjalainen

Pyhän Annan lastenkirkossa taltioitu Mukulamessun 20-vuotisjuhlamessu su 10.2. klo 10 TV1:ssä

4

Väitellään

Ei luterilaisten tarvitse paastota, Jussi-Pekka Rantanen!

Paasto pitäisi nähdä onnellisuusharjoituksena.

Jääkiekkotermein: ilon kautta.

Jussi-Pekka Rantanen aloittaa keskiviikkona ekopaaston.

Ekopaasto on väärä tapa paastota. Oikea paasto on uskonnollinen.

– Ensinnäkin, mitä vikaa on maallisessa paastossa? Toiseksi, eikö ekopaasto voi olla uskonnollinen? Totta kai voi. Raamatunkin mukaan ihmisen on huolehdittava paitsi itsestään ja läheisistään myös ympäröivästä maailmasta, eläimistä, kasveista ja luonnosta.

Ehkä ekopaaston yksi tavoite on muistuttaa meitä juuri siitä.

Paasto on katumusharjoitus.

Muutaman viikon ekopaastolla ei ole ympäristön kannalta mitään merkitystä.

Markku Mattila

– Rehellisesti sanoen olen aina suhtautunut epäillen kaikkiin tempauksiin ja kampanjoihin. Kuka tahansa meistä voi tehdä tai olla tekemättä lähes mitä tahansa muutaman viikon ajan. Ekopaastolla on ympäristön kannalta merkitystä vain, jos se johtaa pysyviin muutoksiin. Kun minua pyydettiin mukaan, aloin miettiä, mitä haluaisin muuttaa omassa elämässäni pysyvästi. Yksi tuli heti mieleen: jätteiden lajittelu. Nyt roskiksesta löytyy paikka paitsi bio- ja sekajätteelle myös energiajakeelle.

– Tavallaan kyllä. Ekopaasto on pakottanut minut pohtimaan, miten otan ympäristöasiat huomioon arjessani. Sana ”katumusharjoitus” kalskahtaa kuitenkin syyllistävältä, ja syyllistäminen saa harvoin aikaan mitään hyvää.

Paasto pitäisikin nähdä onnellisuusharjoituksena. Jääkiekkotermein: ilon kautta.

Ei luterilaisten tarvitse paastota, se on tuontitavaraa.

– Tänään ostin appelsiineja, koska ne ovat kuulemma tähän aikaan hyviä ja niistä saa C-vitamiinia. Tarjolla oli espanjalaisia ja egyptiläisiä. Ei suomalaisia. Ostin espanjalaisia, koska ne olivat vähemmän kurttuisia. Jeesus oli-

si jättänyt selitykset sikseen, joten niin jätän minäkin. Sanotaan vain, että tietenkään luterilaisten ei tarvitse paastota. Eikä syödä appelsiineja.

Paasto on tipattoman tammikuun tapainen muotiilmiö, jolla voi pitkästyttää Facebook-kaverit.

– En ole Facebookissa, mutta voin kuvitella, että tässä väitteessä on vinha perä. Tipattomuus ja ekoilu kertovat meidän ajastamme jotain hyvin mielenkiintoista. Miksi olemme keksineet tällaisia viina- tai roskapaastoja? Koska emme osaa elää oikein ja kohtuullisesti 12 kuukautta vuodessa, 24/7.

Paasto on hyvä keino laihduttaa, ja rahaakin säästyy.

– Tavallinen paasto ei käsittääkseni ole laihdutuskeino. Ekopaastossa yksi lupauksistani on, että vaihdan osan aterioistani kasvisruokaan. Ja ruuan hinnasta haluaisin lähettää terveisiä päättäjille: miksi ihmeessä on halvempaa syödä epäterveellisesti kuin terveellisesti? Voisiko arvonlisäverolla olla terveysvaikutuksia?

Kaisa Halonen

Lisätietoja www.ekopaasto.fi.

LAPPIIN PÄÄSIÄISEKSI 27.3.–2.4.

Suomen Raamattuopiston järjestämä matka hiihtäjille Enontekiölle, Pallas-Ounastunturin upeille, lumisille laduille. Majoitus hotelli Vuontispirtin 2-hengen huoneissa. Bussit lähtevät Kauniaisista ke 27.3. klo 19.00 Paluu ti 2.4. klo 8.00 mennessä. Hinta 580 €.

Latuoppaina Kari Jutila, Jokke Sell ja Risto Heikkilä.

Varaukset p. 09 5123 9134.

Tulossa myös Ruskamatka samalle seudulle 7.–14.9.

Lisätiedot: www.sro.fi/matkat

Leikin asia.

Rajaton Rakkaus Evankelinen lähetyspyhä su 10.2. Tikkurilan kirkolla.

Klo 10 messu, Heikki Leppä, Tuula Lapveteläinen ja klo 11.15 kirkkokahvit ja Ely:n lähetysjuhla kahviossa, Annikki ja Paavo Erelä, Jussi Matikainen ja Sipe Jalokinos.

Tervetuloa!

Tilaa: www.kotimaa-yhtiot.fi/ tilaukset

5

Muutosvoima Saara Vuorjoki

– Frisbeegolf opettaa hallitsemaan mieltä.

Heittoihin on keskityttävä täysillä ja unohdettava muu, Otto Ikonen sanoo.

Hoivalla ja kuntoutuksella tukea toimintakykyysi!

Tarjoamme monipuolisia kotihoiva-, kuntoutus- ja asumispalveluita pääkaupunkiseudulla. Tilaa ammattitaitoinen hoitaja tai fysioterapeutti omaan kotiisi arkielämän ja itsenäisen selviytymisen tueksi. Kotipalveluiden perushinta on 35 €/h ja fysioterapian 70 €/h. Tilaa maksuton kartoituskäynti jo tänään!

Soita ja kysy lisää: Debora Kotihoito 010 320 8844 www.debora.fi

Debora Oy Kaupintie 10 00440 Helsinki

YKSILÖ-, PARI- ja PERHETERAPIAA - myös keskusteluhoito, hengelliset asiat ja adoptiotuki Tiedustelut: pari- ja perheterapeutti Tuula Krouvi puh. 044 5107451 / sp: tuula.krouvi@pp.inet.fi Vastaanotto lauantaisin Tikkurilan Terapiassa.

TIKKURILAN TERAPIA

Horsmakuja 8A, 3krs, 01300 Vantaa www.tikkurilanterapia.fi

Lehtipisteissä 7.2.

Kiekon viemä Frisbeegolf on opettanut Otto Ikosta huomaamaan onnistumisia.

Otto Ikosella oli pari omaa kiekkoa, kun hän syksyllä 2010 lähti ystävänsä kanssa frisbeegolfradalle. Hän oli kokeillut lajia kerran vaimonsa kanssa, mutta he olivat luovuttaneet kesken kierroksen.

Ystävältään Ikonen sai neuvoja ja kiekkoja lainaksi. Parin onnistumisen jälkeen hän oli jäänyt lajiin koukkuun.

Ikonen marssi kauppaan ja osti läjäpäin kiekkoja ”tietämättä mitä niillä saa aikaan”. Hän meni Siltamäen aluepuiston radalle ja heitti uuden kiekon lampeen. Seuraavana päivänä hän palasi paikalle, kahlasi lampeen, löysi sieltä omansa ja parikymmentä muuta kiekkoa. Hän alkoi soitella kiekkoihin kirjoitettuihin puhelinnumeroihin. Ihmiset ilahtuivat, kun kuulivat, mitä Ikonen oli tehnyt ja löytänyt.

Alkuvaiheessa onnistuminen oli Ikoselle sitä, että hän sai kiekon lentämään suoraan yli 30 metriä tai onnistui puttaamaan kiekon koriin yli 5 metrin päästä.

– Sen jälkeen kun perustekniikka on hallussa, pienet nyanssit ratkaisevat. Se on lajissa hienointa.

Kun on tehnyt jotain hieman erilailla ja onnistunut ja vielä tajunnut, miksi on onnistunut, tunne on mahtava, Ikonen, 29, kuvailee.

Elintarvikeliikkeen myymäläpäällikkönä työskentelevä Ikonen luonnehtii itseään sosiaaliseksi tyypiksi. Frisbeegolfin parissa kynnys jutella tuntemattomille on madaltunut entisestään.

Harrastus on myös vienyt miestä paikkoihin, joissa ei muuten olisi tullut käytyä, kuten Ruotsiin Järvaan ”Euroopan ehkä hienoimmalle frisbeegolfradalle” ja Itävaltaan vuorenrinteellä sijaitsevalle radalle.

Jos joku olisi kolme vuotta sitten sanonut Ikoselle, että jonain päivänä tämä starttaa autonsa aamulla ennen seitsemää ehtiäkseen ajoissa frisbeegolfkisoihin Vampulaan, Ikonen ei olisi uskonut. Mutta niin vain viime kesänä kävi.

Yksi tai kaksi onnistumista kierroksella riittää tuomaan Ikoselle tunteen, että tekemistä kannattaa jatkaa. Se on frisbeegolfista saatu oppi, jota hän soveltaa myös muuhun elämään.

– Kokonaiskuva jostain asias-

ta voi näyttää synkältä, mutta kun jaksaa hakea tilanteesta hyviä asioita ja onnistumisia, kokonaiskuvakin alkaa näyttää kirkkaammalta.

– Aina hyviä asioita ei pysty näkemään itse. Silloin joku muu voi huomata ne ja sanoa ääneen.

Frisbeegolfin ansiosta Ikonen on ollut aiempaa enemmän yhteydessä vanhoihin kavereihin, jotka myös viihtyvät lajin parissa.

– On asioita, joista juttelee mieluummin kaverin kanssa kaksin kuin porukassa. Sellaisista asioista voi jutella, kun kierretään rataa kahdestaan.

Ikosen ensi kauden tavoite on tuplata heittojen ja kilpailujen määrä viime kauteen verrattuna. Tänä talvena hän on käynyt treenaamassa pari kertaa Talin radalla. Lisäksi kotona verkkokellarissa on kokoontaitettava frisbeegolfkori.

– Kun on ollut asiaa kellariin, olen pystyttänyt korin käytävälle ja treenannut heittoja, Ikonen paljastaa.

Soili Pohjalainen

Otto Ikonen ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoima-sarjaan Korson eläkkeellä olevaa kirkkoherraa Kari Pekka Kinnusta.

www.askellehti.fi Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun! Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

6

Hitaasti valuvat tunnit

Teksti Saila Keskiaho Kuva Hans Eiskonen

Yksinäisyys on usein vieraana Hiljan luona.

A

frikkalainen musiikki kaikuu alaovella odottavasta muuttoautosta. Muutamaa kerrosta ylempänä on Hiljan kotiovi.

– Kaikki sanovat tätä aluetta slummiksi, mutta minä viihdyn täällä. Olen tavannut mukavia maahanmuuttajia tässä talossa.

