Lauri 2014 nro 12 (27 3) by Kirkko ja kaupunki

Vantaan Lauri 12 • Armon asialla • 27.3.2014 • www.vantaanlauri.fi

Kainuuseen vanhaa isää hoitamaan 5

Kaipaatko katoamatonta?

Twitter tiivistää saarnan 12

Tosi paljon käymme läpi tunnepuolen asioita.

Katja Puhakka:

Ryhdyin sijaisäidiksi Tapakristillisyys pitäisi elvyttää – Jukka Relander

2 Hans von Schantz

Pääkirjoitus

Kivistön aseman lähelle rakennetaan ensimmäisiä uusia asuntoja.

Pauli Juusela

Ei joudu armas aika Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehottaa Opetushallitusta tarkastamaan ohjeensa uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä koulussa. Linjaus tarkoittaisi tiukasti tulkittuna sitä, että Suvivirttä ei kevätjuhlissa saisi laulaa ja joulujuhliin jäisivät vain tontut. Apulaisoikeusasiamies oli aiemmin toista mieltä samoin kuin eduskunnan perustuslakivaliokunta. Se nimenomaan katsoi, että yksittäinen virsi tai laulu ei tee koulun juhlasta uskonnollista tilaisuutta, vaan ne kuuluvat suomalaiseen perinteeseen. Nyt on hyvä syy kysyä, onko lainsäätäjän kannalla mitään merkitystä. Vaatiiko vähemmistön suoja enemmistön oikeuksien mitätöintiä? Entä millä perusteella uskonnollissävytteisistä perinteistä riisuttu koulu on neutraali? Ei uskonnottomuus vapaa-ajattelijoiden ajamana ideologiana ole neutraalia, se on nimenomaan syvästi ideologista. Nettikeskusteluissa päätöksen syitä on etsitty muslimeista, mutta eivät he aja Suomeen yhteiskuntaa, jossa uskonto halutaan piilottaa. Taustalla on yksittäisen vapaa-ajattelijan kantelu. Hyvin pienelle osalle uskonnottomia ei ilmeisesti riitä muu kuin kaiken uskontoon viittaavan sulkeminen kokonaan pois julkisesta tilasta ja uskonnon varustaminen K18-leimalla. Kristittynä täytyy nostaa hattua vapaa-ajattelijoiden suurelle uskonvarmuudelle ja halulle julistaa sanomaansa joka käänteessä. Jos sama energia suunnattaisiin johonkin isoon ongelmaan, mitä sillä saataisiinkaan aikaan? Tai kenties olen väärässä ja suurin ihmisoikeusongelma maailmassa on Suvivirsi tai seurakunnan edustajan pitämä aamunavaus.

Kolumni

Tapakristityt ovat kirkon toivo Kirkosta puhuttaessa on tapana korostaa sen yhteisöllistä luonnetta. Kun etenevä maallistuminen vie ihmisiä kirkosta pois, ongelmaksi koetaan, miten ihmiset saataisiin seurakunnalliseen yhteyteen takaisin. Tässä vaiheessa joku aina lausuu, että jumalanpalvelus on seurakunnallisen elämän keskus, ja sitten suunnitellaan vähän pirteämpää kuoroesitystä sille samalle sunnuntaiväelle, joka tulisi jumalanpalvelukseen joka tapauksessa. Tulokulma on aivan väärä. Jäsenkadon hillitsemiseksi kirkon pitäisi elvyttää tapakristillisyys ja tehdä ihmisistä vähän vähemmän luterilaisia. Martti Luther korosti henkilökohtaisen uskon merkitystä kristityn hengellisessä elämässä. Luterilaisuudessa on painottunut ihmisen henkilökohtainen suhde tuonpuoleiseen. Joka pojan tietolähteeksi käännettiin omakielinen Raamattu. Ongelma on se, että meistä tuli liiankin luterilaisia. Otamme näet tuon henkilökohtaisen uskon vaatimuksen tosissamme. Enemmän uskovat kokevat olevansa vähän parempia kristittyjä. Ne, joiden omakohtainen usko ei ole ihan niin vahva kuin oppi antaisi odottaa, ovat taas alkaneet miettiä, onko kirkko heille oikea paikka. Monet tekevät lähtöä. Katolisessa kirkossa tällaisia ei pohdita. Päinvastoin, perusoletus on se, että ihminen ei usko, mutta kirkko uskoo. Usko on ulkoistettu kirkolle. Mukana voi pysyä vähemminkin ponnistuksin. Katolista kirkkoa pidetään itsessään pyhänä. Luterilaisille kirkko taas on maallinen instituutio. Papit ovat leipäpappeja, joilla ei ole uskoa hallussaan, joten heidän työnsä tavoitteena ei ole heristellä omasta jumalasuhteestaan huolehtiville ihmisille sormea, vaan tarjota asiantuntevia tukipalveluita. Suurin osa ihmisistä kaipaa tukipalveluita vain elämänsä käännekohdissa, kun on rituaalin paikka. Tapakristitty lähtökohta on se, että asialliset rituaalit hoidetaan, muuten ollaan kuin ellun kanat. Jukka Relander yhteiskunnallinen keskustelija

Kivistö suurentaa Vantaankosken seurakuntaa Uusia omia tiloja tai lisää henkilö kuntaa seurakun nalle ei ole tulossa. Asuntojen rakentaminen uuteen Kivistön kaupunginosaan on käynnistynyt. Tänä vuonna asuntoja rakennetaan noin 1000 ja myös Kivistön juna-asema valmistuu syksyksi. Sen läheisyyteen tulee kaiken kaikkeaan 14 000 ihmisen kodit. Vantaankosken seurakunnassa uuden alueen syntyyn on varauduttu jo vuosia. – Kolme vuotta sitten alkoi projekti, jonka tavoitteena on kehittää uusia tapoja tavoittaa Kivistön alueelle muuttavia, kertoo Vantaankosken seurakunnan kirkkoherra Hannu Pöntinen. Etukäteen on vaikea arvioida, keitä muuttajat ovat ja kuinka paljon esimerkiksi seurakunnan lapsi- ja nuorisotyötä on tarpeen lisätä. Suunta on kuitenkin se, että muuttajien tarpeet, arvot, odotukset ja tottumukset kartoitetaan, ja seurakunta vastaa niihin. – Toimintatapamme on jäsenlähtöinen. Meillä on erilaisia seu-

rakuntalaisia. Usein heidän odotuksensa voivat olla erilaiset kuin olemme osanneet ajatellakaan, Pöntinen toteaa. Valmistautuessaan uuden kaupunginosan syntyyn seurakunta tekee yhteistyötä kaupungin sekä paikallisten toimijoiden kuten urheiluseurojen ja Lions Clubin kanssa. Tavoitteena on, että seurakunta näkyy siellä, missä ihmiset ovat. Yksi käytössä oleva esimerkki tästä on siirrettävä Konttikirkko, joka muuntuu tarvittaessa vaikka näyttelytilaksi tai pop up -ravintolaksi. Seurakunta on mukana myös Kivistön asuntomessuilla 2015. Kivistön suuralueen asukasluvun on tarkoitus nousta jopa 30 000:een. Kuinka monta uutta seurakuntalaista se tuo, on vielä arvoitus. Tällä hetkellä Vantaankosken seurakunnassa on 27 000 jäsentä ja 54 työntekijää. – Jäsenmäärä ei välttämättä kasva niin paljon kuin voisi kuvitella. Hyvä vertailukohta on 20 000 asukkaan Helsingin Jätkäsaari. Sinne on tullut uusia asukkaita muualta, mutta Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan jä-

senmäärä on pysynyt lähes samana, Hannu Pöntinen kertoo. Uusia, pelkästään seurakunnan omia tiloja ei ole luvassa, mutta kaupungin kanssa mietitään yhteiskäyttötilaa Kivistön asemalle. Tällä hetkellä Vantaankosken seurakunnalle kuuluvat Myyrmäen kirkko, Kivistön kirkko, Seutulan kappeli, Martinristin seurakuntakeskus, Kaivosristin seurakuntakoti, Vantaanlaakson kerhohuoneisto sekä Kanniston koululla sijaitseva yhteiskäyttötila Kannu. Kirkot Myyrmäessä ja Kivistössä ovat remontin tarpeessa. – Seurakunnassamme on parhaillaan menossa kiinteistöjen kuntokartoitus ja kirkkoja korjataan resurssien rajoissa. Seurakunnan toive on, että Kivistön kirkkoa korjataan ja Myyrmäessäkin saataisiin sisätilat kuntoon, Pöntinen toteaa. Henkilöstön määrää ei ole mahdollista lähivuosina kasvattaa, mutta resursseja on mahdollista kohdistaa paremmin alueen tarpeita vastaaviksi. – Seurakunnan kasvu vie pois paineita suuremmalta henkilöstön vähentämiseltä. Hanna Antila

vantaanlauri.fi uutisia ›› Seurakunnat solmivat yhteistyösopimuksen Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa ›› Via Crucis -vaellus vie miettimään voimankäytön houkutusta ›› Pertti Kurikan nimipäivät -bändi on mukana Tasaus-kampanjassa ›› Reetta Meriläinen luotsaa Naisten Pankkia Kannen kuva Saara Vuorjoki

Tässä ja nyt

Hans von Schantz

Pääsiäistunnelmaa kontissa Lasse Kaikkonen, projektipäällikkö: ”Konttikirkko ja sen pääsiäisaiheinen näyttely kiertävät niillä Vantaankosken seurakunnan alueilla, joilla muuten on vähemmän seurakunnan toimintaa, kuten Kivistön ja Seutulan kulmilla. Olen rakentamassa Konttikirkon pääsiäistä. Näyttelymateriaalia ovat tehneet muun muassa Kanniston ja Vantaankosken koulun oppilaat. Tyyli on ollut vapaa. Esillä on piirustuksia, maalauksia ja sarjakuvia. Toivon, että ihmisille jäisi näyttelystä sellainen olo, että pääsiäiseenkin voi etsiä uusia näkökulmia.” Hanna Antila

Ristin tie -pääsiäisnäyttely 31.3.–30.4. Konttikirkossa Katriinan sairaalan, Vantaankosken koulun ja Kanniston koulun pihoilla sekä Kivistön kirkolla.

Väitellään

Tarinassa pitää olla opetus, Juhana Torkki! Tarina tekee tiedolle saman kuin juusto maidolle: se on tiedon pakkaustapa. Teologian tohtori Juhana Torkki on nähnyt tarinoiden voiman niin politiikassa kuin liike-elämässäkin. Suomen parhaat tarinankertojat löytää sunnuntaisin saarnatuoleista.

– Kyllä ja ei. Monet papit ovat kerronnan ammattilaisia, mutta kirkon ongelma on, että se ei tunnu luottavan omaan tarinaansa. Joskus tuntuu, että se häveliäästi peittelee sitä viikunanlehdillä. Ihmisten joukkopako kirkosta loppuisi, jos kirkon sanoma osattaisiin kertoa koskettavammin.

Markku Mattila

– Kyllä ja ei. Kirkollisveroa tärkeämpi ihmisille on merkityksen kokemus, ja sitä ihmiset etsivät myös kirkosta. Toisaalta uskottavuus on laajempi asia kuin vain sanoja – se syntyy teoista. Te-

HERÄNNÄISSEURAT Pe 28.3. klo 14 Vuosaaren katukappelissa, Kauppakeskus Columbuksessa. Klo 19 Kotiseurat Aino Konttisella, Kotinummentie 44, Tapaninkylä. La 29.3. klo 18 Mikaelin kirkon takkahuoneessa, Emännänpolku 1. Su 30.3. klo 10 Kirkkopyhä Kirkkonummen Pyhän Mikaelin kirkossa, Tallinmäki 1. Weisuumessu, mukana Haapalastut Haapajärveltä ja srk:n omat kuorot. Saarna Raisa Jarkkola. Keittolounas ja seurat Masalassa Matteuksen kirkossa, Tinantie 4, Masala. Ti 1.4. klo 12.30 Seuratuvan lähetyspiiri, Salomonkatu 17 D, mukana Viron lähetti Pia Ruotsala. Ke 2.4. klo 19 Lauttasaaren kirkon seurakuntasalissa, Myllykallionrinne 1. Jaakko Simojoki, Annette Markkunen, Elina Miettinen. Herättäjäjuhlamatkoja Lapualle 4.-6.7.2014 järjestetään Vantaalta (lisätiedot ja ilmoittautumiset: Mirja Taipale mirjat. taipale@gmail.com tai 050 338 1506), Helsingistä (Arto Virkkunen 040 580 4989 /Helena Untamala 040 580 4989) ja Espoosta (Seppo Holm seppo. holm@evl.fi tai 040 742 8113).

kojen tulee olla linjassa sanojen kanssa. Kirkon tarina syntyy siitä, miten rohkeasti se ”yössä valvoo, sovinnon liekkinä kaikkien”.

teisiin vetoava, taitava tarinoitsija.

