Lauri 2014 nro 10 (13 3)

Vantaan Lauri 10 • Armon asialla • 13.3.2014 • www.vantaanlauri.fi

Rekolaan kirkkoherra ilman vaaleja 2

Suorittaja rauhoittui

5

Mindfulness on ikivanha asia 6

Olemme molemmat kovia nauramaan ja puhumaan.

Anoppi ja miniä työkavereina 8

Istumme usein appiukon kanssa parantamassa maailmaa – Mikko Salmi

10

Pääkirjoitus

Heli Kulmavuori

Hans von Schantz

2 Rekolan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Markku Nieminen on mukana valmis­ telemassa kirkkoherranvaalia.

Parasta oli meditaatio Mitä kirkolla on tarjota ihmiselle, joka etsii mielenrauhaa ja uudistumista? Ihmiselle, joka monesti kököttää päivänsä tietokoneen ääressä tai palavereissa, istuu matkansa autonratissa tai bussissa ja notkuu iltaisin tv-ohjelmia katsellen?

Useimmiten hänelle tarjotaan tuolia ja puhetta.

Eittämättä istumisella ja suunpieksännällä on hengellisyyden hoitamisessa paikkansa. Terveystutkijoiden mukaan istumme kuitenkin liikaa, ja elämisen jäljet tuntuvat paitsi päässä myös ruumiissa.

Yhä useampi hakee arjessa jaksamiseensa apua mindfulnessista, meditaatiosta ja joogasta. Niihin sisältyvä mielen ja kehon kuunteleminen on aina kuulunut myös kristilliseen perinteeseen. Se on meiltä vain välillä unohtunut.

Jo Mooses mietiskeli, ja Jeesus teki vähän väliä irtiottoja arjen rutistuksesta. Varhaisessa kirkossa erämaaisiksi ja -äideiksi kutsutut Jumalan ja itsensä etsijät opettivat muitakin pysähtymään, hiljentymään ja rukoilemaan. Harjoituksissa otettiin vakavasti myös kipu ja kärsimys.

Poikani kävi pari vuotta sitten rippikoulun Virossa, vanhassa kirkkorakennuksessa, jossa ei ollut penkkejä. Uskonasioita opiskeltiin ja hartautta harjoitettiin lattialla patjoilla. Välillä maaten, välillä istuen. Kotona poika totesi: ”Hauskaa oli. Laulettiin paljon. Mutta parasta olivat jokapäiväiset meditaatiot.”

Meillä on upeita kirkkotiloja, jotka jo itsessään hiljentävät.

Seurakunnat järjestävät erilaisia retriittejä, pyhiä tansseja, hiljaista rukouslaulua, arkiretriittiryhmiä. Mutta liian vähän. Tulijoita olisi enemmän. Eikä moni edes tiedä, mitä kaikkea perinteestämme löytyy.

Löytyisikö Vantaalta kirkko tai pari, joista voisi siirtää penkit syrjään ja levittää tilalle joogamattoja, rukoustyynyjä ja meditaatiojakkaroita? Niin että siellä voisi opetella hengittelemään, venyttelemään, kuuntelemaan itseä, päästämään irti ja tekemään tilaa Jumalan läsnäololle.

Kolumni

Vuohet vastaan Ukraina Ennen kuin luet tätä pidemmälle, katso YouTubessa video Goats screaming like humans. Pääsitkö jo yli hysteerisestä naurukohtauksesta? Hyvä! Voit jatkaa lukemista.

Yhdysvalloissa jokaista positiivista uutista kohden julkaistaan 17 negatiivista uutista. Veikkaan, että Suomessa suhdeluku on jotakuinkin sama. Sosiaalisessa mediassa jaetaan kuitenkin enemmän uutisia hyvistä ilmiöistä, kuten hassu video huutavista vuohista. Vain harva päivittää Facebook-statukseensa tilannekatsausta Krimiltä.

Onneksi valtamedia pitää yllä huonoja ilmiöitä korostavaa uutisvirtaa. Uutisen määritelmään kuuluu, että se on jokin uusi asia. Maailmassa olisivat asiat siis todella huonosti, jos homeeton koulu, mellakaton valtio tai paikkansapitävä juna-aikataulu olisi uutinen, uusi asia, poikkeus.

Uutiset tekevät maailmasta paremman paikan. Jos en tiedä maailman epäkohtia, en voi puuttua niihin. Kristittyinä meidät on kutsuttu Jumalan käsiksi maailmaan, ei olemaan kädet taskuissa pää pensaassa tai ruudun takana nenä kiinni vuohivideossa. Vaikka on se video tosi hauska.

Ei olisi pahitteeksi, että alkaisimme ilosanoman lisäksi levittää huonoja uutisia. Jos kymmenen taloa palaa, kertokaa minulle edes yhdestä talosta, jotta osaan lähteä sammutusjoukkoihin mukaan. Kertokaa Ukrainasta, Ugandan iljettävistä laeista ja sosiaaliturvan leikkauksista!

Länsimaissa on luotu massiivinen viihdytyskoneisto, jonka avulla voi helposti paeta todellisuutta. Ehkä pystyn kuitenkin nousemaan hetkeksi mukavuudenhaluni yläpuolelle. Vaarana on mieleni pahoittaminen, mutta sitten voin taas tuudittautua vuohivideoihin.

On internetissä videoita kissoistakin, jos vuohet eivät naurata. Harmi vain, että kaikki maailmassa eivät voi valita, elävätkö he huonojen vai hyvien uutisten keskellä.

Hanna Paavilainen pappi ja toimittaja

Rekolan kirkkoherraksi haki seitsemän pappia Uusi vaalitapa mahdollistaa ­johtamisominaisuuksien arvioinnin ja on nopeampi kuin vanha.

Rekolan kirkkoherran virkaa on hakenut seitsemän henkilöä: medialähetysjärjestö Sanansaattajien hallintopalvelujohtaja Timo Lankinen, Hyvinkään seurakunnan kappalainen Laura Maria Latikka, Rekolan seurakunnan kappalainen Marja-Liisa Malmi, Ranuan seurakunnan kappalainen Pekka Nätti, Leppävaaran seurakunnan kappalainen Juha-Pekka Rissanen, Rekolan seurakunnan vt. kirkkoherra Juha Ropponen ja pastori Johannes Tikka.

Vaali toimitetaan välillisenä eli uuden kirkkoherran valitsee seurakuntaneuvosto. Välillinen vaali on kirkossa ollut mahdollinen tämän vuoden alusta.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli haastattelee ehdokkaita 31.3. Se myös päättää, ketkä hakijoista lähetetään psykologisiin testeihin. Sen jälkeen tuomiokapituli arvioi, ketkä hakijoista ovat kelpoisia virkaan.

Välillisessä vaalissa hakijoita ei aseteta vaalisijoille. Tuomiokapituli laatii seurakunnalle lausunnon, jossa se voi halutessaan ilmaista selkeästi, ketä se pitää perustelluimpana valintana. Notaari Heikki Hämäläinen arvioi, et-

tä lausunto laaditaan viimeistään 23.4. tuomiokapitulin istunnossa.

– Sen jälkeen valintaprosessi on pääosin sama kuin vaikka suntiota valittaessa. Seurakunta on aika vapaa toimimaan asiassa, Hämäläinen sanoo.

Jos kukaan ehdokkaista ei saa vaalissa yli puolta seurakuntaneuvoston äänistä, äänestetään uudelleen kahden eniten ääniä saaneen välillä. Jos äänet silloin menevät tasan, tuomiokapituli ratkaisee asian.

Hämäläisen mukaan valtaosa Suomessa tällä hetkellä meneillään olevista kirkkoherranvaaleista näyttäisi olevan välillisiä.

– Välillisen vaalin vahvuus on se, että siinä voidaan hyödyntää psykologista arviota hakijoista, hän arvioi.

Hän uskoo, että välilliseen vaaliin on myös helpompi saada hyviä hakijoita. Suora vaali on hakijoille raskas, sillä kampanjointiin tarvitaan niin aikaa kuin rahaakin.

Rekolan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan Markku Niemisen mukaan välilliseen vaaliin päädyttiin, koska se mahdollistaa ehdokkaiden syvällisemmän

ja tarkemman arvioinnin.

– Sellaista käytetään muitakin vaativia esimiestehtäviä täytettäessä. Kirkkoherran virka on hengellinen ja hallinnollinen johtamistehtävä.

Seurakuntaneuvosto edellyttää uudelta kirkkoherralta muun muassa kykyä johtaa ja motivoida henkilöstöä, vahvaa talousosaamista sekä kykyä toimia eri tavoin ajattelevien kanssa.

Hakijat on tarkoitus esitellä seurakuntalaisille iltatilaisuuksissa kevään aikana. Uusi kirkkoherra on toiveissa saada valittua ennen juhannusta.

– Uuden vaalitavan etu on sekin, että se on vanhaa huikean paljon nopeampi, Nieminen huomauttaa.

Rekolan seurakuntasali täyttyi, kun hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen esitteli uutta vaalitapaa kirkkokahveilla sunnuntaina 9.3. Kaisa ja Matti Sinikara pitivät välillistä vaalia hyvänä ratkaisuna.

– Kirkkoherra on ennen kaikkea koko seurakunnan ja henkilöstön johtaja. En kaipaa mahdollisuutta äänestää, vaan luotan seurakuntaneuvoston harkintaan, pohti Kaisa Sinikara.

– Vanhassa vaalissa vain muutama kourallinen käy äänestämässä, Matti Sinikara huomautti.

Kaisa Halonen

vantaanlauri.fi uutisia ›› Irja Askola kirjoitti kirjan avarasta uskosta ›› Seurakuntavaalisivusto avattiin ehdokkaita etsimään ›› Kirkkoneuvosto myönsi 22 000 euroa seurakuntien ruoka-apuun ›› Seurakunnat vuokraavat maa-alueen Vantaan Lipstikasta ›› Kirkkovaltuusto päätti purkaa Päiväkummun seurakuntatalon Kannen kuva Saara Vuorjoki

3

Tässä ja nyt

Sini Pennanen

Lapsellisesti käyttäytyvä Joona Jaakko Hyttinen, pastori: ”Vanhan testamentin kertomus Joonasta on humoristinen mutta myös vakava.

Siinä Jumalan apulaiseksi kutsuttu Joona toimii hullusti. Ensin hän pakenee saamaansa tehtävää ja lopulta kiukuttelee Jumalalle.

Kaija Pispan kirjoittamassa ja Veli Kujalan säveltämässä lapsille suunnatussa esityksessä Kun valas hotkaisi Joonan korostuu seikkailu, jossa aikuinen Joona toimii lapsenomaisella tavalla. Tarinaa siivittää urkumusiikki. Esityksen pointti on, että Jumala arvostaa kaikkien ihmisten ja eläinten elämää ja haluaa kaikille hyvää.

Pyhän Laurin kirkolla urkuja on soittamassa Vantaan musiikkiopiston oppilaita.

Minä olen Joonan roolissa.”

Soili Pohjalainen

Kun valas hotkaisi Joonan –esitykset ti 18.3. klo 9.30 ja 11 Pyhän Laurin kirkossa.

4

Väitellään

Leirielämä tekee hyvää lapselle, Juha Kinanen!

Leirille voi lähteä, vaikkei olisi ollut aikaisemmin yötä poissa kotoa.

Poikien ja tyttöjen keskuksen kouluttaja Juha Kinanen on työskennellyt kesäleireillä neljällä vuosikymmenellä.

Leirillä on koko ajan ohjelmaa.

Se stressaa lasta.

Markku Mattila

– Leirillä pitää olla myös vapaa-aikaa. Toisaalta, jos ohjelmaa on liian vähän, voi tulla helposti koti-ikävä tai leiriläisten keskuudessa saattaa syntyä kuppikuntia. Ammattitaitoiset nuorisotyönohjaajat järjestävät leirille sopivasti ja vaihtelevaa ohjelmaa.

Yksilön toiveita ja tarpeita ei ehditä huomioida leirillä.

– Seurakuntien leireillä on isosia mukana auttamassa. Vaikka

leirillä on paljon lapsia, jokainen huomioidaan. Jos jollakin on ikävä tai suru, hänen luokseen mennään.

Leirillä oppii toimimaan ryhmässä.

– Kyllä, ja se on tärkeä taito.

Yhteiskunnassa kukaan ei toimi yksin. Yleensä parin leiripäivän jälkeen löytyvät uudet kaverit ja yhteiset tekemiset. On tärkeä oppia huomioimaan muita ja toimimaan yhdessä muiden kanssa.

Empatiakyky on hyvä vastalääke ”Kaikki mulle heti nyt”-ajattelulle.

Leirielämä tekee hyvää lapselle.

– Ehdottomasti. Ryhmässä eläminen on iso ja opettavainen juttu. Leirillä on yhteiset säännöt. Sooloilemisesta ei seuraa kivaa kokemusta itselle eikä muille. Leirillä on myös tarjolla monipuolisesti ohjelmaa, esimerkiksi liikuntaa ja askartelua.

– Koulun kesäloman alku ja loppu ovat usein aikaa, jolloin vanhemmat ovat töissä. Leiri tarjoaa silloin lapselle turvallisen ympäristön ja tavan viettää vapaa-aikaa. Leirille voi lähteä, vaikkei olisi ollut aikaisemmin yötä poissa kotoa.