Heidän lapsensa ovat paremmin kasvatettuja kuin muut.

Seitsemänkymppinen Hilja kertoo pitkään lempitoimittajistaan radiossa ja televisiossa. He ovat ainoita ihmisiä, joita hän kohtaa päivittäin.

– Menen iltapäivällä pitkille unille ja valvon siksi aika myöhään.

Yksinäisessä iltayössä tutut radioäänet pitävät seuraa. Erityisesti Radio Suomen toimittajat saavat Hiljalta kiitosta.

Hänen viikoittain kohtaamiensa ihmisten joukko on suppea: taksikuski, satunnaiset naapurit, seurakunnan tukihenkilö, päivätoiminnan ihmiset ja kotisairaanhoidon henkilökunta. Diakoniatyöntekijä vierailee joskus.

Lasten kanssa lähinnä soitellaan.

– Suurin osa arjen tukijoistani ja ystävistäni on kanssani viran puolesta.

Pitkinä yksinhuoltajavuosinaan Hilja tottui pärjäämään omillaan.

– Minusta oli itsestään selvää, ettei kukaan muu tee yhtään mitään. Nyt olen hölmistynyt siitä, että tarvitsen paljon apua. Siihen on ollut vaikea tottua.

”En löytänyt mistään mitään” Muutama vuosi sitten Hilja romahti. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettu päivätoiminta lähistöllä loppui. Siellä Hilja oli käynyt oltuaan hetken aikaa psykiatrisessa sairaalahoidossa.

– Olen helposti masentuva ihminen, hän sanoo.

”Kaupassa istun usein ikävissäni penkille ja toivon, että joku tulee juttelemaan.”

Päivätoiminta oli tärkeä osa Hiljan kuntoutumista. Kunnes ei ollut enää paikkaa, minne mennä.

– Tuijotin lähinnä telkkaria. En tavannut juuri ketään. Olin masentunut ja avuttomassa tilassa.

En löytänyt mistään mitään, hän kuvailee silloisia tuntemuksiaan.

Masennuksessa vellomista kesti, kunnes lähistölle avattiin uusi päivätoimintapaikka. Siellä Hilja käy kolme kertaa viikossa.

Samoihin aikoihin kotiseurakunnan diakoni oli saanut vinkin Hiljasta. Hän ilmestyi Hiljan yksiöön ja järjesti tukihenkilöksi seurakunnan vapaaehtoistyöntekijän. Tukihenkilö käy noin kerran viikossa.

– Olemme käyneet laulamassa kauneimpia joululauluja ja katsomassa elokuvia. Viimeksi istuimme kaksi tuntia ja totesimme, että Suomen poliisilaitos ja puolustusvoimat ovat kriisissä. Olem-

me huomanneet, että mietimme usein ihan samoja asioita.

Paimenpoika ja paperikengät Päivätoiminnassa parasta on, että samanikäisten naisten kanssa voi jakaa yhteisiä muistoja. He tietävät, millaista oli kulkea paperikengissä sotienjälkeisen materiaalipulan aikaan.

– Minulle on tärkeää saada vastakaikua toisilta ihmisiltä. Vähän aikaa sitten meillä oli yhteislaulutilaisuus. Laulettiin Paimenpoika-laulua, sitä jossa ”jäi toiset aamulla nukkumaan, kun otin konttini naulastaan ja kiiruhdin karjateille”. Kerroin, että itkin lapsena, kun äiti lauloi tätä laulua.

Pari muutakin ihmistä sanoi ihan samaa.

Myös kirjasto tuo sisältöä päivän hitaisiin tunteihin. Sieltä Hilja lainaa kiinnostavien ihmisten

7 Kuinka vantaalainen?

elämäkertoja. Viimeksi hän perehtyi Ingmar Bergmaniin vaikututtuaan elokuvasta Fanny ja Alexander.

– Bergmanin elokuvat ovat upeita, sillä niissä ei ole ollenkaan katkeruutta. On vain lämpöä. Kummasti ihminen voi päästä elämän läpi ilman katkeruutta.

Tällä hetkellä Hiljan elämän synkin varjo ei ole yksinäisyys, vaan lapsen mielenterveysongelmat.

– Hän saattaa soittaa monta kertaa päivässä ja kysyä, onko hän huono ihminen. Tuen lastani myös taloudellisesti. En tiedä, miten hän pärjää, kun kuolen.

Kaikkein kiitollisin Hilja on lapsenlapsistaan. Heidän kuvansa ovat vallanneet Hiljan olohuoneen seinien paraatipaikat.

– Elämä jatkuu.

Joskus se myös yllättää.

– Viime viikolla yksi lapsistani soitti ja sanoi, että rakastaa minua, että parempaa äitiä ei voisi olla.

Turpiin ei tulekaan Hiljan perheessä ei puhuttu asioista. Sama puhumattomuuden kulttuuri kukoisti entisen puolison kanssa.

Hiljan vanhemmat sairastivat sota-aikana tuberkuloosin peräkanaa. Sen ajan lapset viettivät lastenkodissa.

– Kun yritin myöhemmin kysellä niistä ajoista äidiltäni, hän hyssytteli minut hiljaiseksi.

Hiljan äiti eli pitkän elämän ja kuoli vasta muutama vuosi sitten.

Hän vietti pitkiä aikoja psykiatrisessa hoidossa.

– Aikaisemmin olin äidille vihainen, koska hän oli sairas. Nyt ajattelen, että hänellä oli kova elämä. Olisi ollut ihana puhua äidille kuin nainen naiselle. Emme koskaan ehtineet puhua niin.

Elämä on koulinut Hiljaa avoimemmaksi.

– Ei ihmisiä tarvitse pelätä.

Kaupassa istun usein ikävissäni penkille ja toivon, että joku tulee juttelemaan.

Kerran viereen istahti mustiin pukeutunut, vakavalta vaikuttava nainen. Hänen ja Hiljan välille virisi keskustelu. Nainen kysyi, oliko Hilja ollut koskaan masen-

Eija Kemell, 57, tykkää käydä ryhmäliikuntatunneilla Saara Vuorjoki

”Suurin osa arjen tukijoistani ja ystävistäni on kanssani viran puolesta.”

tunut. Hilja kertoi naiselle, mitä kaikkea on elämässään kokenut.

– Aikaisemmin kuvittelin, että saa turpiinsa, jos avautuu. Nyt olen oppinut, ettei se mene niin.

Minusta on tukea myös lapsilleni.

Yhtäkkiä eloon Depressiokoulussa Hilja on opetellut pois vääristä uskomuksista. ”Tästä en kyllä selviä” ei enää kuulu hänen sanavarastoonsa.

– Olen unohtanut hirveästi asioita. On monia tilanteita, joista olen kaikesta huolimatta selvinnyt.

Nyt Hilja koettaa huolehtia itsestään, popsii vitamiineja ja valitsee lautaselleen terveellistä ruokaa elääkseen vähän pidempään.

– Minusta on tullut ahne elämälle. Ennen olin passiivinen ja depressiivinen, mutta nyt haluan koko ajan tietää lisää.

– En tiedä, missä olen ollut viimeiset parikymmentä vuotta.

Ihan kuin olisin yhtäkkiä herännyt eloon. ■

95 % lahtelainen

5 % vantaalais-helsinkiläinen 95 % lahtelainen Synnyin Reisjärvellä. Muutimme Lahteen 6-vuotissyntymäpäivänäni. Ensimmäiset pari viikkoa asuimme matkustajakodissa. Isä pääsi huonekalutehtaaseen töihin.

Minä ja pikkusiskoni saimme myöhemmin vielä veljen.

Menin keskikoulun jälkeen töihin Lahden seurakuntayhtymän silloiseen tiedotustoimistoon. Työskentelin pitkään EteläSuomen Sanomissa, kunnes palasin seurakuntayhtymään. Minulla on kaksi aikuista tytärtä. Lahdessa käydessäni majoitun

yleensä hyvän ystäväpariskunnan luona, joiden kotona on minulle ”oma huone”.

5 % vantaalais-helsinkiläinen Muutin Vantaalle, kun halusin siirtyä tekemään graafikon töitäni etätyön sijaan työyhteisössä. Asuin 11 kuukautta siskoni luona Koivukylässä. Marraskuun lopussa muutin kerrostalokaksioon Tikkurilaan. Työpaikkani on Helsingissä, samoin koulu, jossa suoritan toimittajanopintoja.

Muuttolaatikot olen laittanut talteen. Saattaa olla, että palaan eläkepäivillä Lahteen.

Soili Pohjalainen

Hilja ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Kysyn vaan Yhteisvastuulla yksinäisyyttä vastaan Tämän vuoden Yhteisvastuukeräys tukee yksinäisiä vanhuksia Suomessa ja Kambodžassa. Keräyksen avulla etsitään kaikkein yksinäisimpiä ja syrjäytyneimpiä vanhuksia ja koulutetaan heille tukihenkilöitä. Vanhuksien löytämiseksi perustetaan niin sanottuja lähiverkostoja, joissa esimerkiksi taksikuskit, apteekin työntekijät tai kaupan myyjät voivat vinkata seurakunnille yksinäisistä vanhuksista.

Osallistu Yhteisvastuukeräykseen: • Lahjoita tilille. Katso tilinumerot www. vantaanseurakunnat.fi/fi/yhteisvastuu.

• Soita tukipuhelimeen: 0600 1 7010 (10,26 €/puh+pvm) tai 0600 1 7020 (20,28 €/puh+pvm).

• Lähetä tekstiviesti APU5 (5 e) tai APU10 (10 e) numeroon 16155.

• Lahjoita lipas- tai listakeräykseen tai lähde kerääjäksi.

• Osallistu Yhteisvastuutapahtumaan tai järjestä itse sellainen.

Miksi turvakotiin on tunkua?

Viime vuonna Vantaan turvakodin perhehuoneet olivat lähes jatkuvasti täynnä. Kuntoutusvuorokausien määrä kasvoi 12 prosentilla. Onko väkivaltaa aiempaa enemmän, Vantaan turvakodin toimin­nanjohtaja Kristiina Väänänen?

– Väkivalta ei välttämättä ole lisääntynyt, mutta avun tarvetta on paljon. Tiedotamme aiempaa aktiivisemmin yhteistyökumppaneillemme, jos talossa on tilaa.

Uutisointi perhesurmista on myös saattanut lisätä ihmisten reagointiherkkyyttä.

Turvakodin toimintaa ei pystytä kuulemma enää laajentamaan.

Riittääkö apu kaikille?

– Olemme pystyneet tarjoamaan apua kaikille vantaalaisille. Ulkopaikkakuntalaisia otamme, jos on tilaa. Jos kaikki huoneet ovat varattuja, ohjaamme asiakkaan eteenpäin. Kaikkia autetaan.

