Lauri 2013 nro 9 (14 3)

Vantaan Lauri 9 • Armon asialla • 14.3.2013 • www.vantaanlauri.fi

Moni poika kaipaa miestä kaverikseen

4

Peppi Pitkätossussa on yhä ainesta esikuvaksi 5

Työpaikkakiusaamiseen pitää puuttua heti

8

Iltanuotiot jäivät erityisesti mieleen.

Uskaltaisiko kesäleirille?

Miten hienoa, että maanantaiaamuna kirkossa oli pappi – Johanna Korhonen

2

6

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Tuula Jämsén kuuntelee keskustelua. Helena Kauranen kaataa kahvia Ritva Leppäselle.

Pauli Juusela

Isompi Vantaa?

Kuntarakenteen ja sosiaali- terveydenhuollon alueiden uudistaminen on ollut sekava näytelmä, jonka seuraamisessa tavallinen kansalainen on aikaa sitten pudonnut kärryiltä. Karttaharjoitukset ovat seuranneet toinen toistaan eikä hallitukselta ole tuntunut löytyvän yhtenäistä esitystä.

Nyt pääkaupunkiseudun kunnat ovat saaneet pohdittavakseen kaksi uutta mallia, joihin ne joutuvat toukokuun loppuun mennessä ottamaan kantaa. Toinen on kahden suurkunnan malli, jossa Vantaa liittyisi yhteen Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin kanssa. Toinen on neljän kunnan malli, jossa Vantaa laajenisi pohjoiseen eli siihen liitettäisiin Kerava ja osa Tuusulasta. Osa yhteisistä asioista hoidettaisiin metropolihallinnossa.

Kun Vantaa on aiemmin torjunut Helsinki-liitoksen ja eteläisen vaihtoehdon, näyttää siltä, että näistä kahdesta enemmän kiinnostaa entistä isompi Vantaa. Toinen asia on, mitä tähän sanovat Kerava ja Tuusula ja mitä tapahtuu, jos ja kun ne torjuvat esityksen.

Kuntien hallinnon järjestäminen ei ole yhdentekevää myöskään kirkon ja seurakuntien kannalta. Jos kaupungit yhdistyvät, niin liittyykö Keravan seurakunta osaksi Vantaan seurakuntayhtymää? Entä miten käy Tuusulan seurakunnan, jos koko kunta jaetaan kahtia? Seurakunta on kuitenkin monelle ihmisellä tärkeä osa paikallisidentiteettiä, joten ihan noin vain ei muutos tapahdu.

Entä miten käy hiippakuntahallinnon? Tuusula ja Kerava ovat Espoon piispan aluetta, Vantaa Helsingin. Saattaa käydä niin, että pääkaupunkiseudulla on kohta enää yksi piispa.

Kolumni

Prinsessa Ruususen häät Ystävämme Tuula ja Eki ovat kuusikymppinen avopari. Eki oli jo muutaman kerran ehdottanut naimisiinmenoa, mutta hanke oli jäänyt roikkumaan. Eräänä arkiaamuna helmikuussa Eki kysyi, että ”mennäänkö”, ja tarkoitti kyllä, että kauppaan. Mutta Tuula sanoi: ”Mennään. Nyt mennään heti Hakunilan kirkolle ja hoidetaan tämä asia.”

Hakunilan kirkossa oli maanantaiaamuna paikalla reipas pappi nimeltään Harri Nurminen. Hän toivotti pariskunnan iloisesti tervetulleeksi. Tuula oli vuosikymmeniä sitten eronnut kirkosta, kun pohjoisen kotikunnan pappi oli käyttäytynyt törkeästi, yrittänyt lähennelläkin rippikoulutyttöä eikä päästänyt tätä ripille, koska paheksui tytön työntekoa, pöytien siivoamista Matkahuollon baarissa. Siinä vaiheessa Tuulan isä sai papista ja koko kirkosta tarpeekseen.

Harri-papille morsiamen kirkkoonkuulumattomuus ei ollut ongelma, päinvastoin: kirkkoon liittyminen kävisi helposti, hän hoitaisi kaikki paperit valmiiksi ja toivottaisi Tuulan seuraavana pyhänä tervetulleeksi kirkkoon ehtoolliselle. Näin sovittiin.

Vihkimäänkin Harri-pappi oli heti halukas, ja niin ryhdyttiin varaamaan kirkkoa ja seurakuntasalia juhlia varten.

Jo samana päivänä kuulin Tuulan ja Ekin kertovan iloisena sekä hääsuunnitelmistaan että kirkollakäynnistään. Niin mukava pappi! Jo heti alussa melkein kuin vanha tuttu.

Miten hienoa, että maanantaiaamuna kirkossa oli pappi ja vielä tällainen pappi. Tuula ja Eki saivat parhaan mahdollisen vastaanoton. Sellaisen kuin kirkossa pitääkin: ei mitään vaikeilua, voivottelua, tai mutkikkaita lomakkeita. Iloinen tervetulotoivotus vain.

Tuulan ja Ekin häitä vietetään pian Hakunilan kirkossa. Pääsen mukaan häävieraaksi ja laulajaksi. Kanttori-Juhan kanssa sovittiin, että hyvä laulu on ”Sua vain yli kaiken mä rakastan, sinä taivaani päällä maan”. Ja marsseiksi Mendelssohn ja Prinsessa Ruusunen.

Johanna Korhonen toimittaja ja Vox Silentii -yhtyeen laulaja

Seniorit ovat seurakuntien aktiivisimpia aikuisia Kun seniorit suunnittelevat toimintaa itselleen, seurakuntaan voi syntyä vaikka nettikerho.

Ritva Leppänen on käynyt reilun vuoden ajan seniorikerhossa, joka kokoontuu keskiviikkoisin Kivistön kirkolla.

– Olin kuullut kerhosta aikaisemminkin, mutta en ollut ajatellut, että voisin itse osallistua. Nyt kerho tuo viikkooni vaihtelua. Tulen aina kun pystyn.

Vantaankosken seurakunnan alueella kokoontuu kuusi seniorikerhoa. Niissä käy yhteensä lähes 200 senioria. Ennen viime syksyä kerhoja kutsuttiin eläkeläiskerhoiksi.

– Seniori-nimitys on modernimpi ja dynaamisempi. Siihen liittyy myönteisiä mielleyhtymiä.

Se kertoo, että arvostamme kokemusta ja elämänviisautta. Nimenvaihdos toteutui seurakunnan organisaatiouudistuksen yhteydessä, kertoo aikuis- ja seniorityön pappi Tapio Rahkonen.

Seniorikerhoja ohjaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset. Kerhon valitseman tai suunnitteleman oh-

jelmaosuuden alustajana tai vetäjänä on usein joku seurakunnan työntekijöistä.

Hämeenkylän seurakunnassa on senioreista ja seniorityöstä puhuttu vuosikymmeniä, kirkkoherra Jukka Nevalan muistin mukaan 1980-luvun puolivälistä alkaen.

– Oli seurakuntamme luottamushenkilön Esko Koskenvesan ansiota, että Hämeenkylästä tuli seurakunnallisen seniorityön uranuurtaja koko maassa. Hämeenkylässä seniorityö on ollut ja on edelleen seurakuntalaisten itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa toimintaa, Nevala kertoo.

Seniorityötä suunnittelee Hämeenkylässä oma tukiryhmänsä.

Toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet kevättalven terveys- ja virkistyspäivä sekä erilaiset retket.

Muun muassa niistä tukiryhmä kertoo vuosittain kirjeessään seurakunnan yli 65-vuotiaille jäsenille.

– Lähetimme talkoilla 1700 kirjettä. Tänä vuonna lähetimme samalla kyselyn saadaksemme palautetta ja kehittääksemme toimintaa. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan myös senioritukiryhmään, toteaa ryhmän puheenjohtaja Kaarina Johansson.

Muutamat innostuneet vapaaehtoiset ovat ideoineet ja pyörittävät kirjallisuuspiiriä ja nettikerhoa. Senioreita toimii palvelupiiri HAIKissa ja Kyläsepoissa.

– Ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia tehdä hyvää, Nevala tiivistää.

Kaikissa Vantaan seurakunnissa on erityisesti senioreille suunnattua toimintaa. Arkisin päiväaikaan kokoontuvan kerhon nimenä voi yhä olla eläkeläiskerho tai vanhemman väen piiri. Tikkurilan seurakunnassa työalasta vastaavan papin Tiina Komulaisen mukaan eläkeläiskerho on aikuistyön suosituin muoto.

Ritva Leppäsen veti seniorikerhoon muuttunut elämäntilanne.

– Mieheni kuoli kaksi vuotta sitten. Kun toin hänen vaatteitaan kirkon vaatevarastolle, minut kutsuttiin kahville. Siinä jutellessa keskustelukumppanini sanoi, että tule sinäkin kerhoon. Ja kun tulin, tunsin, että olen tervetullut.

Ulla-Maija Vilmi

Linkkejä Vantaan seurakuntien senioritoimintaan on koottu osoitteeseen www.vantaanlauri.fi tämän jutun yhteyteen.

vantaanlauri.fi uutisia ›› Poliisi otti esitutkintaan Korhosen tutkintapyynnön uskonnollisesta vihapuheesta ›› Hautausmaiden kesätyöntekijöiksi oli ennätysmäärä hakijoita ›› Jokivarren seurakuntataloa esitetään purettavaksi ›› Ruotsinkielisen seurakunnan tilatarvetta tutkitaan ››Kaivokselan kirkon purkupäätös tehtiin laillisesti Kannen kuva Joni Heinonen

3

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Yksityiskohtaista Stiina Saaristo, kuvataiteilija: ”Olen aina hahmottanut maailmaa yksityiskohtien kautta. Piirtäminen on ollut oma juttuni. Minulle on tärkeää kuvata muotoja ja materiaaleja. Värikynillä se on mielenkiintoista, mutta työlästä.

Käytän itseäni mallina, mutta annan kuvan hahmolle uuden persoonallisuuden, joten kuvani eivät ole varsinaisia omakuvia. Omat kasvot ovat helppo ja aina saatavilla oleva malli.

Teen yhtä 4,5 neliömetrin kokoista työtä monta kuukautta. Yleensä teen 1–3 suurta työtä vuodessa.

Piirtäminen on terapeuttista. Hienointa on, kun työ valmistuu ja alkaa elää omaa elämäänsä.”

Kaisa Halonen

Stiina Saariston teoksia on esillä Drawing in the Flesh – piirtäjän näkökulma -näyttelyssä Vantaan taidemuseossa 7.9. asti.

4

Väitellään

Eivät pojat tarvitse miehen mallia, Jari Honka!

Vaikka se ei olekaan kovin trendikästä, olen sitä mieltä, että sukupuolten välillä on eroja.

vin trendikästä, olen sitä mieltä, että sukupuolten välillä on eroja. Pojille ominaista on toiminnallisuus.

Jokainen poika ­tarvitsisi elämäänsä isää. Omaa isää ei voi kukaan korvata.

– Tukihenkilöstä on hyötyä, vaikka hän ei voikaan korvata isää. Hän voi tuoda pojan elämään samoja asioita, joita isäkin toisi.

Tukihenkilötoiminta vaatii aikaa ja rahaa, koska poikaa pitää kuitenkin viedä HopLopiin tai lätkämatsiin.

Tukihenkilö­ koordinaattori Jari Honka etsii miehiä kavereiksi vantaalaisille pojille.

Eivät pojat tarvitse miehen mallia, vaan riittää, että heidän elämässään on luotettavia aikuisia. Sukupuoli on sivuseikka.

– Kyllä, mutta tukihenkilötoiminnasta saa kulukorvauksen.

Tukihenkilö ja lapsi tapaavat noin kaksi kertaa kuukaudessa. Useamminkin saa tavata, jos haluaa.

Tukihenkilöksi ryhtyvän pitää olla miehekäs mies, joka on kiinnostunut autoista, jääkiekosta ja metsästyksestä.

Markku Mattila

– Ei tarvitse, mutta saa olla.

Kaikenlaisille miehille on tarvetta. Voi olla myös kiinnostunut – Ei pidä paikkaansa. Pojat musiikista, teatterista tai vaikka tarvitsevat miehen mallia, kos- kalastuksesta. Sekään ei haittaa, ka heistä kasvaa miehiä ja 89x80mm vain jos ei ole harrastuksia.

Esse 14.2on Vantaan Lauri 17.1 mies voi tietää, millaista olla 14.3 14.2 Tukihenkilön pitää ymmärtää poika. Vaikka se ei olekaan ko11.4 14.3 2.5 11.4

Tarvitaanko enää lähetystyötä?

– Ei tarvitse, mutta ei siitä haittaakaan ole. Perustiedot tukihenkilötoiminnasta saa kurssilta.

Monet pojat ovat vaikeita tapauksia, joiden kanssa ei uskalla lähteä julkisille paikoille, koska he eivät kuitenkaan osaa käyttäytyä.

– Joku saattaakin olla haastava tapaus, mutta vaikeudet tulevat yleensä esiin muualla kuin tukihenkilötoiminnassa. Tukisuhteessa lapsi lepää. Lapsilla, joilla on vaikeuksia, on usein paljon ammattilaisia ympärillään. Tukihenkilön kanssa saa lapsi olla ihan oma itsensä.