Helposti kotiin ikävöivän lapsen ei kannata lähteä leirille.

Su 16.3. Rukous ja usko, lähetyspyhä Ilolan seurakuntakodissa Klo 10 messu, liturgia Maria Koukkari, av. Kristiina Kartano, saarna Seppo Suokunnas, kanttori Iina Katila Klo 11 kirkkokahvit ja Ely:n lähetysjuhla, Seppo Suokunnas, Asta Kokkarinen ja Sipe Jalokinos Bussikuljetus klo 9.30 Tikkurilan kirkolta, paluulähtö klo 12.30

– Jos koti-ikävä vaivaa, asia korjaantuu usein, kun nuorisotyönohjaaja juttelee lapsen kanssa. Lapset soittavat herkästi kotiin, kun tulee ikävä. Vanhempien ei pitäisi silloin lietsoa lapsen ikävää. Lapsen koti-ikävän voi herättää myös leirille soittava, lastaan ikävöivä äiti tai isä.

Pieni ero vanhemmista on hyvä asia.

– Aivan varmasti. Lapsen tehtävä on irrottautua vanhemmistaan vähitellen. Kesäleirit ovat hyviä paikkoja harjoitella itsenäisyyttä. Leirillä lapsi voi opetella huolehtimaan siitä, että hän on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja huolehtii itse omista kamoistaan.

Lapsille jää leireistä hyviä muistoja ja kokemuksia.

– Kyllä. Leirimuistot ovat tärkeä juttu. Leiriltä voi jäädä mieleen esimerkiksi iltanuotio tai lauluhetki. Tiedän vanhoja miehiä, jotka muistelevat lämmöllä lapsuutensa leirikokemuksia. Leireiltä saa elämänkestäviä muistoja.

Soili Pohjalainen

Ilmoittautuminen Vantaan seurakuntien kesäleireille ja muuhun kesätoimintaan alkaa 13.3. Lisätietoja: vantaanseurakunnat.fi.

Lestadiolainen

UUSHERÄYS

Rukoushuone Fredrikinkatu 61 B Seurat 16.3. klo 14 Varmuus pelastuksesta Room. 5 Pirkkoleena Räsänen ja Heikki Junttila

HERÄNNÄISSEURAT

Etsitkö kotia?

Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto 2010

Voice of Finland 2013 finalisti

Lipunmyynti: Lippupalvelu sekä tuntia ennen ovelta.

Hinnat: 20 €, opiskelijat ja eläkeläiset 15 €, lapset (3–16 v.) 10 €.

PINTAA SYVEMMÄLLE

Vapaat SATO SenioriKodit sato.fi Puh. 0201 344 344 SATO Asiakaspalvelu

www.vantaanlauri.fi

La 15.3. klo 10-16 Hengellinen häpeä – mitä se on? Maallikkopäivä Seuratuvalla, Salomonkatu 17 D. Klo 10-12 Paavo Kettunen alustaa aiheesta Hengellinen häpeä, klo 12 Omakustanteinen lounas, klo 13 Häpeän runoja, Nuorten aikuisten runoryhmä, klo 14 Kahvit ja seurat.

Su 16.3. klo 12 Kirkkopyhä Tapanilan kirkossa, Veljestentie 6, saarna Minna Ruuttunen.

Herännäisnuorten kuoron kvartetti. Kahvit ja seurat. Klo 12 Kirkkopyhä Nummelan kirkossa, Kappelitie 5. Saarna Juhani Elenius, mukana Veisuuveljet.

Klo 18 Klaukkalan kirkolla, Ylitilantie 6. Klo 18 Vanhankirkon salissa, Kirkkotie 1-3, Järvenpää.

Ti 18.3. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D. To 20.3. klo 18 Wähäväkisten juhlaveisuu ja Herran pyhä ehtoollinen puutteenalaisille.

Kallion kirkko, Itäinen papinkatu 2. Mukana Herännäisnuorten kuoro. Messun jälkeen iltatee.

Klo 18 Länsi-Pasilan kappelilla, Winqvistinkatu 2.

5

Muutosvoima Sirpa Päivinen

Ota kantaa!

Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä.

Kovin pani mietityttämään päätoimittaja Pauli Juuselan ronski kannanotto Ukrainan tilanteeseen (VL 6.3.). Syyllinenkin löytyi kätevästi, kaiketi totuus perustuu iltapäivälehtien tietoihin. Tilanne on kaiken kaikkiaan avoin ja tässä vaiheessa syyllisten nimeäminen on vastuutonta. Lähtisikö päätoimittaja neuvottelupöytään, jos vastapuoli yksioikoisesti olisi nimennyt hänet kriisin aiheuttajaksi? Kirkollinen tiedotus on jo pitkään ollut hakoteillä ja vauhti tuntuu kiihtyvän. Jutun lopussa kehotus rukoukseen on hieno veto, mutta aikaisemmin kylvetty siemen vie koko kehotukselta pohjan pois.

Netta

Anneli Johansson käy säännöllisesti hiljaisuuden messuissa ja retriiteissä.

Touhuaja löysi hiljaisuuden Anneli Johansson uupui toisten ihmisten kautta elämiseen.

Minulla on eheytynyt, hyvä olo, sanoo Anneli Johansson.

Hyvään oloon on kuitenkin ollut pitkä ja välillä hyvinkin raskas taival.

– Lapsuudenkodissani arvostettiin kovasti akateemisuutta ja titteleitä. Protestoin kodin arvomaailmaa ja kouluttauduin sairaanhoitajaksi.

Ammatti sopi ylisosiaaliselle ja auttavaiselle Johanssonille. Naimisiin hän meni uraa arvostavan miehen kanssa.

– Tuli kolme lasta ja minä pyöritin viiden hengen huushollia.

Lisäksi kävin välillä keikkatöissä. Minulla oli ihan hyvä olla. Oli paljon tekemistä ja lapsilla harrastuksia.

Sitten tuli stoppi. Perheen ja suvun auttaja ja puuhaaja uupui omaan rooliinsa ja toisten ihmisten kautta elämiseen.

– Olisin kaivannut apua ahdistukseeni, mutta en sitä saanut. Myöhemmin tajusin, ettei lähipiirissäni kukaan osannut auttaa, koska minä olin aina ollut se auttaja. Sekä minun että mieheni suvussa oli ollut tapana

siivota vaikeat asiat maton alle.

Niitä ei osattu käsitellä, Anneli Johansson kertoo.

– Niinpä minä käännyin ahdistuksessani Jumalan puoleen, ja sain häneltä avun.

Johansson tunsi kuitenkin itsensä epävarmaksi. Hän otti uskoon liittyvistäkin asioista tarkkaan selvää, luki hengellistä kirjallisuutta, kävi kursseilla ja pyhillä paikoilla.

Hän muuttui, löysi uusia ystäviä ja etsi omaa itseään. Mutta yhden perheenjäsenen muuttuminen vie myös muut uusien asioiden äärelle. Aina se ei käy kivutta.

– Perheen oli vaikea sopeutua muutokseeni. Kolmenkymmenenkolmen vuoden avioliiton jälkeen tuli ero.

– Alkuun oli vaikeaa, mutta nyt näen, että ne ajat olivat tarpeellisia. Jumala laittoi minut hiljaisuuteen. Itse olisin jatkanut hössöttävää elämäntapaani.

Aiemmin Anneli Johanssonilla ei ollut ollut aikaa omille harrastuksille. Yhtäkkiä aikaa oli. Hän löysi musiikin, taiteen – ja hiljaisuuden.

– Luen edelleen paljon, kuuntelen musiikkia ja maalaan. Maalatessa minulla on käytössäni kaikki värit. Sosiaalisuuteni ei ole hävinnyt mihinkään, mutta en ole enää hääräämässä joka paikassa.

– Jumala antoi minun hoitaa ensin touhuroolini loppuun ja johdatti minut sitten kohti hiljaisuutta. Hiljaisuudessa Jumalalla on tilaa puhua. Tajusin, että Jumala voi puhua suoraan minulle, väliin ei tarvita mitään auktoriteetteja.

Johansson käy säännöllisesti hetkipalveluksissa ja hiljaisuuden retriiteissä.

– Hiljaisuudessa on sisältöä yllin kyllin.

Alkuun hän kävi paljon Tuomasmessussa, mutta nyt harvemmin.

– Tuntuu, että siinäkin on minulle liikaa kaikkea. Tavallinen messu ja hiljaisuuden messut riittävät hyvin.

– Enkä enää tuputa uskoa, niin kuin alkuun innokkaana uutena kristittynä tein. Sen, että olen kristitty, pitäisi näkyä minussa ja siinä, mitä teen. Ei toisia tarvitse kasvattaa. Itsessä on ihan riittävästi kasvatettavaa, sanoo Johansson naurahtaen.

Merja Räty

Vantaan Lauri -lehden artikkelissa (VL 6.2.) ”Kauneutta kirurgialla” Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Samuli Saarni kertoo, että lasten oikomishoitoja tehdään terveyskeskuksissa usein kosmeettisista syistä, eikä sitä kyseenalaista kukaan. Tämä ei pidä paikkaansa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kiireettömän hoidon perusteet ja ne sisältävät periaatteet, joiden mukaan oikomishoitoa toteutetaan terveyskeskuksissa. Purentavirhe arvioidaan 10-portaisella asteikolla. Esimerkiksi Vantaan ja Helsingin kaupunkien suun terveydenhuollossa hoidetaan lasten purentavirheet luokissa 8–10.

Oikomishoidon erikoishammaslääkäri tekee arvion purentavirheen vaikeusasteesta. Pelkkä kosmeettinen haitta, esimerkiksi lievä ahtaus tai yksittäisen hampaan asentopoikkeama, ei täytä hoitokriteereitä.

Oikomishoidon tavoitteena on hyvin toimiva hampaisto ja purenta. Toki hoidossa pyritään saamaan myös esteettisesti hyvä lopputulos. Kun pisteytys jää alle luokan 8, mahdollinen hoito jää toteutettavaksi yksityissektorilla. Näissä tilanteissa joudummekin toistuvasti perustelemaan, miksi hoitoon ei voida ottaa, vaikka potilaan ja huoltajan mielestä hampaat ovat selvästi vinossa ja hoidon tarpeessa.

,

Jorma Suni hammaslääketieteen tohtori, toimitusjohtaja, Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos Tuula Laatikainen, hammaslääketieteen tohtori, oikomishoidosta vastaava ylihammaslääkäri, Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto

Kesällä 2013 monelle tuli tavalliselle seurakuntalaiselle tuli yllätyksenä, että Tikkurilan kirkko suljettiin homeongelmien vuoksi. Messut ovat siirtyneet Ilolan seurakuntatalolle ja Pyhän Laurin kirkkoon.

Kaikki on muuten ihan hyvin hoidettu ja kunnossa, mutta toivoisin lisää tietoa, missä vaiheessa ollaan menossa uuden kirkon kaavoitus- ja myöhemmin rakennussuunnitelmissa. Vantaan seurakunnan yhteisen kirkkoneuvoston sivuilla kyllä voi lukea vapaasti pöytäkirjoja, mutta pöytäkirjateksti on niukkaa ja tavallaan vaivalloistakin luettavaa. Voisiko Vantaan Laurissa olla enemmän juttua, miten Tikkurilan kirkon asioissa edetään? Jonkinlaisia pikku-uutisia esimerkiksi aina, kun kirkkovaltuusto ja kaupunginvaltuusto ovat asiaa käsitelleet. Tämä on kuitenkin yksi isoimpia ja konkreettisimpia kysymyksiä Tikkurilan seurakunnassa. Myös seurakunnan nettisivuilla voitaisiin uutisoida, jos jotain uutta rakennushankkeissa tapahtuu. Tai jos ei tapahdu, onhan sekin uutinen.

Liisa Tahvanainen

Vastaus Liisa Tahvanaiselle: Tikkurilan kirkon tilanne askarruttaa varmasti monia seurakuntalaisia. Tällä hetkellä asiasta ei kuitenkaan ole uutta kerrottavaa. Seuraamme sekä Vantaan seurakuntien että kaupungin päätöksentekoa ja kerromme heti, kun asia etenee.

Pauli Juusela, päätoimittaja

6

Läsnäolon taito vie juu Mindfulness on juuriltaan buddhalainen menetelmä, jossa etsitään yhteyttä sisimpään. Kristinuskon mukaan myös Jumala etsii yhteyttä ihmiseen.

Teksti Salla Ranta kuvitus Hans Eiskonen

M

iltä varpaasi tuntuvat? Tupaten täydessä kirkkohallituksen juhlasalissa on vaikea keskittyä omiin tuntemuksiin, vaikka silmät ovat kiinni. Ohjaajan ääni käskee keskittymään seuraavaksi pakaroihin.

– Hengitä. Hyväksy kaikki sellaisena kuin se on juuri nyt, mindfulness-kouluttaja Leena Pennanen sanoo.

Ei analysoida eikä arvostella Kirkon mindfulness-seminaarissa Katajanokalla 140 kirkon työntekijää, opettajaa, tutkijaa,

terapeuttia ja muuta kiinnostunutta istuu silmät kiinni vieri vieressä. Jokaisella on oma hetkensä, oma mielensä harjoittelemassa tietoista hyväksyntää.