Miten ja missä tilanteessa turvakotiin pääsee?

– Usein viranomaiset lähettävät asiak-

kaita, mutta turvakotiin voi soittaa itsekin.

Yhteyttä kannattaa ottaa, jos on pelkoa väkivallasta. Mustelmia ei tarvitse vielä olla. Väkivallalla on taipumus muuttua vakavammaksi, jos siihen ei puututa.

Espoon turvakoti suljettiin vuodenvaihteessa. Mikä selittää eroa kaupunkien välillä? Onko Espoosta tullut nyt enemmän yhteydenottoja?

– Lähisuhdeväkivalta ei katso kuntarajoja. Espoo on kertonut käyttävänsä lähikuntien turvakoteja, ja siellä on korvattu palveluja avopalveluilla. Espoolaisten määrä ei ole alkuvuodesta korostunut Vantaalla. Espoosta tulee paikkakyselyjä kuten muualtakin.

Kuinka monia Vantaan turvakoti auttoi viime vuonna?

– Turvakodissa asui viime vuonna noin 90 perhettä. Se on normaali määrä. Paristasadasta asiakkaasta lapsia oli puolet. Keskimäärin turvakodissa vietettiin 20 vuorokautta.

Noora Melaanvuo

8

Älämölö vai vallankum Blogit ravistelevat kirkkoa ja lukijoitaan.

Teksti Saila Keskiaho Kuva Jani Laukkanen

E

rään helsinkiläistaloyhtiön asukkaat ovat kummissaan, tai niin Satu Eronen ainakin kuvittelee.

– He varmaan ihmettelevät, kun roskis on täynnä ir-

tileikattuja kirjaimia.

Kirjaimet ovat peräisin Erosen työpöydältä. Niiden muotoilusta hän aloittaa, kun on aika tarttua Pahan päivän varalle -kuvablogiin.

Blogi kuvittaa vuoden jokaisena päivänä yhden raamatunjakeen. Taidokkaat kirjaimet yhdistyvät yllättäviin kuvakollaaseihin.

– Olen varmaan yllytyshullu. Eräs ystäväni fiilisteli outoja raamatunkohtia ja mietti, josko minä tekisin niistä blogin.

Eronen tarttui ideaan ja sai projektille kannustusapurahan Kristilliseltä taidesäätiöltä.

Nyt hänellä on kuvablogin lisäksi perinteisempi blogi Seurakuntalainen.fi-sivustolla. Siihen hän kirjoittaa tiiviitä tekstejä. Viime adventtina avautui Pahan päivän varalle –blogista myös ruotsinkielinen versio Fullkorn.

Seurakuntalainen.fi-sivuston blogia Eronen tekee omalla nimellään, Pahan päivän varalle -kuvablogia taas nimellä Satu Helsinki.

Sananvapaus kortilla Tarkoitus ei ollut kirjoittaa kristillisistä aiheista ja vielä vähemmän vanhoillislestadiolaisuudesta. Johannes Alarannan Gostaja-blogin piti olla uskontovapaa vyöhyke.

Kunnes kesän 2009 suviseurat lähestyivät ja oma herätysliikkeen toiminta alkoi ärsyttää. Ihmisiä syrjäytettiin suviseuratehtävistä Alarannan mielestä väärin perustein.

– Ajattelin, että jos tämä on tällaista, eroan kaikista tehtävistäni.

Suviseuroja seurasivat muut aiheet.

– Yksi keskeisistä asioista liittyi vanhoillislestadiolaisen liikkeen oppiin ehdottomasta rippisalaisuudesta ja vaitiolovelvol-

yhteisöissä ja blogeissa virinnyt keskustelu on antanut äänen kymmenille tuhansille vaiennetuille. Se on ollut kuin arabikevät Pohjolassa.

– Vanhoillislestadiolaisen liikkeen sisällä muhii muutos. Nuoria ei voida enää orjuuttaa samalla tavalla kuin aikaisempia sukupolvia.

Rakentavammille urille Hengellinen väkivalta on toisen ihmisen uskon kyseenalaistamista ja kadotustuomion julistamista, Emilia Karhu tiivistää.

Verkon hengellinen väkivalta tuli Karhulle tutuksi Kotimaa24:n blogi- ja uutis-

”Enää ei voi keskusjohtoisesti hallita sitä, mistä puhutaan.” lisuudesta, joka koskee myös maallikoita.

Liike opettaa, että jos maallikko kuulee ripissä rikoksesta, hän ei saa kertoa siitä poliisille. Siinä liike rikkoo Suomen lakia.

Alaranta sai yhteydenottoja saarnamiehiltä ja rivivanhoillislestadiolaisilta, jotka eivät uskaltaneet tulla julkisuuteen omalla nimellään.

– Toimin eräänlaisena ukkosenjohdattimena. Vanhoillislestadiolaisten johdon mielestä liikkeessä on sananvapaus. Ei se ihan siltä näytä.

Rujous on rehellistä

Muutos muhii

Oudot raamatunkohdat löytyvät usein Vanhasta testamentista.

– Uudesta testamentista ei oikein löydy mitään uutta. Vanha testamentti on runollisempi ja arvoituksellisempi.

Lukijat kaipaavat lohduttavia ja kivoja tekstejä, mutta juuri niitä Eronen yrittää vältellä.

– Ei elämä ole sellaista, että pitää näyttää vain valoisa puoli. Se näkyy Raamatussakin.

Minusta rujous on hengellisesti rehellistä.

Eronen on blogiurallaan ehtinyt oppia, että kuvan lukeminen on vaativa laji.

– Kuva on hyökkäävämpi kuin teksti. Se tulee nopeasti lukijaa kohti.

– Joissakin kommenteissa minua on pidetty tyhmänä ja toivotettu hoitoon.

Silloin keskusteltiin nimimerkkien takaa.

Nyt blogissa voi keskustella vain omalla nimellään. Sekin auttaa, että Erosella on selkeä nimi ja kuva blogin yhteydessä.

– Olen nuori nainen. Se pistää jarruja kommentointiin.

Paikallisessa rauhanyhdistyksessä huolestuttiin. Ensin johto otti yhteyttä Alarantaan. Sitten kokoustettiin ja kokoustettiin.

Lopulta vuonna 2011 pidettiin palaveri, jossa johtokunta erotti Alarannan puhujantehtävästä. Hän ei saa enää puhua vanhoillislestadiolaisissa seuroissa.

– Puhujantehtävästä erottaminen on epäluottamuslause. Se osoittaa, että erotettu on vääräoppinen. Erottaminen oli oire sulkeutuneisuudesta. Vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä ei ole mielipiteenvapautta, Alaranta väittää.

Gostaja-blogia ei enää löydy verkosta. Alaranta poisti sen, koska keskustelut lähtivät hurjaan suuntaan: nimimerkin takaa esitettiin perättömiä syytöksiä. Alaranta jatkaa bloggaamista uutispalvelu Kotimaa24:ssa.

Blogin voi deletoida, mutta omaa taustaansa ei.

– Olen vanhoillislestadiolainen hautaan saakka.

Alarannan mielestä suljetuissa verkko-

keskustelujen moderointiprojektissa, joka toteutettiin viime syksynä. Sivustolla käytyä keskustelua haluttiin ohjata aiempaa rakentavammille urille.

– Moderaattoreilla on vastuu. Sivuston ylläpitäjä ei voi vain jättäytyä ajattelemaan, että nettikeskustelu on aina tällaista eikä sille voi mitään.

Journalistin koulutuksen saanut Karhu hahmotteli blogikeskustelujen pohjalta kolme käsitystä hengellisestä väkivallasta.

– Ensimmäistä edustimme minä ja muu toimitus. Sen mukaan kaikki hengellinen painostus on väärin eikä sitä pidä hyväksyä.

Toinen näkemys oli, että hengellinen väkivalta ja painostus ovat kristityn velvollisuus.

– Kaikissa tilanteissa pitää julistaa lakia, sillä muuten jätetään ihmiset kadotuksen armoille. Taustalla on huoli pelastuksesta.

Kolmannen näkemyksen mukaan hengellisen väkivallan torjuminen on itsessään hengellistä väkivaltaa ja sananvapauden rajoittamista.

Henkilökohtaisuuksiin meneminen keskustelussa voi muuttua julkiseksi herjaukseksi, Karhu muistuttaa. Viime kädessä Suomen lainsäädäntö kertoo, missä raja menee.

– Missään julkisessa tilassa ei voi huutaa, että kaikki naispapit pitäisi ampua. Samat pelisäännöt toimivat myös verkossa.

Pois pönötyksestä Karhun mukaan seurakuntien ja herätysliikkeiden sisäisestä hengellisestä väkival-

lasta puhutaan, mutta verkkoväkivaltaa ei osata tunnistaa.

– Verkossa on paljon ihmisiä, joilla ei ole muuta seurakuntayhteyttä kuin tietty blogisivusto tai keskustelufoorumi. Siksi sillä, miten ihmisiä kohdellaan netissä, on valtava merkitys.

Kotimaa24:n ylläpitoprojekti raikasti keskusteluilmapiiriä.

– Yletön älämölö oli aiemmin ongelma, mutta nyt siitä on päästy. Ihmiset miettivät enemmän, mitä sanovat.

Karhun mielestä verkko on laajentanut sanan- ja uskonnonvapautta.

– Mikään pulju ei voi enää hallita keskusjohtoisesti sitä, mistä puhutaan. Se haastaa kirkon hyvällä tavalla pois pönötyksestä ja jähmeistä rakenteista.

Netti häivyttää rajaa kirkon työntekijöiden ja muiden seurakuntalaisten välillä.

– Roolit ja asemat merkitsevät entistä vähemmän. Arvostus pitää ansaita muulla kuin statuksella.

Karhu uskoo, että keskustelukulttuuri kehittyy koko ajan. Jokainen meistä voi vaikuttaa sen suuntaan.

– Nettikeskusteluja on ollut parikymmentä vuotta. Se on ihmiskunnan historiassa todella lyhyt aika.

Turvaa vailla ”Minun lisäkseni muutamat muutkin saavat ehkä loppuelämänsä miedon sarkastisesti kysellä, että mitähän minusta tulee isona”, Satu Eronen kirjoitti blogissaan viime lokakuussa. Sarkasmi ja ironia tuntuvat sävyttävän monia Erosen kirjoituksia.

– Elämä on itsessään ironista. Tiivistän siitä erilaisia havaintoja. Asiat ovat vinossa jo ennen kuin tartun niihin.

Eronen katselee blogissaan vinosti muun muassa kristillisiä sisäpiirejä. Hän ei kuulu niistä yhteenkään, vaikka onkin piipahtanut monissa.

– En ole kenenkään tunnetun kristillisen vaikuttajan tytär enkä ole käynyt joka vuosi samoilla kesäjuhlilla. Minulla ei siis myöskään ole taustan antamaa turvaa.