Jos kyllästyy tukihenkilönä olemiseen, sen voi lopettaa heti.

– Ei voi. Tukihenkilöksi ryhtymistä pitää miettiä, sillä tarkoitus on, että syntyy ystävyyssuhde, eikä ystävyydessä tulla ja mennä. Joskus tukihenkilön elämäntilanne voi tietysti muuttua.

Hanna Antila

Tukihenkilötoiminnan infoilta miehille ke 20.3. klo 18 Tikkurilassa, Unikkotie 2 C, ja tukihenkilökurssi 17.–20.4.

HERÄNNÄISSEURAT

Su 17.3. Kansanlähetyspyhä Tikkurilan kirkolla.

Klo 10 messu, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

Klo 11.15 kirkkokahvit ja lähetysjuhla kahviossa, rovasti Pekka Jokiranta, Eeva ja Pekka Kuvaja, Sipe Jalokinos. Tervetuloa!

Sikstuksen kappeli

Michelangelo SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO

15.2.2013–19.5.2013

Bulevardi 40 . www.sinebrychoffintaidemuseo.fi . opastus lauantaisin klo 14 Pääsy 10–8 e, alle 18-v. ilm. . ti, pe 10–18, ke, to 10–20, la, su 11–17, ma suljettu

Г   

lasten kehityksestä ja kasvatuksesta ja olla itsekin isä.

  p    

To 14.3. klo 18.30 Ison Omenan Hiljaisuuden kappelissa, kahvit klo 18. Piispansilta 11, Espoo.

Pe 15.3. klo 19 Kotiseurat Aino Konttisella, Kotinummentie 44, Tapaninkylä.

La 16.3. klo 15 ”Nuottilehtiä elämäni varrelta” Markku Kilpiön 70-v.-matinea Espoonlahden kirkossa, Kipparinkatu 8.

Mm. Herännäisnuorten kuoro, Esa Ruuttunen, Ene Salumäe, Lauri Kilpiö.

Su 17.3. klo 12 Kirkkopyhä Hakunilan kirkossa, Hakunilantie 48. Saarnaa Samuli Korkalainen, mukana Veisuuveljet.

Kirkkokahvit ja seurat.

Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Klo 18 Toimelan kerhotilassa, Männikönaukiontie 4, Nurmijärven Röykkä.

Ti 19.3. klo 12.30 Lähetyspiiri.

To 21.3. klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS Uusheräyksen kirkkopyhä 17.3.2013 Klo 10 Messu Vanhassa kirkossa Saarna Heikki Hilvo, liturgia Tiina Silvo.

Kirkkokahvit seurakuntasalilla, Bulevardi 16 B, 2. krs.

Klo 13 Seurat rukouhuoneella, Fredrikinkatu 61 B ”Onko ketään Herran, meidän Jumalamme vertaista?”. Taina Taskila ja Tiina Silvo, kahvi ja voileivät, Heikki Hilvo ja Matti Latvala.

5

Muutosvoima Sini Pennanen

– Peppi Pitkätossussa on yhä ainesta esikuvaksi, sanoo Vantaan kaupungin lastenkulttuurin päällikkö Reeli Karimäki.

SATO SenioriKoti®

Vapaita vuokra-asuntoja Kivivuorentie 8, 01620 Vantaa Ensisijaisesti senioreille tarkoitetut vuokrakodit kivenheiton päässä uudesta ostoskeskuksesta ja juna-asemasta.

2h+kk+s, 43,5 m2 2h+k, 59,5 m2 3h+kk+s, 63,5 m2

932 €/kk 1 161 €/kk 1 280 €/kk

Vuokravakuus vain 250 €. Kun teet vuokrasopimuksen vuodeksi, vakuutta ei peritä. Vesimaksu sisältyy vuokraan. Valmius Soneran laajakaistaan 2/2 Mb/s -nopeudella sisältyy vuokraan.

Varaa aika esittelylle!

SATO Vuokraus ja myynti Ari Suhonen, puh. 0201 34 4107 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Puhelujen hinnat Suomessa: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston muk.

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Rohkeasti uutta luoden Miten Sinusta tuli juuri Sinä?

Tule kirjoittamaan oma elämäsi tarinaksi ja tekemään mielenkiintoista matkaa itseesi!

Omaelämäkertakurssi Vivamossa, Lohjalla 15.–18.4.2013

Anarkisti ja huolehtija Reeli Karimäki on samastunut sekä Peppiin että tämän kaveriin Annikaan.

Pienen tytön äiti on taivaassa, ja isä maailman merillä. Seurana Huvikummussa ovat vain hevonen ja apina ja turvana laukullinen kultarahoja. Lastenkotiin tyttö ei mene, vaan tahtoo selvitä arjesta yksin.

Reeli Karimäki tutustui Astrid Lindgrenin luomaan Peppi Pitkätossuun pikkutyttönä tvsarjan ja kirjojen kautta.

– Isoisäni luki minulle Peppiä ääneen. Osasin itsekin lukea, mutta oli kiva kuunnella, kun joku toinen lukee.

Peppi teki Karimäkeen vaikutuksen, koska oli niin rohkea ja oikeudenmukainen. Hän kohtelee ihmisiä ja eläimiä tasavertaisesti, eikä ole julma edes hänen kultarahojaan havitteleville rosvoille.

Lapsena Reeli Karimäki ihaili Pepin rohkeutta, mutta samastui enemmän naapurintyttöön Annikaan. Tämä huolehti aina toisista, eikä kokenut tarvetta kapinointiin.

– Isäni oli ja on edelleen vä-

hän anarkisti ja äitini varsinainen Peppi. Minä olin meidän perheessä se Annika, Karimäki kuvailee.

– En muista koskaan ajatelleeni, että haluaisin olla kuin Peppi, mutta ajattelin, että olisi kivaa, jos olisi Pepin kaltainen ystävä. Minusta oli ihanaa, että minulla oli äiti ja isä – ja on vieläkin.

Karimäki koki, että Annika tuo tarinoihin turvaa ja tasapainoa.

– Esimerkiksi tarinasta, jossa Peppi, Tommi ja Annika lentävät itse tekemällään kuumailmapallolla, muistan ajatelleeni, että hyvä kun matkassa on joku, joka huolehtii. Tommia pidin vähän hölmönä.

Murrosiässä Reeli Karimäki alkoi löytää itsestään myös peppimäisiä piirteitä. Se ei ollut kapinaa kotiväkeä kohtaan, vaan toimintaa oikeudenmukaisuuden puolesta.

– Aloin esimerkiksi perustaa kouluihin rauhantoimikuntia, hän kertoo.

Nykyään Karimäki työskentelee lastenkulttuurin päällikkönä Vantaalla ja johtaa kahta taidetaloa, Pessiä ja Toteemia. Se on työtä Pepin peräänkuuluttaman oikeudenmukaisuuden puolesta, sillä Karimäki uskoo, että maailma pelastetaan lapsi kerrallaan.

Reeli Karimäki on tutustuttanut myös omat lapsensa ja kummityttönsä Peppi-kirjoihin. Pepissä on yhä ainesta esikuvaksi, vaikka maailman vahvimmalla tytölläkin on heikkoutensa.

– Pepissä on hyvää rohkeus ajatella itse, mutta huonoa se, että hän yrittää selvitä kaikesta yksin. Joskus pitäisi osata pyytää apua, Karimäki pohtii.

Elämä on opettanut, että maailman parantamiseen tarvitaan monenlaisia ihmisiä.

– Eihän mistään tulisi mitään, jos kaikki olisivat anarkisteja. Tarvitaan myös tunnollisia annikoita.

Hanna Antila

Reeli Karimäki ehdottaa seuraavaksi haastateltavaksi Muutosvoima-sarjaan liikunnansuunnittelija Kristian Åbackaa.

Kurssi sisältää teoriaa elämäkerran kirjoittamisesta sekä runsaasti käytännön harjoituksia.

Ohjaajana: FM, kirjailija Saara Karppinen Kurssimaksu: 70 €.

Täysihoito koko ajalta: 216–246 € (-10% eläkekortilla) Ilmoittautuminen: 8.4.2013 mennessä.

Taidetyövälineitä seurakuntien ja laitosten työntekijöille, vapaaehtoisille ja kaikille kiinnostuneille

Taide vanhustyössä Vivamossa, Lohjalla 18.4.2013 Päivän aikana perehdytään musiikin monipuoliseen käyttöön hartaushetkissä ja viriketoiminnassa sekä tutustutaan TTAP* (Therapeutic Thematic Arts Programming for the Older Population) –metodiin. Päivä sisältää teoriaa ja käytännön harjoituksia.

Opettajina: Helsingin Alzheimer-yhdistyksen erityisasiantuntija Anita Pohjanvuori ja TM, FM Eija Kemppi Kurssimaksu: 70 €. Ateriat: 17,50 € (sis. lounaan ja 2 kahvia) Ilmoittautuminen: 8.4.2013 mennessä.

Tapahtumat yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo-opisto

0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo-opisto.fi

www.kansanraamattuseura.fi 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo-opisto.fi

Piditkö lukemastasi?

Kerro mielipiteesi Vantaan Laurista ja osallistu kilpailuun!

Vastaa

www.laatulehdet.fi/lauri-41 Kilpailun voittoina laadukas kompaktikamera ja kirjapalkintoja.

6

Elämyksiä vailla vertaa Kesäleirillä lapsi oppii sietämään jännitystä ja koti-ikävää, mutta tärkeintä on hauskanpito sen aluksi ilmoittaa päiväleirille.

– Jos lapsi ei innostu leirille lähdöstä, koska jokin asia jännittää liikaa, voi yhdessä miettiä, olisiko pelko voitettavissa.

Pakottaa ei kuitenkaan saa, Pihlman painottaa.

– Elämässä ehtii kyllä olla poissa kotoa ja oppia kaikenlaista.

kuuluu Pihlmanin mielestä asiaan, eikä sen vuoksi kannata perua menoa. Leiriä edeltävää jännitystä potevat todennäköisesti kaikki, sekä lapset että ohjaajat, niin ujot kuin rohkeatkin.

– Se, että menee leirille, vaikka jännittää, on osa elämystä. Lapsen kanssa voi etukäteen puhua siitä, että jännitys on myös positiivinen asia. Jos jokin asia jännittää, se on merkki siitä, että asia on tärkeä.

– Leiri voi myös olla hyvä tapa opetella jännityksen sietämistä ja sen voittamista. Kun jännityksen voittaa, itsetunto vahvistuu ja tulee hyvä mieli.

Kavereita ja kädentaitoja

Väsymys voittaa varmasti

Maarit Pihlmanin mielestä paras ja tärkein syy mennä leirille on se, että siellä on yleensä hauskaa.

– On kavereita ja ohjelmaa, jossa saa käyttää mielikuvitusta, olla ulkona ja harjoittaa kädentaitoja.

– Lapset viettävät nykyään paljon aikaa pelien ja tietokoneiden parissa. Leireillä on yleensä paljon yhteistä tekemistä.

Pieni jännitys ennen leiriä

Nukkuminen vieraassa paikassa vieraiden ihmisten kanssa on osa leirielämää. Se voi huolettaa lasta, vaikka hän olisikin ollut kaverilla tai sukulaisilla yökylässä.

– Koti-ikävä on ihan normaali asia. Vanhempien kannattaa kertoa, että sellaisissa tilanteissa ohjaajat auttavat ja leirillä pääsee varmasti syliin. Vanhempien tehtävä on opettaa lapsi luottamaan toisiin aikuisiin, Maarit Pihlman sanoo.

teksti Hanna Antila kuvat Joni Heinonen

E

dessä on pitkä kesäloma ja lapsille pitäisi keksiä jotakin tekemistä. Uskaltaisikohan lapsen ilmoittaa kesäleirille?

Keski-Vantaan perheneuvolan psykologi Maarit Pihlman kannustaa alakouluikäisten vanhempia ottamaan kesäleirille menon ainakin puheeksi lastensa kanssa.

– Ei haittaa, vaikka lapsi tuntisi itsensä ujoksi tai arastelisi uusia tilanteita ja ihmisiä, sillä lapset ovat yleensä yllättävän innokkaita menemään leirille.

Pihlman on myös sitä mieltä, että juuri hieman ujot lapset saattavat nauttia leiristä eniten.

Leireillä on yleensä paljon ohjattua tekemistä, paljon aikuisia ja ohjaajat auttamassa toisiin tutustumisessa. Jos monen päivän leiri, jossa myös yövytään leiripaikassa, tuntuu liian suurelta haasteelta, voi pienen koululai-

– Lasta voi etukäteen lohduttaa kertomalla, että aikuinenkaan ei välttämättä saa ihan heti unta vieraassa paikassa ensimmäisenä iltana. Toisena iltana nukahtaminen onkin sitten jo helpompaa: väsymys yksinkertaisesti vie voiton.

Pihlman on myös sitä mieltä, että ainakin alle 10-vuotiaan kannattaa ottaa reissuun mukaan unilelu tai vastaava esine, joka muistuttaa kodista ja tuo turvaa.

– Lapselle voi sanoa, että unilelua voi säilyttää kassissa ja pitää siellä, jos sitä ei tunnekaan tarvitsevansa.

Myös uusiin ihmisiin tutustumista voi pohtia etukäteen kotona.