Tietoinen hyväksyvä läsnäolo on mindfulnessin suomenkielinen käännös. Menetelmän kehittäjä lääketieteen emeritusprofessori Jon Kabat-Zinn on puhunut myös heartfulnessista.

Kabat-Zinn kehitti tietoisuustaitoharjoituksen 1970-luvulla stressin, kivun ja sairauk­ sien hoidon tueksi ja perusti ­Massachusetsin yliopistolliseen keskussairaalaan stressiklinikan.

Harjoituksen kerrotaan vai-

kuttavan aivotoimintaan ja immuunijärjestelmään sekä tunneelämään, uneen ja persoonallisuuteen.

Leena Pennasen mukaan suomalaiset ovat kansana liian­kin ajattelukeskeisiä. Sen me jo osaamme, hän sanoo, mutta nyt pitäisi oppia hyväksymään hetkensä ja itsensä juuri sellaisena kuin on.

– Ei saa analysoida, arvostella eikä ajatella, Pennanen neuvoo.

Ilmaan jää kysymys, mitä tehdä mieleen tuleville ajatuksille.

Miten hyväksyä ajatteleva mielensä ajattelematta? Ajatuskielto ja kehotus keskittyä vain tuntemuksiin vaativat myös tuntemusten ja ajatusten erottelua.

Se jos mikä on vaikeaa rentoa hyväksyntää tavoittelevassa tilassa.

Onko buddhalaista?

Uskontodialogin asiantuntijan Pekka Yrjänä Hiltusen mukaan mindfulness-seminaarin taustalla on kysymys siitä, onko mindfulness buddhalaista.

Kabat-Zinn on myös buddhalaisen meditaation ohjaaja, ja tietoisuustaitojen taustalla on nähty buddhalainen ihmiskäsitys, vaikkei menetelmä uskonnollinen olekaan.

Uskontotietelijä Kimmo Ketolan mukaan mindfulnessia ei voi pitää buddhalaisena, jos siinä ei pyritä vapautumaan kärsimyksestä, joka on buddhalaisuudessa keskeinen tavoite.

Suomen buddhalaista unionia edustava Ari Vuokko saa yleisöltä vastattavakseen saman kysymyksen.

Vastaus löytyy powerpointtiivistelmästä, jonka mukaan buddhalaisuuden kahdeksanosainen polku vie kohti kärsimyksen päättymistä. Siihen kuuluvat muun muassa oikea valppaus ja oikea keskittyminen eli meditaatio.

Toinen syy tilaisuuden järjestämiseen on mindfulnessin tapaisten harjoitusten herättämä laaja kiinnostus. Hiltusen mukaan kirkko haluaisi vastaanottaa tämän innostuksen.

Meditaatio kristillisessä perinteessä

Mindfulnessin suosio liittyy uushenkisyydeksi kutsuttuun monimuotoiseen virtaukseen, jonka sanotaan luovan uutta hengellisyyttä ja muuttavan vanhaa. Uushenkiseen ideologiaan liittyy ajatus uudesta henkisyyden aikakaudesta, jolloin vanhat uskonnolliset rakenteet kuten kirkko, menettävät merkityksensä.

Kimmo Ketolan mukaan Suomessa ei ole havaittavissa merkittävää siirtymää kristinuskosta uushenkisyyteen, vaikka asia usein siltä näyttää. Pikemminkin samat ihmiset ovat kiinnostuneita molemmista perinteistä. Esimerkiksi meditoivista suomalaisista keskimääräistä useampi uskoo kirkon perinteisiin oppeihin.

Hiljentymisen harjoittelu ei myöskään ole minkään uskonnon omaisuutta. Mindfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa, mutta tietoisen läsnäolon harjoittelu on myös osa kirkon vanhaa perinnettä. Rukousmeditaa-

7 Kuinka vantaalainen?

Arto Hämäläinen, 66, on mukana Vapaalan omakotiyhdistyksessä Saara Vuorjoki

Hiljentymisen harjoittelua • Koko ruumis rukoilee -retriitti 15.– 17.8. Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa, Karjalohjalla. Retriitissä tutkitaan ja syvennetään omaa elämää meditoimalla, rukoilemalla ja yksinkertaisia jooga- ja hengitysharjoituksia tekemällä.

Ohjaajina Lauri Maarala ja Maisa Kumpulainen. Lisätietoja: hdl.fi/fi/palvelut/retriittikeskus-heponiemi.

• Kontemplatiivinen retriitti 4.–7.9.

Heponiemen hiljaisuuden keskuksessa, Karjalohjalla. Retriitissä tutustutaan mietiskelymenetelmään nimeltä keskittävä rukous. Sitä on tehnyt tunnetuksi muun muassa sisterssiläismunkki Thomas Keating.

Keskittävän rukouksen juuret juontuvat ensimmäisten vuosisatojen erämaaisiin, jotka käyttivät mietiskelyssään psalmien lyhyitä säkeitä tai sanoja. Niiden tarkoitus on auttaa keskittymään. Päämääränä on Jumalan läsnäololle avautuminen. Ensin on kuitenkin kuunneltava ja katseltava itsessä asioita, jotka vaivaavat, tekevät levottomaksi ja estävät rauhoittumisen.

Ohjaajana Lauri Maarala. Lisätietoja: hdl.fi/fi/palvelut/retriittikeskus-heponiemi.

uurille tio ja erilaiset hiljaisuuden retriitit kuuluvat muun muassa kristillisen Hiljaisuuden Ystävät -yhdistyksen kurssitarjontaan.

– Mindfulnessissa ei ole kristinuskolle ja kristilliselle perinteelle mitään uutta. Ei mitään, toteaa varhaisten vuosisatojen kirkkoisiä tutkinut Ari Ojell.

– Eikä mindfulnessin tarvitse olla kristillistä ollakseen ihan ok, Ojell lisää.

Myös Raamattu on Ojellin mukaan täynnä mindfulnessia.

Hän kuitenkin pohtii ääneen myös mindfulnessin ja kristinuskon suhdetta.

– Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen ei kaipaa yhteyttä vain omaan sieluunsa vaan myös Toiseen, Jumalaan.

Sielun alkuperä ei ole jumalallinen ykseys, johon sielu pyrkii sulautumaan, vaan sielu kaipaa yhteyttä Luojaansa.

Jumalaa kohti pyrkimiseen ei myöskään ole tiettyä polkua tai tekniikkaa. Suunta on toinen: kristillisessä teologiassa Jumala tulee ihmiseksi ja ihmisen luo.

• Arkiretriittiryhmiä syksyllä 2014 Vantaan seurakunnissa. Kahdeksan kertaa kokoontuvissa ryhmissä harjoitellaan rauhoittumista Raamatun kertomusten avulla. Opetellaan kuuntelemaan omia ajatuksia ja tunteita ja antamaan tilaa Jumalan läsnäololle.

Arkiretriitit perustuvat 1500-luvulla vaikuttaneen Ignatius de Loyolan hengellisiin harjoituksiin.

Lisätietoja: Tarja Korpela: p. 050 388 8501 tai tarja.korpela@evl.fi.

Lisää tilaa mieleen Mindfulness-harjoittelun myötä mieleen syntyy lisää tilaa. Näin kuvaa menetelmän hyötyä Miia Leinonen, joka työskentelee Helsingin yliopistossa tulevien pappien sielunhoidon ohjaajana.

– Kuinka usein olet pessyt hampaasi niin, ettet jälkeenpäin muista pesitkö ne? Kuinka usein olet syönyt niin, ettet muista mitä söit? Leinonen kysyy alustuksessaan.

Hänen mukaansa mindfulness-harjoitukset auttavat elämään tietoisemmin ja tuovat mieleen tilaa hyväksyä omat ja muiden ajatukset ja tunteet.

– Elämä, jossa ei itse ole läsnä, synnyttää elämättömän elämän tunteen. Sellainen kuluttaa voimavaroja. Tutkimusten mukaan mielenrauha ja lepo ovat myös jumalanpalveluksista eniten etsitty asia. T

20 % juvalainen

10 % lemiläinen

70 % länsivantaalainen 20 % juvalainen Kasvoin Juvalla pienellä maa- ja metsätilalla. Siellä sai osallistua työntekoon heti, kun pystyi. Oli heinäntekoa, puutarhatöitä ja puunkorjuuta.

Muutin kotoa 15-vuotiaana. Päädyin Punkaharjun ja Mikkelin kautta Kajaaniin opiskelemaan luokanopettajaksi.

Siellä myös tapasin tulevan vaimoni.

70 % länsivantaalainen Sain työpaikan Uomarinteen koulusta. Sieltä siirryin Rajatorpan kouluun, jossa toimin rehtorina parinkymmenen vuoden ajan. Asuimme opettaja-asuntoloissa Kivistössä ja Kaivok-

selassa. Rivitaloasunnosta Hämeenkylästä muutimme Rajatorpan kautta Pellaksen-kotiimme, joka valmistui vuonna 1995. Meillä on kaksi lasta ja neljä lastenlasta.

10 % lemiläinen Vaimoni on kotoisin Lemiltä, jossa meillä on kesämökki. Mökillä tykkään kalastella. Isäni ja isoisäni toimivat aikoinaan ammattikalastajina Laatokalla. Eläkkeellä omat juuret ovat alkaneet kiinnostaa. Olen käynyt Karjalan kannaksella Metsäpirtissä tutustumassa isäni synnyinseutuun.

Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Vaikeutuuko pääsy seurakunnan iltapäiväkerhoon?

Vantaan kaupunki on uudistamassa perusteita, joilla lapselle myönnetään iltapäiväkerhopaikka. Paikkaa myönnettäessä otettaisiin huomioon esimerkiksi lapsen terveydentila ja erityistarpeet, huoltajien elämäntilanne ja lapsen ikä. Opetuslautakunta hyväksyi uudet valintaperusteet äänestyksen jälkeen kokouksessaan 10.3. Vaikuttaako se myös Vantaan seurakuntien iltapäivätoimintaan, lapsityönohjaaja Lea Heikkilä Korson seurakunnasta?

– Seurakunnat ovat kaupungille palveluntuottajia, joten kaupunki määrittää ne kriteerit, joiden mukaan toimitaan. Iltapäivätoimintaan haetaan Wilman kautta ja kaupunki valitsee lapset, jotka saavat iltapäiväkerhopaikan seurakuntien kerhoista.

Onko seurakuntien kerhoissa paljon tokaluokkalaisia vai täyttyvätkö paikat ekaluokkalaisista?

– Eri seurakunnilla on erilaiset mahdollisuudet tarjota kerhopaikkoja. Aina kerhotilojen koko ja kerhopaikkojen ky-

syntä eivät kohtaa. Lisäksi osa iltapäiväkerhoista toimii koulujen tiloissa, osa seurakuntien omissa tiloissa. Yhtä ohjaajaa kohti saa olla 14 lasta. Paikka on pystytty tarjoamaan etupäässä ekaluokkalaisille, joiden huoltajat ovat töissä tai opiskelevat.

Entä voiko kolmasluokkalaiselle hakea kerhopaikkaa?

– Ensisijaisesti kerhopaikkoja myönnetään ekaluokkalaisille ja varsinkin niille ekaluokkalasille, joilla on jokin erityistarve. Kerhoissa on myös tokaluokkalaisia ja tokaluokkalaisten vanhempia on kannustettu hakemaan paikkoja. Monet kuitenkin ajattelevat, etteivät hae paikkaa, kun sitä ei kuitenkaan saa. Kolmasluokkalaisellekin voi hakea kerhopaikkaa.

Uudistettujen valintaperusteiden on määrä tulla voimaan jo lukuvuodella 2014–15. Milloin ensi syksyn iltapäiväkerhoihin haetaan?

– Hakuaika on 1.4.–15.4.

Hanna Antila

8

Sukulaissielut Hannele ja Taina Anttila ovat paitsi anoppi ja miniä, myös hyvät ystävät ja työkaverit.

Teksti Hanna Antila Kuva Saara Vuorjoki

S

e taisi olla vuosi 1998, kun Hannele ja Pertti Anttilan talotyömaalle Sotunkiin tuli yllättävä vieras. Pariskunnan poika Tomi toi näytille uuden tyttöystävänsä Tainan.

– En muista tilannetta enää kovin tarkkaan, mutta sen muistan, että jonkinlaisen hyväksymisen Taina sai heti. Hän vaikutti välittömältä ja iloiselta, Hannele kertoo.

Kyseessä oli työpaikkaromanssi. Tuolloin 18-vuotiaat

Taina ja Tomi olivat tutustuneet toisiinsa McDonald´sissa.

– Olimme olleet pitkään työkavereita ja sitten Tomi vaan jotenkin vei jalat alta, Taina kertoo.

Nuoren parin suhde eteni nopeasti. Vanhemmat olivat ajatelleet Tomin asuvan kotona vielä jonkin aikaa, mutta Tomi ja Taina muuttivatkin pian yhteiseen kotiin Vuosaareen. Tomi kävi armeijan ja vuonna 2001 parin esikoinen ilmoitti tulostaan.

– Mieheni taisi vähän yllät-

tyä vauvauutisesta, mutta minä olin jotakin sellaista jo aavistellutkin. Meillä oli silloin jo yksi lapsenlapsi, joten emme kuitenkaan menneet ihan sekaisin, Hannele muistelee.