Kommenteissa kiitellään Erosen rohkeutta ja terävyyttä. Itse hän pitää bloggaamista pelottavana.

9

mous?

– Minun täytyy olla täysin auki, mutta ei ole mitään varmuutta siitä, ymmärtävätkö ihmiset minua oikein.

Eikö se ole turvatonta?

– Ei elämä ole turvallista. Bloggaaminen on myös addiktoivaa. Menen ihan humalaan kirjoittamisesta.

Erosella on julkinen ja yksityinen puoli.

Julkinen ei pelkää: se tekee blogeja ja etsii yhteyttä ihmisiin. Samaan aikaan Erosen yksityinen puoli järkyttyy, kun hän saa sähköpostikommentteja teksteistään ja kuvistaan.

– Enhän minä ole se ihminen, jonka nimi ja kuva blogissa on. ■

Satu Eronen kuvittaa blogissaan joka päivä yhden raamatunjakeen.

10

Taivaspaikka

Pyhäpäivä

10.2.

Laskiaissunnuntaina kirkoissa saarnataan Jumalan uhrautuvasta rakkaudesta.

”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä.

Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.”

(1. kirje korinttilaisille 13:4–6)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Kenen puoleen kääntyä?

Olisipa joku, joka kuulisi sydämen kaipauksen.

Rukous on vuoropuhelua. Et asetu siinä vain aloillesi. Et etsi vain sitä, mitä syvimmiltäsi olet.

Puet sanoiksi sydämesi kaipauksen tai vaikenet siinä toivossa, että on olemassa joku, joka kuuntelee sinua ja vastaa sinulle. ”Minä huudan sinua avuksi, Jumala, ja sinä vastaat minulle”, sanoo psalmin kirjoittaja. Vanhan testamentin rukoukset ovat usein tämän huokauksen ja huudon toisintoa eri sävyissä. Ihmiset pyytävät, että Jumala näkisi, kuulisi, ojentaisi kätensä, katsoisi alas.

Kun niin tapahtuu, he kiittävät.

Aina et ehkä tiedä tai osaa nimetä, ketä rukoilet. Rukoukseen sisältyy kuitenkin toivo siitä, että olisi joku, joka kuuntelisi, jota vastapäätä saisi olla ja jolla olisi edes yksi todelta tuntuva sana omaan elämäntilanteeseen.

Sitä rukous juuri on: toivoa ja luottamusta siihen, että voi keskustella elävän Jumalan kanssa.

Rukous muistuttaa, että sinä olet syntynyt elämään hänen yhteydessään, tehty hänen kuvakseen

ja luotu olemaan hänen keskustelukumppaninsa.

On olemassa ikuinen Sinä, jonka edessä saat ihmetellä elämääsi. On olemassa joku, joka muistaa sinut ja muistuttaa sinua siitä, kuka varsinaisesti olet. On olemassa Jumala, joka rakastaa, ei jätä yksin eikä heitä olemassaolon tyhjyyteen kauhun keskelle. On olemassa joku, jolle voit antaa suunvuoron ja jota saat kuunnella.

Sinä vetoat Jumalaan koko sydämestäsi, että hän kuulisi sinua.

Silti rukous ei vedä Jumalaa lähemmäksi sinua. Sillä hän on jo siellä, minne haluat hänen tulevan. Raamattu vakuuttaa, että niin kuin äiti ei voi unohtaa lastaan, ei Jumalakaan voi unohtaa omiaan. Hän on tatuoinut meidät käsiensä ihoon. Jumalan sydän heltyy meille, niin kuin äidin sydän heltyy pienelle lapselle, joka ojentaa käsiään tai ryömii kohti.

Siinä on sinulle lääke murheeseen ja masennukseen. Sydämesi täyttyy siitä hellyydestä ja laupeudesta, jolla Jumala sinua kat-

soo. Se kantaa rukoustasi ja saa sinut liikkeelle.

Sinä olet rukousta alusta asti.

Kannat sisälläsi syntymähuutoa.

Rukous ei ole niinkään tekemistä tai tietämistä, vaan sen muistamista, ketä rukoilla ja kenen puoleen kääntyä.

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Tipaton usko Juuri kun tipattomasta tammikuusta on selvitty, alkaa perinteinen kirkollinen paasto.

Lähes kaikissa kulttuureissa paastotaan. Useimmiten pidättäytyminen liittyy ruokaan. Hassua tässä paastoa­ misessa on kuitenkin se, että usein se mistä paastotaan, valtaa koko olemuksemme ja mielemme. Esimerkiksi islamilaisissa maissa ramadan-paaston aikaan ruoan kulutus ei suinkaan vähene vaan kaksinkertaistuu.

Kristillisessä uskossa paastoaminen on liitetty hengelliseen katumukseen. Tarkoituksena on, että ihminen kohtuullisempaa elämää viettävänä keskittyisi enemmän rukoukseen ja oman elämänsä virheiden tunnistamiseen.

Toimiiko paasto kuitenkaan hengellisessä mielessä?

Sen kerran, kun olen paastonnut, on aivotoimintani kes-

kittynyt pääasiassa vatsalaukun kurnimisen kuulosteluun. Rukoukseenkin on nälkäisenä hankala keskittyä.

Jos paaston tarkoituksena on rikkaampi hengellinen elämä, pitäisikö ruoasta paastoamisen sijaan keskittyä riisumaan omasta uskonnon harjoituksestaan sellaiset tavat ja tottumukset, jotka aiheuttavat sielulle ähkyn?

Olisiko aika ryhtyä eräänlaiselle ”tipattomalle” uskonnollisuuspaastolle?

Hengellisen opettajan Anthony de Mellon yksi lempiajatuksista oli, että ollakseen hengellinen ihminen ei tarvitse mitään lisää. Hengellisyys on pikemminkin pois oppimista sellaisesta ulkokultaisesta uskonnon harjoittamisesta, joka estää Jumalan todellisen kohtaamisen.

Tosin se onnistuu vasta, kun vatsa on riittävän täynnä.

Mikko Salmi

”On olemassa ikuinen Sinä, jonka edessä saat ihmetellä elämääsi.”

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook (Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko) Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan, p. 050 573 6313.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho ke 13.2. klo 9–11. Pieni ehtoollishetki klo 9.30.

■■ Kuunloiste-lapsikuoro harjoittelee ke 13.2. klo 15–16. Äijien saunailta ke klo 18–21.

Perhekahvila to klo 9–11.15.

Vaaralan kirkko Kirkkokuja 2 Nuortenilta Lepaani ti klo 18.

■■ Perhekerho ke klo 9–11.

■■ Jippii-laulukerho noin 3–8-vuotiaille ke klo 18–18.30. Merja Vuori, p. 044 523 1355.

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. p. 09 830 6450, hameenkylan. seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe 9–13, ke klo 9–12 p.

09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys p. 09 830 6472.

■■ Pyhäkoulu su 10.2. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 11.2. klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa.

Kahvikammari ke 13.2. klo 13.30 Pähkinärinteen senioritalossa, Kastanjakuja 1 A. ■■ Perheretki Holman leirikeskukseen Nurmijärvelle la 2.3. Lähtö Hämeenkylän kirkolta klo 9.30 ja paluulähtö viim. 15.30. Hinta 20 e/aikuiset ja 10 e/yli 1-vuotiaat lapset. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä: Eila Paulún, eila.paulun@evl.fi, p. 050 544 6747.

Kastettu Senja Johanna Haajanen.

Hautaan siunattu Unto Aulis Koivula 79 v.

Korson seurakunta

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459 ■■ Kahdet askeleet: Joel Hallikaisen konsertti to 7.2. klo 19. Ohjelman hinta 15 e.

■■ Perhekirkko ja laskiaistapahtuma su 10.2. klo 10. Marja Mäkilä ja Hannu-Pekka Heikkilä. Laskiaistapahtuma Yhteisvastuulle. Hernekeittolounas 5 e, lelukirppis, pajoja, nukketeatteriesitys yms.

■■ Lelukirppis su 10.2. kaipaa leluja. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Tuo leluja ja lasten kirjoja laskiaistapahtumaan tai etukäteen kirkkoherranvirastoon tai diakoniatoimistoon.

Voit myös sopia erillisestä ajankohdasta vahtimestarin kanssa, p. 09 830 6459.

■■ Hämeenkylä-messun 20-vuotisjuhla su 10.2. klo 18. Jouni Turtiainen ja Jukka Nevala sekä messukuoro messun säveltäneen Jukka Salmisen johdolla.

Nuorten avoimet su 10.2. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Päiväkahvin aikaan ma 11.2. klo 13. Asiaa muistista. Opettaja Maija Häyrynen.

Aikuisten jumppa ti 12.2. klo 15–16 fysioterapeutin johdolla.

Nuorten avoimet ti 12.2. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

■■ Perhekerho ke 13.2. klo 9.30–11.

Paastonajan aloitusmessu ke 13.2. klo 18. Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä.

Keräys Romanian vähävaraisille alkaa to 14.2. Voit tuoda virastoon puhtaita ja ehjiä vaatteita, liinavaatteita, leluja sekä särkymättömiä taloustavaroita. Lisätiedot: Marja Mäkilä, marja.k.makila@evl.fi tai p. 050 310 7346.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Avoimet ovet ti 12.2. klo 13–15.

Pähkinärinteen lähetyspiiri ke 13.2. klo 18. Lepralähetys. Ritva Pohti.

Mielenterveyskuntoutujien ryhmä to 14.2. klo 13.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Nyyttikerho pe 8.2. klo 12–13.30 vauvaperheille ja vauvaa odottaville.

■■ Perhekerho ma 11.2. klo 9.30–11.

Palvelupiiri HAIK ti 12.2. klo 13.

■■ Taaperokerho ke 13.2. klo 13.30– 15 kahdeksan kuukautta täyttäneille vauvoille ja heidän vanhemmilleen.

Aikuisten raamattupiiri to 14.2. klo 16.

Muualla ■■ Kotipyhäkoulu su 10.2. klo 11–12 Asta Enqvistillä, Hevoshaantie 9D.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Pyhäkoulu su 10.2. klo 11.

■■ Perhekerho ti 12.2. klo 9.30–11.

Kohtaamispaikka to 14.2. klo 11.30– 12.30. Jaakko Rantasalo.

Kastettu Sulo Aarre Järvinen, Laura Maria Kinnunen, Siiri Maria Kinnunen, Eemil Juhani Mäntylä, Sofia Maria

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 8.2. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B.

Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma–pe 10–14 p. 09 8306 554, korson.papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p. 8306 560.

Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p.

09 8306 560.

Vainajien muistokynttilöitä myytävänä kirkkoherranvirastossa.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 550 Vanhemman väen piiri to 7.2. klo 13. Kari Pekka Kinnunen kertoo Kambodžasta.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 7.2. klo 17.30 kappelissa.