Tarinalla ei tarvitse olla juuri tekemistä totuuden kanssa.

– Väärin. Järki on pikkuruinen ratsastaja, joka istuu suuren tunteiden elefantin päällä. Toki ihminen mielellään uskottelee itselleen olevansa hyvin järkiperäinen toimija. Ah, miten ihminen rakastaakaan olla tekopyhä, se on hänen luontonsa!

– Väärin. Valhe paljastuu ennemmin tai myöhemmin. Tarinankertojan tärkein tehtävä on rakentaa luottamus yleisöönsä. Kunnon tarinassa pitää olla opetus.

– Kyllä. Tarina on alun perin syntynyt ehkä juuri sitä varten: välittämään tärkeää tietoa. Miksi juusto keksittiin? Siksi että niin maidon proteiini saadaan pakattua pieneen tilaan, sitä voidaan kuljettaa pitkiä matkoja eikä se pilaannu nopeasti. Tarina tekee tiedolle saman kuin juusto maidolle: se on tiedon pakkaustapa. Journalismin taso laskee mutta kannattavuus paranee, kun jutut kirjoitetaan tarinaa janoavan lukijan ehdoilla.

– Käytännössä näyttäisi olevan näin. Voisiko tarinallisuuden ja totuudellisuuden yhdistää? Virallisen 2000-luvun journalistisen opin mukaan voi, mutta hmm… Barack Obama on Amerikan Timo Soini.

– Kyllä: kansanomainen, tun-

Jos järki ja tunne vetävät eri suuntiin, järki voittaa.

Ihminen on laumaeläin.

– Kyllä. Ihmistä on vaikea ymmärtää, jos ei muista hänen biologisia juuriaan. Mielipiteen muodostaminen vaatii harkintaa ja monipuolista tietoa, samoin sen muuttaminen.

– Väärin. Ihmiselle on huomattavan helppoa muodostaa jyrkkiä mielipiteitä ilman minkäänlaista paneutumista. Tämä on yksi ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Mielipiteet myös muuttuvat useimmiten tunnesyistä. Järki seuraa perässä. Mielipiteet muuttuvat, kun ihmisen intressit ja elämänpiiri muuttuvat. Kaisa Halonen

Juhana Torkki: Tarinan valta. Otava 2014.

Vuokralle tarjotaan

Kauneuden hymy maiseman yllä su 30.3. klo 17.00 Pyhän Laurin kirkko

Kirkkotie 45, 01510 Vantaa. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €

Sibelius - Kuula - Fougstedt - Sivén Kamarikuoro Audite, johtaa Jani Sivén

audite.fi

JUMALA PARANTAA SANAN JA RUKOUKSEN ILTA

Su 30.3. klo 18.00 Tapiolan kirkko, Espoo

Vuokrata halutaan

PASTORI SEPPO JUNTUNEN Puhuu aiheesta: Uuteen iloon Tilaisuuden järj. Rukouspalvelu ry ja srk:t

Hammashoitoa

Seesteistä elämää 4

SATO SenioriKoti Arvostatko asuntoa, joka on turvallinen, tilava ja toimiva, myös apuvälineiden kanssa liikkuessa? Tarvitset hissin ja arvostat sijaintia palveluiden läheisyydessä. SATO SenioriKoti on tehty sinua varten. Arjen helppoutta ja turvallisuutta voit halutessasi lisätä tilaamalla kotiisi palveluita luotettavilta yhteistyökumppaneiltamme.

Vapaita vuokrakoteja nyt mm. Soukassa, Pitäjänmäellä ja Martinlaaksossa. Kysy lisää! SATO Vuokraus ja myynti Puh. 0201 34 4301 Mikonkatu 7, 00100 Helsinki Puhelujen hinnat: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh+7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh+17 snt/min. Ulkomaan puhelut hinnaston mukaisesti.

Muutosvoima Jani Laukkanen

Markku Heikkinen muutti Kainuuseen vanhaa isää hoitamaan.

Ota kantaa! Vantaan Lauri / Ota kantaa, PL 56, 01301 Vantaa, sähköposti vantaan.lauri@evl.fi tai www.vantaanlauri.fi/ otakantaa. Kirjoituksen enimmäispituus on 1500 merkkiä. Lähimmäisenrakkauden kuva: Jeesus siunaa lapsia. ”Huolehdi aikanaan vanhemmistasi”, on lähimmäisenrakkauden vaade ja kehotus nykylapsille. Entä kaltoin kohdellut ja yksin pärjäämään jätetyt lapset, koskeeko vaatimus heitäkin? Ulottuuko tämä vaatimus vanhemmista huolehtimisesta tulevaisuudessa myös heihin, jotka syrjäytyvät ja jotka lähes tietoisesti syrjäytetään? Varsovan ghetto paloi poroksi pääsiäisenä 1943 samanaikaisesti, kun monet kaupunkilaiset leikkivät rauhassa naapuruston Tivolissa. Onko Varsovan ghetto täällä nyt? Toiset leikkivät ja toiset tuhoutuvat. Pirkko Eerola-Pilvi, OTK, EO

Piispa Irja Askola on sanonut, että kirkkojen tiloja voitaisiin antaa muslimien käyttöön joutoaikoina. Tämä aiheuttaisi jäsenpaon kansankirkosta. Arkkipiispa Kari Mäkinen edistää samaa asiaa puoltamalla imaamikoulutuksen aloitusta, tietenkin verovaroin. Minä kysyn, eivätkö piispat ja papit ole lukeneet Koraania. Lisäksi kysyn, eikö teologisessa tiedekunnassa ollut ylimalkaistakaan tutustuttamista islamiin ja Koraanin teemoihin. Miten uskonoppineemme voivat olla näinkin hyväuskoisia ja tietämättömiä islamista? Piispamme ja pappimme ovat osin syypäitä kansankirkon epäsuosioon. Tässä nimesin yhden ehkä painavimman syyn. Tietääkö Askola, mikä on islamin kanta homouteen? Tietävätkö pappimme, mitä Koraani sanoo naisen arvosta suhteessa mieheen? Pertti Ruha, DI, Länsimäki

Kaksi todellisuutta Markku Heikkinen elää luopumisen aikaa. Talvivaara-dokumentin teko on leikkausvaiheessa. Ohjaaja-toimittaja Markku Heikkinen on käymässä Helsingissä. Tapaamme ”stadilaisten etätoimistossa” ravintola Rytmissä Kalliossa. Näiltä kulmilta hän muutti reilut kaksi vuotta sitten Kainuuseen. – Muutin lapsuudenkotiini vanhan isäni takia ja siksi, että teen kahta pitkää Kainuuseen liittyvää dokumenttia. – Minulla on viha-rakkaussuhde kotiseutuuni. Mutta on hauska, että nyt minulla on kaksi erilaista todellisuutta. Asun Kainuussa, mutta käyn ystävien ja töiden vuoksi täällä Helsingissä. Heikkinen ja varsinkin hänen äänensä saattaa olla monelle tuttu. Hän on työskennellyt kolmisenkymmentä vuotta Ylessä radiotoimittajana ja televisiodokumentaristina. 1990-luvulla häntä kuuli muun muassa Radio Mafiassa ja Radio Suomessa. Hän oli muun muassa Anna palaa, Puhelinlangat laulaa ja Valoa ikkunassa -ohjelmissa. Muutettuaan Kainuuseen Markku Heikkinen hoiti isää paikkakunnalla asuvan veljensä kanssa kotona. Isä on 87-vuotias ja hänellä on Alzheimerin tauti. Heikkisellä on ollut isänsä

kanssa hyvin keskusteleva suhde. Vanhan isän hoitamiseen liittyy kauniita kokemuksia ja paljon lämpöä. – Arkipäivän touhut isän kanssa tuottivat monia riemastuttavia kokemuksia. Isäni oli hyvin itsenäinen ja toimelias ihminen, mutta minun siivousjälkeni kelpasi hänelle ja tekemäni ruoat maistuivat. Käydessämme saunassa sain pestä hänet. – Minusta on tuntunut tärkeältä, että voin tehdä hänen eteensä edes pieniä juttuja. Hän on tehnyt niin paljon minun eteeni. Päätös muuttaa takaisin Kainuuseen ja jättää Helsinkiin luotu elämä oli Heikkiselle helppo. – Oli itsestään selvää, että menen hoitamaan isääni, kun se oli minulle mahdollista. En minä tänne Kallionkaan voinut jäädä viettämään boheemielämää tietäen, että isäni oli hapertumassa. Perhesuhteisiin liittyy myös jännitteitä. Markku Heikkinen on huomannut, että sisarusten arvomaailmat voivat törmätä, kun tehdään sairasta vanhempaa koskevia päätöksiä. – Kaikki pitäisi sopia ennalta ja keskustella auki siinä vaiheessa, kun vanhemmat ovat vielä

hyväkuntoisia. Se on kivuliasta ja hankalaa, mutta siinä vaiheessa, kun vanhempi sairastuu, on vaikea ruveta tulkitsemaan isän tai äidin tahtoa. Tällä hetkellä Heikkisen isä asuu hoivakodissa. – Isä tunnistaa minut vielä, ja meillä on omat laulumme, jotka laulamme. Toistaiseksi se merkitsee jotakin, mutta eihän hän niitä tapaamisia muista. Päivittäin Heikkinen miettii, mitä isän kohtaaminen nyt on: asteittaista luopumista. – Tämä on raskas prosessi. Haluanko edes käydä katsomassa häntä loppuun asti? Dokumentitkin valmistuvat. Voinko minä lähteä? Dokumentaristina Heikkinen menee aiheiden perässä minne vain. Hän on tottunut kulkemaan. – Olen riippumaton ja vähällä toimeen tuleva. Minulla on alikehittynyt suhde materiaan. Tavara ei merkitse mitään. Heikkinen on miettinyt, mitä isä haluaisi, ja tullut siihen tulokseen, että varmaan hän haluaisi poikansa tekevän työtään ja menevän elämässä eteenpäin. – Mutta näyttäisihän se siltä, että olen tosi huono ihminen: sinne se isänsä jätti ja häipyi. – Ehkä tämä on sitä itsenäistymisprosessia. Nina Riutta

Sisältöä elämään. Sitä me kulttuurin ystävät kaipaamme. On kyseessä sitten kaunis taulu tai upea musiikki, me kaipaamme tunteellista, ystävällistä kosketusta. Kaipaamme vahvistusta omille arvoillemme. Taide-elämykset luovat merkitystä elämälle ja ne nostavat ihmistä hetkeksi arjen yläpuolelle. Kun kuuntelen lempimusiikkiani, tulen hyvälle tuulelle. Musiikki on ilmaisukeino. Musiikki alkaa siitä, kun sanat loppuvat. Soitan itsekin kitaraa ja olen tehnyt lauluja. Haluan kannustaa kaikkia ihmisiä. Runoilkaa runoja, tehkää lauluja, kirjoittakaa kirjoja. Luova toiminta pitää mielen virkeänä. Luovuus ruokkii luovuutta. Etsikää ja löytäkää inspiraatiota. Hyvää alkavaa kevättä kaikille! Janne-Petteri Kupsanen, Vantaa

Terveydenhoitoa

APUA KIPUIHIN

jaloissa selässä käsissä olkapäissä hartioissa niskassa ●

●

Katso lisää www.jasenkorjauslehtinen.fi Kalevi Lehtinen, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. 050 544 6033. Kuhatie 7 B, Vantaa.