Kun Inka-tytär oli syntynyt, Tomi aloitti opinnot ammattikorkeakoulussa Kotkassa ja asuikin siellä arkipäivät. Taina jäi Helsinkiin Inkan kanssa. Tuona aikana anoppi ja muut isovanhemmat olivat tukena ja apuna.

– Vaikka se oli raskasta aikaa, muistan myös sen, että se oli sa-

9 Hannele Anttila ja Taina Anttila työskentelevät Hakunilan seurakunnassa lastenohjaajina.

Kuvassa mukana myös Lassi Olkkonen ja Veeti Anttila.

Vaikea anoppisuhde on maatalousyhteiskunnan peruja Tietokirjailija, toimittaja ja viestintäyrittäjä Tuula Vainikainen on kirjoittanut kirjan anoppi–miniä-suhteesta.

Kirjan nimi on Mieluinen miniä (WSOY 2013).

Aihe kiinnosti Vainikaista, sillä hänen oma anoppinsa kuoli jo yli 30 vuotta sitten, hieman ennen kuin Vainikainen avioitui miehensä kanssa. Hänellä ei siis ole juurikaan kokemusta miniänä olosta.

Sen sijaan Vainikainen on neljän pojan äitinä saanut kokea anopin roolin.

– Anopiksi tuleminen sai minut pohtimaan, pitääkö minun olla sellainen hirveä ihminen kuin anopin oletetaan olevan.

Oletus miniän ja anopin hankalasta suhteesta juontaa juurensa kaukaa.

– Maatalousyhteiskunnassa miniät muuttivat miehensä kotitilalle, tulivat siis anopin kotiin ja työpaikalle. Nykyään on helpompaa, kun ei asuta yhdessä eikä miniän hyvyys ole kiinni sellaisista asioista kuin että millainen lypsäjä hän on, Vainikainen kertoo.

Anopit ovat olleet kestoaihe kansanrunoudessa, vitseissä ja komedioissa.

maan aikaan tosi ihana ajanjakso, Taina kuvailee.

Työssä työkavereina Nyt Tomi ja Taina Anttilan Inka-tytär on jo kuudesluokkalainen. Hänen lisäkseen perheeseen kuuluvat ekaluokkalainen Veeti ja 2-vuotias Kerttu. Perhe asuu Itä-Hakkilassa, lähellä Tainan ja Hannelen työpaikkaa Pyhän Annan lastenkirkkoa. Kodin löytymisessäkin anopilla on oma osuutensa.

– Taina ja Tomi olivat etsineet taloa jonkin aikaa. Sitten Tomi näki netissä ilmoituksen rintamamiestalosta, joka oli tulossa myyntiin. Sanoin, että siinä on teille sopiva talo, jos haluatte sen, toimikaa, Hannele kertoo.

Työkavereita miniä ja anoppi ovat olleet vuodesta 2012. Tuol-

loin Hakunilan seurakunnassa tarvittiin sijaista lapsityöhön ja Hannele keksi ehdottaa tehtävään Tainaa.

– Olin huomannut Tainan vuorovaikutustaidot ja ajattelin, että hän saattaisi olla oiva perhekerhoissa, nuorten äitien kanssa tehtävässä työssä. Siinä työssä on eduksi, jos itsellä on pieniä lapsia.

Taina ei empinyt anopin työkaveriksi ryhtymistä. Ensin hän työskenteli puolen vuoden jaksoa, mutta jäi sille tielleen.

Hannele ja Taina Anttila ovat monelle lähiseudun perheelle tuttuja perhe- ja päiväkerhoista sekä koululaisten iltapäiväkerhoista. Työssään he eivät kuitenkaan yleensä tuo miniä–anoppisuhdettaan esiin, ellei joku erikseen ota asiaa puheeksi.

Yhdistäviä tekijöitä

Perinteisesti anopin ja miniän suhteen on oletettu olevan huono. Hannele ja Taina Anttilasta ajatus huonoista väleistä tuntuu kuitenkin oudolta.

– Vaikean anoppi–miniä-suhteen leima on tosi tiukassa. Minä en kuitenkaan tiedä ketään, jolla olisi erityisen huonot välit anoppiinsa. Enpä toisaalta tunne ketään sellaistakaan, joka olisi anoppinsa kanssa niin läheinen kuin minä. Siskoni ovatkin vähän kateellisia, Taina pohtii.

– Ehkä myös asenteissa on ollut vikaa, jos anoppi–miniä-suhteet ovat tuntuneet ennen vaikeilta. Minulla on kyllä läheiset suhteet kumpaankin miniääni, Hannele kertoo.

Tainaa ja Hannelea yhdistää

moni asia. He kertovat olevansa kovia nauramaan. Molemmat ovat myös kiinnostuneita kaikesta kauniista, vaatteista ja kodin laittamisesta. Yhdessä he käyvät kirpputoreilla, mutta ennen kaikkea puhuvat.

– Välillä Tomi ihmettelee illalla, että mitä te vielä höpötätte, kun näette töissäkin. Mutta eihän me lasten lomassa voida samalla tavalla jutella, Hannele selittää.

Yhdessä Taina ja Hannele puhuvat melkein kaikesta: lapsista, työasioista, sisustuksesta… Välillä kumpikin naureskelee hyväntahtoisesti insinöörimiehensä logiikalle ja toinen tietää tarkalleen, mistä on kyse. Isä ja poika ovat joissain asioissa samankaltaisia.

Taina ja Hannele arvostavat toisiaan monessa asiassa.

– Arvostan Hannelea äitinä. Hän on käynyt kovan koulun, kun tuli ensimmäisen kerran äidiksi jo 17-vuotiaana. Kunnioitan myös hänen rehellisyyttään ja aitouttaan, Taina sanoo.

– Minä taas ihailen yhä Tainan vuorovaikutustaitoja. Hän on hyvä kuuntelija sekä iloinen ja hyvä äiti.

Vaikka Taina ja Hannele viettävät paljon aikaa yhdessä, tietty vieraskoreus on silti säilynyt.

– Jos lapset pitäisi saada yöky-

– Niitä vitsejä ja juttuja, joissa suksiboksista puhutaan anopinkuljetuslaatikkona, kertovat kuitenkin miehet.

Se on heidän tapansa käsitellä asiaa. Nykynaiset harrastavat enemminkin esimerkiksi itkuvirsimäistä nettikirjoittelua.

Vainikaisen kokoamien tarinoiden perusteella anoppi– miniä-suhteita on monenlaisia. Hyviä suhteita yhdistää se, että anoppi ja miniä kunnioittavat toisiaan ja toistensa pelisääntöjä ja ovat hienotunteisia toisiaan ja toistensa perheitä kohtaan, mutta pystyvät myös puhumaan asioista suoraan, jos sille on tarvetta.

Huonon anoppisuhteenkin kanssa voi opetella elämään ilman, että yhteys katkeaa.

– Jokaisella on oikeus järjestää asiat niinkin, että pidetään etäisyyttä. Siinä tilanteessa voi silti antaa anopin olla isoäidin roolissa, jotta lapset säilyttävät häneen yhteyden, Vainikainen sanoo.

Miehille Vainikaisella on yksi neuvo: pojan ja aviomiehen kannattaa olla sekaantumatta liikaa anopin ja miniän välisiin asioihin, mutta jos tarve vaatii, niin viime kädessä asetuttava puolisonsa tueksi.

lään, en kehtaa vieläkään kysyä sitä Hannelelta, vaan se on Tomi joka kysyy, Taina myöntää.

– Niin, vaikka minä olen sanonut, että antakaa vaan lapsia meille hoitoon, Hannele jatkaa.

Lähellä, mutta sopivan etäällä Vaikka Hannele ja Taina Anttila ovat paljon tekemisissä, Hannele haluaa olla tunkeutumatta liikaa poikansa perheen elämään. Hän ei myöskään halua olla sellainen anoppi, joka ei kestä kuulla poikkipuolisia sanoja pojastaan, vaan ymmärtää, että jokaisella pariskunnalla on omat erimielisyytensä.

Hannelen ja Tainan välille kahnauksia ei ole koskaan tullut. Joissakin asioissa he toki toimivat toisin, Taina on tiukempi siisteydessä kuin Hannele, mutta saattaa antaa hieman nopeammin periksi lapsille.

Tainan kautta Hannele on oppinut pojastaan uutta.

– Olen tajunnut, että poikani on paljon keskustelevampi ja herkempi kuin olin ajatellutkaan, Hannele kertoo.

– En tiedä, olenko minä häntä muuttanut tai hän minua.

Enemmänkin kyse on kai siitä, että olemme kasvaneet yhdessä ja tulleet äidiksi ja isäksi, Taina arvioi. T

10

Taivaspaikka Pyhäpäivä

16.3.

Kirkoissa saarnan ja virsien aiheina ovat rukous ja usko.

”Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.”

(Psalmit 25:6)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Voiko Jumala unohtaa?

Jumala ei kärsi muistinmenetyksestä, vaikka sinusta joskus siltä tuntuisi.

Paasto on itsetutkiskelun aikaa. Jos haluat tutkia, mitä sinulle kuuluu, voit tehdä sen vaikkapa paastonajan psalmin 25 avulla. Lue se rauhassa muutaman kerran ja kuuntele ja katsele sen lauseiden valossa itseäsi.

Psalmin rukoilija kääntyy sydämensä tuskassa Jumalan puoleen ja pyytää häneltä apua. ”Sinun apuusi minä luotan”, hän toistaa itselleen. Hän toivoo, ettei Jumala muistaisi hänen pahoja tekojaan, ja pyytää: ”Muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.”

Ei kukaan, joka luottaa Jumalan apuun, jää hänen apuaan paitsi. Tosin teitä ja polkuja, joille harhautua, on monia. Siitä nousee pyyntö: ”Osoita minulle tiesi. Opeta kulkemaan polkujasi.”

Kun luet psalmia, muistutat itseäsi Jumalan hyvyydestä. Hän ei kärsi muistinmenetyksestä, vaikka sinusta joskus siltä tun-

tuisi. Sen kertoo hasidilainen tarina. ”Lapsi tuli itkien kotiin. Isoisä, joka oli rabbi, kysyi, mitä oli tapahtunut. Lapsi sanoi: ’Leikimme piilosta. Sitten tuli minun vuoroni seisoa ja laskea.

Kun olin laskenut loppuun, toiset olivat unohtaneet leikin, ja minä jäin yksin.’ Silloin rabbi alkoi itkeä ja sanoi: ’Samoin käy Jumalalle. Leikimme hänen kanssaan piilosilla oloa, mutta hetken päästä unohdamme leikin. Jumala jää yksin ja jatkaa etsimistä.’

Jumala etsii ja odottaa meitä, vaikka me olemme aikaa sitten unohtaneet leikin. Hän on kuin paratiisikertomuksen Luoja, joka käyskentelee puutarhassa ja etsii häntä väisteleviä ihmisiä. Tai hän on kuin vertauksen isä, joka odottaa kotoa lähtenyttä tuhlaajapoikaansa ja juoksee häntä vastaan, kun näkee hänen vihdoin tulevan. Tai hän on kuin kuvanveistäjä, joka ei voi unohtaa taideteostaan.

Paastonaika muistuttaa sinua, mihin ja kenen puoleen kääntyä.

Kun katselet elämääsi, tutkistele myös, mistä olet lähtöisin ja kenen kuvaksi sinut on luotu. Mieti, keneen apuun sinä luotat.

Jumala ei ole lähtenyt mihinkään. Hän vain odottaa, että sinä muistaisit hänet.

”Teitä ja polkuja, joille harhautua, on monia.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Appiukkoni on kommunisti kovimmasta päästä. Äitinsä uskonnollisesta kasvatuksesta huolimatta kirkko ja sen edustama uskonnollinen vallankäyttö saa vanhan miehen sapen edelleen kiehumaan.

Istumme usein aamuyön tunteina parantamassa maailmaa. Jostain syystä puheemme kääntyy poikkeuksetta elämän syvimpiin kysymyksiin. Minä olen usein kuuntelijan roolissa, kun viisas appeni kertoo elämänsä sattumuksista. Pari viikkoa sitten kuulin häneltä tarinan rukouksesta.

Sodan jälkeen Pohjois-Suomen kylät kärsivät nälästä ja kylmästä. Appeni isä oli pitkään sairastanut keuhkotautia ja loppu oli lähellä. Äiti lähetti 12-vuotiaan pojan lääkäriä vastaan 20 kilometrin päässä olevaan tienhaaraan. Ainoa kulkupeli oli hevonen.

Pakkasta oli yli 25 astetta ja matka pienelle po-

jalle lähes epäinhimillinen. Hevonen hengitti raskaasti nälästä ja kylmästä.

Kun viimein tienhaara oli edessä, lääkäriä ei näkynyt missään. Appeni odotti risteyksessä ikuisuuden, muttei lääkäriä kuulunut. Lopulta hän risti äitinsä opetuksesta kätensä ja rukoili: ”Jumala, jos todella olet olemassa, älä anna isän kuolla. Lähetä lääkäri paikalle. Auta.”

Mutta lääkäriä ei kuulunut. Raskain ajatuksin poika lähti paluumatkalle. Kotitalon portilla oli äiti häntä vastassa. Lääkäri oli tullut toista tietä isän avuksi. Muutaman päivän päästä tauti taittui ja isä parantui entiselleen.