Aikuisten näytelmäkerho to 7.2. ja 14.2. klo 19 päiväkerhotilassa.

Naisten saunailta to 7.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 8.2. klo 9.

Messu su 10.2. klo 10. Sanna Heikurinen, Vesa Ruokonen ja Ursula Hynninen.

Pyhäkoulu su 10.2. klo 10 päiväkerhotilassa.

Nuorten Kaino-kahvila su 10.2. klo 17–20 nuorten tilassa.

■■ Perhekerho ma 11.2. klo 12.

Runopiiri ma 11.2. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 11.2. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 11.2. klo 18.30 kokoustilassa.

Katulähetys ke 13.2. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 13.2. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 13.2. klo 17–20 nuorten tilassa.

Tuhkakeskiviikon messu ke 13.2. klo 18. Juha Ropponen ja Martti Sirviö.

Varaventtiili-ilta ke 13.2. klo 18.30.

Synti ihmisen elämässä. Annele Rantavuori. Lastenhoito järjestetty klo 18 alkaen.

Rukousryhmä ke 13.2. klo 20.

Vanhemman väen piiri to 14.2. klo 13. Paastonaika.

Miesten saunailta to 14.2. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Hommissa

Messun tekijä Päivi Pulakka ”Olen ollut Korson seurakunnan jäsen koko elämäni ajan. Opiskelen teologiaa ja valmistun keväällä papiksi. Viime syksynä palasin tauon jälkeen mukaan kotiseurakuntani toimintaan, kun ystäväni pyysivät minua nuorten aikuisten toimintaan. Minut otettiin ihanasti vastaan.

Olen 22-vuotias ja porukan nuorimpia.

Korson seurakunnan nuorilla aikuisilla on raamattuhetkiä, lauluryhmä ja kokkausryhmä. Olemme käyneet yhdessä myös kirjamessuilla. Osa meistä työskentelee nuorten kahviloissa. Minä olen ollut ohjaajana varhaisnuorten illoissa, ja olen mukana suunnittelemassa nuorille aikuisille suunnattua Valon messua.

Kun rippikoulusta on kulunut aikaa, kirkko on voinut tulla vieraaksi. Kirkko on kuitenkin tarkoitettu ihan kaikille. Jokaiselle löytyy varmasti paikka, kun uskaltaa ottaa yhteyttä seurakuntaan ja kysyä, olisiko minulle tehtävää tai sopivaa ryhmää. Parhaiten oma paikka löytyy, kun uskaltaa tulla mukaan omana itsenään.”

Soili Pohjalainen

Korsossa tehdään vapaaehtoisporukalla nuorten aikuisten Valon messua. Tule mukaan suunnittelemaan su 10.2. klo 14 Korson kirkolle.

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 8.2. klo 11.

Messu su 10.2. klo 10. Sari Kokkonen, Juha Paukkeri ja Laura Korhonen.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti 12.2. kello 11–13.

Omaishoitajien vertaistukiryhmä ti 12.2. klo 13–14.30.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

Kahvila kaikille ke klo 9–11.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille klo 14–15.30.

Alexandra Salminen, Leo Luukas Savolainen.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14. Kahvilaherkkuja edullisesti.

Rukousryhmä pe klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

Kirppis la klo 10–13 alakerrassa.

Messu su 10.2. klo 12. Sari Kokkonen, Harri Nurminen, Juha Paukkeri ja Laura Korhonen. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 10.2. klo 17– 19. Liisi Jokiranta, Harri Nurminen ja nuorten yhtye Poikkipuut.

Matalan kynnyksen maanantai 11.2. klo 11.

Ilosanomapiiri ma 11.2. klo 18.30– 20. Jari Araneva.

■■ Perhekerho ti klo 9–11.

Seniorikerho ti 12.2. klo 13–14.30.

Raamattuluennot Matteuksen evankeliumista ti 12.2. klo 18–20.

Jari Araneva.

Raamatturyhmä ti klo 18–20.

Päivärukoushetki ke klo 12.30 kappelissa.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 13.2. klo 14–15.30.

Kirppis ke klo 17–19 alakerrassa.

Viikkomessu to 14.2. klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä. Isoskuoron harkat klo 17.

Nuorten bilisilta to klo 18.30 alakerrassa.

11

Seurakunnissa tapahtuu 7.–14.2.

Tuhkaristi otsaan Paasto on katumuksen ja itsetutkistelun aikaa. Siitä muistuttaa laskiaissunnuntain jälkeen vietettävä tuhkakeskiviikko. Tuhkakeskiviikon iltamessussa 13.2. voit saada tuhkalla piirretyn ristin otsaasi katumuksen merkiksi. Messua vietetään monissa Vantaan kirkoissa: — Hämeenkylän kirkossa klo 18 — Korson kirkossa klo 18 — Rekolan Pyhän Andreaan kirkossa klo 19 — Tikkurilan kirkossa klo 18 — Myyrmäen kirkossa klo 18.30

12

Seurakunnissa tapahtuu 7.–14.2.

Päihdekuntoutujien ryhmä pe 8.2.

klo 15. Risto Auvinen.

Nuorten aikuisten messuryhmä su 10.2. klo 14.

Raamattu- ja rukouspiiri su 10.2. klo 17. Psalmit.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 7.2. klo 9.

Nuorten Nupe-kahvila pe 8.2. klo 18–21.

■■ Perhekerho to 14.2. klo 9.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 12.2. klo 9.

Muualla

Vanhempi-lapsi -sählykerho per-

jantaisin klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27.

Tyttöjen hiihtolomaleirillä Kuntokalliossa 15.–18.2. muutama paikka vielä vapaana. Hinta 60 e, ilmoittautumiset Tytti Malinen p. 050 5736 359 tai Terho Kettunen p. 050 5208 286.

Kastettu Nikolas Johannes Xenos, Verne Hugo Hermanni Turunen, Rasmus Romeo Alexander Hakala, Arvi Olavi Makkonen, Pihla Viena Maria Ahlroos, Leevi Jarmo Juhani Mikkola, Josefina Amanda Linnea Salminen.

Hautaan siunattu Veikko Henrik Hertell 96 v, Helvi Helena Josefsson 88 v, Unto Johannes Rummakko 80 v, Pehr-Erik Oksanen 72 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomat viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin Kustaantie 22 E klo 10–12 p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Family group Thu 9.30 am in English and in Finnish.

■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30 suomeksi ja englanniksi.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Pääsiäisnäytelmän harjoitukset la 9.2. klo 9–15. Kysy lisää: Heidi Salminiitty p. 050 553 8459.

Messu su 10.2. klo 10. Laskiaissunnuntain perhemessu, liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, musiikki: kanttori Noora Hultin ja Rekolan koulun kuoro.

■■ Laskiaistapahtuma su 10.2. klo 12 Rekolan Valkamarannassa.

Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18.

Isko 1- ryhmän isoskoulutus ti 12.2.

A-ryhmä klo 17.30-19.00 ja B-ryhmä klo 19.00-20.30.

Naisten saunailta ti 12.2. klo 18. Oma pyyhe mukaan.

Raamattu- ja keskustelupiiri ti 12.2. klo 19. Luukkaan evankeliumi.

Aamumessu ke 13.2. klo 9. Liturgi ja saarnaaja Laura Leverin, kanttori Noora Hultin.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Open Doors keskiviikkoisin klo 18– 21.

Tuhkakeskiviikon messu ke 13.2. klo 19. Liturgi ja saarnaaja Vappu

Olsbo, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Torstaipiiri 14.2. klo 13.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Ilmainen aamupala, kahvi 0,5 e.

Raamattupiiri torstaisin klo 18.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Alfatiimin rukousilta ke 13.2. klo 19.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Rautkallion kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri pe 8.2. klo 19.

Ikäihmisten iltapäiväpiiri maanantaisin klo 13.

Muualla Hartaus to 7.2. klo 14 Leenakodissa, Eteläinen Rastitie 12.

Kastettu Emma Anniina Huovila, Theo Toivo Kalevi Toikkanen, Veeti Kristian Öhberg.

Hautaan siunattu Kirsti Agnes Rakkolainen 89 v, Eila Hellin Elsinen 81 v, Veijo Juhani Ropa 50 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna ma–pe klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30 p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Vapaaehtoiset Nikkaristit auttavat kodin pienissä askareissa diakonisin perustein maksutta.

Lisätiedot Päivi Mäkinen 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Laskiaissunnuntain messu su 10.2. klo 12. Janne Silvast, Veikko Karhumaa, Terje Saard.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Laulupiiri pe 8.2. klo 13. Kahvio.

Tikkurilan Hannat to 7.2. klo 9.30 alkaen.

Ilosanomapiiri to 7. ja 14.2. klo 15.30.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri to 7. ja 14.2. klo 18.

Ryhmähuone.

Miesten raamattupiiri to 7. ja 14.2. klo 18. Takkahuone.

Israel-piiri to 7.2. klo 18.30. Aikuisten kerhohuone.

Laskiaissunnuntain messu su 10.2. klo 10. Heikki Leppä, Tuula Lapveteläinen. ELYn kirkkopyhä, messun jälkeen kirkkokahvit, puhujina Annikki ja Paavo Erelä.

■■ Pyhäkoulu su 10.2. klo 10.

Naiset sanan äärellä ma 11.2. klo 10.

Takkahuone.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 12.2. klo 12. Vuoronumero kirkon aulasta.

Lähetyksen päiväpiiri ti 12.2. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Yhteysilta ti 12.2. klo 18.30. Taina ja Juhani Mäkinen. Kahvio.

Aamurukouspiiri ke 13.2. klo 7. Toimituskappeli.

Tuhkakeskiviikon messu ke 13.2. klo 18. Pirkko Yrjölä.

Tikkurilan virastotalo Unikkotie 5

Walkers-nuortenkahvila keskiviik-

koisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22. Unikkotie 5C, 2krs.

■■ Avoin perhekerho pe 1.2. klo 9.30.

Unikkotie 5B, 2krs.

■■ Perhekerho ti 12.2. klo 9.30.

Unikkotie 5B 2krs.

Omalla äänellä lauluryhmä ti 12.2 18.30 Nuorisotila, Unikkotie 5C, 2krs.

Torstaitupa to 14.2. klo 17–19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. Unikkotie 5B 2krs.

■■ Lapsiparkki perjantaisin klo 12– 15. Ilmoittaudu viimeistään to klo 16 mennessä tekstiviestillä p. 050 573 6235, saat paluuviestin mahtuuko lapsesi mukaan. Alle 3-vuotiaiden hoidosta sovittava erikseen. Lisätietoja Päivi Romula p. 050 410 3863 tai paivi.romula@evl.fi.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perheolkkari ti 12.2. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 12.2. klo 13.