SIMONKODIN JALKAHOITOLA TARJOAA: Jalkahoito 40 euroa / 60 min. Kotikäynnit 50 euroa Ajanvaraus puh. 044 507 77 44 Osoite: Simonkoti, vanhustenkeskus, Simontie 5, Tikkurila Vantaa

Ostetaan

OSTAMME KUOLINPESÄT Loppuun siivottuna sop. mukaan 30 vuoden kokemuksella. Sekä ylimääräinen kodinirtain esim. valaisimet, astiat, taulut ym. antiikki- ja arvotavarat.

P. 040 377 5159 *ONNI* Tarjoa rohkeasti!

Tervetuloa faniksi lukemaan, jakamaan ja kommentoimaan!

Ostamme, noutaen vanhoja tauluja, maljakoita, Arabian astioita, huonek., kirjoja, LP-levyjä ym. Sekä jäämistöjen tyhjennykset, myös viikonlopp., ilt. Elegantik Oy, p. 040 756 5964.

www.vantaanlauri.fi

– On tärkeää, että vanhempi tai muu kasvattaja kestää arkea, Katja Puhakka sanoo.

Tavoitteena onnellinen aikuinen Kolmikymppisestä Katja Puhakasta tuli sijaisäiti kahdelle aikuistuvalle nuorelle. teksti Ulla-Maija Vilmi kuva saara vuorjoki

ari vuotta sitten Tapiolan SOS-lapsikylässä mietittiin uutta sijaiskotia kahdelle teini-ikäiselle tytölle. He eivät voineet jatkaa lapsikyläkodissaan. Nuorempi heistä tarvitsi uuden kodin noin kahdeksi vuodeksi, vanhempi lyhyemmäksi aikaa. Lapsikylän vastaavana ohjaajana työskentelevä Katja Puhakka, 32, oli mukana palavereissa, joissa asiaa mietittiin. Itselleen yllätykseksi hän tuli sanoneeksi ääneen, että voisi ehkä ryhtyä tyttöjen sijaisvanhemmaksi. – En ollut varsinaisesti ajatellut itselleni SOS-lapsikylävanhemman työtä. Toisaalta mielessäni on ehkä alitajuisesti pyörinyt kysymys, olisiko minusta siihen. Se, että minusta tuli sijaisvanhempi, ei tuntunut olevan yllätys lähipiirilleni.

Luottamuksen opettelua

Valmistuessaan sosionomiksi vuonna 2006 Laurea-ammattikorkeakoulusta Tikkurilasta Katja sai heti työpaikan SOSlapsikylästä. – Kuulin kiertoteitse ohjaajan äitiysloman sijaisuudesta. En tiennyt ennestään mitään SOSlapsikylästä, ja etsin tietoja netistä. Seuraavan vuoden alussa työpaikkani vakinaistui. Alussa Katjan työnä oli tukea lapsikylässä asuvia lapsia ja nuoria koulunkäynnissä, lukea heidän kanssaan läksyjä ja käydä koulupalavereissa. Myöhemmin Katja alkoi vetää myös yksilö- ja ryhmätyöskentelyitä, joiden avulla tuetaan lapsen kehitystä. – Tosi paljon käydään läpi tunnepuolen asioita. Opetellaan

tunnistamaan tunteita, iloa, onnea, surua ja vihaa. Sitä, saako olla vihainen ja miten vihaansa voi osoittaa. Kun lasten kiintymyssuhde omiin vanhempiin on häiriintynyt, työstämistä vaatii myös se, miten voi luottaa ja kiintyä toiseen. – Sitä, mitä paitsi lapset ovat jääneet vanhemman ja lapsen välisessä suhteessa, ei voi korvata millään aikavälillä. Silti tavoitteena on antaa lapselle korvaavia kokemuksia, kuvailee Katja lastensuojelutyön keskeistä jännitettä.

Kotiintuloajat ja muita sovittuja sääntöjä Lyhyttä sijaisvanhemmuuden aikaa ajatellen olennaista oli, että Katja tunsi tytöt yhteiseltä lapsikyläajalta. Keskinäinen suhde oli jo olemassa.

Toinen sijoittajakunta vaati pride-valmennuksen, jossa perehdytään adoptio- ja sijaisvanhemmuuteen. Se vaaditaan nykyään yleensäkin sijaisvanhemmiksi ryhtyviltä. – Olin käynyt valmennukseen kuuluvia osia omassa työssäni. Minulle tehtiin myös kiintymyssuhdehaastattelu, joka on osa valmennusta. Sopimus syntyi, kun tapasin kunnan kaksi sosiaalityöntekijää ja he tekivät kotikäynnin. Vaikka sijaishuoltosopimus tehtiin SOS-lapsikylän kautta, on sijaisvanhempi toimeksiantosopimussuhteessa sijoittajakuntaan. Katjan oma Vantaan-koti ei ollut tarpeeksi iso kolmen hengen perheelle. Sopiva vuokra-asunto järjestyi Espoosta SOS-lapsikylän tuella.

– Keskustelin tietenkin etukäteen myös tyttöjen kanssa siitä, mitä yhteiselämämme toisi mukanaan. He vakuuttivat, että tottelevat sääntöjä ja noudattavat kotiintuloaikoja. Se, että heidän elämäänsä tulisi uusia ihmisiä, ystäviäni ja lähisukulaisiani, oli heidän mielestään ihan ok. Niinpä joulua ja juhannusta on voitu viettää yhdessä Katjan Virroilla asuvien vanhempien kanssa. Nuoremman tytön kanssa hän teki viime vuonna vanhempineen myös Prahan-matkan. – Vanhempani ja tytöt ovat tulleet keskenään hyvin toimeen. Se on sekä vanhempieni että tyttöjen ansiota. Toisenlaisten lasten kanssa se ei ehkä olisi ollut mahdollista. Omia biologisia vanhempiaan ja lähisukulaisiaan toinen tytöistä on tavannut omien aikataulu-

7 Kuinka vantaalainen?

Lenni Eklund, 10, on partiolainen Saara Vuorjoki

SOS-lapsikylä Kivistöön

jensa mukaan. Toisella tytöllä ei ole ollut yhteyksiä biologiseen sukuun tai vanhempiin.

Arjen sietämistä Etukäteen Katjan isä arveli, varmaankin tyttöjen ja sijaisäidin pienen ikäeron takia, että Katjasta tulisi tytöille jonkinlainen isosisko. – En voi olla sisarus enkä kaveri. Tässä kodissa olen vanhempi, ja minulla on vanhemman vastuu. Siihen kuuluu huolenpito, välittäminen, toimiva arki ja rajat. – On tärkeää, että vanhempi tai muu kasvattaja kestää ja sietää arkea. Vaikka oman työn tuloksia ei näe normaaliarjessa, lasten kasvamisessa arjen pienet asiat ovat suuria. Tavoitteena on, että lapsesta tulisi onnellinen aikuinen ihminen, joka pärjää omilla vahvuuksillaan. Kun nuorempi tyttö täyttää elokuussa 18 vuotta, yhteisen kodin ja sijaisvanhemmuuden aika on näillä näkymin ohi. Katja Puhakka palaa takaisin omaan kotiinsa. – Riippuu kunnasta, järjestääkö se tytön jälkihuollon minun kauttani vai muuten. Joka tapauksessa olen luvannut, ettei vät välit katkea. Olen sitoutunut tyttöihin loppuelämäkseni. Yhteisiä loma-aikoja tai jouluja voidaan viettää vastakin. T

Kivistöön suunnitellaan SOS-lapsikylää, johon tulee 5–7 tavallisissa asuintaloissa sijaitsevaa perhekotia ja tilat yhteisille tukipalveluille. – Vanhoilta alueilta on vaikea löytää sopivan kokoisia asuntoja kuuden, seitsemän lapsen perheille. Rakentamisvaiheessa on helppo yhdistää kaksi 90 neliön perheasuntoa. Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneilla on harvoin jo valmiiksi tarpeeksi isoa kotia, kertoo hankkeesta vastaava Jukka Kotkavuori. Ensimmäisen kodin pitäisi avautua Vantaalla 2015, ja toisten muutaman vuoden kuluessa. – Koteihin etsitään vanhemmiksi ensisijassa pariskuntia. Toinen puolisoista voi käydä työssä kodin ulkopuolella. Heillä voi olla omia lapsia tai sitten ei. Vanhemmista ei tule SOS-lapsikylän työntekijöitä, vaan he ovat toimeksiantosuhteessa huostaanotettujen lasten sijoittajakuntaan. Me annamme vanhemmille lapsikylän tuen, Kotkavuori linjaa. Suomen ensimmäinen SOS-lapsikylä aloitti Tapiolassa yli viisikymmentä vuotta sitten. Silloin koko SOS-lapsikyläyhteisö rakennettiin omaksi kyläkseen, yhdelle ja samalle tontille. – Yhteisöllisyys on tärkeää jatkossakin. Perheiden tukena ovat ainakin sosiaali- ja perhetyöntekijät. Perheet elävät kuitenkin enimmäkseen tavallista lapsiperheen arkea ilman, että joku ulkopuolinen sotkeutuu asioihin koko ajan. SOS-lapsikylien toiminnanjohtaja Jari Ketola on tyytyväinen siihen, että uudenlaisia perhekoteja saadaan nimenomaan pääkaupunkiseudulle ja tavalliselle asuinalueelle. – Näin lapsikylälapset eivät erotu toisten lasten joukosta. Heidän läheisverkostonsa pysyy paremmin koossa, kun he voivat ehkä jatkaa entisessä päiväkodissaan tai koulussaan ja yhteyksiä biologisiin vanhempiin on helpompi ylläpitää. Myös kunnan sosiaalityöntekijöiden on helpompi pitää yhteyksiä lähelle kuin satojen kilometrien päässä sijaitseviin sijaiskoteihin. Samalla Ketola on huolissaan lastensuojelun kokonaistilanteesta. Meneillään on suuri murros. – Kunnissa ei investoida riittävästi ennalta ehkäisevään työhön. Budjettivuosi ja valtuustokausi ovat näissä asioissa aivan liian lyhyitä. On kestämätöntä, että lastensuojelulapsia on 10 prosenttia alle 18-vuotiaista lapsista. Koko maassa se tarkoittaa noin 100 000 lasta. Heistä kodin ulkopuolelle sijoitettuja on 18 000. Lastensuojelun palvelutuottajissa on SOS-lapsikylän ohella muitakin vanhoja järjestöjä, kuten Nuorten Ystävät ja Pelastakaa Lapset. Alalla toimii myös pienempiä ja suurempia yrityksiä, kuten Mehiläinen, joiden taustalla on ulkomaisia pääomasijoittajia. – SOS-lapsikylä on erikoistunut sisarussarjoihin ja lapsiin, joiden vanhemmat ovat vastustaneet sijoitusta, Ketola kertoo.

30 % kangasalalainen

40 % vantaalainen

30 % lempääläläinen 30 % kangasalalainen Ensimmäinen kotini oli Kangasalla. Asuimme rivitalossa, jonka piha rajoittui puistoon. Siellä oli iso pulkkamäki. Naapurissa asui kukko, kanoja, lampaita ja possuja. Olin melkein 3-vuotias, kun perheeseemme syntyi kaksoset. Sain kaksi pikkuveljeä. 30 % lempääläläinen Kangasalta muutimme omakotitaloon Lempäälään. Siellä harrastin tennistä ja kävin kerhossa, jossa tutustuttiin erilaisiin urheilulajeihin. Lempäälästä muutimme kesken minun eskarivuoteni Vantaalle Kivistöön.

40 % vantaalainen Nykyisessä kodissamme Kannistossa olemme asuneet viime syksystä lähtien. Äiti ja isä ovat kotoisin Vaasasta. Mumma asuu siellä. Isän vanhemmat asuvat Vuosaaressa. Vaarin luona Sipoossa katsomme televisiosta urheilua. Olen myös vuollut siellä monta makkaratikkua. Koulussa kivointa on matematiikka, liikunta ja välitunnit. Harrastan jalkapalloa. Partiossa aloitin reilu vuosi sitten. Olen oppinut partiossa ensiaputaitoja, suunnistusta ja pystyttämään telttaa. Soili Pohjalainen

Kysyn vaan

Miksi vantaalaisten pitäisi pyöräillä enemmän? Vantaan kaupunki haluaa innostaa ihmisiä pyöräilemään. Kaupunkilaisilta kysytään netissä ideoita, joilla pyöräilystä tulisi Vantaalla entistä mukavampaa ja turvallisempaa. Vantaalla laaditaan tänä keväänä myös pyöräilyn edistämisohjelma vuosille 2014–2020. Miksi näin, liikennetutkija Timo Väistö?