– Kaikkien ei tarvitse olla ulospäinsuuntautuneita tai erityisen sosiaalisia. Kaikkiin lapsiin ei myöskään tarvitse luoda mitään erityistä suhdetta, Pihlman muistuttaa.

– Leirillä aikuiset auttavat kavereiden saamisessa. Tärkeintä on, että jokaisella olisi leirillä edes yksi kaveri.

Käytännön vinkkejä Kolmen lapsen äitinä ja entise-

nä partiolaisena Maarit Pihlmanilla on myös muutama käytännön vinkki pienten leiriläisten vanhemmille.

– Ennen leirille lähtöä kannattaa puhua kännykän käytöstä ja siitä, mikä leirin linja on siinä asiassa. Periaate voi olla vaikkapa sellainen, että kännykkää saa käyttää vain iltaisin.

Toinen vinkki on se, että leirille mukaan otettavat tavarat kannattaa nimikoida aivan kuten kouluun tai päiväkotiin lähtiessä.

– Silloin ei tarvitse murehtia tavaroista. Jos tavarat menisivätkin hukkaan tai jos jollakulla onkin ihan samanlainen sadetakki, nimikoidut tavarat löytävät kyllä oikealle omistajalleen.

Maarit Pihlmanin mukaan on vielä yksi asia, johon leiriläisen ja hänen vanhempiensa kannattaa varautua: kun on kerran leirille mennyt, haluaa yleensä mennä sinne toistekin.

Ilmoittautuminen Vantaan seurakuntien kesäleireille ja muuhun lasten kesätoimintaan alkaa 18.3. Lisätietoa www.vantaanseurakunnat.fi.

7 Kuinka vantaalainen?

Simo Routarinne, 50, käy vaimonsa kanssa ratsastamassa Saara Vuorjoki

”Kun jännityksen voittaa, itsetunto vahvistuu ja tulee hyvä mieli.”

100 % vantaalainen

”Olin siskoni kanssa monena kesänä seurakunnan leirillä Vihdissä. Äidin mielestä seurakunnan leirit olivat kai jotenkin turvallisempia kuin kunnan. Leirit kestivät kolme päivää, mikä oli pienelle lapselle riittävästi.

Leireillä oli kivaa. Siellä oltiin ulkona ja uitiin, Jeesuksestakin kai jotain puhuttiin ja ruokarukoukset opittiin. Iltanuotiot jäivät erityisesti mieleen. Oli sketsejä ja laulettiin paljon. Tiettyyn aikaan päivästä vanhemmat saivat soittaa leiripaikan lankapuhelimeen.

Omaa vuoroa odotellessa pelattiin koronaa kunnes joku huusi, että nyt sinun äitisi soittaa.”

saaressa ja sinne mentiin lautalla.

Saaressa oli vanhanaikaisia työkoneita ja siellä syötiin lammasta.

Oli hauska reissu ja hyvät säät.”

Mies, 39

”Olin 7–10-vuotiaana pikkuveljeni kanssa seurakunnan kesäleireillä. Siellä oli aina tosi mukavaa.

Kristillisyyttä ei tuotu mitenkään häiritsevästi esiin, vaikka olihan siellä hartaushetkiä ja oppitunteja. Olimme veljen kanssa vilkkaita ja tiirailimme, kun tytöt kävivät saunomassa ja uimassa. Jäimme kiinni ja meille pidettiin puhuttelu.”

Mies, 30

Nainen, 53

”Kymppileirillä Tampereella tytöillä oli ongelmana muurahaiset, jotka tunkivat telttaan. He päättivät tehdä ansan, ja kuinka hienolla tavalla: he laittoivat puoliksi syötyjä tahmaisia nallekarkkeja maahan, jotta muurahaiset tarttuvat niihin kiinni.”

”Olen ollut töissä monilla leireillä. Olimme suurleirillä Partaharjulla vuonna 1999. Yöllä oli pakko ottaa lapio käteen ja lähteä kauheassa vesisateessa kaivamaan ojia lasten telttojen viereen, sillä muuten kaikki olisivat olleet litimärkiä. Siitä lähtien olen muistanut ottaa leirille lapion mukaan.”

Mies, 37

Nainen, 34

”Olin lastenleireillä ohjaajana.

Meitä oli siellä aina muutama tyttö aikuisten ohjaajien lisäksi.

Saimme nukkua päärakennuksessa kunnollisissa majoitushuoneissa. Lapset nukkuivat aitoissa.

Eräänä yönä yhdessä aitassa oli lepakoita. Puhkesi tietenkin hirveä paniikki. Säikähtäneet lapset sijoitettiin loppuyöksi sisälle meidän huoneeseen.”

”Leireillä tuli oltua paljon sekä pienenä että vähän isompana.

Oli iltanuotioita, kioskijonoja ja niitä oikeita 70-luvun merkkareita, joista osa löytyi klöntiksi liimautuneena vaatteitten seasta. Lisäksi oli laululeikkejä, rastitehtäviä, askarteluja, lipunnostoja sekä kapulalossilla tulemista ja menemistä, sillä leireilimme saaressa. Ja sitten myöhemmin isosena sain kokea samat asiat eri vinkkelistä – merkkarit tosin tuli kaikki syödyksi.”

Nainen, 27

”Olin kehitysvammaisten kolmen päivän kesäleirillä. Se oli isossa

Nainen, 46

100 % vantaalainen Syntymäni jälkeen asuin vanhempieni ja isoveljeni kanssa mummolan yläkerrassa Hiekkaharjussa. Samassa talossa asui myös äidin isoäiti. Toisella puolella rataa sijaitsi isän vanhempien koti.

Nykyinen kotimme valmistui heidän talonsa paikalle kolmisen vuotta sitten. Äitini asuu naapurissa.

Ryhdyin näyttelijäksi muiden suosituksesta. Nykyisin pyöritän vuorovaikutusvalmennus- ja konsultointiyritystä. Olen ollut vaimoni kanssa yhdessä yli puolet elämästäni. Tapasimme Hel-

singin yöelämässä vuonna 1982. Meillä on kolme tytärtä. Heistä kaksi vanhinta on jo muuttanut kotoa.

Tikkurilan ympäristön lisäksi olen asunut Espoossa, Helsingissä, Kouvolassa ja Kotkassa. Vuonna 2007 asuimme puoli vuotta Los Angelesissa. Hiekkaharjussa ja muuallakin Tikkurilan seudulla ihmiset ovat mielestäni samalla tavalla avoimia, sosiaalisia ja ystävällisiä kuin jenkeissä. Tunnen oloni turvalliseksi ja mukavaksi yhteisössä, jossa ihmiset reagoivat toisiinsa.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi kuntaliitos on taas esillä?

Vantaan kaupunginvaltuusto päätti 2011, ettei kuntaliitosselvitystä Helsingin kanssa jatketa. Silti nykyinen valtuusto joutuu ottamaan toukokuussa kantaa kuntaliitoksiin. Miksi näin, kaupunginjohtaja Kari Nenonen?

– Hallitus käynnisti viime kesänä metropolialueen esiselvityksen osana kuntauudistusta. Nyt esiselvitys metropolihallinnon malleiksi ja mahdollisiksi kuntaliitosalueiksi on valmis ja siitä on pyydetty lausunto.

– Valmisteilla olevassa kuntarakennelaissa todetaan, että metropolialueellakin pitää selvittää yhdistymisiä. Jos laki toteutuu, kuntien on ilmoitettava marraskuun loppuun mennessä kuntaliitosten selvitysalueet. Itse selvitysten on oltava valmiit 1.4.2014.

Mistä valtuusto siis päättää toukokuussa?

– Valtuusto arvioi esitettyjä vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.

Esiselvityksessä on kaksi vaihtoehtoa. Joko niin, että Vantaa, Kerava ja

osa Tuusulaa yhdistyisivät tai sitten Vantaa yhdistyy Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Sipoon ja Vihdin kanssa. Kumpi on todennäköisempi?

– Selvityshenkilöt suosittelivat Vantaan, Keravan ja Tuusulan eteläosan kuntaliitosselvitystä. Sen lisäksi esitetään metropolihallintoa, joka käsittelisi esimerkiksi maankäyttöön ja liikenteeseen liittyviä asioita.

Hallitus linjaa, että metropolialueella on muutettava kuntarajoja tai luotava yhteistä hallintoa. Onko pakkoliitos mahdollinen?

– Kuntarakennelakiluonnoksessa pakkoliitosta ei esitetä vaihtoehtona. Vantaan valtuusto on kuitenkin todennut, että luonnos madaltaa ministeriön kynnystä määrätä selvitys tehtäväksi alueilla, joilla se pitäisi tehdä tai joilla se ei ole johtanut yhdistymiseen. Mahdollisuus erityiseen kuntajakoselvitykseen on nykyisessä kuntajakolaissakin, mutta se on poikkeusmenettely.

Hanna Antila

8

Työpaikkakiusa Nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että koettu kiusaaminen selvitetään heti.

Teksti Ulla-Maija Vilmi Kuvat Sirpa Päivinen

M

oni on nähnyt työpaikallaan tai itse kokenut epäasiallista kohtelua. Kiusaamispuheiden yleistymisestä huolimatta ei mikä tahansa työkaverin poikkipuolinen sana, erimielisyys tai edes sanaharkka ole kiusaamista.

– Kiusaamisesta tai henkisestä väkivallasta on kyse silloin, kun kielteinen kohtelu, loukkaaminen, mitätöinti, alistaminen tai eristäminen on jatkuvaa ja toistuvaa, määrittelee työpsykologi Maarit Vartia Työterveyslaitokselta.

Hän painottaa asian vakavuutta.

– Kiusaaminen heikentää sen kohteeksi joutuvan jaksamista, hyvinvointia ja jopa terveyttä. Kiusaamisen jatkuessa sen kielteiset vaikutukset voivat laajentua koko työyhteisöön.

Työ ja Terveys Suomessa -tutkimusten mukaan 4–6 prosenttia palkansaajista – siis yli 100 000 työntekijää – on kokenut tai kokee parhaillaan tulevansa kiusatuksi.

– Kaikkia uusia kiusaamiskokemuksia ei varmaan voida ennalta ehkäistä. Kiusaamisen nollatoleranssi tarkoittaa sitä, että koettu kiusaaminen selvitetään viipymättä.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimiin, jos työssä ilmenee häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijän terveydelle, ja työnantaja saa siitä tiedon. Laiminlyönnistään työnantaja voi joutua oikeudelliseen vastuuseen.

Ketä kiusataan?

Maarit Vartian mukaan kiusatuksi voi joutua kuka tahansa.

– Ei ole olemassa jotain persoonallisuustyyppiä, jota nimenomaan kiusattaisiin. Joskus valituksi tulee työpaikan hiljainen jäsen, jonka on vaikea puolustautua. Yhtä

lailla kiusatuksi voivat joutua voimakkaat ihmiset, jotka kyseenlaistavat työpaikan toimintatapoja.

Osa työtovereista voi hurrata sille, että joku tekee vaikeita kysymyksiä ja vaatii selityksiä. Lopultakin joku puhdistaa ja vapauttaa työpaikan ilmapiiriä. Mutta kaikki eivät ehkä ole asiasta samaa mieltä.

Jotkut eivät voi hyväksyä sitä, että kyseenalaistaja

Milloin vitsistä tulee kiusaamista? ”Monenlainen arjen käyttäytyminen voi saada piirteitä, jotka muuttavat tilanteen sellaiseksi, että se koetaan kiusaamiseksi. Normaali tai hyväksyttävä voi muuttua epänormaaliksi ja ei-hyväksytyksi.

Yksi turkulaisvitsi Turusta tulleelle työtoverille menee huumorin piikkiin, mutta turkulaisvitsi joka päivä viikosta toiseen on jo kiusaamista.

Huomenen sanominen työtoverille aamulla on hyvää käyttäytymistä, huomenen sanominen joka kerta kohdattaessa, 20 kertaa päivässä, ei enää ole asiallista.

Se, kokeeko tulleensa jossain tilanteessa kiusatuksi tai loukatuksi, riippuu myös tilanteesta ja ihmisten välisen tuttuuden asteesta.”

Maarit Vartia, Marjaana Lahtinen, Marjut joki & Sinikka Soini: Piinan loppu. Kiusaamistilanteiden selvittely työpaikalla. Työterveyslaitos 2008.

rikkoo vaikenemisen kulttuurilla ylläpidetyn illuusion työpaikasta lintukotona. He alkavat ehkä savustaa tätä pois työpaikasta.

Joskus työpaikoilta löytyy myös joidenkin koulukiusaamistapausten yhteydessä tunnistettuja provokatiivisia uhreja.

– Jos panttaa tietoja, tekee kaiken viime tingassa, häiritsee toisia tai on ärsyttävä besserwisser, on kielteisiä reaktioita kohdatessa syytä katsoa peiliin, vaikka se onkin vaikeaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Ihmiseltä saattaa viedä aikaa, ennen kuin hän tajuaa, että on jatkuvan kielteisen kohtelun ja kiusaamisen kohteena.