Tuon tarinan kuuleminen oli pyhä hetki vanhan pirtin pöydän ääressä. Mietin: Onneksi Jumala voi käyttää aina toista tietä. Sellaista, jota me ihmiset emme voi koskaan nähdä.

Mikko Salmi

Lotta Numminen

Toinen tie

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p.

09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan. diakonia@evl.fi.

Kastettu Sulo Erik Hyytiäinen.

Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13, p. 09 830 6450. hameenkylan.seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset.

Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset) ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455.

Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11, p.

09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

Tiedot piireistä ja muusta säännölli-

sestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Hämeenkylän kirkko Auratie 3

Sanajumalanpalvelus su 16.3. klo

10. Jarkko Vähäsarja, Matti Hyry ja Hannu-Pekka Heikkilä. Mukana kesän 2014 rippikoululaisia.

Iltamessu su 16.3. klo 18. Jaakko Kara, Katja-Maaria Vilén ja Ulla Pyylampi. Mukana kesän 2014 rippikoululaisia.

Miesten sauvakävelypiiri su 16.3. klo 18. Lähtö kirkolta. Kävelemme seurakunnan alueella. Omat kävelysauvat mukaan.

■■ Perhekerho ke 19.3. klo 9.30–11.

Leikkituokio lapsille. Hengähdyshetki aikuisille kahvikupposen äärellä.

Hyväntekeväisyyskirppis ke 19.3. klo 9.30–11. Tuotto lahjoitetaan Romanian romanien auttamiseksi heidän kotimaassaan.

■■ Tilapäinen lastenhoito pe 28.3. klo 8.30–11. Hinta 10 e / lapsi, sisaralennus 50 prosenttia. Mukaan pienet eväät ja omat vaipat. Ilmoittaudu 25.3. mennessä kirkkoherranvirastoon.

Lammaskuja 2 B:n kerhotilassa Avoimet Ovet joka tiistai klo 13–15.

Voit piipahtaa juomaan kupposen kahvia tai jäädä pidemmäksikin aikaa keskustelemaan. Vetäjinä seurakunnan vapaaehtoisia.

Nettikerho ikäihmisille ke 19.3. klo 14–16. Tutustumme kotisivujen tekemiseen.

Kirjallisuuspiiri ma 7.4. klo 12. Kirjana F. E. Sillanpään Ihmiset Suviyössä.

Lammaspolku 1:n kerhotila ■■ Perhekerho ma 17.3. klo 9.30–11.

■■ Nyyttikerho ma 17.3. klo 13–14.30.

Vauvaperheille (alle 1-vuotiaat vauvat) ja vanhemmille, joiden vauva on vielä masussa.

Vapaalan seurakuntatalossa Vanha Hämeenkyläntie 9 KimaraKahvila su 16.3. klo 18. On meillä aarre verraton. Mukana Leena Kaseva ja Riitta Kettunen.

■■ Perhekerho ti 18.3. klo 9.30–11.

Kenian lähetyspiiri to 20.3. klo 11.

Vieraana lähetystyöntekijä Pasi Hujanen.

Muualla

Päiväretki Tampereelle pe 11.4. Bus-

sikuljetus lähtee klo 8 Askistosta ja kulkee Hämeenkylän kirkon, Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Vapaalan kautta. Vierailemme Tampereen taidemuseossa ja Viinikan kirkossa, jossa pidämme matkamessun. Lounas Pata S -ravintolassa ja munkkikahvit Pyynikin näkötornin kahvilassa. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 2.4. mennessä.

Kastettu Alex Oliver Hänninen, Mira Amanda Elisabet Sandberg, Kaapo Armas Johannes Ålander.

Hautaan siunattu Armi Helena Loponen 91 v, Eila Siviä Uski 74 v.

Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15. korson.seurakunta@ evl.fi. www.korsonseurakunta.fi.

Facebook: Korson seurakunta.

Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554, korson. papit@evl.fi. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560.

Varhaisnuorten kerhotoiminta löy-

tyy nettisivuiltamme.

Korson kirkko, seurakuntakeskus ja kappeli Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Aamurukoushetki arkisin ma–pe klo 8 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Vanhemman väen piiri to 13.3. klo 13 kahvi, 13.15 hartaus, n. 13.30 ohjelma. Aiheena Ikäihmiset ovat rikkaus. Pirjo Ala-Kapee ja Raakel Laaksonen.

Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 13.3. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Myös miehet ovat tervetulleita mukaan. Sauna joka toinen torstai.

Apostoliset isät -opintopiiri to 13.3. on peruttu.

Miesten saunailta to 13.3. klo 18 saunatiloissa, Kotkansiipi 1.

■■ Perhekerho pe 14.3. klo 9–11.30.

Lastentarvikekirppis Yhteisvastuun hyväksi la 15.3. klo 10–12 yhteistyössä MLL:n kanssa. Lapsi- ja perhetyön tukiryhmän kirppiskahvila.

Myyntipöytiä voi varata MLL Korson nettisivuilta.

Aikuisrippikoulun intensiiviviikonloppu 15.–16.3. klo 10 kirkolla. Rippikoulun käyminen edellyttää ennakkotapaamisen papin kanssa ja itsenäisesti käyntejä seurakunnan tilaisuuksissa. Lisätiedot Mari Liimataiselta, p. 050 511 1783.

Messu su 16.3. klo 10. Pirkko Yrjölä, Vesa Ruokonen ja Heikki Seppänen.

Kirkkokahvit.

Valon messu su 16.3. klo 17. Valon messun on suunnitellut ja tehnyt joukko seurakunnan nuoria.

■■ Pyhäkoulu su 16.3. klo 10.

■■ Perhekerho ma 17.3. klo 12–15.

Runopiiri ma 17.3. klo 13 kokoustilassa.

■■ Satakieli-orkesterin harjoitukset ma 17.3. klo 15.15 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p. 041 5017 071.

Naisten raamattupiiri ma 17.3. klo 18 Kotkansiiven kokoustilassa, Kotkansiipi 1.

Englanninkielinen raamattupiiri ma 17.3. klo 18.30 kokoustilassa.

■■ Satakieli-kuoron harjoitukset ti 18.3. klo 15.30 kirkkosali 2. Tiedustelut Anne-Mari Vanamo-Kallio, p.

041 5017 071.

Katulähetys ke 19.3. klo 11. Hartaus ja ruokailu. Kävelyryhmä klo 10.

Lähetyspiiri ke 19.3. klo 13 kokoustilassa.

Sanan ja rukouksen ilta ke 12.3. klo 18. Iltatee.

Rukousryhmä ke 19.3. klo 18.45 kappelissa.

Vanhemman väen piiri to 20.3. klo 13 kahvi, 13.15 hartaus, n. 13.30 ohjelma. Sanna Heikurinen.

Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 20.3. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Myös miehet ovat tervetulleita mukaan. Sauna joka toinen torstai.

Nuorten aikuisten lauluryhmä to 20.3. klo 17.30 kappelissa.

Hommissa

Kahvinkaataja Mirja Viippola ”Emäntä tai isäntä keittää Korson kirkon keittiössä Reilun kaupan kahvin, ja minä olen kahvinkaatajana kirkkokahveilla suurpiirtein joka toinen sunnuntai. Olen tehnyt tätä vapaaehtoistyötä reilut neljä vuotta. Kahvin tarjoileminen on kivaa hommaa, koska siinä tapaa mukavia ihmisiä. Työ ei ole vaativaa, sitä jaksaa hyvin tehdä.

Kahvi tarjoillaan teräspannusta ja se nautitaan valkoisista, näteistä posliinikupeista. Kirkkokahveilla on myös teetä ja lapsille on mehua. Kahvin kanssa on aina tarjolla pullaa, piirakkaa tai jotain suolaista. Joskus kirkkokahveilla on joku aihe, esimerkiksi taidenäyttelyn avajaiset.

Joka sunnuntai, kun minä olen ollut paikalla, kirkkokahveilla on ollut seitsemisenkymmentä henkilöä, ja joskus enemmänkin. Minusta kahvilla kävijöiden määrä on lisääntynyt viime aikoina. Kirkkokahveilla on vapaa ilmapiiri ja kiva seurustella. Kahville tulevat yleensä myös jumalanpalveluksen toimittaneet työntekijät.

Kirkkokahvien jälkeen autan astioiden ja pöytäliinojen keräämisessä ja pöytien järjestelemisessä. Emäntä tai isäntä hoitaa tiskaamisen – vapaaehtoistyöntekijät päästetään n ­ äet välillä vähän helpommalla.

Aion kaataa kirkkokahvia niin kauan kuin pannu pysyy kädessä.”

Nina Riutta

Messu su 16.3. klo 10 Korson kirkolla, Merikotkantie 4. Kirkkokahvit messun jälkeen.

Anna Äystö

Pyhän Annan lastenkirkko Koulutie 11 ■■ Perhekerho keskiviikkoisin klo 9–11.

■■■ Kuunloiste–lapsikuoro alakouluikäisille keskiviikkoisin klo 15–15.45.

■■■ Tähtisäde–kuoromuskari 5–7-vuotiaille keskiviikkoisin klo 16–16.30.

■■ Perhekahvila torstaisin klo 9–11.15.

Hämeenkylän seurakunta

Avioliittoon kuulutettu Sanna-Maria Laitinen ja Janne Petteri Penttilä.

Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 ■■ Toimintaa perheille pe 14.3. klo 9–11.

Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas.

Messu su 16.3. klo 10. Salla Poropudas, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Sudanilaisten kokoontuminen su klo 16 aikuisille arabiaksi ja lapsille suomeksi.

Peittopiiri tiistaisin kello 11–13.

Miesten raamattupiiri ja saunailta tiistaisin klo 18.30.

Naisenergiaa Raamatun äärellä tiistaisin klo 19.

■■ Torstaimesta torstaisin klo 14– 15.30 alakouluikäisille. Tarjolla välipalaa ja puuhastelua.

Lähetyspiiri to 20.3. klo 17. Mukana Harri Nurminen.

■■ Kohti Prahaa! -konsertti to 20.3. klo 18.30. Vivace-lauluyhtye ja Ocarina -lapsi- ja nuorisokuoro, joht.

Mia Makaroff. Vapaa pääsy, kahvitarjoilusta vapaaehtoinen maksu.

Avioliittoon kuulutettu Tuomas Kalevi Tiainen ja Noora Anna Elisabeth Vappula.

Markku Mattila

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14.

Rukousryhmä perjantaisin klo 18.

Pentti Eskelinen.

Hakunilan kirkon kirppis lauantaisin klo 10–13 alakerrassa.

Selkokielinen messu su 16.3. klo 12.

Lea Karhinen, Salla Poropudas, Juha Paukkeri. Kirkkokahvit.

Kohtaamispaikka su 16.3. klo 17.

Mukana mm. Mikko Matikainen, Harri Nurminen ja nuorten bändi Poikkipuut.

Matalan kynnyksen maanantai 17.3.

Hartaus klo 11, jonka jälkeen ilmainen ruokailu- ja kahvitteluhetki.

Keskustelupiiri uskon ja elämän kysymyksistä takkahuoneessa ruokailun jälkeen.

Lähetyspiiri ma 17.3. klo 18.30.

Päiväraamattupiiri ti klo 12–13.30.

Jari Araneva.

Seniorikerho ti 18.3. klo 13. Vierailija tulee kertomaan Esperin turvapuhelimesta.

Raamattupiiri ti klo 18.

Päivärukous ke klo 12.30.

Käsillä hyvää -ryhmä ke 19.3. klo 14– 15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi asukkaita neulomalla esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin porukassa. Langat saa kirkolta.

Rukiista leipää Raamatusta ke 19.3. klo 18. Kuuleeko Korkein? Jukka Norvanto.

Viikkomessu torstaisin klo 18.

11

Seurakunnissa tapahtuu 13.3.–20.3.

Lapsille

Vaate- ja lelukirppis Hämeenkylän kirkon takkahuoneessa (Auratie 3) järjestetään ke 19.3. hyväntekeväisyyskirppis perhekerhon aikaan klo 9.30– 11.

Myynnissä on vaatteita kaikenikäisille ja leluja. Kirppikselle voi myös lahjoittaa hyväkuntoisia vaatteita ja leluja. Kirppiksen tuotto lahjoitetaan Romanian romanien auttamiseksi heidän kotimaassaan.

Viimeinen tämän kevään hyväntekeväisyyskirppis Hämeenkylän kirkolla järjestetään 23.4. klo 9.30–11.

12

Seurakunnissa tapahtuu 13.3.–20.3.

Naisten saunailta to 20.3. klo 18 sau-

natiloissa, Kotkansiipi 1.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14.

Hartaus ti ja to klo 11.

Saarnatekstipiiri to 13.3. ja 20.3. klo 10.

Naistenryhmä ti 18.3. klo 9.

Minätalo-työskentelyä, jota ohjaa päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen ja diakonissa Pia Olkkonen. Minätalo on työväline oman minän hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun ja jäsentämiseen. Lisätiedot, p. 050 322 6560 tai pia.olkkonen@evl.fi.

Nuortenkulman avoimet ovet su 16.3. klo 17–20 ja ke 19.3. klo 17.30– 20.

Nikinmäen seurakuntakoti Surviaisenkuja 1 ■■ Perhekerho to 13.3. ja 20.3. klo 9–11.30.