– Vantaan pyöräilyn edistämisohjelma on osa valtakunnallista ohjelmaa. Pyöräilyä halutaan lisätä muun muassa ympäristösyistä. Iso osa autoliikenteestä kun on alle viiden kilometrin matkoja, joista osan voisi tehdä hyvin pyörällä. Pyöräilyllä on myös terveysvaikutuksia ja vaikutuksia kaupunkitilan käyttöön. Miten luonnehtisit Vantaata pyöräilykaupunkina? Onko esimerkkejä hyvistä tai huonoista pyöräilyalueista?

– Meillä on mielestäni ihan hyvä tilanne. Kun palvelut ovat lähellä, myös asioiden hoitaminen pyöräilemällä onnistuu. Viheralueitakin on vapaa-ajan pyöräilyä varten.

– Tikkurila on suosittua pyöräilyaluetta, vaikka siellä on puutteita. Tikkurilan kadut on rakennettu alun perin vanhojen teiden päälle. Myyrmäki taas on rakennettu siten, että palvelut ovat lähellä ja on alikulkuja eli liikennettä eri tasoissa. Siellä on hyvä pyöräillä. Pyöräilyyn vaikuttavat myös sellaiset asiat kuin mahdollisuudet säilyttää pyörää turvallisesti kotona, työpaikalla tai vaikka asemalla ja se, pääseekö työpaikalla käymään suihkussa. Voiko kaupunki vaikuttaa näihin asioihin?

– Osittain voi. Työnantajiin ei voida vaikuttaa kuin ehkä sanallisesti, tiedottamalla pyöräilystä. Mutta asemakaavoituksessa voidaan vaikuttaa pyöräpaikkojen määrään. Esimerkiksi Tikkurilan asemalle lisättiin jo työmaavaiheessa runkolukituksen mahdollistavia telineitä vanhojen tilalle noin 250. Asemakeskuksen suunnitelmissa on varauduttu 1200 pyöräpaikkaan. Kesällä 2015 avattavan Kehäradan asemille on tulossa noin 850 pyörätelinepaikkaa. Hanna Antila

Taivaspaikka Pyhäpäivä

30.3.

Kirkoissa vietetään leipäsunnuntaita. Pääsiäiseen kestävä paastonaika on puolessa välissä.

”Älkää tavoitelko katoavaa ruokaa, vaan katoamatonta, sitä, joka antaa ikuisen elämän.” (Evankeliumi Johanneksen mukaan 6:27)

Huokaa rukous Matti Pikkujämsä

Millä ruokimme sisintämme? Monesti, kun etsit ravintoa henkiseen nälkääsi, petyt. Miksi niin käy? Jeesus tunsi pyhät kirjoitukset. Hän eli niistä ja sai ne elämään. Jeesus sai myös väkijoukot liikkeelle. Ihmiset seurasivat häntä jopa erämaahan. Se oli demonien ja henkien asuttamaa seutua. Ei sinne menty millekään piknikille. Yhdellä reissulla Jeesus ruokki viidellä ohraleivällä ja kahdella kalalla viisituhatta ihmistä. Hän näki ihmisten nälän ja janon. Hänellä oli myös rohkeutta kysyä peräänsä lähteneiltä, mitä he halusivat. Yhtä rohkeasti hän esitti siitä oman arvionsa: ”Etsitte minua, koska saitte leipää ja söitte itsenne kylläiseksi”. Hän tiesi, mitä ihmiset etsivät, mutta ei lähtenyt ratsastamaan suosion harjalla. Kun hänestä haluttiin kuningasta, hän vetäytyi vuorelle. Leipä oli tuon ajan ihmisille tuttu jumalallisen siunauksen symboli. Monilla oli puute jokapäiväisestä leivästä. Varmas-

ti Jeesus tiesi sen ja myös sen, miten paljon työtä leivän eteen tehtiin. Ohraleipä oli köyhien leipää. Silti hän halusi saada ihmiset etsimään ohraleivän lisäksi henkisempää ravintoa, ikuista leipää. Se leipä ei täyttäisi vatsaa, vaan avaisi laajemman horisontin, uuden tavan nähdä koko oma elämä ja maailma. Jeesus tiesi, että köyhimmälläkin ihmisellä on taivaallisen leivän tarve. Meissä on Jumalan nälkä. Kaipaamme sitä, mikä ei voi kadota. Jumala on painanut sinettinsä Jeesukseen. Hän on Jumalan leipä. Monesti, kun etsit ravintoa henkiseen nälkääsi, loppujen lopuksi petyt. Miksi niin käy? Sielussasi on Jumalan kokoinen aukko. Mikään muu kuin hän ei voi sitä täyttää. Et voi itse pelastaa itseäsi. Kun sen ymmärrät, säästyt paljolta turhalta vaivalta. Jeesus sanoo sinulle, että elä-

mässä on yksi vaivannäkö, joka menee kaiken muun ohi. Sinun tulee tavoitella ikuista. Se antaa merkityksen kaikelle muulle ja ohjaa kaikkea sitä, mitä teet. Jeesus sanoo aina uusin tavoin: Tule luokseni, niin saat elämän. Minussa löydät elämän leivän. Minussa on ovi ikuiseen elämään. Minulla on ikuisen elämän sanat.

”Meissä on Jumalan nälkä.”

Lauri Maarala

Vartin retriitti

Venäjällä on hieno perinne toivottaa vieras tervetulleeksi tarjoamalla leipää. Täällä härmässä muhkea, tuore leipä on mitä ihanin tupaantuliaislahja. Luulen että Nasaretilainen, joka eli ja kuoli Galileassa, juutalaisen yhteisönsä ulkopuolisena luuserina näki hippiporukassaan myös nälkää. Hän opetti jakamaan omastaan niille, joilla ei ole mitään. Tarina viidestä leivästä ja kahdesta kalasta piirtyi jo lapsena pienen Markun mieleen. Mutta mitä Jeesus mahtaa tarkoittaa puheillaan elämän leivästä? Tällainen freelanceri, jonka leipä on pieninä murusina maailmalla kuten Tapio Rautavaaran laulussa, toivoo kouriintuntuvaa evästä. Itku, hammasten kiristys ja nälkä on aina vieraanamme. Pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa

on sosiaalisella lainsäädännöllä kuitenkin yritetty tasata tuloeroja ja luotu pärjäämisen edellytyksiä myös elämän katkerasti kolhimille, pois potkituille, ojaan pudonneille ja lapsena säikähtäneille. Yhteistä leipää on jaettu kuten taakkojakin. Elämän leipä on ollut solidaarisuutta. Voisiko elämän leipä olla lupaus siitä, että olen Luojan silmissä yhtä arvokas ja rakas ja ainutkertainen kuin kuka tahansa muu? Että olen tervetullut kotiin. Ja siksi kotini ovi on auki myös sinulle, tuntemattomalle. Nasaretilaisella, isättömällä juutalaisella pojalla ja kulkijalla ei ollut muuta pelastuksen eikä eheytymisen tietä kuin kehittää totaalinen oppi lähimmäisen rakkaudesta ja tasa-arvosta. Hänellä ei ollut muuta tietä kotiin. Markku Heikkinen

Lotta Numminen

Tervetuloa kotiin!

Musiikkia

Hakunilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Hakunilantie 48. Avoinna ma–to klo 9–16. hakunilan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hakunila. Facebook: Hakunilan seurakunta ja Pyhän Annan lastenkirkko. Tilojen ja toimitusten varaukset p. 09 830 6500. Päivystävä pappi tavattavissa ma–to klo 10–14 p. 09 830 6507. Diakoniapäivystys tiistaisin Länsimäen kirkossa klo 9–11, torstaisin Hakunilan kirkossa klo 9–11. Samaan aikaan puhelinajanvaraus p. 050 573 6313 ja muina aikoina jätä viesti tähän numeroon tai hakunilan. diakonia@evl.fi.

Hakunilan kirkko Hakunilantie 48, p. 09 830 6512 Kirkon kahvio avoinna ti–pe klo 11– 14. Afrikkalainen gospelmessu su 30.3. klo 12. Harri Nurminen, Sari Kokkonen, Riikka Jäntti, nuorten bändi, HowManyMother, rippikoululaisia. Keittolounas ja arpajaiset lähetyksen hyväksi. Matalan kynnyksen ehtoollishartaus klo 11. Sari Kokkonen. Matalan jatkot takkahuoneessa ruokailun jälkeen n. klo 11.30. Keskustelua elämästä ja uskosta. Omaishoitajien keskustelu- ja vertaistukiryhmä ma 31.3. klo 15. Saana Sarkkila. Lähetyspiiri ma 31.3. klo 18.30. Ikkuna lähetyksen maailmaan. Päiväraamattupiiri ti klo 12–13.30. Jari Araneva. Seniorikerho ti 1.4. klo 13. Lapsuusajan valokuvien kertomaa. Rauhanyhdistyksenseurat ti klo 19. Kahvitus klo 18.30 alkaen. Päivärukous ke klo 12.30. Käsillä hyvää -ryhmä ke 2.4. klo 14– 15.30. Voit ilahduttaa oman seurakuntasi asukkaita neulomalla esim. sukat, töppöset tai hartiahuivin mukavassa porukassa. Langat saa kirkolta. Rukiista leipää Raamatusta ke 2.4. klo 18. Illan aiheena Tästä en luovu, Seppo Palonen. Viikkomessu torstaisin klo 18.

Muualla ■■ Leiripäivä perheille Mustasaaressa ke 18.6. klo 8–17. Seikkailua, askartelua, musisointia, lounas, kahvit. Bussi- ja lauttakuljetus. Hinta: aikuinen 20 e, 7–17-v. 10 e, 1–6-v. 3 e ja alle 1-v.ilmaiseksi. Ilmoittautuminen virastoon p. 09 830 6500. Kastettu Emil Aleksanteri Halmela, Sisu Samuel Heikkilä, Anselmi Aamos Palovaara, Aapeli Juhana Rahunen, Daniel Kristian Oskari Sivonen. Avioliittoon kuulutettu Taina Marjaana Kivineva ja Pekka Kalevi Kantola. Hautaan siunattu Tirtza Teresia Häggqvist 85 v, Lassi Tapani Toikka 58 v, Eila Ilona Stranden 0 v. Hämeenkylän seurakunta Kirkkoherranvirasto, Auratie 3. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 sekä ke klo 9–13, p. 09 830 6450. Virasto suljettu pe 28.3. hameenkylan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/hameenkyla. Facebook: Hameenkylanseurakunta, MinaOlenIhme ja HameenkylanSeurakunnanNuoretAikuiset. Päivystävä pappi tavattavissa (tilojen ja toimitusten varaukset)

ma–pe klo 9–13, p. 09 830 6455. Diakoniapäivystys Hämeenkylän kirkolla ke ja pe klo 9–11, p. 09 830 6472. Kirkon vahtimestari, p. 09 830 6459.

vissa arkisin ma–pe 10–14, p. 09 830 6554. Diakoniapäivystys ti ja to klo 10–12, p. 09 830 6560. Varhaisnuorten kerhotoiminta löytyy nettisivuiltamme.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

Hämeenkylän kirkko Auratie 3 ■■ Siionin kannel -lauluseurat to 27.3. klo 18.30. Puhujina kirkkoherra Jukka Nevala ja SLEY:n piirisihteeri Heikki Lehtonen. Kanttorina SLEY:n musiikkisihteeri Kullervo Puumala. Tervetuloa laulamaan yhdessä! Seurojen jälkeen pidetään SLEY:n Vantaan osaston vuosikokous. YV-pyrähdys 2.1. pe 28.3. klo 18 alkaen nuortentilassa. Pastori Jaakko Kara tanssittaa yleisön pyynnöstä kreikkalaisia tansseja jo toista kertaa tänä vuonna. Aikaisempaa tanssitaitoa ei tarvita. Kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Juhlamessu su 30.3. klo 10. Kappalainen Matti Hyryn virkaanasettaminen ja uusien työntekijöiden siunaaminen. Jukka Nevala ja Matti Hyry. Messussa musisoivat seurakunnan nuoret sekä Neljän kanttoria: Hannu Niemelä, Pekka Soranummi, Hannu-Pekka Heikkilä ja Hannu Lehtikangas. Messun jälkeen juhlakahvit ja myynnissä leipää Yhteisvastuun hyväksi. Miesten kirjallisuuspiiri ma 31.3. klo 18. Kirjana Leo Tolstoin Hadzi Murat. ■■■ Aprillipäivän konsertti koko perheelle ti 1.4. klo 18. Seurakunnan lapsikuoro Nomparellit, Hämeenkylän muskari ja Musiikkikoulu Musike. Yhteislauluja, musiikkiesityksiä ja soitinesittelyä. Nuorten messu ke 2.4. klo 19. Nuorten itsensä toteuttama messu on avoin kaikenikäisille. Valmistelemme yhdessä messua klo 18 alkaen.