Siinä vaiheessa voi olla kaukana takanapäin hetki, jolloin vielä olisi ollut mahdollista tarttua toisen puheisiin: Kuulinko oikein? Nyt varmaan ymmärsin väärin. Voitko kertoa jonkin esimerkin? Mitä tarkoitit sillä, mitä sanoit eilen? Tällaisia kysymyksiä käsittelemällä olisi ehkä voinut estää kiusaamiskierteen muotoutumisen Kiusaamisasetelmaa voi varmentaa ja todentaa puhumalla siitä luotettavan työkaverin kanssa. Viimeistään sitten asiasta pitäisi puhua esimiehen kanssa.

Kiusaamisesta puhuminen on usein vaikeaa koko työyhteisölle.

– Kiusaamista kokeva voi tuntea häpeää ja huonommuutta. Työyhteisössä kiusaamista voi olla vaikea käsitellä ja tunnustaa, sillä kuinka nyt aikuiset, koulutetut ihmiset voivat ajautua lapselliseen, hiekkalaatikoilla ja koulumaailmassa tutuksi tulleeseen tilanteeseen?

9

aamisesta eroon – Uhka ja epävarmuus, tulossa olevat organisaatiomuutokset tai yt-neuvottelut voivat myös nostaa kynnystä viedä asiaa eteenpäin.

– Jos kokee hankalaksi mennä puhumaan esimiehelle, voi tueksi pyytää työtoverin tai työsuojeluvaltuutetun, Maarit Vartia neuvoo.

Kynnys ottaa asia esille madaltuu, jos työpaikalla on toimintamalli kiusaamistapauksia varten. Kiusattu voi pyytää esimieheltä todistuksen siitä, että tälle on kerrottu asiasta. Esimiehen velvollisuus on ryhtyä selvittämään, mistä koetussa kiusaamisessa on kyse.

Kuka kiusaa?

Kiusaajana voi olla yksi tai useampi työkaveri.

– Moni yllättyy kuullessaan, että häntä epäillään kiusaajaksi. Niitä, jotka myöntävät olevansa kiusaajia, on vähän. Olenkin sanonut, että jos jostain löytyisi 60 kiusaajaa, olisin kiinnostunut tekemään heille persoonallisuustestin.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt rakenteet ja työolojen piirteet altistavat kiusaamiselle.

– Hyvin toimivassa työyhteisössä kiusaamista ei yleensä ole. Työpaikan pulmat, rooliristiriidat, epäselvät työnjaot ja vastuualueet, tiedonkulun puutteet, huono ilmapiiri ja huono johtajuus ruokkivat ja luovat kiusaamistilanteita.

Kiusaamisen taustalla voi olla myös yksilöllisiä juuria. Puhutaan paljon narsismista ja muista persoonallisuushäiriöistä.

– Toki niitäkin on, mutta tuskin siinä määrin kuin ih-

miset omista työyhteisöistään löytävät. Usein kiusaamisen syynä mainitaan myös kateus tai vallanhalu. Silloinkin kannattaa miettiä, voisivatko nuo tuntemukset nousta työhön tai johtamiseen liittyvistä tekijöistä.

Jos kiusaaminen on jatkunut pitkään, vuosia tai vuosikymmeniä, on jopa koko muu työyhteisö saattanut kääntyä kiusattua vastaan. Kuin vähitellen muotoutuneesta sopimuksesta häntä on alettu pitää ensin hankalana, sitten yhteistyökyvyttömänä ja lopulta jopa henkisesti sairaana yksilönä.

Silloin kun kiusaajana on lähiesimies, on asiassa käännyttävä hänen esimiehensä puoleen.

– Esimies voi olla epäasiallinen ja taitamaton. Silti ei pidä unohtaa, että hänen työnjohto-oikeuteensa kuuluu mahdollisuus muuttaa organisaatiota ja järjestää työtä, hylätä seminaariin pääsy tai huolehtia työvuorojärjestelyistä.

Miten tilannetta selvitellään?

Työ ja Terveys -tutkimusten mukaan kiusaamista on keskimääräistä enemmän kuntasektorilla sekä etenkin sosiaali- ja terveys- sekä opetusalalla.

– Kiusaaminen on vaikea asia, koska sen ytimessä on yksilöllinen kokemus. Joku voi kokea kiusaamisena tietynlaiset ilmeet, eleet, katseet ja äänenpainot. Toisaalta jokainen satunnainen sammakko, harkitsematon puhe tai väärinymmärrys ei ole kiusaamista.

– Työpakoilla olisi tarpeen aika ajoin keskustella siitä, mitä työntekijät pitävät epäasiallisena käyttäytymisenä. Se, että työpaikkakokouksessa jotkut räpläävät koko ajan tietokonetta tai kännykkää, voidaan jossakin kokea epäasialliseksi. Jossain toisessa työpaikassa se kuuluu työskentelytapaan.

Kiusatuksi tulemisen kokemus tulisi ottaa aina esiin mahdollisimman varhain. Jos kiusaaminen on jatkunut pitkään, tilanteen selvittäminen mutkistuu.

– Rakentavassa selvittelyssä esimies keskustelee ensin erikseen molempien osapuolien kanssa ja hakee lisäinformaatiota esimerkiksi työtovereilta. Sen jälkeen kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen.

Olennaista on puhua konkreettisesti tyyliin kuka, mitä ja milloin. Kiusaamisesta syytetyllä on oikeus saada tietää, millainen hänen käyttäytymisensä ja toimintansa on koettu epäasialliseksi ja kiusaavaksi.

– Monet esimiehet selviävät hyvin erilliskeskusteluista, mutta kiusatun ja kiusaajan yhteiskeskustelussa asiantuntija-apu voi olla tarpeen. Keskustelun vetäjän pitäisi suhtautua asiaan avoimesti ja tasapuolisesti, asettumatta kummankaan puolelle.

Yhteiskeskustelussa päädytään sopimukseen – jos ei siitä, että keskinäinen kohtelu muuttuu, niin ainakin seuraavasta palaverista.

Maarit Vartian mielestä kiusatuksi tulemisen kokemusta ei ole hyvä lähteä puimaan koko yhteisössä. Myöskään työilmapiiriselvitys ei ole oikea menetelmä kiusaamistilanteen selvittämiseen. T

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

17.3.

Marian ilmestyspäivänä kirkoissa saarnataan siitä, miten enkeli Gabriel ilmestyy neitsyt Marialle.

”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.”

(Evankeliumi Luukkaan mukaan 1:30–31)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Mistä kiitollisuus syntyy?

Jeesus ei pitänyt mitään itsestään selvänä.

Hän koki, että koko elämä on lahjaa.

Maaliskuisesta aamuhiihdosta lammen jäällä tulee kiitosrukousta. Öinen pakkanen on luonut hankikannon – pääsee, mihin mieli tekee.

Hiljainen tuulenvire heiluttaa rantakaisloja. Talitiaiset pitävät aamukonserttia. Ihmettelen ketun jälkiä, jotka katoavat ruovikkoon. Katse osuu punatulkkuun kaislojen keskellä. Sen punainen rinta loistaa aamun valossa kuin kertoisi pääsiäisen sarastuksesta.

Eihän se sitä tiedä, mutta juuri nyt se on kiitoksen kantaja.

Jeesus näki elämän kaikki värit.

Hän ei pitänyt mitään asioita itsestään selvinä. Oli päivä millainen tahansa, hän luotti Jumalan huolenpitoon ja uskollisuuteen.

Hän näki Jumalan ruokkivan taivaan linnut, saavan luonnon viheriöimään ja pitävän huolta ihmisistä.

Jeesus koki, että koko elämä on lahjaa ja siunausta. Hän näki kaiken Jumalan rakkauden lä-

pi. Hänellä oli kiitollinen sydän.

Raamatusta löytyy kolme Jeesuksen kiitosrukousta. Kukin niistä pysäyttää.

Matteus ja Luukas kertovat, miten Jeesus ylistää Isäänsä siitä, että tämä on ilmoittanut valtakuntansa salaisuuden oppimattomille ja yksinkertaisille, joilla ei ole tilaisuutta tutustua pyhiin kirjoituksiin. Jeesus kiittää heidän kanssaan Jumalaa tämän ihmeellisestä laupeudesta.

Ystävänsä Lasaruksen haudalla Jeesus kiittää Jumalaa siitä, että tämä aina kuulee häntä. Eikä hän ainoastaan kiitä, vaan tahtoo olla ”ylösnousemus ja elämä”. Kaikki murheelliset voivat kiittää hänen kanssaan siitä, että Jumala on voittanut kuoleman.

Pääsiäisen valo kajastaa jokaiseen hautaan.

Kun Jeesus asettaa ehtoollisen, murtaa leivän ja jakaa viinin, hän kiittää Jumalaa. Hän kiittää, vaikka tietää, mikä häntä odot-

taa. Hänen elämästään ja kuolemastaan tulee eukaristia eli kiitosuhri.

Sydämestä nouseva kiitos keventää mielen ja auttaa tunnistamaan siunauksen elämän varjoissakin. Vain kiitollisessa sydämessä syntyy voimaa ja rohkeutta muuttaa asioita.

”Eihän punatulkku sitä tiedä, mutta juuri nyt se on kiitoksen kantaja.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Firenzessä on San Marcon luostari ja sen seinissä Fra Angelicon maalaamia kuvia. Fra Angelico oli yksi luostarin munkeista ja reilu mies. Hän maalasi jokaisen veljen huoneeseen kuvan. Se oli erityisen reilu teko siksi, että huone oli munkin yksityisaluetta. Taitavan maalarin kuva oli omistettu vain yhden ihmisen silmille. Vasta paljon myöhemmin huoneet maalauksineen avattiin muidenkin katsottavaksi.

Nyt aion kuitenkin kertoa kuvasta, joka oli luostarin käytävällä. Jos muistan oikein, se on paikassa, josta sen tuskin huomaa. Ainakaan ei ymmärrä, että siinä on ehkä maailman tunnetuin Annunciazione, Marian ilmestys.

Ylienkeli Gabriel on kuvassa kalpean naisen vieraana. Nainen istuu jakkaralla verannalla ja katsoo vierastaan totisena niin kuin ei tahtoisi uskoa, mitä

tämä sanoo. Enkeli on asettanut kasvonsa niin hyväntahtoisiksi kuin voi.

Erikoisinta enkelissä ovat sateenkaarenväriset siivet, joissa on ainakin kahdeksan väriä säännönmukaisin täplin. Ne siivet minulle tulivat mieleen, kun ajattelin Mariaa, jonka piti jättää leikit kesken ja ruveta Jumalalle äidiksi. Fra Angelicon mukaan se viesti piti tuoda hellästi, kauniissa paketissa ja hyvissä ajoin.

Enkä minä tietenkään lopulta Jumalan äitiä ajatellut, vaan itseäni ja sitä, miten karuja viestejä elämä on tuonut sopivaa hetkeä kyselemättä ja miten niissä silti on tarkkaan katsoen vilahtanut sateenkaarisiipi. Jokin sanaton myötätunto on muistuttanut, että en sittenkään huku, vaan kaiken keskellä vielä hengitän ja elän.

Kaisa Raittila

Fra Angelico

Gabrielin siipi

Musiikkia

Lapsille

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Hakunilantie 48 Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hakunila Facebook: Hakunilan seurakunta, Pyhän Annan lastenkirkko Tilojen ja toimitusten varaukset p.

09 830 6500.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– to klo 10—14, p. 09 830 6507.

Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkolla klo 9–11 ja torstaisin Hakunilan kirkolla klo 9–11.

Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313. Muina aikoina jätä viesti puhelinvastaajaan.

Vaaralan kirkolla ei ole enää toimintaa.

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11, p. 050 573 6294 ■■ Perhekerho ke 20.3. klo 9–11 alakerrassa.

■■ Kuunloiste-lapsikuoron harjoitukset ke 20.3. klo 15.

■■ Pieni pääsiäisvaellus ke 20.3. klo 17.45 ja 18.30. Oppaina Tarja Meijer, Liisa Pietilä ja Juha Paukkeri. Äijien saunailta ke klo 18–21. Teuvo Puolakka.

Kastettu Joel Erik Wiljam Ikonen, Teo Oscar Kinnunen, Minetta Anna Helinä Kärnä, Rasmus Sune Waltteri Rindell, Siiri Emilia Adelmiina Sutinen

Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto Auratie 3, p. 09 830 6450.

Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14, ke klo 9–12. hameenkylan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ hameenkyla Facebook: Hämeenkylän seurakunta Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma, ti, to ja pe 9–13, ke klo 9–12 p.

09 830 6455.

Diakoniapäivystys keskiviikkoisin ja perjantaisin Hämeenkylän kirkolla klo 9–11. Samaan aikaan puhelinpäivystys, p. 09 830 6472.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3, p. 09 830 6459

Sanajumalanpalvelus su 17.3. klo

10. Jouni Salko, Matti Hyry ja Hannu Lehtikangas. Pyhäkoulu.

Postimerkki- ja postikorttikolehti joka sunnuntai 17.3. lähtien kirkon aulassa jumalanpalveluksen yhteydessä Suomen Lähetysseuran työn tukemiseksi. Jätä postimerkkien ympärille taustaa noin sentin verran, postikortit mielellään kokonaisina.

Iltamessu su 17.3. klo 18. Marja Mäkilä ja Hannu Lehtikangas.

Miesten sauvakävelypiiri su 17.3. klo 18. Lähtö kirkolta.

Nuorten avoimet su 17.3. klo 18– 20.30 nuortentilassa.