NuPe – Nuorten Perjantai pe 14.3. klo 17.30–20.

Seurakuntakoti Mikael Venuksentie 4 ■■ Perhekerho ti 18.3. klo 9–11.30.

Muualla

Diakonian matka 8.–11.7. Hiiden-

maalle ja Saarenmaalle. Hinta 390 e (2 hh) ja 430 e (1 hh) sisältää kuljetuksen, majoituksen, ruokailut ja kaksi hoitoa. Diakonian matka 14.– 20.9. Muotkan majalle Saariselälle.

Hinta 560 e sisältää majoituksen (2 hh), ruokailut ja kuljetuksen. Molemmille matkoille ilmoittautumiset 31.3. mennessä, p. 09 830 6550. Lisätiedot Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331.

Perheleiri 16.–18.5. Kuntokallion kurssikeskuksessa Helsingin Karhusaaressa. Monipuolista toimintaa eri-ikäisille lapsille. Hinta on 50 e aikuinen, 25 e lapsi, alle 3-vuotiaat ilmaiseksi. Maksun voi suorittaa erissä. Lisätiedot Tytti Malinen, p. 050 573 6359. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon, p. 09 830 6550.

Kastettu Elisabeth Lilian Anneli Hannila, Selma Aino Alisa Kauko.

Hautaan siunattu Ilkka Jyrki Juhani Piiroinen 52 v.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6 p.

09 830 6706.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 ■■ Perheiden kirkkomuskari torstaisin klo 14.30.

■■ Vauvakerho perjantaisin klo 9–11.

Messu su 16.3. klo 10. Tapani Varis, Marja-Liisa Malmi, Noora Hultin.

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 10.

Yläovet auki aikuisille maanantaisin klo 18. Saunomista, iltahartaus, tarjotaan iltapala.

Miesten raamattupiiri ma 17.3. klo 18.30.

Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11.

Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta.

Lähimmäisenrakkaus silmukoiksi -käsityöpiiri keskiviikkoisin klo 9.30.

■■ Taaperoiden jumppakerho keskiviikkoisin klo 10.

Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18.

Torstaipiiri 20.3. klo 12, päiväraamattupiiri.

Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30.

Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen.

Yksinhuoltajaperheiden ilta to 13.3. klo 17.30. Lastenhoito järjestetty, iltapala.

■■ Taaperokerho maanantaisin klo 9. Hartaushetki ja yhteistä toimintaa, kahvi / tee.

■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e / perhe.

Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Perhekerho tiistaisin klo 9.30.

Aamupuuro 1 e / perhe.

■■ Salaisuuksien laatikko -periodipyhäkoulu ti 18.3. klo 17.30. Pyhäkoulussa käydään läpi Raamatun kertomuksia toiminnallisten hartauksien avulla. Tarjotaan iltakaakao.

Muualla

Hartaus to 13.3. klo 13.15 Koivuky-

län vanhustenkeskuksessa, Karsikkokuja 13.

Monikulttuurinen ruokakerho pe 14.3. klo 17.30–20.30 Kafnetissa, Rautkallionkatu 3. Ruokamaksu 1–4 e / henkilö.

Yhteiskristillinen rukouspiiri perjantaisin klo 19, Rautkalliontie 4.

Yhteiskristillinen piiri maanantaisin klo 13, Rautkalliontie 4.

Lähetyksen kotipiiri ke 19.3. klo 18 Pirjo Ulmalla, Havukallionkatu 9 C 49.

Kastettu Ebba Lotta Carolina Eronen.

Hautaan siunattu Eero Asseri Salo 76 v.

Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p.

09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 16.3. klo 12, Heikki Leppä, Jaakko Hyttinen, Samppa Laakso.

■■ Pyhäkoulu su 16.3. klo 12. valkoisessa rakennuksessa kirkon vierellä. Myös vanhemmat tervetulleita, neljävuotiaat voivat osallistua yksin. Ota sisätossut mukaan.

■■ Kun valas hotkaisi Joonan –esitys lapsille ti 18.3. klo 8.30, 9.30 ja 11. Tarinaa siivittää urkumusiikki. Joonan roolissa pastori Jaakko Hyttinen.

Seurakuntien talo Unikkotie 5 Leipomistalkoot yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa to 13.3. klo 9.30 nuorisotilassa, Unikkotie 5 C, 2. krs. Ilmoittautuminen vapaaehtoistoiminnan koordinaattorille p.

050 548 6078.

Maalauspiiri to 13.3. klo 17.30 rippikoululuokassa.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 13.3. klo 17.30 ip-kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Tiedustelut: Diakoni Hanna Nikama p. 040 509 7306.

Miesten raamattu- ja keskustelupii-

ri to 13.3. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

■■ Perhekerho pe 14.3. klo 9.30 ipkerhotilassa, virastotalon 2. krs.

Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 14.3. klo 10 nuorisotilassa. Lastenhoito.

Walkers nuortenkahvila pe 14.3. klo 19–22 nuorisotilassa.

Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 15.3. klo 15 Emmauksen kokoushuoneessa.

Eläkeläiskerho ma 17.3. klo 13 nuorisotilassa.

Sansan medialähetyspiiri ma 17.3. klo 18.30 viraston asiakastilassa.

Kymmenen käskyä ja Isä meidän – johdanto- ja keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 17.3. klo 18, oppaana pastori Jaakko Hyttinen. Aiheena: ”Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.” Betanian 4. krs, kokoushuone.

■■ Perhekerho ti 18.3. klo 9.30 virastotalon 2. krs.

Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 18.3. klo 12–13.15 nuorisotilassa, C-rappu, 2. krs. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovelta kello 11.30 alkaen. Hartaus klo 12.

Vertaistukiryhmä synnytyksen jälkeisen masennuksen kokeneille äideille ti 18.3. klo 14–16 Emmauksen kokoushuoneessa, 3. krs. Vetäjänä Taina Hukka-Vasankari.

Lähetyksen päiväpiiri ti 18.3. klo 13 Betanian 4. krs, kokoushuone.

Rukouspiiri ti 18.3. klo 19 Emmauksen sielunhoitohuoneessa. Vetäjänä Vesa Ruoppa. Tiedustelut kristiina. kartano@evl.fi tai p. 050 363 2372.

Gospel-lattarit ti 18.3. klo 19 rippikoululuokassa. Ota mukaan juomapullo ja 2 euroa. Lastenhoito tarjolla, pyynnöt päivää ennen. Tiedustelut Merja Rantala p. 050 526 9401.

Aamurukouspiiri ke 19.3. klo 7 Emmauksen sielunhoitohuoneessa.

Walkers-nuortenkahvila ke 19.3. klo 18–20 nuorisotilassa.

Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 20.3. klo 9.30, kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuoneessa.

Torstaitupa – tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 20.3. klo 17.30. ip-kerhotilassa, Unikkotie 5 B, 2. krs. Lapsille omaa ohjelmaa.

Tarjolla pientä iltapalaa 2 e / perhe.

Tiedustelut: Diakoni Hanna Nikama p: 040 509 7306.

Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 20.3. klo 18 asiakastilassa, A-rappu, 1. krs.

Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 14.3. klo 15.30.

Samppa Laakso.

Paluumuuttajien piiri su 16.3. klo 15.

■■ Omalla äänellä -lauluryhmä ti 18.3. klo 18.30. Terje Saard.

Arki-illan ehtoollinen ke 19.3. klo 18.

Jaakko Hyttinen, Iina Katila.

Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 ■■ Perhekerho pe 14.3. klo 9.30.

Messu su 16.3. klo 10. Maria Koukkari, Kristiina Kartano, Iina Katila.

Seppo Suokunnas saarnaa. Messun jälkeen kirkkokahvit. Evankelisen lähetysyhdistyksen lähetyspyhä, puhujana TT Seppo Suokunnas. Ilmainen bussikuljetus, lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie– Koivukylänväylä. Kuljetus takaisin Tikkurilaan lähtee klo 12.30.

■■ Pyhäkoulu su 16.3. klo 10.

Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 13.3. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 16.3. klo 11.

■■ Perhekerho to 20.3. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 18.3. klo 9.30.

Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Ristipuron naisten rukouspiiri pe 14.3. klo 18.

Ristipuron miesten raamattupiiri ma 17.3. klo 13.30.

■■ Perhekerho ma 17.3. klo 9.30.

Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 18.3. klo 17.30.

■■ Lapsiparkki pe 14.3. klo 12.30– 15.30. Ilmoittautumiset tekstiviestillä p. 050 494 8744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä.

Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 14.3. klo 9.30.

■■ Pyhäkoulu su 16.3. klo 11.

Kartanokosken piiri ke 19.3. klo 18, Jippii-kuoro.

Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21.

Avoimet ovet Wintillä ke 19.3. klo

17–20.30. Ylästöntie 35.

Matka Lappiin 18.–23.8. Ulkoilua, patikointia tunturissa, hartautta ja ohjelmallista yhteisoloa. Hinta 280 e sisältää bussimatkan, ruuat matkalla ja majoituksen täysihoidolla Ylläsrinne-hotellissa. Matkalle kootaan ryhmä työikäisiä alle 64-vuotiaita.

Mukaan haluavien tulee täyttää Hyvinvointilomat-yhdistyksen hakemus ja palauttaa se 31.3. mennessä diakoniatoimistoon, Unikkotie 5 A, 3. krs., päivystysaikaan ma ja to klo 10–11.30. Matka on päihteetön.

Vapaaehtoisilta Nikkaristeilta kodinhuoltoapua diakonisin perustein maksutta. Päivi Mäkinen p. 050 548 6078.

Kaipaatko keskustelukumppania tai ulkoiluseuraa? Vapaaehtoistyöntekijämme toimivat ikäihmisten tukena ja ystävinä. Päivi Mäkinen p.

050 548 6078.

Kastettu Eva Maria Hanhisuanto, Vilho Antti Juhani Heikkilä, Benjamin Sami Petteri Karppinen, Mikael Alex Oliver Malkov, Isla Mirjam Mäkelä, Veeti Luca Johannes Oikarinen, Benjamin Alexander Sjöblom, Pihla Elisabeth Toivanen.

Hautaan siunattu Martta Hellin Kaarina Mäkinen 94 v, Siiri Maria Ulvi 87 v, Veijo Martti Kalevi Kukkonen 80 v, Matti Viljo Kokko 76 v, Elaine Maria Linnea Kosonen 67 v, Terttu Liisa Ilona Lukkarinen 66 v.

Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma– pe klo 9–15, poikkeus 19.3. klo 13–15 sekä 20.3. virasto suljettu, vantaankosken.seurakunta@evl. fi. www.vantaanseurakunnat.fi/ vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p.

09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa.

Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426.

Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan.

Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo

11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas.

Seniorikerho torstaisin klo 13–14.30 takkahuone.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 13.3.klo 17.30.

Nuorten olotila-kahvila Olka torstaisin klo 17–20 nuorisotila.

Me kynät -kirjoittajaryhmä pe 14.3. klo 16–19 takkahuone.

Messu su 16.3. klo 10. Mariakodin kirkkopyhä. Jaakko Simojoki, Hannu Pöntinen, Eveliina Pulkkinen.

Kirkkokahvit.

■■ Pyhäkoulu su 16.3. klo 10 kerhohuone 4.

Maanantaipiiri ma 17.3. klo 13–15 takkahuone. Raamattu-rukouspiiri.

Raamattupiiri Ilosanoma ma 17.3. klo 17.30–19.

Seniorikerho ti 18.3. klo 13–14.30 iso srk-sali.

Kahvila Olotila ke 19.3. klo 11–13.30 takkahuoneessa. Kullervo Ahlroth, runoja klo 11.30.

Nuortenilta ke 19.3. klo 17–19 nuorisotila. Ylläriohjelmaa.

Raamattuluento Matteuksen evankeliumista ke 19.3. klo 18–20 St. Martin kappeli. Jari Araneva.

■■ Soita ja laula -arkipyhäkoulu to 20.3. klo 17.30.

Miesten piiri to 20.3. klo 18.30–20 takkahuone. J-P Virtanen, aiheena Helvetti.

Hyvä elämä ikääntyessä la 22.3. klo 9–15 iso seurakuntasali. Marja Saarenheimo Vanhustyön keskusliitosta. Koulutus vapaaehtoisille ja asiasta kiinnostuneille. Merja Ruotsalainen Muistiyhdistyksestä kertoo muistista ja muistisairaan kohtaamisesta. Ilm. viim. 14.3. kaisa.aalto@ evl.fi tai p. 050 512 1168.

Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 Messu su 16.3. klo 12. Pasi Kilpeläinen, Eveliina Pulkkinen. Messuavustajina kerhonohjaajien jatkokurssilaiset. Lounas ja kahvit Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

■■ Perhekerho ma 17.3. klo 9.30–11.

Rukouspiiri ti 18.3. klo 17.30–18.30 sakasti.

Raamattu- ja rukouspiiri ti 18.3. klo 18.30–20 srk-sali.

Seniorikerho ke 19.3. klo 12.30–14.

Miesten saunailta ke 19.3. klo 18.30– 21. Mukaan oma pyyhe ja saunamakkarat. Sisäänkäynti kerhopuolen ovesta.

Seutulan kappeli Solbackantie 6, p. 050 413 6266 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ti 18.3.klo 12.30–14.

Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Seniorikerho torstaisin klo 13– 14.30.

Ylistyslaulu- ja rukousilta torstaisin klo 18.30–20.30.

■■ Perhekahvila pe 14.3. klo 9.30–11.

■■ Yksinhuoltajien perhekerho pe 14.3. klo 17–20.

■■ Familycafé on Sundays 2.30–4 pm. For children and families with multicultural background. With us you get chance to meet other families and strengthen your language skills.

Toivon tuulet su 16.3. klo 17. Martti Issakainen: Paasto.

Kahvila Olotila avoinna maanantaisin ja tiistaisin klo 11–13.30.

Nuorten aikuisten raamis tiistaisin klo 18–20. N. 20–35-vuotiaille. Teetarjoilu.

Lähetyspiiri ti 18.3. klo 18.30–20 srk-sali.

■■ Taaperokerho keskiviikkoisin klo 14.30–16 perhekerho.

■■ Esikoisvauvakerho keskiviikkoisin klo 14.30–16.

Lukupiiri ke 19.3. klo 17.30 Olotila.

Taina Hukka-Vasankari vetää ryhmää synnytyksen jälkeisen masennuksen kokeneille.

Äitiys voi uuvuttaa Äitinä oleminen ei ole vain iloa ja onnea.

V

auvalehdet hehkuttavat äidiksi tulemisen ihanuutta tai täydellistä rakkautta vauvaa kohtaan. Sosionomi (AMK) ja sairaanhoitaja-kätilö Taina Hukka-Vasankari sanoo, että äitiydessä on muitakin puolia.

– Tuoreella äidillä voi olla ta-

kanaan vaikea raskaus tai traumaattinen synnytys. Vauva voi olla vaativa. Samanaikaisesti perheessä voi olla muita isoja tapahtumia, parisuhdeongelmia tai muita riskitekijöitä.

Muuttunut elämäntilanne voi stressata. On kenties taloudellisia huolia. Ei ole sosiaalista tuki-

Albert Camus: Ensimmäinen ihminen.

vantaanseurakunnat.fi/ilmoittaudu. Tied. Johanna Isaksson p. 040 746 5626.

Seurakuntamatka Etiopiaan 6.– 17.11. Tutustutaan maan kulttuuriin, historiaan, luontoon ja seurakuntaelämään Mekane Yesus -kirkossa.

Kokonaishinta 1700 e + viisumi n.

45 e. Tied. ja ilm. pastori Mark Saba, p. 050 3472962 mark.saba@evl. fi. Matka toteutuu, mikäli osallistujia on riittävästi.

Kaivosristi Kaivosvoudintie 3 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Seniorikerho ke 19.3. klo 10–11.30.

Raimo Lampinen: Maailma muuttuu, muuttuuko ihminen.

Vantaanlaakson kerhohuoneisto Naapurinkuja 2 ■■ Perhekerho torstaisin klo 9.30– 11.

Raamattupiiri ti 18.3. klo 17.30–19.

Kannu Kanniston koulun nuoriso- ja asukastila, Kenraalintie 6 Olotila-kahvila tiistaisin klo 11– 13.30. Ilmaiset nettikoneet.

Kuntosali käytettävissä ilmaiseksi tiistaisin ja torstaisin klo 11–13.

Viherpuiston asukaspuisto Vihertie 56 d ■■ Pyhäkoulu ma 17.3. klo 10.30.

Muualla ■■ Alakoululaisten kevätleiri 4.–6.4.

Holmassa Nurmijärvellä. Ulkoilua, askartelua ja muuta keväistä puuhastelua. Leirin hinta 55 e. Ilm. www.

13

Seurakunnissa tapahtuu 13.3.–20.3.

Lapsille

Markku Mattila

Musiikkia

Kastettu Sensi Vilja Astrid Haukka, Rasmus Casper Lindfors, Sofia Kristiina Rautio, Aarni Nestori Sanna, Max Ilmari Kinnula, Sara Milena Uusheimo, Kimi Micael Korkiakangas.

Hautaan siunattu Vieno Kyllikki Peltonen 86 v, Pekka Kalevi Forsström 82 v.

Vanda svensa församling Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

verkostoa tai käytännön apua arjessa. Äidin suhde omaan äitiinsä voi olla mutkikas. Äiti jää ­liian yksin vauvan kanssa. Äitimyytin mukaiseen täydelliseen äitiyteen eivät kuulu ongelmat ja vaikeudet. Sen takia monen voi olla vaikea puhua äitiyteen liittyvistä tunteistaan.

Kukapa haluaisi olla huono äiti tai tulla leimatuksi sellaiseksi?

– Monilla on kohtuuttomia odotuksia vauva-ajasta. Kaikki on järjestetty viimeisen pääl-

le niin, että vauva voi tulla taloon. Elämä ei sitten olekaan samanlaista kuin mielikuvat, toteaa Hukka-Vasankari, joka on itse 4-, 8- ja 10-vuotiaiden lasten äiti.

– Vauvassa onkin aivan valtavasti työtä. Jokainen vauva on yksilö, ja jokaisen äiti-vauva-parin pitää löytää oma tapansa toimia.

Vaikeuksista vaikenemisella on se ikävä puoli, että se voi tehdä ongelmista entistä suu-

Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 16.3. kl. 10. M. Fagerudd, N. Fogelberg.

Andra utrymmen ■■ ViAnda-kören ti 18.3. kl. 13.15 i Helsinggård, Konungsvägen 2.

Dickursbykretsen samlas ons 19.3. kl. 14–15.30 i Folkhälsanhuset, Vallmovägen 28.

Myrbacka kyrka Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 ■■ Babykyrka sö 16.3. kl. 15. A. Paavola, A. Blomqvist, N. Fogelberg.

S:t Martins kapell Strömfåravägen 1 Diakoni- och pensionärskrets samlas ti 18.3. kl. 13–14.30.

Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2, tfn 050 404 109 ■■ Familjecafé må 17.3. kl. 9–12.

Bagarstugan Kurirv. 1 Ungdomssamling ons 19.3. kl. 18–

21.

Prostgården Kyrkov. 45 Församlingens födelsedagsfest för

pensionärer ons 9.4. Anmälan senast 21.3. till pastorskansliet tfn 09 830 6262 eller till diakon Heidi Salminen tfn 050 330 1828.

Döpta Aron Oliver Tourunen.

Döda Kaj Göran Lindholm 73 år, Ebba Helena Lovisa Norra 90 år.

Vammaistyö Selkokielinen messu 16.3. klo 12

Hakunilan kirkossa. Salla Poropudas, Lea Karhinen, Juha Paukkeri.

Kehitysvammaisten musiikkiryhmä, ohjaajana Ritva-Leena Tuuli. Messukaava ja virret saatavissa isotekstisenä ja pistekirjoituksella.

Huonokuuloisia varten käytössä on induktiosilmukka. Kirkkokahvit.

Viittomakielisille

Viittomakielinen perhekerho pe 14.3. klo 9.30–12.30 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, Espoo. Lastenhoito klo 10–11.

Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 18.3. klo 12.30–14.30 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, sisäänkäynti Vehkapolulta.

rempia. Äiti voi altistua masennukselle.

– Jotkut äidit masentuvat nopeasti synnytyksen jälkeen, toiset pikkuhiljaa, jopa vauvavuoden jälkeen. Joskus ensimmäisen lapsen kanssa koetut vaikeudet voivat aktivoitua uuden raskauden myötä.

– Masennuksen oireet voivat jäädä tunnistamatta. Oireita voivat olla väsymys, joka ei häviä nukkumalla, alakulo, ahdistus, pelot että vauvalle sattuu jotain tai että satuttaa vauvaa.

Hukka-Vasankari tekee työtä vauvaperheiden parissa. Hän tietää, että äidille olisi hyväksi keskustella toisten äitien kanssa silloin, jos hänellä on vaikeita tunteita tai jotain, mikä huolettaa tai uuvuttaa.

– Tärkeintä on, ettei äiti jää yksin, vaan hakee apua neuvolasta tai vertaisryhmästä.

Hukka-Vasankari pitää äitien vertaistukiryhmää niin tärkeänä, että hän vetää vapaaehtoisena seurakunnan ja Äimä-yhdistyksen yhteistä ryhmää. Äimäyhdistys auttaa synnytysmasennuksesta ja lapsivuodepsykoosista kärsiviä äitejä antamalla vertaistukea.

Ryhmään voi tulla vauvan kanssa, mutta taaperoikäisten on jäätävä kotiin, sillä ryhmään ei ole toistaiseksi järjestetty lastenhoitoa. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Kesäkuussa on suunnitteilla yhteinen retki ryhmän toivomusten mukaan.

Ulla-Maija Vilmi

Vertaistukiryhmä synnytyksen jälkeisen masennuksen kokeneille äideille ti 18.3., 15.4. ja 13.5. klo 14–16 Seurakuntien talon Emmauksen kokoushuoneessa, Unikkotie 5 A, 3. krs. Lisätietoja ja ilmoittautumiset tekstiviestillä p. 045 177 7777 tai aima.tikkurila@gmail.com.

Raamattupiiri ti 18.3. klo 15 Kan-

nelmäen kirkossa, Vanhaistentie 6, Helsinki. Vieraana Maija Pulkkinen Kuurojen Liitosta.

Kehitysvammaisille Kaikille avoin musakerho 15.3. klo 10–11.30 Kaivosristin seurakuntakodilla, Kaivosvoudintie 3.

Olotila Unikkotie 5a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15. www.tiksinolotila.fi.

Facebook: Olotila.

Taidetta esillä! Kukasta kukkaan.

Anneli Tiilikaisen seinätekstiilejä ja aplikaatioita 28.3. saakka.

Kysy neuvoa internetin ja kännykän käytöstä maanantaisin klo 12–13.

Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

Terveys Liikunta Apuvälineet Kotiapteekki Ensiapu Haavanhoito Hygienia Virtsankarkailu Katetrit

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

fennokauppa.fi

CEFAR EASY -LIHASSTIMULAATTORI Lievitä kipua ja rentouta lihaksia TENS-hoitomenetelmällä.

TENS on kliinisesti todistettu kivunlievitysmenetelmä, jota käytetään myös fysikaalisissa hoidoissa.

99

t! y N

koululaiste n kesän re t k i l l e l e i re i l l e , n ja kerhoihi

00

Vihittyjä

(norm. 121,50)

Voimassa 30.4.2014 asti.

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

a

en

www.vantaanseurakunnat.fi/tytotjapojatkesa.fi

FENNO MEDICAL OY

 09 276 360

itt o m l I

in m u t u

fennokauppa.fi

Kotimaa24 taskussasi!

Ladattavissa Windows Marketplacesta.

Koulutusta Hammashoitoa

Hautauspalveluja OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %.

Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225, päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa.

Ostetaan

OSTAMME KUOLINPESÄT Loppuun siivottuna sop. mukaan 30 vuoden kokemuksella.

Sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI*

Terveydenhoitoa

SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min.

Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa

Kivoja kesäkursseja ja uusia harrastuksia!

Hae oma opinto-ohjelmasi opistotalolta, Myyringistä, kirjastoista tai yhteispalvelupisteistä.

Opinto-ohjelmia ei jaeta enää koteihin.

Ilmoittautuminen kursseillemme alkaa tiistaina 18.3. klo 13.

www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

Vuokrata halutaan

Tarjoa rohkeasti!

4

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt.

Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

Tervetuloa meille! vantaa.fi/aikuisopisto www.kotimaapro.fi

Vantaan aikuisopisto – Muutakin kuin kirjaviisautta.

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.kotimaapro.fi www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi.

TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

15

Autiomaan ahavoittama Levottomasta Maria Egyptiläisestä kasvoi sisäisen rauhan rukoilija ja itsensä voittamisen esikuva.

T

tyä huutoetäisyydelle ja kysyttyä, miksi tämä juoksi karkuun.

– Jos tahdot täyttää syntisen naisen toiveen, niin anna minulle kaapusi, jotta voin verhota itseni ja pyytää siunausta sinulta, isä Zosimas.

Zosimas heitti viittansa naiselle. Tällä täytyi olla pyhää viisautta, koska hän tiesi vanhuksen nimen. Nainen kertoi tarinansa.

Maria Egyptiläinen syntyi Egyptin maaseudulla. Hän oli villi tyttö, levoton ja kuumaverinen.

Maria karkasi kotoaan ja matkusti Aleksandriaan, ihmisiä kuhisevaan Välimeren satamakaupunkiin. Siellä tyttö ryhtyi prostituoiduksi, ei niinkään rahan takia kuin huvikseen. Omien sanojensa mukaan hän oli rietas ja hillitön ja toteutti kyltymättä intohimojaan.

Eräänä päivänä hän näki joukon ihmisiä rynnivän laivaan, joka teki lähtöä satamasta Pyhään maahan. Pyhiinvaeltajat tahtoivat ennättää Jerusalemiin viettämään ristin ylentämisen juhlaa. Maria halusi mukaan, sillä joukon innokkuus ja kiihkeys vetivät häntä puoleensa. Nainen maksoi matkansa tottunees-

ti vartalonsa palveluksilla.

Päästyään Jerusalemiin Maria jatkoi entiseen malliin vietellen jokaisen miehen, joka oli altis hänen kujerrukselleen.