Korson kirkko Merikotkantie 4, p. 09 8306 558 Apostoliset isät opintopiiri to 27.3. klo 17. Apostolisten isien tekstejä ja keskustelua niiden pohjalta Pyhät pyyhältäjät kävely- ja hölkkäryhmä to 27.3. ja 3.4. klo 17. Lähtö kirkon parkkipaikalta. Facebookissa pyyhältäjillä oma ryhmä, jossa tietoa mm. lenkkireitistä. Pyhä tanssi la 29.3. klo 16 kirkkosalissa. Paastonajan pyhiinvaellus pyhäntanssin askelissa. Pia Olkkonen ja Elina Jokipaltio. ■■ Leipäsunnuntain perhemessu su 30.3. klo 10. Sanna Heikurinen, Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Mukana vauvamuskarit ja Mikkolan muskarit. Musiikista vastaa Ursula Hynninen ja Kirsi Vikman. Messun jälkeen seurakuntasalissa keittolounas Yhteisvastuun hyväksi ja yhteinen muskarihetki. Arki-illan ehtoollinen ke 2.4. klo 18. Mari Liimatainen ja Heikki Seppänen. Nuorten aikuisten lauluryhmä to 3.4. klo 17.30 kappelissa. Vanhemman väen piiri to 3.4. klo 13. Risto Auvinen ja Ursula Hynninen. Kortteja myytävänä lähetystyön hyväksi.

muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Lammaskuja 2 B:n kerhotila Nettikerho ikäihmisille ke 2.4. klo 14–16. Matkaliput ja majoitus netistä. Vapaalan seurakuntatalo Vanha Hämeenkyläntie 9 Kenian lähetyspiiri to 3.4. klo 11. Vieraana SLEY:n musiikkisihteeri Kullervo Puumala. Muualla

Päiväretki Tampereelle pe 11.4. Bus-

sikuljetus lähtee klo 8 Askistosta ja kulkee Hämeenkylän kirkon, Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Rajatorpan ostoskeskuksen kautta. Vierailemme Viinikan kirkossa, jossa pidämme matkamessun sekä Andy Warholin näyttelyssä Sara Hildénin taidemuseossa. Lounas Ravintola Nataliessa ja omakustanteiset munkkikahvit Pyynikin näkötornin kahvilassa. Takaisin Vantaalla olemme n. klo 18. Retken hinta on 45 euroa. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 2.4. mennessä. Senioriretki Raumalle to 8.5. Bussi lähtee Askistosta klo 7 ja kulkee Hämeenkylän kirkon, Pähkinärinteen, Hämevaaran ja Rajatorpan kautta. Ajamme Humppilan kautta Raumalle, jossa vierailemme mm. laivanvarustajan kotimuseossa ja Pyhän Ristin kirkossa. Lounas Villa Tallbossa. Retken hinta on 65 euroa. Ilmoittaudu kirkkoherranvirastoon 15.4. mennessä. Kastettu Siiri Signe Koistinen, Viljami Otto Oliver Jyvä, Ilona Olivia Karlsson, Enna Emilia Kleemola. Hautaan siunattu Kaija Aulikki Kainulainen 59 v. Korson seurakunta Kirkkoherranvirasto, Merikotkantie 4. Avoinna arkisin ma–pe klo 9–15, ke 2.4. klo 12–15. korson.seurakunta@evl.fi.www. korsonseurakunta.fi. Facebook: Korson seurakunta. Tilojen ja toimituksien varaukset p. 09 830 6550. Päivystävä pappi tavatta-

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme.

Kirkonkulma Sisäänkäynti Korsonpolun puolelta. Avoinna ma, ti, to ja pe klo 9–14 Hartaus ti ja to klo 11. Runomummot ma 31.3. klo 13. Naistenryhmä ti 1.4. klo 9. Minätalo-työskentelyä, jota ohjaa päihde- ja kriminaalityön diakoni Eeva Nurminen ja diakonissa Pia Olkkonen. Minätalo on työväline oman minän hyvinvoinnin ja voimavarojen tarkasteluun ja jäsentämiseen. Lisätiedot: p. 050 322 6560 tai pia.olkkonen@evl.fi. Muualla Ilta hyvän ruuan ja musiikin parissa Yhteisvastuukeräyksen hyväksi la 5.4. klo 18 Ravintola Korson Aadassa, Korsontie 2. Illallisella musisoimassa Martti Sirviö ja Rauno Junkkari. Menu löytyy seurakunnan nettisivuilta www. korsonseurakunta.fi. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä Korson kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Lisätiedot Mari Liimatainen p. 050 511 1783. Merimieskirkkoretki Tallinnaan 9.– 10.5. Tutustumme merimieskirkkoon ja merimuseoon. Matkan hinta 115 euroa. Matka sisältää laivamatkan, hotellimajoituksen 2hh huoneissa, bussikuljetuksen satamaan ja 2 ateriaa + aamiaisen. Ilmoittautuminen 4.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Lisätiedot: Risto Auvinen p. 050 310 7032. Pääsiäisretki Vivamoon la 19.4. Hinta 40 euroa. Hinta sisältää linja-autokuljetuksen, lounaan ja pääsylipun pääsiäisnäytelmään. Lähtö klo 10 kirkolta ja paluu klo 16.30. Ilmoittautuminen 2.4. mennessä kirkkoherranvirastoon p. 09 830 6550. Lisätiedot Risto Auvinen p. 050 310 7032. Diakonian matka Hiidenmaalle ja Saarenmaalle 8.–11.7. Hinta 390 euroa 2 hh ja 430 euroa 1 hh, sisältää majoituksen, ruokailut ja kaksi hoitoa. Oma bussikuljetus koko matkan. Diakonian matka Saariselälle, Muotkan majalle 14.–20.9. Hinta 560 euroa sisältää majoituksen 2 hh, ruokailut, kuljetuksen. Molemmille matkoille ilmoittautumiset 31.3. mennessä p. 09 8306 550. Lisätiedot: Sirkka Väätäinen, p. 040 580 6331. Kastettu Lukas Eino Sakari Sointu.

Hommissa

Runoileva pastori Kristiina Kartano ”Aloitamme Tikkurilassa runopiirin. Sinne voi tuoda pöytälaatikkoon unohtuneita runoja ja lukea niitä toisille. Käymme niitä keskustellen läpi. Jos rohkeus ja into riittävät ja kokee, että tämä ryhmä on oikea, niin tervetuloa! Ryhmään voi myös tuoda jaettaviksi runoja, jotka ovat tulleet elämän varrella läheisiksi. Meillä ei ole ennakkomääritelmiä, minkälaisia runoja piirissä luetaan. Luotamme runouden voimaan. Ryhmä kokoontuu pari kertaa kuukaudessa. Huhtikuun päivät on jo lukkoonlyöty ja toukokuulle on ajateltu runoraati-iltaa, jos ryhmäläiset ottavat idean omakseen. Runopiiri on avoin kenelle tahansa. Ei tarvitse olla pesunkestävä runoilija, vaan voi olla aloittelija tai sellainen, joka on vuosikaudet miettinyt, että olisi kiva saada omia runojaan esille. Minä olen pöytälaatikkorunoilija ja kokoelm an verran kirjoittanut – pitäisi vain lähettää kustantajalle. Julkaisukynnyksen olen ylittänyt Lahden runomaratonin runoantologiassa Vapaus, nyt, jossa on kaksi kirjoittamaani runoa. Toinen ryhmän vetäjä, pastori Ritva Niemi-Ronkainen on Vantaan kirjoittajat ‑yhdistyksen jäsen.” Nina Riutta

Runopiiri to 3.4. klo 18– 20 Unikkotie 5 aA, 4. krs, kokoushuone. Vetäjinä pastorit Kristiina Kartano ja Ritva Niemi-Ronkainen. Lisätiedot kristiina.kartano@evl.fi, p. 050 363 2372. Markku Mattila

Länsimäen kirkko Kerokuja 9, p. 09 830 6623 Puuroperjantai klo 11–12. Hartauden jälkeen ilmainen puurolounas. ■■ Muskaria ei ole pe 28.3. Messua ei ole su 30.3. Tervetuloa Hakunilan kirkkoon Afrikkalaiseen gospelmessuun. Lähetyspiiri to 3.4. klo 18.30.

Seurakunnissa tapahtuu 27.3.–3.4.

Lapsille

Suomalaisia säveliä Pyhän Laurin kirkossa esiintyy Audite-kamarikuoro su 30.3. klo 17. Kuoro on perustettu 21 vuotta sitten Vantaalla. Konsertin nimi on Kauneuden hymy maiseman yllä. Nimi tulee runosta, jonka Toivo Lyly on tehnyt Villa Lanten renessanssihuvilassa Roomassa. Kuoron johtaja Jani Sivén on säveltänyt tekstin tilausteoksena. Konsertissa kuullaan myös Jean Sibeliuksen, Nils-Eric Fougstedtin ja Toivo Kuulan sävellyksiä. Myöhemmin keväällä kuoro osallistuu Villa Lanten 60-vuotisjuhliin samalla ohjelmistolla. Pyhän Laurin kirkon konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 10 euroa.

Seurakunnissa tapahtuu 27.3.–3.4.

Rekolan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Kustaantie 22 D. Avoinna ma–to klo 9–15, parittomina viikkoina ke klo 12–15. rekolan.seurakunta@ evl.fi. www.vantaanseurakunnat. fi/rekola. Facebook: Rekolan seurakunta. Tilojen ja toimitusten varaukset ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti ja to klo 11–14 p. 09 830 6707. Diakoniapäivystys ti klo 9–11, Kustaantie 22 E, to klo 9–11 Asolantie 6 p. 09 830 6706.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnasta löydät nettisivuiltamme. Rekolan Pyhän Andreaan kirkko Kustaantie 22, p. 09 830 6700 Pirjon ja Pentin tarinatupa to 27.3. Keittolounas klo 12 (5 e), ohjelma klo 13. Vieraana kirjailija, runoilija AnnaMari Kaskinen. Messu su 30.3. klo 10, liturgi ja saarnaaja Juha Ropponen, kanttori Sirkku-Liisa Niemi ja lauluja soitinryhmä Kantelettaret. Rekolan Marttojen leipomia leipiä myytävänä YV:n hyväksi. Kirkkokahvit messun jälkeen. Nettikirkko: www.vantaanseurakunnat.fi/rekola. Yläovi auki aikuisille maanantaisin klo 18. Sauna lämpiää, hartaushetki, iltapalaa tarjolla. Diakoniakahvila tiistaisin klo 9–11. Maksuton aamupala, sisäänkäynti Eovesta. Open doors – avoimet ovet nuorille keskiviikkoisin klo 18. Asolan seurakuntatalo Asolantie 6 Asolan ankkuri torstaisin klo 8.30. Aamukahvila aikuisille: aamuhartaus ja maksuton aamiainen. Päiväkummun seurakuntatalo Tuovintie 39 ■■ Salaisuuksien laatikko -periodipyhäkoulu ti 1.4. klo 17.30. Pyhäkoulussa käydään läpi Raamatun kertomuksia toiminnallisten hartauksien avulla. Lopuksi iltakaakao. Muualla

Monikulttuurinen ruokakerho naisille pe 28.3. klo 17.30 Kafnetissä, Rautkallionkatu 3. Ruokamaksu 2–4e / hlö. Lähetyksen kotipiiri ke 2.4. klo 18 Pentti Heikkilän kotona, Virsutie 4–6 I 113. Ehtoollishartaus to 3.4. klo 14 Leenakodissa, Et. Rastitie 12.