Pääsiäisen kukkonäyttely 18.3.–7.4. kirkon aulassa. Savikukkoja ja savisia kukkopillejä.

■■ Lasten pääsiäiskirkot ti 19.3. klo 9.15 ja 10.15.

Aikuisten jumppa ti 19.3. klo 15–16.

Nuorten avoimet ti 19.3. klo 18–20.30 nuortentilassa.

■■ Lasten pääsiäiskirkot ke 20.3. klo 9.15 ja 10.15.

■■ Ei perhekerhoa viikolla 12. Tervetuloa lasten pääsiäiskirkkoihin.

■■ Lasten pääsiäiskirkko to 21.3. klo 9.15.

10 käskyä -luentosarja to 21.3. klo 18.30. Käskyt 5 ja 6. Marja Mäkilä.

■■ Kesäkerho koululaisille 3.–19.6. klo 9–15. Ensisijaisesti 1–2 -luokkalaisille. Hinta 175 e, sis. lounaan ja välipalan. Ilmoittautuminen to 28.3. mennessä Eila Paulúnille, eila.paulun@evl.fi, p. 050 544 7647.

■■ Päivä- ja vekkulikerhojen syyskausi alkaa elokuussa. Vekkulikerho elokuuhun mennessä 2,5 v. täyttäneille ja 4–5-vuotiaiden päiväkerho vuoden 2013 loppuun mennessä 4 v. täyttäneille. Vekkulikerhon hinta 186 euroa/lukukausi, päiväkerhon hinta 198 euroa/lukukausi. Kerhoissa joka toinen kerta musiikkileikkikoulu. Ilmoittautuminen to 28.3. mennessä Eila Paulúnille, eila.paulun@ evl.fi, p. 050 544 7647.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Israel-iltapäivä su 17.3. klo 15. Lähetystyö Israelissa. Juha-Pekka Rissanen.

Avoimet ovet ti 19.3. klo 13–15.

Nettikerho ikäihmisille ke 20.3. klo 14–16. EU-tiedon lähteillä.

Kirjallisuuspiiri ma 8.4. klo 12. Kirjana Riikka Pulkkisen Vieras.

Lammaspolku 1:n kerhotila p. 09 830 6496 ■■ Ei perhe-, nyytti- eikä taaperokerhoa viikolla 12. Tervetuloa lasten pääsiäiskirkkoihin!

■■■ Soita ja laula -musiikkipyhäkoulu su 17.3. klo 16–17.

KimaraKahvila su 17.3. klo 18. Leena Kaseva, Riitta Kettunen sekä emännät Liisa ja Ritva.

Palvelupiiri HAIK ti 19.3. klo 13.

■■ Päivä- ja vekkulikerhojen syyskausi alkaa elokuussa. Päivä- ja vekkuli-

kerhoikäiset lapset toimivat samassa ryhmässä. Hinta 108 euroa/lukukausi.

Ilmoittautuminen to 28.3. mennessä Eila Paulúnille, eila.paulun@evl.fi, p.

050 544 7647.

Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9, p. 09 830 6497 ■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 11.

■■ Ei perhekerhoa viikolla 12. Tervetuloa lasten pääsiäiskirkkoihin!

Kenian lähetyspiiri to 21.3. klo 11.

Pastori, lähetystyöntekijä Pasi Hujanen.

■■ Päivä- ja vekkulikerhojen syyskausi alkaa elokuussa. Päivä- ja vekkulikerhoikäiset lapset toimivat samassa ryhmässä. Hinta 108 euroa/lukukausi, sis. 3 h 2 krt/vkk. Ilmoittautuminen kaavakkeella to 28.3. mennessä Eila Paulúnille, eila.paulun@evl.fi, p.

050 544 7647.

Muualla K-16 sähly nuorille aikuisille pe 15.3. klo 18–19.30 Rajatorpan kalliosuojassa, Nuijatie 15 B. ■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 11 Hämeenkylässä Sahratien kerhohuoneella, Sahratie 1.

■■ Pyhäkoulu ma 18.3. klo 18 Askistossa Uudentuvantie 6:n kerhotilassa.

Retki Helsinkiin ke 3.4. n. klo 13–18.

Kohteina Helsingin synagoga ja Lähetysseuran lähetysmuseo. Käytämme joukkoliikennettä. Mukana Jaakko Kara ja Riitta Kettunen. Kysy lisää ja ilmoittaudu: Riitta Kettunen p. 050 469 6404.

Kastettu Ada Sofia Stenroos, Aleksi Johan Hulkkonen, Selina Serafia Kuosmanen.

Hautaan siunattu Anna Immonen 96 v, Seppo Raimo Ahokas 78 v.

Hommissa

Yhteisvastuukerääjä Paavo Jämsä ”Olen ollut Yhteisvastuukeräyksessä mukana jo 1990-luvulla ja nyt uudelleen viisi vuotta listakerääjänä. Kierrän kävellen ovelta ovelle listan kanssa Itä-Hakkilassa ja Kuninkaanmäessä.

Kerään puolentoista kuukauden ajan joka ilta vähintään kolmen tunnin ajan. Yhdessä illassa ehtii käydä 15–20 kodissa.

Kyllä siinä oppii kylän tuntemaan.

Ihmiset osallistuvat antamalla käteistä rahaa. Korttimaksulaitteesta olisi iso apu, sillä kaikilla ei ole kotona käteistä.

Haiti-keräyksessä keräämäni summa nousi 5700 euroon.

Viime vuonna keräsin noin 5000 euroa ja tänä vuonna tulee varmaan saman verran. Nyt minulla on kasassa 400 lahjoitusta. Käyn yhteensä noin 600 kodissa.

Tänä vuonna keräyksen teema, yksinäiset vanhukset, on aivan nappi. Nekin, jotka vieroksuvat sitä, että rahaa lähetetään ulkomaille, ovat lähteneet innolla mukaan.

Vastaanotto on ollut todella hyvää. Kukaan ei kehtaa sanoa tällaiselle vanhalle miehelle, että painu ulos. Täytän keväällä 78 vuotta.

Ehkä olen henkilö, joka tykkää ihmisten tapaamisesta. Tämä on kuitenkin sosiaalinen laji.”

Saila Keskiaho

Yhteisvastuukerääjät kiertävät huhtikuun loppuun, mutta keräykseen voi osallistua senkin jälkeen. Lue lisää osoitteesta www.yhteisvastuu.fi.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto Merikotkantie 4 Avoinna ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@evl.fi www.korsonseurakunta.fi Facebook: Korson seurakunta Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 8306 550.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 10–14 p. 09 8306 554, korson. papit@evl.fi.

Diakoniapäivystys seurakuntakeskuksessa tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p. 8306 560.

Varhaisnuorten kerhot löytyvät nettisivuiltamme.

Nikkaristien palvelujen välitys tiistaisin ja torstaisin klo 10–12 p.

09 8306 560.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Vanhemman väen piiri torstaisin klo 13. 14.3. kokemuksia lähetystyöstä, teologian yo Anu Mannermaa, 21.3.

Risto Auvinen.

Miesten saunailta to 14.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Aikuisten näytelmäkerho torstaisin klo 19 päiväkerhotilassa.

Paastonajan iltarukoushetki torstaisin klo 20 kappelissa.

■■ Perhekerho pe 15.3. klo 9.

Konfirmaatiomessu la 16.3. klo 11.

Sanna Heikurinen, Hanna Paavilainen ja Ursula Hynninen. Kuusamon leiririppikoululaisten konfirmaatio.

■■ Marianpäivän runolaulumessu su 17.3. klo 10. Hanna Paavilainen, Juha Ropponen. Kanttorit sekä soitinyhtye ja Korson Seurakuntakuoro.

Marttojen kirkkokahvit Yhteisvastuun hyväksi.

■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 10. Susanna Väyrynen ja Satu Leisola.

Päivänsankarina Maria Jeesuksen äitiä Mariaa juhlitaan Marian ilmestyspäivänä su 17.3. Päivänsankari näkyy messuissa ja konserteissa.

• Marianpäivän runolaulumessu klo 10 Korson kirkossa. Messun musiikissa käytetään 1800–1900-luvuilla Suomesta, Inkeristä ja rajantakaisesta Karjalasta kerättyjä sävelmiä. Sanat Pekka Kivekäs, sovitus Ursula Hynninen ja Martti Sirviö.

• Marianpäivän messu klo 10 Länsimäen, Korson, Rekolan, Tikkurilan ja Myyrmäen kirkoissa sekä klo 12 Hakunilan ja Pyhän Laurin kirkoissa ja Martinristin seurakuntakeskuksessa.

• Marianpäivän matinea klo 15 Ilolan seurakuntatalossa. Quo Vadis -kuoro, Iina Katila, sopraano ja kuoronjohto, Nina Fogelberg, sopraano.

• Marianpäivän iltamessu klo 18 Hämeenkylän kir­ kossa.

• Marianpäivän konsertti klo 18.15 Myyrmäen kirkossa.

Maria-lauluja ja Mariaaiheista urkumusiikkia.

Marianpoimijat-kvartetti ja Kari Jerkku, urut.

Timo Saarinen

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai 15.3. klo 11. Ilmainen puurolounas.

Messu su 17.3. klo 10. Sari Kokkonen ja Tuomas Heikkilä.

■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 10.

Bethel World Wide Evangelical Ministry su klo 13–16.

Peittopiiri ti 19.3. klo 11–13.

Seniorikerho ti 19.3. klo 13–14.30.

Pääsiäisaskartelua.

Miesten raamattupiiri ja saunailta ti klo 18.30.

Naisten raamattupiiri ti klo 19.

■■ Perhekahvila kaikenikäisille ke 20.3. klo 9–11.

■■ Torstaimesta alakouluikäisille torstaisin klo 14–15.30.

Lähetyspiiri to 21.3. klo 18.30. Vieraana Suomen Lähetysseuran Venezuelan-lähetti Leena Piirainen.

Hautaan siunattu Maija Inkeri Piispa 84 v.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kahvio avoinna ti–pe klo 11–14.

Rukousryhmä pe 15.3. klo 18 kappelissa.

Nuorten jengi-ilta pe klo 19.30 alakerrassa.

Kirppis la klo 10–13 alakerrassa.

Messu Herättäjän kirkkopyhä su 17.3. klo 12. Saarna Samuli Korkalainen Herättäjä-Yhdistyksestä. Mieskuoro Veisuuveljet, Hans Tuominen ja Juha Paukkeri. Kirkkokahvit. Siioninvirsiseurat klo 14.

Arabiankielinen jumalanpalvelus su 17.3. klo 17.

Matalan kynnyksen maanantai 18.3. klo 11. Ilmainen voileipätarjoilu.

Lähetyspiiri ma 18.3. klo 18.30.

■■ Perhekerho ti 19.3. klo 9–11.

Raamattupiiri ti 19.3. klo 12–13.30.

Jari Araneva.

Raamatturyhmä ti klo 18—20.

Nuortenilta Lepaani ti 19.3. klo 18 alakerrassa.

Päivärukoushetki ke klo 12.30 kappelissa.

Kirppis ke klo 17–19 alakerrassa.

Viikkomessu to 21.3. klo 18. Isoskuoro ja nuorten musaryhmä laulaa ja laulattaa veisuja ja virsiä. Isoskuoron harkat klo 17.

Bilisilta nuorille to klo 18.30 alakerrassa.

11

Seurakunnissa tapahtuu 14.3.–21.3.

12

Seurakunnissa tapahtuu 14.3.–21.3.

Kylväjä-piiri su 17.3. klo 15. Kotkan-

siipi 1.

Nuorten Kaino-kahvila su 17.3. klo

17–20 nuorten tilassa.

■■ Korson kirkon urut 10 v -juhlakonsertti su 17.3. klo 18. Urkutaiteilija Markku Mäkinen.

■■ Perhekerho ma 18.3. klo 12.

Runopiiri ma 18.3. klo 13. Signe Kettunen.

Naisten raamattupiiri ma 18.3. klo 18 sauna- ja kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 18.3. klo 18.30 kokoustilassa.

Pyhän tanssin hetki ti 19.3. klo 13. Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Pia Olkkoselle, p. 050 3226 560.

Katulähetys ke 20.3. klo 11 seurakuntasalissa. Hartaus ja ruokailu.

Lähetyspiiri ke 20.3. klo 13 kokoustilassa. Vesa Ruokonen.

Nuorten Kake-kahvila ke 20.3. klo 17–20 nuorten tilassa.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.3. klo 18. Vesa Ruokonen ja Martti Sirviö.

Rukousryhmä ke 20.3. klo 20.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 21.3. klo 17.30 kappelissa.

Naisten saunailta to 21.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkon kulma Merikotkantie 2, p. 050 5092 100 Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–15.

Arkiaamujen rukoushetki ma–pe klo 7.

Hartaus ti ja to klo 11.

Nuorten aikuisten raamis su 17.3. klo 14.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.

Nuorten Nupe-kahvila pe 15.3. klo 18–21.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 19.3. klo 9.

Vanhemman väen piiri ti 19.3. klo 13. Leena Lehto ja Sanna Heikurinen.

Muualla

Paavalin jalanjäljillä Ateenassa 3.–

6.10. Korson seurakunnan matka Ateenaan. Hinta 735 e. Sitovat ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon 15.4. mennessä, p. 09 8306 550. Matkalle mahtuu 15 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätiedot Mari Liimatainen p. 050 5111 783.