Niin kuluivat päivät kunnes eräänä sunnuntaiaamuna Maria Egyptiläinen osui Pyhän haudan kirkolle. Ovella hän kuitenkin tunsi jonkin voiman estävän hänen sisäänpääsynsä. Ei auttanut, vaikka Maria kuinka ponnisteli.

Silloin hän yllättäen tiedosti levottoman elämänsä tyhjyyden ja rikkonaisuuden ja alkoi hävetä itseään.

– Minä olen syntinen, Maria alkoi itkeä.

Samassa lempeä ääni kehotti häntä lähtemään Jordanin takaiseen autiomaahan rauhaa etsimään. Kyynelsilmin Neitsyt Marian nimeä sopertaen Maria Egyptiläinen kompuroi takaisin kaupungin kujille. Joku säälivä ohikulkija työnsi hänen käteensä muutaman kolikon. Niillä ostetut kolme leipää eväänään Maria suunnisti ulos Jerusalemin portista autiomaahan johtavalle tielle.

Tavatessaan munkki Zosimasin Maria Egyptiläinen oli

viettänyt autiomaassa 43 vuotta.

Hän kertoi, että ensimmäiset 17 vuotta olivat olleet yhtä helvettiä: nälkää, katumusta ja ikävää.

Vaatteet kuluivat pois, aurinko poltti ihon karrelle. Hän oli kaivannut viiniä ja laulua, miehiä ja heidän syliään, mutta tiennyt samalla, että se oli harhaa.

Totuus asui sielun puhtaudessa.

Vaikeimpina hetkinään Maria sai voimaa rukouksesta. Erään myrskyisän ja tuskaisen yön jälkeen tuli rauha.

Munkki palasi Jordanin rannalle seuraavana pääsiäisenä ja antoi Maria Egyptiläiselle tämän hartaasti kaipaaman ehtoollisen. Sen nautittuaan Maria pyysi munkkia tulemaan takaisin taas vuoden kuluttua. Silloin Zosimas tapasi naisen kuolleena.

Hiekassa Maria Egyptiläisen ruumiin vieressä oli kirjoitus, jossa pyydettiin hautaamaan hänet niille sijoilleen. Munkki Zo-

simas pesi Marian kyynelillään ja laski hänet hautaan syvästi liikuttuneena.

KOTISIIVOUSTA

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Pyhä Sfronios kirjoitti 600-luvulla muistiin erämaaäiti Maria Egyptiläisen tarinan.

Siitä lähtien Maria Egyptiläinen on ollut ortodoksisessa perinteessä itsensä voittamisen ja sisäisen rauhan esirukoilija. Hän on myös rintasyöpään sairastuneiden suojelija, olivathan hänen omat rintansa kuihtuneet pois autiomaassa. Häntä muistetaan erityisesti paaston aikana.

Autiomaan pyhä äiti rohkaisee edelleen meitä, jotka taistelemme paheitamme vastaan ja ryömimme eteenpäin eheytymisen takkuista tietä: henkinen helvetti on voitettavissa.

Riikka Juvonen

Erämaaäiti Maria Egyptiläisen muistopäivä on 1.4.

Palveluja tarjotaan

APUA KIPUIHIN

jaloissa selässä käsissä olkapäissä hartioissa niskassa ●

●

●

●

Katso lisää www.jasenkorjauslehtinen.fi Kalevi Lehtinen, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. 050 544 6033. Kuhatie 7 B, Vantaa.

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

TIETOTEKNIIKKAPALVELUT KOTIKÄYNNILLÄ - Asennus ja huolto - Koulutus - Laitteet Puh. 045 8494 310 www.laitejatieto.fi Työkuluista kotitalousvähennys sekä eläkeläisalennus -15 % Edullista kuljetusapua pienemmille tavaroille tai itselle.

Puh. 040 461 8530/ miel.viesti.

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45%

Muuttoapua

1-2 miestä ja kuorma-auto

p. 040 533 8169

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt!

Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt.

Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu.

P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset.

JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset.

P. 046 899 6885 www.asennusapu.info Tapetointi- ja sisämaalaukset, myös kylpyhuone- ja keittiöremontit.

Ilmainen arviointi. P. 050 431 0175.

MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto.

Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Riikka Juvonen

uuli suhisee hiljaa kallioiden onkaloissa, pilvien varjot vaeltavat vuorien laeilla.

Maisema on kuin Jumalan sanaa. Kautta historian kilvoittelijat ovat vetäytyneet autiomaahan vapautuakseen maailman painosta ja kiusauksista.

Viisisataaluvulla Palestiinassa muuan iäkäs munkki Zosimas lähti viettämään paastonaikaa Jordan-virran ympärillä sijaitsevaan erämaahan. Hän tahtoi puhdistaa sielunsa ennen pääsiäistä.

Nälkä saattaa saada ihmisen näkemään harhoja, niinpä Zosimaskin luuli ensin kivien lomassa vilahtavan hahmon olevan kuvitelma tai peräti paholainen. Mutta terästettyään katsettaan hän erotti ihmisen muodon: vartalo oli tummaksi paahtunut ja luurangonlaiha, valkoiset hiukset muistuttivat lampaanvillaa.

Zosimas ilahtui. Yllättävä kohtaaminen autiomaan yksinäisyydessä tuntui taivaan lahjalta. Hahmo kuitenkin pakeni pitkin kukkulan syrjää, eikä munkin auttanut muu kuin painella perässä.

– Minä olen nainen ja alasti! hahmo parahti Zosimasin pääs-

16

Aikamerkki Pirjo ja Markku mittaavat puutarhansa kurpitsoja.

Perhe maailman ytimessä John Wellsin perhedraama alkaa tehokkaasti. Aika on pysähtynyt oklahomalaisella pientaloalueella. Parhaat päivänsä nähnyt pariskunta rypee alkoholismissaan ja lääkekierteessään. Mies katoaa yllättäen, ja vaimon on soitettava tyttäret paikalle, kuka mistäkin päin Yhdysvaltoja.

Elokuvan asetelma on tuttu: väki tulee hautajaisiin ja pinnan alla kyteneet salaisuudet nousevat pintaan. Keskilännen valo ja avara maisema tuovat erikoisen, mutta tehokkaan kontrastin perheen ongelmille. Hautajaisvieraat tulevat ikään kuin maailman keskipisteeseen. Kaikki ovat isojen ratkaisujen äärellä ja elokuinen kohtaaminen antaa suunnan sille, mihin elämä jatkuu.

Perhe – August: Osage County on ytimeltään kahden

vahvan näyttelijän voimainkoitos. Meryl Streep esittää herkullisen ilkeästi sairauden ja alkoholismin runtelemaa perheen matriarkkaa. Julia Roberts on yllättävän vahva kitkerän ja kyynisen vanhimman tyttären roolissa. Elokuva paljastaa hyvin, miten erilaiset tyttäret ovat kaikki omalla tavallaan perheensä uhreja.

Hannu Kylkisalo

Perhe – August: Osage County. Elokuvateattereissa.

Hautajaisvieraiden dialogi tihkuu mustaa huumoria.

Naisparina vai ei?

Kasvua ja katoavaisuutta Eedenistä pohjoiseen. Elokuvateattereissa.

Eedenistä pohjoiseen on kesäisessä loistossaan kaunista katsottavaa. Samalla se on yllättävä ja persoonallinen dokumentti pariskuntien yhteisistä taipaleista kesän ja puutarhanhoidon keskellä.

Virpi Suutari on tehnyt aiemmin muun muassa koskettavia nuorisoa käsitteleviä dokumentteja kuten elokuvat Hilton! ja Joutilaat. Hänen uudessa elokuvassaan seurataan lomittain useampaa erilaista ja eri-ikäis-

tä pariskuntaa kukkien ja kasvien parissa. Päähenkilöiden rauhallinen juttelu kameralle heijastaa tavalla tai toisella löytynyttä omaa Eedeniä.

He nauttivat koko persoonallaan kesästä ja sen suomasta ajattomuuden tilasta. Aivan kuin talvea ja kylmää ei olisi olemassakaan. Kukat ja kasvit ovat antaneet merkityksen elämälle – tuoneet joko työtä tai vastapainoa sille. Sopiva kumppanikin on löytynyt käsi kädessä luonnon löytymisen kanssa. Kasvien parissa on myös toivuttu raskaista asioista.

Omissa paratiiseissaan puurtavat ihmiset ovat mielenkiintoisia ja hauskojakin juuri sellaisina kuin ovat. Heillä kaikilla– Pirjolla ja Markulla, Eevalla ja Ilkalla, Kyllikillä ja Veikolla, Lotella ja Heikillä, Markolla ja Jukalla, Seijalla ja Erkillä – on omat historiansa ja arjen ongelmansa, mutta maalla, omassa sielunympäristössään he saavat vaipua luonnon rytmiin ja riisua turhat kuoret ympäriltään.

Luonnon keskellä elämä myös pelkistyy. Ehkäpä puutarhaa täytyy hoitaa juuri siksi, että kaikki on niin katoavaista.

Hannu Kylkisalo

Näin Veikko kommentoi vaimonsa Kyllikin puutarhainnostusta: ”Emännälle pitäisi jo jonkinlaisia rajoituksia laittaa, muuten homma karkaa käsistä.”

Maa opettaa Johanna ja Juha Tanska: Alussa oli puutarha. Viisaus kasvaa maasta. Kirjapaja 2013.

Kevättalven koleudessa on mukava välillä käpertyä viltin alle ja tutkia vaikkapa puutarhakirjaa. Johanna ja Juha Tanskan uudessa kirjassa oleillaan puutarhassa. Kirjan kuvitus nostaa myös esiin puutarhan hienoja yksityiskohtia. Teksteissä on kuitenkin kyse ennen kaikkea puutarhurin mielestä, hänen elämänasenteestaan ja jumalakuvastaan.

Samojen tekijöiden Silitä kissaa ja Talo minussa, minä talos-

Johanna ja Juha Tanska ovat kirjoittaneet erilaisen puutarhakirjan.

sa -kirjat ovat osoittaneet, että Tanskat osaavat luoda uutta kieltä. Harva pystyy nykyisin kirjoittamaan hengellisyydestä yhtä raikkaasti kuin he.

Tanskojen hiukan laiminlyödyssä puutarhassa ei suoriteta eikä pingoteta. Aika kulkee verkalleen. Kaikki niin penkeissä kuin ihmisessäkin kasvaa ja avautuu hitaasti ja pakottamatta. Kun kädet askaroivat maassa, ihminen oivaltaa omasta elämästään ja yhteydestään muihin ihmisiin ja luontoon jotain kadonnutta tai matkalla unohtunutta.

Paikoin kirjan teksti on kuulasta ja syvää, mutta silti koko ajan selkeää ja tajuttavaa – jos ei järjellä, niin kaipauksella.

Marja Kuparinen

Marion kihlautuu naisystävänsä kanssa ja tulee uskoon.

Vähitellen hänestä alkaa tuntua, että naisparina eläminen ei olekaan oikein. Kaikki tämä

hämmentää paitsi Marionia ja hänen kihlattuaan, myös Marionin piispana työskentelevää äitiä.

Ylen TV1:ssä nähtävä Kristuksen morsian -elokuva perustuu Heidi Junkkaalan samannimiseen näytelmään.

Kari Paljakan ohjaamassa elokuvassa näyttelevät muun muassa Ida Kuningas, Miitta Sorvali, Hannu Kivioja, Minna Haapkylä ja Ismo Kallio. Elokuvaa on kuvattu Kivistön kirkolla Vantaalla.

Hanna Antila

Julia pettyy Marioniin.

Kristuksen morsian su 16.3. klo 21 Yle TV1:ssä.

3 x reseptikirja Mimi Spencer – Sarah Schenker: 5:2-dieetti reseptit. WSOY 2014.

Moni etsii hyvää elämää ja terveyttä suositun 5:2-dieetin avulla, jossa paastotaan viikossa kaksi päivää ja viitenä syödään normaalisti. Mimi Spencerin ja Sarah Schenkerin selkeä kirja osoittaa, miten vähillä kaloreilla saa aikaan nopeasti hyvää. Hiukan täydennettynä kirjan ohjeilla pärjää niinä viitenä muunakin päivänä.

Chrissy Freer: Superviljat.

Minerva 2014.

Nyt kun viljatuotteita välttävä karppaus on hiipumassa, terveyttä ja hyvinvointia voi etsiä Chrissy Freerin vedet suuhun tuovasta herkkukirjasta. Se kertoo sadan reseptin avulla, miten käsitellään esimerkiksi kvinoaa, amaranttia, hirssiä ja emmer- ja freekeh-vehnää. Keliaakikot ilahtuvat, sillä monet kirjan ravinteikkaista viljoista käyvät heillekin. Mutta mistä saa kvittenitahnaa?

Elina Tanskanen: Hyvän mielen reseptejä. Paasilinna 2014.

Elina Tanskasen mielestä etsivän mystikon asenne luo hyvän elämän. Hänen kirjansa yllyttää 38 ”ravintoaineen” käyttöön. Ne liittyvät muun muassa ihmissuhteisiin, oppimiseen, elämyksiin, luovuuteen ja unelmiin. Erinomaisia vinkkejä yhdistää se, että ensin pitää olla tietoinen tilanteestaan ja toiveistaan. Sitten voi muistaa vaikka, että arvoistani tulee kohtaloni.

Marja Kuparinen