Kastettu Jenni Sara Mimosa Alvesalo, Edla Alisa Olivia Lauton, Selina Helmi Anneli Willman. Hautaan siunattu Kerttu Kustaava Lottonen 89 v, Taavi Asser Manninen 79 v, Erkki Aarre Olavi Rantala 67 v. Tikkurilan seurakunta Kirkkoherranvirasto, Unikkotie 5 B, p. 09 830 6717, avoinna arkisin klo 9–15. tikkurilan. seurakunta@evl.fi. www.vantaanseurakunnat.fi/toiminta/tikkurila. Facebook: Tikkurilan seurakunta, Tiksin nuoret aikuiset, Tiksin srk nuoret, Tiksin lapset ja perheet. Twitter ja Instagram: @ tiksinsrk. Tilojen ja toimitusten varaukset arkisin klo 9–15 p. 09 830 6226. Päivystävä pappi tavattavissa arkisin 11–15 p. 09 830 6202. Diakoniapäivystys ma ja to klo 10–11.30 p. 050 439 9651, Unikkotie 5 A 3. krs, diakonia.tikkurila@evl.fi.

Pyhän Laurin kirkko Kirkkotie 45, p. 09 830 6621 Messu su 30.3. klo 12, Sonja Turunen, Toni Fagerholm, Samppa Laakso. ■■ Pyhäkoulu su 30.3. klo 12 valkoisessa rakennuksessa kirkon vierellä. Myös vanhemmat tervetulleita, neljä-

vuotiaat voivat osallistua yksin. Sisätossut mukaan. ■■ Kamarikuoro Auditen Kauneuden hymy maiseman yllä -konsertti su 30.3. klo 17. Vapaa pääsy, ohjelma 10 e. Seurakuntien talo Unikkotie 5 Maalauspiiri to 27.3. klo 17.30 rippikoululuokassa. Naiset sanan äärellä -pienryhmä pe 28.3., nuorisotila. Lastenhoito. Yhteiskristillinen rukous- ja laulupiiri la 29.3. klo 15, Emmauksen kokoushuone. Kymmenen käskyä ja Isä meidän – keskustelusarja Katekismuksen raamatullisista perusteksteistä ma 31.3. klo 18, Betanian 4. krs:n kokoushuone. Oppaana pastori Jaakko Hyttinen, aiheena: Herran rukouksen versiot. Tikkurilan kirkkohankkeen ja väistötilan etsimisen infotilaisuus to 27.3. klo 17, nuorisotila, Unikkotie 5 C. Mukana kirkkoherra Janne Silvast, yhtymän johtaja Juha Tuohimäki, kiinteistöjohtaja Sari Turunen. ■■ Torstaitupa–tapaamispaikka yhden vanhemman perheille to 27.3. ja to 3.4. klo 17.30, ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Lapsille ohjelmaa, pieni iltapala 2 e /perhe. Tiedustelut Hanna Nikama p. 040 509 7306. Miesten raamattu- ja keskustelupiiri to 27.3. ja to 3.4. klo 18. asiakastila, A-rappu 1. krs. ■■ Perhekerho pe 28.3. klo 9.30, ipkerhotila, virastotalon 2. krs. Walkers nuortenkahvila pe 28.3. klo 19, nuorisotila. Tikkurilan Eläkeläiskerho ma 31.3. klo 13, nuorisotila. ■■ Perhekerho ti 1.4. klo 9.30, ip-kerhotila, virastotalon 2. krs. Kirkon ruokailu vähävaraisille ja yksinäisille ti 1.4. klo 12.–13.15, nuorisotila, C-rappu, 2. krs. Vuoronumerot jaetaan nuorisotilan alaovelta klo 11.30 alkaen. Hartaus klo 12. Israel-piiri ti 1.4. klo 18.30, viraston asiakastila. Rukouspiiri ti 1.4. klo 19, Emmauksen sielunhoitohuone. Lähetyksen päiväpiiri ti 1.4. klo 13, Betanian 4. krs, kokoushuone. Aamurukouspiiri ke 2.4. klo 7, Emmauksen sielunhoitohuone. Naisten saunailta ke 2.4. klo 17.30, Betanian saunaosasto. Walkers nuortenkahvila ke 2.4. klo 18, nuorisotila. Tikkurilan Hannat, lähtö lenkille to 3.4. klo 9.30 Kirkon edestä, kahvit klo 10.30 Emmauksen kokoushuone. Runopiiri to 3.4. klo 18 Unikkotie 5 aA, 4. krs, kokoushuone. Uudessa piirissä mukana pastorit Kristiina Kartano ja Ritva Niemi-Ronkainen. Lisät. kristiina.kartano@evl.fi p. 050 363 2372. Olotila Unikkotie 5 A, käynti Vehkapolun kävelykadulta ■■ Laulupiiri pe 28.3. klo 15.30, Iina Katila. ■■ Omalla äänellä -lauluryhmä ti 1.4. klo 18.30, Terje Saard. Arki-illan ehtoollinen ke 2.4. klo 18, Kristiina Kartano, Terje Saard. Ilolan seurakuntakoti Soittajankuja 1, vahtimestari p. 050 341 4132 Naisten lenkkisauna to 27.3. klo 18, keskustelua iltapalan (2 e) ääressä. ■■ Perhekerho pe 28.3. klo 9.30. Messu su 30.3. klo 10, Jaakko Hyttinen, Veikko Karhumaa, Terje Saard. Ilmainen bussikuljetus, lähtö klo 9.30 Tikkurilan kirkko–Kielotie–Valkoisenlähteentie–Koivukyläntie–Simonkalliontie–Laaksotie–Koivukylänväylä. ■■ Pyhäkoulu su 30.3. klo 10. Ylästön seurakuntatalo Lehtikummuntie 2 ■■ Perhekerho to 27.3. klo 9.30. ■■ Pyhäkoulu su 30.3. klo 11. ■■ Perhekerho to 3.4. klo 9.30.

Pakkalan seurakuntatila Käräjäkuja 1 B ■■ Perhekerho ti 1.4. klo 9.30. Ristipuron seurakuntatila Simonkyläntie 11 A, p. 050 919 1041 Naisten rukouspiiri pe 28.3. klo 18. ■■ Perhekerho ma 31.3. klo 9.30. Miesten raamattupiiri ma 31.3. klo 13.30. Tammiston kerhohuoneisto Tammistonkatu 29 B, p. 050 367 1495 ■■ Lapsiparkki pe 28.3. klo 12.30– 15.30. Ilmoittautuminen tekstiviestillä p. 050 4948744 viimeistään edellisenä päivänä klo 16 mennessä. ■■ Perhekerho ti 1.4. klo 9.30. Nuorten aikuisten raamattupiiri ti 1.4. klo 17.30. Kartanonkosken kerhohuoneisto Hagelstamintie 20 A ■■ Perhekerho pe 28.3. klo 9.30. ■■ Pyhäkoulu su 30.3. klo 11. Rukouspiiri su 30.3. klo 18.30. Kartanokosken piiri ke 2.4. klo 18, Jippii-kuoro. Muualla

NettiWalkers torstaisin klo 19–21. ■■ Kirkonrotta Hertta Jumbossa ke 2.4. klo 11–11.30. Avoimet ovet Wintillä ke 2.4. klo 17– 20.30. Ylästöntie 35. Kylväjän raamattupiiri ke 2.4. klo 14. Kylväjän toimisto, Tikkuraitti 11 A, 2. krs.

Kastettu Rasmus Salomon Anttila, Amanda Orvokki Elo, Saimi Pauliina Eskola, Jose Jalo Mirko Kekola, Lucas Oliver Laaksonen, Minea Helmi Aleksandra Lehtinen, Henri Antti Oskari Muukkonen, Olli Toivo Viljami Nieminen, Rebecca Ada Daniela Riikonen, Stella Matilda Räisänen, Ida Anna Kaarina Saarilahti, Leona Felicia Wikstén, Akseli Johan Fredrik Yli-Antola. Avioliittoon kuulutettu Jari Ilmari Hellberg ja Sari Heini Marika Hämäläinen, Jani Petteri Sanevuori ja Satu Marjaana Silventoinen. Hautaan siunattu Eeva Katri Saarinen 99 v, Anja Marjatta Strengell 76 v, Pauli Tapani Isaksson 62 v, Marko Olavi Räsänen 44 v. Vantaankosken seurakunta Kirkkoherranvirasto, Uomatie 1, p. 09 830 6440. Avoinna ma–pe klo 9–15. vantaankosken.seurakunta@evl.fi. www. vantaanseurakunnat.fi/vantaankoski. Facebook: Vantaankosken seurakunta. Tilojen ja toimituksen varaukset ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Päivystävä pappi tavattavissa ma, ti, to ja pe klo 9–14, p. 09 830 6419. Diakoniapäivystys maanantaisin klo 10–12 ja torstaisin klo 14–16 Martinristin seurakuntakeskuksessa, maanantaisin klo 10–12 Kivistön kirkossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9–11 Myyrmäen kirkossa. Samoihin aikoihin puhelinpäivystykset, Martinristi p. 050 357 7736, Kivistö p. 050 357 7726 ja Myyrmäki p. 09 830 6426. Myyrmäen kirkon diakoniapäivystys peruttu pe 28.3.

Tiedot piireistä, perhekerhoista ja

muusta säännöllisestä toiminnastamme löydät nettisivuiltamme ja kevätesitteestämme. Myyrmäen kirkko Uomatie 1, p. 09 830 6429 Kirkko on avoinna arkipäivisin klo 9–16, iltaisin ja viikonloppuisin toiminnan mukaan. Myyrmäen kirkon lounas ma–pe klo 11–13. Pääruoka, leipä, jälkiruoka ja kahvi 8 e. Ruokalista www.vantaanseurakunnat.fi/myyrmaenlounas. Raamattuluentosarja Matteuksen evankeliumista ke 2.4. klo 18–20 St.

Martin kappeli Jari Araneva. Luento ja keskustelua. Raamattu-lähetysilta to 27.3. klo 18–19.30 pieni srk-sali. Kansanedustaja, tohtori Jouko Jääskeläinen puhuu aiheesta Ensimmäisen marttyyrin sanoma. Musiikki: Urpo Pakarinen. Kansainvälinen messu su 30.3. klo 10. Mark Saba, Sanna Uusitalo ja Sinikka Honkanen. Kirkkokahvilla lähetystilaisuus. ■■ Yhteisvastuukonsertti su 30.3. klo 18.15. Puhallinorkesteri Louhi johtajana Okko Kivikataja. Vapaa pääsy, ohjelma 10 euroa. Tuotto Yhteisvastuukeräykseen. Lähetysilta yhteistyössä Kylväjän kanssa to 3.4. klo 17–18.30 srk-sali. Terveiset Etiopiasta tuo lähetystyöntekijä Ritva Olkkola-Pääkkönen. Kansainvälisten iltojen sarja jatkuu ke 9.4. klo 18–20.30. Illan teemana Bangladesh. Ilta on yhdistelmä sanaa, musiikkia ja bangladeshilaista ruokaa. Basaarissa on myynnissä bangladeshilaisia käsitöitä, koristeita ja kortteja. Terveiset Bangladeshista tuovat mm. lähetystyöntekijä AilaMaria Manninen ja Chondon Soren, joka työskentelee Kylväjän Bangladeshin hanketyössä. Liput 10 euroa aikuiset ja 5 euroa lapset. Lippuvaraukset p. 050 5121168 tai kaisa.aalto@evl.fi. Kivistön kirkko Laavatie 2, p. 050 341 8381 ■■ Vauvakirkko su 30.3. klo 15. Maari Santala, Ritva Holma. Soppamessu to 3.4. klo 10. Pasi Kilpeläinen, Kari Jerkku. Ehtoollishartaus kirkossa, jonka jälkeen keittotarjoilu seurakuntasalissa. Vapaaehtoinen ruokamaksu Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Martinristi Laajaniityntie 2, p. 09 830 6661 Messu su 30.3. klo 12. Sanna Uusitalo, Ritva Holma. Muualla Earth hour. Sammuta valot – anna tunti maailmalle. Tulikansa-tulishow la 29.3. klo 20.30–20.50 Paalutorilla, Myyrmäessä. Vantaankosken seurakunnan kynttilähartaus Paalutorilla noin klo 20.50. Kastettu Lumi Emilia Villanen, Eemil Matti Kristian Vartiainen, Jemina Ellinora Lehtoranta, Miko Anton Daniel Koponen, Otso Elias Myllylä, Miro Kalevi Lahti, Lili Silja Aho, Ronja Mikaela Urpi. Hautaan siunattu Yrjö Piiroinen 85 v, Terttu Orvokki Hannula 79 v. Vanda svenska församling Pastorskansliet, Stationsvägen 12 B, tfn 09 830 6262. Öppet: må–fre kl. 9–13. vandasvenska@ evl.fi. www.vandasvenskaforsamling.fi. Facebook: Vanda svenska församling. Dejourerande präst anträffbar i regel må–fre. Diakonimottagning ti kl. 9–12.