Mun kirkko -valokuvauskilpailu nuorille avoinna 31.3. asti. Ohjeet netissä www.kirkkokorsossa50.fi.

■■ Vanhempi-lapsi -sählykerho perjantaisin klo 19 Nikinmäen koululla, Perhotie 27.

Kastettu Nelli Laura Liisa Mattila, Ella Alina Aurora Mensio.

Avioliittoon kuulutettu Jani Erik Eriksson ja Anu Johanna Heikkinen.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto Kustaantie 22 D Avoinna ma–to klo 9–15, ke parittomat viikot klo 12–15. rekolan.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/rekola Facebook: Rekolan seurakunta Tilojen ja toimitusten varaukset ma–pe klo 11–14 p. 09 830 6707, muulloin p. 09 830 6700.

Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe klo 11–14 p. 09 830 6707.

Diakoniapäivystys ma ja to Kustaantie 22 E klo 10–12, p. 09 830 6706 ja ti Asolantie 6 klo 10–12.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Family group on Thu 9.30 am in English and in Finnish.

Torstaipiiri 14.3. klo 13.

Rukouspiiri torstaisin klo 18.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9.

Alle 1-vuotiaille, vanhemmat sisarukset voi ottaa mukaan.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Messu su 17.3. klo 10. Liturgi ja saarnaaja Vappu Olsbo, kanttori SirkkuLiisa Niemi ja Pyhän Andreaan kirkon kuoro.

Alaovi auki aikuisille ma 18.3. klo 18.

Kirkon nuorisotila, huom!

Miesten raamattupiiri ma 18.3. klo 18.30.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

Lähetyksen kotipiiri ke 20.3. klo 18 kahvit, klo 19 piiri osallistuu virsiiltaan.

■■ Paastonajan virsiä ke 20.3. klo 19.

Paul Gerhardtin seitsemän tervehdystä ristiinnaulitulle ke 20.3. klo 19. Virsirunoilija Pekka Kivekäs laulattaa uusia suomennoksiaan Paul Gerhardtin virsistä ja kertoo niistä. Pyhän Andreaan kirkon kuoro ja Sirkku-Liisa Niemi.

Open Doors nuorille keskiviikkoisin klo 18–21.

Aikuisrippikoulu alkaa ke 25.3. klo 19. Rippikoulu kestää n. 2 kuukautta.

Lisätietoja seurakuntapastori Vappu Olsbolta p. 050 414 5610, vappu. olsbo@evl.fi.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30– 10.30.

■■ Toivevirsien ilta raamattupiirissä to 14.3. klo 18.

■■ Perheraamis ma 18.3. klo 18.15, lastenhoito järjestetty.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

■■ Yksinhuoltajaperheiden ilta to 21.3. klo 17. Vieraana fysioterapeutti Marjo Niemi – jumppavaatteet mukaan. Lastenhoito järjestetty.

Raamattupiiri to 21.3. klo 18.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Taaperokerho torstaisin klo 9.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Rautkalliontien kerhohuone Rautkalliontie 4 Rukouspiiri perjantaisin klo 19. lltapäiväpiiri ikäihmisille maanantaisin klo 13.

Muualla

Nuorten sähly torstaisin klo 16.30

Rekolanmäen koululla, Valtimotie 4.

Ehtoollishartaus to 21.3. klo 13 Koivukylän vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Kastettu Hilppa Xenia Wuori.

Hautaan siunattu Eine Margit Kinnunen 87 v, Touko Aulis Lehtinen 75 v, Esko Matias Haavisto 59 v, Suvi Päivikki Kemppaala 42 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto Unikkotie 5B Avoinna ma–pe klo 9–15. tikkurilan.seurakunta@evl.fi Facebook: Tikkurilan seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset p. 09 830 6226 Päivystävä pappi tavattavissa ma– pe 11–15 p. 09 830 6202.

Diakoniapäivystys maanantaisin ja torstaisin klo 10–11.30 p.

09 830 6203 tai p. 050 439 9651, käyntiosoite Unikkotie 5A 3krs, diakonia.tikkurila@evl.fi Nikkaristien palvelujen välitys: Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Marian ilmestypäivän messu su 17.3. klo 12. Maria Koukkari, Toni Fager-

holm, Terje Saard. Pyhän Laurin kuoro.

■■ Uusi kevät – vanha musiikki ti 19.3. Sibelius-lukion opiskelijoiden konsertti. Vapaa pääsy, 5/2 e.

Mielenterveyskuntoutujien pääsiäiskirkko ke 20.3. klo 13. Alkoholiton ehtoollinen.

Tikkurilan kirkko Asematie 12 Ilosanomapiiri torstaisin klo 16.

Neuvotteluhuone.

Maalauspiiri torstaisin klo 18. Ryhmähuone.

Miesten raamattupiiri torstaisin klo 18. Neuvotteluhuone.

■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 10. Pyhäkoulu kokoontuu kirkolla entisissä päiväkerhotiloisssa. Nouse kirkon aulasta portaat ylös kahvioon. Kulje kahvion ja keittiön läpi, jonka jälkeen ovi oikealle päiväkerhotilaan.

Tiedustelut Maaret Hirvensalo p.

050 572 2811.

Marian ilmestyspäivän messu su 17.3. klo 10. Jaakko Hyttinen, Pekka Jokiranta, Samppa Laakso. Kansanlähetyksen kirkkopyhä.

Paluumuuttajien piiri su 17.3. klo 15. Tikkurilan kirkon kahviossa. Terveisiä Karjalasta ja vähän Siperiastakin! Yrjö Niemi, Sirpa Jalokinos.

Naiset sanan äärellä ma 18.3. klo 10.

Kahvio.

Tikkurilan eläkeläiskerho ma 18.3. klo 13. Kahvio.

Sansan radiopiiri ma 18.3. klo 18.30.

Avoin raamattu- ja rukouspiiri. Neuvotteluhuone.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 19.3. klo 12. Vuoronumerot kirkon aulasta ja ruokailu nuorisotilalla. Hartaus klo 12.

Lähetyksen päiväpiiri ti 19.3. klo 13.

Neuvotteluhuone.

Aamurukouspiiri ke 20.3. klo 7. Toimituskappeli.

Arki-illan ehtoollinen ke 20.3. klo 18. Kirsti Hildén, Samppa Laakso.

Tikkurilan Hannat to 21.3. Lähtö lenkille klo 9.30, kahvit sanan äärellä klo 10.30.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Walkers nuortenkahvila keskiviikkoisin klo 18–20 ja perjantaisin klo 19–22. C-rappu, 2.krs.

■■ Torstaitupa torstaisin klo 17– 19 yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen, lastenhoito järjestetty. B-rappu, 2.krs.

■■ Avoin perhekerho pe 15.3. klo 9.30. B-rappu, 2.krs.

■■ Lapsiparkki pe 15.3. klo 12–15. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä, ohjeet löytyvät nettisivuilta.

Laulupiiri pe 15.3. klo 13. Nuorisotila. Jari Parviainen. C-rappu, 2.krs.

Mitä on luterilainen usko? -keskustelusarja ma 18.3. klo 18. Betanian kokoushuone, aA -rappu, 4.krs.

■■ Perhekerho ti 19.3. klo 9.30. Brappu, 2.krs.

Näppärin sormin -käsityöryhmä to 21.3. klo 18. Porras 5 aA, 4.krs kokoushuone.

Ilolan seurakuntatalo Soittajankuja 1, p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 14.3. klo 18.

Iltapala 2 e.

Pyhäkoulu su 17.3. klo 11.

■■ Perheolkkari ti 19.3. klo 9.30.

■■ Marianpäivän matinea su 17.3. klo 15. Quo Vadis -kuoro, Nina Fogelberg, Iina Katila. Vapaa pääsy.

■■ Vauvaolkkari ti 19.3. klo 13.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Avoin perhekerho pe 15.3. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 11.

■■ Meritähdet ke 20.3. klo 18. Jippii-kuoron harjoitukset.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perheolkkari ti 19.3. klo 9.30.

■■ Vauvaolkkari ti 19.3. klo 13.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11a, p. 050 919 1041 Naisten raamattu- ja rukouspiiri pe 15.3. klo 18.

■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 11.

Miesten raamattupiiri ma 18.3. klo 13.30.

■■ Avoin perhekerho ti 19.3. klo 9.30.

Tammiston seurakuntatila Tammistonkatu 29 B Nuorten aikuisten raamattupiiri torstaisin klo 17.30.

■■ Avoin perhekerho ma 18.3. klo 9.30.

Ylästön seurakuntatilat Lehtikummuntie 2, p. 050 367 1495 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 10.

Muualla

Nettiwalkers torstaisin klo 19–21

Facebookissa osoitteessa TiksinWalkers Nettikahvila.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 16.3. klo 16. Olotila.

Kastettu Tinja Martta Janina Andersson, Coco Henna Felicia Davies, Sisu Olavi Ilmari Liukkonen, Olli Santeri Penttinen, Ellen Aino Kaarina Minkkinen, Linnea Iida Helena Salonpää, Mette Maria Matilda Sundqvist, Tuukka Viljami Henttonen, Sofia Aleksandra Peltokangas, Ella Claudia Peltonen, Saana Amanda Fagerström, Tuomas Lauri Johannes Hyttinen, Isabel Siiri Sofia Sandgren.

Avioliittoon kuulutettu Santtu Saku Santeri Mononen ja Tanja Johanna Halttunen.

Hautaan siunattu Helvi Rakel Huttunen 93 v, Yrjö Valdemar Huttunen 88 v, Raili Sisko Orvokki Lahtinen 78 v, Katalin Miikkulainen 61 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto Uomatie 1 Avoinna ma–pe klo 9–15 p. 09 830 6440 vantaankosken.seurakunta@evl.fi www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski Facebook: Vantaankosken seurakunta Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419.

Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

■■■ Soita ja laula -pyhäkoulu torstaisin klo 17.30–19 kerhohuone 4.

Nuorten olotila-kahvila ”Olka” torstaisin klo 18–21 nuorisotila.

Rauhanyhdistyksen seurat pe 15.3. klo 19.

Messu ja Mariakodin kirkkopyhä su 17.3. klo 10. Saarna Jaakko Simojoki, liturgia Hannu Pöntinen, kant-

tori Eveliina Pulkkinen. Brevis Nova -kuoro. Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 10 kerhohuone 4.

■■ Marianpäivän konsertti su 17.3. klo 18.15. Marianpomijat-kvartetti, Kari Jerkku, urut. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen.

■■ Perhekerho ti 19.3. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 19.3. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kahvila Olotila keskiviikkoisin klo 11–13.30 takkahuoneessa.

Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17– 19 nuorisotila.

KesäCafé-toiminnan ideointikokous ke 20.3. klo 17–18.30 kerhotila Hipsulassa. Tied. ja ilm. Marjatta Harvakari p. 050 310 7189 ja Kaisa Aalto p. 050 512 1168.

Raamattuluentosarja Johanneksen evankeliumista ke 20.3. klo 18– 20 St. Martinin kappeli. Joh. 20. ja 21. Jari Araneva.

■■ Laulupaja ke 20.3. klo 18–19.30 St. Martinin kappeli. Kanttori Ritva Holma laulattaa virsiä ja hengellisiä lauluja.

Miesten piiri to 21.3. klo 18.30–20 takkahuone. Erkki Halme: Jumalalle mikään ei ole mahdotonta.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Perhekerho ma 18.3. klo 9.30–11.

Rukouspiiri ti 19.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu-rukouspiiri ti 19.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 20.3. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 20.3. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho pe 15.3. klo 9.30–11.

Seniorikerho ti 19.3. klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

Messu su 17.3. klo 12. Saarna ja liturgia Antti Isopahkala, kanttori Eveliina Pulkkinen.

Toivon tuulet su 17.3. klo 17. Beatrice Lindgren.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Lähetyspiiri ti 19.3. klo 18.30–20 srksali. Ritva-Leena Tuuli ja musiikkia lähetyskentiltä.

■■ Taaperokerho ke 20.3.klo 14.30– 16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho ke 20.3. klo 14.30–16.

Omat runot -piiri ke 20.3. klo 17– 19 Olotila.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 20.3. klo 13–14.30.

Työikäisten raamattu-rukouspiiri ke 20.3. klo 19–21.

Vaskipellon seurakuntakoti Aapramintie 1 ■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe klo 17–20.

■■ Perhekerho ke klo 17.30–19.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ma 18.3. klo 18–19.

Pikku Taivas Uomatie 13 Nuorten aikuisten raamis tiistai-

Musiikkia

– Francois Couperinin musiikki svengaa, sanoo Nina Fogelberg.

Viisitoista kynttilää sammutetaan laulujen välissä yksi kerrallaan. Kun kirkkoon laskeutuu täysi pimeys, puhkeaa valtava meteli.

– Se voi olla jalkojen tömistelyä tai Raamattujen paukuttelua. Meteli viittaa Kristuksen kuoleman jälkeiseen maanjäristykseen, Vantaan ruotsinkielisen seurakunnan kanttori Nina Fogelberg kertoo.

Francois Couperinin säveltämällä teoksella on pitkä nimi: Leçons de ténèbres pour le mercredi saint.