Aikuisten naisten lenkkisauna to 14.2. klo 18. Iltapala 2 e.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 8.2. klo 10.

Meritähdet ke 13.2. klo 18. Jippiikuoron harjoitukset.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perheolkkari ti 12.2. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 12.2. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 8.2. klo 18.

■■ Avoin perhekerho ti 12.2. klo 9.30.

Aikuisten naisten avoin iltapäiväkerho ke 13.2. klo 13.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri to 7. ja 14.2. klo 17.45.

■■ Avoin perhekerho ma 11.2. klo 9.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, vahtimestari p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho to 7.2. klo 9.30–11.

■■ Laskiaisrieha su 10.2. klo 11–14.

Kengurumeininki klo 11.30 ja 13. Laskiaisherkkuja. Tapahtuman tuotto Yhteisvastuu-keräykselle.

Ylästön eläkeläiskerho ke 13.2. klo 12.

■■ Perhekerho to 14.2. klo 9.30–11.

Muualla

Yhteiskristillinen rukous- ja laulu-

piiri la 2.2. klo 16. Olotila.

Malminiityn eläkeläiskerho ma 11.2. klo 13.30. Malminiityntie 16 B, kerhohuone.

Nettiwalkers torstaisin klo 19– 21. Nuorille päivystys Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Tule mukaan yhteisvastuukeräykseen! Haemme vapaaehtoisia lipasja listakerääjiksi sekä tapahtumien järjestelyyn. Kerro meille myös omat ideasi! Kysy lisää: diakoni Anne Viljanen, anne.viljanen@evl.fi, p.

050 511 1674.

Talous solmussa -kurssi torstaina 28.2. klo 13–15, Unikkotie 5 A, 3.krs.

Kurssi kokoontuu myös 7.3. ja 14.3.

Ilmoittaudu ma 18.2. mennessä johanna.lehmusmies@evl.fi tai diakoniapäivystykseen ma ja to klo 10–12 p. 050 439 9651.

Rikasta minua -parisuhderyhmä 16.– 17.3. Kuntokalliossa Kuntokalliontie 6, Helsinki. Ryhmään otetaan 6 paria. Hinta pariskunnalta 110 e. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 18.2. mennessä pastori Kirsti Hildén, kirsti.hilden@evl.fi tai p. 050 3827 987.

Kastettu Kiia Hilppa Johanna Seppänen, Onni Johannes Hanka, Milla Amanda Järvinen, Minea Jenny Sanelma Hauhia, Alisa Ellen Lylander, Venla Tuulikki Anttila, Lassi Olavi Korhonen, Eevi Emilia Koponen, Eimi Elisabet Katriina Tuominen, Jiro Daniel Heikkilä, Noa Oliver Aleksanteri Bloigu.

Avioliittoon kuulutettu Jouni Christian Laaksonen ja Laura Annikki Tervo.

Hautaan siunattu Rauno Lennart Hyytiäinen 65 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15, paitsi 14.2. klo 9–13.45. p. 09 830 6440, vantaankosken. seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski www.facebook.com/vantaankoskenseurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14 p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna ma–pe klo 9–16.

Seniorikerho to 7.2. klo 13–14.30 takkahuone.

Miesten piiri to 7.2. klo 18.30–20 takkahuone. Matti Welling: lähetystyö.

Lisätietoja Kari Teerioja, p. 0400 876 978.

Soita ja laula -pyhäkoulu to 7.2. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Laskiaissunnuntain messu su 10.2. klo 10. Saarna ja liturgia Kai Sadinmaa, avustava pappi Maari Santala, kanttori Eveliina Pulkkinen. Kylväjän nimikkolähettimme Niko ja Marija Ijäs siunataan matkaan Mongoliaan.

■■ Pyhäkoulu su 10.2. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Perhekerho ti klo 9.30–11.

Soul-jumppaa ti 12.2. klo 12–13.30 takkahuone. Keskusteluryhmä miehille.

Seniorikerho ti 12.2. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Israelpiiri ti 12.2. klo 18–19.30 takkahuone.

■■ Omien laulujen ilta ti 12.2. klo 19.

Urpo Pakarisen tuotantoa. Urpo Pakarinen, Päivi Grekula, Jaakko Kiilunen ja Kari Jerkku. Vapaa pääsy.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Raamattupiiri ke 13.2. klo 14–15 St. Martinin kappeli.

Nuortenillat keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila.

Tuhkamessu ke 13.2. klo 18.30. Saarna ja liturgia Hannu Pöntinen, avustava pappi Maari Santala, kanttori Kari Jerkku.

Ystävänpäivän yhteisvastuutempaus to 14.2. klo 9–13.45 kirkkoherranvirastossa. Kahvia, arpajaiset, YVtuotteita.

Seniorikerho to 14.2. klo 13–14.30 takkahuone.

■■ Soita ja laula -pyhäkoulu to 14.2. klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Raamattumietiskelyryhmä to 14.2. klo 18. Retriittiohjaaja Maisa Kumpulainen ja bibliodraamaohjaaja Helena Fyhr. Ilm. Helena Fyhr, p. 050 380 6500, helena.fyhr@evl.fi.

Musiikkia

Lapsille

Hengellisen matkakumppanuu-

den ryhmä alkaen 19.2. joka toinen ti klo 18–20 takkahuoneessa. Matleena Pinola ja Eeva-Liisa Rantasuomela. Ilm. Matleenalle 14.2. mennessä p. 050 364 0517.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Vaatevarasto avoinna to 7.2. klo 10– 12. Hartaus klo 10.30. Kahvitarjoilu.

Tied. p. 050 357 7726.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 8.2. klo 19.

Laskiaissunnuntain iltamessu su 10.2. klo 18. Saarna ja liturgia Kai Sadinmaa, kanttori Eveliina Pulkkinen, Kivistön seurakuntakuoro.

■■ Perhekerho ma klo 9.30–11.

■■■ Lapsikuoron harjoitukset tiistaisin klo 17–18. Ritva-Leena Tuuli, p. 050 358 9217.

Seniorikerho ke 13.2. klo 12.30–14.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 8.2. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 12.2. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Luetaan yhdessä -ryhmä maahanmuuttajanaisille torstaisin klo 10– 12. Olotila.

Seniorikerho to 7.2. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 7.2. klo 18.30–20.30.

Laskiaissunnuntain perhemessu su 10.2. klo 15. Saarna ja liturgia Maari Santala, kanttori Kari Jerkku, Vantaanlaakson kerholaiset.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Naisten raamattupiiri ma 11.2. klo 18.30–20 diakonian työhuone.

Sauvakävelijät lenkille tiistaina klo 10 Martinristin edestä.

■■ Taaperokerho ke 13.2. klo 14.30– 16.

Esikoisvauvakerho ke 13.2. klo 14.30–16.

Seniorikerho to 14.2. klo 13–14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta to 14.2. klo 18.30–20.30.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho to 7.2. klo 9.30–11.

Seniorikerho ke 13.2. klo 13–14.30.

■■ Perhekerho to 14.2. klo 9.30–11.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 8.2. klo 17–20.

■■ Perhekerho ke 13.2. klo 17.30–19.

Miehet lauteilla ke 13.2. klo 19.30–21.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho to 7.2. klo 9.30–11.

■■ Perhekerho to 14.2. klo 9.30–11.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 10.2. klo 11–12.

■■ Isä–lapsi-ilta su 10.2. klo 16.30– 18.

Olotila-kahvila ti 12.2. klo 11–13.30.

Erityisliikunnanohjaaja Anne Pakarinen ohjaa kuntosalin laitteiden käytössä senioreja klo 11.30–12.30.

Kädet – aikuisten askarteluryhmä su 10.2. klo 17–19. Tied. Kati Pyykkö, p. 050 357 7726.

Muualla

Senioreiden teatteriretki to 11.4.

Teatteri Vantaan esitykseen ”Ottaa sydämestä”. Pääroolissa Seela Sella. Esitys alkaa klo 14 ja sisältää väliajan. Yhteiskuljetus. Retken hinta 40 e sis. teatterilipun ja bussikulje-

13

Seurakunnissa tapahtuu 7.–14.2.

Tähtiä Markku Mattila

Kengurumeiningin musiikki uppoaa myös isiin.

Kerttu Rajala osallistui Pirjon ja Pentin tarinatupaan torstaina 31.1. Rekolan kirkolla, jonne oli kutsuttu vieraiksi Vappu ja Ilkka Taipale.

Kengurumeininkiä Ylästössä Laulaja iloitsee, kun lapset pomppivat.

– Yritetään pitää porukka liikkeessä ja räimiä rockia niin, että isätkin jaksavat kuunnella, laulaja Pekka Malkki luonnehtii lastenbändi Kengurumeiningin tyyliä.

Kengurumeininki syntyi vuonna 1996, kun kolme sosiaalikasvattajaksi opiskelevaa miestä keksivät panna pystyyn lastenmusiikkibändin.

– Lapsille soittamisen ja laulamisen etuja on, että työajat ovat hyvät, yleisö on vastaanottavaista ja hereillä. Lisäksi on hauskaa, kun lapset pomppivat yleisössä, Malkki sanoo.

Kengurumeininki on keikkaillut kolmella vuosikymmenellä. Tällä hetkellä bändi tekee noin 150 keikkaa vuodessa.

Kengurumeiningin musiikki uppoaa erityisesti alle kouluikäisiin. Vuosien varrella bändin yleisö on ehti-

tuksen. Tied. ja ilm. 15.2. menn. Marjatta Harvakari p. 050 310 7189 tai marjatta.harvakari@evl.fi.

nyt vaihtua moneen kertaan, kun lapset ovat kasvaneet musiikista ohi ja uudet pienet kuulijat ovat ottaneet sen omakseen.

Lastenmusiikin asema on muuttunut Kengurumeiningin pitkän taipaleen aikana. Sitä ei näy televisiossa eikä kuulu radiossa niin paljon kuin ennen.

Lapset myös siirtyvät entistä nuorempina kuuntelemaan listahittejä lastenlaulujen sijaan.

Keikoilla yleisö pyytää usein suosikkibiisiä Kengurumeininki pomputtaa. Se kuullaan myös Ylästössä ensi sunnuntaina.

– Aivan varmasti, Malkki lupaa.

Soili Pohjalainen

• Laskiaisrieha su 10.2. klo 11–14 Ylästön seurakuntatalolla, Lehtikummuntie 2. Kengurumeininki klo 11.30 ja 13. Laskiaisherkkuja.

• Laskiaistapahtuma su 10.2. alkaen klo 10 Hämeenkylän kirkolla. Perhekirkko, lelukirppis, pajoja ja hernekeittolounas 5 e.

Voit tuoda hyväkuntoisia leluja kirppikselle.