Bagarstugan Kurirv. 1

Missionskväll to 27.3. kl. 18–20. Te-

ma: Opuwo kyrkas 20-årsjubileum med kvällens gäst Håkan Sandell. Andakt: Kaj Andersson. Servering. Onsdagskväll 2.4. kl. 18 för ungdomar. J. Granlund. Dickursby kapell i Dickursby kyrka Stationsv. 12 B Veckomässa ons 2.4. kl. 8.30. A. Paavola. Församlingens dagklubb Kornvägen 10, tfn 050 5668266 ■■ Barnens kyrkostund to 3.4. kl. 9.30–10. Helsinge kyrka S:t Lars Kyrkovägen 45, tfn 09 830 6621 Högmässa sö 30.3. kl. 10. A. Paavola,

N. Fogelberg Efter högmässan möjlighet att köpa nybakt bröd utanför kyrkan till förmån för Gemensamt Ansvar 2014. Kvällsmässa ons 2.4. kl. 18. K. Andersson. N. Fogelberg. Håkansböle kyrka Håkansbölev. 48

Sottungsby-Håkansböle pensio-

närskrets samlas to 27.3. kl. 13–15 Martinristi församlingscentrum Bredängsvägen 2 ■■ Familjecafé må 31.3. kl. 9–12. Prostgården Kyrkov. 45

Församlingens födelsedagsfest för

pensionärer hålls ons 9.4. kl. 13. Anmälan senast 31.3. till pastorskansliet tfn 09 830 6262 eller till diakon Heidi Salminen tfn 050 330 1828. S:t Martins kapell Strömfåravägen 1, tfn 050 409 0497 Högmässa sö 30.3. kl. 12. A. Paavola, N. Fogelberg. Döpta Liam Elis Antero Korpi, Anton Erik Nurmi, Celeste Amelie Desiré Thomssen, Appiah Adeline Evangelina Ofori. Vammaistyö Viittomakielisille ■■ Viittomakielinen perhekerho pe 28.3. klo 9.30–12 Lastenkappeli Arkissa, Leppävaarankatu 7 B, 3. krs, Espoo. Lastenhoito klo 10–11. Viittomakielinen kohtaamispaikka ti 1.4. klo 12–14 Martinristin seurakuntakeskuksen Olotilassa, Laajaniityntie 2. Kehitysvammaisille Nuortenilta pe 28.3. klo 18–20 Tikkurilan Olotilassa, Unikkotie 5 a, Vehkapolun kävelykatu. Musakerho – kaikille avoin muskari la 29.3. klo 10–11.30 Kaivosristin seurakuntakodilla, Kaivosvoudintie 3. Pääsiäiskirkko ke 2.4. klo 10 Pyhän Laurin kirkossa, Kirkkotie 45. Näkövammaisille Messu su 30.3. klo 10 Hämeenkylän kirkossa, Auratie 3. Valmistamme pashaa ma 27.3. klo 17-19.30 Inkun ideapaja, Korsonpolku 4. Ilmoittaudu viimeistään kerhopäivänä klo 12, p. 09 872 1025. Myyrmäen kerho ti 1.4. kello 13–15 Myyrmäen kirkolla. Naisia maailmalla, Kaisa Aalto ja Nanu Khan. Kahvitarjoilu. Olotila Unikkotie 5a, Vehkapolku 10 kävelykatu. Avoinna ma–pe klo 9.30–15, www.tiksinolotila.fi. www.facebook.com/olotila.

KansalaisInfo to 27.3. klo 13–14. Ai-

heena Hoitotahto – sinun oikeutesi. Asiantuntijana Exitus-yhdistyksen puheenjohtaja ja toimittaja Jaakko Ojanne. Myyjäiset ma 31.3. klo 10–14 tallinnalaisen Peetelin lastenkodin hyväksi. Myyjäiskahvila. Kasviskeittoa n. klo 11 alkaen. Myynnissä mm. leivonnaisia. Arpajaiset ja tavarakirppis. Teemme pääsiäiskortteja 1.–4.4. klo 9.30–14.45. Tee kortteja viikon aikana silloin, kun sinulle sopii. Omakustannushinta. Mirja Syrjäniemen teoksia esillä 31.3.–25.4. Vantaan seurakuntien keskusrekisteri Unikkotie 5 B, p.09 830 6345. www.vantaanseurakunnat.fi/ keskusrekisteri.

Avoinna ma–pe 9–15. Virkatodis-

tukset, sukuselvitykset, sukututkimus, esteiden tutkinta ja kirkkoon liittyminen.

11 Teron elämässä oli vuosia sitten vaihe, jolloin jokin vain pimeni päässä ja kuolema houkutti.

Vaiettu asia Joka päivä keskimäärin kolme ihmistä tekee itsemurhan.

Hänestä haastatellut olivat upeita, fiksuja ihmisiä. Moni tunsi olevansa kokemustensa vuoksi entistä vahvempi. – Joidenkin kohdalla jää kysymään, onko valinnan vapautta koskaan ollutkaan. Apua täytyy nykyisin osata ja jaksaa vaatia. Paljon on myös tuurista kiinni, sanoo Pulkkinen. – Monella haastatellulla oli ollut monta syytä romahtaa, mutta he olivat myös taistelleet, sanoo Vuori. Häntä järkytti, kuinka suuren työn takana avunsaanti voi olla. – Helsingissä asiat olivat melko huonosti. Mielenterveyspalveluiden henkilökunta vaihtuu usein. Miten siinä sitten rakentaa pitkän ja luottamuksellisen hoitosuhteen? Vuoren mielestä hoitokulttuuri tarvitsee nopeaa asennemuutosta. – Se on nyt melko tyly. Hoidon laadun parantaminen tarvitsee ensimmäiseksi askeleen inhimillisyyden sekä ammattitaidon ja -etiikan suuntaan.

Haastateltavat löytyivät Surunauha ry:n, Mielenterveyden keskusliiton ja Suomen Mielenterveysseuran kautta. – He ottivat meihin itse yhteyttä ja toivoivat, että heidän tarinoistaan olisi muille apua, Vuori kertoo.

Umpikujaan joutuneelle apua on tarjolla vaihtelevasti. Hoitokulttuurissa jokin on pahasti pielessä, jos päivystyksessä itsemurhan jälkeen herännyt ihminen tuntee olevansa toisen luokan kansalainen. – Sen, joka ottaa itsemurhaa

J-P Passi

okonainen kirja itsemurhaa yrittäneiden tarinoita on vahva lukukokemus. Ei asiantuntijoita selittämässä, ei yhtään hoitopaikan esittelyä. Vain tiukkaa asiaa: tämä on minun tarinani. Katariina Vuoren ja Jonna Pulkkisen kirja Kourallinen tabuja kertoo halusta päästä pois. Kirjaidea on Vuoren. Hän ajeli yhtenä perjantai-iltana moottoritietä ja huomasi ajokaistojen välissä rampin alla valtavan betonipylvään. Kuinkahan moni on ajanut tuohon tarkoituksella ja miltä heistä mahtoi tuntua, kun he seuraavana päivänä heräsivätkin sairaalassa elossa? huomasi Vuori miettivänsä. Mikä saa jonkun yrittämään uudelleen ja toisen jatkamaan elämää? – Ajattelimme ensin tehdä kirjan yleensä itsemurhasta. Sitten idea selkeni, kertoo Pulkkinen. Lopulta toimittajakaksikko päätyi jättämään pois kaiken muun paitsi ihmisten kertomukset. He ovat asiantuntijoita.

”Jokin vain pimeni” Lapsensa menettänyt isä ja äiti. Kaksi veljensä menettänyttä sisarta ja kaksi itsemurhaa yrittänyttä. Jukka Kärkkäisen ja Sini Liimataisen elokuva Näin unta elämästä uppoaa syvälle. Elokuva on pelkistetty. Ihmiset katsovat kohti ja kertovat tapahtumasta, joka muutti heidän elämänsä. Omaisten taakka läheisen itsemurhan jälkeen on aina raskas. Onko heissä itsessäänkään voimaa jatkaa eteenpäin? Elokuvassa on myös tiukasta paikasta nousevaa toivoa. Lähtöä yrittänyt nuori mies saattaa

yrittäneen potilaan vastaan, on ohjattava hänet sellaiseen hoitojärjestelmään, jossa apua saa, Vuori sanoo. Jälkihoitoa tarvitsevat erityisesti ne, jotka ovat kriisissä eivätkä ole olleet psykiatrisen hoidon piirissä. – Meillä riittää myötätuntoa lapsille, mutta pitää muistaa, että myös se aikuinen, alkoholisoitunut skitsofreenikko on joskus ollut apua tarvit-

jo todeta, että enää ei tulisi vastaava mieleenkään. Silloin vain jokin päässä pimeni. Elokuva on osa itsemurhatietoisuutta lisäävää kampanjaa Puhutaan elämästä. Kun vaikeneminen loppuu, uskalletaan hakea apua. Lisätietoa on kampanjan nettisivulla puhutaanelamasta.fi. Siellä julkaistaan kevään aikana kerättävät kertomukset siitä, miksi elämä kuitenkin voitti. Näin unta elämästä. Elokuvateattereissa 28.3. alkaen.

seva lapsi, muistuttavat Vuori ja Pulkkinen. Koulukiusaaminen toistuu monen tarinassa. Se jättää jälkensä ihmisen koko elämään, myös kiusaajan elämään. Vuorelle Pisa-tutkimus on kuin punainen vaate. – On aivan sama, osaako ihminen piin neliöjuuren paremmin kuin muu Eurooppa tai maailma, jos hän on niin traumatisoi-

Palveluja tarjotaan

tunut koulukiusaamisen vuoksi, ettei halua elää. Katseet kääntyvät opettajiin ja muuhun kouluhenkilökuntaan. Monet haastatelluista kertovat myös asioista, jotka saavat jaksamaan. ”Isoin asia miksi olen hengissä, on se että minulla on läheisiä, joiden takia en voi tappaa itseäni”, eräs heistä sanoo. Marja Kuparinen

Hautauspalveluja

Mitoin kuin mitoin

Uusi ilme keittiöön -Ovet, tasot, rungot, vetimet, saranat ILMAINEN TARJOUS- JA MITTAUSPALVELU Soita: ERKKI 0500 503357, MIKKO 0409 311466

www.ergadesign.fi

KOTIAPU NAULA JA VASARA OY Hoidamme kaikenlaiset kodin työt! Huonekalujen kokoamiset, asennustyöt. Huoneistoremontit, korjaustyöt, ikkunanpesut, muutto- ja kantoapu. P. 050 547 0101 Jukka Vasarainen

IKKUNANPESUT Kotisiivoukset 26,21 e/h+alv www.loistopalvelut.fi p. 045 888 2583

Muuttoapua

1-2 miestä ja kuorma-auto

p. 040 533 8169

Huonekalujen kasaukset, kodin korjaustyöt ja siivoukset. P. 046 899 6885 www.asennusapu.info

OTAMME VASTAAN KAIKENLAISTA KODINIRTAINTA NOUTOPALVELU TARVITTAESSA

TIETOTEKNIIKKAPALVELUT KOTIKÄYNNILLÄ - Asennus ja huolto - Koulutus - Laitteet Puh. 045 8494 310 www.laitejatieto.fi Työkuluista kotitalousvähennys sekä eläkeläisalennus -15 % LVIS, huolto, korjaus, säätö, remontit ja sisäilmaparannukset. JPS-Kiinteistöpalvelut Oy, 050 379 6923.

Siunaavat kiitokset lahjoituksistanne!