Se viittaa hiljaisen viikon keskiviikkoillan hetkipalvelukseen. Teos kuullaan keskiviikkona 27.3. osana Pyhän Laurin kirkon hiljaisen viikon Kohti valoa -konserttisarjaa.

Fogelberg laulaa puolet teoksen sopraano-osuuksista. Toisesta puolesta vastaa Tikkurilan seurakunnan kanttori Iina Katila.

Couperinin sävellyksen tekstit pohjautuvat Vanhan testamentin Valitusvirsiin.

– Teos maalaa kärsimystä dramaattisin sävyin.

Näen Couperinin musiikissa yhteyksiä bluesiin. Siinä on svengiä ja kurinalaista kurittomuutta.

Saila Keskiaho

Kärsimyksen ja ylösnousemuksen musiikkia • Ke 20.3. klo 19 Rekolan kirkossa Paastonajan virsiä – Paul Gerhardtin seitsemän tervehdystä Ristiinnaulitulle.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 ■■ Pyhäkoulu su 17.3. klo 11–12.

Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30.

Kuntosalille ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Kastettu Olivia Isabel Friström, Aile Mili Wilhelmina Hautala, Noel Elias Maarto, Alexandra Johanna Niemelä, Omoniyi Andrew Louis Olatuga, Atte Viljami Touru, Netta Cecilia Virta.

Hautaan siunattu Irja Sirkka Kärri 87 v, Aaro Järvinen 86 v, Saima Inkeri Nevalainen 86 v, Hugo Norbert Borg 81 v, Ritva Anneli Lönnblad 81 v, Reino Kalevi Lahdelma 78 v, Seija Katri Taponen 77 v, Irma Sofia Haapala 73 v, Kari-Heikki Kalervo Outinen 70 v.

• Su 24.3 klo 18 Pyhän Laurin kirkossa Luigi Boccherinin Stabat Mater. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Ma 25.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa Les Tombeaus -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Ma 25.3. klo 19 Hämeenkylän kirkossa Via Dolorosa -konsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Ti 26.3. klo 19 Korson kirkossa Pääsiäislegenda – runo- ja musiikkimatinea.

• Ke 27.3. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa Francois Couperinin Leçons de ténèbres pour le mercredi saint. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Ke 27.3. klo 19 Myyrmäen kirkossa Luukas-passio.

• Ke 27.3. klo 19 Korson kirkossa Hiljaisen viikon musiikkia.

• Pe 29.3. klo 15 Pyhän Laurin kirkossa gregoriaaninen Matteus-passio ja Jeesuksen kuolinhetken muistohartaus.

• La 30.3. klo 15 Pyhän Laurin kirkossa Johann Sebastian Bachin Johannes-passio. Liput 25/15 e.

• Su 31.3. klo 18 Pyhän Laurin kirkossa Sarastus – pääsiäisen gospelkonsertti. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e.

• Ke 3.4. klo 18 Korson kirkossa Pääsiäisen iloveisut.

Kylässä Markku Mattila

Jani Laukkanen

Barokissa piilee blues

sin klo 18–20. Sisään Kotipizzan ulko-ovesta.

13

Seurakunnissa tapahtuu 14.3.–21.3.

Lapsille

Markku Mäkinen

Kylässä Markku Mäkinen Soitat Korson kirkon urkujen 10-vuotisjuhlassa. Millainen suhde sinulla on Korson urkuihin?

– Olin valvomassa urkujen rakennusprojektia ja soitin niiden vihkiäiskonsertissa kymmenen vuotta sitten. Urut rakennettiin 1600-luvun hollantilaiseen tyyliin. Tunsin urkutyypin, koska olin opiskellut Hollannissa.

Miksi sinusta tuli urkuri?

– Kiinnostuin uruista jo pikkupoikana. Suuruudenhulluudessani kaipasin kai suurta soitinta, josta lähtisi iso ääni.

Soitat konsertissa muun muassa Johann Sebastian Bachin musiikkia. Mitä Bach teki urkumusiikille?

– Bach opiskeli oman aikansa kansalliset urkutyylit ja pystyi säveltämään puhtaasti niiden mukaan. Hän ei kuitenkaan jäänyt siihen, vaan pyrki sulattamaan eri tyylit yhteen. Bach oli eräänlainen kosmopoliitti.

Konsertoit Marian ilmestyspäivänä, mutta sinulla on myös toisenlainen Maria-yhteys: toimit katolisen Pyhän Marian kirkon kanttorina. Kuinka päädyit sinne?

– Vanhat kirkot, katolisuus ja ortodoksisuus ovat kiinnostaneet minua murrosikäisestä asti. Liityin pitkän pohdinnan jälkeen katoliseen kirkkoon kuutisen vuotta sitten. Olin kuitenkin ollut henkisesti katolilainen jo vuosia.

Saila Keskiaho

Lisätietoja konserteista www.vantaanseurakunnat.fi

Vanda svenska församling Pastorskansliet Stationsvägen 12 B, tfn 8306262, 8306294. E- post: vandasvenska@ evl.fi. Öppet: månd-fred kl. 9–13.

Dejourerande präst anträffbar i regel månd-fred.

Diakonimottagningen tisd. kl.

9-12.

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 17.3 kl. 10. Marthornas kyrkogångsdag. Kaj Andersson, Nina Fogelberg, Iina Katila. ViAnda-kören. Kyrkkaffe i Bagarstugan.

Håkansböle kyrka Håkansbölevägen 48, tfn 050 409 0500 Sottungsby – Håkansböle pensionärskrets tors 21.3 kl. 13.

Korson kirkon urkujen 10-vuotisjuhlakonsertti su 17.3. klo 18.

S:t Lars kapell Prästgårdsgränden 3 ■■ ViAnda-kören övar ti 19.3 kl.

16.15–18, efteråt vårsits i Bagarstugan.

■■ Barnens påskkyrka to 21.3 kl.

9.30 och kl. 10 daghemmet Linda, Konungsvägen 2.

Dickursby kyrka Stationsvägen 12 ■■ Familjecafé to 21.3 kl. 9–12, i Dickursby kyrkas café i vån. 2. Alexandra Blomqvist tel 050 566 8266.

Kehitysvammaisille ■■ Musiikkikerho la 16.3. klo 10– 11.30 Kaivosristissä, Kaivosvoudintie 3. Lisätietoja Ari Heikkilältä p.

050 433 4232.

Martinristi församlingscenter Bredängsvägen 2, tfn 050 404 9109 ■■ Familjecafé i samarbete med Folkhälsan må 18.3 kl. 9­–12 i eftisrummet. Avgift 2 e. Katja Kairisalo tfn 044 554 5521.

Andra utrymmen Dickursby pensionärkrets 20.3 kl.

14 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28. Rea Anner.

■■ Barnens påskkyrka on 20.3 kl.9.45, 10.15 och 10.45 i daghemmet Timotej, Skumgränden 13.

Vammaistyö

Näkövammaisille ■■ Yhteislauluilta ma 18.3. klo 17–19, Martinristin seurakuntasali, Laajaniityntie 2, 2.krs. Ritva-Leena Tuuli.

Miesten porinaporukka ma 18.3. klo 18–20, Olotila, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolun puolelta. Timo Sammallahti ja Keijo Lehtonen.

Raamattu- ja luontoleiri ma–to 3-6.6. Oronmyllyssä. Täysihoito, raamattutunteja, ulkoilua. Hinta 230 e. Ilmoittaudu 11.4. mennessä Terhi Suonsivulle tiistaisin tai torstaisin klo 9-11. p. 830 62 78, 050 381 87 58, terhi.suonsivu@evl.fi.

Viittomakielisille Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 19.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Vehkapolku 10. Tapio Laine.

Tuunauspiiri ke 20.3. klo 15–17.30 Hermannin diakoniatalossa, Hämeentie 73, Helsinki.

Olotila

Vehkapolun kävelykatu/ Unikkotie 5a, Tikkurila www.tiksinolotila.fi, Facebook: Olotila Avoinna ma-pe klo 9.30–15.

Kysy neuvoa Internetin ja kännykän käytössä ma klo 12–13.

Matkatoverit. Raili Takolanderin maalauksia 28.3. saakka.

Olotilan korttientekoviikko 18.– 22.3. Tee kortti pääsiäiseksi, äitienpäiväksi tai syntymäpäiväksi.

Vapaaehtoiseksi Olotilaan? Kysy lisää: p. 09 8306 302 (klo 9–15), olotila@evl.fi.

Kotimaan matkaklubi Joutsenlammen balettimatka Tallinnaan 26.-27.4.2013

Virren Voimaa Virsikirja Uutuus!

Keskikokoinen, soinnut, katekismus.

Kaksi upeaa kansivaihtoehtoa.

17,90 €

Läppäkirja

Uusimme suositun balettimatkan Tallinnaan!

Lähde kanssamme kaupunkilomalle Tallinnaan kokemaan upea Joutsenlampi baletti Estonia teatterissa. Kahden päivän aikana koet hienon kulttuurielämyksen, nautit Tallinnan tunnelmasta ja vietät rentouttavaa aikaa hyvästä ruuasta nauttien. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Tarja Haapala.

Matkaohjelma 26.4. Perjantai klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa klo 11.30 Viking XPRS lähtee kohti Tallinnaa klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan. Bussi on ryhmää vastassa, majoittuminen Radisson Blu Hotel Tallinnaan klo 16.00 kolmen ruokalajin illallinen ravintola Crussa klo 19.00 Joutsenlampi baletti Estonia teatterissa 27.4. Lauantai Aamiainen hotellissa, huoneiden luovutus klo 13.00 opastettu retki lentosatamaan Vanhalle jäänmurtajalle.

Kierros päärakennuksessa opastuksella sekä omin päin tutustuminen Suur-Töll jäänmurtajaan klo 16.00 kuljetus terminaaliin, jossa vielä mahdollisuus ostoksiin klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä klo 18.15 Bistro buffet laivalla ruokajuomineen klo 20.30 laiva saapuu Helsinkiin Matkan hinta: 210 euroa / hlö / 2 hh + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus 258 euroa / hlö / 1 hh + toimitusmaksu 10 euroa / tilaus Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel *majoitus valitussa huonetyypissä 1 vrk * aamiainen hotellissa *kuljetus satama-hotelli *menokuljetus hotelli-ravintola *lippu Joutsenlampi balettiin * 3 ruokalajin illallinen ravintola Crussa *opastettu retki *Bistro buffet illallinen laivalla.

Ylläty!

Piplia pikkuisille.

Kurkista läppien alle ja opi hauskasti Raamattua. 15 €

Tilaukset: myynti@piplia.fi puh. 010 838 6520 PL 54 | 00241 HELSINKI | www.piplia.fi | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi

Pyhäkoulu kotona

Lasten vanhempien käyttöön joka sunnuntaiksi ilmainen opetusaineisto. Katso:

www.pyhäkoulu.fi

MYYJÄISET Ev.-lut. Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysmyyjäiset lauantaina 16.3.2013 klo 11-14 Tikkurilassa Kylväjän toimistolla, Tikkuraitti 11 A 2. krs (Tarjoustalon yläpuolella).

Tarjolla suolaista ja makeaa, käsitöitä, tavaraa lähetyskentiltä, kristillistä kirjallisuutta, pika-arpajaiset.

Tulot lähetystyön hyväksi.

Hartaushetki klo 11. Tervetuloa!

Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 020 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi

Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan!

Kaikkea maan ja taivaan väliltä.

9 90 Pääsiäisikoni Pääsiäisikoni Kristus – kuoleman voittaja. Valmistettu Suomessa painokuvasta puutaustalle.

Koko 10 x 13,5 cm.

2630

1430

3150

Janne Villa

Aarre Kiveinen

Satu Reinikainen

Hengellinen väkivalta

Raamattua ristiin rastiin 2

Hengellinen ja henkinen väkivalta ovat vaiettuja salaisuuksia monissa piireissä. Kirja tarkastelee väkivaltaa uskonnollisten liikeiden sisällä tapauskertomusten, asiantuntijoiden ja alan kirjallisuuden kautta.

26,30 (29,20)

Raamattuaiheisia ristisanatehtäviä. Tämän muhkean tietopaketin sisältämien ristikoiden ratkomisella virkistät ja viihdytät aivonystyröitäsi.

14,30 (15,90)

Ihme pääsiäinen

AURINKO KUSTANNUS

KIRJAPAJA

Tervetuloa mukaan ihmettelemään pääsiäisen salaisuutta yhdessä kuusivuotiaan Väinön kanssa!

Pääsiäisen ajanjakso on runsas tunteiden, tapahtumien ja perinteiden aarrearkku, jonka tutkiminen on lasten ja aikuisten yhteistä seikkailua.

31,50 (35,00) LASTEN KESKUS

MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI

AVOINNA: ma–pe 9–17

1290 Samuli Edelmann

Rakastetuimmat virret cd

Pappi

Syvyys cd

19,90 (21,90)

puh. 020 754 2350

www.sacrum.fi

1990

Kuulutuksia

Ostetaan

Kansan Raamattuseurassa tapahtuu Rohkeasti uutta luoden

Iloa, valoa ja toivoa syöpään sairastuneille ja heidän läheisilleen Vivamossa 20.–21.4.2013 Syöpään sairastunut tarvitsee sekä asiallista tietoa, vertaistukea että toivoa.