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B Tfn 09 8306262, 09 8306294, vandasvenska@evl.fi Öppet: månd–fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd–fred.

Diakonimottagningen tisd. kl.

9–12.

Kastettu Johannes Antero Ala-Kurikka, Ellen Saga Carola Hendrell, Noa Aleksanteri Armas Lindholm, Uolevi Veikka Olavi Markkanen, Veera Matilda Ohvo, Leo Otto August Pitkäniemi, Kaisa Tuulia Ruponen, Oskari Johannes Tauriainen, Samu Johannes Veijalainen.

Hautaan siunattu Arne Johannes Walls 75 v, Anja EevaLiisa Linnakangas 73 v, Risto Einari Hemming Sipura 69 v, Maija Sinikka Währn 65 v, Kari Henrik Anttila 58 v, Toni Mikael Kalervo Torenius 40 v.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 (sakristian) Högmässa sö 10.2. kl. 10. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Kvällsmässa ti 12.2. kl. 18. Kaj Andersson, Jona Granlund.

Lisätietoja toiminnasta www.vantaanseurakunnat.fi

S:t Martins kapell Myrbacka kyrka, Strömfåravägen 1. Tfn 050 409 0497, 09 830 6429(vaktmästaren).

Högmässa sö 10.2. kl. 12. Kaj Andersson, Nina Fogelberg.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ ViAnda-kören övar ti 12.2. klo 13.15.

■■ Familjecafé to 14.2. kl. 9–12 i bakre delen av kyrkosalen. Kaffe med dopp. Kontaktperson Alexandra Blomqvist tfn 050 566 8266.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2. Parkering och ingång från Mårtensdalsgränden.

Tfn 050 404 9109(vaktmästaren).

■■ Familjecafé i samarbete med Folk­hälsan må 11.2. kl. 9–12 i eftisrummet. Avgift 2e/familj inkl.kaffe/ te, smörgås och frukt. Kontaktperson Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Andra utrymmen Veckomässa fre 8.2. kl. 14. Martin Fagerudd. Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

■■ De vackraste andliga sångerna ons 13.2. kl. 14. Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Döpta Robin Jesper Grahn.

Mitä tilaisuudessa tapahtui?

— Tilaisuus alkoi keittolounaalla. Sen jälkeen kuuntelimme Vappu ja Ilkka Taipaleen kiinnostavat esitykset. Vappu puhui elämänilosta. Lopuksi laulettiin yhdessä.

Oletko ollut aikaisemmin mukana?

— Tulen aina kun mahdollista. Täällä on hyvä henki, tapaa paljon tuttuja ja syömme yhdessä. Saa myös hengen ravintoa. Olen ollut monta vuotta seurakunnan vapaaehtoisena.

Mikä tänään oli parasta?

— Ilkka ja Vappu. Oli hienoa saada heidät tänne vieraiksi.

Miksi annoit täydet viisi tähteä?

— Tämä oli niin hyvä tilaisuus. Kaikki oli kohdallaan: mielenkiintoiset vieraat, hyvä aihe. Ilkka ja Vappu ovat matkustelleet ympäri maailmaa ja kuulleet elämästä myös muualla. Kertomuksista meille selvisi, että ihminen voi olla tyytyväinen, vaikka hän ei omistaisi mitään.

Miksi kannattaa tulla mukaan?

— Pirjo ja Pentti ovat ihania ihmisiä. Tarinatuvassa vierailee tutustumisen arvoisia puhujia, jotka kertovat ajankohtaisista, kiinnostavista aiheista. On aina kiva olla täällä mukana, nähdä ihmisiä ja jutella tuttujen kanssa.

Tuija Numminen

Pirjon ja Pentin tarinatupa seuraavan kerran huhtikuussa.

Döda Rolf Uno Lindblad 81 år.

Yhteiset Kehitysvammaisille

Keskusteluryhmä omaisille ma

11.2. klo 10–11.30 Diakoniakeskuksen ryhmähuoneessa, Unikkotie 5 a B, 3. krs. Lisätietoja Ari Heikkilältä p. 050 433 4232.

Näkövammaisille

Herättäjä-Yhdistyksen seurat su

10.2. klo 16 Seuratuvalla, Salomonk.

17 D, 2. kerros, Helsinki.

Naisten ilta ti 12.2. klo 17-20, Betaniassa, Unikkotie 5 a B, 5krs. Saunomista, uintia.

Ystävänpäivän virsilaulut to 14.2. klo 14–15.30 Seurakuntien talon kappeli, Kolmas linja 22, 3. krs., Helsinki. Jukka Ahokas, Sinikka Tuori. Kappelissa pistevirsikirjoja.

Viittomakielisille

Viittomakielinen perhekerho pe

8.2. klo 9.30–12.00 Sellon kauppa-

keskuksen Lastenkappeli Arkissa, 3. krs, Leppävaarankatu 7 B, Espoo.

Raamattu- ja keskustelupiiri ti 12.2. klo 15 Kannelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Markku Jokinen Kuurojen Liitosta.

Olotila Vehkapolun kävelykatu/ Unikkotie 5a, Tikkurila Avoinna ma-pe klo 9.30-15.

Avoin olohuone kaikenikäisille. www.tiksinolotila.fi Taidehuutokauppa 4.2.–1.3. Ihastele tauluja Olotilassa ja FB-sivuillamme. Tee tarjous henkilökunnalle kirjallisesti, postitse tai sähköpostilla, olotila@evl.fi. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

Kysy neuvoa Internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13.

Tule vapaaehtoiseksi Olotilaan. Kysy lisää p. 09 8306 302 (klo 9–15) tai olotila@evl.fi. Kysy myös muista seurakuntien tarjoamista vapaaehtoistyömahdollisuuksista.

14 Aleksandar Mijatovic

Ulos kehästä Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla pureudutaan suhteen ytimeen.

E

tkö sinä ikinä? Voisitko edes joskus? Aina minun täytyy? Tuttuja fraaseja parisuhteessa.

Riitatilanteessa monet parit toimivat aina samalla tavalla: yksi syyttää ja toinen vetäytyy, tai molemmat vetäytyvät omaan hiljaisuuteensa.

Perheneuvoja Riitta Tapionsalo kutsuu tätä negatiiviseksi kehäksi.

— Useimmat ihmiset tunnistavat kehän omista riidoistaan. Sama kaava toistuu konfliktista toiseen. Ne voivat olla aika toivottomiakin tilanteita. Silloin syntyy tunne yhteyden katkeamisesta, Tapionsalo sanoo.

— Perinteisesti ajatellaan, että negatiivisen kehän voi pysäyttää missä vaiheessa tahansa ja alkaa tehdä asioita toisin. Tällä kurssilla voi opetella kertomaan, miltä riitatilanteessa oikeasti tuntuu.

Tapionsalo ohjaa kollegansa Juhani Koskelinin kanssa helOstetaan

mikuun lopulla alkavaa tunnekeskeistä parisuhdekurssia.

— Kurssilla yritetään katsoa tunteita ja edetä pinnalta kohti syvempiä tunteita. Katsomme vuorovaikutusta ja pohdimme, millaisia pelkoja ja tarpeita puolisoilla on, Tapionsalo kertoo.

Tunnekeskeisellä parisuhdekurssilla tehdään paljon töitä.

Kurssin aikana luetaan kirja, ja jokaisella kerralla parit saavat tehtäviä yhteiseen pohdintaan.

Kurssi on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita parisuhteensa kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Akuutin kriisin keskellä oleville kurssia ei suositella.

— Hyvässä suhteessa yhteyttä ja toisen tuntemista voi aina syventää ja lisätä, Tapionsalo toteaa.

Parisuhteen konflikteissa nousevat usein esiin erilaiset pelot: Enkö minä ole riittävän hyvä? Etkö haluakaan olla kanssani?

Jo pelkästään niiden esiin nos-

taminen vaikuttaa suhteeseen.

Kun puolisot voivat keskustella avoimesti ja pelotta tunteistaan, he ymmärtävät taas vähän paremmin, mitä toisessa tapahtuu.

— Ymmärrys muuttaa tekoja, Riitta Tapionsalo kiteyttää.

Tapionsalo muistuttaa, että ihminen luo ja kaipaa kiintymyssuhteita läpi elämän. Niiden jou-

kossa parisuhde on ainutlaatuinen, ja juuri ainutlaatuisuus tekee siitä hauraan.

— Meidät on luotu tunneyhteyteen. Se luo parisuhteelle turvallista perustaa. Kun tunneyhteys on olemassa, parisuhteessa voi olla oma itsensä ja luottaa toiseen.

Saila Keskiaho

Hautauspalveluja

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

HERÄNNÄISSEURAT

OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Surun kohdatessa et jää yksin

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Vuokrata halutaan

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

4

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Tunnekeskeinen parisuhdekurssi alkaen to 28.2. klo 16.30–18.30 kahdeksan kertaa. Yksi kokoontumiskerroista la 20.4. klo 10–16. Kaikki parit haastatellaan ennen kurssin alkua. Kurssia ohjaavat perheneuvojat Riitta Tapionsalo ja Juhani Koskelin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Vantaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus p. 09 830 6330.

Täyden palvelun toimisto

Lue lisää: hok-elannonhautauspalvelu.fi • perunkirjoitustoimisto.fi Forum 010 76 66620 | Hakaniemi 010 76 66500 | Töölö 010 76 66530 Itäkeskus 010 76 66590 | Malmi 010 76 66630 | Espoonlahti 010 76 66640 Leppävaara 010 76 66610 | Tapiola 010 76 66570 | Tikkurila 010 76 66560 Myyrmäki 010 76 66600 | Kerava 010 76 66550 | Hyvinkää 010 76 66580 PÄIVYSTYS 24 H: 050 347 1555 (0,0835 €/puhelu + 0,1209 €/min)

Su 10.2. klo 10 Kirkkopyhä Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8. Saarnaa Erkki Helminen.

Klo 12 Kirkkopyhä Siltamäen srk-kodilla, Jousimiehentie 5.

Saarnaa Minna Ruuttunen.

Klo 15 Tikkurilan kirkon kahviossa, Asematie 12.

Klo 16 Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Kutsutaan mukaan näkövammaisia. Puhujina mm.

Leena Siponkoski, Kari-Pekka Kinnunen ja Sanna-Leena Silfverberg.

Ti 12.2. klo 18 Paavalinkirkon alasalissa, Sammatintie 5.

Mukana Herännäisnuorten kuoro.

Klo 18 Veisuut Väätäisellä, Jaakkolantie 11 C 24, Kerava.

Ke 13.2. klo 19 Körttikodilla, Ratakatu 1a A, 3. krs.

To 14.2. klo 18 Ystävänpäiväseurat yhdessä ELY:n kanssa Hyvinkään srk-keskuksessa, Hämeenkatu 16.