KOTISIIVOUSTA

Ikkunanpesua, muuttosiivousta, remonttisiivousta ammattitaidolla. OLKSiivouspalvelut.fi 040 762 5615 vähen. 45% MUUTOT JA KULJETUKSET 1-2 miestä ja iso pakettiauto. Kuljetus Neppis p. 040 585 0074.

Torikatu 26, Joensuu, puh. 226001, Avoinna arkisin 10—17, la 10—14

Monipuolista kotipalvelua luotettavasti ja edullisesti

• siivoukset, ikkunanpesut • asiointipalvelut • pihatyöt • kodin korjaus -ja kunnostustyöt • metsätyöt • mökkipalvelut verovähennys JOPA 60 %

KOTIPALVELU KIIHTELYKSEN KYLÄLUUTA Harri Vartiainen 013 717644, 041 5049031

Longantie 11, 80130 JOENSUU Puh./fax (013) 315 383, GSM 040-534 0885

TÄYDENPALVELUN KYLÄTALKKARIT palveluksessanne

Töitä teemme haravoinnista haavanhoitoon kuin remontista renkaan vaihtoon. Kotitalousvähennys 60 %. Kysy palveluistamme lisää tai katso netistä Ossi Piipuri 050 434 5186 | Katja Pippuri 050 434 5183 Kaspilantie 37, 82120 KESKIJÄRVI | www.pippuriset.fi

Unikkotie 5, Vantaa (Seurakunnan talo)

✆ 836 25220, 836 25225,

Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi

päivystys 045 353 1352 Av. ma-pe 9-17 Luotettavaa hautausalan palvelua 30 vuotta Tikkurilassa. www.tikkurilanhautaustoimisto.fi

Sirkka-Liisa Helenius

ISSN 1799-9022. JULKAISIJA Vantaan seurakunnat. KUSTANTAJA Kotimaa Oy. LEVIKKI 83 000, 40 numeroa vuodessa osoitteettomasti Vantaalla joka kotiin ja kaupungin jakelupisteisiin. TOIMITUS Unikkotie 5 B, Tikkurila (PL 56), 01301 Vantaa, faksi 09 823 0136, vantaan.lauri@evl.fi. Päätoimittaja Pauli Juusela, p. 050 590 3493, pauli.juusela@evl.fi. Toimituspäällikkö Heli Kulmavuori, p. 050 563 4700, heli.kulmavuori@evl.fi. Toimittajat Hanna Antila, p. 050 420 3815, hanna.antila@evl.fi, Kaisa Halonen, p. 050 466 8168, kaisa.halonen@evl.fi, Nina Riutta, p. 050 584 6821, nina.riutta@evl.fi. AD Timo Saarinen, 09 830 6297, vantaan.lauri.taitto@evl.fi, www.pelagus.fi. PAINO SanomaPrint, Sanomala Oy. ILMOITUSMARKKINOINTI Minna Zilliacus, p. 020 754 2361, Pirjo Teva, p. 020 754 2284. ILMOITUSHINTA 1,80 € / pmm + alv. 24 %. Rivi-ilmoitukset 1–10 riviin 1,50 € / pmm + alv. 24 %. Ilmoitusvaraukset ja -aineistot viimeistään julkaisupäivää edeltävän viikon keskiviikkona klo 16. ILMOITUSTRAFIIKKI /-VALMISTUS Kotimaa Oy/ Lisbeth Sarkkinen, PL 279 (Hietalahdenranta 13), 00181 Hki, p. 020 754 2273, faksi 020 754 2343, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Mirja Taipale (pj.), Aila Pekola (vpj.), Tapio Leskinen, Petri Nikkilä, Jukka Norvanto, Pirkko Kotila, Miikka Huuskonen ja Kaarina Suonperä. Vantaan Lauri jaetaan osoitteettomana ilmaisjakeluna vantaalaisiin kotitalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jos et ole saanut lehteä, ilmoita nimesi ja tarkka osoitteesi Suomen Postin asiakaspalveluun: p. 020 071 000, www.posti.fi/palaute. Maksulliset tilaukset, peruutukset ja laskutus Päivi Ryyti, p. 050 381 7228, paivi.ryyti@kotimaa.fi

Aikamerkki Hans Eiskonen

Huuda Pikkujämsä!

Twaarna on kompakti saarna tiivistetyssä muodossa yllättäen keskelle monien suomalaisten mediatodellisuutta. Arkkipiispasta ei ole sukeutunut aktiivista osallistujaa, mutta Espoon piispa Tapio Luoma sen sijaan on ollut aktiivinen ja pidetty twaarnaaja. Twaarnan tekeminen on varsinainen tiivistämisen ja ytimekkään ilmaisun etsimisen prosessi, muttei ennenkuulumaton. Muun muassa Jeesuksen Vuorisaarnan autuaaksijulistuksissa on samantapaista kiteyttävää ilmaisua. Ytimekäs ilmaisu ei ole helppoa. – Tuo 140 merkkiä on todella vähän. Luotan paljon intuitioon. Jos twaarna ei ota syntyäk-

seen, en lähde ponnistelemaan liikaa, vaan jätän kirjoittamisen sillä kertaa väliin, sanoo sosiaalisessa mediassa aktiivisesti vaikuttava Tampereen seurakuntien kärkihankekoordinaattori Jussi Laine. Hän kertoo, että Tampereen seurakunnilla on käynnissä hartauskokeilu myös erityisesti nuorison suosimassa kuvapalvelu Instagramissa. – Vanhan sanonnan mukaan kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen toiveikas, että tämä voisi olla kirkon seuraava vähän isompi juttu sosiaalisessa mediassa. Kuva on verkossa tutkitusti pelkkää tekstiä voimakkaampi vaikuttaja, Laine sanoo.

Värin ja viivan taituri

Tove Janssonin (1914–2001) tuotantoa esittelevä näyttely on hengästyttävän runsas. Jansson oli monilahjakkuus: taidemaalari, sarjakuvapiirtäjä, lavastaja, poliittisten pilapiirrosten tekijä ja kirjailija.

Lauantaina 29.3. sammuvat valot kaikista Vantaan kirkoista Earth Hour -ilmastotapahtuman tueksi. Vastapainoksi pimeydelle sytytetään kynttilöitä. Pimeyttä selätetään myös ilmastotapahtumassa Myyrmäen Paalutorilla tulishowesityksellä ja tämän jälkeen kynttilähartaudessa.

Tikkurilan kirkkoherranvirastosta voi puolestaan hakea kynttilän sytytettäväksi Earth Hourin ajaksi kotona. Ympäri maailmaa levinnyttä Earth Houria vietetään kello 20.30–21.30. Sen aikana turhat valot sammutetaan. Tämän eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta. Tänä vuonna tapahtuma keskittyy erityisesti arktisen alueen tilanteeseen. Lotta Numminen

Earth Hour -ilmastotapahtuma 29.3. klo 20.30 Myyrmäen Paalutorilla, Paalutori 3. Kynttilöitä voi hakea 28.3. asti Tikkurilan kirkkoherran virastosta, Unikkotie 5 B.

Jan Ahonen

Näin Tapio Luoma twaarnasi viime sunnuntaina: ”Marian kokemus: siunaus ei elämässä aina tuo eteemme sitä, mitä ihminen odottaisi, mutta aina se on sitä, mitä Jumala tahtoo.”

Tove Jansson ‑juhlanäyttely 7.9. asti Ateneumissa.

Kaisa Halonen

Torju ilmastonmuutosta

Lotta Numminen

Twitterissä on noussut ilmiöksi saarnan 140 merkkiin tiivistävä twaarna. Idea twaarnasta syntyi puoli vuotta sitten Mäntsälän kirkkoherran Mikko Seppälän kysymyksestä: jos on olemassa twitternovelleja, miksei saarnojakin voisi tiivistää? Ajatus sai sosiaalisen median teologipiireissä innostuneen vastaanoton. Nimen twaarna keksi helsinkiläinen teologian opiskelija Visa Viljamaa ja julkaisuajankohdaksi sovittiin perinteinen sunnuntai. Viime syksyn mittaan muun muassa arkkipiispa Kari Mäkinen ja kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo saatiin haastettua mukaan. Lopputulos oli, että saarna pulpahti

Teosten lähtöhinnat ovat 90 euroa, ja tarjousta voi korottaa 10 eurolla kerrallaan. Huutokauppa alkaa Rekolan seurakunnan nettisivuilla osoitteessa vantaanseurakunnat. fi/rekola torstaina 27.3. klo 12 ja päättyy palmusunnuntaina 13.4. klo 15.

Matti Pikkujämsä

Oletko koskaan pysähtynyt Vantaan Laurin Huokaa rukous -palstan kohdalle? Tästä lehdestä se löytyy, kun selaat taaksepäin sivulle 8. Palstalla näkyy taiteilija Matti Pikkujämsän kädenjälki. Nyt aitoa Pikkujämsää voi hankkia myös seinälleen. Rekolan seurakunta on saanut taiteilijalta lahjoituksena kuusi maalausta, jotka on julkaistu palstalla viime vuonna. Kehystetyt maalaukset ovat myynnissä nettihuutokaupassa, jonka tuotto menee Yhteisvastuukeräykseen. Kaupan päälle ostaja saa kyseisen kuvaan liittyvän Lauri Maaralan kirjoittaman tekstin.

Näyttelystä löytää muumikuvia ja kolmiulotteisia muumimaailmoja, joihin pienimmät näyttelyvieraat taatusti ihastuvat. Erityisen kiinnostavia ovat maalaukset: muotokuvat, omakuvat, maisemat ja meren aallot. Museoista ja yksityiskokoelmista metsästetyissä tauluissa on upeita värejä ja vahvoja siveltimenvetoja – aivan toinen ote kuin ohuella tussilla piirretyissä muumikuvissa, joista pienimmät ovat parisenttisiä. Suurennuslasi ei olisi niitä katsoessa pahitteeksi. Aikaa saa kulumaan, jos tutkii Janssonin muun muassa aikakauslehti Garmiin tekemiä pilapiirroksia. Sodanvastainen taiteilija oli terävä ja rohkea kuvatessaan kotirintaman kärsimyksiä ja esittäessään kritiikkinsä Stalinia ja Hitleriä kohtaan. Näyttelystä saa enemmän irti, jos lukee sen kuraattorin Tuula Karjalaisen kirjan Tove Jansson. Tee työtä ja rakasta. Kirja osoittaa hienosti, miten Tove Janssonin työ ja elämä kietoutuivat yhteen. Muumitkaan eivät ole niin kaukana tosielämästä kuin luulisi. Marja Kuparinen

Tove Janssonin omakuva vuodelta 1941.

Sytytä kynttila.

3 x sekalainen seurakunta Heavykirkko Pantokrator, Bogota Kolumbian pääkaupungin ulkopuolelle kokoontuneet seurakuntalaiset ovat pukeutuneet mustaan. Useimmat ovat läpikotaisin tatuoituja ja lävistettyjä. He osallistuvat lauantaisin jumalanpalvelukseen, joka on yhdistelmä perinteistä messua ja heavykonserttia. Pitkät tukat vain heiluvat, kun 50 seurakuntalaista tempautuu musiikin mukaan. Seurakunnan perustaja, pastori Cristian Gonzalez on myös messubändin rumpali. Taistelulajikirkko Trinity Church, Rochester Pastorit Paul Burress ja Brandon Beals pitävät kahden miehen välisiä kamppailuja uskonnollisina. Niinpä he järjestävät sellaisia omassa kirkossaan. Perusteluna on muun muassa se, että Jeesus oli taistelija. Oscarin voittanut ohjaaja Daniel Junge on tehnyt kristillisistä taistelijoista Fight Church -dokumentin, jonka ensi-iltaa on kaavailtu tälle keväälle. Nudistikirkko White Tail Chapel, Virginia Pastori Allen Parker sai inspiraationsa alastomiin jumalanpalveluksiin luomiskertomuksesta. Hänen mielestään vaatteiden riisuminen tekee ihmisistä tasa-arvoisia. Osa seurakuntalaisista istuu messuissa ilman rihmankiertämää, jotkut ovat paljastaneet vain osan itsestään. Myös vaatetus sallitaan. Pastori itse on aina aatamin asussa. Amerikkalaisessa kirkossa on vietetty myös nakuhäitä. Krista Susi