Viikonvaihteessa on mukana erikoislääkäri LKT Pentti Klefström, jonka aiheena syövän olemus ja ajanmukainen hoito. Ohjelmassa on myös kyselytunti: Saa kysyä – syöpälääkäri vastaa.

Vertaistukea tarjoavat PTO Marja Klefström ja kouluttaja Marja Mäkelä. Ohjelmassa on myös runohetki sekä ilta Vivamon Särkyneen sydämen kirkossa.

Toivomme kokoaikaista läsnäoloa.

Kurssimaksu 35 € Täysihoitohinta 88–98 €/hlö.

Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa

Vivamo

Vivamontie 2, 08200 Lohja 0207 681 760 vivamo@sana.fi, www.vivamo.fi

www.kansanraamattuseura.fi

Ihmisen Poika - pääsiäisvaellus ESITYKSET • Ma 25.3. klo 14 ja 18 • Ti 26.3. klo 12 ja 18 • Ke 27.3. klo 12 ja 18 • To 28.3. klo 14 • Pe 29.3. klo 14 ja 18 • La 20.3. klo 14 ja 18 • Su 31.3. klo 14 Pääsiäisen vaellusnäytelmä Ihmisen Poika kertoo, miten ihmisten auttaja ja armahtaja vangitaan ja ristiinnaulitaan.

Mutta pääsiäisaamuna hauta onkin tyhjä.

Liput 12 e. Kesto n. 1,5 h.

Vaellus tapahtuu ulkona.

Teethän varauksesi ennakkoon!

KUOLINPESÄT - MUUTOT ANTIIKKI- JA ARVOTAVARAN ARVIOINTIPALVELU Tyhjennämme vintistä kellariin.

KUULUTUS Vaaliluettelon nähtävillä olo Korson seurakunnassa toimitetaan kirkkoherranvaalit sunnuntaina 19.5.2013, alkaen messun jälkeen ja päättyen klo 19 ja maanantaina 20.5.2012 klo 9-19.

Kirkkoherranvaalin vaaliluettelo pidetään valvonnan alaisena nähtävänä keskiviikkona 27.3.2012 kello 9-13 ja torstaina 28.3.2012 kello 15–19 kirkkoherranvirastossa, osoite Merikotkantie 4. Äänioikeutetuiksi vaaliluetteloon on merkitty kaikki viimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 19.5.2013, 18 vuotta täyttäneet henkilöt, jotka on merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi viimeistään 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää, siis viimeistään 9.2.2013. Äänioikeutettu seurakunnan jäsen ja kirkkoherra saavat tehdä vaaliluetteloa koskevan oikaisuvaatimuksen seuraavasti: Seurakunnan jäsen saa tehdä oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että äänioikeus on ilman laillista syytä häneltä kielletty tai myönnetty toiselle ilman laillista perustetta. Kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksen sillä perusteella, että joku on virheellisesti jätetty pois vaaliluettelosta taikka merkitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi tai äänioikeutetuksi.

Oikaisuvaatimusta ei voida perustaa muuttoon, joka on tapahtunut seurakuntaan alle 70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä viimeistään 2.4.2013 ennen klo 16.15 kirkkoherranvirastoon, osoite Merikotkantie 4, 01450 Vantaa.

Virasto on tavanomaisen aukioloajan lisäksi auki mainittuna päivänä klo 14–16.15. Vaalilautakunta kokoontuu käsittelemään oikaisuvaatimuksia 11.4.2013 klo 16 pidettävässä kokouksessa.

Vantaa 27.2.2013

P. 040 377 5159 *ONNI* (25 vuoden kokemuksella)

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Vuokrata halutaan

4

Lakiasioita

ILMAINEN NEUVO OY:n

Oikeudellinen puhelinpalvelu 0600 30 6060

Puhelun hinta 2,95 e min + pvm/mpm

www.ilmainenneuvo.fi

Testamentit, perunkirjoitukset ja muut perhe-, perintö- ja yksityisoik. lakiasiat. www.leenatudeer.com P. 040 844 7232.

Korson seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Sara Nummi vaalilautakunnan puheenjohtaja

Vivamon Raamattukylä

Vivamontie 2 08200 LOHJA puh. 0207 681 760 www.vivamonraamattukyla.fi

Sopimuksen mukaan loppusiivoukset (myös viikonloppuisin).

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Hammashoitoa

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius Palveluja tarjotaan

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Tervetuloa hetkeksi huojentamoon.

Täällä sinua kuullaan sellaisena kuin olet. vantaanseurakunnat.fi/huojentamo

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

IKKUNANPESUT, kotisiivoukset, 25 e/h+alv. (Kotital.väh.) www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 410 0477.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Saila Keskiaho, p. 050 584 6821, saila.keskiaho@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Jaana Mehtälä, p. 020 754 2309, Pirjo Teva, p. 020 754 2284, myynti- ja markkinointipäällikkö Minna Zilliacus, p. 020 754 2361. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa-yhtiöt/ Tuula Hurri, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2275, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

16

Aikamerkki Patrik Pesonius

Markku Maalismaan kellariloukkolainen näkee ja tiedostaa, mutta tunteet ovat hukassa.

Pyhät pukeutuivat supersankareiksi Kaikilla supersankareilla on sama päämäärä: pahan tuhoa­ minen ja oikeudenmukaisuuden edistäminen. Tavoitteet saavuttaakseen sankarin on asetuttava vaaralle alttiiksi ja uhrattava itsensä.

Tämän tietää myös italialainen Igor Scalisi Palminteri, jonka viimeisin uskonnollisuutta käsittelevä taideprojekti käynnistyi palermolaisilta

katumarkkinoilta. Hän osti sieltä halpoja katolisia pyhimyspatsaita ja ‑tauluja ja tuunasi niistä akryylimaalilla ja liimalla kristillisiä sarjakuvasankareita. Rintaan vielä supersankarin oma kirjainsymboli ja taidenäyttely Hagiographies (Pyhimyselämäkertoja) oli valmis.

Palminterin näyttelyssä Jeesus oli puettu Supermies-lapseksi ja Hämähäkkimieheksi.

Pyhä perhe esiintyi luonnollisesti Ihmeperheenä, mustat silmikot kasvoillaan. Eniten kohua herätti Kissanaiseksi muunnettu Maria mustassa nahkakaavussaan ja kissakorvissaan.

Krista Susi

Jeesuksen äidin uudet vaatteet.

Kukko poikineen

Jokin tärkeä puuttuu Kellariloukko Kansallisteatterin Willensaunassa 16.5. saakka.

Fjodor Dostojevskin romaani Kirjoituksia kellarista ilmestyi 1864. Siinä hän arvosteli aikansa tiedeuskovaisuutta, johon alettiin sovittaa niin ihmistä kuin yhteiskuntaakin. Dostojevskia kiinnosti myös uskon mahdollisuus ajassa ja ihmisessä. Ohjaaja Mika Leskinen on tuonut kirjan nykymaailmaan.

Moderni kellariloukkolainen tuntee nahoissaan, miten tieteen ylivallan on nykyisin korvannut rahan ylivalta. Sen toimintalogiikka heittää ihmisen kiihkeään oravanpyörään, kun-

nes hän ei enää jaksa.

Näyttämöllä ahdistuu Markku Maalismaa. Hänen kellariloukkolaisensa on älyllinen, todellisuutta hallitsemaan pyrkivä ”etätyötön”. Huomiot maailmanmenosta ovat osuvia. Kannattaa katsoa tarkkaan, miten huolellisesti Maalismaa tämän ihottumasta ja maksavaivoista kärsivän oravanpyörästä jättäytyneen yksinäisen miehen roolin rakentaa. Monologin kuljetus on tarkkaa ja hallittua.

Toisessa näytöksessä miestä punnitaan. Juhani Laitalan velmu demoni lähettää kellariloukkolaisen aikamatkalle vuoden 1848 Pietariin. Onko tässä

kaiken järkeilyn lisäksi enää kykyä heittäytyä ja ottaa vastaan?

Demoni on kiinnostava hahmo, sillä hän näkee, miten maailma on kadottanut tajun oleellisesta: jumalallisesta ja inhimillisestä. Sama kiinnosti Dostojevskia. Kirjoituksia kellarista olikin alkusoitto hänen suurille romaaneilleen.

Liikuttavimpia hetkiä näytelmässä on, kun vuoteen 1848 siirtynyt kellariloukkolainen luhistuu ja solvattu prostituoitu (Ulla Raitio) halaa itkevää miestä. Se on nähdyksi tulemisen ja myötätunnon pyhä mutta ohimenevä hetki.

Marja Kuparinen

Näin kellarista kysytään: ”Oletteko siellä? Rakkaat ihmiset, oletteko te siellä?”

Raskas matkalaukku Raimo Jaatisen veistoksia 23.3. asti galleria Laterna magicassa Helsingissä, Rauhankatu 7.

Aila Alarotu

Antikvariaatin kellarimaisessa takaosassa avautuu veistosten maailma. Ihmisen epäoikeudenmukainen kohtelu on vaatinut vantaalaista kuvanveistäjää Raimo Jaatista ottamaan kantaa.

– Jotkut sanovat töitä synkiksi. Mutta ei niin synkkiä voi tehdäkään, kuin maailma on.

Sotilasvaatteisiin puettu poikanukke makaa lasilaatikossa. Työn nimi on Tuntematon sotilas.

– Nukke löytyi kirpputorilta, mutta silloin en tiennyt mihin se johtaa. Sittemmin löysin tarjouksesta ilmeisesti kynttilälyhdyksi tarkoitetun esineen. Nukke sopii siihen kuin palvottu vainaja sarkofagille, Jaatinen kertoo.

Lapsihahmot ja matkalaukut kertovat maailmasta, jossa keskellä yötä kuuluu koputus. Annetaan kymmenen minuuttia aikaa pakata tärkeimmät. Sitten on lähdettävä. Vanhemmat ja lapset erotetaan toisistaan.

– Käsittelen näitä aiheita vähän jälkijunassa, sanoo Jaatinen ja viittaa junaan, jossa babuska tekee matkaa.

– 1970-luvulla halusin olla samaan aikaan kristitty ja yhteiskunnallisesti aktiivinen – ajan taiteilijapiirien tapaa. Se ei ollut ihan helppoa.

Aila Alarotu

Kukkokokoelman esikoinen ostettiin Moskovan matkalta vuonna 1977. Kukko sai nimekseen Nikita, Neuvostoliiton johtajan Nikita Hrustsovin mukaan.

Pähkinärinteeläinen Mirja Rissanen on hankkinut savikukkoja kirpputoreilta, antiikkimarkkinoilta ja ulkomaan-

matkoilta. Hänen mielestään parhaita kukkomaita ovat Suomi, Venäjä, Puola ja Slovakia.

– Savikukkoja valmistetaan erityisesti ortodoksissa ItäEuroopan maissa, Rissanen kertoo.

Nyt Rissasen toinen toistaan värikkäämpiä ja erikoisempia savikukkoja ja savisia kukkopillejä on esillä Hämeenkylän kirkolla.

– Viisi vuotta sitten kummipoikani laski kukot. Silloin niitä oli noin 4 000. Nykyistä määrää en uskalla arvioida, Rissanen sanoo.

Anna Äystö

Kukkonäyttely 18.3.–7.4. Hämeenkylän kirkon aulassa

3 x laulettu rukous

ODOTETTU LEVYUUTUUS Uspenskin katedraalikuoro: Iankaikkisesta iankaikkiseen Leonid Bashmakovin moderni ortodoksinen kuoromusiikki kulkee suuren paaston ja kärsimyksen kautta ylösnousemukseen. Solisti Esa Ruuttunen laulaa ravistelevasti.

Uspenskin Katedraalikuoro taipuu tarkasti katumuksesta iloon. PäälVIIKO N SUUR EN PAAS TON, KÄRS IMYS limmäiseksi tunteeksi nousee kuitenkin haikeus.

KIA JA PÄÄS IÄISE N KIRK KOM USIIK MAKO V Piia Komsi: Solaris SÄVELTÄNYT LEON ID BASH JOHTA A JARM O LEHTO Piia Komsi laulaa eri kulttuurien ja SOLIS TI ESA RUUT TUNEN uskontojen rukouksellisia tekstejä kuudella kielellä. Muun muassa in Äänitettä on tilattavissa Uspensk Heinz-Juhani Hoffmanin ja DmitKatedraalikuoro ry:ltä: fi hallitus@uspenskinkatedraalikuoro. lissa ri Yanov-Yanovskyn nykyteokset Myytävänä myös Uspenskin katedraa euroa 22 Hinta jättävät hurjan kuulojäljen. Komsin herkkyydestä tuskanrääkynään liikkuva laulu ja Zagros-jousikvartetti muistuttavat, että rukous on myös ääntä ja vimmaa.

Soile Isokoski: Virsiä, hengellisiä lauluja Perusasioiden äärellä ei tarvitse kikkailla. Laulaja Soile Isokosken ja pianisti Marita Viitasalon virsitulkinnoissa ei ole mitään ylimääräistä. Helsingin kaupunginorkesterin kanssa rakastetuimpiin hengellisiin lauluihin hiipii vaivihkaa draamaa. Tarjolla on kolme levyllistä ajatonta musiikkia.

Saila Keskiaho