Koulutusta

Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi

Palveluja tarjotaan

uusille vapaaehtoisille

kaihdintohtori

Myyrmäen kirkolla, Uomatie 1, pe 1.3. klo 17 - 20, la 2.3. klo 10 - 17 ja su 3.3. klo 10 - 15.

Kotimaisia kaihdintuotteita.

Korjaamme sekä mittaamme uutta. Arkisin ja lauantaisin.

Mukaan mahtuu 25 osallistujaa. Kurssi on maksuton.

Ilm. 15.2. mennessä: Elina Piippo, p. 050 321 3282 tai elina.piippo@evl.fi Lisätietoja: http://vantaa.suurellasydamella.fi

040-411 4370 LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKPALVELUT.FI 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen Sohvat, tuolit verhoillaan p. 0400 503 179 Verhoomo Leppänen

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

15 peugeot.fi

N Y T P E U G E O T- L I I K K E I S T Ä TA LV I R E N K A AT J A M E TA L L I V Ä R I V A I N

208 €

TUNNUST A ALLA ‘‘LAURI’’ SANALLA I IIKKEESTÄMME SAAT LIIKKEESTÄMME P PIMÄN PIPON LÄMPIMÄN EAJAESSASI KOEAJAESSASI U UGEOT 208:N. PEUGEOT

(RAJOITETTU 208-ERÄ 5-OVISIA MALLEJA)

PEUGEOT

208

alk. 14.953 €

TULOSSA KEVÄÄLLÄ

208 GTi

Kuvan autot erikoisvarustein.

3 vuotta tai 100.000 km

Peugeot Access VTi 68 hinta alk. 12.150 € + arv. autovero 2.203,21 €, kokonaishinta 14.353,21 € + toimituskulut 600 €, yhteensä 14.953 €. CO2-päästöt 99 g/km, keskikulutus 4,3 l/100 km.

Asiantuntevaa Peugeot-palvelua pääkaupunkiseudulla

Laakkonen Helsinki, 09 5407 4400, Mekaanikonkatu 9, Herttoniemi

Puhelin Puhelin

Allekirjoitus (alle 18-vuotiaalta huoltajan allekirjoitus)

Sähköposti

Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Tarjous on voimassa 31.3.2013 saakka ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa.

Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %.

Postinumero ja -toimipaikka Postinumero ja -toimipaikka

Voit tilata lehden myös: Soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min.

• Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min.

Sähköpostilla: tilauspalvelut@kotimaa.fi. Tilaustunnus 21 4/13.

Kotimaa-yhtiöt Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Osoite

SAAJA (jos eri kuin maksaja) 21 4/13

Lahjaksi Itselleni

Osoite

(norm. 42 €)

Nimi

29€

Nimi

18.4.2012 10:54:35

1askel_5kansi.indd 1

Tilaa Askel 6 kk

TILAAJA/MAKSAJA

NUORET TARVITSEVAT lanoomaa!

AIKUISIA Varo me

Tilaan

PÄIVI NIEMI:

Kyllä kiitos!

Sylvi Kekkosen 18 vuotta maan äitinä Jari lauloi Äideistä parhaimman Leena Kaartinen – elämäntehtävä Afganistanissa

Monet lukijat vertaavat Askelta ystävään. Se virkistää, lohduttaa ja luo hyvää mieltä.

Ehkä se on juuri sitä, mitä haluaisit antaa ystävällesi juuri nyt ystävänpäivänä.

Tilauskortti

D E S TA S TA J A R A K K AU U S K O S TA , TO I V O

€ 5 | TOUKOKUU 2012 7.50

Hyvä ystävä on suuri lahja.

Kerro se hänelle tilaamalla mielenkiintoista luettavaa, jossa on sanoma.

Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä.

Askel maksaa postimaksun.

Ystävänpäivä lähestyy.

Muista ystävääsi tilaamalla hänelle Askel-lehti.

LänsiAuto Espoo, 010 525 2150, Luomankuja 4, Niittykumpu

Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 6 kk hintaan 29 € (norm. 42 €).

Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta.

Autokeskus Airport, 020 506 5707, Silvastintie 4, Jumbon vieressä

16

Aikamerkki Veikko Somerpuro

Blineillä paastoon kuin Suomessa.

Paaston alkajaisjuhla on laskiainen, eli maslenitsa, joka tunnetaan myös voiviikkona.

Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä.

Lotta Numminen

Laskiaista juhlitaan su 10.2. ja ti 12.2.

Lotta Numminen

Kevättalvi on rasvassa paistettujen blinien aikaa, eikä se ole sattumaa. Ruokatankkaus on osa paastoon valmistautumista.

Blinit ovat Venäjän ortodoksien lahja maailmalle. Herkun historia juontaa juurensa siitä, että varastossa olleet rasvat, kanamunat ja maidot piti käyttää pois ennen pääsiäisen­ ajan paastoa. Smetanan, sipulin ja mädin kanssa syötävä blini oli tähän tarkoitukseen mitä mainioin herkku.

Blinit olivat myös miniän mitta. Vanhan uskomuksen mukaan paras miniä oli se, joka osasi paistaa hiivalla kohotetusta taikinasta maukkaimmat ja ohuimmat blinit. Venäjällä blinit ovatkin soukempia

Blini symboloi aurinkoa.

Erilainen nettipappi

Tiehanke nostaa esiin vanhat kaunat Heikki Turusen uudessa romaanissa.

Taivaalta sataa mannaa. Pelissä liikutetaan hiirellä kaljupäistä pappia ja yritetään kerätä tämän kulhoon taivaasta tipahtelevia ristejä, leipiä, kaloja ja mannaa. Mutta auta armias, jos ei ehdi väistää tulikiveä!

Nettipappi-pelin on rakentanut Teemu Korpi. Pelin pyl-

Villi itä Heikki Turunen: Tie, totuus ja elämä. WSOY 2012.

Nyt mennään metsään, ajallisesti ja paikallisesti: 1970-luvun pohjoiskarjalaiseen vaaramaisemaan.

Maisema on tuttu monista Heikki Turusen aikaisemmista romaaneista, samoin vänkyrät ja vääräleukaiset henkilöhahmot, rönsyävä kerronta ja värikäs, kaunistelematon kieli. Juoru-ukkojen jutut jatkuvat ja jatkuvat, ja aika usein ne

liikkuvat navan alapuolella.

Yli 500 sivua kuluu siihen, kun Turunen tekee tietä syrjäiseen Koppelovaaran kylään. Tiehankkeeseen punoutuu monenlaista vihanpitoa, kaunaa ja juonittelua.

Riitaa saadaan aikaiseksi niin uskonasioista kuin naisistakin. Joskus katkeruuden syyksi riittää vieraan rikkoma parempi kahvikuppi.

Menneisyydestä löytyy suurempiakin rikoksia ja salaisuuksia: sisällissodan aikana tapettu lakko-

johtaja, Australiaan karanneeksi epäilty uunintekijä ja mahti-isännän avioton lapsi. Nekin selviävät kerronnan kuluessa.

Eräänlaisena sovittelijahahmona toimii kylään ilmestynyt Jeesuksen näköinen mies, Grönroos.

Hän saa aikaan uskonnollista hurmosta ja ihmeparanemisia, mutta vielä suurempia ihmeitä ovat rauha ja anteeksianto, jotka alkavat hiljalleen levitä kylään.

Kaisa Halonen

Näin se kuulemMa sanoi: ”Turha kiistellä, onko Jumalaa vai ei, onko Jeesus totta. Riittää kun käyttäyvytään kuin ne olisi, jo se pelastaa ihmiskunnan.” – Jeesuksen näköinen mies Turusen romaanissa.

Jani Laukkanen

Tähtitieteilijä sudenpentuna Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja.

Ursa 2012.

Esko Valtaojassa on ripaus mystikkoa.

”Olen halunnut innostaa sinua ajattelemaan, en kertoa sinulle, mitä ajatella.” Tähtitieteilijä Esko Valtaoja päättää kirjansa sanoihin, jotka kuvaavat hänen lähestymistapaansa.

Valtaoja ei kerro Kyösti Kallion kengännumeroa eikä Viivi Pumpasen puhelinnumeroa, mutta hän käy läpi ison annoksen filosofiaa, luonnontieteitä, historiaa, teologiaa ja etiikkaa.

Valtaojan parisataasivuinen

kirja on täynnä tiedon ja sydämen sivistystä. Hän aloittaa ”iskulla vyön alle”: solipsismin mukaan lukijaa ei ole olemassa, on yksin minä. Tästä hän lähtee pohtimaan maailman syntyä ja mieltä.

Jumalan olemassaoloa pohtiessaan Valtaoja asettuu sekä tuonpuoleisuuden puolustajan että ateistin näkökulmiin. Kovat tieteet kallistavat vaakaa ateismiin, mutta ripaus mystikkoa ja tietämys omasta pienuudesta painavat sitä päinvastaiseen suuntaan.

Hieno kirja sai juuri Lauri Jäntin kirjallisuuspalkinnon.

Pauli Juusela

väät yksityiskohtineen ovat samanlaiset kuin Peräseinäjoen kirkon.

– Joissain seurakunnissa nettipappi vastaa verkossa ihmisten kysymyksiin. Meillä on tällainen nettipappi. Se keventää hieman asiaamme, Peräseinäjoen kappeliseurakunnan johtava kappalainen Markku Ylinen kertoo.

Keräämillään pisteillä pelaaja voi yltää esimerkiksi kirkkoherraksi tai rovastiksi. Vaatimattomalla pistesaldolla pääsee kesäteologiksi.

Soili Pohjalainen

Nettipappi-pelissä voit edetä rovastiksi.

www.peraseinajoenkappelisrk.fi

3 x nettipeli Kivi, paperi, sakset Sanomalehti The New York Timesin nettisivuilta löytyvä robottikäsi tarjoaa peliseuraa ja osaa olla ärsyttävän älykäs. Pelaaja saa päättää, onko vastustaja aloittelija vai tuhansista peleistä opikseen ottanut konkaripelaaja. www.nytimes.com/interactive/ science/rock-paper-scissors.html

Eduskuntapeli Kuinka hyvin tunnet suomalaiset kansanedustajat? Pelissä pitää osata yhdistää oikeat nimet oikeisiin kasvoihin. Ovela saattaa päätellä oikean vastauksen yhdistämällä nimen perässä mainitun puolueen sopivan väriseen kravattiin. alypaa.com/pelit/eduskunta

City of Rauma Asuuko sisälläsi pieni kaupunkisuunnittelija? Kokeilepa rakentaa Rauma. Kaupungin kasvaessa asukkaiden tyytyväisyys laskee, peliopas kertoo. Silloin tarvitaan julkisia palveluja ja virkistysalueita. Oppaassa vinkataan, että halvin tapa pitää asukkaat tyytyväisenä on puiden istuttaminen. www.raumagame.com

Soili Pohjalainen